1. No category

Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.11.2015
Uuden Lahden väestörakenne vuonna 2014
Katsauksessa on laskettu yhteen Lahden kaupungin
ja Nastolan kunnan lukumäärätiedot vastaamaan
yhdistyvistä kunnista 1.1.2016 muodostuvaa uutta
Lahden kaupunkia.
kasvu oli keskimäärin runsas 700 henkilöä. Vuosina
2010-2014 väestömäärä on kasvanut yhteensä 2 900
henkilöllä. (Kuva 1).
Alueen ennakkoväkiluku oli vuoden 2015 syyskyyn
lopussa 118 557. Väkimäärä pieneni 87 henkilöllä
tammi-syyskuun aikana.
Alueen väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644,
joka kasvoi vuodessa 0,26 % eli 314 henkilöllä. Kahden
viimeisimmän vuoden aikana väestön kasvu on ollut
hidasta verrattuna vuosiin 2007-2012, jolloin vuosi-
120000
118098
118000
118349
118644
117335
116582
115919
116000
115124
henkilöä
114315
114000
113637
113203
112991 113070
112652
112141
112000
111656
110000
108000
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Lähde:Tilastokeskus
Kuva 1. Väkiluku vuosina 2000-2014 (Lahti+Nastola)
2
Alueen väkiluvun kasvu perustui vuonna 2014 yksinomaan muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli 151
vähemmän kuin kuolleita. Muuttovoitto oli 465, josta
170 tuli muista kunnista ja loput 295 siirtolaisuudesta.
Taloustaantuma on vähentänyt maassamuuttoa, minkä myötä myös tämän alueen muuttovoitto on laskenut. Vielä vuosina 2007-2012 muuttovoitto muista
kunnista oli vuodessa keskimäärin lähes 400 henkilöä.
1000
800
600
henki l öä
400
200
0
-200
(Kuva 2).
-400
2000
2001
2002
2003
Väestönlisäys
2004
2005
2006
Syntyneiden enemmyys
2007
2008
2009
2010
Nettomaassamuutto
2011
2012
2013
Nettomaahanmuutto
Ikärakenne
Lähde: Tilastokeskus
Kuva 2. Väestönmuutokset vuosina 2000-2014
(Lahti+Nastola)
Alueen väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön
osuus kasvaa. Viimeisen viiden aikana 15-64vuotiaiden määrä on laskenut liki 2 500 henkilöllä, ja
yli 65-vuotiaiden määrä kasvanut noin 4 900 henkilöllä. Vuoden 2014 väkiluvun kasvusta huolimatta 45-64vuotiaiden määrä laski 547 henkilöllä ja 15-24vuotiaiden 268 henkilöllä. Myös alle kouluikäisten
määrä oli pienessä laskussa. Sen sijaan yli 65vuotiaiden määrä kasvoi 895 henkilöllä. (Kuva 3).
30,0
26,7
24,2
20,0
%
12,7
12,5
Vuoden 2014 lopussa väestöstä oli lapsia 15 %, nuoria
15-24-vuotiaita 13 %, 25-64-vuotiaita 51 % ja yli 65vuotiaita 22 %. Väestöstä 9 % oli yli 75-vuotiaita ja 2 %
85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Työikäisten osuus oli
alhaisempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, ja eläkeikäisten osuus oli keskimääräistä korkeampi. (Kuva
4).
10,0
7,8
7,1
6,6
2,4
0,0
0-6
7-14
15-24
25-44
45-64
Kuva 4. Ikärakenne vuonna 2014 (Lahti+Nastola)
190,0
180,0
85-
170,0
65-74
i ndeks i , 2009=100
160,0
150,0
140,0
75-84
130,0
120,0
110,0
15-24
0-6
100,0
45-64
25-44
90,0
7-14
80,0
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
75-84
Lähde:Tilastokeskus
Alueen väestöllinen huoltosuhde oli yhtä suuri kuin
koko maassa keskimäärin, sillä sataa työikäistä kohti
oli 57 vanhusta tai lasta. Huoltosuhteen arvioidaan
olevan 67-69 vuonna 2025.
1999
65-74
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Lähde:Tilastokeskus
Kuva 3. Väestö ikäluokittain vuosina 2000-2014 (Lahti+Nastola). Indeksi 2009=100.
85-
3
Väestön pääasiallinen toiminta
0,0
Vuoden 2013 lopussa hieman alle puolet väestöstä eli
48 % kuului työvoimaan, joista työllisiä oli 47 245 ja
työttömiä 9 462. Väestöstä eläkeläisiä oli 26 %, lapsia
15 % ja opiskelijoita 8 %. Lukumääräisesti eläkeläisiä
oli 31 115, lapsia 17 651 ja opiskelijoita 9 072. (Kuva
5).
%
20,0
10,0
30,0
39,9
Työttömät
8,0
0-14-vuotiaat
14,9
Opiskelijat
7,7
Eläkeläiset
Viiden vuoden aikana työvoiman määrä on pienentynyt reilulla sadalla henkilöllä ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvanut yli 3 300 henkilöllä. Työttömyyden lisääntyessä taloudellinen huoltosuhde kasvaa. Vuonna 2013 jokaista työllistä kohti oli 1,51 asukasta. (Kuva 6).
40,0
Työlliset
26,3
Muut
3,2
Lähde:Tilastokeskus
Kuva 5. Väestön pääasiallinen toiminta vuonna 2013
(Lahti+Nastola)
120,0
Eläkeläiset;
Työttömät
110,0
i ndeks i , 2005=100
Opiskelijat
Työlliset
100,0
0-14-vuotiaat
90,0
80,0
70,0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Lähde:Tilastokeskus
Kuva 6. Väestön pääasiallinen toiminta vuosina 2006-2013 (Lahti+Nastola). Indeksi 2005=100.
Työttömyys
%
-4,0
Alueen työttömyystilanne on ollut vaikea 90-luvun
alusta alkaen.
Vuoden 2009 aikana työttömyysaste lähti nopeaan
nousuun, mutta laski muutamana seuraavana vuonna
ollen alimmillaan 12,0 %. Huhtikuun 2012 jälkeen
työttömyysaste kasvoi jälleen yleisen taloustilanteen
heikkenemisen vuoksi. Vuoden 2014 lopussa työttömyysaste oli jo 18.8 %. Vuoden 2015 syyskuussa
työttömyysaste oli 17,0 %, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. (Kuva 7).
6,0
16,0
Lahti
-1,7
17,6
Tampere
-0,6
17,4
Lahti+Nastola
-1,8
Jyväskylä
-1,5
16,6
Turku
-0,9
16,4
Oulu
-1,5
Kouvola
-2,2
Kuopio
-0,9
1,2
17,0
0,3
0,8
0,9
16,4
0,8
13,9
0,3
13,0
Helsinki
1,5
12,4
Vantaa
Espoo
0,3
1,3 0,5
11,7
10,4
1,2 0,1
1,2
0,6
Lähde:TEM
Kuva 7. Suurien kaupunkien sekä Lahti+Nastolan työttömyysaste 30.9.2015, muutokset vuoden 2015 alusta ja
muutokset vuoden 2014 syyskuusta.
4
Työlliset ja työpaikat
sijaan on syntynyt erilaisia palvelutoimintojen työpaikkoja. Vuonna 2012 terveys- ja sosiaalipalvelujen
osuus oli 18 % ja kaupan 14 % kaikista työpaikoista.
Viiden vuoden aikana työpaikkojen lisäys on ollut terveys- ja sosiaalipalveluissa yli 1 100, hallinnossa runsas 400 ja koulutuksessa liki 400. Työpaikkaomavaraisuus oli 106,8, joten alueella oli siis enemmän työpaikkoja kuin työllisiä työntekijöitä.
Vuonna 2012 alueen 48 882 työllisestä toimi 18 % teollisuudessa, 17 % terveys- ja sosiaalipalveluissa ja 13
% kaupan alalla. Teollisuustyöntekijöiden määrä on
pienentynyt viidessä vuodessa yli viidenneksellä kun
taas sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa että koulutuksessa työskentelevien määrä on kasvanut yli 10 %.
(Kuva 8).
Tulot
Vuonna 2012 työpaikkoja oli 52 202, joka oli 557 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja liki 1 400 vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Työpaikoista vain
17 % oli teollisuudessa, josta on kadonnut lähes 2 800
työpaikkaa viidessä vuodessa. Teollisuustyöpaikkojen
0
2000
6000
8000
10000
308
273
A Maatalous, metsätalous ja kalatalous
B Kaivostoiminta ja louhinta
4000
Vuonna 2013 valtionveronalaista tuloa saaneista puolella tulot olivat alle 22 000 ja vain 15 %:lla yli 42 000
euroa vuodessa. Tulonsaajien keskitulot olivat noin
26 200 euroa, kun vastaava luku oli koko maassa
28 000 euroa. (Kuva 9).
21
17
8737
8799
C Teollisuus
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta
E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito
223
268
288
322
3373
F Rakentaminen
3728
6400
G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
7108
2756
2549
H Kuljetus ja varastointi
1750
1726
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta
1272
1306
J Informaatio ja viestintä
704
776
498
565
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta
L Kiinteistöalan toiminta
2191
2321
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
3431
3695
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
2363
2486
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus
3433
P Koulutus
3904
8166
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut
9378
1010
1055
R Taiteet, viihde ja virkistys
1445
1413
S Muu palvelutoiminta
513
513
X Toimiala tuntematon
Työllinen työvoima
Työpaikat
Lähde:Tilastokeskus
Kuva 8. Työllinen työvoima ja työpaikat vuonna 2012 (Lahti+Nastola)
52 000 +
7747
42 000 - 51 999
6908
32 000 - 41 999
14240
27 000 - 31 999
10134
22 000 - 26 999
10361
17 000 - 21 999
11557
12 000 - 16 999
14774
9 000 - 11 999
7567
6 000 - 8 999
7357
3 000 - 5 999
2
3260
- 2 999
5787
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
15000
henkilöä
Lähde:Tilastokeskus
Kuva 9. Valtionveronalaista tuloa saaneiden tuloluokat vuonna 2013 (Lahti+Nastola)