Hyvä tietää lapsen sairauskuluvakuu- tuksista − ohjeita - ADHD
2/2010 ADHD-liiton jäsenlehti ADHD:n diagnosointi ja lääkityshoito − erityisesti aikuisilla s. 10 - 13 Seksuaalisuus − ilon ja tyytyväisyyden lähde elämänkaarella s. 14 - 16 1 Hyvä tietää lapsen sairauskuluvakuutuksista − ohjeita valintaan 2/ 2 0 10s. 20 - 23 sisällys Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja 5 Lukuvinkkejä 6 Kolumni − Näillä mennään 7 ADHD-liiton uutisia 8 Kolumni − Viisi lennokasta vuotta takana - Pää pyörällä Eurooppaan 10 ADHD:n diagnosoinnin haasteet − erityisesti aikuisilla 12 ADHD:n lääkityshoito − erityisesti aikuispotilailla 14 Seksuaalisuus − ilon ja tyytyväisyyden lähde elämänkaarella 16 ADHD-liiton kevätkokous 17.4.2010 Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9–11 18 O&M Teamin vanhempainryhmät Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh. 045 636 1841 [email protected] 20 Hyvä tietää sairauskuluvakuutuksista 24 25 vuotta pohjoismaista ADHD-yhteistyötä 26 Jäsenyhdistykset 30 Parisuhteellisuutta ja vanhemmuutta ADHD-värityksellä 32 Voimaannuttava vertaistuki − kertomuksia vertaistuesta 34 Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, 00420 HELSINKI Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 [email protected] www.adhd-liitto.fi Järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh. 050 400 6478 [email protected] Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh. 045 636 1842 [email protected] Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 [email protected] Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 [email protected] POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi (ent. aluesihteeri) Anu Kippola-Pääkkönen Puh. 045 657 8720 [email protected] ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh. 040 778 2677 [email protected] 2 / 2 0 10 Takakansi Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen -koulutus Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: 800017-71010197 Nordea: 126230-112404 Osuuspankki: 578010-214497 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero POHADno/2010/626. Lupa on voimassa 12.2.2010–31.12.2010 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2 pääkirjoitus Kuva Silva Lehtinen Hyvät lukijat, on aika jälleen iloita saapuneesta kesästä. ADHD-liitossa on kulunut alkuvuosi ollut, jälleen kerran, todella työntäyteinen. Osin tähän ovat vaikuttaneet työntekijävaihdokset. Haikein mielin olemme joutuneet hyvästelemään työkavereitamme ja toivottamaan heille onnea tulevissa haasteissaan. Samalla olemme voineet iloisin mielin ottaa vastaan uudet ja innokkaat työntekijät. Henkilöstövaihdoksista on kirjoitettu tarkemmin tässä lehdessä. Elämä jatkuu ja liiton toiminta myös. Kuulun Talouselämä-lehden satunnaisiin lukijoihin. Ilokseni huomasin sen uudessa, 19/2010-numerossa aivoja, ja samalla ADHD-oireyhtymääkin, sivuavan artikkeliin. Iloni tosin hyytyi mitä pidemmälle juttua luin. Lopulta lähinnä harmitti ja suututti se, kuinka vähän toimittaja oli vaivautunut mm. ADHD-asiaan perehtymään. Artikkeli oli tosin kirjoitettu sarjassa ”Ilmiöt”, mutta uskon muidenkin Talouselämä-lehden lukijoiden toivoneen muuta kuin keskeneräisesti, epämääräisesti ja pinnalta raapaisten tehtyä tärkeän aiheen käsittelyä. On toivottavaa, että Talouselämä-lehdessä tullaan ADHD-asiaa vielä lähestymään laajemmasta ja asiallisemmasta näkökulmasta. On hyvä muistaa ADHD-oireisten omaavan hyvät mahdollisuudet selviytyä myös talouselämässä. Heidän positiivisia ominaisuuksiaan ovat mm. elinvoimaisuus, kekseliäisyys ja uteliaisuus sekä rohkeus, nopeus, idearikkaus, innostuvuus, väsymättömyys ja halu riskinottoon. Olisi kiinnostavaa kuulla tai lukea, kuinka menestyneillä ADHD-oireisilla tai -piirteisillä yrittäjillä tai heidän perheyrityksissään on oikealla tuella ja taustajoukoilla luotu suomalaisia menestystarinoita, ja samalla tarjottu työtä monille muille. ADHD-oireyhtymä on haastavuudestaan huolimatta myös rikkaus ja toiminnan lähde. Yhteiskunnan kuuluu tukea ADHD-oireisia ja rakentaa palvelujärjestelmä sellaiseksi, että voimme vahvistaa näitä positiivisia ominaisuuksia ja saada aikaan menestystarinoita tulevaisuudessakin. Nyt keväällä julkaistun Sosiaalibarometrin mukaan Suomeen on syntynyt 20 vuoden kuluessa ihmisryhmiä, joiden hyvinvointi on jäänyt pysyvästi muita heikommaksi. Keskeinen havainto tältä ajalta on suurten väestöryhmien hyvinvoinnin kohentuminen ja vaikeista sosiaalisista ongelmista kärsivien aseman suhteellinen heikentyminen. Pysyvästi heikoimmaksi hyvinvointi on jäänyt pitkäaikaistyöttömillä sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä. Tämän vuoden Sosiaalibarometrin mukaan näiden ryhmien syrjäytymisriski kasvaa edelleen ja uutena esille on noussut nuorten, erityisesti työttömien nuorten, syrjäytymisriskin kasvu. Meidän kaikkien tehtävämme on tukea ja pitää näiden heikompiosaisten puolia saada tukea ja tarvitsemiaan palveluja. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei riitä se, että suurin osa väestöstä voi paremmin. Kaikkien tukea tarvitsevien kuuluu saada tarvitsemiaan palveluita. Sen sijaan, että palveluja nyt karsitaan, on löydyttävä rohkeutta katsoa asioita pidemmällä aikavälillä ja investoida ihmisten tukemiseen. Samalla on muistettava, että korjaavakin tuki on ehkäisevää työtä. Myös keväällä julkaistun Terveyden edistämisen barometrin mukaan yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet kotikunnan päätöksentekoon ovat heikot. Tämän asian korjaamisessa on haastetta päättäjille ja viranhaltijoille. Asia koskee myös järjestöjä. Toivottavasti se näkyy myös niiden, eikä vähiten ADHD-liiton, jäsenmäärän kehityksessä positiivisella tavalla. Työtä meillä riittää, yhdessä saamme aikaan enemmän. Hyvää ja levollista kesää kaikille. Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry 3 Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI Päätoimittaja Virpi Dufva puh. 045 636 1841 Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh. 045 636 1842 Toimituskunta Teija Jalanne Virpi Dufva Riitta Virtanen Merja Saartila Keijo Häkkinen Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh. 050 354 4325 faksi (09) 4541 1123 [email protected] Ilmoitushankkija Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 3/2010 16.8.10 viikko 36 4/2010 10.11.10 viikko 49 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; lisäksi ilmestyy yksi tai kaksi teemanumeroa. Tilaushinnat Vuosikerta 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: 1459-5753 2/ 2 0 10 puheenjohtaja Puheenjohtajan pöydän ääreltä P ian soivat jälleen kevätjuhlalaulut päiväkodeissa ja kouluissa, keijut ja menninkäiset valtaavat esiintymislavat ja tuhannet ylioppilasja valmistujaislakit painetaan päähän ympäri Suomea. Onnitteluni kaikille tämän kevään valmistujille! Tämän toivotuksen saan suureksi ilokseni lausua myös omalle pojalleni, joka tänä keväänä valmistuu merkonomiksi; ” Työlki ellää, mut kaupal rikastuu!”, kuten Suomen Euroviisu-kappaleessakin lauletaan. Liitossa on tämän kevään aikana eletty jännittävissä, odottavissa tunnelmissa. Vuoden alussa jännitimme tämän vuoden lopullista RAY:n avustuspäätöstä, joka sitten olikin liittomme osalta varsin positiivinen yllätys. Olemme tehneet hyvää työtä ja tuon työn tulee jatkua samaan malliin myös tulevina vuosina. Työ tarvitsee myös tekijänsä. Työ vammaisjärjestössä ei ole helppoa, vaan se vaatii tekijältään paljon sitoutumista, voimia ja jaksamista. ADHD-oireisten henkilöiden kanssa työskentely vaatii monenlaista, laaja-alaista osaamista ja äärimmilleen kehittynyttä ennakointia ja tilannetajua, huumorista puhumattakaan. Henkilöstön vaihtuvuus liitossa on parin viime vuoden aikana ollut erittäin suurta, liian suurta. Tämän kevään ja kesän aikana aloittaa kolme uutta työntekijää työt liitossa, ja haluankin liittohallituksen puolesta toivottaa heidät kaikki tervetulleiksi ADHD-liittoon. Samalla haluan myös kiittää kaikkia niitä työntekijöitä, jotka ovat jättäneet paikkansa ADHDliitossa ja siirtyneet uusien haasteiden pariin. Toivon omasta ja liittohallituksen puolesta, että liiton uudistunut keskustoimiston ja Oulun tiimi voisi tehokkaasti ja toinen toistaan auttaen ja tukien keskittyä niihin moninaisiin haasteisiin, joita järjestökentällä riittää yllin kyllin, ja lisää tulee. Haluan nostaa esille yhden erittäin tärkeän työkentän, jossa liiton jokaisella työntekijällä on oma tonttinsa hoidettavana; jäsenyhdistysten tukeminen. Jäsenyhdistyksissämme tehdään paljon hyvää työtä lähellä niitä yksittäisiä henkilöitä, pariskuntia tai perheitä, joissa taiteillaan päivästä päivään erilaisten ADHD-ongelmien kanssa. Vapaaehtoistoimijoilta ei kuitenkaan voi odottaa kohtuuttoman paljon. Jokaisella heistä on myös oma elämänsä elettävänään, usein sekin 2 / 2 0 10 4 jollain tavoin ADHD:n värittämä. Tarvitaan siis aukotonta yhteistyötä liiton työntekijöiden kanssa. Yhteistyötä tarvitaan laajemmaltikin. Erilaisten vammaisjärjestöjen kentällä tehdään jo nyt jonkin verran rakentavaa yhteistyötä, mutta tuon yhteistyön tulee lisääntyä tulevien vuosien aikana. Tätä edellyttää myös RAY, joka istuu tällä hetkellä monen vammaisjärjestönkin rahakirstun vartijana. Peruslähtökohtana yhteistyölle tulee olla se, että siihen sitoutuvat kaikki yhteistyöosapuolet ja siitä hyötyvät myös kaikki osapuolet. On aika pysähtyä, miettiä, suunnitella ja toteuttaa sellaisia toimintoja, jotka palvelisivat parhaiten erilaisten vammaisjärjestöjen kattavaa jäsenkenttää. Yhdessä tekeminen on hauskaa, kun siihen vain uskaltaa ryhtyä. Me ADHDliitossa olemme siihen valmiita! Kuluneesta kevätkaudesta kiittäen ja pian kaverin kanssa käsikädessä kesälaitumille kirmaten Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry [email protected] l u k u v i n kk e j ä Jo Nesbø Tohtori Proktorin Pierupulveri Gummerus Kustannus Oy 2009 Jo Nesbø on suosittu, palkittu norjalainen dekkaristi, jonka kirjoja on käännetty useille kielille. Tohtori Proktorin Pierupulveri on Jo Nesbøn ensimmäinen lastenkirja. Kirja on myös kolmiosaisen sarjan ensimmäinen kirja. Kaupungissa valmistaudutaan viettämään Norjan kansallispäivää. Älli, pieni punatukkainen poika muuttaa Annan vanhaan, keltaiseen taloon toivotuksi kaveriksi Liisille, jolla ei ole Kanuunatiellä muita kavereita kuin Totti ja Tiitus Traani, Liisiä kiusaavat kaksospojat. Liisin seuratessa Ällin muuttopuuhia, hän tapaa myös hullun professorin, Tohtori Proktorin. Tohtori Proktorista tulee Liisin ja Ällin ihailun kohde, onhan hän taitava ja kekseliäs professori. Tohtori Proktorin kehittämä Pierupulveri saa aivan uuden käyttötarkoituksen ja Pierupulveri saa ilkeän herra Traanin hakemaan patenttia uudelle tuotteelle. Tohtori Proktorin Pierupulveri on värikäs, mukaansatempaava seikkailu, josta ei puutu myöskään oivaltavaa huumoria, niin lapsille kuin aikuisillekin lukijoille. Jo Nesbø Tohtori Proktorin aika-amme Gummerus Kustannus Oy 2010 Seikkailut jatkuvat Jo Nesbøn toisessa kirjassa, Tohtori Proktorin aika-amme. Liisi ja Älli saavat oudon kortin Pariisista ja sen lähettäjänä on Tohtori Proktori. Tohtori Proktori on matkustanut Pariisiin voidakseen tavata elämänsä rakkauden Julienne Margarinin. Tuo matka ei suju aivan suunnitelmien mukaan, ja niinpä ystävykset Älli ja Liisa päättävät lähteä pelastamaan Tohtori Proktoria, joka on kirjoittanut lähettämäänsä korttiin jääneensä aikaloukkuun. Ystävysten Ällin ja Liisin matkakaan ei suju aivan suunnitelmien mukaan sillä matkalle lähtee myös Raspa, Tohtori Proktorin pelottava ex-apulainen. Tohtori Proktorin aika-amme vie lukijan mukanaan historian suuriin tapahtumiin ja tutustuttaa lukijat värikkäällä ja humoristisella tavalla historian merkkihenkilöihin. ”Kippis!” tohtori Proktori sanoi juhlallisesti, ja he kilistivät päärynämehulasejaan. ”Ei sille, että me voimme muuttaa historiaa. Vaan sille, että me voimme muuttaa tulevaisuutta.” Elina Tiilikka Punainen mekko Gummerus Kustannus Oy 2010 Punainen mekko on 23-vuotiaan Elina Tiilikan omiin kokemuksiin perustuva esikoisteos. Tarinan päähenkilö Noora uskottelee itselleen, että prostituoidun työ tuo tekijälleen helppoa rahaa, mutta tuo luulo osoittautuu Nooran elämässä varsin virheelliseksi kuvitelmaksi. Halu pärjätä, kelvata, seksityötä tehden vaatii veronsa. Nooran pohjimmiltaan herkkä sisin on kovilla, mutta hän ei halua luovuttaa ennen kuin on aivan pakko. Onko kaiken jälkeen vielä olemassa joku, jolle kelpaisi? Haavojen paraneminen vie kenties ikuisuuden, mutta voiko tekojaan edes yrittää hyvittää läheisilleen? Kirja ei kaunistele, moralisoi eikä etsi syitä. Teksti vie lukijan kaunistelematta aitiopaikalle erään prostituoidun karuun arkeen. Lukukokemus, joka koskettaa eri tavoin varmasti jokaista lukijaa. Muriel Barbery Siilin eleganssi Gummerus Kustannus Oy 2010 Kevään yksi paljon keskustelua herättäneistä romaaneista Siilin eleganssi on nautinnollinen kertomus siitä, kuinka jokainen ihminen tulisi kohdata omana itsenään, ja meistä jokaisen olisi rohkeasti uskallettava katsoa siilin piikkien alle, sillä siellä piilee aina jotain ainutkertaista ja koskettavaa. Kirja piirtää herkän kuvan elämästä iloineen ja suruineen kolmen päähenkilön kautta. Ovenvartijarouva Reneé Michel, kaksitoistavuotias pohdiskelija Paloma Josse sekä herra Kakuro Ozu Japanista etsivät kukin omalla tavallaan vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. Kukin heistä on jollain tavoin erilainen, mutta kaikilla heillä on yhteinen tarve tulla ymmärretyiksi ja rakastetuiksi omana itsenään. Kaikki he etsivät kauneutta tästä maailmasta. Tekstit Teija Jalanne, puheenjohtaja, ADHD-liitto ry 5 2/ 2 0 10 kolumni Kirjoittaja on kahden pojan äiti. 12-vuotias esikoinen sai ADHD-diagnoosin eskari-iässä. Kymmentä vuotta lähestyvän pikkuveljen kohdalla ei ole ollut aihetta tutkimuksiin. Virtaa molemmissa riittää kiitettävästi − äidissä vähemmän. Näillä mennään V uodenvaihteessa alkanut lääkityskokeilu on nyt vakiintunut arkirutiiniksi. Puolen vuoden aikana lääke on jäänyt ottamatta vain kerran – käsittämätön suoritus jo sinänsä – eikä poika ole halunnut pitää taukojakaan, sen paremmin viikonloppuisin kuin pitemmillä kouluvapaillakaan. Siihen ei ole myöskään patisteltu. Se päivä, jona lääke jäi ottamatta, on jäänyt mieleen. Niin koulussa kuin kotonakin. – on keskinäinen vuorovaikutus aivan eri tasolla kuin silloin, kun parhaalla tahdollakaan ei pystytty aavistamaan, mistä syystä tai missä tilanteessa seuraavan kerran räjähtää. Etenkin pikkuveli on kehityksestä hyvin mielissään – ja hyödyntää isoveljen pidentynyttä pinnaa melkoisen häikäilemättömästi. Nyt on pikkuveljen vuoro, totesi isoveli taannoin lakonisesti asiasta puhuessamme. Taaksepäin ajateltuna onkin mielenkiintoista huomata, miten asioihin vain tottuu. Kun jokin toistuu samanlaisena päivästä ja vuodesta toiseen, sitä alkaa pitää itsestäänselvyytenä eikä muunlaisia olosuhteita tai vaihtoehtoja välttämättä hoksaa edes kaivata. Niin hyvässä kuin huonommassa. Kolmas merkittävä ero on siinä, millainen määrä aivan perustoiminnanohjaukseen kulunutta aikaa on jäänyt vapaaksi. Olen antanut kertoa itselleni, että opettajakin on omalta osaltaan havainnut samankaltaista kehitystä. Tervehdin uutta ja kummallista ilmiötä varovaisella ilolla samalla, kun yritän tolkuttaa itselleni, ettei kaikki käsissäni oleva aika johdu siitä, että olisin jättänyt jotakin oleellista tekemättä... Kontollani on enää ilmeisen normaalia kolmetoistavuotiaiden arkikomppuamiseen liittyvää toimintaa: pese hampaat, kerää likaiset sukkasi lattialta, muista syödä sitä välipalaa. Läksyt hoituvat läksyvihkon kanssa omatoimisesti, kokeisiin lukeminen aiheuttaa enää normaalia ryytynyttä narinaa pään pöytään hakkaamisen sijaan. Aikataulutkin alkavat olla hanskassa, eikä sällille ole koko keväänä napsahtanut kuin yksi vaivainen aresti hiukan venähtäneen kotiintulon takia. Yksi konkreettisimpia esimerkkejä tästä on taloudessamme aiemmin vallinnut metelitaso. Kovaäänisiä me olemme kaikki, sitä on turha yrittääkään kiistää. Lääkityksen myötä äänimaisemaamme aiemmin olennaisena osana kuulunut loputon paukutus, naputus, kiljahtelu, vihellys ja muu epämääräinen mölinä, samoin kuin toisilleen kiljuvien ihmisten korvia riipivä äänikin, on kuitenkin vähentynyt merkittävästi. Jopa niin merkittävästi, että nykyisin saatan avata muina naisina epähuomiossa työmatkalla autoradion. Sitä en ole aikaisemmin tehnyt, en edes ajatellut tekeväni, sillä autossa yksin istuminen oli päiväni ainoita hiljaisia hetkiä, enkä todellakaan kaivannut niihin yhtäkään ylimääräistä ääntä. Toinen selkeästi havaittava ero on yleisessä koti-ilmapiirissä. Kun palikat ovat melko lailla kasassa – toimintaa ja reaktioita pystytään ennustamaan suhteellisen luotettavasti puolin ja toisin Neljäs, ehdottomasti iloa tuottavin suuri muutos on kuitenkin tapahtunut pojan itsensä suhtautumisessa niin itseensä kuin muuhun maailmaan. Kun homma toimii, se vain toimii. Enkeliä ei tenavasta olla hieromassa, mutta aikaisempi negatiivista kerryttänyt kierre näyttäisi olevan taaksejäänyttä elämää. Kevään aikana saatu positiivinen pa- 2 / 2 0 10 6 laute niin vanhemmilta, sisaruksilta, opettajilta kuin kavereiltakin ei vain voi olla vaikuttamatta. Kyllä se näkyy. Ja tuntuu. Ja kuuluu. Pitkittyneen lääkityskuherruskuukautemme lomassa pyrimme kuitenkin pitämään mielessä, että toimivinkin lääke on silti aina (vain) lääkettä, ja monet muutkin asiat ovat hyvän elämän kannalta oleellisia. Kevään kuluessa pojalle on kaikeksi onneksi osoitettu jo ulkopuolinenkin hoitava taho, ja tästä eteenpäin osan niin kognitiivis- kuin käyttäytymisterapeuttisestakin lapioinnista hoitaa hommaan ihan oikeasti koulutettu asiantuntijaryhmä. Voin kuvitella, että tiettyjä juttuja voisi pojankin mielestä olla mukavampi käydä läpi jonkun muun kuin äidin kanssa, ja minä puolestani odotan saavani uusia ja toivon mukaan entistä hyödykkäämpiä toimintamalleja omaan työkalupakkiini. Lääkityksellä saattaa myös olla muita kuin toivottuja vaikutuksia. Tähän mennessä ne ovat olleet melko minimaalisia: päänsärkyä ja mahakipua on ollut jonkin verran ja ruokahalu on vähentynyt selvästi, joten riittävästä ja säännöllisestä ruokailusta pidetään entistäkin tarkempaa vaaria. Erilaiset mitattavat arvot ovat kuitenkin olleet kunnossa, ja lääkityksen mahdolliset vaikutukset esimerkiksi pituuskasvuun voidaan nähdäkin vasta myöhemmin. Juuri nyt tuntuu kuitenkin senttiä–paria tärkeämmältä saada poika mahdollisimman hyvin eväin matkalle kohti aikuisuutta. Ja juuri nyt tämä systeemi näyttäisi toimivan siinä suhteessa paremmin kuin uskalsimme odottaakaan. Teksti Tiia Suomivuori uutisia Mirjami Koivunen aloitti ADHD-liiton järjestösuunnittelijana massa elämäni ensimmäistä kertaa Indonesiassa Jaavan saarella sauhuavan tulivuoren kitaan ja uin merikilpikonnan vierellä Gili Trawangan saarella. Vapaa-aikani kuluu pääasiassa astangajoogan, lenkkeilyn, kissanpäivien sivusta seuraamisen sekä matkustelun merkeissä. Viimeisin matkani suuntautui Pietariin – ensimmäinen Venäjän matka avasi taas uuden ja erilaisen kolkan maailmaa. Kuten ehkä arvata saattaa, minua kiehtovat valtavasti eri kulttuurit ja erityisesti Aasia tuntuu vieneen sydämeni. Työhuoneen ikkunan toisella puolella luonto heräilee ja lehdet vihertävät puissa. Luonnossa kevät on uuden alun ja kasvun aikaa – mielestäni myös ihanteellinen aika ottaa vastaan uudet haasteet järjestösuunnittelijana. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja valmistumisen jälkeen koordinoin RAY:n rahoittamaa viestintäprojektia Naistenkartano ry:ssä. ADHD- liittoon tulen opetusministeriöstä, jossa työskentelin viestintäyksikössä. Vuosi sitten toteutin suuren haaveeni ja matkustelin puolisen vuotta pitkin poikin Kaakkois-Aasiaa ja Nepalia rinkka selässäni. Matkan kohokohdista mainittakoon vaellus Himalajan maisemissa sekä surffauksen opettelua Balilla Indonesiassa. Kävin myös kurkkaa- ADHD-liitossa ryhdyn perehtymään jäsenyhdistystoiminnan saloihin ja sukellan mukaan kehittämään ja tukemaan yhdistysten arvokasta toimintaa. Minut saattaa myös tavata vierailemassa yhdistysten tapahtumissa ja kokouksissa. Lisäksi Tukihenkilöverkostoprojektin tuotosten juurruttaminen on työsarkaani. Minut tavoittaa sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 050 400 6478. Toivotan kaikille oikein rentouttavia ja lämpimiä kesäpäiviä! ADHD-liiton uutisia Y valmennuskurssien valmistelevat työt sekä osallistuminen kursseille kurssityöntekijänä. Lämpimästi tervetuloa myös Tuulille. Kasvatustieteiden kandidaatti, erityisopettaja Tuuli Korhonen on aloittanut kesäkuun alussa liiton uutena kuntoutussihteerinä. Tuulin toimenkuvaan tulee kuulumaan lähinnä sopeutumis- ADHD-liiton pitkäaikainen kuntoutuspäällikkö Mirja Heikkilä on siirtynyt uusiin haasteisiin, ja päättänyt työnsä liiton palveluksessa 21.5.2010. Suuren suuret kiitokset Mirjalle näistä vuosista ja kaikesta siitä tärkeästä työstä, mitä olet ADHD-oireisten henkilöiden eteen tehnyt. ADHD-liitto toivottaa kaikkea hteiskuntatieteiden maisteri Mirjami Koivunen on aloittanut toukokuun alussa ADHD-liiton uutena järjestösuunnittelijana. Mirjamin päävastuualueena tulee olemaan liiton jäsenyhdistysten tukeminen ja kontaktointi. Tervetuloa Mirjami. 7 hyvää Mirjalle jatkossa, sekä onnea uusiin haasteisiin. ADHD-liiton työntekijöiden yhteystiedot löydät netistä osoitteesta www. adhd-liitto.fi sekä tämän lehden ensimmäiseltä aukeamalta. ADHD-liiton toimisto on suljettu kesätauon ajaksi 25.6. - 30.7.2010. Liiton väki toivottaa kaikille oikein hyvää ja lämmintä kesää. 2/ 2 0 10 kolumni Viisi lennokasta vuotta takana Pää pyörällä Eurooppaan V iimeiset viisi vuotta olen kiertänyt luennoimassa, omaan kokemukseeni perustuen, aiheesta Ylivilkas lapsi ja lennokas aikuinen sosiaali-, terveys- ja opetustoimen ammattilaisille sekä yleisötilaisuuksissa. Aloittaessani luentotoiminnan, oli kuulijoita tilaisuuksissa kymmenen tai vähemmän, mutta viimeisten kahden vuoden aikana on ollut ihmisiä kymmeniä, toisinaan jopa yli sata. Kuulijoista suurin osa on ollut naisia, mutta sekaan on uskaltautunut muutama mieskin. Nuorin osallistuja on ollut kolmen viikon ikäinen, joka omalla jokeltelullaan toi mukavaa tunnelmaa tilaisuuteen. Ikimuistoinen oli vierailuni viime keväänä Utsjoella. Mietin ennen tilaisuuden alkua, mitä minä oikein puhun pohjoisen ihmisille levottoman elämästä. Mielestäni siellä kaikki ihmiset elävät rauhallista elämää luonnon keskellä. Olin positiivisesti yllättynyt, kun paikanpäälle oli ilmaantunut 39 ihmistä kuuntelemaan omakohtaista tarinaa tarkkaavaisuushäiriöisen elämästä. Lukuisista työpaikoista, epäonnisista ihmissuhteista ja muista elämässä häiriöitä aiheuttaneista asioista. 2 / 2 0 10 Pienikokoiset lappalaiset kansallispuvuissaan kuuntelivat hiiren hiljaa, ja ikkunan takana eivät edes puiden lehdet heiluneet, kun ääni väristen kerroin koukeroisesta elämästäni. Utsjoella vierailuni jälkeen matkani suuntautui Saariselän kautta Pieksämäelle, jonne saavuin puolentoista vuorokauden kuluttua. Epäonnekseni huomasin, että autoni perässä olleen asuntovaunun kaasulla toimiva lämmityslaite, ei useista yrityksistä huolimatta suostunut toimimaan. Hädissäni soitin Leena-vaimolleni, että olen tukalassa tilanteessa. Leenan lohduttavat sanat eivät minua lämmittäneet, vaan jouduin yöpymään asuntovaunussa 17 asteen pakkasessa. Jääkylmässä “pakastearkussa” nukuin muutaman sekavan tunnin ja heräsin uuteen päivään väsyneenä, mutta odottavin mielin. Savon Sanomien toimittaja soitti varhain aamulla ja tiedusteli mahdollisuutta haastatteluun. Sovimme haastattelun aamulla yhdeksäksi. Uneliaana ajoin sovittuun haastattelupaikkaan. Kerroin toimittajalle yön tapahtumat. Valokuvaaja pyysi hymyilemään kameralle. Hänen ottaessaan kuvaa, minulla oli mustat silmänaluset ja väkinäinen hymy kasvoilla. Lehdessä kerrottiin seuraavana päivänä väsyneestä, mutta onnellisesta luennoitsijasta, joka kiertää ympäri Suomea kertomassa levottoman elämästä lapsuudesta aikuisuuteen. Tänä vuonna päättyy luentotoimintani. Tähän mennessä luentotilaisuuksia on ollut yhteensä 204, ja Salossa järjestettiin 7.4. luentotoiminnan päätöstilaisuus. Tilaisuudessa valtiovallan tervehdyksen esitti kansanedustaja Jouko Laxell, Salon kaupungin tervehdyksen 8 kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juhani Nummentalo ja ADHD-liiton puolesta tervehdyksen esitti kauniilla ja liikuttavilla sanoilla ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puolestani esitin lämpimän kiitoksen kaikesta tuesta, joka on edesauttanut, että olen jaksanut viisi vuotta kiertää luennoimassa. Leena-vaimon tuki on ollut minulle kaikki kaikessa. Ilman Hänen tukeaan en olisi jaksanut näin kauan jatkaa työtä ADHD- henkilöiden hyväksi. Viime vuoden kokemukset ja vastoinkäymiset ovat varmasti pieniä tapahtumia tulevien haasteiden rinnalla. Olemme lähdössä Leena-vaimoni kanssa kahden vuoden tandempolkupyörämatkalle Eurooppaan. Aluksi kierrämme muutaman kuukauden Suomessa ja syksyllä lähdemme Saksan kautta Hollantiin ja Belgiaan. Tarkoituksenamme on viettää joulu Italiassa ja sieltä matkamme jatkuu Espanjan kautta Portugaliin, jonne saavumme toivon mukaan huhtikuussa 2011. Toki olemme matkaamme varten harjoitelleet 400–1000 kilometriä kuukaudessa. Lisäksi ohjelmaan ovat kuuluneet aamulenkit, kuntosali ja vesijuoksu. Painonikin on huomaamatta pudonnut 14 kiloa. Meidän matkaamme on mahdollisuus seurata Internetistä, matkan kotisivuilta; www.lennokas.fi Miten kestää tekniikka? Miten kestää parisuhde? Siinä kaksi tärkeää kysymystä, kun minulla on mukana “vain” polkupyörä, vaimo ja teltta. Teksti Markku Mutanen ADHD-luennoitsija ja elämäntapamatkaaja Kuva Eero Kivikoski Metsäpalvelu Tuomo Turunen Rautapohja Oy Tmi Lauri Haukkaluoma Ilomantsintie 37700, Keskijärvi Puh. 0500-278 829 Ruutihaantie 2, Ylivieska Puh. 044-510 9318 Hakojärventie 216/40, Parkano Puh. 050-5500 682 AC-Saneeraus Rent Lift Finland Oy Sähköhalme Oy Castreninkatu 24-26 A 7, Helsinki Puh. 041-488 2555 Vaalan Seurakunta Järvikyläntie 3, Vaala Puh. 08-536 1167 Insinööritoimisto K. Kuutti Kokontie 19, Tampere Puh. 0400-620 588 Laskenta ja Konsultointi Kilpeläinen Tmi Rajakatu 33, Jyväskylä Puh. 014-618 125 Sisärakenne Tuomala Oy Hauenhattu 4 B 5, Savonlinna Puh. 050-526 3684 Nummikuja 4, Helsinki Puh. 0400-945 959 Rakennusliike Jyväs-Seiska Oy Lakeuden Neon Huuhankatu 9, Kuopio Puh. 0400-577 414 Rakennusliike T. Rauman Oy Turuntie 8, Salo Puh. 040-584 9646 Hirsiveisto Puuronen Saikarintie 3507, Niinivesi Puh. 040-7075 837 Neliskulma Oy Ahjokatu 13, Jyväskylä Puh. 0400-414 127 Marttilantie 10, Isokyrö Puh. 06-414 9733 Rasmuksentie 4 A, Helsinki Puh. 050-500 4143 Rakennus ja Konepalvelu Niemelä Ky Tasoteliike Jari Viilos Söörmarkun Kone ja Romu Oy Hyvää Kesää ! Kataharjunkaari 15, Kuusankoski Puh. 040-9011 220 Vaasantie 994, Söörmarkku Puh. 02-6770 346 Lapväärtin Apteekki Länsituulentie 11, Jyväskylä Puh. 050-582 8730 E-Sähkö Oy Metsä- ja Mökkipalvelut Simo Gran Oksantie 16, Padasjoki Puh. 050-564 2205 MR HIFI HELSINKI Puh. 09-344 3949 Leppävirta Hirvelän Rahti Ky Kuhmalahden Osuuspankki Huonmäentie 4, Voikkaa Puh. 050-5270 982 Puh. 02-512 3300 Pratilankuja 3, Nurmijärvi Metsäpalvelu Metsätimo Tmi Hyvä Ihme Desing ILV-Asennus Oy Auto Aho Oy/ Tojo-Auto HTN Tilintarkastaja Ari Niemensivu Okka-Säätiö PD Eristys Orimattilantie 106, Pukkila Puh. 0400-687 831 Alakorkalontie 15, Rovaniemi Puh. 016-332 1500 Wintterinraitti 4 A 7, Tampere Raatihuoneenkatu 17 A, Hämeenlinna Puh. 0400-487 544 Uimarannantie 3, Merimasku Puh. 040-700 9871 Toimivakka-Yhtiöt Oy Laivarannankatu 3, Mänttä Puh. 03-474 5000 Pyhäjoen Rakennus Oy Mehtäkyläntie 240, Yppäri Puh. 0400-668 758 Yrityspalvelu Aulis Loukusa Ky LVI-Insinööritoimisto Haikarainen Oy Kaarlelan Murske Oy Kati Rosenberg Tmi Leipomo Koskelonseutu Energiingenjörerna Stagnäs & Nylund Ab Keminmaan Vesi Oy Talman Lehtopuutarha Kirjosieponkatu 8, Piispanristi Puh. 0400-824 284 Kunnantie 3, Keminmaa Puh. 016-227 508 MAXMO Puh. 0500-363 681 Rautajärventie 17, Pohja Puh. 03-5370 090 LTT-Tekniikka Oy Tmi Hietakymi Jukka Naantali Puh. 06-222 1110 Kaivinkoneyhtymä Hokkanen & Hokkanen ja Kappo Sturenkatu 11 A 3, Helsinki Puh. 09-7701 2330 Kauppakatu 3 B, Tampere Puh. 03-222 6020 Rautatieläisenkatu 6 A, Helsinki Puh. 09-150 2441 Kasihara 3 D, Espoo Puh. 040-5258 385 Kalliolan Vastaanotto- ja Nuorisokodit Neuropsykologiapalvelu Tmi Pertti Koponen Frontaali Oy Lammintauksentie 121, Mannerheimintie 160 B, Helsinki Puh. 09-870 3678 Sepäntie 3, Nivala Puh. 040-570 8561 www.kymenlaaksonkesayliopisto.fi Pihtipudas Puh. 040-7380 639 Joutsantie 24, Kangasniemi Puh. 0400-651 581 Ahotie 3, Vantaa Puh. 0500-454 528 Tili- ja Palkkatieto Valjakka Rovakatu 13, Rovaniemi Puh. 016-315 455 Autohuolto Saikkonen Kaapelikatu 3, Mikkeli Puh. 015-230 888 Valmisbetonitoimisto ja Traktoripalvelu Pentti Lohi Kotipolku 8, Ranua Puh. 0400-692 308 Arkkitehdit Oy Virta, Palaste, Leinonen Mika K. Niskanen Oy Väinönkatu 8, Suonenjoki Puh. 017-511 614 Pursimiehenkatu 29-31 B, Helsinki • Puh. 09-170 037 Kauppaniementie 16, Runni Puh. 0400-747 056 Yrityspalvelu Harju Oy Arkkitehdit Jurvainen ja Pesola Oy TJP-Service Oy Matarintie 22, Vantaa Puh. 050-355 9001 Forssan ev.lut Seurakunta Laivanvarustajankatu 2, Helsinki • Puh. 09-6811 790 Aputyö Re-La Tilitoimisto Anttinen Oy Jokijalantie 22, Kolari Puh. 016-561 500 Kartanonkatu 16, Forssa Puh. 050-337 3157 Hyvinkää Puh. 044-9344 703 Pojanluomantie 14, Luoma Puh. 0400-261 143 Paimion Seurakunta Automaalaamo Värikaksikko Oy RHV-Saneeraus ja Suunnittelu Oy Puh. 02-4770 710 Raivaajantie 2, Ylihärmä Puh. 0400-368 289 Kuljetusliike J & M Vaaramaa Hakonen Yhtiöt Oy Katajamäentie 3, Pomarkku Puh. 050-533 9306 TAKSI Kauko Mäkinen Parkettiasennus Kari Tuomi Tauno Tasanto Oy Jouni Luotonen Tmi Kuljetuspalvelu S. Suoknuutti Antton Tallman Service Oy Taloapteekkari Lähdepolku 2 A 8, Porvoo Puh. 0400-937 605 Salmenranta, Riistavesi Puh. 040-5044 988 Finn Lewi Contracting Ltd Oy Haapajärven Osuuspankki Varattu Kuljetusliike Oy T. Nikander Krouvintie 7 A, Oulu Puh. 0400-870 778 Asianajotoimisto Markku Potinkara Kauppalankatu 6, Kuusankoski Puh. 05-3746 664 Suomen Turvallisuus Koordinaattori Saarijärventie 1153, Äänekoski Puh. 014-542 157 Portin Telakka / Portens Båtslip Martinkyläntie 588, Talma Puh. 09-239 6108 TAKSI Juhani Palomäki Tallaantie 26, Karjalohja Puh. 045-1321 795 Kiinteistöhuolto Mäkelä Oy Ouluntie 35, Kokkola Puh. 040-533 3012 Nypak Oy Ab Horslöksvägen 20, Härkäpää Puh. 040-736 4892 Sillat Oy Kotilantie 33, Nivala Puh. 044-551 589 Mäklöörinkatu 6 as 19, Lahti Puh. 050-3130 607 Vesi-Virta Tmi Rantalantie 49, Mynämäki Puh. 0500-434 451 Konepaja Trameta Oy Ravurinkatu 19, Turku Puh. 02-2538 355 Finnsupra Oy Tarrankaari, Lohja Puh. 019-321 411 Tikkurilantie 141, Vantaa Puh. 020 160 514 Katiskatie 3, Helsinki Puh. 0400-150 538 Putki-Mikko Oy Kuusisaarentie 16, Kerava Puh. 040-568 5253 Tmi Tuomo K. Leinamo Merivalkama 2 A 8, Espoo Puh. 09-810 540 Voudintie 3, Oulu Puh. 020 7280 050 Närveläntie 16, Salo Puh. 0400-530 960 Puh. 08-772 4300 Vartioliike Edström Oy Ab Hirvipolku 8, Porvoo Puh. 0400-491 355 Kuljetus Risto Putkinen Rantakuovintie 11, Oulu Puh. 040-7074 055 Lukkarilantie 19, Mäntsälä Puh. 0400-903 236 Ruohopolku 8, Tornio Puh. 040-5802 388 Arkkitehtitoimisto Hintsala Jari Faith and Hope Oy Myllärinkatu 27 A, Lohja Puh. 050-344 2042 Tmi Hannu Leinonen Pieksänlahdentie 129, Sulkava Puh. 050-542 8050 Superfos Pori Oy Leirintäalueentie 3, Ranua Puh. 040-5134 366 Rakennusliike Siik Ky PS-Asennus Oy Espoonlahden Putki Oy Lepco Rakennus Ky Building Automation Group Oy Sorpontie 6, Parainen Puh. 040-5631 950 Pro-Artic Miinala Oy Kierälahdentie 45, Äänekoski Puh. 0400-277 778 Kärköläntie 33, Pusula Puh. 040-8260 533 Porhaninkatu 7 A 12, Helsinki Puh. 0500-707 669 9 Piirneentie 20, Iittala Puh. 040-514 8599 Omenaharjuntie 14, Varkaus Puh. 040-822 2513 Joensuu Mikkolantie 12, Pori Puh. 02-630 7500 Tulvaniityntie 18, Vantaa Puh. 040-743 6770 2/ 2 0 10 ADHD:n diagnosoinnin haasteet − erityisesti aikuisilla ADHD:n alaryhmät DSM-IV, joka on APA:n eli Amerikan psykiatriyhdistyksen diagnoosiluokituskäsikirja, jakaa ADHD:n 18 ydinoiretta kahteen pääryhmään: a) tarkkaamattomuusryhmään sekä b) yliaktiivisuus- ja impulsiivisuusryhmään. Näistä molemmat sisältävät yhdeksän oiretta. Vallitsevien oireiden perusteella DSMIV jakaa sitten ADHD-diagnoosin kolmeen eri alaryhmään: 1) Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, pääasiallisesti tarkkaamattomuustyyppi (Predominantly Inattentive Type) Tässä ADHD:n aladiagnoosissa on tarkkaamattomuusryhmästä vähintään kuusi oiretta yhdeksästä, mutta yliaktiivisuus ja impulsiivisuus -ryhmästä alle 6 oiretta. Tästä alaryhmästä käytetään joskus ADD-termiä, vaikkakin kyseinen termi on oikeastaan virallisesti jo poistunut käytöstä. Se nimit- täin esiintyi edellisessä, jo käytöstä poistuneessa diagnoosiluokituskäsikirja DSM-III:ssa. ADD eli attention deficit disorder (suomeksi tarkkaavuuden puutteen häiriö) on siinäkin mielessä useimpien potilaiden kohdalla harhaan johtava termi, sillä hyvin harvalla ei ole elämänsä aikana ollut yhtään ylivilkkaus- tai impulsiivisuusoiretta, josta olisi aiheutunut ongelmia. Täten diagnoosi ”ADHD, pääasiallisesti tarkkaamattomuustyyppi” kuvaa paremmin potilaan oireilua. Koska termi on kuitenkin melko pitkä, on täysin sallittavaa epävirallisissa yhteyksissä käyttää ADD-termiä. Tytöillä ja aikuisilla on tätä alaryhmää runsaasti. 2) Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, pääasiallisesti yliaktiivinen/ impulsiivinen tyyppi (Predominantly Hyperactive-Impulsive Type) Tässä alaryhmässä on tarkkaamattomuusryhmästä alle 6 oiretta, mutta yliaktiivisuus ja Impulsiivisuus -ryhmästä kuudesta yhdeksään oiretta. Tämä diagnoosi on yleinen ennen kouluikää, mutta sen yleisyys pienenee iän myötä. 3) Edellisten yhdistelmä eli Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö, yhdistynyt tyyppi (ADHD, Combined Type) Tässä diagnoosissa on molemmista ryhmistä 6-9 oiretta. Se on kouluikäisillä yleisin 2 / 2 0 10 10 alaryhmä, mutta aikuisiässä yliaktiivisuusoireiden lukumäärä alkaa vähetä. ADHD:n yleisyys Useimmat ADHD-diagnooseja tekevät psykiatrit käyttävät DSM-IV:n kriteereitä, vaikka asettaisivatkin diagnoosin koodinumeron WHO:n julkaiseman, kaikki sairaudet sisältävän tautiluokitusjärjestelmä ICD-10:n mukaan. Tämä on mahdollista, sillä amerikkalaisten laatimassa DSM-IV:ssä on lueteltu samat 18 oiretta kuin Euroopassa käytössä olevassa ICD-10:ssä. Tosin ICD-10 vaatii diagnostisissa kriteereissään kolmen oireen täyttyvän sekä yliaktiivisuusryhmästä (joka sisältää viisi oiretta) että impulsiivisuusryhmästä (neljä oiretta), kun taas DSM-IV tarkastelee siis hyperaktiivisuus- ja impulsiivisuusoireita yhtenäisenä ryhmänä. ICD-10:n kriteerit ovatkin tiukemmat. Niiden perusteella ADHD:n yleisyys on vain 1-2 %, kun taas DSM-IV:n perusteella se on 4-10 %. Onpa jopa tutkimuksia, joissa ADHD:n esiintyvyys on ollut 18 %:n luokkaa. On myös syytä huomioida, että kumpikin diagnoosiluokituskäsikirja käyttää diagnooseissa termejä kuten ”aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö” (ICD-10), ”tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö” (DSM-IV) sekä ”muu hyperkineettinen häiriö” (ICD-10). Termiä ”ylivilkkaus” ei siis esiinny diagnoosien nimissä. ADHD:n oirekuva nuorilla ja aikuisilla Iän myötä hyperaktiivisuus siis häviää, jolloin korkeampien aivotoimintojen eli ns. executive functions -toimintojen (EF) häiriöt korostuvat. Nämä EF-toiminnot ovat nimenomaan ihmisille tyypillisiä, kuten esim. suunnittelu, päätöksen tekeminen, organisointikyky sekä epäasianmukaisten toimintojen esto. Viimeksi mainitusta toiminnosta mainittakoon esimerkkinä tilanne, jossa väkijoukossa joku tönäisee vahingossa jotakuta. Tavallisesti tuo tönitty ihminen ymmärtää, että kyseessä oli väkijoukon puristuksen seurauksena tullut tahaton tönäisy. Sen sijaan ADHD-oireinen ei välttämättä ehdi ajatella ja eritellä tönijän motiiveja, vaan hän voi pahimmassa tapauksessa reagoida tuntemaansa kipuun jopa käymällä tuon vahingossa tönineen ihmisen kimppuun. Muutoinkin heillä on tapana reagoida sosiaalisissa suhteissa hyvinkin ärhäkästi, jopa aggressiivisesti, toisten ihmisten mielipiteisiin. Nuoret tai aikuiset, joilla on ADHD, saavatkin usein ”hankalan tyypin” maineen. Jotkut tutkijat painottavatkin, että yliaktiivisuushäiriölle olisi kuvaavampi nimi ”ylireagoivuushäiriö”. ADHD-potilailla on seurantatutkimusten mukaan myös kohonnut riski teiniraskauteen, opinnoissa ja työelämässä alisuoriutumiseen, liikenneonnettomuuksiin, päihteiden väärinkäyttöön sekä jopa rikolliseen käyttäytymiseen. Tosin on syytä muistaa, että Suomessa on vankeja 2 000-3 000, joista runsaalla tuhannella arvioidaan olevan ADHD, kun taas kaiken kaikkiaan Suomessa pitäisi olla arvioiden mukaan ADHD:n kriteerit täyttäviä henkilöitä, aikuisia, nuoria ja lapsia, jopa 250 000 – 300 000. Aikuispotilaan ADHD:n diagnosointi Neuropsykologin tekemä tutkimus olisi syytä toteuttaa jo ennen ADHDarvioita tekevän lääkärin vastaanotolle tulemista. Lähete neuropsykologisiin tutkimuksiin kannattaa hakea ensin esim. yleislääkäriltä. Vaikka etenkin lapsilla tehdyt psykologiset tutkimukset eivät sinänsä paljasta tai sulje pois ADHD:tä, on aikuisten kohdalla neuropsykologinen tutkimus hyvinkin informatiivinen. Neuropsykologit ovat jo koulutuksensakin puolesta tottuneet arvioimaan potilaiden tarkkaavuuden ongelmia, mutta sen lisäksi he antavat tutkimuksillaan arvokasta lisätietoa tutkittavan yleisestä älykkyystasosta, persoonallisuuden piirteistä, mahdollisista oppimisvaikeuksista sekä muista ongelmista. Lopullisen diagnoosin tekee lääkäri, mihin heidät on nimenomaan koulutettu. ADHD:n kriteereissä mainitaan, että oireilun on ainakin joidenkin oireiden osalta pitänyt alkaa jo ennen seitsemän vuoden ikää. Täten, kun aikuisella epäillään ADHD:tä, on suositeltavaa, että potilaan lisäksi haastatellaan myös hänen lapsuusajan oireilun tunteva henkilö: se voi olla vanhempi, sisarus tai opettaja. Kyseinen henkilö ei aina pääse vastaanotolle, jolloin haastattelu voidaan tehdä joko puhelimitse tai lomakkeiden avulla postitse. Päiväkodin ja koulun antamat lausunnot, todistukset, ”reissuvihot” tms. ovat usein hyödyllisiä. Niistä onkin syytä ottaa kopiot mukaan vastaanotolle. Myös potilaan omat ja lähisuvun muut mielenterveyden häiriöt olisi hyvä kartoittaa jo etukäteen samoin kuin tutkittavan samanaikaiset ruumiilliset sairaudet ja mahdolliset lääkitykset. Aikuisten ADHD:n diagnosointi on täten huomattavasti hankalampaa kuin lasten. Lisäksi hoitamaton ADHD on saattanut vuosien varrella myötävaikuttaa siihen, että potilaalle on tullut monia liitännäissairauksia: masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä eli maanis-depressiivisyyttä, ahdistuneisuushäiriön kirjon ongelmia (esim. paniikkihäiriötä, sosiaalista fobiaa ja yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä), päihdehäiriötä, peliriippuvuutta ja persoonallisuushäiriötä. Kaikki nämä edellä mainitut häiriöt ovat selvästi yleisempiä ADHD-potilailla verrattuna ADHD:tä sairastamattomiin. Näistä jotkin häiriöt ovat voineet alkaa jo nuoruusiässä. Lisäksi esimerkiksi masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö voivat 11 aiheuttaa oireita, jotka muistuttavat ADHD:n ydinoireita, kuten esimerkiksi keskittymisvaikeuksia, lyhytjännittyneisyyttä sekä motorista levottomuutta. Toisaalta ADHD ja kaksisuuntainen mielialahäiriö voivat esiintyä yhtä aikaa. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 80-90 %:lla kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivistä potilaista on oireilua, joka täyttää myös ADHD:n kriteerit. ADHD-potilaista puolestaan vajaalla puolella on myös kaksisuuntaista mielialahäiriötä. ADHD-diagnoosia arvioitaessa on täten tarkasti mietittävä myös erotusdiagnostiikkaa. Lääkärin on tehtävä päätös, johtuvatko ADHD:tä muistuttavat oireet siitä, että varsinainen diagnoosi on jokin muu kuin ADHD, vai onko potilaalla ADHD:n lisäksi muita edellä mainittuja mielenterveyden häiriöitä. Päätös vaikuttaa luonnollisesti myös hoitoon. Mikäli kyseessä on ADHD, jossa on useita liitännäissairauksia, kannattaa yleensä ensin hoitaa toimintakykyä eniten haittaava häiriö. Joskus toki täytyy hoito aloittaa samaan aikaan sekä ADHD:hen että liitännäissairauteen. Teksti Pekka Räisänen nuorisopsykiatriaan erikoistuva lastenpsykiatrian erikoislääkäri, erityistason perheterapeutti, ADHD-liitto ry:n hallituksen jäsen ja kuntoutusvaliokunnan puheenjohtaja Kirjallisuutta Pekka Räisänen: ADHD:n liitännäissairaudet, ADHD-lehti Kuntoutus/2010 Barkley Russell A: ADHD - Kuinka hallita ADHD. UNIpress 2008 DSM-IV Diagnostiset kriteerit, Suomen Psykiatriyhdistys r.y. ja American Psychiatric Association, Finnreklama Oy 1997 Psykiatrian luokituskäsikirja : Suomalaisen Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit Helsinki : Stakes, 1997 2/ 2 0 10 ADHD:n lääkityshoito − erityisesti aikuispotilailla ADHD:n lääkkeetön hoito ADHD-oireista kärsivillä aikuispotilailla monet käyttäytymisterapeuttiset menetelmät, kuten oppimisstrategioita kehittävät sekä aggressionhallintaa edistävät ohjeet, aikataulutus ja muistisääntöjen opettelu ovat hyödyllisiä. ADHD-coachin antama tuki pitää usein sisällään näitä samoja menetelmiä. Lievissä ADHD-tapauksissa tämän tyyppinen hoito sekä yleensäkin ADHDinformaation saaminen voivat olla jo riittäviä. Keskivaikeasta ja vaikeasta ADHD:stä kärsivät potilaat hyötyvät yleensä merkittävästi lääkkeistä. mutta kun ensimmäinen metyylifenidaattivalmiste Ritalin tuli markkinoille 1950-luvulla, lisääntyi näiden psykostimulanttien vaikutusten tutkiminen rajusti. Itse asiassa mitään muuta lääkeaineryhmää ei ole tutkittu lapsilla ja nuorilla lähellekään niin paljoa kuin psykostimulantteja. Ne ovat ylivoimaisia teholtaan. Ne lisäävät aivoissa etenkin dopamiinin, mutta myös noradrenaliinin määrää. Piristelääkkeiden eli psykostimulanttien vaikutuksia keskittymiskykyyn sekä yliaktiivisuuteen on tutkittu jo jonkin verran 1930-luvulla. Aluksi tutkimukset keskittyivät amfetamiiniin, Metyylifenidaattivalmisteita on Suomessa markkinoilla neljällä eri tuotenimellä. Ritalin on vanha ja perinteinen valmiste, jota on toistaiseksi meillä saatavissa vain lyhytvaikutteisena, neljän tunnin muotona. Sen käyttöä hankaloittaa lyhytvaikuttaneisuuden lisäksi se, että kyseistä lääkettä on saatavissa vain 10 mg:n vahvuutena ja lisäksi sitä markkinoiva lääketehdas ei ole hakenut lääkkeelle myyntilupaa. Tosin 2 / 2 0 10 12 Piristelääkkeet eli psykostimulantit tilanteeseen on mahdollisesti tulossa lähiaikoina muutos. Siitä ollaan nimittäin tuomassa Suomen markkinoille pidempivaikutteista lääkemuotoa, jolle toivottavasti myös haetaan virallista myyntilupaa. Ilman sitä lääkäri joutuu jokaisen potilaan jokaiselle reseptille hakemaan Lääkelaitokselta erityislupaa. Medikinet on toistaiseksi tuorein tulokas metyylifenidaattirintamalla. Siitä on saatavilla sekä lyhytvaikutteisia, neljän tunnin että keskipitkävaikutteisia, kahdeksan tunnin kapseleita. Jälkimmäinen vaihtoehto sisältää kahdenlaisia rakeita: sekä lyhytvaikutteisia (joiden vaikutus alkaa alle puolessa tunnissa) että keskipitkävaikutteisia rakeita. Equasym on myös kahdeksan tunnin lääke ja sen vaikutusmekanismi muis- tuttaa kaksine rakeineen Medikinetiä. Equasym ja Medikinet voidaan avata ja sirotella esim. mehun sekaan. Concertalla on 12 tunnin vaikutusmekanismi. Se täytyy niellä kokonaisena. Vaikutus alkaa hiukan hitaammin kuin Equasymillä ja Medikinetillä, mutta vastaavasti iltaan tulee lisää tehoa. Useimmat valitsevat keskipitkä- tai pitkävaikutteisen metyylifenidaatin. Sinänsä metyylifenidaatti ja dekstroamfetamiini ovat yhtä tehokkaita. Suomessa ja Euroopassa on kuitenkin suosittu metyylifenidaattia, sillä etenkin sen pidempivaikutteisten valmisteiden (Equasym, Medikinet ja Concerta) hoitomyöntyvyys on parempi kuin lyhytvaikutteisella. Lisäksi väärinkäytön riski on niillä paljon pienempi kuin Ritalinilla tai Dexedrinellä. Metyylifenidaattien annokseksi suositellaan lapsilla ja nuorilla 0,5-1,2 mg/kg/vrk. Maksimiannos on 2,0 mg/ kg/vrk. Dekstroamfetamiini eli Dexedrinen suositusannos on 0,3-1 mg/ kg/vrk. Aikuisilla annos ei enää välttämättä muutu painon mukaan. Heillä maksimiannos vuorokautta kohden on metyylifenidaatilla yleensä 72-90 mg ja dekstroamfetamiinilla noin 50 mg. Piristelääkkeiden haittavaikutukset Psykostimulantit ovat turvallisia käyttää. Metyylifenidaatin ja dekstroamfetamiinin haittavaikutukset ADHD:n hoidossa ovat olleet samankaltaisia, ja enimmäkseen lieviä tai ohimeneviä, ja annoksesta riippuvia. Yleisimmät sivuvaikutukset ovat nukahtamisvaikeudet ja näläntunteen katoaminen. Ne menevät yleensä ohi muutamassa päivässä tai viikossa. Joskus on tavattu myös tunneherkkyyden lisäystä ja itkuisuutta. Ne, samoin kuin maha- ja päänsärkykin, ovat melko yleisiä vain alussa ja annosta nostettaessa. Useimmiten ne ovat nopeasti ohimeneviä sivuvaikutuksia. Lääkkeen aloituksen ja annoksen noston yhteydessä voi joskus harvoin esiintyä lisäksi verenpaineen tai pulssin nousua. Nekin ovat yleensä ohimeneviä. Lääketehtaat suosittavat kuitenkin varmuuden vuoksi mittaamaan edellä mainituissa yhteyksissä verenpaineen ja pulssin. Vaikka piristelääkkeet kuuluvat kolmiolääkkeisiin, on jopa suositeltavaa, että ADHD-oireinen henkilö ajaa niiden vaikutuksen alaisena liikenteessä. Ne nimittäin tutkimusten mukaan parantavat monien ajokykyä. Ei-piristelääkkeet Atomoksetiini (Strattera) on vaikutusmekanismiltaan erilainen ADHDlääke kuin stimulantit. Se ei siis kuulu psykostimulantteihin. Strattera on kemiallisesti sukua noradrenaliinin aineenvaihduntaan vaikuttavalle Edronax-masennuslääkkeelle. Täten se voi olla hyödyllinen silloin, kun tarvitaan koko vuorokauden mittaista vaikutusta. Myös vaikeasta ahdistuneisuus- tai päihdehäiriöstä kärsivä ADHD-potilas voi hyötyä atomoksetiinista. Atomoksetiini voi myös aiheuttaa psykostimulanttien tavoin huonoa ruokahalua sekä verenpaine- ja pulssitason nousua. Lisäksi päinvastoin kuin Stratteran pakkausselosteessa annetaan ymmärtää, lääke kannattaa ehkä kuitenkin ottaa mieluummin illalla kuin aamulla, sillä melko moni kokee lääkkeen väsyttävänä. Ne masennuslääkkeet, jotka vaikuttavat serotoniinin lisäksi noradrenaliinin pitoisuuksiin aivoissa, esim. Efexor, Ixel ja Cymbalta, voivat joskus helpottaa oireilua tai tehostaa psykostimulanttien vaikutusta. Psykoosilääkkeet Psykoosilääkkeistä on hyötyä etenkin silloin, jos mukana on vaikeata käytöshäiriötä. Esimerkkeinä mainittakoon Risperdal ja muut risperidonit, Zyprexa ja muut olantsapiinit (varo painonnousua!), Seroquel ja muut ketiapiinit sekä Abilify. Muut lääkkeet Tupakasta vieroittautumislääkkeitä käytetään etenkin Pohjois-Amerikas13 sa tehostamaan varsinaisten ADHDlääkkeiden vaikutusta. Eniten käytetty valmiste on bupropioni Zyban, joka USA:ssa tunnetaan nimellä Wellbutrin. Lisäksi Pohjois-Amerikassa voidaan joskus kokeilla verenpainelääkkeitä, kuten klonidiinia. Melatoniini 3-9 mg auttaa usein unihäiriöissä. Yleisiä ohjeita ADHDlääkkeistä Käytettävät lääkkeet ja niiden annokset perustuvat aina kyseisen lääkkeen määränneen lääkärin antamiin annosohjeisiin. Täten omatoimisia annosmuutoksia ja lääkkeiden aloituksia tai lopetuksia ei pidä tehdä keskustelematta niistä hoitavan lääkärin kanssa. ADHD on vakava kansanterveydellinen ongelma. Ajoissa aloitettu hoito ja kuntoutus lääkityksen kera voi parhaimmillaan jopa dramaattisesti muuttaa potilaan elämänkaarta. Teksti Pekka Räisänen nuorisopsykiatriaan erikoistuva lastenpsykiatrian erikoislääkäri, erityistason perheterapeutti, ADHD-liitto ry:n hallituksen jäsen ja kuntoutusvaliokunnan puheenjohtaja Lisätietoja lääkevalmisteista: Oy Eli Lilly Finland Ab Lääke: Strattera puh. 0800 140 240 Janssen-Cilag Oy Lääke: Concerta vaihde puh. 020 753 1300 Novartis Finland Lääke: Ritalin lääkeinformaatiopalvelu puh. 010 613 3210 Oy Swedish Orphan Ab Lääke: Equasym Retard puh. 020 155 8846 2/ 2 0 10 Seksuaalisuus – ilon ja tyytyvä hyväksyvän ihmisen on helpompaa toteuttaa myös omaa seksuaalisuuttaan. Seksuaalisuus kulkee mukana ihmisen elinkaarella koskettaen kaikenikäisiä vauvasta vaariin. Se kuuluu lähes jokaisen ihmisen elämään (poikkeuksena aseksuaalit henkilöt) ja tulee esiin luontaisina tarpeina läheisyydelle ja kosketukselle. Pikkulapsen luontainen uteliaisuus saa hänet ihmettelemään tyttöjen ja poikien eroja ja tekemään tutkimusretkiä omaan kehoonsa. Esikouluiässä kuvaan tulevat usein ensimmäiset ihastumiset: kuusivuotiaat voivat käydä jo pikaisesti suukottamassa korviaan myöten punastuvaa kaveriaan. Alakouluikäisten ihastumista ei kestä kuitenkaan kauaa, kun kehityksessä seuraa vaihe, jolloin viihdytään pääsääntöisesti paremmin omaa sukupuolta olevien lasten kanssa. o pieni vauva muodostaa itsestään käsitystä hyväksyttävänä ja rakastettavana reagoidessaan vanhempiensa ilmeisiin, eleisiin, äänensävyyn ja kosketukseen. Kosketusta ja hellittelyä vaille jäävä vauva alkaa vetäytyä vuorovaikutuksesta ja saattaa masentua. Ihmisen minäkuva ja siihen yhtenä osana kuuluva käsitys itsestä seksuaalisena olentona rakentuu jo varhaislapsuudesta lähtien. Luonteva koskettaminen, hellyyden osoitukset ja lämmin vuorovaikutus ovat asioita, joiden pohjalle voi syntyä hyväksyvä suhtautuminen omaan kehoon. Itsensä Esimurrosikä nostaa uudelleen näkyvämmin pintaan kiinnostuksen seksuaalisuuteen ja hormonimuutokset alkavat muokata nuoruusikäisen kehoa naiselliseen tai miehiseen suuntaan. Vaikka nykymaailmassa nuorten seksuaalinen kypsyminen saattaa tuntua aikaistuneen, tunnepuolen kypsyminen vie edelleen aikansa. Naiselliset muodot omaava tyttö, tai jo hyvinkin raamikas poika voi ajatella olevansa valmis seksuaaliseen kanssakäymiseen, vaikka tunnepuolella on kasvun aikaa vielä vuosia. Keho kulkee yleensä edellä psyykkistä kehitystä. Hormonimyrskyissään moni nuori ajautuu liian varhain seksisuhteisiin, joista seuraa vain pettymyksiä ja kolauksia kehittyvälle identiteetille. Vanhemmat voivat saada käytännönläheisiä ohjeita lapsuus- ja nuoruusvaiheen seksuaalisuudesta lu- 2 / 2 0 10 14 J kemalla Raisa Cacciatoren kirjan Huomenna pannaan pussauskoppiin. Seksuaalisuus voi hukkua arjen huoliin Ihmisen kyky ilmaista omaa seksuaalisuuttaan vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Siihen vaikuttavat muun muassa vireystila, mieliala, levon tarpeet, terveys, omat aiemmat parisuhdekokemukset ja luottamus kumppaniin sekä meneillään oleva elämänvaihe. Pikkulapsivaihetta elävien perheissä väsymys saa helposti vanhempien seksuaalisuuden painumaan taka-alalle. Kun jaloissa pyörii muutama leikki-ikäinen, eikä itsestään ehdi välttämättä juuri huolehtia, on vaikeaa kokea itseään kovin viehättäväksikään. Puolisokin saattaa arastella rintamaidolta tuoksahtavaa äiti-ihmistä. Parisuhteessa äitiyden ja seksuaalisuuden yhdistäminen samaan henkilöön voi olla perheen isälle alkuun vaikeaa. Äiti murehtii kenties vatsanahkaansa ilmaantunutta ”pakanamaan karttaa” liiankin kanssa. Tutkimusten mukaan miehet kuitenkin kiinnittävät eniten huomiota kumppaninsa silmiin. Äidit voisivat siis unohtaa raskausarpensa niin kauan, kun silmäpusseja ei tarvitse verrata kukkaroihin. Yövalvomiset pienten lasten kanssa kuluttavat tosin koko perheen voimia ja isä saattaa olla yhtä ”ryytynyt” kuin äitikin. Jos vauvalle ei unirytmi löydy, unikoulu voi olla koko perheen pelastus. Toinen hankala vaihe perhe-elämässä seksuaalisten tarpeiden toteuttamiselle tulee lasten ehtiessä murrosikään. Nuoriso voi tupsahtaa kavereineen ovesta sisään milloin tahansa, pahimmillaan hunnilauman tavoin. Siinä vaiheessa omien vanhempien halailukin voi tuntua nololta. Nuoren mielestä viisikymppinen vanhempi voi olla ikäloppu. Oman seksuaalisuutensa kanssa kuohuksissa oleva nuori ei välttämättä halua myöntää läheisyyden kuuluvan edelleen myös vanhempiensa elämään. Yhtä lailla vanhemmat joutuvat isyyden lähde elämänkaarella pohtimaan, minkä ikäisenä tyttö- tai poikaystävän tuominen yökylään on sallittavaa. Moni vanhempi lukitsisi mielellään nuorensa lasikaappiin ja ottaisi avaimen pois, mutta luopumisen tuska ja kaikki nuoren heräävän seksuaalisuuden aiheuttama huoli on vain kestettävä. Tunteet ja seksuaalisuus Emotionaalisesti herkät ihmiset lukkiutuvat helposti, mikäli eivät koe hyväksyntää. Hyväksytyksi tuleminen on heille edellytys seksuaaliselle kanssakäymiselle. Tunteet näkyvät seksuaalisuudessa käytännön tasolla. Useimmiten on helpompi koskettaa ja tulla kosketetuksi kuin käsitellä ristiriitoja puhumalla. Käsittelemättömät asiat ja kokemus siitä, ettei tule kuulluksi, vaikuttavat seksuaalisuuteen. Naiset kertovat usein kokevansa hylätyksi tulemista ja yksinäisyyttä jäädessään yksin kotitöiden kanssa. Vitsit tiskauksen toimimisesta esileikkinä eivät ole tuulesta temmattuja vaan perustuvat ihan oikeaan asiaan. Kiintymystä näytetään myös jakamalla yhteistä arkea ja osoittamalla arvostusta toisen työpanokselle oli se sitten renkaiden vaihtamista tai kodin siisteydestä huolehtimista. Seksuaalisuus ei ole tunteista irrallaan oleva asia vaan kytköksissä siihen, miten paljon luottamusta ja kunnioitusta suhteessa on ja kuinka niitä osoitetaan. Kumppanuus parisuhteessa – miten arvostusta voi osoittaa? Esimerkiksi kysymällä mitä sinä haluat ja kertomalla mitä minä haluan ja mitä haluaisin meille. Sekä oma aika että yhteinen aika on parisuhteessa elintärkeää – silloin erillisyys ja yhteisyys pysyvät tasapainossa. Toiselle voi antaa itsestään, kun on kokemus siitä, että on saanut tilaa omillekin tarpeilleen. Myös mies kaipaa arvostusta ja kiitosta siitä, mitä on tehnyt perheensä tai kumppaninsa hyväksi. Tärkeää on myös se, tunteeko ihminen itsensä tasavertaiseksi yhteisistä asioista päätettäessä ja huolehdittaessa. Altavastaajan asemassa on vaikea kokea henkistä yhteyttä, jota pidempiaikaisen parisuhteen ja seksuaalisuhteen ylläpitäminen edellyttää. Naiselle on yleensä tärkeää tuntea itsensä haluttavaksi ja saada hellyyttä muutoinkin kuin seksin vuoksi, vaikkakin suoraviivaisuus viehättää osaa ADHD-oireisista. Jos kaikki hyväily johtaa aina seksiin, siitä syntyy helposti vaatimus, joka saa välttämään kosketusta. Lähes jokaisella ihmisellä on kosketuksen tarve, siksi parisuhteessa läheisyyttä on syytä vaalia myös ilman seksuaalista päämäärää. ADHD ja seksuaalisuus Eräiden tutkimusten mukaan (muun muassa Hallowell & Ratey) ADHD-oireiset henkilöt ovat joko seksuaalisesti hyvinkin aktiivisia tai tavallista passiivisempia oireistonsa laadusta riippuen. Monet kohtaamani ADHD-oireiset henkilöt ovat vuosien varrella kertoneet löytäneensä seksuaalisuutensa vasta kolmenkymmenen ikävuoden korvilla. Hyvin vetäytyvän ja ujon ADD-oireisen voikin olla vaikea solmia läheisiä ihmissuhteita ja seksuaalisuuden toteuttaminen parisuhteessa on luonnollisesti silloin vaikeaa. Myös turvaton kiintymystyyli voi näkyä parisuhteessa. ADHD-oireisilla naisilla on tutkitusti alttiutta hyväksikäytölle ja teiniraskauksien riskikin on tutkimuksissa todettu. Riskit suurenevat, jos tytön itsetunto on huono ja hän kärsii kokemastaan erilaisuudesta. Hyväksytyksi tulemisen tarve voi olla tällöin niin suuri, että väkivaltainen tai muutoin vahingollinen suhde koetaan paremmaksi kuin yksin jääminen. myös seksuaalisuudessa. PMS-oireet ovat usein naisilla voimakkaita ja pahimmillaan nainenkin saattaa käyttäytyä aggressiivisesti oireiden ollessa pahimmillaan. Vaikeaoireisimmilla henkilöillä impulsiivisuudesta johtuvat ylilyönnit ovat tavallisia myös seksuaalisuuden alueella. Tom Hartman on kuvannut ADHD-oireisia seksuaalisesti viriileiksi seikkailijoiksi, jotka ovat metsästysyhteiskunnassa levittäneet tehokkaasti eloonjäämistä edistävää geeniperimää. Nyky-yhteiskunnassa kaikista ADHD:hen liittyvistä ominaisuuksista ei enää ole hyötyä vaan pikemminkin haittaa. Niinpä impulsiivisuuden hallintaa on moni sosiaalisesti aktiivinen ADHD-oireinen joutunut opettelemaan seksuaalisuudenkin alueella. Nuoruusiässä impulsiivisuus voi näkyä sukupuolesta riippumatta vaikeutena sitoutua yhteen parisuhteeseen. Iän myötä kokemus ja itsetuntemus yleensä hillitsevät käyttäytymistä. ADHD:hen liittyy elämyshakuisuus ja suurempi riski jäädä koukkuun aivojen mielihyväratoja aktivoiviin toimintoihin tai aineisiin. Voimakas elämyshakuisuus voi johtaa ADHD-oireisella seksiriippuvuuteenkin. ADHD:hen liittyvä keskittymisvaikeus ei valitettavasti katoa tahdonvoimalla yhteiseen iltaan virittäytyessäkään. Seksuaalisuuden alueella on järkevää hyödyntää ADHD-lääkitystä, sillä se auttaa keskittämään ajatukset meneillään olevaan toimintaan. Aja- Elämäntilanteiden nopeat muutokset ja tunteiden vaihtelu näkyvät ADHD-oireisilla 15 2/ 2 0 10 tusten harhailu on ADHD:n ydinoire, jonka olemassaolo on johtanut moneen väärinymmärrykseen. Silmät kavaltavat, onko kumppani vain paikalla vai oikeasti läsnä. Toista saattaa loukata suunnattomasti se, että herkällä hetkellä kumppani ajattelee jotakin aivan muuta, kuin olettaa voisi. ADHD-oireinen tarvitsee myös yleensä enemmän stimulaatiota, joten hyvää tarkoittavat ”paijaamiset” voivat olla ADHD-oireisesta suorastaan pitkästyttäviä. Häiritsevät ärsykkeet on syytä poistaa ympäristöstä silloin, kun on tarkoituksena keskittyä oman kumppaninsa hellittelyyn. Jos näistä asioista pystyy keskustelemaan avoimesti ilman pelkoa kumppanin loukkaantumisesta, seksuaalisuuden toteuttaminen kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla on huomattavasti helpompaa. Aistiyliherkkyyksien ja vireystilan vaikutus seksuaalisuuteen ADHD-oireisilla yleiset aistiyliherkkyydet voivat tehdä kanssakäymisestä todella hankalaa. Kumppanin voi olla vaikeaa ymmärtää eri vuorokauden aikoihin vaihtelevia reaktioita koske- tukseen. Kosketusaistin herkkyys voi vaihdella vireystilan mukaan. Kosketukselle voi olla yliherkkä aamuisin ja aliherkkä iltaisin tai päinvastoin. Keskittyminen vaativaan askareeseen saattaa heijastua tuntoaistiinkin. Yliherkkä kumppani voi pelästyä varoittamatta tulevaa kosketusta, jolloin reaktio tulkitaan helposti väärin. Jos pintatuntoaisti on yliherkkä, ennakoitavissa oleva, napakka kosketus tuntuu paremmalta. Usein myös valolla, hajuilla tai maulla on todella suuri merkitys. Häiritsevä ärsyke pilaa tunnelman kokonaan. Ellei näistä asioista pystytä keskustelemaan, ymmärrystä tällaisen oireiston merkityksestä seksuaalisuudelle ei voi syntyä. Läheisyyden ylläpitäminen on seksuaalisuuden vaalimista Nykyisessä työelämässä stressi näkyy myös miehillä haluttomuutena ja erektiohäiriöinä, joita jonkinasteisina esiintyy yleisesti jo 40 ikävuoden jälkeen. Seksuaalisuus siis vaihtelee eri elämäntilanteissa aivan kellä tahansa riippumatta siitä, onko henkilöllä ADHD:tä vai ei. Kosketusta ja läheisyyttä kannattaa ylläpitää silloinkin, kun seksuaalisuuttaan ei jaksa ilmaista tai puolisoiden haluamiset eivät käy yksiin. Omista tarpeistaan jokainen on vastuussa itse, eikä niistä huolehtiminen omatoimisesti ole toiselta pois. Seksuaalisuuden vaaliminen on helpompaa, kun kosketukseen ei sisälly vaatimuksia eikä suorituspaineita. Seksuaalisuus on yksi ihmisen perustarpeista ja siksi sen tukahduttaminen vaikuttaa ennen pitkää parisuhteeseen ja omaan hyvinvointiin. Jos seksuaalisuudesta puhuminen onnistuisi parisuhteissa yhtä vaivattomasti, kun puhumme syömisestä tai nukkumisesta, ei seksuaaliterapeuteilla olisi lainkaan töitä. Puhumisen vaikeus kertoo siitä, kuinka herkkä osa-alue seksuaalisuus on. Siksi jokaisen on kunnioitettava paitsi kumppaninsa, myös omaa seksuaalisuutta huomioimalla omat tarpeensa ja kulloinenkin elämäntilanteensa. Parhaimmillaan seksuaalisuus on ihmisen elämänkaarella iloa ja tyytyväisyyttä lisäävä voimavara. Teksti Mirja Heikkilä sosionomi (YAMK), ADHD-liiton kuntoutuspäällikkö 21.5.2010 asti ADHD-liiton kevätkokous 17.4.2010 Tämän vuoden kevään liittokokous pidettiin Radisson Blu Royal Hotellissa Helsingissä lauantaina 17.4.2010. Esityslistalla olivat ADHD-liiton sääntöjen § 9 mukaiset asiat. Keväinen Helsinki näytti parhaita puoliaan hellimällä saapuvaa kokousväkeä auringon säteillä. Islantilaisten ilmoille ”päästämästä” uhkaavasta tuhkapilvestä ei ennusteista huolimatta näkynyt jälkeäkään. Maistuvan lounaan ja valtakirjojen tarkastuksen jälkeen oli kokous valmis alkamaan. Kokouksen puheenjohtajana toimi mallikkaasti Tuuli Siljamäki Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys Dyma ry:stä. Suuret kiitokset Tuulille hyvästä työstä. Kokouksessa käytiin läpi vuoden 2009 toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkas- 2 / 2 0 10 16 tuskertomus sekä vuoden 2010 Rahaautomaattiyhdistyksen avustuspäätös ja liiton tarkennettu toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kokous eteni kevään liittokokousten tapaan joutuisasti ja sääntömääräiset asiat oli pian käsitelty. Kuulumisten vaihdon jälkeen olikin kokousväen aika lähteä kotia kohti nopeasti tummuvaan iltapäivään. Ilmeisesti se ennustettu tuhkapilvi löysi kuitenkin paikkansa Suomen päällä. Kiitos kaikille kokoukseen osallistuneille. Näemme liittokokouksen merkeissä jälleen syksyllä, ja paikkana on tuolloin Lahti. Teksti ja kuva Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry Bussimiehet Oy Liinakatu 21, Tikkakoski Puh. 050-5611 540 Car Fix Teollisuuskylänraitti 7, Keminmaa Puh. 0400-693 736 Kaivertaja – Hautakivet Tmi Esko Tuurinmaa Uki-Trailer Oy Jokihaara Oy Jaakolantie 6, Uusikaupunki Puh. 0500-599 386 Koivumäentie 30, Uurainen Puh. 0400-643 486 Kemiön Väri & Autotarvike Oy Ovituote P. Korhonen Oy Carmeik Oy JH-Rakenne Rakennusliike Halonen Oy LJR-Accounting Oy Kanaa Karting Maansiirto Asko Hyvärinen Oy Tapiolan Apteekki Imatran Rengas ja Autotarvike Oy Maansiirto Kohvakka Ky Rakennus ja Suunnittelu Caris Oy Eteläkatu 10, Lappeenranta Puh. 040-5861 982 Jätehuolto J. Hämäläinen Oy Mittapolar Oy Pahnantie 161, Halkia Puh. 040-413 6209 Ilolantie 4, Sumiainen Puh. 040-572 6282 Tmi Järri Hannu Kerimäen Seurakunta Sorpo Södergård Oy Ab Ulrikantie 17 B, Ingermaninkylä Puh. 0400-298 452 Vännilän Välitie 111, Alastaro Puh. 0400-531 984 Lohjan Seurakunta/ Diakoniatyö J & JR-Urakointi Kirves- ja Muuraustyöt Timo Suntela Akkuhuolto Hirvonen Oy Puh. 02-5471 755 Vieruniementie 93 A, Outokumpu Puh. 050-538 1836 Iirunkuja 53, Hauho Puh. 050-566 3928 Rapparintie 2 B, Lahti Puh. 0400-494 380 Siivouspalvelu Sipa Oy Rakennuslasi Oy Tili-Kankare Helmikankareentie 1, Kyrö Puh. 050-591 8439 Siivous-Ankkurit Oy Läntinen Kannistontie 5, Kerava Puh. 040-531 3342 Miksystems Oy Moottorikeskuksentie 229, Velaatta • Puh. 040-960 6851 Kurkisaarentie 41, Haukivuori Puh. 0400-257 608 Jämin Rahtipalvi Oy Hirsalantie 11, Jorvas Puh. 040-824 1226 Akkoniementie 4, Sotkamo Puh. 0440-388 079 Poltinkuja 6, Imatra Puh. 05-6340 200 Lahden Launeen Seurakunta Laurinkatu 40, Lohja Puh. 050-5390 123 Laitatie 1, Jääli Puh. 0400-688 373 www.lasia.fi Lakone Puh. 015-5789 111 Vaasan Keskusapteekki Ski & Wood Hovioikeudenpuistikko 20, Vaasa • Puh. 06-319 1100 Valtapinnoite Oy YIT Kiinteistötekniikka Oy LAHTI Puh. 0400-494 731 Tmi Hiltunen Pasi Nuottaniementie 191, Ryhälä Puh. 040-751 8210 Vuosaaren Apteekki Tinero Oy Linnankatu 16, Turku Puh. 02-274 7050 RI-Yhtiöt Oy Pelkonkuja 1, Klaukkala Puh. 0500-800 547 www.riyhtiot.fi Riihimäen Seurakunta Tekplast Oy Sulmu Oy Jalkahoitola Jalka-Apu Jatta Ohenoja Tamitek Oy Temppelikatu 9 A, Riihimäki Puh. 019-7481 Jänismaantie 16, Kokkola Puh. 0400-268 904 Porvoo • Puh. 019-576 7300 WHAM-BAM LTD OY Pyhäjoen Kunta -Sosiaalitoimi Linja-Autopalvelut MV-Liikenne Teuvan Rengas Oy Puh. 08-43 901 Kasarmitie 8, Sodankylä Puh. 0400-131 601 Henno Invest Ltd Oy Kaivinkonetyöt Hautamäki Pauli INVATAKSI A. Grekula Hartimantti Vaakamestarintie 3 B 7, Helsinki Puh. 040-588 3065 Teräspaneli Oy Joukon Tilipalvelu Oy Sienikuja 4, Helsinki Puh. 0400-702 235 Kuljetus Kalle Rahikainen Parantalantie 34 A, Majavesi Puh. 040-7322 598 Nummelan Aluelämpö Oy Mäkitie 44, Teuva Puh. 050-581 4625 INVATAKSI Riitta Ylitalo Kyöstilänmäen Perhekoti Ky Viertolantie 2-4, Helsinki Puh. 050-526 6447 Maanrakennus Mikko Tiensuu Oy RSK-Metal Oy TAKSI K & M Laaksonen Santatie 15, Teijo Puh. 0400-123 852 Kaivinkone Urakointi Jorma Janhunen Tiiterontie 26, Sulkava Puh. 0400-172 007 Torpantie 102, Oulu Puh. 0400-804 223 Kiinteistöpalvelu Rundelin Oy Pisteenkaari 4, Nummela Puh. 044-299 3767 Niemeläntie 121, Vilppula Puh. 0500-237 803 Parkintie 6, Teuva Puh. 06-267 2053 Autokorjaamo P. Huhtaviita Oy Vanhamäentie 30, Mikkeli Puh. 044-3000 430 Pieksupetäjäntie 13, Pielavesi Puh. 0400-674 776 Levytie 5, Helsinki Puh. 0400-458 210 Monipalvelu L. Koskela Oy Nuolitie 2, Vantaa Puh. 045-121 3942 Päiviöntie 4, Tervakoski Puh. 050-378 2256 Kenttätie 2, Kauhajoki Puh. 06-231 3232 Käänteenaro 2 B, Hämeenlinna Puh. 0400-481 090 Anjalankosken Linja Oy Elimäentie 14, Anjalankoski Puh. 020-7181 690 Elektro-Metek Oy Perhekoti Amanda Tinurinpolku 3, Ylämylly Puh. 0400-673 467 17 TA Asennusputki Oy Länsilaituri 1, Turku Puh. 050-3100 307 Sagittarius Ky Tili- ja Isännöintipalvelu Hokkanen Oy Siltasavontie 9, Tampere Puh. 0400-622 178 Sotilaankatu 9 G 56, Tampere Puh. 044-513 9972 Siivousliike Albus Tuposlammentie 13, Tupos Puh. 050-5268 340 Tiitus-Kouru Oy Rautatienkatu 42, Äänekoski Puh. 0400-547 321 Teerikatu 17, Rovaniemi Puh. 016-346 013 Trattkantarellen 3, Ekenäs Puh. 050-550 3990 Tietotarha Oy Koskelontie 15, Espoo Puh. 050-345 3933 Insinööritoimisto Arcus Oy Tuomolankatu 44, Harjavalta Puh. 0400-791 183 Damex Palvelut Tjänster Oy Ab Automaalaamo Antti Hämäläinen Oy Kasit Oy Harjavallan Sairaankuljetus Kankaanseläntie 20, Muhos Puh. 0400-387 674 Helsinki • Puh. 040-5547 696 Topintie 42 A, Hankasalmi Puh. 040-586 2570 Massatalo Helsinki Puh. 09-512 3322 Laulunmaankatu 14 B 2, Tampere Puh. 040-765 7785 Vuotie 45, Helsinki Puh. 09-3434 400 Tampereentie 1064, Haapala Puh. 0400-661 729 Woodshell Oy Sorpontie 154, Parainen Puh. 040-5631 950 Suksihuolto ja Taidesahaus Häkkisenkatu 12, Joensuu Puh. 0400-276 322 Riipisentie 5, Oulu Puh. 044-3017 988 Voudintie 3, Oulu Puh. 040-533 5639 Sepenius Oy Vuorikatu 8 B, Mikkeli Puh. 0400-753 120 Isonvillasaarentie 3, Helsinki Sjögren Yhtiöt Oy Levonmäenkatu 25, Tampere Puh. 041-511 7887 Urjala • Puh. 03-5460 835 Impivaarantie 18, Kerava Puh. 050-514 8866 VANTAA Puh. 020 775 7200 Kankaankadun Kiinteistökulma Oy Korpo • Puh. 0400-945 665 Puh. 02-421 146 Korpintie 35, Kokkola Puh. 0400-560 058 Oy Otto Brandt Ab Lehijärvenrantatie 123, Parolannummi Puh. 040-553 7056 All Apparat Anders Björkqvist Kankaankatu 23, Lappeenranta Puh. 040-539 7042 Riihitontuntie 20 B 10, Espoo Puh. 040-526 3303 Kauppamiehentie 6, Espoo Puh. 09-4520 130 Hattulan Sähkö- ja Kylmähuolto Ylhäisintie 5, Piikkiö Puh. 0400-249 858 Jaavantie 4, Helsinki Puh. 0400-409 271 Voionmaankatu 24, Jyväskylä Puh. 014-616 266 Heavy Service Finland Oy Juholanmäentie 13, Anjalankoski Puh. 0400-655 733 Aidea Suunnittelutoimisto Ky Kauppakatu 14, Varkaus Puh. 0400-172 015 Ammtrakki Oy Ltd Särkvaarantie 4, Kesälahti Puh. 010-6846 100 LVI-Hämäläinen Oy TURKU Mökkihuolto Dyster Kellomäentie 62, Puumala Puh. 050-521 5495 Nakkilan Sihuma Vanha Vuohimäentie 5, Nakkila Puh. 0400-533 247 Porvoon Herkku Oy Sorvaajantie 15 A, Porvoo Puh. 0400-495 699 Saneeraus Kaisil Oy Sotilastorpantie 4 A, Espoo Puh. 0400-606 820 Lämpömaailma Kanahaukantie 12, Pori Puh. 050-494 7631 Tmi E. Alén Jaakonkatu 10, Hyvinkää Puh. 050-5122 562 2/ 2 0 10 O&M Teamin vanhempainryhmät Lapsen oma lähiympäristö on hänen kehitykselleen korvaamaton. Jotta pystyisimme auttamaan lasta parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitsemme lähiympäristön apua lapsen kuntoutuksessa. O&M Teamissä tarjoamme yhteisöllisiä kuntoutuspalveluja lapsille, nuorille ja aikuisille. T yömme perustuu ajatukseen, että lapsi kehittyy parhaiten omassa lähiympäristössään. Jos hän tarvitsee erityistä tukea kehityksessään, se toteutuu parhaiten siitä, kun asiantuntijat ja lähiympäristön aikuiset tekevät intensiivistä työtä yhdessä. O&M Team on yksityinen, Helsingin Malmilla toimiva yritys, joka tarjoaa lastenneurologin ja lastenpsykiatrin konsultaatioita, sekä psykologin, neuropsykologin, puheterapeutin ja toimintaterapeutin arvioita ja kuntoutuspalveluita. Lisäksi moniammatilliseen työryhmäämme kuuluu psykiatrisia sairaanhoitajia, neuropsykiatrisia coacheja, perheterapeutteja ja työnohjaa- jia. Osaamisemme ydinaluetta on lapsen kasvun tukeminen hänen omassa kehitysympäristössään. Toimimme sekä vastaanotolla, että teemme arvio- ja kuntoutuskäyntejä mm. päiväkodeissa, kouluissa ja lapsen kotipiirissä. Otamme huomioon lapsen lisäksi hänen lähiaikuisensa, sisarukset ja muut läheiset tarpeen mukaan. Keskitämme osaamistamme erityisesti ns. neuropsykiatristen häiriöiden ja niihin liittyvien käyttäytymisen ja toiminnanohjauksen ongelmien kartoittamiseen ja lievittämiseen. Neuropsykiatrisia ongelmia ovat aktiivisuuden ja tarkkaavuudenhäiriöt, autismikirjon häiriöt, kielen kehityksen tai kommunikaation, sekä aistisäätelyn vaikeudet. Sovellamme 2 / 2 0 10 18 joustavasti mm. kognitiivisia, kognitiivis-behavioraalisia, ratkaisukeskeisiä ja kiintymyssuhdeongelmien hoitoon kehitettyjä työtapoja. Olemme koonneet toiminta- ajatuksemme mukaisesti erilaisia vanhemmille tarkoitettuja ryhmiä. Puheterapiaryhmä lapsille ja vanhemmille Puheterapiaryhmän tavoitteena on aina löytää asiakkaan potentiaali ja ne keinot, joilla hän voi mahdollisimman itsenäisesti ja täysipainoisesti toimia ja osallistua omassa arjessaan ja ympäristössään. Ryhmiä on muutamia erilaisia. Osa ryhmistä on tarkoitettu perheille, jossa lapsen kielenkehityksen diagnoosi on varmistunut puolenvuoden sisällä, osa ryhmistä on perheille, joissa kielenkehityksen diagnoosi on saatu jo aiemmin ja ryhmässä harjoitellaan kommunikointikansion käyttöön ottoa. Ryhmän sisältöön kuuluu yksilötapaamisia, kotikäyntejä videointeineen ja analyyseineen, sekä ryhmän yhteisiä tapaamisia vanhempien kesken ja vanhempien ja lasten kesken. Ryhmissä keskitytään vanhempien tärkeään rooliin lastensa kuntoutuksessa, sekä vertaistukeen ja kokemuksiin harjoituksia läpikäydessä. Erityisesti tarkastellaan lasten vaikeuksien vaikutuksia vuorovaikutukseen ja kommunikointiin. Vetäjinä ryhmissä toimivat puheterapeutit, sekä osassa myös perheterapeutit. Tarvittaessa ryhmien vetäjien on mahdollisuus myös konsultoida moniammatillista tiimiämme. Kuntoutusryhmän alussa vanhemmat saavat kansion/ vihon, johon kirjataan kotona tehtäviä harjoituksia ja harjoitusideoita ja muuta tietoa. Perhetapaamisissa terapeutti videoi vanhempia lapsen kanssa arjen erilaisissa tilanteissa. Tallenne käydään vanhemman/vanhempien kanssa läpi heti strukturoitua video-ohjausmenetelmää käyttäen, jolloin vanhempi saa yksilöllisesti juuri hänen ja hänen lapsensa vuorovaikutuksen liittyen ohjausta, sekä keinoja lapsen tukemisessa. Onnistuneita videointitilanteita näytetään (vanhemman suostumuksella) ja käydään läpi myös ryhmätapaamisissa, joista muutkin ryhmäläiset voivat saada hyviä, konkreettisia esimerkkejä. ADHD-lasten ryhmä vanhempien Lapsille, joilla on ADHD tai siihen liittyviä piirteitä, on tarjolla erilaisia ryhmiä, näistä tunnetuimpana on toiminnanohjauksen ja tarkkaavaisuuden ryhmäkuntoutusmalli TOTAKU. Kaikkiin ryhmiin sisältyy vanhempien tapaamisia. TOTAKU on strukturoitu ohjelma, jossa jokainen 90 minuuttia kestävä kerta jakaantuu toimintatuokioihin. Ohjelma jakautuu toiminnallisiin ja pöydän ääressä tehtäviin tuokioihin. Tehtävien pituus on verrattain lyhyt, kuntoutusta, jotta kuntoutuksessa harjoitellut asiat ja toimintamallit voisivat siirtyä jokapäiväisiin oppimistilanteisiin. Yhteistyö tapahtuu vanhempien suostumuksella. Koulun kanssa tehtävä yhteistyö voi olla kunkin lapsen henkilökohtaisiin asioihin liittyviä neuvotteluja. Hyväksi havaittu ja koettu toimintatapa on myös yhteisöllinen Ryhmän tarkoituksena on tarjota vanhemmille ideoita työskentelyote opettaja mallia kansion käyttöön niin leikkitilanteissa kuin jien ja vanhempien väerilaisissa arjen tilanteissakin. lillä. Tämä toteutetaan jolla pyritään siihen, että lapsi saa on- vanhempien suostumuksella. Yhteinen nistumisen kokemuksen pystyessään tapaaminen toimii vanhempainryhmitekemään tehtävän alusta loppuun. en tapaan vertaistukena ja tiedon ja koYleisiä tavoitteita kuntoutuksen alka- kemusten jakamisen foorumina. Näin essa ovat muun muassa kuntoutukseen myös ohjaajat saavat tietoa lapsen toiasettuminen, tarkkaavaisuuden ja toi- minnasta luonnollisessa oppimisympäminnanohjauksen taitojen sekä sosi- ristössään. aalisten taitojen vahvistaminen. Alatavoitteita voivat olla impulssikontrollin Vanhempain ryhmä vahvistaminen, siirtymätilanteiden tukeminen sekä ryhmätoiminnan vahvisSyksylle olemme suunnitelleet ryhtaminen yhteisten sääntöjen avulla sekä mää, jonka pääpaino on vanhempien tilanteita ennakoimalla. vertaistuella. Vanhempain ryhmässä on tarkoitus pohtia vanhemmuuteen ja Vanhempien kanssa tehtävä yhteis- perheeseen liittyviä asioita. Kokoontyö on olennainen osa kuntoutusta. tumisissa on mahdollisuus vetäjän lyVanhemmille voidaan järjestää omat hyisiin alustuksiin ryhmäläisten toivoryhmätapaamiset. Ryhmä antaa mah- mista aiheista. Ryhmässä keskitytään dollisuuden jakaa kokemuksia ja tietoa, myös arkielämän strukturointiin liittytarjoaa keinoja tukea lapsen toimintaa viin harjoituksiin, kuten viikkoaikatausekä toimii emotionaalisena tukena. lujen tekemisiin, joilla perheet voivat Vertaistuen kautta vanhemmille syntyy konkreettisesti saada apua arkeensa. kokemus, että muillakin arki on usein Ohjelma perustuu osittain Vanhempana haastavaa. Vertaistuki auttaa vanhem- Vahvemmaksi-materiaaliin. Ryhmässä pia vahvistamaan omaa vanhemmuut- vanhempien toiveet otetaan suunnittetaan tai nuorten aikuisten kohdalla suh- lussa huomioon. Ryhmää vetää perhedettaan nuoreen. Vanhempien ryhmissä terapeutti. on keskusteltu pääosin lapseen liittyvistä arjessa askarruttavista asioista ja Teksti O&M Teamin ryhmien vetäjät siitä, että vanhemmat kokevat lapsensa Tekstin koonnut Susan Sarenius ylipäänsä saavan jatkuvaa negatiivista psykiatrinen Sh AMK, COACH, palautetta. Vanhempainryhmissä putiiminjohtaja O&M Team reudutaan toisaalta tämänhetkiseen tiKuvat Dominique Wendelin ja lanteeseen, mutta suuntaudutaan kohti Inkka Sundblad ”miten tästä eteenpäin” -ajattelua. O&M Team Malmin Kauppatie 8 B Koulun/päiväkodin kanssa tehtä00700 Helsinki vä yhteistyö on myös olennainen osa www.omteam.fi 19 2/ 2 0 10 Hyvä tietää sairauskuluvakuutuksista Ennen vakuutuksen ottamista Vakuuttamisen tarpeet ovat yksilöllisiä. Ennen vakuutuksen ottamista kannattaa miettiä, mitä turvaa perhe ja lapsi tarvitsevat. Halutaanko vakuutus sekä sairauden että tapaturman varalle vai riittääkö pelkkä tapaturmavakuutus. Tämän jälkeen kannattaa vertailla eri vakuutusyhtiöiden tuotteita ja vakuutusmaksuja keskenään. Lisäksi kannattaa lukea vakuutusehdoista erityisesti se, mitä ja miten korvataan, ja mitä ei korvata. Vakuutukseen sisältyvissä yleisissä sopimusehdoissa on sääntöjä mm. siitä, milloin vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutusehtoja, vakuutusmaksuja ja irtisanoa vakuutus. Ennen vakuutuksen ottamista kannattaa selvittää, onko lapsella jo aikaisempia voimassaolevia vakuutuksia ja näiden vakuutusten turvan laajuus. Lapsi tai nuori voi esimerkiksi urheiluharrastuksensa osalta kuulua urheiluseuran ottaman tapaturmavakuutuksen 2 / 2 0 10 piiriin. Perusopetuslain mukaan koulussa ja koulumatkalla oppilaalle sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksutonta. Eri yhteisöjen ottamissa vakuutuksissa voi vakuutusten sisältö kuitenkin olla suppeampi ja vakuutusmäärät pienempiä kuin yksilöllisissä vakuutuksissa. Lasten vakuutuksia myyvät vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt Vahinkovakuutusyhtiöt voivat edellyttää, että asiakkaalla on koti-, maatila- tai yksityistapaturmavakuutus samassa yhtiössä. Tämä voi vaikeuttaa päävakuutuksen irtisanomista tai vakuutuksen vaihtamista myöhemmin toiseen vakuutusyhtiöön. Vakuutusta haettaessa kannattaa selvittää, voiko lapsen vakuutusta jatkaa itsenäisenä, vaikka koti-, maatila- tai yksityistapaturmavakuutus päättyisi. Henkivakuutusyhtiöiden myöntämät vakuutukset ovat itsenäisiä vakuutuk20 sia. Niiden myöntäminen ei siis edellytä, että vakuutusta hakevalla olisi samassa yhtiöryhmässä koti- tai maatilavakuutus. Vakuutuksen hakeminen ja myöntäminen Lasten vakuutuksia voidaan hakea jo odotusaikana tai sitten, kun lapsi on syntynyt. Yleensä vakuutuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asutaan vakituisesti Suomessa, kuulutaan sairausvakuutuslain piiriin ja suomalaiseen neuvolajärjestelmään. Vakuutusyhtiöt edellyttävät kirjallisen terveysselvityksen täyttämistä. Terveysselvityksessä kysytään äidin, sikiön ja lapsen terveydentilaa tai pelkästään syntyneen lapsen terveydentilaa. Vakuutusyhtiön vastuunvalinta voi aiheuttaa sen, että haettua vakuutusturvaa ei myönnetä lainkaan, se myönnetään yksilöllisillä erityisillä rajoitusehdoilla tai vakuutus myönnetään vasta myöhempänä ajankohtana. Terveys- selvityksen täyttämisessä ja tietojen antamisessa kannattaa olla huolellinen ja rehellinen. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun on annettava oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin. Lisäksi on velvollisuus ilman aiheetonta viivytystä myöhemmin oikaista vakuutusyhtiölle annetut vääriksi tai puutteellisiksi havaitut tiedot. Vakuutussopimuslain mukaan tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa esimerkiksi siihen, että vakuutussopimus irtisanotaan tai vakuutukseen lisätään rajoitusehto jälkeenpäin. Uuden henkilövakuutuksen saaminen on hankalaa sen jälkeen, kun lapselle on sattunut tapaturma tai kun lapselle on ilmaantunut sairaus tai sen oireita. Vakuutusyhtiöt kysyvät uutta vakuutusta haettaessa terveydentilatietoja. Siten, jos lapsella on ollut sairauksia tai sairausoireita, uusi vakuutusyhtiö ei myönnä välttämättä vakuutusta lainkaan tai vakuutukseen voi tulla sairautta koskeva yksilöllinen rajoitusehto. Odotusaikana Aikaisin mahdollinen ajankohta jolloin vakuutusvarausta voi hakea, vaihtelee vakuutusyhtiöittäin alkaen raskauden toteamishetkestä siihen kun ultraäänitutkimus on tehty. Yleensä vakuutusta on haettava viimeistään kolme kuukautta ennen laskettua aikaa. Vakuutusyhtiö Turvasta Junioriturva Plussaa voi hakea viimeistään kahta kuukautta ennen laskettua aikaa. Syntyvän lapsen vakuutusvarauksen hyväksymiseen vaikuttaa yleensä äidin ikä (alle 40 vuotta) ja äidin ja sikiön terveys. Kolmen tai sitä useamman sikiön raskauksille vakuutusta ei voi ennen syntymää varata. Ennen syntymää myönnetty vakuutus on voimassa ilman yksilöllisiä lapsen terveydentilasta johtuvia rajoituksia riippumatta siitä, syntyykö lapsi terveenä vai ei. If-yhtiön tuotevalikoimaan kuuluu Vauvavakuutus, jonka perusteella on mahdollista saada korvausta mm. vakuutusehdoissa erikseen määritellyistä synnynnäisistä sairauksista ja vammoista. Vakuutus ei kata sairauden aiheuttamia hoitokuluja. Vauvavakuutusta voi hakea aikaisintaan raskausviikolla 10 tehdyn ultraäänitutkimuksen jälkeen, kuitenkin viimeistään kolme kuukautta ennen laskettua aikaa. Äidin on oltava alle 45-vuotias laskettuna aikana. Vakuutus on voimassa lapsen syntymään saakka. Korvausta maksetaan vakuutusehdoissa määritellyistä ennen lapsen kolmen tai kuuden kuukauden ikää aiheutuneista vahinkotapahtumista. Lapsen syntymän jälkeen Syntyneen lapsen vakuutuksissa vakuutuksen myöntämisen alaikäraja vaihtelee neljästä vuorokaudesta kahteen kuukauteen. Lapsen terveydentila vaikuttaa vakuutuksen myöntämiseen. Vakuutus ei korvaa sellaisia sairauksia tai vammoja, jotka ovat alkaneet ennen vakuutuksen alkamista. Jos vakuutusyhtiö myöntää vakuutuksen rajoitusehdolla, vakuutuskirjaan merkitään tällöin ne sairaudet ja vammat, joista ei makseta korvauksia. Vakuutuksen voimaantulo Ennen lapsen syntymää otetut vakuutukset tulevat voimaan lapsen syntymästä alkaen ilman yksilöllisiä rajoitusehtoja, jos vakuutusyhtiö on hyväksynyt vakuutusvarauksen ja varausmaksu on maksettu ajoissa. Vakuutusyhtiöön on ilmoitettava mahdollisimman pian lapsen nimi ja henkilötunnus. Ilmoituksen ajankohta ja seuraukset vaihtelevat yhtiöittäin. Esim. Tapiolan myöntämässä Lapsivakuutuksessa lapsen henkilötiedot on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa lapsen syntymästä sillä uhalla, että vakuutus päättyy ja maksettua varausmaksua ei tällöin palauteta. vakuutusyhtiö ei hyväksy hakemusta, vakuutusyhtiö saattaa tarjota tilalle vakuutusta yksilöllisillä rajoitusehdoilla (esim. että vakuutusturvan ulkopuolelle rajataan korvasairaudet, ihottuma, allerginen nuha, allerginen silmäsairaus ja astma). Urheilu Lasten vakuutukset ovat pääsääntöisesti voimassa urheilutoiminnassa. Kuitenkin 15 vuotta, joillakin yhtiöillä 16 vuotta täyttäneiden osalta, kilpaurheilussa, sen harjoittelussa ja joissakin urheilulajeissa tai harrastuksissa on vakuutusehdoissa urheilutoimintaa koskevia erityisiä rajoituksia. Vakuutusyhtiöstä kannattaa tarkistaa vakuutuksen voimassaolo eri urheilulajien osalta. Vakuutuksen päättyminen ja jatkomahdollisuus Lapsen vakuutus päättyy vakuutetun täytettyä tietyn iän. Yleensä iät vaihtelevat 18 – 25 vuoden välillä. Pohjantähden Pohjantähtiturva päättyy sairauden osalta 65 vuoden iässä ja tapaturman osalta 75-vuotiaana. Vakuutusyhtiöstä kannattaa selvittää, missä iässä voi hakea aikuisen sairauskuluvakuutusta. Aikuisten sairauskuluvakuutukset ovat voimassa pidempään esim. 60 – 65 ikävuoteen saakka. Iästä riippumatta vakuutus päättyy silloin, kun koko vakuutusaikaa koskeva sovittu enimmäiskorvausmäärä on maksettu vakuutuksesta. Joillakin vakuutusyhtiöillä vakuutusturvaa voi osittain jatkaa aikuisen vakuutuksena. Vakuutus on suppeampi kuin lapsen vakuutus. Jatkamisesta on ilmoitettava vakuutusyhtiölle määräajassa. Kun vakuutusta haetaan lapsen syntymän jälkeen, vakuutusturva tulee pääsääntöisesti voimaan vakuutushakemukseen merkitystä päivämäärästä alkaen, kuitenkin aikaisintaan sinä päivänä, jona vakuutushakemus on annettu tai lähetetty vakuutusyhtiölle. Jos Vakuutusturva voi päättyä myös vakuutuksenottajan tai vakuutusyhtiön irtisanomisen johdosta. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Vakuutusyhtiöllä on irtisanomisoikeus esim. silloin, jos ennen vakuutuksen myöntämistä on annettu vääriä ja puutteellisia tietoja tai vakuutusmaksu jätetään maksamatta. Lisäksi vakuutusyhtiö voi sanoa vakuutuksen kirjallisesti irti yhtä kuukautta 21 2/ 2 0 10 ennen vakuutuskauden vaihtumista. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan saa irtisanoa vakuutusta sen vuoksi, että vakuutetun terveydentila on vakuutuksen ottamisen jälkeen huonontunut, eikä sen vuoksi, että vakuutustapahtuma on sattunut. Vakuutuksenottaja voi sanoa vakuutuksen irti myös kesken vakuutuskauden. Joillakin yhtiöillä on määritelty vähimmäisvakuutusmaksu, jos vakuutus sanotaan irti kesken vakuutuskauden. Hoitokulut Vakuutusehdoissa on kerrottu yksityiskohtaisesti luettelemalla ne sairaanhoitokulut, joita vakuutus korvaa ja ne, joita se ei korvaa. Hoitokulujen korvauksissa on yhtiökohtaisia eroja. Lasten vakuutuksista on mahdollisuus saada korvausta tapaturmassa saadun vamman ja sairauden aiheuttamista lääkärin määräämistä yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaisista välttämättömistä ja tarpeellisista tutkimus- ja hoitokuluista, sairaalan hoitopäivämaksuista päivittäiseen enimmäismäärään saakka ja lisäksi lääkekuluista. Yleensä vakuutus korvaa yksityisellä terveydenhuoltosektorilla tapahtuvat tutkimukset ja hoitotoimenpiteet. Lähtökohtaisesti esim. sairausvakuutuslain ja liikennevakuutuslain perusteella saatavat korvaukset ovat ensisijaisia lapsen vakuutuksesta saatavaan korvaukseen nähden. Vakuutusmäärät Lasten vakuutuksista korvataan sairauden ja tapaturman aiheuttamia sairaanhoitokuluja vakuutuskirjassa mainittuun enimmäiskorvausmäärään saakka. Pohjantähden Pohjantähtiturvassa ja Ifin Lapsivakuutuksessa hoitokulujen vakuutusmäärän voi sopia vakuutusyhtiön kanssa. Muissa vakuutuksissa vakuutusyhtiö on määrittänyt vakuutusmäärät. Miten haen korvausta Korvausasiat vakuutusyhtiön kanssa kannattaa selvittää tuoreeltaan. Vakuutusyhtiöön on yleensä tehtävä kirjallinen vahinkoilmoitus. Korvausvaatimus tai vahinkoilmoitus on tehtävä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää mahdollisuudestaan saada korvausta. Hoitokulukorvausten hakemisessa on vakuutusyhtiöillä kaksi käytäntöä. Vakuutusehdoissa on eroja mm. hammashoidon, matkakulujen, fysikaalisten hoitokulujen, sidetarpeiden, apuvälineiden, kuntoutuksen, puheterapian ja psykoterapian korvattavuudessa. Lasten vakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa mm. terveystarkastuksia, näöntarkastuksia, taittovirheen tutkimuksia tai hoitoja, ravintovalmisteita, vitamiineja, hivenaineita, luontaistuotteita, perusvoiteita, rokotuksia, ylimääräisiä kotihoitokustannuksia tai ansionmenetyksiä. Vakuutus on voitu myöntää yksilöllisellä vakuutuskirjaan erikseen merkityllä rajoitusehdolla. Tällöin korvausta näistä sairauksista, vioista tai vammoista ei makseta. Vakuutuksesta korvataan hoitokuluja siltä osin, kuin niistä ei ole oikeutta saada korvausta jonkin lain perusteella. 2 / 2 0 10 22 Asiakas voi hakea korvauksia alkuperäistä kuittia vastaan suoraan vakuutusyhtiöltä. Toisen käytännön mukaan asiakkaan on ensin itse haettava mahdolliset sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset ja vasta sen jälkeen haettava korvausta vakuutusyhtiöltä. Suurin osa vakuutusyhtiöistä edellyttää, että hoitokuluista haetaan ensin sairausvakuutuslain mukainen korvaus Kansaneläkelaitokselta. Sairausvakuutuslain mukaista korvausta on haettava Kelalta kuuden kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta. Tämän jälkeen vakuutusyhtiöön on toimitettava alkuperäinen Kelan tosite ja jäljennökset laskuista ja tarpeen vaatiessa lääkärinlausunnot. Mikäli sairaanhoitokulukorvaus kuuluu vakuutusehtojen mukaan maksaa, vakuutusyhtiö korvaa sairaanhoitokulun siltä osin kuin se ylittää sairausvakuutuslain mukaan korvattavan osan ja vakuutuskirjassa mainitun omavastuun. Tapiolan Lapsivakuutuksessa ja Turvan Junioriturva Plussassa voi valtuuttaa valtakirjalla vakuutusyhtiön hakemaan sairausvakuutuslain mukaista korvausta Kansaneläkelaitokselta. Tällöin korvausta on haettava vakuu- tusyhtiöltä neljän kuukauden kuluessa kulujen syntymisestä. Omavastuu Korvattavien hoitokulujen määrästä vähennetään omavastuu. Omavastuu vähennetään yleensä kerran saman sairauden tai tapaturman perusteella maksettavasta korvauksesta. Tapiolan Lapsivakuutuksessa, Pohjolan hoitokuluvakuutuksessa, Turvan Junioriturva Plussassa ja Nordea Vahinkovakuutuksen Nordea Juniori Turvassa omavastuu on hakukertakohtainen. Hakukertakohtainen omavastuu vähennetään joka kerta kun vakuutuksesta haetaan korvausta. If-yhtiön Lapsivakuutuksessa ja Mandatum Lifen Optiminissa perusomavastuu on vakuutuskausikohtainen eli valittu perusomavastuu vähennetään kerran vakuutuskaudessa. Tapiolan Lapsivakuutuksessa omavastuu vähennetään kerran kalenterivuodessa (1.1.-31.12.), jos korvauksia haetaan sähköisen korvauspalvelun kautta, muuten omavastuu on hakukertakohtainen. Aktia Henkivakuutuksen Lapsivakuutuksessa ei ole omavastuuosuutta. Verotus Vakuutusmaksut eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Hoitokulukorvaukset ja vakuutetulle maksettava invaliditeettikorvaus on verotonta. Lähiomaisille maksettavat kuolintapauskorvaukset ovat 35.000 euroon saakka verottomia edunsaajaa kohden. Tällöin lasketaan yhteen kaikki saman kuolemantapauksen perusteella maksettavat korvaukset. Muille kuin lähiomaisille maksettava kuolintapauskorvaus on veronalaista pääomatuloa. Inflaatiosuoja Vakuutusmäärät, vakuutusmaksu ja omavastuu on yleensä sidottu indeksiin. Korvaukset maksetaan yleensä vahinkohetken tason mukaisena. Teksti lainattu ja lyhennetty Vakuutusja rahoitusneuvonnan oppaasta Lähde: Valintaopas lasten sairauskuluvakuutuksista 16.6.2009, © Marjo Ylönen, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta. www.fine.fi Vakuutuksia koskevat tiedot ovat vuoden 2009 tietoja, joten muutokset tiedoissa ovat mahdollisia. ADHD-diagnoosi ja lapsen sairauskuluvakuutus ADHD-liitto kysyi kymmeneltä vakuutusyhtiöltä ADHD-diagnoosin vaikutusta lapsen sairauskuluvakuutuksen saamiseen. Yhdeksän kymmenestä yhtiöstä vastasi määräaikaan mennessä. Tiedustelimme vakuutusyhtiöiltä kolmea asiaa: 1) Onko ADHD-diagnoosi este lapsen sairauskuluvakuutuksen saamiselle, 2) Jos ei ole, niin aiheuttaako diagnoosi rajoituksia vakuutukseen ja 3) Millaisia mahdollisia rajoituksia vakuutukseen voisi diagnoosin seurauksena tulla. Valitettavasti vakuutusyhtiöiltä saamamme vastaukset ovat hyvin samansuuntaisia. Seitsemän yhdeksästä kyselyyn vastanneesta yhtiöstä ilmoitti suoraan, että ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle. Vakuutusta ei voida myöntää edes rajoitusten kanssa, sillä ADHD:n oireiden sekä sen liitännäissairauksien katsotaan olevan niin moninaiset, ettei vakuutuksen rajaaminen onnistu. Kaksi vakuutusyhtiötä yhdeksästä taasen ilmoitti, ettei ADHD sinällään estä vakuutuksen saantia, vaan myöntöratkaisu tehdään sairauskertomusten perusteella. Mikäli vakuutus voidaan ADHD-diagnoosista huolimatta myöntää, niin katsotaan vakuutukseen tulevat rajoitteet sairauskertomuksen perusteella. Vakuutus ei korvaa rajoitusehdolla pois rajatusta sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvia tutkimus- ja hoitokuluja. Seuraavat vakuutusyhtiöt vastasivat kyselyyn: • Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva (Vakuutus myönnetään terveystietojen perusteella) • Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö (Vakuutus myönnetään terveystietojen perusteella) • Aktia Henkivakuutus Oy (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle) • Fennia (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle) • If (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle) • Lähivakuutus (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle) • Mandatum Life (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle) • Pohjola Vakuutus Oy (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle) • Nordea Vahinkovakuutus (ADHD-diagnoosi on este sairauskuluvakuutuksen saamiselle) Teksti Jari Hämäläinen, tiedottaja, ADHD-liitto ry 23 2/ 2 0 10 25 vuotta pohjoismaista ADHD-yhteistyötä P ohjoismaisten ADHD-kattojärjestöjen edustajat kokoontuivat vuosittaiseen yhteistyötapaamiseensa Helsingissä 19.–21.3.2010. Kokoontumispaikka ja järjestelyvastuu vaihtuvat vuosittain. Yhteiseen tapaamiseemme osallistui edustajat kaikista pohjoismaista, meitä oli yhteensä 12. Tämän vuoden tapaamisessamme juhlistimme myös 25-vuotisen yhteistyön jatkumista. Mukana oli myös yksi yhteistyötoiminnan perustajista Brita Drabitzius Norjasta. Vuosi sitten kokoonnuttiin Norjassa, Oslossa, ja tuolloin työryhmän edustajat toivoivat kuulevansa Suomen yhteistyökokouksessa suomalaisesta äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmästä. Sitä meille oli esittelemässä THL:n edustaja, tutkimuspäällikkö, TtT Tuovi Hakulinen-Viitanen. Tämän lisäksi tilaisuudessa esiintyi YAMK sosionomi Mirja Heikkilä, joka kertoi omaan opinnäytetyöhönsä liittyvistä tutkimustuloksista ja esitteli ADHD-liiton sopeutumisvalmennustoiminnan laatukäsikirjaa. Mirja Heikkilä on toiminut ADHD-liiton kuntoutuspäällikkönä. Brita Drabitzius Norjasta Mirja Heikkilä kertoi omassa puheenvuorossaan ADHD-lasten vanhempien kokemuksia saamastaan tuesta. (Mirja Heikkilän kirjoittama Mirja Heikkilä ja Tanskan edustaja Anne Worning artikkeli tutkimuksestaan julkaistu ADHD-kuntoutus 2010 -lehdessä.) Kuulijoita kiinnosti erityisesti tutkimuksen kyselylomake sekä se, millaisista tukimuodoista vanhemmat olivat kokeneet hyötyneensä. Kiinnostusta herätti myös se, että palvelutarjonta oli erilaista eri puolella maata. Lisäksi kuulijat saivat tietoa eri tutkimuksista ja malleista, joita Suomessa on kehitelty mm. Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa. Tuovi Hakulinen-Viitanen avasi puheenvuorossaan suomalaisen äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmän historiaa ja nykytilaa. Hän esitteli myös ohjausjärjestelmää ja ohjeistuksia, joiden tavoitteena on taata samanlaiset palvelut eri puolilla maata yli 800 neuvolassa. Kuulijat olivat kiinnostuneita erilaisista testausmenetelmistä, joita lastenneuvoloissa on käytössä. Lisäksi keskusteluun innoitti tämänhetkinen neuvolassa 2 / 2 0 10 24 tapaamiset ovat olleet enimmäkseen yhteistyökokouksia, ja järjestelyvastuu on vaihtunut eri vuosina. Tuovi Hakulinen-Viitanen Kunkin maan edustajat esittelivät tämänhetkistä toimintaansa. Kannattaa käydä tutustumassa eri liittojen wwwsivuistoihin: TANSKA: www.adhd.dk RUOTSI: www.attention-riks.se ISLANTI: www.adhd.is NORJA: www.adhdnorge.no SUOMI: www.adhd-liitto.fi Lounailla ja päivällisillä vaihdettiin kuulumisia pienemmissä ryhmissä. Tanskan edustaja kertoi tänä syksynä jo neljättätoista kertaa järjestettävästä vuosittaisesta ADHD-konferenssista, jonka heidän organisaationsa järjestää. Tapahtuma on laajentunut yli 800 osallistujaan ja yli 20 rinnakkaisseminaariin. Islannin edustaja kertoi lukemastaan julkaisusta (tekijä Cambridgestä), jossa erityisruokavaliolla on saatu positiivisia vaikutuksia mm. autistisen lapsen tilanteeseen. käyntien runsas lukumäärä, erityisesti varhaislapsuudessa. Keskustelua herätti myös se, että terveydenhoitajat Suomessa voivat myös tarvittaessa tehdä kotikäyntejä. Tämä koettiin erityisen hyvänä asiana tuettaessa perheitä, joissa on erityislapsi tai -lapsia. Tuovi Hakulinen-Viitasen mukaan tulevaisuudessa neuvoloissa tullaan entistä enemmän kiinnittämään huomiota koko perheen hyvinvointiin. Tapaamisessa muisteltiin yhdessä aiempia kokoontumisia. Joillekin osallistujista tapaaminen oli ensimmäinen. ADHD-liiton puheenjohtaja Teija Jalanne toi tervetuliaispuheenvuorossaan esiin, että hän on näissä tapaamisissa ”toiseksi vanhin”. Pisimpään mukana toiminnassa ollut Norjan edustaja Brita Drabitzius kertoi puheenvuorossaan muistojaan ja kokemuksiaan yhteistyöstä vuosina 1985–2010. Yhteistyö alkoi MBD-yhteistyönä. Ensimmäinen yhteistyökokous pidettiin vuonan 1985 Tukholmassa. Mukana oli osallistujia Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta. Suomen edustajina olivat Anna-Kaarina Kallio, Paula Husman ja Kenneth Carlberg. Yhteistyötapahtumat, symposiumit järjestettiin vuonna 1987 Sandefjordissa, Norjassa. Ja tapaamiset jatkuivat: 1990 Turku Suomi, 1993 Göteborg Ruotsi, 1996 Århus Tanska, 1999 Reikjavik Islanti, 2002 Oslo Norja. ADHDlasten ja nuorten perheiden tilanne oli enimmäkseen kokouksissa teemana. Lisäksi tavoitteena oli tutustua toisiin toimijoihin ja esitellä eri maiden organisaatioita. Vuoden 2002 jälkeen 25 Yhteistyökokouksessa olivat tänä vuonna mukana: Ruotsista: Anki Sandberg ja Birgitta Engholm Tanskasta: Jette Myglegaard ja Anne Worning Norjasta: Brita Drabitzius, Per Lunde ja Tor Eikeland Islannista: Björk Thorarinsdottir ja Ingibjörg Karlsdóttir Suomesta: Teija Jalanne, Marjatta Sievers jaVirpi Dufva Seuraava kerran, vuoden päästä tapaaminen järjestetään Tanskassa. Tapaamisen teemaa emme vielä muotoilleet. Sitä ennen osa edustajista kokoontui Pariisissa toukokuussa pidettyyn ADHD-europe kokoukseen. Suomesta ei osallistuttu tähän tapahtumaan. Teksti ja kuvat Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry 2/ 2 0 10 jäsenyhdistykset Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry Kalevantie 25, 20520 TURKU Puh. 0400 347 385 (ma-to klo 10–12) [email protected] www.dyma.info Harrastusryhmiin ilmoittautumiset toimistolle. Dyma tiedottaa toiminnastaan omilla kotisivuillaan ja jäsenkirjeellä neljästi vuodessa. ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) 7641 962 [email protected] Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdist ys ry Puheenjohtaja Minna Juuti puh. 044 380 2080 [email protected] Kesäretki Tykkimäelle 19.6. Seuraa tarkempaa informointia Länsi-Savon järjestöpalstalta. Vertaistukiryhmä jatkaa kuukauden ensimmäisenä maanantaina Estery-talolla, Otto Mannisenkatu 4, klo 18-20. Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Sari Tuominen, puh. 040 7199 134 [email protected] http://koti.aina.net/~hymy Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh. 045 7881 0612 [email protected] tai [email protected] Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry Jairi Palonen Tinkitie 23, 67900 KOKKOLA puh. (06) 822 7552, 040 573 0979 [email protected] 2 / 2 0 10 Keski-Suomen ADHDyhdistys ry puheenjohtaja, Keijo Häkkinen [email protected] sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen [email protected] Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry, www.keskisuomenadhd.com Terve, olemme järjestämässä kesäretkeä Nokialle kylpylähotelli Edeniin ja puheenjohtajamme Keijo pyysi tekemään ilmoituksen ADHD-lehteen jossa kerrottaisiin yhteisestä kylpylä kokoontumisesta. Tämän hetken tiedon mukaan paikalle olisi tulossa Pirkanmaan ja Tampereen yhdistysväkeä. Toivoisimme osanottoa myös muista yhdistyksistä, että voisi tavata tuttuja ja tutustua uusiin perheisiin. Yhdistyksessämme on sovittu päivän olevan lauantai 19.6. Paketti, jolla yhdistyksemme lähtee liikkeelle, on 3h kylpylässä + ruokailu noutopöydästä. Onhan sekä vanhemmat että nuoriso ruokittava rauhalliseksi kotimatkalle. Huomioitavaa on, että osallistuja maksaa omat kylpylä ja ruokailu maksut sekä kyydit, ellei oma “koti yhdistys” halua osallistua kuluihin. Tapani Salonen Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Leena Dromberg, puh. 045 121 9331 [email protected] www.kymenlaaksonaada.org Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 [email protected] Lauantaina 18.9. klo 19.00 Lahden kaupunginteatterissa Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -musikaali. Lippuja on rajoitetusti. Lippujen hinnat ja lisätiedot Riitalta puh: 044 967 7080 tai [email protected]. Vieraaksemme on kutsuttu Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 1.8.2010 mennessä. Toivotamme jäsenillemme oikein 26 lämmintä ja rentouttavaa kesää! Syksyn toiminta alkaa taas syyskuun ensimmäisenä keskiviikkona klo 18-20 Lahden Invakeskuksessa vanhempien vertaistukiryhmällä. Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237, [email protected] Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 [email protected] pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org Edeniin polskuttelemaan! Mahtava allasosasto Suomen pisimpine liukumäkineen ja monine porealtaineen kutsuu Pirkanmaan ja Jyväskylän ADHD-yhdistyksien jäsenet nauttimaan rentouttavasta polskuttelusta 19.6.2010. Sitovat ilmoittautumiset 7.6.2010 mennessä [email protected] tai p. 040 048 5824 / Merja Saartila. Ilmoita viestissä tuletko yksin, kaksin vai koko perhe. LIPUT: Ykkösbonus- tai K-Plussakorteilla / ilman korttia Aikuinen 15 € / 17 € Lapsi 4-14 vuotta 11 € / 13€ Perhelippu (2 aik. + 2-3 lasta) 42 € / 47 € Opiskelija ja varusmies 14 € Eläkeläinen 12 €. Yhdistyksen lipputukea annetaan 20:lle ensiksi ilmoittautuneelle. Tervetuloa reippain mielin mukaan ihanan kesäiseen paratiisiin! Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen Lahden kaupungin teatterissa 18.9.2010 klo 19. Lahden ADHDyhdistys kutsuu Pirkanmaan ADHDyhdistyksen teatteriretkelle katsomaan väkevää lemmenballadia kahden voimakkaan persoonan, hevosvaras Zobarin ja kauniin Raddan välisestä traagisesta rakkaudesta. Maksim Gorkin novellikokoelmiin sekä Emil Lotianun kulttielokuvaan perustuva” Mustalaisleiri Muuttaa Taivaaseen” hehkuu mustalaisromantiikkaa. Leirinuotiot syttyvät ja intohimoinen laulu täyttää samettisen yön. Lumoava ja mukaansa tempaava Jevgeni Doganin sekä Jyrki Heikkilän musiikki hurmaa niin, jäsenyhdistykset että sydän on pakahtua surusta, mutta myös musiikin ja tanssin riemusta. LIPUT: aikuiset 36e / eläkeläiset 31 e / opiskelijat 26 e. Yhdistys tukee retkeä kustantamalla meno-paluumatkat yhteiskuljetuksella Tampereen Keskustorilta. Sitovat ilmoittautumiset 10.8.10 mennessä adhdpirkanmaa@luukku. com tai tekstiviestillä p. 040 048 5824 / Merja Saartila. Ilmoittautuneille lähetetään lisätietoa kuljetuksista. Parasta Ennen / TTT Hurmaavassa, superhauskassa yhden miehen komediassa kuulet ikääntymisestä ihan kaiken, kun lavan valloittaa karismaattinen ja rakastettu Ilmari Saarelainen. Tule sinäkin pitelemään naurustasi kiinni Tampereen Työväen Teatteriin 15.10.2010 klo 19. Liput 25€ aik. / 23€ eläkel/ 20€ lapset. Yhdistyksen lipputuki on 6€/ lippu ja meillä on 30 lippua jaossa. Sitovat ilmoittautumiset 10.9.10 mennessä [email protected] tai tekstiviestinä 050 535 5565 / Maria Mäkinen. Paula Koivuniemi / Tampere-talo Herkkä säväyttävä ja pysäyttävä Rakkaus-konsertti esitetään sunnuntaina 24.10.2010 klo 16 Tamperetalon pienessä salissa. Konsertin kesto n. 1h15min. ilman väliaikaa. LIPUT: 30€/kpl ja yhdistys tukee 6€/ lippu (tuki on max. 12€/ jäsentalous). Toimi nopeasti sillä lippuja on jaossa vain 16kpl. HUOM! Tampere-talon pyynnöstä sitovat varaukset jo 5.8.10 mennessä adhdpirkanmaa@luukku. com tai tekstiviestinä 050 535 5565 / Maria Mäkinen. Yhdistyksen hallitus viettää kesälomaa juhannuksesta heinäkuun loppuun. Ilmoittautumisia otetaan vastaan koko kesän. Hallitus toivottaa kaikille aurinkoista ja leppoisaa kesää! Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pj. Merja Hyytiäinen [email protected] siht. Noora Mikkonen [email protected], 040 412 3792 Pohjois-Karjalan ADHD-, autismija dysfasiayhdistys Aksoni ry tiedottaa toiminnastaan mm. kotisivuillaan, Yhdistyksen kotisivut: http://www.aksoni.suntuubi.com/ Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Koljonniemenkatu 2, 2krs. 70100 Kuopio puh. 044 72 111 27 (ma klo 15-18) [email protected] www.eijsveikeet.fi Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, 00890 Helsinki Kysymykset, vinkit, palautteet: [email protected] Ilmoittautumiset, jäsenrekisteriasiat: [email protected], Eeva Karppinen Puheenjohtaja: [email protected], Arja Havilo Puh: 050 4367708 Yhdistyksen vertaistukiryhmät, nuorten ja tyttöjen ryhmät ja sählyryhmä jatkavat toimintaansa syksyllä. Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme hyvää kesää! Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Puheenjohtaja Tuija Koski, puh. 040 822 4707 iltaisin Toimisto: Valtakatu 7 c 36, 28100 PORI, aukioloajat kotisivulla www.samdy.info puh. 044 346 0898 Jäsenasiat Saara Korkeamäki, puh 040 848 3414, [email protected] com, puh. 044 9922 165. KANKAANPÄÄ: Yhteyshenkilöt Minna Lehtinen minlehti@suomi24. fi, 050 3305 068 ja Satu Holopainen [email protected], 040 5752 188. Suomen AD/HD-Aikuiset ry www.adhd-aikuiset.org Mikko Laine, puheenjohtaja [email protected] Vaasan MBD-yhdistys ry Johanna Sivula Puh. 040 8288 234 [email protected] Seinäjoen Adhd-aluekerho ja ADHD-lasten vanhempien vertaistukiryhmä. Yhteyshenkilö Tuula Palovuori [email protected], puh. 050 090 1628. Kokoonnumme kerran kuukaudessa. ADHD-aikuisten vertaistukihenkilö Samu Karjanlahti puh. 050 521 3702. Soitathan mieltäsi askarruttavissa asioissa. Varkauden Seudun Wamdy ry (autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 Äksyt ry Vappu Carlsson, jäsenvastaava [email protected] Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa. Kesäleiri 26.–30.7. Junnilan leirikeskuksessa Reposaaressa. Lisätiedot kotisivulta, ilmoittautum. 15.6. mennessä. PORI: ADHD-aikuisten vertaistuki, ryhmä kokoontuu tstolla, ajankohdat kotisivuilta. KOKEMÄKI: Yht.hlö outijuhela @luukku.com 0400 807 171. RAUMA: AHDH-aikuisten asioissa yht.henkilö mira.rokka@raumalainen. Liity yhdistyksen jäseneksi osoitteessa www.adhd-liitto.fi 27 2/ 2 0 10 Nuohouspalvelu Kari Hämäläinen Linjatie 4, Pattijoki Puh. 040-589 3163 S.K-Teline Ky Kiviliike Heikkinen Posantie 5, Oulu Puh. 08-530 3720, 08-311 3706 Korpelin Jukka Oy Hauhontie 29 B 7, Jyväskylä Puh. 050-5769 509 Santaholmantie 93, Haukipudas Puh. 050-381 3000 Techen Oy Kuljetus Mika Hakala Tiilipellontie 4 B, Kempele Puh. 0400-689 507 Sovial Ky Volttitie 4, Hyllykallio Puh. 040-543 7280 Lastenkoti Kasvunpolku Hankaloilontie 8, Orivesi Puh. 040-9100 134 Laitehuolto Jari Lehtinen Ryijytie 16 A, Espoo Puh. 0400-504 742 Mericamping Palosaarentie 67, Merikarvia Puh. 0400-719 589 Asianajotoimisto Rauno Fält Visaliina/ Aapelin Peltipaja Oy Niemelänkatu 4 B 3, Suolahti Puh. 0400-645 741 Adato Energia Oy Isännöinti KkK Oy Kivikonkarit Oy Tmi Kaj-Erik Gustafsson Raisio Puh. 040-900 2188 Haarakaari 5, Tuusula Puh. 044-589 3459 Helsinki Puh. 09-5305 2700 www.adato.fi Hämeentie 60, Toijala Akaa Puh. 044-099 4682 Jyvätie 7, Helsinki Puh. 0400-712 885 Kuningattarenkatu 17 A 2, Loviisa Puh. 019-531 309 Tmi Henry Väisänen Viirintie 8, Klaukkala Puh. 0400-774 782 Murskauspalvelu Kari Kantanen Ky Jyväskylä Puh. 0400-640 479 Rummukkamäentie 10, Siikamäki Puh. 0400-194 101 Rakennax Oy Kuljetus H. Mattila M. Kukka Tmi Viikaistentie 342, Laitila Puh. 040-582 1256 Harri Vettenranta Marketing Magic Oy Puutiolampi 20, Vartiala Puh. 040-584 6430 Kalusteasennus Kantoluoto V.V Muinaistyöt Kappelisatamantie 107 B, Hanko Puh. 040-5640 810 Lava- ja Laitehuolto R. Turta Ky Auto-Kirmola Oy Perhekoti Nuorten Mummola Koneyhtymä Blomqvist Oppipojantie 7, Siilinjärvi Puh. 0400-672 905 Tavinsalmi • Puh. 017-462 4534 Muttilantie 97, Myrskylä Puh. 0400-322 209 Karppakon Oy PK-Huolto Oy Desert Transport Härmän Nauha Oy Tmi Kimmo Laihonen Hyypänpolku 4 C, Tampere Puh. 050-413 6053 www.laakkonen.fi Puh. 045-637 3366 www.pk-huolto.fi Yliviitalantie 834, Ylihärmä Puh. 06-4822 900 Tuotekatu 11, Raisio Puh. 02-437 4600 Rata ja Talohuolto RTH Oy Varkauden Vanha Apteekki Hämeen Kattokeskus Oy Peltityö Paajaste Villalan Perhekoti Insinööritoimisto Peruskivi Oy Montolan Kattoveljet Oy Kaukora Oy LIIKUNTATOIMISTO Puh. 06-416 2146 Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Tolvanen Oy Peräkorventie 500 B, Ylämaa Puh. 05-4144 290 Simolantie 49, Masku Puh. 040-581 5892 Seinäjoen Kaupunki Korjaamo Arto Kuusikko Hyllynummentie 2, Kerava Puh. 09-279 7810 Susitie 15, Pori Puh. 0500-179 557 Kivistön Työväentalo Yläaitankatu 4 B 38, Jyväskylä Puh. 014-271 369 Timpurintyöt S. Kulma-Aho Asikkalantie 4, Kesälahti Puh. 050-3727 494 Kartanontie 45, Pori Puh. 02-6343 400 Mikontie 4, Järvenpää Puh. 045-1200 671 Relanderinkatu 30, Varkaus Puh. 017-266 4700 Twinputki Oy Sprinkleri Hammaslääkäri Airi Tanner Siilin Putkipojat Oy Helsinki • Puh. 09-7260 470 Tiehuolto ja Moniapu J. Pöllänen Bicolla Oy Apollonkatu 3 C, Helsinki Puh. 09-4360 080 Oskelantie 5 A, Helsinki Puh. 09-5877 536 Metsontie 2 C 12, Tuusula Puh. 040-546 3648 Varsahaantie 48, Isokyrö Puh. 0400-160 230 Tiilikuja 8, Jokela Puh. 040-7351 444 Kakontie 3, Lieto Puh. 0400-823 339 Vinkkiläntie 42, Vinkkilän Puh. 0400-953 650 Silontie 231, Laitila Puh. 044-270 4621 AP-Putkipalvelu Oy Kauppakatu 53, Lappeenranta Puh. 05-4530 568 Arkkitehtuuritoimisto Vesa Ekholm & Antero Syrjänen Oy Vaakatie 7, Helsinki Puh. 09-434 270 Perhekoti Jääskeläinen Oy Vesalantie 8, Pirkkala Puh. 0400-630 939 RJJ Rakennus Ky Piiroonniementie 24, Oravisalo Puh. 050-4010 800 Koutintie 153 A, Nurmijärvi Puh. 0400-342 317 Remonttiurakointi I. Rintanoro Arboristi Tom Nylund Helsinki • Puh. 044-9128 110 Puiden Kaato- ja Hoitotyöt Tyrväänkyläntie 233, Roismala Puh. 050-560 8318 Metsäkorjuu Kauhanen Oy Sata ja Jee Tuotanto Suomen Konetuonti Oy Otustinmäentie 9, Montola Puh. 050-4014 236 Voutilantie 5, Hämeenlinna Puh. 050-5965 694 Rotomojoentie 485, Marttisenjärvi Puh. 0400-297 863 Taksi Kari Luukas Maja Saneeraus Rauta Väisänen Oy Lempääläntie 33-35 C 28, Valkeakoski Puh. 040-594 6480 Peisalankatu 24 B, Lahti Puh. 044-3050 553 Luukkaantie 56, Kuukanniemi Messukylänkatu 30, Tampere Rautatienkatu 2, Kankaanpää Puh. 0400-150 043 Puh. 02-572 900 Puh. 0400-812 641 Hämeenkatu 53, Hyvinkää Puh. 040-729 4825 Insinööritoimisto Aimo Saloranta Taksi Jarmo Klami Micros-Fidelio Finland Oy Sastamalan Seurakunta Insinööritoimisto V. Vilenius Oy Edustus ja Rakennus Koskinen K & O Tiilikainen Oy Taksipalvelu Ilkka Lind Fin-Turbo Oy Insinööritoimisto Lasse Kilpinen Oy Nuolikuja 22, Iisalmi Puh. 017-825 160 JUKKA-TALO MYYNTI Volttikatu 1, Kuopio Puh. 0400-206 245 Kuopion ev.lut. Seurakunnat Koppelonkuja 1, Heinola Puh. 0400-558 319 Uittamontie 4 A 57, Helsinki Puh. 0400-316 320 Diexpo Oy Puh. 017-158 111 Tappikatu 3, Liittoinen Puh. 0400-825 905 Jyväskylän Peltityö Tmi Jari Sarja Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Päijättie 3 B 9, Muurame Puh. 040-913 5150 Leirintäkeskus Pitkämönranta Camping Moljakantie 28, Kurikka Puh. 0400-833 977 Maanrakennus Haaponiemi Oy Luomantie 3, Kuusamo Konetyö Aki Kolehmainen Jaakkolantie 78, Oitti Puh. 0400-582 847 CPS Color Equipment Oy Karsobackantie 30 B, Kokkola Puh. 0400-665 576 Päivöläntie 5, Ulvila Puh. 02-6777 700 Taksi Nurmi Mauri Sähkö Oskari Oy Rannantie 62, Laitila Puh. 040-711 6245 2 / 2 0 10 Yläneentie, Mynämäki Puh. 02-430 7266 Lemminkäisenkatu 50, Turku Aittalahdenkatu 12, Sastamala Puh. 03-039 110 Vanamotie 2 as 1, Helsinki Puh. 050-3921 386 Sammontie 10, Toivala Puh. 040-500 6597 Hanhikinkatu 9, Lahti Puh. 044-5170 150 Kallionlaki 3, Kotka Puh. 040-770 6654 Terveyskauppa Life Plan-Ark Oy IJ Rahakeskus Oy Kosteusmittaus Jorma Saarinen Tmi Jiitee Hitsinpimpula Ky Päällirakenne ja Huoltopalvelut Sandberg Matti Sähkö-Kipinä Pitopalvelu ja Moniapu TuuMa Kauppakatu 39, Lappeenranta Hovioikeudenpuistikko 19 E, Puronsuunkatu 1 A 2, Joensuu Vaasa Puh. 040-751 2951 Puh. 05-451 3344 Puh. 06-317 2000 Laurinkatu 31-33 B 22, Lohja Puh. 0400-877 390 Hämeen Pintarakenne Oy Kuusirinne 8, Airaksela Puh. 050-442 8834 NUMMELA Hämeentie 11, Hämeenlinna Puh. 040-500 5813 Kotipihantie 45, Ylinen Puh. 045-631 9260 www.pitopalvelujamoniaputuuma.com Kiinteistö Oy Kissantassu Länsi-Uudenmaan LVI-Asennus Tmi Paukepaja TAMPERE Capris Catering Oy Etelärinne 41, Rovaniemi Puh. 0440-316 304 28 Kankurintie 11, Lohja Puh. 050-592 9370 Pieneläinhoitola Päivin Karvaturrit Komerintie 23, 23100 Mynämäki Puh. 044-2099 660 www.paivinkarvaturrit.com Siuntio, Puh. 050-5958 470 ORIMATTILA Kuljetus Seppälä Tero Oy Kotka • Puh. 0400-659 485 JiiriCo Oy ESPOO Autoilija Jarmo Kiekara Tampere • Puh. 0400-623 578 Hoitopiste Valossa Rakennuspalvelu R. Parkkinen Siuro Turvallisuusterveisin JN-Systems Oy Puh. 0400-701 721 LVI-Halli S. Peltomäki IVALO Puh. 0400-584 861 www.valossa.fi Piiparinkatu 4, Kankaanpää Puh. 02-573 000 Eläinlääkäri Christel Boy Bellcrest Käännökset Oy Maununtie 76, 07190 Halkia Puh. 040-572 5511 Riihilahden Perhekoti Oy Sörnäisten rantatie 27 C, Helsinki Puh. 0400-766 991 Automaalaamo Center Konginkangas Puh. 050-526 3070 Lautatie 1, Rovaniemi Puh. 0400-893 702 JPH-Rakennuspalvelut Firma Niklas Bredenberg IISALMI Puh. 0400-778 006 Kuljetusliike Markus Hänninen Oy Ajurinkuja 3, Lohja Puh. 044-570 9944 Kuljetusliike Noroaho Oy Kuusikonkatu 13, Lappeenranta Puh. 040-586 2990 Kulmakuppila Koivulanmäentie 2, Ruotsinpyhtää Puh. 019-618 217 Bergviksvägen 39, Ekenäs Puh. 040-511 4750 Kalevan Lukio Salhojankatu 33, Tampere Puh. 03-3138 3611 Karvinkartanon Pienryhmäkoti Oy Karvinmäentie 9, Laitila Puh. 02-851 999 Tmi Isoaho Panu Kaustisentie 470, Ullava Puh. 050-3701 111 BM Raudoitekonsultit Oy Kuljetus R. Vilén Masiineri Oy Mäntsälän Uunimaakari Aquilae Maalaustoimi M. Kauta Ay Töytärintie 5, Husula Puh. 045-676 6049, 045-676 6059 Kinnulan Tilipalvelu Ky Kauhavan IV-Palvelu Vesa Vuorinen Närhi Oy Sisustuspalvelu Palokan Autohuolto Ky Liedon PK-Metalli Oy Oulun Kurottajapalvelu Oy Perhekoti Honkalyhty Oy Karinkankaantie 49, Oulu Puh. 040-5829 335 Oulun Rakennus ja Sähköpalvelut RSP Oy Sangintie 154, Oulu Puh. 0400-955 710 Oulun Seudun Ajoharjoitteluratasäätiö Yrityspuistontie 11, Jääli Puh. 08-8166 750 www.osarata.fi Vahtistentie 4, Sauro Puh. 0400-823 690 Tiihalantie 19, Kangasala Puh. 03-377 1186 Perhekoti Otso Ky Kaunistonkuja 2, Kempele Puh. 044-364 2673 Pihahuolto Ky Patamäenkatu 19, Tampere Puh. 020 155 2828 Maanrakennus Wessman Miekkakuja 3, Vanhalinna Puh. 0400-783 286 Tmi Plakkari Rakennus Tmi Harri Mönttinen Vuorikatu 1, Hämeenlinna Puh. 050-4121 326 Sirvalahdentie 2 A, Lempäälä Puh. 0500-832 799 Oripään Elementti Oy Norsitie 43, Oripää Puh. 02-766 6144 Karjaskylänkatu 168, Salo Puh. 050-569 2284 www.remontit.net Moto Pro Oy Tmi Jari Nyfors PL 1, 05201 Rajamäki Puh. 040-5245 874 MP-Trans Reilininkatu 5, Lohja Puh. 0400-428 316 Tmi J. Nyholm Kavaljeerinkuja 15 A, Espoo Puh. 0400-685 295 Pålarvägen 11 C, Bromarv Puh. 040-8273 503 Ammatillinen Perhekoti Muksumäki Oy Tmi Primafix Tynkkyläntie 201, Savonlinna Puh. 044-570 3574 www.muksumaki.net Lörtsypojat Oy Keidaskuja 3, Vantaa Puh. 040-5356 888 Pusa Service Oy Pusulan Kolmiorakennus Oy Rantasalmentie 1783, 58810 Kallislahti Puh. 040-538 6574 Porin Kaluste-Etappi Ky Hoivakoti Koskela Oy Popo Power Pratikankujan Sunset Ky Mikkolantie 17, Pori Puh. 02-5299 029 Kukonkarinkatu 30 B, Rauma Puh. 044-511 1208 Porin Mainostuotanto Oy Otsontie 16, Kausala Puh. 040-516 7634 Mikai Ky Tmi Mauno Nevala Närekuja 1, Järvenpää Puh. 0400-810 468 Perhekoti Koivupelto Paristo Oy Tapahtumapalvelu RAK-Arima Oy Rapinkorventie 15, Nokia Puh. 010-8324 300 Musti ja Mirri Päivärinteenpolku 4 C, Mäntsälä Puh. 075-325 7112 Aurorak Oy Yöviläntie 45, Huhmari Puh. 040-5526 471 Arto Paakkari Tmi Puh. 040-503 2049 Metallityö J. Annala Oy Kaanaantie 349, Sälinkää Puh. 0400-843 213 Tervasuontie 2, Nummela Puh. 050-3055 010 Porin Laajasaneeraus Oy Rakennusinsinööritoimisto Turpeinen Ahmoontie 319, Karkkila Puh. 0400-478 302 LOPPI Puh. 044-2839 141 SAVONLINNA Puh. 015-510 111, 0500-557 038 Tmi Pihakolmio Palojoentie 7 B 13, Orimattila Olympiastadion, B-porras, Helsinki Puh. 040-8274 483 Puurtajankatu 32, Järvenpää Puh. 020-7437 900 Juankoskentie 17, Juankoski Puh. 0400-926 813 Oulun Seudun Erityisratsastus Oy Ketarakuja 3 D 20, Oulu Puh. 040-587 9814 Tuppikuja 33, Ulvila Puh. 0400-322 323 Askartelu Sinisiipi Voudinkuja 1 B 17, Lohja Puh. 040-8486 171 Lindkullantie 186, Lohja Puh. 0400-470 977 Nummela Huhtimäentie 35, Keuruu Puh. 040-7614 502 Vesijärvenkatu 27 2.krs, Lahti Puh. 03-5898 620 Kaurialankatu 21, Hämeenlinna Puh. 040-553 4182 Peltisepänliike J. Pohjaluoto Oy Ankkuritie 6 B 26, Kuopio Puh. 050-5743 776 Ahjotie 32, Rovaniemi Puh. 0400-975 044 AD-Autohuoltamo Ismo Lahtinen KJH-Teollisuuspalvelu Oy Kuljetus Happonen Aulis Mäenalantie 240, Salo Puh. 0400-924 612 Kauneushoitola Hyvän Olon Palmu Helmintie 1 E, Jyväskylä Puh. 050-5527 825 Mestarinkatu 3, Lahti Puh. 045-6791 288 Lahden Kamppailulajikeskus TAMMELA Asemanaukio 7, Kerava Puh. 09-2427 062 Finnester Trading Kitlammintie 1 as 10, Häijää Puh. 040-588 6397 Borelia Oy Myllystenpohjantie 1, Kangasala Puh. 045-1120 815, www.hiusmesta.com Puh. 050-5165 957 Rakennuspalvelu Risto Kulmala Jari Elo Tmi PL 1119, 04431 Järvenpää Puh. 0400-803 803 AHL-Tuotanto Oy Ammestie 9, Kinnula Puh. 0400-932 794 Finnparts Oy Lehtisaarentie 1, Helsinki Puh. 09-480 822 Kuljetus Kämppä Oy Kuljetuspalvelut Kettu Laitinen Oy Tehdaskatu 10, Kuopio Puh. 040-5617 009 Koikkurintie 12, Forssa Puh. 03-422 2220 Kuljetusliike J. Jokela www.ajanase.fi HELSINKI Forssan Kirvestyö Ky Sotkamo Puh. 050-5425 101 Järvenpään Romu Recycling Oy Tmi Kotilainen Juha Vantaa Lapinakka Tmi Raatimiehenkatu 45, Pori Puh. 040-551 8946 Kiertäväläntie 333, 58720 Kaartilankoski Puh. 015-668 5735 www.hoivakotikoskela.fi Pratikankuja 7, Nurmijärvi Puh. 09-2212 273 Perhekoti Kaurismäki Kappalaisentie 116, Hausjärvi Puh. 019-768 464 Ovitek Oy Kivimäentie 264, Nummi Puh. 0500-616 155 Putki-Hare R. Happonen Vahvalahdentie 3, Heinävesi Puh. 0400-274 438 Putkiliike V. Nurmi Ahdenkallionkatu 42, Hyvinkää Puh. 0400-802 747 Päivähoito Hippiäinen Vanhankyläntie 10, Ryttylä Puh. 050-5588 988 Raaseporin Auto Retkitie 49, Eura Puh. 0400-595 665 Västanbynkuja, Tammisaari Puh. 040-5817 264 Raastuvankatu 18, Vaasa Puh. 06-315 7000 Rakennuspalvelu Lindholm Loukkurantie 22, Vanha-Ulvila Puh. 044-533 2661 Rakennusyhtiö J & M Kaukinen Oy Raahen Tilitiimi Rakennuspalvelu Matti Aho Oy t-paitoja.com Hevoshaankatu 3, Pori Puh. 02-633 8730 Rakennusliike Tom Knip Oy Niittykatu 7, Raahe Puh. 08-220 123 29 Lapilantie 190, Rekijoki Puh. 0400-608 618 Rinteentie 16, Salo Puh. 0400-533 989 2/ 2 0 10 Parisuhteellisuutt Parisuhteellisuutta ja vanhemmuutta ADHD-liiton parisuhdekursseilla on vuosien mittaan piirtynyt selkeä kuva ADHD:n merkityksestä parisuhteessa. Se tuo aina oman värityksensä suhteeseen, oli oireyhtymä sitten diagnosoitu tai ei. Helpompaa on edetä diagnosoidun ADHD:n kanssa, koska silloin kummastusta herättävistä asioista saa kiinni niin itse ADHD-oireinen kuin puolisokin. Tuen saaminen parisuhdeterapian, yksilökuntoutuksen tai parisuhdekurssin muodossa on mahdollista, kun oireyhtymä on asianmukaisesti diagnosoitu. Moneen kertaan olen kuullut myös ADHD-lääkityksen koko elämää muuttaneesta merkityksestä. Jotta ADHD:hen liittyvät vahvuudet voi saada käyttöön, oireistoa täytyy hoitaa haasteiden minimoimiseksi. ADHD-oireinen henkilö on parhaimmillaan innostava, energinen, spontaani ja avoin persoona, johon on helppo rakastua. ADD-oireisessa henkilössä voi kiehtoa pohdiskelevuus ja rauhallisuus. Ainahan me haemme tiedostamattamme kumppaniksi henkilöä, jolla on jotakin itseltä puuttuvaa. Oma keskeneräisyys jonkin tavoiteltavan asian suhteen saa hakemaan ihmistä, joka voisi tuoda suhteeseen sitä piirrettä, mikä itseltä puuttuu. Siksi hyvinkin ulospäin suuntautunut henkilö valitsee usein huomattavasti rauhallisemman kumppanin. Hiljaisempaa ihmistä taas usein viehättää sosiaalisuus ja energisyys. Onko silloin mikään ihme, että parisuhteessa onkin usein sekä ADHDoireinen tai vähintään piirteinen yhdessä ADD-tyyppisen henkilön kanssa. Kun arki astuu kuvaan, onkin edessä kasvun paikka. Toisen rauhallisuus voi alkaa tuntua saamattomuudelta ja energisyys puolestaan ylenmääräiseltä ”kouhkaamiselta”. Hammastahnaputkilon rutistelu väärästä päästä taitaa olla ADHD-oireisten parisuhteissa pienimmästä päästä oleva harmin aihe. Parisuhteeseen sitoutuminen sisältää aina myös sen tahtomisen. ”Myötä- ja vastamäissä” - papin aamenella tai sitä ilman. Tuo lupaus merkitsee vastuun kantamista silloinkin, kun toisessa alkaa yksi jos toinenkin piirre ärsyttää. Romanttinen rakastuminen kestää parhaimmillaankin vain muutaman vuoden, aina ei sitäkään. Sen jälkeen aletaan puntaroida arkea ja yhdessä elämistä aivan tavallisten kirkaslinssisten lasien läpi. Se, mihin toisessa rakastui, pitäisi silti yrittää pitää mielessä – itsehän kukin valintansa tekee. Jos suhteeseen ilmaantuvat ristiriidat ovat ratkaistavissa, yhteisellä tahdolla ja ystävyydellä ne voidaan selvittää. Pitkissä parisuhteissa vahvana perustana on usein kumppaneiden välinen ystävyys, joka takaa yhteyden säilymisen niissä alamäissäkin. Jos puheyhteys menee poikki, asioita on hyvin vaikeaa selvittää. Ristiriitojen pakeneminen on kiitorata eroon ja valitettavasti selvittämättömät ristiriidat tapaavat toistaa itseään seuraavassa suhteessa. Oppimista kun ei tapahdu, ellei edes yritä selvittää omien toimintamalliensa vaikutusta yhteiseloon. Perheessä, jossa yhdellä tai useammalla jäsenellä on ADHD, on erityisen tärkeää kuuntelemaan pysähtyminen, kysyminen, kunnes varmasti ymmärtää, luottamuksen antaminen ja saavuttaminen sekä välitön positiivinen palaute hyvistä yrityksistä tai onnistumisista. ADHD-oireisen päivät ovat erilaisia. Pahemmin ei voi onnistumista ja hyvää mieltä vesittää kuin toteamalla: ”Onnistuithan sinä tuossa eilenkin, on se kumma, että tänään et sitten viitsi tehdä mitään”. Paitsi, että syyttely osoittaa ymmärtämättömyyttä ja tuomitsee huonon päivän kohdalla toisen laiskaksi, se myös sysää toisen puolustusasemiin. Sinä-muotoiset kommentit ovat yleensä varmin tapa saada kumppani takajaloilleen. Meidän kaikkien kannattaisi opetella minä-viestintää ja kertoa, miltä itsestä tuntuu jonkin asian huomioimatta tai tekemättä jääminen. Omista tunteista ja tarpeista puhuminen antaa huomattavasti paremmat lähtökohdat asioista keskustelemiseen kuin toisen tekemisten tulkitseminen. Ne tulkinnat toisen motiiveista ja tarkoituksesta ovat yleensä vääriä. ADHD ei poista vastuuta omista teoista ja tekemättä jättämisistä. Kuitenkin se tekee ymmärrettäväksi päivien 2 / 2 0 10 30 ta ja vanhemmuutta ADHD-värityksellä vaihtelevuuden ja jatkuvan vaikeuden joissakin asioissa. Itsetuntemuksen kasvaessa ADHD-oireinen oppii paremmin tunnistamaan piirteitään, jotka rasittavat lähiympäristöä. Niiden piirteiden muokkaamiseen voi saada apua vertaisryhmästä, joka on armollisempi peili kuin ADHD:ttömät lähimmäiset. Valmentajan eli coachin apu on ollut monelle erityisen arvokasta. Jos suurin ongelma on tunteiden säätelyn vaikeus ja aggressioiden hallinta, apu löytyy todennäköisesti viharyhmästä tai väkivaltaryhmästä, jossa tunteita opetellaan tunnistamaan ja käsittelemään. Kun nousevan vihan tunnistaa, jää aikaa poistua tilanteesta ennen ”primitiivireaktiota”, ellei sitä opi hallitsemaan. Eräs nuori aviovaimo valitti minulle kerran, että tietyistä aihepiireistä puhuttaessa ADHD-oireinen kumppani lähtee aina karkuun. Todennäköisesti mies tiesi, ettei hallitse itseään hänelle liian vaikeasta asiasta puhuttaessa ja viisaasti poistui tilanteesta ennen kuin räjähti täysin. Kyseinen mies tarvitsisi apua tunteiden hallintaansa, jotta pystyisi puhumaan. Tuomitseminen käyttäytymistavasta ei auta, vaikka kuinka ymmärtääkin puolison turhautumisen. Miehen taas pitäisi tunnistaa heikko kohtansa ja hakea siihen apua, ennen kuin suhde on karilla. Parisuhteessa on molempien opeteltava menemään ”toisen nahkoihin” ja pattitilanteessa kysyttävä, koska tai millä tavalla voisimme yrittää puhua tästä asiasta. Jos se ei keskenään onnistu, kannattaa hakea apua ammattilaiselta. Ulkopuolinen voi toimia välittäjänä keskustelussa silloin, kun se ei kahden kesken onnistu. Roolitus ADHD-parisuhteessa – vastuun ottamista ja antamista ADHD-oireisen puolison tehtävänä on usein kumppanin tukeminen ja kannustaminen. Hän ei voi kuitenkaan olla ainoa tukija, koska silloin parisuhteesta katoaa tasavertaisuus ja sillä on vaara muuttua parisuhteesta hoitosuhteeksi. Aikuisen ihmisen omalla vastuulla on hakea tukea ja apua itselleen. Puoliso voi toimia siinä apuna, mutta toivottavasti ei pääorganisaattorina. Jos vastuu avun hakemisesta on yksin puolisolla, tuskin sen avun vastaanottamiseen on kumppanin motivaatiokaan kovin korkealla. Usein se motivaatio löytyy vasta siinä vaiheessa, kun pelkää toisen jättävän. Apua kannattaisi hakea aiemmin, kun ei ole niin suuria solmuja vielä aukaistavana. Parisuhteen vastuu tarkoittaa myös vastuuta omasta hyvinvoinnista, kukaan ei voi elää elämääsi puolestasi ellet itse pyri tekemään siitä parempaa. ADHD ei sulje pois pitkän ja kestävän parisuhteen mahdollisuutta. Vaikka aikuisiällä ADHD näkyy usein juuri parisuhteiden päättymisinä, niistäkin on mahdollisuus ottaa opikseen. Olen nähnyt vuosikymmeniä kestäneitä parisuhteita, joissa toinen enemmän tai vähemmän ADHD-piirteinen täydentää oireista. Suhteet ovat värikkäitä, eikä niistä tietenkään puutu vaikeita aikoja niin kuin ei parisuhteista yleensäkään. Erityistä ihailua minussa on herättänyt vuosien varrella se sinnikkyys, jota pitkään parisuhteessa eläneet puolisot ovat osoittaneet. Apua on haettu parisuhdeterapiasta silloin, kun omat keinot ovat loppuneet. Näissä suhteissa on säilynyt pohjalla se ystävyys, joka on kantanut silloinkin, kun rakkaus on tuntunut olevan lähempänä vihaa. Rakkaus ja viha ovat vahvoja tunteita, jotka kohdistuvat yleensä vain itselle merkityksellisiin ihmisiin tai asioihin. Siksi niitä molempia tunteita joutuu usein parisuhteessa käsittelemään. Vihaakaan ei pidä pelästyä vaan pyrkiä käsittelemään sitä, jotta se rakkaus voi taas löytyä. Omaan puolisoon voi onneksi rakastua uudelleen. 31 Vanhemmuus ja ADHD Vanhemman roolissa on tarpeen tiedostaa oma oireyhtymänsä ja hakea vertaistukea sekä hoitoa esimerkiksi lääkityksen ja tarvittaessa terapian muodossa. Silloin on huomattavasti helpompaa säilyttää johdonmukaisuus ja asettaa rajat kasvattajana, sekä kestää myös paremmin omat piirteensä lapsissaan. Toisaalta oma kokemus voi tuoda lasta kohtaan syvää ymmärrystä, jollaista ei ole muilla. Samassakin perheessä lasten oireistot voivat olla hyvin erilaisia. Jos molemmilla vanhemmilla on ADHD, usealla lapsella saattaa olla diagnoosikriteerit täyttävä oireisto perityn alttiuden ja mahdollisten ympäristötekijöiden vahvistavan vaikutuksen myötä. ADHD-perheessä tarvitaan paljon hyväksyntää, jaksamista ja arjen huumoria. Yhtä lailla näissä perheissä suuret tunteet näkyvät myös ilona, raikuvana nauruna ja mieltä kutkuttavina yllätyksinä, kun jollakin perheenjäsenellä niin sanotusti ”välähtää”. ADHD perheessä ei ole ainoastaan rasite vaan yhtä lailla se on rikkaus. Jotta se rikkaus löytyy, kukin perhe tarvitsee omaan tilanteeseensa sopivaa tukea ja asianmukaista hoitoa. ADHD:ssä on ominaisuuksia, joita suurin osa oireyhtymää kantavista ei antaisi pois. Huomioimalla perheen ja parisuhteen tuen tarpeet varhaisessa vaiheessa, voidaan saada esiin myös tähän oireyhtymään liittyvät vahvuudet ja voimavarat. Niiden turvin on mahdollista välttää ero monessa parisuhteessa. Omasta puolestani toivon kaikille ADHD-pariskunnille ja perheille sitä sinnikkyyttä ja myötäelämisen taitoa, jota olen vuosien varrella parisuhdekursseilla saanut todistaa. Teksti Mirja Heikkilä, sosionomi (YAMK) ADHD-liiton kuntoutuspäällikkö 21.5.2010 asti 2/ 2 0 10 Voimaannuttava vertaistuki Tutkimushanke käynnistyy Kasvatustieteen pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia neurologisesti sairaiden ja vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa kertomuksia vertaistuesta. Järjestötyöntekijänä minua kiinnosti, minkälaisia tarinoita ihmisillä on kerrottavanaan vertaistuesta. Varsinaiset tutkimuskysymykseni olivat 1) Mitä neurologisesti sairaat ja vammaiset ihmiset kertovat vertaistuesta? ja 2) Miten neurologisesti sairaat ja vammaiset henkilöt vertaistuesta kertovat? Tarinat tutkimuksen kohteena Tutkimusaineistona oli 33 kirjallista tarinaa, jotka keräsin kirjoituspyynnön avulla NV-järjestöistä (Neurologiset Vammaisjärjestöt). Tarinan kirjoittajista 12 oli omaisia ja loput 21 itse sairastavia tai vammaisia henkilöitä. Tarinoissa esiintyviä neurologisia sairauksia ja vammoja, joko itsellä tai läheisellä, olivat aivovamma, aivoverenkiertohäiriöt, Alzheimerin tauti, autismin kirjo, CP2 / 2 0 10 vamma, migreeni, narkolepsia ja Parkinsonin tauti. Kirjoittajat olivat 17–78 -vuotiaita miehiä ja naisia eri puolilta Suomea. Huomio tarinoiden rakenteisiin ja teemoihin Analysoin aineiston käyttämällä narratiivista rakenne- ja teema-analyysia. Rakenneanalyysin avulla hain vastausta siihen, kuinka tarinat rakentuvat: miten ne alkavat, minkälaisia käännekohtia niissä esitetään ja miten tarinat päättyvät. Tarinat alkoivat kertomuksella omasta sairastumisesta. Tästä edettiin siihen, kun vertaistuki löydettiin ja usein juuri ensitapaaminen vertaisten kanssa kuvattiin seikkaperäisesti. Tarinoiden loppupuolella kuvattiin vertaistukiryhmien toimintaa ja antia osallistujille sekä pohdittiin sitä, miksi vertaistuki ei aina toimi. Pääasiallinen huomio tutkimuksessani oli kuitenkin siinä, mitä tarinoissa vertaistuesta kerrotaan. Hain tarinoissa esiintyviä teemoja ja esitin tutkimus32 tulokset kolmen uuden kertomuksen muodossa. Kaisan kertomuksen nimesin voimaantumiskertomukseksi. Rakensin sen käyttämällä niitä teemoja, joilla alkuperäistarinoissa kerrottiin voimaantumisesta. Jaanan erilaisia vertaiskohtaamisia ‑kertomukseen kokosin tuloksia omaisten kirjoituksista ja siinä painopiste oli vertaistuen eri muodoissa. Kolmas kertomus oli nimeltään Juhon merkityksetön vertaistuki ja se rakentui niistä tarinoissa esiintyvistä teemoista, joissa vertaistuki koettiin tarpeettomana tai kielteisenä asiana. Voimaannuttava vertaistuki Tutkimuksen tulokset kietoutuvat voimaantumisen teeman ympärille: voimaantumisen lähtökohtiin ja siihen, kuinka voimaantuminen näyttäytyy yksilötasolla. Kertomusten mukaan vertaistukikokemukset paikantuvat järjestöjen toimintaan: kerhoihin, yhdistyksiin ja valtakunnallisiin liittoihin. Vaikka vertaistuki organisoidaan vapaaehtoisten voimin, yhteistyö ammattihenkilöstön kanssa on tiivistä. – kertomuksia vertaistuesta Kertomuksissa tie vertaistuen pariin löydetään pääsääntöisesti ammattihenkilöstön kautta. Vertaistukitoiminta perustuu yhteiselle, jaetulle kokemukselle. Kertomuksissa yhteinen kokemus liittyy neurologiseen sairauteen tai vammaan itsellä tai läheisellä. Samankaltainen elämäntilanne lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vertaistuki mahdollistaa omien kokemusten jakamisen ja niiden uudelleen arvioimisen ryhmässä. Tämä kokemusten vaihto on osa sosiaalista vertailua, joka poistaa tunnetta omien ongelmien ainutlaatuisuudesta. Kertomuksissa kuvataan vertaistukitoimintaa monessa eri muodossa: kahdenvälisenä tukisuhteena, vertaistukiryhmänä ja valtakunnallisina verkostoina. Pääpaino on vertaistukiryhmien toiminnassa. Vertaistuen keskeinen anti kiteytyy tietoon, toimintaan, tunteiden jakamiseen ja uusiin ihmissuhteisiin. Ryhmissä jaettu tieto voi olla asiantuntijatietoa tai kokemukseen perustuvaa tietoa. Vertaistuki on myös toimintaa: retkiä, juhlia, luentoja, kulttuuritapahtumia, lomia ja luottamustehtäviä yhdistyksessä. Yksi tärkeimpiä anteja vertaistukitoiminnassa on mahdollisuus purkaa omia tunteitaan ja saada niihin ymmärrystä toisilta. Tämä ko- rostuu erityisesti omaisten tarinoissa. Vertaistukitoiminnan kautta solmitaan uusia ihmissuhteita ja laajennetaan sosiaalista verkostoa. Voimaantumisen eri tasoja Voimaantuminen näyttäytyy yksilön elämässä eri tasoilla. Henkilökohtainen voimaantuminen näyttäytyy kasvaneena itsetuntemuksena ja -luottamuksena. Tästä tasosta kertovat erityisesti sairastuneet tai vammaiset henkilöt, kun he rakentavat uutta identiteettiään sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. Sosiaalisen voimaantumisen taso, jolla tarkoitetaan vahvistuneita sosiaalisia verkostoja, puolestaan korostuu omaisten kertomuksissa. Kolmas, yhteiskunnallisen voimaantumisen taso näyttäytyy tämän tutkimuksen kertomuksissa ensisijaisesti aktiivisena osallistumisena järjestötoimintaan. Esteitä voimaantumisen tiellä Aina vertaistuki ei johda yksilöiden voimaantumiseen. Tarinoissa kerrotaan, että sama sairaus tai vamma ei aina riitä yhdistäväksi tekijäksi. Toisten sairastavien tai vammaisten elämäntilanteet ja ajatusmaailmat voivat poiketa liikaa omasta eikä vertaisryhmä tunnu 33 mielekkäältä. Toiminnan sisältö itsessään voi olla yksi syy ryhmästä pois jäämiseen, mitä kuvaavat varsinkin miespuoliset henkilöt. Ennakkoluulot, pelot leimaantumisesta tai ahdistavat ja surulliset tunteet toisia sairastavia kohtaan mainitaan syiksi jättäytyä toiminnan ulkopuolelle. Tarinoissa kerrotaan myös vertaistukijan väsymyksestä ja uupumisesta vertaistukijana, mikä kuluttaa yksilön voimavaroja. Lopuksi Yksi tämän tutkimuksen päätelmiä on, että vertaistukitoiminta on edelleen vammaisjärjestöjen keskeisimpiä toimintamuotoja ja tärkeimpiä palveluja jäsenistölle. On vaikea kuvitella, että missään muualla olisi niin paljon kokemusperäistä tietoa elämisestä tietyn neurologisen sairauden tai vamman kanssa kuin Neurologisissa vammaisjärjestöissä. Vertaistuki ei sovi automaattisesti kaikille, mutta parhaimmillaan se auttaa yksilöä löytämään ja käyttämään hyväksi itsessä olevia mahdollisuuksia ja voimavaroja. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö KK Sari Toppila Lisätietoja: [email protected] 2/ 2 0 10 Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana -koulutus Ohjelma: Tiistaina 23.11.2010 Valkea talo, auditorio, Helsinki Puheenjohtaja Mirjami Hagman, palvelujohtaja, Autismi- ja Aspergerliitto ry 8.30–9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00–9.15 Tilaisuuden avaus Tiina Viljanen, toiminnanjohtaja, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry 9.15–10.15 Aistitiedon käsittely tunne-elämän perustana Nina Sajaniemi, kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto 10.15–10.30 Tauko ja näyttelyyn tutustuminen 10.30–11.30 Aistit ja neuraalinen toiminta kielen ja käsitteiden omaksumisessa Pirjo Korpilahti, logopedian professori, Turun yliopisto 11.30–12.15 Aistien avulla oppimaan – sensorisen integraation näkökulma kuntoutuksessa Anu Kippola-Pääkkönen, toimintaterapeutti,YTK, ADHD-liitto ry 12.15–13.15 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.15–14.00 Omakohtaisia kokemuksia aistitiedon käsittelyn erilaisuudesta Jan-Mikael Fredriksson, vertaisasiantuntija 14.00–14.30 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen 14.30–15.15 Aistitiedon käsittely toiminnan ohjauksen näkökulmasta Erwin Borremans, fysioterapeutti, Keskuspuiston ammattiopisto, Helsinki 15.15–15.35 Keskustelua 15.35–15.45 Tilaisuuden päätös Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry Autismi- ja Aspergerliitto ry www.adhd-liitto.fi www.stroke.fi www.autismiliitto.fi Arvoitukselliset aistit oppimisen ja tunne-elämän perustana Kaikki ympäristöstä ja omasta kehostamme tuleva tieto välittyy meille aistijärjestelmien kautta. Uusien taitojen oppimisessa, vuorovaikutustaitojen kehittymisessä ja vireystason säätelyssä aistit ja niiden antaman tiedon käsittely ovat välttämättömiä. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöihin, autismin kirjoon ja kielellisiin erityisvaikeuksiin liittyy usein aistitiedon käsittelyn vaikeutta, mikä tulee huomioida kuntoutuksessa. Koulutuspäivä tarjoaa tietoa aistitiedon käsittelyn haasteista, tuen tarpeista ja mahdollisuuksista. Järjestäjät: ADHD-liitto ry, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Alan toimijat esittäytyvät koulutuksen yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä. Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille, jäsenyhdistysten jäsenille sekä terveydenhuollon, opetus- ja sosiaalitoimen ammattilaisille. Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki (www.valkeatalo.fi). Hinta: Ammattihenkilöt 150 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €. Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan. Matkoista ja majoittumisesta vastaa osallistuja itse. Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset 15.10.2010 mennessä. Verkossa www.stroke.fi/koulutukset tai Pia Vuoltee, p. 02 2138 222, sähköposti [email protected]. Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumispäivän jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta peritään 50 % osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Osallistumismaksu laskutetaan ennen koulutuspäivää. Tarkistathan laskutustiedot, mikäli laskutusosoite on ilmoitettu väärin ja joudumme lähettämään uuden laskun, veloitamme erillisinä toimituskuluina 20 euroa. Lisätiedot: Verkossa www.adhd-liitto.fi, www.stroke.fi ja www.autismiliitto.fi Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään. Autismi- ja Aspergerliitto ry www.adhd-liitto.fi www.stroke.fi www.autismiliitto.fi Rakennuspalvelu Mantila Oy S.U. Paajanen Oy Heimontie 9 B, Hämeenlinna Puh. 050-554 6101 Tuomentie 20, Hyvinkää Puh. 040-595 8239 RamiAir Raumametals Oy Kesantokuja 14 B 5, Vantaa Puh. 040-544 8345 PL 225, 26101 Rauma Puh. 0500-785 304 Remontti- ja Rakennuspalvelu Tapio Kalliokoski Ranuan Kunta Rengon Taimitarha Oy Räty Housing LKV Tähkätie 6, Hyllykallio Puh. 0500-865 662 Lukkopellontie 34, Renko Puh. 03-652 6122 Kauppakatu 35, Joensuu Puh. 0400-778 160 SiiSec Ky Rautakoskentie 879, Loppi Puh. 050-3766 410 Siivouspalvelut Aila Uutela Peltolankaari 15 A 10, Oulu Puh. 045-651 9511 Ollilan Maalaiskauppa Rauman Lämpökartano Oy Metallitie 20, Rauma Puh. 050-542 2321 Kankaankatu 18, Simpele Puh. 0500-158 044 Tinnonmäentie 139, Iltasmäki Puh. 0400-955 673 Heinämaantie 35, Orimattila Puh. 03-777 2200 Pienkone- & Konehuolto Alamäki Verkkotehtaankatu 3 A, Tornio Puh. 040-836 9012 Rautarakenne Leivo Ky Paatsamakatu 8, Lappeenranta Puh. 0400-257 595 Rock Drilling Service R.K. Vyyryläinen Oy Salon Rakennus ja Saneeraus Oy Sisustustyöt Heikki Tuomisto Rannikon Rautkauppa Oy Rauman Ajo-Opisto Mauri Sinisalo Ky Mikko Rindell Oy Saneerauspalvelu Timo Riekkinen Ratsutilantie 11, Pirkkala Puh. 03-3680 020 Kivistöntie 10, Lokalahti Puh. 02-871 470 Kärtyntie 3, Kustavi Puh. 02-874 500 Rantamäki Jarmo Tmi Laituritie 14 B, Pori Puh. 0400-645 314 Rasimuksen Maatila Seminaarinkatu 5, Rauma Puh. 040-5455 209 Soleus Proteor Rintamäenkatu 29 G 16, Tampere Puh. 040-9128 728 Rakennussaneeraus ja Laatoituspalvelu J. Laiho Sädemit/Juhani Nätti Palvelukoti Syreeni Oy Leppälinnuntie 6, Helsinki Puh. 0400-936 643 Taksilaiho Iltaruskonkatu 3, Karvia Puh. 0400-862 356 Taimistontie 5 c 58, Helsinki Puh. 040-5470 813 Suutari ja Avainpalvelu Tmi Parviainen Tandläkare Kaj Söderholm Tulliportinkatu 17, Savonlinna Puh. 015-514 889 SV-Siivouspalvelu Oy Toiviontie 374, Oripää Puh. 050-5521 973 Kousankatu 1, Turku Puh. 02-2422 229 Nokikanakuja 8, Uusikaupunki Puh. 050-3520 457 Hietamäentie 135, Jokiniemi Puh. 040-8369 777 RO-Remonttiapu Scaninno Oy Soramyynti Timo Torssonen Tmi Rovaniemen Kiinteistötyö Pasmat Oy Remontti Omen Strandgatan 5, Hangö Puh. 019-2484 705 Tassuväen Tavaratalo Oy Mikonkatu 28, Pori Puh. 044-5388 824 RP-Louhinta Oy Make On Stage Productions Ky Rastaanranta 16, Keminmaa Puh. 040-5587 514 Teroitus ja Varustehuolto Weccu Turun Hovirakennus Viinikan Kone Oy Elisabetinkatu 10, Turku Puh. 044-0160 674 Lehtimäentie 801, Ähtäri Puh. 0400-616 324 Tmi Ahti Summanen Palostentie 150, Sääksjärvi Puh. 040-569 2953 Oulujoen Perhekoti Oy Lähdepurontie 1, Espoo Puh. 0400-512 372 Hakamäentie 1, Kotka Puh. 05-2288 622 Tilintarkastamo V. Tolonen Oy Toimintaterapeutti Kimmo Juntunen Soraliike Lehtovaara Hämeenkatu 18, Riihimäki Puh. 019-721 071 Tilintarkastuspalvelut Horwath Oy Reivel Luppokuja 4, Oulu Puh. 040-5067 847 Toimikkaat Ky Vuorikatu 11 A 5, Mikkeli Puh. 020 180 1857 Uitontie 10, Piikkiö Puh. 02-472 6561 Vairine Oy Fredrikinkatu 63 A 9, Helsinki Puh. 0400-418 368 Hommaksentie 9, Vantaa Puh. 040-501 9471 Kivisuontie 114, Lieto as Puh. 0400-802 302 Tilitoimisto TiliMila Trans Haajanen Vammalan Kuljetuspojat Oy Keskuskatu 57, Kankaanpää Puh. 02-578 3410 Tilitoimisto Simo Vuori Ky Asemakatu 7, Salo Puh. 02-733 3322 Misskärrsvägen 57, Tenala Puh. 0400-941 500 Lehmuskuja 20, Anjalankoski Puh. 044-0550 595 Prunnilankatu 6, Sastamala Puh. 050-555 1799 Trans Kuljari Raudoitus Reipo Oy Rautalammentie 617, Rautalampi Puh. 0400-372 572 Tuupovaaran Sähkö Tmi Esko Tolvanen Kumputie 5, Tuupovaara Puh. 050-384 5201 Nurmikatu 2, Kerava Puh. 040-831 2448 Wattikari Oy Töyrytie 3, Orimattila Puh. 0400-705 820 Perusrakenne JM Moottorihuolto Oy Viheraluerakentajat ry Laitilan Erik Sorolaisen tie 11, Laitila Vimpelin Puu ja Parkki Oy Bygg och Remont G Snickars Jalkinekorjaamo Kiviniemi JS-Metallikierrätys Woodwinds City Car Wash Ab Puusepäntie, Vimpeli Puh. 040-565 9077 Vredo Finland Oy Sallisenkatu 22, Hyvinkää Puh. 040-5125 479 Ruhankankaantie 246, Kärsämäki Puh. 0400-873 206 Vihersuunnittelu Sarastus Oy Betonilattiat Lehtonen Tmi 2 / 2 0 10 Spinacor Kuorttilantie 13 B 2, Viiala Puh. 044-0409 838 Ratakatu 35, Lappeenranta Puh. 05-612 9037 VideoPro-Kanto Pyynikintie 1 A 12, Helsinki Puh. 040-524 1131 Rauhankatu 12, Rauma Puh. 02-8211 694 Puh. 040-551 2435, 0440-533 948 Kaivuu- ja perustustyöt Ollintie 30, Muhos Puh. 040-844 3446 Viikin Mattoasennus Oy Ryhmäkoti Lumikki Oy Viljatie 4 C, Helsinki Puh. 09-5841 6505 Albertinkatu 17, Helsinki Puh. 09-681 2150 Puistolantie 19 A 6, Jämsänkoski Puh. 040-5843 782 Marttisenjärventie 135, Salahmi Puh. 0400-357 817 Uusi Insinööriliitto UIL ry Itä- ja kaakkois-Suomen piirit Tietotekniikkaverstas Torpparian Savusauna Kokonkatu 23, Tampere Puh. 0400-701 817 Rautatie 13 G 44, Tampere Puh. 050-4620 620 SJ Rakennus ja Maalaus Oy Tottakai Eläintarvikeliike Sähköasennus Risto Nurminen Hakapolku 2, Padasjoki Puh. 0400-490 963 Scanrex Oy Kairatie 62, Rovaniemi Puh. 0400-691 200 Tekstiili- ja Ompelupalvelu Aurinko Oy Keskuspuistokatu 10, Kemi Puh. 045-110 4434 Helsinki Puh. 040-5477 901 Herralantie 22, Suonenjoki Puh. 0400-212 000 Sähköasennus M. Himanen Oy Nuottakaari 20, Kuopio Puh. 0400-709 745 Sipilän Varakoti Oy Niemenkyläntie 150, Niemenkylä Puh. 0400-848 886 Ravara Oy Ratsastuskoulu Mylverin Tallit Rödingin Tila Oskarinkatu 9, Salo Puh. 040-581 4196 Mäntyrannanpolku 24, Hamina Puh. 040-5933 463 Varikkotie 4, Helsinki Puh. 050-556 7201 Rajatie 7, Merimasku Puh. 040-5030 281 Teerentie 9 A, Tuusula Puh. 0400-314 425 Siltasaarenkatu 11, Helsinki Puh. 020 7431 800 Ilmeentie 199, Imatra Puh. 0400-256 234 Ollilantie 549, Kyrö Puh. 0400-850 320 Repotaksi Isojärvenranta 6 A 4, Espoo Puh. 041-484 1051 BOS-Pelti Harju 2 A 6, Kantvik Puh. 041-462 1175 Sulvantie 157 B, Sulva Puh. 0500-540 664 Köpmansgatan 16, Jakobstad Puh. 050-400 6278 Perhekoti Nuorten Mummola Tavinsalmentie 204, Tavinsalmi Puh. 017-462 4534 Ditap Oy Tammisalontie 22 A 1, Helsinki Puh. 0500-817 493 Arkkitehtuuritoimisto Ossi Sarkoranta Ky Tunnelitie 9, Kalanti Puh. 02-874 174, 0400-852 173 36 Rovakatu 21, Rovaniemi Puh. 016-314 001 Jalovihannes Mariana Ormas Ky Puh. 0400-489 339 Helsinki – Vantaa Jarcer Oy MUSTASAARI Puh. 0400-866 124 SRK-Rakennus Oy Neitsytsaarentie 3 A 168, Helsinki Puh. 0440-700 727 Keramiikkatyöhuone Saviklaneetti Oy Linjatie 199 B, Kellokoski Puh. 0400-467 388 Kalliopolku 8, Lepsämä Puh. 050-330 3739 www.saviklaneetti.fi JK-Hitsi Kari Reinikka Tmi MR-Autokorjaamo JK-Koneurakointi Rahti Nalle Ky Pinotie 9, Ylöjärvi Puh. 03-348 4280 Mäensyrjä 2 B 8, Kotka Puh. 0400-903 906 Niinilaaksontanhua 15, Uusikaupunki Puh. 040-7375 190 Kontiolahti Puh. 0400-257 157 [email protected] Autoilija Jorma Luotoharju Kirvunkuja 8, Kangasala Puh. 0400-336 678 Tilitoimisto Noori Oy Kielotie 7 B, Vantaa Puh. 09-838 7170 Rakennus TuuMark Hiihtomäentie 4 B 35, Mikkeli Puh. 050-590 7323 TM Team Ky Yhdystie 2, Mikkeli Puh. 050-5268 552 [email protected] Juhani Vänttinen Hänniläntie 57, 51900 Härkälä Puh. 050-491 9271 Rakennustyöt sokkelista kattoon Esa Maisila Tmi Kuninkaankatu 33, Rauma Puh. 0440-229 062 Asennus ja myynti – Rakennuspeltityöt – Rännit – Tikkaat – Kourut KERKES OY Apakate Öljysäiliötarkastus P. Lepistö Lapintie 5 A 19, Tampere Puh. 040-7534 529 [email protected] PL 17, 33710 Tampere Petri Lepistö 040-5577 541 tarkastus, puhdistus, korjaus, asennus jne. Talonmiespalvelu Toni Lehto Arto Erkki Ahonen Tmi Kaarikuja 7, Kiukainen Puh. 044-5693 768 Eurajoen Jäähalli Oy Savon kylätie 223, Orivesi Puh. 050-595 1891 Amfi Arkkitehdit Oy Kirkkotie 274, Eurajoki, p. 02-868 3033 Mika Arpanen 044-368 3033 Av. joka päivä 7-23 www.jaahalli.eurajoki.fi Lounaisväylä 8 A 8, Helsinki Puh. 09-6818 177 Kauppakatu 19, 26100 Rauma Puh. 02-822 2039 www.vekomi.fi/askarteluohjaus Av. ma-ke 9-18, to-pe 9-17, la 10-13 Porrassalmenkatu 1, Mikkeli Puh. 040-594 6108 www.kiviladonta.fi Kotoisa-sairaanhoidon ja perhetyön palvelut Kangasalan Autokatsastus Oy Rauman Askarteluohjaus Oy Loimonen, Tammela Puh. 050-501 9419 BMH Technology Oy Rauma Puh. 020 4866 800 www.bmh.fi Sacom Otavan Kiviladonta Lentolantie 12, Kangasala Puh. 03-3790 008 www.kangasalanautokatsastus.fi AN-Cadsolutions Kanervatie 15, Kausala Puh. 0400-753 330 Kuljetusliike Rahikkala Oy Lehmäportintie 3, Jyväskylä Puh. 0400-646 249, fax 014-241 018 [email protected] Auto- ja kolarikorjaamo Markku Salonen Päiväkunnaistentie 77, Kolla Puh. 0400-724 430 Kullanperän Autopelti Huittistentie 1134, Lappi Puh. 040-540 6883 Autoilija Kerminen Markku Ilveskatu 26 C 10, Riihimäki Puh. 019-736 515, 0400-486 324 Sisustusverhoomo Kotona Isoraastuvankatu 1, Rauma Puh. 02-8241 553 www.sisustusverhoomokotona.fi Koulurinteenkuja 1, Köyliö Puh. 693 013, www.kraakku.net Puutarhasuunnittelu – Puutarhan hoito TuomolaS Oy Kuhmoisten Talonmiespalvelu Eleinor Oy SUNDSBERG Camoon Oy Telakkakatu 4, Lahti Puh. 041-458 4521 Tasoitetyökalut [email protected] Bitnic Ay HELSINKI Peltityö Timo Räsänen Juvantie 39, Mikkeli Puh. 050-520 5974 Konesaumakattoja Piipunpellitykset Repliikki Oy KYLMÄLÄ Puh. 050-522 7510 Loimaan Opaste ja Kaiverrus Insinööritoimisto Veijo Kohonen Lamminkatu 11, Loimaa Puh. 0400-806 311 www.opastekaiverrus.fi Aatelirakentajat Oy Turuntie 5-7, 21380 Aura Puh. 050-5766 544 www.aatelirakentajat.fi Ekapa Oy Nevakatu 6, Tampere Puh. 040-822 4209 Siivouspalvelu Laatukaksikko Hämeentie 78, Toijala Puh. 0400-766 168 [email protected] Remonttipiste Mika Punkkinen Korvenmäentie 17, Pilkanmaa Puh. 050-3389 313 [email protected] www.remonttipiste.fi Euronet Trading Hirsimiehet Oy Uudenmaan Maanrakennussuunnittelu Oy Hieroja Rakennus Pakarinen Sillankorventie 23 A, Aura Puh. 050-5050 082 Vampulantie 117, Vampula Puh. 020 742 9940 Kulhelmintie 19, Kouvola Puh. 040-5940 432 [email protected] Rakennussuunnittelua Puutarha Keijunkello Puutarhatie 22, Kiukainen Puh. 040-7164 769 av. sesonkiaik. ma-pe 10-18, la 9-14 Kesäkukat – Mansikan poimintaa Säkylän Lujitemuovi Kairakatu 16, Rauma Puh. 02-822 2611 www.suojaamo.fi ROVANIEMI Pollenpolku 3, Kulho Puh. 040-501 5466, 040-501 5464 LEHTOVAARA Puh. 040-817 6028 Kuormatie 3, Nummela Jukka Keränen 0400-472 059, Heikki Riikonen 0400-409 808, fax 09-3433 262 Katan Siivouspalvelu Puh. 040-5726 226, Karhusuontie 256, 27820 Säkylä Katja Martelius Lahdenpohjantie 138, Pirkkala www.rakennuspakarinen.fi Puh. 050-3579 143 Mynämäki • Puh. 044-0190 813 Puh. 040-5186 804 [email protected] Kaikki lasikuitutyöt Rauman Autosuojaus Luontopalvelu Kraakku Karin Huoltokorjaamo Muuraismäentie 478, Höyliä Puh. 040-5297 462 [email protected] studioblackroom.fi Arkkitehtisuunnittelu Hannu Vaisto Kilohuolto Jämintie 7, Kankaanpää Puh. 02-5723 553 Autoyhtymä Jukka Puharinen ja Olavi Roivas Rakennus- ja saneeraustyö Tommi Järvinen Rauman Fysioteam Oy Myllytie 140, Eurajoki Puh. 040-558 2030 [email protected] Vaakojen myynti – huolto – korjaus Metsäpalvelu Marko Salminen Ky Autogrilli Herkkupaussi Oy Arolan Höyläämö Oy Alastaron Autopalvelu Koneurakointi Vilén Jarno www.bekason.fi Yrjönkatu 15, Pori Puh. 02-633 6182 Tmi Juhaste Kaisankatu 5, Nokia Puh. 050-3752 238 www.raumanfysioteam.fi Bekason Oy Rallitie 39 as 1, Lepsämä Niko Grönthal 0400-517 603 Sami Grönthal 0400-877 195 Astalan Asuste Koivutie 8, Valkeakoski Puh. 0400-836 080 Hevosmiehenkatu 11, 50130 Mikkeli Puh. 040-5526 133 [email protected] www.sacom.fi Loimijoentie 99, Alastaro Puh. 02-7641 881 Kylätie 73, Ummeljoki Sami Siitonen 050-3681 604 [email protected] Tampereentie 12 B, Lempäälä Puh. 010-440 6470 www.an-cadsolutions.fi Teollisuustie 2, Kuortti Puh. 050-3731 313, www.kerkes.fi Kerkes kiuaskivet – löylyn tähden! Aittakarinkatu 9, Rauma Puh. 02-822 2344, 044-254 9514 Asennus Siitonen Ky www.kuhmoistentalonmies.fi KITT Kirkkonummen Inva- & Tila Taksi Ky Erämatkailukeskus Käenkoski Oy Naarvantie 194 B, Käenkoski Puh. 040-739 6384 www.ilomantsi.com/kaenkoski Palvelukeskus Riekonlento Ay ja Teerenpuisto Seitärannantie 437, Sonka Puh. 0400-383 761 www.riekonlento.com K-Huoltopiste Ky Urjalantie 621, 31850 Koskioinen Puh. 02-7675 720, www.k-huoltopiste.fi Pamilonkatu 17, Joensuu Puh. 0500-760 851 Nostopalvelut – Kurottajat Sähkö-Vinkki Oy Fingeo Oy Puntarintie 2 B, Onttola Puh. 050-300 1170 www.sahko-vinkki.com Sähkösuunnittelu – Sähköasennukset Growpoint Oy Fysioterapia Hupskeikka Lasten Fysioterapiapalvelut Turvat Oy www.fysioterapiahupskeikka.fi HELSINKI Kiinteistöhuolto & Koneurakointi Hannu Lehtinen Ky LVI-Lindström Ky Balance of the Body/Mind Ruonasalmentie 17, Helsinki Puh. 044-942 5002 VANTAA Puh. 041-432 3823 Maanrakennus Lähdemäki Oy Saarikontie 128, Ypäjä Puh. 0400-720 990 Louhinta ja Poraustyöt Tmi Tuomo Eloranta Jokelantie 17, Lempäälä Puh. 0400-734 081 LVI-Primo J. Santapakka Kaarnakuja 4, Raisio Puh. 040-555 8419 Asemakadun Parturi-Kampaamo LVI-Asennus Nieminen Hannu LH-Sprinkler Ky HÄMEENLINNA Torgarintie 2, Kruunupyy Puh. 0440-867 595 Rakennustaito Haavisto Oy Tmi Kari Lindroos Sammalkaari 28, Klaukkala Puh. 09-8792 282, 0500-505 315 LAHTI Juhan Nostopalvelu Oy Huoltopalvelu Haapalainen Luontaistuote Minttu Heimolinnankatu 12, Loimaa Puh. 02-7622 105 Endeleo Oy Asemakatu 16, Oulu Puh. 040-5340 941 Kappalaisentie 20, Sipoo Puh. 040-5488 541 37 Kyyhkysmäentie 126, Jokioinen Puh. 0500-539 929 Hyytinen HELSINKI Kainuun Metsä- ja www.allergiakauppa.fi Paikkatietopalvelu Oy PALTAMO Piha Taneli www.pihataneli.com Kan-CAD Restaurant Dardania Oy Tilitoimisto Maraton Mukkelsi Rautatienkatu 5, Oulu Melliläntie 1, Mellilä Puh. 02-7671 669 Puh. 010 7782 100 AK-Raudoitus Oy Taksi Eija Lankinen Ilmarintie 7, Mäntsälä Puh. 050-3581 258 MELLILÄ Puh. 0400-740 482 Pietsosähkö Oy Ristiinan Apteekki Hiidenmäentie 2, Nummela Puh. 040-589 6823 Braahentie 16, Ristiina Puh. 015-740 7700 2/ 2 0 10 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Maken Autokoulu Oy Iso Omena, 02230 Espoo Puh. 09-803 2107, 050-556 4604 Erpekon Oy / Siikajoen Nuorisokoti Karpalotie 7, Siikajoki Puh. 08-241 299 Lasten- ja Nuortenkoti Noisniemi Pahakorventie 105, Parola Puh. 03-617 8700 Sippolantie 1, 46710 Sippola Puh. 0400-727 800 www.vasatokka.fi www.sippolankk.fi Rasinpisteen Yhteisö Oy SYNTHES OY Rasisalontie 542, 82335 Rasivaara Puh. 044-050 0958 www.rasinpisteenyhteiso.fi Laitilan Kaupunki Mynämäen Palloiluhalli Urheilutie 9, Mynämäki Puh. 02-430 5450, 0400-537 973 Biljardi – Sulkapallo – Squash Tennis – Pöytätennis – Salibandy – Lentopallo – Kuntosali – av. ark. 16-21, la 12-17 Psyykkisen Hyvinvoinnin Laturi vastaanottopalveluja lapsille, nuorille ja perheille Joensuussa Anna Hurskainen 050-4990 216 Tarja Turunen 050-4619 555 www.laturi.eu Lasten- ja nuortenkodit Jukola, Toukola ja Kontiorinne Itsenäistymisyksikkö Metsämaa Ammatillinen tukipalvelu Tukikohta www.lehmuskolo.fi • Puh. 040-733 7998 2 / 2 0 10 38 eee`OgTW LEHTIMÄEN OPISTO HYVÄN ELÄMÄN AKATEMIA www.lehtimaki.fi/opisto KURSSEJA KEVÄÄSEEN JA KESÄÄN Kelan kanssa sopeutumisvalmennuskursseja perheille, lapsille, nuorille ja aikuisille Vietä kesää opiskellen, tarjolla mm musiikkia, taidetta, hyvää oloa ja hemmottelua, sisupartiointia, luontokursseja. elämänhallintaa ja ihmissuhdetaitoja, Opistolla on uimahalli, maneesi ja talli. Tervetuloa Lehtimäen opistolle ! Tutkitusti tehokas Efalex - aivojesi ralliöljy www.ADHD-tietoa.fi Oikeiden rasvahappojen puutos aivoissa voi ilmetä muisti- ja oppimisvaikeuksina, levottomuutena tai tarkkaavaisuusongelmina. Oireet ilmenevät yleensä kouluiässä, mutta niitä esiintyy myös aikuisiässä. • Lindmark, L. & Clough, P. A 5-Month Open Study with Long-Chain Polysaturated Fatty Acids in Dyslexia. Journal of medicinal food 2007 10(4) • Richardson Aj, Puri BK. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of the effects of supplementation with highly unsaturated fatty acids on ADHD-related symptoms in children with specific learning difficulties. Prog.Neuro-Psychopharm.Biol.Psychiat. 2002, Feb; 26(2) 233-239 • Stevens, L.; Burgess, R. et al. EFA Supplementation in Children with Inattention, Hyperactivity and Other Disruptive Behaviors. Lipids, Vol. 38 no 10(2003) 1007-1021 Apteekeista, luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. 39 Janssen-Cilag Oy,Vaisalantie 2, 02130 Espoo. Puh 0207 531 300. Fax 0207 531 301. www.janssen-cilag.fi 2/ 2 0 10 JC-100008-1 Tutkimuksissa on todettu Efalexin auttavan lukutaidon ja motoristen taitojen kehittymisessä, parantavan keskittymiskykyä sekä vähentävän levottomuutta ja käytösongelmia. HAASTAVASTI KÄYTTÄYTYVÄN LAPSEN TUKEMINEN Koulutus ti 21.9.2010 klo 8.30 – 16.00 Oulun kaupunginkirjasto, Pakkalan Sali Kaarlenväylä 3, 90015 Oulu Viikolla 38 vietetään Euroopassa ADHD tietoisuusviikkoa. ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö voi asettaa monella tapaa haastetta oppimiseen ja vuorovaikutustilanteisiin. Myönteiset kasvatuskäytännöt lisäävät lapsen ja koko perheen hyvinvointia ja parantavat ADHD:n ennustetta. ADHD-liitto yhdessä Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskuksen kanssa järjestävät koulutustilaisuuden, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä haastavasti käyttäytyvää lasta kohtaan ja antaa vinkkejä kasvatuskäytäntöihin. OHJELMA klo 8.30 – 9.00 klo 9.00 – 9.10 klo 9.10 – 10.10 klo 10.10 – 11.10 klo 11.10 – 12.30 klo 12.30 – 13.45 klo 13.45 – 14.15 klo 14.15 – 15.45 klo 15.45 – 16.00 Ilmoittautuminen ja kahvit Koulutuspäivän avaus, Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry Haastavasti käyttäytyvä lapsi - oireiden neurobiologisia ja psykososiaalisia taustamekanismeja, Irma Moilanen, LT, lastenpsykiatrian professori Varhainen tuki ja käytöshäiriöiden ennaltaehkäisy Silve Serenius-Sirve, yksikönjohtaja, psykologi, ADHD-keskus Lounas (omakustanteisesti lähistöllä) Koko perheen huomioiminen ja tuen tarve Carolina Martin, lapsiperhetyön asiantuntija, sosiaalityöntekijä, ADHD-keskus Kahvit Menetelmiä haastavasti käyttäytyvän lapsen arjen tukemiseksi (Silve & Carolina) • vuorovaikutus • myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen • palautteet, käskyt, palkkiot, rajat… Kiitokset ja loppusanat, Pia Sundell, toiminnanjohtaja, Suomen Lastenhoitoyhdistys Sitovat ilmoittautumiset koulutukseen viimeistään ti 7.9.2010 sähköpostitse: [email protected] tai puhelimitse: (09) 3294 5551. Ilmoittautumisten yhteydessä mainitse nimesi, laskutusosoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja mahdollinen erityisruokavalio. Koulutusmaksu on 80 € ja ADHD-liiton jäsenyhdistysten jäseniltä 60 €. Jäsenyys ja jäsenyhdistyksen nimi tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. Peruutukset tulee tehdä viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Myöhemmin tehtävistä peruutuksista peritään puolet osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Lisätietoja koulutuksesta antaa ADHD-liiton järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@ adhd-liitto.fi, puh. 045 657 8720. Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään. www.adhd-liitto.fi www.bvif.fi/suomeksi/adhd-center
© Copyright 2024