ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS
XII (KYTTÄLÄ), TUOMIOKIRKONKADUN MUUTTAMINEN KÄVELYPAINOTTEISEKSI KADUKSI VÄLILLÄ VERKANTEHTAANKATU
- SUVANTOKATU
KAAVA NRO 8558
Asemakaavaluonnoksen selostus, joka koskee 17. päivänä syyskuuta 2015 päivättyä
asemakaavakarttaa nro 8558.
Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa:
http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8558
1
TIIVISTELMÄ
Yleistä
Asemakaavan muutos koskee Tampereen XII kaupunginosassa (Kyttälä) sijaitsevan katuosuuden
muuttamista kävelypainotteiseksi kaduksi välillä Verkatehtaankatu – Suvantokatu. Muutoksen
kohteena olevan katuosuuden pituus on noin 200 metriä.
Kaava-alueen sijainti ja luonne
Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustassa Kyttälän kaupunginosassa ja siihen kuuluu noin
200 metrin pituinen osuus Tuomiokirkonkadusta (Verkatehtaankatu - Suvantokatu). Tuomiokirkonkadun poikkileikkauksen leveys on Otavalankadun ja Suvantokadun välisen katuosuuden pohjoispäässä noin 12 metriä ja muualla noin 21 metriä. Yksisuuntaisen katuosuuden molemmin
puolin on rakennettu jalkakäytävät ja itälaidalle suuntaispysäköintipaikkoja. Leveämmillä osuuksilla kadun länsilaidalla on lisäksi puurivi ja vinottain katuun nähden sijoitettuja pysäköintipaikkoja. Otavalankadun ja Suvantokadun välisellä katuosuudella on neljä tonttiliittymää.
Tuomiokirkonkadun katualuetta rajaavat idässä ja lännessä 1920- ja 1950-1960- luvuilla valmistuneet kerrostalot. Katualueen rajaan kiinni sijoittuvat rakennukset ovat 4-7- kerroksisia. Rakennusten alimmissa kerroksissa on liike-, ravintola- ja toimistotiloja, ylemmissä kerroksissa asuinhuoneistoja. Kulku porrashuoneisiin on järjestetty useimpien rakennusten osalta sekä sisäpiha
kautta että suoraan kadulta.
Tavoitteet
Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Tuomiokirkonkadun rakentaminen kävelypainotteiseksi
kaduksi välillä Verkatehtaankatu – Suvantokatu. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan myös katualueeseen rajautuvien kortteleiden (lähivaikutusalueen) liikenteen ja pysäköinnin järjestämistä
sekä mahdollisten muiden katualueen käyttöön vaikuttavien toimintojen tai rasitteiden tarvetta.
Toiminnallisten ja laadullisten tekijöiden ohella erityistä huomiota kiinnitetään alueen saavutettavuuteen sekä reittien jatkuvuuteen ja liittymiseen ympäröivän alueen liikenneverkkoon.
Kaavaprosessin vaiheet
Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt 4.2.2014 Tampereen kaupungin konsernihallinto / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Yleisten alueiden suunnittelu (diaarinumeroTRE:1025/10.02.01/2014). Suunnittelualue on kaupunginhallituksen 24.11.2014 hyväksymän kaavoitusohjelman 2015- 2017 kohde nro 3.
Kaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) julkisen nähtäville asettamisen yhteydessä 23.4.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana järjestettiin yleisötilaisuus 5.5.2015 ja 6.5.2015 kaksi työpajatilaisuutta, joissa keskusteltiin kävelykadun
ongelmista, tavoitteista ja kehitysehdotuksista. Työpajoihin kutsuttiin suunnittelualueeseen rajautuvien taloyhtiöiden edustajia sekä suunnittelualueella ja sen läheisyydessä toimivien yritysten
edustajia.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana 23.4 – 21.5.2015 jätettiin neljä viranomaislausuntoa/kommenttia (Tampereen Kaukolämpö Oy, Pirkanmaan Maakuntamuseo, kaupungin yleisten alueiden suunnittelu, Tampereen Vesi) sekä yksi osallisten laatima mielipide. Palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä 5. Palaute koski pääsääntöisesti muita kuin asemakaavassa
ratkaistavia asioita, ja se pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon asemakaavan
jälkeen laadittavassa katusuunnitelmassa.
Suunnitteluaineisto kehitettiin hankkeen ohjausryhmän kanssa yhteistyössä kaavaluonnokseksi.
Aineisto asetetaan nähtäville palautteen saamista varten. Osalliset voivat jättää suunnitelmasta
kirjallisia mielipiteitä. Lisäksi järjestetään avoin yleisötilaisuus sekä tarvittavat neuvottelut kau-
2
pungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä viranomaisten kanssa. Saatuun palautteeseen laaditaan kirjalliset vastineet.
Suunnitelmaa tarkennetaan luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella edelleen kaavaehdotukseksi, jonka yhdyskuntalautakunta hyväksyy julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot.
Kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditaan tarvittavat vastineet, jonka jälkeen kaavaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan, kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.
Asemakaavan keskeinen sisältö
Asemakaavalla nykyinen katualue muutetaan Verkatehtaankadun ja Otavalankadun välillä jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Otavalankadun ja Suvantokadun välinen katualue
muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi, jolla huoltoajo ja tontille ajo on
sallittu. Risteysalueet muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla ajoneuvolla ajo on sallittu edellyttäen, että katu materiaaleilla, kalusteilla ja istutuksilla on pääkäyttötarkoituksen turvaamiseksi jäsennelty. Jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueet on toteutettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella ja monipuoliset toiminnot mahdollistavalla tavalla.
Asemakaavalla jatketaan jo aiemmin kaavoitettua Tuomiokirkonkadun kävelykatuosuutta (aiempi
väli Verkatehtaankatu – Kyttälänkatu).
Kaavan toteuttaminen tukee Tampereen keskustan liikenteellistä visiota ydinkeskustan kehittämisestä jalankulkupainotteiseksi hitaan liikkumisen alueeksi. Tuomiokirkonkadun katumiljöö
muuttuu suunnittelualueen kohdalta keskustamaiseksi ja pienimittakaavaisemmaksi kävelijän
ympäristöksi. Tuomiokirkonkadun kävelykatumuutoksella tavoitellaan houkuttelevaa ja virikkeellistä reittiä mahdollisen Tampereen Areenan ja ydinkeskustan välille. Kaavamuutoksen myötä
ajoneuvoliikenne kielletään kokonaan välillä Verkatehtaankatu Otavalankatu. Otavalankadun ja
Suvantokadun välillä sallitaan huolto- ja tontille ajo. Tämä vähentää merkittävästi ympäröiville
kiinteistöille koituvia meluhaittoja ja voi parantaa paikallisesti myös ilmanlaatua. Kaavan toteuttaminen lisää suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuvien jalankulkijoiden määrää.
pinta-ala
ha
rak.oik.
kem2
e=
katualue
0,3650
-
-
yht.
0,3650
-
-
kaavaluonnos
pinta-ala
ha
rak.oik.
kem2
e=
katualue
0,3650
-
-
yht.
0,3650
-
-
poistettava kaava
Asemakaavan toteutus
Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lain voiman. Asemakaavan suunnittelun
pohjana on käytetty kaavaselostuksen liitteenä 3 olevaa yleissuunnitelmaluonnosta, joka havainnollistaa alueen toteuttamistapaa ja kaava-alueen ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Asemakaava mahdollistaa myös yleissuunnitelmaluonnoksesta poikkeavan ratkaisun. Tarkempi toteutussuunnittelu tehdään katusuunnitelmavaiheessa, jossa tutkitaan ja määritellään tarkemmin
alueelle osoitettavat toiminnot, istutukset, materiaalit ja kalusteet.
Viranomaismenettelyt
Aloitus- ja valmisteluvaiheen suunnitteluaineisto on laadittu yhteistyössä kaupungin ao. toimialojen ja viranomaisten kanssa. Kaavaehdotuksesta liitemateriaaleineen pyydetään lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Ehdotuksen nähtävilläolon ja palautteen käsittelyn jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu.
3
1.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1
Tunnistetiedot
Asemakaavan muutos koskee:
Tampereen kaupungin Kyttälän XII kaupunginosan katualuetta (Tuomiokirkonkatu).
Kaavan tilaaja:
Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, projektiarkkitehti Iina Laakkonen
Kaavan laatija:
Ramboll Finland Oy, Pakkahuoneenaukio 2, PL 718, 33101 Tampere
projektipäällikkö arkkitehti Mikko Siitonen
Vireilletulo: 23.4.2015
Dno TRE:1025/10.02.01/2014
1.2
Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee Kyttälän kaupunginosassa. Alue muodostuu noin 200 metriä pitkästä Tuomiokirkonkadun osuudesta Verkatehtaankadun ja Suvantokadun välisellä alueella.
Kaava-alueen ja lähivaikutusalueen rajaus osoitekartalla
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus
ASEMAKAAVAN MUUTOS, XII (Kyttälä), TUOMIKIRKONKADUN MUUTTAMINEN KÄVELYPAINOTTEISEKSI KADUKSI VÄLILLÄ VERKATEHTAANKATU – SUVANTOKATU
KAAVA NRO 8558
ASEMAKAAVAN MUUTOS
Kaupunginosa: XII (Kyttälä)
Tuomiokirkonkatu
ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU
Kaupunginosa: XII (Kyttälä)
Kävelypainotteinen katuosuus Tuomikirkonkadulle välillä Verkatehtaankatu - Suvantokatu
4
1.4
1.
2.
3.
4.
5.
1.5
Luettelo kaavan liiteasiakirjoista
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.4.2015, tark. 17.9.2015
Asemakaavakartta, luonnos 17.9.2015
Yleissuunnitelmaluonnos (Maisemasuunnittelu Hemgård) 3.9.2015
Asemakaavan seurantalomake
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute (alkuperäiskopiot)
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
1. Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma (kh 29.4.2013)
2. Kyttälän yleissuunnitelman päivitys, Ramboll Finland Oy
3. Tuomiokirkonkadun aiemmat katusuunnitelmat
5
2.
LÄHTÖKOHDAT
2.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
2.1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue
Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustassa Kyttälän kaupunginosassa ja siihen kuuluu noin
200 metrin pituinen osuus Tuomiokirkonkadusta (Verkatehtaankatu - Suvantokatu). Tuomiokirkonkadun poikkileikkauksen leveys on Otavalankadun ja Suvantokadun välisen katuosuuden pohjoispäässä noin 12 metriä ja muualla noin 21 metriä. Yksisuuntaisen katuosuuden molemmin
puolin on rakennettu jalkakäytävät ja itälaidalle suuntaispysäköintipaikkoja. Leveämmillä osuuksilla kadun länsilaidalla on lisäksi puurivi ja vinottain katuun nähden sijoitettuja pysäköintipaikkoja. Otavalankadun ja Suvantokadun välisellä katuosuudella on neljä tonttiliittymää.
Tuomiokirkonkadun katualuetta rajaavat idässä ja lännessä 1920- ja 1950-1960- luvuilla valmistuneet kerrostalot. Katualueen rajaan kiinni sijoittuvat rakennukset ovat 4-7- kerroksisia. Rakennusten alimmissa kerroksissa on liike-, ravintola- ja toimistotiloja, ylemmissä kerroksissa asuinhuoneistoja. Kulku porrashuoneisiin on järjestetty useimpien rakennusten osalta sekä sisäpihan
kautta että suoraan kadulta.
Tarkastelualue
Tarkastelualue muodostuu kaavan suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä. Kaavaratkaisua ja
sen vaikutuksia arvioidaan lähivaikutusalueella myös suhteessa lähiympäristöön. Lähivaikutusaluetta ovat korttelit, jotka rajautuvat Rautatienkadun ja Aleksanterin kadun sekä Hämeenkadun
ja Otavalankadun muodostamalle alueelle. Etelässä Otavalankadun laidalla lähialueeseen rajautuvat myös Sorin aukio ja Tampereen ortodoksinen kirkko.
Kaava-alueen ja lähivaikutusalueen rajaukset
Ilmakuva kaava-alueesta v.2012
2.1.2 Luonnonympäristö
Kasvillisuus
Suunnittelualueella ei ole luonnontilassa olevaa ympäristöä, koska kyseessä on keskikaupungilla
sijaitseva katuliikennealue. Kadun länsilaidalla on istutettu puurivi (puistolehmus).
6
2.1.3 Rakennettu ympäristö
Yhdyskuntarakenne
Suunnittelualue sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa Kyttälän kaupunginosassa. Kyttälän
alue liitettiin Tampereen kaupunkiin 1877 ja se asemakaavoitettiin vuonna 1886. Tätä ennen alueella oli matalien puutalojen muodostama sokkeloinen työläisesikaupunki. Tampereeseen liittämisen jälkeen Kyttälä purettiin ja rakennettiin uudelleen 1890-luvulta alkaen ruutuasemakaavan
mukaisesti. Suunnittelualueeseen rajautuvat nykyiset rakennukset ovat rakennettu 1920- ja
1950- ja 60-lukujen aikana.
Kyttälän asemakartta 1889 (alkuperäinen karttapiirros V.Lindholm). Kuvassa on esitetty päällekkäin silloisen Kyttälän rakennuskanta ja vuoden 1886 asemakaava. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on esitetty punaisella viivalla.
Kaupunki- ja katukuva
Suunnittelualueen sijainti on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Tuomikirkonkatu jatkuu Verkatehtaankadun risteyksestä pohjoiseen Hämeenkadulle ja sen yli kohti Tampereen tuomikirkkoa muodostaen kaupunkikuvallisesti merkittävän katuyhteyden keskusta-alueella.
Asuminen ja väestö
Asemakaavan lähivaikutusalueella on noin 600 asukasta.
Palvelut
Suunnittelualue sijaitsee Tampereen keskustassa ja siellä toimivat yritykset ovat osa keskustan
monipuolista palvelutarjontaa. Asemakaavan lähivaikutusalueella toimii noin 130 yritystä.
7
Tuomiokirkonkadun (välillä Hämeenkatu – Suvantokatu) liiketilat toimialoittain vuonna 2012 (Keskustan kehittämishankkeiden kaupallisten vaikutusten arviointi. Santasalo 29.1.2013)
Liikenne
Tuomiokirkonkatu on suunnittelualueella yksisuuntainen. Kadun kanssa risteävät yksisuuntaiset
poikittaiskadut Verkatehtaankatu, Otavalankatu ja kaksisuuntainen Suvantokatu.
Tekninen huolto
Suunnittelualue on liitetty alueellisiin vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostoihin.
Vesihuollon nykytilanteen johtokartta
8
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä hankkeeseen liity niiden osalta selvitystarpeita. Tuomiokirkonkadulla on kulttuurihistoriallista merkitystä Hämeenkadun valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön sekä Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012- selvityksen mukaiseen arvokkaaseen Hatanpään valtatien ympäristöön kuuluvan Sorin aukion välisenä akselina.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Suunnittelualueen merkittävin ympäristöhäiriö muodostuu liikennemelusta. Alhaisten ajonopeuksien sekä liikennemäärien takia Tuomiokirkonkadun tai sitä risteävien katujen meluhaitat eivät
merkittävästi rajoita suunnittelualueen käyttöä.
Otteet Tampereen kaupungin meluselvityksen (2012) melukartoista. Vasemmalla melu päivä 2030 keskiäänitaso, oikealla melu yö 2030 keskiäänitaso.
turkoosi:45-50dB
vihreä:50-55dB
keltainen: 55-60dB
oranssi: 60-65dB
punainen:65-70dB
2.1.4 Maanomistus
Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa.
2.2
Suunnittelutilanne
2.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
2.2.1.1 Maakuntakaava
Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten
palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alu-
9
eelle voi sijoittua myös asumista ja sille voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelualue kuuluu lisäksi kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk2). Merkinnällä osoitetaan Tampereen ydinalue, jota tulee kehittää vetovoimaisena ja dynaamisena valtakunnanosakeskuksena
ottaen huomioon valtakunnallisiin kulttuuriympäristöihin liittyvät rakennus- ja teollisuushistorialliset arvot. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva rautatieasema on osoitettu seudullisesti merkittäväksi joukkoliikenteen vaihtoterminaaliksi (matkakeskus, LM).
Voimassa olevissa Pirkanmaan vaihemaakuntakaavoissa 1 (turvetuotanto) ja 2 (liikenne ja logistiikka) ei ole osoitettu suunnittelualueelle sijoittuvia toimintoja tai aluevarauksia.
Vasemmalla ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta ja oikealla maakuntakaavan 2040 luonnoksesta.
Valmisteilla olevan Pirkanmaan uuden kokonaismaakuntakaavan (maakuntakaava 2040) luonnos
sekä täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävillä 5.3.-10.4.2015
välisenä aikana. Maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan nyt voimassa olevan Pirkanmaan 1.
maakuntakaavan ja vahvistetut vaihemaakuntakaavat.
Maakuntakaavan 2040 luonnoksessa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi
(C). Alue kuuluu myös kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen (kk-1), joita
koskevia kehittämissuosituksia ovat mm. tiivis ja sekoittunut yhdyskuntarakenne, alueiden saavutettavuuden edistäminen kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä sekä korkean ja laadukkaan
rakentamisen edistäminen. Tampereen rautatieasema on osoitettu seudullisesti merkittäväksi
rautatieliikenteen asemaksi, jonka yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon
liityntäpysäköinnin tarpeet, saattoliikenteen ratkaisut sekä joukkoliikenteen vaihtomatkojen sujuvuus.
2.2.1.2 Yleiskaava
Keskustan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.1.1995. Sen
mukaan alueen pohjoisosa on keskustatoimintojen aluetta (C) ja eteläosa kerrostalovaltaista
asuntoaluetta (AK). Alue varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Alueen kerrosalasta pääosa on sijoitettava kerrostaloihin.
Kaava-alueella on voimassa keskustan liikenneosayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutteisena 18.1.2006. Liikenneosayleiskaavassa suunnittelualueeseen kuuluvat osat Tuomiokirkonkadusta, Verkatehtaankadusta ja Otavalankadusta on osoitettu kävelypainotteisiksi kaduiksi. Suvantokatu on osoitettu kokoojakaduksi.
10
Otteet keskustan osayleiskaavasta ja keskustan liikenneosayleiskaavasta.
Aiemmin hyväksytyt yleiskaavat korvaavan keskustan strategisen osayleiskaavan ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 25.6.- 4.9.2015 välisen ajan. Osayleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue
on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja ydinkeskustan kehittämisvyöhykkeeksi, jolla tulee
mm. parantaa ydinkeskustan elinkeinotoiminnan edellytyksiä, saavutettavuutta ja kävelyalueen
elävyyttä. Alueella on tarjottava mahdollisuuksia ennakoimattomaan kohtaamiseen ja tapahtumine järjestämiseen. Lisäksi Tuomiokirkonkatu on merkitty urbaaniksi jalankulkuakseliksi, jolla jalankulun olosuhteita on parannettava viihtyisien kävelyalueiden, kävelykatujen ja kävelypainotteisten katujen avulla. Jalankulkuakselin varrella olevan maankäytön ja toimintojen on tuettava
akselin elävyyttä ja aktiivisuutta. Jalankulkuakselin toteutuksen tulee edistää kivijalkakauppaa ja
sen toimintamahdollisuuksia.
Otteet keskustan strategisesta osayleiskaavaehdotuksesta (4.6.2015). Vasemmalla maankäyttökartta ja oikealla liikennekartta.
Tampereen keskusta sisältyy lisäksi valmisteilla olevan Tampereen kantakaupungin yleiskaavan
2040 suunnittelualueeseen. Kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä
keväällä 2014, jolloin käynnistettiin myös lukuisia selvityksiä ja analyysejä yhdyskuntarakenteen
nykytilasta. Vuoden 2015 aikana muodostetaan tavoitteet sekä niiden pohjalta vaihtoehtoisia
kaavaluonnoksia. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuoden 2016 loppuun mennessä.
11
2.2.1.3 Asemakaava
Suunnittelualueella on voimassa 15.4.1957 vahvistettu asemakaava nro 891. Sen mukaan suunnittelualue on katualuetta, jonka länsilaitaa reunustavat kaavassa vahvistamatta jätetyt katuistutukset.
Katuun rajautuvat korttelit nro 185, 186, 188 ja 189 ovat asunto- ja liikerakennusten korttelialueita. Korttelien kadunpuoleisille sivuille on osoitettu rakennusala asuin- ja liikerakennusta varten,
jonka keskimääräinen normaalikorkeus saa olla enintään 21,0 m. Rakennukseen saa sijoittaa niin
monta kerrosta kuin sallittuja huonekorkeuksia käyttäen on mahdollista. Toisiin liittyvä rakennus
on suunniteltava yhtenäiseksi naapurirakennusten kanssa. Tässä tarkoituksessa saadaan normaalikorkeudesta poiketa enintään 1,0 m.
Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus esitetty punaisella viivalla.
12
2.2.1.4 Muut suunnitelmat
Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040
Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 on hyväksytty seutuhallituksessa
17.12.2014. Suunnittelualue kuuluu Tampereen seutukeskukseen ja osaamiskeskittymään. Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittämistä ja ylläpitoa tuetaan kaikilla keskusalueilla.
Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2040.
Muut suunnitelmat ja selvitykset
Asemakaavan suunnittelun pohjana käytetään mm. Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmaa ja Kyttälän katujen yleissuunnitteluaineistoja sekä Tuomiokirkonkatua koskevia aiempia
katusuunnitelmia.
Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa Tuomiokirkonkatu on merkitty kävelykaduksi, jolla huoltoajo voidaan sallia aamulla. Kyttälän katujen yleissuunnitelmassa kaava-alue on
merkitty kävelypainotteiseksi alueeksi, jolla on erikseen suunniteltu kalustus.
Asemakaavaprosessin aikana laaditaan lisäksi katualueen käyttöä koskeva yleissuunnitelma, jossa käsitellään tavoitteena olevan tilanteen (kävelypainotteinen katu) suunnittelun periaatteita, eri
toimintojen sijoittumista sekä katu- ja kaupunkikuvaa koskevia muutoksia.
2.2.1.5 Tonttijako
Suunnittelualueella ei ole voimassa tonttijakoa.
2.2.1.6 Pohjakartta
Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna
2015.
13
3.
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1
Asemakaavan suunnittelun tarve
Asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa Tuomiokirkonkadun rakentaminen kävelypainotteiseksi kaduksi välillä Verkatehtaankatu – Suvantokatu.
3.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Aloitteen asemakaavamuutoksesta on tehnyt 4.2.2014 Tampereen kaupungin konsernihallinto /
kaupunkiympäristön kehittäminen / Yleisten alueiden suunnittelu.
3.3
Osallistuminen ja yhteistyö
3.3.1 Osalliset
Maankäyttö- ja rakennuslain 62§:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun
lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin,
että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen
vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
Osallisia tässä hankkeessa ovat mm.:
•
Kaavamuutoksen hakija
•
Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue)
•
Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos)
•
Pirkanmaan ELY-keskus
•
Pirkanmaan maakuntamuseo
•
Muut ilmoituksensa mukaan
Osallisten luetteloa voidaan täydentää suunnittelutyön aikana.
3.3.2 Kaavan vireilletulo (MRL 6§ 2mom) ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) julkisen nähtäville asettamisen yhteydessä 23.4.2015.
3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin julkisesti nähtäville 23.4 – 21.5.2015 väliseksi
ajaksi. Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme viranomaislausuntoa/kommenttia sekä yksi osallisten
laatima mielipide. Kooste saadusta palautteesta on kaavaselostuksen liitteenä 5.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana järjestettiin yleisötilaisuus 5.5.2015
ja 6.5.2015 kaksi työpajatilaisuutta, joissa keskusteltiin kävelykadun ongelmista, tavoitteista ja
kehitysehdotuksista. Työpajoihin kutsuttiin suunnittelualueeseen rajautuvien taloyhtiöiden edustajia sekä suunnittelualueella ja sen läheisyydessä toimivien yritysten edustajia. Työpajoihin osallistuneiden kanssa keskusteltiin kävelykatuihin liitetyistä peloista ja toiveista, sekä pyydettiin
osoittamaan kartalla sopivia kohtia erilaisille toiminnoille ja kalusteille. Työpajoissa keskusteltiin
myös asukkaiden ja yritysten tarvitsemista huolto- ja tontilleajojärjestelyistä. Työpajojen tuloksena yleissuunnitelmaan lisättiin terassi- ja tapahtuma-aukiovarauksia sekä poistettiin kalusteita
katutason umpinaisten julkisivujen kohdista. Huolto- ja tontilleajotarpeiden tarkastelun myötä
14
Verkatehtaankadun ja Otavalankadun välinen osa Tuomiokirkonkatua osoitettiin puhtaasti kävelylle.
Valmisteluvaiheessa tutkittiin aloitusvaiheessa saatu palaute ja järjestettiin neuvotteluja eri osapuolten kesken. Palaute koski pääsääntöisesti muita kuin asemakaavassa ratkaistavia asioita, ja
se pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon asemakaavan jälkeen laadittavassa
katusuunnitelmassa.
Suunnitteluaineisto kehitettiin hankkeen ohjausryhmän kanssa yhteistyössä kaavaluonnokseksi.
Aineisto asetetaan nähtäville palautteen saamista varten. Osalliset voivat jättää suunnitelmasta
kirjallisia mielipiteitä. Lisäksi järjestetään avoin yleisötilaisuus sekä tarvittavat neuvottelut kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä viranomaisten kanssa.
Asemakaavatyön aikana aineistojen nähtävillä oloista julkaistaan kuulutukset kaupungin ilmoituslehdissä. Aineisto on nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B, josta
saa opastusta kaavan valmisteluun liittyvistä asioista.
Aineisto on lisäksi nähtävillä kaavoituksen Internet-sivuilla osoitteessa:
http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/kuulutukset.html.
Suunnitelmaa tarkennetaan luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella edelleen kaavaehdotukseksi, jonka yhdyskuntalautakunta hyväksyy julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksen selostuksessa tai sen vastineluettelossa sekä asian päätöksessä kerrotaan, kuinka saatu
palaute on otettu huomioon suunnittelussa. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää
suunnitelmasta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Muistutukset käsitellään lain säätämässä järjestyksessä.
Kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laaditaan tarvittavat vastineet, jonka jälkeen kaavaehdotus viedään yhdyskuntalautakunnan, kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.
3.3.4 Viranomaisyhteistyö
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin viranomaiskommentit/lausunnot Tampereen kaukolämpö Oy:ltä, Pirkanmaan Maakuntamuseolta, kaupungin yleisten alueiden suunnittelulta ja
Tampereen Vedeltä.
Palautteessa esitettiin seuraavia kommentteja:
•
Tampereen Kaukolämpö Oy:||ä on Tuomiokirkonkadulla kaavamuutosalueella välillä Verkatehtaankatu — Suvantokatu kaukolämpöjohtoja – johto-osuuksilla ei ole perusparannus tarvetta. Kaukolämpöjohtojen päälle ei saa rakentaa kiinteitä rakennelmia tai sijoittaa istutuksia.
•
Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 -selvitys soveltuu käytettäväksi kaavan lähtöaineistona rakennetun ympäristön osalta. Selvityksen perusteella Tuomiokirkonkatuun ei kaava-alueen osalta liity erityisiä kulttuuriympäristön arvoja. Tuomiokirkonkadulla on kulttuurihistoriallista merkitystä Hameenkadun valtakunnallisesti merkittävän rakennetun ympäristön ja osayleiskaavan selvityksen mukaan arvokkaaseen Hatanpään valtatien ympäristön kuuluvan Sorin aukion välisenä akselina.
•
Katualueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon hulevesien tulvareitit.
•
Tuomiokirkonkadulla olevan vesihuollon toimivuus tulee varmistaa. Mielellään kävelykadun rakentamishanke tulisi yhteen sovittaa Kyttälän alueen katu- ja verkostosaneerauksien toteutusohjelman 2014-2018 kanssa.
Valmisteluvaiheessa järjestetään tarvittavat neuvottelut kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä viranomaisten kanssa. Kaavaehdotuksesta liitemateriaaleineen pyydetään lausunnot
asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta. Ehdotuksen nähtävilläolon ja
palautteen käsittelyn jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu.
15
3.4
Asemakaavan tavoitteet
3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Tuomiokirkonkadun rakentaminen kävelypainotteiseksi kaduksi välillä Verkatehtaankatu – Suvantokatu Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman
mukaisesti. Suunnittelualue on osa kulttuuriympäristöarvoja sisältävää Tampereen ydinkeskustaaluetta ja Kyttälän kaupunginosaa, joten suunnitteluratkaisuilla on tuettava ympäristön arvojen
säilymistä ja vaalimista. Itse suunnittelualueella ei kuitenkaan sijaitse arvokkaita luonnonympäristöjä eikä rakennustaiteellisesti merkittäviä tai muita suojeltavia kulttuuriperintökohteita. Sijainti ydinkeskustassa korostaa kuitenkin laadukkaan kaupunkirakentamisen merkitystä.
3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Kaavaprosessin aikana on järjestetty työpajoja suunnittelualueen ja sen lähistön asukkaille ja
yrittäjille. Näissä työpajoissa on haettu kehitysehdotuksia ja suuntaviivoja kävelykadun ja asemakaavan suunnittelutyölle. Työpajojen kommenttien pohjalta on suunnitelmia tarkennettu mm.
istutusten ja istuinryhmien paikkoja, sekä huolto- ja tontille ajoyhteyksien ajosuuntia. Samaten
suunnitelmaa on kehitetty terassivarausten (mahdolliset sähköpaikat) ja pelastuspaikkojen osalta.
16
4.
ASEMAKAAVAN KUVAUS
4.1
Kaavan rakenne
Asemakaavassa alueelle muodostuu kävelypainotteinen katuosuus Tuomikirkonkadulle välillä
Verkatehtaankatu – Suvantokatu.
4.1.1 Mitoitus
poistettava kaava
pinta-ala
ha
rak.oik.
kem2
e=
katualue
0,3650
-
-
yht.
0,3650
-
-
kaavaluonnos
pinta-ala
ha
rak.oik.
kem2
e=
katualue
0,3650
-
-
yht.
0,3650
-
-
4.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Ympäristön laadulle asetettuja tavoitteita ovat mm. katutilan laadun kehittyminen. Kävelykatu
tulee sisältämään nykyistä laadukkaampia päällystemateriaaleja ja parantamaan alueen viihtyisyyttä.
4.3
Aluevaraukset
4.3.1 Muut alueet
Katualue
Asemakaavalla nykyinen katualue muutetaan Verkatehtaankadun ja Otavalankadun välillä jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Otavalankadun ja Suvantokadun välinen katualue
muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi, jolla huoltoajo ja tontille ajo on
sallittu. Risteysalueet muutetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla ajoneuvolla ajo on sallittu edellyttäen, että katu materiaaleilla, kalusteilla ja istutuksilla on pääkäyttötarkoituksen turvaamiseksi jäsennelty.
Jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueet on toteutettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella ja monipuoliset toiminnot mahdollistavalla tavalla.
4.4
Kaavan vaikutukset
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Asemakaava-alue sijoittuu olemassa kaupungin ydinkeskustaan olevien infrarakenteiden ja joukkoliikenteen yhteyteen. Asemakaavamuutoksen tavoitteiden mukainen rakentaminen toteuttaa
kaupungin ydinkeskustan liikennevisiota mahdollistamalla kävelypainotteisen keskustan laajentamisen. Kaavamuutos tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita parantamalla ympäristöä
vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä sekä kehittämällä Tampereen ydinkeskustaa monipuolisena palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueena.
Maakuntakaavan tavoitteet
Asemakaavamuutos noudattaa maakuntakaavan tavoitteitta. Alue on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Lisäksi suunnittelualue kuuluu Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalueeseen. Maakuntakaava 2040 luonnoksessa alue kuuluu kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen. Asemakaavalla tuetaan maakuntakaavan ke17
hittämissuosituksia alueiden saavutettavuuden edistämisestä kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä.
Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin
Koska voimassa oleva keskustan osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, on hanketta tarkasteltava myös yleiskaavallisesti. Arviointi suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa
esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen keskustan osayleiskaavassa kaavan 8558 suunnitelman osalta (MRL 39 §, 2. momentti kohdat 1-9 ja 4.momentti).
Keskustan osayleiskaavassa asemakaava-alueen pohjoisosa on keskustatoimintojen aluetta ja
eteläosa kerrostalovaltaista asuntoaluetta. Oikeusvaikutteisessa keskustan liikenneosayleiskaavassa asemakaava-alue on osoitettu kävelypainotteiseksi kaduksi.
MRL 39.2 § kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
Asemakaavan tavoitteiden mukainen rakentaminen on yleiskaavan kokonaisrakenteen tarkoittamaa alueidenkäyttöä ja nivoutuu Tampereen kaupungin ja kaupunkiseudun kehittämislinjauksiin.
MRL 39.2 § kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö
Kaavamuutoksen mahdollistama katurakentaminen tulee toteutuessaan tukemaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alue hyödyntää jo olemassa olevaa palveluverkostoa ja kunnallistekniikkaa.
MRL 39.2 § kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus
Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevalla asuinalueella ja kuuluu kehittyvään Tampereen keskusta-alueeseen. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen parantaa keskusta-asumisen viihtyisyyttä kävelykadun varrella ja tuo lisää potentiaalisia käyttäjiä alueen palveluille.
MRL 39.2 § kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen,
sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen
ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla
Kaavamuutos parantaa kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä ja kävely-ympäristön laatua ydinkeskustassa. Nämä muutokset tukevat osaltaan kestävää liikkumista. Energia-, vesi- ja jätehuolto
on järjestettävissä olevaa infrastruktuuria hyödyntäen ja osana laajempaa kokonaisuutta.
MRL 39.2 § kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta
tasapainoiseen elinympäristöön
Alueelle ei osoiteta ympäristön turvallisuuteen tai terveyteen vaikuttavia toimintoja. Kävelykadun
myötä eri väestöryhmien, kuten lasten ja vanhusten turvallinen kävely-ympäristö laajenee ja
näin ollen luo eri väestöryhmille aiempaa tasapuolisemmat edellytykset hyödyntää kaupunginosan toimintoja ja palveluja.
MRL 39.2 § kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
Kaavamuutos toteuttaa Tampereen keskustaan liikenneverkkosuunnitelman tavoitteita sijoittaa
kävelyn pääakseleita joukkoliikenteen solmukohtien, kaupan, palveluiden- ja kulttuurin kohteiden
välille parantaen näin ollen myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kävelykadun myötä osa
nykyisistä yrityksistä saattaa hakeutua pois Tuomiokirkonkadun varrelta. Tilalle tulee todennäköisesti yrityksiä, joille kävelykatu on hyvä sijaintipaikka.
MRL 39.2 § kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen
Kaavamuutos toteuttaa osaltaan kaupungin tavoitetta poistaa keskustasta ylimääräistä ja sinne
kuulumatonta henkilöautoliikennettä ja näin ollen vähentää keskustan melu- ja saastekuormaa.
18
MRL 39.2 § kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen
Kaavamuutoksen liiteaineistona on havainnollistettu uuden katurakentamisen vaikutuksia nykyiseen kaupunki- ja katukuvaan. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen parantaa osittain nykyistä katukuvaa.
MRL 39.2 § kohta 9: Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys
Kaavan toteutumisella ei ole vaikutusta virkistysalueiden määrään tai sijoittumiseen. Kävelykatu
täydentää keskustan virkistysalueista ja reiteistä muodostuvaa kokonaisuutta.
Johtopäätös: Yleiskaavallisen tarkastelun perusteella asemakaavaluonnoksen osoittama muutos
on mahdollinen. Lisäksi muutos on samansuuntainen vireillä olevan keskustan strategisen
osayleiskaavan ratkaisujen kanssa.
4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva
Kaavan toteuttaminen tukee Tampereen keskustan liikenteellistä visiota ydinkeskustan kehittämisestä jalankulkupainotteiseksi hitaan liikkumisen alueeksi. Tuomiokirkonkadun katumiljöö
muuttuu suunnittelualueen kohdalta keskustamaiseksi ja pienimittakaavaisemmaksi kävelijän
ympäristöksi. Tuomiokirkonkadun kävelykatumuutoksella tavoitellaan myös houkuttelevaa ja virikkeellistä reittiä mahdollisen Tampereen Areenan ja Hämeenkadun ympäristön välille.
Asuminen ja väestö
Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta ympäröivien alueiden asukaslukumäärään.
Liikenne
Kaavamuutos mahdollistaa Tuomiokirkonkadun muuttamisen kävelypainotteiseksi, joka parantaa
huomattavasti kävelijöiden asemaa katualueella. Kävelykatumuutoksen myötä Tuomiokirkonkadulla sijaitsevat autopaikat poistuvat.
Kaavamuutoksen myötä ajoneuvoliikenne kielletään Verkatehtaankadun ja Otavalankadun poikittaisliikennettä sekä Otavalankadun ja Suvantokadun välisen katuosuuden huolto- ja tontille ajoa
lukuun ottamatta suunnittelualueella kokonaan. Suunnitteluratkaisu siirtää osaltaan ajoneuvoliikenteen painetta Tuomiokirkonkatua ympäröiville katualueille. Verkollisesti ratkaisu on otettu jo
huomioon Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa sekä Kyttälän katujen yleissuunnitelmassa. Kaavamuutos ei estä Tuomiokirkonkatua risteävien katujen ajoneuvoliikennettä.
Rakennettu kulttuuriympäristö
Katuympäristön laadun kohentuminen nostaa Tuomiokirkonkadun arvoa ja korostaa kadun merkitystä Tuomiokirkon, Hämeenkadun ja Sorin aukion arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen välisenä akselina.
Tekninen huolto
Kaava ei edellytä muutoksia olemassa oleviin verkostoihin. Kävelykadulle mahdollisesti tulevat
terassivaraukset ja muut teknisen huollon liitokset tutkitaan katusuunnitelmassa ja ne ovat liitettävissä jo olemassa olevaan verkostoon, joka kulkee Tuomiokirkonkadun alla.
Sosiaaliset vaikutukset
Kaavan toteuttaminen lisää suunnittelualueella ja sen läheisyydessä liikkuvien jalankulkijoiden
määrää. Lisääntynyt ihmismäärä sekä kävelykadulla järjestettävät erilaiset tapahtumat lisäävät
alueen toimintojen ja kadun käyttöastetta mutta toisaalta voi myös näkyä ei-toivottuna oleskeluna ja häiriökäyttäytymisenä.
19
4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Luonnonympäristö
Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön, koska alue on nykyäänkin rakennettua katuympäristöä. Kaava mahdollistaa nykyisten katupuiden säilyttämisen tai uusimisen tarpeen mukaan.
Vesitalous
Katualueen rakennetun ja vettä läpäisemättömän pinnan määrä ei oleellisesti muutu nykyisestä.
Kaavaa seuraavassa katusuunnittelussa otetaan huomioon hulevesien tulvareitit.
4.5
Ympäristön häiriötekijät
Kaavamuutoksen myötä ajoneuvoliikenne kielletään Verkatehtaankadun ja Otavalankadun poikittaisliikennettä sekä Otavalankadun ja Suvantokadun välisen katuosuuden huolto- ja tontille ajoa
lukuun ottamatta suunnittelualueella kokonaan. Tämä vähentää merkittävästi ympäröiville kiinteistöille koituvia meluhaittoja ja voi parantaa paikallisesti myös ilmanlaatua.
4.6
Kaavamerkinnät ja -määräykset
4.7
Nimistö
Alueelle ei synny uutta nimistöä.
20
5.
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lain voiman. Asemakaavan suunnittelun
pohjana on käytetty kaavaselostuksen liitteenä 3 olevaa yleissuunnitelmaluonnosta, joka havainnollistaa alueen toteuttamistapaa ja kaava-alueen ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Asemakaava mahdollistaa myös yleissuunnitelmaluonnoksesta poikkeavan ratkaisun. Tarkempi toteutussuunnittelu tehdään katusuunnitelmavaiheessa, jossa tutkitaan ja määritellään tarkemmin
alueelle osoitettavat toiminnot, istutukset, materiaalit ja kalusteet.
21