1. No category

1
28.10.2015
KAAVOITUSKATSAUS 2016
Kaavoituskatsauksessa tiedotetaan käynnissä olevista ja käynnistyvistä
kaavahankkeista Joensuussa.
TIEDOTTAMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET
Kaavahankkeen vireille tulosta ilmoitetaan vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa ja kuuluttamalla. Kuulutukset julkaistaan torstaisin Karjalaisessa,
Viikko-Pohjois-Karjalassa ja verkossa osoitteessa www.joensuu.fi. Käytäntönä on myös lähettää kaavahankkeen käynnistyessä tiedotteet alueen
asukkaille ja maanomistajille joko postitse tai ilmaisjakeluiden yhteydessä.
Jokaisesta kaavahankkeesta laaditaan aloitusvaiheessa osallistumis- ja
arviointisuunnitelma. Se sisältää kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, arvioitavat vaikutukset ja tiedottamisen ja vuorovaikutuksen tavat. Osallisilla tarkoitetaan niitä, joiden oloihin kaavalla on vaikutusta.
Kaavan laatimisen aikana osallisille varataan mahdollisuus mielipiteen
esittämiseen. Kaavan aloitus- ja luonnosvaiheissa pidetään kaava-asiakirjat julkisesti nähtävillä ja arvioitavina. Näissä vaiheissa järjestetään myös
avoimia yleisötilaisuuksia osallisille. On toivottavaa, että ne, joita kaavahanke koskee, ovat yhteydessä kaavan laatijaan ja tuovat esille näkemyksiään. Tavoitteena on ratkaista ristiriidat kaavaprosessin aikana.
Päätettäväksi menossa olevia kaava-asiakirjoja kutsutaan kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää kaupunkirakennelautakunta. Ehdotus pidetään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla nähtävillä 30 päivän ajan. Nähtävilläpitoaikana on mahdollisuus jättää kirjallisia muistutuksia. Muistutukset voivat johtaa kaavaehdotuksen palauttamiseen uudelleen valmisteltavaksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa ItäSuomen hallinto-oikeuteen.
Kaava-asiakirjat pidetään eri vaiheissaan nähtävillä
· kaupunkirakenneyksikössä Muuntamontie 5:ssä
· kaupungintalolla Rantakatu 20:ssä ja
· verkossa osoitteessa www.joensuu.fi/kaavoitus.
Lisäksi kaava-asiakirjat ovat tarvittaessa nähtävillä alueellisissa palvelupisteissä; Enossa Kunnantie 2, Kiihtelysvaarassa Aprakkatie 2, Pyhäselässä
Hammaslahdentie 2 ja Tuupovaarassa Virastotie 10.
2
Kaavahankkeita koskevat mielipiteet tulee toimittaa kaavoitukseen
sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus(at)joensuu.fi tai perinteisenä postina
osoitteeseen Joensuun kaupunki, kaavoitus, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu. Myös suulliset, puhelimitse tai henkilökohtaisesti toimitetut mielipiteet otetaan vastaan. On suositeltavaa laatia mielipide kirjallisena. Kaavaehdotusta koskeva muistutus on aina tehtävä kirjallisena. Vastuu mielipiteen tai muistutuksen perillemenosta on lähettäjällä. Nimettömiä viestejä
ei oteta huomioon mielipiteinä tai muistutuksina.
MAAKUNTAKAAVOITUS
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2. ja 3.
vaihe ovat lainvoimaisia.
Maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty kesäkuussa 2015. Siinä on käsitelty
mm. Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta, virkistysalueita,
reitistöjä, viheryhteyksiä ja seudullisen ampumaradan sijaintia. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia muutoksia on tehty koko Pohjois-Karjalassa.
Kaava on ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä.
Maakuntaliitto käynnistää seuraavaksi koko maakuntakaavan tarkistuksen.
Lisätietoja:
· Internet: www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava
· Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Siltakatu 2, 80100 Joensuu,
puhelin 013 337 4700, sähköposti kirjaamo(at)pohjois-karjala.fi
YLEISKAAVOITUS
Yleiskaava on strategisen maankäytön suunnittelun väline, jolla suunnitellaan kaupungin maankäyttöä 10–20 vuoden aikajänteellä. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunnittelun, rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta.
Joensuun seudun yleiskaava 2020
Joensuun seudun yleiskaava 2020 on voimassa koko kaupungin alueella.
Yleiskaavan sisältöön ja tehtyihin selvityksiin voi tutustua Internetissä
osoitteessa www.joensuunseutu.fi > Yleiskaava 2020.
Osayleiskaavoitus
Osayleiskaavoilla suunnitellaan esimerkiksi kokonaisten kaupunginosien
maankäyttöä 10–20 vuoden aikajänteellä. Edellisen kaavoituskatsauksen
jälkeen on kolme osayleiskaavaa saanut lainvoiman. Nämä ovat Joensuun
keskustan osayleiskaava, Heinävaaran osayleiskaava ja Joensuun viherkaava.
3
YK1. Iiksenvaara–Ketunpesät–Papinkangas -osayleiskaava
Iiksenvaara-Ketunpesät–Papinkangas osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana.
Siinä esitetään alueen tavoitteellinen maankäyttö vuonna 2030. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 29.9.2014 § 123. Kaavan hyväksymisestä on
valitettu hallinto-oikeuteen eikä kaava ole siis lainvoimainen. (yhteyshenkilö Kalle Sivén)
YK 2. Rantakylä–Utra -osayleiskaava
Rantakylä–Utra -osayleiskaavan avulla ohjataan alueella tehtäviä asemakaavamuutoksia ja liikenneratkaisuja. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena.
Tavoitteina on asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja liiketoiminnan täydennysrakentaminen, kaupunkikuvan uudistaminen, puukerrostalorakentaminen, jokivarren hyödyntäminen, esteettömyyden, ympäristön turvallisuuden, energiatehokkuuden ja liikenneolosuhteiden parantaminen.
Kaavahankkeessa sovelletaan Joensuun keskustan osayleiskaavan menettelyitä. Kaavan taustaksi tehdään laaja selvitys Rantakylä–Utra -alueen
energiatehokkuuden parantamiseksi. Kaavatyö käynnistetään vuoden
2016 alkupuolella ja sen on tarkoitus valmistua päätettäväksi noin kahdessa
vuodessa. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen)
ASEMAKAAVOITUS
Edellisen kaavoituskatsauksen (marraskuu 2014) jälkeen on lainvoiman saanut yhteensä 20 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Kaava-alueiden
yhteenlaskettu pinta-ala on 295 hehtaaria, josta noin 20 hehtaaria on uutta
asemakaavaa. Asemakaavan laatimisen keskimääräinen kesto on ollut noin
15 kuukautta.
Lainvoiman saaneista asemakaavoista valtaosa on koskenut täydennysrakentamista jo asemakaavoitetuille alueille kantakaupungissa. Laaja-alaisia
kaavoja tai kaavamuutoksia on laadittu Ivontien alueelle, vanhaan Mutalaan ja Pilkkoon (Länsilinja).
Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen ranta-asemakaava on valituksen vuoksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä.
TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA
Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkirakenneohjelmassa edellytetään, että kaupunkirakenneyksikkö laatii täydennysrakentamisohjelman.
Täydennysrakentamisella tavoitellaan tiiviimpää ja taloudellisempaa kaupunkirakennetta. Tiiviimmässä kaupungissa matkat ovat lyhyempiä, tekniikan ja liikenteen verkostot suppeampia ja tehokkaammassa käytössä ja palvelut lyhyemmän matkan päässä.
4
Täydennysrakentamisohjelma on kaupungin omaa toimintaa ohjaava
suunnitelma. Sitä käytetään kaupungin sisäisenä ohjeena ja ohjelmana asemakaavojen laatimiselle. Täydennysrakentamisohjelma laaditaan kaavoitusta vastaavalla vuorovaikutteisella menettelyllä. Ohjelman laatimisesta
vastaa kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelu. Sen hyväksymisestä päätetään kaupungin luottamuselimissä. Työn käynnistäminen on viivästynyt kaavoituksen henkilöstömuutosten vuoksi. (yhteyshenkilö JuhaPekka Vartiainen)
TONTTIEN RIITTÄVYYS
Vuonna 2016 on tarkoitus luovuttaa 100 pientalotonttia. Tonteista valtaosa
sijoittuu kantakaupunki–Niittylahti -alueelle. Pientalotonttitarjonta vastaa
tulevana vuonna hyvin kysyntää.
Asemakaavoitettujen pientalotonttien määrä vastaa lähes neljän vuoden
luovutustavoitetta. Tonttivaranto pystytään jatkossakin pitämään erittäin
hyvällä tasolla. Multimäen pientaloalueen II -vaiheen asemakaava on tulossa päätettäväksi ja Niittylahden pientaloalueen kaavan valmistelu on hyvässä vauhdissa.
Kerrostalotonttien kysyntä suuntautuu selvästi pientalotontteja pienemmälle alueelle. Penttilänrannan, Aittarannan ja Rantakylän ns. Skilan kerrostaloalueet ovat tuoneet uusia vaihtoehtoja kerrostalorakentamiseen
kaupungissa. Myös Reijolan alueelle rakennetaan kerrostaloja. Keskustan
osayleiskaavan mukanaan tuomat uudet rakentamisen periaatteet auttavat keskustaan sijoittuvien rakennushankkeiden käynnistämistä.
Rivitalotontteja kaavoitetaan kysyntää vastaavasti erityisesti uusille pientaloalueille. Tarjonta on riittävää. Uusiin asemakaavoihin jätetään joustoa kysynnän muutoksille.
Työpaikkatonttien merkittävimmän reservin muodostavat Pilkon työpaikka-alue, Marjalan yritysalue ja Raatekankaan länsiosa. Nämä alueet ja
työpaikka-alueet Reijolassa riittävät vain aivan lähivuosien tarpeisiin. Papinkankaan uuden työpaikka-alueen asemakaava on tulossa päätettäväksi.
MAANKÄYTTÖKORVAUS
Maanomistajalla on lainsäädännön mukaan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Joensuun kaupunki edellyttää maanomistajan osallistumista kustannuksiin sekä uudisalueita asemakaavoitettaessa että silloin, kun jo rakennetulla alueella lisätään rakennusoikeutta
merkittävästi.
TULEVAN VUODEN ASEMAKAAVOITUSHANKKEET
Tulevan vuoden merkittävimmät asemakaavahankkeet liittyvät Symmetrisen kaupungin toteuttamiseen. Käynnissä ovat asemakaavan muutokset
asemanseudulla, syväsataman alueella ja Penttilänrannassa. Päätöksentekoon ovat tulossa Sortavalankadun ja Suvikujan alueiden kaavamuutokset.
5
Niittylahdessa laajennetaan pientaloalueen asemakaavaa. Multimäen pientaloalueen ja Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaavat ovat juuri tulossa päätettäviksi. Vanhentuneiden asemakaavojen uudistaminen on
käynnissä tai käynnistyy mm. Käpykankaan - Raatekankaan työpaikka-alueilla, Enon kirkonkylässä, Uimaharju–Ukkola alueella ja Heinävaarassa.
Seuraavassa luettelossa ovat tällä hetkellä käynnissä olevat ja tulevana
vuonna käynnistettäviksi suunnitellut kaavahankkeet kaupunginosittain.
Kohteiden numerointi viittaa liitekarttaan. Kunkin kohteen tekstin lopussa
on suluissa hankkeen yhteyshenkilön nimi.
Myös muita kaavahankkeita, jotka eivät vielä ole tiedossa, käynnistyy tulevan vuoden aikana. Näistä hankkeista ilmoitetaan aina vähintään kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä (Karjalainen, Viikko-Pohjois-Karjala) ja Internetissä www.joensuu.fi.
Ruutukaava-alue (I – IV kaupunginosat)
1. Kirkkokatu 18. Kirkkokatu 18. Kiinteistön omistaja on hakenut kaavamuutosta. Tavoitteena on tontin täydennysrakentaminen ja nykyisten rakennusten korottaminen. Kaavaratkaisu mahdollistaa rakentamisen kuuteen kerrokseen. (yhteyshenkilö Antti Rissanen)
2. Koulukatu- Yläsatamakatu -kiertoliittymä. Katujen liittymää on tarkoitus parantaa mahdollistamalla kiertoliittymän toteuttaminen, kun liikennemäärät sitä edellyttävät. Muutos parantaa liikenteen toimivuutta
keskustan katukehän luoteiskulmassa. (yhteyshenkilö Kalle Sivén)
3. Kauppakatu 3 a-b. Kiinteistöjen omistaja on hakenut kaavamuutosta
kerrosluvun ja rakennusoikeuden nostamiseksi. Suojeltava talo on tarkoitus siirtää toiseen paikkaan keskustassa, alustavasti tontille osoitteessa Sairaalakatu 18. (yhteyshenkilö Antti Rissanen)
4. Keskustan rakennussuojelukaava. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on suojella ne rakennukset, joiden suojelusta on päätetty riidattomasti
keskustan osayleiskaavassa. Kaavamuutos käsittää 30 eri kiinteistöä, joilla
on osayleiskaavassa suojeltavaksi osoitettuja rakennuksia. (yhteyshenkilö
Simo Vaskonen)
5. Torikatu 26 (Jokelan tontti). Jokelan tontin rakennussuojelukysymys
ja uudisrakentamismahdollisuus ovat ratkaisematta. Asemakaavavalmistelu käynnistetään vuoden 2016 aikana aiempien päätösten pohjalta. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen)
6. Valintatalon kortteli, Suvantokatu 21. PKO on hakenut asemakaavan
muutosta omistamilleen korttelin 43 tonteille 9 ja 10 vähittäiskaupan myymälää ja asuinkerrostaloja varten. Samassa yhteydessä tarkastellaan koko
korttelin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. (yhteyshenkilö Simo
Vaskonen)
7. Sairaalakatu 18. Kaavamuutosta valmistellaan kiinteistön omistajan
aloitteesta. Pääosin rakentamattomalla tontilla pyritään mahdollistamaan
6
kahden kerrostalon rakentaminen. Tontilla sijaitseva Suihkon talo suojellaan. Lisäksi tontille osoitetaan rakennusala, jonne on tarkoitus siirtää ns.
Sininen talo (os. Kauppakatu 3b). (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)
8. Sepänkatu 10. Kiinteistön omistaja hakee kaavamuutosta kolmekerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseksi. (yhteyshenkilö Antti Rissanen)
Niinivaara (5)
9. Ratapiha. Joensuun ratapiha on perusparannuksen tarpeessa. Tärkeimmät kehittämiskohteet ovat turvalaitteiden ja raiteistomallin päivittäminen ja henkilöliikenteen palvelutason parantaminen. Liikennevirasto on
hyväksynyt ratapihan yleissuunnitelman syyskuussa 2015. Suunnittelu tarkentuu ratasuunnitelmalla. Ratapihan perusparannus edellyttää asemakaavan tarkistamista useista kohdista. (yhteyshenkilö Antti Rissanen)
10. Sortavalankatu 2 ja 4. Mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen Sortavalatalon tontille. Samassa yhteydessä muutetaan asemakaavaa
VR:n veturitallin ja Sortavalankadun Nesteen osalta. (yhteyshenkilö Simo
Vaskonen)
11. Suvikuja. Asemakaavaa muutetaan tehdyn terveysasemapäätöksen,
Niinivaaran päivähoitoratkaisujen ja pysäköintijärjestelyjen muutostarpeiden pohjalta. Alueelle on tarkoitus toteuttaa asuinkerrostaloja ja kaupan tiloja. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)
12. Soanlahdenkadun ympäristön kaavamuutos. Kaavalla nostetaan
Soanlahdenkadun itäpään ympäristön rakennusoikeutta uusien asuntojen
rakentamiseksi. Valtuusto on hyväksynyt kaavan syyskuussa 2015. (yhteyshenkilö Kalle Sivén)
Otsola (6)
Kanervala (7)
Käpykangas (8)
Mutala (10)
13. Tulliportinkatu 3, ammattioppilaitoksen tontti. Kaavamuutoksen
hakijana on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Kaavamuutos on pysäytetty luonnosvaiheeseen odottamaan hakijan tavoitteiden tarkentumista. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)
14. Vanamokatu 29–33. Kaavamuutoksella tutkitaan Kanervalan entisen
liikekeskuksen uudisrakentamista, Kanervalatalon laajentamista ja pysäköintiratkaisuja. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)
15. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavauudistus.
Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavojen kaupan alueita koskevat määräykset uudistetaan vastaamaan muuttunutta maankäyttö- ja rakennuslakia (71 a §). Lakimuutos koskee erikoistavarakaupan suuryksiköitä.
(yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen)
16. Nurmeksentienpuiston lähimarket. Tutkitaan Salpakankaankadun ja
Vanhan Nurmeksentien kulmassa olevan alueen soveltumista lähikaupan
paikaksi. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen)
7
Rantakylä (11)
Sirkkala (13)
17. Rantakylän palvelukeskuksen ympäristö. Kaavamuutoksella tutkitaan palvelu- ja asuinrakennusten sijoittelua ja katu- ja kevyen liikenteen
järjestelyjä alueella. Kaavassa huomioidaan myös alueelle rakennettavan
alakoulun ja päiväkodin tarpeet. (yhteyshenkilö Kalle Sivén)
18. Kortteli 1314. Pekkalan kartanon vieressä olevan yleisten rakennusten
korttelin käyttötarkoitusta muutetaan. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen)
19. Asemanseutu. Asemanseutu muuttuu osaksi keskustaa. Maankäyttö
tehostuu. Kaavassa ratkaistaan uudisrakentamisen, kuten kaupunkikylpylän ja matkakeskuksen, sijainti ja laajuus. Matkustajapalvelut ajantasaistetaan ja ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt, ulkoilureitit ja Sirkkalanpuiston laajuus. (yhteyshenkilö Antti Rissanen)
Hukanhauta (15)
Penttilä (16)
20. Repokallio. Repokallion seudullisesti merkittävälle viheralueelle laaditaan alueen ensimmäinen asemakaava. Aiemmin esitetystä täydennysrakentamisesta luovutaan. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)
21. Penttilänranta III. Kaupunki jatkaa Penttilänrannan asemakaavoittamista Pajamäen ja satamaradan välissä. Mukana on myös Penttilän hovin
ympäristö. Samalla selvitetään jo rakennettujen kortteleiden täydennysrakentamisen mahdollisuudet. (yhteyshenkilö Antti Rissanen)
22. Syväsatama ja sen ympäristö. Tarkistetaan alueen rajauksia satamaja työpaikkarakentamiseen ja tarkistetaan rakennusoikeutta ja liikenneyhteyksiä. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen)
23. Ukonniityn asemakaavan muutos. Pääosin pientalovaltainen asemakaava muutetaan pientalojen, kerros- ja rivitalojen- sekä lähipalvelu- ja
asuinrakennusten asemakaavaksi. Valtuusto on hyväksynyt kaavan syyskuussa 2015. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)
Linnunlahti (17)
24. Palloilu- ja liikuntahalli. Kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa
palloilu- ja liikuntahallin rakentaminen entisen Mehtimäen päiväkodin tontille. Jäähallin tonttia laajennetaan vähäisesti hallin tarveselvityksen mukaisesti. Samalla tarkastellaan alueen pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen)
25. Hasanniemi. Kaavassa ratkaistaan asuntojen lisärakentaminen alueelle, rakennussuojelu ja eri toimintojen tilantarpeiden yhteensovittaminen
keskustan osayleiskaavan pohjalta. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen)
Noljakka (18)
26. Siilaisen rukoushuone. Kiinteistönomistaja hakee kaavamuutosta rukoushuoneen tontin laajentamiseksi pysäköintiä ja mahdollista lisärakentamista varten. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)
8
27. Lehtipojantie. Tarkoitus on muuttaa korttelin 18179 käyttötarkoitus
palveluasumiseen. (Yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen)
28. Äkkiväärä 4. Kiinteistönomistaja hakee kaavamuutosta rakennusoikeuden nostamiseksi nykyisellään vajaasti rakennetulla tontilla. Kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa toisen kerrostalon rakentaminen. (Yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)
29. Siilaisen ampumaratarakennus. Asemakaavaa muutetaan niin, että
ampumaratarakennus voidaan säilyttää. Rakennus sijaitsee nyt asemakaavan mukaisella virkistysalueella (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen)
Multimäki (19)
Pilkko (20)
Raatekangas (21)
Marjala (22)
Karhunmäki (24)
30. Multimäki II. Multimäen asemakaavoitusta asuinalueeksi jatketaan.
Asemakaavoituksen toisessa vaiheessa osoitetaan lisäksi mm. katuyhteys
Ilomantsintien ja Kulhotien välille sekä Multimäen palvelualue. Kaava on tulossa valtuuston päätettäväksi loppuvuonna 2015 (yhteyshenkilö JuhaPekka Vartiainen)
31. Linjatien liiketontti. Kaavalla ratkaistaan uuden vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen Linjatien varteen vastapäätä K-Citymarkettia. Lisäksi
varaudutaan liikennejärjestelyiden parantamiseen mm. varaamalla tilaa
kiertoliittymän rakentamiseen. Kaava on tulossa valtuuston päätettäväksi
loppuvuonna 2015. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)
15. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavauudistus.
Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavojen kaupan alueita koskevat määräykset uudistetaan vastaamaan muuttunutta maankäyttö- ja rakennuslakia (71 a §). Lakimuutos koskee erikoistavarakaupan suuryksiköitä.
(yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen)
32. Marjalan bunkkerimuseo. Sotilaspoikien perinnekilta on tehnyt aloitteen bunkkerialueen asemakaavan muuttamiseksi niin, että alueelle olisi
mahdollista rakentaa kahvilarakennus. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)
33. Karhunmäki IV. Karhunkaaren, Karhunputkentien ja Suunnistajantien
väliselle alueelle suunnitellaan erillispientalo- ja rivitalotontteja Karhunmäen osayleiskaavan pohjalta. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)
34. Haapajoki-Kivikontie. Rautatien varteen on tarve rakentaa ratamelulta suojaava valli. Meluvallin rakentaminen, ulkoilu- ja moottorikelkkareitit ja asuinrakentaminen sovitetaan yhteen. (yhteyshenkilö Kalle Sivén
35. Kotilahti. Kaavalla ratkaistaan Kotilahden sairaalan ja sen ympäristön
maankäyttö Karhunmäen osayleiskaavan pohjalta. Sairaalatoiminta on lakkaamassa vuonna 2018, jolloin kiinteistö vapautuu muuhun käyttöön. (yhteyshenkilö Kalle Sivén)
9
Papinkangas (25)
Heinävaara (27)
36. Papinkangas. Papinkankaan alue kaavoitetaan uudeksi vetovoimaiseksi työpaikka-alueeksi. Työpaikkatontit ovat loppumassa kantakaupungissa ja on tarve saada uusia alueita työpaikkakäyttöön. Papinkankaan
ensimmäisen osan asemakaava on tulossa valtuuston päätettäväksi loppuvuonna 2015. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen)
37. Heinävaaran asemakaavan ajanmukaistaminen. Heinävaaran voimassa oleva asemakaava muutetaan vastaamaan nyt käytössä olevia kaavamerkintöjä ja –määräyksiä. Kaavaan tehdään muutkin tarpeelliset muutokset. Asemakaavan 5,0 hehtaarin suuruinen laajennus sijaitsee Heinävaaran koulun eteläpuolella. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)
38. Muovilaakson asemakaavan ajanmukaistaminen. Muovilaakson
asemakaavaa laajennetaan ja ajantasaistetaan. Laajennusalue sijaitsee nykyisen asemakaava-alueen länsipuolella ja sen käyttöönotto perustuu Heinävaaran osayleiskaavaan. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)
Hammaslahti (30)
Niittylahti (31)
Reijola (32)
Eno (40)
39. Hammaslahdentien ja Vuokkolantien risteysalue. Kaavamuutos koskee katualueen laajentamista korttelin 168 alueelle kevyen liikenteen väylää varten. Kaava on tulossa valtuuston päätettäväksi loppuvuonna 2015.
(yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen)
40. Niittylahdenranta IV. Reijolan osayleiskaavan pohjalta suunnitellaan
pientalovaltainen asuinalue Niittylahdenrannan asemakaavan jatkoksi
Suhmurantielle asti. Samalla uudistetaan osia asemakaavasta Niittylahden
opiston läheisyydessä. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)
41. Kainula. Reijolan pohjoispuolelle Haapajoen, Vanha valtatien, rautatien ja Mulonniementien rajaamalle noin 20 hehtaarin suuruiselle alueelle
suunnitellaan rivi-, kerros- ja pientalotontteja. Valtuusto on hyväksynyt
asemakaavan lokakuussa 2015. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)
42. Enon kirkonkylän asemakaavan uudistaminen. Enon voimassa olevaa asemakaava muutetaan vastaamaan nyt käytössä olevia kaavamerkintöjä ja –määräyksiä. Kaavaan tehdään muutkin tarpeelliset muutokset. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)
43. Palojärven, Pirttilammen ja Ala-Koitajoen ranta-asemakaava.
Kaava laaditaan Tornator Oy:n omistaman tilan 167-437-3-12 alueelle. Tilaan kuuluu osia Palojärven rannoista, Pirttilammen rannat ja Koitajoen eteläranta Pamilon ja kaupungin rajan välillä. Kaava-alue sijaitsee noin 15 kilometriä itään Enosta. (yhteyshenkilö Kalle Sivén)
10
44. Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava.
Kaava laaditaan UPM Kymmene Oyj:n omistamille tiloille 167-435-245-1,
167-436-8-107 ja 167-436-12-21 kahdella eri alueella. Pohjoisempi alue käsittää osia Iso Kaitalammen, Kyyrönlammen, Ylä-Ihannon ja Saarilammen
rannoista. Eteläisempi alue käsittää osia Marpanlammen, Mäntylammen ja
Pienen Mäntylammen rannoista. Alueet sijaitsevat noin 13 kilometriä Uimaharjusta pohjoiseen ja noin 4 kilometriä Enosta kaakkoon. (yhteyshenkilö
Kalle Sivén)
Uimaharju (41) ja
Ukkola (42)
45. Uimaharjun ja Ukkolan asemakaavojen uudistaminen. Uimaharjun
ja Ukkolan voimassa olevat asemakaavat muutetaan vastaamaan nyt käytössä olevia kaavamerkintöjä ja –määräyksiä. Kaavaan tehdään muutkin
tarpeelliset muutokset. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)
11
Yhteystiedot
JOENSUUN KAUPUNKI
Kaupunkirakenneyksikkö
Yhdyskuntasuunnittelu, Kaavoitus
Muuntamontie 5, 80100 Joensuu
www.joensuu.fi/kaavoitus, kaavoitus(at)joensuu.fi
Kaavoituspäällikkö
Juha-Pekka Vartiainen, puh. 050 538 0708
sähköposti: juha-pekka.vartiainen(at)jns.fi
Suunnittelijat:
maankäyttöinsinööri, kaavoituspäällikön sijainen
Kalle Sivén, puh. 050 511 0362
sähköposti: kalle.siven(at)jns.fi
kaavoitusarkkitehti
Antti Rissanen 050 448 1365
sähköposti: antti.rissanen(at)jns.fi
kaavoitusarkkitehti
Simo Vaskonen 050 315 6623
sähköposti: simo.vaskonen(at)jns.fi
maankäytön suunnittelija
Jukka Haltilahti, puh. 050 553 0353
sähköposti jukka.haltilahti(at)jns.fi
maankäytön suunnittelija
Vesa Huohvanainen, puh. 050 315 6521
sähköposti vesa.huohvanainen(at)jns.fi
maankäytön suunnittelija
Kimmo Kymäläinen, puh. 050 349 4920
sähköposti: kimmo.kymalainen(at)jns.fi
Suunnitteluavustajat:
Ritva Eskelinen, puh. 050 409 2135
sähköposti: ritva.eskelinen(at)jns.fi
Kaija Kinnunen, puh. 050 409 2127
sähköposti: kaija.t.kinnunen(at)jns.fi
Liisa Lampilahti-Aikonen, puh. 050 409 2124
sähköposti: liisa.lampilahti-aikonen(at)jns.fi
Heini Sorsa, puh. 050 409 2128
sähköposti: heini.sorsa(at)jns.fi
Eno
Eno - Uimaharju - Ukkola
Heinävaara
Hammaslahti