B 16 Kauppalehti | Keskiviikkona 23. l okakuuta 2013 Oma Yritys kauppalehti.fi/yritykset Finpron remontti avaa ovia uusille yrityksille Vienninedistämis organisaatio pistetään ensi vuonna uuteen uskoon. Muutoksella haetaan puhtia pk-yritysten palveluihin. Finpron yleisavustus 2004–2013 Finpro *Diskontattu vuoden 2011 arvoon Vuonna 1919 perustettu rekisteröity yhdistys tuhatta euroa 25 000 Jäseninä noin 550 suomalaista yritystä, 20 000 Elinkeinoelämän Keskusliitto, Suomen Yrittäjät sekä Teknologiateollisuus. 15 000 375 asiantuntijaa 69 toimipisteessä noin 50 eri maassa. 10 000 5 000 Päivikki Pietarila [email protected] Suomalaisyritysten kansainvälistymistä edistävällä Finprolla on edessään remontti. Työ- ja elinkeinoministeriössä on alettu valmistella muutosta, jonka seurauksena Finpron maksulliset konsultointipalvelut yhtiöitetään. Yleishyödylliset, asiakkaille maksuttomat tai edulliset palvelut jäävät yhdistykselle, johon on määrä yhdistää myös Matkailun edistämiskeskus MEK. Jatkossa koko Finpron valtiolta saama, vajaan 20 miljoonan euron rahoitus on tarkoitus käyttää näihin peruspalveluihin. TEM:n kaavailuissa on lisäksi pkyrityksille suunnattu uusi tukimuoto, jota ne voivat käyttää kansainvälistymispalveluiden ostoon joko uudelta Finpro-yhtiöltä tai muilta alan konsulteilta. 0 2004* 2005* 2006* 2007* 2008* 2009* 2010* 2011 2012 2013 2014 (budjetoitu) Pk-yritysten osuus asiakkaista Toimeksiantojen määrä 1 800 kappaletta prosenttia 80 70 1 500 60 1 200 50 40 900 30 600 20 300 0 10 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 0 LÄHDE: FINPRO Finprota on kritisoitu siitä, että se toimii yksityisten konsulttiyhtiöiden kanssa samalla kentällä, vaikka saakin valtion tukea. TEM:n teollisuusneuvos Severi Keinälän mukaan muutokseen on tullut painetta myös EU:n ja kotimaisen kilpailulainsäädännön muutoksista. Julkisia palveluita pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen on haluttu vahvistaa, mutta Finpron määrärahoja on jouduttu leikkaa- maan osana valtiontalouden säästökuuria. ”Tämä korostaa muutoksen tarpeellisuutta”, Keinälä sanoo. Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimalan mukaan muutos on hyvä uutinen pk-yrityksille, sillä sen myötä nimenomaan ilmaiset palvelut laajenevat ja vahvistuvat. Neimalan mukaan uudistus tuo vienninedistämiseen toivottua tehokkuutta. Jatkossa Finpron ja yksityisten konsulttiyhtiöiden pitäisi olla samalla viivalla. Tämän uskotaan tuovan puhtia palveluiden laatuun ja tarjontaan. ”Uskon, että konsulttiyritykset pääsevät kehittymään myönteisemmin, kun uudistus on toteutettu”, Neimala sanoo. Viime vuonna käynnistetty Team Finland -konsepti saa toimijoilta varauksetonta kiitosta. Neimala perää vienninedistämisen palveluihin edelleen lisää yrityslähtöisyyttä, jotta ne olisivat helposti ymmärrettävissä ja lähestyttävissä. ”Ei tilanne ole vielä optimaali, mutta tässä otetaan iso askel oi keaan suuntaan. Nyt täytyy pitää huolta siitä, että palveluntarjonta virtaviivaistuu asiakkaalle asti”, Neimala sanoo. Tavoitteena on, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa ensi vuoden loppuun mennessä. Keinälän mukaan valmistelussa on annettu vasta lähtölaukaus. ”Jatkossa määritellään, mitä yleishyödylliseen palveluun kuuluu ja miten yhdistyksen ja konsulttiyhtiön rajapinta hoidetaan”, hän kertoo. Päätökset uuden tuki-instrumentin rahoituksesta tehdään ensi helmikuun budjettiriihessä. ”On vaikea sanoa, millainen volyymi tuelle voidaan tässä taloustilanteessa tarjota. Me toivomme, että tuen taso olisi niin korkea, että nykyistä useampi pk-yritys voisi hyödyntää kansainvälistymispalveluita. Se on yhteiskunnallisesti hyvä investointi”, sanoo Yrittäjien Neimala. Onnistuminen on johtolankana muille Viennin edistämisen konkari Pirjo Karhu uskoo yrittäjä vetoisuuteen. Päivikki Pietarila [email protected] ”Positiivinen alku, periaatteessa”, kommentoi lappeenrantalainen Pirjo Karhu Finpron muutosta. ”Pidän kilpailuneutraliteettikysymystä olennaisena ja kysyn aina, harrastetaanko reilua peliä vai onko jollain etulyöntiasema”, hän sanoo. Karhu pitää suomalaisen vienninedistämisen kentällä valitettavana sitä, että julkisrahoitteisilla tahoilla on yhä mahdollisuus pitää hallussaan kokonaisia toimialoja. Hänen mukaansa julkisten toimijoiden tehtävä on tuottaa tietoa markkinoista, avata ovia ja tasoittaa tietä. ”Kaupallinen toiminta pitäisi jättää yrittäjille”, hän korostaa. ”Kansainvälistymisessä tarvitaan sparraajaa ja kannustajaa, muuten siihen ei välttämättä uskalla ryhtyä, ja yrittäjällä on erilainen ymmärrys toista yrittäjää kohtaan. Oma onnistumistarina voi olla johtolankana muille”, sanoo yrittäjäneuvos Karhu. Hän on itse intohimoinen yrittä- Svetlana Aleksejeva Sparrausta. Yrittäjäneuvos Pirjo Karhun mukaan erityisesti kansainvälistymisen alkuvaiheessa asiantunteva sparraus on avainasemassa. ”Venäjällä on a ja o, että sinne lähdetään oikealla mallilla.” jä, joka on 30 vuodessa kasvattanut yhden naisen tilitoimistostaan 160 hengen konsernin. Karhun perustama konsulttiyhtiö Konsu lähti Venäjälle ensimmäis- ten joukossa vuonna 1992. 20 vuotta myöhemmin yritys tarjoaa markkinoille etabloitumisen, taloushallinnon ja lakiasioiden palveluita Suomen ja Venäjän lisäksi Ukrainassa. Karhu myi yrityksen ja jätti konsernin toimitusjohtajuuden viime kesänä. Nyt hän keskittyy konsulttiyritykseensä Centre D’Expertiseen. Maailmanpankin Doing Business -vertailussa Venäjä on 185 maan joukossa sijalla 120. Karhun mukaan suomalaiset ajattelevat silti yhä usein, että Venäjällä asiat toimisivat yhtä sujuvasti kuin Suomessa. ”Sitten ihmetellään, miksi siellä on niin byrokraattista kuin on.” Itä kiinnostaa suomalaisyrityksiä aina vain enemmän, ja Karhun mukaan näkymät ovat hyvät. ”Pietarin kaukolämpöverkon kunnostuksessa riittää hirveästi töitä: se on miljardibisnes. Rakentaminen on muutenkin erittäin aktiivista. Hyvinvointi ja terveys on kasvava sektori ja it-ala isossa murroksessa”, hän luettelee. 17 B Kauppalehti | Keskiviikkona 23. l okakuuta 2013 Tuottajat Päivikki Pietarila, Hannu S. Vanhanen, Paul Öhrnberg Puhelinvaihde 010 665 101, Email [email protected] Toimitus Alvar Aallon katu 3 C, Helsinki Postiosoite: PL 189, 00101 Helsinki Pekka Karhunen/Kl Yrittäjillä valoisat odotukset Yrittäjät ovat erittäin optimistisia oman liiketoimintansa kehittymiseen seuraavien 12 kuukauden aikana. Lappeenranta Paul Öhrnberg [email protected] Lisää myyntiä. Vienninedistämiseen erikoistuneen Frontierin mukaan kilpailu on tervetullutta. Hallituksen puheenjohtajan Mikko Silventolan mukaan alalla päästään eteenpäin, kun myyntityötä aletaan arvostaa vielä nykyistä enemmän. Vähemmän selvityksiä, enemmän myyntiä Frontier tahtoo haastaa Finpron tosissaan. Päivikki Pietarila [email protected] Kansainvälistymisen edistämiseen keskittyvä Frontier toivottaa kilpailun alalla tervetulleeksi. ”Näemme Finpron muutoksen erittäin positiivisena asiana ja aiomme haastaa heidät tosissaan”, sanoo Frontierin hallituksen puheenjohtaja ja osakas Mikko Silventola. Frontier on vuonna 2008 Dubaihin perustettu yritys, joka on viime vuonna päättänyt suunnata perinteisestä konsulttiyhtiöstä kasvuyrityksen suuntaan. Yritys auttaa eri alojen yrityksiä Lähi-idän markkinoiden lisäksi Singaporea ympäröiviin Aasian maihin sekä Venäjälle. Myyntitoimisto sillä on Suomen lisäksi Tukholmassa, mutta suunnitelmissa on kasvattaa verkosto myös muihin Pohjoismaihin, joissa kasvuhaluisten yritysten määrä on Silventolan mukaan Suomeen verrattuna monikertainen. Vastikään yhtiö teki myös ensimmäisen sijoituksen suomalaiseen koulutusalan peliyhtiöön. ”Jatkossa haluamme kehittää toimintaamme kiihdyttämön suuntaan, jotta pystymme paremmin auttamaan myös startupeja”, Silventola kertoo. Yrityksen palveluksessa on nyt Dubaissa, Abu Dhabissa ja Riadissa yhteensä 22 henkeä, ja Lähi-idässä liikevaihto on kasvanut 1,8 miljoonaan euroon. Tänä vuonna avatut Singaporen ja Venäjän toimistot mukaan lukien yritys aikoo kasvaa 30 hengen porukaksi vuoden loppuun mennessä. Kasvuhaluisia yritysten kannattaisi Silventolan mukaan suunnata katsetta nouseviin talouksiin. ”Monet startupit lähtevät Piilaaksoon, jossa on älyttömän kova kilpailu ja paljon rahaa tehdä kilpailevia tuotteita. Meidän näkemyksemme mukaan Lähi-idässä onnistuminen on huomattavasti helpompaa, sillä toimijoita ei ole niin paljon”, hän sanoo. Vienninedistämisen kasvuyhtiön mukaan suomalainen kenttä kaipaisi ”sata alexanderstubbia” ja isoja yksityispuolen toimijoita. ”Vähemmän selvityksiä ja enemmän raakaa myyntityötä”, Silventola lisää. Silventolan mukaan suomalaisyritysten kansainvälistymistä onkin jarruttanut väheksyvä asenne myyntiin. ”Meillä ollaan perinteisesti insinöörihenkisiä, mutta vähitellen aletaan tajuta, että tuotteen myyminen on se ykkösjuttu. Kun sitä aletaan arvostaa, päästään varmasti pidemmälle.” ”Varsinkin Lähi-idässä kaupanteko on verissä, joten siellä aktiivinen yhteydenpito asiakkaisiin on erityisen tärkeää.” Kauppalehti järjesti viime viikonloppuna Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien yhteydessä kyselyn, jossa tiedusteltiin yrittäjien odotuksia. Yli 71 prosenttia kyselyyn osallistuneista arvioi, että heidän yrityksillään menee vuoden kuluttua paremmin kuin nyt. Odotukset ovat parantuneet peräti 10 prosenttiyksikköä vuoden takaiseen vastaavaan kyselyyn verrattuna. Vain kolme prosenttia vastaajista arvioi, että heidän yrityksillään menee vuoden kuluttua nykyistä huo- Miltä näyttää yrityksesi seuraava vuosi? Vastaajia yhteensä 177 Kasvaa, % Liikevaihto 62 Tulos 66 Henkilöstö 25 Investoinnit 26 Laskee, % 3 35 6 28 67 8 62 12 nommin. 26 prosenttia uskoo tilanteen pysyvän ennallaan. Vastaukset olivat samansuuntaisia myös muissa kysymyksissä. Yli 60 prosenttia arvioi sekä liikevaihdon että tuloksen kasvavan. Myös henkilöstön määrää koskevat vastaukset olivat viimevuotista optimistisemmat. Neljäsosa arvioi palkkaavansa lisää väkeä. Luku on sama kuin viime vuonna. Sen sijaan henkilöstön vähenemistä ennustavien osuus lähes puolittui 15 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Investointiodotukset pysyvät tuoreen kyselyn perusteella vaisuina. Enemmistö uskoo investointitason pysyvän ennallaan. 26 prosenttia arvioi lisäävänsä ja 12 prosenttia supistavansa investointejaan. Yrittäjäpäivien osallistujilta tie- Pysyy ennallaan, % dusteltiin myös, mikä on heidän yrityksensä vaikein ongelma tällä hetkellä. Edellisvuoden tapaan selvään kärkeen nousivat rekrytointivaikeudet. 12 prosenttia vastaajista piti ammattitaitoisen henkilöstön löytymistä suurimpana ongelmanaan. Luku on kuitenkin kolme prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Ongelmien kakkossijalla oli vaisu kysyntä ja tilauskanta. Tämän mainitsi kahdeksan prosenttia vastaajista. Rahoitukseen liittyviä vaikeuksia oli vain kuudella prosentilla. Useat yrittäjät mainitsivat ongelmaksi myös epäreilun kilpailun, talouden yleisen epävarmuuden sekä yritystoiminnan jatkajan puuttumisen. Yrityslahjoja Intian slummista Pintu Namdev Vaasalainen Susanna Palmroth kehittää yhteis työtä slummin käsityöläisten kanssa. Sanna Höglund [email protected] ”Elämäni ensimmäinen slummivierailu viime syksynä oli järkytys. Olin kerännyt tietoa ja yrittänyt valmistautua matkaan, mutta silti näkemäni yllätti”, sanoo vaasalainen ekonomi Susanna Palmroth, 39. Slummeihin Palmrothin on vienyt liikeidea sikäläisten käsityöläistaitojen hyödyntämisestä Suomessa myytävien tuotteiden valmistamisessa. Koemallisto on jo valmistunut ja ensimmäisten toimitusten pitäisi lähteä asiakkaille alkuvuonna. Ensivierailun jälkeen Palmroth on palannut kahdesti köyhään Madhya Pradeshin osavaltioon ja siellä sijaitsevaan Indoren miljoonakaupunkiin. ”Olen jo vuosia ollut kiinnostunut kehitysmaayhteistyön käynnistämisestä. Nyt palaset loksahtivat kohdilleen ja oli oikea aika ryhtyä toimeen”, hän sanoo. Palasilla Palmroth tarkoittaa sopivan yhteistyöjärjestön löytymistä. Yrittäjän taustalla vaikuttaa World Vision -järjestön Weconomy-hanke, jossa esimerkiksi Biolan ja Fortum ovat mukana. Toiminnan puitteissa pyritään muuttamaan maailmaa paremmaksi liiketoiminnan keinoin. Palmrothin missio on kehittää Indoressa valmistettavia yritystuot- Työtä slummiin. Susanna Palmroth työllistää Indoren slummin käsityöläisiä Suomessa myytävien liikelahjojen valmistamisessa. Intian-vierailulla hänellä on ollut apunaan muun muassa World Visionin Intian työntekijä Smita Bramhane. teita, joista hyötyvät niin slummien naiset kuin hän itsekin. Ilman järjestön tukea ja kontakteja alkuun pääseminen olisi ollut lähes mahdottomuus. Turvallisuusriskien lisäksi yhteyden luominen olisi tyssännyt kielimuuriin. Slummien kouluttamattomista asukkaista harva puhuu englantia. ”Paikalliset ovat oppineet luottamaan World Visionin hindiä puhuviin intialaisiin työntekijöihin. Luottamus velvoittaa myös Weconomy -ohjelmassa mukana olevia käyttämään asemaansa oikein”, Palmroth sanoo. Lähes vuoden yhteistyön ja kahden vierailun tuloksena on valmistunut Intiassa ommeltu koemallisto. Mausteisen väristen läp- pärilaukkujen, helmikirjailtujen tyynyliinojen ja pussukoiden suunnittelussa Palmrothin ja tuotannosta vastaavien käsityöläisten tukena on ollut Aalto-yliopistosta valmistunut suunnittelija Karoliina HalstiNdiyae. Palmrothin tavoitteena on toimittaa suomalaisille asiakkailleen ensimmäiset tuotteet alkuvuodesta. Asiakkuussuhteiden luomisessa hän hyödyntää aiempaa kokemustaan business to business -kaupasta. ”Puhuttelevaa on se, miten positiivisella mielellä ja motivoituneita Indoren naiset ovat liiketoiminnan käynnistämisestä. He todella näkevät tässä yhteisönsä mahdollisuuden nousta köyhyydestä parempaan elämään”, Palmroth sanoo.