1. No category

ASEMAKAAVAN
SELOSTUS
29. KAUPUNGINOSAN
KORTTELIN 58
TONTIN 1
ASEMAKAAVAN MUUTOS
LIINAHARJANKATU 1
KAAVATUNNUS 29:024
KAAVAN PÄIVÄYS 29.11.2014
SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 11.5.2015
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (2)
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan korttelin 58 tonttia 1.
Kaavan nimi
LIINAHARJANKATU 1
Kaavan tunnus
29:024
Kaavan päiväys
29.11.2014
Kaavan laatija
Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija
Jyväskylän kaupunki
Asemakaavoitus
Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä
Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17
Puh. 014 266 5053
email: [email protected]
Kaavan
vireilletulo
Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 26.11.2014
Hyväksymispäivämäärät
Ltk 19.5.2015
Kh xx.xx.201x
Kv xx.xx.201x
Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee Mannilassa Saarijärventien ja valtatie 4 liittymärampin risteyksessä, osoitteessa Liinaharjankatu 1. Alue sijaitsee n. 4 km:n päässä Jyväskylän keskustasta.
Kaavan nimi ja tarkoitus
Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on parantaa rakentumattoman liiketontin toteutettavuutta
käyttötarkoitusta laajentamalla. Tontille mahdollistetaan kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan
sopiva asuinrakentaminen liikerakentamisen lisäksi.
Suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Asemakaavan muutos laaditaan yhteistyössä tontin toteuttajan kanssa.
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (3)
SISÄLLYSLUETTELO
1 TIIVISTELMÄ..................................................................................................................................................... 5 1.1 1.2 1.3 2 ASEMAKAAVA ............................................................................................................................................... 5 KAAVAPROSESSIN VAIHEET .................................................................................................................... 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN .......................................................................................................... 5 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................................... 5 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ......................................................................................... 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................................................ 5 2.1.2 Luonnonympäristö ................................................................................................................................. 5 2.1.3 Rakennettu ympäristö ........................................................................................................................... 6 2.1.4 Maanomistus .......................................................................................................................................... 8 2.2 SUUNNITTELUTILANNE .............................................................................................................................. 8 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ...................................................... 8 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................................................ 10 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN ................................................... 10 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ......................................................................................................... 11 3.2.1 Osalliset................................................................................................................................................. 11 3.2.2 Vireilletulo.............................................................................................................................................. 11 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ...................................................................................... 11 3.3.4 Viranomaisyhteistyö ............................................................................................................................ 12 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................................. 12 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet .......................................................................................... 12 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen.............................................. 13 3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT ......................................................................................... 13 3.5 ASEMAKAAVALUONNOKSESTA EHDOTUKSEKSI ............................................................................. 14 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................................................ 14 4.1 KAAVAN RAKENNE .................................................................................................................................... 14 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................ 15 4.3 ALUEVARAUKSET ...................................................................................................................................... 15 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................................ 17 4.4.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa ............................................................................................. 17 4.4.2 Epävarmuustekijät ............................................................................................................................... 17 4.4.3 Vaikutusten arviointi ............................................................................................................................ 17 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ................................................................................................................ 18 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ................................................................................................. 18 4.7 NIMISTÖ ........................................................................................................................................................ 19 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ...................................................................................................................... 20 5.1 5.2 5.3 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT ........................................ 20 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ................................................................................................................ 20 TOTEUTUKSEN SEURANTA..................................................................................................................... 20 SELOSTUKSEN LISÄLEHTI .................................................................................................................................... 21 ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (4)
LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA
1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma
2) ote ajantasa-asemakaavasta
3) asemakaavan muutosehdotus, pienennös
4) asemakaavan havainnekuvat
5) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet (erillinen liite)
6) asemakaavan seurantalomake
Viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
1
TIIVISTELMÄ
1.1
ASEMAKAAVA
11.5.2015 (5)
Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on parantaa rakentumattoman liiketontin toteutettavuutta
käyttötarkoitusta laajentamalla. Tontille mahdollistetaan kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan
sopiva asuinrakentaminen liikerakentamisen lisäksi.
Suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Asemakaavan muutos laaditaan yhteistyössä tontin toteuttajan kanssa.
1.2
KAAVAPROSESSIN VAIHEET

Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 29.11.2015.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 5.3.2015.

Asemakaavaluonnos pidetään MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä 6.3. – 6.4.2015 välisen
ajan.

Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 19.5.2015.

Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä xx.yy. - xx.yy.201x.

Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä xx.xx.201x

Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä xx.xx.201x

Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xx.yy.201x.
1.3
ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN
Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista asemakaavamuutoksen tultua voimaan. Jyväskylän
kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta tontinluovutuksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä.
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
2.1.1
Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue sijaitsee n. 4 km etäisyydellä Jyväskylän keskustasta Mannilan kaupunginosassa
osoitteessa Liinaharjankatu 1. Suunnittelualue on toteutumaton liike- ja toimistorakennusten tontti,
joka on kooltaan n. 4000 m². Suunnittelualue rajautuu länsipuolelta Saarijärventiehen, koillispuolelta valtatie 4 johtavaan liittymäramppiin ja muilta osin Liinaharjankatuun ja viereiseen kerrostalokortteliin. Suunnittelualueen lähiympäristö on pien- ja kerrostalovaltaista asuinaluetta.
2.1.2
Luonnonympäristö
Maisemarakenne, maisemakuva
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (6)
Maisemarakenteellisesti suunnittelualue sijaitsee Tuomiojärven ja Palokkajärven välisellä kannaksella. Maisema on koillisen ja pohjoisen suuntaan avointa ja viettää tasaisesti kohti Palokkajärveä.
Suunnittelualuetta reunustaa länsipuolelta korkea ja metsäinen Mannisenmäki.
Maisemakuvassa suunnittelualue sijaitsee näkyvällä paikalla reunustaen koillisen ja pohjoisen
suunnasta avointa suurmaisemaa, jossa kohoaa taustalla Mannisenmäki. Suunnittelualueen asema kaupunkikuvassa on merkittävä Saarijärventien ja muiden liikenneväylien solmukohdassa.
Luonnonolot
Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan loivasti koilliseen laskevaa rinnettä. Korkeuseroa Saarijärventien reunasta tontin koilliskulmaan on n. 6 metriä. Tontti on rakentamaton ja kasvillisuudeltaan lehtipuuvaltaista ja suurelta osin avointa niittyä. Alueella ei ole todettavia luontoarvoja.
2.1.3
Rakennettu ympäristö
Asuminen ja sosiaalinen ympäristö
Suunnittelualueen lähiympäristö on pääosin 2000-luvulla rakentunutta monimuotoista pien- ja kerrostalovaltaista asuinaluetta lähipalveluineen.
Suunnittelualueen lähiympäristössä (300 metrin etäisyydellä) on lapsia (0-14 – vuotta) noin 118,
nuoria ja työikäisiä (15–64 –vuotta) noin 378 ja eläkeläisiä (yli 65 –vuotta) noin 62. Kaava-alueen
lähiympäristön kokonaisasukasmäärä on noin 560, josta nuorten ja työikäisten määrä on noin 88
%.
Yhdyskuntarakenne
Suunnittelualueen lähiympäristö on pääosin 2000 -luvulla kaavoitettua ja rakentunutta monimuotoista pien-, rivi- ja kerrostalovaltaista asuinaluetta lähipalveluineen. Kaupallisia palveluita lähialueella ei ole. Länsipuolella Liinaharjankadun varressa sijaitsevat alueen korkeimmat rakennukset;
neljäkerroksisten kerrostalojen muurimainen rivistö ja kaksikerroksisia pienkerrostaloja.
Noin 500 metrin etäisyydelle Mannisenmäkeen on vuonna 2013 kaavoitettu uusi varsin laaja kerros- ja pientalovaltainen asuinalue, jonka toteuttaminen on käynnistynyt ensimmäisten kerrostalojen ja katujen rakentamisella.
Kaupunkikuva ja rakennuskanta
Mannilan alueen kaupunkikuva muodostuu melko tiiviistä pien- ja kerrostalovaltaisesta asuinalueesta, jota rytmittävät avoimet viljelysmaisemat, voimakkaat maastonmuodot ja kulttuuriympäristöön kuuluvat oppilaitokset ja muut rakennukset pihapiireineen.
Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävässä paikassa Saarijärventien varressa,
liikenneväylien solmukohdassa ja avoimen suurmaiseman reunassa. Erityisesti pohjoisen suunnasta lähestyttäessä suunnittelualue muodostaa merkittävän kiintopisteen Mannilaan saavuttaessa
ja toimii päätteenä Liinaharjankadun 4 -5 – kerroksisten asuinkerrostalojen muurimaiselle kokonaisuudelle.
Palvelut
Suunnittelualue on nykyisessä asemakaavassa pääkäyttötarkoitukseltaan liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, joka ei ole toteutunut. Asemakaavan muutoksessa säilytetään mahdollisuus
pienemmän lähikaupan toteuttamiseen tontille. Kokonaisuudessaan suunnittelualue tukeutuu Mannilan alueen palveluihin. Liinaharjankadun päiväkoti sijaitsee aivan alueen vieressä ja Mankolan
koulu n. 200 metrin etäisyydellä. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 2 km:n etäisyydellä
Palokankeskuksessa.
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (7)
Virkistys
Suunnittelualueeseen ei kuulu virkistysalueita. Lähimmät virkistysalueet sijaitsevat kävelymatkan
etäisyydellä Tuomiojärven rantamaisemissa ja Mannisenmäen metsäalueilla.
Liikenne
Ajoneuvoliikenne Ajoyhteys suunnittelualueelle on Liinaharjankadulta. Liinaharjankatu on päättyvä
asuntokatu, joka liittyy alueelliseen pääkatuun, vilkasliikenteiseen Saarijärventiehen.
Kevyt liikenne Alueelta on hyvät kevyenliikenteen yhteydet Jyväskylän keskustaan ja Palokan
suuntaan sekä lähiympäristön palveluihin.
Joukkoliikenne Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Lähin linja-autopysäkki sijaitsee Saarijärvetien varressa aivan alueen vieressä, josta kulkee vuoroja mm. Jyväskylän keskustaan ja Palokan suuntaan.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Suunnittelualue rajautuu eteläpuoleltaan Mankolan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun
kulttuuriympäristöön. Kulttuuriympäristön muodostavat Mankolan sotilasvirkatalo, tyttöjen ammatillista koulutusta varten perustettu kotitalousoppilaitos ja Uusi Mankola, niiden rakennukset ja ympäröivä maanviljelysmaisema. Suunnittelualueelle on tehty arkeologinen selvitys vuonna 2006, jonka
perusteella alueelta ei löytynyt muinaismuistolöydöksiä.
Tekninen huolto ja kunnallistekniikka
Suunnittelualueen äärelle Liinaharjankadulle ja Saarijärventielle on toteutettu kattavat kunnallistekniset verkostot. Katualueilla kulkevat kaukolämpö, vesi- ja viemäriverkosto, teleliikennekaapeleita
jne.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Suunnittelualueella ei ole todettavia arvoja, jotka edellyttäisivät ympäristönsuojelullisia toimenpiteitä.
Suunnittelualue rajautuu vilkasliikenteisiin Saarijärventiehen ja Nelostiehen liittymäramppeineen
meluvaikutuksineen. Alueelle on laadittu Mannisenmäen asemakaavoituksen lähtötiedoksi meluselvitys 2010 (WSP) Meluselvityksen perusteella ennustetilanteessa 2030 päiväaikaan alueella
melutasot nousevat osittain yli 55 dB:n ja yöaikaan yli 45 dB:n.
Otteet meluselvityksen tuloskartoista (Vasemmalla ennustetilanne 2030 päivällä, oikealla ennustetilanne 2030 yöllä)
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
2.1.4
11.5.2015 (8)
Maanomistus
Suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa.
2.2
SUUNNITTELUTILANNE
2.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT)
Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.
Maakuntakaava
Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A).
Karttaote maakuntakaavasta.
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (9)
Yleiskaavat
Mannilan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (yleiskaavan muutos, vahvistettu 13.1.2003)
suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP).
Karttaote Mannilan osayleiskaavasta
Voimassa olevat asemakaavat
Asemakaavassa (hyväksytty 26.11.2007) tontti on liikerakennusten korttelialuetta KL. Rakennustehokkuus tontilla on 0.5, mikä vastaa n. 2000 kem². Kerrosluvuksi on merkitty II
Karttaote ajantasa-asemakaavasta.
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (10)
Rakennusjärjestys
Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97§).
Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009.
Tonttijako- ja rekisteri
Asemakaavan muutos koskee tonttia 24-58-1. tonttijako on hyväksytty 26.11.2007 ja tontti on rekisteröity 28.3.2008.
Pohjakartta
Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää
kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu vuonna 2015.
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat
Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat Mankolan vuosina 2007 ja 2010 kaavoitettua asuinaluekokonaisuutta. Suunnittelualue rajoittuu kaakon puolelta Liinaharjankadun varren asuinkerrostalokortteleihin (ARK ja AK). Liinaharjankadun eteläpuolella sijaitsee julkisten lähipalvelurakennusten
korttelialue (YL), jossa sijaitsee päiväkoti sekä asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla
ympäristön ominaispiirteet säilytetään (ALY-1/s).
Saarijärventien länsipuolella osittain virkistysalueen (VL) takana sijaitsee rivi- ja pientalokortteleita
(AO ja AR). Pohjois- ja koillispuolen liikenneväylien alueet ovat asemakaavoittamattomia. Asemakaavat ovat pääosin toteutuneet.
Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit
Suunnittelualue on osa Mankolan vuosina 2007 ja 2010 kaavoitettua aluekokonaisuutta, jonka
kaavoitustyön pohjaksi on laadittu erilaisia selvityksiä. Alueelle on laadittu mm. seuraavat selvitykset:
- Keski-Suomen museo on inventoinut valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön kuuluvan alueen
(RKY). Alueelle on lisäksi laadittu Mankolan ympäristön arkeologinen kartoitus 2006. Suunnittelualueelta ei löytynyt arkeologisia löydöksiä.
- Mankolan maaperä- ja rakennettavuusselvitys 2006, Pöyry. Kairausten perusteella suunnittelualueen maaperä on moreenia.
- Meluselvitys Mannisenmäen asemakaavoitusta varten 2010, WSP Finland Oy, selvitysalue ulottuu suunnittelualueelle.
3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN
Asemakaavan muutokseen on ryhdytty tontin toteutumisen ja lähikaupan rakentamisen edistämiseksi. Suunnittelualueella voimassa olevan asemakaavan mukaiselle suurehkolle liiketontille ei ole
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (11)
löytynyt sopivaa toimijaa kahden laajan marketalueen läheisen sijainnin vuoksi. Alueelle paremmin
soveltuvalle n. 400 m² suuruiselle lähikaupalle tontti ja sen nykyinen rakennusoikeus (n. 2000
kem²) ovat tarpeettoman suuria. Tontista kiinnostunut toteuttaja on ehdottanut, että tontin kaavaa
muutettaisiin pienemmälle lähikaupalle sopivammaksi ohjaamalla osa rakennusoikeudesta asuinrakentamiseen.
Asemakaavan muutostyö laaditaan yhteistyössä tontin toteuttajatahon kanssa. Kaavoitusohjelmassa asemakaavatyö on ajoitettu vuodelle 2015.
3.2
OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ
3.2.1
Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat:
Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat
Keski-Suomen Yrittäjät
Mannilan asukasyhdistys
Viranomaiset:

Keski-Suomen museo

Keski-Suomen ELY-keskus

Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö

Jyväskylän Energia Oy / Vesi

JE-Siirto Oy

Maankäyttö

Rakentaminen ja ympäristö

Liikenne ja viheralueet
3.2.2
Vireilletulo
Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 26.11.2014.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla.
3.3.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot
kaavan ehdotusvaiheessa.
Kaavaluonnoksen valmistelu
Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä
neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS).
Osallistuminen: Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 26.11.2014 Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti.
Luonnosvaihe 6.3.-6.4.2015
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (12)
Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä MRA 30§:n mukaisesti 6.3.–6.4.2015 välisen ajan,
jotta osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen nähtävillä olon
aikana saatiin neljä lausuntoa. Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo, Jyväskylän Energia
Oy:n vesiliike-toiminta, JE-Siirto Oy ja liikenne- ja viheralueet – vastuualue. Lausunnoissa ei ollut
huomautettavaa asemakaavan muutosluonnokseen. Mielipiteitä ei saatu. Asemakaavaan luonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset on kerrottu kappaleessa 3.5. Asemakaavaluonnoksesta ehdotukseksi.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla.
Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.
Ehdotusvaihe (kevät 2015)
Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla.
Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne
kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille
muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka
liitetään kaavaselostukseen.
Hyväksymisvaihe (syksy 2015)
Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen.
Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §).
Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa.
3.3.4
Viranomaisyhteistyö
Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden
selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken olisi pitänyt järjestää (MRL 66 § 2 mom.).
3.3
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
3.3.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut
tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.
Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää niin,
että palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden
läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Alueiden käy-
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (13)
tön suunnittelussa on edistettävä rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle
taajamakuvalle.
Kaupungin asettamat tavoitteet
Kaupungin keskeisenä tavoitteena on parantaa tontin toteutettavuutta ja helposti saavutettavan
lähikaupan rakentumista tontille. Tavoitteena on muodostaa tontille kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan sopiva asuin- ja liikerakentamisen kokonaisuus. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on
muodostaa näkyvälle paikalle nykyistä aluerakennetta vahvistavaa uudisrakentamista ja muodostaa kaupunkikuvallinen kiintopiste maisemalliseen solmukohtaan.
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Suunnittelualueella voimassa olevan asemakaavan mukaiselle liiketontille ei ole löytynyt sopivaa
toimijaa kahden laajan marketalueen läheisen sijainnin vuoksi (Palokankeskus n. 2 km ja Seppälä
n. 3 km). Alueelle paremmin soveltuvalle n. 400 m² suuruiselle lähikaupalle tontti ja sen nykyinen
rakennusoikeus (n. 2000 kem²) ovat tarpeettoman suuria. Tämä asettaa tavoitteen asemakaavan
muuttamiseksi tontin toteutumisen ja lähikaupan rakentumisen edistämiseksi.
Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikuvallisesti näkyvällä ja keskeisellä paikalla, mikä tulee huomioida ja pyrkiä hyödyntämään kaavamuutoksessa. Suunnittelualuetta ympäröivien liikenneväylien
aiheuttama meluhäiriö on huomioitava kaavamuutoksessa.
3.4.2
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Osallisten tavoitteet
Täydennetään tarvittaessa kaavoituksen edetessä..
Muut tavoitteet
Täydennetään tarvittaessa kaavoituksen edetessä..
3.4
ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT
Suunnittelualueesta ei ole laadittu varsinaisia vaihtoehtoisia asemakaavaluonnoksia. Asemakaavan muutoksen pohjaksi on laadittu alustava tontinkäyttösuunnitelma Arkkitehtipalvelu Oy:n toimesta. Suunnitelmaa on jalostettu yhteistyössä kaavoituksen ja tontin toteuttajan kanssa.
Tontinkäyttösuunnitelman yhteydessä on tutkittu erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja toiminnallisista ja
kaupunkikuvallisista näkökohdista. Tontin koko, muoto ja voimakkaat korkeuserot ovat asettaneet
reunaehtoja suunnittelulle ja rakentamisen sijoittumiselle.
Toiminnallisista näkökohdista on erityisesti tutkittu liikerakennuksen saavutettavuutta (kevyt liikenne ja ajoneuvot), pysäköinnin järjestämistä, huoltoliikennöintiä ja piha-alueiden viihtyisyyttä. Kaupunkikuvallisista näkökohdista on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja lähinnä kerroskorkeuden ja massoittelun osalta. Tärkeänä on pidetty, että uudisrakentaminen muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden
nykyisen kerrostalorakentamisen kanssa. Kaavaratkaisulla on haluttu vahvistaa nykyistä kaupunkirakennetta ja muodostaa kaupunkikuvallinen pääte kerrostalorivistölle ja liikenneväylien solmukohtaan.
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (14)
Ensimmäisessä luonnoksessa (vasemmalla, Arkkitehtipalvelu Oy, 2014) liikerakennus oli asuinrakennuksen
yhteydessä tontin takaosassa. Haasteeksi muodostui saavutettavuus kevyelle liikenteelle ja kaupan huono
näkyvyys. Jatkosuunnittelussa (oikealla, Arkkitehtipalvelu Oy, 2015) liikerakennus erotettiin erilliseksi rakennukseksi Saarijärventien ja Liinaharjankadun kulmaukseen, jolloin saavutettavuus ja näkyvyys paranivat.
Alue säilyisi todennäköisesti toteutumattomana, mikäli kaavamuutosta ei tehtäisi. Suuremman
kauppayksikön toteutuminen tontille olisi epätodennäköistä Palokan ja Seppälän marketalueiden
läheisyyden vuoksi. Pienemmälle alle 400 m² kokoiselle lähikaupalle tontin nykyinen rakennusoikeus on tarpeettoman suuri.
Asemakaavan muutoksen vaikutukset on esitetty selostuksen loppupuolella vaikutusten arvioinnin
(4.4.) yhteydessä.
3.5
ASEMAKAAVALUONNOKSESTA EHDOTUKSEKSI
Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 6.3.–6.4.2015 välisen ajan. Jatkosuunnittelun myötä
asemakaavaan on ehdotusvaiheeseen tehty seuraavia muutoksia:
-Rakentamistapaa koskevia määräyksiä on täsmennetty
- Kaavaan on lisätty parvekkeiden rakennustapaa koskeva määräys kaupunkikuvallisista syistä ja
asuinviihtyisyyden lisäämiseksi: ”Asuinrakennuksen koillis- ja luoteenpuoleisilla julkisivuilla parvekkeet tulee toteuttaa rakennusmassaan sisäänvedettyinä. Parvekkeet tulee lasittaa.”
- Jatkosuunnittelun myötä liike- ja toimistorakennuksen julkisivuväritys on esitetty julkisivuiltaan
punaisena ja katto tumman harmaana. Näin rakennus muodostaa paremmin kokonaisuuden viereisen päiväkodin ja asuintalon kuusikerroksisen osan kanssa. Julkisivumateriaalina sallitaan myös
peittomaalattu puu.
- Kaavamääräyksellä on täsmennetty, että asuin- ja liikerakennuksen julkisivujen punaisen värisävyn tulee olla yhtenäinen viereisen päiväkotirakennuksen punaisen julkisivuvärityksen kanssa.
- Kaavakarttaan on lisätty määräys rakennusten liittämisestä kaukolämpöverkkoon
- Liittymäkielto –merkintää on jatkettu paikoitusalueen reunaan asti Liinaharjankadun suuntaan.
4
ASEMAKAAVAN KUVAUS
4.1
KAAVAN RAKENNE
Asemakaavan muutoksella korttelialueelle muodostuu kaupunkikuvaan ja – rakenteeseen sopiva
kerrostaloasumisen ja liikerakentamisen kokonaisuus.
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (15)
Mitoitus
Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 4000 m². Kaava-alue on kokonaisuudessaan asuin-,
liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-1). Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on 2800
kerrosalaneliömetriä, josta liike- ja toimistorakentamiseen voi käyttää 350 kerrosalaneliömetriä.
Rakennusoikeus kasvaa n. 800 kerrosalaneliömetriä asemakaavan muutoksessa. Tontin kokonaistehokkuus on 0,7. Toteutuessaan kaavamuutos tuo alueelle n. 50–60 uutta asukasta.
Palvelut
Asemakaavan muutoksessa ei ole esitetty alueelle uusia palveluja. Kaava mahdollistaa tontille
pienen 350 m² lähikaupan rakentamisen. Palvelujen osalta kaava-alue tukeutuu Mannilan alueen
lähipalveluihin.
4.2
YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Asemakaavan muutoksen keskeisenä tavoitteena on ollut kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen sopivan asuin- ja liikerakentamisen kokonaisuuden toteutuminen keskeiselle ja näkyvälle
paikalle Mannilan asuinalueella. Asemakaavamääräyksillä on tarkasti ohjattu uudisrakentamisen
sijoittelua, ulkonäköä ja yhtenäisyyttä. Piha-alueita ja maaston muotoilua koskevilla määräyksillä ja
havainneaineiston avulla on pyritty mahdollistamaan viihtyisän, toimivan ja turvallisen asuinympäristön syntyminen. Tärkeänä tavoitteena on ollut myös lähikaupan toimintaedellytysten huomioiminen mm. näkyvyyden ja helpon saavutettavuuden kannalta.
4.3
ALUEVARAUKSET
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL-1
Asemakaavan muutoksessa tontin takaosaan on osoitettu 4-6 –kerroksinen asuinkerrostalo nykyisen kerrostalorivistön jatkeeksi. Arkkitehtuuriltaan asuinkerrostalon tulee muodostaa yhtenäinen
kokonaisuus nykyisten kerrostalojen kanssa mm. kattomuodon ja julkisivuvärityksen osalta. Saarijärventien laitaan sijoittuvan 6-kerroksisen rakennusosan tornimaisuutta korostetaan porrastamalla
pohjoisjulkisivua, kääntämällä pulpettikaton lappeen suuntaa sekä poikkeavalla punaisella julkisivuvärityksellä. Punainen väri on johdettu lähiympäristöstä mm. Liinaharjan päiväkodista, Mankolan pihapiirin julkisivuiltaan punamullan värisistä rakennuksista.
Saarijärventien ja Liinaharjankadun kulmaukseen on osoitettu rakennusala yksikerroksiselle ja n.
350 kem² kokoiselle liikerakennukselle esimerkiksi lähikaupalle. Liikerakennuksen tulee olla arkkitehtuuriltaan kappalemainen ja korostaa Liinaharjankadun ja Saarijärventien puoleista kulmaa.
Liikerakennuksen tulee olla julkisivuiltaan punainen ja katto tumman harmaa.
Ajoneuvojen pysäköinti on osoitettu kampamaisesti tontin itäreunaan viereisen kerrostalon pysäköintialueen rinnalle. Tontin rajan korkeusero tulee ratkaista tukimuurirakenteella. Pysäköintialue
on mitoitettu n. 36 ajoneuvolle ja sen kautta tapahtuu myös liikerakennuksen huoltoajo ja jätehuolto. Tontin tiivistä rakennetta ja kenttämäistä paikoitusaluetta on pyritty jäsentämään ja keventämään istutuksia ja päällystemateriaaleja koskevilla määräyksillä. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat
pääosin suojaiseen paikkaan tontin keskiosaan ja niitä tulee tarvittaessa suojata liikenteenmelulta.
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (16)
Asemapiirros kaavaluonnoksesta, Jyväskylän kaupunki 2015
Viitteellinen katunäkymä Saarijärventieltä pohjoisen suunnasta, Arkkitehtipalvelu Oy
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (17)
Havainnekuva aluerakenteesta, rakennusten massoittelusta ja värityksestä, Asemakaavoitus 2015
4.4
KAAVAN VAIKUTUKSET
4.4.1
Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa
Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita
täydennetään tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä.
4.4.2
Epävarmuustekijät
Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden
kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida varmuudella sanoa, miten alue tulee tarkemmin kehittymään ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä ja – määräyksillä on kuitenkin pyritty ohjaamaan rakentamista niin, että suunnittelun yhteydessä sovitut periaatteet ja tavoitteet voisivat toteutua.
4.4.3
Vaikutusten arviointi
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Asemakaavamuutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen eivät ole merkittävät. Kaavamuutos
mahdollistaa alueen kaupunkirakenteeseen hyvin sopeutuvaa asuinrakentamista noin 50–60 asukkaalle. Tontilla säilytetään mahdollisuus aluetta tukevalle pienimuotoiselle liikerakentamiselle kuten
lähikaupalle. Uudisrakentaminen olevaan kaupunkirakenteeseen palvelujen, joukkoliikenneyhteyksien ja rakennetun infrastruktuurin ääreen on yhdyskuntarakenteen ja yhdyskuntatalouden kannalta järkevää ja kestävän kehityksen mukaista.
Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (18)
Asemakaavan muutoksella on vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan. Muutos on toteutuessaan pääosin myönteinen korttelirakenteen eheytyessä. Kaavan mahdollistama uudisrakentaminen vahvistaa ja korostaa nykyistä muurimaista kerrostalorivistöä muodostaen sille selkeän päätteen. Kuusikerroksinen tornimainen rakennusosa jyrkästi kohoavan Mannisenmäen juuressa muodostaa myös
porttimaisen aiheen ja kiintopisteen Saarijärventielle erityisesti pohjoisen suunnasta Mannilaan
saavuttaessa. Uudisrakentamista ohjataan kaavamääräyksin, niin että se sopeutuu nykyiseen rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan.
Vaikututukset maisemaan ja luonnonympäristöön
Asemakaavan muutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ovat vähäiset. Maisemallisesti uudisrakentaminen sopeutuu lähimaisemaan. Avoimessa järvi- ja peltomaisemassa rakentaminen erottuu
melko kauas erityisesti pohjoisen ja Palokkajärven suunnasta katsottuna.
Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin
Asemakaavalla ei ole vaikutuksia viheralueisiin tai virkistysyhteyksiin.
Liikenteelliset vaikutukset
Asemakaavan muutoksen liikenteelliset vaikutukset ovat vähäiset voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. 50–60 asukkaan lisäys tuo alueelle noin 40 ajoneuvoa, minkä lisäksi alueelle
suuntautuu lähikaupan asiakasliikennettä. Alueen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa palvelujen äärellä ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varressa vähentää yksityisautoilun tarvetta.
Sosiaaliset vaikutukset
Toteutuessaan asemakaavan muutos tuo alueelle noin 50–60 uutta asukasta. Lähiympäristön asukasmäärään suhteutettuna asukasmäärän kasvu ei ole merkittävää.
4.5
YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT
Suunnittelualue rajautuu vilkasliikenteiseen Saarijärventiehen. Asemakaavan muutoksessa väylän
meluvaikutukset on otettu huomioon rakentamista koskevilla kaavamääräyksillä.
4.6
KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
Alla on lueteltu kaava-alueen keskeisimmät kaavamerkinnät ja –määräykset:
Tontin käyttötarkoitus
AL-1
Asuin‐, liike‐ ja toimistorakennusten korttelialue. Liike‐ ja toimistorakentamista sallitaan sille erikseen varatulle k‐merkinnällä osoitetulle rakennusalalle.
Pysäköintimääräykset
Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:
‐ 1 autopaikka 85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti,
‐ 1 autopaikka 50 liike‐ ja toimistorakennusten kerrosalaneliömetriä kohti.
Rakentamistapamääräykset
- Asuinrakennuksen julkisivumateriaalina tulee olla rapattu kiviaines yhtenäisenä pintana. Näkyviä
elementtisaumoja ei sallita. Asuinrakennuksen nelikerroksisen osan tulee olla väritykseltään val-
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (19)
koinen. Kuusikerroksisen osan tulee olla värisävyltään punainen. Asuinrakennuksen kattomuotona
tulee olla loiva pulpettikatto ja kattomateriaalin väritykseltään tumman harmaa konesaumattu pelti.
- Asuinrakennuksen kuusikerroksisen osan tornimaisuutta tulee korostaa porrastamalla sitä koillispuolen julkisivulinjasta sisäänpäin. Asuinrakennuksen koillis- ja luoteenpuoleisilla julkisivuilla parvekkeet tulee toteuttaa rakennusmassaan sisäänvedettyinä. Parvekkeet tulee lasittaa. Asuinrakennuksen tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus korttelin 58 muiden asuinkerrostalojen kanssa.
- Liike‐ ja toimistorakennuksen julkisivumateriaalina tulee olla väritykseltään punainen kiviaines tai
peittomaalattu puu selkeänä ja yhtenäisenä pintana. Liike‐ ja toimistorakennuksen kattomateriaalin
tulee olla väriltään tumman harmaa konesaumattu pelti. Liike‐ ja toimistorakennuksen tulee olla
arkkitehtuuriltaan kappalemainen ja korostaa Liinaharjankadun ja Saarijärventien puoleista kulmaa
esimerkiksi julkisivun korkeuden ja kattomuodon avulla.
- Liike- ja toimistorakennuksen sekä asuinrakennuksen kuusikerroksisen osan julkisivujen punaisen värisävyn tulee olla yhtenäinen viereisen korttelin 59 tontin 7 päiväkotirakennuksen kanssa.
Autokatosten ja talousrakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rapattu kiviaines tai peittomaalattu puu. Kattomuotona tulee olla loiva pulpettikatto.
Asemakaavasta on laadittu havainnollistava suunnitelma, jossa on esitetty alueen tavoitteellinen
rakenne sekä rakennusten julkisivuarkkitehtuurin periaatteet.
Piha-alueita ja maastonmuotoilua koskevat määräykset
- Leikki‐ ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti.
- Pysäköintialue tulee rajata kulkuväylistä ja muista piha‐alueista selkeästi kasvillisuudella, esimerkiksi pensasistutuksilla. Paikoitusalueen kattamattomat pysäköintiruudut tulee toteuttaa pintamateriaaliltaan nurmikiveyksenä.
- Pihan pääkulkuväylät ja liike‐ ja toimistorakennuksen sisäänkäynti tulee toteuttaa selkeärajaisena
ja kiveyksenä.
- Korkeuserot tontin sisällä ja tontin rajoilla tulee ratkaista pääosin ympäristöön sopivilla tukimuurirakenteilla.
- Rakennusten näkyvä sokkeli ei saa ulottua yhtä metriä korkeammalle maanpinnasta.
Melunsuojausmääräykset
Tonttien piha‐ ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei
ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja.
Yleismääräykset
- Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin.
- Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä).
- Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksytty tonttijako.
4.7
NIMISTÖ
Asemakaavassa ei ole osoitettu alueelle uutta nimistöä.
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / LIINAHARJANKATU 1 / ASEMAKAAVASELOSTUS
11.5.2015 (20)
5
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
5.1
TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT
Asemakaavakartan, kaavamerkintöjen ja –määräysten lisäksi asemakaavoituksen aikana on laadittu toteutusta havainnollistava suunnitelma, joka on tämän selostuksen liitteenä.
5.2
TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS
Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan.
5.3
TOTEUTUKSEN SEURANTA
Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajan kanssa.
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
8.9.2014 (1)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIINAHARJANKATU 1
ASEMAKAAVAN MUUTOS 29. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 58 TONTILLE 1
Kaavatunnus 29:024
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § 1 momentin
mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan
tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen
suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
Ote ajantasaisesta asemakaavasta
Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt
päätökset:
Suunnittelualueella on voimassa asemakaava
vuodelta 2007. Asemakaavan yhteydessä alueelle
on laadittu useita selvityksiä.
Tontille on laadittu alustava tontinkäyttöluonnos
asemakaavan muutoksen pohjaksi.
1. Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee Mannilassa Saarijärventien
ja valtatie 4 liittymärampin risteyksessä, osoitteessa Liinaharjankatu 1. Alue sijaitsee n. 4 km:n
päässä Jyväskylän keskustasta.
2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet
Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on parantaa rakentumattoman liiketontin toteutettavuutta käyttötarkoitusta laajentamalla. Tontille mahdollistetaan kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan sopiva asuinrakentaminen liikerakentamisen
lisäksi.
Suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Asemakaavan muutos laaditaan yhteistyössä tontin toteuttajan kanssa.
Suunnittelualueen nykytilanne:
Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan loivasti
koilliseen laskevaa rinnettä. Korkeuseroa Saarijärventien reunasta tontin koilliskulmaan on n. 6
metriä. Tontti on rakentamaton ja kasvillisuudeltaan lehtipuuvaltaista.
Suunnittelualueen lähiympäristö on pääosin 2000luvulla rakentunutta pien- ja kerrostalovaltaista
asuinaluetta lähipalveluineen. Mannilan päiväkoti
sijaitsee Liinaharjankadulla vastapäätä suunnittelualuetta. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat
n. 2 km:n etäisyydellä Palokankeskuksessa. Valtatie 4 sijaitsee n. 160 m etäisyydellä alueen länsipuolella ja tontti rajautuu koillissivultaan valtatielle johtavaan liittymäramppiin.
3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset
ja aiemmat suunnitelmat
Kaavoitustilanne:
- Maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009)
suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A).
- Yleiskaavassa (Mannilan yleiskaavan muutos,
vahvistettu 13.1.2003) suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP).
- Asemakaavassa (hyväksytty 26.11.2007) tontti
on liikerakennusten korttelialuetta KL. Rakennustehokkuus tontilla on 0.5, mikä vastaa n. 2000
kem². Kerrosluvuksi on merkitty II.
Viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
8.9.2014 (2)
Suunnittelualueen äärelle on toteutettu yhdyskuntatekniset verkostot (kadut, vesihuolto- ja energiaverkostot). Tontin pinta-ala on noin 4000 m²
kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin.
4. Maankäyttö- tai muut sopimukset
Tontti on Jyväskylän kaupungin omistuksessa.
Toteuttajatahon kanssa laaditaan yhteistoimintasopimus.
9. Alustava aikataulu ja osallistuminen
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta
mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin
myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot
kaavan ehdotusvaiheessa.
5. Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden
asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat:
Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat
Kaavamuutoksen hakija
Viranomaiset:
Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen museo
Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö
Jyväskylän Energia Oy / Vesi
JE-Siirto Oy
Liikenne ja viheralueet
Rakentaminen ja ympäristö
Maankäyttö
6. Viranomaisyhteistyö
Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia,
seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden
selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja
Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 § 2 mom.)
7. Vaikutusalue
Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on
lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa.
8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät
Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun
kuluessa. MRL 9 §:n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset,
kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 §:n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan.
Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin
tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden
Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2014)
Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen.
Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja
asiantuntijoiden kanssa.
Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai
Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti.
Luonnosvaihe (talvi 2015)
Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30§:n
mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua
mielipiteensä luonnoksesta.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan
Keskisuomalaisessa tai Jyväskylän kaupungin
tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla.
Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille
tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen.
Ehdotusvaihe (kevät 2015)
Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute
huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30
päivän ajaksi.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan
Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee
osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan
perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan
niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste,
joka liitetään kaavaselostukseen.
Hyväksymisvaihe (syksy 2015)
Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen.
Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §).
Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa.
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
29:024 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
8.9.2014 (3)
10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta
Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto.
11. Yhteystiedot
- Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen
nähtävillä oloon saakka.
- Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n
nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja
arviointisuunnitelman riittävyydestä.
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa.
Jyväskylän kaupunki
Asemakaavoitus
Postiosoite
PL 233, 40101 Jyväskylä
Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs)
Puh.
(014) 266 5053
email
[email protected]
internet
www.jyvaskyla.fi/kaavoitus
Jussi Sievänen, Kaavasuunnittelija
Viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä idän suunnasta (2012).
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
© Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö
Ote ajantasa-asemakaavasta • Liinaharjankatu 1, 29:024
3 m kaava‐alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. kiinteistökohtaisin pumppaamoin.
Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä).
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksytty tonttijako. Osa‐alueen raja.
Ohjeellinen alueen tai osa‐alueen raja. Tontin raja.
Kaupunginosan numero.
Korttelin numero. Tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan
suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoittaa liike‐ ja toimistotiloja. Ohjeellinen jätepiste. RAKENTAMISTAPA
Asuinrakennuksen julkisivumateriaalina tulee olla rapattu kiviaines yhtenä
pintana. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Asuinrakennuksen nelikerrok
osan tulee olla väritykseltään valkoinen. Kuusikerroksisen osan tulee olla
värisävyltään punainen. Asuinrakennuksen kattomuotona tulee olla loiva
pulpettikatto ja kattomateriaalin väritykseltään tumman harmaa konesaum
pelti.
Asuinrakennuksen kuusikerroksisen osan tornimaisuutta tulee korostaa
porrastamalla sitä koillispuolen julkisivulinjasta sisäänpäin. Asuinrakennuk
koillis‐ ja luoteenpuoleisilla julkisivuilla parvekkeet tulee toteuttaa
rakennusmassaan sisäänvedettyinä. Parvekkeet tulee lasittaa.
Asuinrakennuksen tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan yhtenäinen
kokonaisuus korttelin 58 muiden asuinkerrostalojen kanssa.
Liike‐ ja toimistorakennuksen julkisivumateriaalina tulee olla väritykseltään
punainen kiviaines tai peittomaalattu puu selkeänä ja yhtenäisenä pintana
Liike‐ ja toimistorakennuksen kattomateriaalin tulee olla väriltään tumman
harmaa konesaumattu pelti. Liike‐ ja toimistorakennuksen tulee olla
arkkitehtuuriltaan kappalemainen ja korostaa Liinaharjankadun ja
Saarijärventien puoleista kulmaa esimerkiksi julkisivun korkeuden ja
kattomuodon avulla.
Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Liike‐ ja toimistorakennuksen sekä asuinrakennuksen kuusikerroksisen osa
julkisivujen punaisen värisävyn tulee olla yhtenäinen viereisen korttelin 59
tontin 7 päiväkotirakennuksen julkisivuvärityksen kanssa.
Rakennuksen katon päälappeen noususuunta. Autokatosten ja talousrakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rapattu
kiviaines tai peittomaalattu puu. Kattomuotona tulee olla loiva pulpettikat
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen
ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden
liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa
valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Ohjeellinen leikki‐ ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Rakennusten näkyvä sokkeli ei saa ulottua yhtä metriä korkeammalle
maanpinnasta. Asemakaavasta on laadittu havainnollistava suunnitelma, jossa on esitetty
alueen tavoitteellinen rakenne sekä rakennusten julkisivuarkkitehtuurin
periaatteet.
PIHA‐ALUEET JA MAASTONMUOTOILU
Istutettava alueen osa. Leikki‐ ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100
asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Pysäköimispaikka.
Pysäköintialue tulee rajata kulkuväylistä ja muista piha‐alueista selkeästi
kasvillisuudella, esimerkiksi pensasistutuksilla. Paikoitusalueen kattamatto
pysäköintiruudut tulee toteuttaa pintamateriaaliltaan nurmikiveyksenä.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
PYSÄKÖINTI
Pihan pääkulkuväylät ja liike‐ ja toimistorakennuksen sisäänkäynti tulee
toteuttaa selkeärajaisena ja kiveyksenä.
Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:
‐ 1 autopaikka 85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti,
‐ 1 autopaikka 50 liike‐ ja toimistorakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. Korkeuserot tontin sisällä ja tontin rajoilla tulee ratkaista pääosin ympärist
sopivilla tukimuurirakenteilla.
MELUNSUOJAUS
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET:
Asuin‐, liike‐ ja toimistorakennusten korttelialue. Liike‐ ja toimistorakentamista
sallitaan sille erikseen varatulle k‐merkinnällä osoitetulle rakennusalalle.
Tonttien piha‐ ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melult
siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearv
Asemakaavan muutosehdotuksen,
pienennös • Liinaharjankatu 1, 29:024
YLEISMÄÄRÄYKSET
sopivilla tukimuurirakenteilla.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
MELUNSUOJAUS
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET:
Asuin‐, liike‐ ja toimistorakennusten korttelialue. Liike‐ ja toimistorakentamista
sallitaan sille erikseen varatulle k‐merkinnällä osoitetulle rakennusalalle.
3 m kaava‐alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Tonttien piha‐ ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta
PYSÄKÖINTI
siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:
YLEISMÄÄRÄYKSET
‐ 1 autopaikka 85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti,
‐ 1 autopaikka 50 liike‐ ja toimistorakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa
kiinteistökohtaisin pumppaamoin.
Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä).
RAKENTAMISTAPA
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Osa‐alueen raja.
Ohjeellinen alueen tai osa‐alueen raja. Tontin raja.
Kaupunginosan numero.
Korttelin numero. Tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan
suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksytty tonttijako. Asuinrakennuksen julkisivumateriaalina tulee olla rapattu kiviaines yhtenäisenä
pintana. Näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Asuinrakennuksen nelikerroksisen
osan tulee olla väritykseltään valkoinen. Kuusikerroksisen osan tulee olla
värisävyltään punainen. Asuinrakennuksen kattomuotona tulee olla loiva
pulpettikatto ja kattomateriaalin väritykseltään tumman harmaa konesaumattu
pelti.
Asuinrakennuksen kuusikerroksisen osan tornimaisuutta tulee korostaa
porrastamalla sitä koillispuolen julkisivulinjasta sisäänpäin. Asuinrakennuksen
koillis‐ ja luoteenpuoleisilla julkisivuilla parvekkeet tulee toteuttaa
rakennusmassaan sisäänvedettyinä. Parvekkeet tulee lasittaa.
Asuinrakennuksen tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan yhtenäinen
kokonaisuus korttelin 58 muiden asuinkerrostalojen kanssa.
Liike‐ ja toimistorakennuksen julkisivumateriaalina tulee olla väritykseltään
punainen kiviaines tai peittomaalattu puu selkeänä ja yhtenäisenä pintana.
Liike‐ ja toimistorakennuksen kattomateriaalin tulee olla väriltään tumman
harmaa konesaumattu pelti. Liike‐ ja toimistorakennuksen tulee olla
arkkitehtuuriltaan kappalemainen ja korostaa Liinaharjankadun ja
Saarijärventien puoleista kulmaa esimerkiksi julkisivun korkeuden ja
kattomuodon avulla.
Liike‐ ja toimistorakennuksen sekä asuinrakennuksen kuusikerroksisen osan
julkisivujen punaisen värisävyn tulee olla yhtenäinen viereisen korttelin 59
tontin 7 päiväkotirakennuksen julkisivuvärityksen kanssa.
Autokatosten ja talousrakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rapattu
kiviaines tai peittomaalattu puu. Kattomuotona tulee olla loiva pulpettikatto.
Rakennusten näkyvä sokkeli ei saa ulottua yhtä metriä korkeammalle
maanpinnasta. Rakennusala, jolle saa sijoittaa liike‐ ja toimistotiloja. Asemakaavasta on laadittu havainnollistava suunnitelma, jossa on esitetty
alueen tavoitteellinen rakenne sekä rakennusten julkisivuarkkitehtuurin
periaatteet.
Ohjeellinen jätepiste. PIHA‐ALUEET JA MAASTONMUOTOILU
Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Leikki‐ ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100
asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Rakennuksen katon päälappeen noususuunta. Pysäköintialue tulee rajata kulkuväylistä ja muista piha‐alueista selkeästi
kasvillisuudella, esimerkiksi pensasistutuksilla. Paikoitusalueen kattamattomat
pysäköintiruudut tulee toteuttaa pintamateriaaliltaan nurmikiveyksenä.
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen
ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden
liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa
valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Ohjeellinen leikki‐ ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET:
Pihan pääkulkuväylät ja liike‐ ja toimistorakennuksen sisäänkäynti tulee
toteuttaa selkeärajaisena ja kiveyksenä.
Korkeuserot tontin sisällä ja tontin rajoilla tulee ratkaista pääosin ympäristöön
sopivilla tukimuurirakenteilla.
MELUNSUOJAUS
Tonttien piha‐ ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta
siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Asuin‐, liike‐ ja toimistorakennusten korttelialue. Liike‐ ja toimistorakentamista
Istutettava alueen osa. sallitaan sille erikseen varatulle k‐merkinnällä osoitetulle rakennusalalle.
YLEISMÄÄRÄYKSET
3 m kaava‐alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Pysäköimispaikka.
Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa
kiinteistökohtaisin pumppaamoin.
Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä).
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksytty tonttijako. PYSÄKÖINTI
Osa‐alueen raja.
Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:
‐ 1 autopaikka 85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti,
‐ 1 autopaikka 50 liike‐ ja toimistorakennusten kerrosalaneliömetriä kohti. Ohjeellinen alueen tai osa‐alueen raja. Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamerkinnät ja -määräykset • Liinaharjankatu 1 29:024
120
118
119
121
103
117
123
113
124
LIINAHARJANKATU 1, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN HAVAINNEKUVAT 1/2
126
116
VI
IV
2450
kem²
122
I
350
kem²
118
Lii
na
ha
rja
nk
atu
110
Saarijärventie
8
Asemapiirros kaavamuutoksesta • Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus 2015
10
119
121
120
n. 36 ap
Viitteellinen katunäkymä Saarijärventieltä pohjoisen suunnasta • Arkkitehtipalvelu Oy
LIINAHARJANKATU 1, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN HAVAINNEKUVAT 2/2
Havainnekuva aluerakenteesta , rakennusten massoittelusta ja värityksestä • Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus 2015
Viitteellinen katunäkymä Saarijäventieltä etelän suunnasta • Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus 2015
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
179 Jyväskylä Täyttämispvm
04.05.2015
Kaavan nimi
29.KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 58 TONTTIA 1 Liinaharjankatu 1
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
179 29:024
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
0,3966
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,3966
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
0,3966
0,3966
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Rakennussuojelu
Yhteensä
Pinta-ala
[ha]
Ei-omarantaiset
Ei-omarantaiset
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
100,0
Pinta-ala
[%]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,3966
Kerrosalan muut. [km² +/-]
817
2800
-0,3966
-1983
Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]
m²]
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
AL-1
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
KL
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Pinta-ala
[ha]
0,3966
0,3966
0,3966
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
100,0
100,0
100,0
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
0,0000
0,3966
0,3966
Kerrosalan muut. [km² +/-]
817
2800
2800
-0,3966
-0,3966
-1983
-1983