Vuosikertomus 2014 - Etelä
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2014 14 Vuosikertomus Sisällysluettelo Vuosikertomus 2014................................................................................................................ 3 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus ........................................................................................................3 Toiminnan tavoitteiden toteutuminen 2014 ......................................................................... 4 Organisaatio vuonna 2014 ..................................................................................................... 8 Henkilöstö ..................................................................................................................................................9 Strategian juurruttaminen vuoden aikana ............................................................................................10 Tietohallinnon kehitystyö ........................................................................................................................10 Leikkaussaliremontit valmiiksi ................................................................................................................10 Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet ...................................................................................... 11 Konservatiivisen toiminta-alueen vuosi 2014 .......................................................................................11 Operatiivisen toiminta-alueen vuosi 2014 ............................................................................................12 Psykiatrisen toiminta-alueen vuosi 2014 ..............................................................................................14 Päivystyskeskuksen toiminta-alueen vuosi 2014..................................................................................15 Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen vuosi 2014 ...............................................................16 Tukipalvelujen toiminta-alueen vuosi 2014 ..........................................................................................18 Kuntayhtymähallinnon ja hallintopalveluiden vuosi 2014 ..................................................................19 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus............................................. 21 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ..........................................................................................................21 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ....................................................................................................22 Tase ja sen tunnusluvut ...........................................................................................................................23 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 31.12.2014 .................................................................................25 Kuntakonsernin toiminta ja talous .........................................................................................................26 Tilinpäätöksen mukaisen tuloksen käsittely .........................................................................................28 Tilintarkastuskertomus ............................................................................................................................29 Hallinto ................................................................................................................................... 30 Vuosikertomus 2014 Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Sairaanhoitopiirin toimintavuosi 2014 oli tasapainottamisen aikaa verrattuna kahteen edelliseen vuoteen, joille antoi vahvan leiman Y-talon käyttöönotto ja ensihoidon järjestämisvastuun siirtyminen sairaanhoitopiirille. Palvelutuotannossa pystyttiin palvelut edelleen tarjoamaan varsin hyvin terveydenhuoltolaissa määritetyissä aikarajoissa. Palvelujen laatu pysyi hyvänä, kun mittarina käytetään erilaisia mitattavia potilaan tyytymättömyyden ilmaisuja, kuten muistutuksia, kanteluita ja potilasvahinkoilmotuksia. Sairaanhoitopiirin taloudelliset tavoitteet toteutuivat varsin tyydyttävästi. Jäsenkuntien palvelumaksut jäivät 1,8 % alle alkuperäisen talousarvion. Nousua edellisestä tilikaudesta oli vain 1,4 %. Kuntakohtaisessa tarkastelussa on toki suuriakin muutoksia, lähes 10 %:n kustannusten alenemisesta yli 5 %:n kasvuun. Sen sijaan keskeisistä taloudellisista tavoitteista ei toteutunut toimintakulujen pysyminen valtuuston vahvistamassa menoraamissa (0,9 %:n ylitys alkuperäiseen talousarvioon verrattuna) eikä positiivinen tilikauden tulos (alunperin tavoiteltiin 2 M€:n tulosta, jäätiin 2,6 M€ miinukselle). Ostopalvelut, niin asiakaspalvelujen ostokulu muilta kuntayhtymiltä kuin potilasvakuutuksen kulu kasvoivat voimakkaasti. Välineitä muutoksen hallintaan ei ole näiltä osin löydetty. Mitään merkkiä siitä, että potilaita lähetettäisiin entistä herkemmin yliopistosairaaloihin ei ole, vaan kasvu perustuu todellisiin hoitotarpeisiin. Potilasvakuutuksen perustemuutokset taas yllättivät kaikki sairaanhoitopiirit. Tulokseen vaikutti kasvaneiden ostopalvelukustannusten ohella se, että hoitojen kustannukset ylittivät tasausrajan selvästi etukäteisarviota enemmän. Noin 3,2 M€:n verran jäi kalliita hoitoja laskuttamatta niin, että vastaavaa osuutta ei kannettu asukaslukupohjaisesti. Jos tilinpäätöksestä otetaan erilleen puhtaasti oma tuotanto, tulos on hyvin tavoitteiden mukainen. Niin henkilöstö- kuin materiaalikuluissakin alkuperäiset talousarviomäärärahat alitettiin kirkkaasti. Talousarviovuoden investointitaso oli edelleen korkea, runsaat 17,5 M€, kun suunnitelman mukaiset poistot ovat 10,5 M€:n tasoa. Investointien painopisteenä oli kantasairaalan peruskorjaus. Tämä hankekokonaisuus aloitettiin jo vuonna 2011 ja se jatkuu vuoteen 2018. Se, että vuosikate jäi noin 10 M€ investointeja pienemmäksi, on johtanut siihen, että vieraan pääoman määrää on jouduttu lisäämään. Vuoden aikana tehtiin merkittäviä tulevaisuuteen suuntautuvia päätöksiä: Ähtärin sairaalan toiminta päätettiin siirtää keskussairaalaan siten, että toiminta Ähtärissä loppuu vuonna 2016. Kantasairaalan peruskorjaukseen kytkeytyvä F-rakennusosan laajennus sai valtuustolta toteuttamisluvan. Sairaanhoitopiiri sai mediassa toimintavuoden aikana poikkeuksellisen paljon negatiivista julkisuutta. Se kohdistui ennen muuta Ähtäri-päätökseen, ensihoidon toimivuuteen ja muotokuvahankintaan. Toisaalta edelleenkin varsinaisesta kliinisestä työstä julkaistiin myös runsaasti positiivisia artikkeleita maakunnan tiedotusvälineissä. Sairaanhoitopiirin toimintaympäristöön suuresti vaikuttavaa sote-uudistusta valmisteltiin koko vuosi niin valtakunnan kuin maakunnankin tasolla, mutta päätöksiä asiassa ei syntynyt. Jaakko Pihlajamäki, sairaanhoitopiirin johtaja 3 Toiminnan tavoitteiden toteutuminen 2014 Tuoreimmat Kelan sairastavuusindeksitiedot ovat vuodelta 2013. Kyseisenä vuonna sairaanhoitopiirin alueen sairastavuusindeksi oli 107,1 (koko maan arvo 100). Indeksin kolmesta osa-alueesta (kuolleisuus-, lääkekorvaus- ja työkyvyttömyysindeksi) työkyvyttömyys saa koko maan arvosta eniten poikkeavan tuloksen (115,5). Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualuetta tarkastellen Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi on selkeästi muita erva-piirejä korkeampi (Pirkanmaa 98,5; Kanta-Häme 98,4; Päijät-Häme 100). Sairauksista merkittävän osan muodostavissa kansantaudeissa kaikki Kelan määrittelemät seitsemän (diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti) kohoavat vuoden 2014 tiedoissa indeksiltään yli maan keskiarvon, mutta erityisesti poikkeavina tuloksina korostuvat sydämen vajaatoiminta (150,1), diabetes (121,2) ja nivelreuma (119,6). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistänyt vuonna 2010 laajan alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH), joka toteutetaan 1-4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Tutkimus toteutettiin vuonna 2013 myös Etelä-Pohjanmaalla, ja sen tuloksia on julkaistu loppuvuodesta 2014. Tutkimustulokset eivät sisällä lapsia, vaan sen vastaajajoukko koostuu 20 vuotta täyttäneistä. Etelä-Pohjanmaan maakunnan osalta vastauksia kertyi 3 460 kappaletta. Vastausprosentti (53) on koko maan vallitsevaa tasoa. Tutkimus on toteutettu asukkaille suunnattuna kyselynä ja se pureutuu erityisesti kokemusperäiseen tietoon. Sen perusteella on luonnehdittavissa, että eteläpohjalaisten haasteena on muun muassa ylipaino ja vähäinen liikkuminen. Toisaalta elämään ollaan tyytyväisiä eivätkä esimerkiksi psyykkisestä kuormittumisesta johtuvat ongelmat ole merkittäviä. Seuraavissa esimerkinomaisissa kuvissa on verrattuna kyselyn tulosten perusteella Etelä-Pohjanmaan maakunnan tilannetta muihin maakuntiin ja koko maan tilanteeseen. Kuvien avulla voidaan hahmottaa jonkin verran oletettavaa tulevaa palvelutarvetta. Kokee elämänlaatunsa (WHOQOL−8) keskimäärin hyväksi (%) Maakunnat 2013 Työkykynsä heikentyneeksi (enintään 7/10) arvioivat (%) Maakunnat 2013 Uusimaa Etelä−Karjala Lappi Etelä−Savo Pohjanmaa Kainuu Keski−Suomi Pohjois−Savo Etelä−Pohjanmaa Pohjois−Karjala Pohjois−Pohjanmaa Kymenlaakso Suomi Satakunta Varsinais−Suomi Keski−Pohjanmaa Kanta−Häme Kanta−Häme Satakunta Päijät−Häme Pohjois−Savo Lappi Etelä−Savo Etelä−Pohjanmaa Kymenlaakso Keski−Suomi Pirkanmaa Varsinais−Suomi Päijät−Häme Suomi Keski−Pohjanmaa Pohjois−Pohjanmaa Etelä−Karjala Pirkanmaa Pohjois−Karjala Pohjanmaa Kainuu Uusimaa 0 10 20 30 Prosenttia ATH 2013, THL 40 50 60 70 0 10 20 30 Prosenttia ATH 2013, THL (20−54v, 55−74v) 40 Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet (%) Maakunnat 2013 Keskitasoinen tai sitä huonompi koettu terveys (%) Maakunnat 2013 Kainuu Pirkanmaa Etelä−Savo Uusimaa Pohjois−Savo Varsinais−Suomi Keski−Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Kanta−Häme Pohjois−Karjala Suomi Kanta−Häme Pohjois−Savo Etelä−Karjala Keski−Pohjanmaa Satakunta Etelä−Karjala Päijät−Häme Etelä−Savo Keski−Suomi Pohjois−Karjala Varsinais−Suomi Lappi Lappi Satakunta Etelä−Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois−Pohjanmaa Suomi Kymenlaakso Pohjanmaa Päijät−Häme Pohjois−Pohjanmaa Etelä−Pohjanmaa Uusimaa Keski−Suomi 0 10 20 30 40 5 0 50 5 10 Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 30 kg/m2) (%) Maakunnat 2013 Uusimaa Etelä−Savo Pohjois−Pohjanmaa Kainuu Pirkanmaa Lappi Lappi Kymenlaakso Suomi Satakunta Keski−Suomi Pohjois−Karjala Pohjanmaa Varsinais−Suomi Keski−Pohjanmaa Päijät−Häme Varsinais−Suomi Pohjois−Savo Kainuu Kanta−Häme Päijät−Häme Pirkanmaa Etelä−Pohjanmaa Pohjois−Pohjanmaa Kanta−Häme Etelä−Karjala Pohjois−Savo Suomi Etelä−Savo Keski−Suomi Etelä−Karjala Pohjanmaa Satakunta Keski−Pohjanmaa Pohjois−Karjala Uusimaa Kymenlaakso 5 10 15 Prosenttia ATH 2013, THL 20 Harrastaa liikuntaa vakituisesti useita tunteja viikossa (%) Maakunnat 2013 Etelä−Pohjanmaa 0 15 Prosenttia ATH 2013, THL Prosenttia ATH 2013, THL 20 25 0 5 10 15 20 Prosenttia TH 2013, THL 25 30 35 6 Vuonna 2014 sairaanhoitopiiriin tuli lähetteitä 83 001 kappaletta, jossa oli kasvua 0,8% edellisvuoteen verrattuna. Kuntakohtaisesti tarkastellen ja väestöön suhteuttaen eniten lähetteitä tuli Jalasjärveltä (461/1000 as.) ja Seinäjoelta (434/1000as.), vähiten Isojoelta (345/1000as.) ja Kuortaneelta (339/1000as.). Erikoisaloista sisätautien sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien lähetteet lisääntyivät lukumäärältään eniten. Ajanvarauskäyntiä hoidon tarpeen arviointiin odotti 31.12.2014 yhteensä 1 524 henkilöä. Heistä 1 515 oli odottanut hoidon tarpeen arviointiin alle kolme kuukautta (98,1 %). Yli kolme kuukautta arviointiin oli odottanut vuoden vaihteessa yhdeksän henkilöä. Odotusajan mediaani oli 29 vuorokautta, vuoden vaihteessa 2013–2014 odotusajan mediaani oli 36 vuorokautta. Vuoden 2014 lopussa hoitoa odotti yhteensä 5 323 henkilöä, joista 1-90 vuorokautta odottaneita oli 4 556 ja 91-180 vuorokautta odottaneita 749. Yli 180 vuorokautta odottaneita oli 18 henkilöä, mikä on 0,3 % kokonaismäärästä. Odotusajan mediaani oli 41 vuorokautta. Operatiivisella toiminta-alueella avohoitokäynnit (toteutuneita 112 632 kappaletta) toteutuivat lähes tavoitteen mukaisesti, toteutumaprosentti oli 100,3. Suunnitellut hoitopäivät toteutuivat 89 %:sti, toteutuma oli 45 413 kappaletta. Hoitopäivät vähentyivät vuoteen 2013 verrattuna 3 573 kappaletta (7,3 %). Sairaansijojen kuormitus vuoden 2014 aikana oli 66,8 %. DRG-hoitojaksot toteutuivat 94 %:sti, toteutuma (19 397 kappaletta) oli vuoden 2013 tasolla. Leikkausten toteutumaprosentti oli 89, leikkauksia oli 12 461 kappaletta. Palveluiden kysyntä väheni vuodesta 2013 2,5 %, lähetemäärän ollessa 39 960 kappaletta. Konservatiivisen toiminta-alueen avohoitokäyntien toteutuma (82 018 kappaletta) oli 106 % arvioituun verrattuna. Käyntimäärä lisääntyi 2 601 kappaletta vuodesta 2013. Suunnitellut hoitopäivät toteutuivat 88 %:sti, vähentyen 9,1 % vuoteen 2013 verrattuna. Toteutuma oli 28 553 kappaletta. Sairaansijojen kuormitus vuoden aikana oli 82,9 %. DRG-hoitojaksojen määrä toteutui 93 %:sti, jaksot vähentyivät 263 kappaletta (5,1 %) vuodesta 2013. Toteutuma oli 4 949 kappaletta. Lähetteiden määrä (14 389 kappaletta) lisääntyi 11,6 % vuodesta 2013. Psykiatrisen toiminta-alueen avohoitokäyntien toteutuma oli 94 % (82 179 kappaletta). Käyntimäärä säilyi vuoden 2013 tasolla. Toiminta-alueelle saapuneiden lähetteiden määrä (3 938 kappaletta) lisääntyi 2,0 % vuodesta 2013. Hoitopäivien (30 265 kappaletta) toteutuma oli 102 % ja hoitojaksojen (1 238 kappaletta) 99 %. Hoitopäivät vähentyivät vuoteen 2013 nähden 1 446 kappaletta (4,6 %). Sairaansijojen kuormitus oli 83,0 %. Päivystyskeskuksen toiminta-alueella erikoissairaanhoidon käynnit (9 807 kappaletta) toteutuivat 110 %:sti. Käyntejä oli 258 kpl (2,7 %) enemmän kuin vuonna 2013. Terveyskeskusyöpäivystyskäynnit (3 993 kappaletta) lisääntyivät 275 kappaletta (7,5 %) vuoteen 2013 nähden. Toteutuma arvioon nähden oli 102 %. Päivystysosastolla DRG-hoitojaksojen (2 650 kappaletta) toteutuma oli 95 %. Hoitojaksojen muutos vuoteen 2013 nähden oli -4,3 %. Hoitopäivät (6 087 kappaletta) vähenivät 11,4 % vuoteen 2013 verrattuna. Suurin syy muutokseen oli kirurgisten potilaiden väliaikainen poisjäänti päivystysosastolta vuodeosastoremonteista johtuen. Päivystysosaston sairaansijojen kuormitus oli vuoden aikana 75,8 %. Toiminta Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama 2014 Tot% Hoitopäivät 120 795 110 318 -10 477 91 Hoitojaksot 24 651 23 198 -1 453 94 DRG-hoitojaksojen lkm 28 776 26 996 -1 780 94 DRG-jaksojen ulkop.hoitopäivät 40 465 40 900 435 101 DRG-jaksojen ulkop.pkl-käynnit 278 779 279 027 248 100 TK-yöpäivystyskäynnit 3 900 3 993 93 102 Muu tk myynti 7 150 6 979 -171 98 640 791 151 124 Minivaltava, hoitopäivät 7 015 3 843 -3 172 55 Minivaltava, paketit 2 041 2 850 809 140 25 312 29 460 4 148 116 860 46 -814 5 95 85 -10 89 1 480 1 442 -38 97 Laboratoriotutkimukset 1 949 600 1 986 093 36 493 102 Patologian tutkimukset 24 000 22 809 -1 191 95 Radiologian tutkimukset 114 000 111 346 -2 654 98 Sosiaalityö, käynnit 7 500 9 192 1 692 123 Psykologitoiminta, käynnit 5 300 5 915 615 112 Anestesiat 13 200 13 206 6 100 Leikkaukset 14 271 12 727 -1 544 89 Päivystyspkl, DRG-jaks.sis.päiv.käynnit 9 200 9 038 -162 98 Tehostetun valvonnan hoitopäivät 2 500 1 984 -516 79 23 500 26 052 2 552 111 Toimintaterapia, hoitokerrat 6 500 5 791 -709 89 Muut terapiat, hoitokerrat 1 200 2 925 1 725 244 Apuvälinekeskuksen palvelut, käynnit 4 500 5 303 803 118 830 000 804 504 -25 496 97 Kokonaistuotanto: Kuntalaskutettavat palvelut: Kuntoutuskoti/-asuntola hoitopäivät Budjetoidut ostopalvelut: Minivaltava, avohoitokäynnit Lääk.kunt.hoitopäivät Lääk.kunt.avohoitokäynnit Hengityshalvauspot.hoitopäivät Sisäinen palvelutuotanto: Fysioterapia, hoitokerrat Ravintohuolto, suoritteet 7 Organisaatio vuonna 2014 Valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Hallitus Yhteistoimintaneuvosto Kuntayhtymähallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Johtajiston kokous Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Hallintopalvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Konservatiivinen toiminta-alue Psykiatrinen toiminta-alue Päivystyskeskuksen toiminta-alue 8 Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Henkilöstö Kuluneen vuoden aikana on palvelulupauksen mukaista henkilöstön moniammatillista ja asiakaslähtöistä työskentelytapaa vahvistettu eri tavoin. Huomiota on kiinnitetty erityisesti potilaan ja läheisen ohjaukseen, puhelinohjauksen kehittämiseen ja kirjallisten ohjeiden päivittämiseen. Keskeinen organisaation vetovoimatekijä ja kehittymisen mahdollistaja on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Vuoden 2014 aikana on työhyvinvointiin kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Työn ja yksityiselämän yhteen sovittamista on mahdollistettu eri tavoin. Lähiesimiesten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä on vahvistettu. Työkyvyttömyyskustannusten hallinta on hyvällä tasolla sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirissä työskenteli vuoden 2014 lopussa 3 459 henkilöä. Vakituisen henkilöstön keskiikä oli 47,6 vuotta, koko henkilöstön 44,4 vuotta. Onnistunut rekrytointiprosessi on osaltaan taannut yksiköihin osaavaa henkilöstöä vakinaisiin ja määräaikaisiin tehtäviin sekä lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Kiertävä varahenkilöstö on siirtynyt joustavasti toiminta-alueiden ja -yksikköjen rajojen yli. Varahenkilöiden osaaminen on entisestään laajentunut ja asiantuntijuus vahvistunut. Varahenkilöistä sairaanhoitajien tarve on suurin. Henkilöstön joustavaa käyttöä on vuoden aikana entisestään tehostettu, esimerkiksi lyhytaikaisiin poissaoloihin on saatu apua toisista yksiköistä, mikä näkyy muun muassa lyhytaikaisten sijaisten käytön vähenemisenä. Osaamisen johtamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Henkilökunnan osaamista laajentava suunnitelmallinen työkierto on aloitettu. Strategiaan pohjautuvat koulutussuunnitelmat ovat ohjanneet henkilöstön osaamisen kehittämisen vahvistamista ja kehittämistä tulevaisuuden kehittämistarpeita ennakoiden. Käytyjen kehityskeskustelujen määrään tulee edelleen kiinnittää huomiota ja kehityskeskusteluosaamista vahvistaa. Esimiestyötä ja siihen liittyvää yhteistoiminnallista otetta on kehitetty tavoitteena henkilöstön osallistumismahdollisuuksien parantaminen ja yhteisöllisen otteen vahvistuminen. Henkilökunnan perehdytystä on edelleen kehitetty. Sähköisiä perehdytysmenetelmiä on työstetty ja otettu käyttöön yksikkötasolla. Rafaela-hoitoisuusmittausten tulosten perusteella on nähtävissä, että sairaanhoitopiirissä on yksiköiden välillä eroja potilaiden hoidon tarpeessa ja hoitajien määrässä suhteessa optimaaliseen tasoon. Tähän on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota, koska myös eläköitymisennusteet asettavat haasteita ennakoivalle rekrytoinnille. Opiskelijaohjauksesta käytiin paljon keskustelua vuoden 2014 aikana. Mediassa esillä ollut vilkas keskustelu aiheesta ei ole näyttäytynyt samanlaisena sairaanhoitopiirissä niin sanotulla Cles-mittarilla kerätyssä arvioinnissa. Cles-palautekyselyn keskiarvo oli 8,6 ja osa-alueista ohjaussuhteen toimivuus sai keskiarvon 8,8. Kyselyyn vastasi noin puolet harjoittelussa olleista opiskelijoista. Opiskelijoita tulee jatkossa kannustaa antamaan palaute jokaiselta harjoittelujaksoltaan. Sairaanhoitopiirin henkilöstö 31.12. Muutos 2014/2013 v. 2011 Keskimääräinen henkilöstön määrä v. 2012 v. 2013 v. 2014 Lkm % 2 905 2 949 3 203 3211 8 0,3 % Henkilöstökulut, sis. luontaisedut (1000 €) 138 889 145 914 159 946 160 828 882 0,6 % Työpanos kalenteripäivinä 799 334 807 326 888 176 884 989 -3 187 -0,4 % 42 257 42 406 42 202 42 089 -113 -0,3 % Sairauspoissaolot kalenteripäivinä Sairauspoissaolot päivinä Panostus täydennyskoulutukseen (1000 €) Panostus taydennyskoulutukseen (€/vak.hlö) 14,5 14,4 13,2 13,1 -0,1 -0,5 % 1 403 1 417 1 377 1 255 -122 -8,6 % 541 480 430 391 -39 -8,1 % 9 Strategian juurruttaminen vuoden aikana Sairaanhoitopiirin strategia vuosille 2013 - 2020 on hyväksytty yhtymävaltuustossa 10.6.2013. Strategian visiona on ”Terveyshyötyä vaikuttavasti, asiakaslähtöisesti ja yhteistyökykyisesti vahvassa erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä”. Vision elementteinä ovat terveyshyödyn tuottaminen, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja vahva erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Vuonna 2014 vision teemoja on edistetty muun muassa sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehittämistoimintaan (Tuke) kuuluvilla strategisilla hankkeilla. Hankkeet ovat koskettaneet esimerkiksi 15Dvaikuttavuusmittausta, kokemusasiantuntijuutta, potilasohjausta ja toimintaprosessien tehostamista. Terveyshyödyn tuottamisessa merkittävä yhteistyöhanke perusterveydenhuollon kanssa on ollut sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) rahoittama niin sanottu Potku-hanke, joka päättyi kuluneen vuoden aikana. Teemaan kytkeytyvän uuden hankkeen valmistelut on jo aloitettu. Strategiaa jalkauttavien toimintaohjelmien laadinta edistyi vuoden 2014 aikana merkittävästi. Valmiiksi tulivat Kliininen, Hoitotyön ja Talouden toimintaohjelma. Toimintaohjelmien tärkeimpänä tehtävänä on konkretisoida ja omalta osaltaan viedä eteenpäin strategiaa omalla toimintasektorillaan. Tietohallinnon kehitystyö Kuluneen vuoden aikana sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmätyössä tapahtui merkittävää kehitystoimintaa. Sairaanhoitopiiri liittyi valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon (Kanta-palvelu), alueen yhteinen potilastietokanta (EP – Potti) muodostettiin ja uuden sukupolven potilastietojärjestelmäkokonaisuuden hankintaan tähtääviin valmistelutöihin osallistuttiin (Kiila-hanke). Sekä Kanta-palveluissa että EP-Potissa yhtenä haasteellisimmista asioista on ollut alueellisen toiminnan laajennuksen myötä kasvanut käyttäjämäärä ja yhteisten toimintatapojen oppiminen. EP-Potissa ovat mukana kaikki alueen terveyskeskukset Seinäjokea lukuun ottamatta. Uusien palvelujen ja alueverkon toteutus sekä Windows 7-ohjelman käyttöönotto aiheuttivat sairaanhoitopiirin tietohallinnon resursseille huomattavat vaatimukset. Kiila-hankkeen tehtävänä on määritellä uuden sukupolven potilastietojärjestelmän kokonaistoiminnallisuudet ja sisältö. Hankkeeseen mukaan lähdön taustalla on haasteet nykyisessä potilastietojärjestelmässä ja tarve viedä kehitystyötä tälläkin saralla eteenpäin. Sairaanhoitopiirin yhteistyö alueen terveyskeskusten kanssa myös tietohallinnon alueella on tiivistynyt ja luottamus yhteiseen toimintaan ja sen kautta saataviin hyötyihin on kasvanut. Yhteistyö terveyskeskusten ohella myös muiden ICT-toimijoiden kanssa käy tulevaisuudessa yhä merkittävämmäksi, jotta sairaanhoitopiirin alueella kyetään tarjoamaan prosesseiltaan ja kustannuskehitykseltään tehokkaita palveluita. Leikkaussaliremontit valmiiksi 10 Sairaanhoitopiirin vuosille 2008 - 2018 laaditun kiinteistöstrategian mukaisesti aloitettiin Seinäjoen keskussairaalan leikkaussalien perusparannus vuonna 2010. Hanke koostui viidestä eri vaiheesta ja saatiin valmiiksi käytännössä vuonna 2014, uudistunut heräämö valmistui alkuvuodesta 2015. Remonttien myötä uudistuneet tilat turvaavat modernin keskussairaalatasoisen leikkaustoiminnan ja omalta osaltaan sairaanhoitopiirin strategista tavoitetta säilyä vahvana erikoissairaanhoidon palveluja, muun muassa laajaa päivystyspalvelua tuottavana yksikkönä. Heräämössä mahdollistuu remontin myötä niin sanotun 23h-toiminnan toteuttaminen, jossa potilas kotiutuu leikkauksen jälkeisenä aamuna heräämöstä, käymättä vuodeosastolla. Varsinaisten leikkaussaliremonttien lisäksi valmistuivat vuonna 2014 väliaikaiset leiko eli leikkaukseen kotoa -toiminnan vastaanottotilat. Tilat mahdollistavat potilaan tulon leikkaukseen ilman vuodeosastolla käyntiä. Sekä leiko-vastaanottotilat että 23h-heräämötoiminta parantavat potilasprosessia. Marraskuussa 2014 sairaanhoitopiirin valtuusto antoi luvan niin sanotun F-laajennusosan toteuttamiselle, johon muun muassa patologian laboratorion ja välinehuollon tilojen lisäksi rakentuvat myös uudet leiko-vastaanottotilat. Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet Toiminta-aluejohtaja Heikki Suoyrjö Konservatiivisen toiminta-alueen vuosi 2014 Konservatiivinen toiminta-alue saavutti toimintavuonna 2014 toiminnalliset tavoitteensa ja omat toimintakulut pysyivät budjetoidussa. Ulkopuolisest osKonservatiivisen topalvelut, erityisesti yliopistosairaaloiden osalta, ylittyivät verrattuna budjetoiminta-alueen toituun summaan. toimintayksiköt v. Vuodeosastopaikkoja on tarpeeseen nähden niukasti ja tämä korostui erityisesti sisätautien toimintayksikössä. Osaltaan ongelmaa lisäsivät osastojen A32 2014: (sisätaudit) ja A42 (neurologia ja hematologia) toimiminen suurimman osan • Sisätaudit vuotta väistötiloissa osastoremonttien vuoksi. Jo aikaisempina vuosina vuo• Neurologia deosastopaikkojen niukkuutta on pyritty ratkaisemaan yhteisosastoilla. Osas• Ihotaudit ja allergoto A31 on keuhko- ja infektiosairauksien yhteisosasto, osasto A42 neurolologia gian ja hematologian yhteisosasto. Konservatiivisesti hoidettavien potilaiden • Syöpätaudit hoitopaketteja toteutetaan runsaasti päivystysosastolla silloin, kun hoitojaksot • Kuntoutus ovat lyhyitä. Useilla osastoilla kuormitus on ollut korkea, etenkin loppuvuon• Geriatria na 2014. • Insektioiden torjunta Lähetteet sairaalaan ovat tasaisesti lisääntyneet, näin myös vuonna 2014. • Keuhkosairaudet Toiminnan kannalta keskeinen useimpia erikoisaloja yhdistävä ongelma on edelleen erikoislääkärivajaus. Esimerkiksi syöpätaud. työskentelee edelleen ainoastaan yksi lääkäri. Kysynnän kasvaessa ja lääkäripulan vallitessa on sovittu uudentyyppisistä työtavoista, joissa asiantuntijasairaanhoitajien osuus korostuu. Vaikka hoitoon pääsyn lakisääteisissä rajoissa pysyttiin hyvin vuonna 2014, ovat kontrollipotilaiden jonot monilla poliklinikoilla kasvaneet. Näiden seurannassa olevien potilaiden tilanteen kartoituksessa on otettu käyttöön uusia toimintatapoja esimerkiksi neurologian poliklinikalla ja tässä hoitohenkilökunnan osuus on lisääntynyt. Yhtymävaltuuston tekemän päätöksen perusteella Ähtärin sairaalassa toimineen sisätautien poliklinikan toiminta loppui vuoden 2014 lopussa ja toiminta ajettiin asteittain alas vuoden aikana. Vapautuneita vakansseja siirrettiin Seinäjoen keskussairaalan konservatiivisen toiminta-alueen vahvuuteen. Toimintavuonna 2014 keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 pääsi uusiin nykyaikaisiin tiloihin, joissa oli huomioitu muun muassa lisääntynyt eristyspotilaiden tilantarve. Uudet tilat osoittautuivat toimiviksi. Hoitotyössä potilasohjaus nousi sisäisen koulutuksen ja kehittämistyön painopisteeksi kuluneena vuonna. Tämä ulotettiin koko hoitoprosessia koskevaksi. Vuoden 2014 alussa perustettiin infektioiden torjunnan toimintayksikkö. Yksikkö on pieni, mutta osoittanut jo tarpeellisuutensa toiminnan kohdistuessa sekä keskussairaalaan että alueen terveyskeskuksiin. Uusi tartuntatautilaki korostaa tällaisen yksikön merkitystä muun muassa epidemioiden hoidon järjestämisessä ja preventiossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisterit osoittavat, että Etelä-Pohjanmaalla asukkaiden sairastavuus on Suomen väestön keskiarvoa korkeampaa. Väestön vanheneminen osaltaan tuo painetta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien kehittämiseen. Vaikka pitkään suunniteltu ja odotettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen onkin tällä hetkellä sisällöltään ja aikataulultaan epävarma, on muutoksia palvelujärjestelmään todennäköisesti lähitulevaisuudessa tulossa. Sen keskeisenä sisältönä tulee olemaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä verti- 11 kaalisesti (erikoissairaanhoito-perusterveydenhuolto) että horisontaalisesti (sosiaalihuolto ja terveydenhuolto). Alueelliset järjestämispäätökset tulevat konkretisoimaan toiminnalliset muutokset, joita on tässä vaiheessa vaikea ennakoida. Kuitenkin jo toimintavuonna 2014 toteutettiin useita yhteisiä hankkeita perusterveydenhuollon kanssa. Näissä tavoitteena oli sujuvoittaa eniten palvelurakenteita kuormittavia hoitoketjuja. Tulevaa kehitystä erikoisaloittain arvioituna voidaan todeta, että neurologian erikoisalalla sairastuvuus aivoverenkiertohäiriöihin ja neurodegeneratiivisiin sairauksiin tulee lisääntymään. Samoin tiedetään syöpäsairauksien ikääntyvässä väestössä tasaisesti lisääntyvän. Monissa sairausryhmissä tullaan tarvitsemaan nykyistä enemmän sairaansijoja, vaikkakin hoitojaksojen pituudet todennäköisesti entisestään lyhenevät. Terveydenhuollossa prevention, hoidon ja kuntoutuksen asiakaslähtöisyys tulee korostumaan. Hoidon suunnittelussa tullaan yhä enemmän kuuntelemaan potilaan omaa mielipidettä. Samoin tulevat lisääntymään sähköiset kontaktit ja tätä palvelee esimerkiksi jo toimintavuonna aloitettu Hyvis-portaalin käyttö. Erikoissairaanhoitoon liittyvien kustannusten hallinta käy vaikeaksi, koska monet uudet hoitomuodot ja uudet kalliit lääkkeet lisäävät kustannuksia. Yliopistosairaaloiden hoitojaksot ovat tasaisesti kallistuneet. Poliklinikoiden ja osastojen korkea kuormitus on ollut henkilöstölle ajoittain uuvuttavaa. Henkilöstöpula, koskien erityisesti lääkäreitä, on ollut vaikuttamassa tilanteeseen. Työhyvinvoinnin keinoja on tarvittu. Hyvän hallinto- ja johtamistapaohjeen mukaisia työpaikkakokouksia on toimintayksiköissä pidetty säännöllisesti, ongelmat ja ratkaisut on otettu yhteiseen käsittelyyn. Johtamisen ja työhyvinvoinnin kannalta kehityskeskustelut ovat edelleen keskeinen menetelmä ja ne ovat kattavasti käytössä konservatiivisella toiminta-alueella. Erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnän kasvu, vuodeosastopaikkojen väestöön nähden vähäisyys ja se että hoitoketjut eivät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken toimi optimaalisesti johtavat ajoittain vaikeisiin tilanteisiin erityisesti vuodeosastoilla. Lakisääteisissä hoitoonpääsyn rajoissa pysyminen edellyttää oman henkilöstön lisätöitä ja ostopalveluja. Huomioitavaa on erikoislääkäripulan jatkuminen useimmilla konservatiivisilla erikoisaloilla. Erikoislääkäreiden rekrytointiin on panostettava entistä enemmän. Toiminnallisessa suunnittelussa on otettava tarkasteluun konservatiivisten vuodeosastopaikkojen riittävyys. Tämä kaikki tapahtuu kuntatalouden niukkuudessa ja perimmäisenä tavoitteena on terveyshyödyn saavuttaminen hyvällä kustannustehokkuudella. Heikki Suoyrjö Operatiivisen toiminta-alueen vuosi 2014 12 Vs. toiminta-aluejohtaja Matti Viitanen Operatiivisella toiminta-alueella pyritään turvaamaan väestön tarvitsema erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Ympärivuorokautisen päivystystoiminnan asianmukainen hoitaminen tarkoittaa toiminta-alueella arkisin viiden ja viikonloppuisin kuuden sairaalassa päivystävän lääkärin työpanosta sekä useita puhelinpäivystäjiä. Päivystysrasitteen keventämismahdollisuutta selvitettiin vuoden aikana. Ennaltaehkäisevä toiminta on vakiintunut kaikissa hoitoprosesseissa, joita on muutenkin kehitetty vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Sairaanhoitopiirin strategian mukaiset asiakaslähtöisyys ja potilaille annettu palvelulupaus on pidetty toiminnan keskiössä. Kehitystyötä on tehty niin sanotun Lean-periaatteen mukaisesti. Rakenteellisia muutoksia on toteutettu niukkenevien resurssien riittämiseksi. Toiminta-alueella tapahtui useita henkilöstövaihdoksia, joista merkittävin oli toiminta-aluejohtajan kesällä alkanut vuoden mittainen virkavapaus. Lisäksi kirurgian ja urologian sekä lastentautien yksiköiden toimintayksikköjohtajat siirtyivät alkusyksystä ainakin toistaiseksi muualle töihin. Tämä toi omat haasteensa toiminta-alueen viime vuoteen. Toiminnan suunnittelu on vakiintunut kolmeen toiminnalliseen tasoon, joka helpottaa resurssien suunnittelua ja • Kirurgia kohdentamista. Silti viime vuonnakin kesäsulun jälkeen oli • Naistentaudit ja synnytykset vaikeuksia saavuttaa nopeasti normaalin toiminnan taso. • Silmätaudit Viime vuoden toimintaa hankaloittivat edelleen jatku• Korva-, nenä- ja kurkkutaudit nut leikkaussalin peruskorjaus ja ortopedisen osaston sulku • Suu- ja leukasairaudet kymmenen viikon ajaksi yläpuolella olevan osaston remon• Leikkaus- ja anestesiatoiminta tin vuoksi. Kirurgian ja ortopedian poliklinikan rakentami• Tehostettu hoito nen entisen päivystyspoliklinikan tiloihin alkoi kesällä ja • Lastentaudit jatkuu vuoden 2015 puolelle. Korva-, nenä- ja kurkkutautien • Ortopedia poliklinikka sekä leikkaussalin remonttivaihe IV valmistui• Vatsataudit vat loppukeväällä. Tässä yhteydessä leikkaussaliin valmis• Urologia tuivat myös väliaikaiset leiko-vastaanottotilat ja 23h-herää• Kliininen toimintayksikkö Ähtärin saimö. Naistentautien ja synnytysten kaksi osastoa yhdistyivät raala vuoden 2014 alusta. Leiko-toiminta käynnistyi todenteolla kesäkuun alussa ja leikkauspotilaat tulivat sen jälkeen kotoa leiko-vastaanottotilan kautta leikkaukseen. Tällä toiminnalla saatiin vuodeosastojen kuormitusta vähennettyä. Samaan aikaan aloitettiin parin viikon kokeilu 23h-heräämötoiminnasta, jossa potilaat kotiutuvat leikkauksen jälkeisenä aamuna heräämöstä, käymättä vuodeosastolla. Koska tässä toiminnassa hyödynnetään heräämön henkilökuntaa. Ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnasta oli toiminta-alueella etenkin loma-aikoina pulaa. Varsinkin vuodeosastoille oli ajoittain vaikeaa saada sijaishenkilökuntaa. Erikoislääkäreistä on pula erityisesti anestesialla, lastentaudeilla ja naistentaudeilla. Anestesiaerikoislääkäreiden vaje on huolestuttava siksikin, että yksikön virkamäärä on selvästi alle suositusten. Erikoislääkärivaje on joissain toimintayksiköissä lähes toimintaa uhkaavaa, mutta joustavilla työn ja lisätyön tekemisen malleilla on jonot pidetty pääosin hoitotakuun puitteissa. Kirurgian ja ortopedian poliklinikalla siirryttiin kesän alussa paperittomaan poliklinikkaan kun erillistiedostojen tallennus Mediakeskukseen mahdollistui. Poliklinikalla saatiin vihdoin käyttöön myös 15D-vaikuttavuusmittari. Pilottiryhmänä toimivat tekonivel- ja olkapään tähystysleikkauspotilaat. Teho-osastolla jatkettiin EQ5D-elämänlaatuseurantaa. Lähetemäärissä tapahtui kokonaisuutena hienoista laskua edellisvuoteen (2,5%). Selvin vähennys oli ortopedialla (9,6%). Korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla lähetemäärä on sen sijaan kasvussa. Leikkausten määrä suunniteltiin edelleen virheellisen suureksi. Erikoissairaanhoidon kehitys tulee jatkossakin tarkentamaan indikaatioasettelua ja tietyissä potilasryhmissä tulee tapahtumaan siirtymistä konservatiivisen hoidon suuntaan. Väestön tarve ei tällä hetkellä tue suunniteltuja suoritemääriä. Kulunut vuosi oli kuitenkin toiminta-alueella kokonaisuutena hyvä. Uusien toimintamallien suunnittelu Lean-periaatteella ja niiden käyttöönotto yhdessä yli toimintayksikkörajojen koettiin koko henkilökuntaa yhdistävänä. Sitoutuminen sairaanhoitopiirin arvoihin sekä yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen on ollut vahvaa. Prosessien suoraviivaistaminen Leanin hengessä antaa hyvän pohjan tulevaisuuden suunnittelutyölle. Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus ja työssä jaksaminen ovat suurimpia haasteita. Remonttien valmistuttua tilat ovat toimivat ja ajanmukaiset. Sairaansijat vuodeosastoilla vähenevät jonkin verran, mutta infektioiden torjunta paranee selvästi. Vähentyviin sairaansijoihin sopeutetaan toimintaa muun muassa leiko- ja 23h-heräämötoiminnan lisäämisellä. Avohoidon toimintaluvut pysyvät viime vuoden määrässä, leikkausmäärät voivat jopa hiukan laskea kun Ähtärin sairaalan toiminta siirtyy kokonaisuudessaan Seinäjoelle. Vuoden 2015 aikana osa Ähtärin sairaalan hoitohenkilökunnasta tekee työtä alkuviikon Ähtärissä ja loppuviikon Seinäjoella, mikä saattaa asettaa omat haasteensa. Syksyllä 2015 käynnistyvät operatiivisen toiminta-alueen kahden vuodeosaston peruskorjaukset, jotka voivat aiheuttaa ajoittain ylikuormitusta vuodeosastoille. Tehostettua valvontaa vaativien potilaiden valvontahuone (nykyinen A12V) poistuu vuodeosastoremontin myötä ja valvontapotilaiden hoito vaikeutuu. Vasta uuden teho-osaston myötä noin kaksi vuotta myöhemmin valvontapotilaiden hoito järjestyy asianmukaisesti. Operatiivisen toiminta-alueen toimintayksiköt v. 2014: Matti Viitanen 13 Psykiatrisen toiminta-alueen vuosi 2014 Toiminta-aluejohtaja Antero Lassila 14 Psykiatrisen toiminta-alueen tunnuslukujen tarkastelu vuodelta 2014 osoittaa, että palvelujen kysyntä ja lähetemäärät Psykiatrisen toiminta-alueen nousivat edelleen hieman edellisvuoteen verrattuna. Toitoimintayksiköt v. 2014: minta-alueella osastohoidon palveluja tuotettiin tavoitteita enemmän, kun taas psykiatrian poliklinikkatoimintojen • Psykiatria osalta tavoitteita ei täysin saavutettu nuorisopsykiatrian ja • Lasten- ja nuorisopsykiatria psykiatrian erikoisaloilla. Lastenpsykiatrian erikoisalalla ta• Yhteispoliklinikat psykiatria voiteluvut poliklinikkakäyntien osalta saavutettiin ja osin ylitettiinkin. Toiminta-alueen kokonaistulokertymä ylitti asetetut tavoitteet. Vaikka toiminta-alueen budjetti ylittyi hivenen menojen osalta, on kokonaistuloksemme talouden osalta erinomainen, sillä jäsenkuntalaskutus psykiatrian toiminta-alueella jäi alle suunnitellun ja ulkokuntien myyntitulot ylittyivät tavoitetasosta puolella miljoonalla eurolla. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla jatkui edelleen pitkäaikainen erikoislääkärivaje. Lastenpsykiatrian poliklinikan työmallien edellisvuonna aloitettu uudistustyö näkyi jo selvästi erikoisalan tunnusluvuissa muun muassa poliklinikkakäyntien määrän merkittävänä lisääntymisenä. Nuorisopsykiatrian erikoisalalla haasteita aiheuttivat edelleen henkilöstöresurssien vajaus ja henkilövaihdokset nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Psykiatrian erikoisalalla psykiatrian poliklinikoilla niin sanotut avoimet ryhmät ja niiden käynnit vähenivät merkittävästi ja toisaalta taas vaativammat ryhmäkäynnit lisääntyivät huomattavasti. Sisällöllisenä yksityiskohtana on esille nostettava etenkin nuorisopsykiatrialla ja psykiatrialla toteutunut epävakaan persoonallisuushäiriön hoidon merkittävä kehittyminen menneenä vuonna. Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva DKT-työmalli on nyt jalkautettu koko Etelä-Pohjanmaan alueelle ja hoitotulokset ovat olleet aiempaan verrattuna erinomaiset. Sairaanhoitopiirin strategiaseminaarissa huhtikuussa 2014 tutustuttiin Pohjois-Karjalan psykiatrian erikoisalojen ratkaisuihin ja psykiatrian osin jo valmistuneeseen uudisrakennukseen. Vuoden 2014 aikana edistimme omaa psykiatrian uudisrakennushanketta muun muassa kunta- ja yhteistoiminta-alueiden käyntien yhteydessä sekä valmistelemalla omaa toimintasuunnitelmaamme tulevaa uudisrakennusta varten. Hoitotakuu aiheutti vuonna 2014 merkittäviä haasteita kaikille kolmelle erikoisalalle, mutta niihin kykenimme vastaamaan lain edellyttämällä tavalla. Psykiatrian toiminta-alueella olemme jo vuosien ajan kehittäneet tiivistä yhteistyötä maakunnan eri alueiden peruspalvelujen toimijoiden kanssa ja tulevien sote-ratkaisujen kautta haluamme edelleen vahvistaa aiempaa yhteistyötämme muun muassa kuvaamalla aiempaa paremmin ja selkeämmin omia toimintamallejamme ja Käypä hoito -suositusten edellyttämiä menettelyjä erikoissairaanhoidossa. Kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintojen tukeminen ja vakiinnuttaminen osaksi palvelujärjestelmää ovat edelleen tärkeitä työmme painopistealueita. Psykiatrian erikoisalojen henkilöstön saatavuuden on arvioitu edelleen heikkenevän tulevina vuosina, mikä merkitsee meille mittavaa haastetta tulevaisuuteen. Olemme pyrkineet panostamaan henkilöstön ammattitaitoon, osaamiseen ja työhyvinvointiin mittavasti aiempien vuosien tapaan. Koulu- tuksen osalta uusille työntekijöille ensisijaisesti kohdennettu ja syksyllä 2014 toteutettu Psykiatrian perusteet -luentosarja sai toteutukseltaan erinomaisen arvosanan ja jo edistyneimmille työntekijöille tuli mahdollisuus hakea kongnitiivisen psykoterapian psykoterapeuttiopintoihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeena käynnistynyt Voimaa arkeen on osoittautunut jo ensimmäisenä vuotenaan menestykseksi. Tällä hankkeella kehitämme toiminta-alueemme osaamistasoa ja luomme edellytykset asiakas- ja omaisnäkökulmien voimistumiselle osaksi psykiatristen erikoisalojen työskentelyä. Toiminta-alueen henkilökunta kokonaisuudessaan ansaitsee suuret kiitokset kuluneesta vuodesta 2014. Henkilökunta on hyvin motivoitunutta ja sitoutunutta tekemään työnsä mahdollisimman hyvin nykyresurssien puitteissa ja kanssaihmistemme parhaaksi. Psykiatrian toiminta-alueen ja sen erikoisalojen toimintoihin ja niiden myönteiseen kehittymiseen vaikuttavat tulevaisuudessa merkittävästi kannanotot psykiatrian uudisrakennukseen ja siihen liittyvien toimintamallien kehittäminen sekä valtakunnalliset ja maakunnalliset sote-ratkaisut. Psykiatrisen toiminta-alueen pitkäjänteinen ja määrätietoinen kehittämistyö tarjoaa hyvät mahdollisuudet tuleville uudistuksille ja muutoksille. Toiminta-alueen erikoisalojen kysyntä on ollut viime vuodet nousevaa ja toiminnallisesti ja taloudellisesti olemme kutakuinkin tasapainossa. Lähdemme siis vakaalta pohjalta kohti uusia haasteita. Antero Lassila Päivystyskeskuksen toiminta-alueen vuosi 2014 Toiminta-aluejohtaja Jari Nyrhilä Päivystyskeskuksen toiminta-alueen muodostavat ensihoitokeskus, päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto. ToiminPäivystyskeskuksen toimintata-alueen toiminta kokonaisuutena oli ennakkoon arvioialueen toimintayksiköt v. 2014: dun mukaista. Ensihoitokeskus vakiinnutti toimintaansa, toiminnan tavoitteena kehittää ensihoito kiinteäksi osaksi • Päivystyspoliklinikka julkista terveydenhuoltoa. Päivystyspoliklinikan käynti• Ensihoitokeskus määrät toteutuivat lähes ennakoidusti eikä käyntimäärissä • Päivystysosasto tapahtunut muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Potilaat saapuivat päivystyspoliklinikalle hoidon tarpeellisuus- ja kiirearviopisteen (Triage) kautta. Noin puolet poliklinikalle saapuvista potilaista jäi hoitoon sairaalan eri osastoille. Päivystysosaston toiminta oli aiemmasta hiukan poikkeavaa kantasairaalassa käynnissä olevien remonttien vuoksi. Kirurgisia potilaita ei kevättalven jälkeen osastolla enää hoidettu vaan siellä hoidettiin vain sisätautien ja neurologian erikoisalojen potilaita. Päivystysosaston toiminta-ajatuksena on ollut edelleen olla nopean ja tehokkaan tutkimuksen ja hoidon (1-3 päivää) yksikkö, joka saa potilaansa päivystyspoliklinikalta. Päivystyspoliklinikalla arvioidaan jo etukäteen potilaan tarvitseman tulevan osastojakson pituutta sekä tutkimusten ja hoitojen tavoitteita. Päivystyspoliklinikalla aloitettiin uuden lääketieteen erikoisalan, akuuttilääketieteen erikoislääkärikoulutus yhtenä ensimmäisistä koulutuspaikoista Suomessa. Koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä tehtiin yhteistyötä yliopiston kanssa. Päivystyspoliklinikan käyntimäärissä ei tapahtunut oleellisia muutoksia, absoluuttisissa käyntimäärissä oli marginaalista kasvua. Potilaita hoidettiin kahdessa moduulissa: konservatiivisten erikoisalojen (sisätaudit, neurologia ja keuhkosairaudet) moduuli ja operatiivisten erikoisalojen (kirurgia, ortopedia sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudit) moduuli. Virka-aikana potilaiden hoidosta konservatiivisessa moduulissa vastasivat akuuttilääketieteen erikoistuvat ja erikoislääkärit. Operatiivisessa moduulissa työskenteli virka-aikana kirurgiaan erikoistuvan lääkärin rinnalla akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Virka-ajan ulkopuolella päivystävinä lääkäreinä toimivat erikoistuvan 15 vaiheen lääkärit ja akuuttilääketieteen erikoislääkärit. Virka-ajan ulkopuolella lääkäreitä oli työssä kolme kappaletta: konservatiivinen etupäivystäjä, operatiivinen etupäivystäjä ja kolmospäivystäjä. Eri erikoisalojen erikoislääkäreitä konsultoitiin tarpeen mukaan. Iltaisin kolmospäivystäjä hoiti potilaita kummassakin moduulissa kulloisenkin ruuhka- ja kuormitustilanteen mukaan. Yöaikaan klo 22 eteenpäin päivystyspoliklinikalla oli koko sairaanhoitopiirin ainoa terveyskeskusyöpäivystyspiste. Terveyskeskuspäivystäjä ostettiin lääkärityövoiman välitysyritykseltä. Hoitohenkilöstö on vakiintunutta ja hoitohenkilöstön toimet ovat täynnä. Kuluneena vuonna loma-aikoina oli jossain määrin hankaluuksia sijaisten hankkimisessa. Osastosihteerien työaikoja muutettiin talossa tehdyn sihteeriselvityksen perusteella ja työvoimaa vähennettiin aamuyöstä. Muutos aiheutti osastosihteerityön ajoittaisen ruuhkautumisen ja lisäsi osastosihteereiden yötyön määrää. Vuoden aikana valmistauduttiin päivystysasetuksen yhteispäivystysvelvoitteeseen ja laadittiin koko sairaanhoitopiiriin yhteiset kriteerit siitä minkä kaltaisia potilaita ohjataan yhteispäivystykseen. Lisäksi asetettiin tavoitteeksi lääkärivälitysyrityksen palveluista luopuminen, minkä eteen tehtiin valmistelevia toimenpiteitä. Jari Nyrhilä Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen vuosi 2014 Toiminta-aluejohtaja Reino Raninen Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen toiminta jatkui vakaana. Erityisesti panostettiin laatuun, tutkimusten saatavuuteen, asiakaskeskeisyyteen ja toiminnan joustavuuteen. Palvelujen lukumäärä lisääntyi hiukan, erityisesti lisääntyivät paljon aikaa ja työvoimaa vaativat tutkimukset. Kysyntään pystyttiin vastaamaan pääosin hyvin. Lähinnä oli • Kliininen kemia vaikeuksia magneettitutkimusten järjestämisessä nykyisellä • Kliininen mikrobiologia laitekapasiteetilla, mutta haittaavia jonoja ei juuri muodos• Kliininen fysiologia ja isotooppilääketunut. Kaikkiaan toiminnalliset tavoitteet toteutuivat, ja osittiede tain ylittyivätkin. • Kliininen neurofysiologia Palvelutuotannon omavaraisuusaste pysyi korkeana. Diag• Patologia nostisia menetelmiä kehitettiin entistä tarkemmiksi ja no• Ravitsemusterapia peammiksi. EP-Potin käyttöönotto paransi huomattavasti • Radiologia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä toi• Sosiaalitoimen toimintayksikkö mintaa ja uusien päivitysten myötä tietotekniikan käytettä• Psykologian palveluyksikkö vyyttä saatiin muiltakin osin parannettua. Laboratorioauto• Sairaala-apteekki matiikkaa ja vieritestaamista kehitettiin. Tilojen saneerausrakentaminen jatkui vilkkaana ja haittasi jonkin verran kyseisten ja viereisten yksiköiden toimintoja. Laiteinvestoinnit jäivät huonon taloudellisen tilanteen takia vähäisiksi. Laatujärjestelmiä kehitettiin ja tieteellinen tutkimus oli osassa yksiköitä aktiivista. Henkilökuntapulaa oli edelleen joissakin yksiköissä, mutta henkilökunnan saatavuus oli kuitenkin edellistä vuotta parempi. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintatuotot ylittyivät ja toimintakulut alittuivat reilusti. Marraskuussa muutettuun talousarvioonkin nähden toimintatuotot toteutuivat suunnitellusti, mutta toimintakulut ylittyivät hiukan. Sisäisissä tuloissa jäätiin tavoitteesta. Seinäjoen keskussairaalalaboratorion toimitilojen remontti valmistui huhtikuussa 2014. Peruslaitekantaa ja automaatiota uudistettiin suunnitelmien mukaisesti ja potilaan lähellä tapahtuvaa vieritestaamista kehitettiin systemaattisesti. Samassa yhteydessä kehitettiin myös toimintaprosesseja tu- Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen toimintayksiköt v. 2014: 16 kemaan nykyaikaista automaatiolaboratoriota. Mikrobiologista laboratoriodiagnostiikkaa kehitettiin ja nopeutettiin. Kliinisen fysiologian ja isotooppiyksikön toiminnan laatu parani huomattavasti, kun yksikköön saatiin rekrytoitua ylilääkäri. Vuoden 2014 alussa otettiin käyttöön uusi obduktio-osasto. Oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset loppuivat. Uusissa tiloissa on ennen kaikkea panostettu säilytyskapasiteetin lisäämiseen, sillä myös oikeuslääketieteelliset vainajat ovat edelleen säilytyksessä sairaanhoitopiirin tiloissa. Vuoden 2014 aikana tehtiin uuden patologian yksikön niin sanottu L1-suunnitelma. Loppuvuodesta päätettiin rakentaa F-laajennusosa, johon myös uusi patologian osasto tulee sijoittumaan. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toimeksiantona käynnistyi Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella selvitystyö, jossa selvitetään sosiaalityön asemaa, tehtäviä ja asiantuntijuutta sekä työnjakoa ja yhteistyötä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen välillä. Psykologialla vahvistettiin erikoisosaamista ja toimipohjia järjestelemällä saatiin sekä lastentaudeille että geriatrialle kokoaikainen psykologin työpanos. Sairaala-apteekin keväällä 2013 valmistuneen puhdastilan vesivahinko helmikuussa 2014 keskeytti prosessivalidoinnit, joita pystyttiin jatkamaan vasta loppuvuodesta. Solunsalpaajavalmistuksen osalta puhdastila otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Muun lääkevalmistuksen osalta käyttöönotto siirtyi vuoteen 2015. Ähtärin sairaala-apteekin osasto lakkautettiin 31.12.2014, toiminta ja henkilöstö siirtyivät Seinäjoen keskussairaalan sairaala-apteekkiin. Ähtärin sairaalassa loppuivat sairaanhoitopiirin magneettitutkimukset. Ähtärin sairaalassa henkilökuntaa vähennettiin jonkin verran myös laboratoriossa ja röntgenissä vastaamaan vähentynyttä palvelujen kysyntää. Palvelujen kysyntä tullee jonkin verran lisääntymään jatkossakin. Akuuttitoiminnan osuus korostuu. Kuvantaminen ja erityisesti laboratoriodiagnostiikka tulevat kehittymään voimakkaasti. Tutkimusmahdollisuudet paranevat mutta myös kustannukset lisääntyvät. Diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuuden arvioiminen tulee entistä tärkeämmäksi, koska taloudelliset resurssit eivät lähivuosina parane. Kliinisen kemian laboratorion uudet tilat ja kliinisen kemian automaatio antavat mahdollisuuksia uudistaa toimintaprosesseja siten, että jatkuvasti kasvava näytemäärä saadaan tuotetuksi ilman merkittäviä henkilöstölisäyksiä. Maakunnan toimipisteiden tutkimusvalikoimia sopeutetaan siltä osin kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää. Päivystystoiminnan keskittyminen sairaanhoitopiiriin, erikoissairaanhoidon väheneminen ja loppuminen Ähtärin sairaalassa sekä paikalliset ja valtakunnalliset sote-ratkaisut tuovat muutoksia erityisesti laboratorio- ja röntgentoimintoihin. Radiologialle hankitaan vuonna 2015 tietokonetomografialaite ja jatkossa uuden magneettitutkimuslaitteen hankkiminen on välttämätöntä jo hoitotakuun toteuttamiseksikin. Magneettitutkimukset tulevat lisääntymään tutkimusten hyvän diagnostisen arvon takia ja hoitosuositusten mukaisesti yhä uusia sairauksia kuvataan magneetilla. Epidemiat ja resistentit mikrobit ovat uhka, joka vaatii mikrobiologisten menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Laboratoriodiagnostiikan parantaminen ja nopeuttaminen vaatii muun muassa laiteinvestointeja. Patologiassa morfologinen diagnostiikka monipuolistuu ja painopiste siirtyy kohti molekyylisiä määrityksiä. Telepatologia yleistyy, samoin biopankkitoiminta. Ravitsemusterapiassa korostuu vajaaravitsemuksen toteaminen ja hoito. Psykologialla erikoistutaan yhä pitemmälle ja yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa korostuu. Lapuan terveyskeskuksen lääkehuolto siirtyy sairaala-apteekille 1.1.2015 ja jatkossa ulkoisten asiakkaiden määrä tullee edelleen lisääntymään. Henkilöstön saatavuus kokonaisuutena oli vuonna 2014 hieman edellisvuotta parempi, joissain yksiköissä erittäin hyvä. Kliinisellä mikrobiologialla aloittaa ylilääkäri vuoden 2015 alussa. Laboratoriohoitajista on ajoittain pulaa. Patologipula on edelleen pahentunut rekrytointiyrityksistä huolimatta ja on suuri riski toiminnalle. Reino Raninen 17 Tukipalvelujen toiminta-alueen vuosi 2014 Toiminta-aluejohtaja Tapio Niemi 18 Tukipalveluiden keskeisenä tehtävänä on vuosittain turvata ydintoimintojen onnistuminen omalta osaltaan. Tässä Tukipalvelujen toiminta-alueen yksi tärkeimmistä turvatoimista on sähkön syötön häiriöttoimintayksiköt v. 2014: tömyys, joka turvataan varavoimalla. Varavoiman käyttö ja toimintojen onnistuminen varavoimatilassa testataan vuo• Ruokapalvelu sittain. Kertomusvuonna kokeilu tehtiin erikseen sekä kan• Potilashoidon tukipalvelu tasairaalassa että Y-talossa. • Välinehuolto Toisena keskeisenä tehtävänä oli valtuuston hyväksymän • Kahvilatoiminta investointiohjelman toteuttaminen. Rakennushankkeita • Sähkötekniikka toteutettiin 13,0 m€:lla, määrärahan ollessa 12,7 m€. Kerto• Laitehuolto musvuoden tärkeimmät investoinnit olivat: • Kliinisen kemian laboratorion perusparannus ja laajen• LVI- ja konetekninen huolto • Kiinteistö- ja tilapalvelut nus • Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan perusparannus ja laajennus • Leikkaussalien 10 – 13 perusparannus ja laajennus • Vuodeosastojen A32 ja A42 perusparannus • Kirurgian ja ortopedian poliklinikan suunnittelu ja rakentaminen entisiin päivystyspoliklinikan tiloihin • Leikkaus/heräämö/sairaalasielunhoitajat/sosiaalityöntekijät Vuoden aikana toteutettuina suunnittelukohteina voidaan mainita muun muassa osastot A12 ja A22 sekä F-laajennusosan luonnossuunnittelu ja hankesuunnitelman päivitys. Kolmantena tärkeänä tehtävänä oli tukipalveluiden (muun muassa välinehuolto sekä siivous ja tekniset huoltopalvelut) tuottaminen myös Y-talossa toimiville yksiköille ja itse Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talolle, jolla ei ole omaa kattavaa huoltotoimintaa. Tukipalvelut vastaa Y-talossa myös Seinäjoen terveyskeskuksen huoltopalveluista sekä teknisestä päivystyksestä. Keväällä 2012 käynnistynyt kahdeksan Euroopan maan kolmivuotinen Re-Co –hanke päättyi kuluneen vuoden aikana. Hanke pureutui rakennusten energiansäästöön tutkimalla, miten paljon säätöjen ja ohjausten sekä käyttäjien koulutuksen kautta voidaan vaikuttaa energiankulutukseen, tavoitteena 10% säästö. VTT oli mukana kumppanina tässä hankkeessa. Mittaukset ovat osoittaneet, että tavoite saavutettiin pilottikohteessa ja mallilla jatketaan seuraavissa perusparannuskohteissa. Toiminnan tehokkuuden arviointi perustuu palveluyksikössä ensisijaisesti siihen onko annetulla resurssilla voitu toteuttaa yksikölle asetetut tavoitteet, jotka perustuvat palveluiden kysyntään ja niiden muutoksiin. Toiminta-alueen kulut toteutuivat 97,9%:sti ja toimintatuotot 98,3 %:sti. Sisäiset kulut toteutuivat 92,7 %:sti, tuotot 97,4 %:sti. Toiminnan tulos oli 0,76 m€ ylijäämäinen. Toimintakuluja oli 39 m€. Toiminta-alueen kustannustehokkuutta on vaikea todeta luvuista ilman vertailukohdetta. Kustannustehokkuutta tukipalveluissa voidaan parhaiten arvioida vertaamalla eri sairaanhoitopiirien toimintaa keskenään( €/m2, €/m3, laatukyselyt). Toiminnan kehittämisen kannalta sairaanhoitopiirien yhteisiin vertailututkimuksiin osallistutaan niitä järjestettäessä. Käytännön päivittäisessä toiminnassa ei ole odotettavissa muutoksia toiminta-alueella. Sote-uudistuksella on toteutuessaan kuitenkin todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia myös tukipalveluihin, koska mahdollista on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen yhtiöittäminen. Valtuusto antoi laadittujen luonnospiirrusten pohjalta 17.11.2014 luvan F-laajennusosan toteuttamiselle hankesuunnitelman mukaisesti vuosina 2015 - 2018. Keskustelut psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksesta ovat edessä. Mikäli psykiatria ja kuntoutus jäävät Törnävälle, tulee varautua tulevaisuudessa investointeihin sekä rakennuksissa että alueen infrastruktuurissa (lämmityksen alueverkot, putkistot, ilmanvaihto ym.) n. 30 miljoonalla eurolla. Törnävän alueen rakennukset ovat valmistuneet pääosin 1925 -1931. Myös toiminnalliset tarpeet edellyttävät rakennuksissa muutostöitä. Mikäli psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus rakennetaan, vähenee vakanssien tarve tukipalveluissa noin 15 kappaletta; uudisrakennus tulisi olemaan noin puolet Törnävän alueen rakennusten pinta-alasta ja ulkoalueet noin 20% nykyisestä. Henkilöstön saatavuus toiminta-alueella on yleensä ollut riittävää. Koulutetuista välinehuoltajista on kuitenkin ollut pulaa. Työnkiertoa on lisätty merkittäväksi työhyvinvoinnin lisäämiseksi sekä ravintohuollossa että potilashuollossa. Toiminta-alue on pystynyt vastaamaan nykyisillä resursseilla yksiköiden palvelukysyntään sekä toteuttamaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet annetuilla resursseilla. Investointien lisääntyessä on rakentamisen valvontaa lisättävä tilapäisresursseilla mm. F-laajennusosan rankentamisen vuoksi. Palveluiden kysynnässä on ollut muutoksia perusparannusten vaikutuksesta etenkin siivoukseen. Palveluyksikkönä tavoitellaan parempaa palveluprosessia ja sen myötä myös kustannustehokkuutta. Tapio Niemi Kuntayhtymähallinnon ja hallintopalveluiden vuosi 2014 Hallintojohtaja Johanna Sorvettula Hallintopalvelujen toiminta-alueella on kertomusvuonna keskitytty toiminnan tehokkuuden parantamiseen toiminnan lähtökohdista. Toiminnassa on korostettu edelleen yhteistyötä ja asiakaspalvelua sekä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden että sairaanhoitopiirin yksiköiden kanssa. Hallintopalvelut ovat panostaneet toiminnan seurantaan, valvontaan sekä ohjeiden ja lakien noudattamiseen. Kertomusvuonna hyväksyttiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä hyvä hallinto- ja johtaminen -ohje. Sisäinen valvonnan ja riskien hallinnan uudet menettelytavat ovat tukeneet johtamista ja omalta osaltaan työhyvinvointia. Raportointia on kehitetty ja parannettu, muun muassa tietoturva- ja tietosuojaraportin sijaan on vuodelta 2014 tehty kattava tietotilinpäätös. Vuoden 2014 suurimpana haasteena oli Potilastiedon arkistoon liittyminen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen Potilastiedon arkistoon liittymistä koordinoitiin yhteisen alueellisen projektiryhmän kautta. Hankkeen aikana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilastietokantaan liittyi kuusi perusterveydenhuollon palvelunantajaa omina rekisterinpitäjinään (EP-Potti), mikä vaikutti koko hankkeen etenemiseen ja käytössä oleviin resursseihin. Alueen julkisen terveydenhuollon valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon liittyminen toteutettiin 23.5.2014 Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen osalta ja 7.6.2014 sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietokannasta (EP-Potti). Potilastiedon arkiston mahdollistama potilaiden Omakanta- palvelu omien potilastietojen katseluun oli myös merkittävä muutos. Hyvis –palvelu eli kansalaisen asiointipalvelun testausvaihe oli meneillään vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 alusta kirjanpitopalvelut siirtyivät Seinäjoen kaupungin kanssa yhteistoimintana tuotettavaksi palveluksi. Vuonna 2014 on otettu käyttöön uusi kirjanpito-ohjelmisto ja useita muita taloushallinnon ohjelmistoja on vaihtunut. Taloudellisen taantuman jatkuminen näkyy myös kuntataloudessa ja siten välillisesti myös sairaanhoitopiirin taloudellisissa toimintaedellytyksissä. Taloushallinnon painopisteen siirtyminen suunnitteluun ja raportointiin alkoi 2014. 19 20 Logistiikkapalvelut on ottanut käyttöön uuden materiaalihallinnon toiminnanohjausjärjestelmän sekä siihen liittyvän osastotilausjärjestelmän. Järjestelmän kautta on pystytty tehostamaan ja parantamaan tilaus-toimitusketjua. Hoitologistiikkaan on lisäksi kehitetty uusia toimintatapoja vapauttaen hoitohenkilökunnan työpanosta materiaalilogistisista tehtävistä hoitotyöhön. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila on vakiinnuttanut toimintansa osana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Sisätautien toimintayksikön johdolla toteutettiin sepelvaltimotautipotilaan potilasohjaushanke. Yleislääketieteen erikoistumiskoulutusta kehitettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ohjauksessa. Aksila osallistui Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueelle painottuneen laajan MRSA-epidemian pysäyttämiseen. Asiantuntijatukea annettiin pitkäaikaissairauksien hoitoa kehittävään Potku-hankkeeseen. Alueellista terveyden edistämistyötä tuettiin ohjausryhmän määrittelemien painopistealueiden mukaisesti. Henkilökunnan osaamisen kehittämisen tavoitteena oli tarkastelujaksona palvelutuotannon tuloksellisuus ja työelämän laatu terveyshyödyn tuottamiseksi asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti ja yhteistyökykyisesti. Työn muuttuvat vaatimukset sekä uudet haasteet edellyttävät jatkuvaa oppimista ja osaamista on kehitettävä suunnitelmallisesti. HR-palvelut –yksikössä on kiinnitetty huomiota palkanmaksutoiminnon järjestämiseen ja siihen liittyvien kontrollien olemassaoloon, sekä jatkettu HR-työpöydän ja sähköisten palvelujen kehittämistä”, HR-palvelut -yksikössä jatkettiin HR -työpöydän ja sähköisten palvelujen kehittämistä. Työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö on tehnyt yhteistyötä linjaorganisaation ja turvallisuusvastaavien kanssa. Tarkastelujakson aikana erityisenä painopistealueena on toteutettu työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti pelastussuunnitelman läpikäynti yksiköissä osana laajempaa omavalvontaa. Vaarojen ja riskien arviointia on tehty yhteistyössä linjaorganisaation ja työterveyshuollon kanssa. Syksyn aikana tehtiin poistumisturvallisuusselvitykset vuodeosastoille ja muille 24/7 -toiminnassa oleville osastoille. HaiPro-järjestelmän työturvallisuusosioon tehtiin vuonna 2014 ilmoituksia noin 470 eli saman verran kuin 2013. Jaakko Pihlajamäki Johanna Sorvettula Toiminta-alueiden talous Toteutunut 1000 euroa KuntayhRahoitus tymähallinto Sairaan- Tuki-pal- Opera-tii- Konserva- Psykiat-ri- Päivystys- Hallinto- hoid.palv velut vinen tiivinen nen keskus palvelut Toimintatuotot 1 721 9 183 4 667 113 335 82 217 36 185 30 446 1 721 Sisäiset tuotot 6 296 30 093 40 224 31 954 7 773 1 232 7 767 13 872 Toimintakulut -11 738 -28 289 -29 038 -80 453 -57 638 -26 977 -23 783 -12 706 Sisäiset kulut -1 550 -7 513 -9 985 -65 178 -30 799 -10 004 -12 433 -1 742 Toimintakate -5 271 3 473 5 868 -342 1 553 437 1 997 1 145 Rahoitustuotot ja kulut -795 3 Vuosikate -795 -5 268 3 473 5 868 -342 1 553 437 1 997 1 145 -5 -1 770 -5 069 -1 614 -431 -10 -383 -1 281 -5 273 1 703 799 -1 956 1 121 427 1 614 -137 Poistot Apt. ja var. ulk. Hankkeet myynti 2 281 749 SHP yhteensä 282 505 139 211 -2 280 1 -922 -273 824 -7 -139 211 -180 8 681 -792 1 -180 7 889 -10 564 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos -795 Varausten ja rahast. muutos Tilikauden ali- / ylijäämä 1 -180 44 -795 -5 230 -2 675 44 1 703 799 -1 956 1 121 427 1 614 -137 1 -180 -2 631 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1 000 € 1 000 € Toimintatuotot Myyntituotot 271 846 266 195 Maksutuotot 7 898 7 903 Tuet ja avustukset 1 366 1 419 Muut toimintatuotot 1 394 1 465 282 504 276 982 -126 591 -125 947 -27 372 -26 901 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut -6 865 -7 098 Palvelujen ostot -58 580 -54 051 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -43 834 -44 108 Avustukset -190 -156 -10 392 -9 163 -273 824 -267 424 8 680 9 558 Korkotuotot 80 91 Muut rahoitustuotot 80 53 Korkokulut -389 -208 Muut rahoituskulut -563 -581 -792 -645 7 888 8 913 -10 559 -10 217 -3 -126 0 0 -2 674 -1 430 43 180 -2 631 -1 250 103,2 103,6 Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut: Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Asukasmäärä 74,7 86,2 198 831 198 944 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot / Toimintakulut, % = 100*Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate / Poistot, % = 100*Vuosikate / poistot ja arvonalentumiset 21 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1 000 € 1 000 € Vuosikate 7 889 8 914 Tulorahoituksen korjauserät 2 936 689 10 825 9 603 -17 671 -19 999 Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 18 17 -17 653 -19 982 -6 828 -10 379 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 163 106 163 106 0 22 000 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -947 -947 18 000 -15 000 17 053 6 053 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 67 -1 151 88 -1 858 -2 834 627 -518 -1 013 -3 265 16 203 2 894 9 375 -7 485 Rahavarat 31.12. 11 622 2 247 Rahavarat 1.1. -2 247 -9 732 9 375 -7 485 Rarhoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 22 -29 026 -15 142 Investointien tulorahoitus, % 44,6 44,6 Lainanhoitokate 14,8 12,3 Kassan riittävyys/ pv 14,5 2,8 Asukasmäärä 31.12. 198 831 198 944 viideltä vuodelta, € Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % = 100*Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100*Vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut) / (Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys / pv = 365 pv*Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella Tase ja sen tunnusluvut Vastaavaa 2014 2013 1 000 € 1 000 € 4 260 2 809 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 0 30 4 260 2 839 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 2 555 2 454 63 656 56 943 4 428 4 417 13 654 14 681 417 417 8 107 8 219 92 817 87 131 Osakkeet ja osuudet 8 380 8 414 Muut lainasaamiset 2 590 2 752 Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut saamiset Pysyvät vastaavat yhteensä 57 57 11 027 11 223 108 104 101 193 79 104 5 582 5 733 25 811 25 131 Toimeksiantojen varat Lahjoitusrah.erityiskatteet Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 3 0 Muut saamiset 3 396 3 331 1 194 2 322 30 404 30 784 47 47 Rahat ja pankkisaamiset 11 574 2 200 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 47 607 38 764 155 790 140 061 Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Vastaavaa yhteensä 23 Vastattavaa 2014 2013 1 000 € 1 000 € 56 242 56 242 Oma pääoma Peruspääoma Muut omat rahastot Ed.tilikausien yli/alijäämä 133 176 -3 233 -1 982 -2 631 -1 250 50 511 53 186 9 563 6 643 Lahjoitusrahastojen pääomat 79 111 Muut toimeksiantojen pääomat 87 13 166 124 30 526 31 474 18 947 947 Tilikauden ali-/ylijäämä Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rah.ja vak.lait. Lyhytaikainen Lainat rah.ja vak.lait. Saadut ennakot Ostovelat 17 25 10 684 10 819 Muut velat 2 950 5 628 Siirtovelat 32 426 31 215 95 550 80 108 155 790 140 061 Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste% 32,4 38 Suhteellinen velkaantuneisuus% 33,8 28,2 Kertynyt yli-/ alijäämä -5 864 -3 233 Lainakanta 49 474 32 421 Lainasaamiset Asukasmäärä 2 590 2 752 198 831 198 944 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(Koko pääoma - Saadut ennakot) 24 Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100*(Vieras pääoma - Saadut ennakot)/Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisen tilikauden ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk – lainasaamiset ja muut lainasaamiset Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 31.12.2014 Peruspääoma Jäsenkunta 31.12.2014 € % osuus Alajärvi 3 595 099,76 6,39 Alavus 3 932 431,55 6,99 Evijärvi 865 755,51 1,54 3 119 689,11 5,55 Isojoki 565 692,77 1,01 Isokyrö 1 319 401,42 2,35 Jalasjärvi 2 519 714,17 4,48 295 484,15 0,52 Kauhajoki 4 215 774,80 7,50 Kauhava 5 971 423,81 10,62 Kuortane 1 455 752,51 2,59 Kurikka 2 520 176,62 4,48 Lappajärvi 1 160 952,22 2,06 Lapua 4 314 282,83 7,67 13 318 957,67 23,68 Soini 1 037 582,08 1,84 Teuva 1 667 399,72 2,96 Vimpeli 1 213 611,87 2,16 Ähtäri 3 152 949,86 5,61 56 242 132,43 100,00 Ilmajoki Karijoki Seinäjoki Yhteensä 25 Kuntakonsernin toiminta ja talous Sairaanhoitopiirin tytäryhtiöitä ovat Kiinteistö Oy Härmän palvelukeskus (100 % omistus), Kiinteistö Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskus (100 %), Mediwest Research Center Oy (86,95 %), Kiinteistö Oy Seinäjoen Kipusiskot (70 %), Kiinteistö Oy Seinäjoen Sairaalanrinne (51 %) ja Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talo (51 %) Valtuusto on toimintasuunnitelman yhteydessä määrittänyt tytäryhtiöille seuraavat tavoitteet: osingonjakovaatimusta ei ole, Mediwest Research Center Oy:ltä ja Kiinteistö Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskukselta odotetaan positiivista tulosta, muiden yhtiöiden / yhteisöjen odotetaan pystyvän hoitamaan velvoitteensa sairaanhoitopiirin ja muiden sidosryhmien suuntaan tulorahoituksen puitteissa ja Kiinteistö Oy Härmän Palvelukeskuksen toiminnan odotetaan vakiintuvan. Tavoitteet ovat toteutuneet seuraavasti: 26 Kiinteistö Oy Härmän Palvelukeskuksen tulos oli -51 062,70 euroa tappiollinen, mutta yhtiö toimi oman tulorahoituksen varassa. Sairaanhoitopiiri siirsi yhtiölle annetun lainan toisen lyhennyserän maksamista kiinteistössä toteutettavien korjausinvestointien rahoittamiseksi. Yhtiön toiminta alkaa olla vakiintunutta. Kiinteistö Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskus teki voittoa 48 948,82 euroa tavoitteiden mukaisesti. Mediwest Research Center Oy:n tulos oli 520,93 euroa voittoa ja yhtiö saavutti tavoitteensa. Kiinteistö Oy Seinäjoen Kipusiskot teki tappiota -64,53 euroa. Yhtiö pystyy hoitamaan velvoitteensa sairaanhoitopiirin ja muiden sidosryhmien suuntaan tulorahoituksen puitteissa. Kiinteistö Oy Seinäjoen Sairaalanrinne teki tilikaudella tappiota -17,68 euroa. Yhtiö pystyy hoitamaan velvoitteensa sairaanhoitopiirin ja muiden sidosryhmien suuntaan tulorahoituksen puitteissa Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talon teki voittoa 177 846,07 euroa. Yhtiö pystyy hyvin hoitamaan velvoitteensa sairaanhoitopiirin ja muiden sidosryhmien suuntaan tulorahoituksen puitteissa Tytäryhtiöiden raportointivelvollisuus on toteutunut konserniohjeen mukaisesti. Sairaanhoitopiirin edustajat yhtiöiden hallituksessa ovat tarvittaessa myös antaneet informaatiota yhtiöiden asioista. Sairaanhoitopiirin myöntämiä takauksia tytäryhtiöiden lainoille oli tilikauden päättyessä 40 miljoonaa euroa ja osakkuusyhteisöille 407 388 euroa. Sairaanhoitopiirin myöntämää pitkäaikaista lainaa tytäryhteisöille oli 2 082 600 euroa ja osakkuusyhteisöille 507 175 euroa. Takausten määrä pieneni 1 122 000 eurolla ja lainojen määrä pieneni 162 610 euroa. 27 Tytäryhteisöt ja osakkuusyhteisöt Kuntakonsernin osuus (1000 € ) Nimi Kotipaikka Kuntayht. omasta vieraasta tilikauden voitosta / omistusosuus % pääomasta pääomasta tappiosta Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Seinäjoen Sairaalanrinne 51 281 3 688 - 70 27 55 - 100 608 2 707 49 86,95 210 89 - 100 1 220 2 173 -51 51 100 30 798 91 45,26 1 230 453 279 49,7 201 59 -16 23,05 - - -2 49,9 1 494 707 46 Seinäjoki Kiinteistö Oy Seinäjoen Kipusiskot Seinäjoki Kiinteistö Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskus, Seinäjoki Mediwest Research Center Oy Seinäjoki Kiinteistö Oy Härmän Palvelukeskus Kauhava Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talo Seinäjoki Osakkuusyhteisöt Seinäjoen Keskuspesula Oy Seinäjoki Kiinteistö Oy Seinäjoen Tenavakoti Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan Life It Teknologia Oy (ent.LifeIT Oy) selvitystilassa Seinäjoki Kiinteistö Oy Ähtärin Sairaalanmäki Ähtäri Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1 000 € 1 000 € Toimintatuotot 286 769 280 848 Toimintakulut -272 639 -266 142 308 159 14 438 14 865 Korkotuotot 99 476 Muut rahoitustuotot 80 53 -2 104 -2 261 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta Toimintakate Rahoitutuotot ja -kulut Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate -563 -581 11 950 12 552 -13 821 -13 843 -1 871 -1 291 -260 -80 -87 90 -2 218 -1 281 105,2 105,5 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä / alijäämä Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Asukasmäärä 86,5 90,7 198 831 198 944 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % =100*Toimintatuotot/Toimintakulut Vuosikate/Poistot, % = 100*Vuosikate/(suunnitelman mukaiset poistot + Arvonalentumiset) Tilinpäätöksen mukaisen tuloksen käsittely 28 Tilikauden tappio ennen rahastosiirtoja on 2 674 673,60 euroa. Hallitus esittää, että Kehittämisrahastoa puretaan 41 964,71 euroa ja Tutkimus- ja koulutusrahastoa 1 573,61 euroa. Tämän jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu 2 631 135,28 euroa, joka esitetään siirrettäväksi taseeseen Yli- / alijäämä tilille. Talouden tasapainottamistoimenpiteet: Tilinpäätössiirron jälkeen taseessa on kattamatonta alijäämää 5 863 687,37 euroa. Valtuuston vuosille 2015 – 2017 hyväksymässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa kaikki vuodet on suunniteltu 2 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tilintarkastuskertomus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuustolle Olemme tilintarkastaneet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää sairaanhoitopiirin taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Lisäksi tilinpäätökseen kuuluva konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen, konsernituloslaskelman, konsernin rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot. Sairaanhoitopiirin hallitus ja muut tilivelvolliset ovat vastuussa sen hallinnosta ja taloudenhoidosta tilikaudella. Sairaanhoitopiirin hallitus ja muu konsernijohto vastaavat kuntayhtymäkonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Sairaanhoitopiirin hallitus ja johtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus ja johtaja ovat toimintakertomuksessa tehneet selkoa kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti olennaisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi ja raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina. Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden johtavien viranhaltijoiden toiminnan lainmukaisuutta. Sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisen asianmukaisuutta olemme tarkastaneet ottaen huomioon toimintakertomuksessa niistä esitetyt selonteot. Lisäksi olemme tarkastaneet valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuutta. Olemme tehneet tarkastuksen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olemme tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita. Tarkastuksen tulokset Sairaanhoitopiirin hallintoa on hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti. Sairaanhoitopiirin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta on järjestetty asianmukaisesti. Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeita. Sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä. Esitämme vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta. Seinäjoella, 5. päivänä toukokuuta 2015 Deloitte JHTT-yhteisö Oy JHTT-yhteisö Anu Servo KHT, JHTT 29 Hallinto Kuntayhtymän päätöksenteko perustuu hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö, hallituksen työohje sekä muut sairaanhoitopiirin säännöt ja ohjeet. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan, että kuntayhtymän toiminta on tehokasta, taloudellista, tuloksellista ja että toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan ja päätöksenteon perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, että lain määräyksiä, viranomaisohjeita, toimintaperiaatteita, organisaation sääntöjä, ohjeita ja päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja resurssit turvataan. Lisäksi varmistetaan, että riskien hallinta on toteutettu riittävällä tasolla. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta perustuvat strategiaan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteisiin ja hyvä hallinto- ja johtamistapa-ohjeeseen. Turvallisuus, valmius ja riskienhallinta huomioidaan osana sairaanhoitopiirin johtamista. Turvallisuudessa lähtökohtana on potilaan hoito ja potilasturvallisuus, jota henkilö-, kiinteistö-, palo-, ympäristö- ja tietoturvallisuus sekä poikkeustilanteisiin varautuminen tukevat. Sisäinen tarkastus avustaa johtoa riskienhallinnan toteuttamisessa. 30 Yhtymävaltuusto 2013–2016 Puheenjohtaja Mikko Savola, Ähtäri I varapuheenjohtaja Raimo Ristilä, Seinäjoki II varapuheenjohtaja Raimo Vistbacka, Alajärvi Jäsenkunta As.luku Äänimäärä Valtuuston jäsen Varajäsen Pentti Hietala Antti-Kalle Levijoki Helinä Mesiäislehto-Soukka Päivi Kaartunen Raimo Vistbacka Pentti Väänänen Lasse Anttila Heli Rajalahti Raija Isoaho Mikko Knuutti Tapio Kallioniemi Heidi Luuri Niina Alatalo Erkki Latukka Matti Holm Heidi Joensuu Juha Mäenpää Jari Renkola Timo Tuuri Ahti Ranto Raija Viitamäki Markku Ojala 2014 Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri 10 265 12 203 2 681 12 123 2 241 4 863 7 938 11 13 3 13 3 5 8 1 443 2 14 026 15 17 054 3 789 14 276 3 301 14 729 60 563 2 281 5 644 3 156 6 271 18 4 15 4 15 42 3 6 4 7 Pirjo-Liisa Ketola Esa Saarinen Vesa Ristiharju Sari Kallio Juhani Leskelä Jaakko Pukkinen Jaakko Rinta Paula Rinta-Korkeamäki Petri Huttunen Kari Lehtimaa Mervi Kujanpää-Mannila Johanna Kortesluoma Harri Salonen Kyllikki Anttila Arja Harjunpää Pentti Pihlajaviita Heikki Ahola Taija Hakola Heikki Santala Katri Rinta-Hakola Tarja Tapanainen Antti Ala-Kokko Tuure Antila Kari Kankaanpää Marketta Kangas Carita Mäki Anna-Maija Vuorinen Sirpa Lammi Margit Sasi Merja Liesmäki Teppo Toivola Elina Anttila-Varpula Juha Hietikko Eija Marttila Pekka Koskinen Liisa Ala-Käkelä Juha Välimaa Margit Parkkamäki Eino Korri Ahti Mäkitarkka Elina Löytömäki Sari Kujala Paavo Lakaniemi Ari Tuurinmäki Carita Liljamo Nuppu Unkuri Esa Rintala Matti Kangas Markku Lahtinen Jouni Korpela Kati Ojaniemi Hanna Mäkynen Raimo Ristilä Raimo Mäki-Jaskari Harry Wallin Aarne Heikkilä Hilkka Raitanen Marjastiina Sorvali Sauli Virtala Marja-Leena Rinne Antti Koivu Irma Harjula Paula Kaleva Irma Åkerblad Marja-Leena Laakso Anne Niemi Hannu Takala Ossi Jukkala Heli Jytilä Seppo Luoma Elina Pusaa Mikko Savola 31 Sairaanhoitopiiriin kuului vuonna 2014 yhteensä 19 kuntaa, asukasmäärä oli 198 847. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat nimeävät edustajansa valtuustoon nelivuotiskaudeksi. Valtuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Valtuustossa vuosille 2013–2016 oli 47 jäsentä ja 191 ääntä. Valtuusto kokoontui vuonna 2014 kolme kertaa ja käsitteli yhteensä 49 asiaa. Valtuuston sihteerinä on toiminut hallintojohtaja Johanna Sorvettula. Yhtymähallitus 2013–2016 Puheenjohtaja Aulis Ranta-Muotio, Teuva I varapuheenjohtaja Harry Wallin, Seinäjoki II varapuheenjohtaja Petri Salo, Kauhava Varsinainen jäsen Varajäsen Aulis Ranta-Muotio, Teuva Jaakko Rinta, Isokyrö Harry Wallin, Seinäjoki Margit Parkkamäki, Kurikka Petri Salo, Kauhava Rauno Laitila, Kuortane Pirjo Aittoniemi, Seinäjoki Harri Rajakorpi, Seinäjoki Juhani Filppula, Ilmajoki Elina Anttila-Varpula, Kuortane Liisa Lähdesmäki, Seinäjoki Raija Viitamäki, Ilmajoki Anne Niemi, Vimpeli Elina Löytömäki, Lappajärvi Lasse Rajala, Lapua Ville Virrankoski, Kauhava Marja-Liisa Riihimäki, Lapua Tiina-Maria Takala, Isokyrö Hallitus kokoontui vuoden 2014 aikana 13 kertaa ja käsitteli 227 asiaa. Hallitukselle asiat esittelevät sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki, johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki ja hallintoylihoitaja Christina Rouvala. Sihteerinä ja reaaliaikaisten pöytäkirjojen kirjoittajana toimi hallintojohtaja Johanna Sorvettula, jolla on ollut läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokouksissa oli käytössä sähköinen kokousmenettely. Valtuuston toimintakaudekseen valitsema hallitus valvoo sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien etua. Hallitus johtaa ja kehittää sairaanhoitopiirin toimintaa strategian mukaisesti ja vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, toimeenpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä 32 Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki Johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki Hallintoylihoitaja Christina Rouvala Hallintojohtaja Johanna Sorvettula Va. henkilöstöjohtaja Kari Jokinen Talousjohtaja Miia Kiviluoto Operatiivisen toiminta-alueen johtaja Mikael Leppilahti, jonka sijaisena 1.8.2014 lähtien Matti Viitanen Konservatiivisen toiminta-alueen johtaja Heikki Suoyrjö Psykiatrisen toiminta-alueen johtaja Antero Lassila Päivystyskeskuksen toiminta-alueen johtaja Jari Nyrhilä Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen johtaja Reino Raninen Tukipalvelujen toiminta-alueen johtaja Tapio Niemi Pääluottamusmies, JHL Rauno Viitasaari Kehitysjohtaja Teemu Puolijoki Tietohallintojohtaja Ari Pätsi Toimintayksikköjohtaja, Aksila Matti Rekiaro Johtoryhmän kokoonpanoa täydennettiin hallituksen 31.3.2014 päätöksellä kehitysjohtajan, tietohallintojohtajan ja Aksilan toimintayksikköjohtajan osalta. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä kokoontui kertomusvuonna 22 kertaa ja käsitteli yhteensä 196 asiaa. Johtoryhmän sihteerinä toimi hallintosihteeri Taina Näykki. Johtoryhmä käsittelee sairaanhoitopiirin strategian ja toiminta- ja taloussuunnitelman, hallitukselle esitettävät merkittävät asiat, suuret hankinnat ja projektit, sairaanhoitopiirin organisaation ja hallinnon päälinjat sekä henkilöstöhallinnon linjakysymykset. Johtoryhmän toimintaa johtaa sairaanhoitopiirin johtaja. Sairaanhoitopiirissä toimii johtajisto, johon kuuluvat toiminta-aluejohtajat, lääketieteellisten toiminta-alueiden ylihoitajat, hallinnon johtajat ja päälliköt sekä henkilöstön edustajat. Johtajiston kokoukset korvattiin v. 2014 kolmella informaatio- ja keskustelutilaisuudella. Tilaisuuksissa käsiteltiin seuraavia ajankohtaisia aiheita: Riskienhallinta ja sisäinen valvonta, Kevan Kaari-laskuripalvelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Johtajiston puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin johtaja ja sihteerinä hallintosihteeri Taina Näykki. Tilintarkastaja Vuoden 2014 hallinnon ja talouden tarkastamisesta on vastannut Deloitte JHTT-yhteisö Oy 29.9.2014 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti. Vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii KHT, JHTT Anu Servo ja avustavana tilintarkastajana asiantuntija Jarkko Saarela. Tarkastuslautakunta 2013–2016 Puheenjohtaja Juhani Leskelä, Isokyrö Varapuheenjohtaja Markku Lahtinen, Seinäjoki Varsinainen jäsen Varajäsen Juhani Leskelä, Isokyrö Juhani Kivipelto, Kurikka Markku Lahtinen, Seinäjoki Raija Hakola, Kurikka Tuula Hyrsky, Kauhava Ahti Ranto, Ilmajoki Niina Alatalo, Evijärvi Anita Ammesmäki, Vimpeli Rauno Perämäki, Kuortane Jorma Varpula, Kurikka Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana yhdeksän kertaa ja käsitteli yhteensä 53 asiaa. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi sisäinen tarkastaja Kari Jokinen, 1.6.2014 alkaen hallintopäällikkö Tiina Murtonen. Henkilöstö- ja palkkajaosto 2013–2016 Puheenjohtaja Aulis Ranta-Muotio, Teuva Varapuheenjohtaja Liisa Lähdesmäki, Seinäjoki Varsinainen jäsen Varajäsen Aulis Ranta-Muotio, Teuva Anne Niemi, Vimpeli Liisa Lähdesmäki, Seinäjoki Petri Salo, Kauhava Harry Wallin, Seinäjoki Marja-Liisa Riihimäki, Lapua Palkkajaosto kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa ja käsitteli yhteensä 29 asiaa. Jaoston esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimi va. henkilöstöjohtaja Kari Jokinen. Läsnäolo- ja puheoikeus on ollut myös sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäellä, johtajaylilääkäri Hannu Puolijoella ja hallintoylihoitaja Christina Rouvalalla. Tilivelvolliset Kuntalain mukaan ne viranhaltijat, jotka ovat toimielinten esittelijöitä ja joilla on vastuu valtuuston toimintaa ja taloutta koskevien päätösten toteuttamisesta, ovat tilivelvollisia. Tilivelvollisuus määritellään suhteessa valtuustoon ja valtuusto viimekädessä päättää tilivelvolliset. Muodollisen virkaaseman mukaan tilivelvollisia ovat ylin johto, johtavat viranhaltijat ja toiminta-aluejohtajat. Sairaanhoitopiirin valtuuston 5.3.2012 §:ssä 9 määrittelemät tilivelvolliset ovat: • Sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenet • Hallituksen esittelijät ja sen jaoston esittelijät • Hallintosäännön 24§:ssä todetut viranhaltijat: sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, hallintojohtaja, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja sekä toiminta-aluejohtajat. 33 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Huhtalantie 53, 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 (vaihde), fax 06 415 4351 www.epshp.fi Painopaikka: Multiprint, Vaasa 2015
© Copyright 2024