VAPAAVAHTI • FRIVAKT 2/2010

SJÖMANSSERVICEBYRÅN
VAPAAVAHTI • FRIVAKT
2/2010
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
Tarmokasta vapaa-ajan
toimintaa Translandialla
Kokemusta koneista:
Reino Verosaari
Sjömansmotorister
möttes i Ekenäs
Verksamhetsberättelse
för år 2009
VAPAAVAHTI 2/10
Pääkirjoitus: Vatsa sisään ……………………………
Translandian vapaa-ajan aktiivit… …………………
Meriliiton näyttely… ………………………………
Suomen laivahistoriallinen yhdistys
täytti 25 vuotta………………………………………
Arjessa kuntoon… …………………………………
Reino Verosaari tuntee laivakoneet… ………………
Merenkulkijoiden retki Bengtskärin majakalle………
Kirjan ja ruusun päivä &
Mepan kirjasto suosittelee… ………………………
Ms Aurora: Kokkina maailman merillä………………
Toimintakertomus vuodelta 2009……………………
Merenkulkijoiden 36. vuosinäyttely…………………
Lars Näsman… ……………………………………
Merimieskirkkoja……………………………………
Merenkulkijoita mitaleilla… ………………………
Serenaden miehet kokeilivat Padelia…………………
Merimiesmotoristeja myrskyssä… …………………
Merimiesgolfia Aulangolla…………………………
Tallink Silja golfia Ahvenanmaalla… ………………
Hans Langhista kunniatohtori………………………
Ristikko… …………………………………………
Kursseilla……………………………………………
Tulevia kursseja… …………………………………
3
4
8
12
16
20
28
36
40
41
54
59
60
62
66
70
72
74
75
76
82
83
Bengtskär, s. 29
FRIVAKT 2/10
Dra in magen… ……………………………………
Translandias fritidsaktivister…………………………
Sjöfartsförbundets utställning… ……………………
Finlands Skeppshistoriska förening fyllde 25 år… …
Vardagsmotion………………………………………
Reino Verosaari känner fartygsmaskinerna… ………
Sjöfararnas utflykt till Bengtskärs fyr 9.6.2010………
Rolf Mattsson; Kamouflerade år… …………………
Styrelsen för sjömansservicebyråns
verksamhetsberättelse för år 2009……………………
Lars Näsman målar havets skönheter… ……………
Sjöfarare skördade medaljer… ………………………
Serenades mannar prövade spelet padel… …………
Sjömansmotorister i storm… ………………………
Sjömansgolf på Aulanko… …………………………
Tallink Silja spelade golf på Åland… ………………
Hans Langh utnämnd till hedersdoktor… …………
Korsordet … ………………………………………
Sjöfarare i arbete… …………………………………
Kannen kuva - Pärmbild: Pekka Karppanen
Takakansi - Baksida: Martti Karlsson
2
Vapaavahti
Frivakt
3
6
10
14
18
24
32
40
Ailas befälhavare Ulf-Johan Engholm och Langh
Ships tekniska inspektör Reino Verosaari, s. 20
48
59
64
68
71
73
74
75
77
81
Merimiesurheilua, s.62
2 / 2010
Vatsa sisään
Merimiespalvelutoimisto aloitti reilu vuosi
sitten Silja Euroopan väelle Arjessa-kuntoonkurssit. Kurssien tavoitteena oli parantaa
omaa oloaan arjessa pienin askelin vuoden
aikana.
Olen ollut mukana monissa merenkulkijoiden terveyttä edistävissä projekteissa. Aihepiiri on todella haastava ja usein rahaa on
”palanut” ja vain tulokset ovat olleet laihoja.
Vuoden aikana järjestettiin viisi eri kurssijaksoa ja viimeiset tapaamiset olivat huhtikuun lopulla. Itselläni oli ilo vierailla toisen
ryhmän viimeisenä kurssipäivänä kuntoutuskeskus Petreassa, joka myös vastasi kurssien
käytännön toteutuksesta.
En ollut uskoa näkemääni. Kurssilaisten
joukossa oli useita yli 20 kiloa painostaan pudottaneita ja ”kymppikerhossa” oli tungosta.
Lisäksi juuri tehdyistä testeistä selvisi, että
veren sokerit, verenpaine ja kolesteroliarvot
olivat laskeneet reilusti. Sitä vastoin osallistujien lihaskunnon todettiin nousseen huomattavasti. Sekään tuskin on moitittavaa.
Hienoista tuloksista huolimatta ohjelmassa
oli vielä kertauksena ”saarna” oikeista ravintoja terveysasioista. Siitä kävi kerralla selväksi,
että saavutetut linjat eivät pysy itsestään. Painolla kun on taipumus palautua entisiin mittoihin varsin pian. Tieto ei sinänsä ole uusi,
mutta aika usein se tuppaa ”yllättämään”.
Kursseille osallistuneet oppivat, että oikein
syömällä laihduttaminen on kaikkein helpointa. Toisin sanoen pienillä ruokailutottumusten muutoksilla saadaan helpoiten painoa
pudotettua. Resepti on yksinkertainen. Vaihdetaan rasvaisimmat tuotteet kevyempiin,
vähennetään sokerin ja suolan käyttöä sekä
lisätään vihanneksia, kuituja ja marjoja aterioihin sekä liikutaan vähän enemmän. Lisäksi
tarvitaan ripaus itsehillintää ja siinä se sitten
on.
Totesin vuosi sitten Vapaavahdissa, että
kesällä 2010 Arjessa Kuntoon osallistujien on
paljon mukavampi mennä vaikkapa uimarannalle. Miehetkin voivat hengittää vapaammin, kun ei tarvitse vetää vatsaa sisään kaiken
aikaa. Se tosin on mitä mainioin lihasharjoitus. Suosittelen.
Lopuksi vielä kerran kannustavat terveiset Silja Euroopan väelle ja kiitos siitä, että
saimme olla todistamassa ”suurta muutosta”.
Mottona olkoon, saavutetuista linjoista ei
luovuta.
Edellä mainituista tuloksista rohkaistuneina olemme suunnittelemassa erään rahtialusvarustamon kanssa Arjessa Kuntoon -kurssia
heidän laivaväelleen. Varustamo on ilmaissut
halukkuutensa olla mukana parantamassa
merenkulkijoittensa hyvinvointia. Kurssin
markkinointi heille on juuri alkanut ja toivomme saavamme riittävästi osallistujia, jotta
kurssit alkavat syksyllä.
Toivotan koko Merimiespalvelutoimiston
henkilökunnan puolesta kaikille ”asiakkaillemme” kevyttä ja miellyttävää kesää.
VAPAAVAHTI • FRIVAKT
Dra in magen
För ett drygt år sedan började Sjömansservicebyrån kurserna med temat Vardagskondition
för personalen på Silja Europa. Målsättningen var att under året med små steg förbättra
det egna välbefinnandet.
Jag har varit med i många projekt avsedda att främja sjöfararnas hälsa. Det är ett verkligen utmanande tema och ibland har man mest ”bränt pengar”, medan resultaten varit
magra.
Under årets lopp ordnades fem olika kursetapper och de sista träffarna hölls i slutet
av april. Jag hade själv nöjet att var närvarande under den ena gruppens sista kursdag på
Rehabiliteringscentret Petrea, som också ansvarade för kursernas praktiska genomförande.
Jag kunde knappt tro mina ögon. Av kursdeltagarna hade flera tappat över 20 kilo av sin
vikt och de som minskat tio kilo var många. Av de tester som just gjorts framgick att blodsocker, blodtryck och kolesterolvärden hade sjunkit rejält. Däremot kunde man konstatera
att deltagarnas muskelstyrka hade ökat betydligt. Det är knappast heller något att klandra.
Trots de fina resultaten stod ännu en ”predikan” om riktiga kost- och hälsofrågor på
programmet. Av den framgick klart att de linjer man uppnått inte håller av sig själv. Vikten
har nu en gång tendensen att mycket snabbt stiga till tidigare nivå. Det är i sig ingen nyhet,
men ganska ofta brukar det komma som en överraskning.
Kursdeltagarna lärde sig att det allra lättaste sättet att gå ned i vikt är att äta rätt. Med
andra ord, med små ändringar i matvanorna får man lättast vikten att sjunka. Receptet är
enkelt. Man byter ut de mest fetthaltiga produkterna mot mindre feta, minskar användningen av socker och salt, ökar mängden grönsaker, fibrer och bär vid måltiderna och rör
på sig litet mera. Därtill behövs en liten gnutta självbehärskning, svårare är det inte.
För ett år sedan konstaterade jag i Frivakt att det för deltagarna i kursen Vardagsmotion
kommer att vara mycket trevligare att till exempel gå till badstranden sommaren 2010.
Också männen kan andas friare, då de inte behöver gå omkring och dra in magen hela
tiden. Det är visserligen en utmärkt muskelövning. Rekommenderar varmt.
Till slut ännu en gång uppmuntrande hälsningar till personalen på Silja Europa, och
tack för att vi fick vara med om att bevittna ”den stora förändringen”. Mottot må vara, från
uppnådda linjer avstår man inte.
Uppmuntrade av ovanstående resultat håller vi med ett fraktfartygsrederi på att planera
en Vardagsmotion-kurs för deras fartygsanställda. Rederiet har uttryckt sin önskan att vara
med om att förbättra välbefinnandet för sina sjöfarare. Man har just börjat marknadsföra
kursen till dem och vi hoppas få tillräckligt många deltagare så att kurserna kan börja i
höst.
På hela Sjömansservicebyråns personals vägnar önskar jag alla våra ”kunder” en lätt och
angenäm sommar.
Martti Karlsson
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
3
Translandian
vapaa-ajan aktiivit
Eckerö Linen Translandia liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä. Aikataulu on melko tiukka, mutta Tallinnan päässä ehtii miehistö vetää hieman
henkeä viikonloppuisin. Porukka on hyödyntänyt Tallinnan palveluita
varsin tehokkaasti.
Translandia siirtyi Suomen lipun alle vuonna 2001 ja liikennöi aluksi Engshipin hoidossa Transparaden -nimisenä muun muassa Vaasan ja Ruotsin Härnösandin välillä.
Kirsi Mertala tuli tuolloin laivaan Kristina
Cruiselta ja siirtyi aluskaupan yhteydessä
Eckerö Linen töihin.
- Muutama merenkulkija on vielä messissä tuolta ajalta, Kirsi toteaa.
Laiva seilaa Vuosaaresta Tallinnaan kolmessa ja puolessa tunnissa. Arkipäivisin
Translandia viipyy Tallinnan päässä vain
hetken, mutta viikonloppuisin on enemmän aikaa. Aluksella kuljetetaan pääosin
rahtia ja rekkakuskeja.
- Sapuska, sauna ja sänky ovat rekkamiesten ykköstoiveet. Kirsi Mertala naurahtaa
Välillä mukana on ollut kuuluisuuksia
kuten David Copperfield ja Alice Cooper.
Mertalan mukaan kumpikin oli tosi tyytyväinen vanhan aluksen tunnelmaan, rauhallisuuteen ja siihen, ettei koko ajan oltu
nimikirjoitusta kyselemässä.
Aluksessa on tilaa sadalle matkustajalle ja
kaistametrejä rahdille löytyy 1624. Tämän
4
Vapaavahti
Frivakt
kevään aikana rahtimäärät ovat alkaneet
taas kääntyä nousuun pienen notkahduksen
jälkeen. Vuorokaudessa Translandia tekee
kaksi matkaa.
Viikonloppuvapaata
Tallinnassa
Alus viettää koko lauantaipäivän satamassa,
joten porukalla on hyvä mahdollisuus tutustua Tallinnan nähtävyyksiin. Vuosien varrella ne ovat tosin tulleet jo tutuiksi.
- Meillä on aktiivinen vapaa-ajan kerho,
jonka kassasta saadaan pieniä avustuksia
retkiin ja muuhun vapaan viettoon, Kirsi
Mertala kertoo
Miehistöä aluksella on 25, joten käyttöä
löytyy tämän tästä jopa kerhon hankkimille
lautapeleille. Satama-aikana ovat suosituksi
tulleet erilaiset retket. Nämä ovat parantaneet jo ennestäänkin hyvää porukkahenkeä.
Kirsin apuna virkistystoimintaa on järjestänyt hyttiemäntä Aino Soosalu. Mukana
ovat myös olleet kokki Sami Sillanpää ja
talousapulainen Juha Paukola.
- Tallinnan päässä Ainon tiedot ja asiantuntemus ovat olleet suureksi avuksi. Hän
panee heti toimeksi ja hoitaa asiat, Kirsi
Mertala kehuu.
Naiset muistelevat takavuosien retkeä
Tallinnan vanhaan vankilaan, jossa nykyisin
toimii museo. Vankila oli vielä käytössä vajaa kymmenen vuotta sitten. Siellä toimivat
sekä mies- että naisvankilat.
- Se oli todella synkkä paikka. Vankilanjohtaja oli muuten suomalaista syntyperää,
Aino Soosalu muistelee.
Suklaakurssilla
suut makeiksi
Kirsi ja Aino järjestivät laivaporukalle käynnin Kalev -suklaatehtaalle. Mielenkiintoisella retkellä kuultiin 200 -vuotisen yhtiön
historiaan ja saatiin oppia valkoisen ja tumman suklaan valmistuksesta. Parin tunnin
pikakurssilla tehdyt suklaat sai syödä tai ottaa mukaansa.
2 / 2010
Translandian porukkaa suklaanteossa
Kalevin tehtaalla
- Hieno reissu, vaikka miesväki pitääkin
tämmöisiä vähän tyttömäisinä. Seuraavaksi
aiomme tutustua marsipaanin valmistukseen, Kirsi naurahtaa.
Translandian pojat ovat puolestaan käyneet ajamassa kartingia. Kirsi arvelee, että
pojat voisivat kiinnostua myös savitöistä.
Tallinnan vanhassa kaupungissa on paikka,
jossa opastetaan ihmisiä savitöiden teossa.
Translandiassa osataan ottaa kaikki irti
vähästä vapaa-ajasta. Arkiviikolla työtahti
on rankka, joten viikonlopun satama-aika
ja tapahtumat tuovat mukavaa vaihtelua.
Väliin on mahtunut merimiesurheiluakin.
Takavuosina Translandian porukka osallistui Mepan futis- ja lätkäturnauksiin. Yliperämies Mika ”Släbä” Lappi ajoi päivittäin
Länsisatamasta Paimioon pelaamaan ja sai
ansaitun tsempparipalkinnon. Kiinnostusta
on ollut myös keilailuun. Jouluna voittajan
palkintona oli tietenkin kinkku. Vappukeilauksen palkinnoksi poosu Pete Sandström
lahjoitti taulun.
2 / 2010
Hyttiemännät
Karin Kerkel
ja Aino Soosalu
ehtivät tulla
kahville ennen
laivan uloslähtöä
Poosu Pete
Sandström
kouluttaa Alizanda Musasta
perustäkkäriä.
Frivakt
Vapaavahti
5
Translandias fritidsaktivister
Eckerö Lines Translandia trafikerar mellan Helsingfors och Tallinn.
Tidtabellen är ganska hård men i Tallinn kan besättningen litet
andas ut under veckosluten. Servicen i Tallinn har man utnyttjat
synnerligen effektivt.
Translandia fick blåvit flagg år 2001 och
trafikerade i början som Engships Transparaden bland annat mellan Vasa och Härnösand i Sverige. Steward Kirsi Mertala kom
då ombord från Kristina Cruise och i sam-
band med fartygsköpet blev hon anställd
hos Eckerö Line.
- Några sjöfarare från den tiden finns
ännu kvar, konstaterar Kirsi.
Stewarden Kirsi Mertala har gott om idéer för fritidsaktiviteter
Fartyget går från Nordsjö till Tallinn på
tre och en halv timme. Under vardagarna
ligger Translandia i Tallinn bara en stund,
men under veckosluten litet längre tid. Ombord har man mest fraktgods och långtradarchaufförer.
- Mat, bastu och en slaf ligger högst på
chaufförernas önskelista, skrattar Kirsi Mertala.
Ibland har man haft ombord sådana kändisar som David Copperfield och Alice
Cooper. Enligt Mertala var båda verkligt
tillfreds med atmosfären och lugnet ombord
på den gamla båten och med att slippa skriva autografer ideligen.
På fartyget finns plats för etthundra passagerare och för frakt finns det 1624 filmeter.
Under våren har mängden fraktgods igen
börjat öka efter en liten svacka. Translandia
gör två resor per dygn.
Ledigt veckoslut i Tallinn
Fartyget ligger i hamn hela lördagen, besättningen har gott om tid att bekanta sig med
sevärdheterna i Tallinn. Under årens lopp
6
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Translandias
personal gör
choklad på
Kalevs fabrik
Hyttvärdinnorna Karin
Kerkel och
Aino Soosalu
hann ta en
kopp kaffe
innan båten
avgick
På chokladkursen fick
man diplom
2 / 2010
har man ju nog lärt känna dem.
- Vi har en aktiv fritidsklubb, vars kassa
beviljar små bidrag för utflykter och annan
fritidsverksamhet, berättar Kirsi Mertala.
Besättningen ombord omfattar 25 personer, så allt emellan används t.o.m. brädspelen som klubben skaffat. Under liggtiden
har olika utflykter blivit populära. De har
stärkt den redan från tidigare goda lagandan.
Hyttvärdinnan Aino Soosalu har hjälpt
Kirsi med rekreationsverksamheten. Kocken Sami Sillanpää och ekonomibiträdet
Juha Paukola har också hjälpt till.
- I Tallinn har Ainos kunnande och sakkännedom varit till stor hjälp. Hon sätter
genast i gång och sköter sin sak, berömmer
Kirsi Mertala.
Kvinnorna minns en utflykt för flera år
sedan till Tallinns gamla fängelse som nu är
museum. Det var ännu i bruk för drygt tio
år sedan och inrymde både fängelse för män
och kvinnor.
- Det var verkligen en dyster plats. Fängelsedirektören var för övrigt av finländsk
börd, minns Aino Soosalu.
Chokladkursen smakade gott
Kirsi och Aino organiserade ett besök på
Kalevs chokladfabrik för besättningen. Under den intressanta utflykten fick man både
höra om det 200-åriga företagets historia
och lära sig hur man tillverkar mörk och vit
choklad. Den choklad man tillverkat under
snabbkursen under ett par timmar fick man
äta eller ta med sig.
- En fin resa, trots att många män tycker
att det här är sysselsättning för flickor. Nästa
gång skall vi bekanta oss med tillverkning av
marsipan, skrattar Kirsi.
Pojkarna på Translandia har för sin del ägnat tiden åt karting. Kirsi gissar att pojkarna
kunde intressera sig också för att arbeta med
lera. I Tallinns gamla stadsdel finns en plats
där man lär ut konsten att arbeta med lera.
På Translandia har man lärt sig ta ut allt
av den knappa fritiden. Under vardagsveckan är arbetstakten hård, därför bjuder
veckoslutet med aktiviteterna i hamn välkommen omväxling. Ibland har det också
blivit tid över för sjömansidrott. Förr deltog
Translandias lag i fotbolls- och ishockeyturneringar. Överstyrman Mika ”Släbä” Lappi körde dagligen från Västra hamnen till
Pemar för att spela, och fick ett välförtjänat
kämparpris. Det har också funnits intresse
för bowling. Vid julen var priset naturligtvis en skinka. Båtsman Pete Sandström
donerade en tavla som pris i bowlingen vid
valborg.
Frivakt
Vapaavahti
7
MERILIITON NÄYTTELY
RORO-ALUKSILLA RAHTIA VIISI VUOSIKYMMENTÄ
Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin huhtikuussa SeaTec Helsinki 10-messut. Meriliitto kokosi
näyttelyyn 49 laivapienoismallia, joita tutkimalla saattoi tutustua lastinkäsittelymenetelmien kehitykseen 1960-luvulta alkaen. Mukana oli malleja vuoden 1959 ss Viking -matkustaja-autolautasta
aina 2010-luvun uusiin roro -aluksiin.
Roro -alukset voivat olla tyypiltään lastilauttoja, matkustaja-autolauttoja, junalauttoja
tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Roro-liikenteessä alusten lastaus ja purku tapahtuvat aluksen perä-, keula- ja joskus myös sivuporttien kautta.
Finnlines patentoi 1960-luvulla ms Finnhansan Finflow-lastausjärjestelmän. Sitä
päästiin käyttämään Finncarrier, Finnfellow
ja Hans Gutzeit -sisaraluksissa, jotka rakennettiin vuosina 1969-1973. Yksi laivoista,
Fellow, liikennöi yhä Latvian lipun alla Helsingin ja Tallinnan välillä. Tavara lastattiin
maissa lauttavaunuihin, jotka vedettiin peräportin kautta alukseen ja sieltä hissillä eri
kansille.
Suomen raideleveyden poikkeavuuden
johdosta junalautat eivät ole saaneet kovinkaan vankkaa asemaa Suomen ulkomaanliikenteessä. Railship -varustamo aloitti
8
Vapaavahti
Frivakt
70-luvun puolessa välissä liikenteen Hangosta Saksaan siirtyen myöhemmin Turkuun. Operointia hoidettiin loppuvaiheessa
suomalaisen miehistön voimin Finnlinesin
hoidossa.
Pääosin Transfennican tarpeisiin kehitettiin storo -järjestelmä (stowable roro). Paperirullat tuotiin lauttavaunuilla autokansille,
joilla trukit ahtoivat ne tiiviisti. Vaunut jäivät lastaussatamaan ja paperirullia mahtui
enemmän mukaan. Storo oli lolo-järjestelmää (lift on lift off ) parempi ainakin sääolosuhteiden puolesta.
Hissijärjestelmistä luovuttiin pikkuhiljaa niiden käyttövarmuusriskien vuoksi.
1990-luvulla alettiin laivoihin rakentaa
kiinteitä ajoramppeja, joita myöten pääsi vetämään vaunuja aluksen eri kansille.
Aluksi oli laivoja, joissa oli hissi yläkannelle
ja ajoramppi alaruumaan. Seuraavan suku-
polven laivoissa oli ajorampit sekä alaruumaan että yläkannelle.
Konttikuljetusten lisääntyessä 90-luvulla
suunniteltiin roro-laivojen yläkannet siten,
että sinne saattoi lastata kontteja. Vuonna
1996 rakennettu Transgard sisaraluksineen
otti yläkannelle 320 kahdenkymmenen
jalan konttia. Lastia purettiin ja lastattiin
samanaikaisesti sekä pyörillä että nostureilla moneen eri paikkaan. Tämä valkeni
taannoin MEPA -miehellekin, joka kyseli
Finnsteven föörmannilta kovan jäätalven
keskellä:
”Miten Birka Carrierin kannattaa maata
tuntitolkulla jäissä ja körötellä sitten jäänmurtajakonvoissa satamaan puolentoista
tunnin tähden?”
” Kyllä se kannattaa, siinä puolessatoista
tunnissa liikkuu nykyään niin paljon tavaraa
laivan ja laivasta pois” kuului vastaus.
2 / 2010
Vuonna 1926 alun perin Suomen Laivastoyhdistys -nimellä perustetun Meriliiton tarkoituksena on jäsentensä aatteellisena ja toiminnallisena yhdyssiteenä työskennellä Suomen merellisen kulttuurin hyväksi sekä
herättää ja ylläpitää harrastusta mereen liittyvien toimintojen edistämiseksi. Meriliiton jäsenkunta muodostuu laajasti merenkulun, satamien, merenkulun palveluiden, laivanrakennuksen ja meripuolustuksen edustajista sekä muista alan harrastajista. Jäseniä on yli 280, joista yhteisöjäseniä runsaat neljäkymmentä.
Meriliiton vuoden 2010 vuosikokous valitsi Markku Myllyn uudeksi puheenjohtajaksi.
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
9
SJÖFARTSFÖRBUNDETS UTSTÄLLNING
FRAKT MED RORO-FARTYG UNDER FEM DECENNIER
SeaTec Helsinki 10-mässan ordnades i april i Helsingfors Mässcentrum. S jöfartsförbundet hade
sammanställt en utställning av 49 fartygsmodeller, med vars hjälp man kunde bekanta sig med
lasthanteringens tekniska utveckling med början från 1960-talet. Man hade tagit med modeller allt
från passagerar- och bilfärjan ss Viking år 1959 till 2010-talets nyaste roro-fartyg.
Roro-fartygen kan vara av olika typ; godsfärjor, passagerar- och bilfärjor, tågfärjor
eller olika kombinationer av dem. I rorotrafiken sker lastning och lossning genom
portar i akter och för och ibland också genom sidoportar.
Finnlines patenterade på 1960-talet ms
Finnhansas Finnflow-lastningssystem. Det
kunde man utnyttja också på Finncarrier,
Finnfellow och Hans Gutzeit-systerfartyg
som byggdes åren 1969-1973. Ett av fartygen, Fellow, trafikerar ännu under Lettlands
flagg mellan Helsingfors och Tallinn. På
10
Vapaavahti
Frivakt
land lastades godset på rolltrailers som via
akterporten drogs in i fartyget och vidare
med hiss till olika däck.
På grund av den avvikande spårvidden
i vårt land har tågfärjorna inte fått alltför
stor del av Finlands utrikestrafik. Rederiet
Railship inledde i medlet av 1970-talet trafik från Hangö till Tyskland men flyttade
senare trafiken till Åbo. Trafiken opererades i slutskedet av Finnlines med finländskt
manskap.
Det s.k. storo-systemet (stowable roro)
utvecklades främst för Transfennicas behov.
Pappersrullarna fördes ombord på rolltrailers till bildäcken, varifrån man stuvade dem
med hjälp av truckar. Då vagnarna blev i
lastningshamnen rymdes flera pappersrullar.
Storo- var bättre än lolo-systemet (lift on lift
off ) åtminstone med tanke på väderleksförhållanden.
Man avstod så småningom från hissarna
på grund av deras funktionssäkerhetsrisk.
På 1990-talet började man bygga fasta ramper på fartygen, längs dem kunde man dra
vagnar till fartygets olika däck. I början
byggdes fartyg med hiss till övre däck och
2 / 2010
Sjöfartsförbundet grundades
år 1926, ursprungligen som
Finlands Flottförening, och
skall fungera som en ideell
och praktisk förbindelselänk
mellan sina medlemmar till
fromma för sjöfartskulturen i
Finland samt väcka och upprätthålla en verksamhet som
främjar marina aktiviteter.
Medlemmarna består i huvudsak av representanter för sjöfart, hamnar, sjöfartstjänster,
skeppsbyggnad och marinen
samt andra som är engagerade
i branschen. Förbundet har
över 280 medlemmar, av vilka
drygt 40 utgörs av sammanslutningar.
Sjöfartsförbundets årsmöte
valde år 2010 Markku Mylly
till ny ordförande.
ramp ned till lastrummet. Följande generation byggdes med ramp både till lastrum
och till övre däck.
På 90-talet då containertransporterna
ökade planerade man roro-fartygens övre
däck så att man kunde fylla dem med containers. Transgard, byggd 1996, och dess
systerfartyg kunde på övre däck ta 320 tjugo
fots containers. Lasten lossades och lastades
samtidigt både på hjul och med lyftkranar
2 / 2010
på olika platser. Det här klarnade nyligen
för en av SSB:s mannar, som mitt i den
hårda isvintern frågade Finnsteves förman:
”Hur kan det löna sig för Birka Carrier att
ligga i isen i timtal och sedan i isbrytarkonvojens sakta fart gå in i hamn för en och en
halv timme?”
”Nog lönar det sig, under en och en halv
timme lastas och lossas nuförtiden så mycket gods”, löd svaret.
Frivakt
Vapaavahti
11
Matti Pietikäinen ja Hannu Hillo onnittelevat kunniajäsenkirjan saanutta Pirkko Riimalaa
Suomen Laivahistoriallinen
yhdistys täytti 25 vuotta
SLHY vietti merkkipäivää
vuosikokouksen yhteydessä.
Hallituksessa ja jäsenistössä on
valtava määrä tietoa Suomen
merenkulusta ja sen historiasta.
Toiminnassa on mukana myös
yhdistyksiä, varustamoita ja
museoita.
12
Vapaavahti
Frivakt
SLHY:n puheenjohtajana toimii Hannu
Hillo. Merkkipäivää juhlistamassa oli myös
joukko merenkulun historian tuntijoita,
joista monet ovat olleet mukana yhdistyksen perustamisesta 1985 lähtien. Alkutaipaleella ja myöhemminkin merkittävässä
osassa oli edesmennyt Erkki Riimala, jolle
yhdistys varasi kunniajäsenyyden. Vaatimattomana miehenä Riimala halusi kuitenkin
pysyä rivijäsenenä. Hänen puolisonsa Pirkko Riimala on myös toiminut yhdistyksen
hyväksi ja sai nimityksen kunniajäseneksi
numero kolme. Kunniajäsen nro kaksi on
Bengt Sjöström.
SLHY:n ensimmäinen toimisto oli Fleminginkatu 12:ssa sijaitseva parinkymmenen neliömetrin huone. Myöhemmin yhdistys sai samalta kadulta hieman suuremmat,
30-40 neliön tilat. Jäsenten kirjasto- ja lu-
kusalitoiminta on ollut mukana alusta asti.
Fleminginkadun toimistoissa käytettiin nimeä Messi. Vuonna 2008 yhdistys muutti
nykyisiin, erittäin asianmukaisiin tiloihin
Vellamonkadulle. Kirjaston lukusalin nimeksi muutettiin Wellamo.
Lehdentekoa ja
laivanvarustusta
Yhdistyksen lehti, Laiva, sai alkunsa keväällä
2001 ja on siitä lähtien ilmestynyt neljä kertaa vuodessa. Aluksi lehti oli kansia lukuun
ottamatta mustavalkoinen, nyt on mukana
värisivuja. Päätoimittajana toimii Raimo
Wirrankoski, joka hoitaa myös yhdistyksen
sihteerin tehtäviä ja taloutta. Laiva-lehden
suosio on lisääntynyt ammattimerenkulkijoiden keskuudessa. MEPAn lehtipalvelussa
2 / 2010
on mukana muutamia kopioita, mutta varmimmin laadukkaan lehden saa liittymällä
yhdistyksen jäseneksi.
Wwirrankosken mukaan toimintaan tarvittaisiin lisää myös nuoria. Yhdistyksellä on
nyt noin 900 jäsentä. Joukossa on mukana
arvokasta työtä tekeviä henkilöitä, jotka keräävät tietoja ja aineistoa vesiliikenteen ja
laivanrakennusten historiasta.
- Me kaikki vanhenemme, olisi tärkeää
viedä perinteitä eteenpäin, Raimo Wirrankoski toteaa.
Yhdistys aikoo tänä vuonna uudistaa internet-sivujaan. Tämä työ sopisi esimerkiksi
jollekin nuorelle aktiivijäsenelle.
SLHY on yksi satamajäänsärkijä Turson
yhdistyksen perustajajäsenistä ja omistaa
neljänneksen laivasta. Muut jäsenet ovat ministeri Aatos Erkko, Aker Finnyards Oy ja
Suomen Höyrypursiseura ry. Höyrykäyttöinen s/s Turso valmistui Helsingin Wärtsilän
telakalla 1944 ja se luovutettiin osana sotakorvauksia Neuvostoliittoon. Alus palasi eri
vaiheiden jälkeen Suomeen ja sitä on kunnostettu vuodesta 2005. Tursosta on tulossa
Vapavahtiin juttu myöhemmin.
Suomen Laivahistoriallinen yhdistys voi
hyvin ahkerien aktiivien ja talkooihmisten
ansiosta. Yhdistyksellä on yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Uudet jäsenet ovat
kuitenkin erittäin tervetulleita. Toimintaan
pääsee tutustumaan parhaiten Merikirjasto Wellamon ollessa auki joka kuukauden
ensimmäisenä lauantaina kello 1500-1700.
Hallituksen jäsen Mika Muhli on myös
suunnitellut merenkulkijoiden nostalgiatapaamista tälle kesälle. Jos tämä toteutuu,
ilmoitetaan siitä muun muassa MEPAn nettisivuilla ja Uutissähkeessä.
Hannu Hillo, Pirkko Riimala ja Tuure A. Korhonen
SLHY:n hallituksen jäsen
Mika Muhli suunnittelee
merenkulkijoiden nostalgiatapaamista alkusyksylle
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
13
Matti Pietikäinen och Hannu Hillo firar föreningens jubileumsdag
Finlands Skeppshistoriska
förening (SLHY) fyllde 25 år
Föreningen firade sitt jubileum
i samband med årsmötet. Styrelsen och medlemskåren besitter
en väldig mängd kunskap om
Finlands sjöfart och dess historia. Också andra föreningar,
rederier och museer är med i
verksamheten.
14
Vapaavahti
Frivakt
Hannu Hillo fungerar som ordförande för
SLHY. I jubileet deltog också en skara sjöfartshistoriskt bevandrade, av vilka många
varit med sedan föreningen grundades år
1985. Framlidne Erkki Riimala hade under den första tiden och också senare en
betydande roll, föreningen reserverade hedersmedlemskapet för honom. Som den
anspråkslösa man Riimala var, ville han
ändå förbli som en man i ledet. Hans maka
Pirkko Riimala har också verkat aktivt för
föreningen och utnämndes till hedersmedlem nummer tre. Bengt Sjöström är hedersmedlem nummer två.
Föreningens första kontor var ett rum på
ett tjugotal kvadratmeter på Flemingsgatan
12. Senare fick man på samma gata något
större utrymmen på 30 - 40 kvadratmeter.
Ända från början har medlemmarna haft ett
bibliotek och en läsesal. Kontoret på Flemingsgatan kallades Messi. År 2008 flyttade
föreningen till sina nuvarande, synnerligen
ändamålsenliga utrymmen på Vellamogatan. Bibliotekets läsesal döptes om till Wellamo. Föreningen har ungefär etthundra
hyllmeter böcker, tidningar och annat maritimt material.
Tidningsarbete och
rederiverksamhet
Föreningens tidskrift, Laiva, såg dagens
ljus våren 2001, och har sedan dess utkommit fyra gånger i året. I början var den
svartvit, med undantag för pärmen, nu har
man också sidor i färg. Raimo Wirrankoski
fungerar som chefredaktör, han sköter också
föreningens sekreteraruppgifter och ekono2 / 2010
mi. Tidskriften Laivas popularitet har vuxit
också bland yrkessjöfarare. SSB:s tidningsservice håller sig med några exemplar, men
säkrast får man den högklassiga tidskriften
om man blir medlem i föreningen.
Verksamheten skulle också behöva flera
ungdomar, anser Wirrankoski. Antalet
medlemmar är nu ca 900. Bland dem finns
många personer som gör en värdefull insats
då de samlar uppgifter om vattentrafikens
och skeppsbyggandets historia.
- Vi blir alla äldre, och det skulle vara viktigt att föra traditionerna vidare, konstaterar
Raimo Wirrankoski.
Föreningen har för avsikt att förnya sina
Internet-sidor i år. Det skulle vara en lämplig uppgift för någon ung aktiv medlem.
SLHY är en av grundarna av föreningen
för hamnisbrytaren Turso, och äger en fjärdedel av fartyget. Andra medlemmar är
minister Aatos Erkko, STX Finland och
Suomen Höyrypuriseura ry. Den ångdrivna
s/s Turso byggdes på Wärtsiläs varv i Helsingfors år 1944 och överläts som en del av
krigsskadeståndet till Sovjetunionen. Efter
olika förvecklingar återbördades fartyget till
Finland och restaurerades år 2005. Frivakt
kommer senare att berätta mera om Turso.
SLHY mår bra, tackvare sina mycket flitiga aktiva medlemmars talkoarbete. Föreningen samarbetar med många olika in-
2 / 2010
stanser. Nya medlemmar är naturligtvis
synnerligen välkomna. Bäst kan man bekanta sig med verksamheten då maritimbiblioteket Wellamo är öppet, den första lördagen
varje månad kl. 15.00 -17.00. Styrelsemedlemmen Mika Muhli har också planerat en
nostalgiträff för sjöfarare under sommaren.
Om den förverkligas, informerar vi närmare
på SSB:s sajt och i Nyhetstelegrammet.
Mika Muhli, styrelsemedlem i SLHY, planerar en
nostalgiträff för sjöfarare i början av hösten
Frivakt
Vapaavahti
15
Silja Europan
työhyvinvointikurssi
ARJESSA KUNTOON
onnistui hienosti
Vuoden verran kestänyt ohjelma saatiin päätökseen keväällä.
Mukana oli kahdessa ryhmässä viitisenkymmentä merenkulkijaa.
Kaikki olivat tyytyväisiä tuloksiin.
Kurssi alkoi viime vuoden keväänä kaksipäiväisellä aloitustapahtumalla kuntoutuskeskus Petreassa Turussa. Vuoden mittaan
oli treffipäiviä, jolloin annettiin kurssilaisille
tukea ja seurattiin omatoimisella jaksolla
tapahtunutta kehitystä. Hankkeen kehitystyössä olivat MEPAn ja Petrean ohella ylilääkäri Heikki Saarni Työterveyslaitokselta
ja Ulla Häkkinen Tallink-Siljalta.
Ohjelmassa paneuduttiin merenkulkijoille tärkeisiin hyvinvoinnin kulmakiviin;
ravinto, liikunta, uni, rentoutus, alkoholi ja
tupakka. Tarkoitus oli edetä pienin askelin
ja innostaa laivaväkeä itse löytämään motivaatio. Tässä onnistuttiin hyvin.
16
Vapaavahti
Frivakt
Aluksi kartoitettiin lähtötilanne testeillä
ja kyselyllä. Ohjelma onnistuttiin laatimaan
innostavaksi ja vaihtelevaksi. Petreassa harjoiteltiin erilaisia liikuntamuotoja sauvakävelystä allasjumppaan, joka saikin suuren
suosion. Luennoilla selvitettiin liikunnan ja
ravinnon osuutta painonhallinnassa.
Tulokset olivat loistavia
Työryhmä pyrki ottamaan laivatyön erikoispiirteet, kuten vuorotyön huomioon.
Laivasairaanhoitajat kannustivat ja tukivat
kurssilaisia. Omatoimisten jaksojen aikana
merenkulkijoiden paino laski ja liikunta lisääntyi. Rasvan, suolan, sokerin ja alkoholin
käyttö puolestaan väheni.
Tunnelma oli korkealla, kun Silja Europan merenkulkijat tulivat viettämään viimeistä ryhmäpäivää Petreaan. Muutokset
kurssilaisten kaventuneissa olemuksissa
olivat silmiinpistäviä. Ihmiset olivat tyytyväisiä, he olivat onnistuneet hyvin ja motivaatio oli korkealla. Nyt ei pidä jäädä yksin,
vaan on osattava ylläpitää hyvää yhteishenkeä ja saavutettuja tuloksia.
Silja Europan merenkulkijat laittoivat
itsensä peliin ja peli meni hienosti. Arjessa
Kuntoon -ohjelma oli taatusti yksi parhaiten onnistuneista merenkulkijoiden hyvinvointihankkeista.
2 / 2010
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
17
Silja Europas arbetshälsokurs
VARDAGSMOTION
lyckades fint
Programmet som pågått ett år
kunde avslutas under våren. Ett
femtiotal sjöfarare indelade i två
grupper deltog. Alla var nöjda
med resultaten.
Kursen började under våren senaste år med
ett inledande tvådagarsevenemang på rehabiliteringscentralen Petrea i Åbo. Under årets
lopp arrangerades träffar, där kursdeltagarna
fick stöd och man följde upp utvecklingen
som skett under perioderna under egen ledning. I projektets utvecklingsarbete deltog
förutom SSB och Petrea överläkare Heikki
Saarni från Arbetshälsoinstitutet och Ulla
Häkkinen från Tallink-Silja.
18
Vapaavahti
Frivakt
Programmet tog upp viktiga hörnstenar
för sjöfararnas välbefinnande: kostvanor,
motion, sömn, avkoppling, alkohol och tobak. Avsikten var att gå fram med små steg
och uppmuntra sjöfolket att hitta sin egen
motivation. Här lyckades man väl.
I början kartlade man utgångsläget med
tester och en enkät. Man lyckades lägga upp
ett uppmuntrande och omväxlande program. På Petrea övade man olika motionsformer, från stavgång till vattenjympa, som
blev mycket populär. Under föreläsningarna
klargjorde man kostvanornas och motionens betydelse för att hålla vikten.
Strålande resultat
Arbetsgruppen strävade till att beakta sjöarbetets särdrag, till exempel skiftesarbetet.
Fartygets sjukvårdare uppmuntrade och
stödde kursdeltagarna. Under perioderna
under egen ledning sjönk sjöfararnas vikt
och motionen ökade. Däremot minskade
användningen av fett, salt, socker och alkohol.
Stämningen var hög då Silja Europas
sjöfarare kom till den sista gruppträffen på
Petrea. Ändringarna var uppenbara, i form
av kursdeltagarnas slankare gestalter. Människorna var nöjda, de hade lyckats väl och
motivationen var hög. Nu gäller det att inte
bli ensam, utan att upprätthålla den goda
lagandan och de uppnådda resultaten.
Silja Europas sjöfarare satsade högt, och
spelet gick fint. Programmet Vardagsmotion
är garanterat ett av de arbetshälsoprojekt för
sjöfarare som lyckats bäst.
2 / 2010
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
19
Reino Verosaari Sevillassa, Espanjassa valvontatöissä 1970 -luvulla. Kuvan otti ms Patrician radiosähköttäjä Timo Sylvänne.
20
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Reino Verosaari tuntee
laivakoneet
Langh Ship Oy:n tekninen tarkastaja
on toiminut merenkulkualalla pian
viisi vuosikymmentä. Kokemusta on
konttoreista, laivoista ja telakoilta.
Verosaari on aina tullut hyvin toimeen merenkulkijoiden kanssa ja on pidetyn miehen
maineessa. Aikoinaan saatettiin laivoissa
hieman pelätäkin tiukkoja konetarkastajia,
kuten tarinat kertovat vaikka amerikkalaisesta James Kilroysta. Toisaalta oman varustamon tarkastajalle saattoi aina soittaa,
kun tuli kova hätä.
- Näin kävi esimerkiksi silloin, kun mt
Tebonian kampiakseli katkesi keskellä yötä
ja tietysti viikonloppuna, Reino Verosaari
muistelee.
Vapaavahti tapasi Verosaaren, kun odoteltiin ms Ailaa Vuosaaren satamaan. Ailan
päällikkö Ulf-Johan ”Uffe” Engholm oli
joutunut soittamaan Reinolle, kun laivan
lankonki oli rikkoontunut. Tallinnan satamassa oli ylinopeudella höyrynnyt risteilyalus imenyt Ailan nelisen metriä irti kaijasta
ja lankonki putosi laiturilta.
Ennen Langhin pestiä Verosaarella oli jo
monipuolinen työura takana.
- Aloitin messikallena Suomen Tankkilaiva Oy:n Wipusessa 1962. Seuraava jobi oli
Wilkessä, Reino Verosaari kertoo.
Wilke oli Turussa rakennettu 13.500
dwt:n rahtialus, johon Verosaari meni messikalleksi ja päätyi oppilaan jobin kautta
moottorimieheksi reilun kahden vuoden
törnin aikana. Hän seilasi ennen kouluja
vielä Wirakelissa ja hankki verstaspraktiikkaa Wärtsilän Hietalahden telakalla.
Virta vie varustamopuolelle
Koulujen jälkeen mies seilasi kirjat ulos ahvenanmaalaisissa pienvarustamoissa ja Finnlinesilla josta jäi maihin Valmetin telakalle
Katajanokalla ja muutti työpaikan mukana
2 / 2010
Vuosaareen. Monet muistavat Valmetin telakan
vieläkin lukuisista lakoistaan. Niitä oli pahimmillaan joka viikko. Verosaarta alituiset työtaistelut
harmittivat.
- Uudisrakennus Tebostar oli tuolloin luovutuskunnossa ja otin
yhteyttä aluksen hoitovarustamoon Henry
Nielseniin. Siellä oli Kallion Ykä ajanut
pahan kolarin, Verosaari kertoo.
Työpaikka vaihtui vuoden 1975 alussa.
Nielsenille ja asiakasvarustamoille oli valmistumassa Espanjassa viidentoista irtolastialuksen sarja. Reino lähti valvojaksi Sevillaan. Paavo Elomaan jälkeen päävalvojaksi
tuli Ali Sundell, Osku Hämäläinen oli
toinen konepuolen valvoja.
Reino Verosaari muistelee, kuinka monet
laivat nimettiin tuulten mukaan. Matai oli
ensimmäinen hänen valvomansa laiva. Nan
Fung ei ehtinyt liittyä Nielsenin laivastoon,
vaan meni suoraan Ilmari Tuulelle. Nielsenin tonnisto oli tuolloin melko suuri, kun
Raumalta valmistui Paola ja Saksasta Taifun.
- Taifun -tankkeri pahensi asiakasvarustamo Pulpshipin taloutta ja se ajautui vaikeuksiin joutuen luopumaan aluksistaan,
Verosaari muistelee.
Matai ja Forano päätyivät Finnlinesin
hoitoon, Taifun jäi Meltemiksi muutettuna
Nielsenille, samoin Caldereta.
Nielsenillä oli jopa 900
merenkulkijaa
1970 -luvun loppu oli vielä suomalaisen
cross trade -liikenteen kulta-aikaa. Eksoottiset linjat ja pitkät satama-ajat houkuttelivat väkeä töihin ja maailmaa kiertämään.
Keihäsmatkojen konkurssin jälkeen kohtuuhintaiset kaukomatkat olivat kiven alla.
Nielsenin bulkkereissa oli talouspuolella
paljon opiskelijoitakin.
- Altanossa oli lähtiessä yhdeksän naista
miehistössä. Nielsenille naiset olivat aina
tervetulleita, Verosaari kertoo.
Väkeä oli saatavilla, mutta konepuolella kakkosen jobia kysellyt saattoi toisinaan
löytää itsensä ciiffin hytistä, kun pääsi laivaan. Tyypillistä oli, että yhdessä bulkkerissa
heitettiin puolen vuoden törni. Loman jälkeen mentiin seuraavaan.
Vuonna 1977 Reino Verosaari lähti viimeisenä valmistuneen Puhoksen matkaan.
Sen jälkeen hän ei ole ollut mönsträttynä
laivan päällä. Hän palasi vielä Espanjaan
hakemaan muuttokuorman autoineen ja
siirtyi sitten Henry Nielsenin konttoriin.
Matkapäiviä tuli senkin jälkeen riittävästi.
Hakurahdissa olleet bulkkerit olivat haasteellisia hoidettavia. Rotterdamissa oli laivamuonitusliike Kopcken tiloissa eräänlainen
Nielsenin keskusvarasto.
Verosaaren mukaan Sevilla-laivat olivat
melko mutkattomia aluksia. Pääkoneet olivat espanjalaisella lisenssillä valmistettuja
Sulzerin RND 68 -moottoreita, apukoneet
tulivat Wärtsilältä. Luukut olivat MacGregorin vaijeri- tai kettinkivetoisia ponttooneita. Hän vastasi Nielsenin aikoina myös
monien muiden laivojen tekniikasta.
- Suomen Petroolin alukset, Tebonia, Tebostar sekä Tebo Olympia ja tämän sisaralus
Shelltrans olivat minulla, Verosaari laskee.
Asiakasvarustamot alkoivat luopua Sevilla
-laivoista eri syistä, tai kun poistot verotuksessa oli käytetty. Aina myynnit eivät sujuneet mutkitta.
- Starckjohannin Peteristä käytiin kauppaa intialaisten kanssa. Varustamo lähetti jo
konemestarin oppiin ja vähän valvomaan.
Rahat kuitenkin loppuivat, ja mies jouduttiin lennättämään Intiaan Nielsenin kustannuksella, Verosaari naureskelee.
Nielsenillä oli tuolloin myös oma liikelentokone. Se oli paljon sale&purchase
-osaston käytössä ja sitä vuokrattiin charterlennoille. Falcon 10 -konetta lensi myös
johtaja Berndt Aminoff, joka sai surmansa
lento-onnettomuudessa.
Frivakt
Vapaavahti
21
Nielseniltä Nesteelle
Nielseniä pidettiin Suomen parhaimpana
varustamona. Reino Verosaarikin myöntää,
että olisi varmaan ollut siellä eläkeikään
asti, jos toiminta ei olisi hiipunut. Suosiosta
kertovat Nielsen Nostalgia -risteilyt, joilla
kummallakin on käynyt parisataa ihmistä.
Bulkkereiden käytyä vähiin Verosaarella
riitti vielä työmaata uuden Solanon, Kotka
Lilyn, Kotka Rosen ja Tuulian hoidossa. Varustamo sai hetkeksi pientä piristystä, kun
Valmetin telakka veti takaisin norjalaisen
konkurssiin menneen varustamon 150.000
-tonniset tankkerit. Niissä oli ongelmia yllin kyllin. Jostakin laivasta olivat norjalaiset
heittäneet suutuspäissään ohjekirjatkin mereen.
1980 -luvun lopulla tonnistoon tuli vielä
Aries -niminen panamax-bulkkeri, mutta
selvää oli, että legendaarisen varustamon
loppu oli lähellä. Reino Verosaari hakeutui
hyvissä ajoin Nesteelle, missä aloitti 1991.
- Varustamon kulttuuri oli erilaista, mutta
muutaman vuoden kuluttua yhteistyö sujui
hienosti, hän muistelee.
Nesteellä Verosaari hoiti raakaöljylaivoja
sekä Nestefoxia ja Nestegasia. Hän muistelee hienoja Raumalla rakennettuja Terviä ja
Palvaa, joihin oli panostettu. Vuonna 1985
rakennetut 47.000 -tonniset laivat ovat nyt
Pakistanissa romutettavina.
Nesteeltä hän muistaa vielä käytettynä ostetun Temperan, vanhan Masteran sekä Turussa rakennetut 90.000 -tonniset Futuran
ja Naturan.
Uusi vuosituhat, uusi
varustamo
Vuonna 1999 Reino sai puhelun Hans
Langhilta, joka tarvitsi huippuosaajaa traagisesti menehtyneen konetarkastajan tilalle.
Hän otti paikan parin päivän harkinnan
jälkeen ja totesi nopeasti tulleensa dynaamiseen ja kehittyvään varustamoon.
- Täällä asiat hoidetaan suoraviivaisesti,
eikä ole mitään näennäisbyrokratiaa, Reino
toteaa tyytyväisenä.
Verosaari pitää myös tyylistä, jossa koko
perhe osallistuu aktiivisesti toimintaan.
Hän näkee yhtymäkohtia neljäsataa vuotta
saman suvun hallussa olleeseen Sietaksen
telakkaan, joka on tehnyt Langh Shipille
useita uudisrakennuksia. Verosaari oli itse
telakalla valvomassa Ailaa ja Lindaa.
- Kaukoidän polkuhinnat ovat pistäneet
Sietaksenkin ahtaalle, Verosaari murehtii
perinteikkään telakan tulevaisuutta.
11.000 tonnin ms Aila on kiinnittymässä
22
Vapaavahti
Frivakt
laituriin kymmenen miehen voimin, kun
Verosaari muistelee ensimmäistä laivaansa.
- Wilke rahtasi vain pari tuhatta tonnia
enemmän, ja meitä oli siinä 37 miestä, hän
naurahtaa.
Mukavuuslippulaivoista löytyy vielä suuria miehistöjä, mutta suomalaiset kilpailevat
tehokkuudella. Konepäällystöpula tuntuu
tosin meilläkin. Langh Ship on onnistunut
rekrytoimaan Virosta konemestareita. Verosaari ei juuri puutu miehitysasioihin.
- Kun ollaan nostamassa koneykköstä ciiffiksi, saatamme keskustella, hän toteaa.
Tietoa on kertynyt pitkän
uran aikana
Kokeneet konetarkastajat ovat yleensä käveleviä tietopankkeja. ”Usein korvaamattomia”, totesi entinen Langhilla seilannut
päällikkö Timo Nenonen. Reino Verosaari
kuuluu epäilemättä tähän kastiin, vaikka tekeekin työtään nöyränä ja vaatimattomana.
Hän kertoo ammentaneensa oppia myös
kollegoiltaan.
- 70 -luvulla meillä oli kerran vuodessa konetarkastajatapaamisia. Sinne tulivat
ainakin Effoan, Nielsenin, Finnlinesin ja
Boren tarkastajat, ahvenanmaalaisetkin oli
kutsuttu, Verosaari muistelee.
Monet maineikkaat miehet ovat jo edesmenneitä; Söderström, Semberg, Tukiainen, Wickström. Valmetin telakalla hän
tarkkaili myös Finnlinesin pitkäaikaista uudisrakennusvalvojaa Matti Hakalaa, joka
tuolloin valvoi Finnpine -sarjaa.
Vuorovaikutuksesta oli hyötyä myös korjaustelakkatoiminnassa, joka on yksi teknisen tarkastajan päävastuualueita. Telakoinnit ovat vieneet Verosaarta muun muassa
Singaporeen, Välimerelle, Saksaan, Tanskaan.
- Singaporen telakat taisivat olla parhaat
kokemani. Hampurin Blohm&Voss ja Fredericia Tanskassa olivat myös tehokkaita,
mutta kalliita, Verosaari pohtii.
Hän on luvannut olla töissä vielä tämän
vuoden loppuun asti vanhempana konetarkastajana. Seuraajalla Anders Söderblomillakin on jo varsin vankka kokemus joten
Langhin laivat voivat luottaa teknisen puolen toimintaan.
2 / 2010
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
23
24
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Reino Verosaari känner
fartygsmaskinerna
Langh Ships tekniska inspektör
har snart verkat femtio år i
sjöfartsbranschen. Han har
erfarenhet av kontor, fartyg och
skeppsvarv.
Verosaari har alltid kommit bra överens
med sjöfararna och har ett rykte som en omtyckt man. I tiden kunde man vara litet rädd
för stränga maskininspektörer, liksom det
berättas till exempel om den amerikanske
James Kilroy. Å andra sidan kunde man
alltid ringa till det egna rederiets inspektör
då nöden var som störst.
Så gick det till bland annat då mt Tebonias kamaxel gick av mitt i natten och naturligtvis under ett veckoslut, minns Reino
Verosaari
Frivakt träffade Verosaari, medan vi väntade m/s Aila till hamnen i Nordsjö. Ailas
befälhavare Ulf-Johan ”Uffe” Engholm
hade varit tvungen att ringa till Reino då
fartygets landgång hade skadats. I hamnen i
Tallinn hade ett kryssningsfartyg, som överskred tillåten hastighet, dragit ut Aila fyra
meter från kajen så att landgången föll ned.
Före anställningen på Langh hade Verosaari redan en mångsidig arbetskarriär bakom sig.
Jag började som mässkalle på Finska
Tankfartyg Ab:s Wipunen år 1962. Följande hyra var på Wilke, berättar Verosaari.
Wilke var ett fraktfartyg om 13 500 dwt,
byggt i Åbo. Verosaari började som mässkalle där, blev senare elev och så motorman
under en drygt två år lång törn. Före skolorna seglade han ännu med Wirakel och
skaffade verkstadspraktik på Wärtsiläs varv
i Sandviken.
2 / 2010
Strömmen för mot rederierna
Efter skolorna seglade han på åländska
mindre rederier och Finnlines innan han
gick iland för att börja på Valmets varv på
Skatudden. Med varvet flyttade han till
Nordsjö. Mången minns ännu Valmets varv
för de många strejkerna. Som värst inträffade de varje vecka. Verosaari var förargad
över de ständiga arbetskonflikterna.
Nybygget Tebostar var just färdigt att
överlåtas och jag tog kontakt med Henry
Nielsens rederi. Där hade Ykä Kallio kört
en vådlig kollision, berättar Verosaari
I början av år 1975 bytte han arbetsplats.
I Spanien höll en serie om femton lastfartyg
på att byggas för Nielsen och dess ägarrederier. Reino åkte som övervakare till Sevilla.
Efter huvudövervakaren Paavo Elomaa
kom Ali Sundell, Osku Hämäläinen var
den andra övervakaren på maskinsidan.
Reino Verosaari minns hur många fartyg
gavs namn efter vindar. Matai var det första
fartyg han övervakade. Nan Fung hann inte
med i Nielsens flotta, den gick direkt till Ilmari Tuuli. Nielsens tonnage var vid den tiden rätt stort, då Paola hade byggts i Raumo
och Taifun i Tyskland.
Tankern Taifun försvagade ägarrederiet
Pulpships ekonomi och det råkade i svårigheter som ledde till avyttring av fartygen,
minns Verosaari.
Matai och Forano kom att opereras av
Finnlines, Taifun blev som Meltemi hos
Nielsen, likaså Caldereta.
Upp till 900 sjöfarare hos
Nielsen
Slutet av 1970-talet var ännu en guldålder
för den finländska trampsjöfarten. Exotiska
linjer och långa liggtider i hamn lockade folk att jobba och se världen. Efter att
Keihäsmatkat gått i konkurs var de svårt att
hitta resor till fjärran länder till rimligt pris.
På Nielsens bulkfartyg jobbade många studerande på ekonomisidan.
Då Altano gick ut var nio besättningsmän
kvinnor. På Nielsen var kvinnorna alltid välkomna, berättar Verosaari.
Arbetskraft fanns nog, men på maskinsidan kunde den som sökt jobb som andre
maskinmästare en dag sitta i maskinchefens
hytt, då han en gång kommit ombord. På
bulkfartygen var det typiskt att man jobbade i törnar om ett halvt år. Efter ledigheten
gick man till följande.
År 1977 gick Reino Verosaari ut med Puhos, den senaste somt blivit färdig. Efter det
har han inte mönstrat på. Han återvände
ännu till Spanien för att med bil avhämta
flyttlasset och flyttade sedan till Henry Nielsens kontor. Också efter det blev resdagarna
tillräckligt många. Att ansvara för bulkfartygen som gick i trampfart var en utmaning.
Frivakt
Vapaavahti
25
I Rotterdam hade Nielsen ett slags centrallager i provianteringsfirman Kopckes utrymmen.
Enligt Verosaari var fartygen byggda i
Sevilla rätt så okomplicerade fartyg. Huvudmaskinerna var Sulzer RND 68-motorer tillverkade på spansk licens, hjälpmaskinerna kom från Wärtsilä. MacGregors
lastluckor fungerade med vajer eller kätting.
Under tiden på Nielsen ansvarade han också
för tekniken på många andra fartyg.
Finska Petroleums fartyg Tebonia, Tebostar och Tebo Olympia och dess systerfartyg
Shelltrans var på mitt ansvar, räknar Verosaari upp.
Ägarrederierna började avyttra Sevillafartygen av olika orsaker, eller då avskrivningarna i beskattningen var gjorda. Försäljningarna löpte inte alltid utan problem.
Starckjohann förhandlade med indierna
om Peter. Rederiet skickade redan maskinmästaren i lära och för att litet övervaka.
Pengarna tog slut, och man fick skicka mannen tillbaks till Indien på Nielsens bekostnad, skrattar Verosaari.
Nielsen hade på den tiden också ett eget
flygplan för affärsresor. Den var ofta i sale
& purchase-avdelningens bruk och hyrdes
för charterresor. Med Falcon 10-planet flög
också direktören Berndt Aminoff som omkom i en flygolycka.
Från Nielsen till Neste
Nielsen betraktades som ett av Finlands
bästa rederier. Reino Verosaari medger att
han säkert skulle ha varit där ända till pensionsåldern, om inte verksamheten skulle ha
tynat bort. Nielsens Nostalgi-kryssningar,
som vid två tillfällen dragit ett par hundra
personer, vittnar om populariteten.
Då bulkfartygen blivit färre, räckte ännu
jobbet till för Verosaari med att övervaka
nya Solano, Kotka Lily, Kotka Rose och
Tuulia. Rederiet upplevde för en kort tid
en liten uppgång då Valmets varv hade
byggt flera tankfartyg om 150 000 ton åt
ett norskt rederi som gick i konkurs. Problemen med dem var otaliga. Bland annat
hade norrmännen i ilskan kastat instruktionsböckerna i sjön från något av fartygen.
I slutet av 1980-talet utökades tonnaget
med panamax-bulkfartyget Aries, men det
stod klart att det legendariska rederiet stod
inför slutet. Reino Verosaari sökte sig i god
tid till Neste där han började 1991.
På rederiet rådde en annan kultur, men
efter några år löpte samarbetet fint, minns
han.
På Neste ansvarade Verosaari för råoljefartyg och för Nestefox och Nestegas. Han
26
Vapaavahti
Frivakt
minns de påkostade Tervi och Palva som
byggdes i Raumo. De år 1985 byggda fartygen om 47 000 ton är nu i Pakistan för
upphuggning.
Från Neste minns han ännu Tempera,
som köptes som begagnad, gamla Mastera
och Futura och Natura om 90 000 ton, byggda i Åbo.
med bemanningsfrågor.
Om man lyfter en förste maskinmästare
till maskinchef, kan det nog bli diskussion,
säger han.
Nytt årtusende, nytt rederi
Erfarna maskininspektörer är i allmänhet vandrande informationsbanker. ”Ofta
oersättliga”, konstaterade Timo Nenonen,
tidigare befälhavare hos Langh. Reino Verosaari hör otvivelaktigt till det här kastet,
trots att han sköter sitt jobb ödmjuk och
anspråkslös. Han berättar att han fått lärdomar också av sina kolleger.
På 70-talet hade vi en gång i året en
träff för maskininspektörer. Dit kom inspektörerna åtminstone från FÅA, Nielsen,
Finnlines och Bore, ålänningarna var också
inbjudna, minns Verosaari.
Av de namnkunniga männen har många
redan gått bort; Söderström, Semberg,
Tukiainen, Wickström. På Valmets varv
följde han också med Matti Hakala, som
var Finnlines mångårige övervakare av nybyggen och då övervakade Finnpine-serien.
Av den växelverkan har man också haft
nytta vid reparationsverksamheten på varven, ett av den tekniska inspektörens huvudsakliga ansvarsområden.
Varven i Singapore var nog de bästa jag
sett. Blohm & Voss i Hamburg och Fredericia i Danmark var också effektiva, men dyra,
funderar Verosaari.
Han har lovat jobba ännu till slutet av året
som äldre maskininspektör. Efterföljaren
Anders Söderholm har redan en gedigen
erfarenhet, så Langhs fartyg kan lita på att
den tekniska sidan fungerar.
År 1999 blev Reino uppringd av Hans
Langh, som behövde en verkligt sakkunnig,
då den tidigare maskininspektören tragiskt
omkommit. Efter ett par dagars betänketid
tog han emot jobbet och kunde snabbt konstatera att han kommit till ett dynamiskt
rederi i utveckling.
Här sköter man saker rakt på sak utan
onödig byråkrati, konstaterar Reino förnöjd.
Verosaari tycker också om stilen, där hela
familjen aktivt deltar i verksamheten. Han
ser likheter med Sietas varv, som varit i
samma släkts ägo i fyrahundra år, och som
gjort flera av Langh Ships nybyggen. Verosaari var själv på plats för att övervaka Aila
och Linda.
Också Sietas är i svårigheter, då man i
Fjärran östern dumpar prisen, säger Verosaari som är bekymrad över det gamla varvets framtid.
Tio mannar håller på att förtöja m/s Aila
om 11 000 ton, då Verosaari minns sitt första fartyg.
Wilke tog bara ett par tusen ton mera,
och vi behövde då 37 män, skrattar han.
På bekvämlighetsflaggsfartygen har man
ännu stora besättningar, men finländarna
tävlar med effektivitet. Bristen på maskinbefäl känns nog också av hos oss. Langh
Ship har lyckats rekrytera maskinmästare
från Estland. Verosaari befattar sig just inte
Under en lång karriär samlas
kunskap
Verosaaris bil var lastad med post och
andra försändelser från rederiet. M/s
Ailas befälhavare Ulf-Johan Engholm
hjälpte till.
2 / 2010
Reino Verosaari och maskinchef Jouko Ruohomäki i m/s Ailas maskinrum.
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
27
28
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Merenkulkijoiden retki
Bengtskärin majakalle
9.6.2010
MEPA ja Merimiesunionin Etelä-Suomen osasto järjestivät
retken Pohjoismaiden korkeimmalle majakalle. Bengtskär on
myös Suomen eteläisin asuttu paikka. Merenkulkijaryhmä
matkusti saarelle Hangon satamasta Marinelinesin
ms Summersea –aluksella.
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
29
Varustamon edustaja tuli pikkuautolla opastamaan bussimme Itäsatamaan, jossa miehistö oli jo päällikkö Jouko Tuomarmäen
johdolla ”stand by”. Köydet irrotettiin, ja
laivan kovaäänisistä kuultiin tietoja Hangon
satamasta ja lähisaarista. Merimiesporukan
lisäksi ei ollut muita matkustajia. Tämä oli
tilausristeily.
Maisemat olivat hienot ja keli oli ihanteellinen, pilvipoutaa ja tyyntä. Avomeren
auetessa pyydettiin lohisopalle. Tässä vaiheessa ei enää harmittanut, kun porukkaa
oli jäänyt viime hetkellä pois. Keitto oli nimittäin todella hyvää ja nyt sitä riitti kunnon santsauksiin. Loppumatka kirjoiteltiin
Bengtskär –postikortteja.
Laivamatka kesti noin puolitoista tuntia.
Kamerat kaivettiin esiin, kun jylhä majakka
alkoi lähestyä. Laivan keula ajettiin kiinni
rantakallioon ja lankonki johti pakalta maihin. Onneksi sää oli hyvä eikä ongelmia tai
vaaratilanteita tullut. Bengtskärin opas keräsi meidät yhteen ja kertoi saaren historiasta.
Majakka varoitti
vaarallisista vesistä
Bengtskärin ympäristössä kerrotaan olevan
noin sata hylkyä. Vuonna 1905 keisarillinen senaatti myönsi vihdoin varat majakan
rakentamiseen, valo sytytettiin ensi kertaa
19.12.1906. Saari on nähnyt myös sotatoimintaa kummankin maailmansodan aikana. Kenties parhaat vuodet sattuivat oppaan
mukaan sotien väliin. Majakanvartijat joutuivat miettimään suhtautumistaan pirtun
salakuljetukseen kieltolain aikana. Tuolloin
Bengtskärissä asui 32 ihmistä, joista 21 oli
lasta.
Vieläköhän syntyvyys on voimissaan, ky-
syi oppaalta Timo ”Temmy” Tuomela ja
sai aikaan naurunhörähdyksen.
Opas totesi yhden ”Bengtskär -lapsen”
syntyneen, kun kesätyöntekijät taannoin
löivät hynttyyt yhteen.
Saarella ei kasva puita, mutta luonto on
silti karuudessaan kaunista.
Katsokaa, mihin astutte, varoitti Birgitta
Germanov ms Nordlandialta.
Pitkin ruohikkoa oli haahkoja hautomassa pesiään niin maastoon mukautuneina,
että niitä oli vaikea havaita. Haahkat eivät
lainkaan pelänneet ihmisiä. Siellä ei ole
lemmikkieläimiä eikä käärmeitä. Kesäisin
saarella asuu vakituisesti neljästä seitsemään
työntekijää. Turisteja käy noin 13.000. Talvella käyvät huoltotöitä tekemässä majakan
hoitajat Paula ja Per Wilson.
Huipulle vie 252 askelmaa
Torni on 52 metriä korkea merenpinnasta
mitattuna. Useimmat meistä kapusivat ylös
asti. Näkymät olivat huikeat, koska ilma oli
selkeä. Rakennuksessa oli sota-ajasta kertova
näyttely, kappeli, museo ja kahvila. Majoitustilaa löytyy 24 henkilölle.
On tämä vähän muuttunut siistimmäksi,
totesi hankolainen Riitta Uusitupa, porukkamme ainoa aikaisemmin saarella käynyt.
Ulkona oli sauna, henkilökunnan rakennuksia sekä bunkkeri, jonne kahvilasta annettiin lainaksi taskulamput. Silti moni tuli
ulos kuhmu päässä, oviaukot eri tilojen välillä olivat ahtaita.
Paikka on erittäin kiinnostava, hehkutti
Pauli Salonen ms Finnmaidilta.
Salonen on asunut lapsuutensa Suomenlinnassa, mikä sai hänet aikoinaan lähtemään merille. Bengtskärin retkestä hän
innostui heti, kun luki asiasta Unionin
lehdestä. Kummallakin saarella on värikäs
historia. Suomenlinnan kovimmat taistelut
käytiin Suomen sodissa 1808-1809, Bengtskärissä sodittiin verisesti vuonna 1941, kun
Neuvostoliitto teki yllätyshyökkäyksen saarella.
Nuoret suomalaissotilaat puolustautuivat
apuvoimia odotellessa. Tykistö ampui hyökkääjiä laivoilta ja lähisaarilta. Myös muutama suomalaishävittäjä tulitti tunkeutujia.
Ammukset olivat lopussa kun apujoukot
pääsivät rantautumaan. Puna-armeijan satapäinen osasto eliminoitiin viimeiseen mieheen, 28 haavoittunutta jäi vangiksi.
Aika kului nopeasti
Ms Summersean sumutorvi törähti ja väki
alkoi kerääntyä laivalle. Päällikkö Tuomarmäen mukaan tyynellä ja aurinkoisella helteellä on välillä vaikea saada houkuteltua
ihmisiä paluumatkalle. Laivaväki laski porukkamme pariin kertaan, ettei vaan kukaan jäisi ”ahteriin”. Kuvia räpsittiin vielä
kiivaaseen tahtiin, kun laiva kiersi majakan
paraatipuolen. Kaikki olivat työssään katselleet majakkaa kauempaa omien laivojensa
kansilta.
Paluumatka sujui leppoisasti kun kokemuksia kerrattiin. Mukava yllätys oli, kun
laivaporukka oli grillannut makkaraa ahteritäkillä. Pilvipoudasta huolimatta useimmat
olivat saaneet väriä kasvoihinsa. Kaikkien
mielestä matka oli onnistunut ja tunnelma
oli loistava. Ajoneuvo vaihtui ja katsoimme vielä Hangon kauniit villat ja kasinon.
Karjaan kahvitauolla tavattiin merimiesmotoristeja Eckeröltä ja Håkansilta. He matkasivat Siuntioon, me saavuimme Helsinkiin
vähän seitsemän jälkeen. Kiitos kaikille mukavasta matkaseurasta.
Arvi Vänskä tähystää
konekivääripesäkkeen
tuliaukosta.
Bunkkerin sisäänmeno
30
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Tornin huipulta on hulppeat näkymät
2 / 2010
Summersean kippari Jouko Tuomarmäki
on nuorena seilannut Finnlinesillä ja
Nesteellä
Frivakt
Vapaavahti
31
Sjöfararnas utflykt till
Bengtskärs fyr 9.6.2010
SSB och Sjömans-Unionens avdelning för södra Finland ordnade en utflykt till
den högsta fyren i Norden. Bengtskär är också den sydligaste bebodda platsen i
Finland. Sjöfarargruppen reste till ön från hamnen i Hangö med Marinelines
m/s Summersea.
Rederiets representanter kom med bil för
att vägleda vår buss till Östra hamnen, där
besättningen väntade under befälhavaren
Jouko Tuomarmäkis ledning. Trossarna
lossades, och från högtalaren hörde vi information om Hangö hamn och de närmaste
öarna. Utöver sjöfararna var inga andra passagerare med, det här var en beställd kryssning.
Vyerna var fina och vädret idealiskt, uppehåll och vindstilla. Då vi kommit ut på
öppet hav bjöds vi på soppa på lax. I det här
skedet harmade det inte längre att så många
annullerat i sista stund. Soppan var nämligen verkligen god, och nu räckte den till
för ännu en duktig portion. Under resten
av färden skrev man vykort att postas från
Bengtskär.
Båtfärden tog ungefär en och en halv
timme. Då vi kom närmare den mäktiga
fyren började man gräva fram kamerorna.
Båtens för vändes in mot strandklippan
och landgången ledde från däcket till land.
Lyckligtvis var det bra väder, det uppstod
inga farliga situationer. Bengtskärs guide
samlade oss omkring sig och berättade om
öns historia.
Fyren varnade för farliga
vatten
Det berättas att det ligger ungefär etthundra vrak i vattnen kring Bengtskärs fyr. År
1905 beviljade den kejserliga senaten äntligen medel för att bygga fyren, ljuset tändes
första gången den 19.12.1906. Ön har varit
krigsskådeplats under de två världskrigen.
Enligt guiden inföll de bästa åren troligen
mellan krigen. Fyrvaktarna var tvungna att
fundera över sin inställning till spritsmugg-
32
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Katja Gräsbeck och Temmy på öns
sydliga udde.
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
33
På Bengtskär steg vi i land från fören.
34
Vapaavahti
Frivakt
Ön var intressant för Pauli Salonen från
m/s Finnmaid, då han har bott på Sveaborg som ung.
2 / 2010
lingen under förbudslagens år. Då bodde 32
personer på Bengtskär, av dem 21 barn.
Är nativiteten ännu lika hög, frågade
Timo ”Temmy” Tuomela av guiden, och
åstadkom en skrattsalva.
Guiden berättade att ett ”Bengtskärbarn”
hade fötts, efter att två sommarjobbare nyligen flyttat ihop.
Inga träd växer på ön, men naturen är
ändå vacker i sin karghet.
Se er för var ni stiger, varnade Birgitta
Germanov från m/s Nordlandia.
Bland grästuvorna låg ådor och ruvade i
sina bon, de smälte så väl in i terrängen att
man knappt fick syn på dem. Ejdrarna var
inte alls rädda för människor. Där finns varken keldjur eller ormar. Om sommaren är
mellan fyra och sju anställda fast bosatta på
ön. Den besöks av ca 13 000 turister. Under
vintern besöker fyrskötarna Paula och Per
Wilson ön för att göra underhållsarbeten.
Till tornet leder 252
trappsteg
Tornets höjd är 52 meter över havet. De
flesta av oss klättrade ända upp. Utsikten var
hisnande då vädret var klart. I byggnaden
finns en utställning som skildrar krigstiden,
ett kapell, museum och kafé. Inkvarteringsmöjligheter finns för 24 personer.
Nog har det blivit litet snyggare, konstaterade hangöbon Riitta Uusitupa, den enda
av oss som besökt ön tidigare.
Ute fanns en bastu, personalens byggnader och en bunker, för den fick vi låna ficklampor i kaféet. Ändå kom många ut med
en bula i huvudet, dörröppningarna mellan
olika utrymmen var låga.
Platsen är synnerligen intressant, sade
Pauli Salonen från m/s Finnmaid entusiastiskt.
Salonen har som barn bott på Sveaborg,
det fick honom i tiden att gå till sjöss.
Han blev genast intresserad av utfärden till
Bengtskär, då han läste om den i Unionens
tidning. Båda öarna har en brokig historia.
De hårdaste striderna på Sveaborg ägde rum
under Finska kriget åren 1808 - 1809. På
Bengtskär stod de blodigaste striderna år
1941, då Sovjetunionen överraskande angrep ön.
De unga finska soldaterna försvarade sig
i väntan på undsättning. Artilleriet gav eld
mot angriparna från fartyg och de närbelägna öarna. Också några finska stridsplan
deltog i striderna mot inkräktarna. Am-
munitionen var slut då hjälptrupperna steg
iland. Röda armens etthundra man starka
avdelning hade oskadliggjorts till sista man,
28 sårade togs som fångar.
Tiden gick snabbt
M/s Summerseas mistlur tutade och folk
började samlas ombord. Enligt befälhavaren
Tuomarmäki är det ibland svårt att locka
människorna ombord för returresan då vädret är lugnt och soligt. Besättningen räknade
vår grupp ett par gånger, för att ingen skulle
bli akterseglad. Ännu då båten rundade fyrens paradsida tog man ivrigt foton. Alla
hade sett fyren på långt håll från däcket ombord på de fartyg där man jobbar.
Returresan gick lättsamt i samspråk om
dagens erfarenheter. En trevlig överraskning
var att några hade grillat korv på akterdäck.
Trots molnigheten hade de flesta fått färg i
ansiktet. Alla tyckte att resan var lyckad och
stämningen var strålande. Vi bytte färdmedel och beundrade ännu de vackra villorna
och Hangö Casino. Under kaffepausen i Karis träffade vi sjömansmotorister från Eckerö och Håkans. De var på väg till Sjundeå,
vi var tillbaks i Helsingfors litet över sju. Ett
varmt tack till alla för trevligt ressällskap!
Timo ”Temmy” Tuomela från Viking XPRS var intresserad av öns krigstida historia. I bakgrunden syns Hangö lotsstation.
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
35
Kirjan ja ruusun päivänä oli MEPAN KIRJASTO
SUOSITTELEE
kirjailijoita liikkeellä
Milja Nitovuori
Helsingin Narikkatorilla tavattiin ja haastateltiin perinteen mukaisesti kirjailijoita. Päivän aikana nähtiin muitakin esityksiä ja
kuultiin runoja sekä musiikkia. Kirjailijoille jaettiin myös tunnustuksia ja palkintoja. Suomessa tapahtumaa on vietetty lämpimien
säiden toivossa toukokuun alussa. Muualla Euroopassa ja maailmalla päivää vietetään aikaisemmin maalis- tai huhtikuussa.
Perinne juontaa juurensa keskiaikaiseen
taruun Katalonian suojeluspyhimyksestä
Pyhästä Yrjöstä. Ritari Pyhä Yrjö surmasi
legendan mukaan lohikäärmeen, joka oli
aikeissa ahmaista kitaansa kauniin prinsessan. Surmatun lohikäärmeen verestä versoi
tulipunaisia ruusuja täynnä oleva ruusupensas, josta sankari poimi kauneimman kukan
prinsessalle. Tästä tuli perinne, jossa mies
36
Vapaavahti
Frivakt
lahjoittaa naiselle punaisen ruusun ja nainen lahjoittaa kirjan miehelle.
1995 Unesco julisti katalonialaisen Kirjan
ja ruusun päivän Maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. ”Kirjat ansaitsevat
erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan
vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan
symboleina”, sen julistus kuului.
Anna-Leena Härkönen saapui kertomaan Akateemiseen kirjakauppaan kirjasta Vääränlainen mies . Kirja on koottu
Härkösen lauluteksteistä, joita paikalla oli
lukemassa Kallion lukion oppilaita.
Haastattelija kysyi mistä hän oli saanut
idean koota lauluja kirjaksi ja Härkönen
kertoi, että jo 15 vuotta sitten häneltä
pyydettiin tällaista kokoelmaa. Ensimmäinen syntyi 1991 nimellä Jos joku
kysyis multa. ”Jos ihmiset haluavat lukea
laulunsanoja, niin miksen kokoaisi niitä
kirjaksi”, hän toteaa.
Laulujen tekeminen on Härkösen
mielestä vapauttava kokemus, vaikka romaanin työstäminen on mielekkäämpää.
Uutta romaania hän on kirjoittanut jo
puolitoista vuotta.
Leivonta-alan ammattilainen Sirpa Talka
oli Kampin Narikkatorilla esittelemässä
kirjaansa Makeaa ja suolaista puutarhasta.
Oman puutarhan hyödyntäminen makoisiin leivonnaisiin ja suolaisiin iltapaloihin sekä tuliaisiin on antoisaa puuhaa.
Tuotteet ovat tuttuja ja tuoreita luonnon
voimin kasvaneita. Puutarhassa silmä lepää ja mieli virkistyy, sanoi Talka. Hän
kertoi myös kuinka hyödyllistä ja antoisaa
on ottaa lapset mukaan puutarhaan sekä
keittiöön.
Miina Savolainen on helsinkiläinen
valokuvaaja sekä taide- ja sosiaalikasvattaja.
Valokuvateos Maailman ihanin tyttö on
10 vuoden projekti yhdessä lastenkodissa
kasvaneiden tyttöjen kanssa.
Upeat valokuvat ja tekstit kertovat
nuorten tyttöjen kasvukaaresta. Vaikeissa
olosuhteissa kasvava lapsi jää usein kuin
näkymättömäksi ja hän tuntee olevansa
itse syyllinen osaansa. Vaikeista asioista
puhuminen sujuu kömpelösti. Savolainen
halusi toisenlaisen tavan ilmaista tunteita ja siihen tarvittiin kuvat kertomaan
ajatuksista. Hän halusi, että nuori näkee
omassa kuvassaan oman arvokkuutensa.
Omakuvan kautta saa katsekontaktin
omaan itseensä.
Huostaan otetut lapset ovat menettäneet lapsuutensa ja heidän on vaikea
nähdä itsessään mitään hyvää.
Kuvien tunnelma on satumainen ja kuvien edetessä näkee selvästi tervehtymistä.
Savolainen halusi näyttää heille kuvan
2 / 2010
Sirpa Talka kirjoitti ajankohtaisen ruokaoppaan Makeaa ja
suolaista puutarhasta
Miina Savolaisen valokuvateos
Maailman ihanin tyttö on
10 vuoden projekti yhdessä
lastenkodissa kasvaneiden
tyttöjen kanssa.
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
37
kautta sen hyvän, joka heissä on olemassa.
Toinenkin vaikuttava valokuvateos esiteltiin
Akateemisessa.
Caj Bremer kertoi kirjastaan Valokuvaaja
/Photographer/ Fotograf.
Bremerin valokuvaajan ura kattaa puoli
vuosisataa Suomen historiaa. Hänen laaja
valokuva-aineisto käsittää perhekuvia, valoja luontotutkielmia sekä journalistin työhön
liittyviä loistavia otoksia.
Bremer hallitsee kuvaukset laitakaupunkien kujilta vallanpitäjien seurapiireihin.
Hyvien kuvakulmien takia hän kertoi
kontanneensa pöydän alitse korkea-arvoisten vierailijoiden jalkojen välistä Porkkalan
luovutussopimuksen allekirjoitus tilaisuudessa vuonna 1956.
Valtavirrasta poiketen Bremerin kuvissa
on olennaisena piirteenä huumori. Hän on
halunnut poimia kuviinsa iloa ja ajattelemisen aihetta.
Bremerin valokuvat ovat taidetta, jolla on
oma historia esitettävänä.
Näyttelijä Peter Franzen on kulkenut pitkän matkan Keminmaalta Hollywoodiin.
Kirjailijaksi hän astui kunnioitusta herättävästi. Kustannusosakeyhtiö Tammi oli
häneltä toivonut kirjaa näyttelijän elämästä,
mutta hän tekee mieluiten aiheesta vaikkapa
käsikirjoituksen.
Romaani Tumman veden päällä ilmestyi
huhtikuussa.
”Juuret olen pitänyt aina mielessä, missä
ikinä olen asunutkaan. Ne ovat tietynlainen
ankkuri, joka pitää elämän kurssin oikeana”,
sanoo Franzen
Paluu juurille tapahtuu tässä esikoisromaanissa. Kirjassa hän katsoo pikkutarkasti
elämää lapsen silmin. Ravisteleva kertomus
isän väkivaltaisuudesta äitiä kohtaan ja pakomatkat mummolaan. Ikävien kokemusten takaa hän muistaa mummolan lämmön,
turvallisuuden ja pullan tuoksun.
Haastattelija Annamari Arrankoski-Engardt kysyi, että onko uutta kirjaa suunnitteilla, mutta Franzen kertoi ettei ole ehtinyt
edes ajatella asiaa. Kysymykseen millaisen
kirjan odottaisit lapsesi kirjoittavan sinusta
Franzen vastasi:”Ihan varmasti saa kirjoittaa
mitä haluaa.”
Panu Rajalan kirjoittama elämänkerta
Lasinkirkas, hullunrohkea kertoo Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta.
Rajala kertoi, että aiemmat hänen kirjoittamat muistelmat ovat olleet jo kuolleista
miehistä ja onneksi nyt sai mahdollisuuden
kirjoittaa elävästä naisesta.
Viime vuoden heinäkuussa viinipullo kainalossa Rajala meni tapaamaan Meriluotoa.
Arkistosta löytyi arvaamaton määrä tietoa ja
rakkauskirjeitä.
Meriluoto on itse käsitellyt elämäänsä
Peter Franzenin romaani Tumman veden päällä ilmestyi huhtikuussa.
38
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Panu Rajalalla on sana hallussa
monissa teoksissa, mutta Rajalan mielestä
aihetta ei ole ammennettu tyhjäksi. Rajala ei
ole koskaan ollut kovinkaan häveliäs kirjoittaja ja muutamista tekstin kohdista joutui
käymään sananvaihtoa.
Meriluodolla on harvinaisen mittava
65-vuoden työura takanaan. Teosten vastaanotto on heilahdellut laidasta laitaan,
ylistyksistä teilauksiin.
Kallion lukion taskulyyrikot kirjoittivat
oman runon myös allekirjoittaneelle ja se
kuuluu näin:
Sisar vesi,
veli tuuli,
maailmojen positiivinen lämpö.
Ne kaikki ovat tuulessa,
keväässä,
lähimetsän puissa.
Hiirenkorvat aukeavat lämmöstä
ja luonnon väri vaihtuu.
Minäkin herään iloon
ja lämmitän käsiäni auringossa.
Asko Viholainen on merimiesammatista
eläkkeelle jäänyt runoilija ja merenkulkijan
aviopuoliso.
Hiekkaan piirtyvät hetket on hänen neljäs
teoksensa. Aiemmin on ilmestynyt Merellä
ei ole muistia ja Kuletut kujaset sekä Murteet murenoot.
Runokirjojen suosio on kasvanut ja
Hiekkaan piirtyvät hetket sisältää runoja
parhaimmillaan.
Veteen piirretty
Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaat lukivat otteita Anna-Leena
Härkösen kirjasta
Lars Hulden luki runojaan kirjastaan Du och jag, vi båda.
Myrskyn kiehuvasta silmästä
nousen
aallon sihisevälle harjalle
Tuuli suutelee purjetta ja
vanaveteni kuplat
jäljettöminä
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
39
Rolf Mattsson
Kamouflerade år
Berättelsen om sjökaptenen Wolter Mattson
och hans dramatiska öden under krigsåren
1939-40 baserar sig dels på hans brev hem,
dels på tidningsnotiser från de aktuella åren
men också på författarens egna hågkomster.
Författarens far Wolter Mattsson, seglade som styrman på FÅA:s båtar i trafik
på Östersjön. Att han är en orädd anglofil
leder till problem med den egna släkten,
men också med tyskvänliga besättningsmän. Att huvudpersonen enligt berättelsen
låter sig värvas som agent för engelsmännen
leder till dramatiska förvecklingar och ond,
Ms Aurora
Kokkina maailman merillä
40
Vapaavahti
Frivakt
Keittiömestarina ja stuerttina työskennellyt
Leo Engström on työstänyt heti kirjailijauransa aluksi 548-sivuisen teoksen m/s Auroran Etelä-Amerikan matkoista 1960-luvun alussa. Kirjailija kertoo mukana olevan
sekä faktaa että fiktiota.
Nykyisin Australiassa asuva Engström ei
ilmaise, onko kirjan päähenkilö Allan Hellman hän itse. Engström on syntyjään Kotkasta, kirjan päähenkilö Tampereelta. Ikä
sopisi kuitenkin yksiin, alkuvuonna 1961
olisivat 1944 syntynyt kirjailija ja 16-vuotias Allan olleet samanikäisiä.
Kirjan kuvaamana aikana merenkulkijan
elämä oli hyvin erilaista tähän päivään verrattuna. Työtovereihin ehti tutustua ja nuori kolmoskokki sai kuulla paljon tarinoita.
Nämä kertomukset elävöittävät kirjaa. Monen merimiehen taustoja ja kokemuksia
käydään läpi samalla kun kuvataan matkan
vaiheita. Näin huomataan, että ensimmäisestä reissusta on riittänyt tarinaa lähes koko
paksun kirjan verran.
Kun merimieselämästä kertovan kirjan
saa käteensä, alkaa helposti selata sitä etsien
kuvia vanhoista laivoista, etelän satamista ja
nähtävyyksistä. Niitä Engströmin kirjassa ei
ole lainkaan. Kirjan luettuaan voi kuitenkin
todeta, että mustavalkoiset ja huonolaatuiset kuvat olisivat vain pilanneet tunnelman.
Lukija tempautuu hienosti mukaan matkalle ja tapahtumiin.
bråd död. Att fiktion blandas med fakta står
klart, och läsaren får själv gissa sig till hur.
Skildringarna av livet ombord varvas med
episoder från ett lantligt Esbo, det krigshärjade Helsingfors och ur livet på landet hos
släkten i Kimito. En stor del av illustrationerna är tagna ur familjealbumet, där skymtar också brodern, en mera känd författare,
framlidne journalisten Gunnar Mattsson.
Mycket handlar också om väder och klimat, författaren är till utbildningen kärnfysiker, docent i radiokemi, och har under sitt
yrkesverksamma liv tjänstgjort vid Meteorologiska institutet.
Rolf Mattsson har utnyttjat nutidens tekniska möjlighet att ge ut en bok utanför de
etablerade förlagens kanaler.
ISBN 978-952-92-6535-0 Eget förlag.
Tryck: Oy Nord Print Ab, 2009
Koti-ikävään helpotusta
Monet kirjassa kuvatuista merimiehistä tulevat huonoista oloista. 1960-luvun alussa
Suomi eli vielä sodanjälkeistä köyhää aikaa,
kurjuuttakin nähtiin. Monen merimiehen
kotiolot olivat huonommat kuin laivassa,
jossa ei tarvinnut mennä vatsa tyhjänä nukkumaan eikä herätä kylmästä. Ms Aurora
käy kuitenkin satamissa, jossa asiat ovat vielä huonommin.
Nuorille meripojille löytyy vaihtelua
ja seikkailuja Rion ja Boniksen öissä sen
verran, että koti-ikävä helpottaa hetkeksi.
Kirjassa kuvataan myös eteläamerikkalaista elämänmenoa ja sataman sidosryhmien
toimintaa. Asioista kerrotaan niiden oikeilla
nimillä, peli on raakaa ja välillä epärehellistä.
Allan Hellmanin kokemukset karttuvat
mutta myös ammattitaito kasvaa kahden
vuoden ja neljän kuukauden pituisen pestin
aikana. Hän suunnittelee kouluttautumista
ja haaveilee Tampereelle jääneestä Hannelesta. Loppulauseissa selvitetään lähimpien
laivatovereiden tapahtumia ja kohtaloita
työtörnin jälkeen. Hellman jää junaan, joka
kulkee kohti Tamperetta. Ilmeisesti miehistyneen nuorukaisen aikeissa on tavata Hannele. Toivottavasti saamme lukea tästä ja
muista matkoista seuraavissa kirjoissa.
2 / 2010
MERIMIESPALVELUTOIMISTON
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
VUODELTA 2009
Kansainvälinen laskusuhdanne
vähensi ulkomaan
merikuljetuksia viidenneksen.
Kuljetusten kokonaismäärä
putosi 2000-luvun alun tasolle
jääden vajaaseen 83 miljoonaan
tonniin. Myönteistä oli, että
suomalaisen tonniston osuus
merikuljetuksista kasvoi
hieman niin tuonti-, kuin
vientikuljetuksissakin.
2 / 2010
Matkustajaliikenteessä sitä vastoin oli lievää
kasvua sekä Suomen ja Viron, että Suomen
ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Tähän vaikutti Viking Linen ja Tallink Siljan uusien
nopeiden matkustaja-alusten vetovoima.
Ulkomaisilla risteilyaluksilla kävi edellisvuoden tavoin Suomessa 344.000 matkustajaa.
Merimiespalvelutoimiston tulot olivat
hieman arvioitua suuremmat. Lästimaksua
saatiin odotuksia vähemmän, mutta vastaavasti merimiespalvelumaksuja saatiin budjetoitua enemmän. Tämä johtui siitä, että
teimme merimiespalvelulain 5 §:n mukaiset
sopimukset kolmelle Ruotsin lippua käyttävälle matkustaja-alukselle.
Tammikuussa avattiin Vuosaaren satamaan Helsinki Seafarers Centre yhteistyössä
Suomen Merimieskirkon kanssa. Keskuksen
kävijämäärä jäi odotuksia pienemmäksi.
Keskeinen syy siihen oli, että suljetulla
satama-alueella merenkulkijoiden oli käytettävä maksullista kuljetuspalvelua. Eduskunnassa tehtiin kulkuongelmasta kirjallinen kysymys. Loppuvuodesta kerättiin
satamassa käyvien alusten henkilökunnilta
vetoomuksia kulkuongelman hoitamiseksi.
Se toimitettiin liikenne- ja viestintäministeriölle.
Keskusteltiin kiinteistö Linnankatu 3 tulevasta käytöstä ja mahdollisuudesta muuttaa se vuokra-asuntokäyttöön. Kiinteistö
on kaavassa merkitty asuntolaksi. Päätettiin
hakea asian vaatima kaavamuutos. Mahdolliset päätökset rakentamisesta ja siihen tarvittavasta rakennusluvasta siirtyivät tulevaiFrivakt
Vapaavahti
41
suuteen. Tästä johtuen mitään suurempia
korjauksia ei tehty kiinteistöön.
Laivaliikenteen vähenemisen vuoksi elokuvia ja kirjoja vaihdettiin hieman
edellisvuotta vähemmän. Ensimmäiset teräväpiirtoelokuvat toimitettiin laivoille.
Vieraskielisiä kirjoja hankittiin lisääntyneen
kysynnän vuoksi aiempaa enemmän.
Kurssitoiminta vilkastui huomattavasti ja
kursseille osallistui lähes tuhat merenkulkijaa. ATK- ja harrastekurssien osanottajat
lisääntyivät vähän. Työhyvinvointia edistäville kursseille osallistuttiin vilkkaasti, mikä
oli seurausta varustamojen ja heidän työntekijöittensä halusta panostaa jaksamiseen
ja viihtyvyyteen. Arjessa Kuntoon -kurssit
M/S Silja Euroopan henkilöstön kanssa olivat osanottajamääriltään suurimmat.
Merenkulkijoiden harrastenäyttelyyn töitään lähettäneiden määrä kasvoi hieman.
Samoin digitaalisen valokuvauksen suosio
lisäsi näyttelyyn lähetettyjen valokuvien
määrää. Kiinnostus Kotkan Meripäivien
yhteydessä pidettävään merimieskulttuuritapahtumaan väheni niin paljon, että sen
järjestämisestä luovuttiin ainakin toistaiseksi.
Asia- ja yhdysmiesten tekemät laivakäynnit olivat lähes viimevuotisella tasolla
vähentyneestä alusliikenteestä huolimatta.
Useimmissa palvelupisteissä laivakäynneissä
oli hienoista laskua, mutta Turun asiamiesten tekemien laivakäyntien huomattava lisäys pienensi vähenemistä. Merenkulkijat
käyttivät paljon nettipisteitämme. Lisäksi
ulkomaisille aluksille lainattiin satamakäyntien ajaksi kannettavia tietokoneita yhteydenpitoa ja uutispalvelua varten.
Kansainvälisen merimiespalvelusopimuksen mukaisesti toimitettiin runsaasti sanomalehtiä ulkomaalaisille laivoille.
Urheilutoiminnassa eri joukkuelajeissa oli
paljon osanottajia. Liikunta- ja jäähallien
käyttäjämäärät kasvoivat. Ilahduttavaa oli
yleisurheiluun osallistuvien hienoinen kasvu monen vuoden laskun jälkeen.
Ruissalon kesäpaikassa oli kävijöitä hieman edellisvuotta vähemmän.
Vierailijoiden määrä on pienentynyt puoleen
kymmenen vuoden takaisesta. MEPAn lapinmajojen käyttöaste putosi ensimmäisen
kerran selvästi alle 50 prosentin.
TIEDOTUS
VAPAAVAHTI
Vapaavahti-lehti ilmestyi neljä kertaa kaksikielisenä ja nelivärisenä. Lehdissä tiedotettiin MEPAn järjestämistä palveluista, tapahtumista, kursseista ja merenkulkijoiden
vapaa-ajan toiminnasta.
42
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Lehdissä keskityttiin MEPAn omaan toimintaan sekä merenkulkijoiden terveyteen
ja hyvinvointiin. Merenkulkijoista ja alalla
työskentelevistä henkilöistä tehtiin haastatteluja. Merenkulkijoiden omia kirjoituksia
julkaistiin säännöllisesti.
Vuoden 2010 kursseja ja MEPAn palveluita esiteltiin Vapaavahdin liitteessä. Laivojen ja merenkulun sidosryhmien lisäksi
lehteä lähetettiin merenkulusta kirjoittaville
tiedotusvälineille sekä tilaajille. Vapaavahdin kokonaissivumäärä oli 268 (226) ja
vaihteli 60:sta 80:een. Lehden kokonaispainosmäärä oli 2500 kpl, josta noin 60 lähetettiin ulkomaille.
MUU TIEDOTUS
Sähköpostitse toimitettiin viikoittain kotimaisista ja ulkomaisista tietolähteistä koottuja merenkulun uutisia noin 90 laivalle.
MEPAn suomenkielisille internet-sivuille
ladattiin kuukausittain sähköpostiuutisista
koostettu Klippis-internetlehti.
Merenkulun lehdistön, paikallisradioiden
sekä kotisivujen kautta tiedotettiin MEPAn kulttuuri- ja urheilutapahtumista sekä
muista palveluista. MEPAn kursseista ja
liikuntaohjelmista jaettiin mainoksia laivahenkilökunnille.
Merenkulkijoiden harrastenäyttelyt ja
merimiesurheilu saivat myönteistä julkisuutta rannikkokaupunkien tiedotusvälineissä. MEPAn toiminnasta tiedotettiin
omilla kursseilla, merenkulkualan opiskelijoille, eri näyttelyiden yhteydessä sekä lehtihaastatteluissa.
LEHTIPALVELU
MEPAlla oli vuoden 2009 lopussa 5 (5) lehtipistettä ulkomaiden satamissa, joihin oli
tilattu suomen- ja ruotsinkielisiä päivälehtiä. Sanoma- ja aikakauslehtiä tilattiin merenkulkijoille Hankoon, Raumalle, Mäntyluotoon, Kaskisiin, Raaheen, Ouluun,
Kemiin ja Saimaan kanavalle. Aluksille välitettiin 1439 (1994) lehtipakettia postin,
meklareiden ja lentoaseman palvelupisteen
kautta.
Suomen satamissa vieraileville ulkomaisille merenkulkijoille tilattiin lehtiä Saksasta,
Ruotsista, Puolasta, Englannista, Hollannista, Venäjältä, Virosta ja Filippiineiltä. Lehtivalikoimaa täydennettiin irtonumeroita
hankkimalla. Ulkomaisille merenkulkijoille
toimitettiin myös sähköpostiuutisia yhteistyössä muiden merimiespalveluorganisaatioiden kanssa.
(suluissa vuoden 2008 luvut)
2 / 2010
ELOKUVAPALVELU
Laivoille toimitettiin elokuvia dvd:nä ja joulukuusta lähtien myös blu-ray-levyformaattina. Televisiosta nauhoitettiin kotimaisia
näytelmiä, viihde- ja asiaohjelmia yhteensä
71 (70) kpl. Toivomusten mukaan toimitettiin lisäksi myös harrasteohjelmia.
Elokuvia vaihdettiin yhteensä 21 852 (24
807) kpl. Vaihtokertoja oli 1 378 (1 677),
joista pääosa 869 (974) tapahtui Helsingin
toimistosta. Elokuvat toimitettiin laivoille
asiamiesten, yhdyshenkilöiden, vaihtomiesten ja Merimieskirkkojen välityksellä.
Elokuvapalvelussa oli kertomusvuonna
mukana 144 (153) laivaa.
OPINTOTOIMINTA
MEPA järjesti 94 (69) kurssia, joille osallistui 949 (680) merenkulkijaa. ATK-kursseista kysytyimpiä olivat alkeis- ja kuvankäsittelykurssit. Harrastekursseista suosituimpia
olivat hopeaketju- ja köysityökurssit. Edellisvuosien tapaan päiväretkiä Ylläkselläkurssille osallistui paljon merenkulkijoita.
Perinteisten liikuntakurssien lisäksi järjestettiin useita työhyvinvointia edistäviä kursseja.
Ahvenanmaalla MEPAn ruotsinkieliset
kurssit järjesti Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis).
Merenkulkijoille lainattiin kielikursseja,
ATK-kirjallisuutta ja muuta itseopiskelumateriaalia.
Kurssit
Vuosi
Kursseja
yhteensä
2008
2009
Osallistuneet
2009
2008
ATKkurssit
20
20
139
133
Harraste
kurssit
19
18
167
172
Kieli
kurssit
9
6
79
50
46
25
69
564
949
325
94
Liikunta ja
hyvinvointi
Yhteensä
680
KIRJASTOPALVELU
Kirjastoja vaihdettiin asiamiesten, postin,
matkahuollon sekä yhdyshenkilöiden välityksellä 431 (471) kertaa. Helsingin laivakirjastossa merenkulkijat valitsivat päivittäin itselleen tai laivaväelle kirjoja.
Jokaisessa MEPAn palvelun piiriin kuuluvassa laivassa oli 35- 250 kirjaa käsittävä
kirjasto, joka vaihdettiin tarpeen mukaan.
Henkilökunnan kansainvälistymisen vuoksi
kirjastoihin lisättiin venäjän-, englannin- ja
Frivakt
Vapaavahti
43
etenkin vironkielisiä kirjoja.
Suomen satamissa vierailevilla ulkomaisilla aluksilla kierrätettiin kirjoja mahdollisuuksien mukaan.
Vapaavahdissa julkaistiin kirja- ja kirjailijaesittelyitä, kerrottiin kirjallisuustapahtumista sekä seurattiin sähkökirjan kehitystä.
LIIKUNTA
Varustamoiden kanssa toteutettiin merenkulkijoiden jaksamiseen ja hyvinvointiin
liittyviä hankkeita. Kokemukset yhteistyöstä Viking Linen, Tallink Siljan ja Finstashipin kanssa olivat rohkaisevia. Osa hankkeista toteutettiin yhdessä Merimieseläkekassan
ja Kuntoutuskeskus Petrean kanssa.
Toimintavuonna järjestettiin 46 (25)
liikuntakurssia ja liikunnallista Voi Hyvinkurssia, joille osallistui 564 (325) merenkulkijaa. Merenkulkijoille järjestettiin myös
tutustumistapahtumia eri liikuntaharrastuksiin.
Merenkulkijoiden käyttöön varattiin
liikuntatiloja Kotkassa, Turussa, Maarianhaminassa ja Helsingissä. Kuntosalipalveluja käytti 18.400 (18.600) merenkulkijaa.
Yleisurheiluun osallistui 231 (171) merenkulkijaa. Liikuntasaleja käytti 1.251 (880)
ja jäähalleja 1.164 (810) merenkulkijaa.
Urheilussa merenkulkijoita kiinnostivat
eniten joukkuelajit. Salibandyssä, jalkapallossa ja jääkiekossa oli paljon osallistujia.
Yleisurheilussa tehtiin myös edellisvuotta
enemmän suorituksia. Golfin suosio säilyi
ennallaan.
Kaarinassa järjestetyn salibandyturnauksen voitto meni M/S Birka Paradiselle. M/S
Amorellan joukkue voitti sekä Kisakallion
jääkiekkoturnauksen että Salon jalkapalloturnauksen. Presidentti Urho Kekkosen
kiertopalkinnon, Kekkosen Kannun, sai
M/S Laura, jonka miehistö osallistui menestyksekkäästi MEPAn urheilutoimintaan.
Yleisurheilun laivajoukkueiden kiertopalkinnon voitti M/S Swegard.
Merenkulkijat kilpailivat henkilökohtaisista mestaruuksista trap-ammunnassa,
golfissa, sulkapallossa ja yleisurheilussa.
Vuoden merimiesurheilijaksi valittiin yliperämies Tapio Lehto M/S Swegardilta.
Helsingissä ja Turussa pelattiin 17 (21)
kansainvälisen sarjan jalkapallopeliä. Risteilylaivojen miehistöille järjestettiin tiloja
koripallon ja jalkapallon harjoitteluun
HARRASTUS- JA
VIRKISTYSTOIMINTA
Merenkulkijoiden harrastekatselmus järjestettiin 37:nen kerran. Siihen osallistui 50
44
Vapaavahti
Frivakt
(46) harrastajaa.
Työt koostuivat lähinnä pienoismalleista,
maalauksista, köysitöistä, keramiikka- ja
käsitöistä sekä valokuvista.
Parhaista kilpailutöistä koottu näyttely
oli esillä Helsingin merimiesklubilla 13.3.29.3.2009. Kotkan Meripäivien yhteydessä
järjestettiin perinteinen merimieskulttuuritapahtuma yhdessä
Kotkan kulttuuriasiainkeskuksen kanssa.
Harrastetöistä ja merenkulkijoiden pohjoismaisen valokuvauskilpailun parhaista
kuvista oli näyttely Kotkan pääkirjastossa.
Merenkulkijoiden pohjoismaiseen valokuvauskilpailuun osallistuttiin 22. kerran.
Valokuvia siihen lähetettiin 996 kpl (1085).
Kilpailun voitti konemestari Martin Gertmar Ruotsista.
Helsingin satamassa käyneiden alusten
henkilökunnalle järjestettiin taide- ja tutustumisretkiä eri kohteisiin. Tutustu-tanssiin
teematunteja jatkettiin latinalaistanssien
merkeissä Helsingissä.
Ylläsjärvellä sijaitsevien MEPAn lomahuoneistojen käyttöaste oli 46,3 prosenttia
(50,7).
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
Pohjoismainen päällikkökokous pidettiin
30-31.03 Kööpenhaminassa. Kokouksessa
käsiteltiin pohjoismaisten yhteistyökysymysten lisäksi kansainvälisen merimiesurheilun tulevaisuutta ja muita kansainvälisiä
merimiespalveluasioita.
Kansainvälisen Merimiespalvelukomitean
(ICSW) vuosikokous pidettiin 10-12.02.
Antwerpenissä. Kokouksessa keskusteltiin
komitean rahoituksen turvaamisesta, kun
ITFST maksama ylimääräinen tuki loppuu.
Lisäksi saatiin raportit työohjelmista ja mietittiin uusia painopistealueita. Komitean
presidiumin, jonka jäsen MEPAn toimitusjohtaja on, kokoukset pidettiin Lontoossa
09.02, 02-03.07 ja 07-08.12.
Kansainvälisen Merimiesurheilukomitean
(ISS) tekninen valiokunta kokoontui 0708.12 Helsingissä. Kokouksessa vahvistettiin kuluneen vuoden urheilutulokset ja
päätettiin seuraavan vuoden urheilutapahtumista.
KOTIMAINEN YHTEISTYÖ
Jatkettiin Merimieseläkekassan kanssa yhteistyötä kahden matkustaja-alusvarustamon yli 40-vuotiaille naistyöntekijöille ja
esimiehille suunnatussa työhyvinvointitutkimuksessa.
Osallistuttiin yhteistyössä Tallink Siljan
ja Kuntoutuskeskus Petrean kanssa laajaan
2 / 2010
työhyvinvointihankkeeseen M/S Silja Euroopan henkilökunnalle.
Merimiespalvelutoimiston ja Suomen
Merimieskirkon yhteistyöryhmä keskittyi
Vuosaaren Merimieskeskuksen (Helsinki
Seafarers Centre) toiminnan aktivointiin
ja merimieskeskuksen ja alusten välisen
kulkuongelman ratkaisemiseen.
Merimiespalvelutoimistoa tukivat taloudellisesti seuraavat satamakaupungit:
Helsinki, Kotka, Turku ja Kemi.
kertaa ja elokuvia 176 (204) kertaa.
Kuljetuspalveluja MEPAn autolla tarjottiin 25 (12) merenkulkijalle.
Kansainvälisiä pre paid-puhelinkortteja
myytiin yhteistyössä Haminan Merimieskirkon kanssa. Pidettiin 2 (3) tiedotustilaisuutta MEPAn palveluista merenkulkualan
opiskelijoille.
Kotkan Meripäivien aikana kävi 469
(388) vierasta tutustumassa merenkulkijoiden harrastenäyttelyihin.
ASIAMIES- JA
KLUBITOIMINTA
TURKU
Turun sivutoimiston toimialueella tehtiin
1611 (1255) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 104 (151) kertaa ja elokuvia 287
(417). Kuljetuspalveluja sai 124 (108) merenkulkijaa.
Turussa järjestettiin 19 (17) MEPAn
kurssia, joille osallistui 157 (151) merenkulkijaa. Opintopaketteja lainattiin 3 (3)
kpl.
Kuntosalikävijöitä oli 2458 (2634). Liikuntatoimintaan osallistui 1380 (1377)
merenkulkijaa. Mepalassa kävi 2174 (2408)
vierailijaa.
HELSINKI
Helsingin asiamiehet tekivät Porvoosta
Hankoon käsittävällä toimialueellaan 1891
(1943) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin
191 (196) kertaa, ja elokuvia 492 (551)
kertaa. Liikuntatapahtumiin osallistui 1225
(1220) merenkulkijaa.
Ulkomaisille merenkulkijoille järjestettiin liikuntatapahtumia, kuljetuspalveluita
sekä kiertoajeluita. Laivakäyntien yhteydessä toimitettiin ulkomaisia lehtiä, sekä
kierrätettiin elokuvia ja kirjoja laivojen välillä. Merenkulkijoiden yhteydenpitoa kotimaihinsa edistettiin välittämällä puhelukortteja, sekä lainaamalla matkapuhelimia.
Helsingissä vieraileville laivoille lainattiin
langattomalla internet-yhteydellä varustettuja kannettavia tietokoneita.
Helsingin Merimiesklubilla oli internetyhteydellä varustettuja tietokoneita merenkulkijoiden vapaassa käytössä. Niitä käytti 2700 (2900) merenkulkijaa. Vierailuja
klubilla ja käyntejä kuntosalilla kirjattiin
noin 16 000 (16 000), sauna- ja kokoustiloja varattiin 5 (11) kertaa.
Hangon internet-pistettä käytti 400 (540)
merenkulkijaa.
KOTKA
Kotkan asiamies teki kertomusvuonna toimialueellaan Kotkan, Haminan, Loviisan
ja Lappeenrannan satamissa 1348 (1632)
laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 50 (47)
Hanko: Jani Hedback
Inkoo: Tom Björklöf
Kaskinen: Jarmo Nordback
Kemi: Pia Vestenius
Lappeenranta: Nico Silvast
Raahe: Petri Leskelä
Rauma: Eija Tuorila
Oulu: Antti Härö
YHDYSHENKILÖT
Yhdyshenkilöt tekivät kertomusvuonna
2461 (2662) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 86 (77) ja elokuvia 46 (82) kertaa.
Kuljetuspalveluja annettiin 13 (32) merenkulkijalle. Kaskisen nettipistettä käytettiin 520 (766) kertaa.
TOIMIHENKILÖT
Helsinki: toimitusjohtaja Martti Karlsson,
AV-sihteeri Heli Myllykangas, toimitussihteeri Pekka Karppanen, taloussihteeri Gerd
Grabber, yleissihteeri Sirpa Kittilä, kirjastosihteeri Milja Nitovuori, asiamies Jaakko
Aarninsalo, asiamies Niklas Peltola, toimistosihteeri Paula Suhonen, siivooja Auli
Liukkonen.
Kotka: asiamies Risto Nikula
Turku: asiamies Juhani Laine, asiamies Juha
Toivanen
YHDYSHENKILÖT
Palvelutilastot
Laivakäynnit
Kirjastotoim.
Vuosi
2009
2009
2008
2009
2008
2009
2008
2009
2008
Helsinki
Kotka
1891 1948
191
196
869
974
1225
1220
793
598
1438 1632
50
47
176
204
46
27
25
12
Turku
Yhdyshenk.
1611 1255
104
151
287
417
1380
1377
124
108
2461 2662
86
77
46
82
423
33
13
32
Yhteensä
7401 7492
431
471
1378
1677
3074
2657
955
750
2 / 2010
2008
Elokuvapalv.
Liikunta
Kuljatuspalv.
Frivakt
Vapaavahti
45
HALLINTO
kulun tarkastaja Marko Rahikainen)
EDUSTAJISTO
Merimiespalvelutoimiston
edustajistoon
kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (edustajien varajäsenet suluissa):
TYÖ- JA ELIKEINOMINISTERIÖN
EDUSTAJAT
Puheenjohtaja
hallitusneuvos Tarja Kröger (hallitussihteeri
Seija Jalkanen)
LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖN EDUSTAJAT
Varapuheenjohtaja
toimistopäällikkö Ove Hagerlund (meren-
VALTIOVARAINMINISTERIÖN
EDUSTAJA
työmarkkinalakimies Pirkko Janas (työmarkkinalakimies Mika Saarinen)
LAIVANVARUSTAJIEN EDUSTAJAT
merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen
(merihenkilöstöpäällikkö Lena Marcus)
merihenkilöstöpäällikkö Outi Byckling
(johtaja Erkki Kotiranta)
merihenkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm (merihenkilöstöpäällikkö Thomas
Doepel)
merihenkilöstöpäällikkö Bengt Björkholm
(OTM Linda Langh)
TULOSLASKELMA
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
1.1.-31.12.2009
VARSINAINEN TOIMINTA
Tuotot
Mepa-maksut
Lästimaksut
Tuotot klubitoiminnasta
Satamakaupunkien avustukset
Tuotot yhteensä
VASTAAVA
1 109 054,52
560 000,00
11 882,30
15 640,00
1 686 576,82
Kulut
Klubit ja toimipaikat
Urheilutoiminta
Elokuvapalvelu
Tiedotus- ja julk.toiminta
Ulkomaantoiminta
Harrastustoiminta
Opintotoiminta
Kirjastopalvelu
Kansainvälinen yhteistyö
Kotimainen yhteistyö
Henkilöstökulut
Hallinnolliset kulut
Poistot
Kulutyhteensä
Varsinaisen toiminn. tuotto/kulujäämä
-70 757,32
-56 048,79
-128 928,19
-180 643,70
-21 004,44
-30 739,21
-128 208,72
-119 441,85
-8 114,94
-8 123,60
-640 241,36
-113 459,01
-56 857,12
-1 562 568,25
124 008,57
SIJOITUS-/RAHOITUSTOIMINTA
Tuotot
Ylläs vuokrat
Linnankatu 3 vuokrat
Korkotuotot
Muut tuotot
Tuotot yhteensä
31 710,01
143 688,00
19 179,99
0,00
194 578,00
Kulut
Ylläs kulut
Linnankatu 3 kulut
Kulut yhteensä
Sijoitus- ja rahoitustoim. tuotto/kulujäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
46
Vapaavahti
Frivakt
MERENKULKIJOIDEN EDUSTAJAT
Miehistö
korjausmies Rauno Mutka (keittiömestari
Tarja Rännäli)
tarjoilija Arja Ahonen (kokki Anu
Ryökkynen)
Kansipäällystö
merikapteeni Carl-Henrik Järvinen (varatoiminnanjohtaja Risto Blomquist)
Konepäällystö
konemestari Markku Suni (konemestari
Harri Piispanen)
Edustajiston varsinainen kokous pidettiin
23.4. Siinä käsiteltiin Merimiespalvelulain
(447/2007) 15. §:n mukaan edustajistolle
kuuluvat asiat sekä tulo- ja menoarvioluonnos.
-33 787,68
-121 109,26
-154 896,94
39 681,06
163 689,63
TASE 31.12.2009
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet
Rakennukset ja rakennelamat
Koneet ja kalusto
Osakkeet ja osuudet
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Tilisaamiset
Siirtosaamiset
YHTEENSÄ
35 937,49
38 475,59
148 735,17
927 244,22
1 150 392,47
187 414,14
14 402,44
201 816,58
Rahoitusomaisuus
Rahat ja pankkisaamiset
Määrä-aikaistalletukset
YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTAAVAA YHTEENSÄ
22 486,30
735 890,14
758 376,44
960 193,02
2 110 585,49
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Muut rahastot
Vararahasto
Kiinteistökorjausrahasto
Ed. tilikausien ylijäämä
Tilikauden ylijäämä
YHTEENSÄ
252 665,78
246 516,10
1 287 562,25
163 689,63
1 950 433,76
Vieras pääoma
Saadut ennakot
Tilivelat
Siirtovelat
YHTEENSÄ
VASTAAVAA YHTEENSÄ
2 325,00
38 734,94
119 091,79
160 151,73
2 110 585,49
2 / 2010
Hallitus
Merimiespalvelutoimiston hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna
seuraavat henkilöt (varajäsenet suluissa):
TYÖ- JA ELIKEINOMINISTERIÖN EDUSTAJAT
valtakunnansovittelija Esa Lonka (hallitusneuvos Raila Kangasperko)
LAIVANVARUSTAJIEN EDUSTAJAT
asiantuntija Tero Jokilehto 29.11.2009 saakka, asiantuntija Niklas
Rönnberg 30.11.2009 alkaen (asiantuntija Jukka Kantola)
asiantuntija Kimo Kostiainen (toimitusjohtaja Olof Widén)
MERENKULKIJOIDEN EDUSTAJAT
Miehistön edustajat
liittosihteeri Kenneth Bondas, Suomen Merimies-Unioni (toimitsija Satu Silta)
Päällystön edustajat
merikapteeni Veikko Engren, Suomen Laivanpäällystöliitto
(toiminnanjohtaja Pekka Partanen)
sähkömestari Pekka Savikko, Suomen Konepäällystöliitto (asiamies
Reima Angerman)
2 / 2010
Suomen Merimieskirkko ry:n edustaja
pääsihteeri Sakari Lehmuskallio
Hallituksen puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Esa Lonka ja
varapuheenjohtajana hallitusneuvos Raila Kangasperko. Hallitus
kokoontui neljä kertaa toimintavuoden aikana.
Merimiespalvelutoimiston nimen ovat olleet oikeutettuja kirjoittamaan Esa Lonka ja Martti Karlsson yhdessä tai kumpikin heistä erikseen hallituksen jäsenen Tero Jokilehdon (2.12. asti) tai
Kenneth Bondaksen tai toimiston av-sihteeri Heli Myllykankaan
kanssa.
Tilintarkastajina ovat toimineet KHT Heidi Vierros sekä tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab ja KPMG:n nimeämänä tilintarkastajana KHT Outi Hieta. Varatilintarkastajana toimi KHT Jari
Nurmi.
Merimiespalvelutoimiston taloudellinen asema ilmenee oheisesta
taseesta ja tuloslaskelmasta.
Frivakt
Vapaavahti
47
STYRELSEN FÖR SJÖMANSSERVICEBYRÅNS
VERKSAMHETSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2009
Den internationella lågkonjunkturen minskade
utrikestransporterna med en femtedel. Transporternas sammanlagda volym sjönk till samma
nivå som under början av 2000-talet och steg
till knappa 83 miljoner ton. Positivt var att det
finländska tonnagets andel av sjötransporterna
ökade något både inom import och inom export.
För passagerartrafikens del skedde däremot en lätt ökning både i
trafiken mellan Finland och Estland och mellan Finland och Sverige. Till detta bidrog Viking Lines och Tallink Siljas nya snabba
passagerarfartygs attraktionskraft. Antalet passagerare på utländska
kryssningsfartyg som anlöpte Finland uppgick, liksom under föregående år, till 344 000.
Sjömansservicebyråns intäkter var något större än budgeterat.
48
Vapaavahti
Frivakt
Lästavgifter erhölls mindre än väntat medan däremot mera sjömansserviceavgifter inflöt än budgeterat. Detta berodde på att vi
ingick avtal enligt sjömansservicelagens § 5 med tre passagerarfartyg
under svensk flagg
I januari öppnades Helsinki Seafarers Centre i Nordsjö i samarbete med Finlands Sjömanskyrka. Antalet besökare blev mindre än
väntat. En väsentlig orsak var att sjöfararna var tvungna att använda
avgiftsbelagd transporttjänst inom det avstängda hamnområdet. Ett
skriftligt spörsmål gällande passageproblemet gjordes i riksdagen.
Under slutet av året samlade man bland personalen på fartygen som
besöker hamnen in namn under en appell för att eliminera passageproblemet. Den vidarebefordrades till kommunikationsministeriet.
Man diskuterade framtida användning av fastigheten Slottsgatan
3, och om möjligheterna att utnyttja den för att bygga hyresbostäder.
I planen är fastigheten inmärkt som bostadshus av internattyp. Beslöts ansöka om den planändring som ärendet föranleder. Eventuella beslut om byggande, och det byggnadslov som det kräver, sköts
2 / 2010
på framtiden. Av den anledningen har inga
större fastighetsreparationer gjorts.
På grund av den minskade trafiken utbyttes något färre filmer och böcker än
under föregående år. De första högupplösningsfilmerna levererades till fartygen. På
grund av ökad efterfrågan ökade anskaffningen av böcker på främmande språk.
Kursverksamheten blev märkbart livligare
och närmare ettusen sjöfarare deltog i kurserna. Deltagarna i ADB- och hobbykurser
ökade något. Som en följd av att rederierna
och deras anställda önskade satsa på trivsel
och bättre ork i arbetet, var deltagandet livligt i kurser som främjar välbefinnandet i
arbetet. Kurserna med temat ”Vardagskondition” för M/S Silja Europas personal var
de största till antalet deltagare.
Antalet sjöfarare som skickat in sina alster till hobbyutställningen ökade något.
Likaså ökade den digitala fotograferingens
popularitet antalet foton som skickades till
utställningen. Intresset för sjömanskulturevenemanget som hölls i samband med Kotka Havsdagar minskade så mycket att man
tillsvidare beslöt avstå från arrangemanget.
Ombudens och kontaktpersonernas fartygsbesök var trots den minskade trafiken
nästan lika många som under föregående år.
Vid de flesta servicepunkterna kunde man
notera en lätt minskning men då ombuden
i Åbo märkbart ökat antalet fartygsbesök
kompenserades minskningen. Sjöfararna
besökte flitigt våra Internetpunkter. Därtill lånades bärbara datorer ut till utländska
fartyg för hamnbesökets tid för kommunikation och nyhetstjänst. I enlighet med
den internationella konventionen rörande
sjömansservice levererades en riklig mängd
tidningar till de utländska fartygen.
Inom idrottsverksamheten var antalet deltagare i laggrenarna stort. Antalet sjöfarare
som utnyttjade konditions- och ishallar
ökade. Glädjande nog ökade antalet deltagare i friidrott något efter att ha sjunkit
under många år.
Antalet besökare på sommarvillan på
Runsala minskade något jämfört med
föregående år. Besökarnas antal har halverats under de senaste tio åren. Första gången
sjönk beläggningsprocenten på fritidslägenheterna i Lappland klart under 50.
INFORMATIONSVERKSAMHET
FRIVAKT
Tidningen Frivakt utkom fyra gånger på två
språk och i fyrfärg. I tidningen informerades
om SSB:s tjänster, evenemang och kurser
och om fritidsverksamhet för sjöfolk.
I tidningarna fokuserade man på SSB:s
egen verksamhet och på sjöfararnas hälsa
2 / 2010
och välbefinnande. Man intervjuade sjöfarare och andra personer verksamma inom
branschen. Sjöfararnas egna bidrag publicerades regelbundet.
SSB:s service och kurskalendern för år
2010 presenterades i en bilaga till Frivakt.
Förutom till fartygen och till sjöfartsorganisationerna skickades tidningen till medier
som uppmärksammat sjöfarten och till ett
antal prenumeranter. Det totala antalet
sidor var 268 (226) och varierade mellan
60 och 80 per nummer. Upplagan omfattade 2500 exemplar, av vilka ca 60 skickades
utomlands.
ÖVRIG INFORMATION
Ungefär 90 fartyg fick varje vecka per e-post
sjöfartsnyheter sammanställda ur inhemska
och utländska källor. På SSB:s finskspråkiga
internetsidor infördes månatligen internettidningen Klippis sammanställd av olika elpostnyheter.
Via sjöfartsorganisationernas tidningar,
lokalradio och internetsidorna förmedlades
information om SSB:s kultur- och idrottsevenemang och övrig service. Informationsblad om SSB:s kurser och motionsprogram delades ut till fartygens personal.
Sjöfararnas hobbyutställningar och sjömansidrotten fick positiv publicitet i kuststädernas massmedia. Man informerade om
SSB:s verksamhet på egna kurser, på möten
för sjöfartsstuderande, i samband med olika
utställningar och i tidningsintervjuer.
inhemska skådespel, underhållnings- och
faktaprogram inspelade från TV förmedlades till fartygen. Sammanlagt inspelades
71 (70) TV-program. Dessutom levererades
hobbyprogram enligt önskemål.
Sammanlagt utbyttes 21 852 (24 807)
filmer. Antalet utbyten var 1 378 (1 677),
av vilka de flesta 869 (974) skedde i Helsingfors. SSB:s ombud och kontaktpersoner
levererade filmerna till fartygen. Filmer
byttes också via Sjömanskyrkorna och utbytesmanskap. Sammanlagt var 144 (153)
fartyg inskrivna i filmtjänst under året.
STUDIEVERKSAMHET
SSB ordnade 94 (69) kurser, i vilka sammanlagt 949 (680) sjöfarare deltog. Av
TIDNINGSTJÄNST
Under året prenumererade SSB på finskoch svenskspråkiga dagstidningar till 5 (5)
tidningsstationer i utländska hamnar. Sjöfararna kunde läsa tidningar och tidskrifter,
som SSB prenumererat på, i Hangö, Raumo, Mäntyluoto, Kaskö, Brahestad, Uleåborg, Kemi och Saima kanal. Till fartygen
förmedlades 1439 (1994) tidningspaket per
post, via mäklare eller servicepunkten på
Helsingfors-Vanda flygstation.
För utländska sjöfarare som besökte finländska hamnar beställdes tidningar från
Tyskland, Sverige, Polen, England, Holland,
Ryssland, Estland och Filippinerna. Urvalet
kompletterades med inköp av lösnummer.
Nyheter per el-post distribuerades också till
de utländska sjöfararna i samarbete med andra sjömansserviceorganisationer.
FILMTJÄNST
Filmer levererades till fartygen som DVDskivor och från och med december också
som BD-skivor (Blu-ray Disk). Filmer och
Frivakt
Vapaavahti
49
ADB-kurserna var grundkurser och kurser i
bildbehandling de mest efterfrågade. Bland
hobbykurserna var kurser i silvertrådsarbete
och reparbete mest populära. Liksom under
tidigare år deltog många sjöfarare i Ylläsvandringarna. Utöver de traditionella motionskurserna ordnades flera kurser för att
främja välbefinnandet i arbetet.
På Åland arrangerade SSB svenskspråkiga
kurser i samarbete med Medborgarinstitutet
i Mariehamn (Medis).
Sjöfararna hade möjlighet att låna
språkkurser, ADB-litteratur och annat material för själstudier.
BIBLIOKEKSTJÄNST
Bibliotek byttes sammanlagt 431 (471)
gånger via ombud, post, Matkahuolto och
kontaktpersoner. Skeppsbiblioteket i Helsingfors besöktes dagligen av sjöfarare som
lånade böcker.
Alla fartyg som omfattades av SSB:s bibliotekstjänst hade ett bibliotek om 35 - 250
böcker, som byttes ut enligt behov. Anskaffningen av böcker på ryska, engelska och
isynnerhet estniska ökade då besättningarna
KURSER
Kurser
sammanlagt
Deltagare
2009
2008
ADBkurser
20
20
139
133
Hobby
kurser
19
18
167
172
Språk
kurser
9
6
79
50
HOBBY OCH REKREATION
46
25
564
949
325
Sjöfolkets hobbyutställning ordnades för
trettiosjunde gången. Deltagarna var sammanlagt 50 (46) och de bidrog med bl.a.
fartygsmodeller, målningar, reparbeten, keramik och handarbeten samt foton.
Av de bästa tävlingsbidragen sammanställdes en utställning på Helsingfors sjömansklubb. Utställningen var öppen under
tiden 13.3 - 29.3.2009.
I samband med Kotka Havsdagar arrangerades det traditionella sjömanskulturevenemanget i samarbete med Kotka stads
kulturbyrå. En utställning sammanställd
av hobbyarbeten och de bästa bilderna från
den nordiska fototävlingen arrangerades på
Kotka huvudbibliotek.
SSB deltog för tjugoandra gången. Sammanlagt skickades 996 (1085) bilder in till
tävlingen.
Maskinmästare Martin Gertmar från
Sverige vann tävlingen.
För personalen på fartyg som besökte
Helsingfors ordnades besök på utställningar
År
Motion
och hälsa
Summa
94
69
2009
2008
680
ombord blivit allt mera internationella.
På de utländska fartyg som besökte finska
hamnar byttes också böcker i mån av möjlighet.
I Frivakt publicerades presentationer av
böcker och författare, litterära evenemang
samt rapporter om e-bokens utveckling.
MOTION
I samarbete med rederierna genomfördes
projekt för att hjälpa sjöfararna orka i arbetet och öka deras välbefinnande. Erfarenheterna av samarbetet med Viking Line, Tallink Silja och Finstaship var uppmuntrande.
En del av projekten förverkligades tillsammans med Sjömanspensionskassan och Rehabiliteringscentralen Petrea.
Under året ordnades 46 (25) motionskurser och Måbra-kurser med tyngdvikt på
motion. I dem deltog 564 (325) sjöfarare.
50
Vapaavahti
Frivakt
För sjöfararna ordnades också besök för att
bekanta sig med olika motionsgrenar.
Motionsutrymmen reserverades för
sjöfarare i Kotka, Åbo, Mariehamn och
Helsingfors. Konditionssalarnas tjänster
utnyttjades av 18 400 (18 600) sjöfarare.
I friidrott deltog 231 (171) sjöfarare. Motionssalar utnyttjades av 1 251 (880) och
ishallar av 1 164 (810) sjöfarare.
Inom idrotten var sjöfararna mest intresserade av laggrenar. Innebandy, fotboll
och ishockey lockade ett stort antal deltagare. I friidrott gjordes också flera resultat
än året förut. Golfspelet bibehöll sin popularitet.
M/S Birka Paradise segrade i innebandyturneringen som arrangerades i S:t Karins. M/S Amorellas lag tog hem segern
både i ishockeyturneringen på Kisakallio
och i fotbollsturneringen i Salo. M/S Lauras manskap deltog med framgång i SSB:s
idrottsverksamhet fick ta emot president
Urho Kekkonens vandringspris, Kekkonens
Kanna. M/S Swegards fartygslag vann vandringspriset i friidrott.
Sjöfararna tävlade i individuella mästerskapstävlingar i trapskytte, golf, badminton
och friidrott. Överstyrman Tapio Lehto från
M/S Swegard utsågs till Årets sjömansidrottare.
I Helsingfors och Åbo spelades 17 (21)
fotbollsmatcher i den internationella serien. För manskap på kryssningsfartyg reserverades utrymmen för att träna basket
och fotboll
(siffrorna för 2008 inom parentes)
2 / 2010
och exkursioner. Temalektioner i dans till
latinska rytmer fortsatte i Helsingfors.
Beläggningsprocenten för SSB:s fritidslägenheter i Ylläs var 46,3 (50,7).
INTERNATIONELLT
SAMARBETE
Det nordiska chefsmötet hölls den 30-31.3 i
Köpenhamn. Vid mötet diskuterades utöver
det nordiska samarbetet också den internationella sjömansidrottens framtid och andra
internationella sjömansserviceärenden.
Internationella Sjömansvälfärdskommitténs (ICSW) årsmöte hölls i Antwerpen 1012.2. Vid mötet diskuterades tryggandet av
kommitténs ekonomi då ITF-ST:s extra understöd upphör. Mötet fick också rapporter
om arbetsprogrammen och man diskuterade
nya tyngdpunkter för verksamheten. Kommitténs presidium, till vilket SSB:s verkställande direktör hör, sammanträdde i London
9.2, 2-3.7 och 7-8.12.
Internationella Sjömansidrottskommitténs (ISS) tekniska utskott sammanträdde
i Helsingfors den 7-8.12. Vid mötet fastställdes idrottsresultaten under det gångna
året och man fattade beslut om idrottsverksamheten under det kommande året.
SAMARBETE I HEMLANDET
I samarbete med Sjömanspensionskassan
fortsatte man kartläggningen av arbetshälsotillståndet hos kvinnliga, fyrtio år fyllda
ombordanställda och förmän på två passagerarfartygsrederier.
Ett omfattande arbetshälsoprojekt för
personalen på M/S Silja Europa genomfördes i samarbete med Tallink Silja och Rehabiliteringscentralen Petrea.
I arbetsgruppen för samarbete mellan
Sjömansservicebyrån och Finlands Sjömanskyrka fokuserade man på att aktivera
verksamheten på Nordsjö Sjömanscentrum
(Helsinki Seafarers Centre) och att lösa
problemet med passagen mellan centret och
fartygen.
Sjömansserviceverksamheten
stöddes
ekonomiskt av hamnstäderna Helsingfors,
Kotka, Åbo och Kemi.
formationsmöten om SSB:s verksamhet.
Under Kotka Havsdagar bekantades sig
469 (388) besökare med sjöfararnas hobbyutställning.
OMBUDS- OCH
KLUBBVERKSAMHET
ÅBO
Inom Åbo filialbyrås serviceområde gjordes
1611 (1255) fartygsbesök. Bibliotek byttes
104 (151) gånger och filmer 287 (417).
Transporttjänst fick 124 (108) sjöfarare.
I Åbo arrangerades 19 (17) kurser, i dem
deltog 157 (151) sjöfarare. Sammanlagt 3
(3) studiepaket utlånades.
konditionssalar besöktes av 2458 (2634)
sjöfarare. I motions- och idrottsverksamhet
deltog 1380 (1377) sjöfarare.
Mepala hade 2174 (2408) besökare.
HELSINGFORS
Ombuden i Helsingfors gjorde 1891 (1943)
fartygsbesök inom sitt serviceområde från
Borgå till Hangö. Bibliotek byttes 191
(196) gånger och filmer 492 (551) gånger.
I idrotts- och motionsevenemang deltog
1225 (1220) sjöfarare
För utländska sjöfarare ordnades idrottsevenemang, transporter och rundturer. I
samband med fartygsbesöken levererades
utländska tidningar och filmer och böcker
byttes ut mellan fartygen. För att underlätta
sjöfararnas möjligheter att hålla kontakt med
hemlandet förmedlade man telefonkort och
lånades ut mobiltelefoner. På fartyg som besökte Helsingfors utlånades bärbara datorer
med trådlös internetförbindelse.
På Helsingfors sjömansklubb stod datorer
med internetförbindelse avgiftsfritt till sjöfararnas förfogande. De utnyttjades av 2700
(2900) sjöfarare. Ungefär 16 000 (16 000)
besök på klubben och i konditionssalen
kunde noteras. Bastu- och mötesutrymmen
reserverades 5 (11) gånger.
Internetpunkten i Hangö utnyttjades av
400 (540) sjöfarare.
KOTKA
Ombudet i Kotka gjorde under verksamhetsåret 1348 (1632) fartygsbesök inom sitt
verksamhetsområde i Kotka, Fredrikshamn,
Lovisa och Villmanstrand hamnar. Bibliotek byttes 50 (47) gånger och filmer 176
(204) gånger.
Transport med SSB:s bil ordnades 25 (12)
gånger.
I samarbete med Sjömanskyrkan i Fredrikshamn såldes internationella telefonkort.
För sjöfartsstuderande ordnades 2 (3) in-
SERVICESTATISTIK
Fartygsbesök
FUNKTIONÄRER
Helsingfors: verkställande direktör Martti
Karlsson, AV-sekreterare Heli Myllykangas, redaktionssekreterare Pekka Karppanen, ekonomisekreterare Gerd Grabber, allmänsekreterare Sirpa Kittilä,
bibliotekssekreterare Milja Nitovuori, ombud Jaakko Aarninsalo, ombud Niklas Peltola, byråsekreterare Paula Suhonen, städerska Auli Liukkonen.
Kotka: ombud Risto Nikula
Åbo: ombud Juhani Laine, ombud Juha
Toivanen
KONTAKTPERSONER
Hangö: Jani Hedback
Ingå: Tom Björklöf
Kaskö: Jarmo Nordback
Kemi: Pia Vestenius
Villmanstrand: Nico Silvast
Brahestad: Petri Leskelä
Raumo: Eija Tuorila
Uleåborg: Antti Härö
FÖRVALTNINGEN
Bibliotekstjänst
Motion
Filmtjänst
Transporttjänst
År
2009
2008
2009
2008
2009
2008
2009
2008
2009
2008
Helsingfors
1891 1948
191
196
869
974
1225
1220
793
598
Kotka
1438 1632
50
47
176
204
46
27
25
12
Åbo
Kontaktpers.
1611 1255
104
151
287
417
1380
1377
124
108
2461 2662
86
77
46
82
423
33
13
32
Summa
7401 7492
431
471
1378
1677
3074
2657
955
750
2 / 2010
KONTAKTPERSONER
Kontaktpersonerna gjorde under året 2461
(2662) fartygsbesök. Bibliotek utbyttes
86 (77) gånger och filmer 46 (82) gånger.
Transporttjänst gavs åt 13 (32) sjöfarare.
Internetpunkten i Kaskö utnyttjades 520
(766) gånger.
Representantskapet
Sjömansservicebyråns
representantskap
hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes):
Frivakt
Vapaavahti
51
ARBETS- OCH
NÄRINGSMINISTERIETS REPRESENTANT
Ordförande
regeringsråd Tarja Kröger (regeringssekreterare Seija Jalkanen)
marknadsjurist Mika Saarinen)
KOMMUNIKATIONSMINISTERIETS
REPRESENTANT
Viceordförande
Avdelningschef Ove Hagerlund (sjöfartsöverinspektör Marko Rahikainen)
REPRESENTANTER
FÖR SKEPPSREDARNA
sjöpersonalchef Ulla Häkkinen (kursledare
Lena Marcus)
sjöpersonalchef Outi Byckling (personalchef Erkki Kotiranta)
sjöpersonalchef Mikaela Björkholm (avdelningschef Thomas Doepel)
sjöpersonalchef Bengt Björkholm (jur. mag.
Linda Langh)
FINANSMINISTERIETS REPRESENTANT
arbetsmarknadsjurist Pirkko Janas (arbets-
REPRESENTANTER FÖR
SJÖFARARNA
Manskapet
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
RESULTATRÄKNING 1.1.-31.12.2009
ORDINARIE VERKSAMHET
Intäkter
SSB-avgifter
Lästavgifter
Intäkter från klubbverksamhet
Hamnstädernas bidrag
Intäkter sammanlagt
PLACERINGS- O. FINANSIERINGSVERK
Intäkter
Hyror Ylläs
Hyror Slottsgatan 3
Ränteintäkter
Övriga intäkter
Intäkter sammanlagt
Kostnader
Kostnader Ylläs
Kostnader Slottsgatan 3
Kostnader sammanlagt
Översk./undersk. av placerings- o. finans.verksamhet
Tilikauden yli-/alijäämä
52
Vapaavahti
Frivakt
Däcksbefälet
sjökapten Carl-Henrik Järvinen (viceverksamhetsledare Risto Blomquist)
Maskinbefälet
maskinmästare Markku Suni (maskinmästare
Harri Piispanen)
Representantskapets ordinarie sammanträde
hölls den 23.4. Vid sammanträdet behandlades de i § 15 i Sjömansservicelagen
(447/2007) nämnda ärendena och utkastet
till budget.
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
AKTIVA
1 109 054,52
560 000,00
11 882,30
15 640,00
1 686 576,82
Kostnader
Klubbar och verksamhetsställen
Idrott och motion
Filmtjänst
Information och publikationer
Utlandsverksamhet
Hobbyverksamhet
Studieverksamhet
Bibliotekstjänst
Internationellt samarbete
Samarbete i hemlandet
Personalkostnader
Administration
Avskrivningar
Kostnader sammanlagt
Överskott/underskott av ordinarie verksamhet
reparatör Rauno Mutka (köksmästare Tarja
Rännäli)
servitris Arja Ahonen (kock Anu Ryökkynen)
-70 757,32
-56 048,79
-128 928,19
-180 643,70
-21 004,44
-30 739,21
-128 208,72
-119 441,85
-8 114,94
-8 123,60
-640 241,36
-113 459,01
-56 857,12
-1 562 568,25
124 008,57
31 710,01
143 688,00
19 179,99
0,00
194 578,00
-33 787,68
-121 109,26
-154 896,94
39 681,06
163 689,63
BALANSRÄKNING 31.12.2009
FASTA TILLGÅNGAR
Materiella tillgångar
Tomter
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Aktier och andelar
FASTA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT
RÖRLIGA TILLGÅNGAR
Fordringar
Kontofordringar
Resultatregleringar
SAMMANLAGT
35 937,49
38 475,59
148 735,17
927 244,22
1 150 392,47
187 414,14
14 402,44
201 816,58
Finansieringstillgångar
Kassa och banktillgodohavanden
22 486,30
Depositioner
735 890,14
SAMMANLAGT
758 376,44
RÖRLIGA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT 960 193,02
AKTIVA SAMMANLAGT
2 110 585,49
PASSIVA
Eget kapital
Övriga fonder
Reservfond
Fastighetsreparationsfond
Överskott från tidigare år
Räkenskapsperiodens överskott
SAMMANLAGT
252 665,78
246 516,10
1 287 562,25
163 689,63
1 950 433,76
Främmande kapital
Erhållna förskott
Kontoskulder
Resultatregleringar
SAMMANLAGT
PASSIVA SAMMANLAGT
2 325,00
38 734,94
119 091,79
160 151,73
2 110 585,49
2 / 2010
Styrelsen
Sjömansservicebyråns styrelse hade under
verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes):
ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIETS REPRESENTANT
riksförlikningsman Esa Lonka (regeringsråd
Raila Kangasperko)
REPRESENTANTER
FÖR SKEPPSREDARNA
ombudsman Tero Jokilehto till den
29.11.2009, ombudsman Niklas Rönnberg
från den 30.11.2009 (ombudsman Jukka
Kantola)
ombudsman Kimo Kostiainen (verkställande direktör Olof Widén)
REPRESENTANTER FÖR
SJÖFARARNA
Manskapet
förbundssekreterare Kenneth Bondas,
Finlands Sjömans-Union (funktionär Satu
Silta)
Befälet
sjökapten Veikko Engren, Finlands
Skeppsbefälsförbund
(verksamhetsledare
Pekka Partanen)
elmästare Pekka Savikko, Finlands Maskinbefälsförbund (ombudsman Reima Angerman)
Representant för Finlands Sjömanskyrka
generalsekreterare Sakari Lehmuskallio
eller någondera av dem tillsammans med
styrelsemedlemmen Tero Jokilehto (till den
2.12) eller Kenneth Bondas eller byråns AVsekreterare Heli Myllykangas.
Som revisorer har fungerat CGR Heidi
Vierros och revisionsbyrån KPMG Oy Ab
och som revisor utnämnd av KPMG CGR
Outi Hieta. Revisorssuppleant var CGR Jari
Nurmi.
Sjömansservicebyråns ekonomiska ställning framgår av närslutna balans- och resultaträkning.
Helsingfors den18 februari 2010
Som ordförande för styrelsen fungerade
riksförlikningsman Esa Lonka och som viceordförande regeringsrådet Raila Kangasperko. Under verksamhetsåret sammanträdde styrelsen fyra gånger.
Sjömansservicebyråns namn tecknades av
Esa Lonka och Martti Karlsson tillsammans
REVISIONSBERÄTTELSE
Till Sjömansservicebyråns representantskaps ordinarie möte
Vi har granskat Sjömansservicebyråns bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och administration för räkenskapsperioden 1.1 31.12.2009. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning och noter till bokslutet.
Styrelsens och verksamhetsledarens ansvar
Styrelsen och verksamhetsledaren ansvarar för upprättandet av bokslut och verksamhetsberättelse samt för att de ger riktiga och
tillräckliga uppgifter i enlighet med de bestämmelser och stadganden som gäller i Finland om uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen ansvarar för att övervakningen av bokföring och medelsförvaltning är ändamålsenligt ordnad och verksamhetsledaren för att bokföringen är lagenlig och att medelsförvaltningen är ordnad på ett tillförlitligt sätt.
Revisorns skyldigheter
Revisorn bör utföra granskningen enligt i Finland tillämpad god revisionssed och på basen av granskningen avge berättelse om
bokslut och verksamhetsberättelse. God revisionssed förutsätter tillämpande av yrkesetiska principer och att granskningen planeras
och genomförs så att man får tillräcklig visshet om att bokslutet och verksamhetsberättelsen inte innehåller väsentliga fel och om att
styrelsens medlemmar och verksamhetsledaren har verkat i enlighet med de stadganden som gäller Sjömansservicebyrån.
Revisionsåtgärdernas uppgift är att försäkra sig om riktigheten i siffror och övriga uppgifter i bokslut och verksamhetsberättelse. Valet
av åtgärder baserar sig på revisorns överväganden och bedömningar av risken att bokslutet innehåller väsentliga oriktigheter beroende
på oegentligheter eller fel. Vid planerandet av behövliga granskningsåtgärder bedöms också den interna kontroll som ansluter sig till
uppgörandet av bokslutet och dess presentation. Vidare utvärderas den allmänna presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelse, principerna för uppgörandet av bokslutet samt de bedömningar ledningen tillämpat vid uppgörandet av bokslutet.
Revisionen har genomförts enligt i Finland tillämpad god revisionssed. Enligt vår uppfattning har vi vidtagit för ändamålet tillräckliga granskningsåtgärder för vårt utlåtande.
Utlåtande
Som vårt utlåtande framför vi att bokslutet och verksamhetsberättelsen, i enlighet med de stadganden och bestämmelser som gäller
i Finland gällande uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse, ger riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av Sjömansservicebyråns verksamhet och dess ekonomiska ställning. Uppgifterna i verksamhetsberättelse och bokslut är konfliktfria.
Helsingfors den 8 mars 2010
KPMG OY AB
Heidi Vierros
CGR
Outi Hieta
CGR
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
53
MERENKULKIJOIDEN 36.
VUOSINÄYTTELY
MEPAn Katajanokan klubilla oli näytillä merenkulkijoiden
maalauksista, valokuvista ja harrastetöistä koottu näyttely, johon
kävi tutustumassa satoja kiinnostuneita kaupunkilaisia ja alan
ihmisiä. Pienoismalli- ja maalauspuolella vanhat mestarit olivat
jälleen odotusten arvoisia. Valokuvia ja harrastetöitä oli saatu
myös nuoremmilta merenkulkijoilta.
54
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Arto Dahlbo pysyy tyylilleen
uskollisena vuodesta toiseen.
Vakava-aiheisissa töissä
näkyy myös sympaattinen
huumori.
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
55
Tiina Sveholmin taitava
ristipistotyö
Ilkka Karppasen laadukasta kädentyötä.
56
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Marianne Ylä-Kojola valmisti Mepan
keramiikkakurssilla kauniin kukkamaljakon
Risto Honkaharjun merimaalaukset ovat
loppuun asti hiottuja töitä.
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
57
Ilkka Karppanen taitaa myös pullolaivojen rakentamisen.
Iris Malmsilla
oli näyttelyssä
useita taidokkaasti tehtyjä
nukkeja.
Riitta Kopran veistos leikkivistä
koirista keräsi katseita.
Lars Näsmanin sekatekniikkatyönä
maalattu Kathrina ja öljyvärityö
ms Actinia
Vuokko Tammen huovuttamalla
valmistetut hauskat pääsiäiskoristeet.
58
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Merten kaunottaria Lars Näsman målar
Lars Näsmanin
siveltimestä
Lars Näsmanin maalaus ms Actiniasta herätti ansaittua huomiota
MEPAn vuosinäyttelyssä. Actinia kuului Oy Suomen Etelä-Amerikan Linja / Finland-Sydamerika Linjen Ab -varustamon eli AL:n
kalustoon vuosina 1958-1966. Kaunis valtamerilaiva palveli vielä
sen jälkeen vuoteen 1972 asti Suomen Höyrylaiva Oy:n komennossa.
Lars Näsman oli kesäkuun alussa menossa huoltamaan purjevenettään, kun Vapaavahti tapasi miehen Kaivopuistossa.
- Olin vuonna 1957 työharjoittelussa samanlaisessa venäläisaluksessa. Suunnittelin tuolloin laivanrakennusinsinöörin ammattia,
Näsman kertoi.
Laivan kannelta Näsman ja muut merenkulkijat katsoivat Sputnikin lentoa. Hän ei venäläislaivasta muista juuri muuta, kun että se
muistutti tuolloin liikenteeseen lähtenyttä Asynjaa.
Näsman on maalannut yli sata taulua, joista osa on meriaiheisia.
Hän tekee niitä harrastusmielessä, mutta kaikki on silti ostettu suoraan käsistä. Containerships´ lle ja muutamille muille varustamoille
hän on tehnyt tilaustöitä. Lars Näsman sai vuoden verran koulutusta taiteista Unto Pusan opissa 50-luvun lopulla ja on siitä lähtien
harrastanut alaa. Hän on myös tehnyt lehtiin kuvitusta ja taittoa.
Näsmanin on entistä innokkaampi tekemään laivamaalauksia ja etsii parhaillaan kuvia vanhoista laivoista.
2 / 2010
havets skönheter
På SSB:s årsutställning väckte Lars Näsmans målning m/s Actinia
välförtjänt uppmärksamhet. Actinia tillhörde Finland-Sydamerika
Linjens, eller AL:s, flotta åren 1958-1966. Den vackra oceangångaren tjänade ännu därefter ända till år 1972 i FÅA:s ägo.
Lars Näsman var i början av juni på väg för att serva sin segelbåt,
då Frivakt träffade honom i Brunnsparken.
- År 1957 hade jag arbetspraktik på ett ryskt fartyg av samma typ.
Vid den tiden planerade jag att bli skeppsbyggnadsingenjör, berättade Näsman.
Från fartygets däck kunde Näsman och de andra sjöfararna beskåda Sputniks färd. Om det ryska fartyget minns han inte så mycket
annat än att det påminde om m/s Asynja som vi den tiden börjat
sin trafik.
Näsman har målat mer än etthundra tavlor, av vilka en del med
marint motiv. Han målar som hobby, men alla har ändå köpts genast. För Containerships och några andra rederier har han målat på
beställning. Under ett års tid gick Lars Näsman i konstlära hos Unto
Pusa i slutet av 50-talet och sedan dess har han ägnat sig åt banan.
Han har också gjort illustrationer och ombrytning för tidningar.
Näsman är ivrigare än någonsin, då det gäller att måla fartyg, och
han söker som bäst bilder av gamla fartyg.
Frivakt
Vapaavahti
59
Kirjoittaja Timo Sylvänne
Rotterdamin Merimieskirkolla
ms Solanon lankongilla kävelee
1970-luvulla Rotterdamissa Kaj
Engström, joka oli erittäin pidetty ja arvostettu merimiespappi
Merimieskirkkoja
Laiva oli juuri töijätty Pohjanmeren sataman laituriin. Klaaraus oli tehty ja pian
pitäisi siirtyä kuivatelakkaan vuosihuoltoa
varten. Salongin pöydän päässä kippari ja
siiffi siemailivat konjakinloppujaan. Meklari
pöllytteli paksua sikariaan ja keräili papereitaan salkkuunsa. Kipinä laskeskeli meklarin
tuomia rahanippuja pöydän toisessa päässä.
Tällä kertaa oli helppo homma, kun valmiit
niput olivat pankissa pakattu sellofaanikääreisiin ja jokaisen nipun päälle oli räntätty
rahamäärä.
Salongin ovelta kuului napakka koputus.
Päällikkö silmäili oven suuntaan:
” Kas päivää pastori, tervetuloa puuriin!
Maistuisiko herra pastorille kipollinen konjakkia?
”Ei kai se papinkaan suu oo paskasta tehty”, kuului myöntävä vastaus.
Konjakin maistelun seurauksena jo samana iltana laivalta ahtautui parikymmentä
merenkulkijaa papin ohjastamaan yhdeksän
hengen pikkubussiin.
”Tiivistäkää, kyllä tänne mahtuu”, oli pa60
Vapaavahti
Frivakt
pin opastus. ”On meitä ollut kyydissä kymmenkunta henkeä enemmänkin. Liikennevaloissa siunaantui juuri silloin poliisiauto
pysähtymään viereen. Sieltähän noustiin
selvittämään, mikäs pakolaisleiri tässä on
matkalla. Kun kuulivat, että Merimieskirkolle ollaan menossa, panivat piipaan päälle ja avasivat meille liikenneruuhkassa tietä
kirkolle saakka!”
Illemmalla jatkaessamme kirkolta matkaa kuka minkin palvelun pariin, pappi
kuulutti paluukyydin lähtöajat. Kirkolta
lähdettäisiin määräaikaan, mutta kyyti etenisi lähibaarien kautta sillä vauhdilla, miten
porukat ehtisivät kyytiin. Eikä niin kiirettä
ollut, etteikö pastori olisi ehtinyt tervehtiä
kuppiloitten henkilökuntaa.
Koska kuivatelakassa kärvisteltäisiin viikko, ehti Merimieskirkko järjestää monenlaista toimintaa. Oli kevätaika ja tehtiin aurinkoinen kiertoajelu kasvisviljelmille, mistä
palattiin kukkaseppeleet kaulassa. Jalkapalloa pelattiin norjalaista laivajoukkuetta vastaan. Ottelu oli muuten tasaväkinen, mutta
norjalaisilla oli yksi ennenkin jalkapalloa
pelannut, joka potkiskeli tasaiseen tahtiin
maaleja. Pelin edetessä sovittiin, että lopetetaan tilanteessa 10 - 0.
Merimieskirkon palveluitten ansiosta ikävä kuivatelakointi tuntui sujuvan nopeasti.
Viikko oli hurahtanut äkkiä, kun oltiin taas
vesillä ulkosivut maalattuina ja osa korjauksista tehtyinä. Jopa tinkimättömänä työväenaatteenmiehenä ja ateistina tunnettu konemestari oli innokkaasti vieraillut kirkolla.
”Kotimaan lehtiä lukemassa. Ja olihan se
käytävä papin saarnatkin kuuntelemassa,
kun on pappi vaivaa nähnyt meitä kuljetellessaan ja muutenkin on hyvin huolehtinut.
Ettei pahoita mieltään, jos ei ole sanankuulijoita.”
Aikanaan sattuivat taas oorderit ohjaamaan laivamme samaan satamaan. Hyvillä
mielin odoteltiin papin käyntiä ja kyytiä
kirkolle. Tällä kertaa hakijana ei ollutkaan
tuttu merimiespappi, vaan enempi aliupseerin mallinen mies, joka kuulutti olevansa
uusi pappi. Täsmällisesti ilmoitettuna aika2 / 2010
Antwerpenin 105-vuotiaan merimieskirkon
toiminta jatkuu sittenkin. Jatkon mahdollistaa
Belgian merimieskirkkojen sekä Rotterdamin
merimieskirkon hallinnollinen yhdistäminen
1.1.2011 alkaen. Toimintaa Benelux-maissa tulee
johtamaan Rotterdamissa
asuva merimiespastori.
na lähti kyyti laivalta:” Jos joku ei tule lähtöaikana, tulkoon omia aikojaan” oli periaate,
niin laivalta kuin kirkoltakin lähtöön:
”Paluukyyti kirkolta lähtee ilmoitettuna
aikana. Merimieskirkko ei tarjoa juoppokuskipalveluita, eikä kiertele kaikkia kaupungin kuppiloita etsimässä kyytiläisiä,
vaan ajetaan suoraan laivalle.”
Konemestarinkaan ei uuden papin aikaan
tarvinnut tinkiä elämänarvoistaan, vaan
huoleti saattoi jättää uuden pastorin saarnat kuuntelematta. Jonkin kerran sai kirkon
auto palata laivalta ilman yhtään kyytiläistä.
Kun laivalla eletään minuuttiaikataulujen
mukaan, kaipaisi maissa vähän väljempää
menoa.
Sohon tervakeulaisissa provianttisilmissä merimieskirkkosatamiin linjaa seilaavat
murehtivatkin, että merimiehistä kirkoissa
muistuttaa enää historiallinen nimi. Paikalliset asukkaat, rekkakuskit ja turistit olisivat
uusia seurakuntatyön kohteita. Merenkulkijat kokivat jääneensä huutolaispojiksi.
Suomalaisia Merimieskirkkoja oli vähän
ja useimmat niistä Euroopassa. Tramppilaivojen merenkulkijoilla oli harvoin tilaisuus
päästä suomalaiseen kirkkoon. Meille oli
kotimaan tarjonnan puuttuessa korvikkeina
norjalaisten Merimieskirkot. Norjalaisilla
2 / 2010
tuntui olevan toimipisteitä useissa satamissa
ympäri maailmaa. Suomalaisillekin kyytejä järjestettiin laivalta kirkoille ja takaisin.
Erityisen mieleen jäävä norjalainen kirkko
oli Villemstadtin kaupungissa Curacaon
saarella. Kun ajoimme kapeaa kanaalia läpi
kaupungin, kajahti kirkon katolta kovaäänisestä Maamme-laulu. Sellainen oli käsitys,
että ajoi kanaalista minkä maalainen laiva
tahansa, pauhasi aina lipun mukainen kansallislaulu.
Matkamme oli johtanut Buenos Airesiin.
Konemestarikin oli lähtenyt papin kyytiin
kirkolle. Bairesin pappi oli sellainen, että
kotimaan lehtien luvun lisäksi tuli saarnakin kuunnelluksi. Ennen kirkolta lähtöämme pappi varoitteli erityisesti menemästä
Veinticinco-kadulle. Siellä kuulema juotetaan vaivihkaa tyrmäystippoja ja viedään
rahat ja vaatteetkin päältä. Melko varmasti
saa tauteja ja huonolla tuurilla saattaa päästä
hengestäänkin.
Seuraavana iltana laiva oli jo matkalla pitkin La Plataa merelle päin. Ennen vahtiin
lähtöään konemestari kommentoi papin
ohjeita:
”Virkansa puolestahan papin kuuluu varoitella pysymästä poissa synnin kaduilta.
Vaan sinne venttisinkollehan mekin men-
tiin ja kuljettiin ruokalasta toiseen. Jossain
vaiheessa havahduin jostakin takapihalta.
Hengissä olin, vaikka pimeää olikin ja löysin tien katuvalojen alle. Kello puuttui ranteesta, eikä kukkaroakaan löytynyt. Sentäs
oli rintataskussa Argentiinan roopuska, mihin olin piirtänyt laivan osoitteen. Ei kun
vaan taksiin ja osoitteen mukaiseen suuntaan, vaikkei pesoja ollutkaan. Matkalla
sitten kohdattiin toinen taksi, minkä kuski
huitoi meitä pysähtymään. Kuskien puheista en mitään ymmärtänyt, mutta huomasin
sen toisen taksin takapenkillä istuvan meidän laivan perämiehen. Perämies ei tiennyt,
miten oli taksiin joutunut eikä sitäkään,
minne oli menossa. Kello ja rahat taskuista
oli viety, muttei ryövärit olleet hoksanneet
sukkia tutkia, missä oli Ameerikan dollaares. Perämies retuutettiin minun taksiini ja
maksettiin toinen kyyti pois. Minulla oli
osoite ja perämiehellä rahaa, joten aamuvarhaisella hyvissä ajoin oltiin takaisin laivalla
ennen työajan alkua.”
Viedessään astioitaan pentteriin konemestari jatkoi: ”Ei se pappi sentään pelkästään viran puolesta tainnut varotella. Kyllä
se ihan aiheesta yritti meistä huolehtia.”
Timo Sylvänne, Luhtatie 1, 70700 Kuopio - Merimieskirkkoja
Frivakt
Vapaavahti
61
MERENKULKIJOITA
MITALEILLA
Penkkipunnerruksen Master - ikäluokkien maailmanmestaruuskisoissa on totuttu näkemään
suomalaisia palkintokorokkeelle. Merenkulkijoita on komeasti edustanut Seppo Flink
Gabriellalta. Orlandosta tuli maailmanmestaruus ja merenkulkijoiden edustus vahvistui kun
Mariellan tarjoilija Tiina Hakola pokkasi pronssia.
Seppo aloitti harrastuksen MEPAn ensimmäisissä penkkipunnerruskisoissa 1990 ja voitti sarjansa. Kahdenkymmenen
vuoden uurastuksen jälkeen tuli maailmanmestaruus 2010.
62
Vapaavahti
Frivakt
Kisat käytiin maalis-huhtikuun vaihteessa Yhdysvalloissa. Orlando sijaitsee Floridan osavaltiossa
ja on tunnettu muun muassa Walt Disney World
-huvipuistoista.
- Tulin latautumaan viikkoa ennen kisoja vaimon
ja tyttären kanssa. Kävimme katsastamassa myös
huvipuistoja, Seppo kertoi.
Hän osallistui 60-kiloisten sarjaan ja sai tulokseksi 110 kg, mikä toi maailmanmestaruuden.
- Kaikki osui kohdalleen, Seppo totesi tyytyväisenä.
Kisoissa oli mukana viitisensataa kilpailijaa 28
eri maasta. Suomalaisia oli MM -joukkueessa mukana 14, joista peräti 12 toi mitalin kotiin. Saalis
oli loistava, Sepon lisäksi maailmanmestaruuden
toi 40-vuotiaiden 60-kiloisissa punnertanut mies.
Sarjoja nelikymppisistä ylöspäin
Kilpailijat punnertavat eri painoluokissa ja
ikäluokissa. Lajissa taktikoidaan melkoisesti varsinkin, jos on mahdollista kilpailla alemmassa sarjassa. Vuonna 1990 Viking Linella aloittanut tarjoilija Tiina Hakola joutui puristamaan viisi kiloa
pois hoikasta varrestaan.
- Pääsin alempaan sarjaan, mutta painonpudotus
oli rankkaa, se vei myös voimia, Tiina kertoi
Tuloksena oli pronssia, mikä on Tiinan ensimmäinen arvokisamitali. Hän aloitti aktiiviharrastuksen vuonna 2006. Varsinaista valmentajaa
hänellä ei ole ollut, mutta neuvoja ja oppeja on
saanut kavereilta ja alan harrastajilta.
- Eri maiden kilpailijat ovat reilua porukkaa ja
yhteishenki on hyvä, Tiina totesi.
Tiina ja Seppo valittiin Suomen edustusjoukkueeseen Riihimäellä helmikuussa pidettyjen
SM-kisojen jälkeen. He edustavat Suomea myös
syksyllä Ranskassa järjestettävissä EM-kisoissa.
2 / 2010
Tiina ja Seppo käyvät välillä myös Mepan kuntosalilla, kun laivat ovat satamassa
Tiina ja Seppo Orlandossa palkintojen jaon jälkeen
2 / 2010
Tiina och Seppo efter prisutdelningen i Orlando
Frivakt
Vapaavahti
63
SJÖFARARE
SKÖRDADE MEDALJER
Vid Masters-VM i bänkpress har man blivit van att se finländare
på prispallen. Seppo Flink från Gabriella har varit en fin representant för sjöfararna. Från Orlando kom han hem som världsmästare
och sjöfararnas representation förstärktes då Mariellas servitris
Tiina Hakola tog hem bronsmedalj.
Tävlingen gick av stapeln i månadsskiftet
mars-april i USA. Orlando ligger i delstaten
Florida och är bland känd för nöjesparkerna
Walt Disney World.
- Jag kom hit tillsammans med fru och
dotter en vecka före tävlingen, för att ladda
batterierna. Vi besökte också nöjesparkerna,
berättade Seppo. Han deltog i viktklassen
60 kg och fick resultatet 110 kg, som gav
honom världsmästerskapet.
- Allt föll på sin plats, konstaterade Seppo
nöjd.
Femhundra deltagare från 28 länder tävlade. Sammanlagt 14 finländare var med
i VM-laget och 12 av dem tog hem en
medalj. Bytet var strålande, utöver Seppo
tog en man i viktklassen 60 kg världsmästerskapet för 40-åringar.
Serier för 40-åringar och över
Deltagarna tävlar i olika viktklasser och
åldersklasser. I grenen är det vanligt med
taktikspel, i synnerhet om det ger möjlighet
att tävla i en lägre viktklass. Servitrisen Tiina
Hakala som börjat på Viking Line år 1990,
fick pressa bort fem kilo från sin slanka figur.
- Jag lyckades komma ned till den lägre
serien, men viktminskningen tog på krafterna, berättade Tiina.
har hon inte, men goda råd och lärdomar
har hon fått av kompisar och aktiva i grenen.
- Tävlarna i bänkpress är ett rejält gäng
och sammanhållningen är god, konstaterade
Tiina.
Tiina och Seppo valdes till Finlands representationslag efter FM-tävlingen i Riihimäki i februari. De representerar Finland
också i EM-tävlingen i Frankrike i höst.
Då fartygen ligger i hamn besöker Tiina
och Seppo också SSB:s konditionssal
Resultatet var brons, det är Tiinas första
medalj i en elittävling. Hon började sin aktiva träning år 2006. Någon egentlig tränare
64
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Seppo började med grenen vid SSB:s första tävling i bänkpress år 1990,
och vann i sin serie. Efter tjugo års slit tog han världsmästerskapet 2010.
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
65
Serenaden miehet
kokeilivat Padelia
Maailmalla suosiotaan kasvattava peli on rantautunut
Suomeen. Padel on mailapeli,
jossa yhdistetään tenniksen ja
squashin ominaisuuksia. Se on
hauska ja sopivan haastava laji
kunnon kohottamiseen ja soveltuu lähes kaikille kiinnostuneille.
Koska Padelia pelataan aina
nelinpelinä, se on luonteeltaan
selvästi sosiaalisempi peli kuin
yksikään muu mailapeli. Padel
yhdistääkin kuntoilun, mielenkiintoisen pelin ja sosiaalisuuden tavalla, johon hyvin harva
urheilumuoto pystyy.
Silja Serenaden monilla areenoilla karaistuneet pelimiehet ottivat tuntumaa
uuteen lajiin alan konkarin, Piukku
Kopiloffin opastamina. Vähän sääntöjä, lyöntejä ja liikehdintää, niin Seren
miehet olivat valmiina nelinpeliin. Laji
vie nopeasti mukanaan. Sen oppii helposti ja kehitystä ja onnistumisia kokee
jokainen jo ensimmäisellä kerralla.
- Tämä on todella hauskaa, Lare Palmio ja kumppanit totesivat
Padel -kenttiä on tällä hetkellä Helsingin Merisatamanrannassa (Merikadun ja Laivurinkadun kulmassa) ja
Solvallan urheiluopistolla. Pyhtään
Pyroll Areena -monitoimihalliin, joka
avautuu yleisön käyttöön vuoden 2010
alkupuolella, on rakennettu uusi Padel
-sisäkenttä. Vuoden 2010 aikana Padel
-kenttiä on odotettavissa myös muille
paikkakunnille.
66
Vapaavahti
Frivakt
Ottakaa yhteyttä Mepaan, niin
kokeillaan yhdessä Padelia, Piukku
kutsuu merenkulkijoita
Piukku Kopiloff opettaa padelia
2 / 2010
Mikko Pottonen lyöntivuorossa. Kai Korhonen, Lauri Palmio, sekä ”Kotkan miehet” Sami Partanen ja Sami
Turkia valmiina.
Piukku kuuluu Padelin uranuurtajiin
- Iloiset ihmiset innostivat kokeilemaan lajia
Asuessaan 1990-luvulla Kanarialla ihmetteli Piukku Kopiloff paikallisia ihmisiä, jotka iloisina tulivat mailakasseineen erikoiselta kentältä. Siellä oli lasiseinät ja tekonurmi. Kauan ei mennyt, kun padel oli kolahtanut Piukun
elämään.
Aikoinaan Suomen keihäsnaisten kärkikastiin kuulunut Piukku toi lajin mukanaan pohjoiseen. Hän on koulutukseltaan liikunnanohjaaja ja on nyt padelin merkittävin opettaja maassamme.
- Laji on suuressa suosiossa muun muassa Etelä-Amerikassa ja Espanjassa, Piukku toteaa.
Padeliin pääsee nopeammin kiinni, kuin esimerkiksi tennikseen. Padelia voi pelata tennispalloilla, mailat ovat
hiilikuitua. Pistelasku on kuten tenniksessä. Lasiseiniä voi käyttää hyväksi pelin aikana.
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
67
Serenades mannar prövade
spelet padel
Spelet som vunnit popularitet ute i världen har nu landstigit i Finland. Padel är ett racketspel
som innehåller element både ur tennis och ur squash. Det är ett roligt spel och lagom utmanande
om man vill höja sin kondition, det lämpar sig för nästan alla intresserade. Då padel spelas
som fyrspel, är det till sin karaktär klart mera socialt än någon annan racketgren. Padel förenar
därmed motion med ett intressant och socialt spel, på ett sätt som väldigt få idrottsgrenar kan.
Piukku hör till pionjärerna i grenen padel
Glada människor uppmuntrade att pröva grenen
Då Piukku Kopiloff bodde på Kanarieöarna på 1990-talet,
undrade hon över de fast bosatta invånare som alltid på gott
humör kom med sina racketväskor från en märklig spelplan.
Den hade glasväggar och konstgjort gräs. Det tog inte lång tid
innan Piukku hade fastnat för padel.
Piukku, som i tiden hört till toppen i spjutkastning för damer, tog med sig grenen norrut. Hon är idrottsinstruktör till
utbildningen och nu den främsta läraren i padel i vårt land.
Grenen är mycket populär bland annat i Sydamerika och i
Spanien, konstaterar Piukku.
Det är lättare att lära sig padel, än till exempel tennis. Man
kan spela padel med tennisbollar, racketarna är av kolfiber. Poängen räknas som i tennis. Vid spelet kan man utnyttja glasväggarna.
UNDER SOMMAREN OCH BÖRJAN AV HÖSTEN
ORDNAR SSB TILLFÄLLEN ATT BEKANTA SIG MED
GRENEN I HELSINGFORS UNDER PIUKKUS LEDNING. TA KONTAKT!
Silja Serenades tävlare, som härdats på många arenor, fick pröva
på den nya grenen under ledning av Piukku Kopiloff, en gammal veteran i grenen. Litet regler, slag och rörelser, och Seres
mannar var färdiga för fyrspel. Grenen är medryckande. Man
lär den snabbt och alla kan genast första gången känna att man
utvecklas och lyckas.
-Det här är verkligen roligt, tyckte Lare Palmio och hans
kompisar.
Padel-planer finns nu i Helsingfors vid Havsstranden (i hörnet av Havsgatan och Skepparegatan) och på Solvalla idrottsinstitut. En ny innehall för padel finns i Pyttis, i Pyroll Areenahallen som öppnas för allmänheten under början av år 2010.
Under året väntas spelplaner för padel öppnas också på andra
orter
68
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
69
Merimiesmotoristeja
myrskyssä
Ruukin kierroksen yhteydessä
järjestettävä merimiesmotoristien tapaaminen kärsi
osanottajapulasta kuten päätapahtumakin. Muutama hyvin
varustautunut ajaja poikkesi
paikalla ja ajoi koko kierroksen.
MEPAan tuli jo edellisenä päivänä puheluita, joissa arvuuteltiin paikalle tuloa huonon
sään sattuessa. Yksi Tammisaareen tulleista
oli Sami Koskinen ms Gabriellalta.
Keli ei ole paras mahdollinen. Jostain saumasta pääsi vielä vuotamaan vettäkin sisempiin vaatekerroksiin, Sami totesi ja paineli
Nesteen kahvilaan lämmittelemään.
Kuulumisia ja kokemuksia vaihdettiin ennen lähtöä 230 kilometriä pitkälle Ruukin
kierrokselle. Merimiesunionin puheenjoh70
Vapaavahti
Frivakt
taja Simo Zitting tuli ensimmäisenä.
Täytyy illaksi ehtiä vielä AKT:n edustajankokoukseen Helsinkiin, Zitting totesi.
Timo Kostamo ms Gabriellalta tuli paikalle vaimoineen. Kostamon 2,3 litrainen
Triumph keräsi katseita ja käänsi päitä varsinkin silloin, kun hän laittoi koneen käymään.
Kilometrejä on tullut ihan kiitettävästi
sen jälkeen, kun ostin pyörän, Timo kehaisi.
Varsinaiselle Ruukin kierrokselle lähdettiin Tammisaaren kauppasatamasta. Reitin
varrella oli rasteja, joista motoristit hakivat
leimoja. Näin saattoi osallistua arpajaisiin,
joista Koskinen voitti pihdit. Matkalla monet pysähtyivät katselemaan nähtävyyksiä
ja poikkesivat kahvilla. Maalissa oli tarjolla
pyttipannua.
Sade hellitti, mutta tuuli yltyi päivän
mittaan. Se tuntui jo ajaessa ja teille lensi
roskia. Säät ovat vainonneet merimiesmotoristien tapaamista kummallakin kerralla.
Toivotaan, että seuraavalla kerralla lämpötila nousisi jo toiselle kymmenelle.
2 / 2010
Sjömansmotorister i storm
Träffen för sjömansmotorister
i anknytning till Bruksrundan
led av brist på deltagare, liksom
också huvudevenemanget. Några
välutrustade motorister mötte
upp och körde hela rundan.
SSB fick redan föregående dag telefonsamtal av deltagare som ammälde annullering
i händelse av dåligt väder. Sami Koskinen
från m/s Gabriella var en av dem som kom
till Ekenäs.
Vädret är inte det bästa. Genom någon
söm läckte regnet in i underkläderna, sade
Sami som slank in på Nestes café för att
värma sig.
Före man gav sig av på den 230 kilometer
långa Bruksrundan utbytte man senaste nytt
och erfarenheter. Sjömans-Unionens ordfö2 / 2010
rande Simo Zitting var först på plats.
- Jag måste ännu hinna tillbaks till
Helsingfors i kväll till AKT:s förbundskongress, konstaterade
Zitting.
Timo Kostamo från m/s Gabriella kom
med sin hustru. Kostamos 2,3 liters Triumph fick uppmärksamhet och fick många
att vända på huvudet, i synnerhet då han
startat motorn.
Nog har jag kört en hel del kilometer efter
att jag köpte motorcykeln, berättade Timo
stolt.
För den egentliga Bruksrundan startade
man från Handelshamnen i Ekenäs. Under
rutten fanns kontroller där motoristerna
kunde få sina stämplar. Med dem kunde
man delta i ett lotteri. Koskinen vann en
tång. Under resan stannade många för att
beundra sevärdheter och dricka kaffe. I mål
bjöds det på pyttipanna.
Regnet upphörde, men vinden tilltog
under dagens lopp. Det kändes redan av då
man körde och på vägarna flög det skräp.
Vädrets makter har nu drabbat sjömansmotoristerna båda gångerna. Vi får hoppas att
temperaturen stiger över tio grader nästa
gång.
Frivakt
Vapaavahti
71
Merimiesgolfia Aulangolla
Kesän ensimmäinen MEPA Golf –kilpailu käytiin Hämeenlinnassa.
Reilut kolmekymmentä merenkulkijaa kiersi Everstin 18-reikäisen
kentän koleassa ja pilvisessä säässä.
Loppuvaiheessa saatiin pieni sadekuuro,
joka kasteli paria viimeistä ryhmää. Muuten
pärjättiin lämpimillä vaatteilla ja klubin tarjoamilla maukkailla eväillä. Kuten yleensä,
osallistujalista elää viimeiseen saakka.
Ilmoittauduin tekstiviestillä edellisenä
päivänä, kun olin saanut selvän seuraavasta
jobista, ms Finnkraftiin kippariksi menevä
Tapani Saarinen kertoi.
Rettigillä seilaava Jaakko Hyyryläinen
puolestaan joutui kääntymään takaisin, kun
illaksi tilatut keittiökaapit olivatkin jo tulossa tontille. Matkaan lähti kuitenkin 31 pelaajaa, joten kunnon kisa saatiin aikaiseksi.
Vaihtelevaa menestystä
Puolivälissä monet manailivat liukasta keliä,
vaikka kehuivatkin kentän kuntoa. Joku ehdotti, että pitäisi palkita sekin, joka joutuu
lyömään eniten lyöntejä. Useimmat kiersi72
Vapaavahti
Frivakt
vät kentän neljässä tunnissa, joten palkintojen jakoon päästiin puoli neljän aikoihin.
Tasoituksellisen lyöntipelin voitti Jari
Heikkilä Silja Europalta (65 lyöntiä). Toiseksi tuli Sakari Korpela ms Amorellalta
(72). Kolmanneksi löi Tuomas Rautaheimo (73) mt Stena Poseidonilta, joka voitti
myös scratch –kisan 81 lyönnillä.
Naisten sarjassa oli kolme osanottajaa,
joten kaikki pääsivät palkinnoille: 1. Nina
Okko (Amorella), 2. Teija Westerlund
(Aurora), 3. Sari Tanskanen (Amorella).
Lähimmäksi lippua (1,1 metriä) väylällä
16 löi Tuomas Kiihamäki Silja Europalta.
Hän pokkasi myös pisimmän lyönnin palkinnon, 220 metriä väylällä 8.
Kiitokset kaikille osallistujille ja tervetuloa MEPA Golf –kisaan Porvoo Golf –klubille 10.8.2010!
Tuloksia (lisää www.mepa.fi):
Scratch:
Rautaheimo Tuomas Kiihamäki Tuomas Rousku Risto Tammi Esa Pohjola Olavi Tiensuu Jouko HCP:
1 Heikkilä Jari 2 Korpela Sakari 3 Rautaheimo Tuomas 4 Rousku Risto 5 Ruzza Alex 6 Kiihamäki Tuomas 7 Tammi Esa 8 Mustonen Pekka 9 Heimonen Mikko 10 Tiensuu Jouko 11 Kuusiniemi Markku 12 Pohjola Olavi 81
83
84
86
90
94
65
72
73
73
73
76
76
76
78
79
79
80
2 / 2010
Sjömansgolf på Aulanko
SSB:s första golftävling för som- Växlande framgång
Halvvägs svor mången över halkan, trots att
maren gick av stapeln i Tavasman annars tyckte att banan var i gott skick.
tehus. Drygt trettio sjöfarare
Någon föreslog att man borde belöna också
rundade i mulet och kyligt väder den som måste slå de flesta slagen. De flesta
klarade av banan på fyra timmar, så prisutEverstis 18-hålsbana.
De två sista grupperna blev våta av en liten
regnskur i slutskedet. Annars klarade man
sig bra med varma kläder och den smakliga
måltid som bjöds på klubben. Deltagarlistan levde som vanligt ända in i det sista.
Jag anmälde mig med textmeddelande föregående dag då jag fått klarhet om följande
jobb, berättade Tapani Saarinen, på väg till
Finnkraft för att föra befälet.
Jaakko Hyyryläinen som seglar på Rettig
var för sin del tvungen att vända tillbaka, då
de beställda köksskåpen som skulle levereras
på kvällen redan var på väg till tomten. Det
var ändå 31 deltagare som mötte upp, och
man kunde ordna en riktig tävling.
2 / 2010
delningen kunde börja halv fyratiden.
I slagtävlingen med handicap segrade
Jari Heikkilä från Silja Europa (65 slag).
Andra blev Sakari Korpela från m/s Amorella (72). Trea blev Tuomas Rautaheimo
från m/t Stena Poseidon, han vann också
scratch-tävlingen med 81 slag.
I serien för damer fick alla tre deltagare
pris: 1. Nina Okko (Amorella), 2. Teija
Westerlund (Aurora), 3. Sari Tanskanen
(Amorella).
Närmast flaggan (1,1 meter) slog Tuomas
Kiihamäki från Silja Europa på hål 16. Han
tog också priset för längsta slag, 220 meter,
på hål 8.
Ett varmt tack till alla deltagare! Välkommen till SSB:s golftävling på Porvoo Golfklubb 10.8.2010!
Frivakt
Vapaavahti
73
Tallink Silja golfia
Ahvenanmaalla
Esa Tammi ylivoimaiseen
voittoon
MEPAn jääkiekkoturnauksissakin menestynyt Kim Karell
pani kampoihin, mutta jäi kuitenkin kakkoseksi hyvässä iskussa
olleelle Tammelle.
Tallink Siljan mestaruuksia ratkottiin
Ålands Golfklubbilla Kastelholmassa. Järjestelyissä oli mukana varustamon yhteistyökumppani, peliyhtiö Paf. Kisa käytiin
kahtena päivänä. Klubilla on kaksi 18-reikäistä kenttää, Kungsbanan ja Slottsbanan,
jotka kummatkin pelattiin läpi. Esa Tammi
käytti kaikkiaan 141 lyöntiä, Karellin lyöntimäärä oli 151. Kolmanneksi tuli Mauri
Lundström 156 lyönnillä. Kolmestakymmenestäviidestä kilpailijasta neljänneksi löi
Anitta Järvinen (157), joka oli paras naispelaaja.
Jokavuotiseen kisaan osallistui merenkulkijoita Galaxysta, Silja Symphonylta, Silja
Europalta ja Silja Serenadelta.
74
Vapaavahti
Frivakt
Tallink Silja
spelade golf på Åland
Esa Tammi segrade överlägset
Kim Karell som utmärkt sig
också i SSB:s ishockeyturneringar bjöd på hårt motstånd. Han
blev ändå tvåa efter Tammi som
var i fin form.
Tallink Siljas mästerskap gick av stapeln på
Ålands Golfklubb i Kastelholm. I genomförandet deltog rederiet, och spelarrangören Paf. Tävlingen pågick två dagar. Klubben har två 18-hålsbanor, Kungsbanan och
Slottsbanan, och båda banorna spelades. Esa
Tammi slog sammanlagt 141 slag. Karell
slog 151 slag. Trea blev Mauri Lundström
med 156 slag. Av trettiofem tävlande blev
Anitta Järvinen fyra (157), hon var den
bästa av damerna.
Sjöfarare från Galaxy, Silja Symphony,
Silja Europa och Silja Serenade deltog i tävlingen som ordnas varje åt.
2 / 2010
Hans Langh utnämnd
till hedersdoktor
Oy Langh Ship AB:s verkställande direktör Hans Langh promoverades den 14.5 2010 till
hedersdoktor i ekonomi som ett
erkännande för långvarigt och
framgångsrikt entreprenörskap
på en svår bransch inom den
ekonomiska regionen i Åbo och
som förespråkare för finsk sjöfart.
Hans Langhista kunniatohtori
Åbo handelshögskola, som är en del av Åbo
universitet, konstaterade i sina motiveringar
att Langh med sin innovativitet har gett en
positiv och uppmuntrande bild av företagande och att bli företagare. Som tutor och
undervisare för Åbo handelshögskolas ledarskapsutbildning har han förmedlat sitt
kunnande också åt studerande vid Åbo handelshögskola.
Som ett exempel på innovativitet är Hans
Langhs tiotals patenterade uppfinningar.
Flera av dessa uppfinningar har att göra med
utveckling av ståltransportmetoder. Langh
har grundat Langh Ship Cargo Solutions för
marknadsföring av dessa metoder.
Oy Langh Ship Ab:n toimiTyötä merenkulun hyväksi
tusjohtaja Hans Langh proHans Langh tutustui merenkulkuun vuonna 1973 perustamansa Pesupalvelu Hans
movoitiin kauppatieteen
Arbete till förmån för
Langh Oy:n kautta. Hän osti ensimmäikunniatohtoriksi 14.5.2010
sen laivansa 1983. Nykyisin varustamo sjöfarten
tunnustuksena pitkäaikaisesta ja Oy Langh Ship Ab on viiden rahtialuksen
menestyksekkäästä yrittäjyydestä yhtiö. Hans Langh on ollut aktiivinen toi- Hans Langh bekantade sig med sjöfarten år
mija Suomen merenkulun hyväksi ollen 1973 via rengöringsföretaget Pesupalvelu
Turun talousalueella vaikealla
mm. vahvasti vaikuttamassa siihen, että Hans Langh Oy, som han grundat. Sitt förtoimialalla ja suomalaisen mer- suomalaisille rahtilaivoille saatiin kauppa- sta fartyg köpte han 1983. Numera är realusluettelotuki. Hans Langh on nykyään deriet Oy Langh Ship Ab ett företag med
enkulun puolestapuhujana.
Perusteluissaan Turun yliopistoon kuuluva Turun kauppakorkeakoulu totesi, että
Langh on innovatiivisuudellaan antanut
positiivisen ja rohkaisevan esimerkin yrittäjyydestä ja yrittäjäksi ryhtymisestä. Turun
kauppakorkeakoulun johtamiskoulutuksen
tutorina ja opettajana hän on välittänyt
osaamistaan myös Turun kauppakorkeakoulussa koulutettavien käyttöön.
Esimerkkinä innovatiivisuudesta ovat
Hans Langhin kymmenet patentoidut keksinnöt. Useat näistä keksinnöistä liittyvät teräksenkuljetusmenetelmien kehittämiseen,
joita markkinoimaan Langh on perustanut
Langh Ship Cargo Solutionsin.
2 / 2010
hallituksen jäsenenä Suomen Varustamot
ry:ssä, johon suomalaiset varustamot ovat
yhdistäneet voimansa.
Hans Langh on yhdessä vaimonsa Aila
Langhin kanssa tuonut myös molemmat
tyttärensä Laura Langh-Lagerlöfin ja Linda
Langhin mukaan yritysten toimintaan varmistaen siten perheyritysten tulevaisuutta.
Vuonna 2008 Suomen tasavallan presidentti
Tarja Halonen myönsi Hans Langhille merenkulkuneuvoksen arvonimen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä Suomen merenkulun hyväksi.
fem fraktfartyg. Hans Langh har varit en
engagerad aktör för Finlands sjöfart och har
starkt bidragit till att de finländska fraktfartygen fick handelsfartygsregisterunderstöd.
Numera är Hans Langh styrelsemedlem i
Rederierna i Finland rf, var de finländska
rederierna har förenat sina krafter.
Hans Langh har tillsammans med sin fru
Aila Langh även tagit de båda döttrarna
Laura Langh-Lagerlöf och Linda Langh
med i företagets verksamhet och på så sätt
säkerställt familjeföretagets framtid. År
2008 beviljade Republiken Finlands president Tarja Halonen Hans Langh sjöfartsrådets hederstitel för långvarigt och framstående arbete för Finlands sjöfart.
Frivakt
Vapaavahti
75
Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkkinto.
Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 Helsinki
Nimi:
Osoite:
76 Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt.
Skicka in din lösning till SSB, PB 170, oo161 Helsingfors
Namn:
Adress:
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
77
Vapaavahti 1/2010 ristikon oikein ratkaisseista MEPA antaa kirjapalkinnon Olli Pihlakivelle Uuteenkaupunkiin
78
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
79
YLLÄS
muistakaa hakemukset 30.9. mennessä
kom ihåg ansökan senast den 30.9
www.mepa.fi
80
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
SJÖFARARE I ARBETE
Lättmatros Richard
Aschan och förste styrman
Sebastian Henriksson
på Gabriellas kommandobrygga
Maskinvaktman
Ismo Pulkkanen
Maria Djeriou och Peter
Andersson vid informationsdisken på m/s Gabriella
Kallskänkorna Agneta
Teir och Marjatta Jalonen
Kockstuert Petri Päivärinta på m/s
Aila färdig för dagens jobb
2 / 2010
Frivakt
Vapaavahti
81
JA KURSSEILLA
Golf-kurssilla
Nurmijärvellä
Ruotsin kielikurssi Helsingin
Mepassa
Valokuvauskurssin
oppilaita Turun
linnan seinustalla
82
Vapaavahti
Frivakt
2 / 2010
TULEVIA KURSSEJA
Elokuu
Melontakurssi, Hämeenlinna
Melontakurssi, Hämeenlinna
Haulikkokurssi, Pajulahti
16.08.–17.08.
19.08.–20.08.
23.08.–24.08..
Syyskuu
Tutustu sieniin, Helsingin seutu
Ylläs-vaellus 100e
ATK-peruskurssi, Helsinki
ATK-word, Helsinki
ATK- internetin tehokäyttö, Helsinki
Voi hyvin - kurssi, Kisakallio
ATK-excel, Helsinki
Digikuvaus, Helsinki
Espanjan jatkokurssi, Turku
07.09.
09.09.–16.09.
20.09.–22.09.
23.09.–24.09.
23.09.–24.09.
23.09.–24.09.
27.09.–29.09.
30.09.-01.10.
30.09.–01.10.
Lokakuu
ATK-kotisivut ja blogit, Helsinki
Sykettä syksyyn, Pajulahti
Tutustu keilailuun, Helsinki
ATK-peruskurssi, Helsinki
ATK-kuvankäsittely, Helsinki
60+, Pajulahti
ATK- ylläpidon ja suojauksen perusteet, Helsinki
Huovutuskurssi, Helsinki
ATK-peruskurssi, Turku
2 / 2010
04.10.–06.10.
04.10.–06.10.
05.10.
07.10.–08.10.
11.10.–13.10.
11.10.–12.10.
14.10.–15.10.
21.10.–22.10.
25.10.–26.10.
Tutustu keilailuun, Helsinki
ATK-word, Turku
Köysityökurssi, Helsinki
26.10.
27.10.–29.10.
27.10.–29.10.
Marraskuu
ATK-internetin tehokäyttö, Turku
ATK-kuvankäsittely, Turku
Keramiikkakurssi, Helsinki
ATK-kotisivut ja blogit, Turku
Kyytiä kaamokselle, Pajulahti
ATK- ylläpidon ja suojauksen perusteet, Turku
ATK-peruskurssi, Turku
Venäjän alkeiskurssi, Helsinki
ATK-excel, Turku
ATK-internetin tehokäyttö, Turku
Virkisty väreillä, Helsinki
ATK-kuvankäsittely, Turku
Jouluaskartelu, Helsinki
01.11.–02.11.
03.11.–05.11.
03.11.–05.11.
08.11.–10.11.
08.11.–10.11.
11.11.–12.11.
15.11.–16.11.
15.11.–17.11.
17.11.–19.11.
22.11.–23.11.
22.11.–23.11.
24.11.–26.11.
29.11.–30.11
Joulukuu
Jouluaskartelu I, Turku
Jouluaskartelu II, Turku
02.12.–03.12.
09.12.–10.12.
Frivakt
Vapaavahti
83
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
Linnankatu 3 (PL 170, 00161 HKI)
Slottsgatan 3 (PB 170, 00161 H:fors)
00160 HELSINKI/HELSINGFORS
P./Tel (09) 668 9000,
telefax (09) 622 1808
E-mail: [email protected]
www.mepa.fi
Toimitusjohtaja
Verkställande direktör
Martti Karlsson
p./tel. 6689 0015
[email protected]
Asiamiehet/Ombud
Jaakko Aarninsalo
p./tel. 6689 0022
GSM 040 504 3761
[email protected]
Yleissihteeri/opintoasiat
Allmänsekreterare
/studieärenden
Sirpa Kittilä
p./tel. 6689 0016
GSM 040 521 2055
[email protected]
[email protected]
Niklas Peltola
p./tel. 6689 0021
GSM 0400 419 687
[email protected]
AV-sihteeri
AV-sekreterare
Heli Myllykangas
p./tel. 6689 0012
[email protected]
Paula Suhonen
Toimisto ja Ylläsmajat
Kontor och Ylläs-stugor
p./tel. (09) 6689 0011
[email protected]
Liikunta-asiat/
Idrottsärenden
Pekka Karppanen
p./tel. 6689 0017
GSM 0400 879 733
[email protected]
MERIMIESKLUBI/
SJÖMANSKLUBBEN
Linnank. 3 Helsinki
Slottsg. 3 Helsingfors
p./tel. (09) 659 233
Kirjastosihteeri
Bibliotekssekreterare
Milja Nitovuori
p./tel. 6689 0023
[email protected]
84
Vapaavahti
Talous ja toimisto
Ekonomi och kontor
Gerd Grabber
[email protected]
Frivakt
VUOSAAREN
MERIMIESKESKUS/
NORDSJÖ
SJÖMANSCENTRUM
Provianttik. 4, Helsinki
Proviantg. 4, Helsingfors
p/tel (09) 5844 8200
SIVUTOIMISTOT-FILIALER
KOTKA
Kotkan Merimieskeskus
Kirkkokatu 18 A,
48100 Kotka
p./tel. (05) 213 093
fax (05) 218 2860
Asiamies/Ombud
Risto Nikula
p./tel. 0400 605 187
[email protected]
TURKU/ÅBO
Linnankatu 93
Slottsgatan 93
20100 Turku/Åbo
p./tel. (02) 230 4995
fax (02) 234 3597
MEPALA Ruissalo/Runsala
p./tel. (02) 258 9150
Asiamiehet-Ombud
Juhani Laine
p./tel. 0400 709 491
Juha Toivanen
p./tel. 040 507 1140
[email protected]
YHTEYSHENKILÖT/
KONTAKTPERSONER
RAUMA/RAUMO
Yhdysmies/kontaktperson
Sanna Siivonen
p/tel 040 7431 039
LAPPEENRANTA/
VILLMANSTRAND
Yhdysmies/kontaktperson
Nico Silvast
p./tel. 0400 849 143
OULU/ULEÅBORG
Antti Härö
p./tel. 0400 371 574
Markku Lauriala
p./tel. 0400 875 633
KEMI
Yhdysmies/kontaktperson
Pia Vestenius
p./tel.040 733 0446
RAAHE/BRAHESTAD
Yhdysmies/kontaktperson
Petri Leskelä
p./tel. 040 546 8516
KASKINEN/KASKÖ
Yhdysmies/kontaktperson
Jarmo Nordback
p./tel. 040 848 8855
JULKAISIJA:
Merimiespalvelutoimisto
UTGIVARE:
Sjömansservicebyrån
PÄÄTOIMITTAJA/
HUVUDREDAKTÖR
Martti Karlsson
Toimitussihteeri/
Redaktionssekreterare
Pekka Karppanen
p./tel. 6689 0020
[email protected]
Översättningar till svenska
Gerd Grabber
Kirjapaino/Tryckeri
MIKTOR
Taitto/Layout
MarkoVuorio
VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 9 e
ISSN 0789-8231
M - Itella Oyj
2 / 2010