Kun arki ei suju, kyse voi olla aistikäsittelyn ongelmista - ADHD
2/2015 ADHD-liiton jäsenlehti Adhd ikääntyneillä ‒ elinikäperspektiiviä tarvitaan s. 10 Kun arki ei suju, kyse voi olla aistikäsittelyn ongelmista s. 16 Opetussuunnitelma on lupausasiakirja vanhemmille s. 20 adhd-liitto ry ˗ adhd-förbundet rf ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd-oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhd-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. PUHELINNEUVONTA ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF maanantaista perjantaihin klo 9–11 Puh. 040 541 7696 Pakarituvantie 4, 00410 HELSINKI Puh. 050 354 4325 [email protected] www.adhd-liitto.fi www.facebook.com/adhdliitto HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh. 045 636 1841 Kuntoutussuunnittelija Kaisa Parviainen Puh. 050 400 6478 Järjestösuunnittelija Maria Uitto Puh. 050 373 7455 Projektipäällikkö/Porina-projekti Kaisa Humaljoki Puh. 050 438 3633 POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Järjestösuunnittelija Katja Suni Puh. 045 657 8720 Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 [email protected] ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Minna Lindeqvist Puh. 040 778 2677 [email protected] Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 Sähköpostit ovat muotoa [email protected] ellei toisin mainita. ADHD-liiton toimisto on kiinni kesätauon ajan 16.6. - 9.8.2015. Normaaliin toimintaan palaamme jälleen maanantaina 10.8.2015. 2/ 2 0 15 2 sisällys Tässä numerossa Kannen kuva Terhi Kakkonen 4Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 6 Liitto ilmoittaa 7Porina-nurkka ADHD-liiton kevätkokous sekä Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät 8ADHD-kokemusosaajaprojektin terveiset ja kiitokset 10 Adhd ikääntyneillä ‒ elinikäperspektiiviä tarvitaan 20 Opetussuunnitelma on lupausasiakirja vanhemmille 21 Läroplansgrunderna är ett löfte för oss föräldrar 22 Sopeutumisvalmennuskurssin kuulumisia 24 ADHD-liiton toiminta vuonna 2014 26 Vertaistukiohjaajien sekä kokemuskoulut- tajien koulutusviikonloppu 28Jäsenyhdistykset 11 Adhd hos äldre, dags för ett livsloppsperspektiv 30Yhdistyksiltä 13 Kuntouttavassa työtoiminnassa ADHD-liitossa 31 14 Aikuisten adhd näkyvämmäksi 32Kirjaesittelyt 16 Kun arki ei suju, kyse voi olla aistikäsittelyn ongelmista Oletko terveydenhuolto-, kasvatus-, opetus- tai sosiaalialan ammattilainen? 18 Ammattilaiset kaipaavat kipeästi tukea pienten lasten digipelaamisen käsittelyyn Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Pakarituvantie 4 (3. krs) 00410 HELSINKI Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh. 045 636 1841 Toimitussihteeri/taitto Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 Toimituskunta ADHD-liiton työntekijät sekä vaihtuvia avustajia Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmissa vakavia puutteita Muistathan, että voit liittyä ammattilaisjäseneksi ADHD-liittoon. Lue lisää jäsenyydestä www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/tietoa-jasenyydesta. Tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325 [email protected] Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Ilmestymisajat AineistotIlmestyy 1/2015 26.1.2015 viikko 9 2/2015 4.5.2015 viikko 23 3/2015 10.8.2015 viikko 37 4/2015 4.11.2015 viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 3 Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. 26. vuosikerta ISSN-L 1459-5753 ISSN 2323-4490 2/ 2 0 15 pääkirjoitus Hyvät lukijamme H yvät lehden lukijat, niin taas ollaan pika vauhtia melkein kesässä. Tuntuu siltä, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin vuodet vierähtävät. On kuitenkin ehtinyt tapahtua monia asioita, jotka ilahduttavat ja ihmetyttävät. Yksi näistä asioista on uusi sosiaalihuoltolaki, jonka tarkoitus on lisätä matalan kynnyksen palveluja. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan huhtikuussa 2015. Uuden sosiaalihuoltolain mukaan pitää yksilöllinen palvelutarpeen arviointi tehdä heti asiakkuuden alussa ja asiakkaalle nimetään oma työntekijä. Tällä pyritään jatkuvuuteen eli siihen, ettei joka kerta tarvitse aloittaa tilanteen selvittämistä alusta. Tätä toimintamallia on noudatettava kaikkien asiakkaiden palveluissa. Uudella lailla pyritään vaikuttamaan siihen, että asiakkaalla olisi mahdollisimman helppoa hakeutua ajoissa palveluiden piiriin. Palveluista tiedottaminen on myös olennainen osa kokonaispakettia. Kotipalvelun elvyttäminen tässä laissa on erityisesti ilahduttanut meitä täällä liitossa. Kunnan on jatkossa järjestettävä lapsiperheelle kotipalvelua, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen vuoksi. Ennen tätä palvelua on voinut kun- 2/ 2 0 15 nissa saada ainoastaan lastensuojelun asiakkaana. Kun perhe ei ole ollut tai halunnut lastensuojelun asiakkaaksi, on palvelu voinut jäädä saamatta. Kotipalvelun lisäksi myös muita ehkäiseviä palveluita voi jatkossa saada yleisinä perhepalveluina. Näitä palveluja ovat esim. perhetyö, tukiperheet/-henkilöt ja vertaisryhmät. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi lain keskeisistä tavoitteista. On osoittautunut, että kaikki nuoret eivät osaa hakea nuorisotakuun mukaista opiskelu- tai työpaikkaa. Myös näiden paikkojen käyttäjien kesken on keskeyttäneiden määrä suuri. Nuorisopalvelutakuulla, johon sisältyvät oma työntekijä, moniammatillisen palvelutarpeen arviointi, sosiaalinen kuntoutus ja muut yhteistyössä tapahtuvat palvelut, pyritään ongelmia ratkaisemaan alle 25-vuotiailla aikaisemmin ja kokonaisvaltaisemmin yhdessä nuoren kanssa. Nuorten tarvitsema sosiaalinen kuntoutus voi olla esimerkiksi arkielämän taitojen oppimista, jossa vahvistetaan onnistumisen kokemuksia. Laissa on säädetty myös ohjaus- ja yhteydenottovelvollisuus, joka koskee mm. opetustoimea, poliisia sekä 4 sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä. Tätä velvoitetta käytetään silloin, kun henkilö ei itse ole ollut tietoinen tarpeestaan ja palvelusta olisi apua ja tukea. Kaikkien yllä mainittujen palveluiden taustalla on yhteistyö oman työntekijän ja asiakkaan kanssa, jotta asiakas voisi mahdollisimman hyvin osallistua oman tilanteensa arviointiin, ja arvioida mitkä palvelut hänelle sopivat parhaiten. Lailla pyritään varmistamaan myös palvelujen laatu ja sen kehittyminen. Lisätietoja: www.stm.fi/sosiaalihuoltolaki Lukuiloa ja ihanaa kesää toivotellen! Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry puheenjohtajan pöydän ääreltä Kohti kesää N iin vain tuli tänäkin vuonna se hetki, kun koivuihin puhkeavat hiirenkorvat ja aamulla saa töihin lähteä lintukuoron säestämänä. Tätä kirjoittaessani olen jo nähnyt ensimmäiset leskenlehdet ja tuntenut auringon lämmittävät säteet ihollani. Enää ei olla kaukana kesästä. Kulunut talvi on ollut ADHDliitossa hyvin tapahtumarikas ja työntäyteinen. Viime syksynä uusiin tiloihin muuttanut toimiston väki on tehnyt töitä upealla otteella – siitä kertovat niin tapahtumien, kurssien kuin vertaistukiryhmienkin lukumäärä. Liekö sitten kohderyhmästäkin riippuvaista, mutta ADHD-liitossa ei edetä ainoastaan askel kerrallaan, meillä otetaan aimo harppauksia eteenpäin. Samaa virtaavaa energiaa oli ilmassa, kun yhdistysväki kokoontui Helsinkiin puheenjohtaja- ja sihteeripäiville. Oli hienoa tavata! Ja ennen kaikkea huomata kuinka aktiivisia toimijoita kentältä löytyykään. Minä olen ihan varma siitä, että tämä porukka saa vielä ihmeitä aikaan. Pikkuhiljaa on kuitenkin aika laskeutua kohti kesää ja ansaittuja lomia. Ja voi kuinka sitä onkaan odotettu! Ainakin minun perheessäni nuoret miehet kuopivat jo lähtökuopissaan, kesäloman lähestyessä, kuin orivarsat kevätlaitumella. Eivät ehdi turhia murehtia, elämä odottaa. Muistan hyvin tuon tunteen ja tunnen vieläkin nenässäni tuoksut kouluvuoden viimeisiltä päiviltä. Tuomen tuoksuun sekoittuivat tuoksut pölisevältä hiekkakentältä, kun istuimme koulun rappusilla ja teimme voikukkaseppeleitä. Siihen aikaan kesä tuntui kestävän ikuisesti. Omasta puolestani toivotan jokaiselle lukijalle rentouttavaa ja lämmintä kesää. Samalla haastan kaikki mukaan toteuttamaan myös itselleni asettamaani tavoitetta: Tänä kesänä lupaan joka päivä tehdä vähintään yhden asian vaan ja ainoastaan omaksi ilokseni. Oli se sitten kupillinen kahvia aamuauringossa, suklaajäätelö lounastunnilla tai lempirunojen lukemista iltahämärässä - mitä tahansa mikä tuo minulle 5 iloa juuri sillä hetkellä. Kannattaa kokeilla - jokainen meistä on hemmotteluhetkensä ansainnut! Lämpimin halauksin Minna Lindeqvist puheenjohtaja ADHD-liitto ry 2/ 2 0 15 liitto ilmoittaa Teleoperaattori Tele Finland on lähtenyt mukaan tukemaan ADHD-liiton toimintaa – sinäkin voit olla mukana! Nyt kannattaa hankkia edullinen Tele Finlandin liittymä, koska jokaisesta uudesta tai toiselta operaattorilta siirretystä liittymästä Tele Finland maksaa ADHD-liitolle 50 € lahjoituksen, joka käytetään ADHD-oireisten perheiden hyväksi tehtävään työhön! Näin se toimii: 1. Mene Tele Finlandin verkkokauppaan osoitteeseen www.tele.fi 2. Valitse itsellesi ja perheellesi edulliset liittymäpaketit 3. Syötä tilauksen yhteydessä koodi BA29700 sille varattuun paikkaan. Koodin voi syöttää kaikkiin uusiin numeroihin (myös nettiliittymät esim. tabletteihin!) sekä Saunalahdelta ja DNA:lta siirrettäviin liittymiin. Liittymän tilaukseen menee vain 5min ja Tele Finland hoitaa kaikki loput puolestasi – saat pitää vanhan numerosi etkä sitoudu mihinkään! Lahjoitus maksetaan ADHD-liitolle, kun liittymä on ollut aktiivisena 6kk. Välittävänä ja erityisesti lapsiperheille suunnattuna operaattorina Tele Finland haluaa olla mukana auttamassa lapsiperheiden hektistä arkea – ole sinäkin! Laitathan siis koodia ja sanaa liikkeelle myös kaikille lähipiirisi potentiaalisille liittymän hankkijoille, niin kerätään yhdessä iso potti. =) Lähde Holiday Club -lomalle kylpylään tai vuokraa loma-asunto ADHD-liiton jäsenet saavat 15 % alennuksen seuraavista Holiday Club -kohteista: Saimaa hotelli, Villas ja loma-asunnot Tampereen Kylpylä hotelli ja loma-asunnot Katinkulta hotelli, Villas ja loma-asunnot Kuusamon Tropiikki hotelli, Villas ja loma-asunnot Salla hotelli ja loma-asunnot Saariselkä hotelli ja loma-asunnot Ylläs Saaga hotelli ja chalets Loma-asuntokohteet: Airisto, Rönnes, Ähtäri, Hannunkivi, Punkaharju, Pyhä, Ruka, Pyhäniemi, Tahko, Himos, Levi ja Ellivuori Hotellissa hintaan sisältyvät majoitus ja aamiaiset. Loma-asunnoissa, Villas-asunnoissa ja Ylläs Chaletissa pyyhkeet, vuodevaatteet ja loppusiivous. Loma-asunnoissa ja Villas-asunnoissa minimimajoitus 2 vrk, Ylläs Chaletissa 3 vrk. Varaukset www.holidayclub.fi tai 030 68 600, Käytäthän varatessasi koodia: ADHD15 2/ 2 0 15 6 p o r i n a - n u r kk a Porina-nurkka T erveiset raportoinnin ja hakupapereiden ääreltä! Porina on raportoinut rahoittajallemme RAY:lle vuosien 2013 ja 2014 työmme tuloksia. Mahtavista tuloksista saamme kaikki olla ylpeitä! Uusia vertaisryhmiä on syntynyt 14, joihin on yli 100 ryhmäläistä saanut osallistua. Suuri kiitos ryhmäohjaajille ja muille taustavaikuttajille, jotka ovat mahdollistaneet ryhmien toimimisen! Yhdessä olemme järjestäneet 66 eri tilaisuutta, joihin on osallistunut reilusti yli 1000 kuulijaa. Tämä se on vaikuttavaa työtä, jos jokin! Toukokuun lopussa jätämme RAY:lle kohdennetun avustushakemuksen (Ak), jolla haemme rahoitusta kahteen vertais- ja kokemustoiminnan suunnittelija -vakanssiin. Mikäli rahoitusta saamme, tulevat työntekijät sijoittumaan Ouluun ja Helsinkiin. Työntekijöiden työnkuva muodostuu Porina- ja ADHD-Kokemusosaaja- toiminta käyntiin! -projektien kehittämistä vertais- ja kokemustoiminnasta. Molemmat projektit päättyvät tänä vuonna ja niinpä lujasti toivomme, että saamme kyseiset työnkuvat vakiinnutettua. Jännitettävää riittää, koska RAY:n päätöksen tiedämme vasta jouluna. Nyt tarvitaan jokaisen peukut pystyyn! Huhtikuussa avasimme nettisivuillemme Vertais- ja kokemustoiminta osion. Sivuilta vertaisryhmäohjaajat löytävät tietoa koulutuksista, materiaalia sekä Porina-tietoa. Sivuille on koottu myös tieto liittomme kokemusosaajatoiminnasta, tilausohjeet ym. Sivuilta löydätte myös tietoa Suomessa tällä hetkellä toimivista jäsenyhdistystemme vertais- ja harrasteryhmistä. Ryhmiä on yhteensä 76, mahtavaa eikös vain! Tämäkin luku osoittaa jäsenyhdistystemme olevan todella aktiivisia ja toimeliaita. Aktiivisuuttanne tarvitsemme myös siihen, että ryhmätiedot ovat ajan tasalla. Jokaisen ryhmäohjaajan ja jäsenyhdistyksen tuleekin huolehtia omien tietojen paikkansa pitävyydestä. Muutokset ryhmätiedoissa ilmoittakaa Kaisalle puh. 050 438 3633, [email protected]. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Terkuin Kaisa Miitinkejä eli vertaisryhmäohjaajien tapaamisia ja koulutuksia löydät ADHD-liiton verkkosivuilta osoitteesta www.adhd-liitto.fi/ajankohtaista/tapahtumat. Kaisa Humaljoki projektipäällikkö puh. 050 438 3633 kaisa.humaljoki@ adhd-liitto.fi www.facebook. com/porina Aikuisen adhd – avoin yleisötilaisuus to 1.10.2015 klo 18-19.30 Lahden Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3. krs, 15140 Lahti Tilaisuuden järjestää Lahden ADHD-yhdistys ry yhdessä ADHD-liiton Porina-projektin kanssa. ADHD-liiton kevätkokous sekä Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät ADHD-liiton kevätkokous sekä Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät pidettiin tänä vuonna 25.-26.4. Hotelli Seurahuoneella Helsingissä. Hienon ympäristön, keväisen ilman ja mukavan ilmapiirin puitteissa käsiteltiin liiton sääntömääräisiä asioita kevätkokouksessa. Puheenjohtaja- ja sihteeripäivillä kuultiin vapaaehtoistoiminnan kyselyn tuloksia ja saatiin tietoa yhdistystoiminnasta. Liittokokouksen merkeissä nähdään taas syksyllä Tampereella. 7 2/ 2 0 15 Teksti Jari Hämäläinen, tiedottaja, ADHD-liitto ry Kuvat Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry adhd-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti ADHD-kokemusosaajaprojektin Essi Jäntti H ei ADHD-lehden lukijat! Kirjoitan teille viimeisen kerran ADHD-kokemusosaajaprojektin tiimoilta. Puolitoista vuotta kestänyt projekti päättyy tähän kesään, ja haluan kiittää kaikkia adhd-oireisia, läheisiä, ADHD-liiton ja jäsenyhdistysten väkeä, kokemusosaajia, yhteistyökumppaneita sekä kaikkia kohtaamiani ihmisiä ja kaikkia projektin toiminnan suunnittelussa, järjestämisessä ja sen mahdollistamisessa mukana olleita tahoja. Erityiset kiitokset ADHD-liitolle, 2/ 2 0 15 Raha-automaattiyhdistykselle, Innokylälle, Verutumille sekä Vaasan oppisopimustoimistolle, jotka mahdollistivat oppisopimuksella työllistymiseni projektiin sekä valmistumiseni tuote/palvelukehittäjän erikoisammattitutkintoon. On ollut ilo tutustua ADHD-liiton toimintaan ja työntekijöihin olemalla myös itse yksi heistä. Olen kiitollinen kaikesta oppimastani, ja olen saanut paljon eväitä reppuun tulevaisuutta varten. Kiitos yhteistyöstä ja hienosta mahdollisuudesta adhd-tietoisuuden lisäämiseksi! 8 ADHDkokemusosaajaverkosto käyntiin! Adhd-kokemusosaajaprojektin toiminta-aika ja resurssit olivat pienet, mutta saimme paljon aikaan ja tästä on ADHD-liiton hyvä jatkaa. Virallisen nimensä mukaisesti ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti on saavuttanut tavoitteensa. Nyt ADHD-liitolla on oma kokemusosaajaverkosto ja rekisteri, josta löytyy 20 upeaa koulutettua kokemusosaajaa, sekä malli adhd-kokemusosaajien adhd-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projekti terveiset ja kiitokset kouluttamiseen ja verkoston toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Verkosto koostuu adhd-kokemusosaajakoulutuksen lisäksi eri kokemus-alkuisten koulutusten käyneistä adhd-diagnoosin omaavista henkilöistä ja läheisistä, jotka ovat ADHD-liiton jäsenyhdistysten jäseniä. Kokemusosaajia löytyy tällä hetkellä neljältätoista eri paikkakunnalta (Haapavesi, Helsinki, Hämeenkyrö, Joensuu, Jyväskylä, Jämsä, Kokkola, Kouvola, Lieto, Mikkeli, Raahe, Turku, Tornio, Vaasa). Kokemusosaajat jakavat kokemuksensa adhd-tietoisuuden lisäämiseksi. Kokemusosaajamme ovat toimineet kokemustehtävissä muun muassa kokemuspuhujana oppilaitoksissa, koulutuksissa ja luennoilla sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opiskelijoille, ammattilaisille sekä asiakkaille, kokemusasiantuntijana työryhmissä, yhdistysten ja liittojen tilaisuuksissa, leireillä, elävänä kirjana ja median haastatteluissa. Toivottavasti kokemusosaajat pääsevät jakamaan osaamistaan yhä enemmän ja erilaisille tahoille. Kokemusosaajien tukemisen ja työnohjauksen suunnittelusta ja käynnistämisestä ADHD-liitossa vastaa liiton Porina-projekti. ADHD-kokemusosaajamalli ADHD-liiton kokemusosaajamallia on kehitetty valtakunnallisen kokemuskoulutusverkoston kokemuskoulutusmallin pohjalta vastaamaan ADHD-liiton sekä adhd-oireisten tarpeisiin. Adhd-kokemusosaajamalli koostuu kahdesta osasta, verkostonsekä koulutuksen malleista. Malli on vapaasti hyödynnettävissä myös muiden kokemustoimintaa järjestävien tahojen toiminnassa, ja erityisesti mallia voidaan hyödyntää neuropsy- kiatrisesti oireilevien tai oppimishäiriöistä kärsivien henkilöiden kokemuskoulutuksessa. Osa materiaaleista tulee löytymään ADHD-liiton verkkosivuilta. toivon että mallista on hyötyä ja iloa pitkäksi aikaa eteenpäin. Toivotan onnea ja menestystä ja antoisia hetkiä meille kaikille kokemusosaajatoiminnan parissa. Verkoston malliin sisältyy muun muassa: Adhd-kokemusosaajaverkoston toimintamalli ja palvelupolku, kokemusosaajarekisteri, kokemusosaajan perustietolomake, tietosuoja/rekisteriseloste, kokemusosaajan tilauslomake, palautelomake kokemusosaajan esityksestä sekä malli kokemusosaajatoiminnan seurantaan. Koulutusmalliin sisältyy muun muassa: Adhd-kokemusosaajakoulutuksen toimintamalli ja palvelupolku, asiakasprofiilit, koulutuksen rakenne ja ohjelma, koulutusmainos, hakulomake, haastattelu koulutukseen hakijoille sekä malli sähköisen alustan käytöstä. Tavataan taas! Malliin kuuluvat myös koulutusmateriaalit, kuten ennakkotehtävät, välitehtävät, tietoa kokemustoiminnasta, case-harjoitus, adhd-tietoa kokemusosaajille hyödynnettäväksi, materiaalia esiintymisestä, kouluttamisesta, erilaisesta oppimisesta, palautteen vastaanottamisesta, voimavaroista, malleja oman tarinan rakentamiseen, adhd-henkilön haastattelu opiskelijahaastattelijoille, palaute- ja arviointilomakkeita, kokemusosaajan tietolomake ja pätevyystodistus sekä koulutuksen järjestäjille malli palautteen antamiseen ja kokemusosaajista tiedottamiseen. Minun työni adhd-asioiden parissa jatkuu vapaaehtoisena Vaasanseudun ADHD-yhdistyksen toiminnassa sekä Elämää ADHD:n kanssa -kirjaa työstäen. Myös työni kokemusosaaja-asioiden parissa jatkuu niin itse kokemusosaajana toimien kuin Vaasanseudun ADHD-yhdistyksen kokemusosaajatoimintaa kehittäen. Suunnitelmissa on myös uusia hankkeita adhd-tiedon ja tuen lisäämiseksi, mutta niistä hyvät lukijat saatte kuulla lisää myöhemmin. Toivotan aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille. Varmasti tapaamme vielä kokemusosaaja-asioiden sekä muiden adhd-asioiden merkeissä! Ja kokemusosaajat, nähdään kokemusosaajien jatkokoulutuksessa Jyväskylässä 26.-27.9.2015. Teksti Essi Jäntti [email protected] Kuva Timo Annanpalo Tutustu ADHD-liiton kokemusosaajatoimintaan tai tilaa kokemusosaaja osoitteessa: www.adhd-liitto.fi/vertaistoiminta Kokemusosaajaprojektin päättymisen myötä minun työni ADHDliitossa päättyy ja luovutan kokemusosaajamallin luottavaisin mielin ADHD-liiton osaavan henkilökunnan käsiin, (liiton kokemustoiminnan yhteyshenkilönä Kaisa Humaljoki) ja 9 2/ 2 0 15 Adhd ikääntyneillä – elinikäperspektiiviä tarvitaan Adhd-oireiden ikääntyneille henkilöille aiheuttamiin vaikeuksiin kiinnitetään harvoin huomiota. Usein oireisilla on suuria vaikeuksia selviytyä arjesta. Niinpä myös ikääntyneiden henkilöiden adhd-oireiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on haaste terveyden- ja sairaanhoidolle. N europsykologi Taina Guldberg-Kjär selvitti Göteborgin yliopistossa tekemässään väitöskirjassa, missä määrin lapsuuden adhd-oireita on jäljellä vielä myöhäisemmällä iällä. Tutkimus perustui itsearviointikyselyyn, joka tehtiin yli 1 500 henkilölle. Kyselyyn vastanneet olivat vähintään 65 vuotta täyttäneitä. Tutkimuksen mukaan henkilöt, joilla oli lapsena ollut adhd-oireita, kokivat lapsuutensa yleisesti ongelmallisemmaksi ja katsoivat myös vanhemmalla iällä terveytensä olevan heikompi. Taina Guldberg-Kjär teki 2/ 2 0 15 myös erillisen kliinisen seurantahaastattelun 60 henkilölle. Niiden pohjalta hän saattoi todeta, että adhd seuraa mukana eri ikäkausina. – Puolella niistä vastanneista, joilla oli omien sanojensa mukaan ollut lapsena adhd-oireita, oli vielä vanhemmalla iällä oireita siinä määrin, että heidät voitaisiin diagnosoida adhd-problematiikan perusteella, Taina Guldberg-Kjär sanoo. Henkilöt, joilla oli oman arvionsa mukaan adhd-oireita, kertoivat myös, että heillä oli ollut vaikeuksia arjesta selviämisessä koko elämänsä ajan. Tämä on haaste terveyden- ja sai- 10 raanhoidolle, sillä iäkkäiden määrä ja osuus koko väestöstä kasvaa voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Kapasiteettia ikääntyneen väestön adhd-oireiden tunnistamiseksi on lisättävä. Taina Guldberg-Kjärin mukaan aikuisten adhd-oireiden selvittämisessä käytettäviä itsearviointiasteikkoja voidaan hyvin käyttää myös ikääntyneillä henkilöillä. Koetut ongelmat lapsuudessa ja subjektiivinen näkemys omasta heikommasta terveydestä sekä muistista ovat tulostemme perusteella sidoksissa myös ilmoitettujen adhd-oireiden määrään. Tämä voi olla kliinisesti ratkaiseva tekijä, kun pyritään tunnistamaan ikääntyneiden henkilöiden mahdollinen adhd-historia. Differentiaalidiagnostisesta näkökulmasta voidaan myös kysyä, miten ikääntyneen väestön adhd-oireet voidaan erottaa masennuksesta, mahdollisesta dementiasta tai muista psykiatrisista oireista, jotka voivat muistuttaa adhdoireita. Ikääntyneiden henkilöiden adhdproblematiikan tunnistamiseen liittyy sekin tärkeä näkökohta, että vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Ruotsissa neljänneksen väestöstä arvioidaan olevan vähintään 65-vuotiaita vuoteen 2060 mennessä. Adhd-oireiden huomioiminen vanhus- ja elinikäperspektiivistä onkin terveyden- ja sairaanhoidolle todellinen haaste. Tulostemme perusteella voidaan väittää, että adhdselvitystä on harkittava potilaan iästä riippumatta. Muutoin vaarana on, että monet joutuvat edelleen kärsimään adhd-oireistaan saamatta riittävästi tietoa tilastaan ja kokemiensa vaikeuksien syistä, joihin pystyttäisiin puuttumaan, jos kyseiset henkilöt saisivat ammattiapua. Väitöskirjaprojektin yleisenä loppupäätelmänä ja suosituksena on, että tulevissa adhd-tutkimuksissa oireita on tarkasteltava elinikäperspektiivistä, jotta ikääntyneen väestön adhdoireita ymmärrettäisiin paremmin. Tulevissa tutkimuksissa on myös pyrittävä systemaattisesti arvioimaan tekijöitä ja hoitomenetelmiä, joilla voidaan minimoida adhd-ongelmien negatiivisia vaikutuksia potilaan koko elinaikana. – Meidän täytyy ymmärtää ikääntyneiden henkilöiden adhd-oireita paremmin. Tulevissa tutkimuksissa on pyrittävä systemaattisesti arvioimaan tekijöitä ja hoitomenetelmiä, joilla adhd-ongelmien aiheuttamia vaikutuksia voidaan lievittää henkilön koko elinaikana, Taina GuldbergKjär sanoo. Väitöskirjan otsikko: ADHD in old age – Self-rated symptoms and Clinical information from a PopulationBased Swedish Sample Aged 65 and older. (2013). Vastaväittäjä: Dr Sandra Kooij, Expertise Center ADHD in Adults, PsyQ, Haag, Alankomaat. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://hdl.handle.net/2077/33241 Teksti Taina Guldberg-Kjär neuropsykologi/FT Göteborgin yliopisto Adhd on lyhenne sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Adhd-oireita ovat tarkkaavaisuuden, impulsiivisuuden ja ylivilkkauden ongelmat. Oireet voivat ilmetä yksittäin tai yhdessä. Adhd on yleinen toimintarajoite: noin viidellä prosentilla lapsista on adhd-oireita, ja ongelmat jatkuvat usein myös aikuisiällä. Adhd hos äldre, dags för ett livsloppsperspektiv De svårigheter adhd orsakar äldre uppmärksammas sällan. Ofta handlar det om stora svårigheter att hantera vardagen. Att kunna identifiera och förstå adhd-symtom även i den äldre befolkningen är därför en utmaning för hälso- och sjukvården. Neuropsykologen Taina GuldbergKjär undersökte i sin avhandling vid Göteborgs universitet i vilken grad symtom på adhd i barndomen finns kvar hos äldre. Hennes studie byggde på en självskattningsenkät bland fler än 1500 personer, 65 år eller äldre. I studien framkommer att de som hade adhd som barn också upplevde barndomen allmänt som mer problematisk och upplever också en sämre hälsa som äldre. Taina Guldberg-Kjär följde också upp 60 personer med separata kliniska intervjuer. Utifrån dessa kunde hon konstatera att adhd verkligen följer med upp i åldrarna. – Hälften av dem som sade sig ha haft adhd-symtom som barn, visade också som äldre symtom i sådan omfattning att de skulle kunna diagnosticeras med kvarvarande adhd-problematik, säger Taina Guldberg-Kjär. innebär en utmaning för hälso- och sjukvården med tanke på att både antalet och andelen äldre ökar kraftigt över hela världen. Kapaciteten att identifiera adhd bland äldre behöver öka. Taina Guldberg-Kjär kan dock konstatera att de självskattningsskalor som används för att fånga upp adhd-symtom bland vuxna också fungerar bra för äldre. Personerna med självskattade adhd-symtom uppgav också att de hade svårigheter i sin vardag, och att så varit fallet under hela livet. Detta Upplevda problem i barndomen i allmänhet och subjektivt upplevd sämre aktuell hälsa och minne är 11 2/ 2 0 15 utifrån våra resultat också relaterade till antalet rapporterade adhd symtom, vilket kan vara kliniskt avgörande när man söker identifiera eventuell adhd historik hos äldre. I ett differentialdiagnostiskt perspektiv aktualiseras också frågor om hur vi kan differentiera adhd hos äldre från depression, möjlig demens eller andra psykiatriska tillstånd som kan ha likheter med adhd symtomen. En annan viktig aspekt för att kunna identifiera adhd problematik hos äldre är det faktum att andelen äldre ökar kraftigt över hela världen. I Sverige där vår studie genomfördes förväntas 25% av befolkningen vara 65 år eller äldre år 2060. Detta faktum gör det till en verklig utmaning för hälso- och sjukvården att uppmärksamma adhd i ett äldre- och livsloppsperspektiv. Våra resultat ger argument för att en adhd utredning ska övervägas oberoende patientens ålder då många riskerar ett fortsatt lidande på grund av adhd utan 2/ 2 0 15 tillgång till adekvat kunskap om sig själva och därmed till orsakerna för sina upplevda svårigheter vilka skulle kunna behandlas om de fick tillgång till professionell hjälp. En generell slutsats och rekommendation från avhandlingsprojektet är att fortsatta studier av adhd fordrar ett livsloppsperspektiv, i synnerhet om vi bättre ska kunna förstå adhd symtom hos de äldre. Den fortsatta forskningen bör även inriktas på att systematiskt utvärdera faktorer och behandlingsåtgärder som kan minimera de negativa effekterna av adhd problem under hela livsloppet. – Vi behöver bättre förstå adhdsymtom hos de äldre. Den fortsatta forskningen måste inriktas på att systematiskt utvärdera faktorer och behandlingsåtgärder som kan minska effekterna av adhd-problem under hela livet, säger Taina Guldberg-Kjär. Avhandlingens titel: ADHD in old 12 age - Self-rated symptoms and Clinical information from a PopulationBased Swedish Sample Aged 65 and older. (2013). Opponent: Dr Sandra Kooij, Expertise Center ADHD in Adults, PsyQ, The Hague, The Netherlands. Avhandlingen kan hämtas på: http:// hdl.handle.net/2077/33241 Taina Guldberg-Kjär neuropsykolog /FD Göteborgs universitet Adhd står för Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Symtomen vid adhd är problem med uppmärksamhet, impulskontroll och överaktivitet. Symtomen kan förekomma var för sig eller i kombination med varandra. Adhd är en vanlig funktionsnedsättning, cirka fem procent av alla barn har adhd och problemen finns ofta kvar i vuxen ålder. Kuntouttavassa työtoiminnassa ADHD-liitossa adhd-oireisen silmin. Koin, että molemmat osapuolet saivat tästä paljonkin hyötyä ja uskon, että yhteinen tekeminen vain jatkuu. O Vertaistuki ja osallisuus ovat itselleni tällä hetkellä kaksi selkeää pääteemaa, joihin olen keskittynyt. Osallisuus on selkeästi näistä kahdesta se, jonka edistämisessä olen vielä ensimmäisellä portaalla. Osallisuuden lisäämisessä katson itse tärkeimmiksi asioiksi, joihin voin vaikuttaa selkeästi, kolme pääteemaa. 1. Itsenäisen toiminnan, niin yhdistyksissä kuin tapahtumien järjestelyissä, mahdollistaminen. 2. Oma esimerkki, vaikuttamisen mahdollisuuksien löytäminen ja verkostojen luominen. 3. Sidosryhmien kouluttaminen mahdollistamaan osallisuutta. Työnkuva liitossa kokonaisuutena vastasi hyvin odotuksiani. Pääsin tekemään monipuolisesti työtehtäviä ja kehittämään niiden sisältöjä. Pystyin edistämään asioita omasta näkökulmastani ja tarjoamaan työyhteisölle vaihtoehtoisen näkemyksen suoraan Olen toiminut kentällä viimeiset vuodet aktiivisena yhdistystoimijana ja työskennellyt myös kokemusosaajana. Viime aikoina olen aktivoitunut erityisesti vertaistoiminnan parissa. Olen ollut viimeisten vuosien aikana perustamassa useita ryhmiä ja vedän niistä tällä hetkellä kahta itse. Viimeisen vuoden aikana olen pyrkinyt kehittämään vertaistoimintaa seuraavalle tasolle. Pitkään ryhmissä käyneenä ja niitä vetäneenä olen huomannut, että monilla pidempään mukana olleilla on samansuuntaisia näkemyksiä kuin itsellänikin siitä, mitä hyvä vertaistoiminta on ja mitä se voisi olla. Usein ensivaiheessa vertaistoiminnassa on tärkeintä päästä purkamaan omaa tuoreeseen diagnoosiin liitty- Ilkka Nygrén len 28-vuotias adhd-aikuinen, minulla on myös Aspergerin syndrooma. Työhistoriani on ollut pätkittäinen ja koostunut hyvin sekalaisista töistä. Koulutukseltani olen ylioppilas. Perheeseeni kuuluu vaimo ja poika, myös heillä on adhd ja autismin kirjon diagnoosi. Kuntouttava työtoiminta kevyenä ponnahduslautana työelämään toimi kohdallani paremmin kuin oppikirjassa. Aloitin työtoiminnan lokakuussa ja nyt tätä kirjoittaessani huhtikuussa olen ollut jo kaksi kuukautta kokopäiväisessä palkkatyössä, ei huonompi kehitys alle puolessa vuodessa. 13 vää hämmennystä. Ryhmät koostuvat usein vapaamuotoisesta keskustelusta ja kokemusten vaihdosta. Kuitenkin pidempään ryhmissä olleena aloin kaivata jotain lisää, ja tyypillisesti pelottomana ja kokeilunhaluisena aloin pohtia, mitä kaikkea tämä voisi olla. Ensimmäinen selkeä asia oli ryhmien pysyvyys. Sama porukka kokoontuisi eri teemojen äärellä ja ryhmän kaari olisi jatkuva, ei ainaisia esittäytymiskierroksia, ei aina samojen perusasioiden läpikäymistä. Niinpä päätin, että perustan määräaikaisen suljetun vertaistukiryhmän, joka aloittikin toimintansa marraskuussa 2014. Ryhmä herätti välittömästi kiinnostusta ja tuli selkeästi oikeaan aikaan. Hakemuksia ryhmään tuli 27, joista ryhmään pääsi 14. Toinen selkeä asia, jota kaivattiin, oli syventävä tieto vertaisuuden lisäksi. Minulla oli jo aiemmin hyviä kokemuksia leiritoiminnan yhteydessä järjestetyistä luennoista yhdistettynä vertaistuelliseen keskusteluun. Niinpä otin myös tämän näkökulman osaksi uutta suljettua vertaisryhmää. Meillä on käynyt useita alan ammattilaisia eri sektoreilta puhumassa ja keskustelemassa ajankohtaisesti puhuttavista aiheista. Esimerkkinä mainittakoon Johanna Fabritius, jonka aiheena oli neuropsykiatrinen kuntoutus sekä Reetta Sollasvaara, joka puhui haastavasta käyttäytymisestä. Ryhmän strukturoinnissa, kokoonpanossa ja luentojen, keskustelun ja vertaistuen tasapainossa on vielä kehittämisen varaa, mutta tähän tuleekin suhtautua eräänlaisena pilottihankkeena. Työni jatkuu nyt uusissa merkeissä ja kohti uusia haasteita. Teksti Ilkka Nygrén Kuva Saila Nygrén 2/ 2 0 15 Aikuisten adhd näkyvämmäksi Olen tänä keväänä valmistuva terveydenhoitajaopiskelija ja olen suorittanut prosessin, jota pidin itselleni mahdottomana tehtävänä. Opinnäytetyö oli asia, jota pitkitin niin pitkään kuin mahdollista, ja uskoin sen olevan myös este valmistumiselleni. Tehtävä, joka vaatii suunnittelua, järkevää ajanhallintaa, pitkäjänteisyyttä ja organisointia ei ole helpoin mahdollinen henkilölle, jolle juuri ne ominaisuudet ovat erityisen vaikeita. Heini Soikka S ain kuitenkin aiheen, joka oli erityisen mielenkiintoinen ja tärkeä niin yleisellä kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Opinnäytetyöni aiheen sain ADHD-liiton Porina-projektilta ja nimeksi tuli ”Työterveyshuollon hoitohenkilöstön valmiudet adhd-oireisen aikuisen kohtaamiseen”. Tarkoitus oli siis selvittää erään Kuopion alueen työterveyshuollon hoitohenkilöstön valmiuksia kohdata adhd-oireisia aikuisia. Jo aiheen saatuani aloin uskomaan siihen, että saattaisinkin onnistua, ja asiassa auttoi myös Porina-projektista nimetty ohjaaja, joka auttoi minua työn etenemisessä. Aikuisten adhd:stä tiedetään yleisesti liian vähän ja liian moni aikuinen kärsii siitä ilman diagnoosia ja hoitoa. Tiedon lisääminen aiheesta on erittäin tärkeää, jotta yhä useammat aikuiset saisivat tarvitsemaansa apua ja tukea. Aloitin opinnäytetyön tekemisen helmikuussa 2014 keräämällä tietoa aikuisten adhd:stä. Tietoa jouduin etsimään ahkerasti, sillä sitä ei ole mielin määrin saatavilla. Amerikassa aihetta on tutkittu selvästi enemmän, joten käytin työssäni myös muutamia amerikkalaisia artikkeleita. Saatuani aiheesta riittävästi tietoa, aloin laatimaan kyselylomaketta. Kyselylomake laadittiin mahdollisimman kattavaksi, jotta saataisiin vastaukset tutkimusongelmiin. Tutkimusongelmat olivat seuraavat: Mitä valmiuksia työterveyshuollon hoitohenkilöstöllä on: - tunnistaa adhd-oireita aikuisella? 2/ 2 0 15 14 - ohjata adhd-oireinen aikuinen jatkotutkimuksiin ja tuen piiriin? - tukea adhd-oireista aikuista työelämässä ja arjessa? Kysymyksiä muodostui yhteensä 19, joista osa oli strukturoituja (=valmiit vastausvaihtoehdot) ja osa avoimia. Kyselylomake esitestattiin eräällä kohderyhmän työntekijällä, joka osasi arvioida lomakkeen soveltuvuuden juuri heidän työpaikalleen. Kyselylomake valmistui kesäkuun alussa, jolloin työterveyshuollon johtaja jakoi sen hoitohenkilöstölleen (17:lle henkilölle) sähköisesti. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa, mutta vähäisen vastausmäärän vuoksi aikaa pidennettiin lopulta syyskuun loppuun asti. Vastauksia saatiin yhteensä kahdeksan, minkä vuoksi tuloksia ei voida yleistää koko hoitohenkilöstöä koskevaksi. Sain kuitenkin vastaukset tutkimusongelmiin, joten tutkimus ei ollut turha. Tuloksista kävi ilmi, ettei vastaajilla ole kovinkaan paljon tietoa aikuisten adhd:stä. Adhd:n tunnistamiseen liittyviä kysymyksiä oli kahdeksan. Vastaajat arvioivat kohtaavansa yhdestä kuuteen adhd-oireista aikuista vuodessa. Tyypillisiä oireita/vaikeuksia tunnistettiin kohtalaisesti/melko huonosti, mutta jatkokysymyksessä vastaajat valitsivat oikeita oireita/ vaikeuksia valmiista vaihtoehdoista. Adhd:n syitä vastaajista suurin osa tiesi kohtalaisesti, mutta yleisimpiä liitännäissairauksia tunnettiin melko huonosti. Adhd:n seulontalomaketta (ASRS) ja diagnostisia haastatteluja (CAADID ja DIVA) ei käyttänyt kukaan vastaajista. Valmiuksia ohjata adhd-oireinen aikuinen jatkotutkimuksiin ja tuen piiriin selvitettiin seitsemällä kysymyksellä. Suurin osa vastaajista koki tietävänsä aikuisen adhd:n diagnosoinnista melko huonosti. Neljä vastaajaa tiesi kohtalaisesti, minne adhd-oireisen aikuisen voi ohjata jat- kotutkimuksiin, mutta tarjolla olevia kuntoutus- ja tukimuotoja vastaajista puolet tiesi melko huonosti. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin selvittämään vastaajien näkemyksiä adhd-oireisten aikuisten diagnosointi- ja kuntoutusprosessista, mutta suurin osa ei osannut vastata ja tiedon puute mainittiin useasti. Adhd-oireisen aikuisen työelämässä ja arjessa tukemisen valmiuksia selvitettiin viidellä kysymyksellä. Adhd:n hoidossa käytettyjä lääkkeitä vastaajat tunsivat huonosti, mutta mahdollisia arjen sekä työelämän haasteita vastaajista suurin osa tunsi kohtalaisesti. Avoimilla kysymyksillä selvitettiin vastaajien näkemyksiä käytännön työstä adhd-oireisten aikuisten kohtaamisissa. Haasteiksi mainittiin adhd-oireisten aikuisten hajanaisuus, ohjauksen perimeno, aikaa vievyys, keskimääräistä haasteellisempi toteuttaminen, suunnitelmissa pysyminen, adhd:n tunnistaminen ja erotusdiagnoosi, eteenpäin ohjaaminen sekä tarve pitkäjänteisyyteen ja asiaan paneutumiseen. Työterveyshoitajan keinoja adhd-oireisen aikuisen tukemiseen oli vastaajilla paljon. Keinoina mainittiin eteenpäin ohjaus, oireiden parempi tuntemus, tiedonanto sairaudesta, tukeminen tarvittaessa uuden työtehtävän löytymisessä tai työnkuvan muokkauksessa sekä työkyvyn säilymisessä, työssä pärjäämisen seuranta asiakkaan ja esimiehen kanssa, asiakkaan ja hänen työnsä tunteminen, mielialaa tukeva keskustelu, ajan antaminen sekä asioiden jäsentäminen. Tuloksista voi päätellä, että lisätieto aikuisten adhd:sta olisi varmasti hyödyksi vastaajille. Se toisi myös varmuutta asiakastyöhön ja voisi parhaimmillaan lisätä adhd:n tunnistamista. Adhd-oireisen aikuisen tukeminen etenkin työelämässä on erityisen tärkeää, joten työterveyshoitajilla tulisi olla tietoa työhön liittyvien asioiden lisäksi myös adhd:sta, jotta oikeisiin asioihin on helpompi 15 kiinnittää huomiota. Opinnäytetyö on saatavilla osoitteesta: http://theseus. fi/handle/10024/88603. Jo opinnäytetyötä aloittaessani toiveenani oli järjestää työterveyden hoitohenkilökunnalle jonkinlaista koulusta aikuisten adhd:sta, mutta opinnäytetyöstä olisi tullut liian laaja, joten koulutuksen järjestäminen päätettiin toteuttaa terveydenhoitajaopintoihin liittyvän kehittämistehtävän muodossa. Porina-projekti hankkeisti myös tämän kehittämistehtävän ja heidän kauttaan sain tilaisuuteen luennoitsijan. Tilaisuuden järjestämisessä oli hieman mutkia matkassa ensin aikataulujen sovittamisessa ja sen jälkeen luennoitsijan estymisessä ja uuden luennoitsijan hankinnassa. Tilaisuuteen onneksi saatiin luennoimaan neuropsykiatrian erikoispsykologi ja psykoterapeutti Taisto Leppäsaari, jolla on paljon kokemusta adhdoireisten henkilöiden kanssa työskentelystä. Koulutustilaisuus pidettiin 22.4.2015 Työterveyden tiloissa ja tilaisuus kesti noin kaksi tuntia. Minä lähdin aamulla aikaisin junalla kohti vierasta kaupunkia, jotta pääsin osallistumaan tilaisuuteen ja esittelemään opinnäytetyöni tulokset. Päästyäni Kuopioon pyörin kaupungissa yrittäen saada aikani kulumaan ennen tilaisuuden alkamista. Tilaisuus viimein koitti ja sain jännityksestä huolimatta kerrottua työni tulokset, minkä jälkeen Taisto pääsi kertomaan aikuisten adhd:stä. Tilaisuus meni nopeasti ja asiaa olisi varmasti ollut enemmänkin kerrottavaksi, mutta toivon tilaisuuteen osallistuneiden saaneen uutta tietoa aiheesta. Nyt opintojeni viimeinen jännittävä vaihe on suoritettu, eikä valmistuminen estykään! Mahtavaa! Teksti Heini Soikka, terveydenhoitajaopiskelija, KyAmk Kuva Simo-Pekka Miettinen 2/ 2 0 15 Kun arki ei suju, kyse voi olla aistikäsittelyn ongelmista Aistikäsittelyn ongelmat voivat näkyä arjessa monella tavalla. Lapsella voi olla aistiyliherkkyyttä tai -aliherkkyyttä tai hän voi olla aistihakuinen. Lapsi tarvitsee tällöin tukea ja ymmärrystä haastavissa tilanteissa. J esimerkiksi pysymään pystyssä, säilyttämään pystyasennon painovoimaa vastaan tai käyttämään molempia kehonpuolia samanaikaisesti. Tärkeitä aisteja ovat myös lihas- ja jänneaistimukset sekä liike- ja tasapainoaistimukset. Lihasten, jänteiden ja nivelten välittämä tieto kertoo, missä asennossa olemme. Tasapaino- ja liikeaistimukset auttavat meitä Aivot saavat jatkuvasti aistitietoa, ja keskushermoston tärkeä tehtävä onkin aistitiedon käsittely. Tarvitsemme aistikäsittelyä, jotta erilainen toiminta, kuten esimerkiksi liikkuminen, oppiminen, toiminnan suunnittelu, sosiaaliset suhteet tai tilanteeseen sopiva käyttäytyminen on mahdollista. Aistikäsittelyn toiminta vaihtelee esimerkiksi vireystilan mukaan. 2/ 2 0 15 16 okaisella lapsella on sisäinen tarve saada aistimuksia. Lapsi tutustuu ympäristöön ja oppii uusia asioita aistien välityksellä: haistaen, maistaen, kosketellen, tutkien, liikkuen ja liikutellen. Kuulo-, näkö-, maku-, haju- ja tuntoaistit ovat kaikille tuttuja. Yliherkkä, aliherkkä, aistihakuinen Emme kiinnitä aistikäsittelyn prosessiin mitään huomiota silloin, kun se toimii riittävän hyvin. Joskus keskushermoston kyky järjestää ja yhdistellä aistien välittämää tietoa on heikentynyt, jolloin meidän on vaikea hahmottaa tilanteita oikein tai suunnitella toimintaa. Voimme kokea saamamme aisti-informaation hämmentävänä, liian voimakkaana, kuormittavana tai vääristyneenä. Tällöin puhutaan aistikäsittelyn häiriös- tä. Aistikäsittelyn häiriö on yläkäsite monenlaisille aistikäsittelyn haasteille. Haasteet voivat ilmetä eri lapsilla eri tavoin lievistä vaikeisiin. Aistikäsittelyn haasteiden tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi yliherkkyys yhdelle tai useammalle aistille. Tällöin lapsi saattaa vältellä kosketusta, tietynlaisia vaatemateriaaleja tai muiden lasten lähellä oloa. Hän voi kokea esimerkiksi sormiväreihin koskemisen epämiellyttävänä. Lapsi voi reagoida myös tavallista herkemmin ääniin, makuihin tai hajuihin. Toisaalta lapsi voi olla myös aliherkkä, jolloin hän ei ehkä tiedosta kipua, lämpötilaa tai hän saattaa jättää huomioimatta ääniä tai epämiellyttäviä hajuja. Aistikäsittelyn ongelmat voivat näkyä myös kömpelyytenä tai jopa haluttomuutena osallistua liikunnallisiin peleihin ja leikkeihin. Lapsi ei välttämättä lähde itsenäisesti tutkimaan toimintaympäristöä ja kokeilemaan erilaisia leikkivälineitä. Lapsi saattaa hakeutua aina tuttuihin leikkitilanteisiin ja hänen on vaikea suunnitella ja ideoida uusia leikkejä. Toiset lapset puolestaan saattavat olla liikkeessä koko ajan. Aistihakuisille lapsille on tyypillistä voimakkaiden aistikokemuksen hakeminen ja tarve monipuolisten kehon käyttöä vaativien kokemusten saamiseen. Joskus toiminnot saattavat mennä äärimmäisyyksiin. Tietynasteinen aistihakuisuus on osa lapsen normaalia kehitystä, mutta tällaisen korostuneen käytöksen taustalla on tarve stimuloida aistijärjestelmiä. Joskus lapsen reagointi aistimuksiin voi vaihdella yli- ja aliherkän välillä. Tähän vaikuttavat esimerkiksi ympäristön aistiärsykkeet tai lapsen vireystila. Joillakin lapsilla voi olla merkkejä heikosta aistitiedon käsittelystä ilman lääketieteellistä ongelmaa. Osalla haasteet voidaan liittää tunnistettaviin lääketieteellisiin diagnooseihin kuten esimerkiksi kielelliseen erityisvaikeuteen. Varsinaisesta aistikäsittelyn häiriöstä (käytetään myös nimitystä sensorisen integraation häiriö) puhutaan vasta, kun se aiheuttaa ongelmia jokapäiväiseen elämään tai estää lasta suoriutumasta niistä jokapäiväisistä asioista, joista hänen oletetaan ikänsä perusteella suoriutuvan. Aistikäsittelyn häiriöihin erikoistuneet kuntoutuksen ammattilaiset tutkivat lapsen erilaisten normitettujen testien, haastatteluiden, kyselykaavakkeiden sekä havainnoinnin avulla ja kartoittavat, johtuvatko oireet aistikäsittelyn häiriöstä. Jotkut lapset tarvitsevat yksilöllistä terapiaa taitojensa ja valmiuksiensa kehittämiseen. Kannusta ja tue Lapsi, jolla on haasteita aistitiedon käsittelyssä, turhautuu herkästi helpoissakin tehtävissä tai toimiessaan toisten lasten kanssa. Lapsi tarvitsee ymmärrystä, kannustusta ja erityistä tukea asioissa, joista suurin osa lapsista selviytyy helposti. Monet näistä lapsista hyötyvät tilanteiden ennakoinnista. Vanhempien on hyvä tietää, mikä lapselle on vaikeaa tai pelottavaa. He voivat valmistella lasta näihin tilanteisiin tai esimerkiksi pyrkiä vähentämään aistiärsyketulvaa. Tämä auttaa lasta toimimaan oikein. Lapsi saa myös tilanteesta positiivisen kuvan ja tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Jos lapsi reagoi aistiärsykkeisiin ei-toivotulla käytöksellä esimerkiksi menettämällä malttinsa, rangaistus usein pahentaa tilannetta. Toistuva kieltäminen, negatiivinen palaute tai rangaistukset johtavat helposti noidankehään. Kun hermoston toiminta on erilaista, se vaikeuttaa arkipäivän toimintoja. Lapsi ei luota omiin kykyihinsä, turhautuu ja kokee riittämättömyyden tunteita, kun saa muilta 17 ihmisiltä jatkuvaa kielteistä palautetta. Tämä voi johtaa itsetunnon heikkenemiseen. Rangaistuksen sijaan lapsi tarvitsee jotain, mikä auttaa häntä selviämään tilanteesta. Usein auttaa, kun hän pääsee rauhalliseen paikkaan kuten omaan huoneeseen. Rakas pehmolelu tai aikuisen rauhallinen, painetuntoa antava kosketus voivat myös tuottaa lapsen tarvitsemia, rauhoittavia aistimuksia. Rangaistuksen välttäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lapselle pitäisi asettaa rajoja. Lapsi, jolla on aistikäsittelyn haasteita, hyötyy aikuisen päämäärätietoisesta ja johdonmukaisesta ohjauksesta. Vanhempien ei tule arjen kiireessä unohtaa, mistä lapsen haasteet johtuvat eikä omia odotuksiaan pidä myöskään asettaa liian korkealle. Kuka tahansa lapsi nauttii siitä, että pienetkin onnistumiset huomataan. Tärkeä keino tukea lapsen itsetuntoa on huomioida ja sanoittaa ääneen lapsen tekemiä myönteisiä asioita. Eliisa Laine, fysioterapeutti, Aivoliitto ry Artikkeli on julkaistu Kielipolkulehdessä 1/2015 2/ 2 0 15 ”Aihe näkyy ja kuuluu työssä, Ammattilaiset kaipaavat kipeästi tukea pienten lasten Perheen pienimmät ottavat tuntumaa digitaalisten pelien maailmaan entistä nuorempina, mikä asettaa uudenlaisia haasteita myös kasvattajille. L asten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset törmäävät pelaamiseen liittyviin kysymyksiin usein, mutta kokevat tarvitsevansa aiheesta lisätietoa ja työvälineitä aiheen käsittelyyn. Lasten pelaaminen huolestuttaa lähes 90 prosenttia Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Pelit puheeksi -projektin toteuttamaan kyselyyn vastannutta ammattilaista. Voidakseen toimia paremmin lapsiperheiden pelikasvatuksen tukena ammattilaiset toivovat tietoa pelien vaikutuksista sekä peleistä ja pelikulttuurista yleisesti. Digipelit ovat nykypäivän hiekkalaatikkoja 2010-luvulla digipeleistä on tullut luonnollinen osa yhä pienempien lasten leikkiä ja maailmaa. Katukuvassa näkee yhä enemmän taaperoita, jotka istuvat rattaissa äidin tai isän älypuhelin käsissä. Suurin osa pelaamisesta tapahtuu kuitenkin kotisohvilla. Kotona jo jopa 1-vuotiaat näpläävät tabletteja. Pelaamisen aloittamista on aikaistanut kosketusnäyttöjen yleistyminen. - Parhaimmillaan digipelit tarjoavat viihdettä, erilaisia tunteita ja kokemuksia sekä tukevat lapsen kehitystä ja oppimista, toteaa projektiasiantuntija Kaisa Luhtala. Pelejä syytetään helposti jos jonkinlaisista lasten ja perheiden ongelmista, mutta syitä kannattaa etsiä muualtakin arjesta. - On tärkeää selvittää, mitkä ongelmat johtuvat pelaamisesta ja mitkä jostakin muusta. Tämä helpottaa myös ongelmien ratkaisemista, arvioi Luhtala. EHYT ry:ssä on työskennelty lasten ja nuorten digitaalisen pelaamisen parissa jo vuodesta 2010, mutta Pelit puheeksi -projektissa keskitytään yhä nuorempien lasten pelaamiseen. - Työssämme ala- ja yläkouluikäisten parissa saimme usein palautetta, että pelikasvatus tulisi aloittaa jo päiväkoti-ikäisten parissa. Pelaamiseen liittyvät kysymykset askarruttavat yhä pienempien lasten vanhempia, Luhtala kertoo. Pelit puheeksi on suunniteltu vahvistamaan erityisesti lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista pelikasvatuksessa. Aiheeseen törmätään niin lastenneuvoloissa, kasvatus- ja perheneuvoloissa, 2/ 2 0 15 18 , mutta itseltä puuttuu tieto” digipelaamisen käsittelyyn alkuopetuksen oppilashuollossa kuin päivähoidon parissa. - Lasten pelaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja pelit ottaa puheeksi heti, kun pelaaminen aloitetaan. Näin voidaan hälventää pelaamiseen liittyvää turhaa huolta ja ehkäistä mahdollisia ongelmia tulevaisuudessa, Luhtala toteaa. Digipelit ja puissa kiipeily eivät sulje toisiaan pois Pelikasvatuksen asiantuntijalta kysytään usein ruutuajasta ˗ miten rajoittaa lapsen digipelien ääressä viettämää aikaa? Mikä on liikaa? Luhtalan mukaan pelaamiseen käytettävästä ajasta keskusteltaessa ei kannata tuijottaa minuutteja. - Tärkeämpää on katsoa arkea kokonaisuutena. Siihen täytyy mahtua digitaalisen leikin lisäksi muuta vapaata leikkiä ja yhdessäoloa perheen ja kavereiden kanssa, ulkoilua, ruo- kailut ja lapsen työ eli päivähoito tai koulu. Usein pelaamiseen liittyviä sääntöjä tarvitaan, mutta pelkkään peliaikaan keskittyminen voi viedä huomion muilta tärkeiltä asioilta, kuten pelien sisällöiltä, toteaa Luhtala. - Jos pelaamisesta jutellaan ja sovitaan yhdessä, kun lapsi on nelivuotias, on keskusteluyhteys asiasta helpompi säilyttää myös teini-ikäisen kanssa, Luhtala vinkkaa. Selvityksen vastaajat (N 148) toivovat tietoa ruutuajan lisäksi muun muassa eri-ikäisille soveltuvista peleistä, tavoista ottaa digitaalisia pelejä mukaan varhaiskasvatukseen ja digipelien hyödyntämisestä sosiaalisten taitojen harjauttamisessa. Pelihaitat ja peliriippuvuuden tunnistaminen puhuttavat, mutta yhtä lailla vastauksissa peräänkuulutetaan tietoa pelien hyödyistä ja hyödyntämisestä. 19 Pelit puheeksi -projekti tarjoaa alle 8-vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden parissa työskenteleville ammattilaisille tietoa pelikasvatuksesta ja työvälineitä digipelaamisen käsittelyyn. Pelit puheeksi on osa EHYT ry:n pelitoimintaa, jossa pelihaittoja ehkäistään ja positiivista pelikulttuuria edistetään myös vanhempien lasten ja nuorten parissa. Pelit puheeksi -projekti tuottaa lähikuukausien aikana tukimateriaalia ja koulutuksia siihen, mitä kaikkea kannattaa huomioida perheen peliarjessa. Lisätietoja: Kaisa Luhtala asiantuntija, Pelit puheeksi -projekti puh. 050 518 6012 [email protected] 2/ 2 0 15 Opetussuunnitelma on lupausasiakirja vanhemmille Suomalaisessa peruskoulussa tapahtuu suuria muutoksia. Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on juuri uudistettu Opetushallituksen toimesta. Tämä uudistus on merkityksellinen siitä syystä, että kyseiset asiakirjat ohjaavat työskentelyä kaikissa kouluissa Suomessa. U udistustyö on tarkoittanut monien tahojen yhteistyötä ja mukanaoloa. Asiantuntijoiden lisäksi myös vanhemmat, opettajat sekä muut sidosryhmät ovat saaneet olla mukana työstämässä tekstejä. Kansallisista perusteista työstetään edelleen paikalliset perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelmat. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki opettajat tulevat osallistumaan kirjoitus ja suunnittelutyöhön, kunnes koulukohtaiset perusteet otetaan käyttöön viimeistään 1.8.2016. Millä tavoin tämä suuri uudistusyö koskettaa meitä vanhempia? Opetussuunnitelma sisältää lupauksen meille vanhemmille. Se kertoo opetuksen tavoitteista ja millaisia asioita opetuksessa painotetaan. Asiakirja sisältää siis lupauksen siitä, millaista opetusta lapsemme tulee saamaan ja millaisia asioita lapsen tulee oppia peruskoulunsa aikana. Sanat kuten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, inhimillinen pääoma ja laaja-alainen osaaminen nostetaan esiin usein. Erityisen tärkeänä asiana vanhempien kannalta on vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön entistä vahvempi painottaminen. Opetussuunnitelman perusteet sisältävät myös hyvän osaamisen kriteerit (määrittelevät arvosanan kahdeksan) perusopetuksen päättöarviointiin. Mutta miksi tällaiset kriteerit ovat olemassa? Peruskoulun loppuvaiheessa nuoret ovat tärkeiden päätösten äärellä koskien heidän 2/ 2 0 15 20 tulevaisuuttaan. Joissain tapauksissa pienet erot keskiarvoissa vaikuttavat siihen saako nuori jatko-opintopaikan jossain tietyssä koulussa. Kriteerit ovat olemassa tasa-arvoisen arvioinnin varmistamiseksi, arvioinnin joka ei ole riippuvainen koulusta, asuinalueesta tai opettajasta. Näistä kriteereistä huolimatta Suomessa ei ole vielä onnistuttu tässä tasa-arvoisessa arvioinnissa. Tutkimustulokset ovat jo pitkään antaneet viitteitä siitä, että opettajan arviointi on sidoksissa opetusryhmään. Tämän lisäksi joillain alueilla Suomessa arvosanan saa helpommin kuin jollain toisella alueella suhteutettuna oppilaan osaamisen tasoon. Nyt kun opetussuunnitelman perusteet uudistetaan jokaisessa koulussa, antaa se upean yhteistyömahdollisuuden kodin ja koulun välille. Koulukohtaiset opetussuunnitelman perusteet kun tulee esitellä vanhemmille, ja niiden tulisi olla helposti saatavilla esimerkiksi koulujen kotisivuilla. Kuitenkin pikainen Google-haku osoittaa, että tämä ei vielä toistaiseksi ole käytäntö kaikkialla. Joissain kouluissa vanhemmat löytävät helposti tietoa esimerkiksi koulun arvoista ja keskeisistä tavoitteista vuosiluokittain. Toisista taas tätä keskeistä informaatiota joutuu erikseen pyytämään. Miksi tämä tiedonjako sitten on tärkeää meidän vanhempien näkökulmasta? Saamalla tietoa koulujärjestelmästä ja sen keskeisistä asiakirjoista, on meidän vanhempien helpompi ymmärtää, mitä lapsemme ympärillä tapahtuu. Tällöin vanhempana kouluun ja sen tapahtumiin on myös helpompi sitoutua. Tämän uudistuksen myötä haluaisin haastaa koulut näkemään opetussuunnitelmatyön mahdollisuutena kehittää yhteistyötä lapsen ympärillä toimivien aikuisten kesken. Puolestaan vanhemmat haluaisin haastaa lukemaan tämän tärkeän lupausasiakirjan, joka on niin keskeinen lapsen tulevaisuutta ajatellen. Läroplansgrunderna är ett löfte för oss föräldrar Revideringen är viktig eftersom det är läroplanerna som styr arbetet i skolorna. Bearbetningen har betytt ett stort engagemang från många håll. Förutom sakkunniga har också föräldrar, lärare och andra intressegrupper haft möjlighet att kommentera och ge förbättringsförslag till texterna. Utgående från läroplansgrunderna kommer alla skolor runtom i Svenskfinland att bearbeta sina skolvisa läroplaner. Detta betyder att alla lärare i Svenskfinland kommer att vara engagerade i läroplansarbetet, så att de lokala och skolvisa planerna kan tas i bruk den 1 augusti 2016. Hur berör läroplansgrunderna då oss föräldrar? Dokumentet är ett löfte om hurdan undervisning våra barn skall få och vad de kommer att lära sig i grundskolan. Inte minst beskriver också de lokala planerna synen på lärandet och hur det återspeglas i undervisningen. Ord som jämlikhet, humanitet och mångsidiga kompetenser lyfts ofta fram. Det viktigaste ur föräldrarnas synvinkel är att samarbetet mellan hemmet och skolan betonas betydligt mera i de nya läroplansgrunderna jämfört med de tidigare. Läroplansgrunderna innehåller även kriterier för goda kunskaper (vitsordet åtta) vid slutbedömningen av eleven på årskurs nio. Varför behövs de? I slutskedet av grundskolan står den enskilda eleven inför stora val, som påverkar framtiden. Ibland hänger det på små vitsordsmarginaler huruvida en elev lyckas komma in i den skola han eller hon önskar sig. Vi behöver kriterier för en jämlik utvärdering och för en utvärdering som håller samma nivå oberoende av skola, bostadsområde eller lärare. Trots dem har vi ännu inte lyckats nå en jämlik utvärdering. Forskningsresultat har redan länge visat att utvärderingen ännu hänger ihop med den grupp som eleven går i. Det innebär att man på vissa håll i Svenskfinland lättare får ett gott vitsord än vad man objektivt är värd. På andra håll måste man prestera bätte för samma vitsord. 21 I samband med förnyelsen finns nu en ypperlig möjlighet att förbättra samarbetet mellan hemmet och skolan. Läroplansgrunderna skall presenteras för föräldrarna och skall vara lätt tillgängliga på till exempel skolornas webbplatser. Här brister det fortfarande på många håll. Vid en del skolor hittar man lätt information om skolans värdegrunder och centrala mål för undervisningen. I andra måste man be om informationen. Varför är informationen till oss föräldrar då viktigt? För att det då är lättare som förälder att förstå det som händer, att engagera sig i och att stödja skolan och lärarna. I och med den nya betoningen på hemmets och skolans samarbete, vill jag utmana skolorna att använda möjligheten att förstärka samarbetet mellan oss vuxna. Samtidigt vill jag utmana föräldrarna att läsa det här viktiga löftesdokumentet som är så centralt med tanke på barnens framtid. Teksti Heidi Harju-Luukkainen kasvatustieteen tohtori, erityisopettaja Förbundet Hem och skola r.f. puheenjohtaja Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Ruotsinkielinen artikkeli julkaistu Hem och Skola 1/2015 lehdessä. 2/ 2 0 15 Sopeutumisvalmennu S ain diagnoosin syksyllä 2014. Tutkimuksiin minut lähetettiin työterveyden lähetteellä töissä ilmenneiden oireiden vuoksi. Sopeutumisvalmennus oli ensimmäisiä konkreettisia toimenpiteitä kuntoutuksessani. Koetin lähteä Lappohjaan avoimin mielin, enkä oikein tiennyt mitä odottaa tulevalta viikolta. Olen epäillyt ADD:tä itselläni jo kymmenen vuoden ajan ja kuvittelin ehkä mielessäni, että tiedän jo vuosien aikana lukemani perusteella aivan tarpeeksi asiasta, mutta kurssin aikana huomasin ennakkoon sivuuttaneeni vertaistuen merkityksen. Jälkeenpäin on huvittavaa muistella ensimmäisen tapaamisen ensimmäistä puolituntista kymmenen hengen kurssiporukkamme ensikohtaamisessa. Hiljaisuus ja vaivautunut liikehdintä tuoleissa, vaivihkaiset vilkuilut. Kun juttu sitten lähti luistamaan, ei sillä enää ollut loppua ollenkaan. Ensimmäisen illan grillinuotiolla taisi kaikkien viimeisetkin ennakkojännitykset purkautua paikoin lähes hysteeriseen nauramiseen ja vitsailuun. Yhteinen kieli löytyi todella nopeasti. Huumori tuntui olevan porukan kantava voima läpi viikon ja ohjaajat Tuuli ja Kaisa sanoivatkin, etteivät ole itse nauraneet niin paljon pitkään aikaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei vakavaakin asiaa puhuttu. Keskinäinen kunnioitus ja ymmärrys tuntuivat vahvoina porukan kesken, jokainen sai olla sellainen kuin on, omanlaisensa addi. Itselle suuri oivallus kurssin aikana olikin se, kuinka perustemperamentiltaan monenlaisia persoonia mahtuu saman diagnoosin alle. Samalla karisi itseltä viimeisetkin epäilykset siitä, etteikö itse todellakin olisi AD(H)D. Asian hyväksymisen prosessi olikin itselläni kurssin aikana vahva teema ja puhuin iltaisin pitkiä puheluita oman äitini, isäpuoleni ja siskojeni kanssa omasta nuoruudestani ja lapsuudestani. Voimakkaita tunteita koettiin puolin ja toisin, eikä itkultakaan säästytty. Päälle puhumisen mestareiden kokoontumisajoissa saatiin parin ekan päivän aikana sovittua viittauskäytäntö puheenvuoroissa ja sen jälkeenkin ilmapiiri oli anteeksiantava päällekkäin puhumisen jatkuessa siitä huolimatta, vain aikaisempaa harvemmin. Kuva Nina Biström Sopeutumisvalmennuskurssi ADHD-oireisille aikuisille, Högsand 9.–13.3.2015 Kurssilaiset, vertaiset, tekivät kurssista sen, mitä se oli ja ohjaajat loivat sopivasti kehystä touhuun, itsekin sen myöntäen, että yleensä se paras tieto tulee vertaisilta. Kurssin osanottajien ikähaitari liikkui noin 30-60 vuoden välillä, ja joillain diagnoosista oli jo kauemmin aikaa kuin toisilla. Tämä lisäsi tieto- ja kokemuspohjaa hienosti. Oman hyvän lisänsä kurssiin toi psykiatrin ja sosiaalityöntekijän vierailut ja luennot. Hyvä paketti, suosittelen lämpimästi. Taisi olla ensimmäinen kerta elämäni aikana, etten tuntenut itseäni ryhmässä erikoiseksi, omituiseksi tai ulkopuoliseksi. Tervehdyttävä kokemus. Teksti Mikael Maaliskuuta Högsandissa M atka kurssille paljasti hyvin omat ennakkoluuloni, kun mietin matkalla vastaantulijoiden kohdalla, josko he ovat menossa samaan paikkaan kuin minä. Pelkäsin, että kurssin addit olisivat a) minua nuorempia b) tyhmempiä c) sekopäisempiä d) nistejä ja narkkareita. Mikään peloistani ei pitänyt paikkaansa. lisäännöt: kunnioittaminen, loukkaamattomuus, oikeus vetäytyä ja loistava oivallus: turvasana! Ryhmämme mahtavaan henkeen ja tukeen vaikutti suuresti yhteiset ja yhteisesti heti alkuun sovitut pe- Ulkoiset puitteet olivat myös erinomaiset: luonto, kävely, meri ja hyvä ruoka. Mahdollisuus saunaan ja uin- 2/ 2 0 15 22 uskurssin kuulumisia tiin. Meillä oli myös ihanat ja fiksut vetäjät, jotka osasivat viedä meitä eteenpäin varovasti ohjaten, ja myös antaa ryhmälle tilaa, silloin kuin tarvitsimme sitä, toisin sanoen, kun jotkut aiheet vaativat paljon aikaa ja puhetta. Koko kurssin ajan toimimme toistemme peileinä rehellisesti. Tämä oli varmasti kurssin tärkein tehtävä. Se auttoi selventämään kysymystä ”Kuka minä olen?”. Luomaan eheämpää identiteettiä, kun rajat tulevat adhd:n kautta. Mahtavalta tuntuu, että vertaistuki ja yhteydenpito voi jatkua myös kurssin jälkeen, ennen kaikkea omassa salaisessa Facebook-ryhmässämme. Lyhyessä ajassa se on osoittautunut tuiki tärkeäksi varaventtiiliksi, missä mitkään ajatusketjut eivät ole liian rönsyileviä tai kaukaa haettuja, mitkään jutut eivät ole liian häröjä tai villejä. Ja jos ovat, niin on aina turvasanamme olemassa. Teksti Nina Viisi päivää normaalina En osannut yhtään odottaa, mitä tuleman pitää, ennakkoluulot muista kurssilaisista pyöri mielessä ja kurssin lähestyessä aloin lajityypilliseen tapaani kehitellä syitä, miksi minun ei pitäisi sinne mennä. En kuitenkaan koskaan olisi osannut kuvitella, mitä tuleman pitää! Kurssin ohjelma perustui käytännössä vertaiskeskusteluun. Ohjaajien osuudeksi jäi lähinnä tarjota tarkoin miettimiään aiheita keskustelun aloitukseksi ja yrittää pitää yllä edes jonkinlaista järjestystä. Ja hyvä näin. Kurssista tuli aivan meidän näköisemme, ja se vastasi tarkoitustaan paremmin kuin hyvin. Oli mahtavaa tuntea ensimmäistä kertaa elämässä olevansa samanlainen kuin muut, normaali! Kaikkien tietämistä asioista oli helppo puhua ja keskustelu eteni nopeasti aina asian ytimeen, kun selittämiseen ei kulunut aikaa eikä voimavaroja. Keskustelut jatkuivat illalla yhteisissä majoitustiloissa ja yöllä kämppiksen kanssa jopa aamuyön puolelle. Turvallinen keskusteluympäristö vaikutti myös alitajuntaani, joka rohkaistui paljastamaan isoja oivalluksia asioista, joita olen jo pitkään yrittänyt kaivaa esiin terapiassa. Yksi suurimmista fyysisistä oivalluksistani oli, kuinka paikallaan olo todella aiheuttaa ahdistusta, ja kuinka pystyn sitä lieventämään ja ehkäisemään. Ymmärsin myös monen ihmettelemäni asian yhteyden näihin piirteisiin, niin nykyhetkessä, kuin menneisyydessäni. Kurssin ohjelmasta jäi erityisesti mieleeni viimeisenä päivänä käyty keskustelu, jossa muut kurssilaiset kertoivat millaisena sinua pitävät. Edes viettämäni viikko näiden ihmisten kanssa, jotka välillä tuntuivat vähintäänkin lukevan ajatuksiani, ei valmistanut minua sellaiseen palautteeseen. He näkivät minut juuri sellaisena ja arvostivat juuri niitä piirteitä, mitä olen aina halunnut ihmisten minussa näkevän. Se tuntui uskomattomalta. Kurssi antoi valtavasti voimaa arkeen ja uskoa oman ponnistelun mielekkyyteen ja ratkaisujen löyty23 Kuva Johanna O sallistuin maaliskuussa 2015 ADHD-liiton järjestämälle ja Raha-automaattiyhdistyksen pääosin rahoittamalle Voimaa arkeen! -sopeutumisvalmennuskurssille. Paikkana toimi Högsandin leirikeskus Lappohjassa, Hankoniemen luonnonkauniissa ympäristössä. Kurssille osallistui kaksi ohjaajaa ja kymmenen kurssilaista. Palautekeskustelussa käytettyjä vahvuuskortteja miseen. Kun kurssitovereinasi oli yhteiskunnassa menestyneitä ja palkittuja meikäläisiä, antoi se uskoa myös omaan tulevaisuuteen. Taiteilijat palauttivat jo hiipuneen kipinäni luoviin harrastuksiini. Opin myös paljon uutta itselleni nauramisesta. Kurssin mahtavin anti oli kuitenkin se yhteenkuuluvuuden tunne. Se, että sinua ymmärretään ja ettet ole yksin. Että olet osa jotain. Tuo tunne kantaa edelleen arjessa, enkä tule koskaan unohtamaan uusia siskojani ja veljiäni! Tuo ”vajaa” tusina jätti pysyvän jäljen sydämeeni ja muutti elämäni! Teksti Tuukka Korpela 2/ 2 0 15 ADHD-liiton toiminta vuonna 2014 ADHD-liiton toimintakertomus vuodelta 2014 on nyt valmis ja liiton kevätkokous on sen käsitellyt. Tässä artikkelissa pääset tutustumaan lyhyesti liiton viime vuoden toimintaan. Kokonaisuudessaan toimintakertomus on luettavissa osoitteessa www.adhd-liitto.fi/adhd-liitto/liitto. V uosi 2014 oli ADHD-liiton 25-vuotisjuhlavuosi. 25 vuoden aikana tietoisuus adhd:stä on kasvanut merkittävästi. Vaikkakin tietoisuus on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, ei liitto voi sivuuttaa sitä faktaa, että tietämättömyyttä on vielä paljon. Liiton juhlavuoden painopistealue olikin tiedon lisääminen eri osa-alueilla, ja sitä kautta positiivisen kuvan vahvistaminen adhd:stä. Tätä työtä tehtiin muun muassa järjestämällä yhdessä jäsenyhdistysten kanssa koulutuskiertue sekä osallistumalla Naurun Tasapaino -ohjelmaan TV:ssä. Ohjelmassa yksi jakso käsitteli adhd:tä. Tavoitteena oli myös yhdistystoiminnan tukeminen ja jäsenmäärän kasvattaminen. ADHD-liiton uudet säännöt astuivat voimaan vuoden 2014 syksyllä. Sääntöuudistuksen myötä hallituksen jäsenten toimikausia muutettiin sekä hallituksen kokoonpanoon mahdollistettiin kolmen ammattihenkilön valinta. Vuonna 2014 liitto joutui ensimmäisen kerran kilpailuttamaan sopeutumisvalmennustoiminnan majoitus- ja ruokapalvelut. 2014 oli myös aktiivinen vuosi vertaispuolella. Porina-projektin myötä perustettiin aktiivisesti vertaistukiryhmiä ympäri Suomen ja aikuisasiat nousivat yhä enemmän tietoisuuteen. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) Paikka auki -avustusohjelman mahdollistamassa ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektissa kokemusosaajaverkostomalli alkoi myös hahmot2/ 2 0 15 tua. Näiden kahden projektin myötä on noussut esille, että tämän tyyppinen toiminta on erittäin tarpeellista ja toivottua. Jatkossakin liitto tulee panostamaan kokemusosaaja- ja vertaistoimintaan resurssien puitteissa. ADHD-liitto ry muutti uusiin toimitiloihin Malminkartanoon elokuussa 2014. Uudet toimitilat tarjoavat huomattavasti laajemmat mahdollisuudet erilaisiin ryhmätoimintoihin ja koulutustapahtumien järjestämiseen kuin aiemmat tilat. Toimitiloja vuokraa Kuntoutussäätiö. Liiton monipuolista toimintaa rahoittaa pääasiassa RAY. Vuoden aikana toimintaa rahoittivat myös kohdennetusti eri suomenruotsalaiset säätiöt kuten esimerkiksi Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, jonka varoin järjestettiin kaksikielinen perhepäivä Porvoossa. Liitto onkin yrittänyt aktivoida ruotsinkielisen tiedon välittämistä siinä laajuudessa, mikä on ollut mahdollista. Yhdistystoiminta Vuoden 2014 lopussa ADHD-liitolla oli 18 jäsenyhdistystä. Jäseniä/ jäsenperheitä oli yhteensä noin 2 300, mikä on noin 300 jäsentä enemmän kuin vuonna 2013. Jäsenhankinta olikin yksi yhteinen liiton ja yhdistysten haaste, johon toimintaa suunnattiin. 25-vuotisjuhlavuoden koulutuskiertue tehtiin yhteistyössä yhdistysten kanssa. Tavoitteena oli paikallisyhdistysten medianäkyvyyden kasvattaminen ja jäsenten aktivoiminen tätä kautta. Koulutuskiertueen lisäksi 24 liiton työntekijät jalkautuivat kentälle yhdistysten tilaisuuksiin. Tilaisuuksia järjestettiin niin jäsenille, heidän perheilleen kuin paikallisille ammattilaisillekin. Vertaistukitoimintaa järjestettiin myös yhdessä yhdistysten kanssa. Tiedotus ADHD-liitto jakaa tietoa adhd:stä sekä liiton ja yhdistysten toiminnasta muun muassa liiton internet-sivuilla, ADHD-lehdessä, Facebookissa ja messuilla. ADHD-lehti ilmestyi vuonna 2014 neljä kertaa. Lehden painosmäärä oli 4 500 kappaletta. Lehdistä noin 3 000 toimitettiin jäsenille sekä jäsenyhdistyksille ja noin 200 lehden tilaajille. ADHD-liitto järjesti Adhd-viikon 6.‒10.10.2014. Viikon kantavana teeman oli aikuisten adhd. Viikon aikana järjestettiin koulutustilaisuuksia ammattilaisille sekä avoimia keskusteluiltoja yleisölle. Lisäksi ADHD-liitto julkaisi tiedotteen otsikolla ”Adhd-oireinen aikuinen ei löydä hoidon ja kuntoutuksen piiriin”. Tiedotteen johdosta ADHD-liittoa pyydettiin mukaan konsultoimaan, kun seuraavaan adhd:n Käypä hoito -suositukseen tulee mukaan myös aikuisten adhd. Vuoden 2014 aikana liiton nettisivuilla vierailtiin 117 090 kertaa 80 412 eri kävijän toimesta. Kävijöitä on noin 20 000 enemmän kuin vuonna 2013. Liiton Facebook-sivut toimivat tehokkaana tukena liiton viestinnälle. Vuoden loppuun mennessä sivuil- la oli noin 1 534 tykkääjää eli noin 800 tykkääjää enemmän kuin vuotta aiemmin. Facebookissa jaettiin tietoa adhd:stä, julkaistiin uutisia liiton sekä jäsenyhdistysten tapahtumista, linkitettiin mediassa ilmestyneitä adhd:hen liittyviä artikkeleita ja herätettiin keskustelua ajankohtaisista asioista. Hallinto ADHD-liiton toimintaa koordinoi liiton hallitus ja toteuttaa liiton henkilökunta. ADHD-liiton päättävä elin on liittokokous, joka valitsee hallituksen. 2014 aloitti toimintansa johtoryhmä. Johtoryhmä koottiin kahdesta henkilökunnan edustajasta, hallituksen varapuheenjohtajasta ja toiminnanjohtajasta. Johtoryhmän tarkoituksena on toimia hallituksen ja toiminnanjohtajan ”työrukkasena” valmistelemassa hallitusasioita. Liiton talous ADHD-liitto ry on yleishyödyllinen yhteisö, joka harjoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa koko Suomessa. ADHD-liiton rahoitus perustuu pääosin Raha-automaattiyhdistykseltä saatuun avustukseen. Raha-automaattiyhdistys myönsi ADHD-liitto ry:lle vuonna 2014 yleisavustuksena 359 000 euroa, sopeutumisvalmennustoimintaan 136 000 euroa, Adhd osana aikuiselämää -projektiin (Porina-projektiin) 120 000 euroa ja Paikka auki; ADHDkokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektiin 22 000 euroa. Vuoden 2014 ADHD-liiton tilikauden ylijäämä oli noin + 17 900 euroa. Suurimmat syyt ylijäämään olivat sopeutumisvalmennus toiminnan kilpailuttaminen, mikä siirsi kurssien toteutusta syksyyn ja kaikkia kursseja ei ehditty toteuttaa, Oulun toimipisteen järjestösuunnittelijan toimen täyttämisen siirtäminen alkuvuoteen 2015 ja Porina-projektissa toisen projektityöntekijän siirtyessä muihin tehtäviin loppuvuodesta. Yhteistyö ADHD-liitto on jo vuosia tehnyt yhteistyötä muiden järjestöjen ja sidosryhmien kanssa. Järjestöyhteistyön tarve korostuu erityisesti edunvalvonnassa, koulutuksessa ja järjestötoiminnan kehittämisessä. Eniten yhteistyötä vuonna 2014 tehtiin omien jäsenyhdistysten, Autismi- ja Aspergerliiton, Aivoliiton, Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV-verkosto) ja Adhd-keskuksen kanssa. Vuonna 2014 ADHD-liitto ei osallistunut ADHD-Europen vuosikokoukseen, mutta yhteydenpito verkostoon jatkuu. ADHD-Europe on kansallisten adhd-järjestöjen kat25 tojärjestö, johon kuuluu toimijoita 22 eri maasta. Pohjoismainen ADHDyhteistyöryhmä kokoontui toukokuussa 2014 Oslossa. Kokoukseen osallistuivat liiton varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Neuvonta ja ohjaus Vuonna 2014 ADHD-liiton neuvontapuhelimeen tuli neuvontaaikana noin 320 puhelua. Adhd:stä tietoa etsivät adhd-oireiset, heidän läheisensä ja eri ammattialojen edustajat. Suurin osa kysymyksistä liittyi adhd-oireisten nuorten ja aikuisten diagnosointi-, hoito- ja kuntoutusasioihin, mutta myös lasten tukemiseen, opetusjärjestelyihin tai vanhempien omaan jaksamiseen liittyvät asiat olivat pinnalla. Sopeutumisvalmennus Vuonna 2014 ADHD-liitto järjesti kuusi valtakunnallista sopeutumisvalmennuskurssia adhd-oireisille henkilöille ja heidän omaisilleen. Kurssit rahoitettiin RAY:n tuella sekä kurssilaisten osallistumismaksuilla. Kurssit olivat pituudeltaan kolmen tai viiden vuorokauden mittaisia. Kursseille mahtui yhteensä 66 henkilöä, mikä oli noin 40 % kursseille hakeneiden määrästä. Tekstin koosti Jari Hämäläinen, tiedottaja, ADHD-liitto ry 2/ 2 0 15 26 27 jäsenyhdistykset Aisti ry, Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys [email protected] www.aistiyhdistys.fi Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä puh. 040 557 3269 [email protected] Löydät meidät myös Facebookista! Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 [email protected] www.hymyry.net Itä-Savon Puatti ry puheenjohtaja Kati Sairanen puh. 050 542 8499 [email protected] sihteeri Kirsi Rantala [email protected] Erityislapsiperheiden liikunta& luontoleiri Savonlinnan kristillisellä opistolla 22.8.2015 Alustavan suunnitelman mukaan ohjelmaan kuuluu perheiden yhteistä sekä lapsille ja aikuisille eriytettyä liikunnallista ohjelmaa. Pääsemme myös valmiin ruokapöydän ääreen lounaan, välipalan, päivällisen sekä iltapalan merkeissä. Liikunnallinen päivä päättyy iltasaunaan kera paljun. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: [email protected] Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista löytyy osoitteesta puattiry.blogspot.fi. Keski-Suomen ADHDyhdistys ry syllä. Seuraa ryhmien alkamista yhdistyksen verkkosivuilta. Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Puheenjohtaja Kata Kaukiainen [email protected] [email protected] www.kymenlaaksonaada.org Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys [email protected] Länsi-Uudenmaan Neuris ry www.neuris.fi Puheenjohtaja Taina Lehtiö, puh. 040 751 2658 Jäsenvastaava Kaisu Oksanen, (yhteys yhdistyksen sähköpostin kautta) Yhdistyksen sähköposti: [email protected] Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Puheenjohtaja Ano Mustonen, [email protected] puh. 040 833 4237 27.-28.6.2015 Oulun seudun ADHD-yhdistys järjestää kesäpäivätapahtuman yhdistyksen jäsenille Pikku Syötteellä! Lisätietoa jäsenkirjeessä tai ottamalla yhteyttä yhdistykseen: Puh. 040 833 4237 tai [email protected] Vertaistukiryhmät ovat kesätauolla ja aloittavat toimintansa jälleen syksyllä. Hyvää kesää kaikille. Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Vertaistukiryhmät ovat kesätauolla ja käynnistyvät jälleen syk- Puheenjohtaja Anne-Maarit Palviainen [email protected], puh. 050 306 8261 sihteeri Noora Mikkonen [email protected], 040 412 3792 2/ 2 0 15 28 Puheenjohtaja Enna Vanhala [email protected] www.keskisuomenadhd.com www.aksoni.suntuubi.com Aksoni ry:n jäsenille on varattu erilaista toimintaa Joensuun Kuntokeitaalle (Linnunlahdentie 10, Joensuu). Vuorot ovat sunnuntaisin klo 14 - 15, ellei toisin ilmoiteta. Pääsääntöisesti radat 14, 15 ja 16. Varataan lisää, jos eivät riitä. Mahdollisuus pelata myös biljardia, jos on vapaana. Aksoni ry ja Joensuun seudun Omaishoitajat ja läheiset ry järjestää yhteisen retken 26.9.2015 Siilinjärven kylpylä Fontanellaan. Ohjelma: Lähtö Joensuun matkailupysäkiltä klo 9. (kyytiin pääsee myös matkan varrelta) Kylpylään klo 11 (lapsilla vanhempien lisäksi tarvittaessa ohjaajat mukana) Syömään klo 13 alkaen Lapsille keilaus klo 14.15-16 tai 16.30 (oma ohjaaja mukana) Aikuisille oma ohjelma: 14.15-16. tai 16.30 luento Omavastuu 5€ aikuiset ja lapset 2€, joka kerätään bussissa, kun kirjataan osallistujat. Omavastuu kattaa kuljetukset, lounaan, kylpylän ja keilaamisen, sekä ohjaajat. Ohjeet ilmoittautumisesta tulevat piakkoin. Paikkoja bussissa varattu Aksoni ry:lle 35 paikkaa (lapset, aikuiset ja mahdolliset ohjaajat). ADHD-aikuisten Joensuun vertaistukiryhmä: aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt, toiminnanohjauksen ongelmat, yms. Ryhmä on ilmainen ja avoin, siihen ei tarvitse ilmoittautua, diagnoosia tai muuta suositusta ei tarvita. Paikka: Tiaisenkatu 28, Joensuu Halutessasi voit ottaa yhteyttä, kysellä: Panu 050 531 6691 / panu. rinne(at)gmail.com Suomen ADHD-Aikuiset ry & Aksoni ry Aksoni ry järjestää yli 15-vuotiaille ja nuorille aikuisille palloilun, sählyn ym. merkeissä mukavaa liikunnallista toimintaa. Et tarvitse jäsenyhdistykset pelitaitoa, vaan rohkeutta tulla mukaan. Toiminta käynnistyy syksyllä 2015. Alustavat tiedustelut ja ilmoittautumiset Asmo Mieloselle asmo. [email protected] tai Anne Palviaiselle annemaarit.palviainen@ jippii.fi sähköpostitse. Tietoa eri toiminnoistamme ja tapahtumista löydät yhdistyksemme kotisivuilta http://www.aksoni.suntuubi.com/ ja suljetusta Facebookryhmästämme. Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18, muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille) [email protected] www.eijsveikeet.fi Puheenjohtajamme tavoittaa osoitteesta: [email protected] Vertaistukipuhelin, 044 757 9477. Jos haluat kysyä vertaistukiryhmistä tai yleensä vertaistuesta, voit soittaa tähän numeroon. Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, 00890 Helsinki Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys / Facebook puh. 040 837 3679 Puheenjohtaja Arja Havilo [email protected] Jäsenrekisterinhoitaja Minna Hirvonen [email protected] Hyvää kesää kaikille ja muistakaa seurata yhdistyksen Facebook-sivuja. Salon Seudun ADHD-yhdistys ry Puheenjohtaja Erja Sandberg [email protected] www.adhdsalo.fi Seuraa yhdistystä www.adhdsa- lo.fi ja tykkää meistä Facebookissa! Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan www.samdy.info puh. 044 346 0898 [email protected] Tarkempia tietoja toiminnasta: www.samdy.info Suomen ADHD-Aikuiset ry Hallituksen tavoittaa osoitteesta [email protected] www.adhd-aikuiset.org Tykkää meistä: www.facebook.com/ Suomen.ADHD.Aikuiset Puheenjohtaja: Seija Kaarre Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi. [email protected] Vaasanseudun ADHD-yhdistys ry Vasanejdens ADHD-förening rf www.vaasanadhd.com [email protected] puh. 044 210 5959 På svenska 040 594 2842 Osoite vaihtuu kesäkuun lopussa, uusi osoite on: Korsholmanpuistikko 44, 65100 Vaasa Löydät meidät myös Facebookista / Du hittar oss också på Facebook Elämää ADHD:n kanssa -kirjan ennakkotilaukset Olemme julkaisemassa kirjan, joka koostuu adhd-oireisten ja heidän läheistensä tarinoista ja kertomuksista. Kirjan on tarkoitus ilmestyä syksyllä 2015. Keräämme ennakkotilauksia kirjan taitto- ja painatuskustannusten tueksi. Tarjoamme mahdollisuutta tilata kirjaa ennakkoon hintaan 20 € / kpl (normaali myyntihinta ennakkotilausajan päätyttyä n. 40 € / kpl). Kirja tilataan lähettämällä viesti osoitteeseen [email protected]. Ilmoita tilaajan nimi, kappalemäärä 29 sekä toimitus/laskutusosoite. Tilaus toimitetaan kirjan painatuksen jälkeen kirjan ilmestymispäivänä. Laskutus tapahtuu kirjojen toimittamisen yhteydessä (kirja maksetaan vasta tällöin). Tämä ennakkotilaustarjous on voimassa toistaiseksi. HUOM: Keräämme kirjaan vielä tarinoita, joten jos sinulta tai läheiseltäsi löytyy adhd, kirjoita tarinasi ja lähetä se viimeistään 2.8.2015 mennessä osoitteeseen [email protected]. Lisätietoja: http://www.vaasanadhd. com/?Ajankohtaista%3AADHD_ kirja Varkauden Seudun Wamdy ry (Autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 [email protected] Osallistumme Vekara Varkauteen 8. - 12.6.2015 Päiviönsaaren yläasteella klo 9-17. Ohjelmassa on mm. sammakoiden puuhapajat, buffetti, aasiratsastusta. Lisätietoja www.wamdy.info. Talkoolaisia tarvitaan, ilmoittaudu puh. 040 7328 360. Vesijumpat jää kesätauolle, jatkuvat taas syyskuussa tiistaisin. Antti Tuisku konsertti 24.10. Warkaus-salissa, lippuja riveille 1-6 puh. 046 622 2476, muille riveille www.lippu.fi. Liity jäseneksi ADHD-liiton jäsenyhdistyksiin osoitteessa www.adhd-liitto.fi 2/ 2 0 15 yhdistyksiltä Eijsveikeiden pikkukokkikurssi E ijsveikeet ry järjesti pikkukokkikurssin perhekurssina yhteistyössä Pohjois-Savon Marttapiiriliiton kanssa. Pitopaikkana Marttala (Marttapiiriliiton opetuskeittiö). Teimme täydellisen ateriakokonaisuuden alkukeitosta jälkiruokaan. Jokainen osallistujaperhe sai mukaansa Penninvenyttäjän keittokirjan. Kurssi oli hyvin onnistunut ja jatkoa toivotaan. Teksti ja kuvat Enni Kesonen, Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjo -yhdistys Eijsveikeet ry P Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistyksen liikunnallinen viikonloppu ääkaupunkiseudun ADHDyhdistys järjesti jäsenperheille liikunnallisen viikonlopun jo niin suosituksi tulleeseen Kisakallion urheiluopistoon. Ilmojen haltija suosi meitä, sillä saimme tämän kevään toistaiseksi helteisemmän sään. Retki alkoi ruokailulla, ja sen jälkeen koko porukalle oli tarjolla vuorovaikutuksellista tanssiliikuntaa. Iltapala tarjottiin Kisakallion henkilöstön pyynnösta ruokasalissa eikä kodalla, mikä sopi meille, sillä ruoka oli näin monipuolisempaa kuin joku mehu ja makkara. Hinta osallistujille (100 € / aikuinen ja 50 € / lapsi) haluttiin jäsenperheille ystävälliseksi niin, että mahdollisimman moni perhe pystyisi osallistumaan. Minusta se on pieni hinta kolmen päivän täysihoidosta majoituksesta ja ohjatuista liikunta tuokioista. Todelliset kustannukset ovat kolminkertaiset yhdistyksille, siksi toivomme aina sitovia ilmoittautumisia. Launtaina ohjelma oli vapaasti valittavissa: curlingia, gps-kätköilyä, Kisakallionspelit tai muksuille volttimonttua, jousiammuntaa sekä vesijumppaa. Kutsuimme ystävyysotteluun Salibandyjoukkueet Harjavallasta ja Helsingistä. Oma joukkueemme nappasi tällä kertaa voiton. Onnea voittajille, hyvin pelattu. Kaikki joukkueet saivat mitalit ja jokaisesta joukueesta yksi sai salibandy-tsemppari mitallin. Lämmin kiitos myös kaikille osallistujille, valmentajille ja huoltojoukoille. 2/ 2 0 15 30 Ilta päättyi, kuinkas muuten, lauantaisaunaan, ja rohkeimilla oli mahdollisuus uida Lohjanjärvessä. Sunnuntaiaamiaisen jälkeen oli vuorossa joukkuepelejä: Mölkkyä, petangueta ja bocciaa. Lounaan jälkeen olikin aika matkata kotiinpäin. Suuri kiitos kaikille osallistujille ja taustajoukoille sekä kiitos myös ahkerille kuvaajille. Teksti Arja Havilo, puheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Kuvat Anja Huovinen Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmissa vakavia puutteita Suunnitelmien tekoa ja toteutusta ei valvo kunnolla kukaan Neurologisesti vammaiset ja sairaat ihmiset jäävät usein ilman asianmukaista palvelusuunnitelmaa. Lisäksi kuntoutussuunnitelmien toteutumisessa on vakavia puutteita. P alvelusuunnitelman laatiminen ei läheskään aina toteudu lain mukaan, eikä sitä esimerkiksi tehdä yhdessä asiakkaan kanssa kuten kuuluisi. Asia käy ilmi NV – Neurologisten vammaisjärjestöjen jäsenkyselystä, joka tehtiin vuodenvaihteessa 2014−2015. Kyselyllä kartoitettiin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden palvelusuunnitelmien ja kuntoutussuunnitelmien nykytilannetta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 697 neurologisten vammaisjärjestöjen jäsentä. Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia kertoi, ettei heille oltu tehty palvelusuunnitelmaa. 66 kertoi olevansa ilman kuntoutussuunnitelmaa. Kaikilla neurologisesti vammaisilla ja sairailla ihmisillä tulisi olla yhdenvertainen oikeus saada tarvitsemansa palvelut, ja juuri palvelusuunnitelma on se, joka on monelle toimivan arjen edellytys. Vaikeasti vammaisille palvelusuunnitelma on tehtävä aina. Miten palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien puutteita sitten voitaisiin korjata? Kysymykseen etsittiin vastauksia eduskunnan Kansalaisinfossa Panelistit 11. maaliskuuta. Paneelikeskusteluun osallistuivat kansanedustajat Johanna Karimäki (vihr.), Pirkko Mattila (ps.), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.), Eila Tiainen (vas.), Inkeri Kerola (kesk.) ja Anu Urpalainen (kok.). Inkeri Kerola mainitsi suureksi ongelmaksi sen, että erityisryhmiä käsitellään liian usein massana, eikä asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita oteta huomioon. Palvelusuunnitelmia laaditaan liikaa ”piilossa” virkamiestyönä, mikä johtaa siihen, että vaikka suunnitelma olisi tehty, asiakas tai hänen omaisensa ei sitä tiedä. − Kunnissa on vähän sellainen asenne, että eivät nuo kuitenkaan kykene meidän kanssa suunnitelmaa tekemään, joten tehdään se itse, Kerola totesi. Merja Mäkisalo-Ropposen mielestä palvelusuunnitelma-sana pitäisi korvata palvelusopimuksella. − Sopimus olisi pakko tehdä asianosaisen kanssa, Mäkisalo-Ropponen perusteli. Budjetti pakottaa keventämään suunnitelmia Inkeri Kerolan mukaan kiristyvä taloustilanne on johtanut siihen, että palvelusuunnitelmia kevennetään tarkoituksella, jottei palveluista tulisi valtiolle tai kunnille liikaa kustannuksia. Eila Tiainen totesi tähän, että sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat puun ja kuoren välissä: vaikka he 31 tietävät, millaista palvelua asiakas todellisuudessa tarvitsisi, he tinkivät toimenpiteissään, koska budjettia on supistettava. Johanna Karimäki ja Pirkko Mattila haluaisivat palvelusuunnitelmiin enemmän valtion ohjausta ja velvoittavaa lainsäädäntöä. Kuntoutussuunnitelmiakaan ei valvo kukaan Kun keskustelussa siirryttiin kuntoutussuunnitelmiin, totesi Anu Urpalainen, että kuntoutusasiat ovat tällä hetkellä sanalla sanoen levällään. − Kuntoutussuunnitelmistakaan ei ole selvästi sovittu, kuka niitä tekee ja miten suunnitelmat saadaan toteutumaan. Valvonta puuttuu tässä asiassa ihan samoin kuin palvelusuunnitelmien kanssa. Inkeri Kerolan mielestä suomalaisessa kuntoutuksessa keskitytään liikaa lääkinnälliseen puoleen. − Resursseja pitäisi siirtää liikunnalliseen kuntoutukseen. Laitoksiinkin pitäisi saada enemmän toiminnallisuutta kuin apaattisuutta. Eila Tiainen muistutti, että kuntoutus tulee yhteiskunnalle aina halvemmaksi kuin kuntouttamatta jättäminen. Aivoviikon tilaisuuden Kansalaisinfossa järjestivät NV – Neurologiset vammaisjärjestöt ja eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmä Vamyt. Teksti ja kuva: Anni Teppo, Neuroliitto 2/ 2 0 15 kirjaesittelyt Uusia julkaisuja Erilaisten Oppijoiden Liitolta Erilaisten Oppijoiden Liitto Ry:ltä on ilmestynyt tänä vuonna kaksi uutta julkaisua, jotka molemmat käsittelevät erilaisia oppimisen avuksi löytyviä digitaalisia sovelluksia ja pelejä. Julkaisut ovat nimeltään iPad apuvälineenä – Sovelluksia erilaisen oppijan arkeen ja Pelit – Monenlaista pelaamista, erilaista oppimista. iPad apuvälineenä kirja lähteen liikkeelle ihan perusasioista, kuten sovellusten asentamiseen ja käyttämiseen liittyvän sanaston esittelystä sekä omien säätöjen tekemisestä iPadille. Sen jälkeen esitellään loogisessa järjestyksessä erilaisia sovelluksia kategorioihin jaettuna. Kategoriat ovat lukeminen, kirjoittaminen, kielet ja matematiikka. Lopusta löytyy vielä lisää erilaisia oppimisen avuksi suunniteltuja sekä muita hyödyllisiä sovelluksia ja oppimisohjelmia. Tämän oppaan avulla pääsee Ipadiään helposti hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla sellainenkin, jolle digitaalinen maailma ja sovellukset eivät vielä ole kovin tuttuja. Pelit – Monenlaista pelaamista, erilaista oppimista kirja on vielä iPad apuvälineenä kirjaakin tuhdimpi paketti. Alussa opastetaan selkeästi, miten erilaisia oppimispelejä pystyy iPadillensä lataamaan, joten vasta-alkajakin pääsee hyvin liikkeelle. Kirjassa todetaan myös, että pelit ja pelaamalla oppiminen ei välttämättä sovi kaikille, mutta parhaimmillaan ne tuovat tervetullutta kirjapohjaisesta oppimisesta irrottautumista. Nekin, joille iPadillä pelaamalla oppiminen ei sovi saavat kirjasta vinkkejä muuhun pelaamiseen. Pelatahan voi vaikka kynän ja paperin avulla tai pelkkä mielikuvituskin kantaa pitkälle. Kirja on jakanut pelit pitkälti kouluaineiden mukaan, esimerkiksi matematiikka, kielet, äidinkieli ja reaaliaineet. Lisäksi on esitelty pelejä, joilla voi kehittää hahmotusta, motoriikkaa tai opiskella musiikkia. Myös ulkomaalaisille suomen opiskelijoille löytyy apua pelimaailmasta. Tämän kirjan selailtuaan osaa varmasti hyödyntää erilaisia pelejä oppimisensa tueksi. Lisätietoja aihepiiristä sekä neuvoja ja opastusta löydät Apuvälinekeskuksen verkkosivuilta osoitteesta www.lukiapuvaline.fi. Molempia kirjoja voi tilata Erilaisten Oppijoiden Liitosta osoitteesta www.erilaistenoppijoidenliitto.fi, ja klikkaamalla siellä kohtaa myyntituotteet. Teksti Jari Hämäläinen, tiedottaja, ADHD-liitto ry Iloista ja rentouttavaa kesää kaikille toivottaa ADHD-liiton väki 2/ 2 0 15 32 33 2/ 2 0 15 2/ 2 0 15 34 35 2/ 2 0 15 Kaipaatko tietoa adhd:stä, tukea ja uusia ystäviä? Tule sopeutumisvalmennuskurssille! ADHD-LIITON SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT SYKSYLLÄ 2015 ADHD-liiton avomuotoiset sopeutumisvalmennuskurssit Strategia-ryhmä 4-12-vuotiaiden lasten vanhemmille (5 arki-iltaa) Aika: 15.9., 22.9., 6.10., 13.10. ja 20.10. klo 17.00–20. Paikka: ADHD-liiton toimisto, Pakarituvantie 4, Helsinki Hinta:20 € / hlö Hakuaika päättyy: 1.9.2015 Kurssi on tarkoitettu adhd-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille. Kurssin sisältö ja toteutus nojautuvat ruotsalaiseen Strategi-menetelmään. Viiden tapaamiskerran aikana pureudutaan seuraaviin teemoihin: - Perustietoa adhd:stä - Vanhemmuusroolin vahvistaminen sekä lasten ja perheen arjen helpottaminen - Menetelmiä positiivisen käytöksen tukemiseksi - Välineitä ongelmakäyttäytymisen ehkäisemiseen ja hallintaan - Yhteisön tukiverkostot ja palvelut Jyvä-kurssi, adhd-oireisten aikuisten (yli 18-v) ryhmä (kahdeksan iltapäivää) Aika: 27.10., 3.11., 10.11., 17.11., 24.11.ja 1.12.2015 klo 16–19 Paikka: ADHD-liiton toimisto, Pakarituvantie 4, Helsinki Hinta: 20 € / hlö Hakuaika päättyy: 1.9.2015 Kurssi on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aikuisille, joilla on adhd-oireita. Tapaamiskerroilla käsitellään seuraavia asioita: - Aikuisen adhd - Hoitomuodot - Elintapojen merkitys (ruokavalio, liikunta, uni ja stressi) - Arjen struktuurit ja apuvälineet - Diagnoosin saaminen aikuisiällä ‒ hyväksyminen ja muutos - Adhd:n merkitys ihmissuhteissa - Adhd ja työelämä - Omat voimavarat Lisätietoa kursseista ja niille hakemisesta www.adhd-liitto.fi/kurssit2015. Jos sinulla on kysyttävää, kuntoutussuunnittelijat auttavat mielellään sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 045 657 7876 ja 050 400 6478.
© Copyright 2024