TALLIN TERVEYSOHJELMA: OHJE J. Verinäytteiden otto ja tulkinta Hevosen verinäytteenotto Näyte otetaan levossa olevasta, mahdollisimman rauhallisesta hevosesta, mieluiten aamulla. Rasitus tai hevosen hermostuminen vaikuttaa moniin määrityksiin (esim. leukosyytit, S/P-CK, S/P-ASAT) yleensä tuloksia kohottavasti. Myös edellisen päivän voimakas rasitus voi vaikuttaa tuloksiin. Näyte otetaan hevosen kaulalaskimosta. Veri valutetaan putken seinämää pitkin välttäen suihkuttamasta tai tiputtamasta verta, myös vakuumiputkia voi käyttää. EDTA-putki (violettikorkkinen) täytetään merkkiviivaan asti (ei enempää) ja sekoitetaan huolellisesti kääntelemällä, putkea ei saa ravistaa. Seerumiputkea (punakorkkinen putki) ei sekoiteta. Tulehdusarvot ja punasoluarvot Tulehdusarvot (valkosolut, fibrinogeeni ja SAA) sekä punasoluarvot voidaan tutkia silloin kun hevosessa epäillään esimerkiksi virus- tai bakteeritartuntaa tai muuta elimistön tulehdustilaa. Esimerkiksi virustartunnat voivat aiheuttaa hevosissa vain hyvin lieviä oireita kuten suorituskyvyn heikentymistä ja verinäytteen analysointi voi olla avuksi sairastuneen tunnistamisessa. Verinäytteiden avulla seurataan myös hevosten parantumista. Valkosolujen kokonaismäärä (WBC, leukosyytit) Alhaiset tai korkeat valkosolumäärät viittaavat usein aktiiviseen tulehdusprosessiin. Virustartunnassa valkosoluarvo voi olla normaalia alhaisempi, kun taas bakteeritulehdus usein nostaa valkosolujen määrää. Fibrinogeeni (B/P-Fibr) Arvo nousee 24-48 tuntia ärsykkeen (esim. tulehdus, kudosvaurio) jälkeen ja alkaa laskea kolmen vuorokauden kuluttua ärsykkeen vähenemisestä. Tulehduksen jatkuessa fibrinogeenitaso pysyy kohonneena. Seerumin Amyloidi-A (SAA) Arvon nousu on elimistön reaktio kudosvaurioihin, joita voivat aiheuttaa mm. bakteerit, virukset, loiset, revähdykset, leikkaukset ja kasvaimet. Terveellä hevosella arvo on hyvin matala, mutta se nousee nopeasti ja voimakkaasti kudosvaurion jälkeen. Nousu alkaa jo 2-4 tunnin kuluttua ja saavuttaa huippupitoisuuden 1-2 vuorokaudessa. Kudosvaurion loputtua arvo lähtee laskuun jo vuorokauden kuluessa. SAA reagoi nopeammin kuin fibrinogeeni elimistön tulehdustilaan ja siitä paranemiseen. Punasoluarvot Punasoluarvoista tärkeimpiä ovat punasolujen kokonaismäärä, hematokriitti ja hemoglobiini. Punasolumäärä kertoo punasolujen kokonaismäärän ja hematokriitti tarkoittaa punasolujen osuutta veritilavuudesta. Hyväkuntoisella hevosella punasolujen osuus on suhteellisesti korkeampi, toisaalta myös elimistön kuivumistila näkyy korkeana hematokriittiarvona. Rasituksen jälkeen otettu hematokriitti on lepoarvoa korkeampi, koska pernasta vapautuu rasituksen aikana lisää punasoluja verenkiertoon. Hemoglobiini kertoo punasolujen hapenkuljetuskyvystä, ja se vaihtelee terveilläkin hevosilla paljon. Hemoglobiini ja rauta liittyvät yhteen, käytännössä hemoglobiini on parempi mittari hevosen tilasta kuin seerumin rauta. Matala hemoglobiini voi olla merkki lievästä tulehduksesta. Seerumin rauta (S/P-Fe) Tärkein elimistön rautamäärän säätelijä on ohutsuolesta tapahtuva imeytyminen. Seerumin rautapitoisuuden fysiologiset vaihtelut ovat suuria ja nopeita. Rauta-arvo on aamulla korkeampi kuin illalla ja fyysinen rasitus voi kohottaa arvoa. Alhainen seerumin rauta-arvo voi liittyä esimerkiksi hevosen sairastamaan tulehdustautiin, ravintoperäiseen raudanpuuteanemiaan tai verenvuodon aiheuttamaan anemiaan. Suomen Hevostietokeskus ry | www.hevostietokeskus.fi Lihasarvot Lihasarvoja (S/P-CK ja S/P-ASAT) kontrolloidaan jos hevosella epäillään lihasvaurioita, lihaksiston poikkeavasta toiminnasta johtuvaa alisuorittamista tai ongelmia esimerkiksi harjoituksesta/kilpailusta palautumisessa. Voimakkaan rasituksen jälkeen kannattaa odottaa ainakin vuorokausi ennen lihasarvojen tutkimista, koska rasitus voi nostaa arvoja fysiologisestikin. S/P-CK Akuutin lihasvaurion yhteydessä kreatiinikinaasi kohoaa nopeasti ja laskee nopeasti vaurion korjautuessa. Lievien vaurioiden yhteydessä S/P-CK laskee normaaliksi jopa muutamassa päivässä, joten vanhaa vauriota sillä ei kannata tutkia. S/P-ASAT Kohonnut S/P-ASAT-arvo on usein peräisin sydän- tai luurankolihasvaurioista. S/P-ASAT kohoaa hitaasti usean päivän aikana ja laskee samoin hitaasti (vertaa S/P-CK). Taulukko. Hevosen veren ominaisuuksien vertailuarvot (Movet Oy: Laboratoriokäsikirja. www.movet.fi). Veren ominaisuus Vertailuarvo Yksikkö Aspartaattiaminotransferaasi (S/P-ASAT) hevonen: 180-650 U/l Fibrinogeenin kokonaismäärä (B/P-Fibr) hevonen: 1,2-4,0 g/l Hematokriitti suomenhevonen: 34-43 % lämminverinen hevonen: 35-48 Hemoglobiini suomenhevonen: 120-155 g/l lämminverinen hevonen: 130-170 Kreatiinikinaasi (S/P-CK) hevonen: 55-370 U/l Punasolujen kokonaismäärä suomenhevonen: 7,0-9,0 *1012/l lämminverinen hevonen: 8,0-11,0 Seerumin Amyloidi-A (SAA) hevonen: <10 mg/l Seerumin rauta (S/P-Fe) hevonen: 22-54 µmol/l Valkosolujen kokonaismäärä (leukosyytit) suomenhevonen: 4,6-9,5 *109/l lämminverinen hevonen: 6,0-10,5 Suomen Hevostietokeskus ry | www.hevostietokeskus.fi