Terveydenhuollon
palveluvalikoimaneuvosto
Erityisasiantuntija Sari Koskinen
16.4.2015
Mikä ihmeen palveluvalikoima?
Suomen julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoima:
lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu
• sairauksien ennaltaehkäisy
• sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset ja taudinmääritys
• hoito
• kuntoutus
Palveluvalikoima sisältää julkisen terveydenhuollon palvelut ja
sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset (Kela-korvaukset).
Potilasdirektiivi palveluvalikoiman taustalla
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2011/24/EU, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat
ylittävässä terveydenhuollossa (9.3.2011), 7 artikla 3
kohta:
Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää joko
paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla,
millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on
oikeutettu saamaan korvauksen kustannuksista, ja
näiden korvausten taso, riippumatta siitä, missä
terveydenhuolto tarjotaan.
Sari Koskinen
Mihin palveluvalikoimaa siis sovelletaan?
 Mitä julkisen terveydenhuollon palveluja tulisi tarjota?
– terveydenhuolto tekee konkreettiset päätökset järjestämisestä
 Onko yksittäisellä potilaalla oikeus saada tietty hoito
julkisessa terveydenhoidossa Suomessa?
– terveydenhuollon ammattihenkilö soveltaa
– mahdollisuus poiketa eräin edellytyksin (TervHL 7a § 3 mom,
mm. sairauden henkeä uhkaavuus)
 Onko yksittäisellä potilaalla oikeus sv-korvaukseen
toisessa EU-maassa toteutetusta hoidosta?
─ Kela soveltaa
Sari Koskinen
Yksi ja sama palveluvalikoima rajojen sisä- ja
ulkopuolelle
• Hoito toisessa EU-maassa korvattava kuten se korvattaisiin
kotimaassa toteutettuna
• Edellyttää sen määrittelemistä minkälaiset hoidot korvataan
kotimaassa
• Aikaisemmin Suomessa ei ole kokonaisvaltaisesti määritelty
palveluvalikoimaa
• Vaikka direktiivi taustalla, määrittely tehdään myös kotimaista
tarvetta varten
• Palveluvalikoiman määrittely yhdenmukaistaa palvelujen
tarjontaa ja siten edistää yhdenvertaisuutta maan eri osien
välillä
Tekijöitä, jotka ovat mahdollisesti ohjanneet
potilaiden hoitoonottamista silloin, kun ei ole ollut
yhteisiä kriteerejä:








potilaan ikä
satunnainen priorisointi
arvonta
hoitoontulojärjestys
potilaan ”hyödyllisyys”
potilaan ”syyllisyys”
hintapriorisointi
yms.
Sari Koskinen
Vertikaalinen vs. horisontaalinen priorisointi:
yhden sairausryhmän sisällä vs. sairauksien välillä
VERTIKAALINEN: yksi sairaus,
hoidon rajaus esim. sairauden
asteen perusteella
HORISONTAALINEN: eri
sairauksia, hoidon rajaus
sairauden/terveysongelman
perusteella
Sari Koskinen
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto
 Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä, mutta
ratkaisuissaan itsenäinen
 tehtävänä on seurata ja arvioida terveydenhuollon
palveluvalikoimaa
 antaa suosituksia terveyden- ja sairaanhoidon
toimenpiteiden, tutkimusten sekä hoito- ja
kuntoutusmenetelmien kuulumisesta
palveluvalikoimaan tai
 rajaamisesta pois palveluvalikoimasta
Sari Koskinen
Palveluvalikoimaneuvoston tehtävät
 määritellä palveluvalikoiman sisältö ja soveltamisperiaatteet sekä
päivittää niitä määräajoin
 päättää palveluvalikoman määrittelyn periaatteista
 arvioida ja ilmaista mitkä hoidot eivät vaikuttamattomina ja
kustannuksiltaan kohtuuttomina kuulu palveluvalikoimaan
 nimetä tarkempia määrittelyjä tarvitsevat hoidot ja potilasryhmät
ja tehdä määrittelyt
 antaa Kelan tai muun viranomaisen pyynnöstä lausuntoja
palveluvalikoiman periaatteista, tulkinnasta ja soveltamisesta
 osallistua asiantuntijana keskusteluun
 seurata muiden EU-maiden toimintaa
 laatia itselleen työjärjestys ja vuosittainen työsuunnitelma
 koota asiantuntijaverkosto
Neuvoston kokoonpano
 Puheenjohtaja STM:n kansliapäällikkö
 15 jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä
 Jäsenistössä oltava edustettuna sosiaali- ja
terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto,
Kansaneläkelaitos, Suomen Kuntaliitto ry,
 Fimea
 Lisäksi tulee olla lääketieteen, hammaslääketieteen,
hoitotyön, oikeustieteen, terveystaloustieteen sekä
suomalaisen terveydenhuolto- ja
sosiaaliturvajärjestelmän asiantuntemus
Sari Koskinen
TERVEYDENHUOLLON PALVELUVALIKOIMANEUVOSTO 12.6.2014−11.6.2017
Puheenjohtaja Päivi Sillanaukee
Jäsen
Varajäsen
Varapj Kirsi Varhila (STM)
Päivi Voutilainen (STM)
Ilona Autti-Rämö (KELA)
? (STM)
Tapani Keränen (THL)
Marjukka Mäkelä (THL)
Markus Henriksson (Valvira)
Tarja Holi (Valvira)
Päivi Koivuranta-Vaara (Kuntaliitto)
Tuula Kock (Kuntaliitto)
Eeva-Sofia Leinonen (Fimea)
Vesa Kiviniemi (Fimea)
Kari-Matti Hiltunen (lääketiede)
Sari Mäkinen (lääketiede, pth)
Vesa Kataja (lääketiede)
Jorma Penttinen (lääketiede)
Ulla Keränen (lääketiede)
Aki Lindén (lääketiede)
Aino-Liisa Oukka (lääketiede)
Susanna Yli-Luukko (lääketiede)
Samuli Saarni (lääketiede)
Jussi Vahtera (lääketiede)
Mirva Lohiniva-Kerkelä (oikeustiede)
Kari Paaso (oikeustiede)
Taina Remes-Lyly (suun th, pth)
Risto-Pekka Happonen (suun th)
Pekka Rissanen (terveystaloustiede)
Marja Blom (terveystaloustiede)
Carola Wärnå-Furu (hoitotyö)
Tuula Hakala (hoitotyö, pth)
Palveluvalikoimaneuvoston
tukena sihteeristö ja asiantuntijaverkosto
 Pysyvä sihteeristö (3,5 htv)
• pääsihteeri Jaana Leipälä
• erityisasiantuntijat Sari Koskinen ja Reima Palonen
• assistentti Hang Pham (0,5 htv)
 Asiantuntijaverkosto
• rakentuu vähitellen
Tällä hetkellä työn alla
1. Mistä aihe-ehdotukset ja miten valita niistä
käsiteltävät?
2. Käsittelyn vaiheet
3. Suositusten laatimisen periaatteet ja
menetelmät
4. Suositusten rakenne ja julkaisu
Sari Koskinen
Terveydenhuoltolaki 7a §
Palveluvalikoiman sisältö ja kriteerit
Lääketieteellisesti ja
hammaslääketieteellisesti
perusteltu
Vaikuttavuus!
 sairauksien ennaltaehkäisy
 sairauden toteamiseksi tehtävät
tutkimukset ja taudinmääritys
 hoito
 kuntoutus
JOS TOIMINNASTA EI SEURAA:
• kohtuuttoman suuri riski
potilaalle terveyshyötyyn nähden
•
kohtuuttomat kustannukset
terveyshyötyyn nähden
Turvallisuus!
Hyväksyttävät
kustannukset!
Sari Koskinen
Nykyisin sovellettavia käytäntöjä linjaavia kansallisia suosituksia
Vastuutaho
Päivitys
Perusta ja
prosessit
Käypä hoito suositukset
(n=101)
Suomalainen
Lääkäriseura
Duodecim ja
erikoislääkäriyhdistykset
5 vuoden
sisällä
julkaisusta
Systemaattinen
tiedonhaku, kriittinen
arviointi, suositusten
laatimisen prosessi
kuvattu
HALO-suositukset
(n=53)
THL(Finohta) ja
kliin. asiantuntijat
kokoavat näytön,
HALO-NK (shp:n jyl:t)
antaa suosituksen
Voimassa 3
vuotta,
päivitys
tarvittaessa
Systemaattinen
tiedonhaku, kriittinen
arviointi, suositusten
laatimisen prosessi
kuvattu
Joitakin osia
päivitetty
Tavoitteena hoitoonpääsyn
tasavertainen
turvaaminen,
säätelee hoidon
porrastusta/pth-eshtyönjakoa,
terveysongelmien valinnan
ja kriteerien määrittelyn
periaatteita ei ole julkaistu
Yhtenäiset
STM
kiireettömän hoidon
perusteet (alun
perin n=193, nyk.
>200)
Käypä Hoito ja Kuntoutus
 51 suosituksessa sivuttu kuntoutusta
 Esim. kuntoutus / Keliakia
– Ensitietokurssit kaikille vuoden kuluessa diagnoosista
– Sopeutumisvalmennuskurssit ainakin ongelmatilanteissa
1.10.2014
Sari Koskinen
Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet
 kuntoutusta ei erikseen omana suosituksenaan
 apuvälineisiin liittyen todetaan yleisesti käytön
opastamisesta ja muuten määritellään kenelle
apuvälineitä suositellaan annettavaksi.
 esim. ortopedian suosituksissa ei oteta kantaa
kuntoutukseen, vaan suositukset keskittyvät
hoitoonpääsykriteerien määrittelemiseen
 esim. lonkan nivelrikon kiireettömän leikkaushoidon
kriteereissä on pisteytetty vaivan aiheuttamaa haittaa
1.10.2014
Sari Koskinen
Mihin kysymyksiin palveluvalikoimassa ei
oteta kantaa?
 Järjestämisvastuu
 Tuottamisvastuu
 Terveydenhuollon johtaminen, organisointi ja eri
tahojen yhteistyö
 Rahoitus ja asiakasmaksut
 Terveydenhuollon valvonta
 Henkilökunnan määrä ja osaamistaso
 Ei kehitetä lääketiedettä, vaan suomalaista julkista
terveydenhuoltoa
– koetetaan löytää kulloinkin paras tieto käyttöön
Sari Koskinen
Mikä muuttuu I
 Palveluvalikoiman säätämisen pontimena potilasdirektiivi, tarkoitus
yhtenäistää myös kotimaisia terveydenhuollon palveluita.
Suomessa ei ole aikaisemmin kattavasti määritelty julkisesti
rahoitetun terveydenhuollon palveluihin kuuluvia menetelmiä.
 Tavoitteena on, että käytettävät terveydenhuollon palvelut ovat
laadukkaita, turvallisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita.
Palveluvalikoiman ulkopuolelle rajataan hoidot, jotka eivät täytä
näitä kriteerejä.
=> Kotimainen potilaan valinnanvapaus: Palveluvalikoima
raamittaa sitä, mitä hoitoja eri palveluntuottajat voivat julkisin
varoin tulevaisuudessa tuottaa ja siten määrittely
yhdenmukaistaa palvelujen tarjontaa maan eri osissa.
=> Potilaiden halu hakeutua muiden palveluntuottajien luokse
hoitoon saadakseen jotakin tiettyä hoitoa vähentyy, kun samat
hoidot suositellaan järjestämään yhdenvertaisesti kaikkien
vastaavia palveluita tuottavien toimijoiden toimesta
Sari Koskinen
Mikä muuttuu II
 Terveydenhuollon hoitovalinnat tulevat näkyvämmiksi =>
piilopriorisoinnista avoimeen valintojen tekemiseen
 Potilaan valinnanvapauden lisääntymisen toteuttaminen
selkiytyy, kun on määritelty mihin ulkomailla (EU- ja ETA-maat)
annettuihin hoitoihin voi saada korvauksia ja mitä palveluja kuuluu
kotimaassa julkisin varoin kustannettaviin th-palveluihin
 Päättäjien rooli helpottuu terveydenhuollon resurssien
kohdentamisessa, kun on olemassa suositus palvelujen
valikoimaksi - Toiminnan alkuvaiheessa palveluvalikoima on
luonteeltaan suositus, mutta myöhemmässä vaiheessa sen
sitovuutta pyritään lisäämään. Tavoitteena palvelukorityöryhmän
ehdotusten mukaisesti saada suosituksille tulevaisuudessa
juridisesti sitovampi muoto.
 Palveluvalikoima voi tuoda sellaisia uusia menetelmiä
(tutkimuksia, hoitoja ja kuntoutusta) kaikkien ulottuville, joiden
on todettu olevan vaikuttavia ja kustannuksiltaan perusteltuja,
mutta joita ei aiemmin ole yleisesti käytetty.
Sari Koskinen
Entä potilaat, kuunnellaanko heitä?
 nykyisessä neuvostossa ei ole potilaiden edustusta
 neuvosto nimesi potilaat ja heidän omaisensa
tärkeimmäksi sidosryhmäksi kollegojen jälkeen
 potilaiden kuulemista edellyttävät
•
•
•
•
demokratia
kansalaiset ovat terveydenhuollon maksajia ja käyttäjiä
yhteiskunnallisten arvojen integroiminen päätöksentekoon
potilailla on tietoa/kokemuksia joita asiantuntijoilta puuttuu
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
 neuvosto keskustelee ja kuulee potilaita ym.
sidosryhmiä
• tapaamiset, keskustelutilaisuudet, esim.
tämänpäiväinen
• avoin seminaari vuosittain (ensimmäinen järjestettiin
19.11.2014)
• neuvoston suositukset julkaistaan nettisivuilla
luonnoksina, joita kuka tahansa voi kommentoida
• suosituksista päätetään vasta kommenttien jälkeen
• keskeisten sidosryhmien kuuleminen jaostoissa ja
neuvostossa mahdollista käsiteltävien aiheiden
mukaan
Palveluvalikoimaneuvoston viestinnän
periaatteet








avoimuus (kuuleminen, perustelut)
vuorovaikutteisuus
luotettavuus
riippumattomuus
nopeus, ajantasaisuus
ymmärrettävyys, selvyys
monikanavaisuus
tasavertaisuus (että kaikilla on mahdollisuus
saavuttaa tietoa jotakin kanavaa pitkin)
23
Tähänastista ja tulevaa toimintaa
2014








toimikausi alkoi 12.6.2014
ensimmäinen kokoontuminen 12.9.2014
ensimmäinen varsinainen kokous 17.10.2014
perustettiin ensimmäiset jaostot
nimettiin ensimmäiset pysyvät asiantuntijat
järjestettiin ensimmäinen avoin seminaari
pohdittiin palveluvalikoiman määrittelyn periaatteita
vaikuttavuuden, turvallisuuden ja kustannusten lisäksi sairauden
vakavuus/vaikeusaste huomioitava
2015






pidetty kokoukset tammi- ja maaliskuussa , neljä muuta tulossa
valmistelussa lausuntoja
silmätauteihin, miesten sterilisaatioon ja suun terveydenhuoltoon liittyviä aiheita
verkkosivut julkistetaan
sidosryhmätapaamisia
neuvoston työseminaari toukokuussa, mm. perehtymistä tutkimustiedon
hyödyntämisen keinoihin ja mahdollisuuksiin
 avoin seminaari (loka-marraskuussa)
Palveluvalikoimaneuvoston omat
verkkosivut tekeillä
www.palveluvalikoima.fi
Yllä oleva osoite vie toistaiseksi STM:n nettisivuille, josta löytyy
perustietoja palveluvalikoimaneuvostosta. Omat verkkosivumme
avautunevat ennen kesää.
Vuonna 2014 toimintansa aloittanut rajat ylittävän terveydenhuollon
yhteyspiste toteuttaa yhteistyössä STM:n, THL:n ja Kelan kanssa uuden
www.hoitopaikanvalinta.fi -verkkopalvelun. Verkkopalvelussa on tietoa
terveydenhuollon kansallisesta valinnanvapaudesta ja rajat ylittävästä
terveydenhuollosta. Palvelu julkaistaan 30.9.2015.
Palveluvalikoima on vähitellen täydentyvä ja
päivittyvä kokonaisuus =>
Työ on jatkuvaa.
Odotusta ilmassa
…Mitä
seuraavaksi?
Sari Koskinen