1. No category

4/2014
Hyvässä hoidossa
Yrityskylässä
s. 6
Varovasti liukkailla
– ja muutenkin s. 3
Kakkostyypin diabetes
– ehkäise riskit s. 4
Välineet
kunnossa
s. 7
Meillä mietittyä
Onko täällä kilttejä työkavereita?
A
ika ajoin sitä kuulee
keskustelua, kuinka
jonkin työyhteisön
esimies on omalla toiminnallaan pilannut työilmapiiriin.
Esimies ja hänen toimintatapansa ovat usein helppo
maalitaulu. Esimiestähän voi
ilman tunnontuskia syyttää
kaikista työelämän epäkohdista. Mutta todellisuus ei
ole aivan näin yksinkertaista.
Esimiehen tehtävänä on
luoda puitteita työnteolle:
hänen roolinsa on varmistaa
töiden ja yhteistyön sujuminen työyhteisössä. Työilmapiiristä esimieskään ei kuitenkaan ole yksin vastuussa.
Siihen vaikutamme jokainen
omalla toiminnallamme ja
sillä, miten kohtelemme työkavereitamme. Valitettavasti
tämä tosiasia toisinaan unohtuu tai halutaan unohtaa.
Viime vuosina on - syystäkin - nostettu esimiesosaamisen rinnalle työyhteisötaidot. Työterveyslaitoksen
määritelmän mukaan työyhteisötaidot ovat halua ja kykyä toimia työyhteisössä rakentavalla
tavalla, esimiestä ja työtovereita
tukien ja oman perustehtävän
suuntaisesti. Työyhteisötaidot pitävät sisällään oikeanlaisen asenteen, käyttäytymisen sekä tiedolliset valmiudet. Jo tämän päivän,
ja etenkin tulevaisuuden, työelämässä pelkkä ammattiosaaminen ei enää riitä. Sen rinnalla
meiltä kaikilla pitää löytyä sekä
halua että kykyä toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Me täällä Lääkäritalossa
olemme tänä vuonna määritelleet - ammattiosaamisen lisäksi - muut työyhteisössä arvostettavat taidot. Olemme yhtä
mieltä siitä, että sitoutunut lääkäritalolainen on luotettava ja
yhteistyökykyinen. Lisäksi suhtaudumme muutoksiin myönteisesti ja noudatamme toiminnassamme yhteisiä pelisääntöjä.
Lääkäritalolainen myös hankkii
aktiivisesti tietoa ja jakaa osaamistaan mielellään.
Vuoden lähestyessä loppua
onkin avartavaa tehdä henkilökohtainen tilinpäätös ja
pysähtyä pohtimaan omaa toimintaansa työyhteisössä, työkavereita ja myös sitä esimiestä
kohtaan. Millaista energiaa tuon
mukanani: olenko niitä henkilöitä, jotka pitävät kaikkien
hyvää työvirettä yllä vai onko
asenteeni ja toimintani työkavereiden näkökulmasta energiasyöppöä? Onko minulle työyhteisön jäsenenä tulossa tänä
vuonna joulupukilta enemmän
lahjoja vai risuja?
Vaikka omassa henkilökohtaisessa tilinpäätöksessä olisikin
viivan alla negatiivinen merkki, siihen on aina mahdollisuus
saada muutos. Muutoshan lähtee jokaisesta itsestään ja oman
toiminnan muuttamisesta. Tämän vuoden päätteeksi onkin
hyvä tehdä uuden vuoden lupaus, jonka myös tahtoo lujasti
pitää.
”Rauhaisaa joulunaikaa ja entistä
parempaa vuorovaikutusta
työyhteisöihinne vuonna 2015.”
MINNA KALLIOMÄKI
Ajankohtaista Porissa
Joulun ajan päivystykset
Vuoden Lääkäritalolainen 2014
Muistathan, että Porin Lääkäritalon yleislääkäripäivystys palvelee vuoden jokaisena päivänä, myös joulunpyhinä, uutena vuonna ja loppiaisena.
Henkilökuntamme ja ammatinharjoittajat ovat valinneet tänä
vuonna Vuoden lääkäritalolaiseksi Saija Jussilan. Saija on tullut
tutuksi myös monille asiakkaillemme ystävällisenä ja ammattitaitoisena asiakasneuvojana. Onnea Saija!
• aatonaattona
ti 23.12. • jouluaattona ke 24.12. • joulupäivänä to 25.12. • tapaninpäivänä pe 26.12. • uuden vuoden aattona ke 31.12. • uuden vuoden päivänä to 1.1.2015 • loppiaisena
ti 6.1.2015
klo 9–11 ja klo 17–19
klo 9–12
klo 10–14
klo 10–14
klo 9–11 ja klo 17–19
klo 10–14
klo 10–14
Päivystys palvelee jonotusvastaanotolla.
Muiden yksiköidemme joulunpyhien aukioloajat voit tarkistaa
internetsivultamme porinlaakaritalo.fi
Työterveyshuollon Vuoden
kouluttajalääkäri 2014
Pitkäaikainen työterveyslääkärimme Anja Renfors on valittu
Turun Yliopiston työterveyshuollon oppiaineen Vuoden kouluttajalääkäriksi 2014. Nimityksen yhteydessä Anjaa kiitetään
hänen elämäntyöstään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen edistäjänä ja esikuvana. Onnea Anja!
Muutoksia pysäköintiin
Asiakaspaikoitus on siirtynyt alueellamme pelkästään katutasoon parkkipaikan laajennuksen myötä.
2
4/2014
Porin Lääkäritalo
Runsaasti
parkkitilaa
asiakkailllemme
Lääkäritalon
takana.
Kaikki
palvelut saman
katon alta
Nopeasti vastaanotolle.
Laboratorio- ja
röntgentutkimukset
lääkärikäynnin yhteydessä.
Itsenäisyydenkatu 33
28100 Pori
Ajanvaraus puhelimitse
numerosta 622 622
ja netissä 24/7
www.porinlaakaritalo.fi
Kaatuminen – kelistä riippumatta
aina ajankohtainen
Autoilijoilla on talvirenkaiden käyttöpakko 1.12. alkaen helmikuun loppuun saakka. Pitäisikö
ulkona jalanliikkuvilla olla samanlainen velvoite, sillä usein ajatellaan, että murtumaan
johtavia kaatumistapaturmia esiintyy pääasiassa liukkailla keleillä? Tämä ei kuitenkaan ole
koko totuus.
V
iime vuonna valmistuneessa laajassa ja monikansallisessa tutkimuksessa todettiin, että murtumia
sattuu melko tasaisesti läpi vuoden. Ainoastaan lonkkamurtumia tapahtui eniten keväällä.
Tutkimuksen kohderyhmä oli
kuitenkin siten valikoitu, että
siihen osallistuneet yli 60 000
naista olivat vähintään 55-vuotiaita. Toisaalta tällä väestönosalla
luuston osteoporoosi eli luukato
on yleisintä ja murtumariski
kaatumisen yhteydessä on sitä
myötä muutenkin korkea.
Nastajalkineiden käyttö ulkona ei ehkä muutenkaan auttaisi
kovin paljon. Lonkkamurtumia
tapahtui nimittäin yhtä paljon
kotona sisätiloissa kuin kodin ulkopuolella. Selkärankamurtumia
tapahtui puolestaan jopa enemmän sisällä kuin ulkona, ja ainoastaan muita kuin edellä mainittuja murtumia sattui enemmän
kodin ulkopuolella.
Kaatumisriskit
kannattaa tunnistaa
Kaatumisriski ja toisaalta sen
aiheuttamat haitatkin kasvavat, kun ihminen ikääntyy. Yli
64-vuotiaista kotona asuvista
kolmannes kaatuu joka vuosi ja
laitoshoidossa asuvista yli puolet. Kaatumisen mekanismi ja
luuston lujuus vaikuttavat siihen, syntyykö kaatumisen yhteydessä murtumia. Iäkkäiden
kaatumista on tutkittu paljon
Porissakin professori SirkkaLiisa Kivelän ja professori Pertti
Aarnion johdolla. Näiden tutkimusten perusteella julkaistut
useat väitöskirjat ovat lisänneet
tietämystämme kaatumisen haitoista ja ehkäisystä.
”Kaatumisen
vaarasta huolimatta liikunta
ympäri vuoden
on suositeltavaa
kaikenikäisille.”
Kaatumisia voidaan estää
useilla tavoilla. Osa niistä perustuu henkilökohtaisiin ominaisuuksiin: pyritään parantamaan
näkökykyä, lihasvoimaa ja tasapainoa sekä korjaamaan mahdollisia kävelyongelmia ja välttämään kaatumisriskiä lisäävien
lääkkeiden käyttöä. Osa kaatumisiin vaikuttavista tekijöistä
puolestaan löytyy ympäristöstämme: sisätiloissa kynnykset
ja matot voivat lisätä kaatumisriskiä, samoin huono valaistus
niin sisällä kuin ulkonakin. Tällaisiin seikkoihin kannattaakin
kiinnittää huomiota, jotta kaatumisriskiä voidaan minimoida.
Jos kaatuminen kuitenkin
pääsee yllättämään, vammautumisriskiin vaikuttaa luuston kunto. Osteoporoosia eli luukatoa
voidaan ehkäistä omahoidolla:
sopivalla liikunnalla, tupakoinnin lopettamisella sekä huolehtimalla kalkin ja D-vitamiinin
saannista. Toisinaan turvaudutaan myös lääkehoitoon. Kaatumisen murtumariskiä voidaan
vähentää myös lonkkasuojaimella, joka on kuitenkin hieman
epäkäytännöllinen arkielämässä.
Luuston kunnosta kannattaa siis
pitää hyvää huolta.
Kaatumiset
käsikirurgiassa
Käsikirurgin ja potilaan kannalta
rannemurtuma eli värttinäluun
murtuma on toisinaan ongelmallinen hoidon suhteen. Se on yleisin yksittäinen murtuma, ja niitä
sattuukin Suomessa vuosittain
noin 15 000 kappaletta. Yleensä
murtuma syntyy kaaduttaessa
ojennetun käden varaan.
Etenkin nuoremmilla värttinäluun murtumia syntyy
kuitenkin
suurienergiaisen
vammamekanismin seurauksena liikenne-, urheilu- tai putoamistapaturmissa. Suurin osa
huonoasentoisistakin murtumista voidaan yleensä hoitaa
asennonkorjauksella ilman leikkausta ja kipsauksella sekä tarkan seurannan avulla. Osa vammoista kuitenkin leikataan joko
varhaisvaiheessa tai huonon
asennon takia esimerkiksi puolen vuoden tai vuoden kuluttua
vammasta. Leikkausten määrä
on viime vuosina kasvanut uudenaikaisten kiinnitysmenetelmien myötä.
Kaatumisen vaarasta huolimatta liikunta ympäri vuoden
on sangen suositeltavaa kaikenikäisille. Onhan se yksi luukadon ehkäisymuotokin. Vaikka
tutkimusten suurissa ihmisjoukoissa ei olekaan selvää näyttöä
nastajalkineiden hyödystä murtumien estossa, on muistettava,
että juuri sinun kohdallasi niistä
voi olla apua. Kaikki keinot liikunnan lisäämiseksi - hyvän
terveyden ja mielen edistäjänä
- ovat sallittuja.
JORMA PANULA
käsikirurgian erikoislääkäri
Tunnista
kaatumisriskit!
Näin voit
vähentää
kaatumisriskiä
• Hyvät ja tukevat kengät
• Talvijalkineisiin
kiinnitettävät liuku esteet tai nastat
• Kunnollinen valaistus
• Hyvät silmälasit
• Riittävä D-vitamiinin saanti ympäri vuoden
• Lääkkeiden yhteen-
sopivuus (lääkehoi-
don kokonaisarviointi)
•Liukuesteet
mattojen alle
• Tarvittavat apuväli-
neet kävelyyn, esim. rollaattori
Lisätietoja:
sairaala
p. (02) 622 6270
• Tukikahvat ja liuku esteet pesutiloissa
•Lonkkasuojaimet
Hyvässä hoidossa
Pienennä riskiä diabetekseen
Muista
lautasmalli!
Kakkostyypin eli niin sanottu aikuisiän diabetes on yksi nopeimmin kasvavista sairauksista työikäisten keskuudessa. Työterveyshuolto onkin tärkeässä roolissa kakkostyypin diabeteksen havaitsemisessa ja sairastuneen
hoidossa sekä seurannassa. Avainhenkilö kakkostyypin diabetekseen sairastuneen hoidossa on kuitenkin sairastunut henkilö itse.
S
uomessa on jo yli 250 000
kakkostyypin diabetesta
sairastavaa. Todellisuudessa tätä salakavalaa ja hitaasti
kehittyvää tautia sairastaa huomattavasti useampi, tietämättään. Onkin arvioitu, että kakkostyypin diabetesta sairastaa
Suomessa jo yli 500 000 henkilöä. Kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen
tulee usein esiin työterveystarkastuksissa, ja usein se on myös
henkilölle itselleen yllätys.
–
Terveystarkastukseen
tuleva henkilö voi olla täysin
oireeton, mutta laboratoriokokeet ja riskitekijöiden arviointi
voi nostaa kakkostyypin diabeteksen esille. Oireiden puuttumisen takia henkilön on usein
aluksi vaikea ottaa kohonnutta
sairastumisriskiä tai sairastumista riittävän vakavasti, työterveyslääkäri Timo Walli kertoo.
Hoitamattomana kakkostyypin diabetes lisää merkitttävästi
riskiä sairastua muihin vakaviin
sairauksiin, kuten sydän- ja aivoinfarkteihin sekä muihin erilaisiin valtimosairauksiin, joista
merkittävimpiä ovat munuaisten ja silmien komplikaatiot.
Kakkostyypin diabetes on myös
usein osa metabolista oireyhtymää, jossa sairastuneella on kohonneen verensokerin lisäksi kohonnut verenpaine, poikkeavat
4
4/2014
veren rasva-arvot sekä vyötärölihavuutta.
Pienennä sairastumisriskiä ennalta
Kakkostyypin diabeteksen sairastumisriskiä voidaan merkittävästi alentaa terveillä elintavoilla. Mikäli sairaus on jo
alkanut osoittaa kehittymisen
merkkejä esimerkiksi kohonneina sokeriarvoina, on siihen
erittäin tärkeä reagoida nopeasti
elintapoja muuttamalla. Diabeteksen jo puhjettua, terveellisien
elämäntapojen noudattaminen
onkin olennainen osa taudin
hoitoa.
– Terveellinen ruokavalio ja
aktiivinen liikkuminen ovat ne
tärkeimmät tekijät sairastumisriskin pienentämiseksi. Myös
tupakoinnin lopettaminen on
diabeteksen suhteen tärkeää,
Timo Walli neuvoo.
Kohonneeseen riskiin sairastua päästään usein kiinni
työterveyshuollossa säännöllisten terveystarkastusten myötä.
Työterveyshuollossa
henkilö
saa nopeasti myös konkreettisia neuvoja siihen, miten hänen
tulisi elämäntapojaan muuttaa.
Terveysneuvonnalla pyritään
saamaan henkilö ymmärtämään, että vain hän itse voi
Porin Lääkäritalo
tehdä työn terveytensä säilyttämiseksi.
– Osa havahtuu kohonneisiin
arvoihin heti ja ottaa sairastumisriskin tosissaan, ja osalla asian
sisäistäminen kestää pidempään.
Olisi kuitenkin erittäin tärkeää,
että riskitekijöiden alentaminen
aloitetaan heti ensi merkeistä,
jotta vältetään diabeteksen puh-
keaminen, kertoo työterveyshoitaja Paula Simberg.
Ruokavalio ja
painonhallinta
Yksi riskitekijä tyypin 2 diabetekseen sairastumisessa on ylipaino, ja siksi laihduttaminen
”Säännöllinen ateriarytmi ja
vanhat tutut lautasmalli sekä
ruokapyramidi ovat edelleen
tärkeät tekijät ruokavalion koostamisessa ja painonhallinnassa.”
Kakkostyypin diabeteksen riskit ilmenevät usein työterveystarkastuksessa.
onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä sairastumisriskin vähentämiseksi. Jo muutaman kilon
painon pudotuksella riskiä
pystytään alentamaan ja ehkäisemään diabeteksen puhkeaminen. Jo sairastuneella on
mahdollisuus laihduttamalla ja
sen jälkeisellä painonhallinnalla
parantua kakkostyypin diabeteksesta ja välttää mahdolliset
lääkitykset.
– Säännöllinen ateriarytmi
ja vanhat tutut lautasmalli sekä
ruokapyramidi ovat edelleen
tärkeät tekijät ruokavalion koostamisessa ja painonhallinnassa,
muistuttaa Paula Simberg.
Sairastumisriskin ilmettyä
tärkeintä elämäntapamuutoksessa ruokavalion puolella on ruoan
päivittäisen energiamäärän vähentäminen. Suolan ja tyydyttyneiden rasvojen määrään tulee
erityisesti kiinnittää huomiota
verisuonisairauksien ja korkean
kolesterolin ehkäisemiseksi.
Kakkostyypin
diabeteksen ehkäisemiseksi tulisi syödä
runsaasti kasviksia, hedelmiä ja
marjoja, sillä ne sisältävät niin
sanottuja hitaita hiilihydraatteja
ja auttavat siksi painonhallinnassa. Lisäksi päivittäiseen ruokavalioon tulisi lisätä kuitupitoisia ruokia.
– Erilaiset muotidieetit eivät ole hyväksi diabeteksen
Riski sairastua ei katso
ikää
Kakkostyypin diabetesta on ehkä
yleisesti pidetty keski-ikäisten
miesten sairautena. Työterveyshuollossa on kuitenkin huomattu selkeää muutosta siinä, että
kohonnutta sairastumisriskiä tavataan yhä nuoremmilla ja enenevissä määrin myös naisilla.
– Kohonneita verensokeriarvoja ja muita kakkostyypin diabeteksen riskitekijöitä tulee esiin
nykyään jopa työhöntulotarkastuksissa, joita tehdään pääsääntöisesti alle 30-vuotiaille, Paula
Simberg kertoo muutoksesta.
– Kakkostyypin diabeteksella voi etenkin hoitamattomana
olla vaikutuksia myös työkykyyn. Siksi vastaanotolla käyvien motivointi elämäntapojen
parantamiseen onkin erityisen
tärkeää, sillä hyvinvoiva työntekijä on myös työnantajalle
tärkeä voimavara, Timo Walli
muistuttaa.
J
otta liikunnan hyödyt
kakkostyypin diabeteksen
ehkäisemisessä ja hoidossa tulevat esiin, on liikunnan
oltava säännöllistä ja myös
riittävän tehokasta. Mitään
tiettyä erityisliikuntaa ei tarvita. Onkin hyvä löytää itselle
sopivat liikuntamuodot, joista
saa myös psyykkistä mielihyvää. Näin liikkuminen pysyy
mielekkäänä.
– Arki- ja hyötyliikunta
ovat myös hyvä keino ylläpitää fyysistä aktiivisuutta, mutta ei useinkaan niin tehokasta,
että voitaisiin puhua riittävästä terveysliikunnasta, Timo
Walli kertoo.
– Kun aletaan tarkemmin
miettiä vaikka haravointia tai
muita kotitöitä, niin huomataan, ettei niitä olekaan ihan
päivittäin tai edes viikoittain.
Hyödyllistä niitä on kuitenkin
tehdä, muun liikunnan lisäksi,
Timo Walli muistuttaa.
Suositus on, että liikuntaa
harrastetaan vähintään puoli
tuntia viitenä päivänä viikossa. Terveysliikunnassa tulee
huomioida sekä kestävyysliikunta, että lihasvoimaharjoittelu, jotta koko keho pääsee
työskentelemään.
– Suositellun liikuntamäärän voi suorittaa myös
Viikoittainen
LIIKUNTAPIIRAKKA
Paranna kestävyyskuntoa
liikkumalla useana päivänä
viikossa yhteensä ainakin
2 t 30 min reippaasti
tai
1 t 15 min rasittavasti.
Lisäksi
kohenna lihaskuntoa ja
kehitä liikehallintaa
ainakin 2 kertaa viikossa.
pp
s
aa
ti
kävely
sauvakävely
pyöräily
(alle 20 km/t)
raskaat kotija pihatyöt
marjastus
kalastus
metsästys
ys
Kestävy kuntoa
18–64-vuotiaille
2 t 30 min
viikossa
kuntopiiri
kuntosali
jumpat
pallopelit
luistelu
ip
pa
as
arki-, hyötyja työmatkaliikunta
Lihaskuntoa
ja liikehallintaa
2 kertaa
viikossa
venyttely
tasapainoharjoittelu
tanssi
sauva-, porrasja ylämäkikävely
kuntouinti
vesijuoksu
aerobic
Terveysliikunnan suositus
re
ti
Diabeteksen hoito perustuu
aina kokonaisvaltaiseen elämäntaparemonttiin. Ruokavalion muuttaminen terveemmäksi,
laihduttaminen ja liikunnan lisääminen alentavat kohonneita
sokeriarvoja. Jos verensokerin
tasapainoa ei kuitenkaan näillä
keinoin saavuteta, suositellaan
lääkityksen aloitusta.
Yleensä kakkostyypin diabeteksen ensimmäisenä lääkkeenä käytetään tablettina
otettavaa metformiinia, joka
vähentää maksan sokerin tuotantoa. Mikäli sen teho yksinään
ei riitä, voidaan siihen yhdistää
esimerkiksi insuliinin eritystä lisääviä lääkkeitä. Insuliinin
pistoshoito on yleensä vasta viimeinen vaihe lääkityksessä, jos
hoitotavoitteeseen ei ole päästy
muulla lääkityksellä.
– Lääkityshoito on aina
yksilöllistä ja tilanteita on seurattava. Lääkitys ei kuitenkaan
tarkoita, että elämäntapoja ei
tarvitsisi muuttaa, sillä on myös
tilanteita, joissa elämäntapamuutoksella on päästy diabeteksen lääkehoidosta, mutta
myös esimerkiksi verenpaine- ja
kolesterolilääkkeitä on voitu vähentää tai jättää kokonaan pois,
Timo Walli kertoo.
Liikunnallinen elämäntapa ja fyysinen aktiivisuus ovat erittäin tärkeitä sekä kakkostyypin
diabeteksen ehkäisemisessä että myös sen hoidossa. Liikkumattomuus lisää huomattavasti riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Liikunta edistää painonhallintaa ja
parantaa sokeriaineenvaihduntaa sekä lisää insuliiniherkkyyttä.
i
Diabetes ja lääkitys
Liikkumattomuus lisää riskiä sairastua
re
ehkäisyssä, vaan kokonaisvaltainen ja tulevaisuuteen jatkuva
elämäntapamuutos on tärkein,
Paula Simberg neuvoo.
vauhdikkaat
liikuntaleikit
1 t 15 min
pyöräily
viikossa
juoksu
maastohiihto
maila- ja juoksupallopelit
ra s i t t ava s t i
2009
Suositellun liikuntamäärän voi suorittaa myös
pienemmissä osissa päivän mittaan, joten kaikki
pystyvät toteuttamaan tavoitellun määrän.
pienemmissä osissa päivän mittaan, joten kaikki pystyvät toteuttamaan tavoitellun määrän.
Tärkeintä on, että ylipäätään
liikkuu, Paula Simberg kehottaa.
Usein liikuntaa lisäämällä
ja painonhallinnan tasapainolla
pystytään ehkäisemään kakkostyypin diabeteksen riski kokonaan. Liikunnan lisääminen jo
diabetekseen sairastuneella on
usein keino vähentää diabeteslääkkeiden tarvetta ja
joissain tapauksessa ne voidaan jopa jättää kokonaan
pois. Tavoiteltavaa, eikö
vain?
Porin Lääkäritalo
toivottaa asiakkailleen
ja yhteistyökumppaneilleen
rauhallista joulua ja
hyvinvointia vuoteen 2015.
NOORA AALTONEN
Lisätietoja:
ajanvaraus
p. 622 622
Hyvässä hoidossa
Yrityskylästä eväitä tulevaisuuteen
”Kivointa on ollut tää kiire ja
verenpaineenmittaus.”
Niklas 12 v.
Porin Lääkäritalo on ollut yhtenä yhteistyökumppanina mukana
Porissa 2014 avoinna olleessa yrityskylässä. Yrityskylä on peruskoulun 6-luokkalaisille tarkoitettu oppimiskokonaisuus, jonka aikana oppilaat tutustuvat yrityselämän ja yhteiskunnan toimintaan.
”Isonakin voisin haluta lääkäriksi, koska tykkään
auttaa muita ihmisiä ja käydä koulua.”
Arttu 12 v.
O
ppimiskokonaisuus on
käsittänyt kymmenen
oppituntia yhteiskunnan perusasioiden opiskelua, ja
kokonaisuus huipentuu yhden
päivän vierailuun Yrityskyläoppimisympäristössä. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa
oppilaat pääsevät itse kokeilemaan, mitä yrityselämässä ja
yhteiskunnassa toimiminen tarkoittaa niin työntekijöinä kuin
kuluttajinakin.
Yrityskylän Porin Lääkäritalossa oppilaat ovat päässeet tutustumaan työterveyshuoltoon
tekemällä työterveystarkastuksia
ja sen merkitykseen yrityselämässä. Oppilaat ovat toimineet
työterveyslääkärinä, työterveyshoitajana, työfysioterapeuttina
sekä toimitusjohtajana. Aikuisten
oikeat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja kävivät tutustumassa
Yrityskylään marraskuussa.
Yrityskylä on kansainvälisesti palkittu koulutusinnovaatio.
Toimitusjohtaja Arttu ja
työterveyshoitaja Lumi tutkivat
asiakasyrityksen laskutusta.
Tutustu lisää
www.yrityskyla.fi
Apunasi urheiluvammoissa – urheiluklinikka
Porin Lääkäritalossa toimiva urheiluklinikka auttaa urheiluvamman sattuessa niin kilpa- kuin aktiiviurheilijoita.
Urheilulääkäreillämme on kokemusta useiden lajien erityispiirteistä ja pääset nopeasti asiantuntevaan hoitoon.
Urheiluklinikkamme tarjoaa myös ennaltaehkäisevää palvelua urheilijoille tai uutta urheilulajia aloittaville.
P
orin Lääkäritalossa on
kattavasti urheiluvammoihin
erikoistuneita
erikoislääkäreitä
esimerkiksi
ortopedian ja fysiatrian aloilta.
Siksi myös jatko-ohjaus eri alojen vastaanotoille käy nopeasti.
Myös
erityisasiantuntijoiden
kuten fysioterapeuttien konsultaatiot järjestyvät nopeasti. Tarvittavat jatkotutkimukset, kuten
laboratorio-, röntgen-, ultraääni- ja magneettitutkimukset
saadaan myös kätevästi saman
katon alta.
Mikäli olet seuraurheilija
varmista lisenssistäsi, mitä tutkimuksia ja toimenpiteitä vakuutuksesi kattaa.
6
4/2014
Urheilijan terveystarkastus
Lihastasapainokartoitus
Urheilijan terveystarkastuksen yhteydessä selvitetään urheilijan nykytilannetta, kartoitetaan mahdollisia sairausriskejä ja käydään läpi ennaltaehkäiseviä
toimia vammojen välttämiseksi.
Fysioterapeutin tekemä lihastasapainokartoitus täydentää urheilijan terveystarkastusta, mutta se voidaan suorittaa myös yksistään.
Sisältö:
• urheilijan esitietolomake
• laboratoriotutkimukset (ekg, pvk+t)
• lääkärin tarkastus, sisältäen esitietolomakkeen ja laboratoriotutkimusten arvioinnin ja kliinisen
tutkimuksen sekä mahdollisten lisäselvitysten tarpeen arvioinnin sekä lyhyen lausunnon
Porin Lääkäritalo
Sisältö:
•esitietolomake
•ryhtikartoitus
•liikkuvuuskartoitus
•lihaskireyskartoitus
• toiminnalliset liiketestit
• lausunto kartoituksesta ja jatkotoimenpiteistä
Mahdollisista lisäpalveluista kuten lihaskuntotesti,
lihasvoimamittaus sekä polkupyöräergometritestauksesta voi sopia yhdessä fysioterapeutin kanssa.
Välinehuolto
tärkeässä roolissa Välinehuoltaja Minna Leppänen
pitää työnsä monipuolisuudesta.
Tutustu
tekijöihin!
ottaminen omasta työstä ja
koko välinehuollon prosessista
on välttämätöntä, Minna huomauttaa.
Jatkuvaa muutosta
Porin Lääkäritalossa toimii oma välinehuolto, jonka työ on asiakkaille ns. näkymätöntä työtä, mutta jota ilman tämänkokoinen lääkärikeskus ei voi toimia samanaikaisesti sekä joustavasti että turvallisesti. Välinehuoltajien tehtävänä on huolehtia, että potilaiden
tutkimuksissa ja hoidossa käytetyt välineet on huollettu asianmukaisesti ja että ne täyttävät kunnolle, puhtaudelle, aseptiikalle ja
laadulle asetetut tavoitteet.
V
älinehuollossa erilaisissa toimenpiteissä, leikkauksissa sekä myös
lääkärien vastaanotolla käytettävät instrumentit ja toimenpidevälineet pestään, desinfioidaan
tai steriloidaan käyttötarkoituksien mukaan. Pesun jälkeen
välinehuoltajat pakkaavat steriloidut välineet ja toimittavat ne
käyttövalmiina eteenpäin talon
eri yksiköihin. Tarvittaessa välinehuoltajat toimittavat instrumentteja korjaukseen talon
ulkopuolelle.
– Yksittäisiä erilaisia instrumentteja, joita meidän kauttamme kulkee, on talossa tuhansia,
kertoo välinehuoltaja Minna
Leppänen.
Välinehuoltajien oltava
askeleen edellä
Erityisesti
sairaalassamme
tehtävissä leikkauksissa ja toimenpiteissä välinehuollolla on
tärkeä rooli. Erilaisia leikkauksia varten on olemassa omat
instrumenttikorit, joiden on
oltava valmiudessa seuraavia
leikkauksia varten nopeasti.
Välinehuoltajien onkin jatkuvasti seurattava leikkauslistaa ja
siinä mahdollisesti tapahtuvia
muutoksia, jotta oikeat välineet
löytyvät käyttövalmiudessa oikeaan aikaan oikeasta paikasta.
Lääkäritalon kaikki välinehuoltajat tuntevat koko
välinehuollon prosessin, ja he
pystyvät hoitamaan kaikkia välinehuollon osa-alueita. Välinehuollon henkilöstöllä on tärkeä
asiantuntijatehtävä infektioita
ehkäisevässä työssä. Välinehuoltajalta vaaditaankin tiettyjä
ominaisuuksia, kuten järjestelmällisyyttä, huolellisuutta ja
pikkutarkkuutta. Lisäksi logistinen ajattelu sekä kyky hallita
teknisiä laitteita ovat tärkeitä
taitoja. Tärkeintä on kuitenkin
tarkka aseptinen osaaminen
sekä aseptinen omatunto.
– Välinehuoltaja ei voi huolehtia aseptiikasta sinne päin tai
vasemmalla kädellä, sillä instrumenttien puhtaus ja pysyminen puhtaana sekä steriilinä on
tärkein tehtävämme. Vastuun
Välinehuoltajilla on taustalla
välinehuollon ammattitutkinto
sekä runsaasti lisäkoulutusta.
Lisäksi välinehuoltajien tarvitsee pysyä jatkuvasti ajan tasalla
välinehuoltoon liittyvien lakien, kuten tartuntatautilain, ja
asetuksien muutoksissa. He tekevätkin yhteistyötä erityisesti
hygieniavastaavan kanssa.
– Lisäksi joka paikassa on
erilaiset toimintatavat ja koneet, eli kunnollinen perehdytys
on erittäin tärkeää, vaikka välinehuollon toiminnot ovatkin
koulutuksen myötä hallinnassa,
Minna Leppänen muistuttaa.
Välinehuollossa käytettäviä
laitteita täytyy päivittäin testata
ja niiden käyttökuntoa seurata.
Koneiden tulee toimia oikein, ja
esimerkiksi lämpötilojen ja höyryn laadun tulee pysyä tietyissä
rajoissa.
– Välinehuoltajan työ on
erittäin mielenkiintoista ja jatkuva pieni paine on hyväksi,
päivät eivät todellakaan ole tylsiä. On palkitsevaa lähteä työpäivän jälkeen kotiin, kun kaikki on mennyt nappiin, Minna
kertoo.
”Yksittäisiä
erilaisia
instrumentteja,
joita meidän
kauttamme
kulkee, on
talossa
tuhansia.”
NOORA AALTONEN
Hyvässä hoidossa
Leikkaa
talteen!
Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat
Lääkärit
Allergologia
Anu Virolainen
Anestesiahammashoito
Ismo Raitakari
Anestesiologia
Maarit Lahti
Timo Virtanen
Nikolai Zaitsev
Endokrinologia
Paavo Pääkkönen
Fysiatria
Jarkko Levola
Geriatria
Kalle Honkanen
Maritta Salonoja
Gynekologia
Johanna Haikonen
Merja Huttunen
Merja Kosunen
Minna Maunola
Sinikka Oksa
Outi Pakarinen
Satu Pietarinen
Kimmo Vihko
Outi Yli-Kesti
Ari Ylä-Outinen
Gynekologiset
leikkaukset
Tapio Nieminen
Jorma Panula
Arvo Saarelainen
Pekka Salminen
Uolevi Salo
Juhani Santavirta
Eeva-Liisa Sävelä
Matti Sävelä
Heli Virtanen
Pertti Aarnio
Antti Hakkiluoto
Jorma Hannukainen
Teemu Joutsi
Juha Korhonen
Harri Mäkelä
Suu- ja leukakirurgia
Ossi Lehmijoki
Psykoterapia
Työterveyshuolto
Käsikirurgia
Elina Heikkilä
Timo Lehtonen
Korva-, nenä- ja
kurkkutaudit
Ilkka Antti-Poika
Jorma Panula
Lastenkirurgia
Juha Korhonen
Sari Malmi
Lastentaudit
Marja-Riitta Neumann
Seppo Ojanen
Jorma Renfors
Leena Vahero
Radiologia
Reumasairaudet
Tapio Ahola
Ruuansulatuselinten
kirurgia
Ahti Huida
Matti Kesälä
Samuli Ylitalo
Antti Hakkiluoto
Arvo Saarelainen
Juhani Santavirta
Eeva-Liisa Sävelä
Magneettitutkimukset
Ruuansulatuselinten
sairaudet
Muistitutkimukset
Kirurgia
Psykiatria
Timo Lahin
Olli-Pekka Heikkilä
Jaana Ilomäki
Timo Lahin
Raili Laiho-Rekola
Hanna Sahlsten
Kirsi Ylitalo
Pekka Varjo
Ihotaudit
Elina Aalto
Matti Pietiläinen
Tapio Nieminen
Ira Saarinen
Sotilaslääketiede
Sydäntaudit
Timo Raudaskoski
Simo Savijoki
Keuhkosairaudet
Plastiikkakirurgia
Margarita Tynni
Seppo Vanhatalo
Matti Joukamaa
Seppo Ojanen
Jorma Renfors
Marko Sorvaniemi
Leena Vahero
Kliininen fysiologia
Reijo Raitala
Jukka Juhela
Pertti Viljanen
Anu Virolainen
Tuula Vuorio
Uolevi Salo
Seppo Suominen
Matti Sävelä
Maritta Salonoja
Neurofysiologia
Esa Rauhala
Jan Siren
Neurologia
Tapani Jolma
Kirsi Malmberg-Ceder
Ortopedia
Ilkka Antti-Poika
Pertti Eerola
Juha Kalliokoski
Anti Kukkela
Harri Mäkelä
Jukka Korpela
Matti Kukola
Silmäkirurgia
Jari Leppälä
Taina Naatula-Hyyti
Ville Paavilainen
Ulla Reunanen
Sisätaudit
Tapio Ahola
Kalle Honkanen
Jukka Korpela
Hannu Koskivirta
Matti Kukola
Paavo Pääkkönen
Jouko Remes
Maritta Salonoja
Pekka Satomaa
Esa Soppi
Jouko Remes
Terveydenhuolto
Anu Toivanen
Anja Renfors
Janne Vehanen
Työterveyslääkärit
Marja-Riitta Neumann
Anja Renfors
Pauli Riikonen
Anna Routama-Paana
Marja-Riitta Saikkonen
Naana Salo
Juha Varjo
Janne Vehanen
Timo Walli
Kaija Westergård
Jonne Willman
Hilkka Ylisassi-Pietiläinen
Urheilulääkärit
Jussi Kosola
Jyrki Levola
Timo Nykänen
Jonne Willman
Urologia
Teemu Joutsi
Heikki Korhonen
Pekka Salminen
Verisuonikirurgia
Yleislääkärit
Teija Kauti
Jussi Kosola
Viljami Laine
Marja-Riitta Neumann
Timo Nykänen
Jaana Porri
Pauli Riikonen
Antti Saivo
Naana Salo
Timo Toivanen
Juha Varjo
Jonne Willman
OMT-fysioterapia
Mika Kerokoski
Paripsykoterapia
Heikki Kruus
Psykoterapia
Muut
asiantuntijat
Akupunktio
Ravitsemusterapia
Mervi Gustafsson
Juha-Pekka Kallio
Mika Kerokoski
Pekka Kuoppala
Tapio Uusitalo
Alaraajafysioterapia
Tiina Stenman
Fysioterapia
Mervi Gustafsson
Merja Haavisto
Petteri Joukamaa
Päivi Joukamaa
Juha-Pekka Kallio
Mika Kerokoski
Pekka Kuoppala
Outi Luoma
Tiina Stenman
Tapio Uusitalo
Kristiina Ylistalo
Kiropraktiikka
Matti Kuuri-Riutta
Kuntohoitaja
Veritaudit
Lymfaterapia
Yleislääketiede
Leena Hannula
Tuulikki Ahopelto
Marjatta Immonen
Eija-Maaria Jussila
Anja Järvinen
Heikki Kruus
Anja Lehtilä
Päivi Nieminen
Brita Rantala
Päivi Väkiparta
Pertti Aarnio
Jorma Hannukainen
Seppo Vanhatalo
Muistitutkimukset
Jorma Pohjonen
Pekka Kuoppala
Marianne Tikkanen
Roope Mäkelä
Seksuaali- ja pariterapia
Leena Hannula
Seksuaaliterapia
Solja Salminen
Senioriklinikka
Terhi Saari-Hannibal
Sosiaalipsykologia
Kalervo Nikkilä
Syömishäiriöklinikka
Toimintaterapia
Venla Nordström
Työterveyspsykologia
Helena Säynäjäkangas
Urheiluhieronta
Reino Jokiranta
Urheiluklinikka
Äitiysneuvola
Kristiina Kuusisto
Merja Leppänen
Outi Porri-Aulapalo
Esko Karra
Pauli Korkeamäki
Jyrki Levola
Anu Toivanen
Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi
Osallistu kyselyyn ja voit voittaa!
Hyvässä
hoidossa
4/2014
Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa
on palkintona hieronta. Edellisen arvonnan voitti Altti Rintala, Harjavallasta. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea!
Julkaisija:
Porin Lääkäritalo Oy
Toimitus:
Minna Kalliomäki
ja Noora Aaltonen
Taitto:
Jabadabaduu
Kannen pääkuva:
Noora Aaltonen
Kuvassa:
Lapset Jasmin, Arttu,
Siiri, Emma, Lumi ja
Niklas sekä aikuiset
Jonne ja Titta
Postita lomake 31.12.2014 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi.
Onko sinulla kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen?
Ei
Kyllä
En osaa sanoa
Nimi
Osoite
Puhelin