B 14 Kauppalehti | Tiistaina 13. el okuuta 2013 Oma Yritys kauppalehti.fi/yritykset Kansainväliseksi vauhdilla. Reddalin Korean työntekijät suorittavat Helsingissä kuukauden mittaisen koulutusjakson oppiakseen tuntemaan yrityksen työntekijät ja työtavat. Vasemmalta Sugjin Yoo, Per Stenius, Tram Nguyen ja Paavo Räisänen. Maailmalle yrityksen ja erehdyksen kautta Kun Reddal lähti Etelä-Koreaan, Soulissa odotti vain patja ja puhelin. Vuodessa yritys on kasvattanut Aasiaan kymmenen hengen toimipisteen. Päivikki Pietarila [email protected] Fiiliksestä se lähti. Pari vuotta takaperin Reddalin koko henkilöstö matkusti viikoksi Etelä-Koreaan opintomatkalle ja tutustumaan tiikerivaltion yrityskenttään. ”Palattuamme reissulta kotiin tajusimme, että meidän pitää olla siellä. Souliin on Helsingistä suorat lennot, infrastruktuuri toimii ja yrityksen perustaminen on vaivatonta. Markkinat ovat valtaisat. Järkisyyt puolsivat mutta päätös syntyi tunteella”, kertoo Reddalin toimitusjohtaja Per Stenius. Nyt Helsingin Ruoholahdesta on viritetty Skype-yhteys Soulin toimistoon, joka on vuodessa kasvanut kymmenen hengen joukoksi. Helsingissä Reddalin tiimi on kasvanut kolmessa vuodessa 25 työntekijään. Yrityksen idea on tarjota tukea liiketoiminnan kehitykseen jatkuvana palveluna, toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksella sen sijaan, että asiakasyritys palkkaisi itse uutta henkilöstöä tai projektikohtaisia konsultteja. Pienen mutta kasvuhaluisen yrityksen asiakkaat on kaikenkokoisia yrityksiä startupeista yli kymmenen miljardia euroa vaihtaviin pörssiyrityksiin. Reddal lähti kansainvälistymään yrityksen ja erehdyksen menetelmällä. Asiantuntijapalveluja ei voi sellaisenaan siirtää markkinalta toiselle. Uudessa ympäristössä maine pitää rakentaa asiakas kerrallaan. Verkostoituminen ja kontaktien luominen on maailmalla vielä paljon tärkeämpää kuin Suomessa. ”Alkuun yritimme vain oppia mahdollisimman paljon eri tahoilta siitä, miten Korea toimii. Käytimme esimerkiksi apuna Suomessa asuvia korealaisia opiskelijoita. Se että menee paikan päälle tapaamaan ihmisiä, on kuitenkin se tärkein vaihe, missä oppii”, kertoo Reddalin osakas Paavo Räisänen. ”Meillä oli Soulissa pieni asunto, jossa oli patja ja puhelin. Naurettiin, että muuta ei tarvita. Puhelimen pitää soida koko ajan”, lisää analyytikko Venla Pouru. Reddal tekee Suomessakin yhteistyötä yliopistojen kanssa, mutta Soulissa yliopistot osoittautuivat vielä tärkeämmiksi verkostoitumisen paikoiksi. Niissä tapaa liike-elämän vaikuttajia ja työntekijöitä. ”Hyvin varhaisessa vaiheessa loimme kontakteja yliopistoihin. Esimerkiksi rekrytointi ei ole sitä, että laitetaan ilmoitus paikalliselle oikotielle. Piti tavata ihmisiä, keskustella ja vakuuttaa heidät visiostamme”, sanoo Räisänen. Verkostojen kautta löytyivät myös uudet asiakkaat. Helsingissä Reddal tekee töitä paljolti suuryritysten kanssa, mutta Soulissa iso osa asiakaskuntaa ovat paikalliset, nopeaan kansainväliseen laajentumiseen pyrkivät teknologiayritykset. ”Niiden on vaikeaa saada näkyvyyttä, sillä kilpailua on niin paljon. Yrityksillä on tarvetta digitaaliselle markkinoinnille, ja sieltä löysimme oman kärkemme”, kertoo Stenius. ”Ei pidä jääräpäisesti tehdä samoja asioita kuin Suomessa vaan olla valmis muuttamaan toimintatapaansa, jotta pääsee kiinni markkinaan”, summaa Räisänen. Se, että yritys uskalsi muuttaa asiakassegmenttiä Koreassa, on auttanut heitä laajentamaan skaalaa myös Suomessa. Stenius kertoo alun perin ajatelleensa, että suomalaiset voisivat johtaa Korean konttoria. Se oli virhe. ”Siellä voi auttaa, mutta vastuu täytyy olla paikallisilla, jotta konttori alkaa elää omaa elämäänsä”, hän sanoo. Kolmikon mukaan on myös ollut yllätys, miten paljon etabloituminen uuteen ympäristöön syö aikaa. ”Siinä pätee pii-kerroin. Jos paperilla on laskettu, että uusilla markkinoilla pääsee voitolliseksi vuodessa, on varauduttava yli kolminkertaiseen aikaan”, sanoo Räisänen. Steniuksen mukaan suomalaisten yritysten on tärkeää myös ymmärtää, että maailmalla maine on herkässä. ”Vaikka Soul on iso kaupunki, piirit ovat pienet ja sana kiirii. Asiakkaan palvelemiseen täytyy sitoutuva täysivaltaisesti. Alkuvaiheessa työtunneilla ei ole rajaa”, hän sanoo. 15 B Kauppalehti | Tiistaina 13. el okuuta 2013 ###Kauppalehti | *Wna *D. *nta *Y Tuottajat Päivikki Pietarila, Hannu S. Vanhanen, Paul Öhrnberg Puhelinvaihde 010 665 101, Email [email protected] Toimitus Alvar Aallon katu 3 C, Helsinki Postiosoite: PL 189, 00101 Helsinki LAURI OLANDER/KL Reddal Oy Mitä tekee: Liiketoiminnan kehityspalveluita Perustettu: 2010 Kotipaikka: Helsinki Toimitusjohtaja: Per Stenius Henkilöstö: 35 Liikevaihto: 1,3 milj. euroa (2012) Tulos: 0 (2012) Omistus: Per Stenius, Paavo Räisänen, Samppa Sipilä ja Teemu Rautiainen PEKKA KARHUNEN/KL Kasvuyritystapahtuma tuo marraskuussa Suomeen joukon kovia sijoittajanimiä ja arviolta 60 miljardin pääomat. Suomalaiset pk-yritykset maailmalla Suomen Yrittäjien pk-barometrin (kevät 2013) mukaan runsas neljännes yrityksistä harjoittaa vientiä joko suoraan tai osana toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Osuus on laskenut hieman edellisistä mittauksista. Teollisuusyrityksistä vientiyritysten osuus on suurin, 60 prosenttia. Kaupan alalla vientiyrityksiä on 30 prosenttia ja palveluissa 23 prosenttia. Yksinomaan kansainvälisillä markkinoilla toimii 8 prosenttia yrityksistä. Nykyisen toimintansa laajentamista kohdemarkkinoille harkitsee joka neljäs pk-yritys. Pk-yritysten vientiodotukset ovat hyvin varovaiset. Lähteet: Tulli; EK, Pk-yritysten toimintaympäristökysely; Suomen Yrittäjät, Pk-barometri oikealle Teemu Rautiainen, Venla Pouru, ❞ Ei voi olla kilpailukykyinen ulkomailla, jos koko homma on parista ihmisestä kiinni. Me jaamme systemaattisesti tietoa kaikille.” Paavo Räisänen Reddal Oy Moni suomalaisyritys on onnistunut kasvamaan Pohjois-Euroopassa. Sen sijaan pk-yritysten rohkeita liikkeitä eksoottisemmille markkinoille nähdään edelleen harvoin. Mikä yrityksiä jarruttaa? ”Kunnianhimosta se lähtee”, sanoo Räisänen. ”Jos yrittäjä on kasvattanut firman itse merkittävän kokoiseksi ja kannattavaksi kotimarkkinoilla, hän on usein jo saavuttanut sen, mitä on yrittäjyydeltä halunnutkin”, hän jatkaa. ”Moni yritys jämähtää, kun pitäisi uudistua, eikä työntekijöistä välttämättä löydy yrittäjähenkeä, halua lähteä perustamaan tyhjästä uutta.” Reddal on alusta lähtien halunnut kasvaa globaaliksi toimijaksi. Tämä näkyy työntekijäkunnassa, joka puhuu äidinkielenään yhdeksää eri kieltä. Etelä-Korean jälkeen laajentuminen on tänä vuonna jatkunut Dubaihin, jossa sillä on jo paikallisia asi- Slush kasvaa maailmanluokan mittoihin akkaita. Seuraava etappi on Lontoo, jossa on käyty luomassa kontakteja. Latinalainen Amerikka on vuorossa lähivuosina. Kolmikon mukaan laajentuminen pakottaa yrityksen kehittämään toimintansa niin tehokkaaksi, että se pystyy kilpailemaan uudessa ympäristössä. Tästä on kiistaton hyöty myös Suomessa. ”Asiantuntijayritysten ongelma on henkilöriippuvuus. Ei voi olla kilpailukykyinen ulkomailla, jos koko homma on parista ihmisestä kiinni. Me toimimme tiimeissä ja jaamme systemaattisesti tietoa kaikille”, Räisänen kuvaa. Maailmalle voi lähteä miltä alalta vain, jos on oikeasti uutta tarjottavaa. Reddalilla on ollut halu pistää uusiksi koko tapa, jolla liiketoiminnan kehitystä tehdään. ”Kansainvälistyminen pakottaa kiteyttämään kärjen. Jos ei ole hyviä erottautumistekijöitä, niin ei yrityskään lähde lentoon”, sanoo Pouru. Päivikki Pietarila [email protected] Pohjois-Euroopan startup-kenttä herättää maailmalla kiinnostusta enemmän kuin koskaan. Tästä kielii marraskuussa Helsingissä järjestettävän kasvuyritystapahtuma Slushiin saapuva sijoittajajoukko. Tapahtuman pääjärjestäjä Miki Kuusen mukaan miljardien pääomat etsivät tapahtumassa sijoituskohdetta. ”Viime vuonna arviolta 30 miljardia euroa venture capital -pääomarahoitusta oli edustettuna 50 kansainvälisen rahaston toimesta. Jo tässä vaiheessa vuotta sijoittajien kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta odotamme riskisijoituspääoman kaksinkertaistumista”, Kuusi kertoo. ”Suomalaisissa rahastoissa on tällä hetkellä pari, kolmesataa miljoonaa euroa, joten nyt puhutaan satakertaisista pääomista”, hän suhteuttaa. Kaapelitehtaalle saapuvia sijoittajanimiä ovat muun muassa Digital Sky Technologiesin John Lindfors, Accel Partnersin Richard Wong sekä Index Venturesin Francesco de Rubertis. Puhujajoukkoon on kiinnitetty myös muun muassa Japanin suurimman hakukoneyhtiön perustaja sekä maailman suurimpiin pelialan yrityksiin kuuluvan GungHon perustaja Taizo Son. Slush on kasvanut yhtä matkaa startup-buumin kanssa. Sen perustivat kasvuyrityskonkarit Ville Vesterinen, Peter Vesterbacka, Kai Lemmetty ja Helene Auramo vuonna 2008. Vuonna 2011 järjestäjäksi tuli Aalto-yliopiston kasvuyritysyhteisö, ja tapahtumasta alettiin rakentaa nykykonseptin mukaista, kansainvälistä sijoittajatapahtumaa. Viime vuonna osallistujajoukko paisui jo 3 500 henkeen, 600 kasvuyritykseen ja 300 sijoittajaan. Kuusen mukaan tapahtuma on saavuttamassa alkuperäisen tavoitteensa kerätä Helsinkiin kriittinen massa, jonka ansiosta sijoittajien kannattaa ottaa lento Aasiasta tai Yhdysvalloista syrjäiseen Suomeen. Muutos on ollut verrattain nopea. ”Muistan, kun joku totesi 2010 Slushissa, että jonain päivänä Helsinkiin tulee maailman johtavia sijoittajia katsomaan parhaita yrityksiä. Porukka nauroi, että niin varmaan”, Kuusi kertoo. ”Kahtena aiempana v uonna Pohjola kiinnostaa. Pääjärjestäjän Miki Kuusen (edessä keskellä) mukaan Helsinkiin on syntynyt startup-ekosysteemi, josta tullaan hakemaan oppia maailmalta. Ympärillä Slushin järjestäjäjoukkoa. Mikä Slush? Järjestetään: 13.–14.11.2013 Helsingin Kaapelitehtaalla Perustettu: 2008 Järjestäjä: Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva yrityskiihdyttämö Startup Sauna olemme kynsin, hampain haalineet ihmisiä tänne. Tänä vuonna se on toisin päin. Meihin ovat ottaneet aktiivisesti yhteyttä kansainvälisten rahastojen managing partner -tason henkilöt.” Tapahtuma on viime vuosina houkutellut Suomeen myös Economistin ja The Wall Street Journalin kaltaiset kansainväliset talousjulkaisut. Järjestäjien mukaan tänä vuonna tavoitteena on saada paikalle 1 000–2 000 yritystä. Skaala ulottuu varhaisen vaiheen firmoista parhaimmillaan liikevaihdoltaan kymmenien miljoonien eurojen yrityksiin. Kuusen mukaan startup-liike on Suomessa profiloitunut liialti alkuvaiheen yrityksiin. ”Yksi tavoitteemme tälle vuodelle on se, että saisimme mukaan merkittävästi enemmän myöhemmän vaiheen ja jopa pörssilistattuja yrityksiä hakemaan aggressiivisemmin kansainvälistä huomiota ja rahoitusta.” Tänä vuonna skaala ulottuu myös maantieteellisesti laajemmalle alueelle. Tapahtumaan on tulossa Pohjoismaiden ja Venäjän lisäksi yritysryhmiä muun muassa Latinalaisesta Amerikasta ja Kiinasta. ”Monissa maissa on havahduttu siihen, että Helsinkiin on verrattain lyhyessä ajassa syntynyt kansainvälisesti mielenkiintoinen kasvuyritysekosysteemi, josta on paljon opittavaa myös muualla”, Kuusi kertoo.