asemakaavaluonnoksen selostus xii (kyttälä)
ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS XII (KYTTÄLÄ), TUOMIOKIRKONKADUN MUUTTAMINEN KÄVELYPAINOTTEISEKSI KADUKSI VÄLILLÄ VERKANTEHTAANKATU - SUVANTOKATU KAAVA NRO 8558 Asemakaavaluonnoksen selostus, joka koskee 17. päivänä syyskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8558. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8558 1 TIIVISTELMÄ Yleistä Asemakaavan muutos koskee Tampereen XII kaupunginosassa (Kyttälä) sijaitsevan katuosuuden muuttamista kävelypainotteiseksi kaduksi välillä Verkatehtaankatu – Suvantokatu. Muutoksen kohteena olevan katuosuuden pituus on noin 200 metriä. Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustassa Kyttälän kaupunginosassa ja siihen kuuluu noin 200 metrin pituinen osuus Tuomiokirkonkadusta (Verkatehtaankatu - Suvantokatu). Tuomiokirkonkadun poikkileikkauksen leveys on Otavalankadun ja Suvantokadun välisen katuosuuden pohjoispäässä noin 12 metriä ja muualla noin 21 metriä. Yksisuuntaisen katuosuuden molemmin puolin on rakennettu jalkakäytävät ja itälaidalle suuntaispysäköintipaikkoja. Leveämmillä osuuksilla kadun länsilaidalla on lisäksi puurivi ja vinottain katuun nähden sijoitettuja pysäköintipaikkoja. Otavalankadun ja Suvantokadun välisellä katuosuudella on neljä tonttiliittymää. Tuomiokirkonkadun katualuetta rajaavat idässä ja lännessä 1920- ja 1950-1960- luvuilla valmistuneet kerrostalot. Katualueen rajaan kiinni sijoittuvat rakennukset ovat 4-7- kerroksisia. Rakennusten alimmissa kerroksissa on liike-, ravintola- ja toimistotiloja, ylemmissä kerroksissa asuinhuoneistoja. Kulku porrashuoneisiin on järjestetty useimpien rakennusten osalta sekä sisäpiha kautta että suoraan kadulta. Tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Tuomiokirkonkadun rakentaminen kävelypainotteiseksi kaduksi välillä Verkatehtaankatu – Suvantokatu. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan myös katualueeseen rajautuvien kortteleiden (lähivaikutusalueen) liikenteen ja pysäköinnin järjestämistä sekä mahdollisten muiden katualueen käyttöön vaikuttavien toimintojen tai rasitteiden tarvetta. Toiminnallisten ja laadullisten tekijöiden ohella erityistä huomiota kiinnitetään alueen saavutettavuuteen sekä reittien jatkuvuuteen ja liittymiseen ympäröivän alueen liikenneverkkoon. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt 4.2.2014 Tampereen kaupungin konsernihallinto / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Yleisten alueiden suunnittelu (diaarinumeroTRE:1025/10.02.01/2014). Suunnittelualue on kaupunginhallituksen 24.11.2014 hyväksymän kaavoitusohjelman 2015- 2017 kohde nro 3. Kaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) julkisen nähtäville asettamisen yhteydessä 23.4.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana järjestettiin yleisötilaisuus 5.5.2015 ja 6.5.2015 kaksi työpajatilaisuutta, joissa keskusteltiin kävelykadun ongelmista, tavoitteista ja kehitysehdotuksista. Työpajoihin kutsuttiin suunnittelualueeseen rajautuvien taloyhtiöiden edustajia sekä suunnittelualueella ja sen läheisyydessä toimivien yritysten edustajia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana 23.4 – 21.5.2015 jätettiin neljä viranomaislausuntoa/kommenttia (Tampereen Kaukolämpö Oy, Pirkanmaan Maakuntamuseo, kaupungin yleisten alueiden suunnittelu, Tampereen Vesi) sekä yksi osallisten laatima mielipide. Palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä 5. Palaute koski pääsääntöisesti muita kuin asemakaavassa ratkaistavia asioita, ja se pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon asemakaavan jälkeen laadittavassa katusuunnitelmassa. Suunnitteluaineisto kehitettiin hankkeen ohjausryhmän kanssa yhteistyössä kaavaluonnokseksi. Aineisto asetetaan nähtäville palautteen saamista varten. Osalliset voivat jättää suunnitelmasta kirjallisia mielipiteitä. Lisäksi järjestetään avoin yleisötilaisuus sekä tarvittavat neuvottelut kau- 2 pungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä viranomaisten kanssa. Saatuun palautteeseen laaditaan kirjalliset vastineet. Suunnitelmaa tarkennetaan luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella edelleen kaavaehdotukseksi, jonka yhdyskuntalautakunta hyväksyy julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditaan tarvittavat vastineet, jonka jälkeen kaavaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan, kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavalla nykyinen katualue muutetaan Verkatehtaankadun ja Otavalankadun välillä jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Otavalankadun ja Suvantokadun välinen katualue muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittu. Risteysalueet muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla ajoneuvolla ajo on sallittu edellyttäen, että katu materiaaleilla, kalusteilla ja istutuksilla on pääkäyttötarkoituksen turvaamiseksi jäsennelty. Jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueet on toteutettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella ja monipuoliset toiminnot mahdollistavalla tavalla. Asemakaavalla jatketaan jo aiemmin kaavoitettua Tuomiokirkonkadun kävelykatuosuutta (aiempi väli Verkatehtaankatu – Kyttälänkatu). Kaavan toteuttaminen tukee Tampereen keskustan liikenteellistä visiota ydinkeskustan kehittämisestä jalankulkupainotteiseksi hitaan liikkumisen alueeksi. Tuomiokirkonkadun katumiljöö muuttuu suunnittelualueen kohdalta keskustamaiseksi ja pienimittakaavaisemmaksi kävelijän ympäristöksi. Tuomiokirkonkadun kävelykatumuutoksella tavoitellaan houkuttelevaa ja virikkeellistä reittiä mahdollisen Tampereen Areenan ja ydinkeskustan välille. Kaavamuutoksen myötä ajoneuvoliikenne kielletään kokonaan välillä Verkatehtaankatu Otavalankatu. Otavalankadun ja Suvantokadun välillä sallitaan huolto- ja tontille ajo. Tämä vähentää merkittävästi ympäröiville kiinteistöille koituvia meluhaittoja ja voi parantaa paikallisesti myös ilmanlaatua. Kaavan toteuttaminen lisää suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuvien jalankulkijoiden määrää. pinta-ala ha rak.oik. kem2 e= katualue 0,3650 - - yht. 0,3650 - - kaavaluonnos pinta-ala ha rak.oik. kem2 e= katualue 0,3650 - - yht. 0,3650 - - poistettava kaava Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lain voiman. Asemakaavan suunnittelun pohjana on käytetty kaavaselostuksen liitteenä 3 olevaa yleissuunnitelmaluonnosta, joka havainnollistaa alueen toteuttamistapaa ja kaava-alueen ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Asemakaava mahdollistaa myös yleissuunnitelmaluonnoksesta poikkeavan ratkaisun. Tarkempi toteutussuunnittelu tehdään katusuunnitelmavaiheessa, jossa tutkitaan ja määritellään tarkemmin alueelle osoitettavat toiminnot, istutukset, materiaalit ja kalusteet. Viranomaismenettelyt Aloitus- ja valmisteluvaiheen suunnitteluaineisto on laadittu yhteistyössä kaupungin ao. toimialojen ja viranomaisten kanssa. Kaavaehdotuksesta liitemateriaaleineen pyydetään lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Ehdotuksen nähtävilläolon ja palautteen käsittelyn jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Kyttälän XII kaupunginosan katualuetta (Tuomiokirkonkatu). Kaavan tilaaja: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, projektiarkkitehti Iina Laakkonen Kaavan laatija: Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, 33101 Tampere projektipäällikkö arkkitehti Mikko Siitonen Vireilletulo: 23.4.2015 Dno TRE:1025/10.02.01/2014 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kyttälän kaupunginosassa. Alue muodostuu noin 200 metriä pitkästä Tuomiokirkonkadun osuudesta Verkatehtaankadun ja Suvantokadun välisellä alueella. Kaava-alueen ja lähivaikutusalueen rajaus osoitekartalla 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN MUUTOS, XII (Kyttälä), TUOMIKIRKONKADUN MUUTTAMINEN KÄVELYPAINOTTEISEKSI KADUKSI VÄLILLÄ VERKATEHTAANKATU – SUVANTOKATU KAAVA NRO 8558 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupunginosa: XII (Kyttälä) Tuomiokirkonkatu ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU Kaupunginosa: XII (Kyttälä) Kävelypainotteinen katuosuus Tuomikirkonkadulle välillä Verkatehtaankatu - Suvantokatu 4 1.4 1. 2. 3. 4. 5. 1.5 Luettelo kaavan liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.4.2015, tark. 17.9.2015 Asemakaavakartta, luonnos 17.9.2015 Yleissuunnitelmaluonnos (Maisemasuunnittelu Hemgård) 3.9.2015 Asemakaavan seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute (alkuperäiskopiot) Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma (kh 29.4.2013) 2. Kyttälän yleissuunnitelman päivitys, Ramboll Finland Oy 3. Tuomiokirkonkadun aiemmat katusuunnitelmat 5 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustassa Kyttälän kaupunginosassa ja siihen kuuluu noin 200 metrin pituinen osuus Tuomiokirkonkadusta (Verkatehtaankatu - Suvantokatu). Tuomiokirkonkadun poikkileikkauksen leveys on Otavalankadun ja Suvantokadun välisen katuosuuden pohjoispäässä noin 12 metriä ja muualla noin 21 metriä. Yksisuuntaisen katuosuuden molemmin puolin on rakennettu jalkakäytävät ja itälaidalle suuntaispysäköintipaikkoja. Leveämmillä osuuksilla kadun länsilaidalla on lisäksi puurivi ja vinottain katuun nähden sijoitettuja pysäköintipaikkoja. Otavalankadun ja Suvantokadun välisellä katuosuudella on neljä tonttiliittymää. Tuomiokirkonkadun katualuetta rajaavat idässä ja lännessä 1920- ja 1950-1960- luvuilla valmistuneet kerrostalot. Katualueen rajaan kiinni sijoittuvat rakennukset ovat 4-7- kerroksisia. Rakennusten alimmissa kerroksissa on liike-, ravintola- ja toimistotiloja, ylemmissä kerroksissa asuinhuoneistoja. Kulku porrashuoneisiin on järjestetty useimpien rakennusten osalta sekä sisäpihan kautta että suoraan kadulta. Tarkastelualue Tarkastelualue muodostuu kaavan suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä. Kaavaratkaisua ja sen vaikutuksia arvioidaan lähivaikutusalueella myös suhteessa lähiympäristöön. Lähivaikutusaluetta ovat korttelit, jotka rajautuvat Rautatienkadun ja Aleksanterin kadun sekä Hämeenkadun ja Otavalankadun muodostamalle alueelle. Etelässä Otavalankadun laidalla lähialueeseen rajautuvat myös Sorin aukio ja Tampereen ortodoksinen kirkko. Kaava-alueen ja lähivaikutusalueen rajaukset Ilmakuva kaava-alueesta v.2012 2.1.2 Luonnonympäristö Kasvillisuus Suunnittelualueella ei ole luonnontilassa olevaa ympäristöä, koska kyseessä on keskikaupungilla sijaitseva katuliikennealue. Kadun länsilaidalla on istutettu puurivi (puistolehmus). 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa Kyttälän kaupunginosassa. Kyttälän alue liitettiin Tampereen kaupunkiin 1877 ja se asemakaavoitettiin vuonna 1886. Tätä ennen alueella oli matalien puutalojen muodostama sokkeloinen työläisesikaupunki. Tampereeseen liittämisen jälkeen Kyttälä purettiin ja rakennettiin uudelleen 1890-luvulta alkaen ruutuasemakaavan mukaisesti. Suunnittelualueeseen rajautuvat nykyiset rakennukset ovat rakennettu 1920- ja 1950- ja 60-lukujen aikana. Kyttälän asemakartta 1889 (alkuperäinen karttapiirros V.Lindholm). Kuvassa on esitetty päällekkäin silloisen Kyttälän rakennuskanta ja vuoden 1886 asemakaava. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on esitetty punaisella viivalla. Kaupunki- ja katukuva Suunnittelualueen sijainti on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Tuomikirkonkatu jatkuu Verkatehtaankadun risteyksestä pohjoiseen Hämeenkadulle ja sen yli kohti Tampereen tuomikirkkoa muodostaen kaupunkikuvallisesti merkittävän katuyhteyden keskusta-alueella. Asuminen ja väestö Asemakaavan lähivaikutusalueella on noin 600 asukasta. Palvelut Suunnittelualue sijaitsee Tampereen keskustassa ja siellä toimivat yritykset ovat osa keskustan monipuolista palvelutarjontaa. Asemakaavan lähivaikutusalueella toimii noin 130 yritystä. 7 Tuomiokirkonkadun (välillä Hämeenkatu – Suvantokatu) liiketilat toimialoittain vuonna 2012 (Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi. Santasalo 29.1.2013) Liikenne Tuomiokirkonkatu on suunnittelualueella yksisuuntainen. Kadun kanssa risteävät yksisuuntaiset poikittaiskadut Verkatehtaankatu, Otavalankatu ja kaksisuuntainen Suvantokatu. Tekninen huolto Suunnittelualue on liitetty alueellisiin vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostoihin. Vesihuollon nykytilanteen johtokartta 8 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä hankkeeseen liity niiden osalta selvitystarpeita. Tuomiokirkonkadulla on kulttuurihistoriallista merkitystä Hämeenkadun valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön sekä Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012- selvityksen mukaiseen arvokkaaseen Hatanpään valtatien ympäristöön kuuluvan Sorin aukion välisenä akselina. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen merkittävin ympäristöhäiriö muodostuu liikennemelusta. Alhaisten ajonopeuksien sekä liikennemäärien takia Tuomiokirkonkadun tai sitä risteävien katujen meluhaitat eivät merkittävästi rajoita suunnittelualueen käyttöä. Otteet Tampereen kaupungin meluselvityksen (2012) melukartoista. Vasemmalla melu päivä 2030 keskiäänitaso, oikealla melu yö 2030 keskiäänitaso. turkoosi:45-50dB vihreä:50-55dB keltainen: 55-60dB oranssi: 60-65dB punainen:65-70dB 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.1.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alu- 9 eelle voi sijoittua myös asumista ja sille voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelualue kuuluu lisäksi kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk2). Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinalue, jota tulee kehittää vetovoimaisena ja dynaamisena valtakunnanosakeskuksena ottaen huomioon valtakunnallisiin kulttuuriympäristöihin liittyvät rakennus- ja teollisuushistorialliset arvot. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva rautatieasema on osoitettu seudullisesti merkittäväksi joukkoliikenteen vaihtoterminaaliksi (matkakeskus, LM). Voimassa olevissa Pirkanmaan vaihemaakuntakaavoissa 1 (turvetuotanto) ja 2 (liikenne ja logistiikka) ei ole osoitettu suunnittelualueelle sijoittuvia toimintoja tai aluevarauksia. Vasemmalla ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta ja oikealla maakuntakaavan 2040 luonnoksesta. Valmisteilla olevan Pirkanmaan uuden kokonaismaakuntakaavan (maakuntakaava 2040) luonnos sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävillä 5.3.-10.4.2015 välisenä aikana. Maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan nyt voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vahvistetut vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavan 2040 luonnoksessa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue kuuluu myös kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen (kk-1), joita koskevia kehittämissuosituksia ovat mm. tiivis ja sekoittunut yhdyskuntarakenne, alueiden saavutettavuuden edistäminen kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä sekä korkean ja laadukkaan rakentamisen edistäminen. Tampereen rautatieasema on osoitettu seudullisesti merkittäväksi rautatieliikenteen asemaksi, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon liityntäpysäköinnin tarpeet, saattoliikenteen ratkaisut sekä joukkoliikenteen vaihtomatkojen sujuvuus. 2.2.1.2 Yleiskaava Keskustan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.1.1995. Sen mukaan alueen pohjoisosa on keskustatoimintojen aluetta (C) ja eteläosa kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Alue varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Alueen kerrosalasta pääosa on sijoitettava kerrostaloihin. Kaava-alueella on voimassa keskustan liikenneosayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutteisena 18.1.2006. Liikenneosayleiskaavassa suunnittelualueeseen kuuluvat osat Tuomiokirkonkadusta, Verkatehtaankadusta ja Otavalankadusta on osoitettu kävelypainotteisiksi kaduiksi. Suvantokatu on osoitettu kokoojakaduksi. 10 Otteet keskustan osayleiskaavasta ja keskustan liikenneosayleiskaavasta. Aiemmin hyväksytyt yleiskaavat korvaavan keskustan strategisen osayleiskaavan ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 25.6.- 4.9.2015 välisen ajan. Osayleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeeksi, jolla tulee mm. parantaa ydinkeskustan elinkeinotoiminnan edellytyksiä, saavutettavuutta ja kävelyalueen elävyyttä. Alueella on tarjottava mahdollisuuksia ennakoimattomaan kohtaamiseen ja tapahtumine järjestämiseen. Lisäksi Tuomiokirkonkatu on merkitty urbaaniksi jalankulkuakseliksi, jolla jalankulun olosuhteita on parannettava viihtyisien kävelyalueiden, kävelykatujen ja kävelypainotteisten katujen avulla. Jalankulkuakselin varrella olevan maankäytön ja toimintojen on tuettava akselin elävyyttä ja aktiivisuutta. Jalankulkuakselin toteutuksen tulee edistää kivijalkakauppaa ja sen toimintamahdollisuuksia. Otteet keskustan strategisesta osayleiskaavaehdotuksesta (4.6.2015). Vasemmalla maankäyttökartta ja oikealla liikennekartta. Tampereen keskusta sisältyy lisäksi valmisteilla olevan Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 suunnittelualueeseen. Kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä keväällä 2014, jolloin käynnistettiin myös lukuisia selvityksiä ja analyysejä yhdyskuntarakenteen nykytilasta. Vuoden 2015 aikana muodostetaan tavoitteet sekä niiden pohjalta vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuoden 2016 loppuun mennessä. 11 2.2.1.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 15.4.1957 vahvistettu asemakaava nro 891. Sen mukaan suunnittelualue on katualuetta, jonka länsilaitaa reunustavat kaavassa vahvistamatta jätetyt katuistutukset. Katuun rajautuvat korttelit nro 185, 186, 188 ja 189 ovat asunto- ja liikerakennusten korttelialueita. Korttelien kadunpuoleisille sivuille on osoitettu rakennusala asuin- ja liikerakennusta varten, jonka keskimääräinen normaalikorkeus saa olla enintään 21,0 m. Rakennukseen saa sijoittaa niin monta kerrosta kuin sallittuja huonekorkeuksia käyttäen on mahdollista. Toisiin liittyvä rakennus on suunniteltava yhtenäiseksi naapurirakennusten kanssa. Tässä tarkoituksessa saadaan normaalikorkeudesta poiketa enintään 1,0 m. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus esitetty punaisella viivalla. 12 2.2.1.4 Muut suunnitelmat Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty seutuhallituksessa 17.12.2014. Suunnittelualue kuuluu Tampereen seutukeskukseen ja osaamiskeskittymään. Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittämistä ja ylläpitoa tuetaan kaikilla keskusalueilla. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2040. Muut suunnitelmat ja selvitykset Asemakaavan suunnittelun pohjana käytetään mm. Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmaa ja Kyttälän katujen yleissuunnitteluaineistoja sekä Tuomiokirkonkatua koskevia aiempia katusuunnitelmia. Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa Tuomiokirkonkatu on merkitty kävelykaduksi, jolla huoltoajo voidaan sallia aamulla. Kyttälän katujen yleissuunnitelmassa kaava-alue on merkitty kävelypainotteiseksi alueeksi, jolla on erikseen suunniteltu kalustus. Asemakaavaprosessin aikana laaditaan lisäksi katualueen käyttöä koskeva yleissuunnitelma, jossa käsitellään tavoitteena olevan tilanteen (kävelypainotteinen katu) suunnittelun periaatteita, eri toimintojen sijoittumista sekä katu- ja kaupunkikuvaa koskevia muutoksia. 2.2.1.5 Tonttijako Suunnittelualueella ei ole voimassa tonttijakoa. 2.2.1.6 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2015. 13 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa Tuomiokirkonkadun rakentaminen kävelypainotteiseksi kaduksi välillä Verkatehtaankatu – Suvantokatu. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavamuutoksesta on tehnyt 4.2.2014 Tampereen kaupungin konsernihallinto / kaupunkiympäristön kehittäminen / Yleisten alueiden suunnittelu. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62§:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisia tässä hankkeessa ovat mm.: • Kaavamuutoksen hakija • Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) • Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos) • Pirkanmaan ELY-keskus • Pirkanmaan maakuntamuseo • Muut ilmoituksensa mukaan Osallisten luetteloa voidaan täydentää suunnittelutyön aikana. 3.3.2 Kaavan vireilletulo (MRL 6§ 2mom) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) julkisen nähtäville asettamisen yhteydessä 23.4.2015. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin julkisesti nähtäville 23.4 – 21.5.2015 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme viranomaislausuntoa/kommenttia sekä yksi osallisten laatima mielipide. Kooste saadusta palautteesta on kaavaselostuksen liitteenä 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana järjestettiin yleisötilaisuus 5.5.2015 ja 6.5.2015 kaksi työpajatilaisuutta, joissa keskusteltiin kävelykadun ongelmista, tavoitteista ja kehitysehdotuksista. Työpajoihin kutsuttiin suunnittelualueeseen rajautuvien taloyhtiöiden edustajia sekä suunnittelualueella ja sen läheisyydessä toimivien yritysten edustajia. Työpajoihin osallistuneiden kanssa keskusteltiin kävelykatuihin liitetyistä peloista ja toiveista, sekä pyydettiin osoittamaan kartalla sopivia kohtia erilaisille toiminnoille ja kalusteille. Työpajoissa keskusteltiin myös asukkaiden ja yritysten tarvitsemista huolto- ja tontilleajojärjestelyistä. Työpajojen tuloksena yleissuunnitelmaan lisättiin terassi- ja tapahtuma-aukiovarauksia sekä poistettiin kalusteita katutason umpinaisten julkisivujen kohdista. Huolto- ja tontilleajotarpeiden tarkastelun myötä 14 Verkatehtaankadun ja Otavalankadun välinen osa Tuomiokirkonkatua osoitettiin puhtaasti kävelylle. Valmisteluvaiheessa tutkittiin aloitusvaiheessa saatu palaute ja järjestettiin neuvotteluja eri osapuolten kesken. Palaute koski pääsääntöisesti muita kuin asemakaavassa ratkaistavia asioita, ja se pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon asemakaavan jälkeen laadittavassa katusuunnitelmassa. Suunnitteluaineisto kehitettiin hankkeen ohjausryhmän kanssa yhteistyössä kaavaluonnokseksi. Aineisto asetetaan nähtäville palautteen saamista varten. Osalliset voivat jättää suunnitelmasta kirjallisia mielipiteitä. Lisäksi järjestetään avoin yleisötilaisuus sekä tarvittavat neuvottelut kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä viranomaisten kanssa. Asemakaavatyön aikana aineistojen nähtävillä oloista julkaistaan kuulutukset kaupungin ilmoituslehdissä. Aineisto on nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B, josta saa opastusta kaavan valmisteluun liittyvistä asioista. Aineisto on lisäksi nähtävillä kaavoituksen Internet-sivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/kuulutukset.html. Suunnitelmaa tarkennetaan luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella edelleen kaavaehdotukseksi, jonka yhdyskuntalautakunta hyväksyy julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksen selostuksessa tai sen vastineluettelossa sekä asian päätöksessä kerrotaan, kuinka saatu palaute on otettu huomioon suunnittelussa. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Muistutukset käsitellään lain säätämässä järjestyksessä. Kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditaan tarvittavat vastineet, jonka jälkeen kaavaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan, kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin viranomaiskommentit/lausunnot Tampereen kaukolämpö Oy:ltä, Pirkanmaan Maakuntamuseolta, kaupungin yleisten alueiden suunnittelulta ja Tampereen Vedeltä. Palautteessa esitettiin seuraavia kommentteja: • Tampereen Kaukolämpö Oy:||ä on Tuomiokirkonkadulla kaavamuutosalueella välillä Verkatehtaankatu — Suvantokatu kaukolämpöjohtoja – johto-osuuksilla ei ole perusparannus tarvetta. Kaukolämpöjohtojen päälle ei saa rakentaa kiinteitä rakennelmia tai sijoittaa istutuksia. • Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 -selvitys soveltuu käytettäväksi kaavan lähtöaineistona rakennetun ympäristön osalta. Selvityksen perusteella Tuomiokirkonkatuun ei kaava-alueen osalta liity erityisiä kulttuuriympäristön arvoja. Tuomiokirkonkadulla on kulttuurihistoriallista merkitystä Hameenkadun valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön ja osayleiskaavan selvityksen mukaan arvokkaaseen Hatanpään valtatien ympäristön kuuluvan Sorin aukion välisenä akselina. • Katualueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon hulevesien tulvareitit. • Tuomiokirkonkadulla olevan vesihuollon toimivuus tulee varmistaa. Mielellään kävelykadun rakentamishanke tulisi yhteen sovittaa Kyttälän alueen katu- ja verkostosaneerauksien toteutusohjelman 2014-2018 kanssa. Valmisteluvaiheessa järjestetään tarvittavat neuvottelut kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä viranomaisten kanssa. Kaavaehdotuksesta liitemateriaaleineen pyydetään lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Ehdotuksen nähtävilläolon ja palautteen käsittelyn jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. 15 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Tuomiokirkonkadun rakentaminen kävelypainotteiseksi kaduksi välillä Verkatehtaankatu – Suvantokatu Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman mukaisesti. Suunnittelualue on osa kulttuuriympäristöarvoja sisältävää Tampereen ydinkeskustaaluetta ja Kyttälän kaupunginosaa, joten suunnitteluratkaisuilla on tuettava ympäristön arvojen säilymistä ja vaalimista. Itse suunnittelualueella ei kuitenkaan sijaitse arvokkaita luonnonympäristöjä eikä rakennustaiteellisesti merkittäviä tai muita suojeltavia kulttuuriperintökohteita. Sijainti ydinkeskustassa korostaa kuitenkin laadukkaan kaupunkirakentamisen merkitystä. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaprosessin aikana on järjestetty työpajoja suunnittelualueen ja sen lähistön asukkaille ja yrittäjille. Näissä työpajoissa on haettu kehitysehdotuksia ja suuntaviivoja kävelykadun ja asemakaavan suunnittelutyölle. Työpajojen kommenttien pohjalta on suunnitelmia tarkennettu mm. istutusten ja istuinryhmien paikkoja, sekä huolto- ja tontille ajoyhteyksien ajosuuntia. Samaten suunnitelmaa on kehitetty terassivarausten (mahdolliset sähköpaikat) ja pelastuspaikkojen osalta. 16 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavassa alueelle muodostuu kävelypainotteinen katuosuus Tuomikirkonkadulle välillä Verkatehtaankatu – Suvantokatu. 4.1.1 Mitoitus poistettava kaava pinta-ala ha rak.oik. kem2 e= katualue 0,3650 - - yht. 0,3650 - - kaavaluonnos pinta-ala ha rak.oik. kem2 e= katualue 0,3650 - - yht. 0,3650 - - 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laadulle asetettuja tavoitteita ovat mm. katutilan laadun kehittyminen. Kävelykatu tulee sisältämään nykyistä laadukkaampia päällystemateriaaleja ja parantamaan alueen viihtyisyyttä. 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Muut alueet Katualue Asemakaavalla nykyinen katualue muutetaan Verkatehtaankadun ja Otavalankadun välillä jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Otavalankadun ja Suvantokadun välinen katualue muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittu. Risteysalueet muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla ajoneuvolla ajo on sallittu edellyttäen, että katu materiaaleilla, kalusteilla ja istutuksilla on pääkäyttötarkoituksen turvaamiseksi jäsennelty. Jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueet on toteutettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella ja monipuoliset toiminnot mahdollistavalla tavalla. 4.4 Kaavan vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaava-alue sijoittuu olemassa kaupungin ydinkeskustaan olevien infrarakenteiden ja joukkoliikenteen yhteyteen. Asemakaavamuutoksen tavoitteiden mukainen rakentaminen toteuttaa kaupungin ydinkeskustan liikennevisiota mahdollistamalla kävelypainotteisen keskustan laajentamisen. Kaavamuutos tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita parantamalla ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä sekä kehittämällä Tampereen ydinkeskustaa monipuolisena palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueena. Maakuntakaavan tavoitteet Asemakaavamuutos noudattaa maakuntakaavan tavoitteitta. Alue on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Lisäksi suunnittelualue kuuluu Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalueeseen. Maakuntakaava 2040 luonnoksessa alue kuuluu kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen. Asemakaavalla tuetaan maakuntakaavan ke17 hittämissuosituksia alueiden saavutettavuuden edistämisestä kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Koska voimassa oleva keskustan osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, on hanketta tarkasteltava myös yleiskaavallisesti. Arviointi suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen keskustan osayleiskaavassa kaavan 8558 suunnitelman osalta (MRL 39 §, 2. momentti kohdat 1-9 ja 4.momentti). Keskustan osayleiskaavassa asemakaava-alueen pohjoisosa on keskustatoimintojen aluetta ja eteläosa kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Oikeusvaikutteisessa keskustan liikenneosayleiskaavassa asemakaava-alue on osoitettu kävelypainotteiseksi kaduksi. MRL 39.2 § kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Asemakaavan tavoitteiden mukainen rakentaminen on yleiskaavan kokonaisrakenteen tarkoittamaa alueidenkäyttöä ja nivoutuu Tampereen kaupungin ja kaupunkiseudun kehittämislinjauksiin. MRL 39.2 § kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Kaavamuutoksen mahdollistama katurakentaminen tulee toteutuessaan tukemaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alue hyödyntää jo olemassa olevaa palveluverkostoa ja kunnallistekniikkaa. MRL 39.2 § kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevalla asuinalueella ja kuuluu kehittyvään Tampereen keskusta-alueeseen. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen parantaa keskusta-asumisen viihtyisyyttä kävelykadun varrella ja tuo lisää potentiaalisia käyttäjiä alueen palveluille. MRL 39.2 § kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Kaavamuutos parantaa kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä ja kävely-ympäristön laatua ydinkeskustassa. Nämä muutokset tukevat osaltaan kestävää liikkumista. Energia-, vesi- ja jätehuolto on järjestettävissä olevaa infrastruktuuria hyödyntäen ja osana laajempaa kokonaisuutta. MRL 39.2 § kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Alueelle ei osoiteta ympäristön turvallisuuteen tai terveyteen vaikuttavia toimintoja. Kävelykadun myötä eri väestöryhmien, kuten lasten ja vanhusten turvallinen kävely-ympäristö laajenee ja näin ollen luo eri väestöryhmille aiempaa tasapuolisemmat edellytykset hyödyntää kaupunginosan toimintoja ja palveluja. MRL 39.2 § kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaavamuutos toteuttaa Tampereen keskustaan liikenneverkkosuunnitelman tavoitteita sijoittaa kävelyn pääakseleita joukkoliikenteen solmukohtien, kaupan, palveluiden- ja kulttuurin kohteiden välille parantaen näin ollen myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kävelykadun myötä osa nykyisistä yrityksistä saattaa hakeutua pois Tuomiokirkonkadun varrelta. Tilalle tulee todennäköisesti yrityksiä, joille kävelykatu on hyvä sijaintipaikka. MRL 39.2 § kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen Kaavamuutos toteuttaa osaltaan kaupungin tavoitetta poistaa keskustasta ylimääräistä ja sinne kuulumatonta henkilöautoliikennettä ja näin ollen vähentää keskustan melu- ja saastekuormaa. 18 MRL 39.2 § kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen Kaavamuutoksen liiteaineistona on havainnollistettu uuden katurakentamisen vaikutuksia nykyiseen kaupunki- ja katukuvaan. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen parantaa osittain nykyistä katukuvaa. MRL 39.2 § kohta 9: Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaavan toteutumisella ei ole vaikutusta virkistysalueiden määrään tai sijoittumiseen. Kävelykatu täydentää keskustan virkistysalueista ja reiteistä muodostuvaa kokonaisuutta. Johtopäätös: Yleiskaavallisen tarkastelun perusteella asemakaavaluonnoksen osoittama muutos on mahdollinen. Lisäksi muutos on samansuuntainen vireillä olevan keskustan strategisen osayleiskaavan ratkaisujen kanssa. 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Kaavan toteuttaminen tukee Tampereen keskustan liikenteellistä visiota ydinkeskustan kehittämisestä jalankulkupainotteiseksi hitaan liikkumisen alueeksi. Tuomiokirkonkadun katumiljöö muuttuu suunnittelualueen kohdalta keskustamaiseksi ja pienimittakaavaisemmaksi kävelijän ympäristöksi. Tuomiokirkonkadun kävelykatumuutoksella tavoitellaan myös houkuttelevaa ja virikkeellistä reittiä mahdollisen Tampereen Areenan ja Hämeenkadun ympäristön välille. Asuminen ja väestö Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta ympäröivien alueiden asukaslukumäärään. Liikenne Kaavamuutos mahdollistaa Tuomiokirkonkadun muuttamisen kävelypainotteiseksi, joka parantaa huomattavasti kävelijöiden asemaa katualueella. Kävelykatumuutoksen myötä Tuomiokirkonkadulla sijaitsevat autopaikat poistuvat. Kaavamuutoksen myötä ajoneuvoliikenne kielletään Verkatehtaankadun ja Otavalankadun poikittaisliikennettä sekä Otavalankadun ja Suvantokadun välisen katuosuuden huolto- ja tontille ajoa lukuun ottamatta suunnittelualueella kokonaan. Suunnitteluratkaisu siirtää osaltaan ajoneuvoliikenteen painetta Tuomiokirkonkatua ympäröiville katualueille. Verkollisesti ratkaisu on otettu jo huomioon Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa sekä Kyttälän katujen yleissuunnitelmassa. Kaavamuutos ei estä Tuomiokirkonkatua risteävien katujen ajoneuvoliikennettä. Rakennettu kulttuuriympäristö Katuympäristön laadun kohentuminen nostaa Tuomiokirkonkadun arvoa ja korostaa kadun merkitystä Tuomiokirkon, Hämeenkadun ja Sorin aukion arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen välisenä akselina. Tekninen huolto Kaava ei edellytä muutoksia olemassa oleviin verkostoihin. Kävelykadulle mahdollisesti tulevat terassivaraukset ja muut teknisen huollon liitokset tutkitaan katusuunnitelmassa ja ne ovat liitettävissä jo olemassa olevaan verkostoon, joka kulkee Tuomiokirkonkadun alla. Sosiaaliset vaikutukset Kaavan toteuttaminen lisää suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuvien jalankulkijoiden määrää. Lisääntynyt ihmismäärä sekä kävelykadulla järjestettävät erilaiset tapahtumat lisäävät alueen toimintojen ja kadun käyttöastetta mutta toisaalta voi myös näkyä ei-toivottuna oleskeluna ja häiriökäyttäytymisenä. 19 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonympäristö Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön, koska alue on nykyäänkin rakennettua katuympäristöä. Kaava mahdollistaa nykyisten katupuiden säilyttämisen tai uusimisen tarpeen mukaan. Vesitalous Katualueen rakennetun ja vettä läpäisemättömän pinnan määrä ei oleellisesti muutu nykyisestä. Kaavaa seuraavassa katusuunnittelussa otetaan huomioon hulevesien tulvareitit. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutoksen myötä ajoneuvoliikenne kielletään Verkatehtaankadun ja Otavalankadun poikittaisliikennettä sekä Otavalankadun ja Suvantokadun välisen katuosuuden huolto- ja tontille ajoa lukuun ottamatta suunnittelualueella kokonaan. Tämä vähentää merkittävästi ympäröiville kiinteistöille koituvia meluhaittoja ja voi parantaa paikallisesti myös ilmanlaatua. 4.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 4.7 Nimistö Alueelle ei synny uutta nimistöä. 20 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lain voiman. Asemakaavan suunnittelun pohjana on käytetty kaavaselostuksen liitteenä 3 olevaa yleissuunnitelmaluonnosta, joka havainnollistaa alueen toteuttamistapaa ja kaava-alueen ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Asemakaava mahdollistaa myös yleissuunnitelmaluonnoksesta poikkeavan ratkaisun. Tarkempi toteutussuunnittelu tehdään katusuunnitelmavaiheessa, jossa tutkitaan ja määritellään tarkemmin alueelle osoitettavat toiminnot, istutukset, materiaalit ja kalusteet. 21
© Copyright 2024