Tuomo Meretoja ja Marjut Leidenius | NÄIN HOIDAN Nuoren naisen rintakyhmy Nuoren naisen rintakyhmy on lähes aina hyvänlaatuinen, mutta myös karsinooma ja muut harvinaiset syövät saattavat aiheuttaa kyhmyn. Esitiedoista tulee kartoittaa rintasyöpävaaraa lisääviä tekijöitä ja erityisesti sukuhistoriaa rintasyövän ja munasarjasyövän osalta. Molempien rintojen ja imusolmukealueiden kliininen tutkimus suoritetaan systemaattisesti. Kyhmyn hyvänlaatuisuus on varmennettava kaikissa tapauksissa kuvantamisen ja sen yhteydessä tarvittaessa otettavan paksuneulabiopsian avulla. Rintarauhasen hyvänlaatuisista kasvaimista vain pienen oireettoman ja paksuneulabiopsialla varmistetun fibroadenooman voi jättää lähettämättä kirurgin arvioon. Kyhmy on yleisin rintarauhasen oire, jonka vuoksi nainen hakeutuu lääkärin vastaanotolle. Kyhmyjä esiintyy kaikenikäisillä naisilla, ja kyhmy on myös rintasyövän yleisin esiin tuleva oire. Naisia kannustetaankin tutkimaan itse rintansa säännöllisesti rintasyövän vuoksi. Syöpäriski suurenee iän karttuessa. Premenopausaalisten naisten uusista rintakyhmyistä noin 90 % on hyvänlaatuisia (1). Silti myös nuorilla naisilla esiintyy rintasyöpää, eikä rintakyhmyn luonnetta voi varmuudella päätellä pelkän kliinisen kuvan perusteella. Suomessa todetaan vuosittain noin 4 600 uutta rintasyöpätapausta, joista ainoastaan noin kaksitoista alle 30-vuotiailla naisilla (2). Rintakyhmyjen tutkiminen ja diagnostiikka perustuu niin sanottuun kolmoisdiagnostiikkaan eli kliiniseen tutkimukseen, kuvantamiseen ja neulanäytteistä tehtävään patologis anatomiseen diagnoosiin (PAD). Keskitymme katsauksessamme nuoren, alle 30-vuotiaan naisen rintakyhmyn tutkimiseen ja hoitoon. = Toimitus suosittelee erityisesti opiskelijoille Ikärajan valintaa puoltaa sen käyttö muun muassa kuvantamismenetelmän valinnassa ja jossain määrin myös rintasyövän hoitolinjan määrittelyssä. Esitiedot Esitiedot muodostavat merkittävän osan oireisen naisen kliinisestä tutkimuksesta, ja rinta syöpävaaraa lisäävät taustatekijät on syytä kartoittaa systemaattisesti. Alle 30-vuotiaiden naisten rintasyövän vaaratekijöistä on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa taudin harvinaisuuden vuoksi. Noin 5–10 % kaikista rintasyövistä syntyy altistavan geenivirheen seurauksena, mutta nuorilla perinnöllisen rintasyövän osuus korostuu. Tärkeimpiä tunnettuja rintasyövälle altistavia geenivirheitä ovat BRCA1- ja BRCA2geenien mutaatiot, mutta myös lukuisia harvinaisempia rintasyövälle altistavia geenivirheitä tunnetaan. Vaikka suvussa ei esiintyisi syöpätapauksia, se ei sulje pois rintasyövän mahdollisuutta (3, 4). Toinen tärkeä esitieto on aiempi rintarauhasen tai rintakehän alueen sädehoito (5). Hodgkinin taudin hoitamiseksi annettu manttelikentän sädehoito suurentaa rintasyövän vaaran 75-kertaiseksi, ja rintasyöpä voi tällöin ilmaantua jo nuorella iällä. Näin hoidettuja naisia seurataan HYKS:n syöpätautien klinikassa 50 vuoden ikään saakka rintasyöpävaaran vuoksi. Esitietoihin kuuluvat luonnollisesti myös muut aiemmat sairaudet ja lääkitykset, mahdollinen tupakointi, aiemmat rintarauhasen oireet ja sairaudet sekä infektio-oireet. Lisäksi tarkistetaan aiemmat rintojen tutkimukset, biopsiat ja leikkaukset, viimeisimmän imetyksen loppumisajankohta sekä imetyksen aikana 1353 Duodecim 2015;131:1353–9 NÄIN HOIDAN Y D I N A S I AT 88 Nuoren naisen rintakyhmy on lähes aina hyvänlaa- tuinen, mutta rintasyövän mahdollisuutta ei saa unohtaa. 88 Rintakyhmyn diagnoosi perustuu aina kolmoisdiag- nostiikkaan eli kliiniseen tutkimukseen, kuvantamiseen ja neulanäytteisiin. 88 Hyvänlaatuisistakin kasvaimista vain pienen oireet- toman fibroadenooman voi jättää lähettämättä erikoissairaanhoitoon. ilmenneet infektiot ja niiden hoito. Rintakyhmyn osalta selvitetään sen havaitsemisajankohta, ajalliset ja kuukautiskierron aiheuttamat muutokset sekä kyhmyyn liittyvä kipu tai arkuus, punoitus ja kuumotus sekä yleiset infektio-oireet ja mahdolliset traumat. Nännin eritystä tulee tiedustella ja kartoittaa mahdollisen eritteen laatu. Status 1354 Rintakyhmyn takia vastaanotolle hakeutuvalta naiselta tutkitaan systemaattisesti molemmat rinnat ja imusolmukealueet. Potilasta pyydetään riisumaan ylävartalonsa paljaaksi, ja rinnat tarkastellaan tutkittavan seistessä ja maatessa. Inspektiossa huomiota tulee kiinnittää asymmetriaan, ihon tai nännin vetäytymiin ja muihin ihomuutoksiin, kuten punoitukseen, ihottumaan tai haavaumiin. Joskus ihon vetäytymä näkyy vain tietyssä asennossa. Molemmat rinnat palpoidaan laakealla kämmenellä painaen rintarauhasta rintakehää vasten. Palpaatio uusitaan tarvittaessa niin, että potilas on siinä asennossa, jossa kyhmy saadaan parhaiten tuntumaan palpoimalla eli joko makuulla tai istuma-asennossa. Rintakyhmyn koko arvioidaan palpoiden noin puolen senttimetrin tarkkuudella, ja sen sijainti suhteessa nänniin havainnoidaan. Apuna voidaan käyttää kellotauluanalogiaa. Lisäksi on hyvä rekisteröidä rintakyhmyn muoto ja säännöl- T. Meretoja ja M. Leidenius lisyys sekä liikkuvuus suhteessa ihoon ja rintakehään. Rintojen palpaatio yhdistetään aina kainaloiden ja soliskuoppien imusolmuke alueiden palpaatioon. Nuorten naisten rintarauhaskudos on erittäin usein tiivistä ja laajalti nodulaarista. Kuvantamistutkimus on kuitenkin tehtävä herkästi, mikäli nainen kertoo havainneensa uuden kyhmyn sekä silloinkin, kun kyhmyä ei huolellisestakaan palpaatiosta huolimatta löydy vastaanotolla. Ihosairaudet ja ihosyöpä voivat ilmetä myös rinnan iholla. Toisaalta rintarauhasen kasvaimet voivat kasvaa ihoon tai ihon läpi. Ihossa sijaitsevasta rintakyhmystä sekä nännin tai nänninpihan ihottumasta tulee ottaa 3 mm:n läpimittainen koko ihon läpäisevä stanssibiopsia paikallispuudutuksessa. Tämä voidaan tehdä myös avoterveydenhuollossa, eikä syntynyttä reikää tarvitse sulkea ompeleella. Kuvantaminen ja neulanäytteet Kliininen tutkimus ei ole milloinkaan yksinään riittävä rintakyhmyn arvioimisessa, vaan kaikki rintakyhmyt tulee arvioida myös kuvantamistutkimuksin. Alle 30-vuotiaan naisen ensisijainen rintojen kuvantamismuoto on kaikukuvaus, jota täydennetään radiologin arvion perusteella tarvittaessa mammografialla tai magneettikuvauksella (MK). MK:ta käytetään rintakyhmyn diagnostiikassa yleensä silloin, kun tavanomaisilla kuvantamismenetelmillä ei voida luotettavasti sulkea syöpää pois tai kun kolmoisdiagnostiikka on epäjohdonmukainen. Kuvantamislausunnosta tulee löytyä mahdollisen kasvaimen kokoarvio, sijainti ja arvio kasvaimen laadusta. Palpoimalla tuntuvien kiinteiden kasvainten osalta hyvänlaatuisuutta ei voida todeta pelkän kuvantamislöydöksen perusteella, ja niistä otetaankin paksuneulabiopsia kaikukuvauksessa. Se on korvannut diagnostiikassa ohutneulabiopsian paremman diagnostisen varmuutensa vuoksi (5). Kystat ovat nuorilla naisilla harvinaisia. Palpoimalla tuntuva tavallinen kysta voidaan tyhjentää ohuella neulalla ja hoitaa ilmalla. Mikäli kystassa nähdään kaikukuvauksessa epätyypillisiä piirteitä, saattaa radiologi varmistaa kys- TAULUKKO. Alle 30-vuotiaiden naisten rintakyhmyjen aiheuttajat, yleisyys ja hoito. Kyhmyn aiheuttaja Yleisyys Hoito Erityistä Fibroadenooma Yleinen Leikkaus, radiologinen kaappausbiopsia tai seuranta Oireeton ≤ 2–3 cm:n kasvain, joka on kuvannettuna ja PAD:ssä tyypillinen, voidaan jättää poistamatta Fylloidi kasvain Melko harvinainen Leikkaus Yleensä hyvänlaatuinen, voi olla myös rajalaatuinen tai pahanlaatuinen Papillooma Melko harvinainen Leikkaus tai radiologinen kaappaus-biopsia Poisto syövän poissulkemiseksi Adenooma Melko harvinainen Yleensä leikkaus Laktoiva adenooma saattaa pienentyä tai jopa hävitä imetyksen loputtua. Leikkaus harvoin aiheellinen. Muu kasvain Melko harvinainen Usein leikkaus Syöpäkasvain Erittäin harvinainen Leikkaus Lymfoomaa ei leikata Fibrokystiset muutokset sekä rintojen aristus ja muhkuraisuus Erittäin yleinen Ei yleensä tarvitse hoitoa Diabeettinen mastopatia harvinainen, tyypin 1 diabeteksen komplikaationa Kysta Harvinainen nuorilla Tavallinen kysta ei tarvitse hoitoa Epätyypillisen kystan diagnoosi varmistetaan neulabiopsioilla. Paksuseinäinen tai osittain kiinteä kysta yleensä leikataan Maitokysta (galaktoseele) Yleinen Ei tarvitse hoitoa Raskauden ja imetyksen jälkeen Rasvanekroosi Melko harvinainen Ei tarvitse hoitoa Puerperaalimastiitti Yleinen Imetys, mikrobilääkitys, toistetut punktiot ja huuhtelu, insisio Hoito vaikeusasteen mukaan Periduktaalimastiitti, duktektasia, subareolaariabsessi Melko harvinainen nuorilla Mikrobilääkitys, toistetut punktiot ja huuhtelu, kirurgia Hoito vaikeusasteen mukaan, tupakoinnin lopettaminen Granulomatoottinen Erittäin harvinainen Seuranta, kortikosteroidilääkitys, leikkaus Oikeasta hoitolinjasta vain vähän näyttöä Hyvänlaatuinen kasvain Muu kuin kasvain Mastiitit tan nesteisyyden ohuella neulalla. Mikäli kysta on paksuseinäinen tai sisältää kiinteän komponentin, siitä otetaan paksuneulabiopsia ja alue merkitään tarvittaessa merkintähakasella. Nuorilla naisilla esiintyy raskauden ja imettämisen jälkeen melko usein maitokystia, jotka voivat palpoitaessa tuntua yksittäisinä pienehköinä kyhmyinä. Näiden diagnoosiin riittää useimmiten pelkkä kaikukuvaus. Kiinteän rintakasvaimen yhteydessä kaikukuvaus ulotetaan myös kainalon imusolmuke alueelle ja mahdollisista epäilyttävistä imu solmukkeista otetaan ohut- tai paksuneula biopsia. Milloin erikoissairaanhoitoon? Kliinikon tehtävänä on arvioida kuvantamislausunnon, PAD:n ja kliinisen taudinkuvan vastaavuus, sillä mikäli ne ovat keskenään ristiriidassa, tulee lisätutkimuksia ja erikoissairaanhoidon konsultaatiota harkita. Hyvänlaatuista kyhmyä ei tule tarpeettomasti poistaa leikkauksella, sillä kyhmyn poistaminen ei vähennä rintasyövän vaaraa, mutta leikkauksesta seuraava rintarauhasen arpi saattaa vaikeuttaa myöhempien mammo grafiakuvien tulkintaa ja pahimmillaan viivästyttää syövän toteamista (6). Kyhmyn osoit- 1355 Nuoren naisen rintakyhmy NÄIN HOIDAN KUVA. Kaikukuvaus 22-vuotiaan naisen 3,5 cm:n laa- juisesta fibroadenoomasta, joka varmistettiin paksuneulabiopsialla ja poistettiin leikkaussalissa nänninpihan myötäisestä avauksesta. taminen hyvänlaatuiseksi riittävällä diagnostisella varmuudella edellyttää kuitenkin usein rintarauhasen kuvantamiseen erikoistuneen radiologin ja kokeneen rintarauhaspatologin kannanottoa. Tämän vuoksi osa nuorten naisten hyvänlaatuisistakin kyhmyistä tulee lä hettää rintarauhaskirurgin arvioon, ja kirurgin arvion perusteella tapaus käsitellään tarvit taessa moniammatillisessa kokouksessa. Käytännössä nuori nainen voidaan jättää lähettämättä erikoissairaanhoitoon vain, mikäli kolmoisdiagnostiikka osoittaa yhdenmukaisesti, että rintakyhmyn taustalla on pieni oireeton fibroadenooma, tavanomainen kysta tai maitokysta, fibrokystisiä muutoksia tai akuutti komplisoitumaton infektio. Kaikissa muissa rintakyhmytapauksissa tulee vähintään konsultoida rintarauhaskirurgia ja usein lähettää potilas erikoissairaanhoitoon (TAULUKKO). Rintakyhmyn etiologia ja hoito 1356 Fibroadenooma eli hyvänlaatuinen sidekudoskasvain on yleisin rintakyhmyn aiheuttaja nuorilla naisilla (KUVA). Ruumiinavausaineistoissa fibroadenoomia on todettu jopa 15– 23 %:lla alle 30-vuotiaista naisista. Suuri osa fibroadenoomista on pienikokoisia ja oireettomia eikä tunnu palpoitaessa (1). Joillakin potilailla voi olla lukuisia fibroadenoomia, jol- T. Meretoja ja M. Leidenius loin näytteenotto suurimmista riittää. HUS:n käytännön mukaan oireettomia, korkeintaan 2–3 cm:n kokoisia ja radiologisesti sekä PADlausunnon perusteella tyypillisiä fibroadenoomia ei tarvitse poistaa eikä siis lähettää erikoissairaanhoitoon. Tällainenkin fibroadenooma on syytä tarkistaa kertaalleen kliinisesti noin 6–12 kuukauden kuluttua kasvutaipumuksen arvioimiseksi, ja epäselvässä tilanteessa kaikukuvaus voidaan toistaa. Oireita, kuten kipua tai arkuutta aiheuttavat, yli 2–3 cm:n kokoiset, nopeasti kasvavat tai PAD-lausunnon perusteella epätyypilliset tai piirteiltään fylloidin kasvaimen kaltaiset fibroadenoomat tulee lähettää kirurgin arvioon. Myös radiologi voi toisinaan poistaa fibroadenooman niin sanotulla kaappausbiopsiatekniikalla (breast lesion excision system, BLES). Juveniililla fibroadenoomalla tarkoitetaan hyvin nuorella iällä, usein heti murrosiän jälkeen ilmaantuvaa fibroadenoomaa, joka voi kasvaa nopeasti jopa yli 10 cm:n kokoiseksi. Fibrokystisillä muutoksilla tarkoitetaan aiemmin mastopatiaksi kutsuttua kudosta eli rauhaskudosta, jossa voi esiintyä laaja kirjo epäspesifisiä histologisia löydöksiä, kuten adenoosia, skleroosia, kystisyyttä ja fibroosia. Kliinisesti löydös vastaa tiivistä, usein molempien rintojen laajasti nodulaarisen muhkuraista ja mahdollisesti aristavaa rintarauhaskudosta. On arvioitu, että kliinisesti ilmenevää rintojen muhkuraisuutta esiintyy puolella naisista ja fibrokystisiä muutoksia histologiassa jopa 90 %:lla naisista (7). Muhkuraisuus vaihtelee usein kuukautiskierron mukaan, ja epäselvässä tilanteessa kliininen tutkimus kannattaakin uusia heti kuukautisten jälkeen. Fibrokystisen tiivistymän diagnoosi varmistuu kaikukuvauksella ja tarvittaessa neulanäyttein. Fibrokystiset muutokset eivät edellytä hoitoa tai seurantaa. Tyypin 1 diabetes voi toisinaan aiheuttaa diabeettisen mastopatian, joka yleensä liittyy pitkäkestoiseen ja komplisoituneeseen tautiin mutta ilmenee kuitenkin tavallisesti premenopausaalisilla naisilla. Tyypillinen löydös on molempien rintojen aristamaton kyhmyisyys, mutta diagnoosi edellyttää rintojen kuvantamista ja usein paksuneulabiopsiaa syövän poissulkemiseksi (8). Fylloidit kasvaimet ovat melko yleisiä rinnan kasvaimia, joista 80–90 % on hyvänlaatuisia ja loput rajalaatuisia (borderline) tai pahanlaatuisia kasvaimia. Fylloidi kasvain voi kasvaa hyvinkin suureksi ja on melko hanakka uusiutumaan. Se hoidetaan kirurgisella poistolla, jossa pyritään noin 1 cm:n tervekudosmarginaaliin uusiutumisen ehkäisemiseksi. Hyvänlaatuisen fylloidin kasvaimen erottaminen fibroadenoomasta voi joskus olla vaikeaa paksuneulabiopsian perusteella. Tämän vuoksi suuret fibroadenoomat leikataan, ja osa niistä osoittautuukin leikkauspreparaatin PAD:ssä fylloideiksi kasvaimiksi (9). Mastiitit eli rintarauhastulehdukset voivat myös aiheuttaa rintakyhmyn. Imettävän naisen puerperaalimastiitti ei yleensä aiheuta erotusdiagnostisia ongelmia. Sen sijaan nännin taakse ja nänninpihan seutuun paikantuvat märkäiset mastiitit (duktektasia, periduktaalimastiitti ja subareolaarinen absessi) voivat kroonistuessaan aiheuttaa sentraalisen kyhmyn, jonka tarkempi selvittely edellyttää usein kuvantamista ja neulanäytteitä. Tämän tautikirjon tärkein etiologinen tekijä on tupakointi. Rajoittuneen paiseen ensisijainen hoito ovat toistetut punktiot ja huuhtelu tarvittaessa kaikukuvausohjauksessa sekä mikrobilääkehoito. Granulomatoottinen mastiitti on etiologialtaan epäselvä lisääntymisikäisten naisten sairaus, joka aiheuttaa yleensä yhden tai useamman kyhmyn. Diagnoosi edellyttää kuvantamista ja neulanäytteitä, mutta parhaasta hoitolinjasta ei ole vakuuttavaa näyttöä, ja onkin mahdollista, että suurin osa paranee seurannassa itsestään (10). Kaikki nännin taakse paikantuvat mastiitit voivat aiheuttaa nännin vetäytymän. Rinnan rasvanekroosi on hyvänlaatuinen tulehdusprosessi, joka voi ilmetä yksittäisenä pienikokoisena rintakyhmynä. Pienikin ulkoinen trauma saattaa altistaa rasvakuolion kehittymiselle, joskin usein taustalla on rintaan kohdistunut toimenpide, kuten neulanäytteen ottaminen tai kirurgia. Toisaalta rasvakuolio voi liittyä myös syöpäkasvaimeen. Diagnoosi edellyttää kuvantamista ja paksuneulabiopsiaa mutta ei varmistuessaan tarvitse seurantaa tai hoitoa (11). Papilloomat ja papillomatoosi. Intraduktaalinen papillooma on hyvänlaatuinen maitotiehyen epiteelistä lähtöisin oleva kasvain, joka voi sijaita sentraalisesti tai perifeerisesti tiehytpuustossa. Papillooma voi olla yksittäinen tai ilmentyä papillomatoosina, jossa papilloomia on lukuisia. Pienikokoinen papillooma ei useimmiten tunnu palpoitaessa mutta voi aiheuttaa kirkasta tai veristä eritystä nännistä. Kasvaessaan papillooma saattaa muuttua palpoitaessa tuntuvaksi. Papilloomaan voi kehittyä epätyypillisiä solumuutoksia ja invasiivinen tai in situ -karsinooma, ja siksi hoitona on kirurginen poisto tai radiologinen kaappausbiopsia. Juveniili papillomatoosi on erityinen papillomatoosin muoto, joka ilmenee alle 30-vuotiailla naisilla ja todetaan joskus myös lapsena tai murrosiässä. Tauti ilmenee yleensä tarkkarajaisena kasvaimena, johon liittyy kaikukuvauksessa näkyviä pieniä kystia. Juveniiliin papillomatoosiin liittyy jonkin verran suurentunut rintasyöpävaara, ja sitä hoidetaan kirurgisella resektiolla ja jatkoseurannalla (7). Adenoomat ovat epiteliaalisia rintarauhasen hyvänlaatuisia kasvaimia, joita esiintyy tyypillisesti premenopausaalisilla naisilla. Tubulaarinen ja laktoiva adenooma ovat yleisimpiä histologisia tyyppejä, ja ne ilmentyvät yleensä yksittäisinä kyhmyinä. Tubulaarinen adenooma edellyttää kuvantamista ja useimmiten kirurgista poistoa diagnoosin varmistamiseksi. Sen sijaan laktoiva adenooma ilmenee raskaana olevilla tai imettävillä naisilla ja useimmiten pienenee tai jopa häviää imetyksen lopettamisen jälkeen. Nänniadenooma on oma kokonaisuutensa, joka ilmenee nännin kyhmynä. Siihen voi harvoin liittyä pahanlaatuinen muutos. Nänniadenooma diagnosoidaan stanssibiopsialla, ja sen hoitona on kyhmyn resektio (7). Muut hyvänlaatuiset kasvaimet. Rinnassa tai rintarauhasessa voi sijaita myös lukuisa joukko muita harvinaisia pääosin hyvänlaatuisia kasvaimia, jotka diagnosoidaan tarkemmin ja joiden hoito suunnitellaan rintarauhaskirurgiaan erikoistuneessa yksikössä. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi hamartooma, adeno myoepiteliooma, pseudoangiomatoottinen stroomasoluhyperplasia ja neurofibrooma (7). 1357 Nuoren naisen rintakyhmy NÄIN HOIDAN Raskaus- ja imetysaika. Raskaana olevan tai imettävän naisen rintojen tutkiminen ja kuvantaminen on vaikeaa ja edellyttää erityistä perehtyneisyyttä rintarauhasen radiologiaan ja patologiaan. Rintakyhmyjen ensisijainen kuvantamismenetelmä on näilläkin potilailla kaikukuvaus. Heilläkin voi olla rintasyöpä, joskin yleisin kyhmyn aiheuttaja on hormonaalisesta ärsykkeestä kasvanut fibroadenooma. Myös maitokysta ja laktoiva adenooma ovat raskaana olevilla ja imettävillä naisilla melko yleisiä rintakyhmyn aiheuttajia (12). Pahanlaatuiset kyhmyt ja rintasyöpäriskiä lisäävät löydökset. Nuori nainen, jonka rintakyhmyn neulanäytteestä löytyy in situ- tai invasiivinen karsinooma eli rintasyöpä, lähetetään kiireellisesti rintarauhaskirurgian yksikköön. Rintarauhasesta voi löytyä myös muita syöpäkasvaimia, kuten lymfoomia, sarkoomia ja pahanlaatuisia fylloideja kasvaimia. PAD-löydöksenä voi olla myös rintasyöpäriskiä lisäävä löydös, joita ovat erilaiset solukuvaltaan epätyypilliset muutokset. Näistä yleisimpiä ovat epätyypillinen duktaalinen hyperplasia ja lobulaarinen neoplasia in situ, johon kuuluvat lobulaarinen in situ -karsinooma ja epätyypillinen lobulaarinen hyperplasia. Nämä muutokset aiheuttavat vain harvoin rintakyhmyn, mutta epätyypillinen solukuva saattaa liittyä hyvänlaatuiseen kasvaimeen kuten papilloomaan. Tulehduksellinen rintasyöpä on rintasyövän aggressiivinen alatyyppi, jonka diagnoosi saattaa viivästyä mastiittiepäilyn vuoksi. Tulehduksellinen rintasyöpä käsittää tyypillisesti lähes koko rinnan, joka on turvonnut, punoittava ja kuumottava. Iholla voidaan nähdä appelsiininkuorimaista kuoppaisuutta. Tulehduksellisessa rintasyövässä ei usein ole palpoitavissa minkäänlaista kyhmyä. Diagnoosi varmistuu kuvantamalla ja neulanäytteillä (13). Lopuksi 1358 Nuoren naisen rintakyhmyn tutkiminen, diagnosointi ja hoito on usein vaativaa, monialaista yhteistyötä, jossa tarvitaan usein kirurgin, radiologin, patologin ja joskus myös onkologin asiantuntemusta. Onneksi suurin osa kyhmyistä on hyvänlaatuisia. Avotervey- T. Meretoja ja M. Leidenius denhuollossa toimivan lääkärin on hyvä muistaa, että kaikki kyhmyt pitää kuvantaa ja että tutkimuksiin kuuluvat radiologin tarvittaessa ottamat neulanäytteet. PAD-lausunnonkaan vuoksi ei tarvitse tuskailla, kun muistaa, että hyvänlaatuisistakin kasvaimista vain pienen oireettoman fibroadenooman voi jättää lähettämättä kirurgille. ■ TUOMO MERETOJA, LT, dosentti, erikoislääkäri MARJUT LEIDENIUS, LT, dosentti, osastonylilääkäri Hyks, Syöpäkeskus, rintarauhaskirurgian yksikkö SIDONNAISUUDET Tuomo Meretoja: Apuraha (Emil Aaltosen säätiö, Maud Kuistilan muistosäätiö, Orion-Farmos tutkimussäätiö, Suomen lääketieteen säätiö), luentopalkkio (Pfizer) Marjut Leidenius: Asiantuntijapalkkio (Roche Advisory Board) KIRJALLISUUTTA 1.Santen RJ, Mansel R. Benign breast disorders. N Engl J Med 2005;353:275–85. 2.Suomen Syöpärekisteri [verkkosivu]. http://www.syoparekisteri.fi. 3.Melchor L, Benítez J. The complex genetic landscape of familial breast c ancer. Hum Genet 2013;132:845–63. 4.Yiannakopoulou E. Etiology of familial breast cancer with undetected BRCA1 and BRCA2 mutations: clinical implications. Cell Oncol (Dordr) 2014;37:1–8. 5.Hukkinen K, Kivisaari L, Heikkilä PS, Von Smitten K, Leidenius M. Unsuccessful preoperative biopsies, fine needle aspiration cytology or core needle biopsy, lead to increased costs in the diagnostic workup in breast cancer. Acta Oncol 2008;47:1037–45. 6.van Breest Smallenburg V, Duijm LE, Voogd AC, Jansen FH, Louwman MW. Mammographic changes resulting from benign breast surgery impair breast cancer detection at screening mammography. Eur J Cancer 2012;48:2097–103. 7.Guray M, Sahin AA. Benign breast diseases: classification, diagnosis, and management. Oncologist 2006;11:435–49. 8.Gouveri E, Papanas N, Maltezos E. The female breast and diabetes. Breast 2011;20:205–11. 9.McCarthy E, Kavanagh J, O’Donoghue Y, McCormack E, D’Arcy C, O’Keeffe SA. Phyllodes tumours of the breast: radiological presentation, management and follow-up. Br J Radiol 2014;87:20140239. 10. Bouton ME, Jayaram L, O’Neill PJ, Hsu CH, Komenaka IK. Management of idiopathic granulomatous mastitis with observation. Am J Surg 2015 Feb 7 [Epub ahead of print]. 11. Atasoy MM, Oren NC, Ilica AT, Güvenç Í, Günal A, MossaBasha M. Sonography of fat necrosis of the breast: correlation with mammography and MR imaging. J Clin Ultrasound 2013;41:415–23. 12. Yu JH, Kim MJ, Cho H, Liu HJ, Han SJ, Ahn TG. Breast diseases during p regnancy and lactation. Obstet Gynecol Sci 2013;56:143–59. 13. Robertson FM, Bondy M, Yang W, ym. Inflammatory breast cancer: the disease, the biology, the treatment. CA Cancer J Clin 2010;60:351–75. Summary Breast lump in a young woman While a breast lump in a young woman is almost always benign, the lump may also be caused by breast cancer and rare malignant tumors. Factors increasing the risk of breast cancer, and especially the family history in respect of breast cancer and ovarian cancer should be mapped out from the anamnesis. Clinical examination of both breasts and lymph node regions is carried out in a systematic manner. Benignity of the lump must in all cases be confirmed by imaging and when necessary, by taking a core needle biopsy. Among the benign tumors of the breast, only a small symptomless fibroadenoma confirmed by core needle biopsy does not require an assessment by a surgeon. 1359