1. No category

Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi
Sijoitusnäkemys
Joulukuu 2015
Sijoitusnäkemys
Joulukuu 2015
SISÄLLYSLUETTELO
Yhteenveto
3
Makrotalous ja sijoitusnäkemys
4
Korot
5
Osakkeet
6
Danske Invest Kompassi –rahastojen
näkemyksen mukaiset markkinapainotukset
8
Sijoitusnäkemys on Danske Bankin
Varallisuudenhoidon kuukausittain julkaisema
näkemys markkinoista ja niiden kehityksestä
lähiviikkoina ja -kuukausina. Se perustuu Danske
Capitalin markkinanäkemykseen ja se
päivitetään kuukausittain. Näkemystä
toteutetaan Danske Invest Kompassi rahastoissa, joiden kautta asiakas saa
näkemyksen helposti käyttöönsä. Asiakas voi
myös halutessaan toteuttaa näkemystämme
yksittäisillä rahastoilla. Sivulla 9 listatut rahastot
ovat Varallisuudenhoidon valitsemia rahastoja,
joita käytetään keskeisesti näkemyksen
toteuttamisessa.
TÄMÄN JULKAISUN KOPIOIMINEN JA LAINAAMINEN ON KIELLETTY
Danske Invest Top -rahastot
Danske Bank Oyj
Rekisteröity kotipaikka ja osoite
Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075
DANSKE BANK
Y-tunnus 1730744-7
9
Danske Invest Rahastoyhtiö Oy
Rekisteröity kotipaikka ja osoite
Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075
DANSKEBANK
Y-tunnus 0671602–6
SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015
2
YHTEENVETO
• Maailmantalouden kasvun odotetaan vauhdittuvan ensi vuonna
länsimaiden vetovoimalla. Danske Bank ennustaa globaalin kasvun
kiihtyvän kuluvan vuoden noin 3,3 prosentista noin 3,7 prosenttiin ensi
vuonna (Danske Bank, 10/2015), mikä vastaa jo maailmantalouden pitkän
ajan keskiarvovauhtia.
• Yhdysvalloissa talouskehitys on edennyt jo syklin kypsempään vaiheeseen,
ja maa toimii tällä erää globaalin kasvun veturina. Vahvasta dollarista ja
Kiinan kasvun hidastumisesta huolimatta USA:n kotimarkkinoiden kehitys
on jatkunut vahvana. Keskuspankki Fedin ensimmäinen koron nosto on
odotettavissa joulukuussa.
• Maailmantalouden piristymisen turvin Eurooppa jatkaa omalla maltillisen
elpymisen polullaan. Euroalueen talousnäkymiä tukee Euroopan
keskuspankin hyvin elvyttävänä jatkuva rahapolitiikka, heikentynyt euro
sekä laskenut öljyn hinta. Lisäksi hitaasti etenevät rakenteelliset
uudistukset lisäävät Euroopan potentiaalista talouskasvua.
• Kehittyvissä talouksissa maakohtaiset erot ovat levenneet suuriksi. Kiinan
kasvu on rakenteellisesti hidastumassa, joskin Kiinan keskusjohdolla on
hyvät työkalut pitää tämä rakenteellinen kasvun hidastuminen
hallinnassaan. Myös raaka-aineiden viennistä riippuvaiset Brasilia ja
Venäjä ovat omien haasteidensa edessä. Sen sijaan Intian sekä usean
Kaakkois-Aasian ja Afrikan maan kasvunäkymät ovat hyvin lupaavat.
• Sijoitusmarkkinoiden riskisentimentti on parantunut selvästi vuoden
loppua kohden kesän ja alkusyksyn heikkoudesta. Esimerkiksi globaaleja
osakemarkkinoita mittaava MSCI Maailma -indeksi kohosi marraskuun
aikana peräti 3,8 % euromääräisesti.
• Taustalla vaikuttaa ennen kaikkea lisääntynyt luottamus keskuspankkien
toimintaan sekä siihen, että hitaamman talouskasvun vaihe jää
lyhytaikaiseksi.
• Olemme sijoitusnäkemyksessämme pitäneet osakesijoitukset noin 6 %yksikön ylipainossa suhteessa korkosijoituksiin Kompassi 25/50/75 –
rahastoissa (osakepaino on kohonnut kuukauden aikana osakekurssien
nousun seurauksena). Osakesalkussamme suosimme erityisesti
eurooppalaisia osakkeita. Korkosalkussamme suosimme yrityslainoja
valtionlainojen ollessa selvässä alipainossa.
Danske Invest Kompassi -rahastojen keskeiset sijoitusteemat
Talouskasvu on positiivista ja nopeutumassa viime kuukausien
hidastumisvaiheen jälkeen.
Osakkeet nostettu pieneen
ylipainoon
Euroopan talouskuva on edelleen myönteinen, ja rahapolitiikka
tukee reaalitaloutta ja yritysten toimintaympäristöä.
Eurooppa ylipainossa
Euroopan positiivinen talouskuva tukee euroalueen yrityslainoja.
Inflaation nostaessa päätään valtionlainat ovat edelleen
riskivyöhykkeellä.
Valtiolainat alipainossa
HY –lainat ylipainossa
SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015
3
MAKROTALOUS JA SIJOITUSNÄKEMYS:
Makrotalous
•
•
•
•
•
•
•
Sijoitusnäkemys
•
•
•
Maailmantalouden kasvun odotetaan vauhdittuvan ensi vuonna länsimaiden
vetovoimalla. Danske Bank ennustaa globaalin kasvun kiihtyvän kuluvan vuoden
noin 3,3 prosentista noin 3,7 prosenttiin ensi vuonna (Danske Bank, 10/2015),
mikä vastaa jo maailmantalouden pitkän ajan keskiarvovauhtia.
Yhdysvalloissa talouskehitys on edennyt jo syklin kypsempään vaiheeseen, ja maa
toimii tällä erää globaalin kasvun veturina. Vahvasta dollarista ja Kiinan kasvun
hidastumisesta huolimatta USA:n kotimarkkinoiden kehitys on jatkunut vahvana.
Yhdysvaltojen keskuspankin odotetaan joulukuussa nostavan korkoa ensimmäistä
kertaa sitten finanssikriisin käynnistymisen. Keskuspankki on kuitenkin viestinyt,
että koronnostosyklin alkamisen jälkeen korkoja nostetaan vähitellen, eivätkä
korot nouse yhtä korkealle mitä historiassa on nähty.
Maailmantalouden piristymisen turvin Eurooppa jatkaa omalla maltillisen
elpymisen polullaan. Euroalueen talousnäkymiä tukee Euroopan keskuspankin
hyvin elvyttävänä jatkuva rahapolitiikka, heikentynyt euro sekä laskenut öljyn hinta.
Lisäksi hitaasti etenevät rakenteelliset uudistukset lisäävät Euroopan
potentiaalista talouskasvua.
Euroalueen sisällä Suomen talouskehitys on ollut heikkoa. Heikentynyt euro,
hitaasti koheneva hintakilpailukyky sekä odotukset globaalin talouskasvun ja
kaupan kohenemisesta ensi vuonna antavat kuitenkin tukea Suomen
vientiteollisuudelle. Maan hallituksen odotetaan toteuttavan säästöjä sekä
käynnistävän laajoja rakenteellisia uudistuksia.
Japanissa talouden rakenteita uudistava ”Abenomics” -politiikka jatkuu, joskin
tuoreimmat taloustilastot osoittavat lievää heikkoutta erityisesti maan viennissä.
Japanin kasvua tukee kuitenkin BOJ:n suuruudeltaan merkittävä arvopapereiden
osto-ohjelma, heikentynyt jeni sekä laskenut öljyn hinta.
Kehittyvissä talouksissa maakohtaiset erot ovat levenneet suuriksi. Kiinan kasvu
on rakenteellisesti hidastumassa, joskin Kiinan keskusjohdolla on hyvät työkalut
pitää tämä rakenteellinen kasvun hidastuminen hallinnassaan. Myös raakaaineiden viennistä riippuvaiset Brasilia ja Venäjä ovat omien haasteidensa edessä.
Sen sijaan Intian sekä usean Kaakkois-Aasian ja Afrikan maan kasvunäkymät ovat
hyvin lupaavat.
Sijoitusmarkkinoiden riskisentimentti on parantunut selvästi vuoden loppua
kohden
kesän
ja
alkusyksyn
heikkoudesta.
Esimerkiksi
globaaleja
osakemarkkinoita mittaava MSCI Maailma -indeksi kohosi marraskuun aikana
peräti 3,8 % euromääräisesti.
Taustalla vaikuttaa ennen kaikkea lisääntynyt luottamus keskuspankkien
toimintaan sekä siihen, että hitaamman talouskasvun vaihe jää lyhytaikaiseksi.
Kiinan kasvu on rakenteellisesti hidastumassa, mutta tällä ei nähdä olevan
merkittäviä vaikutuksia muun maailman kasvuun.
Olemme sijoitusnäkemyksessämme pitäneet osakesijoitukset noin 6 %-yksikön
ylipainossa suhteessa korkosijoituksiin Kompassi 25/50/75 –rahastoissa.
Osakesalkussamme
suosimme
erityisesti
eurooppalaisia
osakkeita.
Korkosalkussamme suosimme yrityslainoja valtionlainojen ollessa selvässä
alipainossa.
SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015
4
KOROT
•
•
Lyhyt korko:
Alipaino
Valtionlainat:
Alipaino
•
•
•
•
Yrityslainat:
Ylipaino
•
•
•
Kehittyvien
maiden lainat:
Neutraali
•
•
•
•
Euroopan keskuspankki kokoontuu seuraavan kerran 3. joulukuuta. Keskuspankki
EKP:n pääjohtajalta Mario Draghilta odotetaan ilmoitusta ns. talletuskoron
laskusta 10 tai 20 korkopisteellä sekä arvopapereiden osto-ohjelman
kasvattamisesta ja pidentämisestä.
Taustalla vaikuttaa markkinoiden kasvava huoli siitä, että euroalueen inflaatioodotukset pysyttelevät sitkeästi alle 2,0 prosentin inflaatiotavoitteen, vaikka EKP
onkin toteuttanut valtionlainojen osto-ohjelmaansa jo yli yhdeksän kuukauden ajan.
Lisäksi globaalin kasvun hidastuminen on huolenaiheena myös Euroopassa.
Lyhyen koron sijoitukset ovat näkemyksessämme alipainossa niiden olemattoman
tuottopotentiaalin johdosta. Rahamarkkinasijoitusten rooli on ainoastaan turvata
rahastojen likviditeettiä.
Odotukset EKP:n lisätoimista joulukuussa ovat heijastuneet myös euroalueen
valtionlainamarkkinoilla. Esimerkiksi Saksan valtionlainojen tuottokäyrä on
negatiivisella alueella yli 6 vuoden juoksuaikaan saakka ja 10 vuoden korkokin
liikkuu ainoastaan noin 0,50 prosentin tasolla.
Myös muiden euroalueen maiden valtionlainojen tuottotasoissa suunta on ollut
loivasti alaspäin, joskin Saksaan verrattuna niiden tuottotasot ovat
lähtökohtaisesti hieman korkeammalla ja tuottotasojen heilunta voimakkaampaa.
Valtionlainojen tuottopotentiaali on painunut hyvin matalalle tasolle ja joulukuussa
mitä ilmeisimmin toteutuvat lisäkevennykset lukitsevat korkotason matalalle
tasolle pitkälle tulevaisuuteen. Valtionlainat ovat siten näkemyksessämme
selvässä alipainossa.
Korkotason
mataluudesta
johtuen
merkittävä
osa
yrityslainojen
tuottopotentiaalista
muodostuu
yrityskohtaisista
riskilisistä.
Korkean
luottoluokituksen IG -lainojen tuottopotentiaalia vähentää se, että lyhyiden
valtionlainojen korkotaso on jo lähes saavuttanut EKP:n korkotason. High yield –
yrityslainoilla on sama rajoite, mutta korkeampi kuponkituotto tekee lainoista
edelleen houkuttelevan.
Näemme erityisesti HY -yrityslainojen riskilisien hyötyvän Euroopan keskuspankin
toimista, Euroopan IG -yrityslainamarkkinoilla tiettyä epävarmuutta aiheuttaa
Volkswagenin päästöhuijaus.
Salkkumme korko-osiossa yrityslainat ovat kokonaisuutena ylipainossa ja
ylipainotus on toteutettu suosimalla korkeamman tuottopotentiaalin omaavia
heikomman luottoluokituksen eurooppalaisia high yield –yrityslainoja.
Kehittyvien maiden lainat reagoivat yleisen riskisentimentin muutoksiin muita
korkoluokkia voimakkaammin. Tällä hetkellä kehittyvien maiden lainojen riskilisät
ovat nousseet ja ne edustavat varsin korkeita tasoja.
Huolenaiheina on mm. Kiinan kasvukuvan heikkeneminen, johon sijoittajat ja media
ovat syksyn aikana kiinnittäneet runsaasti huomiota. Lisäksi lainoja painaa
odotukset Yhdysvaltojen rahapolitiikan kiristymisestä, sillä kehittyvien maiden
lainojen tuottotasot ovat riippuvaisia Yhdysvaltojen korkokäyrästä.
Myös raaka-aineiden voimakkailla hintaliikkeillä on ollut vaikutuksensa kehittyvien
maiden riskimarginaaleihin.
Näkemyksessämme
kehittyvien
maiden
dollarimääräiset
lainat
ovat
neutraalipainossa Kompassi 25/50/75 -rahastoissa. Kompassi Korko
rahastossa kehittyvien maiden lainat ovat kuitenkin lievässä ylipainossa.
SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015
5
OSAKESIJOITUKSET
Yleistä
•
•
•
•
•
•
•
Eurooppa:
Ylipaino
•
•
•
Suomi:
Neutraali
•
•
Maailman osakemarkkinat jatkoivat nousussa marraskuun aikana ja näin ollen
osakemarkkinat ovat globaalisti korjanneet selvästi alkusyksyn laskua. Esimerkiksi
globaaleja osakemarkkinoita mittaava MSCI Maailma -indeksi nousi
kuukausitasolla 3,8 % euromääräisesti. Vuoden alusta tarkasteltuna
osakemarkkinat ovat nousseet 16,2 %.
Osakemarkkinoiden ripeää toipumista selittävät Kiinan kasvuhuolien lievä
helpottuminen,
spekulointi EKP:n elvytysohjelman kasvattamisesta sekä
odotukset siitä, että Yhdysvaltojen keskuspankki Fed tulee olemaan varovainen
toteuttaessaan koronnostoja.
Kolmannen neljänneksen tuloskausi tuotti sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa
lievän pettymyksen, joskaan merkittäviin ensi vuotta koskeviin tulosrevisioihin ei
ole ollut tarvetta.
Odotamme taloussyklin hidastumisvaiheen jäävän lyhytaikaiseksi ja kasvun
vahvistuvan jälleen ensi vuonna. Odotammekin osakemarkkinoiden kehittyvän
myönteisesti loppuvuoden ja ensivuoden aikana.
Euroopassa talous jatkaa maltillisen elpymisen raiteellaan. Euroopan kasvua tukee
EKP:n voimakkaasti elvyttävä rahapolitiikka, pankkien lainanannon lisääntyminen,
heikentynyt euron kurssi sekä laskenut öljyn hinta.
Suurin epävarmuuden lähde on Kiinan kasvun hidastuminen ja sen vaikutukset
Eurooppaan. Monelle yksittäiselle yritykselle Kiina on tärkeä vientikohde, mutta
kokonaisuutena Kiinan osuus euroalueen viennistä on maltillinen.
Kolmannen neljänneksen tuloskausi on saatu päätökseen. Johtopäätöksenä oli,
että eurooppalaisten yritysten tulos- ja liikevaihdon kasvu jäi vaatimattomaksi
odotuksiin nähden. Merkittäville ensi vuotta koskeville ennusterevisioille ei
kuitenkaan nähty tarvetta.
Euroopan osakemarkkinoilla arvostustasot ovat hieman kohonneet loppuvuoden
kurssinousun seurauksena keskimääräisen PE-luvun ollessa 15,2. Eurooppa on
näkemyksessämme ylipainossa.
Suomi on pienenä ja avoimena kansantaloutena voimakkaasti altistunut Euroopan
ja muun maailmantalouden kehitykselle. Vaikka kotimainen kysyntä kärsii tällä
hetkellä kotitalouksien ostovoiman heikosta kehityksestä, on maamme viennillä
edellytykset elpyä muun euroalueen vanavedessä. Euron heikentynyt kurssi tukee
luonnollisesti myös Suomen vientinäkymiä.
Venäjän ja länsimaiden väliset kauppapakotteet Ukrainan kriisin seurauksena
tuovat lisähaasteita Suomen taloudelle, jolle Venäjä on tärkeä kauppakumppani.
Kokonaisuutena katsottuna suomalaisten pörssiyhtiöiden riippuvuus Venäjästä on
kuitenkin rajallinen.
Suomalaisten pörssiyritysten kolmannen neljänneksen tuloskausi jäi hieman
odotuksia vaisummaksi, aivan kuten laajemminkin Euroopassa. Yritysten
tuloskehitystä on hidastanut maailmantaloudessa syksyllä koettu heikkous sekä
tärkeimmän vientialueen eli Länsi-Euroopan hidas kasvu.
Suomi on allokaatiossa neutraalipainossa, sillä Suomi hyötyy muun euroalueen
tavoin EKP:n toimista sekä euron heikentymisestä. Suomen osakemarkkinoilla
arvostustasot ovat myös jonkin verran kohonneet loppuvuoden aikana
keskimääräisen PE-luvun ollessa 17,0.
SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015
6
•
•
PohjoisAmerikka:
Alipaino
•
•
•
•
Aasia:
Neutraali
•
•
•
•
Kehittyvät
markkinat:
Neutraali
•
•
Yhdysvaltojen talouden kasvunäkymät ovat kohtuullisen hyvät, joskin 3.
neljänneksellä BKT:n kasvuvauhti jäi lievästi odotetusta (+1,5 % vs. odotus +1,6
%). USA:n kotimarkkinoilla vahva veto jatkuu, mutta maan teollisuuteen pientä
hidastumista aiheuttaa mm. vahvistunut dollari sekä Kiinan kasvun hidastuminen.
Sijoitusmarkkinoiden fokus kohdistuu tällä hetkellä USA:n keskuspankki Fedin
rahapoliittisiin toimiin. Fedin ensimmäisen koronnoston odotetaan toteutuvan
joulukuun kokouksessa. Lisäksi markkinoilla spekuloidaan siitä, millaisella tahdilla
Fed rahapolitiikkaansa kiristää ensi vuoden aikana.
Pohjoisamerikkalaisten yritysten 3. neljänneksen tuloskausi on niin ikään
pettymys. Yritysten tulos- ja liikevaihdon kasvu oli kokonaisuudessaan
vaatimatonta energia- ja raaka-ainesektoreiden painamana. Vientisektorilla vahva
dollari leikkasi edelleen kasvua ja tuloksia.
Myös Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden arvostustasot ovat kohonneet
loppuvuoden aikana keskimääräisen PE-luvun ollessa 16,7. Yhdysvallat on
näkemyksessämme lievässä alipainossa.
Kehittyneen Aasian alueella Japanin talousnäkymiä tukee laajoja rakenteellisia
uudistuksia toteuttava ”Abenomics” -politiikka, Japanin keskuspankin BOJ:n
arvopapereiden osto-ohjelma, heikentynyt jeni sekä laskenut öljyn hinta.
Japanin talouskasvu on nojannut pitkälti vientiin (valuutan voimakas
heikkeneminen) yksityisen kulutuksen ollessa vaisua. Toisella neljänneksellä vienti
tosin väheni lisäten pelkoja Kiinan talouden hidastumisen vaikutuksista Japaniin.
Odotuksista huolimatta Japanin keskuspankki ei kuitenkaan ole vielä kasvattanut
määrällistä elvytystään (nyt kuukausitasolla 80 biljoonaa jeniä).
Japanin pörssin arvostustasot ovat jonkin verran Eurooppaa ja Yhdysvaltoja
maltillisemmat keskimääräisen PE-luvun ollessa 14,4. Aasian alueella suosimme
Japania maan vientiyhtiöitä suosien.
Kehittyvien maiden talousnäkymät ovat eriytyneet toisistaan, sillä osa kehittyvistä
maista on onnistunut ylläpitämään vahvaa talouskasvua (esim. Intia sekä useat
Kaakkois-Aasian ja Afrikan maat) kun taas toisten näkymät ovat pysyneet
heikkoina (esim. Venäjä sekä Brasilia).
Syksyn aikana huomion keskipisteenä on ollut Kiina. Maan talousmalli on asteittain
muuttumassa investointi- ja vientivetoisesta kasvusta kohti enemmän yksityisen
kulutuksen varaan nojaavaksi. Tämä muutos tarkoittaa väistämättä totuttua
hitaampaa BKT:n kasvua sekä tarvetta rakenteellisille uudistuksille. Uskomme
tämän kehityksen olevan kuitenkin hallittavissa.
Lähikuukausien aikana USA:n keskuspankin ohjauskoron nosto-odotukset voivat
heilutella kehittyvien maiden osakkeita ja valuuttakursseja, jotka ovat tyypillisesti
alttiita muutoksille globaalissa likviditeettitilanteessa.
Kehittyvien maiden osakkeiden arvostustaso (keskimääräinen PE-luku 11,3) on
selvästi länsimaita maltillisempi. Kehittyvien maiden tarkastelussa on kuitenkin
oltava valikoiva, sillä maakohtaiset erot näkymissä ja arvostustasoissa ovat
suuria.
Kehittyvät markkinat ovat näkemyksessämme neutraalipainossa. Suosimme
näkemyksessämme Intiaa, Kiinaa sekä pienemmistä markkina-alueista mm.
Vietnamia. Teemaperusteisesti suosimme kehittyvillä markkinoilla pieniä ja
keskisuuria yrityksiä sekä kotimaisesta kulutuskysynnästä hyötyviä yhtiöitä.
SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015
7
DANSKE INVEST KOMPASSI -RAHASTOJEN NÄKEMYKSEN MUKAISET
MARKKINAPAINOTUKSET
Kompassi
Korko
Kompassi
25
Kompassi
50
Kompassi
75
Kompassi
Osake
Neutr.
Nyt
Neutr.
Nyt
Neutr.
Nyt
Neutr.
Nyt
Neutr.
Nyt
Osakesijoitukset
–
–
25 %
31 %
50 %
56 %
75 %
81 %
100 %
100 %
Suomi
–
–
5,0 %
5,5 %
10,0 %
10,5 %
15 %
15,5 %
20 %
19 %
Länsi-Eurooppa
–
–
8,5 %
13,5 %
17,5 %
23,5 %
26 %
32,5 %
35 %
41 %
Pohjois-Amerikka
–
–
5,0 %
4,5 %
10,0 %
8,5 %
15 %
13,0 %
20 %
15 %
Aasia ja Tyynimeri
–
–
2,5 %
2,5 %
5,0 %
5,5 %
7,5 %
8,0 %
10 %
10 %
Kehittyvät markkinat
–
–
4,0 %
5,0%
7,5 %
8,0 %
11,5 %
12 %
15 %
15 %
Pitkät korot
70 %
83,5 %
67,5 %
63,5 %
45 %
42 %
22,5 %
18 %
–
–
Valtionlainat
25 %
21 %
30 %
17 %
20 %
11 %
10%
7,0 %
–
–
Yrityslainat (IG)
20 %
26,5 %
22,5 %
23,5 %
15 %
16 %
7,5 %
7,5 %
–
–
5%
23 %
7,5 %
16 %
5,0 %
10 %
2,5 %
4,5 %
–
–
Kehittyvien maiden lainat
10 %
13 %
7,5 %
7,0 %
5 ,0%
5,0 %
2,5 %
2,5 %
–
–
Muut lainat (esim. vvk-lainat)
10 %
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
–
–
Lyhyet korot
30 %
16,5 %
7,5 %
5,5 %
5,0 %
2,0 %
2,5 %
1,0 %
–
–
High Yield -yrityslainat
Yllä näkyvät painotukset ovat näkemyksemme mukaisia suosituksia, eivät välttämättä Kompassistrategioiden tarkkoja painoja.
Kompassistrategioiden omaisuuslaji- ja/tai aluepainotukset voivat poiketa yllä näkyvästä mm. kaupankäyntiteknisistä syistä.
SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015
8
DANSKE INVEST TOP -RAHASTOT
Danske Invest TOP -rahastot ovat Danske Bankin Varallisuudenhoidon valitsemia rahastoja, joita
käytetään keskeisesti näkemyksen toteuttamisessa.
Eurooppalaiset
osakkeet
Danske Invest Eurooppa Osake
• Danske Invest Eurooppa Osake -rahasto sijoittaa Euroopan osakemarkkinoilla
listattuihin pörssiyhtiöihin (ml. Iso-Britannia ja Sveitsi).
• Euroopan keskuspankin käynnistämä valtionlainojen osto-ohjelma sekä odotukset
osto-ohjelman kasvamisesta ja pidentymisestä parantaa yleistä
talousluottamusta Euroopassa.
• Eurooppalaisten yritysten liikevaihdon sekä tulosmarginaalien paranemiselle on
hyvät edellytyksen, kunhan globaali talouskasvu vahvistuu ensi vuonna.
Eurooppalaiset high
yield yrityslainat
Danske Invest Euro High Yield
• Danske Invest Euro High Yield –rahasto sijoittaa laajasti hajauttaen
eurooppalaisiin alhaisen luottoluokituksen yrityslainoihin.
• Euroopassa yrityslainojen luottosykli on edelleen houkutteleva, sillä korkotason
odotetaan pysyvän matalalla pitkään ja yritysten taseet ovat vahvat.
Maksuhäiriöiden ja konkurssien odotetaan pysyvän matalana.
• Lisäksi EKP:n arvopaperiostot ja muut toimet tukevat riskillisten
omaisuusluokkien tuottonäkymiä.
SIJOITUSNÄKEMYS | JOULUKUU 2015
9
VASTUUVARAUMA
Materiaali on yleistä tietoa eikä se ole täydellinen kuvaus sijoituskohteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Ennen sijoituspäätöksen
tekemistä asiakkaan tulee tutustua sijoituskohteen ominaisuuksiin, riskeihin ja verotukseen.
Rahoitusvälineisiin liittyy aina taloudellinen riski. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain
tai kokonaan. On syytä muistaa, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Asiakkaan tulee perustaa sijoituspäätöksensä omaan
arvioonsa rahoitusvälineestä ja siihen liittyvistä riskeistä, sillä asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisista
seuraamuksista.
Tämä materiaali ei ole yksilöllinen suositus eivätkä annetut tiedot liity yksittäisen asiakkaan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen
tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Esitetyt näkemykset edustavat pankin arvioita materiaalin laatimishetkellä ja niitä voidaan
muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Danske Bank Oyj, Danske Invest Rahastoyhtiö Oy tai Danske Invest Management A/S eivät
vastaa mistään kuluista tai tappioista, joita materiaalin tietojen käyttö voi aiheuttaa.
Materiaali sisältää pankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa.
Rahastoja hallinnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy tai tanskalainen Danske Invest Management A/S. Danske Bank Oyj toimii
Danske Invest Rahastoyhtiön asiamiehenä tarjotessaan rahastoyhtiön sijoitusrahastoja. Danske Invest Management A/S:n
hallinnoimien rahastojen jakelusta vastaa asiamiehenä Danske Bank A/S. Danske Bank A/S on nimittänyt Danske Bank Oyj:n
toimimaan asiamiehenä tarjottaessa Danske Invest Management A/S:n hallinnoimia sijoitusrahastoja. Rahastojen avaintietoesitteisiin, sääntöihin ja hinnastoon voit tutustua osoitteessa www.danskeinvest.fi tai Danske Bankin konttorissa.