6250/2013valmisteluvaiheen mielipiteet ja lausunnot vastineineen

ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
LIITE 15
5.3.2015
MUOTOILUAKATEMIA 1-20, VÄINÖLÄNNIEMI
VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT VASTINEINEEN
Valmisteluvaiheen aineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 27.8.2014
ja nähtävänä aineisto on ollut MRL 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti 8.9.–8.10.2014.
Valmisteluaineistoa esiteltiin yhteistyötahoille 25.9.201ja asukastilaisuus pidettiin
10.9.2014. Mielipiteen jättäneille pidettiin vielä uusi asukastilaisuus 8.12.2014. Lausunnon aineistosta antoivat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kaupunkikuvatyöryhmä,
ja Kuopion vesi. Mielipiteen jättivät As Oy Brahenpuisto, As Oy Maaherrankatu 1, As Oy
Antinkartano, Liisa Räisänen, Pentti Hiltunen, Riisa-Inkeri Heikkinen ja Pirjo Soininen.
Kaikille mielipiteen jättäneille on laadittu yhteinen vastine, jossa käsitellään kootusti mielipiteissä esitettyjä seikkoja. Vastine on tämän liitteen lopussa lausuntojen jälkeen.
Valmisteluaineistoon sisältyneet vaihtoehdot, joista lausunnot on annettu:
VAIHTOEHTO 0+
VAIHTOEHTO 1
VAIHTOEHTO 2
VAIHTOEHTO 3
VAIHTOEHTO 3.1
VAIHTOEHTO 4
SISÄLLYSLUETTELO:
Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausunto…..…………….……………………….2
Kuopion Veden lausunto…………..…………………………………………....................3
Kaupunkikuvatyöryhmän lausunto ..…………………………………..…………………..4
As Oy Brahenpuiston mielipide………………………… …………………………………4
As Oy Antinkartanon mielipide …………………………………………………………….5
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
1
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
Liisa Räisäsen mielipide………………………………………………………………………. 8
As Oy Maaherrankatu 1 asukkaiden Tuula ja Heikki Pirisen sekä Maisa ja Timo Netolan
mielipide ………………………………..……………………..…………………………….. 8
Pentti Hiltusen mielipide………………….………………………………………………… 10
Riisa-Inkeri Heikkisen mielipide.…………………………………………………………….. 10
Pirjo Soinisen mielipide………………….………………………………………………… 11
Asemakaavoituksen yhteinen vastine mielipiteisiin.……………………………………… 13
Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausunto 1.10.2014
Korttelin sijainti on kaupunkikuvalliselta kannalta tärkeä. Sen länsipuolella sijaitsee puutalokortteli Kuopion korttelimuseo, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit. Itäpuolella on puolestaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu.
Korttelissa Piispanpuiston laidalla sijaitsee vuonna 1856 valmistunut ns. Piispantalo,
joka on asemakaavassa suojeltu. Muutoin korttelissa on pääosin vuosina 1963-1975
rakennettuja oppilaitosrakennuksia.
Korttelin rakennuskannasta on laadittu rakennushistoriaselvitys, joka kuvaa onnistuneesti rakennukset ja kertoo niiden historialliset vaiheet. Arvojen määrittelyn osalta
selvitys antaa ymmärtää aikakauden arvokkaita oppilaitosrakentamiskohteita Kuopiossa
olevan Savon ammatti- ja aikuisopiston päärakennukset laajennuksineen (Presidentinkatu 1-3) sekä Koulupuiston alueen (Kuopion teknillinen oppilaitos, Kuopion Klassillinen
lukio ja Hatsalan klassillinen koulu). Suunnittelukorttelin oppilaitosrakennusten osalta
todetaan, että ne eivät ole kaupunkikuvallisesti tai rakennushistorialtaan merkittäviä rakennuksia. Rakennushistoriaselvityksen arvonmäärittely ei ole aivan johdonmukainen,
eikä sitä ole kunnolla perusteltu. Rakennusten arvonmäärittelyä vaikeuttaa se, että Kuopiossa ei ole toteutettu varsinaista modernin rakennusperinnön inventointia.
Valmisteluaineisto sisältää neljä eri vaihtoehtoa VEO+, VEI, VE2ja VE3. VEO+ säilyttäisi
rakennukset nykyisellään. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa rakennukset Piispantaloa
lukuun ottamatta purettaisiin ja tilalle tehtäisiin nykyisiä rakennuksia huomattavasti korkeampia asuintaloja.
Kaikissa vaihtoehdoissa 1-3 rakennusten sijainti on lähes sama. Hyvää on se, että uudet rakennukset on suunniteltu selkeästi erilleen Piispantalosta. Kuninkaankadun varteen on myös jätetty rakennushistoriaselvityksen suosittelema ("visuaalinen yhteys Piispantalon ja korttelimuseon välillä tulee säilyttää") rakentamaton alue. Esitetty rakentamaton alue Kuninkaankadun varrella on kuitenkin tältä kannalta liian lyhyt (ja huomattavasti nykyistä lyhyempi), joten rakennusten sijoittumista on aiheellista vielä korjata.
Vaihtoehto 3 ja erityisesti vaihtoehto 1 ovat Kuninkaankadun puolelta selkeästi liian korkeita. Uudisrakentamisen ja Kuopion korttelimuseon matalan puutalomiljöön välille
muodostuisi huomattava kaupunkikuvallinen ristiriita. Perusteena ratkaisulle ei tältä osin
voi käyttää sitä, että tällainen kaupunkikuvallinen epäsuhta on aikoinaan syntynyt (aivan
eri lähtökohdista johtuen) museokorttelin eteläpuolelle (Kuopionlahdenkadun puolelle).
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
2
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
Vaihtoehdon 2 osalta on 6-kerroksinen massa Kirkkokadun varrella (ilman ylimmän kerroksen sisentämistä) liian massiivinen. Yleisesti ottaen ylimmän kerroksen toteuttamista
sisään vedettynä voi pitää tässä korttelissa hyvänä ratkaisuna.
Museo esittää, että kaupunkikuvallisen istuvuuden parantamiseksi jatkosuunnittelussa
tutkitaan puurivistön istuttamisia kadun varteen (kadun ja rakennusten väliin). Tällainen
puurivi on ympäröivissä kortteleissa yleinen. Ratkaisu sopisi erityisesti Kuninkaankadun
puolelle, mutta voisi hyvin tulla kyseeseen myös muilla katuosuuksilla. Katutilaa rajaamassa olisi ainakin Kuninkaankadun puolella aiheellista olla myös aita (vrt. nykytilanne
ja Kirkkokatu 29).
Asemakaavoituksen vastine
Kuopion keskustaa koskeva modernin rakennusperinnön inventointi on käynnistynyt tämän kaavaprosessin aikana helmikuussa 2015 eikä ehdi valmistua ennen kaavaprosessin päättymistä. Tästä johtuen arvomäärittely on tehty rakennushistoriaselvityksen yhteydessä.
Luonnosvaiheen vaihtoehtotarkasteluista saatujen kannanottojen pohjalta on päädytty
madaltamaan vaihtoehdoissa esitettyjä kuusikerroksisia rakennusmassoja siten, että
korttelin kerroskorkeus on viisi. Kaupunkikuvallista ristiriitaa korttelimuseon matalaan
puutalomiljööseen nähden on pyritty lisäksi lieventämään ylimmän kerroksen rakennusmassan sisäänvedon avulla. Korttelirakenteena on keskustan täydennysrakentamisasemakaavoissa käytetty umpikorttelimallia, jossa rakennukset ovat kiinni katualueen rajassa. Tämä eheyttää viereisissä kortteleissa vallitsevaa 70-luvun vapaampaa ja
hajautuneempaa ns. tuulimyllykorttelirakennetta. Katujen varsilla ei ole yhtenäisiä puurivejä, vaan tonttien reunoilla on siellä täällä puustoa, joka vehreyttää katunäkymiä. Korttelimuseoon avautuva rakentamaton aukko on esitetty symmetrisenä vaikkakin entistä
hieman lyhyempänä. Korttelin aukkoa rajaa muuri ja siihen istutetut puut, jotka tuovat
osaltaan vehreyttä Kuninkaankadun katunäkymään kuten nykytilanteessakin.
Kuopion Veden lausunto 2.10.2010
Muotoiluakatemian kiinteistön/kiinteistöjen vesihuoltoverkostojen liitospaikat Kuopion
Veden verkostoihin säilytetään ennallaan. Nykyisellä kiinteistöllä on liitospaikat jätevesi-,
hulevesi- ja vesijohtoverkostoihin Kuopionlahdenkadun puolella ja toinen vesijohdon
liitospaikka Kirkkokadun puolella. Mikäli Piispantalosta muodostetaan erillinen kiinteistö,
edellyttää tämä rasitteen perustamista viereisen kiinteistön alueelle siten, että sen liitospaikka säilyy nykyisen mukaisena.
Mikäli Piispankadulle rakennettaisiin vesihuoltoverkostot, joihin osoitettaisiin Piispantalon kiinteistön vesihuollon liitospaikat, joutuisi kiinteistö mahdollisesti pumppaamaan
jäte-/hulevetensä kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla ja lisäksi tekemään kiinteistön sisäisten vesihuoltoverkostojen muutostöitä. Piispankadulle rakennettavien verkostojen
rakentaminen vaatii Kuopion Vedeltä noin 30 000 euron investoinnin.
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
3
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
Hulevesien osalta Kuopion Vesi esittää, että asemakaavamuutoksessa huomioitaisiin
maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hulevesien hallinta ensisijaisesti kiinteistön alueella. Hulevesien viivyttämisellä ja imeyttämisellä pystytään pienentämään hulevesiverkostojen virtaamahuippuja ja näin ollen tulvariski pienentyy.
Asemakaavoituksen vastine
Piispantalo muodostuu erilliseksi kiinteistöksi, jolloin alueelle perustetaan erillinen rasite
viereisen kiinteistön kautta nykyiseen liitospaikkaan Kuopionlahdenkadulle.
Kaupunkikuvatyöryhmän lausunto 25.9.2014
Suositellaan jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehtoa 3 kuitenkin siten että jokaisesta rakennuksesta poistetaan yksi kerros johtuen korttelin sijoittumisesta ”Wanhan Kuopion”
välittömään läheisyyteen.
Asemakaavoituksen vastine
Kaava on valmisteltu vaihtoehto 3:n pohjalta. Kirkkokadun puolelta rakennusmassoja on
madallettu kerroksella, mutta sitä vastoin Kuopionlahdenkadun ja Kuninkaankadun puolelta kerrosluku säilyy viisikerroksisena, jolloin samankorkuiset rakennusmassat muodostavat yhtenäisen korttelirakenteen. Lisäksi viides kerros on kauttaaltaan sisäänvedetty, mikä madaltaa rakennusten korkeusvaikutelmaa.
As Oy Brahenpuiston mielipide 2.10.2014
Kohde on eräs Kuopion vanhimmista perinnealueista. Kotiseutumuseon kortteli, Piispanpuisto, Ortodoksikirkko, muut klassiset rakennukset sekä Kuopionlahdenrannan
puistonomaisen miljöön kehittämissuunnitelma eivät tue millään tavalla esitettyjä kerrostaloratkaisuja.
Vastustamme korkeaa kerrostalorakentamista, koska se rikkoo tällä alueella kaikkien
lähiympäristön asukkaiden näkymän ja alueelle tyypillisen "kuopiomaisen" perinteen
arvon.
Alue on hieno esimerkiksi palvelutalotoiminnan näkökulmasta. Puistoja, keskustan ytimessä, hyvät yhteydet. Esitämme, että vaihtoehtoa 0+ harkittaisiin vielä uudestaan.
Katsomme, että kohteen kehittämisessä olisi huomioitava miljöön historiallinen herkkyys
ja sen harmonian säilyttäminen. On erikoista, että puutalorakentaminen ei ole tullut vaihtoehdoksi, vaikka se on sekä Suomessa, että monissa Pohjoismaissa vanhojen, historiallisten kohteiden uudistamisessa enemmän kuin trendi.
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
4
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
As Oy Antinkartanon mielipide 2.10.2014
Historia toistaa itseään
Rouvasväen yhdistys on jo v. 1979 hakenut kaavamuutosta Muotoiluakatemian rakennuksen korottamiseksi. Muulle ympäristölle aiheutuvien haittojen vuoksi hakemus ei johtanut tulokseen. Nyt esitetyistä kaavaluonnoksista As oy Antinkartano voi hyväksyä ns.
nollavaihtoehdon, jossa olemassaolevat rakennukset muutetaan asuinkäyttöön. Se voi
myös hyväksyä uudisrakennukset, kunhan nykyistä rakennuskorkeutta ei ylitetä. Kaavaehdotuksen tulee olla sellainen, ettei olemassaolevien rakennusten eikä niissä olevien
asukkaiden etuja loukata.
Muutoksen tarkoitus ja tavoite
Selostuksen kohdassa 4.1 todetaan kaavamuutoksen hakijan (Kuopion Rouvasväenyhdistys ry) tilanne ja heidän esittämänsä tarve korvata nykyinen rakennuskanta asuinrakennuksilla. Tavoite on ymmärrettävä ja hyväksyttävä, yhdistys ei ole halunnut lähteä
"kiinteistöjalostuksen" kautta tavoittelemaan nykytilannetta suurempaa rakennusoikeutta
ja omaisuusmassaa.
Kaupungin kaavoitusosastolle ei sen sijaan riitä nykyisen rakennusoikeuden (8000 m2)
mukainen uusi asukasmäärä, vaan mitoitukseksi (kohta 5.1.1) on heti asetettu 10000
m2. Lisäksi asiasta laaditussa virallisessa ilmoituksessa mainitaan tavoitteeksi tutkia
nykyistä korkeampien asuinrakennusten sijoittaminen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle. Virallisen ilmoituksen teksti on heti harhaanjohtava ja antaa
väärän mielikuvan koko hankkeesta ja hakijan tarkoituksesta. Kaavaselostuksessa,
kohdassa 1.1 todetaan asian oikea laita eli alueen muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi.
Laadituissa vaihtoehdoissa ei kuitenkaan esiinny lainkaan hakijan toivomaa mallia, vaihtoehdossa VEO+ on yritetty ahtaa uudet asunnot em. väärän tavoitteen mukaisesti nykyisten opetustoiminnan rakennusten kuoriin, joka osoittautuu täysin mahdottomaksi
ratkaisuksi. Muut vaihtoehdot käsittelevät jo kaupungin omaa mitoitusta erilaisin massoitteluin. Nykyistä korkeampi rakennus on jostain syystä haluttu sijoittaa juuri Kirkkokadun varteen, Antinkartanoa vastapäätä, jossa se aiheuttaa jo olemassaolevalle ympäristölle ja asukkaille mahdollisimman paljon haittaa.
Kaavaluonnoksen kehittämisessä ehdotukseksi on ehdottomasti laadittava uusi sekä
hakijan että kaupungin tavoitteiden mukainen vaihtoehto, jossa nykyiset rakennukset
korvataan massoitukseltaan samanlaisilla uusilla asuinrakennuksilla.
Mitoitustarkastelu
Rakennustehokkuudet alueella
(rakennusoikeudet asemakaavakartasta, korttelialat käsivaraisesti mitattuna)
Muotoiluakatemia
Pohjoinen kortteli
Eteläinen kortteli
Uusin asuintalo (tontti)
Kirkkokatu 29
Kortteli
4675
4125
3850
1200
Rakennusoikeus
8000
10876
4480
4150
1120
Tehokkuusluku
1,71
2,33
1,08
1,07
0,93
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
5
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
Käyttötarkoitukseltaan erilaisten tonttien ja kortteleiden keskinäistä tehokkuusvertailua ei
yleensä tehdä, mutta kun Muotoiluakatemian opetusrakennukset puretaan maan tasalle,
syntyy siitä ikään kuin raakamaata ja kun korttelia kaavoitetaan uudeksi asuntoalueeksi
on täysin relevanttia verrata mitoitusta alueella jo olevien asuntokortteleiden ja tonttien
tehokkuuteen. Kaavoituksen tärkeä periaate on maanomistajien tasapuolinen kohtelu
taloudellisesti arvokasta rakennusoikeutta jaettaessa määrätyn alueen puitteissa. Tässä
suhteessa kaavaluonnoksessa on jälleen erikoisia ongelmia. Kaavoitusosaston maksimimitoitus ylittää kaksinkertaisesti ympäröivän aikaisemmin kaavoitetun asuntorakentamisen tehokkuuden ja on kerta kaikkiaan syrjivä näitä tontinomistajia kohtaan. Korttelin
nykyisen rakennusoikeuden säilyttäminen asuntokerrosalana on sekin vielä puolet tehokkaampi naapureihin verrattuna, mutta säilyttämällä nykyinen massoittelu se ei sentään aiheuta täysin uutta kaupunkirakenne- ja kulttuuriympäristöhaittaa ympäröivälIe
asutukselle.
Kulttuurihistoriallinen ympäristö
As Oy Antinkartanon käsityksen mukaan kaikki kaavaselostuksessa esitetyt kulttuurihistorialliset suojelusuunnitelmat ja -merkinnät edellyttävät alueen nykytilan kulttuurihistoriallisen luonteen säilyttämistä. Ohjelmat ja määräykset eivät kuitenkaan yleensä anna
viitteitä kulttuuriympäristön kehittämisestä tai parantamisesta käyttöön tulleiden uusien
menetelmien kautta.
Muotoiluakatemia oli kukoistuksensa aikana laajalti tunnettu ja tunnustettu käsityöperinteen ja - taiteen ja luovuuden keskus Kuopiossa. Jos tämän luovuuden rippeitä olisi vielä ollut jäljellä hankkeen "emännän" - Rouvasväen yhdistyksen keskuudessa, olisi suunnittelun tavoitetaso voinut nousta korkeammalIekin. Kytkemällä Piispantalon ja korttelimuseon puurakennukset toisiinsa "uusvanhalla" puutalokorttelilla - mukana olisi voinut
olla uuden tekniikan puukerrostalojakin - olisi voitu herättää henkiin Kuopion historiallisen, vanhan kirkon ympärillä olleen kaupunkikeskuksen aikaista tunnelmaa.
Erittäin kuvaavaa on alueelta tehdyn rakennushistoriaselvityksen loppulause, joka sisältää sen ainoan uuden toimenpiteen alueen kulttuuriympäristön kehittämiseksi: "Myös
visuaalinen yhteys Piispantalon ja korttelimuseon välillä tulee säilyttää". Siinäpä jälleen
kerran kaikki rakennuskulttuurista - Kuopiossa.
Vastaavaa luovuutta ei esitä myöskään kaupungin virkamiesorganisaatio. Kun yleiskaavassa viereinen korttelimuseo on esitetty yhdessä muotoiluakatemian kanssa yhtenäisenä PY-alueena, olisi ollut mahdollista tulkita tulevaisuutta myös siten, että korttelimuseo voi laajentua Piispantalolle saakka ja se pääsisi lopulta takaisin puutaloympäristöönsä, johon se on aikanaan syntynyt.
Massoittelu
Kirkkokadun varrella ei ole ainuttakaan tapausta, joka vastaisi nyt esitettyä rakennusten
keskinäistä sijoittelua. Vanhojen hyvien suunnittelu perusteiden mukaisesti aina kun pitkä talomassa on kadun suuntainen, on vastapuolen rakennukset käännetty katuun nähden poikittain tai vedetty tontin takarajalle. Esitämme tämän vanhan hyvän käytännön
jatkamista tässäkin tapauksessa eli esitetyn tontin pohjoisreunan massan kääntämistä
poikittaiseksi Kuninkaankadun varteen. Nykyinen nuori ja virtaviivainen arkkitehtikunta ei
tunnu ymmärtävän käsittelevänsä näissä "massoissa" asuvien ihmismäärien keskinäisiä
suhteita. Nyt esitetyssä kahden kuusikerroksisen vastakkaisen kerrostalon massojen
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
6
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
sisällä tulee asumaan n. 200 ihmistä, joiden keskinäisten maisemallisten ja asuntokohtaisten näkymien ja naapuruuden suhteita kaavassa suunnitellaan.
As Oy Antinkartano rakennettiin silloin voimassa olleen kaavan mukaiseksi. Siksi talon
eteläpuolella on parvekkeet ja pääosa ikkunoista. Huoneistoista valtaosalla on ikkunat
(ikkuna) auringon puolella. Talo on sen verran iäkäs, että osa asukkaista on vanhoja tai
uusia lapsiperheitä. Heille auringonvalo on välttämätön. Läheskään kaikilla ei ole vapaaajan asuntoja tai heillä ei ole liikkumiskykyä. Jos korkea kivimuuri tulee Antinkartanon
eteen, se alentaa väistämättä kiinteistössä olevien huoneistojen arvoa. Tätä lausuntoa
laadittaessa on lähellä syyspäiväntasaus ja nyt keskipäivän auringossa eteläisen talon
varjo ulottuu juuri Antinkartanon talon kivijalkaan. Mikäli eteläpuolella olisi kuusikerroksinen talo, olisivat kolme alinta kerrosta jo varjossa ja tulevana edelleen pimenevänä vuosineljänneksenä keskipäivän varjo nousisi varmaankin neljänteen ellei viidenteen kerrokseen saakka.
Vastaavasti Antinkartanon tonttikohtainen puustokaista kadun ja talon välissä on lähes
50 vuotta ollut myös ainutkertainen koko kadun varren tonteilla. Uusin asuintalo Kirkkokatu 29:ssä jatkoi jonkin aikaa sitten tätä istutusmallia ja sai siis silloin myös kaavaosaston siunauksen hyväksyttävänä "uutena" mallina korttelirakenteessa. Mikäli Antinkartanon puusto joutuu nyt kärsimään eteläpuolelle tulevan rakennuksen em. varjostusvaikutuksesta ja joudutaan poistamaan, menetetään sen hyödyt talon asukkaille. Puusto vaimentaa sekä katumelun että pölyn haittaa asunnoille ja vaimentaa ns. "tuulitunneliefektiä" uuden katutilan muodostamassa syvässä kuilussa. Kaavassa voitaisiin määrätä, että
Kirkkokadulle suunniteltujen rakennusten ja kadun väliin jätetään samanlainen puistokaista kuin on Antinkartanossa. Se vahvistaisi puistotunnelmaa ja liittäisi rakennukset
paremmin olemassa olevaan kokonaisuuteen.
Kahden massiivisen talomassan rinnakkainen asettelu kadun vastakkaisille puolille on
haitta myös uusien asuntojen markkinoinnille. Ostajien nähdessä jo esitteestä ja varsinkin valmistuneiden asuntojen näytössä vastakkaisen naapurirakennuksen voi ostohalu
haihtua saman tien. Vastaava reaktio koskee myös Antinkartanon asuntojen tulevaa
myyntiä ja siis laskee asuntojen arvoa.
Vaikutukset
Kaiken edellä esitetyn perusteella kohdassa 5.4.1 esitetty kaavoitusosaston lopullinen
johtopäätös voitaisiin hyväksyä, mikäli olemassaoleva rakennuskanta korvattaisiin nimenomaan kaavan tarkoituksen mukaisesti uusilla vastaavilla asuinrakennuksilla. Nyt
esitetyt vaihtoehdot 1-3 kuitenkin kääntävät asian juuri päinvastaiseksi. Näissä vaihtoehdoissa esitetty Antinkartanon vastapäätä olevan rakennusmassan kaksinkertaistaminen korkeussuhteessa vastoin muutoksen hakijan ja kaavan tarkoitusta aiheuttaa aivan
ilmeisesti asukkaiden elinympäristön merkityksellistä heikkenemistä näkymien, maiseman, katumelun ja -pölyn sekä ilmastollisten olosuhteiden osalta ja kaavaluonnos on
tältä osin MRL:n 54 §:n mukaisesti lain vastainen ja hylättävä.
Kaavaprosessi
Edellä esitetty osoittaa, että kaavoituksen jatkaminen nykyisen luonnoksen pohjalta luo
enemmän ongelmia, kuin mitä se pystyy ratkaisemaan. Suunnitteluprosessi tulisikin
aloittaa uudestaan ylemmältä ohjaavalta tasolta eli yleiskaavasta.
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
7
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
Voimassaolevassa ja oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa asemakaava-alue on Julkisten
palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Jos asemakaavaa nyt muutetaan, tulisi yleiskaavan
ohjauksen mukaisesti alueen käyttötarkoitukseksi merkitä PY tai sitä vastaava asemakaavallinen käyttötarkoitusmerkintä. Tästä poikkeava asemakaava on yleiskaavan vastainen ja voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen kun yleiskaava on ensin muutettu. Kaavaselostuksen mukaan keskustan osayleiskaavan uusiminen on käynnissä. Muotoiluakatemian korttelin käyttötarkoitus tuleekin tutkia tämän osayleiskaavan uudistamisen
yhteydessä ja jatkaa asemakaavan laatimista vasta sen jälkeen uuden yleiskaavan ohjauksen mukaisesti.
Liisa Räisäsen mielipide 18.9.2014
Järkyttävän näköinen ja kaupunginosan miljööseen täysin sopimaton suunnitelma. VI-V
kerroksiset talot ympäri korttelia ovat liian massiiviset ja hävittävät puistomaisuuden,
joka tällä hetkellä vallitsee korttelimuseon ja lääninhallituksen alueella.
Paras ratkaisu kyseiselle alueelle on 0+ vaihtoehto, jossa kaunis piha-alue säilyisi. Hieno paikka senioriasumiseen! Ihmettelen, ettei muka löydy tällaiseen rakennushankkeeseen tekijää! Luulen, että raha näyttelee suurta osaa tässäkin asiassa.
Jos kaikesta vastustelusta ja valituksista huolimatta kortteliin tulee asuinkerrostaloja,
toivon korkeus ei ylitä nykyisiä korkeuksia ja että on samassa linjassa ”Rouvasväen”
talon kanssa Piispankadun puolella.
As Oy Maaherrankatu 1, Tuula ja Heikki Pirisen sekä Maisa ja Timo Netolan
mielipide 8.10.2014
Vaihtoehtojen puute: Valmisteluaineistossa esitellyt vaihtoehdot antavat kovin kapean
kuvan korttelin suomista kaupunkikuvallisista mahdollisuuksista. Materiaalin perusteella
vaikuttaa siltä, että määräävänä tekijänä vaihtoehtojen laadinnassa on ollut rakentamisesta saatava taloudellinen hyöty ja tavanomaisella tavalla toteutettavien asuinkerrostalojen helppo suoraviivainen toteutettavuus. Kaupunkikuvalliset vaihtoehdot ovat jääneet
esittelemättä. Niitä tulisi olla mukana valmisteluvaiheen vaihtoehdoissa vertailun mahdollistamiseksi. Paikan keskeisyys ja arvokkuus edellyttävät asian tutkimista myös kaupunkikuvalliselta kannalta. VEO+ ja VE3 (korjattuna) ovat nyt nähtävillä olevista vaihtoehdoista parhaimmat.
Rakennusten korkeus: VE3 vaihtoehdosta tulee saada etelän puoleisen sivun rakennuksesta kerros pois, jotta se paremmin myötäilisi ympäristönsä rakennusten räystäslinjoja ja mittakaavaa. Kattokerrosten sisäänvedoilla kadun puolella saadaan aikaan se,
että rakennusmassat madaltuvat visuaalisesti kadun puoleisilla sivuilla, mutta sisäänvedon tulisi olla nyt esitettyä reilumpi mitaltaan, jotta tämä kaupunki kuvallinen tavoite toteutuisi myös käytännössä. Kolmen metrin sisäänvedon vaikutus katoaa parveke- ja terassi rakenteisiin sekä niiden lasituksiin.
Massoittelun massiivisuus: Uudisrakennusten massoittelu on kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa (VE1, VE2 ja VE3) ympäristönsä rakeisuuteen nähden liian massiivista. Ts.
Kirkkokadun ja Kuopionlahdenkadun puoleiset rakennusten sivut on esitetty toteutettaKUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
8
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
vaksi yhdestä pituussuunnassaan jakamattomasta massasta. Se ei toista millään tavalla
ympäristön rakennusten rakeisuutta ja saa aikaan ylisuuren ja paikkaansa sopimattoman, ympäristöstään piittaamattoman vaikutelman. Tämä massan jakamattomuus osiin
ei korjaannu pelkästään julkisivujen detaljointia lisäämällä. Massan jakamisesta on hyvänä suunnittelijan kehittämänä esimerkkinä VE3 vaihtoehdossa esitetty Kuninkaankadun puoli, jossa rakennusmassa on saatu visuaalisesti katkeamaan ulkoseinien osalta,
mutta valitettavasti kattokerros sitoo edelleen rakennusmassat suunnitelmassa ristiriitaisesti toisiinsa. Katkaisun soisi kulkevan läpi koko rakennuksen kulman katutasolta vesikatolle asti. Tätä samaa ratkaisua olisi syytä käyttää myös Kirkkokadun puoleisella kulmalla.
Uudisrakennusten pituus: Ongelmana vaihtoehdoissa on myös se, että suojeltava ja
kaunis puutalo korttelin keskellä jää puristuksiin ylisuurten uudisrakennusten väliin. Tätä
vaikutelmaa lisää se, että uudisrakennukset työntyvät täydeltä mitalta Kuninkaankadun
ja Piispankadun puoleisiin päätyihin. Kirkkokadun ja Kuopiolahdenkadun puoleisten uudisrakennusten pituutta Iyhentämällä olisi mahdollista tehdä tilaa tontin rajasta sisäänvedetylle puurakennukselle ja samalla pääkatujen varsien uudisrakennusten pituus alkaisi vastata muita ympäristön kerrostalojen pituutta. Arvorakennuksen, vaikkakin kooltaan pienen, soisi tulevan paremmin esille korttelissa. Onhan se yksi kauneimmista Piispanpuistoa reunustavista rakennuksista.
Vastinpari ja pihan valoisuus: Kuninkaankadun puoleisella sivulla olisi syytä myös esittää vaihtoehto, missä lännen puoleisen korttelimuseon puutalojen mittakaava on paremmin huomioitu sitä vastapäätä olevan uudisrakennuksen massaa suunniteltaessa.
Matala esim. kaksikerroksinen ja kenties puurakenteinen rakennusmassa toimisi uudiskorttelissa kohteliaana vastinparina samassa pihapiirissä suojeltavalIe puurakennukselle
ja samalla se sallisi myös ilta-auringon pääsyn korttelin sisäpihalle, jolla oleskelu- ja leikkialueet sijaitsevat. Tämä parantaisi näin myös uudiskorttelin asumisen laatutasoa kaupunkikuvallisen tilanteen kohenemisen lisäksi.
Tiivis ja matala vaihtoehto: Kokonaan esittelemättä on jäänyt ns. tiiviin ja matalan kaupunkirakentamisen vaihtoehto. Sillekin löytyisi kaupunkikuvallisia perusteluja ympäristössä museokorttelista lähtien. Taloudellisessa mielessä vaihtoehto ei luonnollisestikaan
ole nyt esitettyjä vaihtoehtoja tuottoisampi, mutta samalla helpottuvat myös pysäköinnin
ratkaisut korttelissa kun kalliilta pysäköintikellarin rakentamiselta vältytään. Taloudellisessa mielessä kysehän on optimaalisesta balanssista korttelin rakentamiseen asetettujen panosten ja siitä saatavan tuoton suhteen.
Liiketilan puute: Väinölänniemen kaupunginosassa ei tällä hetkellä ole juurikaan tiloja
kaupallisille palveluille. Lähin elintarvikekauppa on melko kaukana nyt suunnittelun kohteena olevasta korttelista. Nähtävillä olevissa vaihtoehdoissa ei ole esitetty lainkaan liiketiloja, vaan kaikki suunnitellut katutason yläpuolella olevat tilat ovat asuntoja. Esim.
Kirkkokadun ja Piispankadun kulma tuntuisi hyvin luontevalta paikalta liiketilalle, joka
elävöittäisi samalla Piispanpuiston miljöön kaupunkikuvaa. Vastaavassa kohtaa on nykyisessä korttelissa näyttelytila, joka on ollut Piispanpuiston miljöössä kaupunkikuvankin
kannalta mielenkiintoinen ja rikastuttava paikka. Suuren korttelin toteuttaminen näin
keskeiselle paikalle ilman ainuttakaan liiketilaa viestii Kuopiolaisen kaupunkikulttuurin
heikosta tilasta, jota esitettyjen vaihtoehtojen kaltainen lähiökerrostaloista tuttu monofunktioinen rakentaminen toteutuessaan vain edelleen vahvistaa.
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
9
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
Pentti Hiltusen mielipide 7.10.2014
Valmisteilla oleva Muotoiluakatemian asemakaavamuutosehdotus on ristiriitainen monilta osin ja sen vuoksi asemakaavan muutoksen valmistelu tulee lopettaa. Valmisteluaineistossa olevan rakennushistoriaselvityksen johtopäätökset ovat ristiriidassa siinä esitetyn historiaselvityksen kanssa. Vastaavasti asemakaavan muutoksen selostusluonnoksen perusteet ovat ristiriidassa muiden voimassaolevien kaupungin kehittämistä ohjaavien määräysten ja ohjeiden kanssa. Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista johdetut
tavoitteet ovat vain toiveita ja lauseita, joita ei mitenkään perustella ja esitetyt asuinkerrostaloluonnokset ovat selkeästi ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.
Muutosehdotuksen tausta-aineisto ei siten täytä MRL 1:9 pykälän määräystä. Toteutuessaan se vaikuttaisi Kuopionlahden ja Väinölänniemen alueisiin ja niiden asukkaiden
asuinolosuhteisiin voimakkaasti. Merkittävin kaavamuutoksen valmistelun lopettamista
puoltava asia on kaavailtu kohtuuttoman suuri, yli 25 %:n, rakennusoikeuden lisäys.
Kohtuuton tämä on monestakin syystä ja erityisesti siksi, että se merkitsee yli 2.000.000
euron ansiottoman arvonnousun realisoitumista tontin omistajalle. Kuopion palveluverkosto vuonna 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen 2025 -selvityksessä mm.
todetaan, että Kuopion ikärakenne vanhenee voimakkaasti ja se lisää ikääntyville tarjottavien ja erityisesti perusturvan, terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelujen kysyntää. Selvityksessä lausutaan: "Etteivät keskusten parhaat palveluille soveltuvat tontit mene esim. pelkästään asumisen käyttöön." Kaupungin Y-tonttiselvityksen yhteenvedossa todetaan mm. että Y-tontteja edelleen tarvitaan ja tarpeet voivat olla jopa
sellaisia, joita on tänä päivänä melko vaikea ennakoida. Näiden seikkojen perusteella
asemakaavan säilyttäminen on perusteltua ja se ei ole este tontin kehittämiselle, jos
tahtoa löytyy. Kaupungin palveluverkoston kehittämistavoitteet antavat suuntaa ja ideoita tontin kehittämiselle.
Ilmastopoliittisten periaatteiden vastainen kaavailtu muutos on nimenomaan siksi, että
se lisäisi voimakkaasti autoliikennettä alueella. Kuopion väestöennusteen mukaan keskustan asukasmäärään ei ole odotettavissa merkittävää kasvua. Edellä esitetyn perusteella mm. auton omistajien määrä keskusta-alueella ei kasva, vaan päinvastoin vähenee, mikä korostaa keskustan kaupunkirakenteen jalankulkuvyöhykkeen kehittämisen
tärkeyttä. Esitän mielipiteenäni, että Muotoiluakatemian 1-20-1 asemakaavan muutosvalmistelu lopetetaan perusteettomana, tarpeettomana ja ympäristöönsä soveltumattomana.
Riisa-Inkeri Heikkisen mielipide 1.10.2014
Valmisteluaineistossa esitellyt vaihtoehdot eivät sovi korttelin eivätkä muun lähiympäristön tyyliin. Ne on hylättävä.
Valmistelu on suoritettava uudelta pohjalta, joka säilyttää Piispanpuiston ympäristön levollisen kaupunkikuvan ja ottaa erityisesti huomioon korttelimuseon ja Kuninkaankadun
varrella olevat vanhat puutalot aina Minna Canthinkadun kulmaan saakka.
Kyseiselle alueelle (Piispankatu 8) tulee rakentaa Piispantalon ja korttelimuseon rakennusten tyyliin asuinkäyttöön sopivia puutaloja, jotka voisivat olla kaksikerroksisia. Vanha
puutalomiljöö voidaan säilyttää/palauttaa 'uudisrakentamalla' se yhtenäiseksi tyyli kokoKUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
10
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
naisuudeksi, josta voisi tulla esimerkki oivallisesta miljöösuunnittelusta ja ennakkoluulottomasta puutalorakentamiskokeilusta.
Nykyiset suunnitelmat luovat mielikuvan' ahneesta rahastusrakentamisesta'. Tarvitaanko
Kuopion keskustassa todella tällaista rakentamista? Unohtuivatko suunnittelussa esteettiset ympäristöarvot ja niiden kunnioittaminen ja säilyttäminen? Piispanpuiston ympäristössä on vanhoja klassisen tyylin rakennuksia: entinen lääninhallituksen rakennus on
varsinainen helmi, ortodoksinen kirkko on omatyylisensä ja sen vieressä on klassisia
linjoja noudatteleva nykyinen maanmittaustoimisto. Mutta entäpä sen vieressä oleva
'Ruhtinatar'? Se rikkoo levollisen kokonaisuuden mauttomilla pylväsrakennelmillaan ja
on muutoinkin 'pröystäilevän' oloinen. Ihmettelen, miten tuollainen rakennus on saatu
rakentaa tällaiseen puisto- ja rakennusympäristöön? - Tyylitaju on ollut pahasti hukassa.
Kysynkin, tarvitaanko enää lisää 'tyylirikkoja' alueelle, vai voitaisiinko jo vihdoin arvostaa
ympäristöä kokonaisvaltaisesti ja rakentaa sitä sen lähtökohdista käsin eikä yli tehokkaan maankäytön ja rahastusrakentamisen pohjalta.
Pirjo Soinisen mielipide 8.10.2014
Mielestäni valmisteluaineistossa olisi hyvä olla mukana 4. vaihtoehtona uudisrakentaminen, jossa rakennusmassat ovat matalammat ja volyymi sijoitettuna tasapainoisemmalla
tavalla suhteessa Piispanpuistoon ja Piispantaloon.
Perustelut:
1. Puistoa ympäröivä rakentaminen on esitettyjä vaihtoehtoja matalampaa kaikilla muilla
sivuilla paitsi pohjoispuolella, missä entinen Kuopion tyttölyseon rakennus julkisena rakennuksena on arvolleen oikeutetusti dominantti ympäristössä. As. Oy Ilmarinen ja 50luvulla rakennettu asuinrakennus Maaherrankadun ja Kirkkokadun kulmassa muodostavat puiston pohjoisen frontin ja portin kohti lääninhallituksen rakennusta, joten niillä on
oikeutuksensa eikä niitä mielestäni tule käyttää perusteluna uuden rakentamisen korkeuksille.
2. "Piispanpuiston aluekokonaisuus on kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä".
Korttelia tulee käsitellä kokonaisuutena ja osana em. arvokasta ympäristöä. Esitetyt
vaihtoehdot VE1, VE2, VE3 eivät riittävästi ota huomioon vallitsevia ympäristön kulttuuriarvoja kaupungin syntysijoilla: puistoympäristö, jota rajaa matala/puistoon nähden
symmetrinen rakennuskanta ja jossa ympäröivillä julkisilla rakennuksilla on dominoiva
asema.
3. Monimuotoisuus ja kerroksellisuus. Pelkän asumisen sijoittaminen esitetyssä laajuudessa ja muodossa ympäristöön, joka on perinteisesti ollut ja on yhä monimuotoinen,
kerroksellinen ja poikkeuksellisen rikkaasti kulttuurisia arvoja ilmentävä, on ristiriidassa
keskustan monimuotoisuustavoitteen kanssa. Kortteliin tulisi sijoittaa vähintään kaupallisia, mielellään myös hyvinvointi- tai vanhusten palveluja tukemaan ympäristön asukkaiden yhteisöllisyyttä ja kotona asumisen mahdollisuutta.
4. Fyysinen ympäristö, pienilmasto, varjoisuus, näkymät. Esitetyt vaihtoehdot tuovat
puiston luoteiskulmaan ympäristölle vieraan ja muihin rakennuksiin nähden ylikorkean
rakennusvolyymin, joka varjostaa ympäristöä ja estää näkymiä olevista asunnoista sekä
vaikuttaa epäedullisesti puiston ja katutilojen pienilmastoon.
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
11
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
Matalamman rakentamisen yksi toteuttamistapa voisi olla oheinen kaupunkikerrostaloidea, jossa pohjoinen ja eteläinen massa ovat kapearunkoisia läpitalonasunnoille ja
Kuninkaankadun suuntainen massa syvärunkoinen, jossa asunnot avautuisivat itään ja
länteen. Kuninkaankadun puolella voisi olla sisäänvedetty 5. kerros ja yli kaupungin katsovat luksusasunnot. Kokonaisuus muodostaisi tasapainoisen taustan Piispantalolle, ei
varjostaisi naapureita eikä itseään, sallisi monipuolisen asuntojakauman sekä hyvät
asuntojen suuntaukset. Porttikongit liittäisivät Piispantalon Kuninkaankadun historialliseen miljööseen. Oheisessa ideassa kokonaiskerrosala vastaa VE 2:n kerrosalaa. Pohjakerroksessa tulisi olla vähintään päivittäistavarakauppa, mielellään hyvinvointipalveluja, kahvila yms. Pysäköinti tulisi järjestää mahdollisimman kompaktisti osittain syvemmän rakennusrungon alle, jolloin Piispantalon puutarhaa voidaan kehittää osana puistomiljöötä. Ideat ovat vapaasti hyödynnettävissä korttelin jatkosuunnittelussa.
Pirjo Soinisen ideasuunnitelma
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
12
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
Asemakaavoituksen yhteinen vastine mielipiteisiin
Kortteli 1-20 sisältyy Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY)
kohdeluetteloon (Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu). Kohteen kuvauksessa luetelluista arvokkaista, säilytettävistä rakennuksista korttelissa 1-20 on vain
vuonna 1856 valmistunut Piispantalo. Maakuntakaavassa Piispantalo on kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeä kohde. Piispantalo on myös
asemakaavalla suojeltu kohde. Sitä vastoin 60- ja 70 -luvulla valmistuneet koulurakennukset korttelissa 20 eivät kuulu suojeltuihin rakennuskohteisiin.
Myös Kuopion kulttuuriympäristö- Strategia ja hoito-ohjeet –raportissa korttelin koulurakennukset eivät sisälly Piispanpuiston ympäristö –kohdealueeseen. Koulurakennuksia ei
siis ole arvotettu suojeltaviksi, eivätkä ne edusta tyypillistä tai myöskään harvinaista koulurakentamista maassamme. Korttelin suojeluarvoista ja kaavan käyttötarkoituksesta on
neuvoteltu Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa. Neuvotteluissa on todettu,
että koulurakennukset voidaan korvata uudisrakennuksilla.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on toteuttaa kaupungin kasvustrategiaa ja kaupunkirakenteen kehittämistavoitteita viihtyisästä, monipuolisesta, tasapainoisesta ja kestävän kehityksen huomioivasta kaupunkirakenteesta. Tehokas täydennysrakentaminen
lisää alueen väestönkehitystä, ikärakenne monipuolistuu sekä palveluiden kannattavuus
ja kehittämismahdollisuudet paranevat. Myös lähipalveluiden toiminta on paremmin turvattu pitkällä aikajänteellä. Em. tavoitteet huomioiden mielipiteissä esitetty alueen kaavoituksen lopettaminen ei ole tarkoituksenmukaista.
Kirkkokadun varren rakennettu ympäristö edustaa hajautunutta 60- ja 70 luvun korttelirakennetta, jota myös on kutsuttu ”tuulimyllykortteliksi”. Korttelit muodostuvat pitkistä
massoista, pihat ovat avoimia ja tuulisia, katutila ei rajaudu ja kaupunkitilaa ei muodostu. Pihoihin muodostuu tuulen solia, mikä vähentää ulkotilojen viihtyisyyttä. Tämän
vuoksi kaavaehdotuksen periaatteena on kuten viime vuosina ruutukaavakeskustan
asemakaavan muutoksissa yleensäkin, palauttaa ruutukaavakeskustaan mahdollisuuksien mukaan Kuopion keskustan alkuperäinen korttelirakenne, umpikorttelimalli rännikatuineen. Pienilmastoltaan edullisempi umpikortteli tuo ulkoalueisiin vuotuista pitempää
käyttöaikaa, tuo säästöjä rakennusten käyttökuluissa ja ennen kaikkea luo turvallisemman pihaympäristön.
Kaikki valmisteluvaiheen vaihtoehdot ja kaavaehdotukseen valittu lopullinen suunnitelma
on laadittu hakijan toiveiden ja tavoitteiden pohjalta. Mielipiteessä mainittu Rouvasväenyhdistyksen aiempi korotushanke ei kariutunut naapurikiinteistöjen vastustukseen
vaan muihin, mm. taloudellisiin seikkoihin.
Asemakaavan valmisteluvaiheessa on laadittu vaihtoehdot 0+, VE1, VE2 ja VE3. Saatujen mielipiteiden johdosta tutkittiin vielä vaihtoehdot VE3.1 ja VE4. Kaavan muuttamiseen vaikuttaa ennen kaikkea olevien tilojen tyhjilleen jääminen ja se, ettei kortteliin löydy opetus- tai muutakaan rakennuksiin sopivaa käyttöä. Tämä liittyy laajempaan opetustilojen keskittämiseen suurempiin yksiköihin. Tästä johtuen hakijan vaihtoehdoksi jää
asumisen tuominen kortteliin.
Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehtotarkastelujen ja niistä saatujen kannanottojen pohjalta siten, että pohjoisen puoleisesta rakennusmassasta on poistettu ylin kuudes kerros,
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
13
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
jolloin koko kortteli on symmetrisesti viisikerroksinen. Lisäksi ylin kerros on kauttaaltaan
sisään vedetty. Sisäänveto kadun puolella saa aikaan sen, että rakennusmassat madaltuvat visuaalisesti kadun puoleisilla sivuilla.
Kaavan yhteydessä on myös selvitetty varjostuksen vaikutusta naapurikortteleihin. Selvityksestä käy ilmi, että varjo lankeaa asuinkerrostaloista kadun pohjoispuolella olevaan
rakennukseen vain alimpien kerrosten osalle. Uudisrakennusten varjostus naapurikortteliin on keskusta-alueella tavanomainen.
Kortteliin suuntautuva liikennemäärä verrattuna aiempaan opetuskäyttöön ei lisäänny
ainakaan merkittävästi ja saattaa jopa vähentyä, joten se ei vaikuta liikenneturvallisuuteen. Nykyinen kadunvarsipysäköinti ja autopaikkojen etsiminen korttelin ympärillä vähenee, sillä korttelin autopaikat on sijoitettu maanalaiseen pysäköintikerrokseen. Piispankadulle esitetty pyörätie lisää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallista liikkumista
ruutukaava-alueella. Kaavaehdotus myös tiivistää alueen rakennetta. Korttelin pysäköintiratkaisuun ei tuo välttämättä helpotusta rakennusoikeuden vähentäminen, koska se
voisi johtaa maanpäälliseen pysäköintiratkaisuun, jolloin autopaikat sijoittuisivat pihalle
estäen pihan käytön leikki- ja oleskelualueena.
Asemakaavassa ei määritellä rakennusmateriaaleja, joten kaava ei sulje pois puuta rakennusmateriaalina. Asemakaavan havainneaineisto on suuntaa-antava, rakennuksen
ulkoasu ja materiaalit tarkentuvat rakennuslupaprosessissa.
Kaava sallii liiketilojen sijoittamisen kortteliin. Havainnekuvissa on esitetty liiketilaa Kirkkokadun ja Kuninkaankadun kulmaukseen. Tämä vähimmäisliiketila on asemakaavaehdotuksessa määrätty toteutuvaksi. Piispantalossa on tällä hetkellä toimitiloja, jotka jäävät
myös tulevaisuudessa toimisto- ja yleiseen opetuskäyttöön.
Kiinteistökehityshankkeet ovat aina riippuvaisia useista eri tekijöistä, josta yksi on luonnollisesti taloudelliset seikat. Korttelin tilojen tyhjilleen jääminen vaikuttaa paitsi taloudellisesti hakijan olosuhteisiin myös muiden mm. lähiympäristön asukkaiden viihtyisyyteen
ja pitkällä tähtäimellä myös kaupungin talouteen.
Vaikka korttelin rakentaminen muuttaa kaupunkikuvaa ja asukkaiden olosuhteita sekä
jossain määrin lähinaapureiden ikkunoista avautuviin näkymiin, ei se kuitenkaan ole niin
merkittävää, että se estää kaavan ratkaisun. Kaavan mukainen maankäyttöratkaisu täyttää Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset sisältövaatimukset, eikä aiheuta asemakaavoituksen arvion mukaan MRL:n 54 §:n tarkoittamaa naapureiden tai muiden
kaupunkilaisten elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei
ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Kaavaratkaisun myötä alueen asukasmäärä lisääntyy, mikä osaltaan vaikuttaa keskustan nykyisen palvelutason säilymiseen ja jopa paranemiseen. Asemakaavoituksen mielestä kaavaehdotuksen mukainen
rakentaminen soveltuu rakennettuun ympäristöön ja täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennusten sijoittelu on kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti perusteltua. Ruutukaavaverkosto eheytyy ja kaupunkirakenne tiivistyy.
Kaava on myös ilmastopoliittisen ohjelman mukainen, koska se tiivistää ja eheyttää
kaupunkirakennetta. Nykyisten määrällisesti puutteellisten kadunvarsipysäköintipaikkojen tilalle kaavassa on esitetty korttelin tarvitsemat autopaikat maanalaisina autopaikkoina korttelin sisälle, jolloin autopaikat ovat piilossa katseilta ja ne eivät myöskään rasita
kadun varsia.
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
14
ASEMAKAAVAN MUUTOS / MUOTOILUAKATEMIA
LAUSUNNOT VASTINEINEEN
Voimassaolevassa ja oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa vuodelta 2000 asemakaavaalue on Julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Yleiskaava on tavoitteiden osalta
vanhentunut ja sen uusiminen on keskustan osalta käynnissä. Valmisteltavana olevassa
keskustan osayleiskaavassa tullaan mahdollistamaan myös asuminen. Koska nykyinen
tilanne on Muotoiluakatemian muualle siirtymisen takia muuttunut, eikä rakennuksiin ole
löytynyt korvaavaa käyttäjää, on asemakaavan muuttaminen välttämätöntä. Kaavaehdotuksessa kortteli on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueeksi.
Y-tonttiselvitys koskee Kuopion rakentamottomia ja vapaita Y-tontteja. Selvityksessä ei
ole huomioitu Muotoiluakatemian korttelia, sillä koulutoiminnan lakkaaminen korttelissa
ei tuolloin ollut odotettavissa. Asemakaavaehdotuksessa ei myöskään ole suljettu pois
mahdollisuutta säilyttää korttelia edelleen opetuskäytössä tai että korttelissa olisi palveluasumista.
Muistutuksissa mainitun kaavoituksen tasapuolisuusperiaatteen osalta todettakoon, että
mikäli jollekin muullekin tontille jatkossa halutaan lisää rakennusoikeutta, se on mahdollista, mikäli hanke sopii kaupunkikuvaan ja ympäristöön, autopaikat ja muut pihajärjestelyt voidaan toteuttaa eikä hankkeesta aiheudu kohtuutonta haittaa naapurustolle. Muutoksen hakijalta edellytetään kaupungin kanssa tehtävää maankäyttösopimusta, jolloin
hakija sitoutuu suorittamaan MRL:n 59 §:n tarkoittaman, asemakaavan laatimisesta perittävän korvauksen sekä asemakaavan muutoksesta kaupungille MRL 12 a luvun mukaiset yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset, mikä varmistaa kaavaprosessissa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen. Kiristyvä taloustilanne pakottaa
kaupungin etsimään täydennysrakentamiskohteita rakennetuilta alueilta. Kun täydennysrakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta ja nykyinen rakennuskanta korvataan
uudisrakentamisella, on tarkoituksenmukaista tutkia mahdollisimman tehokas, ympäristöön sopiva ratkaisu. Valmiin kunnallistekniikan piiriin sijoittuva asuntorakentaminen vähentää osaltaan tarvetta laajentaa kaupunkirakennetta ja on siis kaavatalouden kannalta
erittäin perusteltua. Täydennysrakentaminen on myös kestävän kehityksen periaatteiden
mukaista.
Hankkeen yritysvaikutukset ovat positiiviset, sillä tehokkaamman täydennysrakentamisen myötä palveluiden kannattavuus ja kehittämismahdollisuudet paranevat.
Myös lähipalveluiden toiminta on paremmin turvattu pitkällä aika-jänteellä. Lisäksi voidaan todeta, että uudisrakentamisella on merkittävä työllistävä vaikutus.
KUOPION KAUPUNKI • KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT • ASEMAKAAVOITUS
15