4
KOTIMAA
ETELÄ-SAIMAA Maanantai 6. heinäkuuta 2015
ETELÄ-SAIMAA
Perustettu 1885
Julkaisija Kaakon Viestintä Oy
Vastaava päätoimittaja Pekka Lakka
Toimituksen päällikkö Eeva Sederholm
UUTISET
PÄÄKIRJOITUS
Mökkiläisiä ei saa
kurittaa liikaa
M
ökkiläisten verotaakka kiristyy, jos valtiovarainministeriön suunnitelma
kiinteistöverojen nostosta
toteutuu. Ministeriön lakiluonnos on parhaillaan
lausuntokierroksella.
Kunnat voivat nyt periä vapaa-ajan asunnosta 0,6 prosenttiyksikköä korkeampaa
kiinteistöveroa kuin vakituisista asuinrakennuksista. Ensi vuonna poikkeus noussee yhteen prosenttiyksikköön.
Ministeriö on arvioinut, että korotus on koko maassa keskimäärin 37 prosenttia. Kunnat
päättävät verojen korotuksesta itsenäisesti.
Maan korkein vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä Paraisten 1,50. Etelä-Karjalan kunnissa mökkiläisten verotuslinja on aavistuksen koko maan
keskiarvoa (1,07) kireämpi. Alin vero muusta kuin vakituisesta asuinrakennuksesta on
Luumäen 0,95 ja kallein Lappeenrannan
1,15. Useimmissa maakunnan kunnissa veroprosentti on 1,10.
Vapaa-ajan asukkaiden verotuksessakin
avainsana on kohtuullisuus. Mökkiläisistä ei
saa tulla rahastusautomaattia, vaikka kuntien taloudellinen tilanne on kireä. Verojen on
vastattava käytettäviä palveluita.
Mökkiläisen osa on hankala. Kapinoidakaan
ei voi, sillä mökkiä ei voi siirtää, ja vaikka jäisi
kotiin, vero peritään joka tapauksessa.
Vanhojen mökkien kohdalla kunta voi olla huoleton verottaja, mutta uusia mökkien
rakentajia tai vanhojen mökkien ostajia kohtuuton kiinteistövero voi karkottaa. Jo nyt
on signaaleja, ettei ikääntyvien mökkiläisten
kesäunelma pure nuorempiin sukupolviin.
Kunnan omaa etua ei palvele se, että mökit
ränsistyvät tyhjinä eivätkä lomalaiset käytä
kunnassa enää mitään palveluita.
Vesa Salminen
vesa.salminen@esaimaa.ﬁ
LAATULUPAUS
Etelä-Saimaa
on moniarvoinen
ja journalistisesti
kunnianhimoinen lehti.
Kerromme luotettavasti ja
nopeasti Etelä-Karjalan
kiinnostavimmat uutiset.
Seuraamme kriittisesti
ympäröivää yhteiskuntaa.
Olemme itse toiminnassamme
avoimia ja rehellisiä.
Etelä-Saimaa on läsnä lukijoiden
arjessa, herättää puheenaiheita
ja luo kanavan keskustelulle.
Tärkein arvomme on ihminen.
Antero Laine kurkisti uuniin. Kuntotarkastuksessa pinnat ja rakenteet
tarkastetaan yleensä aistinvaraisesti.
Kuntotarkastus
on yleinen tapa
talokaupassa
| Kuntotarkastus antaa ostajalle varmuutta ja tietoa kiinteistön
kunnosta. Myyjän vastuu säilyy kuntotarkastuksesta huolimatta.
KIINTEISTÖT
JONNA MIELONEN-JUMISKO
A
NTERO LAI E kulkee kosteusmittari kädessään vasta remontoidun omakotitalon huoneissa. Perässä seuraavat talon omistaja Reijo Mattila
ja Jussi Saastamoinen, joka harkitsee Mattilan talon ostamista.
Laine tekee taloon kuntotarkastuksen. Se on Saastamoisen ehto,
ennen kuin lopullisesta kaupante-
osta voidaan ryhtyä puhumaan.
Yhä useampi talonostaja vaatii
Saastamoisen tavoin kuntotarkastuksen tekoa ennen kaupan syntymistä, kertoo Mattilan talon myynnistä huolehtiva myyntineuvottelija Jonna Pitkänen Lappeenrannan
Sp-kodista. Tarkastuksia tehdään
paljon etenkin omakotitaloihin.
Laki ei tarkastukseen velvoita.
KU TOTARKASTUS antaa ostajalle lisätietoa ja tukea ostopäätök-
seen, toteaa Asuntoverkon kiinteistövälittäjä Juha Uski.
Samaa mieltä on Saastamoinen.
— En ole rakennusalan ammattilainen. Tarkastuksessa saan ulkopuolisen ammattilaisen arvion
siitä, millaisessa kunnossa talo oikeasti on.
Uskin mielestä käytäntö on hyvä.
— Kiinteistökaupassa kyseessä on iso summa, ja ostaja lähes
poikkeuksetta ottaa lainaa kauppoja varten. Siksi ostajan täytyy tie-