Tukiviesti - Turun Seudun Vanhustuki ry

TUKIVIESTI
Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 3, joulukuu 2015
Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen
ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen.
Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina.
Elämän iloa ja ystävän tukea
PUHEENJOHTAJA
Pirjo Immonen-Räihä
joita käydään kerran viikossa yhdessä koko henkilöstön kanssa läpi, valitaan kehitettävät ideat, ja ketkä
asioita edistävät. Sinne taululle minäkin kirjoittelin
innoissani lukuisia ehdotuksia. Kuntoutujilta kerätään palautetta heidän lähtiessään, jotta voitaisiin
entisestään parantaa toimintaa. Armilan ihme ei ole
miljoonien kaatamisesta kuntoutukseen, ei siitä,
että hassattaisiin hienoihin tiloihin ja kalliisiin laitteisiin, vaan että tehtäisiin paremmin ja aina vain paremmin, hukkatoimintaa vähentämällä, niin että kas
kummaa, miljoonia on säästynyt! Laitoshoitoa on
voitu purkaa, kun vanhuksia hoidetaan hyvin. Tiedon kulussa ei ole ongelmia, kun tietoa ei tarvitse
siirrellä, vaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon
potilas-, asiakas-, kuntoutumistiedot ovat suoraan
kaikkien kuntoutujaa hoitavien ammattilaisten luettavissa.
Armilan Kuntoutuskeskuksessa ennen klo 10 kotiutuneiden osuus alkoi nollasta ja on vähitellen kipuamassa 50 %:iin, 4 kk:n kuluttua kotona olevien osuus
on lisääntynyt kolmanneksella, kuukauden sisällä
sairaalasta takaisin joutuneiden määrä on vähentynyt vuositasolla 2/3, potilasvahinkojen määrä on
vähentynyt, samalla hoitojaksojen määrä on lisääntynyt, hoitojakson keskimääräinen kesto on pienentynyt kolmanneksella ja henkilöstön poissaolot vähentyneet -8,5 %. Kuntoutujat ja omaiset ovat tyytyväisiä, kuten veronmaksajatkin, sillä niin paljon on
säästöjä saatu, kun ikääntyneet ovat kuntoutuneet.
Armilan Kuntoutuskeskus on saanut Suomen Lean yhdistyksen myöntämän Vuoden 2014 Lean teko –
ensimmäisen palkinnon. Niillä rahoilla kiitettiin henkilökuntaa puolisoiden kanssa hauskoilla juhlilla
Imatralla Osmo’s Cosmoksessa, missä tarjoiltiin hyvä
buffet ja show-esitys. Loppuvuodesta julkistetaan
toinen valtakunnallisesti vieläkin merkittävämmän
ensimmäisen palkinnon saaminen.
Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoa kannattaa
kehittää Eksoten suuntaan. Paremmin palveluja järjestämällä voidaan nykyisillä tai peräti pienemmillä
resursseilla hoitaa ikääntyneet jatkossa paremmin.
Se on mahdollista!
Terveissii tält pual jokke, kaukaa Etelä-Karjalasta,
missä olen ollut elokuun lopulta asti töissä Eksotessa (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) Armilan
kuntoutuskeskuksessa. Täällä kuntoutetaan ikääntyneitä. Tavalliset ihmiset tekevät tätä työtä yhdessä
ihan tavallisten ikääntyneiden monisairaiden kuntoutujien kanssa, ei siis potilaiden, vaan kuntoutujien kanssa. Pyörätuolissa tai peräti pitkäänkin sängyssä maanneita kuntoutetaan apuvälineellä liikkuviksi, parhaimmillaan yhden kepin kanssa liikkuvaksi. Kuntoutujille järjestetään vielä kahden viikon Armilan kuntoutumisjakson jälkeen tarvittavaa kotikuntoutusta. Kotiin voidaan järjestää kuukauden
palvelutarpeen arviointijakso, jolloin arvioidaan mitä kaikkia palveluita kuntoutuja tarvitsee. Kuntoutumisjaksolla kuntoutujan lisäarvoa tuottavaa kuntoutumismäärää mitataan, tavoitteet ovat yksilöllisesti
räätälöity yhdessä kuntoutujan, omaisten, fysioterapeutin, hoitajan ja lääkärin kanssa, on määritelty
viikkotavoitteet ja kokonaistavoitteet. Kuntoutujalle
annetaan lisäarvoa tuottavaa kuntoutusta 4-6 tuntia
vuorokaudessa. Tällä ei tarkoiteta esimerkiksi haavojen hoitoa tai pesuja tai muita perushoitoja, vaan
kuntoutusta.
Johtajat Armilan Kuntoutuskeskuksessa ovat valmentajia, jotka asettavat strategiset tavoitteet. Johtajat eivät pomota, kirjoittele käskykirjeitä tai jyrää Kiitokset kuluneesta vuodesta kaikille vanhuksille,
tai latista alaisiaan. Johtajat tsemppaavat ja luovat vapaaehtoisille, työntekijöille ja ystävillemme!
kannustavan keskinäisen luottamuksen ilmapiirin.
Johtajien lisäarvoa tuottavan johtamisen määrää
mitataan. Armilan Kuntoutuskeskuksen tavoitteena Pirjo Immonen-Räihä
on tuottaa ”Enemmän toimintakykyä kuntoutujalle”.
Henkilökunnan tulee tuottaa paljon kehitysideoita,
2
SYYSKOKOUSUUTISET
Turun Seudun Vanhustuki ry:n syyskokous oli 16.11.2015. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen
Pirjo Immonen-Räihä. Hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin Maarit Kulmala Terttu Raitasen
tilalle. Lämpimät kiitokset Tertulle hallituksen aktiivisesta jäsenyydestä!
Yhdistyksen onneksi Terttu jatkaa vielä tiedotusryhmässä sekä vetää käsityökerhoa.
Hallitus vuonna 2016
Puheenjohtaja Pirjo Immonen-Räihä
Hallituksen varsinaiset jäsenet ovat:

Kautonen Mirja

Kulmala Maarit

Löppönen Minna

Rintala Maarit

Tähtinen Eira

Varvikko Pirjo
Varajäsenet ovat:

Grönlund Seppo

Rasmus Marja-Liisa
VUODEN VANHUSTEKO JA KUNNIAJÄSENYYDET
Kunniamaininnat pyyteettömästä ja antaumuksellisesta työstä yhdistyksemme
vanhusten hyvinvoinnin hyväksi.
Syyskokouksessa jaettiin seuraavat huomionosoitukset:
Vuoden vanhusteko Eira Pekolalle ja kunniajäsenyydet
Hilkka Orrensalolle sekä Markku Kujanpäälle.



Eira Pekola on esiintynyt yhdistyksen tilaisuuksissa reilun viiden vuoden ajan sekä stand upkoomikko Siviä Raittiinana että luennoitsijana sekä myös paneelikeskustelun vetäjänä.
Hilkka Orrensalo on pitkäaikainen tukiystävä ja
yhdistyksen jäsen.
Markku Kujanpää on toiminut hanuristina Ikäystävissä jo 13 vuoden ajan sekä myös yhdistyksen
muissa tilaisuuksissa.
Kuvassa Eira Pekola ja Markku Kujanpää. Hilkka Orrensalo ei valitettavasti päässyt syyskokoukseen.
Onnea!
Onnea kaikille palkituille. Kiitos, että olette tehneet
vuosikausia upeaa työtä vanhusten hyväksi!
3
EDUNVALVONTARYHMÄ
Yhdistyksemme edunvalvontaryhmä kokoontuu kuukausittain. Vuoden aikana ryhmältä lähtee kirjoituksia
lehtiin sekä esityksiä ja kannanottoja. Osan kirjoituksista julkaisemme myös Tukiviestissä. Kotisivuillamme
on myös suora linkki lehdissä julkaistuihin kirjoituksiin. Paneelikeskustelutilaisuus on myös edunvalvontaryhmän toteuttama. Edunvalvontaryhmän vastaavana toimii sosiaalineuvos Risto Kapari.
hoitopaikka. Muistisairaat tulee ohjata ajoissa
hoidon piiriin. Tulee toimittaa apuvälineitä liikkumiseen ja kotiaskareisiin, mahdollistaa osallistuminen harrastuksiin, kulttuuriin ja liikuntapalveluihin. Kolmannen sektorin voimavarat
tulee hyödyntää parhain tavoin. Kunnan päättävien elinten tulee ensin kuulla vanhusneuvostoa
Kuulakkaana lokakuun torstai-iltapäivänä kokoonnuimme Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuk- iäkkäitten elinympäristöä ja hoitoa koskevissa
sen juhlasaliin. Päivällä oli ollut Seniorien liikun- päätöksissään.
tapäivä Länsikeskuksen Teräsrautelan kentällä Alkajaisiksi eri alojen edustajilta kysyttiin, mistä
ja Ruusussa ulkona olevien kuntolaitteiden käy- heistä saa tietoa ja toteutuvatko palvelut hyvin?
tön ohjausta ja kokeilua. Tällä vanhusten teeVapaa-aikatoimessa on kolme kulttuurikoormaviikolla Turun Seudun Vanhustuki perinteidinaattoria eri alueilla. Olli Hirvonen toimii Rusesti järjestää paneeli-illan, jossa on mahdollinosmäki-Länsikeskuksen tiimissä vastaavana.
suus kysyä virkamiehiltä/päättäjiltä vanhusten
Tietoa saa mm. kulttuurilaitosten esitteistä, järhoidon asioista Turussa. Nyt keskusteltiin aijestäjätahojen mainoksista, lehtien menovinheesta ” Vanhanakin hyvä elämä ja toteutuuko
keistä, kaupungin kotisivuilta ja ajankohtaisista
se”.
ilmoituksista. Yhteistyötä tehdään kirjaston,
Turun kaupungin puolesta paikalla olivat
teatterin ja liikuntaviraston kanssa. Seniorikorkulttuuritoimittaja Olli Hirvonen hyvinvointitoi- tilla on mahdollisuus osallistua tiettyihin tilaimiala, POIJUsta palveluohjauksen esimies Ante- suuksiin maksutta. Kulttuuririentoihin kannattaa
ro Lehtonen , liikuntapalveluvastaava Anna Mä- osallistua niin kauan kun liikkeelle pääsee, se
kirinta vapaa-aikatoimiala ja toimitusjohtaja
ehkäisee yksinäisyyttä ja mieli virkistyy. SPR:n
Jaana Vuorenheimo palvelutalo Iso-Heikki. Ti- kulttuuriystävät vievät kirjastoon, teatteriin tai
laisuuden juontajana ja puheenvuorojen jakaja- taidenäyttelyihin. Omia nautintojaan voivat tona toimi erikoislääkäri Eira Pekola.
teuttaa myös laitoshoidossa olevat. Keskitetysti
Yhdistyksemme edunvalvontaryhmän puheen- tiedot on koottu Seniorien syksyn menovinkitlehtiseen.
johtaja sosiaalineuvos Risto Kapari piti avaus-
VANHANAKIN OIKEUS HYVÄÄN
ELÄMÄÄN JA ASUMISEEN – LÖYTYYKÖ TURUSSA APUA JA TUKEA
ARJESSA SELVIYTYMISEEN
puheen ja kertoi miten kaksi vuotta voimassa
ollut vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat toteuttamaan vanhuspalvelut. Siinä edellytetään,
että arvostus, oikeus perusturvaan sekä hyvään
asumiseen säilyy, ja että pystyy suoriutumaan
itsenäisesti mahdollisimman pitkään kotonaan.
Vanhukset kuuluvat joukkoomme, heitä ei saa
eristää tai jättää ulkopuolisiksi. Heitä pitää kuulla itseään koskevissa asioissa. Mikäli ei enää
selviä kotona eikä kotikuntoutuskaan auta
riittävästi, tulee järjestää paras mahdollinen
Anna Mäkirinta toimii liikuntaviraston
(Kupittaan Veritashalli) ikääntyvien liikuntavastaavana. YLI 65-vuotiaiden seniorikortti tarjoaa
niin kuntosali- kuin uimahallienkin ilmaista
käyttöä. Kortilla saa kävelysauvoja tai suksia
lainaksi liikuntatapahtumiin. Liikuntavirasto on
mukana useissa kaupungin eri puolilla järjestettävissä tapahtumissa tai kuntotesteissä sekä
pitävät luentoja liikunnan tärkeästä merkityksestä terveydelle. Menovinkkejä saa Turku Posti/Turku Liikkeelle-lehdistä, tapahtuma- esitteis4
tä ja seniorien syksyn 2015-lehtisestä.
kotihoidon palveluiden saannista tulee aina kysymyksiä.
Kohtaamispaikka Poijuun on kesän aikana perustettu kaupungin keskitetty vanhusten palvelupiste Ikäihmisten PALVELUTORI Poiju. Paikka
on avoinna arkisin 9-15 Humalistonkatu 7:ssä.
Myös puhelinpalvelu toimii. Palvelutori Poijun
esimies Antero Lehtonen sanoi, että kaikista
vanhuspalveluiden toimijoista pyritään antamaan tietoja, jollei tiedetä otetaan selvää. Palvelut eivät koskaan ole riittävän hyviä, niitä pyritään koko ajan kehittämään edelleen. Tätä
tehdään keräämällä tietoa siitä, mitä itse asiakkaat/ikäihmiset eniten kysyvät, mihin tarvitsevat asiantuntijan apua. Kotona asumisen käydessä liian hankalaksi voi sosiaalihoitajan kanssa
selvittää, mitä eri palveluja kaupunki tarjoaa
( siivous-, kotihoito-, palveluasumispaikat- tai
turvarannekeapu). Myös KELAn maksamista
eduista saa tietoa. Oman tabletti-tietokoneen
kanssa voi tulla pyytämään käyttöopastusta.
Puh 02 2626172
Miten hyvin Turku on onnistunut vanhusten
avun ja tuen antamisessa jäi vastaamatta ja yleisön mietittäväksi. Yleisöltä tuli paljon kysymyksiä paneeliin osallistuneille mm. kuntoutuksesta, taksikuljetuksista sekä turvarannekkeen ja
kotihoidon maksujen erilaisuuksista ja mistä ne
johtuvat. Kaikille kiitos hyvästä aktiivisuudesta.
Teksti Terttu Raitanen
KANSALAISEN
MIKROTUKI
Onko tietokoneen kanssa ongelmia? Kansalaisen mikrotuki auttaa!
Iso-Heikin toimitusjohtaja Jaana Vuorenheimo
kertoi palvelutalon tarjoavan turvallista asumista kodinomaisessa ympäristössä. Sen toimintaa
ylläpitää Turun kaupunkilähetys-yhdistys, joka
on toiminut 12 vuotta. Yhdistyksellä on senioripysäkki nimellä toimitilat Puistokatu 1:ssä, jossa
kokoontuvat vaikeissa elämäntilanteissa olevien
yli 60-v. vertaisryhmät ja keskustelupiirit. Toiminta on koettu edelleen hyvin tarpeelliseksi.
He ovat aktiivisesti mukana Eloisa-ikä projektissa. Toiminnasta saa tietoa esitteistä, Turun kaupungin kotisivuilta ja menovinkeistä. Paljon on
yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa.
Kansalaisen mikrotuki on opiskelijavetoinen
ja täysin maksuton tietokoneiden huolto-,
opastus- ja neuvontapalvelu. Huollamme
ohjelmistovikaisia tietokoneita, ja autamme
laitevikojen diagnosoinnissa. Tarjoamme
myös henkilökohtaista opastusta tietokoneen käyttöön liittyvissä asioissa.
Tuo tietokoneesi meille, niin arvioimme palvelun tarpeen saman tien paikan päällä!
Lisätietoja:
www.thefirma.fi/kmt/
Puh. 050 5985 313
Sähköposti: [email protected]
Käyntiosoite:
(ICT City, 1. kerros, C-siipi, C1046)
Joukahaisenkatu 3-5
20520 Turku
Palvelutalosta voi myös saada hoitoa kotiin tai
voi tulla intervalli-paikalle elämäntilanteen niin
vaatiessa esim. leikkausoperaation kotiutusvaiheessa. Peruspalveluihin kuuluu paljon viriketoimintaa, ulkoilua ja juttutuokioita tai ystävätapaamisia viihtyisissä tiloissa.
Jos et tiedä, mihin ottaa yhteyttä omassa tilanteessasi, piipahda POIJUssa, sieltä saat tietoa ja
asiasi selvitetään. Hanki seniorikortti, sillä pääset harrastamaan liikuntaa ja osallistumaan
kulttuurin pariin. Ainakin nyt paikalla olleet paneelin alustajat tulivat kuulijoille tutuiksi. Paikalle kaivattiin kodinhoidon edustajaa, koska
Aukioloajat:
maanantai – torstai:
perjantai:
5
10:00 – 17:00
10:00 – 16:00
JOS LÄHEISESI KATOAA TAI
EKSYT ITSE
Tiesitkö?
Ilmoita katoamisesta yleiseen
hätänumeroon 112!



Etsinnöistä ja siitä tiedottamisesta vastaa poliisi.
Toimi poliisin ohjeiden mukaan!
Katoamisen sattuessa
Jos et löydä läheistäsi kohtuullisen ajan kulues- 
sa ja mielestäsi hän on kadonnut,
 Soita 112.
 Pysy tavoitettavissa. Älä siis puhu pitkiä puheluita tai poistu paikalta.
 Mieti, missä näit kadonneen viimeksi ja miten hän oli pukeutunut / tuntomerkkejä.

 Etsi mahdollisimman tuore valokuva kadonneesta.
 Vastaa poliisin kysymyksiin rehellisesti, kaunistelematta.

 Pysy rauhallisena. Jos sinulle tulee mieleen
lisätietoja kadonneesta, anna ne aina etsintää johtavalle poliisille.
 Ilmoita heti etsintää johtavalle poliisille, mikäli kadonnut löytyy.
Etsinnöistä ei tule kustannuksia ilmoittajalle, kadonneelle henkilölle eikä hänen omaisilleen.
Poliisi aloittaa kadonneen etsimiseen tarkoitetut toimet.
Poliisi tekee aluksi lähietsinnän, sillä kadonneilla on taipumusta löytää jo pelkästään
omasta kodista sellaisia paikkoja joihin ei
hätäännyttyä tule katsoneeksi. Lähietsintää
suoritetaan myös etsinnän kuluessa useaan
kertaan.
Tuorein valokuva ja antamasi tuntomerkit
jaetaan etsintään osallistuville ja poliisin
toimesta voidaan esittää myös paikallisradioissa, lehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Älä
viesti tilanteesta ilma poliisin lupaa (esim.
facebookissa).
Mikäli tunnet, ettet kestä tilannetta, pyydä
apua! Kunnilla on kriisityöntekijöitä ja järjestöillä vapaaehtoisia, joita voidaan lähettää luoksesi ja tueksesi.
Poliisilain mukaan jokainen poliisiyksikön
alueella oleskeleva 18–54 vuotias henkilö
velvollinen osallistumaan etsintöihin poliisin
määräyksestä.
Jos eksyt








RAUHOITU! Yritä paikantaa itsesi kartan,
kompassin ja GPS-paikantimen avulla ja tutkaile ympäröivää maastoa: vesistöjä, harjuja, teitä, mastoja.
Soita hätänumeroon 112.
Pysyttele paikoillasi!
Jätä matkapuhelimesi virta päälle hätäkeskukseen soiton jälkeen: puhelimen avulla
sinut voidaan yrittää paikantaa ja joko opastaa tai hakea pois.
Tee tarvittaessa itsellesi suoja, jotta pysyt
lämpimänä ja kuivana.
Jos kuulet nimeäsi huudettavan, vastaa.
Mikäli kuulet helikopterin tai lentokoneen
äänen, hakeudu aukealle paikalle ja tee itsesi näkyväksi.
Jää odottamaan apua.
Studia Generalia Senioreille
tiistaina 8.3.2016 klo 12,
Turun kaupunginkirjasto, Studio,
Linnankatu 2, Turku
SPR:n Varsinais-Suomen piirin
valmiuspäällikkö Tommi Virtanen
kertoo, miten voit helpottaa
etsijöiden töitä ja auttaa kadonneen
löytämisessä.
Tervetuloa kirjastoon!
6
KOLUMNI
JOULUNA YKSIN VAAN EI
YKSINÄINEN
Hyvään Jouluun riittää rauhallinen mieli, turvallinen ympäristö, ravitseva ruoka. Joulukukka ja
kynttilän valo johdattavat aisteja jouluisaan
tunnelmaan. Asennoidutaan jo valppaina vastaanottamaan tulevan joulun sää sellaisena,
kuin se meille annetaan. Turhaa on kapinoida
mustin mielin, sillä säätiloille emme mitään
mahda. Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä nopeammin vaihtuvat myös vuodenajat, joulut tulevat ja menevät tullakseen taas. Paljon viisautta
onkin vanhassa suomalaisessa viikkoluvussa:
”Joulusta kuusi kyntteliin, kynttelistä kolme
mattiin, matista neljä maariaan, maariasta kuusi ristiin, rististä kaksi erkkiin, erkistä viisi juhannukseen, juhannuksesta viisi perttuliin, perttulista viisi mikkeliin, mikkelistä viisi kekriin, kekristä kahdeksan jouluun.”
Vuodentakainen joulu jäi muistoihin ankeana,
mustana jouluna. Sataa tihuutti vettä. Kaikki
maisemat valuivat kuravellin kaltaisina ikkunoiden takana. Jalkoihin olisi ollut syytä laittaa
Jos kuitenkin olet yksin jouluna, muistathan,
kahluusaappaat. Mieli oli apea.
että et itse asiassa ole yksin. Aivan varmasti jossakin on joku, joka ajattelee juuri sinua joulun
Me suomalaiset olemme saaneet vuosikymaikaan. Anna myös muistojesi tuoda lähellesi
menten ajan nauttia vuodenaikojen tuntuvista
ne, jotka jakoivat kanssasi joulun – vain
ja niiden turvallisuutta luovista vaihteluista.
Meillä on ollut raikkaan vihreä, lempeä kevät ja ”muutama” joulu sitten. Sinun muistojasi ei kukaan vie sinulta pois.
kaunis, poutapilvien täyteinen taivas kesäniittyjen yllä. Syksyllä maa on tuoksunut vahvasti ja
Levollista ja Hyvää Joulua toivottaen
hitaasti maatuvilta kasveilta sekä puiden lehdilAnna-Liisa Raunio
tä. Talveen on kuulunut pakkanen – kirpakka
Kirjoittaja on Turun Seudun Vanhustuki ry:n
ilma, luminen valkeus, sen pehmeys ja sen luoTiedotusryhmän jäsen ja Ystäväpiiriohjaaja.
ma valoisuus. Viime vuosina vuodenajat tosin
ovat kuin jonnekin kadonneet; kaikenlaiset säätilat ovat koetelleet meitä, odottamattomasti ja
rajusti, tahtomattamme.
Ohjelmatyöryhmä
kaipaa täydennystä!
Aivan pian olemme taas suurten odotustemme
kanssa joulun ovella. Pikku pakkasta, paljon valkoista, uutta lunta ja kirkasta tähtitaivasta, niitä
me jokainen tälle tulevalle joululle toivomme.
Unohtuuko ulkoisten odotusten alle kuitenkin
se kaikkein tärkein: joulun hyvä mieli. Sen taikoo meistä jokainen esiin melko vähin vaivoin
ja kuluin, kun muistamme lähipiirissämme
myös niitä, joilla ei syystä tai toisesta ole joulun
tunnelman luojia. Piipahdetaan tai soitetaan
kysyen miten sinä voit, mitä sinulle kuuluu,
voinko olla avuksi? Toivotetaan levollista ja hyvää Joulua, kiireettä.
Yhdistyksessämme toimii yli 100 vapaaehtoista
erilaisissa tehtävissä. Tällä hetkellä kaipaamme
uusia esiintyjiä ja tilaisuuksien organisoijia ohjelmatyöryhmään. Kiinnostaisiko sinua vapaaehtoistyö esimerkiksi:

Soittajana

Laulajana

Runonlausujana

Tanssijana

Näyttelijänä
Ota yhteyttä Eira Tähtiseen, ohjelmatyöryhmän
vastaavaan puh 045 885 4430 tai sposti
[email protected]
7
TURUN SEUDUN VANHUSTUEN JA TUKIYSTÄVÄTOIMINNAN NUORET VAPAAEHTOISET ESITTÄYTYVÄT!
Turun Seudun Vanhustuen ja Tukiystävätoiminnan vapaaehtoistoiminnassa on mukana monenlaisia persoonia, opiskelijoista eläkeläisiin,
vapaaehtoistyön konkareista vasta vapaaehtoistoiminnassa aloittaneisiin.
5. Tämä on mukavaa toimintaa; saan mielenkiintoisia valokuvausprojekteja, joita voin toteuttaa oman näkemykseni mukaan. Olen esim.
ottanut kuvat Tukiystävätoiminnan uuteen
esitteeseen ja edellisen lehden jumppakuvat.
Teimme muutamalle vapaaehtoistoiminnassa
mukana olevalle nuorelle aktiiville pienen haastattelun, jossa kysyimme, mikä sai heidät mukaan vapaaehtoisporukkaamme!
Kysyimme vapaaehtoisilta:
1. Kuka olet?
2. Millaista vapaaehtoistyötä teet Turun Seudun
Vanhustuessa?
3. Mikä sai sinut mukaan toimintaan?
Helmi
4. Kerro jokin asia itsestäsi.
1. Olen Helmi, 21- vuotias sosiaalityön opiskeli5. Mitä haluaisit sanoa vapaaehtoistoiminnasta ja, kotoisin alun perin Tampereelta.
Tukiviestin lukijoille?
2. Olen nyt noin puolitoista vuotta toiminut tukiystävänä turkulaiselle vanhukselle.
Anna
1. Anna, 20v.
2. Otan valokuvia jäsenlehteen ja mainoksiin.
3. Tuttuni, joka tiesi valokuvausharrastuksestani, ehdotti mukaan tuloa.
3. Päädyin mukaan toimintaan, kun olin Turkuun muuttamiseni jälkeen miettinyt jo pidempään, että haluaisin tehdä vapaaehtoistyötä, ja
eteen osui Turun Seudun Vanhustuen mainos.
Vanhusten yksinäisyys on mietityttänyt minua
paljon ja halusin tehdä jotain auttaakseni. Lisäksi mielestäni on kivaa viettää aikaa vanhempien
ihmisten kanssa joten tukisuhde tuntui luontevalta vapaaehtoistyön muodolta. Ajattelen
myös, että vapaaehtoistyön tekeminen tuo arvokasta lisäkokemusta opintoihini ja tulevaan
ammattiini.
4. Olen kasvissyöjä, ja ruoanlaitto on intohimoni. Olen aina metsästämässä uusia ihania reseptejä!
5. Olen aina ajatellut vapaaehtoistyöstä näin:
4. Muutin syksyllä Porista Turkuun ja aloitin
jos voit tehdä sitä, niin miksi et tekisi?
opinnot DIAK:ssa viittomakielen tulkiksi. 1 vuotiaan Whippettini kanssa käyn juoksukilpailuissa
ja näyttelyissä.
8
Neea
1. Neea, 20 v.
2. Leivoin suolaista ja makeaa yhdistyksen tilaisuuksiin ja tapahtumiin.
3. Kuulin yhdistyksen työntekijältä, että tällaistakin vapaaehtoistoimijaa tarvitaan ja minusta
leipominen on mukavaa.
Janne
4. Opiskelen Turun yliopistossa matematiikkaa
kolmatta vuotta.
1. Olen Janne, 25-v turkulainen.
5. Voin tehdä tätä omien aikataulujen mukaan
ja olla hyödyksi tärkeän asian puolesta.
2. Toimin tukiystävänä eräälle mammalle. Keskustelemme runsaasti ja teemme aina sään ja
voimien suosiessa kävelylenkkejä mm. puistoihin nauttien kauniista ilmoista.
3. Halu auttaa apua tarvitsevia vanhuksia.
4. Lasagne on ehdotonta lempiruokaani!
5. Suosittelen lämpimästi, yksinäisiä ja juttuseuraa kaipaavia vanhuksia on paljon. Toiminta
myös avartaa omaa maailmankuvaa ja tuo mukanaan ikimuistoisia hetkiä.
Sonja
1. Olen Sonja, 21-vuotias nainen Turusta.
2. Toimin tukiystävänä kotona yksin asuvalle
vanhukselle. Käyn hänen luonaan kaksi kertaa
kuukaudessa. Näillä käynneillä juttelemme, kahvittelemme ja ulkoilemme.
Jasmin
1. 21-vuotias Turkulainen sosionomiopiskelija.
3. Minut sai mukaan toimintaan mielenkiinto
vanhustyötä kohtaan sekä aito halu auttaa.
2. Tukiystävätoimintaa.
3. Mielenkiinto ja halu työskennellä vanhusten
kanssa.
4. Opiskelen sosionomiksi Turun ammattikorkeakoulussa ja valmistuttuani toivon työskente4. Valmistuttuani sosionomiksi, haluan työsken- leväni kokopäiväisesti ikäihmisten parissa.
nellä vanhusalalla.
5. Kaikki rohkeasti mukaan vapaaehtoistoimin5. Tukiystävänä toimiminen on antoisaa ja mu- taan! Se antaa uskomattoman paljon iloa ja uusia kokemuksia.
kavaa. Tulee hyvä mieli, kun näkee miten tuettavat arvostavat tapaamisia.
9
LUKEMISEN ILOA!
sia ja ulkomaisia salapoliisitarinoita. Turkuun
sijoittuvia dekkareitakin löytyy mittava määrä.
Historiasta kiinnostuneet hamuavat vaivatta
omaa mieltymystään vastaavan aihepiirin kirjailijan, jonka tuotannon kautta voivat uppoutua
antoisalle aikamatkalle menneeseen. Sota-ajan
kirjallisuus on kokonaan oma yksikkönsä.
Harrastekirjallisuus on myös omaa luokkaansa.
Kirjastojen hyllyt suorastaan tursuavat opaskirjoja kaikkiin mahdollisiin kädentaitoihin nikseineen ja salaisuuksineen. Halutessasi voit
kotona opiskella vieraita kieliä; niitäkin on
Aikoinaan Jörn Donner mainosti kirjakerhoa
tarjolla kielioppeineen, tehtäväkirjoineen ja
lauseellaan: Lukeminen kannattaa aina. Tuota kuuntelulevykkeineen. Löydät oppaita kodinlausetta en vääräksi väitä, mutta vastineeksi
hoitoon, leivontaan, terveydenhoitoon, kukkien
haluan ilmaista teille omani, elämässäni todeksi kasvatukseen ja ties mihin. Ehkäpä oudoin
koetun: Lukiessasi et ole koskaan yksin.
lahjaksi saamani kirja on Hiihtokoulu. Ilmankos
elämäni laduilla sukset ovat toisinaan olleet
Kirjallisuuden tarjonta eri muodoissaan on
ristissä ja voitelut pielessä, vai onko suksieni
valtava. Kirjojen ja lukemisen ystävänä uskon
alla ladulla ollut peräti väärää lunta?
aivan jokaisen kaikkina elinkausinaan löytävän
niistä itseään puhuttelevan tai puhuttelevat
Mistä tietää, että kirja on hyvä? Ehkäpä siitä,
teemat. Hyvin kirjoitetut elämäkerrat ja matka- miten se sinua, lukijaansa puhuttelee.
kertomukset vievät oitis useimmat meistä
Pysähdytkö välillä miettimään tekstin sinulle
toisaalle omista ympyröistämme.
antamaa ajatusta? Oivallatko, että noinhan se
Runot toimivat samalla tavalla. Runous vaatii
ehkä enemmän oman itsensä ja omien tuntemuksiensa hahmottamista, jotta saa ventovieraan kirjoittamista säkeistä heijastuspintaa
omiin tunteisiinsa vastaavassa tilanteessa,
jonka runon kirjoittaja sanoillaan luettavaksesi
ikään kuin maalaa. Runokokoelmat ovat mainioita lähdeteoksia, etenkin jos ne koostuvat
useiden eri runoilijoiden teksteistä. Tällöin
melko nopeasti löydät runoilijan, jonka kirjoitustyyli kuvastaa parhaiten ja sinua eniten
puhuttelevan sielunmaiseman. Kirjoittaja ja
sinä olette kokeneet tunnetasolla aivan samaa
tai ainakin jotakin hyvin samankaltaista. Siitä
saa voimaa. Et olekaan tuntemuksiesi kanssa
yksin. Runouden tyylit ovat moninaiset. Ehkä
sinua viehättää perinteinen loppusointuinen
runous, ehkä miellyt murrerunouden estottomaan menoon. Japanilaisissa tanka-runoissa on
paljon herkkyyttä luontoonkin liittyen.
menee? Juuri noin minustakin tuntuu!
Löydettyäsi sinulle sopivan kirjailijan, haluat
varmastikin etsiä käsiisi muita hänen teoksiaan,
hyvä! Tällöin olet hyvällä matkalla kohti lukemisen suomaa ajasta ja paikasta riippumatonta
ystävyyttä. Kirja nimittäin kulkee kanssasi, kuten hyvä ja uskollinen ystävä.
Teksti ja kuvat: Anna-Liisa Raunio
Jännitystä pelkäämättömille on tarjolla kotimai10
Lapsuus ja nuoruusvuodet:

syntymäpaikka ja syntymäkoti, seutu
ELÄMÄNKULKUA
LOMAKKEELLE
Joutuessasi itse tai läheisen omaisesi joutuessa
jäämään asiakkaaksi pitkäaikaiseen hoitoon on
hyväksi kirjata elämänkulkuunne kuuluneita
asioita siihen tarkoitukseen laaditulle lomakkeelle. Lomakkeita saa hoitolaitoksista, mutta
niiden nimike saattaa vaihdella. Lomake on
kehitetty, jotta hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus turvata asiakkaan elämä sisällöllisesti
ja laadullisesti mahdollisimman samankaltaisena, kuin mitä asiakkaan elämä kotona oli ennen
hoitolaitokseen jäämistä.
Parasta olisi, jos lomake täytettäisiin kaikessa
rauhassa siinä vaiheessa, kun kykenee vielä itse
tahtonsa ja toiveensa ilmaisemaan. Mikäli
lomakkeelle kirjoittaminen tuottaa hankaluuksia, kannattaa pyytää lähipiiristä apua. Lomakkeelle kirjatut tiedot ovat hyvin henkilökohtaisia, joten niitä käsitellään luottamuksellisesti.
Lomakkeessa kartoitetaan aluksi asiakkaan
elämän nykytilanne:

tärkeät suhteet omaisiin ja ystäviin


vanhemmat ja sisarukset

koulunkäynti

muistoihin jääneet merkittävät tapahtumat
Aikuisikä:

työhistoria, työn merkitys

oma perhe

harrastukset ja mielenkiinnon kohteet

merkittäviä tapahtumia
Edellä kerrottujen asioiden lisäksi voitte kertoa
muutakin, sekä esittää mahdollisimman hyvää
hoitoa tukevia toiveita. Tärkeää on laatia asiat
paperille ajoissa, jotta elämä hoitoympäristössä
muodostuisi turvaa ja mielihyvää tuottavaksi
ajaksi muiden hoidettavana.
Teksti: Anna-Liisa Raunio
tärkeät sosiaaliset roolit kuten isovanhemmuus

VEMPAINTUKI
keskeiset luonteenpiirteet, tempera-
Kaipaatko apua tietokoneen, tabletin
tai älypuhelimen käytössä? Ota oma
laite mukaan ja tule kysymään!
Opastamme kykyjemme mukaan.
Meiltä saa myös lainata laitteita paikan päällä.
Ledarna talar även på svenska!
mentti

arvomaailma ja elämänkatsomus

ilon ja mielihyvän lähteet

ahdistuksen ja pelon aiheuttajat

viimeaikaiset harrastukset ja mielipuuhat

tavat ja tottumukset

suhtautuminen itseen, toisiin ihmisiin se-
Turun kaupunginkirjaston Studiossa
ma 25.1. kello 10-12,
ke 9.3. kello 10-12,
to 28.4. kello 10-12.
kä tulevaisuuteen

elämää haittaavat kivut, oireet ja vaivat

suhtautuminen kuolemaan
11
IKÄIHMISTEN ARKI 2016
jamitoitusta aikoo nykyhallitus huonontaa muuttamalla asiantuntijoiden laatimaa hoitajamitoitusta,
joka nykyiselläänkin (0,5 hoitajaa/hoidettava) on
aivan minimissä.
Epäreilulta tuntuu, että eläkeläisiä pidetään nykyään
yhteiskunnallisena rasitteena ja suurena syynä jopa
kestävyysvajeeseemme. Sen lisäksi heidän syykseen
laitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon paisuvat kustannukset, huoltosuhteen heikkeneminen ja eläkepommi.
Eläkeläiset eivät kuitenkaan ole passiiviväestöä.
Vaikka he eivät käy töissä, ovat he merkittävä
Ikäihmisten köyhyys on vakava asia. Yli 75yhteiskunnallinen voimavara. Monet osallistuvat
vuotiaiden köyhyysaste on Suomessa korkea eli
erilaiseen vapaaehtoistyöhön ja hoitelevat lapsen19,5% heistä elää EU köyhyysrajan alapuolella ja
lapsiaan. Verot ja maksut maksetaan muun väestön
lähes kolmasosa yli 85-vuotiaista. Leipäjonoissa
tapaan. Jopa 60 % omaishoitajista on eläkeläisiä. Jos
seisovista n 40% oli viime vuonna eläkeläisiä.
he lopettaisivat tämän ”näkymättömän työpanokMonien seniorikansalaisten toimeentulo on jo nyt
sensa”, aiheuttaisi se yhteiskunnalle 3,4 miljardin
huolestuttavan alhainen. On ikävää, että paljon lääk- euron kustannukset lisääntyneenä laitos- ja muuna
keitä tarvitsevan väestöryhmän taloutta rasitetaan hoitona.
ensi vuonna lisää lääkkeiden omavastuun nostolla
ja matkakorvausten alentamisella. Myös sosiaali- ja Yli 65-vuotiaiden osuus terveysmenoista on 46 % eli
terveyspalveluiden asiakasmaksut nousevat ja
suurempi kuin muulla väestöllä, vaikka heidän väeskeliakiakorvaus poistuu sitä tarvitsevilta. Takuueläk- töosuutensa on vain 20 %. Tämäkin näyttäytyy hiekeen tervetullut parinkympin korotuskin vesittyy
man toisessa valossa, kun asiaa tarkastelee lähemleikkaamalla eläkkeensaajan asumistukea 60 eurol- min. Terveysmenoja ovat vanhusten kotihoito,
la. Hallitus aikoo tarkistaa kansaneläke- ja kuluttaja- omaishoito ja laitoshoito. Vanhusten hoivapalvelut
hintaindekseihin sidottujen etuuksien tasoa miinus- luetaan siis terveysmenoihin. Niihin ei kuitenkaan
merkkiseksi painuneen indeksin mukaisesti vuonna lueta muiden väestöryhmien vastaavia hoivapalve2016. Se tarkoittaa leikkausta ihmisten arkiseen
luita eli päivähoitoa, lastensuojelua, päihdehuoltoa
toimeentuloon.
tai vammaispalveluita eikä edes äitiysneuvolaa. Vanhainkoti tai seniorineuvola kuitenkin luetaan
Näin ollen eläkeläisten ja paljon sairastavien talou- terveysmenoihin. Ikään kuin vanhuus olisi sairaus!
dellinen asema heikkenee huomattavasti seuraavien
neljän vuoden aikana. Tämä on erittäin valitettavaa, Jos tilastoinnissa otettaisiin huomioon kaikkien ikäsiksi teimmekin asiasta oppositiossa välikysymyksen. ryhmien sosiaali- ja terveyspalvelut, niin yli 65Yhä useampi ikäihminen ajautuu köyhyysloukkuun, vuotiaiden osuus olisikin enää kolmasosa. Tulee
jossa raha ei oikein enää riitä elämiseen.
muistaa, että yhteiskunnassa on myös monia muita
palveluita, joita ikäihmiset eivät enää käytä. Näitä
Asiakasmaksujen korotukset, lääkekorvausten
ovat esimerkiksi koulutuspalvelut. Kun nämäkin laspienentäminen ja eläkeläisten asumistuen laskemi- ketaan mukaan, vastaa yli 65-vuotiaiden osuus yhnen heikentävät erityisesti eläkeläisnaisten taloudel- teiskuntamme menoista tarkalleen heidän väestölista asemaa, sillä naiset muodostavat enemmistön osuuttaan. Siihen heillä on täysi oikeus. Eiköhän vihköyhistä eläkeläisistä. Naisten keskimääräiset eläke- doinkin lopeteta seniorikansalaistemme syyllistämitulot ovat 15 823 euroa ja miesten 20 473 euroa
nen julkisen talouden ongelmista!
vuodessa. Naispuoliset eläkeläiset ovat miehiä useammin ja pidempään pelkästään julkisten palvelujen Eeva-Johanna Eloranta
varassa, koska he ovat pienituloisempia ja elävät
kansanedustaja, Turun Seudun Vanhustuki ry:n
miehiä vanhemmiksi. He joutuvat kohtaamaan myös
jäsen
hoitajamitoituksen muutoksen vaikutukset palveluiden laatuun. Tosiaan, myös vanhustenhoidon hoita12
Esimerkkinä luontohuoneen suunnittelussa teemana oli myös tuttujen äänimaisemien palauttaminen
ja niiden kuuleminen rauhallisessa tilassa. Lintujen
liverrys aamulla, suviöiden konsertointi, vesipuron
liplatus ja muiden luontoaiheisten äänien kuulemiOpinnäytetyöni tavoitteena oli suunnitella elvyttävä nen luontokuvien näkemisen ohella toisi seniorille
ja tavoittava palveluympäristökonsepti senioreille. muistorikkaita ja elvyttäviä hetkiä. Luontohuoneen
Pyrin ideoimaan ja kehittämään ratkaisuja, jotka
tavoitteena oli olla seniorille hyvin luonnonläheinen
myönteisesti vaikuttaisivat seniorin elämänlaatuun, ympäristö, jossa hän voisi kokea vanhoja ja tuttuja
viihtymiseen ja elpymiskokemukseen palveluympä- luontoelämyksiä, joita hän ei enää muuten arjessa
ristössä. Toinen tärkeä teema työssäni oli pohtia,
kohtaisi liikkumapiirin kaventumisen myötä.
miten kyseinen palveluympäristö tavoittaisi syrjäytymisvaarassa olevia senioreita.
Toisena esimerkkinä puolestaan apuvälinehuonees-
ELVYTTÄVÄ JA TAVOITTAVA
YMPÄRISTÖ SENIOREILLE
sa seniori tutustuisi apuvälineisiin niin asumiseen ja
ulkona liikkumiseen liittyen. Tilassa seniori voi
kokeilla miltä apuvälineiden käyttö tuntuu henkilökohtaisesti, ja onko apuvälineiden käytölle henkilökohtaisesti tarvetta.
Elvyttävä ympäristö edistää ihmisen elämänlaatua,
hyvinvointia ja terveyttä. Tärkeitä tuntomerkkejä
erityisen elvyttävälle ympäristölle ovat kuormituksista vapautuminen, sopivuus itselle, virkistyminen
ympäristöstä ja arkeen suotuisampi suhde ympäristön tuella.
Havainnointia tein esimerkiksi Turun keskustassa
aamupäivisin sekä tutustumalla erilaisiin senioreiden kohtaamispaikkoihin ja palvelutaloihin, joissa
myös keskustelin senioreiden kanssa. Apunani olivat keräämäni kuvakollaasit eläimistä kuten siileistä
ja luontomaisemista. Kuvista syntyi senioreiden keskuudessa hyvin keskustelua ja nuoruusmuistoista
kertomista, jotka osaltaan loivat hyvää ja lämminhenkistä ilmapiiriä.
Kohtaamisten ja tutkimustyön pohjalta tein asiakasprofiilit viidestä tyypillisemmästä palveluympäristön
kävijästä, joiden ympärille tilaratkaisut syntyisivät.
Tarkkailijalle tärkeää on rauhallinen ilmapiiri, jossa
voisi hiljentyä. Ahkeroitsija on puolestaan kotonaan
silloin, kun saa olla avuksi ja tehdä pieniä askareita.
Liikkujalle iloa tuo mahdollisuus pitää yllä fyysistä
kuntoa toisten seurassa. Rentoutuja nauttii elämyksistä ja sosiaalisesta ilmapiiristä. Tarvitsija etsii apua
mieltä askarruttaviin ongelmiin sekä toivoo saavansa tukea ja turvaa.
Tavoittavassa työssä pääteemana oli tavoittaa
kohderyhmää henkilökohtaisesti ja kohdennetusti
jalkautumalla katukuvaan sekä julkisiin ympäristöihin.
Yhteenvetona työ oli mukava ja antoisa matka
tutustua senioreiden elämään ja haasteisiin. Voimavaroja senioreille tuo selvästi muistelu, jonka kautta
seniori voi jakaa omaa elämäntarinaansa toisille.
Näin senioreille suunnitellun tilan on tärkeää olla
muistamista tukevana ja inspiroivana paikkana.
Teksti: Janne Hietanen
Kirjoitus pohjautuu kirjoittajan opinnäytetyöhön
ELVYTTÄVÄ JA TAVOITTAVA PALVELUYMPÄRISTÖ
SENIOREILLE
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
Muotoilun koulutusohjelma
Teollinen muotoilu
2013
Hyvä moninkertaistuu, kun keskitymme siihen.
Negatiivisuus moninkertaistuu, kun keskitymme siihen.
Kumpaa me haluamme lisää?
-Julia Cameron
13
HARJOITTELIJAT
ESITTÄYTYVÄT
Olen Annabella Holm, uusi
harjoittelija toimistolla.
Opiskelen Turun ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja
valmistun ensi vuonna tradenomiksi.
Aloitin harjoittelijana Vanhustuessa lokakuussa ja harjoitteAnnabella Holm
lujaksolla minulla on tarkoitus
tutustua yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan
tehtäviin. Pyörin päivittäin toimistolla erilaisten
tehtävien parissa ja olen mukana yhdistyksen
tapahtumissa. Pidän yhdistyksen arvoja tärkeinä
ja minusta on hienoa päästä mukaan toimintaan. Vapaa-aikaa vietän ystävieni kanssa ja
lenkkipoluilla.
Toimistolla ja tapahtumissa nähdään!
Olen sosionomiopiskelija
Jonna Hyvärinen. Vietin kevään ja syksyn aikana yhteensä
10 harjoitteluviikkoa Vanhustuessa. Harjoittelu oli itselleni
erittäin antoisa. Pääsin osallistumaan toimintaan hyvin monipuolisesti ja opin paljon uusia asioita. Pääasiassa olin muJonna Hyvärinen
kana Tukiystävätoiminnassa,
mutta osallistuin myös yhdistyksen muuhun toimintaan. Olen ollut mukana Oloneuvoksen olohuoneessa, käsityökerhossa, Studia Generaliassa ja Ikäystävissä sekä tuolijumpassa, kerran
myös ohjaajana. Olen osallistunut yhdistyksen
eri työryhmiin ja Tukiystävätoiminnan yhteistyöryhmiin. Olen pitänyt Ystävän peruskursseja
uusille vapaaehtoisille, ollut tuettavien vanhusten luokse tehtävillä kartoitus- ja sopimuskäynneillä sekä eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa kertomassa yhdistyksen toiminnasta. Lisäksi olen
kirjoittanut tuettaville käsikirjaa, suunnitellut ja
tehnyt mainoksia ja vielä paljon muuta. Harjoitteluni päättyi jo syyskuussa, mutta loppusyksyn aikana kirjoitan vielä opinnäytetyötäni Tukiystävätoiminnasta omaisten näkökulmasta.
14
TERVETULOA
”MUISTIJUMPPA”- kurssille
Varsinais-Suomen Muistiyhdistys järjestää yhteistyössä Turun kaupungin ja Turun Seudun Vanhustuen kanssa muistijumppa-kurssin. Kurssi
on tarkoitettu turkulaisille ikääntyville henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita muistinsa kehittämisestä ja joilla ei ole todettu muistisairautta.
Kurssilla pyritään tiedostamaan oman muistin vahvuuksia ja heikkouksia.
Tavoitteena on kannustaa vahvuuksien hyödyntämiseen sekä uusien
muistikeinojen opetteluun. Jokainen kerta sisältää teoriaosuuden muistiin liittyvistä asioista sekä käytännön muistiharjoituksia.
Kurssilaisille jaetaan kirjallista materiaalia aiheesta.
Kurssi toteutetaan seitsemän kerran sarjana torstaisin,
klo 10.00-11.30
21.1.2016
Mitä muisti on ja miten se toimii!
28.1.2016
Miten liikunta vaikuttaa muistiin?
04.2.2016
Unen merkitys aivoterveyteen!
11.2.2016
Ravinnosta aivoterveyttä!
18.2.2016
Miten harjoitat muistiasi?
25.2.2016
Muistelun merkitys!
03.3.2016
Milloin muistitutkimuksiin?
Paikka: Turun Seudun Vanhustuki ry,
Osoite: Läntinen Pitkäkatu 33, 3. kerros
Kurssin ohjaajana toimii muistiohjaaja Anita Elfving
(040-183 2966), [email protected]
Jos innostuit asiasta, ilmoittaudu 31.12.2015
mennessä kurssin ohjaajalle.
15
Nukkekoteja voi myös sähköistää, mutta yksinkertaisempaa on käyttää pieniä ledvaloja luomaan tunnelmaa huoneisiin ja vaikkapa valaisemaan takkaa. Askarteluliikkeistä saa erilaisia
massoja, joista voi tehdä astioita, leivonnaisia
ja jopa huonekaluja. Materiaalia nukkekoteihin
ja niiden sisustamiseen löytyy kaikkialta, pitää
vain pitää aistit valppaana ja tarkkailla ympäristöään ja luontoa. Näin säästyy myös rahaa,
koska huonekalut ja miniatyyriesineet valmiina
ostettuina ovat aika kalliita.
NUKKEKODISTA ON
MONEKSI
Nuket on pääasiassa ostettu askartelu- tai leluliikkeistä. Mahdollista olisi myös muovailla
nuken pää massasta ja ommella siihen nuken
vartalo. Nukeilla ei varsinaisesti leikitä, mutta
Sirkku Salomaa, yhdistyksemme yksi perustaja- jonkinlaista ajatuksenvaihtoa käydään huoneijäsen, on löytänyt itselleen monipuolisen
ta sisustaessa ja nukkeja pukiessa. Nukkekoharrastuksen eläkepäiviensä iloksi. Kipinän
deilla voidaan myös luoda kaupunki- tai
uuteen harrastukseen sytytti mökiltä löytynyt
maalaismiljöö katuineen ja puutarhoineen.
vanha lasten nukkekoti, joka oli saanut pölyttyä
rauhassa ullakolla. Aluksi hän vain siisti ja
Nukkekotiyhdistys on ollut ahkera näytteilkorjaili vanhaa, mutta vähitellen alkoi syntyä
leasettaja. Heidän kauniita kotejaan on saanut
ajatus myös uuden nukkekodin tekemisestä.
ihailla mm. Ruusukorttelissa, Portsakodissa,
Innostuksensa Sirkku onnistui tartuttamaan
Auralassa ja eri kirjastoissa. Tiedoksi kiinnostumyös kolmeen ystäväänsä, ja pian he olivatkin neille, että tulossa on myös kiertävä
jo perustaneet oman nukkekotiyhdistyksensä. "Viktorianisten nukkekotien näyttely", joka pi"Nukkekoti Ladyt" -yhdistys oli syntynyt.
detään Aboa Vetus & Ars Novassa 27.11.2015
alkaen. Erilaisilla kädentaitomessuilla on myös
Yhdistyksen jäsenet kokoontuvat joka toinen
nukkekotiosastoja, joista saa aina uusia ideoita
kuukausi keskustelemaan ja toteuttamaan
omaan harrastukseensa.
uusia ideoitaan. Jokaisella jäsenellä on omat
vahvuutensa. Sirkku on keskittynyt keramiikka- Nukkekotiharrastuksen myötä kauneudentaju
töihin, joista syntyvät esimerkiksi lasitetut
kehittyy . Samalla myös kekseliäisyys ja näppäuunit. Hän myös maalaa pieniä minitauluja
ryys lisääntyvät. Harrastus myös kerää samannukkekodin seiniä koristamaan. Yksi jäsen on
henkisiä harrastajia yhteen ja luo sosiaalisuutta.
erikoistunut lyijylaseihin sekä puutöihin, näin
Myös leikkimielisyys herää ja voimistuu. Eikä se
syntyvät pienet miniatyyrihuonekalut. Erään
ole pelkästään tyttöjen ja tätien harrastus.
jäsenen vahvuutena ovat erilaiset virkkaus- ja Sirkun perillinen jo neljännessä polvessa, nuori
neuletyöt ja yhdeltä jäseneltä taas sujuvat
kolmevuotias miehenalku on kovin innostunut
pienoisaskartelut, joita ovat esimerkiksi erilai- leikkimään mummin huvimaja-leikkimökillä,
set leipomotyöt.
jossa voi grillata led-valon loimussa makkaroita
tikun päässä.
Sirkun entisen työkaverin puoliso on tehnyt
kaikille yhdistyksen jäsenille isot, kolmikerroksiset lasi-ikkunoin varustetut täydelliset nukkeko- Teksti: Maarit Rintala
dit. Pienempiä nukkekoteja voi koota osista tai
niitä voi tehdä vaikka viinilaatikoista, vain mielikuvitus on rajana.
16
LÄHIMMÄISELTÄ APUA
LÄHIMMÄISELLE
Soita apua
Moni kotona tai laitoksessakin asuva vanhus
tarvitsee silloin tällöin avustajaa esimerkiksi lääkärissäkäyntiä varten. Aina vanhuksella ei ole
omaista tai tuttua, joka voisi lähteä mukaan.
Tällaisissa tilanteissa diakoniakeskuksen vapaaehtoiset tulevat avuksi. Sitä kutsutaan lähimmäisavuksi.
Lähimmäisapu on tarkoitettu vanhuksille, jotka
tarvitsevat kertaluonteista apua esimerkiksi lääkärissä tai laboratoriossa käyntiä varten. Joillekin vapaaehtoisen apu mahdollistaa osallistumisen tapahtumiin tai vaikka hautajaisiin.
Osa lähimmäisavun vapaaehtoisista hoitaa
avustuskeikkojen välityksen. Heille voi soittaa ja
kertoa omasta avustajatarpeesta. Näihin puhelinpäivystäjiin kannattaa olla yhteydessä vähintään viikko ennen kuin tarvitsee avustajaa. Siten
he ehtivät selvittää, kuka avustajista voi tulla
auttamaan. Lähimmäisavun palvelut eivät maksa apua tarvitsevalle vanhukselle mitään.
Lähimmäisavun päivystys ottaa vastaan ja välittää avustajapyyntöjä maanantaista torstaihin
klo 11−13. Numero on 040 341 7330.
Teksti: Tuija Alihaanperä
Osa lähimmäisavun ihmisistä on erikoistunut
neuvomaan digitaalisten laitteiden ja verkkopalvelujen käytössä. Nämä ns. digivapaaehtoiset
auttavat esimerkiksi kännykän ostamisessa tai
tietokoneen asentamisessa.
Iloa kaikille
RAHARENGEILTÄ TALOUDELLISTA
NEUVONTAA
Diakoniakeskuksessa on ollut tarjolla keväästä 2015 lähtien raha-asiainneuvontaa.
Siitä huolehtivat koulutetut vapaaehtoiset
neuvonantajat eli raharengit. Raharenki ja
raha-asioiden kanssa kamppaileva asiakas
käyvät yhdessä läpi asiakkaan tilanteen.
Sen pohjalta raharenki neuvoo asiakasta,
miten hän pystyy itse toimimaan tilanteen
selvittämiseksi ja helpottamiseksi. Tarvittaessa hän ohjaa asiakkaan eteenpäin
ammattiavun pariin.
Diakoniakeskuksen avustajat ovat vapaaehtoisia, ja he ovat käyneet vapaaehtoistyön kurssin.
Osa heistä on ollut pitkään mukana toiminnassa. Kuten Paavo Nevalainen, joka aloitti vapaaehtoisuransa omassa seurakunnassaan vuonna
1991. Diakoniakeskuksen avustajana eli keikkailijana hän on ollut lähes kaksi vuosikymmentä.
− Keikkoja on ollut kaikenlaisia, ikkunanpesusta
hautaamiseen. Sairaalakäyntejä olen tehnyt
vaikka kuinka paljon. Haipakkaa on ollut, Nevalainen sanoo.
Mikä on pitänyt vapaaehtoistyön konkarin näin
kauan mukana toiminnassa?
− Jokainen, joka tekee vapaaehtoistyötä hyvästä
sydämestä, saa hyvän mielen. Olen voinut tehdä
hyvää toisten ihmisten hyväksi. Olen saanut tavata lukemattomia vanhuksia ja käydä hauskoja
keskusteluja heidän kanssaan, Paavo Nevalainen iloitsee.
17
Raharenkien apua haluava voi keskustella
ensin seurakuntansa diakoniatyöntekijän
kanssa tilanteestaan. Tai hän voi jättää
avunpyyntöviestin vapaaehtoistyo.fi/turku
-verkkopalvelussa, ja selittää avuntarvettaan siinä. Sen jälkeen diakoniakeskuksen vastuuhenkilö on yhteydessä avun
tarvitsijaan.
YHDISTYKSEMME
ALKUTAIVALTA MUISTELLEN
Turun Seudun Vanhustuki ry:n perustava kokous pidettiin
17.12.2002. Perustavia jäseniä oli kuusitoista. Pääsääntöisesti olimme jo
tuttuja keskenämme
ja kaikilla meillä oli
innostusta lähteä
mukaan vapaaehtoiseen vanhustyöhön.
Valittiin professori
Sirkka-Liisa Kivelä yhdistyksen puheenjohtajaksi ja muut hallituksen jäsenet. Hyväksyttiin yhdistykselle säännöt ja päätettiin yhdistyksen
jäsenmaksuksi 10€. Päätettiin myös, että yhdistys rekisteröidään ensi tilassa ja kerättiin kuluja
varten jäseniltä v. 2003 jäsenmaksu. Turun seutu määriteltiin toiminta-alueeksi. Päämääränä
oli edistää vähävaraisten, kotonaan yksin asuvien vanhusten henkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Yhdistyksen poliittista sitoutumattomuutta pidettiin tärkeänä.
Sirkka-Liisa Kivelän lupautuminen yhdistyksen
ensimmäiseksi puheenjohtajaksi oli erittäin arvokas tuki yhdistykselle sen alkuvaiheessa. Yhdistys sai myös tukea Ruusukorttelin palvelukeskuksen toiminnanohjaajalta, oli mahdollista
järjestää yhteistyössä viihde- ja luentotilaisuuksia palvelukeskuksen tiloissa. Näillä eväin aloitettiin varsinainen toiminta. Aloitteilla ja lehtikirjoituksilla saatiin yhdistystä tunnetuksi ja
yleisön tietoisuuteen. Heti vuoden 2003 alkupuolella perustettiin Ikäystävät ja keväällä 2004
aloitettiin pienimuotoinen tukihenkilötoiminta
ja auttava puhelintoiminta. Jo vuoden 2003 aikana järjestettiin tukihenkilöille koulutusta. Siihen osallistui perustajajäseniä ja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita jäseniä ja muita henkilöitä.
Vaikka aloitettiin aivan alusta, eikä taloudellista
tukea ollut, hyvä yhteen hiileen puhaltaminen
ja toisiin alalla toimijoihin verkostoituminen
antoi intoa yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksen
kokoukset pidettiin vaihtelevasti eri paikoissa,
toimistotyöt hoidettiin hallituksen jäsenten vapaaehtoistyönä kotoa käsin, järjestettiin arpajaisia, leivottiin talkoovoimin eri tilaisuuksien
kahvitukseen ja näin toimien ylläpidettiin toimintaa. Eri alojen lääkärit ja esiintyvät taiteilijat
antoivat vapaaehtoistukensa.
Raha-automaattiyhdistys myönsi avustuksen
yhdistykselle tukihenkilötoimintaa varten v.
2006. Palkattiin tukitoimintaan työntekijät ja
vuokrattiin toimitilat. Tukihenkilötoiminta sai
paremmat toimintamahdollisuudet. Jäsenmäärä lisääntyi, pieniä lahjoituksia ja muutakin tukea saatiin. Järjestettiin harrastustoimintaa
mm. torstai-jumppaa, tehtiin retkiä ja teatterimatkoja. Jäsenet mahdollistivat tämän osallistumisillaan ja lahjoittamalla arpajaisvoittoja. Perustettiin eri toimintaryhmiä jne.
Yhdistykselle myönnettiin toiminta-avustusta v.
2008. Vuokrattiin isompi toimitila ja palkattiin
toimistotyöntekijä. Hänelle siirtyivät suurelta
osin vapaaehtoisvoimin tehdyt toimistotyöt ja
samalla yhdistys sai arvoisensa puitteet. Tukihenkilötoiminta siirtyi myös uuteen osoitteeseen.
Yhdistyksen nykyinen tilanne on erittäin hyvä.
Jäsenmäärä on lisääntynyt vuosittain, toimintaan on tullut uusia ulottuvuuksia. Tukihenkilötoimintaa on laajennettu Rahaautomaattiyhdistyksen avustuksen tuella. Verkostoitumisen lisääntyessä on saatu uusia kanavia vaikuttaa vanhusten hyvinvointiin.
Tästä kaikesta on syytä kiittää yhdistyksen työntekijöitä, kaikkia vapaaehtoisia ja pitkäaikaista
puheenjohtajaamme Pirjo Immonen-Räihää sekä erityisesti toiminnanjohtaja Jenny Oldenburg
-Tiittoa. Hän on itseään säästämättä jaksanut
viedä yhdistyksemme toimintaa eteenpäin viisaasti ja erinomaisella ammattitaidolla.
Voimme ilolla todeta, että vapaaehtoistyö on
antoisaa, siinä ei olla vain antamassa vaan siinä
myös saadaan paljon. Olemme saaneet sen
myötä hyviä ystäviä.
Mukana yhdistystämme perustamassa:
Seija Loponen
Anita Sorsimo
Sirkku Salomaa
Kuva: Anna-Liisa Raunio
18
ja kuntien keskustassa asuminen ennusti
enemmän yksinäisyyden tunnetta.
TULE MUKAAN!
Lokakuun lopussa Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen kirjoitus koetusta yksinäisyydestä
tämän päivän Suomessa.
Kirjoitus pohjautui laajaan
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tänä vuonna
tekemään Alueelliseen
hyvinvointikyselyyn, joka
lähetettiin ympäri maata 170 000:lle yli 20vuotiaalle, joista useampi kuin joka toinen vastasi.
Mitä sitten voimme tehdä? Ikääntyneiden yksinäisyyden torjumiseksi on luotava paikkoja olla
yhdessä. Yhdessäolo on mahdollistettava niin,
että myös vähävaraisilla on mahdollisuus osallistua. Toiminnan suunnittelussa on kuuluttava
ikääntyneiden oma ääni. Ja heitä, jotka eivät
pääse paikalle, ei saa unohtaa- mennään sitten
vaikka kotiin tai soitetaan.
Turun Seudun Vanhustuki on tehnyt jo yli 10
vuotta työtä ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi. Tässäkin lehdessä esitellään monia
tilaisuuksia, joihin olet tervetullut yksin tai yhKävi ilmi, että yksinäisyyttä tunsivat eniten 70 dessä. Kaikkiin tilaisuuksiin pääsee myös huovuotta täyttäneet, mutta tunne oli yhtä tavalli- nommilla jaloilla ja pienellä rahalla tai ilmainen myös 20-29 vuotiaiden joukossa. Nuorilla seksi. Lisäksi tukiystävämme tulevat kotiin jo
yksinäisyyttä selitti se, että he muuttavat usein 60 ihmisen luo.
opiskelun ja työn perässä, eikä vanha ystävä- Myös sinä olet tervetullut tekemään tätä työtä
yhdessä kanssamme; sekin on todistettu, että
piiri seuraa mukana.
vapaaehtoistyö tekee hyvää myös sen tekijälIän karttuessa naiset ovat Suomessa enemmän le!
yksin: yli 75- vuotiaista naisista 13% ja miehistä
8% kertoi tuntevansa itsensä yksinäiseksi. Ikä Älä jää yksin- tule mukaan! Televisio ei korvaa
elävää ihmistä.
sinänsä ei ollut syy tähän vaan toimintarajoitteet: hyväkuntoisista yksinäisiä oli 6 %,
mutta huonokuntoisista jopa 30 %. Lisäksi yksi- Elämän iloa ja ystävän tukea pimeisiin iltoihin
sekä tähtien tuiketta,
näisyyden tunnetta selittävät leskeys, pienet
tulot, romanttisen suhteen puute ja avuntarve,
toivottaa Minna Löppönen,
johon ei ole vastattu.
Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallituksen
Yksinäisyys sinänsä on eri asia kuin sosiaalinen jäsen, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri
eristäytyminen tai masennus. Yksinäisyys ja
masennus yhdistyvät usein, mutta vain pieni
osa jatkuvasti yksinäisistä tuntee masennusta.
Mielenkiintoista on myös se, että kaupunkien
KIITOS ARPAJAISVOITTOJEN LAHJOITTAJILLE!
Yhdistys haluaa kiittää jäseniään ja yrityksiä arpajaisvoitoista, joita olemme saaneet mukavasti
vuoden mittaan. Teidän tuellanne olemme saaneet tarpeellista rahoitusta toimintaamme. Arpajaiset ovat aina odotettuja ja arvat menevät mukavasti kaupaksi. Lämpimät kiitokset.
Otamme arpajaisvoittoja edelleen mielellämme vastaan. Soita numeroon 044 536 7741!
19
Rakkautta ja punaista nenää ei voi salata, sanotaan.
Vierelläni seisoi toimittaja Lassi Lähteenmäki
YLE:stä, niin kuin monena vuonna aikaisemminkin hauskoilla tarinoilla ja iloisella mielellä.
Tapahtuman keräystuotto oli 780 euroa, josta
kiitos teille kaikille, jotka olitte kanssamme toteuttamassa Nenäpäivää.
Tilaisuus kuvattiin suorana lähetyksenä, jonka
toteuttivat yhdessä www. nivelverkko.fi ja
www.webaitio.tv., toimittajana ja vastuuhenkilönä oli Teijo Pöyhönen. Tilaisuus oli katsottavissa suorana lähetyksenä www. lava.fi/
nenapaiva ja se on edelleen nähtävinä Turun
Seudun Vanhustuen sivuilla ja osoitteessa:
www.vanhustuki.fi
Teksti: Eira Tähtinen
Juontajana
Turun Seudun Vanhustuki ry:n ohjelmatyöryhNenäpäivää ja punaista nenää ei myöskään voimän vastaava ja yhdistyksen hallituksen jäsen
nut salata. Ne liittyivät voimakkaasti toisiinsa
28.10. klo 13.00 alkaen Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa vanhuksille järjestetyssä Nenäpäivässä. Juhlasali alkoi täyttyä ihmisistä heti
kahdentoista jälkeen. Eikä se ollut mikään ihme,
olimmehan saaneet kiinteistönvälittäjä ” kauppaneuvos” Jethro Rostedtin kanssamme pitämään hauskaa. Hän veti omalla persoonallaan
yleisöä mukaan punaiselle sohvalle yhteiseen
valokuvaan. Tästä ilonpidosta valokuvattava
pudotti kolikon keräyslippaaseen, sillä tapahtuma kuului valtakunnalliseen Nenäpäivätapahtumaan. Nenäpäivä – säätiön järjestämä kampanja hankkii vuosittain varoja kehitysmaiden lasten auttamiseksi. Nenäpäivän haaveena on Suomi, jossa jokainen edistää kehitysmaiden lasten
ihmisarvoisen elämän toteutumista.
Tämän haasteen ottivat omakseen kaikki ohjelmansuorittajat ja he halusivat olla mukana keräyksessä palkkiotta.
Saimme nauttia tunnettujen laulajien Arto Nuotion ja Sebastian Ahlgrenin upeista lauluosuuksista. Taikuri Joni Suvannon hauskasta taikashowsta, Stand up - koomikko Siviä Raittiinan
mielenkiintoisista näkökulmista politiikan kentältä ja nykymaailman menosta. Tauno Sula ja
senioritanssiryhmä johdattivat osallistujat tanssin taikaan, samoin teki iki-ihana Ilse Ihanainen
laulu-/haitariosuudellaan ja tarinoillaan.
20
VIKING LINEN PIKNIKPÄIVÄRISTEILY 10.2.2016
Tietoiskuja ystävätoiminnasta ja senioriasumisesta Amorellan auditoriossa klo 10-13.00. Keskusteluja
on mahdollisuus jatkaa paluumatkalla Gracen kokoustiloissa.
Mukana matkalla mm. Turun Seudun Vanhustuki ry:n, MLL:n Varsinais-Suomen piirin
Terhokerhon ja Kiinteistömaailman edustajat.
Ohjelmassa myös turkulaisen kolmihenkisen ajatushautomon
näkemyksiä ikäihmisen asumisen vaihtoehdoista sekä tietoisku
Jyrkkälän asumisproketista.
Puheenvuoro myös Stand up -koomikko Siviä Raittiinalla.
Yli 10 hengen ryhmille erikoishinnat, lisätietoa Viking Line/Tiina
Harms, puh 02-333 1328. Yksittäiset risteilyvaraukset Viking Linelta, 0600-41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm/mpm).
Tervetuloa mukaan!
TURUN KAUPUNGINKIRJASTON TEEMALUENNOT
Turun kaupunginkirjasto, Linnankatu 2, Turku
E-KIRJAT JA E-LEHDET Musiikkiosaston lukusali
Maanantaina 8.2. klo 14–15:30
Opitaan käyttämään kirjaston e-kirja- ja elehtikokoelmaa. 20 ensimmäistä mahtuu mukaan.
TIEDONHAKU Musiikkiosaston lukusali
Torstaina 18.2. klo 14–15:30
Tarvitsetko tietoa opintoihin, töihin tai harrastuksiin? Tarjoamme hyödyllisiä vinkkejä tiedon hakemiseen kirjastosta, verkosta ja tietokannoista. Opi
hyödyntämään verkkopalveluja jokapäiväisessä
elämässäsi. 20 ensimmäistä mahtuu mukaan.
MATKOJEN VARAAMINEN VERKOSSA Musiikkiosaston lukusali
Maanantaina 29.2 klo 14–15.30 Haluatko varata
itse matkasi netissä, mutta olet epävarma miten
se toimii? 20 ensimmäistä mahtuu mukaan.
KIRJALLISUUDEN TIETOKANNAT Rotunda
Torstaina 17.3. klo 14–15:30
Tutustutaan erilaisiin kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen liittyviin tietokantoihin. Arkistot, kirjastot ja
teemasivustot tutuiksi.
OSTOKSILLA VERKOSSA Musiikkiosaston lukusali
Keskiviikkona 23.3 klo 14–15.30
Opastuksessa annetaan vinkkejä turvalliseen ostamiseen verkossa sekä tutustutaan uuden ja käytetyn tavaran verkkokauppoihin. 20 ensimmäistä
mahtuu mukaan.
SOSIAALINEN MEDIA JA INTERNETIN VIIHDEPALVELUT Musiikkiosaston lukusali
Torstaina 31.3. klo 14–15:30
Tutustutaan mm. Facebookiin, YouTubeen ja
Twitteriin. Aiheena on myös digitaalisten musiikkija elokuvajulkaisujen osto-, vuokra-, ja ilmaispalvelut. 20 ensimmäistä mahtuu mukaan.
21
TUKIYSTÄVÄTOIMINTA
MIKSI TUKIYSTÄVÄTOIMINTAA?
Yksinäisyyden tunne on tosiasia monelle vanhukselle. Iän myötä jaksaminen vähenee ja sen
seurauksena sosiaalinen piiri pienenee. Aina ei
jaksa tai edes pysty lähtemään tarjottuihin rientoihin, vaikka aika käy pitkäksi.
Suurin osa meistä ihmisistä kuitenkin kaipaa
sosiaalisia kontakteja. Ajatustenvaihto piristää,
kuulluksi tuleminen lämmittää ja välittäminen
lisää turvallisuuden tunnetta.
MINKÄLAISTA TOIMINTAA TARJOAMME?
Tukiystävätoiminta on yksin asuville yli 70 –
vuotiaille seuraa kaipaaville maksutonta ystävätoimintaa. Toimintaa rahoittaa RAY.
Tukiystävä, joka käy tuettavan luona 1-2 kertaa
kuukaudessa, on juttukaveri, tukena ulkoilussa
ja apuna asioinnissa. Puhelinystävä soittaa sopimuksen mukaisesti 2-4 kertaa kuukaudessa ja
keskustelee arjen asioista tuettavan kanssa.
Vapaaehtoiset ovat vaitiolovelvollisia ja täysiikäisiä ystäviä eivätkä tee ammattilaisille kuuluvia töitä.
TUKI– JA PUHELINYSTÄVÄÄ VOI HAKEA
 Puhelimitse, 045 613 8839
 Käymällä toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33,
Turku (palvelemme ma-ke 9-12 ja to 12-16)
 Sähköpostitse, [email protected] (ilmoitathan puhelinnumerosi)
Myös vanhuksen läheinen voi ottaa meihin yhteyttä, mutta vastaanotamme pyynnöt vain
vanhuksen luvalla.
Ystäväpyynnön jälkeen ohjaaja soittaa vanhukselle ja sopii vanhuksen luokse ns. kartoituskäynnin. Käynnillä keskustellaan tarkemmin
toiminnastamme sekä vanhuksen ystävätarpeesta ja toiveista. Näin pyrimme varmistamaan, että jokaiselle löytyy sopiva ystävä.
2015 TOIMINTAA NUMEROINA (28.10.2015)
Ystäväsuhteita on tänä vuonna toiminut 86 kpl.
Tuettavista 56% on yli 86-vuotiaita ja noin 90%
on naisia. Ystäväpyyntöjä on tullut 55, eli ainakin yksi joka viikko. Ystävää odottaa tällä hetkellä 16 vanhusta. Ystävä löytyy yhä useammin
noin kuukauden aikana kartoituskäynnin jälkeen.
Ystäväkursseja on järjestetty 6 kertaa ja uusia
vapaaehtoisia on perehdytetty toimintaan 40.
Aktiivisesti toimivat vapaaehtoiset ovat iältään
20-88 vuotiaita. Ikäryhmissä alle 30-vuotiaat ja
yli 70-vuotiaat toimii molemmissa ystävinä 16
henkilöä. Miehiä on vapaaehtoisina 6 ja heistä
kolme on alle 30 -vuotiasta, mutta ei yhtään
ennen vuotta 1945 syntynyttä. Vapaaehtoisia
on, paitsi Turusta, myös Kaarinasta, Liedosta,
Littoisista, Naantalista , Raisioista ja Ruskolta.
Kolme vapaaehtoista on toiminut Vanhustuen
tukiystävätoiminnassa jo vuodesta 2005 alkaen.
Yksi ystäväsuhde, Ritvan ja Marjon, on kestänyt
jo 10 vuotta!
TULE VAPAAEHTOISEKSI,
Osallistu YSTÄVÄN PERUSKURSSILLE!
Saat perehdytyksen toimintaan ja tapaat muita
vapaaehtoisiksi aikovia. Jotta löytäisimme
”oikean” ystävän ”oikealle” vanhukselle, varataan kurssin jälkeen kaikille toimintaan mukaan
haluaville vapaaehtoisille haastatteluaika ohjaajan kanssa.
Vuoden viimeinen kurssi on ke 9.12. kello 1316 ja kevään kurssit ovat seuraavasti:
 ke 27.1. kello 13-16
 ke 24.2. kello 16.30-19.30
 ke 23.3. kello 13-16
 ke 20.4. kello 16.30-19.30
 ke 18.5. kello 13-16
Ilmoittaudu kurssille viikkoa ennen puhelimitse,
sähköpostitse tai käymällä toimistolla. Kerro
ilmoittautuessasi puhelinnumerosi ja osoitteesi.
Vapaaehtoisen tulee olla täysi-ikäinen.
22
TUKIYSTÄVÄTOIMINTA
KOKEMUKSIA PUHELINYSTÄVYYDESTÄ
Pohjanmaalta kotoisin oleva Marja jäi leskeksi neljä
vuotta sitten. Keväällä hän
kuuli Tukiystävätoiminnan
uudesta puhelinystävätoiminnasta ja osallistui Ystäväkurssille. Siitä alkoi
Marjalle tärkeäksi muodostunut harrastus.
Marja soittaa viikoittain Lauralle ja he vaihtavat
kuulumiset Lauran jaksamisen mukaan. Lauran
sukulaiset asuvat satojen kilometrien päässä ja
93-vuotiaan ystävät ovat kuolleet. Laura kertoo
joka kerta ilahtuvansa soitosta ja Marjalle tulee
niistä aina hyvä mieli. Laura sanoo myös, että
ystäväpuhelut tuovat hänelle tunteen, että hänestä pidetään huolta.
Puhelujen myötä Marjan kunnioitus vanhuksia
kohtaan on kasvanut. On hienoa kuulla vanhuksen näkökantoja nykymeininkiin ja muistella
menneitä aikoja.
Marja on tyytyväinen, että saa toimia vapaaehtoisena puhelinystävänä. Se vie vain pienen hetken viikosta ja antaa niin paljon. Mikään, raha
tai muu korvaus, ei voi antaa niin paljon kuin se,
että saa olla toiselle tärkeä ilon lähde.
TUKIYSTÄVÄTOIMINNAN VAPAAEHTOISTEN
TAPAAMISET, vertaistukea ja koulutusta
Kevään tapaamiset ja teemat / asiantuntijaalustukset ovat seuraavasti:
 Ke 13.1. kello 16.30-18.30 (näkö)
 Ti 16.2. kello 13-15 (ideoi, innostu, vaikuta)
 Ke 9.3. kello 16.30-18.30 (suru, ystävän menettäminen)
 Ke 6.4. kello 13-15 (tuolijumppaa ja liikunnan iloa)
 Ke 11.5. kello 16.30-18.30 (kevät kauden
päättäjäiset) paikka ilm. myöhemmin.
Lisäksi apuväline –koulutus ke 27.4. kello 1315. Ilmoittaudu 15.4. mennessä Heliannelle!
(koulutukseen mahtuu 20)
Tapaamiset ovat pääsääntöisesti toimistolla.
Ilmoittaudu tapaamisiin noin viikkoa ennen
([email protected] tai Heliannelle 045 613 8839). Kerro mahdollisesta erikoisruokavaliostasi, jotta voimme huomioida
sen tarjoilussa.
Vapaaehtoiset ovat tervetulleita myös muihin
yhdistyksen tilaisuuksiin ja tapahtumiin, mm.
Studia Generaliassa on taas keväällä mielenkiintoisia luentoja!
YHTEYSTIETOMME
Tukiystävätoiminta kiittää seuraavia
yrityksiä markkinointiyhteistyöstä
 Assistentti Helianne Kallio, 045 613 8839
Kotiruokapalvelu Hemmat
KOTIRUOKAA KOTIIN KULJETETTUNA
Pansiontie 48, 20240 Turku
Puhelin:02 2531701
 Ohjaaja Johanna Nummila, 044 536 7721
 Päällikkö Nina Karuneva, 045 613 8840
Kotihoitopalvelut
Satakunnantie 100, Turku
puh. 040 5034072
kuurapalvelut.fi
23
[email protected]
vanhustuki.fi/tukiystavatoiminta/
Läntinen Pitkäkatu 33, Turku
Toimistopäivystys
ma-ke kello 9-12 ja to kello 12-16.
JÄSENEDUT
ATK-APU SP-SYSTEMS OY
Juhana Herttuan Puistokatu 3, Turku. puh: 0405123906. www.atk-apu.fi. Jäsenkorttia näyttämällä
tietokoneen huoltotyöt, mikrotuki, opetus ja kotikäynnit -15%. Tietokoneet ja tabletit -10% normaalihinnoista.
HOITOLA AIKA
Kosmetologi Katri Mattila. Akselintie 5 A, Turku. Puh
0400 655853. Jäsenkorttia näyttämällä jalkahoito
45€ (norm. hinta 55€). Hoito sisältää jalkakylvyn,
kynsien hoidon, kovettumien poiston, jalkahieronnan ja halutessa lakkauksen. Voimassa toistaiseksi.
CARIBIA—SOKOS HOTELS
Teemakylpylän käyttö: ma – to 6, 50€ / hlö, pe – su
13€ / hlö. Kylpylähinta ei ole voimassa koulujen loma-aikoina (vkot 1, 8, 42 ja 52, 53) ja arkipyhinä.
Muina aikoina ovat voimassa hinnaston mukaiset
hinnat.
Kuntosali ja vesijumppa: 36€ / 10 kerran kortti
(sarjakortista 8€/korttimaksu).
Lisätiedot ja ryhmävaraukset Caribian myyntipalvelustamme, puh. 020 1234 602, e-mail: [email protected]. Jäsenetuhinnat voimassa
1.1. – 31.12.2015. Edut koskevat yhdistyksen jäseniä
ja edellyttävät mainintaa jäseneduista sekä jäsenkortin esittämistä kylpylän vastaanotossa. Kongressikuja 1, 20540 Turku, puh. 020 1234
602, [email protected]
www.sokoshotels.fi
Tarjous voimassa vuoden 2015 loppuun.
HANSATORIN APTEEKKI
Nyt Hansa-korttelissa! Turun Seudun Vanhustuki
ry:n jäsenet saavat -10% vapaankaupan tuotteista
esittämällä jäsenkortin Hansatorin apteekissa. Tämän lisäksi: Liittymällä Hyvän Mielen Apteekkien
kanta-asiakkaaksi saa Hansatorin apteekista -4%
käsikauppalääkkeistä (= ei reseptilääkkeistä).
RUISSALON KYLPYLÄ
Allasosaston käyttö 6 €/hlö. Jäsenkorttia näyttämällä. Etu on voimassa toistaiseksi.
http://www.ruissalospa.fi/
TURUN HUOLTOEXPERTIT
Jorma Puttonen Työmiehenkatu 1 A, Turku, puh 02254 7760. Avoinna arkisin klo 9.00-17.00. Korjaamme digiboxit, tv:t sekä muut viihdeelektroniikkalaitteet. Jäsenetuna tarjoamme korjaustyöt, varaosat -15% normaalihinnoista sekä kotikäynnit –15% normaalihinnoista jäsenkorttia näyttämällä. Etu voimassa toistaiseksi. http://
www.turunhuoltoexpertit.com
EDUNVALVONTAVALTUUTUS RY
Yliopistonkatu 26 B, 5.krs, Turku, puh 045 1067140,
www.edunvalvontavaltuutus.com. Asiantuntijapalvelua edunvalvontavaltuutusten laadintaan. Edunvalvontavaltakirja 100 €. Jäsenetuna Turun Seudun
Vanhustuki ry:n jäsenille tarjoamme –10%. Tarjous
voimassa vuoden 2015 loppuun asti.
HAUTAUSTOIMISTO PIETÉT
Eerikinkatu 25, Turku, puh 02-2780760
JP-VAATE / MARILYN
Kiinamyllynkatu 5, Turku, puh 02-2780777 ja
Humalistonkatu 13, Turku. Jäsenillämme on mahdolHenrikinkatu 2, Naantali, puh 02-4353126
lisuus saada normaalihintaisista naisten vaatteista
Jäsenetuna tarjoamme Turun Seudun Vanhustuki
20 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. Voimassa
ry:n jäsenkortilla arkut ja uurnat –10 %.
toistaiseksi.
www.pietet.fi
KÄSITYÖ-KAISA KY
Hämeenkatu 3 A, Turku. Puh 02-2333937. Avoinna
ma-pe klo 9-17. Jäsenkorttia näyttämällä kaikista
tuotteista alennusta 10 %. Voimassa toistaiseksi.
KUURA PALVELUT OY
Jäsenetuna Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenille kotisiivousta -10% alennuksella vuonna 2016.
puh 010 279 4030
www.kuurapalvelut.fi
NAISEN UNELMIA
Palveleva naisten alusasuliike, jonka valikoimista
löytyy myös proteesiliivit.Jäsenkorttia näyttämällä
10 % alennus Anitan ja Amoenan tuotteista. Etu voimassa toistaiseksi.Forum kortteli. Avoinna ma-pe 10
-18 ja la 10-14. www.naisenunelmia.fi
24
TULE MUKAAN YHDISTYKSEMME TOIMINTAAN!
Turun Seudun Vanhustuki ry on vuonna 2002 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on vanhusten
etujen valvonta, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä arvokkaan vanhenemisen
turvaaminen.
Yleisötilaisuudet ikääntyviä kiinnostavista ja koskettavista aiheista

Viihdekonsertit

Hilman päivät

Hengellisten laulujen ilta

Maalisrieha
Työmme perustuu vapaaehtoisuuteen ja on poliitti
Laulaen kesään
sesti sitoutumatonta. Kotipaikkamme on Turku ja

Laulaen jouluun.
toiminta-alueemme Turun seutu.

Studia Generalia -luennot mielenkiintoisista
aiheista yhteistyössä Turun kaupunginkirjasToimintaamme:
ton kanssa.
Vanhusten edun ajaminen, yhteyksien ottaminen
Retkeilemme ja käymme teatterissa muutasekä aloitteiden ja esitysten tekeminen päättäjille, 
man kerran vuodessa.
niin kuntatasolla, kuin valtakunnallisestikin.
Kaikille avoin, maksuton toiminta.

Ikäystävät; toiminnallisia ja sosiaalisia kokoontumisia kuukausittain.

Luentoja; ikääntyviä ja heidän omaisiaan koskettavista aiheista

Tuolijumppa; maksuton ja kaikille avoin viikoittainen liikuntatuokio ikäihmisille

Käsityökerho Vakka; mukavaa yhdessäoloa
käsitöiden merkeissä. Kaikille avoin.

Juttutuokio; mukavaa yhdessäoloa keskustelun merkeissä.

Oloneuvoksen olohuone joka toinen maanantai. Matalankynnyksen kohtaamispaikka!
Tule mukaan johonkin työryhmään

Edunvalvontatyöryhmä

Ohjelmatyöryhmä

Tiedotusryhmä
RAY:n tukema Tukiystävätoiminta välittää tukiystäviä kotona asuvien, yksinäisten vanhusten seuraksi
Turussa. Koulutamme uusia tukiystäviä ja nyt myös
puhelinystäviä. Tervetuloa vapaaehtoiseksi tukiystäväksi iloiseen joukkoomme!
Lisätietoja puhelin 044 536 7721.
TERVETULOA MUKAAN KAIKKI VANHUSTEN
HYVINVOINNISTA KIINNOSTUNEET!
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö
tai yhteisö, joka toimii yhdistyksen toimintaajatuksen ja tarkoitusperien hyväksi.
Hakiessasi yhdistyksen jäsenyyttä:
Täytä jäsenhakemuslomake ja leikkaa se irti ja postita toimistomme osoitteeseen. Voit myös soittaa
numeroon 044 536 7741 tai ilmoittautua netin
kautta www.vanhustuki.fi tai sähköpostilla
[email protected].
Turun Seudun Vanhustuki ry
JÄSENHAKEMUS
Läntinen Pitkäkatu 33, 3. kerros, 20100 Turku
puh 044 536 7741
S-posti [email protected], http://www.vanhustuki.fi
□ varsinaiseksi jäseneksi 15 €
Etunimet
□ kannatusjäseneksi vähintään 50 €/vuosi
Sukunimi
Syntymävuosi
Lähiosoite
Puhelin
Postinumero ja -toimipaikka
Sähköposti
Hyväksyn Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnan tavoitteet.
Päivämäärä
Allekirjoitus
25
26
le parhaiten sopivan palvelukokonaisuuden,
joka auttaa ikääntyvää selviytymään kotonaan.
IKÄIHMISTEN PALVELUTORI
Palvelutorilla on mahdollisuus saada myös
opastusta tietokoneen käyttöön, siellä on varattu neljä asiakaskonetta ikäihmisten
käyttöön.
Turku Kaarina seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen vapaaehtoiset pitävät kahviota Palvelutorilla. Kahvio avoinna arkisin klo
12.00 – 15.00.
Tervetuloa Turkulaiselle palvelutorille!
Teksti: Antero Lehtonen, palveluohjauksen
esimies
Antero Lehtonen, palveluohjauksen esimies
Kuva: Kirsi Rouvali
POIJU
Yhteystiedot:
Ikäihmisten palvelutori Poiju
Palvelutori tarjoaa ikäihmisille ja heidän omaisilleen, sekä läheisilleen ohjausta ja neuvontaa erilaista palveluista, sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.
Humalistonkatu 7, 20100 Turku.
Avoinna arkisin klo 9.00 - 15.00
s-posti:
[email protected]
www.turku.fi/palvelutori
Palvelutori on tarkoitettu, kaikille turkulaisille ikäihmisille, sinne voi tulla ilman ajanvarausta tai ajanvarauksella. Palveluohjaajan voi
pyytää myös tarvittaessa kotikäynnille. Iäkkäiden ihmisten omaiset, läheiset, ystävät sekä
tuttavat voivat myös saada ohjausta ja neuvontaa palvelutorilta.
Kontakt
Vardagar kl. 9.00 – 12.00
tfn 050 373 1037
Seniorien palveleva puhelin
Palvelutori toiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa ja sen tarkoituksena on auttaa ikäihmisiä selviytymään kotona mahdollisimman
pitkään. Toiminnalla halutaan edistää ikäihmisen hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta
omaan elämänhallintaan. Palveluohjaajilta
voit saada myös terveyttäsi tukevaa ohjausta.
p. 02 2626 172
Arkisin klo 9.00 - 15.00
Palvelutorilta voit saada tietoa, erilaisista järjestöistä yhdistyksistä sekä kolmannesta sektorista. Sieltä voit tiedustella kaupungin omista palveluista, sekä yksityisistä palveluntuottajista.
Ikäihmisten palvelutori
Servicetorget för äldre
Palveluohjaajat etsivät ikäihmisille juuri hänel27
OLONEUVOKSEN OLOHUONE
Oloneuvoksen olohuone on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa avointa
toimintaa suunnitellaan yhdessä kävijöiden kanssa.
Olohuoneeseen kutsutaan asiantuntijoita kertomaan kiinnostavista asioista.
Kevään ensimmäinen tapaaminen on 18.1. 2016 ja ne jatkuvat aina parittomien viikkojen
maanantaisin klo 13-15. Luennoitsija aloittaa kello 13.
Tule tapaamaan vanhoja ja tulevia tuttuja ja vapaaehtoisia sekä tutustumaan yhdistyksen
toimintaan ja tiloihin kahvikupposen äärelle!
Kevään aiheet
18.1. klo 13 Mahdollisimman pitkään
Vastaava hoitaja Ulla Heikkinen ja hoitaja Tuija Laine Diakonialaitoksen Turun kotihoitopalveluista.
kotona tuetusti
1.2. klo 13 Nivelverkko esittäytyy
Kai Mäkelä Nivelverkosta
15.2. klo 13 Edunvalvontavaltuutus
Vesa Anttila, Edunvalvontavaltuutus
ry:stä
—mikä se on?
29.2. klo 13 Luomustila
Luomuspaja tarjoaa kädentaito– ja elämyspalveluohjauksia maatilamiljöössä
sekä luonnon rauhassa. Eeva Kirstilä
kertoo Luomustilan toiminnasta ja
mahdollisuuksista.
14.3. klo 13 Keskustellaan luustoasioista
Turun Seudun Luustoyhdistys ry:stä pj
Ritva Mäkelä-Lammi
11.4. klo 13 Doro-puhelinten esittely
Tomi Autio esittelee ikäihmisille sopivia
puhelinmalleja.
25.4. klo 13 Tee hautaustestamentti
Riitta Vehanen tai Taina Kannus kertoo
mitä palveluja Pietet hautauspalveluista saa
– päätä itse, miten hautajaisesi
pidetään
9.5. klo 13 Uni ja lääkkeet
Farmaseutti Veronica Granlund Hansatorin apteekista
Turun Seudun Vanhustuki ry
Läntinen Pitkäkatu 33, 3.krs, puh 044 536 7741
28
TUOLIJUMPPA
Turun Seudun Vanhustuki ry:n järjestämässä tuolijumpassa jumpataan
torstaisin kello 13-14 ajalla 14.1.-19.5.2016 Ruusukorttelin
liikuntasalissa, Puistokatu 11, Turku.
Jumpan vetäjänä toimii Anneli Virta. Toiminta on maksuton ja
mukaan voi tulla muutkin kuin yhdistyksemme jäsenet.
Jumpataan omalla vastuulla.
Tervetuloa iloiseen liikunnalliseen joukkoomme!
Turun Seudun Vanhustuki ry
Läntinen Pitkäkatu 33, 3.krs, Turku, puh 044 536 7741
KÄSITYÖKERHO VAKKA
Tervetuloa mukaan käsitöistä innostuneeseen ryhmään.
Kokoonnumme Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimistolla 20.1. alkaen aina
parittomien viikkojen keskiviikkona kello 13-15. Vetäjänä toimii Terttu Raitanen.
Yhdistys hankkii askartelu-, ompelu– ja kudontamateriaalit. Askarrellaan yhdistyksen hyväksi.
Yhdistys myy tuotteita toimistollaan ja tilaisuuksien yhteydessä. Osa tuotteista menee arpajaisvoittoihin ja osa kiitoksena vapaaehtoistoimijoille, kuten luennoitsijoille ja esiintyjille.
Kahvitarjoilu. Käsityökerho on kaikille avoin.
Turun Seudun Vanhustuki ry
Läntinen Pitkäkatu 33, 3.krs, Turku, Puh 044 536 7741
29
TAPAHTUMAKALENTERI
Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia kaikille. Tervetuloa mukaan!
Yhdistyksen tiloissa pidettävissä tapahtumissa kahvitarjoilu
(vapaaehtoinen kahvimaksu).
Ti 5.1. klo 14-15.30
Ruusukortteli,
Puistokatu 11, TKU
IKÄYSTÄVÄT
Muistojen polku
Muistoja Ikäystävien esiintymisistä 13 vuoden
ajalta. Valokuvia taipaleelta. Tilaisuuden vetää
Ritva Ilmanen.
Esiintyjinä Marimba-ryhmä ja stand up koomikko Siviä Raittiina. Buffetti.
Ti 12.1. klo 1213.30
Kaupunginkirjasto,
Linnankatu 2, TKU
STUDIA GENERALIA
SENIOREILLE
Elämän loppuvaiheen hoitolinjaukset
On kannattavaa ennakoida tulevaa ja miettiä
minkälaisia hoitojärjestelyjä itse kukin meistä
toivoisi elämän loppuvaiheessa. Hoitolinjaus,
hoitotahto ja saattohoitopäätös ovat osa yhteistyössä tehtävää potilaan hyvää hoitosuunnitelmaa. Ylilääkäri Sirkku Jyrkkiö luennoi aiheesta.
To 14.1. klo 13-14
Ruusukortteli,
Puistokatu 11, TKU
TUOLIJUMPPA
Jumpan vetäjänä toimii Anneli Virta. Jumpataan
omalla vastuulla. Tervetuloa iloiseen liikunnalliseen joukkoomme joka torstai kello 13 Ruusukorttelissa.
Ma 18.1.klo 13-15
Läntinen Pitkäkatu
33, TKU
OLONEUVOKSEN
OLOHUONE
Mahdollisimman pitkään
kotona tuetusti
KÄSITYÖKERHO
Vastaava hoitaja Ulla Heikkinen ja hoitaja Tuija
Laine Diakonialaitoksen Turun kotihoitopalveluista. Luvassa myös yhteislaulua ja haitarinsoittoa.
To 21.1. klo 13-14
Ruusukortteli, Puistokatu 11,TKU
TUOLIJUMPPA
Vetäjänä Anneli Virta.
To 21.1. klo 17-18
Ruusukortteli,
Puistokatu 11, TKU
AJATUKSIA ELÄMÄSTÄ
Ke 27.1. klo 13-16
Turun Seudun
Vanhustuki ry:n toimisto, Läntinen
Pitkäkatu 33,TKU
YSTÄVÄKOULUTUS
Esiintyjänä Eira Tähtinen, musiikkia, liikettä ja
mielenkiintoisen henkilön haastattelu. Yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen
kanssa.
Ystävän peruskurssi vapaaehtoisille, jotka haluavat toimia tuki– tai puhelinystävänä yli 70vuotiaalle yksinäiselle kotona yksin asuville henkilöille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: [email protected] tai 045 613 8839 tai
www.vanhustuki.fi/tukiystavatoiminta/
Ke 20.1. klo 13-15
Turun Seudun
Vanhustuki ry:n
toimisto,
Läntinen
Pitkäkatu 33, TKU
Tervetuloa mukaan käsitöistä innostuneeseen
ryhmään. Kokoonnumme Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimistolla aina parittomien viikkojen keskiviikkona. Vetäjänä toimii Terttu Raitanen. Yhdistys hankkii askartelu-, ompelu– ja
kudontamateriaalit. Askarrellaan yhdistyksen
hyväksi.
Oikeudet muutoksiin pidetään.
30
TAPAHTUMAKALENTERI
To 28.1. klo 13-14
Ruusukortteli,
Puistokatu 11,TKU
Ma 1.2. klo 13-15
Läntinen Pitkäkatu 33,
TKU
Ti 2.2. klo 14-15.30
Ruusukortteli,
Puistokatu 11, Turku
Ke 3.2. klo 13 –15
Läntinen
Pitkäkatu 33,TKU
To 4.2. klo 13-14 Ruusukortteli,
Puistokatu 11, Turku
Ti 9.2. klo 12-13.30
Kaupunginkirjasto,
Linnankatu 2, TKU
To 11.2. klo 13-14
Ruusukortteli,
Puistokatu 11, Turku
Pe 12.2. klo 14
Ruusukortteli,
Puistokatu 11, TKU
Ma 15.2. klo 13-15
Läntinen
Pitkäkatu 33, TKU
Ti 16.2. klo 17
Ruusukortteli,
Puistokatu 11, TKU
Ke 17.2. klo 13 –15
Läntinen
Pitkäkatu 33,TKU
To 18.2. klo 13-14
Ruusukortteli,
Puistokatu 11, TKU
Ti 23.2. klo 14-15.30
Läntinen
Pitkäkatu 33,TKU
TUOLIJUMPPA
Vetäjänä Anneli Virta.
OLONEUVOKSEN
OLOHUONE
Nivelverkko esittäytyy
ILOINEN ILTAPÄIVÄ
Paikalla Kai Mäkelä Nivelverkosta esittelemässä
toimintaa.
Juontajana Sirkku Salomaa, esiintyjinä stand up
-koomikko Siviä Raittiina. Musiikista vastaa Teijo
Pöyhönen. Yhteislaulua. Buffetti ja tuotemyynti.
Yhteistyössä Ruusukorttelin
hyvinvointikeskuksen kanssa.
Vetäjänä Terttu Raitanen. Uudet käsityöntaitajat
ovat tervetulleita mukaan!
KÄSITYÖKERHO
TUOLIJUMPPA
Vetäjänä Anneli Virta. Ruusukorttelin liikuntasalissa joka torstai kello 13.
STUDIA GENERALIA
Musiikin ja mielen
hyvintointi.
TUOLIJUMPPA
Musiikkiterapeutti, musiikkipedagogi Tuovi Kattelus kertoo musiikin myönteisistä vaikutuksista
mm muistiin ja vireystilaan.
YSTÄVÄNPÄIVÄ
Elämäniloa ja ystävän
tukea!
Juontajana Eira Tähtinen, Koulukadun päiväkodin
lapsiryhmä. Siviä Raittiina. Pohjoisen Turun Eläkkeensaajat ry:n Mummot-ryhmä. Laulu Eira Tähtinen ja säestys Vesa Ranki.
Yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen
kanssa.
OLONEUVOKSEN
OLOHUONE
Edunvalvontavaltuutus.
UNIAPNEA - onnistunut
hoito edellytys sydämen
rytmihäiriöiden ja keuhkosairauksien hoidon
onnistumiselle.
KÄSITYÖKERHO
Vesa Anttila Edunvalvontavaltuutus ry:stä kertoo
edunvalvontavaltuutusasiakirjasta ja antaa hyviä
neuvoja laatimisiin.
TUOLIJUMPPA
Vetäjänä Anneli Virta.
LUOVA ILTAPÄIVÄ
Teemana aikuisten värityskirjat. Vetäjinä Eira Tähtinen ja Pirjo Varvikko
Vetäjänä Anneli Virta. Ruusukorttelin liikuntasalissa joka torstai kello 13.
31
Ritva Tammivaara, dosentti, kliinisen fysiologian
ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, unilääketieteen erityisperehtyneisyys. Yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa.
Vetäjänä Terttu Raitanen.
TAPAHTUMAKALENTERI
Ke 24.2. klo 16.3019.30
Läntinen
Pitkäkatu 33,TKU
YSTÄVÄKOULUTUS
Ystävän peruskurssi vapaaehtoisille, jotka haluavat toimia tuki– tai puhelinystävänä yli 70vuotiaalle yksinäiselle kotona yksin asuville henkilöille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: [email protected] tai 045 613 8839 tai
www.vanhustuki.fi/tukiystavatoiminta/
Vetäjänä Anneli Virta.
To 25.2. klo 13-14
Ruusukortteli,
Puistokatu 11, TKU
TUOLIJUMPPA
Ma 29.2. klo 13-15
Läntinen Pitkäkatu
33,TKU
OLONEUVOKSEN
OLOHUONE - Missä ja
mikä on Luomuspaja?
Ti 1.3. klo 14-15
Ruusukortteli
Puistokatu 11,TKU
ILOINEN ILTAPÄIVÄ
Ke 2.3. klo 13-15
Läntinen
Pitkäkatu 33,TKU
To 3.3. klo 13-14
Ruusukortteli,
Puistokatu 11, TKU
Ti 8.3. klo 12-13.30
Turun
kaupunginkirjasto,
Linnakatu 2, TKU
KÄSITYÖKERHO
Ti 8.3. klo 17-18.30
Ruusukortteli
Puistokatu 11,TKU
MAALISRIEHA
To 10.3. klo 13-14
Ruusukortteli, Puistokatu 11, TKU
TUOLIJUMPPA
Ma 14.3. klo 13-15
Läntinen Pitkäkatu
33,TKU
OLONEUVOKSEN
OLOHUONE Keskustellaan luustoasioista
Luennoitsijana Turun Seudun Luustoyhdistys ry,
pj Ritva Mäkelä-Lammi.
Ke 16.3. klo 13-15
Läntinen
Pitkäkatu 33, TKU
KÄSITYÖKERHO
Vetäjänä Terttu Raitanen. Tule tutustumaan käsityökerhoon.
Luomuspaja tarjoaa kädentaito- ja elämyspalveluohjauksia maatilamiljöössä sekä luonnon rauhassa. Luomustila. Eeva Kirstilä kertoo Luomustilan toiminnasta ja mahdollisuuksista.
Juontajana Ritva Ilmanen, esiintyjinä stand up
-koomikko Siviä Raittiina. Musiikista vastaa Teijo
Pöyhönen. Buffetti ja tuotemyynti. Yhteislaulua.
Yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa.
Vetäjänä Terttu Raitanen. Yhdistys hankkii langat ja tarvikkeet.
TUOLIJUMPPA
Vetäjänä Anneli Virta.
STUDIA GENERALIA
Jos läheiseni katoaa
Mitä tehdä, jos läheinen katoaa? Voiko esimerkiksi muistisairaan omaisen eksymiseen varautua ennalta? SPR:n valmiuspäällikkö Tommi Virtanen kertoo, mitä etsintätilanteessa tapahtuu
ja miten voit omalla toiminnallasi helpottaa etsintää.
Juontajana Eira Tähtinen. Leidit lavalla Vanhustuen malliin, Carmeninae –kuoro esiintyy, Turun
Föripolskaajat sekä Ola Mikola säestäjänä Vesa
Ranki. Sisäänpääsymaksu 5 € (sisältyy kahvi).
Turun Seudun Vanhustuen jäsenet ilmaiseksi.
Vetäjänä Anneli Virta.
Oikeudet muutoksiin pidetään.
32
TAPAHTUMAKALENTERI
To 17.3. klo 13-14
Ruusukortteli, Puistokatu 11, TKU
Ti 22.3. klo 17
Ruusukortteli
Puistokatu 11, TKU
TUOLIJUMPPA
Vetäjänä Anneli Virta. Jumpataan omalla vastuulla.
HENGELLISTEN
LAULUJEN ILTA
Juontajana Eira Tähtinen, Paattisten kirkkokuoro, johtajanaan kanttori Mikko Laiho. Gregoriaanista musiikkia esittää Mikko Laiho. Liisa Kouvonen laulu, Riikka Marku piano, Riitta Vasenkari
lausunta, Eira Tähtinen laulu. Yhteistyössä Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kanssa.
Ke 23.3. klo 13-16 Läntinen Pitkäkatu 33, TKU
YSTÄVÄKOULUTUS
Ystävän peruskurssi vapaaehtoisille, jotka haluavat toimia tuki– tai puhelinystävänä yli 70vuotiaalle yksinäiselle kotona yksin asuville henkilöille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: [email protected] tai puh
045 613 8839 tai www.vanhustuki.fi/
tukiystavatoiminta/
To 24.3. klo 13-14
Ruusukortteli,
Puistokatu 11, TKU
Ti 29.3. klo 14-15.30
Läntinen
Pitkäkatu 33,TKU
Ke 30.3. klo 13-14
Läntinen
Pitkäkatu 33, TKU
To 31.3. klo 13-14
Ruusukortteli,
Puistokatu 11, TKU
TUOLIJUMPPA
Vetäjänä Anneli Virta. Joka torstai kello 13. Jumpataan omalla vastuulla.
LUOVA ILTAPÄIVÄ
Teemana aarrekartta. Vetäjinä Eira Tähtinen ja
Pirjo Varvikko
KÄSITYÖKERHO
Vetäjänä Terttu Raitanen. Uusia sukankutojia
kaivataan.
TUOLIJUMPPA
Vetäjänä Anneli Virta. Jumpataan omalla vastuulla.
Oikeudet muutoksiin pidetään.
Olisiko sinulla halua ja
valmiuksia toimia tiloissamme vapaaehtoisena
ryhmänvetäjänä?
tuokion jatkajaa. Lukupiiriä,
Ukkokerhoa ja Pelikerhoa
on myös toivottu. Voit
päättää, onko ryhmäsi
avoin tai suljettu. Sovitaan
yhdessä ryhmän kokoontumisaika ja tiheys.
Ryhmänohjaajana voit osallistua ohjelmatyöIkäihmisille suunnatut ryhmät kokoontuvat yh- ryhmän kokouksiin ja saat tukea ja ideoita!
distyksemme tiloissa päiväsaikaan, jolloin paiJos kiinnostuit, niin ota yhteyttä ja sovitaan
kalla on myös työntekijöitä. Yhdistys tarjoaa
mahdollisuuden kahvitteluun ryhmätoiminnan tapaamisaika! Kerron sinulle lisää yhdistyksestämme ja esittelen tilamme.
ohella. Hankimme myös tarvittavat välineet/
materiaalit toimintaa varten sekä tiedotamme
Jenny Oldenburg-Tiitto
ryhmästäsi.
Puh 0400 748901,
Ensi vuoden puolella kaivataan erityisesti Juttu- [email protected]
33
34
35
Turun Seudun Vanhustuki ry
Läntinen Pitkäkatu 33, 3. krs, 20100 TURKU
Puh 044 536 7741
Sposti [email protected]
Kotisivut www.vanhustuki.fi
Turun Seudun Vanhustuki ry on Facebookissa. Käy tykkäämässä!
Seuraa myös twiittejämme Twitterissä.
Toimistomme on avoinna ma-ke klo 9-12 ja to klo 12-16.
TUKIVIESTI
Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti.
Ilmestyy kolme kertaa vuodessa postitettuna jäsenille.
Kansikuva Anna Mäkinen ja taitto Jenny Oldenburg-Tiitto
Toimitus: Tiedotusryhmä. Paino: X-Copy Oy.
Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2016.
36