Vuosikertomus 2014 - Etelä

Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
2014
14
Vuosikertomus
Sisällysluettelo
Vuosikertomus 2014................................................................................................................ 3
Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus ........................................................................................................3
Toiminnan tavoitteiden toteutuminen 2014 ......................................................................... 4
Organisaatio vuonna 2014 ..................................................................................................... 8
Henkilöstö ..................................................................................................................................................9
Strategian juurruttaminen vuoden aikana ............................................................................................10
Tietohallinnon kehitystyö ........................................................................................................................10
Leikkaussaliremontit valmiiksi ................................................................................................................10
Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet ...................................................................................... 11
Konservatiivisen toiminta-alueen vuosi 2014 .......................................................................................11
Operatiivisen toiminta-alueen vuosi 2014 ............................................................................................12
Psykiatrisen toiminta-alueen vuosi 2014 ..............................................................................................14
Päivystyskeskuksen toiminta-alueen vuosi 2014..................................................................................15
Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen vuosi 2014 ...............................................................16
Tukipalvelujen toiminta-alueen vuosi 2014 ..........................................................................................18
Kuntayhtymähallinnon ja hallintopalveluiden vuosi 2014 ..................................................................19
2
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus............................................. 21
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ..........................................................................................................21
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ....................................................................................................22
Tase ja sen tunnusluvut ...........................................................................................................................23
Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 31.12.2014 .................................................................................25
Kuntakonsernin toiminta ja talous .........................................................................................................26
Tilinpäätöksen mukaisen tuloksen käsittely .........................................................................................28
Tilintarkastuskertomus ............................................................................................................................29
Hallinto ................................................................................................................................... 30
Vuosikertomus 2014
Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki
Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus
Sairaanhoitopiirin toimintavuosi 2014 oli tasapainottamisen aikaa verrattuna kahteen edelliseen
vuoteen, joille antoi vahvan leiman Y-talon käyttöönotto ja ensihoidon järjestämisvastuun siirtyminen sairaanhoitopiirille.
Palvelutuotannossa pystyttiin palvelut edelleen tarjoamaan varsin hyvin terveydenhuoltolaissa
määritetyissä aikarajoissa. Palvelujen laatu pysyi hyvänä, kun mittarina käytetään erilaisia mitattavia
potilaan tyytymättömyyden ilmaisuja, kuten muistutuksia, kanteluita ja potilasvahinkoilmotuksia.
Sairaanhoitopiirin taloudelliset tavoitteet toteutuivat varsin tyydyttävästi. Jäsenkuntien palvelumaksut jäivät 1,8 % alle alkuperäisen talousarvion. Nousua edellisestä tilikaudesta oli vain 1,4 %.
Kuntakohtaisessa tarkastelussa on toki suuriakin muutoksia, lähes 10 %:n kustannusten alenemisesta
yli 5 %:n kasvuun.
Sen sijaan keskeisistä taloudellisista tavoitteista ei toteutunut toimintakulujen pysyminen valtuuston vahvistamassa menoraamissa (0,9 %:n ylitys alkuperäiseen talousarvioon verrattuna) eikä positiivinen tilikauden tulos (alunperin tavoiteltiin 2 M€:n tulosta, jäätiin 2,6 M€ miinukselle). Ostopalvelut, niin asiakaspalvelujen ostokulu muilta kuntayhtymiltä kuin potilasvakuutuksen kulu kasvoivat
voimakkaasti. Välineitä muutoksen hallintaan ei ole näiltä osin löydetty. Mitään merkkiä siitä, että
potilaita lähetettäisiin entistä herkemmin yliopistosairaaloihin ei ole, vaan kasvu perustuu todellisiin
hoitotarpeisiin. Potilasvakuutuksen perustemuutokset taas yllättivät kaikki sairaanhoitopiirit. Tulokseen vaikutti kasvaneiden ostopalvelukustannusten ohella se, että hoitojen kustannukset ylittivät tasausrajan selvästi etukäteisarviota enemmän. Noin 3,2 M€:n verran jäi kalliita hoitoja laskuttamatta
niin, että vastaavaa osuutta ei kannettu asukaslukupohjaisesti.
Jos tilinpäätöksestä otetaan erilleen puhtaasti oma tuotanto, tulos on hyvin tavoitteiden mukainen.
Niin henkilöstö- kuin materiaalikuluissakin alkuperäiset talousarviomäärärahat alitettiin kirkkaasti.
Talousarviovuoden investointitaso oli edelleen korkea, runsaat 17,5 M€, kun suunnitelman mukaiset poistot ovat 10,5 M€:n tasoa. Investointien painopisteenä oli kantasairaalan peruskorjaus. Tämä
hankekokonaisuus aloitettiin jo vuonna 2011 ja se jatkuu vuoteen 2018. Se, että vuosikate jäi noin
10 M€ investointeja pienemmäksi, on johtanut siihen, että vieraan pääoman määrää on jouduttu
lisäämään.
Vuoden aikana tehtiin merkittäviä tulevaisuuteen suuntautuvia päätöksiä: Ähtärin sairaalan toiminta päätettiin siirtää keskussairaalaan siten, että toiminta Ähtärissä loppuu vuonna 2016. Kantasairaalan peruskorjaukseen kytkeytyvä F-rakennusosan laajennus sai valtuustolta toteuttamisluvan.
Sairaanhoitopiiri sai mediassa toimintavuoden aikana poikkeuksellisen paljon negatiivista julkisuutta. Se kohdistui ennen muuta Ähtäri-päätökseen, ensihoidon toimivuuteen ja muotokuvahankintaan. Toisaalta edelleenkin varsinaisesta kliinisestä työstä julkaistiin myös runsaasti positiivisia
artikkeleita maakunnan tiedotusvälineissä.
Sairaanhoitopiirin toimintaympäristöön suuresti vaikuttavaa sote-uudistusta valmisteltiin koko
vuosi niin valtakunnan kuin maakunnankin tasolla, mutta päätöksiä asiassa ei syntynyt.
Jaakko Pihlajamäki, sairaanhoitopiirin johtaja
3
Toiminnan tavoitteiden toteutuminen 2014
Tuoreimmat Kelan sairastavuusindeksitiedot ovat vuodelta 2013. Kyseisenä vuonna sairaanhoitopiirin alueen sairastavuusindeksi oli 107,1 (koko maan arvo 100). Indeksin kolmesta osa-alueesta
(kuolleisuus-, lääkekorvaus- ja työkyvyttömyysindeksi) työkyvyttömyys saa koko maan arvosta eniten poikkeavan tuloksen (115,5). Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualuetta tarkastellen
Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi on selkeästi muita erva-piirejä korkeampi (Pirkanmaa 98,5;
Kanta-Häme 98,4; Päijät-Häme 100). Sairauksista merkittävän osan muodostavissa kansantaudeissa
kaikki Kelan määrittelemät seitsemän (diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti) kohoavat vuoden 2014 tiedoissa indeksiltään yli maan keskiarvon, mutta erityisesti poikkeavina tuloksina korostuvat sydämen vajaatoiminta (150,1), diabetes
(121,2) ja nivelreuma (119,6).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistänyt vuonna 2010 laajan alueellisen terveys- ja
hyvinvointitutkimuksen (ATH), joka toteutetaan 1-4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden
mukaan. Tutkimus toteutettiin vuonna 2013 myös Etelä-Pohjanmaalla, ja sen tuloksia on julkaistu
loppuvuodesta 2014. Tutkimustulokset eivät sisällä lapsia, vaan sen vastaajajoukko koostuu 20 vuotta
täyttäneistä. Etelä-Pohjanmaan maakunnan osalta vastauksia kertyi 3 460 kappaletta. Vastausprosentti (53) on koko maan vallitsevaa tasoa. Tutkimus on toteutettu asukkaille suunnattuna kyselynä ja
se pureutuu erityisesti kokemusperäiseen tietoon. Sen perusteella on luonnehdittavissa, että eteläpohjalaisten haasteena on muun muassa ylipaino ja vähäinen liikkuminen. Toisaalta elämään ollaan
tyytyväisiä eivätkä esimerkiksi psyykkisestä kuormittumisesta johtuvat ongelmat ole merkittäviä.
Seuraavissa esimerkinomaisissa kuvissa on verrattuna kyselyn tulosten perusteella Etelä-Pohjanmaan maakunnan tilannetta muihin maakuntiin ja koko maan tilanteeseen. Kuvien avulla voidaan
hahmottaa jonkin verran oletettavaa tulevaa palvelutarvetta.
Kokee elämänlaatunsa (WHOQOL−8) keskimäärin hyväksi (%)
Maakunnat 2013
Työkykynsä heikentyneeksi (enintään 7/10) arvioivat (%)
Maakunnat 2013
Uusimaa
Etelä−Karjala
Lappi
Etelä−Savo
Pohjanmaa
Kainuu
Keski−Suomi
Pohjois−Savo
Etelä−Pohjanmaa
Pohjois−Karjala
Pohjois−Pohjanmaa
Kymenlaakso
Suomi
Satakunta
Varsinais−Suomi
Keski−Pohjanmaa
Kanta−Häme
Kanta−Häme
Satakunta
Päijät−Häme
Pohjois−Savo
Lappi
Etelä−Savo
Etelä−Pohjanmaa
Kymenlaakso
Keski−Suomi
Pirkanmaa
Varsinais−Suomi
Päijät−Häme
Suomi
Keski−Pohjanmaa
Pohjois−Pohjanmaa
Etelä−Karjala
Pirkanmaa
Pohjois−Karjala
Pohjanmaa
Kainuu
Uusimaa
0
10
20
30
Prosenttia
ATH 2013, THL
40
50
60
70
0
10
20
30
Prosenttia
ATH 2013, THL (20−54v, 55−74v)
40
Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet (%)
Maakunnat 2013
Keskitasoinen tai sitä huonompi koettu terveys (%)
Maakunnat 2013
Kainuu
Pirkanmaa
Etelä−Savo
Uusimaa
Pohjois−Savo
Varsinais−Suomi
Keski−Pohjanmaa
Kainuu
Kymenlaakso
Kanta−Häme
Pohjois−Karjala
Suomi
Kanta−Häme
Pohjois−Savo
Etelä−Karjala
Keski−Pohjanmaa
Satakunta
Etelä−Karjala
Päijät−Häme
Etelä−Savo
Keski−Suomi
Pohjois−Karjala
Varsinais−Suomi
Lappi
Lappi
Satakunta
Etelä−Pohjanmaa
Pohjanmaa
Pirkanmaa
Pohjois−Pohjanmaa
Suomi
Kymenlaakso
Pohjanmaa
Päijät−Häme
Pohjois−Pohjanmaa
Etelä−Pohjanmaa
Uusimaa
Keski−Suomi
0
10
20
30
40
5
0
50
5
10
Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 30 kg/m2) (%)
Maakunnat 2013
Uusimaa
Etelä−Savo
Pohjois−Pohjanmaa
Kainuu
Pirkanmaa
Lappi
Lappi
Kymenlaakso
Suomi
Satakunta
Keski−Suomi
Pohjois−Karjala
Pohjanmaa
Varsinais−Suomi
Keski−Pohjanmaa
Päijät−Häme
Varsinais−Suomi
Pohjois−Savo
Kainuu
Kanta−Häme
Päijät−Häme
Pirkanmaa
Etelä−Pohjanmaa
Pohjois−Pohjanmaa
Kanta−Häme
Etelä−Karjala
Pohjois−Savo
Suomi
Etelä−Savo
Keski−Suomi
Etelä−Karjala
Pohjanmaa
Satakunta
Keski−Pohjanmaa
Pohjois−Karjala
Uusimaa
Kymenlaakso
5
10
15
Prosenttia
ATH 2013, THL
20
Harrastaa liikuntaa vakituisesti useita tunteja viikossa (%)
Maakunnat 2013
Etelä−Pohjanmaa
0
15
Prosenttia
ATH 2013, THL
Prosenttia
ATH 2013, THL
20
25
0
5
10
15
20
Prosenttia
TH 2013, THL
25
30
35
6
Vuonna 2014 sairaanhoitopiiriin tuli lähetteitä 83 001 kappaletta, jossa oli kasvua 0,8% edellisvuoteen verrattuna. Kuntakohtaisesti tarkastellen ja väestöön suhteuttaen eniten lähetteitä tuli Jalasjärveltä (461/1000 as.) ja Seinäjoelta (434/1000as.), vähiten Isojoelta (345/1000as.) ja Kuortaneelta
(339/1000as.). Erikoisaloista sisätautien sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien lähetteet lisääntyivät
lukumäärältään eniten.
Ajanvarauskäyntiä hoidon tarpeen arviointiin odotti 31.12.2014 yhteensä 1 524 henkilöä. Heistä
1 515 oli odottanut hoidon tarpeen arviointiin alle kolme kuukautta (98,1 %). Yli kolme kuukautta
arviointiin oli odottanut vuoden vaihteessa yhdeksän henkilöä. Odotusajan mediaani oli 29 vuorokautta, vuoden vaihteessa 2013–2014 odotusajan mediaani oli 36 vuorokautta.
Vuoden 2014 lopussa hoitoa odotti yhteensä 5 323 henkilöä, joista 1-90 vuorokautta odottaneita oli
4 556 ja 91-180 vuorokautta odottaneita 749. Yli 180 vuorokautta odottaneita oli 18 henkilöä, mikä on
0,3 % kokonaismäärästä. Odotusajan mediaani oli 41 vuorokautta.
Operatiivisella toiminta-alueella avohoitokäynnit (toteutuneita 112 632 kappaletta) toteutuivat
lähes tavoitteen mukaisesti, toteutumaprosentti oli 100,3. Suunnitellut hoitopäivät toteutuivat 89
%:sti, toteutuma oli 45 413 kappaletta. Hoitopäivät vähentyivät vuoteen 2013 verrattuna 3 573 kappaletta (7,3 %). Sairaansijojen kuormitus vuoden 2014 aikana oli 66,8 %. DRG-hoitojaksot toteutuivat
94 %:sti, toteutuma (19 397 kappaletta) oli vuoden 2013 tasolla. Leikkausten toteutumaprosentti oli
89, leikkauksia oli 12 461 kappaletta. Palveluiden kysyntä väheni vuodesta 2013 2,5 %, lähetemäärän
ollessa 39 960 kappaletta.
Konservatiivisen toiminta-alueen avohoitokäyntien toteutuma (82 018 kappaletta) oli
106 % arvioituun verrattuna. Käyntimäärä lisääntyi 2 601 kappaletta vuodesta 2013. Suunnitellut
hoitopäivät toteutuivat 88 %:sti, vähentyen 9,1 % vuoteen 2013 verrattuna. Toteutuma oli 28 553
kappaletta. Sairaansijojen kuormitus vuoden aikana oli 82,9 %. DRG-hoitojaksojen määrä toteutui
93 %:sti, jaksot vähentyivät 263 kappaletta (5,1 %) vuodesta 2013. Toteutuma oli 4 949 kappaletta.
Lähetteiden määrä (14 389 kappaletta) lisääntyi 11,6 % vuodesta 2013.
Psykiatrisen toiminta-alueen avohoitokäyntien toteutuma oli 94 % (82 179 kappaletta). Käyntimäärä säilyi vuoden 2013 tasolla. Toiminta-alueelle saapuneiden lähetteiden määrä (3 938 kappaletta) lisääntyi 2,0 % vuodesta 2013. Hoitopäivien (30 265 kappaletta) toteutuma oli 102 % ja hoitojaksojen (1 238 kappaletta) 99 %. Hoitopäivät vähentyivät vuoteen 2013 nähden 1 446 kappaletta (4,6 %).
Sairaansijojen kuormitus oli 83,0 %.
Päivystyskeskuksen toiminta-alueella erikoissairaanhoidon käynnit (9 807 kappaletta) toteutuivat
110 %:sti. Käyntejä oli 258 kpl (2,7 %) enemmän kuin vuonna 2013. Terveyskeskusyöpäivystyskäynnit (3 993 kappaletta) lisääntyivät 275 kappaletta (7,5 %) vuoteen 2013 nähden. Toteutuma arvioon
nähden oli 102 %. Päivystysosastolla DRG-hoitojaksojen (2 650 kappaletta) toteutuma oli 95 %. Hoitojaksojen muutos vuoteen 2013 nähden oli -4,3 %. Hoitopäivät (6 087 kappaletta) vähenivät 11,4 %
vuoteen 2013 verrattuna. Suurin syy muutokseen oli kirurgisten potilaiden väliaikainen poisjäänti
päivystysosastolta vuodeosastoremonteista johtuen. Päivystysosaston sairaansijojen kuormitus oli
vuoden aikana 75,8 %.
Toiminta
Talousarvio
2014
Toteutuma
2014
Poikkeama
2014
Tot%
Hoitopäivät
120 795
110 318
-10 477
91
Hoitojaksot
24 651
23 198
-1 453
94
DRG-hoitojaksojen lkm
28 776
26 996
-1 780
94
DRG-jaksojen ulkop.hoitopäivät
40 465
40 900
435
101
DRG-jaksojen ulkop.pkl-käynnit
278 779
279 027
248
100
TK-yöpäivystyskäynnit
3 900
3 993
93
102
Muu tk myynti
7 150
6 979
-171
98
640
791
151
124
Minivaltava, hoitopäivät
7 015
3 843
-3 172
55
Minivaltava, paketit
2 041
2 850
809
140
25 312
29 460
4 148
116
860
46
-814
5
95
85
-10
89
1 480
1 442
-38
97
Laboratoriotutkimukset
1 949 600
1 986 093
36 493
102
Patologian tutkimukset
24 000
22 809
-1 191
95
Radiologian tutkimukset
114 000
111 346
-2 654
98
Sosiaalityö, käynnit
7 500
9 192
1 692
123
Psykologitoiminta, käynnit
5 300
5 915
615
112
Anestesiat
13 200
13 206
6
100
Leikkaukset
14 271
12 727
-1 544
89
Päivystyspkl, DRG-jaks.sis.päiv.käynnit
9 200
9 038
-162
98
Tehostetun valvonnan hoitopäivät
2 500
1 984
-516
79
23 500
26 052
2 552
111
Toimintaterapia, hoitokerrat
6 500
5 791
-709
89
Muut terapiat, hoitokerrat
1 200
2 925
1 725
244
Apuvälinekeskuksen palvelut, käynnit
4 500
5 303
803
118
830 000
804 504
-25 496
97
Kokonaistuotanto:
Kuntalaskutettavat palvelut:
Kuntoutuskoti/-asuntola hoitopäivät
Budjetoidut ostopalvelut:
Minivaltava, avohoitokäynnit
Lääk.kunt.hoitopäivät
Lääk.kunt.avohoitokäynnit
Hengityshalvauspot.hoitopäivät
Sisäinen palvelutuotanto:
Fysioterapia, hoitokerrat
Ravintohuolto, suoritteet
7
Organisaatio vuonna 2014
Valtuusto
Tarkastuslautakunta
Tilintarkastaja
Hallitus
Yhteistoimintaneuvosto
Kuntayhtymähallinto
Sairaanhoitopiirin johtaja
Sairaanhoitopiirin johtoryhmä
Johtajiston kokous
Johtajaylilääkäri
Hallintoylihoitaja
Hallintopalvelujen
toiminta-alue
Tukipalvelujen
toiminta-alue
Operatiivinen
toiminta-alue
Konservatiivinen
toiminta-alue
Psykiatrinen
toiminta-alue
Päivystyskeskuksen
toiminta-alue
8
Sairaanhoidollisten
palvelujen toiminta-alue
Henkilöstö
Kuluneen vuoden aikana on palvelulupauksen mukaista henkilöstön moniammatillista ja asiakaslähtöistä työskentelytapaa vahvistettu eri tavoin. Huomiota on kiinnitetty erityisesti potilaan ja läheisen ohjaukseen, puhelinohjauksen kehittämiseen ja kirjallisten ohjeiden päivittämiseen.
Keskeinen organisaation vetovoimatekijä ja kehittymisen mahdollistaja on osaava, motivoitunut ja
hyvinvoiva henkilöstö. Vuoden 2014 aikana on työhyvinvointiin kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Työn ja yksityiselämän yhteen sovittamista on mahdollistettu eri tavoin. Lähiesimiesten ja
työntekijöiden välistä yhteistyötä on vahvistettu. Työkyvyttömyyskustannusten hallinta on hyvällä
tasolla sairaanhoitopiirissä.
Sairaanhoitopiirissä työskenteli vuoden 2014 lopussa 3 459 henkilöä. Vakituisen henkilöstön keskiikä oli 47,6 vuotta, koko henkilöstön 44,4 vuotta. Onnistunut rekrytointiprosessi on osaltaan taannut
yksiköihin osaavaa henkilöstöä vakinaisiin ja määräaikaisiin tehtäviin sekä lyhytaikaisiin sijaisuuksiin.
Kiertävä varahenkilöstö on siirtynyt joustavasti toiminta-alueiden ja -yksikköjen rajojen yli. Varahenkilöiden osaaminen on entisestään laajentunut ja asiantuntijuus vahvistunut. Varahenkilöistä
sairaanhoitajien tarve on suurin. Henkilöstön joustavaa käyttöä on vuoden aikana entisestään tehostettu, esimerkiksi lyhytaikaisiin poissaoloihin on saatu apua toisista yksiköistä, mikä näkyy muun
muassa lyhytaikaisten sijaisten käytön vähenemisenä.
Osaamisen johtamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Henkilökunnan osaamista laajentava
suunnitelmallinen työkierto on aloitettu. Strategiaan pohjautuvat koulutussuunnitelmat ovat ohjanneet henkilöstön osaamisen kehittämisen vahvistamista ja kehittämistä tulevaisuuden kehittämistarpeita ennakoiden. Käytyjen kehityskeskustelujen määrään tulee edelleen kiinnittää huomiota ja
kehityskeskusteluosaamista vahvistaa.
Esimiestyötä ja siihen liittyvää yhteistoiminnallista otetta on kehitetty tavoitteena henkilöstön
osallistumismahdollisuuksien parantaminen ja yhteisöllisen otteen vahvistuminen. Henkilökunnan
perehdytystä on edelleen kehitetty. Sähköisiä perehdytysmenetelmiä on työstetty ja otettu käyttöön
yksikkötasolla. Rafaela-hoitoisuusmittausten tulosten perusteella on nähtävissä, että sairaanhoitopiirissä on yksiköiden välillä eroja potilaiden hoidon tarpeessa ja hoitajien määrässä suhteessa optimaaliseen tasoon. Tähän on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota, koska myös eläköitymisennusteet
asettavat haasteita ennakoivalle rekrytoinnille.
Opiskelijaohjauksesta käytiin paljon keskustelua vuoden 2014 aikana. Mediassa esillä ollut vilkas
keskustelu aiheesta ei ole näyttäytynyt samanlaisena sairaanhoitopiirissä niin sanotulla Cles-mittarilla kerätyssä arvioinnissa. Cles-palautekyselyn keskiarvo oli 8,6 ja osa-alueista ohjaussuhteen toimivuus sai keskiarvon 8,8. Kyselyyn vastasi noin puolet harjoittelussa olleista opiskelijoista. Opiskelijoita tulee jatkossa kannustaa antamaan palaute jokaiselta harjoittelujaksoltaan.
Sairaanhoitopiirin henkilöstö 31.12.
Muutos 2014/2013
v. 2011
Keskimääräinen henkilöstön määrä
v. 2012
v. 2013
v. 2014
Lkm
%
2 905
2 949
3 203
3211
8
0,3 %
Henkilöstökulut, sis. luontaisedut (1000 €)
138 889
145 914
159 946
160 828
882
0,6 %
Työpanos kalenteripäivinä
799 334
807 326
888 176
884 989
-3 187
-0,4 %
42 257
42 406
42 202
42 089
-113
-0,3 %
Sairauspoissaolot kalenteripäivinä
Sairauspoissaolot päivinä
Panostus täydennyskoulutukseen (1000 €)
Panostus taydennyskoulutukseen (€/vak.hlö)
14,5
14,4
13,2
13,1
-0,1
-0,5 %
1 403
1 417
1 377
1 255
-122
-8,6 %
541
480
430
391
-39
-8,1 %
9
Strategian juurruttaminen vuoden aikana
Sairaanhoitopiirin strategia vuosille 2013 - 2020 on hyväksytty yhtymävaltuustossa 10.6.2013. Strategian visiona on ”Terveyshyötyä vaikuttavasti, asiakaslähtöisesti ja yhteistyökykyisesti vahvassa
erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä”. Vision elementteinä ovat terveyshyödyn tuottaminen,
vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja vahva erikoissairaanhoidon palvelutuotanto.
Vuonna 2014 vision teemoja on edistetty muun muassa sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehittämistoimintaan (Tuke) kuuluvilla strategisilla hankkeilla. Hankkeet ovat koskettaneet esimerkiksi 15Dvaikuttavuusmittausta, kokemusasiantuntijuutta, potilasohjausta ja toimintaprosessien tehostamista. Terveyshyödyn tuottamisessa merkittävä yhteistyöhanke perusterveydenhuollon kanssa on ollut
sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste)
rahoittama niin sanottu Potku-hanke, joka päättyi kuluneen vuoden aikana. Teemaan kytkeytyvän
uuden hankkeen valmistelut on jo aloitettu.
Strategiaa jalkauttavien toimintaohjelmien laadinta edistyi vuoden 2014 aikana merkittävästi. Valmiiksi tulivat Kliininen, Hoitotyön ja Talouden toimintaohjelma. Toimintaohjelmien tärkeimpänä
tehtävänä on konkretisoida ja omalta osaltaan viedä eteenpäin strategiaa omalla toimintasektorillaan.
Tietohallinnon kehitystyö
Kuluneen vuoden aikana sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmätyössä tapahtui merkittävää kehitystoimintaa. Sairaanhoitopiiri liittyi valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon (Kanta-palvelu),
alueen yhteinen potilastietokanta (EP – Potti) muodostettiin ja uuden sukupolven potilastietojärjestelmäkokonaisuuden hankintaan tähtääviin valmistelutöihin osallistuttiin (Kiila-hanke). Sekä
Kanta-palveluissa että EP-Potissa yhtenä haasteellisimmista asioista on ollut alueellisen toiminnan
laajennuksen myötä kasvanut käyttäjämäärä ja yhteisten toimintatapojen oppiminen. EP-Potissa ovat
mukana kaikki alueen terveyskeskukset Seinäjokea lukuun ottamatta. Uusien palvelujen ja alueverkon toteutus sekä Windows 7-ohjelman käyttöönotto aiheuttivat sairaanhoitopiirin tietohallinnon
resursseille huomattavat vaatimukset.
Kiila-hankkeen tehtävänä on määritellä uuden sukupolven potilastietojärjestelmän kokonaistoiminnallisuudet ja sisältö. Hankkeeseen mukaan lähdön taustalla on haasteet nykyisessä potilastietojärjestelmässä ja tarve viedä kehitystyötä tälläkin saralla eteenpäin.
Sairaanhoitopiirin yhteistyö alueen terveyskeskusten kanssa myös tietohallinnon alueella on tiivistynyt ja luottamus yhteiseen toimintaan ja sen kautta saataviin hyötyihin on kasvanut. Yhteistyö
terveyskeskusten ohella myös muiden ICT-toimijoiden kanssa käy tulevaisuudessa yhä merkittävämmäksi, jotta sairaanhoitopiirin alueella kyetään tarjoamaan prosesseiltaan ja kustannuskehitykseltään
tehokkaita palveluita.
Leikkaussaliremontit valmiiksi
10
Sairaanhoitopiirin vuosille 2008 - 2018 laaditun kiinteistöstrategian mukaisesti aloitettiin Seinäjoen
keskussairaalan leikkaussalien perusparannus vuonna 2010. Hanke koostui viidestä eri vaiheesta ja
saatiin valmiiksi käytännössä vuonna 2014, uudistunut heräämö valmistui alkuvuodesta 2015. Remonttien myötä uudistuneet tilat turvaavat modernin keskussairaalatasoisen leikkaustoiminnan ja
omalta osaltaan sairaanhoitopiirin strategista tavoitetta säilyä vahvana erikoissairaanhoidon palveluja, muun muassa laajaa päivystyspalvelua tuottavana yksikkönä. Heräämössä mahdollistuu remontin
myötä niin sanotun 23h-toiminnan toteuttaminen, jossa potilas kotiutuu leikkauksen jälkeisenä aamuna heräämöstä, käymättä vuodeosastolla.
Varsinaisten leikkaussaliremonttien lisäksi valmistuivat vuonna 2014 väliaikaiset leiko eli leikkaukseen kotoa -toiminnan vastaanottotilat. Tilat mahdollistavat potilaan tulon leikkaukseen ilman
vuodeosastolla käyntiä. Sekä leiko-vastaanottotilat että 23h-heräämötoiminta parantavat potilasprosessia. Marraskuussa 2014 sairaanhoitopiirin valtuusto antoi luvan niin sanotun F-laajennusosan toteuttamiselle, johon muun muassa patologian laboratorion ja välinehuollon tilojen lisäksi rakentuvat
myös uudet leiko-vastaanottotilat.
Sairaanhoitopiirin
toiminta-alueet
Toiminta-aluejohtaja Heikki Suoyrjö
Konservatiivisen toiminta-alueen vuosi 2014
Konservatiivinen toiminta-alue saavutti toimintavuonna 2014 toiminnalliset
tavoitteensa ja omat toimintakulut pysyivät budjetoidussa. Ulkopuolisest osKonservatiivisen
topalvelut, erityisesti yliopistosairaaloiden osalta, ylittyivät verrattuna budjetoiminta-alueen
toituun summaan.
toimintayksiköt v.
Vuodeosastopaikkoja on tarpeeseen nähden niukasti ja tämä korostui erityisesti sisätautien toimintayksikössä. Osaltaan ongelmaa lisäsivät osastojen A32
2014:
(sisätaudit) ja A42 (neurologia ja hematologia) toimiminen suurimman osan
• Sisätaudit
vuotta väistötiloissa osastoremonttien vuoksi. Jo aikaisempina vuosina vuo• Neurologia
deosastopaikkojen niukkuutta on pyritty ratkaisemaan yhteisosastoilla. Osas• Ihotaudit ja allergoto A31 on keuhko- ja infektiosairauksien yhteisosasto, osasto A42 neurolologia
gian ja hematologian yhteisosasto. Konservatiivisesti hoidettavien potilaiden
• Syöpätaudit
hoitopaketteja toteutetaan runsaasti päivystysosastolla silloin, kun hoitojaksot
• Kuntoutus
ovat lyhyitä. Useilla osastoilla kuormitus on ollut korkea, etenkin loppuvuon• Geriatria
na 2014.
• Insektioiden torjunta
Lähetteet sairaalaan ovat tasaisesti lisääntyneet, näin myös vuonna 2014.
• Keuhkosairaudet
Toiminnan kannalta keskeinen useimpia erikoisaloja yhdistävä ongelma on
edelleen erikoislääkärivajaus. Esimerkiksi syöpätaud. työskentelee edelleen
ainoastaan yksi lääkäri. Kysynnän kasvaessa ja lääkäripulan vallitessa on sovittu uudentyyppisistä työtavoista, joissa asiantuntijasairaanhoitajien osuus korostuu. Vaikka hoitoon
pääsyn lakisääteisissä rajoissa pysyttiin hyvin vuonna 2014, ovat kontrollipotilaiden jonot monilla
poliklinikoilla kasvaneet. Näiden seurannassa olevien potilaiden tilanteen kartoituksessa on otettu
käyttöön uusia toimintatapoja esimerkiksi neurologian poliklinikalla ja tässä hoitohenkilökunnan
osuus on lisääntynyt.
Yhtymävaltuuston tekemän päätöksen perusteella Ähtärin sairaalassa toimineen sisätautien poliklinikan toiminta loppui vuoden 2014 lopussa ja toiminta ajettiin asteittain alas vuoden aikana.
Vapautuneita vakansseja siirrettiin Seinäjoen keskussairaalan konservatiivisen toiminta-alueen vahvuuteen. Toimintavuonna 2014 keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 pääsi uusiin nykyaikaisiin tiloihin, joissa oli huomioitu muun muassa lisääntynyt eristyspotilaiden tilantarve. Uudet tilat
osoittautuivat toimiviksi. Hoitotyössä potilasohjaus nousi sisäisen koulutuksen ja kehittämistyön painopisteeksi kuluneena vuonna. Tämä ulotettiin koko hoitoprosessia koskevaksi. Vuoden 2014 alussa
perustettiin infektioiden torjunnan toimintayksikkö. Yksikkö on pieni, mutta osoittanut jo tarpeellisuutensa toiminnan kohdistuessa sekä keskussairaalaan että alueen terveyskeskuksiin. Uusi tartuntatautilaki korostaa tällaisen yksikön merkitystä muun muassa epidemioiden hoidon järjestämisessä
ja preventiossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisterit osoittavat, että Etelä-Pohjanmaalla asukkaiden sairastavuus on Suomen väestön keskiarvoa korkeampaa. Väestön vanheneminen osaltaan tuo painetta
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien kehittämiseen. Vaikka pitkään suunniteltu ja odotettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen onkin tällä hetkellä sisällöltään
ja aikataulultaan epävarma, on muutoksia palvelujärjestelmään todennäköisesti lähitulevaisuudessa
tulossa. Sen keskeisenä sisältönä tulee olemaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä verti-
11
kaalisesti (erikoissairaanhoito-perusterveydenhuolto) että horisontaalisesti (sosiaalihuolto ja terveydenhuolto). Alueelliset järjestämispäätökset tulevat konkretisoimaan toiminnalliset muutokset, joita
on tässä vaiheessa vaikea ennakoida. Kuitenkin jo toimintavuonna 2014 toteutettiin useita yhteisiä
hankkeita perusterveydenhuollon kanssa. Näissä tavoitteena oli sujuvoittaa eniten palvelurakenteita
kuormittavia hoitoketjuja.
Tulevaa kehitystä erikoisaloittain arvioituna voidaan todeta, että neurologian erikoisalalla sairastuvuus aivoverenkiertohäiriöihin ja neurodegeneratiivisiin sairauksiin tulee lisääntymään. Samoin
tiedetään syöpäsairauksien ikääntyvässä väestössä tasaisesti lisääntyvän. Monissa sairausryhmissä
tullaan tarvitsemaan nykyistä enemmän sairaansijoja, vaikkakin hoitojaksojen pituudet todennäköisesti entisestään lyhenevät. Terveydenhuollossa prevention, hoidon ja kuntoutuksen asiakaslähtöisyys tulee korostumaan. Hoidon suunnittelussa tullaan yhä enemmän kuuntelemaan potilaan omaa
mielipidettä. Samoin tulevat lisääntymään sähköiset kontaktit ja tätä palvelee esimerkiksi jo toimintavuonna aloitettu Hyvis-portaalin käyttö. Erikoissairaanhoitoon liittyvien kustannusten hallinta käy
vaikeaksi, koska monet uudet hoitomuodot ja uudet kalliit lääkkeet lisäävät kustannuksia. Yliopistosairaaloiden hoitojaksot ovat tasaisesti kallistuneet.
Poliklinikoiden ja osastojen korkea kuormitus on ollut henkilöstölle ajoittain uuvuttavaa. Henkilöstöpula, koskien erityisesti lääkäreitä, on ollut vaikuttamassa tilanteeseen. Työhyvinvoinnin keinoja
on tarvittu. Hyvän hallinto- ja johtamistapaohjeen mukaisia työpaikkakokouksia on toimintayksiköissä pidetty säännöllisesti, ongelmat ja ratkaisut on otettu yhteiseen käsittelyyn. Johtamisen ja työhyvinvoinnin kannalta kehityskeskustelut ovat edelleen keskeinen menetelmä ja ne ovat kattavasti
käytössä konservatiivisella toiminta-alueella.
Erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnän kasvu, vuodeosastopaikkojen väestöön nähden vähäisyys ja se että hoitoketjut eivät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken toimi optimaalisesti johtavat ajoittain vaikeisiin tilanteisiin erityisesti vuodeosastoilla. Lakisääteisissä hoitoonpääsyn
rajoissa pysyminen edellyttää oman henkilöstön lisätöitä ja ostopalveluja. Huomioitavaa on erikoislääkäripulan jatkuminen useimmilla konservatiivisilla erikoisaloilla. Erikoislääkäreiden rekrytointiin
on panostettava entistä enemmän. Toiminnallisessa suunnittelussa on otettava tarkasteluun konservatiivisten vuodeosastopaikkojen riittävyys. Tämä kaikki tapahtuu kuntatalouden niukkuudessa ja
perimmäisenä tavoitteena on terveyshyödyn saavuttaminen hyvällä kustannustehokkuudella.
Heikki Suoyrjö
Operatiivisen toiminta-alueen vuosi 2014
12
Vs. toiminta-aluejohtaja Matti Viitanen
Operatiivisella toiminta-alueella pyritään turvaamaan väestön tarvitsema erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus hoitotakuulainsäädännön mukaisesti.
Ympärivuorokautisen päivystystoiminnan asianmukainen hoitaminen tarkoittaa toiminta-alueella
arkisin viiden ja viikonloppuisin kuuden sairaalassa päivystävän lääkärin työpanosta sekä useita puhelinpäivystäjiä. Päivystysrasitteen keventämismahdollisuutta selvitettiin vuoden aikana.
Ennaltaehkäisevä toiminta on vakiintunut kaikissa hoitoprosesseissa, joita on muutenkin kehitetty
vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Sairaanhoitopiirin strategian mukaiset asiakaslähtöisyys ja potilaille annettu palvelulupaus on pidetty toiminnan keskiössä. Kehitystyötä on tehty niin
sanotun Lean-periaatteen mukaisesti. Rakenteellisia muutoksia on toteutettu niukkenevien resurssien riittämiseksi.
Toiminta-alueella tapahtui useita henkilöstövaihdoksia, joista merkittävin oli toiminta-aluejohtajan kesällä alkanut vuoden mittainen virkavapaus. Lisäksi kirurgian ja urologian sekä lastentautien
yksiköiden toimintayksikköjohtajat siirtyivät alkusyksystä
ainakin toistaiseksi muualle töihin. Tämä toi omat haasteensa toiminta-alueen viime vuoteen.
Toiminnan suunnittelu on vakiintunut kolmeen toiminnalliseen tasoon, joka helpottaa resurssien suunnittelua ja
• Kirurgia
kohdentamista. Silti viime vuonnakin kesäsulun jälkeen oli
• Naistentaudit ja synnytykset
vaikeuksia saavuttaa nopeasti normaalin toiminnan taso.
• Silmätaudit
Viime vuoden toimintaa hankaloittivat edelleen jatku• Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
nut leikkaussalin peruskorjaus ja ortopedisen osaston sulku
• Suu- ja leukasairaudet
kymmenen viikon ajaksi yläpuolella olevan osaston remon• Leikkaus- ja anestesiatoiminta
tin vuoksi. Kirurgian ja ortopedian poliklinikan rakentami• Tehostettu hoito
nen entisen päivystyspoliklinikan tiloihin alkoi kesällä ja
• Lastentaudit
jatkuu vuoden 2015 puolelle. Korva-, nenä- ja kurkkutautien
• Ortopedia
poliklinikka sekä leikkaussalin remonttivaihe IV valmistui• Vatsataudit
vat loppukeväällä. Tässä yhteydessä leikkaussaliin valmis• Urologia
tuivat myös väliaikaiset leiko-vastaanottotilat ja 23h-herää• Kliininen toimintayksikkö Ähtärin saimö. Naistentautien ja synnytysten kaksi osastoa yhdistyivät
raala
vuoden 2014 alusta.
Leiko-toiminta käynnistyi todenteolla kesäkuun alussa ja
leikkauspotilaat tulivat sen jälkeen kotoa leiko-vastaanottotilan kautta leikkaukseen. Tällä toiminnalla saatiin vuodeosastojen kuormitusta vähennettyä. Samaan aikaan aloitettiin parin viikon kokeilu 23h-heräämötoiminnasta, jossa potilaat kotiutuvat leikkauksen jälkeisenä aamuna heräämöstä, käymättä vuodeosastolla.
Koska tässä toiminnassa hyödynnetään heräämön henkilökuntaa.
Ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnasta oli toiminta-alueella etenkin loma-aikoina pulaa. Varsinkin vuodeosastoille oli ajoittain vaikeaa saada sijaishenkilökuntaa. Erikoislääkäreistä on pula erityisesti anestesialla, lastentaudeilla ja naistentaudeilla. Anestesiaerikoislääkäreiden vaje on huolestuttava siksikin, että yksikön virkamäärä on selvästi alle suositusten. Erikoislääkärivaje on joissain
toimintayksiköissä lähes toimintaa uhkaavaa, mutta joustavilla työn ja lisätyön tekemisen malleilla
on jonot pidetty pääosin hoitotakuun puitteissa.
Kirurgian ja ortopedian poliklinikalla siirryttiin kesän alussa paperittomaan poliklinikkaan kun
erillistiedostojen tallennus Mediakeskukseen mahdollistui. Poliklinikalla saatiin vihdoin käyttöön
myös 15D-vaikuttavuusmittari. Pilottiryhmänä toimivat tekonivel- ja olkapään tähystysleikkauspotilaat. Teho-osastolla jatkettiin EQ5D-elämänlaatuseurantaa.
Lähetemäärissä tapahtui kokonaisuutena hienoista laskua edellisvuoteen (2,5%). Selvin vähennys
oli ortopedialla (9,6%). Korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla lähetemäärä on sen sijaan kasvussa.
Leikkausten määrä suunniteltiin edelleen virheellisen suureksi. Erikoissairaanhoidon kehitys tulee
jatkossakin tarkentamaan indikaatioasettelua ja tietyissä potilasryhmissä tulee tapahtumaan siirtymistä konservatiivisen hoidon suuntaan. Väestön tarve ei tällä hetkellä tue suunniteltuja suoritemääriä.
Kulunut vuosi oli kuitenkin toiminta-alueella kokonaisuutena hyvä. Uusien toimintamallien suunnittelu Lean-periaatteella ja niiden käyttöönotto yhdessä yli toimintayksikkörajojen koettiin koko
henkilökuntaa yhdistävänä. Sitoutuminen sairaanhoitopiirin arvoihin sekä yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen on ollut vahvaa. Prosessien suoraviivaistaminen Leanin hengessä antaa hyvän
pohjan tulevaisuuden suunnittelutyölle.
Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus ja työssä jaksaminen ovat suurimpia haasteita. Remonttien valmistuttua tilat ovat toimivat ja ajanmukaiset. Sairaansijat vuodeosastoilla vähenevät
jonkin verran, mutta infektioiden torjunta paranee selvästi. Vähentyviin sairaansijoihin sopeutetaan
toimintaa muun muassa leiko- ja 23h-heräämötoiminnan lisäämisellä.
Avohoidon toimintaluvut pysyvät viime vuoden määrässä, leikkausmäärät voivat jopa hiukan laskea kun Ähtärin sairaalan toiminta siirtyy kokonaisuudessaan Seinäjoelle. Vuoden 2015 aikana osa
Ähtärin sairaalan hoitohenkilökunnasta tekee työtä alkuviikon Ähtärissä ja loppuviikon Seinäjoella,
mikä saattaa asettaa omat haasteensa.
Syksyllä 2015 käynnistyvät operatiivisen toiminta-alueen kahden vuodeosaston peruskorjaukset,
jotka voivat aiheuttaa ajoittain ylikuormitusta vuodeosastoille. Tehostettua valvontaa vaativien potilaiden valvontahuone (nykyinen A12V) poistuu vuodeosastoremontin myötä ja valvontapotilaiden
hoito vaikeutuu. Vasta uuden teho-osaston myötä noin kaksi vuotta myöhemmin valvontapotilaiden
hoito järjestyy asianmukaisesti.
Operatiivisen toiminta-alueen
toimintayksiköt v. 2014:
Matti Viitanen
13
Psykiatrisen toiminta-alueen vuosi 2014
Toiminta-aluejohtaja Antero Lassila
14
Psykiatrisen toiminta-alueen tunnuslukujen tarkastelu vuodelta 2014 osoittaa, että palvelujen kysyntä ja lähetemäärät
Psykiatrisen toiminta-alueen
nousivat edelleen hieman edellisvuoteen verrattuna. Toitoimintayksiköt v. 2014:
minta-alueella osastohoidon palveluja tuotettiin tavoitteita enemmän, kun taas psykiatrian poliklinikkatoimintojen
• Psykiatria
osalta tavoitteita ei täysin saavutettu nuorisopsykiatrian ja
• Lasten- ja nuorisopsykiatria
psykiatrian erikoisaloilla. Lastenpsykiatrian erikoisalalla ta• Yhteispoliklinikat psykiatria
voiteluvut poliklinikkakäyntien osalta saavutettiin ja osin
ylitettiinkin. Toiminta-alueen kokonaistulokertymä ylitti
asetetut tavoitteet. Vaikka toiminta-alueen budjetti ylittyi
hivenen menojen osalta, on kokonaistuloksemme talouden
osalta erinomainen, sillä jäsenkuntalaskutus psykiatrian
toiminta-alueella jäi alle suunnitellun ja ulkokuntien myyntitulot ylittyivät tavoitetasosta puolella
miljoonalla eurolla.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla jatkui edelleen pitkäaikainen erikoislääkärivaje. Lastenpsykiatrian poliklinikan työmallien edellisvuonna aloitettu uudistustyö näkyi jo selvästi erikoisalan tunnusluvuissa muun muassa poliklinikkakäyntien määrän merkittävänä lisääntymisenä.
Nuorisopsykiatrian erikoisalalla haasteita aiheuttivat edelleen henkilöstöresurssien vajaus ja henkilövaihdokset nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Psykiatrian erikoisalalla psykiatrian poliklinikoilla
niin sanotut avoimet ryhmät ja niiden käynnit vähenivät merkittävästi ja toisaalta taas vaativammat
ryhmäkäynnit lisääntyivät huomattavasti. Sisällöllisenä yksityiskohtana on esille nostettava etenkin
nuorisopsykiatrialla ja psykiatrialla toteutunut epävakaan persoonallisuushäiriön hoidon merkittävä kehittyminen menneenä vuonna. Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva DKT-työmalli
on nyt jalkautettu koko Etelä-Pohjanmaan alueelle ja hoitotulokset ovat olleet aiempaan verrattuna
erinomaiset.
Sairaanhoitopiirin strategiaseminaarissa huhtikuussa 2014 tutustuttiin Pohjois-Karjalan psykiatrian erikoisalojen ratkaisuihin ja psykiatrian osin jo valmistuneeseen uudisrakennukseen. Vuoden
2014 aikana edistimme omaa psykiatrian uudisrakennushanketta muun muassa kunta- ja yhteistoiminta-alueiden käyntien yhteydessä sekä valmistelemalla omaa toimintasuunnitelmaamme tulevaa
uudisrakennusta varten.
Hoitotakuu aiheutti vuonna 2014 merkittäviä haasteita kaikille kolmelle erikoisalalle, mutta niihin
kykenimme vastaamaan lain edellyttämällä tavalla.
Psykiatrian toiminta-alueella olemme jo vuosien ajan kehittäneet tiivistä yhteistyötä maakunnan
eri alueiden peruspalvelujen toimijoiden kanssa ja tulevien sote-ratkaisujen kautta haluamme edelleen vahvistaa aiempaa yhteistyötämme muun muassa kuvaamalla aiempaa paremmin ja selkeämmin omia toimintamallejamme ja Käypä hoito -suositusten edellyttämiä menettelyjä erikoissairaanhoidossa.
Kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintojen tukeminen ja vakiinnuttaminen osaksi palvelujärjestelmää ovat edelleen tärkeitä työmme painopistealueita.
Psykiatrian erikoisalojen henkilöstön saatavuuden on arvioitu edelleen heikkenevän tulevina vuosina, mikä merkitsee meille mittavaa haastetta tulevaisuuteen. Olemme pyrkineet panostamaan henkilöstön ammattitaitoon, osaamiseen ja työhyvinvointiin mittavasti aiempien vuosien tapaan. Koulu-
tuksen osalta uusille työntekijöille ensisijaisesti kohdennettu ja syksyllä 2014 toteutettu Psykiatrian
perusteet -luentosarja sai toteutukseltaan erinomaisen arvosanan ja jo edistyneimmille työntekijöille
tuli mahdollisuus hakea kongnitiivisen psykoterapian psykoterapeuttiopintoihin.
Tutkimus- ja kehittämishankkeena käynnistynyt Voimaa arkeen on osoittautunut jo ensimmäisenä
vuotenaan menestykseksi. Tällä hankkeella kehitämme toiminta-alueemme osaamistasoa ja luomme
edellytykset asiakas- ja omaisnäkökulmien voimistumiselle osaksi psykiatristen erikoisalojen työskentelyä.
Toiminta-alueen henkilökunta kokonaisuudessaan ansaitsee suuret kiitokset kuluneesta vuodesta
2014. Henkilökunta on hyvin motivoitunutta ja sitoutunutta tekemään työnsä mahdollisimman hyvin nykyresurssien puitteissa ja kanssaihmistemme parhaaksi.
Psykiatrian toiminta-alueen ja sen erikoisalojen toimintoihin ja niiden myönteiseen kehittymiseen
vaikuttavat tulevaisuudessa merkittävästi kannanotot psykiatrian uudisrakennukseen ja siihen liittyvien toimintamallien kehittäminen sekä valtakunnalliset ja maakunnalliset sote-ratkaisut.
Psykiatrisen toiminta-alueen pitkäjänteinen ja määrätietoinen kehittämistyö tarjoaa hyvät mahdollisuudet tuleville uudistuksille ja muutoksille. Toiminta-alueen erikoisalojen kysyntä on ollut viime vuodet nousevaa ja toiminnallisesti ja taloudellisesti olemme kutakuinkin tasapainossa. Lähdemme siis vakaalta pohjalta kohti uusia haasteita.
Antero Lassila
Päivystyskeskuksen toiminta-alueen
vuosi 2014
Toiminta-aluejohtaja Jari Nyrhilä
Päivystyskeskuksen toiminta-alueen muodostavat ensihoitokeskus, päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto. ToiminPäivystyskeskuksen toimintata-alueen toiminta kokonaisuutena oli ennakkoon arvioialueen toimintayksiköt v. 2014:
dun mukaista. Ensihoitokeskus vakiinnutti toimintaansa,
toiminnan tavoitteena kehittää ensihoito kiinteäksi osaksi
• Päivystyspoliklinikka
julkista terveydenhuoltoa. Päivystyspoliklinikan käynti• Ensihoitokeskus
määrät toteutuivat lähes ennakoidusti eikä käyntimäärissä
• Päivystysosasto
tapahtunut muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Potilaat
saapuivat päivystyspoliklinikalle hoidon tarpeellisuus- ja
kiirearviopisteen (Triage) kautta. Noin puolet poliklinikalle
saapuvista potilaista jäi hoitoon sairaalan eri osastoille.
Päivystysosaston toiminta oli aiemmasta hiukan poikkeavaa kantasairaalassa käynnissä olevien
remonttien vuoksi. Kirurgisia potilaita ei kevättalven jälkeen osastolla enää hoidettu vaan siellä hoidettiin vain sisätautien ja neurologian erikoisalojen potilaita. Päivystysosaston toiminta-ajatuksena
on ollut edelleen olla nopean ja tehokkaan tutkimuksen ja hoidon (1-3 päivää) yksikkö, joka saa potilaansa päivystyspoliklinikalta. Päivystyspoliklinikalla arvioidaan jo etukäteen potilaan tarvitseman
tulevan osastojakson pituutta sekä tutkimusten ja hoitojen tavoitteita.
Päivystyspoliklinikalla aloitettiin uuden lääketieteen erikoisalan, akuuttilääketieteen erikoislääkärikoulutus yhtenä ensimmäisistä koulutuspaikoista Suomessa. Koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä tehtiin yhteistyötä yliopiston kanssa.
Päivystyspoliklinikan käyntimäärissä ei tapahtunut oleellisia muutoksia, absoluuttisissa käyntimäärissä oli marginaalista kasvua. Potilaita hoidettiin kahdessa moduulissa: konservatiivisten erikoisalojen (sisätaudit, neurologia ja keuhkosairaudet) moduuli ja operatiivisten erikoisalojen (kirurgia, ortopedia sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudit) moduuli. Virka-aikana potilaiden hoidosta
konservatiivisessa moduulissa vastasivat akuuttilääketieteen erikoistuvat ja erikoislääkärit. Operatiivisessa moduulissa työskenteli virka-aikana kirurgiaan erikoistuvan lääkärin rinnalla akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Virka-ajan ulkopuolella päivystävinä lääkäreinä toimivat erikoistuvan
15
vaiheen lääkärit ja akuuttilääketieteen erikoislääkärit. Virka-ajan ulkopuolella lääkäreitä oli työssä
kolme kappaletta: konservatiivinen etupäivystäjä, operatiivinen etupäivystäjä ja kolmospäivystäjä.
Eri erikoisalojen erikoislääkäreitä konsultoitiin tarpeen mukaan. Iltaisin kolmospäivystäjä hoiti potilaita kummassakin moduulissa kulloisenkin ruuhka- ja kuormitustilanteen mukaan. Yöaikaan klo
22 eteenpäin päivystyspoliklinikalla oli koko sairaanhoitopiirin ainoa terveyskeskusyöpäivystyspiste.
Terveyskeskuspäivystäjä ostettiin lääkärityövoiman välitysyritykseltä.
Hoitohenkilöstö on vakiintunutta ja hoitohenkilöstön toimet ovat täynnä. Kuluneena vuonna loma-aikoina oli jossain määrin hankaluuksia sijaisten hankkimisessa. Osastosihteerien työaikoja muutettiin talossa tehdyn sihteeriselvityksen perusteella ja työvoimaa vähennettiin aamuyöstä. Muutos
aiheutti osastosihteerityön ajoittaisen ruuhkautumisen ja lisäsi osastosihteereiden yötyön määrää.
Vuoden aikana valmistauduttiin päivystysasetuksen yhteispäivystysvelvoitteeseen ja laadittiin
koko sairaanhoitopiiriin yhteiset kriteerit siitä minkä kaltaisia potilaita ohjataan yhteispäivystykseen.
Lisäksi asetettiin tavoitteeksi lääkärivälitysyrityksen palveluista luopuminen, minkä eteen tehtiin valmistelevia toimenpiteitä.
Jari Nyrhilä
Sairaanhoidollisten palvelujen
toiminta-alueen vuosi 2014
Toiminta-aluejohtaja Reino Raninen
Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen toiminta jatkui vakaana. Erityisesti panostettiin laatuun, tutkimusten
saatavuuteen, asiakaskeskeisyyteen ja toiminnan joustavuuteen. Palvelujen lukumäärä lisääntyi hiukan, erityisesti
lisääntyivät paljon aikaa ja työvoimaa vaativat tutkimukset.
Kysyntään pystyttiin vastaamaan pääosin hyvin. Lähinnä oli
• Kliininen kemia
vaikeuksia magneettitutkimusten järjestämisessä nykyisellä
• Kliininen mikrobiologia
laitekapasiteetilla, mutta haittaavia jonoja ei juuri muodos• Kliininen fysiologia ja isotooppilääketunut. Kaikkiaan toiminnalliset tavoitteet toteutuivat, ja osittiede
tain ylittyivätkin.
• Kliininen neurofysiologia
Palvelutuotannon omavaraisuusaste pysyi korkeana. Diag• Patologia
nostisia menetelmiä kehitettiin entistä tarkemmiksi ja no• Ravitsemusterapia
peammiksi. EP-Potin käyttöönotto paransi huomattavasti
• Radiologia
erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä toi• Sosiaalitoimen toimintayksikkö
mintaa ja uusien päivitysten myötä tietotekniikan käytettä• Psykologian palveluyksikkö
vyyttä saatiin muiltakin osin parannettua. Laboratorioauto• Sairaala-apteekki
matiikkaa ja vieritestaamista kehitettiin.
Tilojen saneerausrakentaminen jatkui vilkkaana ja haittasi
jonkin verran kyseisten ja viereisten yksiköiden toimintoja.
Laiteinvestoinnit jäivät huonon taloudellisen tilanteen takia vähäisiksi. Laatujärjestelmiä kehitettiin
ja tieteellinen tutkimus oli osassa yksiköitä aktiivista. Henkilökuntapulaa oli edelleen joissakin yksiköissä, mutta henkilökunnan saatavuus oli kuitenkin edellistä vuotta parempi.
Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintatuotot ylittyivät ja toimintakulut alittuivat reilusti.
Marraskuussa muutettuun talousarvioonkin nähden toimintatuotot toteutuivat suunnitellusti, mutta
toimintakulut ylittyivät hiukan. Sisäisissä tuloissa jäätiin tavoitteesta.
Seinäjoen keskussairaalalaboratorion toimitilojen remontti valmistui huhtikuussa 2014. Peruslaitekantaa ja automaatiota uudistettiin suunnitelmien mukaisesti ja potilaan lähellä tapahtuvaa vieritestaamista kehitettiin systemaattisesti. Samassa yhteydessä kehitettiin myös toimintaprosesseja tu-
Sairaanhoidollisten
palvelujen toiminta-alueen
toimintayksiköt v. 2014:
16
kemaan nykyaikaista automaatiolaboratoriota. Mikrobiologista laboratoriodiagnostiikkaa kehitettiin
ja nopeutettiin. Kliinisen fysiologian ja isotooppiyksikön toiminnan laatu parani huomattavasti, kun
yksikköön saatiin rekrytoitua ylilääkäri.
Vuoden 2014 alussa otettiin käyttöön uusi obduktio-osasto. Oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset loppuivat. Uusissa tiloissa on ennen kaikkea panostettu säilytyskapasiteetin lisäämiseen, sillä
myös oikeuslääketieteelliset vainajat ovat edelleen säilytyksessä sairaanhoitopiirin tiloissa. Vuoden
2014 aikana tehtiin uuden patologian yksikön niin sanottu L1-suunnitelma. Loppuvuodesta päätettiin rakentaa F-laajennusosa, johon myös uusi patologian osasto tulee sijoittumaan.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toimeksiantona käynnistyi Tampereen yliopistollisen sairaalan
erityisvastuualueella selvitystyö, jossa selvitetään sosiaalityön asemaa, tehtäviä ja asiantuntijuutta
sekä työnjakoa ja yhteistyötä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen välillä.
Psykologialla vahvistettiin erikoisosaamista ja toimipohjia järjestelemällä saatiin sekä lastentaudeille että geriatrialle kokoaikainen psykologin työpanos.
Sairaala-apteekin keväällä 2013 valmistuneen puhdastilan vesivahinko helmikuussa 2014 keskeytti prosessivalidoinnit, joita pystyttiin jatkamaan vasta loppuvuodesta. Solunsalpaajavalmistuksen
osalta puhdastila otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Muun lääkevalmistuksen osalta käyttöönotto
siirtyi vuoteen 2015. Ähtärin sairaala-apteekin osasto lakkautettiin 31.12.2014, toiminta ja henkilöstö siirtyivät Seinäjoen keskussairaalan sairaala-apteekkiin. Ähtärin sairaalassa loppuivat sairaanhoitopiirin magneettitutkimukset. Ähtärin sairaalassa henkilökuntaa vähennettiin jonkin verran myös
laboratoriossa ja röntgenissä vastaamaan vähentynyttä palvelujen kysyntää.
Palvelujen kysyntä tullee jonkin verran lisääntymään jatkossakin. Akuuttitoiminnan osuus korostuu. Kuvantaminen ja erityisesti laboratoriodiagnostiikka tulevat kehittymään voimakkaasti. Tutkimusmahdollisuudet paranevat mutta myös kustannukset lisääntyvät. Diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuuden arvioiminen tulee entistä tärkeämmäksi, koska taloudelliset resurssit eivät lähivuosina
parane. Kliinisen kemian laboratorion uudet tilat ja kliinisen kemian automaatio antavat mahdollisuuksia uudistaa toimintaprosesseja siten, että jatkuvasti kasvava näytemäärä saadaan tuotetuksi
ilman merkittäviä henkilöstölisäyksiä. Maakunnan toimipisteiden tutkimusvalikoimia sopeutetaan
siltä osin kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää.
Päivystystoiminnan keskittyminen sairaanhoitopiiriin, erikoissairaanhoidon väheneminen ja loppuminen Ähtärin sairaalassa sekä paikalliset ja valtakunnalliset sote-ratkaisut tuovat muutoksia erityisesti laboratorio- ja röntgentoimintoihin.
Radiologialle hankitaan vuonna 2015 tietokonetomografialaite ja jatkossa uuden magneettitutkimuslaitteen hankkiminen on välttämätöntä jo hoitotakuun toteuttamiseksikin. Magneettitutkimukset tulevat lisääntymään tutkimusten hyvän diagnostisen arvon takia ja hoitosuositusten mukaisesti
yhä uusia sairauksia kuvataan magneetilla.
Epidemiat ja resistentit mikrobit ovat uhka, joka vaatii mikrobiologisten menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Laboratoriodiagnostiikan parantaminen ja nopeuttaminen vaatii muun muassa laiteinvestointeja. Patologiassa morfologinen diagnostiikka monipuolistuu ja painopiste siirtyy kohti molekyylisiä määrityksiä. Telepatologia yleistyy, samoin biopankkitoiminta.
Ravitsemusterapiassa korostuu vajaaravitsemuksen toteaminen ja hoito. Psykologialla erikoistutaan yhä pitemmälle ja yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa korostuu.
Lapuan terveyskeskuksen lääkehuolto siirtyy sairaala-apteekille 1.1.2015 ja jatkossa ulkoisten asiakkaiden määrä tullee edelleen lisääntymään.
Henkilöstön saatavuus kokonaisuutena oli vuonna 2014 hieman edellisvuotta parempi, joissain yksiköissä erittäin hyvä. Kliinisellä mikrobiologialla aloittaa ylilääkäri vuoden 2015 alussa. Laboratoriohoitajista on ajoittain pulaa. Patologipula on edelleen pahentunut rekrytointiyrityksistä huolimatta ja
on suuri riski toiminnalle.
Reino Raninen
17
Tukipalvelujen toiminta-alueen vuosi 2014
Toiminta-aluejohtaja Tapio Niemi
18
Tukipalveluiden keskeisenä tehtävänä on vuosittain turvata ydintoimintojen onnistuminen omalta osaltaan. Tässä
Tukipalvelujen toiminta-alueen
yksi tärkeimmistä turvatoimista on sähkön syötön häiriöttoimintayksiköt v. 2014:
tömyys, joka turvataan varavoimalla. Varavoiman käyttö ja
toimintojen onnistuminen varavoimatilassa testataan vuo• Ruokapalvelu
sittain. Kertomusvuonna kokeilu tehtiin erikseen sekä kan• Potilashoidon tukipalvelu
tasairaalassa että Y-talossa.
• Välinehuolto
Toisena keskeisenä tehtävänä oli valtuuston hyväksymän
• Kahvilatoiminta
investointiohjelman toteuttaminen. Rakennushankkeita
• Sähkötekniikka
toteutettiin 13,0 m€:lla, määrärahan ollessa 12,7 m€. Kerto• Laitehuolto
musvuoden tärkeimmät investoinnit olivat:
• Kliinisen kemian laboratorion perusparannus ja laajen• LVI- ja konetekninen huolto
• Kiinteistö- ja tilapalvelut
nus
• Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan perusparannus ja laajennus
• Leikkaussalien 10 – 13 perusparannus ja laajennus
• Vuodeosastojen A32 ja A42 perusparannus
• Kirurgian ja ortopedian poliklinikan suunnittelu ja rakentaminen entisiin päivystyspoliklinikan tiloihin
• Leikkaus/heräämö/sairaalasielunhoitajat/sosiaalityöntekijät
Vuoden aikana toteutettuina suunnittelukohteina voidaan mainita muun muassa osastot A12 ja
A22 sekä F-laajennusosan luonnossuunnittelu ja hankesuunnitelman päivitys.
Kolmantena tärkeänä tehtävänä oli tukipalveluiden (muun muassa välinehuolto sekä siivous ja
tekniset huoltopalvelut) tuottaminen myös Y-talossa toimiville yksiköille ja itse Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talolle, jolla ei ole omaa kattavaa huoltotoimintaa. Tukipalvelut vastaa Y-talossa myös Seinäjoen
terveyskeskuksen huoltopalveluista sekä teknisestä päivystyksestä.
Keväällä 2012 käynnistynyt kahdeksan Euroopan maan kolmivuotinen Re-Co –hanke päättyi kuluneen vuoden aikana. Hanke pureutui rakennusten energiansäästöön tutkimalla, miten paljon säätöjen ja ohjausten sekä käyttäjien koulutuksen kautta voidaan vaikuttaa energiankulutukseen, tavoitteena 10% säästö. VTT oli mukana kumppanina tässä hankkeessa. Mittaukset ovat osoittaneet, että
tavoite saavutettiin pilottikohteessa ja mallilla jatketaan seuraavissa perusparannuskohteissa.
Toiminnan tehokkuuden arviointi perustuu palveluyksikössä ensisijaisesti siihen onko annetulla
resurssilla voitu toteuttaa yksikölle asetetut tavoitteet, jotka perustuvat palveluiden kysyntään ja niiden muutoksiin. Toiminta-alueen kulut toteutuivat 97,9%:sti ja toimintatuotot 98,3 %:sti. Sisäiset kulut toteutuivat 92,7 %:sti, tuotot 97,4 %:sti. Toiminnan tulos oli 0,76 m€ ylijäämäinen. Toimintakuluja
oli 39 m€.
Toiminta-alueen kustannustehokkuutta on vaikea todeta luvuista ilman vertailukohdetta. Kustannustehokkuutta tukipalveluissa voidaan parhaiten arvioida vertaamalla eri sairaanhoitopiirien toimintaa keskenään( €/m2, €/m3, laatukyselyt). Toiminnan kehittämisen kannalta sairaanhoitopiirien
yhteisiin vertailututkimuksiin osallistutaan niitä järjestettäessä.
Käytännön päivittäisessä toiminnassa ei ole odotettavissa muutoksia toiminta-alueella. Sote-uudistuksella on toteutuessaan kuitenkin todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia myös tukipalveluihin,
koska mahdollista on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen yhtiöittäminen.
Valtuusto antoi laadittujen luonnospiirrusten pohjalta 17.11.2014 luvan F-laajennusosan toteuttamiselle hankesuunnitelman mukaisesti vuosina 2015 - 2018. Keskustelut psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksesta ovat edessä. Mikäli psykiatria ja kuntoutus jäävät Törnävälle, tulee varautua tulevaisuudessa investointeihin sekä rakennuksissa että alueen infrastruktuurissa (lämmityksen
alueverkot, putkistot, ilmanvaihto ym.) n. 30 miljoonalla eurolla. Törnävän alueen rakennukset ovat
valmistuneet pääosin 1925 -1931. Myös toiminnalliset tarpeet edellyttävät rakennuksissa muutostöitä.
Mikäli psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus rakennetaan, vähenee vakanssien tarve tukipalveluissa noin 15 kappaletta; uudisrakennus tulisi olemaan noin puolet Törnävän alueen rakennusten
pinta-alasta ja ulkoalueet noin 20% nykyisestä. Henkilöstön saatavuus toiminta-alueella on yleensä
ollut riittävää. Koulutetuista välinehuoltajista on kuitenkin ollut pulaa. Työnkiertoa on lisätty merkittäväksi työhyvinvoinnin lisäämiseksi sekä ravintohuollossa että potilashuollossa.
Toiminta-alue on pystynyt vastaamaan nykyisillä resursseilla yksiköiden palvelukysyntään sekä toteuttamaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet annetuilla resursseilla. Investointien lisääntyessä
on rakentamisen valvontaa lisättävä tilapäisresursseilla mm. F-laajennusosan rankentamisen vuoksi. Palveluiden kysynnässä on ollut muutoksia perusparannusten vaikutuksesta etenkin siivoukseen.
Palveluyksikkönä tavoitellaan parempaa palveluprosessia ja sen myötä myös kustannustehokkuutta.
Tapio Niemi
Kuntayhtymähallinnon ja
hallintopalveluiden vuosi 2014
Hallintojohtaja Johanna Sorvettula
Hallintopalvelujen toiminta-alueella on kertomusvuonna keskitytty toiminnan tehokkuuden parantamiseen toiminnan lähtökohdista. Toiminnassa on korostettu edelleen yhteistyötä ja asiakaspalvelua
sekä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden että sairaanhoitopiirin yksiköiden kanssa. Hallintopalvelut ovat panostaneet toiminnan seurantaan, valvontaan sekä ohjeiden ja lakien noudattamiseen.
Kertomusvuonna hyväksyttiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä hyvä hallinto- ja
johtaminen -ohje. Sisäinen valvonnan ja riskien hallinnan uudet menettelytavat ovat tukeneet johtamista ja omalta osaltaan työhyvinvointia. Raportointia on kehitetty ja parannettu, muun muassa
tietoturva- ja tietosuojaraportin sijaan on vuodelta 2014 tehty kattava tietotilinpäätös.
Vuoden 2014 suurimpana haasteena oli Potilastiedon arkistoon liittyminen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen Potilastiedon arkistoon liittymistä koordinoitiin yhteisen alueellisen projektiryhmän kautta. Hankkeen aikana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilastietokantaan liittyi
kuusi perusterveydenhuollon palvelunantajaa omina rekisterinpitäjinään (EP-Potti), mikä vaikutti
koko hankkeen etenemiseen ja käytössä oleviin resursseihin. Alueen julkisen terveydenhuollon valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon liittyminen toteutettiin 23.5.2014 Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen osalta ja 7.6.2014 sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietokannasta (EP-Potti). Potilastiedon arkiston mahdollistama potilaiden Omakanta- palvelu omien potilastietojen katseluun oli
myös merkittävä muutos. Hyvis –palvelu eli kansalaisen asiointipalvelun testausvaihe oli meneillään
vuoden 2014 aikana.
Vuoden 2014 alusta kirjanpitopalvelut siirtyivät Seinäjoen kaupungin kanssa yhteistoimintana
tuotettavaksi palveluksi. Vuonna 2014 on otettu käyttöön uusi kirjanpito-ohjelmisto ja useita muita
taloushallinnon ohjelmistoja on vaihtunut. Taloudellisen taantuman jatkuminen näkyy myös kuntataloudessa ja siten välillisesti myös sairaanhoitopiirin taloudellisissa toimintaedellytyksissä. Taloushallinnon painopisteen siirtyminen suunnitteluun ja raportointiin alkoi 2014.
19
20
Logistiikkapalvelut on ottanut käyttöön uuden materiaalihallinnon toiminnanohjausjärjestelmän sekä siihen liittyvän
osastotilausjärjestelmän. Järjestelmän kautta on pystytty tehostamaan ja parantamaan tilaus-toimitusketjua. Hoitologistiikkaan on lisäksi kehitetty uusia toimintatapoja vapauttaen hoitohenkilökunnan työpanosta materiaalilogistisista
tehtävistä hoitotyöhön.
Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila on vakiinnuttanut toimintansa osana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Sisätautien toimintayksikön johdolla toteutettiin sepelvaltimotautipotilaan potilasohjaushanke. Yleislääketieteen erikoistumiskoulutusta kehitettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ohjauksessa. Aksila osallistui Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueelle painottuneen laajan MRSA-epidemian pysäyttämiseen.
Asiantuntijatukea annettiin pitkäaikaissairauksien hoitoa kehittävään Potku-hankkeeseen. Alueellista terveyden edistämistyötä tuettiin ohjausryhmän määrittelemien painopistealueiden mukaisesti.
Henkilökunnan osaamisen kehittämisen tavoitteena oli tarkastelujaksona palvelutuotannon tuloksellisuus ja työelämän laatu terveyshyödyn tuottamiseksi asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti ja yhteistyökykyisesti. Työn muuttuvat vaatimukset sekä uudet haasteet edellyttävät jatkuvaa oppimista ja osaamista on kehitettävä suunnitelmallisesti. HR-palvelut
–yksikössä on kiinnitetty huomiota palkanmaksutoiminnon järjestämiseen ja siihen liittyvien kontrollien olemassaoloon, sekä jatkettu HR-työpöydän ja sähköisten palvelujen kehittämistä”, HR-palvelut -yksikössä jatkettiin HR -työpöydän ja sähköisten palvelujen kehittämistä.
Työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö on tehnyt yhteistyötä linjaorganisaation ja turvallisuusvastaavien kanssa. Tarkastelujakson aikana erityisenä painopistealueena on toteutettu työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti pelastussuunnitelman läpikäynti yksiköissä osana laajempaa omavalvontaa. Vaarojen ja riskien arviointia on tehty yhteistyössä
linjaorganisaation ja työterveyshuollon kanssa. Syksyn aikana tehtiin poistumisturvallisuusselvitykset vuodeosastoille
ja muille 24/7 -toiminnassa oleville osastoille. HaiPro-järjestelmän työturvallisuusosioon tehtiin vuonna 2014 ilmoituksia noin 470 eli saman verran kuin 2013.
Jaakko Pihlajamäki
Johanna Sorvettula
Toiminta-alueiden talous
Toteutunut 1000 euroa
KuntayhRahoitus
tymähallinto
Sairaan-
Tuki-pal- Opera-tii- Konserva- Psykiat-ri- Päivystys-
Hallinto-
hoid.palv
velut
vinen
tiivinen
nen
keskus
palvelut
Toimintatuotot
1 721
9 183
4 667
113 335
82 217
36 185
30 446
1 721
Sisäiset tuotot
6 296
30 093
40 224
31 954
7 773
1 232
7 767
13 872
Toimintakulut
-11 738
-28 289
-29 038
-80 453
-57 638
-26 977
-23 783
-12 706
Sisäiset kulut
-1 550
-7 513
-9 985
-65 178
-30 799
-10 004
-12 433
-1 742
Toimintakate
-5 271
3 473
5 868
-342
1 553
437
1 997
1 145
Rahoitustuotot ja kulut
-795
3
Vuosikate
-795
-5 268
3 473
5 868
-342
1 553
437
1 997
1 145
-5
-1 770
-5 069
-1 614
-431
-10
-383
-1 281
-5 273
1 703
799
-1 956
1 121
427
1 614
-137
Poistot
Apt. ja
var. ulk.
Hankkeet
myynti
2 281
749
SHP yhteensä
282 505
139 211
-2 280
1
-922
-273 824
-7
-139 211
-180
8 681
-792
1
-180
7 889
-10 564
Satunnaiset tuotot ja kulut
Tilikauden tulos
-795
Varausten ja rahast. muutos
Tilikauden ali- / ylijäämä
1
-180
44
-795
-5 230
-2 675
44
1 703
799
-1 956
1 121
427
1 614
-137
1
-180
-2 631
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan
rahoitus
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
2014
2013
1 000 €
1 000 €
Toimintatuotot
Myyntituotot
271 846
266 195
Maksutuotot
7 898
7 903
Tuet ja avustukset
1 366
1 419
Muut toimintatuotot
1 394
1 465
282 504
276 982
-126 591
-125 947
-27 372
-26 901
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
-6 865
-7 098
Palvelujen ostot
-58 580
-54 051
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-43 834
-44 108
Avustukset
-190
-156
-10 392
-9 163
-273 824
-267 424
8 680
9 558
Korkotuotot
80
91
Muut rahoitustuotot
80
53
Korkokulut
-389
-208
Muut rahoituskulut
-563
-581
-792
-645
7 888
8 913
-10 559
-10 217
-3
-126
0
0
-2 674
-1 430
43
180
-2 631
-1 250
103,2
103,6
Muut toimintakulut
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut:
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Kertaluonteiset poistot
Satunnaiset kulut
Tilikauden tulos
Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
Asukasmäärä
74,7
86,2
198 831
198 944
Tuloslaskelman tunnusluvut:
Toimintatuotot / Toimintakulut, %
= 100*Toimintatuotot / Toimintakulut
Vuosikate / Poistot, %
= 100*Vuosikate / poistot ja arvonalentumiset
21
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
2014
2013
1 000 €
1 000 €
Vuosikate
7 889
8 914
Tulorahoituksen korjauserät
2 936
689
10 825
9 603
-17 671
-19 999
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
18
17
-17 653
-19 982
-6 828
-10 379
Rahoituksen rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten vähennykset
163
106
163
106
0
22 000
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
-947
-947
18 000
-15 000
17 053
6 053
0
0
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutokset
Vaihto-omaisuuden muutokset
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
67
-1
151
88
-1 858
-2 834
627
-518
-1 013
-3 265
16 203
2 894
9 375
-7 485
Rahavarat 31.12.
11 622
2 247
Rahavarat 1.1.
-2 247
-9 732
9 375
-7 485
Rarhoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä
22
-29 026
-15 142
Investointien tulorahoitus, %
44,6
44,6
Lainanhoitokate
14,8
12,3
Kassan riittävyys/ pv
14,5
2,8
Asukasmäärä 31.12.
198 831
198 944
viideltä vuodelta, €
Rahoituslaskelman tunnusluvut:
Investointien tulorahoitus, %
= 100*Vuosikate / Investointien omahankintameno
Pääomamenojen tulorahoitus, %
= 100*Vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset)
Lainanhoitokate
= (Vuosikate+Korkokulut) / (Korkokulut+Lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys / pv
= 365 pv*Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella
Tase ja sen tunnusluvut
Vastaavaa
2014
2013
1 000 €
1 000 €
4 260
2 809
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
0
30
4 260
2 839
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
2 555
2 454
63 656
56 943
4 428
4 417
13 654
14 681
417
417
8 107
8 219
92 817
87 131
Osakkeet ja osuudet
8 380
8 414
Muut lainasaamiset
2 590
2 752
Muut aineelliset hyödykkeet
Keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
Muut saamiset
Pysyvät vastaavat yhteensä
57
57
11 027
11 223
108 104
101 193
79
104
5 582
5 733
25 811
25 131
Toimeksiantojen varat
Lahjoitusrah.erityiskatteet
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
3
0
Muut saamiset
3 396
3 331
1 194
2 322
30 404
30 784
47
47
Rahat ja pankkisaamiset
11 574
2 200
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
47 607
38 764
155 790
140 061
Siirtosaamiset
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Vastaavaa yhteensä
23
Vastattavaa
2014
2013
1 000 €
1 000 €
56 242
56 242
Oma pääoma
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Ed.tilikausien yli/alijäämä
133
176
-3 233
-1 982
-2 631
-1 250
50 511
53 186
9 563
6 643
Lahjoitusrahastojen pääomat
79
111
Muut toimeksiantojen pääomat
87
13
166
124
30 526
31 474
18 947
947
Tilikauden ali-/ylijäämä
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset
Toimeksiantojen pääomat
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rah.ja vak.lait.
Lyhytaikainen
Lainat rah.ja vak.lait.
Saadut ennakot
Ostovelat
17
25
10 684
10 819
Muut velat
2 950
5 628
Siirtovelat
32 426
31 215
95 550
80 108
155 790
140 061
Vieras pääoma yhteensä
Vastattavaa yhteensä
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste%
32,4
38
Suhteellinen velkaantuneisuus%
33,8
28,2
Kertynyt yli-/ alijäämä
-5 864
-3 233
Lainakanta
49 474
32 421
Lainasaamiset
Asukasmäärä
2 590
2 752
198 831
198 944
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
= 100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(Koko pääoma - Saadut ennakot)
24
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
=100*(Vieras pääoma - Saadut ennakot)/Käyttötulot
Kertynyt ylijäämä (alijäämä)
=Edellisen tilikauden ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Lainakanta 31.12.
= Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + muut velat)
Lainasaamiset
= Sijoituksiin merkityt jvk – lainasaamiset ja muut lainasaamiset
Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 31.12.2014
Peruspääoma
Jäsenkunta
31.12.2014
€
%
osuus
Alajärvi
3 595 099,76
6,39
Alavus
3 932 431,55
6,99
Evijärvi
865 755,51
1,54
3 119 689,11
5,55
Isojoki
565 692,77
1,01
Isokyrö
1 319 401,42
2,35
Jalasjärvi
2 519 714,17
4,48
295 484,15
0,52
Kauhajoki
4 215 774,80
7,50
Kauhava
5 971 423,81
10,62
Kuortane
1 455 752,51
2,59
Kurikka
2 520 176,62
4,48
Lappajärvi
1 160 952,22
2,06
Lapua
4 314 282,83
7,67
13 318 957,67
23,68
Soini
1 037 582,08
1,84
Teuva
1 667 399,72
2,96
Vimpeli
1 213 611,87
2,16
Ähtäri
3 152 949,86
5,61
56 242 132,43
100,00
Ilmajoki
Karijoki
Seinäjoki
Yhteensä
25
Kuntakonsernin toiminta ja talous
Sairaanhoitopiirin tytäryhtiöitä ovat Kiinteistö Oy Härmän palvelukeskus (100 % omistus), Kiinteistö
Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskus (100 %), Mediwest Research Center Oy (86,95 %), Kiinteistö
Oy Seinäjoen Kipusiskot (70 %), Kiinteistö Oy Seinäjoen Sairaalanrinne (51 %) ja Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talo (51 %)
Valtuusto on toimintasuunnitelman yhteydessä määrittänyt tytäryhtiöille seuraavat tavoitteet:
osingonjakovaatimusta ei ole, Mediwest Research Center Oy:ltä ja Kiinteistö Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskukselta odotetaan positiivista tulosta, muiden yhtiöiden / yhteisöjen odotetaan pystyvän
hoitamaan velvoitteensa sairaanhoitopiirin ja muiden sidosryhmien suuntaan tulorahoituksen puitteissa ja Kiinteistö Oy Härmän Palvelukeskuksen toiminnan odotetaan vakiintuvan.
Tavoitteet ovat toteutuneet seuraavasti:
26
Kiinteistö Oy Härmän Palvelukeskuksen tulos oli -51 062,70 euroa tappiollinen, mutta yhtiö toimi
oman tulorahoituksen varassa. Sairaanhoitopiiri siirsi yhtiölle annetun lainan toisen lyhennyserän
maksamista kiinteistössä toteutettavien korjausinvestointien rahoittamiseksi. Yhtiön toiminta alkaa
olla vakiintunutta.
Kiinteistö Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskus teki voittoa 48 948,82 euroa tavoitteiden mukaisesti.
Mediwest Research Center Oy:n tulos oli 520,93 euroa voittoa ja yhtiö saavutti tavoitteensa.
Kiinteistö Oy Seinäjoen Kipusiskot teki tappiota -64,53 euroa. Yhtiö pystyy hoitamaan velvoitteensa
sairaanhoitopiirin ja muiden sidosryhmien suuntaan tulorahoituksen puitteissa.
Kiinteistö Oy Seinäjoen Sairaalanrinne teki tilikaudella tappiota -17,68 euroa. Yhtiö pystyy hoitamaan velvoitteensa sairaanhoitopiirin ja muiden sidosryhmien suuntaan tulorahoituksen puitteissa
Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talon teki voittoa 177 846,07 euroa. Yhtiö pystyy hyvin hoitamaan velvoitteensa sairaanhoitopiirin ja muiden sidosryhmien suuntaan tulorahoituksen puitteissa
Tytäryhtiöiden raportointivelvollisuus on toteutunut konserniohjeen mukaisesti. Sairaanhoitopiirin edustajat yhtiöiden hallituksessa ovat tarvittaessa myös antaneet informaatiota yhtiöiden asioista.
Sairaanhoitopiirin myöntämiä takauksia tytäryhtiöiden lainoille oli tilikauden päättyessä 40 miljoonaa euroa ja osakkuusyhteisöille 407 388 euroa. Sairaanhoitopiirin myöntämää pitkäaikaista lainaa tytäryhteisöille oli 2 082 600 euroa ja osakkuusyhteisöille 507 175 euroa. Takausten määrä pieneni 1 122 000 eurolla ja lainojen määrä pieneni 162 610 euroa.
27
Tytäryhteisöt ja osakkuusyhteisöt
Kuntakonsernin osuus (1000 € )
Nimi
Kotipaikka
Kuntayht.
omasta
vieraasta
tilikauden voitosta /
omistusosuus %
pääomasta
pääomasta
tappiosta
Tytäryhteisöt
Kiinteistö Oy Seinäjoen Sairaalanrinne
51
281
3 688
-
70
27
55
-
100
608
2 707
49
86,95
210
89
-
100
1 220
2 173
-51
51
100
30 798
91
45,26
1 230
453
279
49,7
201
59
-16
23,05
-
-
-2
49,9
1 494
707
46
Seinäjoki
Kiinteistö Oy Seinäjoen Kipusiskot
Seinäjoki
Kiinteistö Oy Seinäjoen
Terveysteknologiakeskus, Seinäjoki
Mediwest Research Center Oy
Seinäjoki
Kiinteistö Oy Härmän Palvelukeskus
Kauhava
Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talo
Seinäjoki
Osakkuusyhteisöt
Seinäjoen Keskuspesula Oy
Seinäjoki
Kiinteistö Oy Seinäjoen Tenavakoti
Seinäjoki
Etelä-Pohjanmaan Life It Teknologia Oy
(ent.LifeIT Oy) selvitystilassa
Seinäjoki
Kiinteistö Oy Ähtärin Sairaalanmäki
Ähtäri
Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
2014
2013
1 000 €
1 000 €
Toimintatuotot
286 769
280 848
Toimintakulut
-272 639
-266 142
308
159
14 438
14 865
Korkotuotot
99
476
Muut rahoitustuotot
80
53
-2 104
-2 261
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta
Toimintakate
Rahoitutuotot ja -kulut
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
-563
-581
11 950
12 552
-13 821
-13 843
-1 871
-1 291
-260
-80
-87
90
-2 218
-1 281
105,2
105,5
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
Tilikauden ylijäämä / alijäämä
Konsernituloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
Vuosikate/Poistot, %
Asukasmäärä
86,5
90,7
198 831
198 944
Konsernituloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot/Toimintakulut, %
=100*Toimintatuotot/Toimintakulut
Vuosikate/Poistot, %
= 100*Vuosikate/(suunnitelman mukaiset poistot + Arvonalentumiset)
Tilinpäätöksen mukaisen tuloksen käsittely
28
Tilikauden tappio ennen rahastosiirtoja on 2 674 673,60 euroa.
Hallitus esittää, että Kehittämisrahastoa puretaan 41 964,71 euroa ja Tutkimus- ja koulutusrahastoa 1 573,61 euroa. Tämän jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu
2 631 135,28 euroa, joka esitetään siirrettäväksi taseeseen Yli- / alijäämä tilille.
Talouden tasapainottamistoimenpiteet:
Tilinpäätössiirron jälkeen taseessa on kattamatonta alijäämää 5 863 687,37 euroa. Valtuuston vuosille
2015 – 2017 hyväksymässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa kaikki vuodet on suunniteltu 2 milj.
euroa ylijäämäiseksi.
Tilintarkastuskertomus
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuustolle
Olemme tilintarkastaneet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää sairaanhoitopiirin taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen.
Lisäksi tilinpäätökseen kuuluva konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen, konsernituloslaskelman,
konsernin rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot.
Sairaanhoitopiirin hallitus ja muut tilivelvolliset ovat vastuussa sen hallinnosta ja taloudenhoidosta tilikaudella. Sairaanhoitopiirin hallitus ja muu konsernijohto vastaavat kuntayhtymäkonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Sairaanhoitopiirin hallitus ja johtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja
määräysten mukaisesti. Hallitus ja johtaja ovat toimintakertomuksessa tehneet selkoa kuntayhtymän
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä.
Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti olennaisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi ja raportoimiseksi tarkastuksen
tuloksina. Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden
johtavien viranhaltijoiden toiminnan lainmukaisuutta. Sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisen asianmukaisuutta olemme tarkastaneet ottaen huomioon toimintakertomuksessa niistä esitetyt selonteot. Lisäksi olemme tarkastaneet valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuutta. Olemme tehneet tarkastuksen
riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten
mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olemme
tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä eikä
puutteita.
Tarkastuksen tulokset
Sairaanhoitopiirin hallintoa on hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti. Sairaanhoitopiirin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta on järjestetty asianmukaisesti. Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeita. Sairaanhoitopiirin tilinpäätös
ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja
määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta,
taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista.
Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä
Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä. Esitämme vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta.
Seinäjoella, 5. päivänä toukokuuta 2015
Deloitte JHTT-yhteisö Oy
JHTT-yhteisö
Anu Servo
KHT, JHTT
29
Hallinto
Kuntayhtymän päätöksenteko perustuu hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja
avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö,
hallituksen työohje sekä muut sairaanhoitopiirin säännöt ja ohjeet.
Sisäisellä valvonnalla varmistetaan, että kuntayhtymän toiminta on tehokasta, taloudellista, tuloksellista ja että toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan ja päätöksenteon perustana oleva tieto on
riittävää ja luotettavaa, että lain määräyksiä, viranomaisohjeita, toimintaperiaatteita, organisaation
sääntöjä, ohjeita ja päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja resurssit turvataan. Lisäksi varmistetaan,
että riskien hallinta on toteutettu riittävällä tasolla.
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta perustuvat strategiaan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteisiin ja hyvä hallinto- ja johtamistapa-ohjeeseen. Turvallisuus, valmius ja riskienhallinta
huomioidaan osana sairaanhoitopiirin johtamista. Turvallisuudessa lähtökohtana on potilaan hoito
ja potilasturvallisuus, jota henkilö-, kiinteistö-, palo-, ympäristö- ja tietoturvallisuus sekä poikkeustilanteisiin varautuminen tukevat. Sisäinen tarkastus avustaa johtoa riskienhallinnan toteuttamisessa.
30
Yhtymävaltuusto 2013–2016
Puheenjohtaja
Mikko Savola, Ähtäri
I varapuheenjohtaja Raimo Ristilä, Seinäjoki
II varapuheenjohtaja Raimo Vistbacka, Alajärvi
Jäsenkunta
As.luku
Äänimäärä
Valtuuston jäsen
Varajäsen
Pentti Hietala
Antti-Kalle Levijoki
Helinä Mesiäislehto-Soukka
Päivi Kaartunen
Raimo Vistbacka
Pentti Väänänen
Lasse Anttila
Heli Rajalahti
Raija Isoaho
Mikko Knuutti
Tapio Kallioniemi
Heidi Luuri
Niina Alatalo
Erkki Latukka
Matti Holm
Heidi Joensuu
Juha Mäenpää
Jari Renkola
Timo Tuuri
Ahti Ranto
Raija Viitamäki
Markku Ojala
2014
Alajärvi
Alavus
Evijärvi
Ilmajoki
Isojoki
Isokyrö
Jalasjärvi
Karijoki
Kauhajoki
Kauhava
Kuortane
Kurikka
Lappajärvi
Lapua
Seinäjoki
Soini
Teuva
Vimpeli
Ähtäri
10 265
12 203
2 681
12 123
2 241
4 863
7 938
11
13
3
13
3
5
8
1 443
2
14 026
15
17 054
3 789
14 276
3 301
14 729
60 563
2 281
5 644
3 156
6 271
18
4
15
4
15
42
3
6
4
7
Pirjo-Liisa Ketola
Esa Saarinen
Vesa Ristiharju
Sari Kallio
Juhani Leskelä
Jaakko Pukkinen
Jaakko Rinta
Paula Rinta-Korkeamäki
Petri Huttunen
Kari Lehtimaa
Mervi Kujanpää-Mannila
Johanna Kortesluoma
Harri Salonen
Kyllikki Anttila
Arja Harjunpää
Pentti Pihlajaviita
Heikki Ahola
Taija Hakola
Heikki Santala
Katri Rinta-Hakola
Tarja Tapanainen
Antti Ala-Kokko
Tuure Antila
Kari Kankaanpää
Marketta Kangas
Carita Mäki
Anna-Maija Vuorinen
Sirpa Lammi
Margit Sasi
Merja Liesmäki
Teppo Toivola
Elina Anttila-Varpula
Juha Hietikko
Eija Marttila
Pekka Koskinen
Liisa Ala-Käkelä
Juha Välimaa
Margit Parkkamäki
Eino Korri
Ahti Mäkitarkka
Elina Löytömäki
Sari Kujala
Paavo Lakaniemi
Ari Tuurinmäki
Carita Liljamo
Nuppu Unkuri
Esa Rintala
Matti Kangas
Markku Lahtinen
Jouni Korpela
Kati Ojaniemi
Hanna Mäkynen
Raimo Ristilä
Raimo Mäki-Jaskari
Harry Wallin
Aarne Heikkilä
Hilkka Raitanen
Marjastiina Sorvali
Sauli Virtala
Marja-Leena Rinne
Antti Koivu
Irma Harjula
Paula Kaleva
Irma Åkerblad
Marja-Leena Laakso
Anne Niemi
Hannu Takala
Ossi Jukkala
Heli Jytilä
Seppo Luoma
Elina Pusaa
Mikko Savola
31
Sairaanhoitopiiriin kuului vuonna 2014 yhteensä 19 kuntaa, asukasmäärä oli 198 847. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat nimeävät edustajansa valtuustoon nelivuotiskaudeksi. Valtuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa.
Valtuustossa vuosille 2013–2016 oli 47 jäsentä ja 191 ääntä. Valtuusto kokoontui vuonna 2014 kolme kertaa ja käsitteli yhteensä 49 asiaa. Valtuuston sihteerinä on toiminut hallintojohtaja Johanna
Sorvettula.
Yhtymähallitus 2013–2016
Puheenjohtaja
Aulis Ranta-Muotio, Teuva
I varapuheenjohtaja Harry Wallin, Seinäjoki
II varapuheenjohtaja Petri Salo, Kauhava
Varsinainen jäsen
Varajäsen
Aulis Ranta-Muotio, Teuva
Jaakko Rinta, Isokyrö
Harry Wallin, Seinäjoki
Margit Parkkamäki, Kurikka
Petri Salo, Kauhava
Rauno Laitila, Kuortane
Pirjo Aittoniemi, Seinäjoki
Harri Rajakorpi, Seinäjoki
Juhani Filppula, Ilmajoki
Elina Anttila-Varpula, Kuortane
Liisa Lähdesmäki, Seinäjoki
Raija Viitamäki, Ilmajoki
Anne Niemi, Vimpeli
Elina Löytömäki, Lappajärvi
Lasse Rajala, Lapua
Ville Virrankoski, Kauhava
Marja-Liisa Riihimäki, Lapua
Tiina-Maria Takala, Isokyrö
Hallitus kokoontui vuoden 2014 aikana 13 kertaa ja käsitteli 227 asiaa. Hallitukselle asiat esittelevät
sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki, johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki ja hallintoylihoitaja
Christina Rouvala. Sihteerinä ja reaaliaikaisten pöytäkirjojen kirjoittajana toimi hallintojohtaja Johanna Sorvettula, jolla on ollut läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokouksissa oli käytössä sähköinen kokousmenettely.
Valtuuston toimintakaudekseen valitsema hallitus valvoo sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien etua.
Hallitus johtaa ja kehittää sairaanhoitopiirin toimintaa strategian mukaisesti ja vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, toimeenpanosta ja laillisuuden valvonnasta.
Sairaanhoitopiirin johtoryhmä
32
Sairaanhoitopiirin johtaja
Jaakko Pihlajamäki
Johtajaylilääkäri
Hannu Puolijoki
Hallintoylihoitaja
Christina Rouvala
Hallintojohtaja
Johanna Sorvettula
Va. henkilöstöjohtaja
Kari Jokinen
Talousjohtaja
Miia Kiviluoto
Operatiivisen toiminta-alueen johtaja
Mikael Leppilahti, jonka sijaisena 1.8.2014 lähtien Matti Viitanen
Konservatiivisen toiminta-alueen johtaja
Heikki Suoyrjö
Psykiatrisen toiminta-alueen johtaja
Antero Lassila
Päivystyskeskuksen toiminta-alueen johtaja
Jari Nyrhilä
Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen johtaja
Reino Raninen
Tukipalvelujen toiminta-alueen johtaja
Tapio Niemi
Pääluottamusmies, JHL
Rauno Viitasaari
Kehitysjohtaja
Teemu Puolijoki
Tietohallintojohtaja
Ari Pätsi
Toimintayksikköjohtaja, Aksila
Matti Rekiaro
Johtoryhmän kokoonpanoa täydennettiin hallituksen 31.3.2014 päätöksellä kehitysjohtajan, tietohallintojohtajan ja Aksilan toimintayksikköjohtajan osalta.
Sairaanhoitopiirin johtoryhmä kokoontui kertomusvuonna 22 kertaa ja käsitteli yhteensä 196 asiaa. Johtoryhmän sihteerinä toimi hallintosihteeri Taina Näykki. Johtoryhmä käsittelee sairaanhoitopiirin strategian ja toiminta- ja taloussuunnitelman, hallitukselle esitettävät merkittävät asiat, suuret
hankinnat ja projektit, sairaanhoitopiirin organisaation ja hallinnon päälinjat sekä henkilöstöhallinnon linjakysymykset. Johtoryhmän toimintaa johtaa sairaanhoitopiirin johtaja.
Sairaanhoitopiirissä toimii johtajisto, johon kuuluvat toiminta-aluejohtajat, lääketieteellisten toiminta-alueiden ylihoitajat, hallinnon johtajat ja päälliköt sekä henkilöstön edustajat. Johtajiston kokoukset korvattiin v. 2014 kolmella informaatio- ja keskustelutilaisuudella. Tilaisuuksissa käsiteltiin
seuraavia ajankohtaisia aiheita: Riskienhallinta ja sisäinen valvonta, Kevan Kaari-laskuripalvelu sekä
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Johtajiston puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin
johtaja ja sihteerinä hallintosihteeri Taina Näykki.
Tilintarkastaja
Vuoden 2014 hallinnon ja talouden tarkastamisesta on vastannut Deloitte JHTT-yhteisö Oy 29.9.2014
allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti. Vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii KHT, JHTT Anu
Servo ja avustavana tilintarkastajana asiantuntija Jarkko Saarela.
Tarkastuslautakunta 2013–2016
Puheenjohtaja
Juhani Leskelä, Isokyrö
Varapuheenjohtaja Markku Lahtinen, Seinäjoki
Varsinainen jäsen
Varajäsen
Juhani Leskelä, Isokyrö
Juhani Kivipelto, Kurikka
Markku Lahtinen, Seinäjoki
Raija Hakola, Kurikka
Tuula Hyrsky, Kauhava
Ahti Ranto, Ilmajoki
Niina Alatalo, Evijärvi
Anita Ammesmäki, Vimpeli
Rauno Perämäki, Kuortane
Jorma Varpula, Kurikka
Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana yhdeksän kertaa ja käsitteli yhteensä 53 asiaa.
Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi sisäinen tarkastaja Kari Jokinen, 1.6.2014 alkaen hallintopäällikkö Tiina Murtonen.
Henkilöstö- ja palkkajaosto 2013–2016
Puheenjohtaja
Aulis Ranta-Muotio, Teuva
Varapuheenjohtaja Liisa Lähdesmäki, Seinäjoki
Varsinainen jäsen
Varajäsen
Aulis Ranta-Muotio, Teuva
Anne Niemi, Vimpeli
Liisa Lähdesmäki, Seinäjoki
Petri Salo, Kauhava
Harry Wallin, Seinäjoki
Marja-Liisa Riihimäki, Lapua
Palkkajaosto kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa ja käsitteli yhteensä 29 asiaa.
Jaoston esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimi va. henkilöstöjohtaja Kari Jokinen. Läsnäolo- ja
puheoikeus on ollut myös sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäellä, johtajaylilääkäri Hannu
Puolijoella ja hallintoylihoitaja Christina Rouvalalla.
Tilivelvolliset
Kuntalain mukaan ne viranhaltijat, jotka ovat toimielinten esittelijöitä ja joilla on vastuu valtuuston
toimintaa ja taloutta koskevien päätösten toteuttamisesta, ovat tilivelvollisia. Tilivelvollisuus määritellään suhteessa valtuustoon ja valtuusto viimekädessä päättää tilivelvolliset. Muodollisen virkaaseman mukaan tilivelvollisia ovat ylin johto, johtavat viranhaltijat ja toiminta-aluejohtajat.
Sairaanhoitopiirin valtuuston 5.3.2012 §:ssä 9 määrittelemät tilivelvolliset ovat:
• Sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenet
• Hallituksen esittelijät ja sen jaoston esittelijät
• Hallintosäännön 24§:ssä todetut viranhaltijat: sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, hallintojohtaja, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja sekä toiminta-aluejohtajat.
33
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Huhtalantie 53, 60220 Seinäjoki
puh. 06 415 4111 (vaihde), fax 06 415 4351
www.epshp.fi
Painopaikka: Multiprint, Vaasa 2015