TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti nro 1, maaliskuu 2012 Päämäärämme on vanhusten hyvinvoinnin edistäminen ja arvokkaan vanhenemisen turvaaminen. Toimimme vapaaehtoisvoimin poliittisesti sitoutumattomina. Elämän iloa ja ystävän tukea PUHEENJOHTAJA Eipä tätä asiaa ole saatu läpi, vaikka on Turun Seudun Vanhustuki ry on vuosikausia yrittänyt kaikin tavoin. Köyhässä Unkarissa Budapestin kaupungin alueella yli 65-vuotiaat unkarilaiset, ja lisäksi myös muutkin EU-kansalaiset kuten suomalaiset yli 65-vuotiaat, matkustavat ilmaiseksi. Vauraassa Turussa tulee voida vapauttaa linjaautomaksusta heti kaikki yli 80-vuotiaat! Pirjo Immonen-Räihä VAADIMME: LINJA-AUTOMAKSUSTA VAPAUTUS HETI YLI 80-VUOTIAILLE Kaikilla tulee olla oikeus yksityisyyteen, omaan tilaan. Sieltä tulee kuitenkin päästä pois päivittäin. Ulkoilu parantaa tasapainoa, tuo lihasvoimia, terästää muistia ja virkistää mieltä. Harrastukset, ystävien tapaaminen kaupungilla ja kaupoissa asiointi kuuluvat itsenäiseen elämään. Kävelykyky säilyy kävelemällä! Sinne kaupunkiin pitää vain päästä, myös rollaattorilla. Rollaattorilla liikutaan yleensä lyhyitä matkoja, joten kauppoihin ja terveyskeskukseen pääsemiseksi pitää usein käyttää autoa tai bussia. Kaikilla ikääntyneillä ei ole enää omaa autoa. Bussilla pitäisi päästä matkaamaan, mutta milläs menet, kun maksulaite on edessä ja rollolla tullaan sisään keskeltä? Taksilappuja ei hevin myönnetä. Koska itsenäiseen elämään tarvitaan mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen kaupungin alueella, pitää rollaattorilla liikkuville mahdollistaa linja-autossa matkustaminen. Joko maksulaite laitetaan bussiin keskelle tai sitten vapautetaan rollaattorilla liikkuvat linja-automaksusta kaupungin alueella. Turun Seudun Vanhustuki vuonna 2011      2 Jäseniä 585 Järjestimme 102 tilaisuutta Tilaisuuksiin osallistui 4372 henkilöä Tukiystävät suorittivat 820 tukikäynti tuettavien luona Tukiystäviä toimi 34 KUTSU YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUKSEEN JA JÄSENTILAISUUTEEN Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 17. huhtikuuta 2012 kello 18 alkaen Turun Seudun Vanhustuki ry:n toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, 4. krs, Turku. Mikäli haluat tuoda esille jonkin asian kokouksessa, pyydämme sen kirjallisena 3.4. mennessä osoitteella [email protected] tai postitse toimitettuna yhdistyksen osoitteeseen. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavilla jäsenillä ja kunniajäsenillä on kokouksissa läsnäolo– ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Välittömästi kevätkokouksen jälkeen aloitamme jäsentilaisuuden, jossa on mahdollisuus kahvikupin ääressä keskustella yhdistyksen toimintaan liittyvistä asioista ja tutustua toisiin yhdistyksemme jäseniin. Muista ottaa jäsenkorttisi mukaan. TERVETULOA! Turun Seudun Vanhustuki ry:n hallitus KEVÄTKOKOUKSEN ASIALISTA Aika Paikka Asiat tiistai 17.4.2012 kello 17 alkaen yhdistyksen toimisto, Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku 1. Kokouksen avaus 2. Kokousvirkailijoiden valitseminen - puheenjohtaja - sihteeri - 2 pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Asialistan hyväksyminen 5. Yhdistyksen toimintakertomuksen hyväksyminen vuodelta 2011 6. Yhdistyksen talousarvion hyväksyminen vuodelta 2011 7. Tilintarkastajan lausunnon hyväksyminen 8. Toiminnan tarkastajan lausunnon hyväksyminen 9. Tili– ja vastuuvapauden myöntäminen vastuuvelvollisille 10. Huomionosoitukset 11. Muut esille tulevat asiat 12. Kokouksen päättäminen 3 EDUNVALVONTARYHMÄ Suomeen tarvitaankin yhtenäinen laki siitä, mikä katsotaan kuukausittaiseksi vähimmäissummaksi, millä iäkäs vanhus tulee toimeen perusmenoistaan. Tämä on entistä tärkeämpää nyt, Turun Sanomat 19.1.2012 kun kustannuksia vyörytetään yhä enemmän Kun aikaisemmin tultiin vanhoiksi ja raihnaisiksi asukkaalle itselleen. eikä enää pärjätty kotona hoidon avullakaan, Minna Löppönen, Turun Seudun Vanhustuki ry, järjestyi paikka yleensä kunnallisesta vanhain- edunvalvontaryhmä kodista. Näitä vanhainkoteja muutetaan nykyisin tehostetun palveluasumisen yksiköiksi, kosVanhustenhoitoa – laitoshoitoa, ka halutaan eroon laitostavasta hoidosta. Tehostettua palveluasumista järjestävät niin kun- hoivaa vai palveluasumista? nat kuin yksityiset yrittäjätkin. Tehostetussa palveluasumisessa asukas maksaa Turkulainen 8.2.2012 Palveluasuminen – nykyajan köyhyysloukko? erikseen asumisen, ruuan, hoidon ja palvelun. Niiden lisäksi asukkaan varojen on riitettävä myös lääkkeisiin, vaatteisiin ja matkoihin, jotka eivät sisälly palveluasumisen hintaan. Palveluasunnoissa asukkaiden keski-ikä on yli 80 vuotta ja suurin osa heistä on naisia, joilla on pieni eläke. Vanhustenhoito on ollut näkyvästi esillä viime vuosina. Vanhustenhuollon puutteet ja epäkohdat ovat olleet paljon esillä. Toki on muistettu myös se tosiasia, että Suomessa on paljon hyvää vanhusten hoitoa ja erittäin osaavaa henkilökuntaa. Uuden hallituksen ohjelmaan nostettu vanhuspalvelulain säätäminen on sähköistänyt ja kuumentanut mediassa ja julkisuudessa käytävää keskustelua. Kunnallisessa palveluasumisessa kunnat saavat itse määrittää ns. käyttövaran eli vähimmäisrahasumman, joka vanhukselle on jäätävä käyttöön kuukausittaisiin menoihin. Turussa peruspalvelulautakunta on joulukuussa 2011 päättänyt tämän summan suuruudeksi 99 euroa kuukaudessa (joka on sama käyttövara kuin perinteisessä vanhainkotihoidossa, jossa kuitenkin lääkkeet, silmälasit, taksimatkat ym tulevat talon puolesta). Lääkemenojen jälkeen tästä 99 eurosta ei palvelutalon asukas esim. uusia talvisaappaita enää osta. Tosiasiat tunnustetaan. Suuret ikäluokat ovat tulossa vanhusikään ja Suomen väestö vanhenee vauhdilla. Eläkkeellä on yhä suurempi joukko suomalaisia ja työmarkkinoille tulee vähemmän väkeä kuin sieltä poistuu jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Peruspalveluministeri Guzenina-Richardson on nimennyt uuden vanhuspalvelulain ihmisoikeuslaiksi. Valtion ja kuntien on kannettava vastuunsa vanhusten inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta. On kysymys jo perustuslaissa säädetystä oikeudesta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja toimeentuloturvaan. Vanhusten tai heikompiosaisten palvelut ja hoito eivät saa jäädä toisarvoisiksi ja huonommalle sijalle. Me Turun Vanhustuki ry:ssä ilmaisemme syvän huolemme siitä, että suuret palvelumaksut ja liian pieneksi säädetty käyttövara ajavat vanhusasukkaat köyhyyteen palveluasumisessa. Turku on nyt erityisesti kunnostautunut tällä saralla, sillä monissa muissa kunnissa käyttövara on säädetty reilusti suuremmaksi. 4 Toistuvasti tuodaan, myös sosiaali- ja terveysalan ammatti-ihmisten puheenvuoroissa, esille laitoshoidon liiallinen osuus ja painottuneisuus vanhusten hoidossa. Yhteinen tavoite on se, että kaikin keinoin on edistettävä ja tuettava vanhusten kotona asumista ja omatoimista selviytymistä ja oma-aloitteisen aktiivisuuden säilymistä. Ennaltaehkäisevä ja kuntouttava hoito on avainasemassa. On myös paljon vanhuksia, jotka kykenevät itse huolehtimaan vanhusikänsä asumisesta, palveluista ja hoidosta. Unohdetaanko tietoisesti asian toinen puoli? tehostetun palveluasumisen yksiköiksi? Jos Kelan asumis- ja hoitotukien saanti edellyttää laitospaikkojen muuttamista tehostetuksi palveluasumiseksi, ei se paranna yhdenkään vanhuksen saamaa hoitoa eikä todellisuudessa vähennä laitospaikkoja. Vanhusten saama hoito tai hoidon inhimillisyys ei riipu siitä, ovatko he ns. laitoshoidossa, vanhainkodissa, hoivakodissa, tehostetun palveluasumisen kodissa tai yksityisissä hoiva- ja palvelukodeissa, vaan siitä, miten ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta on huolehtimassa heiTurussa Luolavuoren vanhainkoti ajettiin alas ja dän hoidostaan. Jos henkilöstön työssä jaksamikeskimäärin 87-vuotiaat vanhukset siirrettiin nen ja työmotivaatio ovat kunnossa, myös runsaassa vuodessa muihin laitoksiin. Luolavuo- ”laitoksissa” ja palvelu- ja hoivakodeissa asuvat ren vanhainkoti oli viimeinen koti vanhukselle, vanhukset voivat paremmin ja saavat ihmisarjoka ei enää selviytynyt ilman jatkuvaa ympäri- voisen hoidon ja kohtelun. vuorokautista hoitoa, tai jolla ei enää ollut ketään hänestä huolta pitävää omaista. UnohLaitoshoito ja avohoito ovat monessakin mielesdettiinko tämä perusasia ja inhimillisyys Luola- sä epäselviä ja harhaanjohtavia nimiä. Näillä vuoren alasajossa? nimityksillä harhautetaan ihmisiä. Ehkäpä kärjistetyin esimerkki tästä oli maamme mielisairaaToinen esimerkki on entisten kymmenen kunloiden laitospaikkojen nopea alasajo 1980 – nan liitoksesta syntyneen Salon kaupungin pää- 1990 lukujen vaihteessa. Kun Suomen pankkitös Särkisalon vanhainkodin lakkauttamisesta. kriisi ja talouslama iski 1990-luvun alkuvuosina, Jo nyt voidaan euroinakin laskea, että ratkaisul- eivät laitospotilaat siirtyneetkään psykiatriseen la ei säästetä juurikaan mitään. Inhimillisillä kär- avohoitoon, vaan suurelta osin vaille mitään simyksillä tai kaupungin reuna-alueen palvelu- hoitoa oman onnensa ja omaistensa nojaan. jen menetyksillä ei ilmeisesti ole mitään väliä, Vastaavia tapauksia löytyy vanhustenhoidostajos vain Salon kaupungin ensi vuoden budkin. Yksin kotonaan asuva sairas vanhus, joka jettialijäämää saadaan tällä ratkaisulla paisaa vähäistä kotisairaanhoitoa tai kotipalvelua, kattua. on valitettavan yleinen esimerkki. Puhutaan kotona asumisen autuudesta, vaikka ihminen ei Jo pelkästään muistisairauksia, dementiaa, ja enää siellä yksin kotihoidonkaan tuella pärjää, kakkostyypin diabetesta sairastavien vanhusten vaan tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja määrän nopea kasvu tulee vaatimaan paljon hoivaa – on tämä laitos nimeltään sitten palveympärivuorokautisen hoidon paikkoja. Ja samal- lukoti, hoivakoti, dementiakoti tai vaikkapa vanla pitää muistaa se tosiasia, että suuri osa näistä hainkoti. Turvataan vanhuksillemme inhimillivanhuksista tarvitsee yhteiskunnan tukea ja jul- nen ihmisarvoinen ja turvallinen elämä, kun he kisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. ovat avun tarpeessa. Omaishoito on myös tärkeä ja inhimillinen ratkaisu, mutta se ei auta enää silloin, kun ikäänty- Turun Seudun Vanhustuki ry, neen omaishoitajankin terveys ja jaksaminen edunvalvontaryhmä loppuu. Risto Kapari, sosiaalineuvos eläkkeellä Miksi laitoksia ja vanhainkoteja syyllistetään? Miksi vanhainkoteja keinotekoisesti muutetaan 5 TUKEA JA TURVAA Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry eli Suvanto palkittiin tänä vuonna Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Kansalaistoiminnan palkinnolla. Yhdistys on perustettu vuonna 1990, ja sen tarkoituksena on huonon kohtelun sekä fyysisen ja henkisen väkivallan ehkäiseminen. Yhdistyksellä ei ole omaa turvakotia, vaan ikääntyviin kohdistuvissa väkivaltatilanteissa se tekee yhteistyötä kuntien viranomaisten ja vanhus- ja väkivaltatyön ammattilaisten kanssa. Lisäksi yhdistyksellä on maksuton auttava puhelinpäivystys. Sinun kätesi on minun rantani, loittoneva. Ja kun lampi kasvaa umpeen, ei ole vettä, jonka yli kurottaa. Ei rantaa, rannalla viluista kukkaa. Pitkään jatkuvat pelko, huoli ja murhe stressaavat elimistöä mikä nopeuttaa perussairauksien etemistä, lisää masentumisriskiä ja somaattisia sairauksia. Siksi on tärkeä uskaltaa ottaa yhteyttä viranomaiseen jonka avulla asioita aletaan järjestämään. Vaikeassa elämäntilanteessa voi soittaa Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen maksuttomaan auttavaan puhelimeen. Jos soittaja haluaa, voivat Suvannontyöntekijät ottaa yhteyttä soitaajan kunnan kotihoitoon tai sosiaalityöhön, joissa asiaa voidaan selvittää. Kun äiti on kuollut, hän tulee luokseni lintuna, pakkasessa parvekkeelleni. Nokkaa jyvän, jos tarjoan. Murheen muruset kantaa nokassaan ja tuuleen sirottaa - vahvoin siivin. Tuska on lyhytsanainen, lähtö on sanaton. Nauroin kanssasi, itkuusi en uskaltanut. Ajatukseni tulivat luoksesi useammin kuin laiskat jalkani. Jäisen ikkunan takana palavat lämpimät kynttilät. Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen, www.suvantory.fi, puhelinpalvelut:  maksuton auttava Suvanto-linja puh 0800 6776 ti ja to klo 12-15  lakineuvontaa puhelinmaksun hinnalla puh (09) 726 2422 parillisten viikkojen ke klo 16-18 Irmeli Rytkönen Runokirjasta Pohjoisesta tuulee 6 SIVIÄ RAITTIINA on mieluista kuorolaulu, hän on mukana seniorirock-kuorossa ja seniorikaraokekuorossa. Siviä Raittiina syntyi 90-luvulla tilanteessa, jossa Eira Pekolan työpaikalla tarvittiin ohjelmaa hauskuuttamaan omaa työyhteisöä. Syntyi Siviä; vahvasti Turun murretta vääntävä kärttyisen oloinen fiini rouva, kulturelli ja aikaansa seuraava sekä sitä parodioiva hahmo. Mieleen Eiralle ovat jääneet ne ystävättären 50vuotisjuhlat, joihin jo tilattu esiintyjä joutuikin perumaan tulonsa ja jolloin Siviä riensi apuun tulkiten omalla maailmankatsomuksellaan Turun Sanomista lukemiaan juttuja juhlayleisölle. Tuosta juhlasta lähtien monet Eiran eläköityneistä ystävistä ovat läksiäisissään saaneet Siviän hauskasti hersyvät evästykset alkaneelle eläkekaudelleen. Siviä Raittiinan filosofiaan kuuluu se, että hauska voi olla ilman kiroilua, härskiä huumoria ja tavatonta karjumista. Iloa ja mielihyvää voi mainiosti tuottaa kuulijoilleen viattomasti ”höpisemälläkin”. Siviä Raittiina saattaa toisinaan innostua myös laulamaan. Jotta sävelet saavat ansaitsemansa siivet, on laulun tunnuttava omakohtaiselta, jotta siihen voi täysillä panostaa, paljastaa Eira Pekola. Siviän poistuessa parrasvaloista moni haikailee, että olisipa tuota pidempääkin kuunnellut. - Esityksen pituus on tarkkaan harkittu; sen on pysyttävä riittävän lyhyenä, ohjelmaa ei saa väkisin venyttää, Pekola tietää. Kiitollista palautetta ropisee esiintymispaikkojen lisäksi kauEira Pekolan jäädessä eläkkeelle vuonna 2010 pungillakin, hihaan tartutaan hymy ja kiitokset hän kävi Ritva Ilmasen kanssa keskustelun, jon- huulilla. Siviä Raittiina on jo käsite – tilaisuuksika tuloksena Siviä Raittiina astui estradille en odotettu vieras. myös Turun Seudun Vanhustuki ry:n tilaisuuksissa ja etenkin Ikäystävissä. - Kiireitä riittää, Anna-Liisa Raunio mutta hallitusti. Meno tuntuu hyvältä, aamut saavat olla mieluusti pitkiä ja omia, toteaa Eira Pekola tyytyväisenä ajanhallintaansa. Siviä on spontaani, käsikirjoitusta esityksiin ei ole. Kynä ja muistilehtiö riittävät esitysten rakennusvälineiksi; Siviä puhuu sitä, mitä sylki suuhun tuo pääasiassa paikallislehdistössä olleista ajankohtaisista aiheista. Turun murteessa itsessään on jotakin riemastuttavaa ja hauskaa, joten sillä on iso merkitys esityksen lennokkuuteen. Siviän roolihahmon luontevuus pohjautuu siihen, että Siviän päässä ovat otsikot ja aiheet sekä niiden järjestys, mutta eivät sanatarkasti. Toisinaan jutut saattavat olla omastakin elämästä ja todenperäisiä tapahtumia. Tilannekomiikan taju lienee peräisin omalta äidiltä, kouluvuosinaan Eira oli jo aktiivisesti mukana esiintymisissä, joten esiintymiskuume on ollut hallinnassa pitkään. Liikunnallisuus on varmasti myös lujittanut esiintymistaidon sulavuutta; entinen kilpauimari hallitsee kehonsa ja omaa hyvän hengitystekniikan. Vesijuoksu antaa energiaa myös muihin harrastuksiin. Eiralle 7 YHDISTYKSEMME TARVITSEE UUSIA JÄSENIÄ !  Turun Seudun Vanhustuki ry on vuonna 2002 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on vanhusten etujen valvonta, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen sekä arvokkaan vanhenemisen turvaaminen.  Työmme perustuu vapaaehtoisuuteen ja on poliittisesti sitoutumatonta. Kotipaikkamme on Turku ja toiminta-alueemme Turun seutukunta.   Toimintaamme:  Vanhusten edun ajaminen, yhteyksien ottaminen sekä aloitteiden ja esitysten tekeminen päättäjille niin kuntatasolla kuin valtakunnallisestikin.  Kaikille avoin, maksuton toiminta.  Ruusukorttelissa: Ikäystävät; toiminnallisia ja sosiaalisia kokoontumisia kuukausittain Tietoiskut; infotilaisuuksia ikääntyviä ja heidän omaisiaan koskettavista aiheista Tuolijumppa; maksuton ja kaikille avoin viikoittainen liikuntatuokio ikäihmisille  Toimistolla: Käsityökerho Vakka; mukavaa yhdessäoloa käsitöiden merkeissä. Kaikille avoin. Juttutuokio; mukavaa yhdessäoloa keskustelun merkeissä. Kaikille avoin.  Yleisötilaisuudet ikääntyviä kiinnostavista ja koskettavista aiheista •Viihdekonsertit  Studia Generalia -luennot mielenkiintoisista aiheista yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston ja Suomen Senioriliikkeen kanssa. Retkeilemme ja käymme teatterissa muutaman kerran vuodessa Tukiystävätoiminta välittää tukiystäviä kotona asuvien, yksinäisten vanhusten seuraksi Turun alueella. Koulutamme uusia tukiystäviä. Tervetuloa vapaaehtoiseksi tukiystäväksi iloiseen joukkoomme! Lisätietoja puhelin 044-536 7721. Yhteistyön tekeminen muiden vanhusten asioita ajavien toimijoiden kanssa. TERVETULOA MUKAAN KAIKKI VANHUSTEN HYVINVOINNISTA KIINNOSTUNEET! Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai yhteisö, joka toimii yhdistyksen toiminta-ajatuksen ja tarkoitusperien hyväksi. Hakiessasi yhdistyksen jäsenyyttä: Täytä jäsenhakemuslomake ja leikkaa se irti. Postita toimistomme osoitteeseen. Voit myös soittaa numeroon 044– 536 7741 tai ilmoittautua netin kautta www.vanhustuki.fi. Turun Seudun Vanhustuki ry JÄSENHAKEMUS Läntinen Pitkäkatu 33, 20100 Turku puh 044 536 7741 S-posti [email protected], www.vanhustuki.fi □ varsinaiseksi jäseneksi 10 €/vuosi Etunimet □ kannatusjäseneksi vähintään 50 €/vuosi Sukunimi Syntymävuosi Lähiosoite Puhelin Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Hyväksyn Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnan tavoitteet. Päivämäärä Allekirjoitus 8 JÄSENEDUT VUODELLE 2012 Hoitola Aika Kosmetologi Katri Mattila. Humalistonkatu 15 a (katutaso), Turku. Jäsenkorttia näyttämällä jalkahoito 40€ (norm. hinta 47€). Hoito sisältää jalkakylvyn, kynsien hoidon, kovettumien poiston, jalkahieronnan ja halutessa lakkauksen. Holiday Club Caribia Kylpylän käyttö jäsenillemme maanantaisin ja torstaisin klo 10–15 välisenä aikana 5 €/hlö. Instrumentarium Instru optiikka Oy Tarjous Optiikan tuotteista ja palveluista jäsenkorttia näyttämällä! 1. SILMÄLASIT. Nettohinnoiteltujen linssien yhteydessä myönnämme 20 % alennuksen normaalihintaisista kehyksistä. Ei koske muita tarjouksia tai nettohinnoiteltuja silmälaseja. 2. NÄÖNTARKASTUS. Optikon suorittama näöntarkastus ja silmälasimääräys 10 €. 3. AURINKOLASIT. Normaalihintaiset aurinkolasit - 20 % . Ei koske Oakley-aurinkolaseja. 4. TERVEYDENHOITOTUOTTEET. Normaalihintaiset terveydenhoitotuotteet - 10 %. Tarjouksessamme mainitut alennusprosentit eivät koske kulloinkin voimassa olevia myymälöiden tarjouksia. Tarjous on voimassa toistaiseksi kaikissa Instrumentariumin myymälöissä. Lisätietoja saa myymälöistä ja Merja Ruokojärveltä, puh 040 672 2022 Käsityö-Kaisa Ky Hämeenkatu 3 A, Turku. Puh 02-2333937. Avoinna ma-pe klo 9-17. Jäsenkorttia näyttämällä kaikista tuotteista alennusta 10 %. Nummen Pyörä Hämeentie 44, Turku. Avoinna ark. 10–18, la 10–14.30. Normaalihintaisista apukulkuvälineistä alennusta 5 % ja muista tuotteista 10 % jäsenkorttia näyttämällä. Etu ei koske tarjoushintaisia tuotteita. Parturi-Kampaamo ART Maariankatu 5, Turku, puh. 02- 250 3535. Jäsenetuhinnat, jäsenkorttia näyttämällä: Naisten hiusten leikkaus 22 € (norm.25 €). Miesten hiustenleikkaus 18 € (norm.20,50). Permanentti+leikkaus+muotoonkuivaus alk.74 €. Värjäys+leikkaus+muotoonkuivaus alk.62,50. Raidat+leikkaus+muotoonkuivaus alk.70,50. Sävy+leikkaus+muotoonkuivaus alk.52 €. Myös kotikäyntejä. Ruissalon Kylpylä Allasosaston käyttö 6 €/hlö. Etu on voimassa toistaiseksi. Turun Huoltoexpertit Jorma Puttonen Nuppulantie 40, Turku, puh 02-254 7760. Avoinna arkisin klo 9.0017.00. Korjaamme digiboxit, tv:t sekä muut viihde-elektroniikkalaitteet. JP-Vaate / Marilyn Jäsenetuna tarjoamme korjaustyöt, varaosat Humalistonkatu 13, Turku -10% normaalihinnoista sekä kotikäynnit –10% Jäsenillämme on mahdollisuus saada normaali- normaalihinnoista jäsenkorttia näyttämällä. hintaisista naisten vaatteista 20 % alennus Etu voimassa vuoden 2012 loppuun. jäsenkorttia näyttämällä. Jalkineliike V. Lehto Hämeenkatu 12, Turku. Avoinna ma-pe 9-17, p. 02-232 1817. Normaalihintaisista jalkineista 10 % alennus jäsenkorttia näyttämällä. Huomioi, että edellä mainittujen jäsenetujen lisäksi säästät myös retkimaksuissa ja yhdistyksen järjestämien tilaisuuksien sisäänpääsymaksuissa. Aktiivisena osallistujana saat vuosittain maksamasi jäsenmaksun (10 €) reilusti takaisin! ClubBello Kosmetologi-hieroja Katri Ahlman. Jäsenkorttia näyttämällä kaikista kauneudenhoitopalveluista -15 %. Yliopistonkatu 26 c 2.krs, Turku. Puh 02-233 5009. www.clubbello.fi 9 ILOA JA YHDESSÄ OLEMISTA! Iloa-toimintaa on tukenut Opetus- ja Kulttuuriministeriö ja vuonna 2012 Varsinais-Suomen taidetoimikunta sekä Kulttuuriystävä toiminnan osalta myös Turun kaupunki. Vapaaehtoistoiminta on toiminnassa keskeisellä sijalla. Iloa-toiminta on järjestänyt tapahtumia kymmenissä palvelutaloissa ja vanhustenkeskuksissa. Turun seudun työttömät ry:n Monitaitoryhmän muusikot ovat esittäneet sekä klassista ohjelmistoa että etnorytmejä. Lauluoviyrityksen Teijo Pöyhönen on vetänyt yhteislaulua ja koonnut kansanlaulukokoelmia, jotka ovat toimineet myös tilaisuuksien käsiohjelmina. Muusikot Janina Lehtonen ja Ville Mäkimattila ovat esittäneet kaksi nostalgiakiertuetta Turussa ja Kaarinassa, musiikkipedagogit Laura Perälä ja Pia-Maria Björkman ovat ilahduttaneet musiikillaan. Kulttuuriystävä-toimintaa on kehitetty niin, että nyt olemme saaneet Turkuun ja Kaarinaan kaksi peruskoulutettua Kulttuuriystävä-ryhmää ikäihmisten seuraksi taidenäyttelyyn tai teatteriin. Kulttuuriystävä toimii vapaaehtoisena. Kulttuuriystävän voi varata Suomen Punaisen Ristin Turun osaston numerosta 02 232 2063/ Elina Rosenqvist, arkisin kello 10-14, vierailukohteet ovat Logomon ”Tuli on irti” -näyttely, Turun Taidemuseo, Forum Marinum ja Turun kaupunginteatteri, Kaarina-Teatteri ja Turun Filharmoninen orkesteri. Iloa on järjestetty myös ikääntyneiden Taiteiden yön tapahtumissa vuosina 2010 ja 2011. Iloa-toimintaa on pyritty järjestämään keskelle tavallista arkea, ikäihmisille helposti lähestyttävissä paikoissa. Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmän ja Turun Seudun Vanhustuen puolesta Turun palvelulinjan busseissa järjestettiin kaksi tempausta eli Laulavaa korttia toinen kesällä ja Mervi Lempinen toinen ennen joulua 5.12. Laulavassa joulukortissa laulettiin perinteisiä joululauluja ja monikulttuurisia joulurytmejä. Alustavien suunnitelmien mukaan Iloa-teemaviikko on suunniteltu järjestettäväksi taas keväällä 2012, mahdollisesti viikolla 18. 10 UUSI KASVO TOIMISTOLLA Olen Kim Nurmi ja toimin yhdistyksen työharjoittelijana huhtikuuhun asti. Pääsääntöisesti minut tapaa yhdistyksen toimistolla, mutta olen myös mukana yhdistyksen tapahtumissa Ruusukorttelissa valokuvaajana. Olen syntynyt Turussa vuonna 1991 ja asunut täällä koko ikäni. Kirjoitin kesällä 2011 ylioppilaaksi Kupittaan lukiosta ja opinnot Turun ammattikorkeakoulussa aloitan syksyllä 2012. Harrastuksiini kuuluu esimerkiksi musiikin kuuntelu (joskaan en osaa soittaa mitään instrumenttia, mutta ajatuksenani on opetella joskus soittamaan edes yhtä). Tämän hetken toiveeni on päästä matkustamaan Japaniin. Työskentely yhdistyksessä on tuntunut mukavalta ja olen tutustunut yhdistystoiminnan monipuoliseen työhön. Tapaamisiin ja hyvää kevään jatkoa puolestani! nuoret olemme unohtaneet vanhempien ihmisten arvostamisen, se on mielestäni todella ikävä piirre meissä ja siihen olisi syytä puuttua. Toiveeni on, että me nuoret osaisimme arvostaa vanhuutta, joka on arvokas asia ja muistaa olla silti nuoria niin kauan kuin me sellaisia olemme. MILLAISTA ON OLLA TÄMÄN PÄIVÄN NUORI? Yhdistyksen tämän hetken nuorimpana sain tehtäväkseni kirjoittaa millaista on olla nuori vuonna 2012. Nykynuorten elämä on polarisoitunut: joko heidän Kim Nurmi elämässään suorittaminen on korostunut tai sitten päinvastoin. Opiskelusta esimerkiksi on tullut hyvin suorituskeskeistä; tietoyhteiskunnan myötä tietotaidon vaatimukset ovat kasvaneet hurjaa vauhtia ja nuorilta odotetaan paljon hyvin nopeassa ajassa. Jos tästä ei suoriudu niin nuori jää jälkeen opiskelusta ja muista nuorista omassa ikäryhmässään. Omalta osaltaan tietotekniikka on vauhdittamassa tätä muutosta. Ennen vanhaan nuori ihminen tuskin tiesi kaikkea mitä maailmalla tapahtui ja sekin tieto mitä hän sai, saattoi olla jo vanhentunutta. Nykyisin lähes kaikki tieto on saatavilla parin klikkauksen päässä; nykyajan nuoren tiedon määrä on siis kasvanut räjähdysmäisesti. Toisaalta, nykyisin nuorilla on aiempaa enemmän vapaa-aikaa ja rahaa käytettävissä lukuisine mahdollisuuksineen. Aiemmin kovinkaan moni nuori tuskin pääsi itse matkustelemaan kun nykyään tuo on melko yleistä. Nuoret kuluttavat paljon, syynä on tietenkin maailmassa korostunut materialismi, jonka hyötyjä ja haittoja voidaan tietenkin pohtia, mutta en ota siihen tässä kantaa sen ihmeemmin. Kaikesta huolimatta meillä nuorilla on myös parantamisen varaa kun puhutaan vanhempien ihmisten arvostamisesta; toisinaan vaikuttaa siltä, että me 11 Tyylikkäät ystävykset Armi Junnila ja Anna-Liisa Yli-Rekola 1946 Ja lopulta kävi niin, että Eila ja Toni menivät kihloihin. KYLÄ ELÄÄ Kirjoittaja Kaarlo Mäkinen Soinnun synnytys läheni, ja piti mennä naimisiin. Sointu, Janne, Eila ja Toni päättivät järjestää kaksoishäät. Kun kuulutukset oli haettu, vaIlolan Riitta oli kaupunkireissullaan nähnyt Aal- rattiin kirkko ja seurojentalo. lon emännän. Oli kuitenkin pysytellyt kauempana. Eila on käynyt oppikoulun ja suunnittelee Juhlapäivänä notkuivat seurojentalon pöydät kauppaopistoon menoa. tarjottavasta, kyläläisten yhdessä loihtima ateOsa 4 Kaupan yhteydessä on myös bensanmyyntiä ja veikkaus. Nämä tuovat asiakkaita. Lisäksi oluen myynti on melkoista, sillä kylässä ei baaria ole. Joskus, asiakkaan tullessa sulkemisajan jälkeen, Esko palvelee, sillä hän ei halua suututtaa ketään. Ja elanto on asiakkaista kiinni. Keväällä kauppias ottaa kioskin pidon itselleen Eilan toimiessa kioskissa kesämyyjänä. Kauppias Valli tunnetaan siitä, että hän saa myytyä kyläläisille siemenet, lannoitusaineet sekä öljyt ostamatta viljaa keneltäkään kyläläiseltä. Kyläkaupassa tiedetään tarkalleen kaikki kylän ja asukkaiden asiat, mutta kauppiaspariskunta pitää visusti tiedot ominaan. Näin säilyi molemminpuolinen luottamus. Tämä tiedettiin kirkollakin, sillä Esko Valli tuli valituksi luottamustehtäviin, jotka Aallon Maurilta oli jättänyt. Vallit olivat uskovaisia ihmisiä ja kävivät usein kirkossa. Myös heidän kotonaan pidettiin hartausiltoja. Kesäisin kun kioski oli auki, pyöri asiakaskunta kioskin ympärillä. Joku vääräleuka oli Eilalle sanonut, että ”Taidat voittaa isäsi kaupanteossa”. Tämä oli Eilaa vain naurattanut. Kioskilla viipyi eräs tietty asiakas usein myöhään iltaan, Järvisen Toni päristeli kioskin liepeillä veljeltään ostamalla moottoripyörällä. Eilaa kiusattiin, että milloinka kihlajaisia vietetään, nimittäin Tonin ja Eilan. Eila oli punastunut ja ollut sanaton. Tonin keksintöä se oli, että kioskille laitettiin heidän gramofoninsa. Näin soittimesta kuuluivat monrepoot ja tiikerihait aina orpopojan valssiin asti. Asiakaskunta kasvoi kasvamistaan, ei puuttunut myöskään herkkiä hetkiä. Pohjanmaan pojat olivat näin virkistäneet kylän elämää – vanhemmalla väelläkin oli hauskaa. ria ja kahvit odottivat häävieraita. Pohjanmaalta tuli poikien sukulaisia ja ystäviä juhlimaan. Iloittiin ja tanssittiin ja tutustuttiin toisiinsa. Vastavierailu Pohjanmaalle oli nuortenparien ohjelmassa myöhemmin. Siellä olisivat viihtyneet kauemminkin, mutta työt ja asuntojärjestelyt odottivat. …. jatkuu seuraavassa Tukiviestin numerossa…. 12 Sisarukset Annikki ja Armi Junnila Laajoella 1948. noja hiottuja kuvioita ja liikkeitä. Vakiotansseja (valssi,tango,foxtrot ja quickstep) esittivät nuoret kymmenvuotiaat Julius Vanhustuen järjestämään Ystävänpäiväjuhlaan Toivanen ja Eevi Aalto Ruusukorttelin juhlasaliin saapui heti ovien sekä Joel ja Jatta Laihia, avauduttua runsaasti osallistujia. Alkajaisiksi jotka kilpailevat 1 Dbuffetin tytöt tarjosivat kahvia ja teetä luokassa. Latinalaistansomenapiirakan ja pipareiden kera. Odotettiin seja tanssivat Miikka Sanohjelman alkamista. Tänä iltana kaikki olivat kari ja Nora Mälkiä. Mahystäviä tai ainakin ystävällisiä toisilleen. tavaa, melkoisen nopeatempoista, sambaa, jiveä, paso doblea, rumbaa Tilaisuuden avasi Sirkku Salomaa ja toivotti ja cha-cha´ta kuin TV-tanssikisoissa. Valmentakaikki lämpimästi tervetulleiksi. Sirpa ja Oscar jina näille nuorille toimivat Mikko Ahti ja Janialoittivat Ystävän laululla: ”Mistä tunnet sä ca Mattsson. Kaikki esiintyjät, tukijoukot, vanystävän, onko oikea sulle hän”. Ruusukorttelin hemmat ja ohjaajat kukitettiin punaisilla ruupuolesta Aire Kapanen lausui kaikille lämpimän suilla hienoista esityksistä. ystävänpäivätervehdyksen. Sirkku kertoi ystäVetreyttäviä voimisteluvänpäivän vieton perustuvan marttyyri Valenliikkeitä tehtiin tinuksen kuoleman muistopäivään. Yhdysval”Ystävyysvalssin”- tahdisloissa päivää vietetään nuorten ja rakastavaissa Ritvan ohjaamana. ten päivänä punaisin sydämin, ruusuin ja karnevaali-tunnelmin. Meillä keskitytään enemLopputunnelma tiivistyi män läheisten ja ystävien huomioimiseen; kor- Sirpa Jomperon ja Oscatein ja kukkasin. Suomessa sydämen ottivat rin esittämiin Paul Ankan tunnuksekseen ensin Tampereen Sydänyhdis- ja Elvis Presleyn kautta tys ja Suomen Punainen Risti (SPR). Yhdistykmaailman tunnetuiksi tesemmekin logosta sydän löytyy. kemiin rakkauslauluihin: ”Minä olen rakastunut” ja Sirpa Jompero toimi illan juontajana ja muis”Love me tender”. Ja vietutti yhdistyksen aloitelaatikosta, johon yleisöllä yhteislauluna lä on mahdollisuus jättää palautetta tilaisuu”Mustanmeren valssi”. desta tai muita toimintavinkkejä. Sinivalkoisiin juhla-asuihin pukeutunut Marimba-ryhmä jat- Ilta oli lämminhenkinen ja tunnelmallinen. Yleikoi Ritva Ilmasen johdolla laululla ”Puolessa sö piti ohjelmasta ja olisi toivonut sen jatkuvan matkassa taivallustaan”, ”Ystävälle” ja pidempäänkin. Kotimatkalle lähdettiin hyvillä ”Ystävien malja”, johon yleisö pääsi mukaan. mielin. Ystävyys on olkapää iloissa ja surussa. Ystävistä kannattaa pitää Laulujen jälkeen Irmeli Rytkönen esitti runon huolta ja olla kiitollisia. siitä, miten arvokkaita ystävät ovat. Sydänystä- Sen osoituksena kaikille väksi riittää yksikin, ystävään voi aina luottaa ja ohjelmaa järjestäneille uskoa salaisuudetkin. Lapsuudenystävät ovat jaettiin ruusuja. aivan erityisiä, voi olla oma itsensä, puhua arkisista asioista, murheista ja iloista. Tokko Face- Terttu Raitanen book- toveruudet voivat korvata todellisia ystäviä. YSTÄVÄNPÄIVÄN ILTA 14.2.2012 Illan huipentuma oli tanssiseura Boleron juniorikilpatanssijoitten tanssiesitykset. Huikean hie13 YLEISÖLUENTO RUUSUKORTTELISSA 27.2.12 Yhdistyksemme puheenjohtajan, professori Pirjo ImmonenRäihän pitämä luento ”Mitä vanhenevan naisen tulee tietää” keräsi suuren joukon naisia paikalle, mukaan oli rohjennut vain muutama toisen sukupuolen edustaja, aihe kuitenkin kosketti meitä kaikkia ikääntyviä ihmisiä. Ikääntyessämme monet arkiset askareet ja ennestään niin itsestään selvät ja tutut asiat eivät enää välttämättä suju samalla tavalla kuin aikaisemmin. Pitkään elämään kuuluvat niin sairaudet kuin läheisten ihmisten menetykset. Omat surut ja ilot muokkaavat meitä ja suhtautumistamme elämään. Terveys on varmasti asia, jonka me haluamme mahdollisimman pitkään pitää itsellämme. Liikunnan merkitystä ei voi missään ikävaiheessa väheksyä. Iän lisääntyessä pienikin säännöllinen liikunta auttaa. Lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta voidaan oikeilla harjoituksilla lisätä samaan tapaan kuin nuoremmillakin henkilöillä. Säännöllisten elintapojen ylläpitämisellä, omaisia ja ystäviä tapaamalla, harrastuksissa käymällä parannamme elämänlaatuamme merkittävästi. Anteeksi antaminen ja saaminen, itsensä ja muiden arvostaminen, positiivinen elämän asenne auttavat meitä myös eteenpäin. Korkeaan ikään saattaa liittyä niin fyysisiä kuin mielenterveydellisiä ongelmia. Kotihoidon osana monen sairauden hoitoon nousee jälleen liikunnan, oikean lääkinnän ja elintapojen merkitys.  Vanhuksen turvallinen lääkkeiden käyttö on syytä tarkistaa  D-vitamiinin välttämättömyys luille lihaksille tasapainolle ym. on tärkeää  Ei painonvaihteluita vanhuusiässä  Myös heikentyneen näön korjaaminen sopivilla laseilla auttavat liikkumista ja ehkäisevät osaltaan kaatumistapaturmia kotona ja kodin ulkopuolella Vanhuusväestö hoidetaan yleensä peruspalveluissa. Monipuolinen hoito ja yhteistyö antavat erittäin hyviä hoitotuloksia. KELALTA on mahdollisuus saada erilaisia taloudellisia tukia, joita on itse haettava (esim. eläkkeensaajan hoitotuki). Neuvoa voi kysyä suoraan KELA:n asiakasneuvonnasta, nettisivuilta tai sosiaalineuvojalta. Iän karttuessa olisi hyvä etukäteen miettiä seuraavia asioita:  Omaa taloudellista tilannetta, jos sairastuu äkillisesti tai joutuu pitkäaikaishoitoon  Erilaisia hoitovaihtoehtoja omalla kohdalla  Edunvalvontavaltuutus on avuksi, kun ei enää itse pysty huolehtimaan esim. omasta taloudenpidostaan. (valtakirja on tehtävä lain mukaan määrämuodossa)  Testamentin tekeminen helpottaa jälkeenjääneiden elämää  Hoitotahto kannattaa myös tehdä kirjallisena, sitä voi muuttaa milloin haluaa ja omaisten on hyvä tietää hoitotahdosta Lopuksi: ELÄMÄ ON IHMISEN PARASTA AIKAA Pirjo Varvikko 14 Yleisötilaisuus Ruusukorttelissa 26.1.2012 RAISION HARMONIKKAKERHO: MUISTOJA MENNEILTÄ AJOILTA Illan aikana kuultu mahtava kokonaisuus sota-ajan suosikkisävelmiä oli koottu alun perin Raisio Tattoo -tapahtumaan 17 vuotta sitten. Eipä silloin osattu aavistaa, että samaa ohjelmaa tullaan esittämään vielä sadaskin kerta… Orkesteri ja solisti antoivat parastaan tauotta lähes parinkymmenen kappaleen ajan. Laulusolistina Heikki Saari oli tähtikaartin esiintyjä: pehmeästi ja vaivatta puhdas, tunteikas ääni kertoi vaikeiden aikojen iloista ja suruista, onnesta, ikävästä sekä erosta huumoriakaan unohtamatta. Konsertin loistavana juontajana oli Pirkko Koskinen. Hänen kertomanaan saimme kuulla sävellysten ja sanoitusten taustoja kuten myös taidokasta johdattelua sota-ajan muihin muistoihin sekä tunnelmiin. Suomen suosituin yhteislaulu ”Väliaikainen” sai yleisönkin lauluäänet kuuluviin, tunnelma salissa oli tiivis. Aivan jokainen eläytyi Raision Harmonikkakerhon taiturointiin toivoen soiton ja laulun jatkuvan loputtomiin. Suosionosoitukset salin täysi yleisö antoi kuulemastaan lumoutuneena ja seisaaltaan. Anna-Liisa Raunio KEVÄTRETKI NAUVOON 21.5.2012 Lähtö kello 11 Ruusukorttelin pihalta ja paluu samaan paikkaan kello 17. Matkavastaavana toimii Seppo Grönlund Ruokailemme romanttisessa Majatalo Martassa, Martan ruokaisaa lohikeittoa talon saaristolaislimpun kera sekä jälkiruuan ja kahvin. Ruokailun jälkeen saamme kuulla Majatalon värikkäästä historiasta. Tutustumme Nauvon keskiaikaiseen harmaakivikirkkoon ja vierasvenesatamaan. Retken hinta on jäseniltä 23 € ja ei-jäseniltä 28 €. Maksun voi suorittaa toimistossamme, tilaisuuksissamme tai suoraan yhdistyksen tilille: Liedon Säästöpankki FI29 4309 2220 1223 25. Viitteeksi Nauvo ja oma nimesi. Retki tulee maksaa 9.5.2012 mennessä. Ilmoittautumisia ottaa vastaan Seija Loponen 4.5.2012 saakka puhelin 045 233 8672 15 JOUSTAVAA ASIOINTIA PANKKIKONTTORISSA Uudenmuotoiset tilinumerot Yhtenäiseen euromaksualueeseen siirtymisen myötä käytössä ovat nyt kansainväliset FI-alkuiset tilinuPankkien palveluiden ympärillä käy vilkas keskuste- merot. Vanhoillakin tilinumeroilla voi vielä maksaa lu. Etenkin suuremmat pankit ovat rajoittaneet pal- laskuja, mutta pikkuhiljaa ollaan siirtymässä käyttäveluitaan, mikä on aiheuttanut monien asiakkaiden mään pelkästään uuden muotoisia, FI-alkuisia tilinukeskuudessa huolta. Liedon Säästöpankissa asiakkai- meroita. den palvelu on sydämen asia. Asiakkaita palvellaan kaikissa pankkiasioissa pankin koko aukioloajan. Ta- – Vanhat asiakaskortit kannattaa nyt vaihtaa uusiin poja hoitaa pankkiasiat on monia ja pankista kerro- asiakaskortteihin, joihin tilinumero on merkitty FItaankin mielellään eri vaihtoehdoista, joista yhdessä muodossa. Hiljaisena päivänä kortti voidaan uusia asiakkaan kanssa voidaan valita juuri hänelle sopivin saman tien, mutta ruuhkaisempana päivinä sen voi tapa. pyytää uusimaan vaikka seuraavaksi päiväksi. Jonottamiselta voi välttyä Vaikka iso osa asiakkaista hoitaa laskunsa ja muut pankkiasiansa internetin kautta, monet, erityisesti iäkkäämmät asiakkaat, asioivat vielä mielellään konttorissa. Laskujen maksu Liedon Säästöpankin konttorissa onnistuukin edelleen koko pankin aukioloajan, jokaisena pankkipäivänä Kirjatilit käyttötileiksi Viimeistään nyt kannattaa myös vaihtaa vanhat kirjatilit käyttötileiksi. Toisin kuin kirjatileihin, käyttötileihin voi liittää nykyaikaisia palveluja, jotka helpottavat asiointia. – Näitä ovat muun muassa edellä mainitut suoraveloitus tai maksupalvelu. Suoraveloituksessa lasku veloitetaan tililtä laskun lähettäjän määräämänä – Selkeästi ruuhkaisimpia päiviä ovat kuitenkin eläk- eräpäivänä. Maksupalvelussa taas asiakas voi itse keiden maksupäivät ja mahdollisuuksien mukaan päättää minä päivänä lasku maksetaan tililtä, Rumkannattaakin välttää näitä päiviä. Palvelutiskille syn- punen kertoo. tyy jonoja erityisesti aamupäivisin, usein iltapäivisin on jo rauhallisempaa. Olenkin neuvonut, että jonoja Jos on nostamassa tiskiltä rahaa, on hyvä miettiä voi välttää jo sillä, että asioi pankissa vasta iltapäivalmiiksi sekin, kuinka paljon rahaa tarvitsee ja minvällä tai eläkkeenmaksupäivän jälkeisinä päivinä, käkokoisina seteleinä. Liedon Säästöpankin Kuution konttorin konttorinjohtaja Tuire Rumpunen sanoo. – Lisäksi pitäisi aina muistaa ottaa mukaan voimassa oleva henkilöllisyystodistus, kuten kuvallinen henki– Hiljaisempina päivinä palveluneuvojilla on enem- lökortti tai passi. Vaikka palveluneuvojat tuntisivatmän aikaa vaihtaa kuulumisiakin, Rumpunen lisää. kin asiakkaan, on aina asiakkaan oman edun mukaista, että henkilöllisyys varmistetaan, Rumpunen muistuttaa. Laskunmaksu helpommaksi Rumpunen neuvoo, että paras tapa helpottaa laskunmaksua on laittaa laskut suoraveloitukseen. Toinen tapa on laittaa laskut maksupalveluun, jolloin ne toimitetaan pankkiin etukäteen ja maksetaan sovittuna päivänä. – Jos kuitenkin haluaa mieluummin maksaa laskut itse pankin tiskillä, helpottaa asiointia kun laskut on laitettu järjestykseen jo kotona. Laskut kannattaa aina avata ja tarkistaa etukäteen. Samalla ne voi allekirjoittaa ja laittaa niihin jo tilinumeronkin valmiiksi. 16 Varaa aika neuvontatuokioon Rumpunen suosittelee varaamaan pankin palveluneuvojalta henkilökohtaisen neuvonta-ajan, jolloin voidaan rauhassa käydä läpi asiakkaan pankkiasiat ja se, miten ne olisi järkevintä hoitaa. Mukaan neuvontatuokioon voi ottaa mukaan lapsensa tai muun lähiomaisen, jolloin voidaan yhdessä miettiä miten pankkiasiat hoituvat helpoiten. Jokaiselle meille kun tulee ennemmin tai myöhemmin tilanne, jossa huono sää tai sairastuminen estää pankkiin lähtemisen. Siksi onkin hyvä kun varasuunnitelma laskujen maksamiseksi on tehty jo etukäteen. Jos lähiomaisella on tili samassa pankissa, voidaan hänelle antaa esimerkiksi käyttöoikeus nettipankkiin. Näin lähiomainen voi maksaa laskut netin kautta, jos asiakas itse ei pääse pankkiin asioimaan syystä tai toisesta. Kuva Pentti Tuomola NÄIN HELPOTAT PANKKIASIOIDEN HOITAMISTA  Laita laskut suoraveloitukseen tai maksupalveluun.  Vaihda  Jos kirjatilit käyttötileiksi. maksat laskut tiskillä, allekirjoita laskut sekä merkitse maksetta- va summa ja tilinumero jo kotona.  Pidä  Jos henkilöllisyystodistus mukana. nostat rahaa, mieti etukäteen summa sekä se, minkäkokoisia se- teleitä haluat.  Jos mahdollista ajoita käyntisi vasta eläkkeenmaksupäivää seuraaviin päiviin tai iltapäivään, jolloin on hiljaisempaa. 17 TUKIYSTÄVÄTOIMINTA Vapaaehtoinen ystävyys Tukiystävätoiminnassa vuosi on alkanut hyvin. Turun Seudun Vanhustuki ry sai Rahaautomaattiyhdistykseltä kohdennettua toiminta -avustusta tukiystävätoimintaan vuosille 2012– 2014. Tukiystävätoiminnalla tuetaan yksinäisten vanhusten toimintakykyä, itsenäisyyttä ja kotona asumista vapaaehtoisilla tukiystävillä. Toiminnalla jatketaan jo olemassa olevaa ystävätoimintaa ja tavoitteena on saada toimintaan lisää vapaaehtoisia auttajia tukiystäväksi yksinäisille vanhuksille siten, että toiminnassa olisi mukana 60 tukiystävää. Tällä hetkellä tukiystäviä on 35 ja tuettavia 37. Tukiystävät vierailevat sopimuksen mukaan vanhuksen luona seurustellen, ulkoilen ja avustaen pienissä asioinneissa. Vapaaehtoinen ystävyys vaatii vapaaehtoiselta toimintaan sitoutumista ja koulutuksiin osallistumista. Vapaaehtoiset tukiystävät ovat vaitiolovelvollisia vanhuksen asioista myös toiminnasta pois jäätyään. Turun Seudun Vanhustuki ry tekee yhteistyötä Turun alueella muiden vanhustyötä tekevien yksikköjen kanssa vanhusten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Toimintamme tavoitteena tukiystävätoiminnassa on myös syventää julkisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. lisänneet Helmin yksinäisyyttä ja hän alkoikin etsiä itselleen vertaistukea. Seurakunnan surutyöryhmät kiinnostivat, mutta hänen asuinalueellaan ei sillä hetkellä ollut toimivaa ryhmää. Turun Seudun Vanhustuen toiminasta Helmi oli kuullut ystävältään, joka toimii yhdistyksessä vapaaehtoisena. Helmin soittaessa Vanhustukeen ja tiedustellessa toiminnasta, tukiystävätoiminnan ohjaaja sopi hänen kanssa kotikäynnistä, jossa tukiystävätoimen ohjaaja kertoi yhdistyksen ystävätoiminnasta ja kartoitti samalla Yksin ei ole hyvä olla millaisia toiveita ystävän saajalla on. Helmi kaipaa nyt sellaista ystävää, joka kuuntelisi ja olisi Turkulainen Helmi Luoto jäi leskeksi viime kesä- apuna ulkoilussa. Pakkasen jäädyttämät kadut nä puolison menehdyttyä äkilliseen sairauskoh- mietityttävät monia iäkkäitä ja rajoittavat yksin taukseen. Helmi kertoo, että puoliso toi tukea liikkumista ulkona, niin kuin myös Helmiä. Tukiystävätoiminnassa mukana oleva vapaaehtoija turvaa. Puoliso oli kumppani, jonka kanssa nen ystävä on iäkkäälle apuna myös ulkoilussa. oli mukava käydä kahvilla, kävelyllä ja jutella arjen asioista. Helmin ja hänen puolisonsa avio- Helmin ei tarvinnut kauan ystävää odotella, liitto oli hyvin onnellinen ja yhtäkkinen leskeys vaan hänelle löytyi vapaaehtoinen, joka vastasi hänen toiveitaan. on ollut Helmille raskasta. Yksinäisyys surun keskellä on ollut suuri. Pimeä ja pitkä syksy ovat Tiina Wåg 18 TUKIYSTÄVÄTOIMINTA Auttamishalu toi mukaan vapaaehtoistyöhön Marjatta Salminen on ollut Turun Seudun Vanhustuen toiminnassa jo silloin kun yhdistyksessä oli vielä saattoapupalvelua. Nykyisin hän on aktiivinen tukiystävätoiminnassa ja hänellä on kaksi tuettavaa. Työhistoriansa, yli kolmekymmentä vuotta, hän on tehnyt vanhainkodissa ja auttamishalua edelleen riittää. Sitoutuminen toimintaan motivoi olemaan aktiivinen vapaaehtoinen. Marjatta sanoo, että vanhustyö on aina ollut lähellä sydäntä ja hän toivottaakin tervetulleiksi myös nuoria mukaan toimintaan. Vapaaehtoinen vanhustyö on toimintaa avoimin mielin vanhusten ehdoilla ja heitä kuunnellen. OLETKO KIINNOSTUNUT TUKIYSTÄVÄTOIMINNASTA? Turun Seudun Vanhustuki ry etsii laajenevaan, RAY:n rahoittamaan tukihenkilötoimintaansa lisää vapaaehtoistyöntekijöitä. Jos olet vastuuntuntoinen, auttamishaluinen, viihdyt vanhusten parissa ja olet halukas vapaaehtoistyöhön, niin olet juuri se henkilö jota kaipaamme. Vapaaehtoinen tukiystävä käy vanhuksen luona kaksi kertaa kuukaudessa toimien ystävänä, juttukaverina ja tukena ulkoilussa. Vapaaehtoistoimintaa tehdään kunkin ihmisen tavallisin tiedoin ja taidoin, eikä se korvaa ammattilaisen tekemää työtä. Seuraavan tukiystäväkoulutuksen järjestämme 13.4. alkaen. Koulutus järjestetään kolmena päivänä ja kestää yhteensä 15 tuntia. Koulutus on maksuton. Ilmoittautumisia otetaan vastaan numerossa 044 536 7721 kello 9-16 tai [email protected]. 19 TAPAHTUMAKALENTERI YHDESSÄ LAULELLEN JA KUUNNELLEN Tiistaina 20.3. kello 14. Varissuolla, Katteluksenkatu 5, Turku. Turun Seudun Vanhustuki ry järjestää iloisen musiikillisen iltapäivän. Tilaisuudessa esiintyvät orkesteri Trabandista Sirpa ja Oscar. Tilaisuus on avoin kaikille. Vapaa pääsy. Järjestäjinä Turun Seudun Vanhustuki ja Varissuon Apteekki. IKÄYSTÄVÄT Tiistaina 3.4. kello 14. Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden vetäjänä Ritva Ilmanen. Ohjelmassa Musikantit Toivolan toimintakeskuksesta, Siviä Raittiina ja Marimba-ryhmä. Buffetti. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. KEVÄTKOKOUS JA JÄSENILTA Tiistaina 17.4. kello 17. Yhdistyksen toimistolla Läntinen Pitkäkatu 33, Turku. Sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kokouksen jälkeen Jäsenilta jossa keskustellaan ajankohtaisista yhdistyksen asioista. Jäsenillan vetää puheenjohtaja Pirjo Immonen-Räihä. Kahvitarjoilu. Jäsenkortti mukaan! AVOIMET OVET Torstaina 19.4. kello 13-15. yhdistyksen toimistolla Läntinen Pitkäkatu 33, Turku Verenpaineen mittausta, PET-arvojen mittausta, yhdistyksen toiminnan esittelyä ja tietoa Tukiystävätoiminnasta. Kahvitarjoilu. Arpajaiset. TIETOISKU/LIIKUNTA Tiistaina 24.4. kello 14. Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku. Avaus Erja Armio. Aiheesta puhumassa liikuntapalveluvastaava Katariina Hemling. Keskustelua. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. RAKASTETTU MERIKANTO-ILTA Keskiviikkona 25.4. kello 17. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11, Turku. Tilaisuuden avaa ja juontaa Sirkku Salomaa. Oskar Merikannon iki-ihanaa musiikkia pianolla ja lauluesityksinä. Pianosoolot pianotaitelija Martin Segerstråhle, lauluesitykset Marimba-ryhmä. Buffetti. Vapaa pääsy. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. YLEISÖTILAISUUS: IKÄNEUVOLA– MIKÄ SE ON? Torstaina 26.4. kello 17. Liedon kunnan valtuustosalissa, Kirkkotie 13, Lieto. Buffetti kello 16.30 alkaen. Tilaisuuden avaavat Turun Seudun Vanhustuki ry:n Anna-Liisa Raunio sekä Liedon Vanhustentuki ry:n puheenjohtaja Auli Loponen. Luennoitsijana geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, LT Minna Löppönen. Keskustelua. Vapaa pääsy. Järjestetään yhteistyössä Liedon Vanhustentuki ry:n kanssa. 20 JÄSENILTAPÄIVÄ Torstaina 3.5. kello 14-16 yhdistyksen toimistolla Läntinen Pitkäkatu 33, Turku. Tilaisuus on tarkoitettu uusille jäsenille. Kerromme mitä yhdistyksessämme tapahtuu ja mitä vapaaehtoistyön muotoja yhdistyksessämme on. Esittelemme myös Tukiystävätoimintaa. Kahvitarjoilu. IKÄYSTÄVÄT Tiistaina 8.5. kello 14. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11, Turku. Iltapäivää vietetään Äitienpäivän merkeissä. Tilaisuuden vetää Ritva Ilmanen. Ohjelmassa esiintyvät Eira Tähtinen laulaen Tuutulauluja, Raija Lehmussaaren Balettikoulun ryhmä, Siviä Raittiina ja Marimba-ryhmä. Buffetti. Ei pääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. TIETOISKU – AIHEENA RAVITSEMUS 22.5. kello 14. Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksessa, Puistokatu 11, Turku Tilaisuuden avaa Erja Armio. Aiheesta puhumassa ravitsemussuunnittelija Maarit Ketola. Keskustelua. Ei sisäänpääsymaksua. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. LAULAEN KESÄÄN - YHTEISLAULUILTA Tiistaina 29.5. kello 17. Ruusukorttelissa, Puistokatu 11, Turku Tilaisuuden vetää Sirpa ja Oscar. Buffetti. Arpajaiset. Vapaa pääsy. Järjestetään yhteistyössä Ruusukorttelin Hyvinvointikeskuksen kanssa. TURUN SEUDUN VANHUSTUKI RY:N TOIMISTOLLA Läntinen Pitkäkatu 33, 4 krs., Turku JUTTUTUOKIO – elämänmakuista yhdessäoloa keskustellen Kokoonnumme joka kuukauden kolmantena tiistaina kello 13. noin tunnin ajan. Kokoontumispäivät 20.3., 17.4. ja 15.5. Keskustelunaiheet määräytyvät yhteisesti sopien. Johdattelijoina keskusteluun ovat Riitta Vasenkari ja Irja Tiikkainen. Tilaisuus on kaikille avoin. KÄSITYÖKERHO VAKKA Kerho kokoontuu aina parittomien viikkojen keskiviikkoisin kello 14. Kevään viimeinen käsityökerho kokoontuu 23.5. Yhdistys hankkii askartelu-, ompelu– ja kudontamateriaalit. Askarrellaan yhdistyksen hyväksi. Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa mukaan! 21 KOTITALOUSVÄHENNYS 2012 Mikä kotitalousvähennys? Kotona tai vapaa-ajan asunnolla teetetystä työstä voi saada kotitalousvähennystä 2000 euroa henkilöä kohden. Samassa taloudessa asuvan pariskunnan saama kotitalousvähennys on tällöin jopa 4000 euroa. Mistä kaikesta kotitalousvähennystä saa? Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kodin/vapaa-ajan asunnon kunnossapito– ja perusparannustyö. Näiden lisäksi kotitalousvähennyksen saa myös tavanomaisesta kotona suoritettavasta hoiva– tai hoitotyöstä. Kuinka paljon kotitalousvähennystä saa? Kotitalousvähennys on 45 % tehdystä työn osuudesta, jos työn on tehnyt ennakonperintärekisteriin merkitty yritys. Kotitalousvähennys on 15 %, jos työn on tehnyt palkattu työntekijä. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa henkilöä kohden. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuodessa on 2000 euroa henkilöä kohden. LÄÄKKEIDEN LISÄKORVAUS 2012 Vuotuinen omavastuuosuus tarkoittaa asiakkaan vuoden aikana maksamaa osuutta korvattavien lääkkeiden hinnasta. Kun asiakkaan maksamat omavastuuosuudet ylittävät 700,92 euroa vuonna 2012, hänellä on oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen. Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa. Jos lääke kuuluu viitehintajärjestelmän piiriin ja lääkkeen hinta on viitehintaa kalliimpi, asiakas maksaa lisäksi mahdollisen viitehinnan ylittävän osuuden. Asiakas saa lisäkorvauksen suoraan apteekista esittämällä jokaisen reseptilääkeoston yhteydessä Kela-korttinsa ja Kelan lähettämän ilmoituksen 'Lääkkeiden lisäkorvaus, ilmoitus apteekkia varten'. 22 STUDIA GENERALIA Luentosarja hyvän ikääntymisen mahdollisuuksista Turun kaupunginkirjasto, pääkirjaston Studio. Tilaan mahtuu 80 henkilöä. MEDIKALISAATIO JA SAIRAUKSIEN MARKKINOINTI Tiistai 10.4. kello 12—13.30 Professori Ismo Räihä. Onko kaikki alakulo masennusta, johon tarvitaan lääkitys? Ollaanko vanhenemisen luonnollisia muutoksia määrittelemässä yhä enemmän lääkittäviksi sairauksiksi? Näitä kysymyksiä avaa professori Ismo Räihä alustuksessaan. AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN JA SUKUPOLVIEN VÄLINEN SOLIDAARISUUS: EU:N TEEMAVUOSI 2012 Maanantai 16.4. kello 15-16 Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Huom! Poikkeava aika ma, klo 15-16 Euroopassa väestö ikääntyy nopeaa vauhtia. Puhutaan mm. huoltosuhteen vinoutumisesta. Tätä taustaa vasten teemavuosi on ajankohtainen. VANHUS, IKÄÄNTYNYT, SENIORI: KÄSITTEET JA MIELIKUVAT MURROKSESSA Tiistai 8.5. kello 12-13.30 Sosiaalityön lehtori Heikki Suhonen. Miten suhtaudumme vanhuuteen ja missä iässä meistä tulee vanhuksia? Onko asenteissa vanhuuteen tapahtunut radikaaleja muutoksia, kun se koetaan yhä enemmän kielteisesti? Pohdintaan johdattelee sosiaalityön lehtori Heikki Suhonen. TERVETULOA KUULEMAAN JA KESKUSTELEMAAN AJANKOHTAISISTA SENIORIASIOISTA! Järjestäjinä Turun kaupunginkirjasto, Suomen Senioriliike ja Turun Seudun Vanhustuki ry KELAN ELÄKKEET NOUSIVAT 3,8 % Kelan eläkkeisiin ja muihin tukiin eläkeläisille ei tule suuria muutoksia. Kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, rintamalisät ja eläkettä saavan hoitotuki nousevat kansaneläkeindeksillä keskimäärin 3,8 %. Indeksikorotukset tehdään automaattisesti ilman hakemusta. Eläkkeensaajan asumistuen perusteisiin tulee pieniä korotuksia, mutta maksussa olevat asumistuet pysyvät ennallaan seuraavaan tarkistukseen saakka. Lisätietoja asiakkaalle: Eläkeasioiden palvelunumero 020 692 202 23 TIEDÄTKÖ SINÄ, OLETKO KUULLUT? VALITSE OMA PIIRI Ota yhteyttä toimistolle ja tule noutamaan jaettavaa tietoa. Kopioimme esimerkiksi kuukausittaista tapahtumakalenteria, teemme Ikäystävistä, luennoista ja yleisötilaisuuksista sekä retkiohjelmista erillisiä mainoksia. Ota niitä niput mukaasi ja jaa ne reitilläsi oleviin paikkoihin. Jos suinkin mahdollista; pidä kirjaa paikoista, mitä ja minne olet milloinka vienyt. Ilmoita paikat myös meille. Mahtavaa, kun saamme Sinutkin mukaan yhdistyksemme oman jakeluverkoston toimintaan. KIITOS! Anna-Liisa Raunio, tiedotussihteeri Puh 045 885 4430, [email protected] YHTEYSTIEDOT Tieto ei ole itseisarvo, tietoa pitää etsiä, löytää ja saada. Pienen yhdistyksen toiminnasta kertominen ja tiedottaminen on haasteellista, koska varat eivät mahdollista näkyvää lehti-, radio-tai TV-mainontaa. Mainostoimistojen palvelutkin on jätettävä haaveilun tasolle. VIIDAKKORUMPUJA KAIVATAAN! Sinulla on oma verkostosi; perhe, läheiset, naapurit, ystävät, tuttavat, harrastepiirit. Liikut kaupoissa, apteekeissa, kirjastoissa, terveyskeskuksissa, lääkärikeskuksissa, sairaaloissa… Ilmoitustauluja on ”kaikkialla”. Odotustiloissa on lehtihyllyjä… Voitko ajatella, miten paljon sinä kykenet kertomaan toiminnastamme kuljettamalla mukanasi esitteitämme jättäen niitä sellaisiin paikkoihin, joissa ne tulevat luetuiksi ja miten sen seurauksena yhdistyksen toimintaan saadaan lisää aktiivisia osallisia, vapaaehtoistoimijoita. Se on pieni ja kevyt työ, mutta se on todella arvokasta! Turun Seudun Vanhustuki ry Läntinen Pitkäkatu 33, 4 krs., 20100 TURKU puh 044 536 7741, [email protected], www.vanhustuki.fi Toimisto avoinna ma-ke kello 9-12 ja to 12-16, pe suljettu PUHEENJOHTAJA Pirjo Immonen-Räihä puh 050 324 8639, [email protected] HENKILÖKUNTA Arja Erkkilä, yhdistystyöntekijä puhelin 044 565 7744, [email protected] Jenny Oldenburg-Tiitto, toiminnanjohtaja puh 045 118 1780, [email protected] Anna-Liisa Raunio, tiedotussihteeri puh 045 885 4430, [email protected] Tiina Wåg tukiystävätoiminnan ohjaaja puh 044 536 7721, [email protected] TUKIVIESTI Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehti. Ilmestyy kolme kertaa vuodessa postitettuna jäsenille. Toimitus: Yhdistyksen tiedotusryhmä. Taitto: Jenny Oldenburg-Tiitto. Painopaikka: X-Copy Päätoimittaja: Pirjo Immonen-Räihä. 24