0917 TOKERONTIE OTAVA ASEMAKAAVAN SELOSTUS
0917 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Kalle Räinä puh. 044 794 2525, fax. (015) 194 2613, e-mail: [email protected] TOKERONTIE OTAVA ASEMAKAAVAN SELOSTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN 12.6.2012 16.12.2014 § 161 12.1.2015 § 8 21.1. – 20.2.2015 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 Sisällys Sisällys........................................................................................................................................ 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .............................................................................................. 3 1.1 Tunnistetiedot ................................................................................................................... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti ......................................................................................................... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus .................................................................................................... 4 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ................................................................................ 4 2 TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................................... 5 2.2 Asemakaava ..................................................................................................................... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen............................................................................................. 5 3 LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ..................................................................................... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus........................................................................................................ 6 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö ................................................................................. 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................................... 8 3.1.4 Palvelut ......................................................................................................................... 8 3.1.5 Virkistys......................................................................................................................... 8 3.1.6 Liikenne......................................................................................................................... 9 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ..................................................................................... 10 3.1.8 Muinaismuistot ............................................................................................................ 10 3.1.9 Tekninen huolto ........................................................................................................... 10 3.1.10 Sosiaalinen ympäristö ................................................................................................. 11 3.1.11 Maanomistus ............................................................................................................... 11 3.1.12 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................. 11 3.2 Suunnittelutilanne ........................................................................................................... 11 3.3 Asemakaavasuunnittelun tarve ....................................................................................... 12 3.4 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ................................................. 13 3.5 Osallistuminen ja yhteistyö.............................................................................................. 13 3.5.1 Osalliset ...................................................................................................................... 13 3.5.2 Vireilletulo.................................................................................................................... 13 3.5.3 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö .................................. 13 3.6 Asemakaavan tavoitteet .................................................................................................. 14 3.6.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ...................................................................... 14 Yleiskaavallinen tarkastelu......................................................................................................... 14 3.6.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen .............................. 15 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ................................................................................................... 16 4.1 Kaavan rakenne.............................................................................................................. 16 4.2 Mitoitus ........................................................................................................................... 16 4.3 Palvelut ........................................................................................................................... 17 4.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet ........... 17 4.5 Aluevaraukset ................................................................................................................. 17 4.6 Kaavan vaikutukset ......................................................................................................... 18 4.6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ........................................................................ 18 5.1.1 Sosiaalinen ympäristö ...................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.1.2 Virkistys....................................................................................................................... 18 5.1.3 Hulevedet .................................................................................................................... 18 5.1.4 Vaikutukset ihmisten terveyteen .................................................................................. 18 4.6.2 Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön.................................................................. 18 4.6.3 Muut vaikutukset ......................................................................................................... 19 4.7 Ympäristön häiriötekijät................................................................................................... 19 4.8 Nimistö............................................................................................................................ 20 1 1 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus 5 Mikkelin kaupunki 18.5.2015 4.9 Kaavamerkinnät ja määräykset ....................................................................................... 20 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS............................................................................................... 20 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat..................................................... 20 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................. 20 5.3 Toteutuksen seuranta ..................................................................................................... 20 2 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 Kuva 1 Ilmakuva alueesta, Tokerontie keskellä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan laadinta koskee Mikkelin kaupungin 36 kaupunginosaa Otavaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Otavan Tokerossa Korpikoskentien ja Tokerontien varrella. Alueen pintaala on noin 14 hehtaaria. Otavan keskustaan on matkaa noin 2 kilometriä ja Mikkelin keskustaan noin 10 kilometriä. 3 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimenä on ”Tokerontie”. Tarkoituksena on kaavoittaa yleiskaavan mukainen ja sitä tarkentava pientaloalueen asemakaava, jolla turvataan kaupungin edullisten pientalotonttien tarjonta Otavassa. Suunnitelma sovitetaan olevaan taajama-, liikenneverkko, ulkoilualue- ja maisemarakenteeseen. Yksityisten kiinteistönomistajien ja kaupungin välillä neuvotellaan tarvittaessa maanluovutuksista ja vähäisessä määrin myös maakaupoista. Asemakaavan toteutus tapahtuu vaiheittain. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote ajantasa-asemakaavasta Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavan seurantalomake Viitteellinen havainnepiirros Alustava kustannusarvio kunnallistekniikan toteutuksesta (FORE) Johtokarttaote Luontoselvitys (2012) Mielipiteet, lausunnot ja muistutukset 4 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus 2 Mikkelin kaupunki 18.5.2015 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laadinta on tarkentavaa jatkosuunnittelua v. 1995 osayleiskaavalle. Keskeisten maanomistajien kanssa on käyty neuvotteluja vuodesta 2012 alkaen. Maanomistajilla ei ole ollut tarvetta osoittaa tiloilleen uusia rakennuspaikkoja. Tokeron alueen jatkorakentaminen vaatii pohjakseen asemakaavan, jotta vältytään jäsentymättömän taaja-asutuksen muodostumiselta. Alueen maaston maaperä ja topografia soveltuvat hyvin rakentamiseen. Suunnittelun pohjaksi on laadittu luontoselvitys. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (12.6.2012) on liitteenä 1. Alueella olevan maanomistajan kanssa käynnistettiin neuvoteltu erilaisista ratkaisumalleista. Saadun palautteen perusteella tonttien rajauksiin esitetään muutoksia kuten myös maanomistusjärjestelyihin. Palautteen pohjalta on tehty tarkennettu hahmotelma asemakaavasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen mielipiteiden pohjalta alueelle laadittiin asemakaavaluonnos. Luonnoksessa alue osoitettiin pääosin erillispientalojen korttelialueiksi ja virkistysalueiksi. Luonnoksesta saatiin 2 mielipidettä. OAS jälkeen järjestettiin asukastilaisuus 6.9.2012. Asukastilaisuudesta saatiin 1 mielipide. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (12.6.2012) Asemakaavan ehdotus teknisen lautakunnan käsittelyssä (16.12.2014) Kaupunginhallituksessa 12.1.2015 Asemakaavaehdotus nähtävillä 21.1.2015 – 20.2.2015 Asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa 18.5.2015 2.2 Asemakaava Asemakaava koskee Mikkelin kaupungin 36 kaupunginosan, Otavan Tokeron aluetta ja Liukkolan kylän tiloja: 491-430-5:10, 491-430-5:21, 491-430-5:27, 491-430-5:33 osaa sekä Tokerontietä. Asemakaavassa muodostuu Mikkelin kaupungin 36 kaupunginosan, Otavan korttelit 318-325 sekä katu- ja virkistysalueita. Erillispientalojen korttelialueelle saa sijoittaa korkeintaan kaksikerroksisia asuinrakennuksia. Pysäköinti on osoitettu omille tonteille. Asemakaavassa on ratkaistu n. 3 yksityisen omistuksessa olevan kiinteistön tai kiinteistön osan tulevaisuuden maankäyttömahdollisuudet: kylämäinen ja väljästi rakennettu alue tiivistyy pientalorakentamisen myötä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaa kaupunki. Asemakaava mahdollistaa pientalorakentamista ennestään lähes rakentamattomalle alueelle Tokerontien varteen. Kaavassa osoitetaan uusia asuinrakennuspaikkoja, olemassa olevia rakennusaloja on osin laajennettu mikä mahdollistaa rakennusten laajentamisen tai korvaamisen suuremmalla. Mikkelin kaupunki ohjelmoi vuosittain tulevan tonttitarjontansa ja sitä varten tarvittavat kunnallistekniset työt. Vaikka suunnittelualueen 5 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 reunalla on valmiit tiet ja kadut sekä kunnallistekniset järjestelmät, koko kaava-alueen rakentuminen tulee viemään useita vuosia. Olemassa olevien tilojen omistajien ja kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimus kaavahankkeen yhteydessä. Yksityisten omistamien kiinteistöjen jalostaminen rakentamalla jää kunkin omistajan itse harkittavaksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 14 hehtaaria. Maasto on topografialtaan kumpuilevaa etelään viettävää aluetta, jonka laaksomaisiin painanteisiin on kehittynyt korpimaisia kosteikkoja. Maaston korkein kohta on noin +128,8 metriä mpy ja matalin Utrunojan varrella + 118 metriä mpy. Moreenipohjaiset talousmetsämaat koostuvat eriikäisistä havu- ja lehtipuista. Maisemassa on pieniä kumpuilevia kohtia sekä suoalueita että melko syvässä uomassa kulkeva Utrunoja. Asemakaavan alueella on ollut pienpalstaisia peltoja aina 1960-luvulle saakka. Nykyisin pellot ovat tiheästi metsittyneet, mutta jäänteenä menneisyydestä voi alueelta kuitenkin löytää kiviröykkiöitä ja – muureja. Tokerontie on ollut osa Suuren Savontien linjausta eli vanhin alueella olevista teistä. Suuri Savontie mainitaan vanhassa Suomen teiden luettelossa, joka laadittiin 1500-luvun puolen välin paikkeilla. Reitti on kulkenut Hämeenlinnasta Mikkelin kautta Savonlinnaan. Yleiskaavassa alue on osoitettu erillispientalojen alueeksi Otavan Taajaman laajenemista varten. Kuva 2. Suuren-Savontien linjaus (punainen) 1750-luvulla tehdyssä kartassa. Suunnittelualueen viitteellinen sijainti on osoitettu valkealla ympyrällä. 6 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 Kuva 2. Alue vuosina 2011 ja 1966. 3.1.2 Ympäristön tila, luonnonympäristö Pääosa suunnittelualueesta on metsätalousmaata Tokerontien ja Tervakankaantien varrella on muutama asuinrakennus pihapiireineen. Selvitysalueen länsiosassa on etelään päin virtaava Utrunoja. Ojan varrella on aiemmin maatalouskäytössä ollutta peltoa, joka on nykyisin kauttaaltaan metsittynyt. Puustona on nuorta koivua, raitaa, tuomea ja harmaaleppää. Aluskasvillisuutena on mm. vadelmaa, maitohorsmaa, vuohen- ja koiranputkea, nokkosta ja mesiangervoa. Utrunojan itäpuolella on pieni mäki, jossa kasvaa puustoltaan varttunutta tuoreen kankaan männikköä. Voimajohdon itäpuolella on tuoreen kankaan nuorta kasvatusmetsää. Pääpuulajina on kuusi; lisäksi tavataan koivua ja vähän mäntyä. Puustoa on harvennettu hiljattain. Selvitysalueen keskiosassa puusto on varttunutta männikköä ja havumetsää aina alueen pohjoisrajalle saakka. Männyn ja kuusen lisäksi alueella kasvaa vähän koivua sekä muutama haapa ja Tokerontien pohjoisreunalla nuoria harmaaleppiä. Alueella ei tavattu myöskään Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä. Alueella ei arvioitu olevan sellaisia luontokohteita, elinympäristöjä tai lajistoa, jotka edellyttäisivät tarkempia selvityksiä. Tokerontien varrella olevien rakennusten välissä on tuoretta kangasta, jonka puustona on varttuvaa mänty–koivu-sekametsää ja nuorta kasvatuskuusikkoa. Näiden itäpuolella on kuvio entiselle pellolle istutettua nuorta koivikkoa, jonka kasvillisuus on kulttuurivaikutteista. Tervakankaantien länsipuolella on varttunutta kasvatuskuusikkoa tai kuusivaltaista sekametsää. Sekapuuna kasvaa vähän koivua ja mäntyä sekä tien reunalla harmaaleppää ja pajuja. Kasvillisuus on tuoretta–lehtomaista kangasta. Kuusikon länsipuolella metsä vaihettuu mäntyvaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi. Tervakankaantien itäpuolella on pihapiiri, jonka pohjoispuolella on kuvio puustoltaan varttunutta tuoreen kankaan männikköä. Alikasvoksena tavataan kuusta, katajaa, harmaaleppää ja pihlajaa. 7 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Luontoselvityksissä ei todettu alueella olevan liito-oravan tai muiden huomionarvoisten eliölajien esiintymiä. Maaperä: Kallioperä on pääasiassa graniitista koostuvaa kiillegneissiä. Maasto on muodoiltaan kumpuilevaa moreenia ja rakennettavuudeltaan hyvää. Kuva 3. Tervakankaantietä (KR 2012) 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava alue sijaitsee suurilta osin rakentamattomalla metsäalueella. Läheisyydessä olevat kiinteistöt on rakennettu 1950-1960-luvuilla. Rakennuskanta suunnittelualueen läheisyydessä on pääosin rintamamiestalotyyppistä, joskin varsinaisella kaava-alueella rakennukset ovat 1960luvulla rakennettuja yksi tai 11/2 kerroksisia omakotitaloja. Olemassa olevilla rakennuksilla ei ole kulttuurihistoriallista merkitystä, eikä rakennuksiin todennäköisesti tule suojelutavoitteita. 3.1.4 Palvelut Alue tukeutuu Otavan keskustan olemassa oleviin palveluihin. Asemakaavalla ei luoda tarvetta uusiin palveluihin. Palvelutaso on kohtuullinen, kaupat, kirjasto, posti, päiväkodit, koulu huoltoasema, bussiyhteydet ja lenkkipolku löytyvät Otavan alueelta noin 1,5 kilometrin säteellä. Otavan koulu sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä. Yläkoulun oppilaat 7. luokasta lähtien käyvät koulua Rantakylän yhtenäiskoulussa. Tokerontien bussipysäkistä huolimatta paikallisliikenteen reitit eivät ulotu suunnittelualueelle saakka. 3.1.5 Virkistys Alue tukeutuu lähialueiden virkistysmahdollisuuksiin. Suunniteltualueen pohjoispuolella kulkee talvisin hiihtolatu, jota pitkin pääsee suotuisana talvena kaupungin muille hiihtoreiteille. 8 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 Kuva 4. Ote kaupungin ulkoilureittikartasta. 3.1.6 Liikenne Tokerontie on katkaistu Savonradan kohdalta vuonna 2010, jolloin Korpikoskentielle valmistui Savonradan ylittävä silta. Korpikoskentiellä keskimääräinen liikennemäärä on 760 ajoneuvoa vrk (2011), josta Otavan sahalle kulkeva raskaan ajoneuvoliikenteen osuus on noin 4 %. Yksityisen Tokerontien liikenne on rauhoittunut tien katkaisun jälkeen. Raskas tavaraliikenne on siirtynyt kokonaan Korpikoskentielle. Linja-autoliikenteen lähin pysäkki ns. Vanha selli toimii Vanhan Otavantien varressa, noin 600 metrin päässä suunnittelualueesta. Paikallisliikenteen linjat 1A ja 6 sekä matkahuollon bussit kulkevat pysäkin kautta. Otavan ja Mikkelin keskustan välillä on toimiva ja hyväkuntoinen kevyenliikenteen yhteys. Mikkelin tie- ja raideliikenteen meluselvityksessä vuodelta 2000 käy ilmi, että Savonradan raideliikenteen melualue ei ulotu suunnittelualueelle. Rataosuudella on arvioitu 2010 liikennöivän 26 henkilöliikenteen junaa ja 16 tavarajunaa vuorokaudessa. Raideliikenteen 55 dB:n keskimääräinen melualue on 150-200 metriä radan kummallakin puollella riippuen paljon maaston muodoista. Näin ollen Tokerontien kaava-alue jää melualueen ulkopuolelle. Matkaa radalta kaavaalueen rajalle on lyhimmillään 210 metriä 9 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 Kuva 5. Tokerontien ja Tervakankaantien risteysalue. 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella on vain muutamia rakennuksia. Olemassa olevilla rakennuksilla ei ole kulttuurihistoriallista merkitystä, eikä rakennuksiin todennäköisesti tule suojelutavoitteita. 3.1.8 Muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedettävissä muinaismuistoja, mutta kaava-alueen eteläpuolella nykyisen Tokerontien linjausta pitkin on kulkenut Suuri Savontie, jonka juuret ulottuvat 1500-luvun puoleen väliin saakka. Väylä on johtanut Hämeenlinnasta Mikkelin kautta Savonlinnaan. Tien syntyvaiheet liittynevät Olavinlinnan perustamiseen. 3.1.9 Tekninen huolto Aluetta ei ole liitetty kaupungin kunnallistekniseen verkostoon (Johtokarttaote liite 7). Tokerontien eteläpuolelta tulevaa olevaa vesijohtoverkkoa joudutaan parantamaan kaavan toteuttamisvaiheen aikana. Alue on myös mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon Otavan Röppääntieltä, jonne matkaa on noin 200 metriä suunnittelualueen läntiseltä reunalta. Suunnittelualueen länsireunassa kulkee etelä-pohjoissuunnassa 20 kV:n ilmajohto Otavan sahalle. Kuva 6. Ote johtokartasta 10 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 3.1.10 Sosiaalinen ympäristö Alueelta on hyvät yhteydet laajoille virkistysalueille ja Otavan keskustaan. Alueen ympäristössä ei ole tekijöitä jotka merkittävästi vaarantaisivat terveellisen asuinympäristön muodostumisen. Otavan taajama on pääosin pientalovaltainen. Väestöä taajamassa ja sen lähiympäristössä on noin 1393 henkilöä (26.9.2012). Väestö on pääosin lapsiperhepainotteista ja työikäistä, mutta tulevaisuudessa eläköityvien, yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti. 3.1.11 Maanomistus Kaupunki omistaa rakentamattomat metsäalueet ja yksityiset maanomistajat kiinteistönsä. Tervakankaantie ja Tokerontie ovat yksityisomistuksessa. Yksityisten omistamat alueet ovat laajoja noin 3000-8000 m2 koostuvia tiloja. 3.1.12 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoituksen vireille tulosta on tiedotettu MRL 63§:n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 12.6.2012. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa järjestettiin viranomaisneuvottelu 18.9.2012. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava (vahv. 4.10.2010) Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu Otavan paikalliskeskuksen kohdemerkintä (a) ja voimalinjan yhteystarve. 11 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 Kuva 6. Ote Maakuntakaavasta. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Savon ympäristökeskuksen 6.11.1995 vahvistama oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) Kuva 7. Ajantasa yleiskaava. Ajantasakaava: Alueella ei ole voimassa olevaa ajantasa-asemakaavaa. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.3 Asemakaavasuunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan Mikkelin kaupungin aloitteesta. Tarkoituksena on kaavoittaa Otavaan edullisia pientalotontteja sekä laajentaa Otavan asemakaavoitettua aluetta pohjoiseen. Mikkelin kaupunki saa omaan asuintonttivarantoonsa rakennettavaksi luovutettavia uusia rakennuspaikkoja ja yksityiset maanomistajat voivat myös niin halutessaan käyttää asemakaavalla nyt määriteltävää lisärakennusoikeuttaan ja hyödyntää kaavan myötä parantuvaa kunnallistekniikkaa. Kaavan laadinnassa on tarpeen huomioida luonnon hyvinvointi ja virkistyskäyttö. 12 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 Kuva 8. Tervakankaantien kyltti 3.4 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan Mikkelin kaupungin aloitteesta. 3.5 Osallistuminen ja yhteistyö 3.5.1 Osalliset Osalliset selviävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, ks. liite 1. 3.5.2 Vireilletulo Kaavoituksen vireille tulosta on tiedotettu MRL 63§:n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 12.6.2012 sekä lähetetty maanomistajille 12.6.2012 päivätyllä kirjeellä. 3.5.3 Osallistuminen, vuorovaikutusmenettely ja viranomaisyhteistyö Kaavoitusprosessin aikana ja ennen asemakaavan muutosehdotuksen esille asettamista huomioidaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet, sekä osallisten kanssa käydyissä neuvotteluissa todetut muutostarpeet ja toiveet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaupunkisuunnittelun ilmoitustaululla, ja siitä on voinut jättää huomautuksen 12.6. – 11.7.2012 välisenä aikana. Osallisille ja muille alueen kaavoitusprosessista kiinnostuneille järjestettiin mahdollisuus vuoropuheluun kaavasuunnittelusta vastaavien kanssa Mikkelin kaupungintalon valtuustosalissa 6.9.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 3 lausuntoa ja 2 mielipidettä. (Liite 9) Mikkelin Vesilaitos kommentoi aluetta vesihuollon kannalta antaen vesihuollon yleissuunnitelman. Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta kommentoi asemakaavan luonnostelmaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Kommentit on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaavaehdotus oli nähtävillä 21.1.2015 – 20.2.2015 välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta jätettiin 4 lausuntoa ja yksi muistutus. (Liite 9) 13 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan on käsitelty viranomaisneuvottelussa 18.9.2012. Kokouksessa todettiin, että Suuren Savontien kulttuurihistoriallinen merkitys on selvitettävä, samoin kaavassa olisi osoitettava liittymäkielto uusille tonteille Tokerontien varrella. 3.6 Asemakaavan tavoitteet 3.6.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavan muutos laaditaan Mikkelin kaupungin aloitteesta tarkoituksena parantaa kaupungin tonttitarjontaa Otavassa. Maanomistajien tavoitteet Kaupunki alueen suurimpana maanomistajana haluaa täydentää Otavan taajamarakennetta laajentamalla tonttitarjontaa tavalla joka hyödyntää olemassa olevia infraa ja tehostaa alueen houkuttelevuutta. Alueen muut maanomistajat haluavat turvata asuinympäristönsä laadun ja että tulevat muutokset aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriöitä heidän asuinympäristöönsä. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaava on suunniteltu tavalla joka ottaa huomioon alueen luonnonolosuhteet ja maastonmuodot sekä alueelle tehdyt istutukset. Alueen historiallisia arvoja vaalitaan. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa alue on osoitettu asumisen ja taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan aluevarausten kanssa. Yleiskaavallinen tarkastelu Arviointi suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen Mikkelin yleiskaavassa suunnitelmien osalta (MRL 39§, 2. momentti kohdat 1-9 ja 4. momentti). 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon alueen luonnonolosuhteet ja käytetty niitä hyväksi esim. tonttien sijoittelussa ja hulevesien hallinnassa. Liikenteellisesti uusi alue hyödyntää nykyisiä liikenneverkostoja täydentämää niitä tavalla joka minimoi uusien katujen rakentamista säästäen kustannuksia. 2) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Kaava täydentää jo aloitettua taajamarakennetta ja voimistaa Otavan osakeskuksen elinvoimaa. 3) Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Koska suunnittelualue sijaitsee olemassa olevan asuinalueen yhteydessä on alueella asumisen tarpeet ja palveluiden saavutettavuus huomioitu. 4) Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Otavan keskustan palvelut ovat kävelyetäisyydellä 14 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 alueesta. Alue sijaitsee joukkoliikenteen kannalta helposti saavutettavalla alueella… 5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Alueella ei ole asumiseen vaikuttavia haittatekijöitä. Alueen sijainti ja palvelujen tarjonta tukevat kaikkien väestöryhmien tarpeita. 6) Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaavamuutoksella ei ole haitallisia vaikutuksia kunnan elinkeinoelämään. 7) Ympäristöhaittojen vähentäminen Alueella ei ole asumiseen vaikuttavia haittatekijöitä. 8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen Rakentamisella ei ole haitallisia vaikutuksia jo rakennettuun ympäristöön kulttuurihistorialliselta kannalta. Suunnittelussa on pyritty luonnon ominaispiirteitä säästävään ja hyödyntävään ratkaisuun. 9) Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Alue rajautuu laajaan virkistysalueeseen jonka olemassa olevia virkistysmahdollisuuksia hyödynnetään. Johtopäätökset Asemakaavalla hyödynnetään olemassa olevia palveluita, infrarakentamista ja täydennetään syntynyttä taajamarakennetta parantaen Otavan osakeskuksen elinvoimaa. Kaavalla ei voida katsoa olevan merkittäviä haittavaikutuksia. 3.6.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Saatujen mielipiteiden johdosta erityistä huomiota tulee kiinnittää katujärjestelyiden aiheuttamien mahdollisten haittavaikutusten minimointiin olemassa oleviin tontteihin. 15 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus 4 Mikkelin kaupunki 18.5.2015 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kuva 9. Havainnepiirros Tokerontien suunnittelualueesta (Liite 5.) 4.1 Kaavan rakenne Kaava-alue on pääosin erillispientalojen (AO) korttelialuetta. Asemakaavan muutosehdotuksen kaavakartta on liitteenä 3. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 14 hehtaaria, josta korttelialueita on 7 hehtaaria ja loput virkistys- tai katualueita. Omakotitontteja on yhteensä 48 kpl, joista uusia tontteja on 45 kpl. Uusien tonttien keskimääräinen pinta-ala on noin 1 200-1 400 m2. Syntyvän uudisrakennusoikeuksien kerrosalan on n. 19 535 k-m2, mikäli kaikki rakennusoikeus e=0,25 toteutuu. Mikkelin pientaloalueilla yleisesti käytetty erillispientaloalueiden tehokkuusluku on e=0,20-0,25, kaavamuutoksella on pyritty vastaavaan tehokkuuteen eli e=0,25. Kerroslukuna on käytetty muiden vastaavien kaava-alueiden kerroslukua II. Vanhoille pinta-alaltaan laajoille tiloille on osoitettu myös sama tehokkuusluku. 16 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 Kaavan korttelialueet on sijoitettu maaperällisesti kelvollisille paikoille. Lähtökohdaksi on otettu keskustasta kauempana olevien asuinalueiden totuttuja tonttikokoja suuremmat yli 1000 neliömetrin tontit. Alueen itäosissa on maaperältään haasteellisia rakentamispaikkoja maaston ollessa laaksomaisessa kohdassa. Vetovoimana voidaan pitää kuitenkin laajoja tontteja. Asukkaita arvioidaan tulevan uudelle pientaloalueelle noin 150-200. Kulku suunnittelualueelle tapahtuu yksityiseltä Tokerontieltä kahden uuden tonttikadun kautta. Pysäköinti on järjestetty tonteille. Autopaikkamääräys on 2 autopaikkaa/kiinteistö. Kaavan mitoitustiedot on esitetty tarkemmin asemakaavan seurantalomakkeessa, liite 4. 4.3 Palvelut Alueelle ei synny uusia palveluja. 4.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ja jatkosuunnitteluohjeet Asemakaavan toteuttaminen muuttaa rakentamiseen osoitettujen alueiden luonnon ympäristöä. Alueen maaperän vesiolosuhteet sekä luonnonympäristössä elävien eläinten olosuhteet muuttuvat. Suunnittelun tuloksena on muodostettu alue, joka huomioi lähiympäristön luontoarvot ja korkeuserot. Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on luoda turvallinen, terveellinen ja viihtyisä asuinympäristö. 4.5 Aluevaraukset AO Erillispientalojen korttelialue Kaava-alueen rakennusoikeutta on tarkistettu vastaamaan Mikkelin kaupungin erillispientaloalueiden rakennusoikeutta, joka on merkitty tehokkuuslukuna. L Katualueet. Tonttikadut tulevat alueelle Tokerontieltä VL Virkistysalueet jakavat kokonaisuuden pienempiin osiin. Aluetta sivuavat Otavan pohjoisosan ulkoilupolku ja hiihtolatu. Erityistä huomiota on kiinnitetty hulevesien kulkuun ja tulvareittien hallintaan sekä alueiden kunnossapidon toimivuuteen ja taloudellisuuteen. Lisäksi kääntöpaikalta on osoitettu lumenvarastointipaikkoja – koska teknisen toimen linjapäätöksen mukaan lumen poiskuljetukset on saatava mahdollisimman vähiin. 17 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 4.6 Kaavan vaikutukset 4.6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava yhtenäistää alueen kokonaisilmettä antamalla määräyksiä rakennusaloista, massoista, julkisivumateriaaleista ja kattokulmasta. 4.6.2 Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavalla on kohtalaiset liikenteelliset vaikutukset. Alueen asukasmäärän kasvaessa noin 130 -170 henkilöllä, liikennemäärät lisääntyvät lähiympäristön tie- ja katuverkolla. Alueen liikenneverkolle syntyvän liikennemäärän on arvioitu olevan noin 140 – 180 ajoneuvoa / vrk. Arvioinnin perusteena on käytetty opasta ”liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa” 4.6.3 Sosiaalinen ympäristö Alue täydentää nykyistä kaupunkirakennetta ja tuo uusia asukkaita Tokeron asuinalueelle. Vaikutukset kokonaisasukasmäärään on noin 130-170 uutta asukasta. Suurin osa liikkumisesta alueelta tapahtuu henkilöautoilla, jossa automatkoja on vuorokaudessa noin 320 kpl 4.6.4 Virkistys Alueen rakentaminen ei vähennä lähialueiden virkistysarvoja. 4.6.5 Hulevedet Puuston kaatamisen myötä ja vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyessä alueen vesitalous muuttuu hieman edeltävästä tilanteessa. Muutos ei kuitenkaan ole voimakas. Pintavesien valumista on lievennetty kaavassa erilaisin määräyksin ja ohjein. Hulevesille on varattu imeyttämiselle sopivia alueita. 4.6.6 Vaikutukset ihmisten terveyteen Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ihmisten terveyteen. 4.6.7 Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön Kaava-alue sijoittuu pääosin metsätalousalueelle. Suunnitelma vähentää metsäalaa ja lisää huuhtoutuvan huleveden määrää. Hulevesien imeytykselle ja ohjaamiselle on varattu tilaa alueen luonnollisista notkelmista ja painanteista. Hulevesiä varten tarkoitettuja alueita tarvitaan etenkin keväällä lumien sulamisen ja rankkasateiden aikaan. Kaavan rakenne mahdollistaa luonnon eläinten liikkumiselle suojaisia viherväyliä pitkin pohjoiseteläsuunnassa. Maisemarakennetta on käytetty mahdollisimman pitkälle hyväksi. Entisten peltoalueiden kivimuurit ja -röykkiöt on osoitettu säilytettäväksi. Jyrkät rinteet jätetään rakentamatta. 18 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus 4.6.8 Mikkelin kaupunki 18.5.2015 Muut vaikutukset Kaavoitettavat asuinalueet pystytään rakentamaan nykyisen tieverkon tuntumaan, mikä aiheuttaa kustannussäästöjä kadunrakentamisen osalta. 4.6.9 Ympäristön häiriötekijät Maankäytön muuttuminen lisää meluisaa raskasta liikennettä Korpikoskentien varrella ja Tokeron alueella rakentamisvaiheen aikana. 19 0917 TOKERONTIE Asemakaavan selostus / Ehdotus Mikkelin kaupunki 18.5.2015 4.6.10 Nimistö Kaava-alueen puiston nimi Utrunpuisto on johdettu lähialueen nykyisestä paikannimistöstä Urtunojasta ja Utrunmäestä. Katualueiden nimistön teemana on käytetty syystalvea. 4.7 Kaavamerkinnät ja määräykset Liitteessä 3 on esitetty kaavaehdotuksen merkinnät ja määräykset. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan liitteeksi on laadittu suuntaa antava havainnekuva joka antaa käsityksen siitä miltä alue toteutuessaan voisi näyttää. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan muutos pyritään saamaan lainvoimaiseksi vuoden 2015 aikana. Tontin omistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä, mikäli maankäyttösopimus katsotaan tarpeelliseksi. 5.3 Toteutuksen seuranta Seuranta tapahtuu Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnan toimesta. Mikkeli 16.12.2014, Muutos 18.5.2015 / Mikkelin kaupungin tekninen toimi / Kaupunkisuunnittelu Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö Kalle Räinä Kaavoitusinsinööri 20 LIITE 1.1 0917 Tokerontien asemakaava, Otava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Mikkelin kaupunki 12.6.2012 0917 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Kalle Räinä kaavoitusinsinööri, p. 044 794 2525 fax. (015) 194 2613, e-mail: [email protected] TOKERONTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2012 / Muutos 18.5.2015 TEHTÄVÄ Liitteen tekijän tunniste Asemakaavan laatiminen. LIITE 1.2 0917 Tokerontien asemakaava, Otava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Mikkelin kaupunki 12.6.2012 SUUNNITTELUKOHDE Otavan Tokerontie lähiympäristöineen. KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE Suunnittelualue sijaitsee 36. kaupunginosan (Otavan) Tokerossa Korpikoskentien ja Tokerontien varrella. Alueen pinta-ala on noin 17 hehtaaria. Otavan keskustaan matkaa on noin 2 kilometriä ja Mikkelin keskustaan noin 10 kilometriä. Suunnittelualue on osoitettu kansilehdessä ilmakuvana. HAKIJA Asemakaavan muutos on tullut vireille Mikkelin kaupungin aloitteesta. SUUNNITTELUN TAVOITE Tavoitteena on kaavoittaa yleiskaavan mukainen ja sitä tarkentava pientaloalueen asemakaava, jolla turvataan kaupungin edullisten pientalotonttien tarjonta Otavassa. Suunnitelma sovitetaan olevaan taajama-, liikenneverkko-, ulkoilualue- ja maisemarakenteeseen.. Suunnittelualueella olevat yksityisten omistamat kiinteistöt voidaan liittää tarpeen mukaan asemakaavaan. Kaavatyön pohjaksi ja sen rinnalla laaditaan luonto- ja maisemaselvitys, vesihuollon yleissuunnitelma, ja liikenteenyleissuunnitelma. LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Asemakaava: Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaava: Suunnittelualueella voimassa Etelä-Savon ympäristökeskuksen 6.11.1995 vahvistama osayleiskaava. Kaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). MAANOMISTUS Liitteen tekijän tunniste Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2011. Suunnittelualueelle on kaavassa osoitettu voimalinjan yhteystarve. Alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Alla olevassa ilmakuvassa kaupungin omistamat alueet on osoitettu siniharmaalla värillä. LIITE 1.3 0917 Tokerontien asemakaava, Otava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Mikkelin kaupunki 12.6.2012 MAANKÄYTTÖSOPIMUS Yksityisten maanomistajien ja kaupungin välille laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus. ARVIOINTITIEDOT Kaavasuunnitelman yhteydessä selvitetään asemakaavan ja sen mahdollistaman rakentamisen vaikutuksia luontoon, ympäristöön, maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä liikenteeseen. Tämä tapahtuu prosessissa kaavan laatijan ja muiden asiantuntijoiden ja osallisten kanssa. OSALLISET Osallisia ovat: - Mikkelin kaupunki - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukasym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, - Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, - Etelä-Savon maakuntaliitto, - Etelä-Savon Energia Oy, - Suur-Savon Sähkö Oyj, - Otava-seura ry. - Teleoperaattorit - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. Liitteen tekijän tunniste LIITE 1.4 0917 Tokerontien asemakaava, Otava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Mikkelin kaupunki 12.6.2012 Osallisille lähetetään tieto hankkeesta kirjeitse, samalla postitetaan tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja pyydetään mahdollisia mielipiteitä. Ehdotuksen nähtävillä pitovaiheessa kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi tehdä muistutuksia Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrottuihin asemakaavatyön tavoitteisiin voi tutustua myös Mikkelin kaupunkisuunnittelun tiloissa, osoitteessa Maaherrankatu 9-11 ja internetissä www.mikkeli.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. KÄSITTELYAIKATAULU Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muissa kunnissa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Teknisen lautakunnan käsittely ja kaupunginvaltuuston hyväksyminen ovat tavoitteena v. 2013 aikana. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66§ mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan Länsi-Savossa ja kaupunkilehdessä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. VALMISTELUSTA VASTAA Kaavoitusinsinööri Kalle Räinä puh. 044 794 2525 kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen puh. 050 311 7130 sähköposti [email protected] PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli 12.6.2012 / muutokset 18.5.2015 Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö Liitteen tekijän tunniste LIITE 1.5 LIITE 1.6 LIITE 1.7 LIITE 3.1 LIITE 3.2 LIITE 3.3 LIITE 3.4 LIITE 4.1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm 12.11.2014 Kaavan nimi Tokerontie Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 12.06.2012 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 0917 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 14,2365 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 14,2365 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 14,2365 7,8737 Ei-omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 19684 0,14 55,3 19684 0,25 Pinta-alan muut. [ha +/-] 14,2365 7,8737 5,1295 36,0 5,1295 1,1988 0,0345 8,4 0,2 1,1988 0,0345 Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Rakennussuojelu Pinta-ala [%] Kerrosalan muut. [km² +/-] 19684 19684 Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] m²] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä AO P yhteensä Y yhteensä C yhteensä Pinta-ala [ha] 14,2365 7,8737 7,8737 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 19684 0,14 55,3 19684 0,25 100,0 19684 0,25 Pinta-alan muut. [ha +/-] 14,2365 7,8737 7,8737 Kerrosalan muut. [km² +/-] 19684 19684 19684 LIITE 4.2 K yhteensä T yhteensä V yhteensä VL R yhteensä L yhteensä Kadut E yhteensä ET S yhteensä M yhteensä W yhteensä 5,1295 5,1295 36,0 100,0 5,1295 5,1295 1,1988 1,1988 0,0345 0,0345 8,4 100,0 0,2 100,0 1,1988 1,1988 0,0345 0,0345 LIITE 5 LIITE 6 KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: Työkansiot > Kalle Räinä > Testi Tokero Laskelma: Tokerontie Työnumero: Hankkeen tyyppi: Investointi Dokumentin luoja: Kalle Räinä Vastuuhenkilö: Kalle Räinä Viimeinen muokkaaja: Kalle Räinä Raportoija: Kalle Räinä Asiakas: Mikkelin kaupunki Asiakkaan projektipäällikkö: Aluekerroin: 0,96 Kustannusindeksi: 112,77 (2010=100) Päivämäärä: 22.9.2014 Koko hanke yhteensä: 321 087 € Koko laskelma Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä 0€ 321 087 € 300 360,96 108 287 € Uusi ryhmä 211.284 Tonttikatuväylä U m 221.112 T-liittymä, Katu U kpl 2 29 111,44 58 223 € 236.1 Kääntöpaikka U kpl 4 9 356,56 37 426 € 252 Luonnontilainen alue, KESKEN U m2 0,00 0€ 413.1 Hulevesijärjestelmä U m 0,00 0€ 414.1 Pumppaamo U kpl 1 17 384,37 17 384 € 414.2 Vesihuoltoverkosto U m 300 252,44 75 733 € 414.3 Kaivo U kpl 7 461,47 3 230 € 441.2 Katuvalaistus U m 300 69,35 20 804 € 100-900 Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä 321 087 € Laskelman tilaajatehtävät Tilaajatehtävät yhteensä 100-5700 Koko hanke yhteensä Koko hanke yhteensä 0% Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä 321 087 € (Alv. 0%) 321 087 € (Alv. 24%) 77 100 € (Alv. 24%) 398 100 € Sivu 1 / 1 LIITE 7 917_Tokero_tlk.xx.xx_kr2.dgn 24.11.2014 10:03:23 LIITE 8.1 OTAVAN N TOKERONTIE EN ASEM MAKAAVA A-ALUEE EN LUON NTOSEL LVITYS Marko Vauhhkonen Ympäristösuuunnittelu Enviro E Oy 4.10.2012 1 JOHDA ANTO Mikkelin Otavan taaajaman koilllispuolella sijaitsevallle Tokeronttien alueellle laaditaann k varten aluueen luonto oselvityksenn asemakaavvaa. Mikkeelin kaupunnki tilasi kaavoitusta Ympäristöösuunnittelu u Enviro Oyy:ltä. Työn on o tehnyt biiologi, FM M Marko Vauhkonen. 2 AINEIS STO JA ME ENETELM MÄT Selvitysaluueen sijaintti ilmenee kuvasta 1. Se rajoittu uu lännessä Korpikosk kentiehen jaa etelässä Tokerontiehe T en. Alueen itäosan poiikki kulkee Tervakankkaantie. Sellvitysalueenn aiemmat luontotiedo l t tarkistettiiin Etelä-Saavon ELY-keskuksestaa ja Mikkeelin seudunn ympäristöpalveluista.. Kuva 1. Se elvitysalueen n sijainti ja raj ajaus (punain nen viiva). Lä ähde: Mikkeli n kaupunki. Ympäristössuunnittelu Enviro Oy Porrassalmen nkatu 25 B 50100 Mikkeli P Puh. 050 6618 80 1 (4)) www.yss-enviro.fi Y-tunn nus 0625780-0 0 Kaupparek k. 381.706 ALV rek. Kotipaikka Mikkeli LIITE 8.2 Selvitysalueelle tehtiin ensimmäinen maastokäynti 22.4.2012, jolloin se käveltiin kattavasti läpi pihapiirejä lukuun ottamatta. Liito-oravan esiintyminen selvitettiin Sierlan ym. (2004) ohjeiden mukaisesti. Lajin ulosteita etsittiin sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden (mm. haavat ja kookkaat kuuset) tyviltä. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kolopuita ja risupesiä etsittiin lajin elinympäristöksi sopivista metsiköistä. Ensimmäisellä maastokäynnillä inventoitiin ja kirjoitettiin muistiin alustava yleiskuvaus alueen luonnonoloista ja kasvillisuudesta. Lisäksi havainnoitiin alueen eliölajistoa (mm. pesimälinnusto). Työhön ei sisältynyt varsinaista linnustoselvitystä, koska selvitysalue arvioitiin tavanomaiseksi metsämaastoksi, josta ei ole tiedossa linnustollisesti merkittäviä kohteita. Toinen maastokäynti tehtiin 18.7.2012. Tällöin tarkennettiin alueen luonnonolojen ja kasvillisuuden yleiskuvausta. Käynnillä selvitettiin luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen, vesilain 2 luvun 11 §:n tarkoittamien pienvesikohteiden, uhanalaisten luontotyyppien (Raunio ym. 2008a, b) sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Lisäksi havainnoitiin alueen eliölajistoa ja arvioitiin luonnonsuojelulain 46 §:n tarkoittamien uhanalaisten lajien, 47 §:n mukaisten erityisesti suojeltavien lajien, EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien sekä muiden huomionarvoisten eliölajien kannalta merkittävät elinympäristöt. Maastotöissä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx), jolla mm. luontokohteet ja lajien havaintopaikat voidaan paikantaa riittävällä tarkkuudella. 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Pääosa selvitysalueesta on metsätalousmaata (kuva 2). Tokerontien ja Tervakankaantien varrella on muutama asuinrakennus pihapiireineen. Selvitysalueen länsiosassa on etelään päin virtaava Utrunoja. Sen varrella on aiemmin maatalouskäytössä ollutta aluetta, joka on nykyisin metsittynyt. Puustona on nuorta koivua, raitaa, tuomea ja harmaaleppää. Aluskasvillisuutena on mm. vadelmaa, maitohorsmaa, vuohen- ja koiranputkea, nokkosta ja mesiangervoa. Utrunojan itäpuolella on pieni mäki, jossa kasvaa puustoltaan varttunutta tuoreen kankaan männikköä. Mäen itäreunan ylittää alueen poikki kulkeva voimajohto. Voimajohdon itäpuolella on tuoreen kankaan nuorta kasvatusmetsää. Pääpuulajina on kuusi; lisäksi tavataan koivua ja vähän mäntyä. Puustoa on harvennettu hiljattain. Selvitysalueen keskiosassa puusto on varttunutta männikköä ja havumetsää aina alueen pohjoisrajalle saakka. Männyn ja kuusen lisäksi alueella kasvaa vähän koivua sekä muutama haapa ja Tokerontien pohjoisreunalla nuoria harmaaleppiä. Tokerontien varrella olevien rakennusten välissä on tuoretta kangasta, jonka puustona on varttuvaa mänty–koivu-sekametsää ja nuorta kasvatuskuusikkoa. Näiden itäpuolella on kuvio entiselle pellolle istutettua nuorta koivikkoa, jonka kasvillisuus on kulttuurivaikutteista. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Porrassalmenkatu 25 B 50100 Mikkeli Puh. 050 66180 2 (4) www.ys-enviro.fi Y-tunnus 0625780-0 Kaupparek. 381.706 ALV rek. Kotipaikka Mikkeli LIITE 8.3 Tervakankaantien länsipuolella on varttunutta kasvatuskuusikkoa tai kuusivaltaista sekametsää. Sekapuuna kasvaa vähän koivua ja mäntyä sekä tien reunalla harmaaleppää ja pajuja. Kasvillisuus on tuoretta–lehtomaista kangasta. Kuusikon länsipuolella metsä vaihettuu mäntyvaltaiseksi tuoreeksi kankaaksi. Tervakankaantien itäpuolella on pihapiiri, jonka pohjoispuolella on kuvio puustoltaan varttunutta tuoreen kankaan männikköä. Alikasvoksena tavataan kuusta, katajaa, harmaaleppää ja pihlajaa. Kuva 2. Selvitysalueen rajaus (punainen katkoviiva) ilmakuvapohjalla. Lähde: Mikkelin kaupunki. 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJIESIINTYMÄT Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 -alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Porrassalmenkatu 25 B 50100 Mikkeli Puh. 050 66180 3 (4) www.ys-enviro.fi Y-tunnus 0625780-0 Kaupparek. 381.706 ALV rek. Kotipaikka Mikkeli LIITE 8.4 Maastoselvityksissä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten suojeltujen luontotyyppien tai vesilain 2 luvun 11 §:n tarkoittamien pienvesikohteiden kriteerit. Alueella ei tavattu myöskään Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b), metsälain 10 §:n mukaisia metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai muita arvokkaita luontokohteita. Maastoselvityksissä ei todettu liito-oravan tai muiden huomionarvoisten eliölajien (ks. Rassi ym. 2010) esiintymiä. Selvitysalueella ei arvioitu olevan luonnonsuojelulain 46 §:n tarkoittamien uhanalaisten lajien, 47 §:n mukaisten erityisesti suojeltavien lajien tai EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien kannalta merkittäviä elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä (vrt. Sierla ym. 2004). Alueella ei arvioitu olevan sellaisia luontokohteita, elinympäristöjä tai lajistoa, jotka edellyttäisivät tarkempia selvityksiä. 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja 2010. – Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. – Suomen ympäristö 8/2008:1–264. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. – Suomen ympäristö 8/2008:1–572. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. – Suomen ympäristö 742:1–113. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. – Ympäristöopas 109:1–196. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Porrassalmenkatu 25 B 50100 Mikkeli Puh. 050 66180 4 (4) www.ys-enviro.fi Y-tunnus 0625780-0 Kaupparek. 381.706 ALV rek. Kotipaikka Mikkeli LIITE 9.1 TOKERONTIEN ASEMAKAAVA NÄHTÄVILLÄ OLON AIKANA (21.1‐ 20.2.2015) SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET LAUSUNTO / MUISTUTUS Kaavoittajan vastine MUISTUTUS a ) Liittyen Tokerontien asemakaavaan teemme muistutuksen 491‐430‐6‐142–kiinteistön ja tontin Vesi‐ ja viemärilinja sijoittuu kaava‐alueen ulkopuolelle. Mahdolliset vesihuoltoverkoston omistajina: muutostarpeet tutkitaan vielä asemakaavan toteutuksen yhteydessä. Lisäksi Tokerontien a) Vesi‐ ja viemärilinja eteläpuoleinen osa, johon kiinteistö (491‐430‐6‐ Tällä hetkellä tontistamme katsottuna 142) kuuluu asemakaavoitetaan mahdollisesti Tokerontien toiselle puolelle yhteen ok‐ tulevaisuudessa vastaamaan yleiskaavan taloon menee tonttimme läpi vesi‐ ja suuntalinjoja. Tämän kaavaprosessin yhteydessä viemärilinja. Tietämättä sen tarkempaa tehdään tarkempi tutkimus alueen vesijohtojen asemakaavan asuinalueen aiotuista sijoittelussa erillisellä vesihuoltosuunnitelmalla. kunnallistekniikan linjoista pyydän ottamaan huomioon, että emme toivo asuinalueen vesi‐ ja viemärilinjan kulkevan tonttimme läpi ja pyydämme ottamaan B) Mikkelin kaupunki tekee tarkemmat tämän asian huomioon suunnittelussa ja suunnitelmat kaava‐alueen hulevesien johtamisesta toteutuksessa. Vesi‐ ja viemärilinjat lienee asemakaavoituksen perusteella, kun kaavan toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi. mahdollista vetää esim. Tokerontien ja Kaupunki ottaa yhteyttä kunnallistekniikan Ratsutien risteykseen ja yhdistää siellä toteuttamisvaiheen aikana ja mahdollinen tilanteen yhteen olemassa olevan linja kanssa. korjaaminen käsitellään tällöin. Valumavesien määrää on pyritty kaavassa vähentämään b) Hulevedet / valumavedet osoittamalla hulevesien käsittelyyn tarkoitettuja Tokerontien ali menee tierumpu luonnonmukaisia puhdistus‐ ja viivytysalueita tonttimme kohdalta. Keväisin asemakaavoitettavalle alueelle (hule). Hulevedet sulamisvedet virtaavat voimakkaasti ko. myös huomioidaan myös mm. katusuunnittelussa. tierummun kautta aiheuttaen tilapäisen tulvan tierummun kohdalla tonttimme ympäristöön. Pyydämme ottamaan tämän huomioon kaavan mahdollisessa toteutuksessa siten, että sulamisvesien yms. vesien rasitus ei tule kasvamaan tierummun osalta. Valumavesien määrän lisääntyessä asuinalueen toteutuessa oletamme kaupungin korjaavan tilanteen, jotta valumavesien määrä ei kasva. Mikkelissä 16.2.2015 LIITE 9.2 Elinkeino‐, liikenne ja ympäristökeskus 6.3.2015 Etelä‐Savon elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskuksella (ELY‐keskus) ei ole huomauttamista varsinaisen kaavaratkaisun tavoitteeseen tai siinä esitettyyn maankäyttöön. Liikenteellisten vaikutusten osalta on Pohjois‐ Savon ELY‐keskus tuonut perustellusti esille tarpeen muuttaa kaava‐aluetta sivuavat tieyhteydet asemakaavakaduiksi lausunnossa tarkemmin esitetyllä osuudella. Etelä‐Savon ELY‐ keskus yhtyy tähän näkemykseen. Uuden asuinalueen asemakaavoittamisen johdosta tulee em. tieyhteys palvelemaan ensisijaisesti asemakaava‐alueen sisäistä liikennettä, jolloin maankäyttö‐ ja rakennuslain 83 § 4 momentin periaatteen mukaisesti se tulisi osoittaa asemakaavakatuna. Pohjois‐Savon Elinkeino‐ liikenne ja ympäristökeskus 17.2.2015 Yleiskaavallinen tarkastelu ja lähtökohtien päivittäminen on tarkoitus tehdä Mikkelin yleiskaavassa, joka on parhaillaan työn alla. Alueen tieverkkoa ja liikennettä on tarkasteltu Kohdassa 3.1.6 / Kaavan lähtökohdat avaten mm. liikennemääriä ja joukkoliikenteen käytön mahdollisuuksia. Pohjois‐Savon Ely‐keskuksen liikennevastuualue toteaa lausunnossaan seuraavaa: Liikennevastuualueelta ei ole pyydetty käsiteltävän olevasta asemakaavasta aiemmin lausuntoa. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma on laadittu jo 12.6.2012, mutta siihen ei ole kirjattu osalliseksi Pohjois‐Savon ELY‐keskuksen liikennevastuualuetta. Tältä osin sitä tulisi täydentää. Syksyllä 2014 pidetyssä, kaupungin vireillä olevia asemakaavoja koskevassa viranomaisneuvottelussa käytiin läpi Tokerontien asemakaavan lähtökohtia ja tavoitteita. Liikennevastuualue toi esille mm. Tokeron yksityistien ja kevyenliikenteen väylän (Vielä maantienä) sekä yhdystien Tokero 15098 muuttaminen kaduksi, mikä tukee ko. väylien varteen tällä kaavalla suunniteltava uusi asustus ja MLR 86 §:n mukainen tavoite katuverkoksi. Lisäksi Tiealueiden muuttaminen katualueiksi tehdään tulevaisuudessa erillisenä kaavaprosessina, jossa Otavan taajaman tiealueet (LYT ja LT) mukaan lukien Tokerontie muutetaan katualueeksi. Katualueiden kaavoittaminen tulee ajankohtaiseksi Tokerontien eteläpuolen kaavoituksen yhteydessä. Lausunto aiheuttaa muutoksia kaava‐asiakirjoihin. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma päivitetään niin, että Pohjois‐Savon Elinkeino‐ liikenne ja ympäristökeskus liitetään osalliseksi. Asemakaavakartan näkemäalueiden mitoitus tarkistetaan. Selostuksessa arvioidaan alueen liikennetuotokset. Tokerontie on jätetty kaavaehdotuksessa suunnittelualueen ulkopuolelle, koska Otavan taajaman tiealueiden (LYT ja LT) muutos kaduiksi tehdään erillisenä asemakaavahankkeena. Tulevaisuudessa tehtävän kaavaprosessin piiriin kuuluisivat Tokerontien lisäksi Otavantie ja vanha vt5. Katualueiden kaavoittaminen tulee ajankohtaiseksi Tokerontien eteläpuolen kaavoituksen yhteydessä. LIITE 9.3 Tokeron yksityistie lienee jo nyt kokonaan kaupungin ylläpidettävänä. Tokerontien uusi alue liittyy myös saumattomasti Otavan taajamarakenteeseen. Kaavaehdotuksessa eikä kaavaselostuksessa ei ole edellä todettua otettu huomioon. Tässä vaiheessa olisi vähimmäisvaatimuksena MRL:n asemakaavoitukselle asettamat sisältövaatimuksetkin huomioiden Tokeron yksityistien ja kevytväylän osoittaminen katuna kaava‐alueen osuudella alkaen Korpikoskentiestä. Tässä on tarpeen korostaa vielä sitä. että asiasta ei ole päästy aiemmin riittävään vuoropuheluun, koska liikennevastuualuetta ei ole kuultu kaavan aiemmissa käsittelyvaiheissa. Käsiteltävänä olevan asemakaavan jälkeen kaavaprosessia tulee jatkaa niin, että Tokerontien koko osuudella (Maantie, kevytväylä ja yksityistie) välillä Otavan taajama ja yhdystie 15105 Otava ( Vanha vt5) päästään toiminnallisesti ja hallinnollisesti MRL 86 §:n ohjauksen mukaiseen kokonaisuuteen. Kaavan liikenteellisissä vaikutuksissa on tarpeen arvioida uuden asutuksen liikennetuotos ja vaikutukset liikenneverkolle. Kaavaehdotuksessa on osoitettu katuliittymiin näkemäalueet, ne tulee mitoittaa niin, että ne vastaavat LVM:n päätöksen 65 / 2011 mukaista ohjetta (Pyörätie tasoliittymän yhteydessä). Muilta osin liikennevastuualueella ei ole ehdotukseen huomauttamista. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä ETELÄ‐SAVON PELASTUSLAITOS 10.2015 Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa Tokerontien asemakaavaehdotukseen. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä ETELÄ‐SAVON MAAKUNTALIITTO 2.2.2015 Etelä‐Savon maakuntaliitolla ei ole kommentoitavaa seuraavista lausunnoilla olevista asemakaavoista Mikkelin kaupungin 36. kaupunginosaa (Otava) koskeva asemakaavaehdotus / Tokerontie LIITE 9.4 Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmasta jätetyt lausunnot ja mielipiteet 12.6. – 11.7.2012 MIELIPITEET / LAUSUNNOT KAAVOITTAJAN VASTINE Kaavoittajan vastine: Pertti Jämsä (annettu 20.6.2012) Kaavassa tutkitaan mahdollisuutta muuttaa alue on esittänyt suullisesti mielipiteen kirveenvarsitontiksi. Mahdollisista maakaupoista on kaavahankkeesta 20.6.2012. Jämsä käytävä keskustelua kaupungin tiedusteli voiko kaavaluonnoksessa ‐ maankäytönpäällikön kanssa. Tervakankaantien Tervakankaantieltä hänen omistamalleen tontille vievän ajoväylän osoittaa rasitteeksi varrella olevien alueiden hulevesien johtamista pohditaan tulevan kaavaluonnoksen yhteydessä tai liittää se tonttiin. Pentti Jämsä toivoi myös kaupungin alueella olevan samoin kuin mäkialueen kaavoittamista rasitekaivon liittämistä tonttialueeseen. suunnittelualueen Samalla varoitettiin Tervakankaantien varrella olevasta metsäalueesta, joka vaikuttaisi olevan vetistä pehmeikköä. Kaava‐alueen pohjoisreunassa olevaa kukkulaa ehdotettiin rakentamiselle. Kaavahanketta pidettiin kokonaisuutena hyvänä Tokeron alueen kannalta. pohjoisreunassa. Rakennusvalvonnan lausunto (annettu13.6.2012) Kaavaluonnoksesta puuttuvat kerrosluvut ”Rakentamistapaohjeella” sanan poistettaisiin kaavamääräystekstistä. Onko viimeinen määräyslause tarpeen? Risteysalueille toivottiin liittymäkieltoa, rakennusala ohjeelliseksi, tarvittaessa määräys rakennuksen sivun paikasta, johon rakennus rakennettava kiinni. Jos rakennuksen sijoitetaan samansuuntaisesti tietyn matkan päähän katualueen rajasta tulisiko antaa määräys kattokaltevuudesta? Autotallin oviseinän katualueen vai kadun puoleisesta tontin rajasta. Maasto‐ olosuhteiltaan vaativiin tontteihin merkintä rinneratkaisusta/pohjaratkaisusta, mistä muodostuisi muuten pengerrysiä. Kaavoittajan vastine: Rakentamistapaohje sana poistetaan kaavamääräystekstistä. Rakennusvalvonnan lausunnot on otettu huomioon suunnittelussa ja ne aiheuttavat muutoksia kaavakarttaan ja ‐määräyksiin. Luonnosta on muokattu huomattavasti kaavaehdotusta laadittaessa. Yhdyskuntatekniikka ja ympäristö Asemakaavan muutokselle ei ole estettä heidän näkökulmastaan. Vesihuollon järjestämisestä annettiin alustava suunnitelma. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta tarkistuksia kaavaan Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta tarkistuksia kaavaan. LIITE 9.5 Mesiläinen Lea (annettu 9.7.2012) Mihin perustuu Tervakankaantien oikaisu tontin 5:8 kohdalla? Kaavaluonnoksen pohjalta tie tulisi kulkemaan edellä mainitun tontin rajalla. Edelleen tiedustelen onko jo suunnitelmia. säilyykö tien nykyinen korko myös jatkossa. Etelä‐Savon maakuntaliiton lausunto annettu 21.6.2012 (128/10.02.03.00/2012) Suunnittelualuetta koskee maakuntakaavan Otavan paikalliskeskuksen kohdemerkintä (a). Tämä seikka tulisi täydentää kaava‐asiakirjoihin. Alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Etelä‐Savon maakuntaliitto pitää hyvänä, että Mikkelin kaupunki pyrkii monipuoliseen tonttitarjonnan luomiseen kaikissa taajamissaan. Maakuntaliitolla ei ole muuta kommentoitavaa kaavahankkeen suhteen. Yleisötilaisuudessa saadut mielipiteet 6.9.2012 Pertti Jämsä jätti mielipiteensä kaavaluonnoksesta yleisötilaisuudessa 6.9.2012. Hänen mukaan oli positiivista, että aiemmat mielipiteet on otettu huomioon luonnoksessa. Kaavoittajan vastine: Katulinjaus on muutettu kaavaehdotuksessa lännemmäksi Tervakankaan tieltä. Tervakankaantien pysyy ajoyhteytenä oleville tiloille. Kaavoittajan vastine: Mielipide ei aiheuta tarkistuksia kaavaan. Kaavoittajan vastine: Mielipide ei aiheuta tarkistuksia kaavaan.
© Copyright 2024