17.3. - Rautatievirkamiesliitto ry
RVL RAUTATIEVIRKAMIES r au tatie v ir k a miesliiton jä sen lehti 1 2014 Finrailin irtautuminen mietityttää liikenneohjaajia Kuvat Seppo Juselius sivu 6 Talvipäivät -80-luvun hengessä sivu 24 Ennakkoilmoitusjärjestelmä uudistuu sivu 12 Työttömien tukiyhdistys työttömien tarpeisiin sivu 21 ►Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius 040 073 7832 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä 040 547 9049 Järjestösihteeri Soile Olmari 040 771 7017 Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin 040 862 0951 Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä 040 866 3380 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 2 ilmestyy 16.6.14 Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari 040 771 7017 [email protected] Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Todellinen vaikuttaja laittaa itsensä likoon E lämme aikaa, jolloin kyseenalaistetaan niin yhteiskunnallisia kuin työelämän toimintamalleja. Ellemme kyseenalaista ja muuta sekä ajatustapaamme ja toimintaamme, putoamme helposti kiihtyvän kehityksen kelkasta. Yhteiskunnallisten muutosten ja taloudellisen murroksen keskellä tarvitaan nopean ja joustavan ajattelun lisäksi tietoa ja taitoa tehdä tarvittavat suunnanmuutokset. Niin loppuun kulunut sana kuin ketterä onkin, se on kuitenkin oivallinen sana kuvaamaan tätä tilannetta. Mutta, mutta, meillä kaikilla ei ole tarvittavia ”pelimerkkejä” eli resursseja, rahaa, kykyä edes hoksata riittävän ajoissa mihin suuntaan ja minkä välineiden avulla olisi luovittava. Jos yksilöllä pelimerkit ovatkin kohdillaan, voimme isomman yhteisön jäsenenä joutua hidastamaan vauhtiamme. Meidän on usein tyytyminen ratkaisuihin, jotka eivät ole täysin mieleemme. Sanalla sanoen koko ajan on oltava hereillä. Olemme valinneet henkilöt Suomen eduskuntaan pysymään hereillä ja tekemään hallituksen avulla meidän yksilöiden elämään vaikuttavia tarpeellisia ratkaisuja. Jos minä yksilönä olen tyytymätön ratkaisuihin, voin neljän vuoden välein vaikuttaa äänestämällä. Toki voin esittää mielipiteeni tänä päivänä hyvinkin monen eri välineen kautta ja koota saman mielisiä ryhmiä asiani tueksi. Seuraavan kerran pääsen äänestämään toukokuussa, kun voin valita mielestäni parhaan edustajan viemään suomalaisten näkökulmia EU:n parlamenttiin. Toivottavasti te muutkin äänestätte. Olen ehkä vanhanaikainen, mutta uskon demokraattiseen vaikuttamiseen. Räksyttävänä rakkina on helppo haukkua, mutta todellinen vaikuttaminen vaatii tänäkin päivänä usein itsensä likoon laittamista. Näin myös ammattijärjestöissä. Toiminnassa tarvitaan ideoivia, luovia ja rakentavasti kyseenalaistavia henkilöitä, joilla on perustellut näkemykset ja jotka ovat valmiita tekemään työtä muutoksen eteen. Rautatievirkamiesliitossa maaliskuu on vuosikokousten aikaa. Jotta liitto voisi osastojensa avulla tarkistaa suuntaa, tarvitaan toimivia jäseniä. Osastojen johtokunnissa, liiton hallituksessa ja liittovaltuustossa päättävät jäsenet. ”Liitto” tekee, mitä jäsenet demokraattisesti päättävät. Myös luottamusmiehet ovat jäsenten valitsemia tai jos ehdolla on vain yksi henkilö, häneen on tyytyminen. Mitä liitto tekee? Ei ole olemassa mitään epämääräistä liittoa, joka tekisi tai jättäisi tekemättä jotain. On olemassa luottamushenkilöt ja liiton palveluksessa olevat ”työrukkaset”, jotka tekevät mitä jäsenet edustajiensa välityksellä mahdollistavat. Jäsen, kun sinulla on liiton toiminnan kehittämisestä ajatuksia, miksi tyytyisit vain räksyttämään? Osallistu ja vaikuta. Olet enemmän kuin tervetullut. ■ Soile Olmari päätoimittaja [email protected] ►Tässä numerossa 1 / 2014 Liikenneohjaajat odottavalla kannalla 6 Liikenneohjaajat ympäri Suomen odottavat, mitä tuleman pitää, kun Finrail irtautuu VR:stä valtion omistajaohjauksen alaisuuteen todennäköisesti 2015 vuoden alussa. Niin myös Kouvolan liikenteenohjauskeskuksessa työskentelevät. Finrailissa kehittämisen meininki 10 Riitta Talvenlahti aloitti henkilöstöjohtajana Finrail Oy:ssä viime syksynä: - Koska olen HRihminen henkeen ja vereen kiinnostuin tästä tehtävästä. Olen muutostilanteita rakastava ja pidän siitä, että asioita kehitetään. Työssään hän painottaa muun muassa esimiestyötä. Oulun operaatiopisteessä hyvä henki 20 Jarmo Anttila on työskennellyt VR:n Oulun operaatiopisteessä ryhmäesimiehenä vuodesta 2010: - Työporukkamme on loistava hengeltään. Oulussa tavaraliikenne on hyvin pitkälle alueen sisäistä liikennettä ja vain meillä on tämän alueen tietotaito. ►Muut jutut 05 pelisääntöihin tarkennuksia Sopimus- ja neuvottelujärjestelmää uudistetaan. 08Rautatieturvalaitteista käsi- ja oppikirja Katsaus turvalaitteiden perusteisiin ja toimintaan. 14Rata 2014 Rautatiet muutoksessa – tulevaisuuden näkökulmia avajaisissa. 22JHL:n työttömyyskassa Sähköiset palvelut osoitteessa www.jhl.fi/tyottomyyskassa. 23Eläkeläisten kuntolomatuet Lähetä hakemuksesi 30.4.2014 mennessä. 26Opiskelua Kiljavan opistolla Sääksjärven rannalla kokoontuu viikoittain toistasataa opiskelijaa. 27Lähikuvassa Outi Mietala Työhyvinvointi sydämen asia. ►Hyvä ajatus ►Palstat ”Nyt omana yhtiönä Puheenjohtajan palsta näyttäisi olevan Luottamuksella: Hannu-Pekka Mäkelä, Finrail Oy 09 enemmän Luottamuksella: Henry Kulin, VR-Yhtymä Oy mahdollisuuksia Leikkeet19 vaikuttaa.” Jutunjuuri 04 18 30 sivulla 9 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 3 ►Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja [email protected] Työryhmiä ja organisaatiomuutoksia T yömarkkinoiden yksi suuri kysymys lähitulevaisuudessa on eläkeuudistus ja siihen liittyen työurien pidentäminen. Mekaaninen eläkeiän ylärajan nostaminen ei ratkaise mitään, kun eletään yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten aikakautta. Varsinkin vuorotyöntekijöiden osalta työssä jaksaminen on suuri kysymys ja siihen pitää panostaa. Toinen perustavaa laatua oleva kysymys on neuvottelujärjestelmän uudistaminen. SAK:n tavoitteita näissä neuvotteluissa on muun muassa se, että lakko-oikeutta ei saa rajoittaa ja alipalkkaus pitää kriminalisoida. Työehtosopimusneuvotteluissa Palvelualojen työnantajaliiton (PALTA) kanssa sovituista työryhmistä on osa jo loppusuoralla. Vuosilomalain muutos sairauslomien karenssin ja vuosiloman siirto-oikeuden osalta on kohta valmis. Samoin luottamusmiesjärjestelmän kehittämistyöryhmä on edennyt työssään. Työaika- ja suunnittelujärjestelmän kehittämistyöryhmä ei ole vielä kokoontunut. Kaikkien työryhmien tuloksista tullaan tiedottamaan myöhemmin. Lippuja R-kioskeista, toimintojen keskittämistä VR Matkustajaliikenteen sopimus R-kioskin kanssa junalippujen myymisestä on puhuttanut lipunmyyjiä. Asiaa on valmisteltu VR:n ja R-kioskin välillä jo kauan. Ensimmäisen kerran RVL kuuli asiasta kesäkuussa 2013 ja varsinainen info-yt käytiin 12.2.2014. VR oli ilmoittanut, että asia oli salainen sen julkistamiseen saakka, joten myös luottamusmiestemme suut oli tukittu sen asian suhteen, eikä RVL voinut asiaa kommentoida. Koska kyseessä on alihankinta, työnantajalla ei ole neuvotteluvelvollisuutta, vaan ainoastaan informaatiovelvollisuus. Alihankinnalla ei ole VR:n ilmoituksen mukaan vaikutusta asemien lipunmyyntihenkilöstöön. 4 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 Ikäväksi asian tekee se, että VR on irtisanonut omaa lipunmyyntihenkilöstöään ja tarjoaa nyt samaa työtä ulkopuoliselle yrittäjälle. Toisaalta ei voi kieltää sitä tosiasiaa, että matkustajien ostokäyttäytyminen on totaalisesti muuttunut uusien myyntikanavien myötä. Elämme muutenkin jatkuvien organisaatiomuutosten ja keskittämisen aikaa. VR on ilmoittanut myös operaatiopisteiden työn keskittämisestä Helsinkiin, vaikka nykyinen organisaatio on vasta muutaman vuoden vanha. Vahinko, sillä alueellinen suunnittelu ja ohjaus ovat toimineet hyvin, enkä usko jatkuvien muutosten tekevän hyvää kenenkään työmotivaatiolle. RVL neuvottelee jäsenistön työehtosopimuksen Aina välillä tulee kysymyksiä, miksi kuulua liittoon, kun emme ole pystyneet vaikuttamaan esimerkiksi irtisanomisiin. On totta, että laki on monessa asiassa turhankin suopea työnantajan toimille. Pitää muistaa kuitenkin myös, että korkea järjestäytymisaste auttaa meitä pitämään työehtosopimuksemme nykyisellä hyvällä tasolla. Yleinen työttömyyskassa (YTK) tai muut ammattiliitot eivät neuvottele RVL:n työehtosopimusta, vaan RVL neuvottelee sen itse. Finrailin osalta voidaan todeta, että irrottautuminen VR:stä tulee mitä todennäköisimmin tapahtumaan vuoden 2015 alusta. Sopimatta on edelleen vapaalippumenetyksen kompensoiminen. Finrailin ja liikenneviraston välinen rahoitussopimus on tehty, joten ilmeisesti pääsemme lähiaikoina neuvottelupöytään myös matkalippuasiasta. Huhtikuun 24. on valtuuston sääntömääräinen kokous, jossa käsitellään muun muassa RVL tilinpäätös. RVL:n talous on hyvä; jäsenmaksujen vähetessä olemme tehneet päätöksiä sopeuttaa toimintaamme suhteessa tuloihimme. Edunvalvonta ei ole tästä kärsinyt. Tosiasia on, että jäsenmaksutuotot eivät ole aikoihin riittäneet toiminnan kulujen kattamiseen, vaan niitä on maksettu sijoitusomaisuuden tuotoilla. Liiton toimiston mahdollinen muutto Kaisaniemenkadulta SAK:n muiden kuljetusliittojen yhteyteen Hakaniemeen on vielä epäselvää. Tosiasia on myös se, että omistamamme tilat Kaisaniemenkadulla joutunevat lähivuosina suurien remonttien alle. Se, missä liiton toimisto sijaitsee, ei ole oleellista, vaan se miten luottamusmiehet ja muut toimijat työnsä tekevät. ■ Pelisääntöihin tarkennuksia Teksti Leena Seretin Kuva Heli Saarela T yöpaikan neuvottelusuhteisiin tarvitaan nykyistä toimivammat pelisäännöt, sillä tieto ei kulje, painostus heikennyksiin on yleistä ja sopimuksia rikotaan, tiivistää edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki SAK:sta. Hän toimii SAK:n veturina sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistusneuvotteluissa. Työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä päätettiin ottaa luupin alle työelämäneuvotteluiden pelisäännöt. Kolmenkymmenen henkilön ryhmässä edustettuina ovat keskusjärjestöt ja liitot. Suuren työryhmän apuna on pienempi keskusjärjestövetoinen porukka. Aikaa työlle on syksyn loppuun. Janne Metsämäki Peruskysymysten äärellä Pelisääntökeskustelua viritteli näkyvästi työnantajapuoli, joka on puhunut julkisuudessa roimasta lakkosakkojen korottamisesta. Lakkosakkoihin ja sen myötä lakko-oikeuteen puuttuminen merkitsisi koskemista perustuslaillisiin ihmisoikeuksiin ja Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Peruskysymysten äärellä työryhmä pyörii muutoinkin. Yhtenä kivenä kengässä on työnantajien yleistyvä sopimusshoppailu eli hinku vaihtaa yksipuolisesti työehtosopimusta halvempaan mahdolliseen. Sopimusshoppailuun puuttuminen saattaa merkitä työehtosopimuslain uudistamista. Laki on vuodelta 1946, mutta sitä on ajan saatossa täsmennetty ja päivitetty. - Yksi pintaan noussut ilmiö on turvaamistoimi, jota työnantajat yrittävät ujuttaa työrauhajärjestelmään. Sinne se ei alkuperäisen tarkoituksen mukaan kuulu, vaan työtuomioistuin ratkoo työehtosopimuksiin liittyvät erimielisyydet ja työmarkkinaosapuolten väliset kiistat. Laki työriitojen sovittelusta saattaa siis myös olla muutospaineissa: - Yhä yleisempää on, että työnantaja ei maksa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkansaaja saa kyllä omansa käräjäriidan jälkeen, mutta työnantajalle ei koidu mitään sanktiota. Alipalkkauksen kriminalisointi nousee varmasti esille pelisääntökeskustelussa, Metsämäki puntaroi. Vuoropuhelulla eteenpäin Palkansaajien tyytymättömyys nykytilanteeseen käy ilmi SAK:n luottamushenkilöpaneelin tuoreesta tuloksesta. Kolmannes SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoo työnantajansa rikkovan lakeja ja sopimuksia. Joka viides on kokenut työnantajan painostavan työehtojen heikennyksiin. - Palkansaajilla ei ole tällä hetkellä muuta keinoa kuin ulosmarssi, kun työehtoja sopimusten voimassa ollessa yritetään heikentää. Pelisääntökeskustelussa pitäisi päästä kiinni lakkojen perimmäisiin syihin. Usein kyse on siitä, että tieto työpaikalla ei kulje, työnantaja ei noudata sopimuksia ja työnantajien tulkintaetuoikeus painaa liikaa. - Asioita voidaan niin halutessa hoitaa vuoropuhelua, luottamusta ja keskinäistä kunnioitusta lisäämällä. Välttämättä ei tarvita pykälien nikkarointia, jos tahtoa uudenlaiseen sopimuskulttuuriin löytyy puolin ja toisin, Metsämäki arvioi. Hän toivoo, että työmarkkinaosapuolet löytävät keskenään ratkaisut pelisääntöjen täsmennyksiin, eikä poliittinen valta puutu asiaan. Se on ollut maan tapa sopimiseen perustuvassa suomalaisessa työmarkkinakulttuurissa. Janne Metsämäen lisäksi pelisääntötyöryhmässä ovat SAK:laisesta kentästä puheenjohtajat Ann Selin (PAM), Marko Piirainen (AKT), Riku Aalto (Metalliliitto) ja Jarkko Eloranta (JHL) sekä työehtoasiantuntija Katarina Murto (SAK). ■ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 5 Kouvolan liikenneohjaajat odottavalla kannalla Teksti ja kuvat Soile Olmari Kouvolan liikenteenohjauksessa on haastattelupäivänä rauhallinen tunnelma. Liikenne sujuu normaalisti ja meneillään on työvuoron vaihto: - Meillä on huippuosaajat, kehuu vuoroesimies Ilkka Kokkonen työkavereitaan. K ouvolan liikenteenohjauskeskuksessa työskentelee 82 Finrail Oy:n kirjoilla olevaa henkilöä. Huhtikuussa aloittaa neljä uutta liikenneohjaajaa, joilla on meneillään työssä oppimisjakso. Tammikuussa vakituisena vuoroesimiehenä aloittanut Ilkka on toiminut liikenteenhoitotehtävissä vuodesta 1982 ensin liikennevirkamiesharjoittelijana ja sitten liikenneohjaajana. Liikenneohjaajat ovat nyt työskennelleet vähän yli vuoden Finrailin kirjoilla. Miten siirto on vaikuttanut? - Me vastaamme junaliikenteestä ja operaattori eli operaatiokeskus Helsingissä hoitaa poikkeustilannejärjestelyt, jos esimerkiksi kalusto hajoaa. Työmme on selkeytynyt, kun sellainen työ on jäänyt pois, mikä ei meille kuulu, Ilkka vastaa. - On myös hyvä asia, että Finrailista on annettu liikenteenohjauskeskusten käyttöön sähköpostiosoite, jonne voi osoittaa kysymyksiä. Niitä onkin lähtenyt melko paljon, kuten henkilöstörahastoon, työterveyshuoltoon, sopimusruokailupaikkoihin ja liikuntapaikkoihin liittyen. Kysyjiä on myös kiinnostanut, kuka on vastapelurina työehtosopimusneuvotteluissa ja tietenkin vapaalippuasia. Vastauksia odotellaan. Ilkka kokee, että Finrailin toiminnasta on tullut hyvin tietoa: - Saamme tietoa muun muassa kuukausittaisista katsauksista, joita alettiin jakaa tammikuussa. It-alalta liikenneohjaajaksi Työharjoittelussa olevan Marko Kekin mielestä liikenneohjaajaopiskelijat on työyhteisössä otettu vastaan mahtavasti: - Alusta asti on tuntenut olevansa tervetullut. - Finrailissa työskentelystä on keskusteltu tosi paljon ja pohdittu, miten asiat tulevat menemään. Tietyt asiat painavat ihmisten mieliä, päällimmäisenä tämä matkustusoikeus. Kaikki ovat odottavalla kannalla, mihin suuntaan asiat kääntyvät. - Monet näkevät muutoksessa myös valopilkkuja ja uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi miksi emme voisi hoitaa itse liikenteenohjauskoulutuksen? Nytkin liikenneohjaajat käyvät opettamassa tulevia ohjaajia. Kouvolassa asuva Marko työskenteli aiemmin it-alalla, viimeksi puolustusvoimissa atk-upseerina. Vuoroesimiehen tehtäviin kuuluu varmistaa työpisteessä, että kaikki menee hyvin: - Valvon muun muassa, että junat kulkevat aikataulun mukaisesti ja teen yhteistyötä Liikenneviraston rataliikennekeskuksen, pelastuslaitosten ja hätäkeskusten kanssa, Ilkka Kokkonen kertoo. 6 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 - Kouvolassa työtilanne oli aika heikko ja kun siviilipuolella tietotekniikka-ala on enemmän kaupankäyntiä, se ei ollut enää mielekästä. Kaipasin uusia haasteita. Bongasin TE-toimiston sivuilta mahdollisuuden hakea liikenneohjaajakoulutukseen. Kouvolan neljää paikkaa haki 300 henkilöä ja koko Suomessa 1 500, kun opiskelijoita otettiin yhteensä 24: - Odotukset ovat ylittyneet positiivisesti, vaikka päivittäinen matkustaminen Kouvolan ja Pasilan väliä oli hiukan rankkaa. Halusin kuitenkin viettää aikaa myös vaimon ja kahden lapsemme kanssa. - Junamatkoilla pystyin Marko Kekin mielestä työssä oppiminen Kouvolassa on suhoitamaan lukemisen. Olen junut yli odotusten: - Joka päivä on mukava tulla töihin. Koyllättävän hyvin omaksunut keneemmilta on tullut tosi hyviä käytännön vinkkejä. uusia asioita. Meillä on aivan loistava luokka ja hyvät - Miten työssä selvitään, tuleeko helpotuksia? Olisiko ikäänopettajat. tyville helpompia vuorotaulumahdollisuuksia? NäyttöjäMarko ajattelee liikennekin voisi hiukan suurentaa; fonttikoko on älyttömän pienohjaajan työtä pidemmältä, Ilkka jatkaa. lä tähtäimellä: - Tähän pääTommi Karte toimii varaluottamusLähes päivittäin ongelmia ilmenee jonkin vaihteen aukiseminen on ollut sen verran miehenä Kouvolassa. ajoilmaisussa: - Me emme saa asiaan puuttua; kunnossapikova ponnistus. Työpaikka don ihminen käy paikan päällä tarkistamassa tilanteen. Se vie vaikuttaa enemmän kuin mielekkäältä. Toivon, että minulla on aikansa ja tarkoittaa, että junat ovat myöhässä. edessä pitkäkestoinen ura. Jos saisi parannuksen vain yhteen asiaan, nostaa Ilkka esiin turVuorotyökään ei mietitytä; se on sinällään tuttua. Hän on vasvallisuuden: - Kehitettävää olisi paljonkin, mutta Kouvolan asetannut tietoliikenteestä muun muassa Suomen rauhanturvajoutinlaitteen raiteenestojen puuttuminen on todella suuri turvallikoissa Afganistanissa ja Kosovossa. suusriski, hän pohtii. Marko puolestaan on tyytyväinen ergonomian tasoon, mutta Asetinlaitteen raiteenestot puuttuvat, hiiret vaihtoon hiiren ja näppäimistön kanssa on ongelmia: - Moni valittaa, että Mihin asioihin Ilkan ja Markon mielestä liikenneohjaajan työssä ne eivät toimi kunnolla. Toki näyttökokojakin voisi hiukan kasKouvolassa pitäisi kiinnittää huomiota? vattaa. Pienikin lisäys helpottaisi monen työtä. - Kun ikää tulee, jaksaminen on yksi asia. Palautuminen varsinkaan yövuorosta ei ole niin helppoa yli 50-vuotiaalle, Ilkka toteaa. Jetikoulutusta Haastattelun päätyttyä Kouvolan tornissa alkaa tulossa olevaan uuteen ennakkoilmoitusjärjestelmä Jetiin liittyvä parin tunnin koulutus. - Olemme saaneet hyvin tietoa opastusliikenneohjaaja Leila Toivakalta. Toivottavasti Jeti ja Loki-käyttöliittymä toimivat käytännössä kunnolla. Yleensä uudistukset otetaan käyttöön niin nopealla aikataululla, että ne eivät aina toimi, Ilkka sanoo. - Meille on vähän ”vilauteltu”, mitä tuleman pitää. Jeti varmaan avautuu enemmän, kun veturipäätteet tulevat käyttöön. Nyt saamme jonkunnäköisen pohjan. Käytännössä sitten opitaan, minkälainen se todellisuudessa on, Marko toteaa. ■ Liikenneohjaajia informoidaan Kouvolassa sekä ilmoitustaulupaperien että näyttöpäätteen avulla. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 7 Rautatieturvalaitteista uusi käsi- ja oppikirja Teksti ja kuvat Soile Olmari Lähde Rautatieturvalaitteet-kirja, Liikennevirasto 2014 L iikennevirasto julkaisi tammikuussa alan käsikirjaksi ja oppikirjaksi tarkoitetun Rautatieturvalaitteet-kirjan. Se on lähes 200 kaavion, piirroksen ja valokuvan katsaus turvalaitteiden perusteisiin ja toimintaan. 264-sivuisen kirjan ovat toimittaneet Laura Järvinen ja Jari Viitanen, joiden lisäksi kirjoittajina on seitsemän eri rautatieturvalaitealan asiantuntijaa. Kirjassa käsitellään kattavasti rautatieliikenteen turvaamiseen liittyviä laitteita, kuten asetinlaitteita ja kauko-ohjausjärjestelmiä. Siinä käsitellään myös liikenteenohjausta, varoituslaitoksia, laskumäkiautomatiikkaa, raideosuuksia ja niiden vapaana olon valvontaa sekä ratalaitteita, kuten opastimia ja vaihteita. Tärkeässä roolissa ovat myös junien kulunvalvonta, turvalaitesuunnittelu, turvallisuusvaatimukset niihin liittyvine standardeineen, turvalaitteiden kunnossapito ja elinkaarenhallinta sekä turvalaitetekniikan tulevaisuus. Kirjan alussa on selvitykset käytetyistä lyhenteistä ja määritelmistä. Johdannossa avataan turvalaitteiden käyttötarkoitusta, turvalaitetekniikan ja liikenteenohjauksen kehittymistä Suomessa sekä turvallisuusperiaatteita. Rata 2014 -tapahtumassa julkaistun kirjan yksi kirjoittaja, VR Track Oy:n suunnittelun tekninen johtaja Lassi Matikainen (oikealla) päivysti VR Trackin näyttelyosastolla. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 Oman lukunsa ovat saaneet Asetinlaitteet, Kulkutiet, Ratalaitteet, Junien kulunvalvonta, Muut turvalaitejärjestelmät, Turvalaitesuunnittelu, Turvallisuusvaatimukset, Käyttöönottotarkastukset, Liikenteenohjaus ja turvalaitteet, Kunnossapito ja elinkaarenhallinta sekä Turvalaitetekniikan tulevaisuus. Lisäksi kirjassa on viisi liitettä: Piirrosmerkit, Termien käännöksiä, Rautatiejärjestelmän turvalaitteisiin liittyvät standardit, Kirjoittajien biografiat ja Kirjoittajien työnjako. ■ Rautatieturvalaitteet-kirja tarjoaa katsauksen turvalaitteiden perusteisiin ja toimintaan alalla jo toimiville sekä niille, jotka haluavat tutustua tarkemmin rautateiden turvalaitetekniikkaan. Kirjaa voi tilata 35 eurolla osoitteesta www.kustantajalaaksonen.fi. ►Luottamuksella Hannu-Pekka Mäkelä valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy [email protected] Meiltä halutaan ajatuksia mielestäni aivan uudella tavalla. Tämä asettaa meille myös vastuuta siitä, mitä kysyttäessä vastaamme. Missä mennään? P äällimmäisenä kuluvan talven toimista on jäänyt mieleen sanat kehitys ja hanke. Tässä kohti moni vetää jo ” liikkuvat taakse”, ja ymmärrettävistä syistä, jos vanhoja muistelee. Monet menneet muutokset keskittämisineen ja yhdistämisineen eivät ole olleet meidän parhaaksi. Lähinnä on pitänyt sopeutua tapahtuneeseen ja vaikutusmahdollisuudet ovat olleet pienet. Infran omistajan hankkeetkin etenevät kuten tähänkin asti, mutta tapahtuu muutakin kehitystä, johon pääsemme mukaan ja vaikuttamaan. Uutta ovat tavat tehdä, uudet ovat johtajat ja niin ovat tekijätkin kohta. Vanha kaarti vähenee vauhdilla jo iänkin puolesta. Lisäksi kuluneen vuoden aikana on muutama kokenut työntekijä irtisanoutunut. Ei liene mitään yhtä selittävää asiaa, mutta mietinnän paikka kuitenkin. Onko muutoksen vauhti liian kova, eikö tapahdu mitään, ovatko terveydentilavaatimukset kohdallaan jne.? Kaikkia työhömme liittyviä kysymyksiä pitää nyt voida käsitellä avoimesti ja jopa itsekkäästi meidän kannalta. Määräyksiä toki tulee ja menee talon ulkopuoleltakin, mutta nyt omana yhtiönä näyttäisi olevan enemmän mahdollisuuksia ja kiinnostusta vaikuttaa niihin. Kun jotain muutetaan, sen pitäisi tarkoittaa automaattisesti myös oikein ajoitettua ja tasalaatuista koulutusta kaikille. Usein vain mennään tekniikka edellä, tehdään se minkä tekniikka mahdollistaa ja sitten sen sekaan sovitellaan koulutus ja ohjeet. Taas on vireillä suuriakin muutoksia liikenneviraston puolesta liikenteen ohjaukseen ja käytettäviin välineisiin. On hyvä, että työtä uudistetaan, mutta testaamiseen ei meillä ole varaa. Tässä ei ole mitään uutta. Mutta koulutusasioihin panostetaan yhtiön sisällä nyt enemmän. Osaamisen varmistamiseen kuuluu esimiestyön kehittäminen ja varsinkin vastuiden selkiyttäminen joka tasolla perustiedoista oikeisiin työtapoihin asti. Uusi tehtävä liikenteenohjaustoiminnassa on henkilöstön kehittämispäällikkö, joka aloittanee työnsä vielä kevään aikana. Kaikki esimiestasot saavat nimenomaan meidän yhtiölle räätälöityä koulutusta tämän vuoden aikana. Turvallisuusorganisaatio on myös ollut keskustelujen aiheena jo pitkään. Varmistus saatiin sille, että toiminta jatkuu alueilla ohjauspalvelukeskuksissa lähes siinä määrässä kuin halusimme. Rekrytoinnit tulevat Pasilaan, Tampereelle ja Kouvolaan, Oulussa jatkaa. Tehtävä myös laajenee entisestään, muustakin kuin jt–asioista vastaavaksi turvallisuusasiantuntijaksi. Opastusliikenneohjaajienkin työtä ollaan kehittämässä, ja tehtävänkuvat menevät uusiksi. Nimike muuttunee kouluttajaksi. Näin pienissä yksiköissä töiden uudelleen jakaminen aiheuttaa käytännössä muutoksia läpi porukan. Kysymyksiä on tullut siitä, miten yhteistoiminta pelaa Finrailissa? Kyllä se toimii. Luottamusmiesorganisaatio jatkaa nykyisellä vahvuudella myös 2015 alkavalla kaudella, yhteistoimintaelimien kokoonpanoista ja kokoontumisista on yhdessä sovittu. Ennen kaikkea nyt käytetään hyväksi henkilöstön ja henkilöstön edustajien kokemusta ja tietoa. Meiltä halutaan ajatuksia mielestäni aivan uudella tavalla. Tämä asettaa meille kaikille siten myös vastuuta siitä, mitä kysyttäessä vastaamme. Parhailta asiantuntijoilta kysytään mielipidettä sitten jatkossakin. Vapaalippuasia on kesken mutta ei unohdettu. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 9 Henkilöstöjohtaja HR-ihminen henkeen ja vereen Finrail Oy:ssä kehittämisen meininki Teksti ja kuvat Soile Olmari Irtautuminen, palkkahallinto, HR-järjestelmä, työvuorosuunnittelujärjestelmä… Tässä on vain murto-osa asioista, jotka kuuluvat Finrailin henkilöstöjohtajan Riitta Talvenlahden työkenttään. R autateiden liikenteenohjauksen irtautumista valmisteltiin pitkään, kunnes ensimmäisenä askeleena alkoi Finrail Oy:n toiminta VR:n tytäryhtiönä vuoden 2013 alusta. Irtautumisen perusteena on varautuminen rautatieliikenteen kilpailuun. Yksi operaattori ei voi määrätä junien kulkemisia eikä ratakapasiteetin käyttöä. - Finrailin siirtyminen valtion omistajaohjauksen alaisuuteen tapahtuu joko ensi tai seuraavan vuoden alussa, 2015 näyttää hyvältä, Talvenlahti toteaa. - Irtautumista ei haluta tehdä hätiköiden. Tässä asiassa ei voi hosua; sopimusten ja järjestelmien on oltava kunnossa ja henkilöstöllä on oltava työrauha. Talvenlahti kokee isona haasteena sellaisen Finrailin luomisen, jossa ihmiset edelleen viihtyvät ja haluavat tehdä työnsä yhtä hyvin kuin ennen: - Ymmärrän henkilöstön huolen vapaalipun menetyksestä. Miten asiassa edetään, riippuu paljon Liikennevirastosta ja liikenneministeriöstä. - Teimme selvityksen, minkälaisten matkojen päästä ihmiset kulkevat töihin. Osalla on työmatkaa jopa 150 km suuntaansa. Muutostilanteita rakastava Riitta Talvenlahti aloitti työnsä Finraililla syys-lokakuun vaihteessa 2013: - Koska olen HR-ihminen henkeen ja vereen, kiinnostuin tästä uudesta Finrailin tehtävästä. Olen muutostilanteita rakastava ja pidän siitä, että asioita kehitetään. Talvenlahti on aiemminkin käynnistänyt yrityksen HR-toiminnan: - Onnistumiset ja epäonnistumiset olivat kaikki oppimisen paikkoja. - Lisäksi Finrailin toimiala on äärimmäisen kiinnostava. Siihen liittyy turvallisuusajattelu, vuorotyön haasteet, tarkka rekrytointiseula ja paljon myös minulle uutta. Lisäksi VR:stä on tullut positiivinen kuva; sen ilme on kehittynyt ja informaation kulku parantunut. Talvenlahti on nyt kiertänyt kaikissa Finrailin ohjauspalveluissa ja istunut Pasilassa liikenneohjaajan vieressä yhden aamuvuoron: 10 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 - Ihmettelin ja kyselin tyhmiä. Työstä ei pääse jyvälle ellei sitä seuraa. Käyn myös muualla sitten, kun aikaa on. Ykkösasiana palkkojen maksun varmistaminen Työsarkaa henkilöstöjohtajalla riittää: - Kaikki pitää luoda uusiksi. Esimerkiksi nykyinen kannustinjärjestelmä loppuu kokonaan. Kuitenkin tehtävistä Number One on varmistaa, että henkilöstön palkat juoksevat myös 1.1.2015. - Minimivaatimus on, että ihmiset saavat työstään oikean palkan oikeaan aikaan. Myös työvuorojärjestelmän on toimittava. Jotta se toimii, pitää luoda HR-järjestelmä muun muassa kelpoisuustietoineen. Kaiken on oltava kunnossa ensi vuoden alussa, Talvenlahti painottaa. Hän on palkkaamassa itselleen työparia: - Palkkaamme vähintään vuodeksi määräaikaisen projektityöntekijän koordinoimaan järjestelmien käyttöönottoprojekteja sekä vakituiseksi henkilöstön kehittämispäällikön. Hän huolehtii henkilöstön rekrytoinneista, koulutuksesta ja ammatillisesta kehittymisestä. Esimiehet muutosagentteja Uusien järjestelmien luomisen lisäksi Riitta Talvenlahden työhön kuuluu muun muassa esimiesten tukemista ja kysymyksiin vastaamista: - Meillä on käynnistymässä esimies- Minimivaatimus on, että ihmiset saavat työstään oikean palkan oikeaan aikaan. Myös työvuorojärjestelmän on toimittava. Työskentely Finrailissa on vastannut hyvin Riitta Talvenlahden odotuksia: - Lähtökohdat olivat hyvät ja nyt toiminnat kehitetään Finrailin näköisiksi. koulutus; esimiehethän ovat muutosagentteja työn arjessa ja ohjauspalveluissa. Keväällä koulutetaan ohjauspäälliköt ja syksyllä muut. - Rekrytoinnitkin käynnistyivät helmikuun lopussa, joten myös työnantajailmeen oli valmistuttava siihen mennessä. Finrailille on tulossa omat www-sivut ja oma intranetti; muutoksessa viestintä on tärkeimpiä osa-alueita. Talvenlahti painottaa paljon esimiestyötä: - Henkilöstön kanssa on tehty määritelmät, minkälainen on hyvä esimies, työntekijä ja palvelut. Yrityksen arvojen muotoileminen on kuitenkin vielä liian aikaista. - Nyt on hyvällä alulla sen määrittäminen, mitä Finrail on yrityksenä ja minkälaisia halutaan olla. Valmis identiteetti ja arvot pitäisi sitten ”hifistellä” huoneentaulun muotoon. Niiden käytäntöön vieminen ei tapahdu PowerPointeilla, pitää jalkautua ja tehdä ihmisten kanssa töitä. - Finrailin henkilökuntaa valmistellaan monioperaattorimaailmaan ja neutraalisuuteen kaikissa asioissa, Riitta Talvenlahti kiteyttää yrityksen neutraaliusroolin. Hän tapasi Rautatievirkamiesliiton toimistossa Finrailin valtakunnallisen pääluottamusmiehen Hannu-Pekka Mäkelän. Keskellä on muotokuva VR:n ensimmäisestä päätirehtööristä Georg Strömbergistä. Jaksamiseen liittyviä hankkeita Finrailissa työskentelee noin 450 henkilöä, joista nelisen sataa on liikenneohjaajia. Miten heidän jaksamisensa työssä varmistetaan? - Tämä asia nostettiin työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja jokaisen esimiehen vastuulla on ottaa se työlistalleen. Olemme myös käynnistämässä vähitellen tutkimushankkeita Työterveyslaitoksen kanssa, Talvenlahti vastaa. - Työhyvinvointiin liittyvä hanke käynnistyy pilottina Pasilan matkustajainfossa. Työpajoissa kerätään henkilöstön näkemyksiä oman työn kehittämisestä ja esimerkiksi siitä, mikä on matkustajainfon tavoite. Näin pyrimme kehittämään työssä jaksamisen lisäksi palveluja. Levitämme pilotin avulla hyviä käytäntöjä. Finrail on pyytänyt myös tarjousta kuormittavuusmittauksen täydentämisestä fyysisesti ja henkisessä mielessä: - Toteutuminen ei ole vielä varmaa; hanke on hinnakas. Asiaa tarkastellaan uudestaan ensi vuoden budjetin yhteydessä. Ei varaa kantapään kautta oppimiseen Yhtenä kiinnostavana teemana Talvenlahti mainitsee ikääntyvien jaksamisen: - Olen aikoinani käynnistänyt Mestarit-työhyvinvointihankkeen yli 55-vuotiaille. Siinä kehitettiin heidän työolojaan ja varmistettiin, että he jaksavat. Hankkeessa tehtiin myös osaamisen siirtämisen käsikirja. - Meidänkin pitäisi miettiä, miten ikääntyvien hiljaista tietoa siirretään junioreille. Meillä ei ole varaa kantapään kautta oppimiseen. - Avainasemassa ovat esimiehet, jotka edesauttavat hyviä suhteita eri-ikäisten välillä. Talvenlahti perehtyi EK:ssa työskennellessään yli sukupolvien -kysymykseen: - Iso haaste on, miten saada nuoret viihtymään ja pysymään töissä. Siihenkin pitää pystyä vastaamaan. Nuoria on kuunneltava ja annettava palautetta muutenkin kuin kehityskeskusteluissa. ➞ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 11 ➞ Fiksuja ihmisiä töissä Liikennevirasto on Finrailin asiakas, jonka kanssa on alkuvuoden työstetty sopimusta: - Eteneminen neuvotteluissa kaksivuotisen rahoitus- ja palvelusopimuksen solmimiseksi on ollut positiivista. - Liikenteenohjaus on Finrailin ydintä. Mietinnässä on, mitä muita ydintoimintaan liittyviä palveluja voimme asiakkaille tarjota. Talvenlahti kertoo. Hän kiteyttää Finrailin panostukset: - Pelimerkkejä käytetään nyt kehittämiseen, kouluttamiseen ja palkitsemisjärjestelmään. Meidän on tarkoitus olla dynaaminen ja eteenpäin menevä, mutkaton toimija. - Mutkattomuus liittyy tapaamme toimia. Päätökset tehdään nopeasti ja ihmisiä kuunnellaan, ei liikaa byrokratiaa. Haasteena on saada tämä toiminta myös maakuntiin. Suhtaudun positiivisesti tuleviin muutoksiin; meillä on fiksuja ihmisiä töissä. ■ Riitta Talvenlahti • Valtiotieteiden maisteri, eMBA. • Henkilöstöjohtaja Finrail Oy:ssä syys-lokakuun vaihteesta 2013. • Työskenteli aiemmin muun muassa usean vuoden teollisuudessa henkilöstöpäällikkönä ja ennen Finrailiin tuloaan projektipäällikkönä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Taloudellisessa tiedotustoimistossa. • Asuu Nurmijärvellä, josta ajaa autolla Vantaankosken asemalle ja jatkaa työmatkaansa junalla. Hänellä on kolme lasta, 11-vuotias poika sekä 15- ja 16-vuotiaat tytöt. HR = Human Resources: henkilöstö HR-toiminta: henkilöstöhallinto, henkilöstöjohtaminen Ennakkoilmoitusjärjestelmä uudistuu nykyaikaiseen muotoon Teksti ja kuvat Soile Olmari Lähde Juha Krögerin puheenvuoro Rata 2014 -tapahtumassa ja Rautatietekniikka 1 – 2014 Liikennevirasto uusii liikenneohjaajienkin käytössä olevan ennakkoilmoitusjärjestelmän. Sen nimi Jeti tulee sanoista Junien EnnakkoTiedot. Järjestelmä otetaan käyttöön pilottina maaliskuun lopussa. V eturinkuljettajat tarvitsevat ennakkotietoja junien reitillä olevista poikkeuksellisista tapahtumista ja turvallisuusasioista. Uudistuksella annetaan ratatöiden ja liikenteen yhteensovittamiselle uusia työkaluja ja käytäntöjä nykyaikaisessa muodossa. - Nykyinen ETJ-järjestelmä ei täytä enää vaatimuksia turvallisuuden eikä järjestelmän käytettävyyden osalta, totesi ratatyökoordinaattori Juha Kröger Rata 2014 -tapahtumassa. Koska vanhaa järjestelmää voi käyttää kunnolla vain VR:n tietotekniikkajärjestelmien kautta, on kilpailuneutraliteetti ollut yksi keskeinen uudistuksen lähtökohta: - Uusi järjestelmä on avoin kaikille rautatieliikenteen osapuolille. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 - Sen käyttäminen vaatii kuitenkin uudenaikaisen internetselaimen. Liikenneohjaajat käyttävät Loki-käyttöliittymää kytköksissä Jetiin. - Isossa roolissa järjestelmän käyttämisessä ovat myös liikennesuunnittelijat, jotka sovittavat ratatyöt työurakoihin mahdollisimman optimaalisesti. Reaaliaikaista tiedonvälitystä Kröger mainitsi Jetin merkittävinä muutoksina muun muassa siirtymisen reaaliaikaiseen tietomalliin ja tiedon välitykseen: - Ensimmäisessä vaiheessa tämän vuoden keväällä turvallisuuskriittiset tiedot välitetään veturinkuljettajille tulostamalla ne junien aikataulutietoihin junan reitin osalta. - Uudistuksen toisessa vaiheessa tiedot toimitetaan junissa ja liikkuvassa kalustossa oleviin veturipäätelaitteisiin, jotka ovat reaaliaikaisessa yhteydessä järjestelmään. Veturipäätelaitteet ovat käytännössä kosketuskäyttöisiä Windows 8.1-tablet-tietokoneita. - Samassa yhteydessä saadaan junien aikataulutiedot ja muut tarvittavat tiedot jaettua sähköisesti kuljettajille. Järjestelmiin suunnitellaan myös esimerkiksi energiataloudellisuutta tukevia Eco Drive -toiminteita sekä tiiviimpiä integraatioita liikenteenhallinnan järjestelmiin, Kröger kertoi. Veturipäätelaite kertoo myös junan sijainnin GPS-datan avulla entistä selkeämmin kaikkien kiskoilla liikkuvien vetureiden ja työkoneiden osalta. Liikennevirasto edellyttää jatkossa, että kaikissa radalla liikkuvissa junissa ja itsenäiseen liikkumiseen kykenevissä koneissa on ko. laite. Merkittävää turvallisuushyötyä Jetin myötä myös ratatöiden paikantaminen ja työn kohdentaminen oikein helpottuu ja tarkentuu. Ratatöiden elinkaari tallentuu alusta loppuun: - Tästä on merkittävää turvallisuushyötyä myös liikenteenohjauksen kannalta. - Suunnitteilla on lisäksi muun muassa ratatyön aloittamiseen liittyvien tarkistusten ja sijainnin varmistaminen. Tästä saadaan merkittäviä hyötyjä esimerkiksi ratatyön henkilöturvallisuudelle sekä liikenteen yleiselle turvallisuudelle, Kröger totesi. Hän mainitsi Jetin helpottavan muutosten tekemistä, kun muutokset päivittyvät sen avulla: - Asiat eivät ole enää muistinvaraisia. Lisäksi tiedot ovat päivitettävissä koko ajan. Ihmisten työajat eivät kuitenkaan muutu, suunnittelun määräajat pitävät eikä ns. lukitusaikaa ole. Järjestelmän käyttökoulutukset ovat olleet kouluttajille 2013 loppuvuoden ja 2014 alkuvuoden välisenä aikana ja Jeti otetaan käyttöön pilottina maaliskuun lopussa. ■ Vanha paperinen ennakkoilmoitus korvataan uudella sähköisellä Jetillä. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 13 Rata 2014 Rautatiet muutoksessa – tulevaisuuden näkökulmia Teksti ja kuvat Soile Olmari Joka toinen vuosi järjestetty kaksipäiväinen Rata -tapahtuma keräsi tammikuussa Turun Logomoon yli 600 osallistujaa. Tapahtumassa voi päivittää rata-alan tietämyksensä ja tutustua laajaan kirjoon alalla toimivia ihmisiä. L iikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin yhteinen Rata 2014 -tapahtuma koostui lähes tauotta kolmessa salissa pyörineistä Rautatiet muutoksessa -seminaariesitelmistä keskusteluineen. Lisäksi aulassa esitteli toimintaansa kymmeniä alan näytteilleasettajia. Näytteilleasettajien joukossa oli niin tavara- ja ohjelmistotoimittajia kuin teknisten ratkaisujen – ja asiantuntijapalvelujen tuottajia. Rautatiealan koulutusta esitteli alan valtakunnallinen oppilaitos Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO). Logomon edessä olevalle radalle oli parkkeerattu tutustumista varten uusi DuettoPlusravintolavaunu ja vaihteen asennusnäytös kiinnosti myös monia. Uusi liikennepolitiikka, uusia innovatiivisia ratkaisuja Avajaisissa kuultiin liikenneministeri Merja Kyllösen puheenvuoro. Hän totesi, että rautatielan suurimmat organisatoriset muutokset tapahtuivat Suomessa miltei 20 vuotta sitten: - Rautatiealan sääntely on ollut kuitenkin jatkuvassa muutoksessa viimeiset vuosikymmenet. - EU:n komissio julkaisi viime vuoden tammikuussa jo neljännen rautateitä koskevan lainsäädäntöpaketin. Näillä uudistuksilla pyritään aina lopulta rautatieliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseen ja sisämarkkinoiden edistämiseen sekä rautatiemarkkinoille pääsyn, esimerkiksi teknisten, esteiden poistamiseen. VR:llä on kaukojunaliikenteen henkilöliikenteen yksinoikeus vuoden 2024 loppuun saakka. Merja Kyllönen totesi, että kilpailun avaamisen pelisäännöt EU-tasolla eivät ole vielä valmiina: - Rataverkon taso ei myöskään tarjoa mahdollisuuksia toimivalle kilpailulle. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 Kyllönen korosti, että toissa vuonna valmistunut hallituksen liikennepoliittinen selonteko aloitti ns. uuden liikennepolitiikan kauden Suomessa. Se koskee kaikkia liikennemuotoja: - Myös rautatieliikenteessä on pyrittävä uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin. Kokonaisuudesta on muokattava toimiva ja järkevä järjestelmä. Hän arveli suuren muutoksen tapahtuvan toimijoiden korvien välissä: - Ja, voi, pojat ja tytöt, semmoinen on kaikkein vaikeinta. Ei erillistä rautatieliikennestrategiaa Kyllönen nosti esiin myös pitkäjänteisyyden liikennepolitiikassa. Se tarkoittaa ennen kaikkea vastuullisia valintoja: - Järjestelmän on toimittava kokoajan kaikille riittävän hyvin. Liikennemuodot eivät taistele keskenään, vaan kokonaista suomalaista liikennejärjestelmää kehitettäisiin yhteistyössä. Kyllönen totesi vielä, että Suomessa ei ole tarvetta erilliselle rautatieliikennestrategialle; rautatieliikenne sisältyy meri- ja maantieliikennestrategioihin. Ministeri kiitti Liikenneviraston ja VR:n ”joukkueita” viimeisten vuosien poikkeuksellisen hyvästä yhteistyöstä: - Hyvä keskusteluyhteys Suomen tulevaisuuden ja kansalaisten palvelun eteen on tärkeää. Tulevaisuuden näkökulmia Pääsihteeri Pekka Lindroos valtioneuvoston kansliasta esitteli hallituksen kestävää kasvua ja hyvinvointia käsittelevän Tulevaisuusselonteko 2030 raportin sisältöä (www.vnk.fi/julkaisut): - Siinä on pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia näkökulmia evääksi seuraavalle hallitukselle. Valtioneuvosto hyväksyi selonteon viime lokakuussa ja se on nyt eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan käsittelyssä: - Keskeinen tavoite oli koota hallinnossa valmisteltujen lukemattomien strategioiden sisältöjä tiiviisti niin, että periaatelinjaukset mahtuisivat 50 sivulle. - Selonteko pyrki olemaan rohkea ja raikas, mutta se ei pyri ratkaisemaan kaikkia kestävän kehityksen haasteita. Selonteon käsittelyprosessin on tarkoitus tuottaa yhteisen ennakoinnin mallin, Lindroos kertoi. Suomesta logistiikan solmukohta Lindroos toi esiin raideliikenteen tulevaisuuden visioista suurena mahdollisuutena Jäämeren reitin ja Euroopan arktisen radan: - Suomesta voi tulla uusi logistiikan solmukohta ja uudelleen Euroopan johtava logistiikan keskus. - Raaka-aineiden hintojen nousu tekisi osaltaan Suomen kiinnostavaksi, syntyisi myös uutta työllisyyttä. Suomi voisi olla pohjoisen asumisen, elämisen ja arktisen osaamisen omaleimainen mallimaa. Lindroos arveli, että vuoteen 2030 mennessä noin puolet maailmasta on digitaalimaailmaa: - Tämä on merkittävä muutos ja mahdollisuus, Suomessa on kaikki mahdollisuudet kestävälle kasvulle. Tarvitaan vain tilaisuuksiin tarttumista eli mahdollisuuksien hyödyntämistä. Kasvun aloja ei voi valita, mutta voidaan luoda kestävä, kasvua tukeva toimintaympäristö. Tarvitaan rohkean kokeilevaa yrittäjäkulttuuria - Tulevaisuuden menestymiselle on tarpeen työn, oppimisen ja yrittämisen uusi liitto. Rohkean kokeileva yrittäjäkulttuuri on kasvun edellytys, Lindroos painotti. - Jotta jokaiselle taataan mielekästä tekemistä, tarvitaan joustavampia ratkaisuja muun muassa oppimiseen. Eriarvoistumiskehitys on meillä taittunut, Suomessa on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Lindroos edellyttää kestävän kasvun tueksi julkisen sektorin radikaalia uudistamista: - On siirryttävä tsaarin ajasta innovatiiviseen otteeseen. On siirryttävä tekemään lukuisia kokeiluja heti. Epäonnistuminen on toivottavaa; suurin osa kokeiluista epäonnistuu joka tapauksessa. ■ Pekka Lindroos kehotti ajattelemaan logistiikankin vaihtoehtoja uudella tavalla: - Voisiko tulevaisuudessa olla mahdollista esimerkiksi malmin kuljettaminen ilmalaivoilla? Eri vaihtoehtoja on käytävä läpi ennakkoluulottomasti. Tulevaisuusselonteko 2030 -hankkeen sivut löytyvät osoitteesta www.2030.fi. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 15 Rata 2014 Kuvallisia näkökulmia I ltatilaisuudessa Liikennevirasto palkitsi Tampereen teknillisen yliopiston Ratarakenteet-tutkimusryhmän Vuoden rautatieteko -tunnustuksella. Teksti ja kuvat Soile OlmariTunnustus annettiin ensimmäistä kertaa. Perusteina oli ansiokas ja ennakkoluuloton työ rautateiden kehittämiseksi. Pro Rautatie -yhdistys julisti Kouvolan vuoden rautatiekunnaksi. Yhdistyksen mukaan Kouvolan kaupunki on pitkäjänteisesti edistänyt rautatieliikennettä ja kehittänyt kaupunkia. Vuoden rautatiekunta valitaan joka toinen vuosi ja edellisen kerran se oli Tampere. Logomon narikka pursusi lähes 600 palttoosta ja kymmenistä matkatavaroista Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin järjestämässä Rata 2014 -tapahtumassa. Seminaariteemat olivat Liikenteen hallinta sekä rautatieliikenne ja yhteiskunta; Rautatietekniikka; Turvallisuus ja riskien hallinta rautateillä sekä Rautatieosaamisen varmistaminen. Kolmessa salissa toteutettujen seminaariesitelmien aikana aulassa oli tilaa liikkua. Ikkunoiden edessä odotti uusi ravintolavaunu tutustujia. Seminaarin osallistujille esitellystä kaksikerroksisesta DuettoPlus-ravintolavaunusta löytyy muun muassa 12-paikkainen kabinetti, yhdeksän singlepaikkaa ja viisi neljän hengen pöytäryhmää. Kokonaispaikkamäärä on 94. 16 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 Lounastauolla seminaariväkeä viihdytti Pöyryn osastolla näyttelijä Tom Lindholm esittämällä Tohtori Pekka Tuttavaa Toijalan Näennäisyyden Instituutista. Fläppitaulu sai kyytiä, kun tohtori piirteli muun muassa muuttolintujen reittiä Suomesta etelään ja takaisin. Lindholm muistetaan esimerkiksi mainiosta kanttori Piiparisen roolistaan TV 2:n maalaiskomediasarjassa. Junista ja rautateistä pitävät monet niin pienet kuin isotkin miehet ja naiset. Turun Kiskoliikennekerho (www.netnic.fi/tklk/) perustettiin 1983 yhdistämään kaikkia Turun alueella asuvia rautatie- ja raitiotieharrastajia. Logomon aulassa saattoi kahden päivän ajan ihailla kerhorataa upeine junineen ja rakennuksineen. Toisen kerroksen tasanteelta avautui näkymä betoni- ja kivirakentamisen yhtiö Ruduksen näyttelyosaston ”avokonttoriin”. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 17 ►Luottamuksella Henry Kulin valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy [email protected] Palkansaajien näkökannalta muutosturvan kehittäminen on ensi sijalla. Henkilöstön työsuhdeturva on kohotettava yleiselle eurooppalaiselle tasolle. Muutoksen aika myllertää työmarkkinoita O lemme huomanneet vuoden 2009 jälkeen, kuinka muutos myllertää työmaita. Monet uudistukset ovat osaltaan näkyneet ulkoistamisina ja tietotekniikan kehittymisenä. Näistä olemme lukeneet paljon eri yrityksiin - myös VR:ään - kohdistuvina. Eräs muutoksen toteutusmalli Liikenneohjaajien määrä on vuosien saatossa vähentynyt sadoilla. Kun olemme saaneet tietää jo vuosia aikaisemmin hankkeista, jotka riippuvat valtion budjetista, on pitkäaikaisella henkilöstösuunnittelulla pystytty ennakoimaan tilanteita. Toisaalta työntekijät ovat joutuneet sietämään osittaista henkilöstöpulaa ylitöitä tehden. Toinen malli Muissa toimihenkilötehtävissä tietotekniikan kehitys on mahdollistanut muutokset nopeammassa syklissä. Monet meidänkin jäsenemme ovat kokeneet seuraukset, kun manuaalinen tiedonkeruu on vaihtunut koneelliseksi. Kun edellä mainitun kaltaista pitkäaikaista sihtiä ei ole ollut, on helpompi mennä irtisanomisiin. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtäviä on siirtynyt asiakkaan omaksi työksi erilaisten tietoteknisten ratkaisujen kautta. Tämän huomaamme muun muassa pankkipalveluissa. Mallia muualta Suomessa työntekijöillä on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna huono irtisanomissuoja. Muistamme Nokian Saksassa aihe- 18 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 uttamat kohut, jolloin Nokia maksoi tehtaan lopettamisesta kymmeniä tuhansia euroja per työntekijä. Samalla Nokia menetti saksalaisten luottamuksen yhtiötä kohtaan. Kun työantajat Suomessa rutisevat jäykistä systeemeistä, ei ne tässä valossa tunnu oikeudenmukaiselta. Samaan aikaan johdon palkkiot ovat kohonneet kohtuuttomiin korkeuksiin. Tästä myös Tasavallan Presidentti Niinistö on puhunut. Ei ole sen helpompaa tapaa saneerata kuin aloittaa yhteistoimintaneuvottelut ja tehdä päätös. Vanha tapa, jolloin suunnitelmat tehtiin ikärakenteen huomioiden, oli huomattavasti työläämpi. Nyt olemme tässä päivässä ja uudet tuulet puhaltavat. Voitot halutaan heti. Yhteistoimintalaki lähtee siitä, että tulee neuvotella yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Neuvottelujen kohteena ei ole itse liiketoimintapäätös vaan ainoastaan sen henkilöstövaikutukset. Miten tästä eteenpäin? Palkansaajien näkökannalta muutosturvan kehittäminen on ensi sijalla. Henkilöstön työsuhdeturva on kohotettava yleiselle eurooppalaiselle tasolle, jolloin työntekijätkin saisivat jonkinlaisen irtisanomisrahan/sopeuttamisrahan uuteen ammattiin. Puhutaan kohtuullisesta 1,5 – 2 vuoden korvauksesta, jota voisi verrata johdon saamiin palkka- ja eläkesopimuksiin. Se voisi olla työvuosiin porrastettu. Samasta taikinasta meidät on kuitenkin tehty, ”kun oikein silmiin katsotaan”. Tätä ei välttämättä saada aikaiseksi yhden yrityksen sisällä, vaan se vaatisi lakimuutoksia ja uutta ajattelua päätöksentekijöiltä, erityisesti omistajilta. Elämme yhä avoimemmin kilpailun piirissä. Siksi muutosturvan parantaminen erilaisilla tukielementeillä auttaisi tulevien sukupolvien uudelleen kouluttautumista ja selviytymistä. Tieto vanhenee tuota pikaa ja mikään ryhmä ei selviä välttämättä omin avuin. Kuitenkin helpottaa, jos on hyvä pohjakoulutus. Muutospoolistako ratkaisu? VR:llä oli hyvä alku 2012 loppuneessa muutospoolissa ja sitä olisi ollut syytä kehittää tulevaisuuden välineenä. Nyt osa porukasta ei päässyt siihen mukaan kuin työhakuvalmennuksena. Mutta jotain pidempää sopeuttamiskautta tarvitaan. RVL:n jäsenistöä koskevat yt-neuvottelut Operaatiopisteen tavaraliikenneohjaajien ja vetopalveluohjaajien töiden keskittämistä Helsinkiin ja siihen liittyviä hallinnollisia tehtäväsiirtoja koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkoivat 4.2. VR Trackin kunnossapidon yt-neuvottelut alkoivat 6.2. koskien liiketoiminnan tappiollisuudesta johtuvia säästötavoitteita ja siitä seuraavia mahdollisia lomauttamisia ja irtisanomisia. Yrityspalvelut myyntiryhmän yt-neuvottelut alkoivat 11.2. koskien avainasiakastiimin uudelleenorganisointia. Kaikkien avainasiakaspäälliköiden työt suunnitellaan keskitettäväksi Helsinkiin. VR Lähiliikenteen uudelleenorganisoitumista koskevat yt-neuvottelut alkoivat 13.2. ■ ►Leikkeet Trafin uutiskirje 1/2014 Suomalaisten asiakkaiden valinnanvapaus kasvamassa rautateiden lupa-asioissa L iikenteen turvallisuusvirasto Trafi kertoo uutiskirjeessään, että Suomen tavoitteet ovat edenneet hyvin Euroopan unionin neljännen rautatiepaketin teknisen osan käsittelyssä. Euroopan unionin neljännestä rautatiepaketista käydään parhaillaan melkoista kädenvääntöä. Alkuperäisessä esityksessään Euroopan komissio ehdotti, että useimmat rautateiden liikkuvan kaluston tekniset luvat siirtyisivät pois kansallisilta viranomaisilta. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että rautatieliikenteen harjoittajien pitäisi hakea turvallisuustodistuksensa sekä kaluston markkinoillesaattamisluvat (nykyinen käyttöönottolupa) Euroopan rautatievirastosta Ranskasta. Perusteluna komission ehdotukselle on, että tällä helpotettaisiin, nopeutettaisiin sekä edullistettaisiin yhtiöiden markkinoillepääsyä Euroopassa. Käytännössä vähennettäisiin protektionismia. Rautatiejohtaja Yrjö Mäkelä Trafista toteaa, että Keski-Euroopassa asia varmaan näin onkin, mutta esimerkiksi Suomen kannalta tilanne on toinen. - Maantieteellisesti me olemme kuin saari ja meillä on vähän EU-maiden välistä rautatieliikennettä. Pelkästään Suomessa täällä toimiva yhtiö joutuisi suotta asioimaan Ranskassa sijaitsevan viraston kanssa. Suomi on omassa esityksessään halunnut lisätä asiakaslähtöisyyttä ja tuoda toimijoille valinnan varaa lupien hakemiseen. - Esityksemme on, että vain yhdessä jäsenvaltiossa toimivat yhtiöt voisivat valita, hakevatko luvat ja todistukset kyseisen valtion kansalliselta viranomaiselta vai Euroopan rautatievirastolta, Mäkelä sanoo. Mäkelän mukaan neuvottelut ovat edistyneet hyvin ja Suomen esittämät asiat ovat mukana jäsenvaltioiden hyväksymässä linjauksessa. Lopputulos on kiinni politiikasta eli neuvoston ja parlamentin kädenväännöstä. - Neljännen rautatiepaketin voimaantulo menee varmaan vuoteen 2017 tai 2018. Varsinkin neuvottelut paketin markkinaosasta voivat viivyttää valmistumista, Mäkelä arvioi. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 19 Oulun operaatiopisteessä hyvä henki ja työmotivaatio Teksti ja kuvat Soile Olmari Jarmo Anttila on työskennellyt VR:n Oulun operaatiopisteessä ryhmäesimiehenä vuodesta 2010: - Työporukkamme on loistava hengeltään ja muutenkin se, millä motivaatiolla töitä tehdään, on harvinaista. I tsekin tavaraliikenneohjaajana työskennellyt Jarmo toimii nyt esimiehenä yhteensä seitsemälle tavaraliikenneohjaajalle ja vetovoiman käytönohjaajalle: - Työn jälki on aina kiitettävää ja yhteistyö pelaa meillä hirveän hyvin. Oulun uudella varikolla Nokelassa työskentelee edellä mainitun väen lisäksi veturikuskien käytönohjaajia, veturinkuljettajien käytön suunnittelija sekä kunnossapidon puolella työnjohtajia ja aluejärjestelijöitä: - Kaikkiaan avokonttorissamme on yhtä aikaa töissä 20 – 25 henkilöä, Jarmo kertoo. Hyvä henki työyhteisössä Jarmon työhön kuuluu tavaraliikennepäälliköltä tulevien tehtävien lisäksi muun muassa työvuorosuunnittelua, Vip-järjestelmän vientejä ja hoitoa, neuvotteluissa käymistä ja tavaraliikenneohjaajien lomitusta. Hyvä henki ja yhteistyö näkyvät myös VR:n henkilöstötutkimuksen tuloksissa: - Olennaista on molemminpuolinen luottamus ja että kumpikin puoli tietää, mitä tekee ja mitä kummankin puolen odotetaan tekevän, Jarmo korostaa. Hän tietää omasta kokemuksestaan työn vaatimukset ja työkaverit arvostavat hänenkin tekemistään: - Aluksi tehtävä tuntui hankalalta, kun esimies tuli omasta porukasta. - Vuosien mittaan on kuitenkin tullut voimakkaammin esiin se, että minut mielletään esimiehenä eikä vain yhtenä työntekijänä. Esimiehenä päätän tietyistä asioista ja muut ovat olleet päätöksiin yleensä ottaen tyytyväisiä. Jarmo Anttila pitää ryhmäesimiehen työstään paljon: - Porukka on innostunutta. Meillä on sataprosenttisesti kaikilla mukava tulla töihin. Se on iso asia. Pidän ihmisiä ihmisinä; he eivät ole mitään numeroita. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 Energiaa vievät yt-neuvottelut Haasteena Jarmo kokee sen, että henkilökuntaa olisi ”just eikä melekein”: - Sairastamiset ja lomat ovat aina toisten selkänahasta pois. Energiaa vie tällä hetkellä meneillään olevat yhteistoimintaneuvottelut. Jarmo kuuluu VR-Yhtymän valtakunnallisen pääluottamusmiehen Henry Kulinin vetämään Rautatievirkamiesliiton neuvottelijaryhmään. Heidän lisäkseen RVL:n neuvottelijoina toimivat Kari Vähäuski ja Jyrki Virtanen. Neuvottelut muun muassa operaatiopisteiden tavaraliikenneohjauksien keskittämisestä Kouvolasta, Tampereelta ja Oulusta Helsingin Operaatiokeskukseen alkoivat helmikuun alussa ja jatkuvat vielä. - Yt-neuvotteluissa pitää ajatella koko ryhmää ja näiden henkilöiden tulevaisuutta. Oulussa tavaraliikenne on hyvin pitkälle alueen sisäistä liikennettä esimerkiksi pellettikuljetuksia Vartiuksesta Kokkolaan ja vain meillä on tämän alueen tietotaito. - Työskentelemme noin 50 miljoonaa euroa maksaneella uudella varikolla, jossa toimivat jo nyt ne ryhmät, joiden kanssa teemme operaatiopistemaailmaa, Jarmo painottaa. ”Nuttura” kunnossa Jarmo Anttila tuli VR:lle töihin 1987 lähetiksi Oulun varikolle: - Sen jälkeen työskentelin liikennevirkamiesharjoittelijana, junasuorittajana ja kaukoliikenteen konduktöörinä. Ennen nykyisiä tehtäviä toimin tavaraliikenneohjaajana. Perheeseen kuuluvat myös vaimo, 19-vuotias tytär ja 23-vuotias poika, joka ei asu enää kotona. Entisenä kilpaurheilijana Jarmo pitää kuntoaan yllä aktiivisella liikunnalla. Hän kuului aikoinaan jääpallon Suomen mestaruuden voittaneeseen joukkueeseen ja pelasi muutaman maaottelunkin. - Nyt urheilen päivittäin esimerkiksi kuntosalilla. Ikämiesurheilu on ”nutturan” kannalta hyvä asia. ■ Työttömien tukiyhdistyksessä edistetään työhön hakemista ja työhön menemistä Teksti ja kuvat Soile Olmari Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n toiminnanjohtaja Jouni Gustafsson kaipaa työttömien kanssa henkilökohtaisempaa yhteydenpitoa. Tähän hän toivoo liittoja mukaan: - Työttömyyteen kun liittyy usein mahdollinen passivoituminen monella elämänalueella. T ukiyhdistys vastaa omien resurssiensa puitteissa työttömien tarpeisiin: - Järjestämme koulutusta ja kursseja erilaisista teemoista ja tiedotamme niistä. Julkaisemme myös Tatsi-lehteä, jonka työttömät voivat tilata itselleen veloituksetta. Tukiyhdistyksen jäseniä ovat siis SAKlaiset liitot. Jäsenmaksu on 14 senttiä liiton maksavaa jäsentä kohden: - Olemme hakeneet toimintaamme varten myös erilaista julkista rahoitusta. Esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen varoilla edistämme alle 35-vuotiaiden elämänhallinnan taitoja ja autamme työllistymistä, Gustafsson kertoo. - Tämä Tatsia elämään -projekti kestää vielä tämän vuoden. Projekti sisältää työllisyyttä edistävää koulutusta erilaisista teemoista. Kumppaneitamme ovat myös esimerkiksi Ehyt ry, Takuu-säätiö ja Mielenterveyden keskusliiton kanssa edistämme työttömien jaksamista. Työllistymishanke Uudellamaalla Tukiyhdistyksen toiminta-alueena on koko Suomi: - Vielä huhtikuun alkupuolella on tulossa alle 35-vuotiaille tarkoitettu Lapissa pidettävä viikon leiri, joka ei maksa osallistujille mitään. - Meillä on Uudellamaalla meneillään esimerkiksi työllistymiseen liittyvä Tatsi-hanke yhdessä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton, Palvelualojen ammattiliiton ja Metalliliiton kanssa. - Siinä työhönvalmentajat etsivät työttömille liittojen jäsenille työtä. Valmentajat laittavat yhdessä työttömien kanssa hakemisen taidot ja hakupaperit kuntoon. He myös ottavat yhteyttä työnantajiin. Tähän hankkeeseen voivat osallistua myös yksittäiset muidenkin liittojen työttömät, Gustafsson toteaa. Henkilökohtaista palvelua tarvitaan Tukiyhdistyksen toimitila on Helsingin Hakaniemessä SAK-talossa: - Meitä työntekijöitä on neljä, joista kaksi on työhönvalmentajaa. Heillä on alalta pitkä kokemus ja mentorointitaitoja. Lisäksi nuorten hankkeessa työskentelee projektipäällikkö, joka on köyhyystutkija ja valtiotieteiden tohtori. Jouni Gustafsson on itse aiemmin työskennellyt järjestö- ja projektitehtävissä muun muassa Kiljavan opiston monikulttuurisuusprojektissa. Gustafsson korostaa henkilökohtaisuuden merkitystä: - Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut ovat siirtyneet paljolti nettipalveluiksi; silläkin puolella on vähennetty väkeä. Kaikille jäsenille netti ei kuitenkaan ole paras asioimispaikka. - Henkilökohtainen palvelu voi olla myös tärkeä jäsenetu. Tähän on nyt luotu mallia edellä mainittujen isojen ammattiliittojen kanssa. Myös Pirkanmaalla etsitään henkilökohtaisen palvelun mallia. Jouni Gustafsson naurahtaa, että edistämällä jäsenten työllistymistä, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys tekee itseään tarpeettomaksi: - Edistämme työhön hakemista ja työhön menemistä. Työelämässä on paljon piilotyöpaikkoja, joita olemme onnistuneet myös löytämään. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 ➞ 21 ➞ Terveen elämän edistämistä Tukiyhdistys tekee yhteistyötä lisäksi Palkansaajien hyvinvointi- ja terveys PHT:n (www.pht.fi) kanssa: - Työttömät saavat alennuksia työttömille suunnatuille hyvinvointijaksoille. Ylipäätään edistämme tervettä elämää ja aktivoimme työttömiä, että he pitävät itsensä skarppina. Edistämme liikunta- ja kulttuuriharrastuksia, jotka ovat tärkeitä sekä fyysisen kunnon että sosiaalisuuden takia. Pahinta on jäädä neljän seinän sisään tekemättä mitään. Gustafsson toteaa, että suomalainen työelämä on nyt isossa rakennemuutoksessa: - Meille voivat sekä liitot että niiden jäsenet esittää toiveita työttömille tarjottavista palveluista. Meidät tavoittaa myös facebookissa. ■ TATSI on ainoa työttömille suunnattu erikoisjulkaisu, jossa käsitellään henkilökuvien ja -tarinoiden kautta työttömiä koskettavia asioita, kuten työttömyyttä, ammatillista järjestäytymistä ja sosiaaliturvaa. Päätoimittaja on Jouni Gustafsson. Lehti ilmestyi vuonna 2013 tammikuussa paperisena lehtenä 10 000 kappaleen painoksena ja toisen kerran syksyllä verkkolehtenä. Tatsin nettisivuilla (www.tatsi.org) kävi 17 914 kävijää tutustumassa sivuston ja lehden sisältöihin. Tatsi-lehden uusina muotoina on sähköiseen mediaan tuotettu sisältöjä ilmaisista harrastusmahdollisuuksista viikoittain sekä kuvattu työnhakua edesauttava video. Lehti ilmestyy ainoastaan kerran (helmikuussa) vuonna 2014 perinteisen lehden muodossa. Sitä jaetaan lukijoille muun muassa työ- ja elinkeinotoimistojen, sosiaaliasemien, työpajojen ja nuorisokeskusten kautta. Työttömät voivat tilata lehden veloituksetta kotiinsa. JHL:n työttömyyskassan sähköiset palvelut Teksti Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Internet-sivut Työttömyyskassamme sivut löydät internetistä osoitteesta www.jhl.fi/tyottomyyskassa. Sieltä löydät tietoa ja ohjeita tilanteisiin, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan. Myös vuorotteluvapaata suunnitteleva löytää sivuilta tietoa vuorotteluvapaasta ja -korvauksesta. Työnantajia varten työttömyyskassan sivuilta löytyy ohjeita palkkatodistusten kirjoittamiseen sekä niiden lähettämiseen. Helppokäyttöinen laskuri avustaa sinua, jos haluat laskea päivärahasi määrän tai katsoa, paljonko mahdollinen osa-aikatyöstä saatava palkka vaikuttaisi päivärahan määrään. Päivärahan hakijat voivat sivuilta tarkistaa reaaliaikaisen käsittelytilanteen, josta selviää minä päivänä saapuneita hakemuksia kassassa sillä hetkellä käsitellään ja näin saada tietoa myös oman hakemuksen käsittelyajasta. eWertti Nettikassa Työttömyyskassan sivuilta pääset kirjautumaan eWertti Nettikassaan, joka on työttömyyskassan sähköinen asiointipalvelu internetissä. Kirjautua voit sisään miltä tahansa tietokoneelta, jossa on internetyhteys vuorokauden ajasta riippumatta. Sisään kirjaudutaan omalla jäsennumerolla. eWertti Nettikassassa pystyt selailemaan omia tietojasi ja katsomaan oman hakemuksesi käsittelyvaiheita. Palvelussa voit lähettää sähköisesti ensimmäisen päivärahahakemuksesi ja siihen tarvittavat liitteet. Jatkossa voit lähettää myös jatkohakemukset suoraan eWertti Nettikassan kautta, jolloin päivärahan maksu on nopeampaa ja hakeminen vaivattomampaa. eWertissä voit lähettää käsittelijöille viestejä ja kysymyksiä. Palvelun kautta pääset lukemaan myös vastaukset kysymyksiisi. Tämä on turvallinen tapa viestiä kassan kanssa toisin kuin suoraan kassan sähköpostiin lähetetyt kysymykset, joihin ei tietosuojasyistä voida vastata, mikäli kysymykseen liittyy arkaluonteisia tai salassa pidettäviä tietoja. Palvelussa voit selailla maksujasi ja päätöksiäsi. Pääset tarkistamaan myös, paljonko olet käyttänyt tukipäiviäsi. Kaikki työ- ja elinkeinotoimiston työttömyyskassalle lähettämät lausunnot on luettavissa eWertti Nettikassan kautta. eEmeli Puhelinkassa eEmeli puhelinkassa on käytössäsi kellon ympäri numerossa 010 190 300. Soittamalla numeroon saat tietoosi kassan yleisen käsittelytilanteen ja neuvoja yleisimpiin kysymyksiin. Palveluun tunnistaudutaan omalla jäsennumerolla ja henkilötunnuksella. Palveluun tunnistautumalla saat tiedon oman päivärahahakemuksesi käsittelytilanteesta, seuraavan päivärahasi maksupäivän ja jo maksettujen päivien lukumäärän. Voit jättää myös kokonaan työttömän tai lomautetun jatkohakemuksen helposti puhelinkassan kautta, jolloin myös maksaminen nopeutuu. Samaan puhelinnumeron soittamalla voit myös asioida henkilökohtaisessa asiakaspalvelussa arkisin klo 9 -15 välisenä aikana. Liitteiden lähetys-palvelu Liitteiden lähetys-palvelun kautta voit lähettää sähköisiä liitteitä työttömyyskassalle ilman erillistä sisäänkirjautumista. Tämä mahdollistaa sähköisten liitteiden lähettämisen myös esimerkiksi palkanlaskijoille. Palvelu toimii työttömyyskassan nettisivujen kautta ja pääset siihen kohdasta ”Hakemusliitteet”. Palvelu on suojattu SSL-tekniikalla, joten tavalliseen sähköpostiviestiin verrattuna sen käyttäminen on monin kerroin turvallisempaa. Se on myös sähköpostiin verrattuna nopeampaa, koska liitteet siirtyvät automaattisesti järjestelmään ja ovat lähes heti käytettävissä toisin kuin sähköpostin kautta lähetetyt liitteet. Liitteitä voi lähettää pdf-, tiff- tai jpeg-muotoisina tiedostoina ja yhden lähetettävän tiedoston koko voi olla korkeintaan 2 Mt. JHL Työttömyyskassan yhteystiedot Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa PL 100, 00531 HELSINKI Fax 010 770 3235 https://tyottomyyskassa.jhl.fi/portal/fi/ 22 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 RVL:n eläkeläisten kuntolomatuet haussa Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsenille on tarjolla oma lomatuki Rautatievirkamiesten Vanhain kotisäätiön kautta. Lomatuen suuruus on 350,00 euroa. Mikäli sinulle myönnetään lomatuki, saat lomakohteeseen toi mitettavan maksusitoumuksen Vanhainkotisäätiöltä. Lomakohde laskuttaa maksusitoumuksen summan suoraan säätiöltä. Laskuun on merkittävä kuntoutuksen määrä ja laatu. Käyttämättä jääneestä tuesta ei palauteta rahaa eikä sitä saa käyttää toisen henkilön hyväksi. Tuen myöntämisperusteet Tuen saajien valintaperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön mukaiset. Tuki on voimassa yhden vuoden. • Tuen saajan tulee olla Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsen. • Kuntoutusajan tulee olla vähintään 5 vuorokauden mittainen. • Tukea myönnetään kuntoutus- ja majoituskustannuksista, ei pelkästään majoituksesta. • Kuntolomapaikan voi valita mieltymyksensä mukaan KOTIMAAN kohteista. Vanhainkotisäätiön hallitus käsittelee hakemukset toukokuussa, jonka jälkeen kaikille hakijoille lähetetään ilmoitus päätöksestä. Lähetä hakemuksesi 30.4.2014 mennessä Anne Aalto-Mäkelälle, Rautatievirkamiesliitto, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki. Lisätietoja antaa Anne Aalto-Mäkelä, puh. 040 5479 049. • Tuen saajan on itse hoidettava varaukset loma- paikasta. RAUTATIEVIRKAMIESTEN VANHAINKOTISÄÄTIÖN KUNTOLOMATUKI Lomatukihakemuksen käsittelyn kannalta on välttämätöntä, että täytät jokaisen kohdan huolellisesti. Niissä kohdissa, joissa on vaihtoehtoja, merkitse rasti valitsemaasi kohtaan. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Puhelinnumero: TALOUDELLINEN ASEMA Hakijan kuukausitulot ennen verotusta: LOMATUET Aikaisemmat lomatuet: en ole saanut lomatukea euroa Hakijan kuukausitulot verotuksen jälkeen: euroa olen saanut (vuosi ja järjestö): Muun lomatuen hakeminen kuluvana vuonna: En ole hakenut Olen hakenut (järjestö): Perustelut kuntolomatuen saamiseksi: Päiväys ________/_________ 2014 Hakijan allekirjoitus: H A K I J A Lähiosoite: T Ä Y T T Ä Ä HENKILÖTIEDOT Nimi:Henkilötunnus: ➞ ❄ ❄ Urheilulliset ❄ talvipäivät -80-luvun ❄ ❄ Teksti Soile Olmari Kuvat Seppo Juselius Pulkkamäenlaskussa Pirkko Haapsaari. ❄ ❄ ❄ Tehtävärastien yhtenä osiona kaksi henkilöä kuljetti palloa pukeutuneena samaan paitaan. J älleen noin 100 osallistujaa vastasi RVL:n talvipäiväkutsuun ja osallistui Vuokatissa liikunnalliseen ilotteluun -80-luvun hengessä. Tällä kertaa pakkasta oli kohtuullisesti niin, että ulkolajeissakin tarkeni. Perinteisen laskettelun lisäksi lajeina oli muun muassa pulkkamäenlaskua, Frisbeegolfia, pallon kuljetusta ja muita rastitehtäviä. Sisällä hohtokeilaus on aina suosittu laji. Miesten kolme parasta olivat Paavo Häkli (193 pistettä), Karri Peltola (180 pistettä) ja Isto Laine sekä Pasi Puranen (172 pistettä molemmilla). Naisten parhaat olivat Mervi Kääriä (144 pistettä), Essi Virkkula (135 pistettä) ja Tuula Bjong (132 pistettä). Vesijumpassa palkittiin uskomattomana Smile-taistelijana Ari Toropainen. Smile on ”käsilautanen”, jota käytetään vesijumppavälineenä. Lisäksi pienen muiston saivat kolme ensimmäisinä talvipäiville ilmoittautunutta: Taina ja Erkki Hokkanen, Pasi Puranen ja Kaj Nieminen. ■ ❄ ❄ Herrasmiehet suksilla: Esa Matila ja Reijo Asikainen. 24 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 ❄ Pekka Romu ja Eino Pudas pallonkuljetusvauhdissa. Pekka osallistui myös Frisbeegolfiin, jonka paras heittäjä hän oli 26 heitolla. Voittaneen joukkueen muut jäsenet olivat Pirjo Kärnä, Kalevi Sjöstedt ja Seppo Juselius. ❄ ❄ ❄ ❄ hengessä ❄ Pulkkamäenlaskijat valmistautumassa. Parhaana mäenlaskijana palkittiin pisimmälle laskenut Riitta Lätti (neljäs vasemmalla). Pirjo Kärnä aloittamassa laskuaan. ❄ ❄ ❄ ❄ ❄ Moni osallistuja huomioi pukeutumisessaan perjantain -80-lukuteeman. Hohtokeilauspaikalla nähtiinkin niin neonvärejä, takatukkia, krepattuja hiuksia kuin olkatoppauksia. Matti Luoma-aho fiilisteli Paula Hyvösen ja Pia Heiskasen keskellä. Matti palkittiin parhaana pukeutujana yhdessä Tiina Kuusisen ja Samu Lappalaisen kanssa. RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 25 Opiskelua Kiljavan opistolla Sääksjärven rannalla Teksti Inari Juntumaa, järjestö- ja luottamusmiesopettaja Nurmijärveläisen metsän siimeksessä kokoontuu viikoittain toistasataa kurssilaista tutkimaan oikeaa työpaikan neuvottelujärjestystä, työoikeuden perusteita, ratkaisukeskeistä vuorovaikutusta ja ay-liikkeen toiminnan tarkoitusta.Yli puoli vuosisataa vanha opisto laajeni vuosi sitten merkittävästi. A mmatillinen järjestäytyminen sai alkunsa 1800-luvun puolenvälin tienoilla Suomessa. Työväenliikkeellä oli siis jo pitkähkö historia ja suuriakin näyttöjä taustalla, kun vuonna 1950 perustettiin Nurmijärvelle Suomen Ammattiyhdistysopisto. Nykyisestä rakennuksesta päätalo, kirjasto ja hallintorakennus ovat tuolta ajalta peräisin. Sittemmin talon nimeksi vaihtui Kiljavan opisto. Alun perin opisto tarjosi vuosikursseja. Opiskelijat siis tulivat vuodeksi opiskelemaan muun muassa sosiaali- ja talouspolitiikkaa. Tuohon aikaan osa saattoi jatkaa esimerkiksi Työväen Akatemiaan. Monen vuosikurssilaisen elämä muuttui uuden opin myötä. Osa jatkoi aiemmissa tehtävissään, mutta moni siirtyi toimitsijaksi tai kokonaan uusille urille esimerkiksi yliopiston myötä. Vuosikursseista luovuttiin vuosituhannen vaihteen tienoilla. Tällä hetkellä kurssien kestot vaihtelevat muutamasta päivästä pariin viikkoon. Ainoat selkeät poikkeukset ovat näitä pidemmät ammatilliset kurssit sekä luottamusmieskursseihin sisältyvät neljän viikon ns. Kuukauden kurssi. Tulevaisuuden tekeminen Vaikka kovin pitkälle yhteiskunnallisiin kysymyksiin meneviä kursseja ei tällä hetkellä ole, liittojen puolelta kuulemme, että erilaisia yhteiskunnallisia osioita on tärkeää sisällyttää muihin kursseihin. Syksyllä teimme kyselyn liittoihin. Esiin nousi mitä moninaisimpia yhteiskunnallisia aiheita, joita kursseilla toivottiin käsiteltävän. Liikkeelle lähdettiin ihan siitä, että mistä raha tulee, miksi veroja maksetaan, miten valta jakaantuu yhteiskunnassa, miten vaikutetaan. Ay-liikkeen tulevaisuutta ei nähty erityisen iloisena, joskin isoja muutoksia pidettiin välttämättöminä, jotta eriarvoisuus ei kasva entisestään. Voidaan ajatella, että esimerkiksi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei ollut radikaali vain siksi, että naisetkin saivat äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa. Vähintään yhtä radikaali oli se seikka, että säätyyhteiskunta lakkautettiin. 26 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 Kun kaikki työläisetkin saivat äänioikeuden, kaikkiaan äänioikeutettujen määrä noin kymmenkertaistui. Tämänkaltaisten yhteiskunnallisten vapauksien aikaansaaminen oli työväenliikkeen kenties keskeisimpiä tavoitteita. Vastaavasti työolojen parantaminen lähi 1800-luvulla liikkeelle tilanteesta, joka on nyt monin tavoin kaukainen. Yhteiskuntaa muuttava voima Olemme vastanneet kurssisuunnittelulla jo moniin näihin toiveisiin. Joillain kursseilla on osioita, joilla käsitellään ay-liikkeen ja historian vaiheita limittäin. Liike on ollut varsin radikaali yhteiskuntaa muuttava voima. Miksi se ei voisi olla sitä jatkossakin? Kursseilla pohditaan välineitä työelämän parantamiseen sekä henkiseltä että fyysiseltä osalta. Käsitellään yhteistoimintaa, tasa-arvoa, työsuhteen sääntelyä, neuvottelutoimintaa, vuorovaikutusta ja viestintää, kokoustoimintaa, osastojen kehittämistä ja niin edelleen. Paino on yhtäältä tietojen välittämisessä ja toisaalta tiedonhakutaitojen kartuttamisessa ja rohkeuden vahvistamisessa. Näistä syistä kursseilla tehdään paljon ryhmätöitä ja kurssilaiset pääsevät itse esiin. Samalla me-henki edesauttaa myös oppimista. Kiljavan kurssien tärkeimpänä antina mainitaan usein sekin, että kurssilaiset tutustuvat toisiinsa. Näin he oppivat toinen toisiltaan parhaita käytänteitä ja ratkaisuja vaihtaen. Tarjontaa on Kurssit jakautuvat karkeasti ottaen kolmeen lohkoon. Ensinnäkin luottamusmiesten kurssit alkavat viiden päivän peruskurssilla ja jatkuvat kymmenen päivän jatkokurssilla. Peruskoulutukseen kuuluu lisäksi neljän viikon mittainen ns. Kuukauden kurssi, jossa tarkastellaan yhteiskunnallisia rakenteita hieman laajemmin. Paino on kuitenkin myös tällä kurssilla paikallisen toiminnan kehittämisessä. Tällä hetkellä kyseinen kurssi on ainoa laajempi yhteiskunnallinen kurssi. Luottamusmiehille tarjotaan myös paljon täydennyskursseja. Ne linkittyvät muun muassa työoikeuteen ja yhteistoimintaan sekä työsuojeluun ja -hyvinvointiin. Työsuojelukurssit alkavat samantyyppisesti 5+10 päivän mittaisten kurssien myötä. Täydennyskurssipuolelle kuuluu esimerkiksi työhyvinvointiin, yritystoiminaan ja ergonomiaan tarkemmin pureutuvia kursseja. Siikarannan myötä harrastekursseja Järjestökurssit alkavat tällä hetkellä perusjärjestötoiminnan kurssista, joka on tarkoitettu kaikille järjestötoimijoille, mutta erityisesti kohderyhmänä ovat osastojen vetäjät eli puheenjohtaja ja sihteeri. Samoin viestinnän kolmen päivän paketti kuuluu perustaitojen kartuttamiskursseihin. Siellä opiskellaan sekä kirjallista että suullista viestintää. Täydentäviä kursseja ovat taloudenhoitajille ja tilin/toiminnantarkastajille tarkoitetut kurssit, tieto- ja viestintätekniikan kurssit sekä johtamiseen ja yhteiskuntaan linkittyvät paketit, joilla opiskellaan muun muassa neuvottelutaitoa, viranomaisasiointia sekä järjestöjohtamista. Vuoden takaisen Siikarannan ja Kiljavan opistojen yhdistymisen myötä opiston kurssitarjonta sisältää nyt myös paljon harrastekursseja. Kiljavalle voi siis tulla leikki- ja urheilulomalle koko perheen voimin hiihtolomalla, mutta myös pitkin vuotta esimerkiksi tanssimaan tai sopivaan vuodenaikaan perhokalastamaan. Niin ikään opisto tarjoaa ammatillisia opintoja lähinnä rakennuspuolella, mutta mukana on myös vuoden mittainen erä- ja luonto-oppaan koulutus. Talon väki Talon väki muuttui osittain vuosi sitten, kun Rakennusliiton Siikaranta-opiston toiminta palasi Kiljavan opiston osaksi viime vuosikymmenien jälkeen. Tällä hetkellä luottamusmieskursseja vetävät apulaisrehtori Marjaana Liehu-Törrö sekä Maarit Fred, allekirjoittanut, Ismo Nokelainen, Jan Nordström, Tero Toivanen ja Jari Toivo. Järjestökursseja vedämme Maaritin ja rehtori Ari-Pekka Lundénin kanssa. Työsuojelupuolella ovat Eero Honka, Simo Jästerberg, Outi Mietala ja Elina Östring. Ammatillista koulutusta vetävät Antero Ahonen, Tapio Ala-Kokko, Jouni Ijäs sekä Jouni Hämäläinen. Kurssisihteereinä ovat Saila Lehtinen, Valeria Nikkinen, Riitta Karjalainen, Heidi Sirén sekä Pauliina Saarinen. Omalta osaltamme luomme edellytyksiä Kiljavan hengelle nyt ja tulevaisuudessa – tervetuloa kursseille! ■ Lähikuvassa Outi Mietala Työhyvinvointi sydämen asia Teksti Inari Juntumaa Kuva Outi Mietala Kiljavan työsuojelu- ja työhyvinvointiopettaja Outi Mietala siirtyi opetuspuolelle opiston kirjastonhoitajan tehtävistä. Ihmisen hyvinvoinnin Outi näkee kokonaisvaltaisesti: henkinen ja fyysinen nivoutuvat aina yhteen. T austaltaan Outi on myös kuvataiteilija ja kuvataideterapeutti. Tästä monipuolisuudesta kurssilaisetkin pääsevät nauttimaan kursseilla, joilla Outi hyödyntää taidemenetelmiä monipuolisesti. Niiden kautta avataan muun muassa itsetuntemusta, elämänkokemuksia ja omia vahvuuksia: - Näillä tunneilla on tunne-elämän koko kirjo esillä, Outi toteaa. Työhyvinvointikurssit kuuluvat Kiljavan kurssitarjonnassa työsuojelupuolen täydennyskursseihin. Esimerkiksi Työ ja henkinen hyvinvointi -kurssilla pohditaan jaksamisen rajoja – luottamushenkilöt kohtaavat työssään monenlaista. Mihin kaikkeen on venyttävä? ➞ RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 27 ➞ Nämä kysymykset tulevat usein esiin jo luottamusmiesten peruskurssilla, joilla kurssilaiset yleensä summaavat, että ihmissuhdetaidot (psykologi, neuvottelija, terapeutti, luotettu) ovat luottamusmiehen kenties tärkeimpiä taitoja. Työ ja henkinen hyvinvointi -kurssilla paino on työn, työyhteisön ja -olojen kehittämisessä työsuojelun ja yhteistoiminnan keinoin. Kurssilla avataan yhdessä henkisen hyvinvoinnin edellytyksiä työssä. Näihin liittyvät muun muassa hyvä vuorovaikutus työyhteisössä, päihdekysymykset ja hoitoonohjaus, ravinnon ja liikunnan merkitys jaksamiselle sekä ratkaisukeskeinen lähestymistapa ongelmiin. Outi on kartuttanut itselleen erityisosaamista nimenomaan ratkaisukeskeisyyteen liittyen. Yhdessä tekemistä Vuodelle 2015 Outi on ehdottanut uutta kurssia otsikolla Haastavat ihmissuhteet, jolla tuotetaan kurssilaisille valmiuksia kohdata työpaikan hankalia vuorovaikutustilanteita. Paino kurssilla on nimenomaan työhyvinvoinnin kehittämisessä. - Viestintätilanteiden vastavuoroisuus ja jämäkkyys, palautteen antaminen ja saaminen sekä ratkaisukeskeisyys ovat tässä keskeisiä, Outi muistuttaa. Outi vetää opistolla myös työhyvinvointikorttikoulutuksia. Näiden tavoitteena on saada työpaikalla aikaan prosesseja, jotka lisäävät työhyvinvointia ja yhteistyötä. Kurssi keskittyy työhyvinvoinnin perusasioihin alkaen siitä, mistä työhyvinvoinnissa on kyse ja mitä tarpeita siihen liittyy. Lisäksi sivutaan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä sekä työhyvinvointia osana päivittäistä johtamista. Tähän liittyvät muun muassa turvallinen ja terveellinen työ ja -ympäristö, työyhteisön toiminta, osallistuminen sekä terveyden ja työkyvyn edistäminen. Kurssi on suunnattu kaikille työpaikan hyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille. ■ Kiljavan kursseilla painottuvat yhdessä tekeminen ja ryhmätyöt. Kurssilaiset ryhmäytyvät ja luovat hyvää ilmapiiriä toisilleen. Tällaisessa ympäristössä myös oppi ja opin soveltaminen sujuvat leikiten. RVL:n osaston jäsen, kysy koulutusmahdollisuuksia omasta osastostasi. 28 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 Vuosikokouskutsu Alla mainittujen Rautatievirkamiesliiton osastojen jäsenet kutsutaan oman osastonsa vuosikokoukseen, jossa käsitellään sääntömääräiset ja mahdolliset muut esille tulevat asiat. Osallistu ja päätä – VAIKUTA! Joensuun osasto ry pe 21.3.2014 klo 18.00 pj Minna Raimoahon kotona, Niskakatu 28 A, Joensuu (sisäänkäynti Sepänkadun puolelta). Kokouksen jälkeen tarjotaan iltapala. Tervetuloa! Turun osasto ry la 22.3. klo 16.30 Holiday Inn, Eerikinkatu 28, Turku. Liitosta järjestösihteeri Soile Olmari. Osasto tarjoaa kokouksen jälkeen ruokailun. Tervetuloa! Kouvolan osasto ry la 29.3. klo 10.00 Hotelli Cumuluksen kabinetti, Kouvola. Liitosta puheenjohtaja Seppo Juselius sekä pääluottamusmiehet Henry Kulin ja Hannu-Pekka Mäkelä. Osasto tarjoaa kokouksen alussa kahvit ja kokouksen loputtua lounaan. Tervetuloa! Seinäjoen osasto ry pe 28.3. klo 17.00 Ravintola Daddy´s Diner, Kalevankatu 2, Seinäjoki. Liitosta puheenjohtaja Seppo Juselius sekä pääluottamusmiehet Henry Kulin ja Hannu-Pekka Mäkelä. Osasto tarjoaa kokouksen jälkeen ruokailun. Tervetuloa! Vuosikokouskutsu Rautaliikenteenohjaajat ry Raulin vuosikokous pidetään keskiviikkona 26. maaliskuuta 2014 klo 14.00. Kokouspaikka on ravintola Vltavan ylimmässä kerroksessa Havel-kabinetissa, Elielinaukio 2, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 8 §:n määräämät vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Esityslista jaetaan kokouksessa. Yhdistys tarjoaa kokoukseen osallistuville pientä purtavaa. Kokouksen jälkeen on ennakkoon ilmoittautuneille perinteinen jäsenristeily Tallinnaan. Rauliin voi vielä liittyä jäseneksi E-mail: [email protected] Tervetuloa! Rautatieliikenteenohjaajat ry:n johtokunta RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 29 ►Jutunjuuri Marja Ahokas Etelä-Suomen aluepääluottamusmies VR-Yhtymä Oy [email protected] Lopetetaan kaikenmoinen pulina ja tehdään nöyrästi niin kuin sanotaan. Muistakaa ajatella positiivisesti! M inä ainakin olen päättänyt tylysti heittää kaikki negatiiviset asiat olan yli romukoppaan ja alkaa välittömästi ylen positiiviseksi. Pois kaikki harmitukset ja valitukset; ne ovat vain jonninjoutavaa marinaa ja vetävät kulmat kurttuun ja mielen matalaksi. Ilo ja onni siis heijastukoot tästä lähtien niin minun kuin muiden kasvoilta, positiivisuus olkoon mottomme! Mikäs meillä sitten on hätänä? Koko Suomen kansa siis hymyilköön aurinkoisesti kuten eräät poliitikkomme tekevät ja neuvovat kansaa unohtamaan ikävät asiat ja negatiivisuuden. Mikäs meillä on sitten hätänä? Työtä riittää niin, että hyvä kun vapaapäiviä ehtii pitää ja palkinto työn tekemisestä on runsas: saat tehdä työtä. Tehkäämme siis riemumielin työmme ja askareemme kuten Lumikin ja seitsemän kääpiön laulussa ”Ain laulain työtäs tee…”. Sillä erotuksella tosin, että todennäköisesti saamme jonkin sortin huomautuksen, jollei ihan varoitusta, että emme teekään niin kuin joissakin standardeissa on kuulemma sovittu. Sovittu vai saneltu? 30 RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 Noh, ei ajatella moisia pieniä ikävyyksiä Tämän koko Suomen työtä tekevän ”tavis-duunarijoukon” pitää siis iloisesti ja antaumuksella joustaa vähintään työajoissa ja palkoissa, sairastaa ei saa – ainakaan siitä ei saisi saada palkkaa. (Mokomatkin, vai vielä työnantajan piikkiin sairastavat!) Mieltä ei saa osoittaa, julkisesti ainakaan, saatikka lakkoilla tai moisesta edes puhua. Lopetetaan kaikenmoinen pulina ja tehdään nöyrästi niin kuin sanotaan. Muuten kaatuu koko valtion talous, eikä meitä ohjaava ja opettava omistajaluokka saa omia osinkojaan eikä bonuksiaan. Noh, ei ajatella nyt moisia pieniä ikävyyksiä; sehän ei positiiviseen katsantotapaan kuulu. Nyt kun ankea ja pimeä talvikin on väistynyt, talvenselkä ainakin taittunut, kevään valo ja lämpö antaa lisää vauhtia yhä uusille muutoksen tuulille joka puolella yhteiskuntaa. Saamme kaikki nauttia näistä mieltä sykähdyttävistä puhureista. Muistakaa ajatella positiivisesti!■ JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu 10 00100 HELSINKI Jäsenasiat: [email protected] puh.(09) 5422 1500 fax (09) 5422 1510 Henkilötiedot Nimi:___________________________________________________________________ Hetu: ________________________ Eläkkeelle siirtyminen Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika __/__ _____ – __/__ _____ Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus RAUTATIEVIRKAMIES 1 / 2014 31 ❄ ❄ n a l o j h o P Tervetuloa arannalle! k k e i h e l l a peimm u Tampereen osasto kutsuu RVL:n kesäpäiville Yyteriin 1.-3.8.2014 Tiesitkö, että Yyterissä on kuusi kilometriä hiekkaa ja dyynejä ja Yyterin hiekkaranta on yksi Skandinavian Tiesitkö, että rantoja. Yyterissä on kuusi kauneimpia kilometriä hiekkaa ja dyynejä ja Yyterin Kesäpäivilläon majoitumme hiekkarannan hiekkaranta yksi Skandinavian välittömään läheisyyteen Yyterin kauneimpia rantoja. Kylpylähotelliin, joka sijaitsee noin 20 Kesäpäivillä hiekkarannan km:n päässämajoitumme Porin rautatieasemalta. välittömään läheisyyteen Yyterin Yyterin Kylpylähotellissa kaikki tilat ja Kylpylähotelliin, joka sijaitsee noin 20 palvelut sijaitsevat saman katon alla, km:n päässä Porin rautatieasemalta. joten liikkuminen on sujuvaa ja Yyterin Kylpylähotellissa kaikki tilat ja vaivatonta. palvelut sijaitsevat saman katon alla, Kesäpäivät alkavaton perjantaina, joten liikkuminen sujuvaa ja jolloin on järjestetty bussikuljetukset Porin vaivatonta. rautatieasemalta Yyterin Kesäpäivät alkavatMyös perjantaina, jolloin Kylpylähotelliin. lauantaiaamuna on järjestetty bussikuljetukset Porin saapuville järjestetään bussikuljetus. rautatieasemalta Sunnuntaina on Yyterin kaksi paluukuljetusta Kylpylähotelliin. rautatieasemalle.Myös lauantaiaamuna saapuville järjestetään bussikuljetus. Molempina iltoina meitä tanssittaa VR:n Sunnuntaina on kaksi paluukuljetusta väestäkin koostuva Fiilisband ja myös rautatieasemalle. karaoketaitoja on mahdollisuus testata. Molempina iltoina meitä tanssittaa VR:n Lauantaiaamun voiFiilisband aloittaa kiinalaisella väestäkin koostuva ja myös aamuvoimistelulla ja jatkaa siitätestata. karaoketaitoja on mahdollisuus rentoihin rantaolympialaisiin. Lauantaiaamun voi aloittaa Iltapäivällä on vielä tarjollakiinalaisella aamuvoimistelulla ja jatkaa siitä beachvolleytä. rentoihin rantaolympialaisiin. Iltapäivällä on vielä tarjolla beachvolleytä. Lauantaipäivä huipentuu iltajuhlaan, jossa meitä odottavat muun muassa kuuluisan Satakuntalaisen Saaristolaispöydän Lauantaipäivä huipentuu iltajuhlaan, jossa antimet. meitä odottavat muun muassa kuuluisan Varaa siis ajankohta kalenteristasi ja käy Satakuntalaisen Saaristolaispöydän tutustumassa www.yyterinkylpylahotelli.fi antimet. jotta pääset jo aistimaan Yyterin Varaa siis ajankohta kalenteristasi ja käy merenrantatunnelmaa. tutustumassa www.yyterinkylpylahotelli.fi Tarkemmat hinnat ja jotta pääset jotiedot, aistimaan Yyterin ilmoittautumislomake julkaistaan 5.5.2014 merenrantatunnelmaa. alkaen RVL:n nettisivulla www.rvlry.fi. Tarkemmat tiedot, hinnat ja Ilmoittautumisaikaa on 18.6. asti. ilmoittautumislomake julkaistaan 5.5.2014 alkaen RVL:n nettisivulla www.rvlry.fi. Ilmoittautumisaikaa on 18.6. asti. Yyterin kesäpäivillä tavataan! Tampereen osaston kesäpäivätoimikunta Yyterin kesäpäivillä tavataan! Tampereen osaston kesäpäivätoimikunta OTA KOPPI! OTA KOPPI! OTA KOPPI!
© Copyright 2024