KOMPRESSORItekniikka
OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB:N ASIAKASLEHTI 1/2014
KOMPRESSORItekniikka 1/2014 - Sisältö
3Pääkirjoitus
4
5
Muutamme uusiin tiloihin lokakuussa
Atlas Copcon tuotevalikoimasta ratkaisu
moniin käyttötarpeisiiin
9
VSD+ kompressorin menestys jatkuu
10
Sako Oy
12
Hämeen Teollisuuspalvelu Oy
13
Energian tärkeys teollisuudessa
17
18
10
Atlas Copco uusi visuaalisen ilmeensä
Kompressorihuolto
20
Uudet henkilöt
Kilpailu
Kuva:Studio Kuvapaja
KOMPRESSORItekniikka 1/2014
Julkaisija:
Oy Atlas Copco Kompressorit Ab
Tuupakankuja 1, 01740 Vantaa
puh. 020 718 9200
www.atlascopco.fi
Vastuullinen julkaisija: Max Roos
Toimitus: Oy Atlas Copco
Kompressorit Ab
Taitto: Kaarina Inberg
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:
[email protected]
Osoitelähde: Oy Atlas Copco
Kompressorit Ab:n asiakasrekisteri
Jakelu: 12.500 kpl
Painopaikka: Printservice Oy, Helsinki
Kansikuva: Studio Kuvapaja
Muut kuvat: Atlas Copcon kuvapankki
Oy Atlas Copco Kompressorit Ab,
Pääkirjoitus
Jatkuva tuotekehitys asiakkaidemme tuottavuuden lisäämiseksi
Atlas Copcon tavoitteena on luoda kannattavaa
kasvua sekä osakkeenomistajilleen että asiakkailleen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Atlas
Copco panostaa jatkuvaan tuotekehitykseen ja
innovaatioihin, jotta voimme lisätä asiakkaidemme tuottavuutta ja alentaa tarjoamiemme tuotteiden elinkaarikustannuksia.
Tästä viimeisimpänä osoituksena on suuren menestyksen saavuttanut VSD+ kompressori, joka
mahdollistaa asiakkaillemme jopa 50 % säästöt
kompressorin energiankulutuksessa. Olemme
varmoja, että toimialamme tuotekehityksen
suunnannäyttäjänä menestymme itse yrityksenä
ja luomme menestymisen edellytyksiä asiakkaillemme nyt ja tulevaisuudessa.
Tänä päivänä tarjoamme asiakkaillemme alamme johtavaa teknologiaa, luotettavia ja laadukkaita tuotteita, alansa osaavimmat asiantuntijat,
maailmanlaajuisen huolto- ja tukiverkoston sekä
tuoteryhmissään energiataloudellisimmat laitteet.
Tuotevalikoimamme on laajentunut viimeisten
vuosien aikana kaasukompressoreihin, typpi ja
happiratkaisuihin, alipaineratkaisuihin ja moneen
muuhun. Tällä laajentuneella tuotevalikoimalla
voimme auttaa asiakkaitamme ja tarjota palvelujamme entistäkin kattavammin ja auttaa
asiakkaitamme löytämään tuottavuutta lisääviä
ja käyttökustannuksia alentavia ratkaisuja myös
perinteisten paineilmakompressoriratkaisujen ja
huoltotoiminnan rinnalle.
Jatkamme joka päivä työskentelyä parempien
tuotteiden kehityksen parissa sekä panostamalla
osaavaan henkilökuntamme koulutukseen. Me
uskomme, että vain paras kokonaisuus takaa
meille ja asiakkaillemme parhaan tulevaisuuden.
Antoisia lukuhetkiä Kompressoritekniikkalehtemme parissa, jossa kerrotaan mm. tulevasta
muutostamme uusiin toimitiloihin syksyllä sekä
konsernin uudesta visuaalisesta ilmeestä, ja
tietysti asiakkaistamme ja tuotteistamme.
Aurinkoista kesää!
Martti Rask
Tuotelinjapäällikkö - teollisuuskompressorit
Muutamme uusiin tiloihin lokakuussa
Atlas Cocpo yhtiöt ovat toimineet Vantaan
Tuupakassa lähes 15 vuotta. Tänä aikana on
varsinkin järeän poraus- ja louhintakaluston
huoltotoiminta lisääntynyt siinä määrin että
vanhat tilat ovat käyneet ahtaiksi ja tarkoitukseen
huonosti soveltuviksi. Myös piha-alueet ovat
osoittautuneet riittämättömiksi varsinkin runsaslumisina talvina.
Uudet toimitilamme valmistuvat syksyllä
Vantaan Hakkilaan, aivan Lahdentien kupeeseen. Muuton alustava aikataulu on lokakuu,
mutta ajankohdan lähestyessä tiedotamme siitä
tarkemmin. Uudet toimitilamme sijaitsevat
osoitteessa Itäinen Valkoisenlähteentie 14 A,
01380 Vantaa.
Uuden rakennuksen Atlas Copco yhtiöille toimittaa YIT. Suunnittelussa on huomioitu erityisesti
energiansäästö, työturvallisuus, ympäristönsuojelu ja henkilöstön sekä talossa vierailevien viihtyvyys. Rakennukselle tullaan hakemaan LEEDsertifikaatti. Tulevaisuuden tarpeisiin varaudutaan
mm. sähköautojen latauspaikoin.
Saamme myös käyttöömme nykyaikaisen
”activity based working” periaatteeseen perustuvat toimistotilat. Koko rakennuksen kattavan
langattoman verkon myötä voimme tarjota nopeat
verkkoyhteydet sekä omalle henkilökunnalle että
toimitiloissa vieraileville.
Lisätietoja: [email protected]
4
Kompressoritekniikka 1/2014
Ratkaisu
jokaiseen
Käyttötarpeeseen
A
tlas Copco tarjoaa laajan tekniikkavalikoiman sekä ilman että teollisuuskaasujen
kompressointiin. Kompressoreiden lisäksi
Atlas Copcon tuotevalikoimaan kuuluvat
kaasugeneraattorit sekä paineilman ja kaasujen jälkikäsittelylaitteet. Laaja tuotevalikoimamme
mahdollistaa luotettavan, turvallisen ja kokonaistaloudellisen ratkaisun jokaiseen käyttötarpeeseen.
Kompressoritekniikka 1/2014
55
ATLAS COPCOLLA ON LAAJA VALIKOIMA ILMA- JA KAASUKOMPRESSOREITA ERILAISIIN APPLIKAATIOIHIN.
Hiilidioksidi &
Hiilimonoksidi
Ilma
Paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke lähes kaikessa
teollisuudessa. Vaatimukset ilmanlaadun, paineen
ja virtauksen suhteen vaihtelevat erittäin paljon
käyttötarkoituksesta riippuen. Maailman johtavana
paineilmalaitteiden toimittajana Atlas Copcolla
on erittäin laaja tuotevalikoima öljyvoideltuja ja
öljytöntä ilmaa tuottavia kompressoreita. Tarjoamme
laadukkaiden tuotteidemme lisäksi globaalin
tuotetuen. Koeajopöytäkirjojen, materiaalitodistusten
ja käyttöönottopalvelujen lisäksi meiltä löytyy erittäin
kattava valikoima erilaisia jälkimarkkinointituotteita.
Paineilman käyttökohteita:
»» Ilmakaasutehtaat
Hiilidioksidi ja hiilimonoksidi ovat hieman ilmaa
kevyempiä, värittömämpiä ja mauttomampia kaasuja.
Kaasuja vapautuu palamisessa, fermentoinnissa
(käyminen) sekä orgaanisen materiaalin mädäntymisessä. Niitä valmistetaan myös erilaisissa teollisissa prosesseissa. Koska hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, sen vapautuminen ympäristöön yritetään
estää. Atlas Copcolla on vahva osaaminen hiilidioksidin ja
hiilimonoksidin kompressoinnista.
Hiilidioksidin ja hiilimonoksidin käyttökohteita
»» Öljy- ja kaasuteollisuus
»» Tuotanto- ja talteenottolaitokset
»» Voimalaitokset
»» Kemikaali- ja lannoitetehtaat
»» Seisminen tutkimus
»» Elintarvike- ja panimoteollisuus
»» Metalliteollisuus
»» Laser- ja lääkkeellinen käyttö
»» Ilmailu- ja autoteollisuus
»» Hitsaus
»» Hengitysilma
»» Öljyteollisuus
»» Metallurgia
»» PET-pullojen valmistus
»» Elintaviketeollisuus
»» Lääketeollisuus
»» Puunjalostusteollisuus
6
Kompressoritekniikka 1/2014
Helium
Helium on väritön, hajuton, mauton
ja myrkytön inertiakaasu. Meitä
ympäröivässä ilmassa heliumia on
vain 0,000525%. Teollisuudessa
heliumia saadaan heliumrikkaan
maakaasun puhdistuksen
sivutuotteena. Useimmissa
sovelluksissa heliumilta vaaditaan
korkeaa puhtautta ja tämä asettaa
kompressoreille tiettyjä
vaatimuksia. Atlas Copcon kompressoreiden kampikammiot ovat kaasutiivistetyt, jolloin ilmaa ei pääse
heliumin sekaan. Lisäksi
kompressorien 5 puristusvaihetta
varmistavat alhaiset
puristuslämpötilat, jolloin
voiteluöljykontaminaation vaara
pienenee.
Vety
Vety on väritön, hajuton ja myrkytön
kaasu. Se on maailmankaikkeuden
yleisin alkuaine ja samalla kevein ja
yksinkertaisin. Vety on reaktiivinen
kaasu ja se muodostaa kemiallisia
yhdistelmiä useiden eri kaasujen tai
alkuaineiden kanssa. Vetykaasulla on
korkea lämpöarvo, mikä tekee siitä
hyvä energiankantajan. Vety on tulevaisuuden saasteeton polttoaine kun
ensin löydetään taloudellinen tapa
tuottaa, varastoida ja jakaa sitä. Vetyä
tuotetaan sekä kaasuna että nesteenä.
Vetyä valmistetaan usealla eri tavalla,
mm. maakaasusta tai –öljystä sekä
vesihöyrystä katalyytin avulla. Suurin
osa teollisesti tuotetusta vedystä
valmistetaan metaanista. Lisäksi vetyä
voidaan valmistaa vedestä elektrolyysillä ja sitä muodostuu maaöljyn
sisältämien hiilivetyjen krakkauksessa.
Metaani &
Biokaasu
Koska biometaani on uusiutuvaa
energiaa, sen käyttö lisääntyy
globaalisti erittäin nopeasti. Atlas
Copcon biokaasun puhdistusvälineillä ja kompressoreilla biokaasu
voidaan injektoida maakaasun
kantaverkkoon ja näin vähentää
fossiilisen polttoaineen tuontia ja
käyttöä. Kaasua käytetään
maakaasun ohessa / sijaan myös
kaasukäyttöisten bussien ja
henkilöautojen polttoaineena.
Atlas Copcolla on pitkä kokemus
korkeapaineisten kaasukompressoreiden ja kaasutankkausasemien
valmistamisesta.
Heliumin käyttökohteita
Vedyn käyttökohteita
Metaanin ja biometaanin
käyttökohteita
»» Puolijohteiden ja optisten kuitujen
valmistus
»» Elektrolyysi
»» Kaasutankkausasemat
»» Elintarviketeollisuus
»» Kantaverkkooninjektointi
»» Jäähdytys (kryotekniikka)
»» Öljyteollisuus
»» Kaasun siirto
»» Lääkekäyttö
»» Kemianteollisuus
»» Kaasun säilytys
»» Ydinvoima
»» Lääketeollisuus
»» Biokaasulaitokset
»» Metallurgia
»» Terästeollisuus
»» Hitsaus
»» Elektroniikkateollisuus
»» Laitesukellus
»» Lasiteollisuus
»» Ilmalaivat
»» Rakettipolttoaine
»» Magneettikuvauslaitteistot
Kompressoritekniikka 1/2014
77
ATLAS COPCON LAAJA VALIKOIMA ILMA- JA
KAASUKOMPRESSOREITA
KAASUT, JOITA KOMPRESSOIMME
Kaasut, jotka voimme kompressoida
Kaasut, joita emme voi kompressoida
»» Ilma
»» Asetyleeni
»» Vety
»» Happi
»» Helium
»» Ammoniakki
»» Metaani
»» Kloori
»» Biokaasu
»» Hiilidioksidi
He
»» Rikkivety
»» Raskaat hiilivedyt
»» Hiilimonoksidi
(em. butaani, propaani)
»» Argon
»» Kylmäainekaasut
»» HELIOX (21% O2, 79% He)
»» Typpioksiduuli
8
Kompressoritekniikka 1/2014
O
Atlas Copco GA VSD+ kompressorin
menestystarina jatkuu
Reilu vuosi sitten Atlas Copco lanseerasi markkinoille uuden sukupolven GA VSD+ kompressorin, jonka energiansäästöt ovat aivan omaa
luokkaansa jopa edellisiin VSD kompressoreihin
verrattuna. Pienemmät mallit ovat vuoden mittaan
saaneet isoveljen, GA 37 VSD+, jota on niin ikään
saatavilla sekä pack-versiona että jäähdytyskuivaimella varustettuna.
Amerikkalainen Plant Engineering julkaisu jakoi
palkinnot vuoden 2013 tuotteille ja GA VSD+
kompressori voitti hopeamitalin paineilmatuotteiden kategoriassa. Palkintoa voidaan pitää erittäin
arvostettuna, sillä mukana olivat lähes kaikkien
valmistajien uusimmat mallit.
Kuka vei kullan? Plant Engineering päätti, että
GA VSD+ on paras kompressori ja jakoi ykköspalkinnon poikkeuksellisen hiljaisesta ja kompaktista paineilmasuuttimesta. Hiljainen ja kompakti,
seikkoja, joista VSD+ erottuu markkinoilla merkittävien energiansäästöominaisuuksiensa lisäksi.
Lokakuussa 2013 Atlas Copco aloitti 6 kuukautta kestävän VSD FOR LIFE –kampanjan.
Kampanjan tarkoituksena oli istuttaa puita
Länsi-Afrikassa sijaitsevan Burkina Fason
aavikoille. Näin jokainen VSD-kompressorin
ostaja osallistui hankinnallaan, ei vain energiansäästöön, vaan myös ympäristön suojelemiseen köyhässä maassa. Jokaisen myydyn
GA-VSD –kompressori kW-tuntien perusteella
istutettiin yksi puu ja GA VSD+ -kompressorin
kW-tuntien perusteella kaksi puuta. Tavoitteena oli istuttaa 225 000 puuta, ja 550 hehtaaria
metsää. Tavoitteessa onnistuttiin hyvin ja puita
istutettiin kaiken kaikkiaan 240 785 kappaletta.
Menestyksestä innostuneena Atlas Copco jatkaa puiden istuttamista asiakkaidemme hankkimista VSD kompressoreista koko
vuoden 2014.
Kiitos kaikille asiakkaillemme.
Lisätietoja: [email protected]
Kompressoritekniikka 1/2014
99
sako – laatua ja luotettavuutta Riihimäeltä
Sako Oy:n tarina alkoi 1920
luvun alussa asevalmistajana
Helsingissä. – Tilojen käydessä
ahtaiksi, muutettiin uusiin tiloihin Riihimäelle, missä konepaja
toimii edelleenkin, kertoo huoltopäällikkö Marko Kuningas.
Sotilaskiväärien lisäksi tehtaalla
suunniteltiin ja valmistettiin
harjoitus-, kilpailu- ja metsästysaseita. Varsinaisia metsästysluodikkomalleja, joista Sako
nykyisin on tunnettu, alettiin
valmistaa 1940 luvulla sotavuosien jälkeen. - Ensimmäinen
merkittävä malli oli SakoL46,
josta alkoi Sakon menestys
vientimarkkinoilla, Marko Kuningas jatkaa.
Sako on kulkenut pitkän tien
lähes käsinvalmistetuista
tuotteista tämän päivän tietokoneohjattuun R&D ja CNC
valmistukseen. Joitakin kriittisiä
valmistusvaiheita suoritetaan
kuitenkin yhä edelleen manuaalisesti kuten kiväärinpiippujen
tarkastus ja jokaisen aseen
koeammunnat.
Aikoinaan Suomessa oli kolme
asealan yritystä, Tikka-merkkisiä aseita valmistava konepaja
Tikkakoskella, Valmetin tehdas
Jyväskylässä, joka valmisti
tuotteita etupäässä puolustusvoimille ja Sako Riihimäellä.
Sodan jälkeen, kun asevalmistukselle rauhanehdoissa asetettiin omat rajoitteensa, tehtaissa
valmistettiin esim. ompelukoneita, saranoita, sytyttimiä ja huulipunapuikon kuoria. Aseiden
valmistus alkoi uudelleen 1940
luvun loppupuolella. Tehtaissa
oli kuitenkin ehtinyt tapahtua jo
useita omistajavaihdoksia, jotka
johtivat myöhemmin tehtaiden
yhdistymiseen Riihimäelle.
Vuosituhannen vaihteessa
Sako siirtyi maineikkaan Beretta
konsernin omistukseen. Tämä
italialainen konserni on maail-
man vanhin teollinen perheyhtiö, jonka perusti Bartolomeo
Beretta jo 1500 luvulla. - Olemme hyvä tarina ulkomaisessa
omistuksessa, sanoo toimitusjohtaja Raimo Karjalainen.
- Omistaja on vahvasti sitoutunut toimintaamme, eikä meillä
ole kilpailevia tuotteita omistajan kanssa, Karjalainen jatkaa.
Voimme investoida tuotekehitykseen, josta meillä on myös
täysvastuu. Meillä Riihimäellä
on oma tuotekehitysosasto ja
joka vuosi tuomme markkinoille
jotakin uutta.
Myytävät tuotteet ovat Sako- ja
Tikka metsästysluodikot sekä
patruunat ja Beretta konsernin
tuotteet, haulikot, pistoolit, sekä
metsästys- ja urheiluammunnassa käytettävät oheistuotteet,
kuten vaatteet kengät, asusteet
ja suojavälineet.
Sakolla on omat myyntiyhtiöt
Ruotsissa ja Kanadassa ja
lisäksi se toimii Berettan maahantuojana Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Konsernilla on
vientiä lukuisiin maihin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa,
Venäjällä ja Oceaniassa.
Viime vuosi oli Sakolla ennätysten vuosi sekä kivääreissä että
patruunoissa. Liikevaihto kohosi
n. 79 miljoonaan euroon. - Tänä
vuonna on tarkoitus rikkoa
molemmat ennätykset, myhäilee toimitusjohtaja Karjalainen. - Vaikka kilpailu on kovaa,
uskomme vielä, että yli mennään, hän sanoo. Kasvua tulee
lähinnä markkinaosuuksien
kasvusta. Ala ei ole suhdanneherkkä, vaan metsästys säilyy
Uuden kompressorin, GA 90VSDFF äärellä huoltopäällikkö Marko Kuningas
Sakolta (oikealla), myyntipäällikkö Simo Numminen Hämeen Teollisuuspalvelusta /vasemmalla) ja piiripäällikkö Janne Sillanpää Atlas Copco Kompressoreilta
(keskellä).
10
Kompressoritekniikka 1/2014
vahvasti muiden harrastusten
joukossa. Siksi tulevaisuuteen
katsotaan Riihimäellä luottavaisesti. Menestyksen taustalla
on pitkäjänteinen työ korkean
laadun ja luotettavuuden eteen.
Henkilökuntaa Riihimäellä on
270 henkilöä.
-Metsästysaseet ovat Sakolle
tärkein ja suurin liiketoimintaalue, mutta lisäksi meillä on
myös ns. viranomaiskauppaa,
joka on oma liiketoimintaalueensa, Karjalainen sanoo.
Meillä on vientiä n. 50 maahan, hän jatkaa. Kaikki vienti
tapahtuu vientilupien mukaan.
Valmistusmäärä vuodessa on
100 000 kpl, josta Suomeen jää
3 %. Kotimaan markkinoilla on
meille tärkeämpi merkitys kuin
mitä kappalemäärät antavat
ymmärtää. Olemme lähempänä
loppukäyttäjää, joten voimme
saada asiakkailtamme paljon
rakentavaa palautetta, mikä on
tuotekehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Riihimäellä katsotaan luottavaisesti tulevaisuuteen. - Päämarkkina-alueet ovat USA:ssa, Kanadassa, Uudessa-Seelannissa
ja Australiassa. 90 % viennistä
suuntautuu näihin maihin.
- Päävastustajat löytyvät myös
USA:sta, jossa on vahva teollisuus. Euroopassa vastustajat
tulevat Tsekin tasavallasta ja
Saksasta. Muissa maissa valmistus on aika pientä, ja se on
tarkoitettu lähinnä oman maan
tarpeisiin, kertoo toimitusjohtaja
Raimo Karjalainen.
Marko Kuningas kertoo, että
Sakolla ollaan tyytyväisiä Atlaksen kompressoreihin. Ne ovat
kilpailukykyisiä ja laaja tuotepaletti tarjoaa sopivat tuotteet
asiakkaan tarpeisiin. Myös
varaosien saatavuus on hyvä.
Marko Kuningas painottaa myös
huollon toimivuuden tärkeyttä.
- Huima askel on menty myös
kompressorimaailmassa, esim.
äänitason suhteen, huomauttaa
Karjalainen. Aikaisemmin kompressorihuoneeseen ei voinut
ajatellakaan menevänsä ilman
kuulosuojaimia, mutta tänä
päivänä kompressorit voidaan
sijoittaa myös tehdashalliin.
Paineilmaa tarvitaan Sako Oy:n
tehtaalla tuotantokoneiden
apulaitteisiin ja kokoonpanotyökaluihin. Yhteistyö Atlas Copco
Toolsin kanssa alkoi jo vuonna 1996. Kompressorit tulivat
kuvaan mukaan vuonna 2003
ja nyt tehtaalla odottaa asennustaan uusin kompressori,
muuttuvatuottoinen GA90 VSD
FF, jossa on sisäänrakennettu
jäähdytyskuivain.
Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen (vasemmalla) ja Janne Sillanpää Atlas
Copco Kompressoreilta.
Kompressoritekniikka 1/2014
Lisätietoja:[email protected]
1111
Hämeen Teollisuuspalvelu Oy
- paineilmaosaamista Hämeenlinnassa
Hämeenlinnassa sijaitseva
Hämeen Teollisuuspalvelu Oy,
HTP, on suomalainen teknisen alan vähittäis- ja tukkuliike, joka perustettiin keväällä
1986. - HTP haluaa palvella
asiakkaitaan suunnittelusta
toteutukseen, kertoo myyntipäällikkö Simo Numminen, joka
on toiminut yrityksessä perustamiskokouksesta lähtien. Hän
toimii myös paineilmatekniikan
asiantuntijana.
Oman osaamisensa ohella HTP
tarjoaa asiakkailleen yhteistyökumppaneidensa tietotaidon eri
tekniikan osa-alueilta. Saavutetun kokemuksensa myötä yritys
on valmis vastaamaan asiakkaidensa asettamiin haasteisiin
päivittäisrutiinien, tuotekehityksen ja työympäristön parantamisen osa-alueilla. - Toimitamme
laadukkaita ratkaisuja teollisen
tuotannon ja ylläpidon tarpeisiin,
Numminen sanoo. Paineilmaasioissa ajatuksena on kokonaisvaltaisten ratkaisujen
kehittäminen, johon sisältyvät
esim: kompressori, paineilmaverkosto, varusteet, työkalut,
12
menetelmät sekä työympäristö.
Teemme myös asennukset ja
lisäksi hoidamme käytönopastukset yhdessä Atlas Copcon
kanssa, Numminen jatkaa.
- Atlas Copco on Hämeen
Teollisuuspalvelulle tärkeä ja
pitkäaikainen yhteistyökumppani. Yhteistyö alkoi pneumatiikkakomponenteista heti
perustamisvuonna -86 ja laajeni
myöhemmin teollisuustyökalulinjaan. Kompressorit tulivat
mukaan 90-luvun puolella.
Samoihin aikoihin alkoi myös
yhteistyö Sako Oy:n kanssa,
ensiksi kunnossapitotarvikkeilla,
kuten laakereilla ja voimansiirtokomponenteilla. Pian yhteistyö
laajeni kokoonpanomenetelmäpuolelle sekä sittemmin kompressoreihin, kuivaimiin ja suodatustekniikkaan. (Kts. artikkeli
edellisellä sivulla)
-Yrityksen liikevaihto on n. 4,4
milj. euroa ja tulevaisuuden
tavoitteena on pyrkiä maltilliseen kasvuun olemassa olevien
resurssien puitteissa asiakaspohjaa laajentaen.
Kompressoritekniikka 1/2014
Kuvassa myyntipäällikkö Simo Numminen ja GA 7 VSD FF+ kompressori.
”Haluamme olla alueemme
tuotannon ykköskumppani ja
palvella asiakastamme kokonaisvaltaisesti. Kauttamme
saat tuoteryhmästä riippumatta
kaiken mitä tuotannossa ja ylläpidossa tarvitset. Kysy ja pane
palvelumme testiin!” – sanotaan
Hämeen Teollisuuspalvelussa.
Lisätietoja: [email protected]
ENERGIAN TÄRKEYS
Paineilma on yksi tärkeimmistä teollisuuden tarvitsemista palveluhyödykkeistä. Teollisuus on myös
yksi suurimmista energiankuluttajista. Siksi paineilmalaitteistoissa aikaansaaduilla säästöillä on merkittävä vaikutus kustannuksiin ja ympäristöön.
Paineilmalaitteistojen osuus teollisuuden energiankulutuksesta on yleensä noin 10 %, mutta tietyissä tuotantolaitoksissa ne voivat muodostaa jopa 40 % sähkönkulutuksesta. Juuri tästä syystä Atlas
Copco on kehittänyt energiaa tehokkaasti käyttäviä paineilmaratkaisuja jo monien vuosien ajan.
Kompressorin energiakustannukset edustavat jopa 70 % laitteen
elinkaarikustannuksista. Tästä johtuen paineilmajärjestelmän
energiatehokkuuden kehittämisellä voidaan säästää paljon rahaa.
Turhien käyttötuntien vähentäminen
On normaalia, että paineilman tarve vaihtelee tuotannon mukaan. Tuotetun paineilman määrän
vastaaminen tuotannon tarpeisiin on ensimmäinen askel energiatehokkuuden optimointiin. Mikäli
kompressori(t) jätetään käymään tarpeettomina tuotantoaikojen ulkopuolella, ne voivat silti käyttää
kevennettyinä 25 % niiden kokonaistehosta. Paineilmajärjestelmässä olevat mahdolliset vuodot voivat pakottaa kompressorit käymään ajoittain kuormitettuina, jolloin energiankulutus lisääntyy.
Mitä lyhyempi tuotantoaika on, sitä enemmän voidaan säästää pysäyttämällä kompressorit, sen
sijaan että annettaisiin niiden käydä turhaan kevennettyinä.
Atlas Copcon Elektronikon säätimet tarjoavat käyttäjäystävällisen tavan vähentää turhaa käyntiä.
Laitteet voidaan käynnistää ja pysäyttää viikkokellon avulla vastaamaan tuotannon paineilman
tarpeita. Elektronikon säätimien automaattitoiminnot myös tunnistavat kompressorin sähkömoottorin
parametrit optimoiden kompressorin jälkikäyntiajan mahdollisimman lyhyeksi. Mikäli järjestelmässä
on käytössä useampia kompressoreita, voidaan niiden ohjaus hoitaa keskitetysti käyttämällä vuorottelijaa tai keskusohjainta.
Kompressoritekniikka 1/2014
1313
Paineilmavuotojen eliminointi
Paineilmavuotoja voi esiintyä eri puolilla paineilmajärjestelmää (liittimet, venttiilit, letkut…) ja
vuodot aiheuttavat energiahukkaa, koska niihin ei aina osata kiinnittää riittävää huomiota.
Yleisesti voidaan sanoa, että teollisuuslaitoksen paineilmavuotojen osuus on keskimäärin
20 – 30 prosenttia. Esimerkiksi halkaisijaltaan 3 mm paineilmavuoto aiheuttaa lähes 35 000
kWh vuosittaisen energiahukan.
Paineilmavuotojen vuosikustannus* (@ 7 Bar):
• 3 mm reikä = 11 l/s = 35 000 kWh
• 5 mm reikä = 31 l/s = 95 000 kWh
• 10 mm reikä = 124 l/s = 377 MWh
* Käyttötunnit 8 760 tuntia/vuodessa
Paineenalennus
Verkkopaineen alentaminen on tehokas keino vähentää paineilmajärjestelmän energiankulutusta.
Yhden bar:in alentaminen kompressorilta lähtevästä paineesta vähentää energiankulutusta keskimäärin 7 %.
Tämän takia paineilmajärjestelmissä, joissa on useampi kuin yksi kompressori, ei paras tapa verkkopaineen ylläpitämiseen ole asettaa kompressoreiden paikalliset paineasetukset limittäin. Asettamalla
kompressoreiden paineasetukset keskenään limittäin käynnistyvät kompressorit omilla vuoroillaan
verkkopaineen laskiessa käynnistysrajoille. Vaikka kompressorit käynnistyvät ja pysähtyvät halutussa
järjestyksessä, niin ensimmäisinä käynnistyvien kompressoreiden paineasetukset ovat yleensä huomattavasti vaaditun minimipainetason yläpuolella. Näin ollen kompressorit hukkaavat energiaa turhan
korkean painetason takia.
Mikäli kompressoreita ohjataan keskitetysti vuorottelijalla tai keskusohjaimella voidaan kaikkia järjestelmän kompressoreita ohjata keskitetysti yhdellä paineasetuksella, jolloin energiaa ei hukata turhan
korkean verkkopaineen ylläpitämiseksi.
On myös hyvä muistaa, että verkkopaineen alentaminen vaikuttaa huomattavasti myös paineilmavuotoihin. Yhden bar:in paineenalennus vähentää paineilmavuotoja jopa 13 %.
14
Kompressoritekniikka 1/2014
Energian talteenotto
Ilman puristamiseen käytetty energia muuttuu lämmöksi termodynamiikan lakien mukaisesti.
Jopa 94 % kompressorin käyttämästä sähkötehosta siirtyy puristuksesta vapautuvaan lämpöön.
Ilman energian talteenottoa tämä lämpö hukataan ympäristöön jäähdytysjärjestelmän ja säteilyn
kautta.
Talteen otettavan energian määrä riippuu kompressorin koosta ja käyttötunneista. Tyypillisesti
energian talteenotolla voidaan saada kompressorin käyttämästä energiasta talteen 70 – 94 %.
Koska miltei 70 % kaikista teollisuuden prosesseista käyttää joko kuumaa vettä tai höyryä, energian talteenottolaitteet voivat alentaa muiden lämmityslaitteiden käyttö- ja ylläpitokustannuksia.
Paineilmajärjestelmän kartoitus - AIRSCAN
Paineilmajärjestelmän potentiaaliset energian säästökohteet voidaan selvittää Atlas
Copcon AirScan kartoituspalvelulla. Järjestelmän toiminnan ymmärtäminen toimii kulmakivenä minkä tahansa prosessin optimoinnissa. Paineilmajärjestelmän potentiaalisten
energian säästökohteiden määrittämiseksi on tärkeää selvittää nykyisen järjestelmän
raja-arvot.
Paineilmajärjestelmän energiankulutuksen selvittäminen oikeilla työkaluilla on suhteellisen helppoa. Perusteellisella paineilmajärjestelmän kartoituksella voidaan selvittää kaikki
järjestelmän tärkeimmät parametrit ja selvittää oikeat menetelmät järjestelmän tehokkuuden parantamiseksi. Kartoitettavia parametreja voivat esimerkiksi olla:
•Ilmamäärämittaukset
•Tehonkulutus
•Painemittaukset
•Käyntiastemittaukset
•
Kastepiste / ilmanlaatu
•Vuotokartoitus
Kompressoritekniikka 1/2014
1515
Kartoitusta varten tehdyt mittaukset kestävät yleensä 7 vuorokautta, jotta paineilmajärjestelmästä saadaan riittävän kattava kuva tuotantolaitoksen ilmankulutuksesta.
Mitatun tiedon perusteella kartoituksesta tehdään raportti, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot ilman ja energian kulutuksesta, kustannusanalyysit, sekä järjestelmän parannusehdotukset.
Vieraile sivuillamme http://www.atlascopco.com/energysavings ja kokeile säästöpotentiaalilaskuria.
Lisätietoja: Juhani Sanna, puh. 020 7189 228
[email protected]
16
Kompressoritekniikka 1/2014
Atlas Copco uusi visuaalisen ilmeensä
Helmikuussa Atlas Copco julkaisi uuden visuaalisen ohjelmansa, jota tullaan noudattamaan
konsernissa ympäri maailmaa. Iso laiva kääntyy
hitaasti, joten ohjelman täydelliseen toteutumiseen vaaditaan aikaa vuosi.
Tänä aikana muuttuvat lähes kaikki visuaaliset
aineistot käyntikorteista, powerponint -esityksiin,
fontteihin, sähköpostiallekirjoituksiin, mainoksiin
ja julkaisuihin. Tämän lehden seuraava numerokin on jo todennäköisesti erinäköinen.
Useissa painotuotteissa muutos on melko vähäinen. Kaikkein eniten muuttuvat mainokset, joissa
hyvillä valokuvilla on entistä suurempi merkitys.
Uusi visuaalinen ilme.
Uuden visuaalisen ilmeen julkaisemisen myötä
otamme seuraavan askeleen yhdessä vahvistaaksemme lupaustamme: ”Committed to sustainable productivity”, (sitoutuneita kestävään
tuottavuuteen) sanoo konsernin viestintäjohtaja
Annika Berglund.
Viime vuosina käytetty visuaalisen ilmeemme on
saanut arvostusta, mutta ”there is always a better way” (aina on olemassa parempi vaihtoehto),
joten konsernissa ollaan haluttu panostaa uuteen
ohjelmaan, jota nyt ollaan toteuttamassa.
Muutoksessa konsernin logo säilyy ennallaan
kuten myös konsernin pääväri, turkoosin sininen.
Muut väritkin säilyvät lähestulkoon ennallaan,
mutta lisäksi tulee uusia korostusvärejä.
Alla konsernin väistyvä mainosmalli.
Lisätietoja: [email protected]
Kompressoritekniikka 1/2014
1717
KOMPRESSORIHUOLTO
Huoltotilaukset
Uusimaa, Lahden seutu,
Ahvenanmaa
Etelä-, Keski- ja PohjoisPohjanmaa, Lappi
Jessica Wahlberg-Järvenkylä
Huollon suunnittelu
Puh. 020 718 9232
[email protected]
Petra Siltanen
Huollon suunnittelu
Puh. 020 718 9233
[email protected]
Asentajat
Asentajat
Eero Ryty
Vantaa
Eero Töyrylä
Vantaa
Harry Huhtala
Vantaa
Pasi Aho
Kokkola
Tommy Glasberg
Vaasa
Raimo Koskela
Seinäjoki
Leif Jansson
Vantaa
Niko Virmavaara
Vantaa
Panu Waris
Vantaa
Hannu Perttu
Oulu
Marko Syväniemi
Oulu
Paavo Vartiainen
Oulu
Tommi Toivonen
Vantaa
Juha Nieminen
Lahti
Petteri Vehkaperä
Kemi
Asiakaspalvelu - varaosapalvelut ja tekninen tuki
Janne Kinnunen
Varaosapalvelut
Puh. 020 718 9244
18
Patrick Nwajei
Tuoteasiantuntija
Puh. 020 718 9247
Sami Torri
Tuoteasiantuntija
Puh. 020 718 9283
Iisakki Hyypiä
Tuoteasiantuntija
Juhani Sanna
Puh. 020 718 9236
Puh. 020 718 9228
Energiansäästäpalvelut
Kompressoritekniikka 1/2014
Tuotepäällikkö
Energiansäästöpalvelut
Tommy Fagerström
Operatiivinen päällikkö
Puh. 020 718 9235
Varsinais-Suomi,
Satakunta, Pirkanmaa,
Kanta-Häme
KaakkoisSuomi, Savo,
Kainuu
Tuomas Telsavaara
Huollon suunnittelu
Puh. 020 718 9234
[email protected]
Juuso Helmijoki
Huollon suunnittelu
Puh. 020 718 9231
[email protected]
Asentajat
Asentajat
Jukka Raikunen
Tampere
Sauli Leino
Tampere
Janne Patrakka
Turku
Juuso Aittala
Turku
Mika Raiski
Turku
Mikko Liukkonen
Turku
Veli-Matti Varis
Imatra
Petri Hannula
Hämeenlinna
Matti Liimatainen
Äänekoski
Jesse Moilanen
Äänekoski
Pasi Partanen
Piiripäällikkö
Keski- ja PohjoisPohjanmaa, Kainuu,
Lappi
Puh. 020 718 9209
Birgitta Vierto
Huoltomyynnin tuki
Puh.. 020 718 9220
Jani Kirkanen
Pori
Tommi Alanko
Pori
Esa Pylkkänen
Kotka
Harri Löfman
Kotka
Matti Kervinen
Imatra
Jari Kareinen
Joensuu
Marko Tölli
Kajaani
Huoltopalvelujen myynti
Olav Lönnberg
Piiripäällikkö
Varsinais-Suomi,
Ahvenanmaa, Vaasan
rannikkoseutu
Puh. 020 718 9242
Mika Ikonen
Piiripäällikkö
Etelä-, Itä- ja
Kaakkois-Suomi
Puh. 020 718 9241
Marko Hänninen
Piiripäällikkö
Keski- ja Länsi-Suomi
Puh. 020 718 9240
Esa Kaponen
Huoltopäällikkö
Puh. 020 718 9230
Uusia henkilöitä
Uusiin tehtäviin
Mika Raiski aloitti maaliskuussa
asentajana Turun talousalueella.
Heikki Malin aloitti huhtikuussa
piiripäällikkönä alueella, johon
kuuluvat: Itä-Uusimaa, PäijätHäme, Etelä-Savo, KaakkoisSuomi ja Itä-Suomi. Heikki aloitti
asentajana Lahden talousalueella
toukokuussa 2007.
Satu Suonsivu siirtyi kesäkuun
alussa Atlas Copco Specialty
Rentalin palvelukseen myynti- ja
markkinointitehtäviin. Satu aloitti
hallintotehtävissä joulukuussa
2007.
Lukijakilpailu 1/2014
Viidelle ensimmäiselle oikein vastanneelle lähetämme Atlas Copcon
hupparin.
Lehden 2/2013 lukijakilpailun palkinnot
matkasivat: Ouluun,
Ähtäriin, Poriin, Tampereelle ja Varkauteen.
1.
Mihin konserniin Sako Oy kuuluu?____________________________________________
2. Montako puuta VSD+ kompressorikampanjan aikana istutettiin?____________________
3.
Mikä on paineilmalaitteistojen osuus teollisuuden energiankulutuksesta? n.___________
4.
Mainitse joku heliumin käyttökohde?__________________________________________
5.
Kuka on Etelä-Savon uusi piiripäällikkö?_______________________________________
Nimi_________________________________________________________KOKO__________
Yritys______________________________________________________________________
Osoite______________________________________________________________________
Lähetä vastauksesi 15.9.2014 mennessä osoitteella: [email protected]
20
Kompressoritekniikka 1/2014