Lataa koko dokumentti

M A K A S I I N I
Raisioagron asiakaslehti
Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 2 • 13
VINKKEJÄ kesän
täydennyslannoituksiin
HUIPPUFARMARI
HAUSSA
-kisailijoiden mietteitä
Lypsykarjatilojen
kokemuksia®
BENEMILK rehuista
ENERGIARUOKINNALLA
maidon solut kuriin
Emobroilerirehut
REMONTTIIN
M A K A S I I N I
Ajankuva
Vaihtoehdoksi GMO-soijaa.................4
Omavarahanke päättyi........................5
Huippufarmari-kisaajien
kuulumiset.........................................6
Kasvinviljely
Uuteen satokauteen...........................8
Tee viljelysopimus ajoissa................10
Hukkakaura kuriin...........................11
Lannoitussuosituksia.......................12
Suunnittele syyskylvöt ajoissa.........14
Tehoa etanantorjuntaan...................15
Nauta
Benemilk®-kokemuksia...................16
Benemilk toimii Ådahlin tilalla........18
Kesä tulee, solut nousee..................20
Pietilät tyytyväisiä rehun vaihtoon...22
Ensikot haastajan asemassa...........24
Kalsiumtason lasku hoitoon............26
Hiehot tiineeksi kesän jälkeen.........28
Melli-kivennäiset hyvinvointiin........29
Onnistunut nurmen viljely................30
Täydennyskylvöllä satoisa nurmi.....32
Satatonnarit.....................................33
16
Sika
Lihasikojen liemiruokinta................34
Benjamin Maatilatori........................36
Loishäädöstä....................................38
Paavon niksinurkka..........................39
Siipi
Uusi tuotantoseurantaohjelma........40
Emobroilerirehut remonttiin............42
Verkossa
Verkkokaupan kevätkuulumiset.......44
Välipala
Mustaherukkakakku........................45
Uutiset..............................................46
30
2
36
PÄÄKIRJOITUS
JULKAISIJA
Raisioagro Oy
PL 101, 21201 Raisio
Puh. 02 443 2111
Faksi 02 443 2137
Sähköposti:
[email protected]
www.raisioagro.com
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Bengt-Erik Rosin
kaupallinen johtaja
Puh. 050 557 4323
TOIMITUS
Marjo Keskikastari
markkinointiviestinnän asiantuntija
Puh. 040 772 8828
Viestintätoimisto Telegraafi Oy
TOIMITUSKUNTA
Juha Anttila
tuotepäällikkö
Ilmo Aronen
T&K johtaja
Merja Holma
kehityspäällikkö
Marja Hongisto
kehityspäällikkö
Jaakko Laurinen
kehityspäällikkö
Minna Oravuo
asiakkuuspäällikkö
Heidi Silvennoinen
tuotepäällikkö
Päivi Volanto
kehitys-/tuotepäällikkö
OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET
Marjo Keskikastari
[email protected]
Puh. 040 772 8828
ULKOASU JA TAITTO
Mainostoimisto Uusimäki
KANSIKUVA
Annika Fagerholm
PAINATUS
ForssaPrint
ISSN 2323-220X
39. vuosikerta
Seuraava AgroMakasiini
ilmestyy syyskuussa 2013.
Uutta kasvua
asiantuntijan avulla
Pitkän ja sitkeän talven jälkeen olemme uuden kasvukauden kynnyksellä. Pelloilta korjattava sato on tunnetusti koko elintarvikeketjumme perusta. Se, miten hyvin edessämme oleva kasvukausi
onnistuu, heijastuu tulevana vuonna koko yhteiskuntaan. Viljelijäväestö on paljon vartijana, onhan koko kansan ruokahuolto heidän
käsissään.
Runsaan ja laadukkaan sadon pitää olla koko ketjun yhteinen
tavoite. Hyvän sadon tavoittelu on paitsi taloudellisesti järkevää,
myös ympäristöteko. Mitä enemmän ravinteita päätyy satoon, sitä
vähemmän niitä jää kuormittamaan ympäristöä.
Järjestämme tällä kasvukaudella uudenlaisen satokilpailun,
jossa mitataan sadon lisäksi ympäristötehokkuutta ja taloudellista
tulosta. Huippufarmarin kilpailijat on valittu, ja heidän toimiaan voi
kasvukauden aikana seurata kisan omilla kotisivuilla. Kolme tilaa
esitellään myös tämän lehden sivuilla.
Hyvä sato on harvoin sattumaa. Useimmiten taustalla on hyvää
ja suunnitelmallista tekemistä, jota myös ammattitaidoksi kutsutaan. Ammattimaiseen toimintaan kuuluu keskeisenä osana tavoitteiden asettaminen. Sen jälkeen mietitään, mitä niiden saavuttaminen edellyttää. Lista hyvän sadon aineksista on pitkä: maan
kasvukunto, vesitalous, tuotantopanokset ja koneistus. Keskeisimpiä tekijöitä ovat kuitenkin osaaminen ja kyky hyödyntää tarjolla
olevaa tietoa. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta
haasteena voi olla oikean tiedon löytäminen ja muuttaminen käytännön tekemiseksi omalla tilalla.
Joskus kannattaa säästää itseään
ja antaa asiantuntijan tarjota omia
ratkaisuehdotuksiaan. Hyvä asiantuntija osaa, paitsi kertoa parhaista
käytännöistä, myös tarjota tilan olosuhteisiin räätälöityjä ratkaisuja.
Tavoitteenamme on tarjota kumppaneillemme rahaksi muutettavissa
olevaa osaamista. Myönnettäköön,
että meillä on myös oma lehmä
ojassa. Maan suurimpana pellontuotteiden jalostajana tarvitsemme
menestyviä sopimusviljelijöitä ja
kotieläintuottajia. Toivotan kaikille
hyviä kylvöilmoja ja tasapainoista
kasvukautta.
Bengt-Erik Rosin
3
AJANKUVA
AGRO makasiini • 2/13
Raisioagron sian- ja siipikarjanrehuihin
vaihtoehdoksi GMO-soijaa
Raisioagro on käyttänyt kevääseen 2013 asti rehujensa
valkuaislähteenä vain muutongeenitöntä (non-GMO)
soijaa. Suomessa on jo muutaman vuoden ajan ollut
markkinoilla muuntogeenistä (GMO) siipikarjan- ja
sianrehua, joten kotimainenkin liha on jo pitkään ollut
osittain GMO-rehuilla kasvatettua. Muuntogeenitöntä
rehua ei Suomessa ole kyetty hyödyntämään kilpailuetuna.
TEKSTI Pekka Heikkilä
Lainsäädäntö ei edellytä kotieläintuotteiden GMO-merkintää, vaikka
rehujen tuoteselosteeseen GMOraaka-aineet pitää merkitä. Esimerkiksi tuontiliha on lähes poikkeuksetta GMO-soijalla tuotettua. EU:ssa
käyttöön hyväksytyt GMO-soijalajikkeet ovat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n turvallisiksi toteamia.
Non-GMO-soijan viljelyala pienenee
Non-GMO-soijan viljelyalan yhä
pienentyessä on toimijoiden entistä
hankalampaa löytää siipikarjan- ja
sianrehujen laatukriteerit täyttävää
non-GMO-soijaa. Maailmanlaajuisesti
rehuihin käytettävät soijamäärät ovat
suuria, ja soijan viljelyalasta jo yli 80
prosenttia on GMO-lajikkeita. Erillään
pidettävän non-GMO-soijan osuus
kaupallisesta soijavirrasta on enää
muutama prosentti. Noin 90 prosenttia
EU:n alueella valmistettavista rehuista
sisältää GMO-soijaa tai -maissia.
Raisioagron asiakkailla on keväästä 2013 alkaen mahdollisuus valita
kustannusvastaavasti GMO-soijaa tai
non-GMO-soijaa sisältäviä siipikarjan- ja sianrehuja. Muuntogeenitön-
tä soijaa sisältävien rehujen valikoimalaajuus muokkautuu vastaamaan
kysyntää. GMO-soijan käyttöönotolla
vältetään siipikarjan- ja sianrehujen
merkittävät hinnankorotukset.
Kaikki Raisioagron naudan- ja
kalanrehu tulevat edelleen olemaan
GMO-vapaita, joten GMO-soijan
käytön aloittaminen koskee vain
Raision rehutehdasta ja yksimahaisten eläinten rehuja. Rehunvalmistajana seuraamme GMO-kysymyksessä
alan tuotteita jalostavan teollisuuden
ja muiden ketjussa toimivien osapuolten linjauksia.
Kansainvälisesti GMO-kysymystä
merkittävämmäksi asiaksi on nousemassa soijantuotannon kestävyyskriteerit viljelyalueilla. Sademetsien
suojelu sekä eräät muut ympäristöja työsuojelunäkökohdat ovat keskiössä. Raisioagro on ensimmäisenä
Suomessa ostanut merkittävän määrän ns. RTRS-sertifikaatteja, jotka
takaavat kestävät tuotantotavat. Tätä
linjaa tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa.
Sopimusviljelijäseminaarissa runsas osanotto:
Hometoksiinit kiinnostivat
Noin 160 sopimusviljelijää
kokoontui maaliskuun 5.
päivä Naantalin kylpylään
kuulemaan ajankohtaista
asiaa ja tapaamaan toisiaan.
TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Anna Haavio
Viljan ostosta vastaava johtaja
Veli-Matti Reunasalo piti päivän
ensimmäinen esityksen käsitellen
sopimustuotannon tärkeää roolia.
Esitykseen sisältyneet asiakaskyselyn tulokset osoittivat Raisioagron
toiminnan olevan monelta osin sitä
mitä sopimusviljelijät odottavat.
4
Keskustelua syntyi päivän edetessä
kiitettävästi. Päivän ensimmäiset aplodit sai kehityspäällikkö Merja Holma
esitellessään lennokkaasti Raisiokonsernin uutta innovaatiota eli
Benemilk®-rehuja.
Hometoksiinitutkimukseen satsataan
Hometoksiinit ovat olleet tavallista
laajempi ongelma tällä satokaudella.
Ylitarkastaja Marika Jestoi Evirasta
kävi läpi hometoksiinien olemusta ja
hallintakeinoja tämän hetken tiedon
mukaan. Asiasta heräsi runsaasti
kysymyksiä, joista osaan ei vielä
tiedetä vastausta. Esimerkiksi glyfosaattikäsittelyn vaikutusta hometoksiineihin ei tiedetä. Ratkaisuja
hometoksiiniongelmiin haetaan tutkimuksen keinoin niin Suomessa kuin
ulkomailla, joten asia selvinnee tulevaisuudessa.
Keskustelu jatkui vilkkaana myös
Yara Suomen Anne Kermisen pellon
kasvukuntoa käsitelleessä luennossa. Annen viesti oli, että säihin
emme voi vaikuttaa, mutta pellon
kasvukuntoon voimme.
Kiitämme mukana olleita ja nähdään seuraavissa tilaisuuksissa!
Keinoja kotimaisen
valkuaistuotannon lisäämiseen
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja MMM:n
rahoittaman monivuotisen Omavara-hankkeen loppuseminaari järjestettiin Raision tiloissa maaliskuussa.
Raisioagro on yksi hankkeen yritysosapuolista.
TEKSTI Pekka Heikkilä I KUVAT Marjo Keskikastari
Öljykasvit ovat tärkein kotimainen
rehuvalkuaislähde. Tutkimustyöhön
ja sen jalkauttamiseen sekä lajikejalostukseen on panostettu paljon,
mutta tulokset eivät vielä ole näkyneet
satotasossa. Satojen kasvua on kuitenkin näköpiirissä muun muassa uusien
rapsilajikkeiden myötä sekä lähivuosina tulossa olevien niin sanottujen synteettisten rypsilajikkeiden kautta.
Nyt keväällä perustettu vuorovaikutteinen rapsi.fi-infosivusto antaa
käytännön viljelyvinkkejä ja toimii
keskustelufoorumina. Se auttaa myös
tutkimus- ja koetulosten jalkauttamisessa.
Palkoviljoihin
pitkäjänteistä satsausta
Palkoviljojen, kuten herneen ja härkäpavun, viljelyä voidaan kehittää.
Keskustelussa todettiin, että kaupallinen tarjonta on toistaiseksi ollut
vaatimatonta, joten viljely ei ole kiinnostanut riittävästi tuottajia. Syy on
ilmeisesti ollut tuotantokustannuksiin ja satoriskeihin nähden turhan
alhainen markkinahinta.
Omavara-hankkeen johtajana toiminut professori Pirjo Peltonen-Sainio
totesi, että palkoviljoihin tulisi panostaa pitkäjänteisesti, mutta hinnan
nopeat vaihtelut mutkistavat asiaa.
Hannu Känkäsen esityksessä ennakoitiin, että typensidontakasvien kiinnostavuus saattaa olla nousussa, ja niiden
vaikutuksia muun muassa maatalouden energiakäyttöön ja kasvihuonekaasutaseisiin ollaan tutkimassa uusin
menetelmin.
Euroopan lisättävä
valkuaistuotantoa
Koko Eurooppa on nykyisin liian riippuvainen Etelä- ja Pohjois-Amerikan
soijasta. Soijan käyttö tulee ohjautumaan yhä enemmän väkirikkaisiin
eteläisiin maihin, ja Euroopan on syytä varautua tuottamaan enemmän
valkuaista. Bioenergiatuotannon nousu onkin jo osaltaan vaikuttanut tähän
suuntaan, koska sen valkuaispitoisia
sivutuotteita voidaan hyödyntää rehuvalkuaisena. Pellon käyttö bioenergian tuotantoon on kuitenkin ollut viime
aikoina vastatuulessa. Myös viljan
sekä nurmen valkuaisen määrän ja
laadun nostamisella on iso merkitys
valkuaisen kokonaistaseeseen.
Kansainvälinen työnjako vaikuttaa
vielä aika pitkään olevan se, että Eurooppa on viljan viejä ja valkuaisen
tuoja. Parempi tasapaino olisi kuitenkin eri keinoin saatava aikaiseksi.
Omavara-hanke haki tähän Suomen
osalta valmiuksia.
Pirjo Peltonen-Sainio
mainitsi, että Suomessa voitaisiin
tuplata rypsin ja rapsin tuotanto sekä
nostaa palkoviljojen viljely uudelle tasolle.
Pekka Heikkilä toteaa, että usko on välillä
koetuksella rypsin ja rapsin suhteen, mutta
joka vuosi yritetään luoda uutta intoa viljelyyn.
Rapsi.fi-sivusto on uusi merkittävä avaus tänä
vuonna.
5
AJANKUVA
AGRO makasiini • 2/13
Huippufarmari haussa
-kilpailu pyörähti käyntiin
Huippufarmari haussa on satokilpailu,
jossa tavoitteena on tuottaa suuri sato ja
hyvä taloudellinen tulos sekä samalla
minimoida viljelyn ympäristövaikutus.
Kilpailuun on valittu yhdeksän tilaa
eri puolilta Suomea.
Tässä lehdessä esittelemme kolme tilaa, mutta
kaikkien kilpailijoiden esittelyt löytyvät nettisivuiltamme
huippufarmari.fi. Käy tutustumassa tilaesittelyihin ja seuraa tilojen suunnitelmia ja toimenpiteitä kevään ja kesän
aikana blogikirjoitusten kautta. Voit myös kommentoida
blogeja, mikä tekee kilpailusta entistä mielenkiintoisempaa.
Olisiko sinulla antaa vinkkejä kilpailijoille?
TEKSTI JA KUVAT Janita Virtanen
Levomäen tila, Loimaa
Tuomas Levomäki vaihtoi virkamiesuran päätoimiseen
viljelyyn ostettuaan perheensä kotitilan Loimaalta vuonna
2002. Kolme vuotta myöhemmin Levomäki vuokrasi kotitilansa vierestä Loimaan ammattiopiston tilat ja ryhtyi
opetustyöhön.
Kasvinviljely on tilan päätuotantosuunta, minkä lisäksi
tilalla toimiva porsastuotantosikala kuuluu opetustyöhön
olennaisesti.
– Olimme vaimoni kanssa osaaikaviljelijöitä pitkään,
joten kun koulutila ulkoistettiin, näin mahdollisuuden kravatti kaulassa -töistä luopumiseen. Olin haaveillut päätoimisesta viljelijän työstä pitkään ja tiesin, että opetusmaatilan vuokraaminen kotitilani naapurista on tilaisuus,
joka ei tämän elämän aikana toistu, Levomäki toteaa.
Levomäki osallistuu Huippufarmari Haussa -kilpailuun
yhdessä ensimmäisen vuoden maatalousyrittäjäopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat työskentelevät kesän tilalla, ja
Levomäelle onkin tärkeää, että he ovat mukana seuraamassa koko kasvukautta.
– Opiskelijat osallistuvat jo kevään viljelytoimiin. On
tärkeää, että he saavat työstä kokonaiskuvan, ja kilpailu
toimiikin heille hienona ja hyödyllisenä oppimismahdollisuutena.
Tilalla viljellään pääsääntöisesti vehnää, mutta myös
esimerkiksi mallasohraa, ruista, rypsiä, rapsia sekä kuminaa. Levomäki pitää vahvuutenaan laaja-alaista maatalouselinkeino- ja hallintopuolen osaamistaan, mutta myös
toimintaympäristön tuntemusta sekä vankkaa perusmaatalouden hallintaa.
Neljän lapsen isä muistaa pitää työn ja vapaa-ajan tasapainossa.
– Lapset ovat 4–12-vuotiaita, joten seuraavat kymmenen vuotta ovat merkittävät, eikä niitä saa ikinä takaisin.
Toki heistä yksi tai useampikin haluaa ehkä joskus jatkaa
agrikulttuuria, joten yritän luoda siihen mahdollisimman
hyvää pohjaa ja perusteita, Tuomas Levomäki pohtii.
Suikinsillan tila, Lappeenranta
Petri Kuokka on toiminut Suikinsillassa isäntänä kaksikymmentä vuotta. Kuokka sai 16-vuotiaana viljelyyn ensimmäiset peltonsa, ja kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna
1996, hän lunasti loputkin tilasta itselleen.
Kuokka viljelee 137 hehtaarin tilallaan viljaa ja öljykasveja, ja erityisesti rukiin viljely on ollut hänelle harrastus,
johon hän on panostanut enemmän.
Kuokka vannoo uusien menetelmien sekä oikean ajoi-
6
tuksen nimeen, ja tunnistaa itsessään myös ripauksen urheiluhulluutta.
– Olen aina lähtenyt ennakkoluulottomasti mukaan uusiin asioihin. Esimerkiksi vuonna 1998 ostin ensimmäisen suorakylvökoneen, ja täällä kaikki naureskelivat, että
eihän tuollainen onnistu mitenkään. Samantyyppisellä koneella kylvän vieläkin. Joskus tulee toki tehtyä hullujakin
ratkaisuja. Työtä tehdään niin tosissaan, että siitä tulee jo
hieman kilpailuhenkistä, Kuokka hymyilee.
Kuokka käyttää urakoitsijoita apuna puinnissa ja
muokkauksessa, ja tekee itse kylvö- ja kasvinsuojeluurakointia. Kuokalla on jonkin verran vesistöjen reunuksia
ja joenvarsilohkoja, joiden suhteen hän on havainnut parhaaksi vaihtoehdoksi suojavyöhykesopimusten tekemisen.
– Mielestäni hyvän sadon tuottaminen on ympäristön
suojelemista. Työtä pitää tehdä kasvin ja olosuhteiden
mukaisesti.
Kuokka tunnustaa työnteolla olleen vuosien varrella
liian suuri osa hänen elämässään, ja kertoo laittaneensa
elämänarvojaan uuteen järjestykseen.
– On tärkeää huomioida myös perheen yhteinen aika
ja oma terveys, vaikka minulle ja 8-vuotiaalle pojalleni
Jerelle maanviljely on yhteinen harrastus. Hän on hieman
turhankin innostunut traktorien perään, Kuokka nauraa.
Mäenpään tila, Pöytyä
Petri Holman intohimo maanviljelyyn syntyi jo lapsena,
kun hänen perheensä naapurissa asuva isäntä siirsi oppejaan innokkaalle nuorelle viljelijänalulle.
Jo 15-vuotiaana Holma vuokrasi tilan pellot omaan
käyttöönsä, ja vuosien aikana laajentaen hän kokosi viljeltäväkseen nykyisen 200 hehtaarin alueen.
Päätoimisesti voimalaitoksella työskentelevä Holma
viljelee viljaa sekä öljykasveja. Siemenviljelyssä hän pitää
erityisen tärkeänä uusiin lajikkeisiin panostamista.
Osa-aikaviljelijä nauttii maanviljelyn monipuolisuudesta ja ikuisesta itsensä kehittämisen mahdollisuudesta.
– Ammattitaito kasvaa ja vuosien varrella oppii arvaamaan paremmin, mutta tätä työtä ei osaa ikinä täysin.
Kyllähän tässä tarvitaan suunnatonta hulluutta, että jaksaa tehdä ja tavoitella vain parasta lopputulosta, Holma
toteaa.
Yksinäiseksi puurtajaksi tunnustautuva Holma tekee
tilan työt itse viljelysuunnitelmista kirjanpitoon. Naapurin
isännältä hän saa tarvittaessa yhä apua. Paperitöistä
koostuvan päätyönsä rinnalla Holma nauttii siitä, että
maanviljelyssä näkee oman konkreettisen kädenjälkensä.
– On antoisaa nähdä se välitön palaute ja työnjälki,
kun keväällä lähtee muokkaamaan maata. EU-aika sai
minut pohtimaan koko työn lopettamista. Asuinkin jonkin
aikaa rivitalossa Raumalla, kunnes totesin, että täytyy
ihmisellä olla jotain muutakin elämää. Jos tätä työtä
aikoo tehdä, täytyy tehdä täysillä. Siitä asti olen jatkanut
tällä tuhontiellä, Petri Holma nauraa.
Huippufarmari haussa -kisaan osallistuvat tilat:
• Mäenpään tila, Pöytyä
• Krokbyn tila, Raasepori
• Suikinsillan tila, Lappeenranta
• Hunsan tila, Nousiainen
• Kujalan tila, Maaninka
• Iso-Eskolan tila, Loimaa
• Iso-Hulmin tila, Loimaa
• Yli-Ikolan tila, Tyrnävä
• Levomäen tila, Loimaa
Seuraa
nettiblo
gia
osoitte
essa
www.h
uippufa
rmari.
fi
7
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/13
Satokauteen
positiivisissa tunnelmissa
Talvi on taittunut Euroopassa uuteen kasvukauteen positiivissa
tunnelmissa. Korkeat viljojen ja öljykasvien hinnat kannustivat
viljelijöitä kylvöihin viime syksynä.
TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Marjo Keskikastari
Talvi on ollut leuto ja kasvustot ovat
talvehtineet hyvin. Sateisen talven jälkeen myös kosteutta on kevätkylvöihin ja uuteen kasvukauteen sopivasti.
Odotukset ovatkin ensikesän tuotannon osalta korkealla.
EU:n viljojen viljelyalan arvioidaan
kasvavan miljoonalla hehtaarilla 56
miljoonaan hehtaariin. Komission
ennusteen mukaan vehnäala kasvaa
jopa kolme prosenttia lähes 24 miljoonaan hehtaariin. Myös öljykasvien
viljelyalan arvioidaan Euroopassa
kasvavan yli kahdeksan prosenttia 6,7
miljoonaan hehtaariin. Ohra-alan arvioidaan hieman supistuvan ja kauran
päinvastoin kasvavan.
Coceralin eli eurooppalaista viljateollisuutta edustavan organisaation
ennuste on samansuuntainen kylvöalojen suhteen, paitsi Coceral arvioi
kaura-alan supistuvan.
Vehnän ja öljykasvien viljelyalan
kasvuun on varmasti vaikuttanut korkea hintataso, sekä tietysti kohtuulliset kylvöolosuhteet viime syksynä
suuressa osassa Eurooppaa. Ohraalan supistumiseen on syynä olematon hintapreemio mallasohran ja
rehuohran välillä kuluneen talven
aikana. Mallasohran viljelyalan arvi8
oidaan laskevan ja rehuohran tietyillä
alueilla kasvavan.
Hyvät sato-odotukset
Ranskalainen Stragie Grains uskaltautuu ennustamaan viljelyalojen
lisäksi tuotantomäärää. Koska sekä
syysvehnä että syysohrakasvustot
ovat talven jälkeen hyvässä kunnossa,
myös sato-odotukset ovat korkealla ja
kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan peräti kuusi prosenttia viime kesästä eli jopa 292 miljoonaan tonniin.
Jos näin tapahtuu, päästäisiin samaan tuotantotasoon, mikä saavutettiin erittäin hyvänä viljavuonna 2008.
Hyvät markkinanäkemykset ovat
saaneet viljojen hinnat kääntymään
laskuun jo alkuvuodesta ja vauhti
kiihtyi maaliskuussa. Vaikka uuden
sadon noteeraukset ovat alhaisemmalla tasolla, mitä talven aikana on
totuttu, niin silti hintataso näyttäisi pysyvän varsin korkealla. Monenlaista ehtiikin vielä tapahtua kasvukauden aikana, ennen kuin Etelä- ja
Keski-Euroopassa kylvetyt viljat
saadaan puiduiksi.
Maissia vai soijaa?
Pohjois-Amerikassa olosuhteet eivät
ole olleet parhaat mahdolliset ja vehnäkasvustot ovat kärsineet kuivuudesta. Myös maissisato jäi viime kesänä USA:ssa kuivuuden vuoksi
kehnoksi ja rehuviljamarkkinat ovat
kärsineet tilanteesta. Varastot ovat
ennätyksellisen alhaalla. Sekä Argentiinassa että Brasiliassa sadonkorjuu on käynnissä näin keväällä,
mutta tuotanto ei ole merkittävästi
parantanut tilannetta. Markkina- ja
hintatilanteen lisäksi kylvöpäätöksiin
vaikuttavat mm. kylvöolosuhteet ja
siemenen saatavuus, joten jännitettävää riittää aina alkukesään asti.
Kanadalaisten viljelijöiden kylvösuunnitelmat kiinnostavat erityisesti
meitä suomalaisia. Kanada on merkittävin kaurantuottaja ja sitä kautta
heillä on suuri vaikutus myös suomalaisen viljelijän taloudelliseenkin onnistumiseen. Maaliskuussa ennusteet povasivat kaura-alan supistumista Kanadassa. Vehnä ja öljykasvit
kiinnostavat nyt enemmän. Tämä
tietäisi hyvää markkinanäkymää
suomalaiselle kauralle.
Leuto t
a
on sää lvi
s
tän
syksyll
ä kylve yt
Euroop tyt viljat
assa
Kotimaan vilja-ala kasvussa
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n teettämän kyselyn mukaan viljojen kylvöala kasvaa viime keväästä kolme prosenttia 1,16 miljoonaan hehtaariin.
2000-luvulla viljojen tuotantoala on
vaihdellut miljoonan ja 1,2 miljoonan
hehtaarin välillä. Näihin lukuihin verrattuna ensi kesänä voitaisiin päästä
keskimääräiselle tasolle, mutta selvästi on vielä matkaa 2008 vuoden
1,238 miljoonan hehtaarin alaan.
Kysely on tehty jo helmikuussa,
mutta perinteisesti ennuste on osunut hyvin kohdalleen. Ennusteen mukaan kaikkien viljojen, ruista lukuun
ottamatta, viljelyala näyttäisi kasvavan. Öljykasvien tuotantoala näyttäisi
Toteutuneet pellonkäytön pinta-alat 2012 ja ennuste 2013
403,4
Rehuohra
423,7
352,6
Kaura
363,8
219,0
Kevätvehnä
-10%
47,8
99,2
Mallasohra
102,3
3%
2012
21,4
Ruis
2013 ennuste
17,2
23,2
Syysvehnä
15,4
17%
18,0
Kesanto (LHP,
viherlannoitusnurmi, muu
kesanto)
266,9
-8%
244,4
0
-19%
-12%
20,4
Rapsi
3%
2%
223,0
53,3
Rypsi
5%
100
200
1 000 ha
300
400
500
VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)
©TNS 2012
Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata,
luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa.
8
jäävän suunnilleen viime kesän tasolle. Toivottavasti tältä osin vielä suunnitelmat muuttuvat.
Vaikka kyseisestä alasta vain hyvin pieni osa on tällä hetkellä kylvetty,
niin viime vuosien keskisadoilla arvioituna päästäisiin noin 3900 miljoonan kilon tuotantomäärään.
Sopimushalukkuus ennallaan
VYR:n teettämässä kyselyssä selvitettiin myös viljelysopimushalukkuutta.
Kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia
mallasohran viljelystä ja yli puolet
vehnän viljelystä olisi sopimusviljelyä.
Rehuviljojen viljelijät eivät koe saavansa lisäarvoa sopimuksista, sillä
rehuohran viljelijöistä alle neljännes
ilmoitti tekevänsä sopimuksen.
Vuoteen 2012 verrattuna sopimushalukkuus näyttäisi pysyvän ennallaan, mutta kiinteähintaisten sopimusten osalta halukkuus on vähenemässä. Vuonna 2010 teetetyssä kyselyssä
10 prosenttia viljatiloista ilmoitti tekevänsä kiinteähintaisen sopimuksen,
kun nyt tänä keväänä halukkaita on
vain neljä prosenttia. Nykyistä kiinteähintaista sopimusmallia ei siis nähdä
houkuttelevana tai riittävän tehokkaana riskinhallintavälineenä.
9
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/13
Tee viljelysopimus ajoissa
Viljelysopimuksia on tehty kevään aikana entiseen
malliin. Jos sopimuspaperit ovat jääneet täyttämättä,
ehdit vielä korjata asian joko palauttamalla viljelyhalukkuuskyselyn, soittamalla asiakkuusvastaavallesi tai
tekemällä sopimukset Viljalaarissa.
TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Jaakko Laurinen
Erityisesti kaipaamme sopimuksia
suurimokaurasta, öljykasveista ja
rehuviljoista. Myös luomusuurimokauran ja muidenkin luomuviljojen
sopimuspotissa on vielä tilaa. Rehuviljojen osalta sopimuskulttuuri on
heikko. Valtaosa rehuviljojen viljelijöistä ei tee sopimusta, vaikka monelle yhteistyökumppani ja toimitusosoite ovat olleet vuosia samat. Miksi siis
et tekisi viljelystä myös sopimusta?
Öljykasvisopimuksille
sopimuspalkkiota
Öljykasvien sopimusala on karttunut
kevään aikana, mutta edelleen on
tilaa kiintiössä. Ensimmäistä kertaa
historiassa rapsisopimusala on
hilkun verran rypsisopimusalaa suurempi. Hienoa, että rapsin viljely kasvaa, sillä se kertoo, että myös käytän-
nön viljelyssä kokemukset ovat olleet
positiivisia.
Keskihintasopimuksella onnistut
Keskihintasopimuksen voi tehdä
joko syksyn tai kevään jaksolle. Keskihintasopimuksella varmistat jo nyt
viljoillesi keskihinnan. Voit huoletta
toimittaa sadon sinulle sopivimpaan
ajankohtaan. Jos tiedät jo nyt, että
toimitat satoa puintiaikana, jolloin
hintataso on yleensä alhaisempi,
kannattaa tehdä keskihintasopimus.
Sitä kautta voit hyötyä hintojen mahdollisesta vahvistumisesta myöhemmin syksyllä.
Keskihintasopimuksille maksetaan pohjahinta normaalisti toimituksen jälkeen ja lopullinen keskihinta,
kun jakso on päättynyt ja keskihinta
on laskettavissa. Syksyllä keski-
hinnan määräytymisjakso on 1.10.–
15.12.2013 ja keväällä jakso on 2.1.–
30.4.2014. Keskihintasopimuksille
maksetaan aina myös kahden euron
sopimuspalkkio.
Uusi kylvökausi käynnistyy, mutta
vielä on viime vuoden satoa toimittamatta. Sovi toimitusajat mahdollisimman nopeasti, niin saat loput sopimustavarasta toimitettua ennen
kesän huoltotaukoja.
Perinteisesti huoltoajat osuvat
heinäkuulle ja tarkat päivät selviävät
verkkosivuiltamme. Myös Suomen
Viljavan toimituspisteet ovat kesällä
osin kiinni. Asia kannattaa huomioida, varsinkin jos sopimusviljan toimituspaikkana on Naantali tai Hämeenlinna.
Tee öljykasvisopimus nopeasti - saat radion!
Jos viljelysuunnitelmissasi on öljykasvien viljelyä, kannattaa tehdä viljelysopimus. Maksamme jokaiselle toimitetulle rypsi- ja rapsitonnille viisi euroa
sopimuspalkkiota. Kun teet vähintään 10 hehtaarin sopimuksen huhtikuun
loppuun mennessä ja ostat kylvösiemenet sopimusalalle Raisioagrosta,
saat kaupan päälle hienon Makita-työmaaradion.
10
Tavoitteena nostaa
öljykasvien hehtaarisatoa
Viljelijät ja teollisuus käynnistivät projektin, jolla pyritään
nostamaan öljykasvien viljelyalaa ja parantamaan satotasoa sekä viljelyvarmuutta. Rapsi.fi-sivut toimivat infokanavana, joka kokoaa alan toimijoiden kokemuksia.
TEKSTI Jaakko Laurinen
Projektin tavoitteena on nostaa öljykasvien hehtaarisato yli 2000 kiloon.
Tällä tavoin parannetaan myös Suomen valkuaisomavaraisuutta.
Laita siis öljykasveja kylvöön ja jaa
kokemuksesi rapsi.fi-sivuston foorumilla. Sieltä löydät myös viljelyneuvot
kasvukauden aikana. Viljelysuunnitelmaa ehtii vielä muuttaa, sillä rypsiä voi kylvää vielä kesäkuun alussa.
Rypsillä pääset myös hyödyntämään edullisen siemenkustannuksen, joka korostuu nyt viljansiemenpulan ja korkean hinnan aikaan.
Esimerkiksi Apollo-rypsinsiemet saat
Raisioagrosta alkaen 21 euroa/ha.
Torjuntaan uutta voimaa
Kuoriaistorjuntaan on tulossa uutta
voimaa, kun pitkävaikutteinen Avaunt
saa käyttöluvan kevään aikana.
Avauntin tehoaine indoksakarbi kuuluu ryhmään, johon ei tällä hetkellä
kuulu mikään muu peltokasveilla
käytössä oleva torjunta-aine.
Jatkossa kuoriaistorjunta voidaan
pyrkiä hoitamaan jopa kokonaan pitkävaikutteisilla uuden polven aineilla:
ensimmäinen ruiskutus Avauntilla,
toinen ruiskutus Biscayalla tai Mospilanilla. Sekä ensimmäisen että toisen
ruiskutuksen teho kestää noin viikon,
joten uuden sukupolven aineilla voidaan kattaa herkintä aikaa pienistä
nupuista kukintaan. Vanhoja pyretroideja ei välttämättä tarvitse käyttää
lainkaan. Näistä ja muista öljykasviasioista lisää rapsi.fi-foorumilla.
Tervetuloa keskustelemaan!
Estä hukkakauran leviäminen!
TEKSTI Heidi Silvennoinen I KUVA Arto Markkula
MITÄ?
• Hukkakaura on yksivuotinen, heinämäinen rikkakasvi
• Oras kellertävän vihreä, röyhy laaja ja harvempi kuin normaalilla kauralla,
velttohaarainen
• Suomen peltoalasta jopa 16,5 prosenttia on saastunut
MIKSI?
• Hukkakaura leviää erittäin herkästi
• Kilpailee tehokkaasti viljelykasvien kanssa, tuottaa valtavasti siemeniä
• Varisseet siemenet itävät vuosien ajan
• Siemen säilyy itämiskelpoisena jopa eläimen ruoansulatuksen läpi
• Ei häviä itsestään
• Torjunnan laiminlyönti saattaa johtaa tukileikkauksiin
• Laki velvoittaa torjumaan hukkakauran
Raisioagron hukkakauraaineet viljoille:
Swipe sekä Puma Extra
Raisioagron hukkakauraaine öljykasveille:
Targa Super,
hehtaarikustannus
tänä vuonna
erityisen edullinen!
MITEN?
• Käytä sertifioitua kylvösiementä
• Nurmella hukkakaura ei ehdi lisääntymään
• Tarkasta lohkot 2-3 kertaa joka kesä, hoida vähäiset saastunnat
kitkennällä
• Kemialliseen torjuntaan valittavissa useita tehokkaita torjunta-aineita
• Kemiallisella torjunnalla oikea käsittelyajankohta on hukkakauran
pensoessa – korrenkasvun alussa
• Käytä vain ohjeenmukaisia oikeita käyttömääriä
• Paras ruiskutussää on lämpötilan ollessa yli + 10 °C ja
ilman suhteellinen kosteus mahdollisimman suuri
• Toistuva muokkaaminen tuhoaa myös hukkakauran taimia
Lähde: VYR, Evira
11
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/13
Lannoituksen jakaminen
kannattaa
Parhaan hyödyn lannoituksesta saat, kun annat ravinteita
kasville oikeassa suhteen, oikeaan aikaan ja kasvin
todellisen tarpeen mukaan.
TEKSTI Heidi Silvennoinen
Fosfori ja kalium on annettava heti
kylvön yhteydessä. Typpi- ja rikkilannoituksesta sen sijaan suosittelemme
annettavaksi vain 2/3 kylvön yhteydessä. Lannoituksen jakaminen on lannoitekäytön optimointia ja pienentää
hiilijalanjälkeä.
Tähtää myllykelpoiseen valkuaiseen
Lisälannoituksella huomioidaan erityisesti eri lajikkeiden sato- ja valkuaispotentiaalit. Myöhäisille lajikkeille,
kuten kevätvehnä Amaretolle, lisälannoitusta suositellaan aina. Kun halutaan vaikuttaa sekä sadon määrään
että valkuaispitoisuuteen viljoissa, typen lisälannoitus tehdään korrenkasvun alussa. Kun halutaan nostaa viljan
valkuaispitoisuutta, tehdään typen lisälannoitus maitotuleentumisvaiheessa.
Maitotuleentumisvaiheen lisälannoituksella voidaan vehnän valkuaispitoisuutta nostaa jopa prosenttiyksiköllä. Viime kesänä Yaran
Kotkaniemen tutkimusasemalla tehdyt kasvukauden aikaisen lannoituksen koetulokset osoittavat, että
parhaan tuoton sai täydentämällä kevätlannoitusta typpiliuoksella kaksi
kertaa kasvukauden aikana. Tällöin
Marble-vehnän lisälannoituksella
saatiin 53 euroa parempi tuotto hehtaarilta kuin kertalannoituksella.
Suosituksia lisälannoituksiin
Suosittelemme maitotuleentumisvaiheen lisälannoituksiin Typpiliuosta ja
sen joukkoon voi laittaa myös YaraVitaTM-tuotesarjan rikkilannoitetta
YaraVita ThiotracTM (5 l/ha). Sopiva
YaraMegalabTM antaa
oikean lannoitussuosituksen
YaraMegalabTM -kasvianalyysillä voit määrittää tärkeimpien pää- ja hivenravinteiden lisälannoitustarpeet kasvukauden aikana viljoille, öljykasveille
ja nurmille.
Analyysi paljastaa piilevät ravinnepuutokset ennen kuin niitä kasvustosta silmämääräisesti edes havaitsee.
YaraMegalabTM -kasvianalyysipaketteja saat tilaamalla omalta asiakkuusvastaavaltasi tai suoraan Viljavuuspalvelusta. Näytteen jätettyäsi saat
noin viiden arkipäivän kuluessa tarkat tiedot kasvin ravinnetilasta sekä
täsmälliset ohjeet, millä tuotteilla ravinnepuutos on hoidettavissa.
Vaikka et kuluvalle kasvukaudelle analyysin pohjalta ehtisi korjaavia
lisälannoitustoimenpiteitä tehdäkään, antaa analyysi hyvää pohjatietoa
ensi vuoden lannoitusta suunniteltaessa.
Viljojen hiventarve on suurimmillaan pensomisvaiheesta tähkälle
tuloon asti. YaraVita-tuotteita kannattaa käyttää rikkaruiskutuksista
alkaen. Sekoitettavuuden eri kasvinsuojeluaineiden kanssa voi selvittää
nettipalvelusta: www.tankmix.com.
Heidi Silvennoinen
12
määrä Typpiluosta on tähkimisvaiheessa 30 l/ha vesimäärän ollessa
200 l/ha.
Viljan korrenkasvuvaiheessa ja
tähkimisen alussa käytetyt typpimäärät ovat yleensä suurempia, jolloin
paras tuote viljan lisälannoitukseen
on YaraBela Axan. Sen sisältämät
typpi ja rikki varmistavat sekä sadon
määrän että valkuaispitoisuuden.
Vinkit kesälle!
• Mangaani punaisella viljavuus
tutkimuksessa? Erityisesti
kaura kärsii mangaaniin puutoksesta. YaraVita Mantrac
Pro:lla (2 l/ha) on saatu
parhaimmillaan yli 1 000 kiloa
sadonlisää, hehtaarikustannuksen ollessa 18 €/ha.
• Öljykasvit ja myllykelpoiseksi
tähdättävä vehnä tarvitsevat
rikkiä runsaasti. YaraVita
Thiotrac:lla on saatu parhaimmillaan rapsista 300 kiloa
sadonlisää käyttömäärän
ollessa 5 l/ha.
• Vinkki huippusadon tuottoon:
useita hivenravinteita sisältävä
YaraVita Gramitrel 2 l/ha +
Mantrac Pro 0,5 l/ha.
YaraMegalabTM-analyysin
tulokset kuin oppikirjasta
Osana Raisioagron ja Yaran
Sadon ja ympäristön parhaaksi -projektia joukko
Raisioagron sopimusviljelijöitä testasi Megalab-analyysiä viime kesänä. Yksi
kokeilijoista oli renkolainen
Kimmo Inovaara.
Kimmo Inovaara aikoo
käyttää tilallaan
Megalab-analyysiä
myös tänä vuonna.
TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen
Inovaara tuottaa suurimokauraa, ja
koska kaura on tunnetusti herkkä
mangaanin puutokselle etenkin pH:n
noustessa, päätettiin testata samalla
miten YaraVita Mantrac Pro:n vaikutus näkyy Megalab-analyysissä.
Toinen Megalab-analyysi otettiin
ruudulta, johon oli ruiskutettu YaraVita Mantrac Pro:ta litra hehtaarille.
Toinen näyte otettiin nollaruudulta,
jossa oli tehty muuten samat viljelytoimenpiteet lukuun ottamatta Mantracia. Nollaruudun mangaanitulos oli
27 mg/kg. Ohjearvo on 40 mg/kg ja
Megalabin antama suositus oli juuri
tehty Mantrac Pro:ta litra hehtaarille.
Mantracia saaneen näytteen mangaani oli noussut tasolle 47 mg/kg eli
selvästi yli ohjearvon. Hivenruiskutus
oli siis toiminut niin kuin tarkoitettiin.
Samalla Megalab osoitti myös boorin,
kaliumin ja typen saannin olevan alakanttiin. Nämä puutteet on hyvä tietää seuraavaa vuotta ajatellen.
Lohkolta oli tarkoitus puida myös
ruutusadot sadonlisän selvittämiseksi. Hankala kasvukausi kuitenkin pilasi suunnitelman, sillä sateet painoi-
vat kasvuston osin lakoon ja osa jäi
jopa kokonaan puimatta. Tämän seurauksena lohkon järkevin viljelykasvi
myös tälle vuodelle on kaura. Kimmo
Inovaara pitää tuloksia mielenkiintoisina ja tänä vuonna Megalabanalyysiä käytetään hänen tilallaan
uudestaan. Samalla voidaan ottaa
huomioon myös muut viime vuonna
havaitut puutteet. Myös sadonlisää
saadaan varmasti paremmin selvitettyä jatkokokein.
Näyte: ”Nollaruutu”
Kasvi: Kaura
Tulkinta laadittu: 13.7.2012
Analyysit
B (mg/kg dm)
Tulos
3.7
Ohjearvo
6.0
Tulkinta
Matala
Mn (mg/kg dm)
S (g/kg dm)
K (g/kg dm)
27.0
2.7
33.0
40.0
2.5
45.0
Matala
Normaali
Matala
P (g/kg dm)
N (g/kg dm)
4.5
28.2
3.5
30.9
Normaali
Melko matala
Kommentit
YaraVita Bortrac 150, 1 l/ha +
200 l vettä tai Booriravinne 60-160 kg/ha
YaraVita Mantrac Pro 1 l/ha
Ei lannoitustarvetta
Lisää kaliumlannoitusta kylvön yhteydessä,
akuuttiin tarpeeseen Krista SOP 25–100 kg/ha
Ei lannoitustarvetta
Lisälannoitus Typpiliuoksella
Näyte: Mantrac Pro 1 l/ha 28.6.2012
Kasvi: Kaura
Tulkinta laadittu: 13.7.2012
Analyysit
B (mg/kg dm)
Tulos
3.7
Ohjearvo
6.0
Tulkinta
Matala
Mn (mg/kg dm)
S (g/kg dm)
K (g/kg dm)
P (g/kg dm)
N (g/kg dm)
47.0
2.9
41.0
4.5
28.3
40.0
2.5
45.0
3.5
30.9
Normaali
Normaali
Melko Matala
Normaali
Melko matala
Kommentit
YaraVita Bortrac 150, 1 l/ha +
200 l vettä tai Booriravinne 60-160 kg/ha
Ei lannoitustarvetta
Ei lannoitustarvetta
Krista SOP 25–100 kg/ha
Ei lannoitustarvetta
Lisälannoitus Typpiliuoksella
13
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 2/13
Niittymäen tilalla kasvaa syysvilja:
Syyskylvöjen
suunnittelu alkaa
jo keväällä
Vaikka ollaan vasta menossa kohti kevätkylvöjä, on viljelysuunnitelma ulotettava myös syksyn kylvöihin. Esikasvit
syyskasveille ja suunnitelma syystöiden suorittamiseen
on oltava jo keväällä.
Lumihomeruiskutuksesta oli hyötyä
Markku Murronmaan Evolo-rukiille
syksyllä 2011. Etualalla nollaruutu,
taaempana Prolinella lumihomeruiskutettu alue.
TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVAT Jaakko Laurinen, Markku Murronmaa ja Lasse Matikainen
Myös syyssiementen hankinnat kannattaa tehdä kevään aikana, jolloin
saatavuus on hyvä ja hinnat edullisemmat.
Syysvehnäala kutistui viime syksynä 12 prosenttia, ollen noin 20 000
hehtaaria. Syysöljykasvien kylvöt jäivät myös halukkuutta vähäisemmiksi.
Syksyllä oli kyllä kylvöhalukkuutta
suurempiin aloihin, mutta monen
aika kului sadonkorjuun parissa eikä
maata saatu kylvökuntoon.
Syyssateet alkoivat haitata kylvöjä
jo varsin aikaisin. Ruis kärsii herkästi syksyn märkyydestä, joten kylvetyillä pelloilla oli tärkeää pitää vesitalous
kunnossa. Kyntö on varmin perusmuokkaus ruispellolle, koska se synnyttää lisää vesitilaa.
14
Yhteistyössä syystöihin
Oikealla suunnittelulla syyskylvöjä
saatiin tehtyä viime syksynä. Turenkilainen Hannu Niittymäki kylvi viime
syksynä omia ja muiden peltoja syysviljalle lähes 200 hehtaaria, josta noin
160 hehtaaria Brasetto- ja Evolo-hybridirukiita. Kylvöt saatiin tehtyä oikeaaikaisesti elo-syyskuun vaihteessa.
Kylvösaavutusta edesauttoi koneyhteistyö, jossa Niittymäki keskittyi
kylvöön ja puinnit hänen pelloillaan
hoidettiin Markku Murronmaan toimesta. Viljelykierrot suunniteltiin
niin, että maata saatiin vapaaksi
ajoissa. Rukiin oraat olivat syksyllä
hyvässä kunnossa.
– Brasetto-hybridirukiista lasket-
tiin jopa 11 versoa siemenestä. Versomiskykyä ihmeteltiin, kertoo Niittymäki.
Braseton versomiskyky on lajikkeen jalostaja KWS:n mukaan vielä
parempi kuin Evolon, joten kylvötiheyttä voidaan uudella lajikkeella entisestään laskea. Lumihomeruiskutukset ovat Turengin seudulla todettu
kannattaviksi. Myös niiden suorittamisessa yhteistyö alueella pelaa, sillä kaikkien ei kannata virittää ruiskuaan toimintakuntoon enää myöhään
syksyllä.
Etanoiden syksy
Niittymaa kylvi useampaa syysrapsilajiketta kokeilumielessä. Esikasvina
oli nurminadan siemenviljely, joka ai-
kaisen sadonkorjuun vuoksi sopii
erinomaisesti esikasviksi. Alkuunlähtö oli hyvä, mutta etanat verottivat
taimia pahan kerran. Vastaavia
ongelmia oli monilla muillakin syysrapsin viljelijöillä.
– Etanoiden kannalta kaikki oli
olosuhteissa kohdallaan. Sluxx-tuotetta olisi todella tarvittu viime syksynä etanoita vastaan, toteaa Niittymäki.
Etanantorjunta Sluxxilla kannattaa ottaa viljelyohjelmaan syysöljykasveilla, sillä etanat voivat pilata
koko viljelyksen jo alussa. Syysrapsi
vaatii vahvaa panostusta etenkin alkuvaiheessa, jolloin on investoitava
vahvaan typpilannoitukseen, etanantorjuntaan, rikkatorjuntaan ja mahdollisesti myös kasvunsääderuiskutukseen.
Jos syksyllä asiat tehdään hyvin,
keväällä on helpompaa. Palkintona
voi olla jopa kaksinkertainen sato
kevätöljykasveihin verrattuna, joka
korvaa helposti panokset.
Raisioagron lajikkeet syyskylvöille
Laji
Lajike
Jalostaja
Kuvaus
Ruis
Evolo
KWS
Laadukas ja
satoisa
hybridilajike
Ruis
Syysvehnä
Brasetto
SW Magnifik
KWS
SW Seed
Uutuushybridi, Tasapainoinen
parempi
yhdistelmä
versomiskyky satoa ja laatua
Syysrypsi
Largo
SW Seed
Lujavartinen
rypsi viljan alle
tai puhtaana
Laji
Lajike
Syysrapsi
Vectra
Syysrapsi
Alabaster
Syysrapsi
Thorin
Jalostaja
Raps Gbr
(Bayer)
Satokilpailuista
tuttu,
edullinen
siemenkustannus
Syysrapsi
Pioneer
Maximus 06
Pioneer
(Du Pont)
Suomessa
ja Ruotsissa
menestynyt
puolikääpiölajike
Limagrain
NPZ Lembke
Paras lajike
myöhäiseen
kylvöön
Uutuus
puolikääpiölajike,
kevätrapseista
tuttu jalostaja
Kuvaus
Viime hetken suosituksemme ruiskutuksiin:
Canto Megapack – kaikkien kevätviljojen rikkatorjunnan suosikkipaketti.
Helppoa ja edullista, teho erinomainen.
Stereo – mainettaan parempi tautiaine erityisesti ohralle ja vehnälle.
Edullinen hehtaarikustannus, ei viivytä kasvua.
Uudet eväät syksyn etanantorjuntaan
Etanat ovat usein olleet syksyinen kiusa syysrapsin
ja syysviljojen viljelijöille, koska ne voivat syödä kasvuston lähes kokonaan. Etanat leviävät pelloille pääsääntöisesti pientareilta, mutta ne voivat olla myös
pellolla kasvijätteen seassa.
– Pellolla olevia etanoita voidaan torjua kyntämällä, tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttisesti. Tärkeää on myös tehdä kylvömuokkaus mahdollisimman
hienojakoiseksi, jolloin etanoille ei jää suojapaikkoja
kokkareiden seassa, kertoo syysrapsia viljelevä
Lasse Matikainen Berner Kasvinsuojelusta.
Pientareilta leviäviin etanoihin muokkaustoimenpiteet eivät auta. Aikaisemmin markkinoilla olleiden
etanasyöttien ongelma on ollut niiden levitys peltoolosuhteissa, koska rakeet eivät ole kestäneet koneellista levitystä.
too Matikainen kokemuksistaan syötin levittämistä.
– Toki levitystarkkuus voi vaihdella levittimestä riippuen, mutta uusilla levittimillä tarkan määrän levittäminen pitäisi onnistua, Matikainen jatkaa.
Jos etanat tulevat pientareelta, voi syötin levitys
kaistana pellon ympäri riittää, mutta jos etanoita
esiintyy myös keskemmällä lohkoa, tulee syötti levittää koko lohkon alalle. Uutta ja helppokäyttöistä Sluxxetanasyöttiä voit tilata Raisioagrosta.
Tuomas Uusitalo
Torjuntaan uusi tuote
Etanan torjuntaan on helmikuussa rekisteröity uusi
valmiste, Sluxx-etanansyötti. Rautafosfaattia sisältävä etanansyötti voidaan levittää pellolle keskipakoislevittimellä.
– Levitysmäärä on pieni, 5-7 kg/ha, mutta tarkan
määrän levitys onnistuu lannoitteenlevittimellä, ker-
15
NAUTA
AGRO makasiini • 2/13
BENEMILK -kokemuksia
®
on jo yli vuoden ajalta
Benemilk Black -täysrehusta on jo yli vuoden kokemus useilla
kymmenillä tiloilla. Pitkään Benemilkiä käyttäneiltä tiloilta on saatu
vakuuttavia lukuja, jotka osoittavat sekä tuotoksen että pitoisuuksien
nousevan, kun rehua annetaan suositusten mukaan. Rehun tehosta
kerätään myös jatkossa päivitettyjä tietoja Benemilk-tiloille laaditun
seurantajärjestelmän kautta.
Pyydä
Benemilkruokintasuos
itus
asiakkuusvastaavaltasi
TEKSTI Merja Holma
Benemilk Black -täysrehu tuotiin
markkinoille vuoden 2012 helmikuussa Maituri 12 000 E -nimellä.
Tämän vuoden alussa esiteltiin uusi
Benemilk-tuotesarja, joka sisältää
kolme täysrehua sekä yhden puolitiivisteen.
Benemilk Black -käyttäjiltä on
saatu tuloksia jo yli vuoden käyttökokemuksista. Tuotoksen nousun
lisäksi rasva on kohonnut kolme
kymmenystä ja valkuainen kymmenyksen verran, kun Benemilk Black
-täysrehua on käytetty yksinomaisena väkirehuna suositeltu määrä.
Pitoisuuksien ja tuotoksen nousun
lisäksi kiitosta on tullut paremmasta
hedelmällisyydestä ja terveydestä.
Maidon ureapitoisuus on usein myös
16
alentunut. Erityisesti maidon solujen
on nähty laskevan. Robottitiloilta on
saatu myönteistä palautetta maittavuudesta, joka on stimuloinut kiertoa.
Energiapitoiset Benemilk-rehut tuovat hyvän lisän ruokintaan, vaikka
pienen käyttömäärän vuoksi pitoisuudet eivät nousisikaan niin merkittävästi.
Benemilkin riittävä määrä
varmistaa hyvät tulokset
Paras vaste Benemilkille saadaan
täysrehuruokinnassa, jossa ei ole
muita väkirehuja käytössä. Jos täysrehua laimennetaan viljalla tai muilla
rehuilla, ei voida odottaa niin suurta
pitoisuuksien nousua.
Benemilk-täysrehun annostelu hyvän
säilörehun ohella
-10 kiloa Benemilk-täysrehua/
30 kiloa maitoa
-15 kiloa Benemilk-täysrehua/
45 kiloa maitoa
Seosrehua käyttävä robottitila saa
täydet pitoisuusvasteet Benemilkille,
kun sitä lisätään myös appeeseen.
30 maitokiloa kohden ruokinnassa
tulee olla yhteensä 10 kiloa Benemilk-täysrehua.
BENEMILK-RUOKINTA:
• Tehostaa energian ja
valkuaisen hyväksikäyttöä
• Nostaa tuotosta ja
maidon pitoisuuksia
• Parantaa energiatasetta
• Helpottaa hedelmällisyyttä
• Alentaa maidon ureaa
• Auttaa maidon solujen
hallinnassa
• Tehot saadaan riittävällä
annoksella
• Normaalin säilörehun
ohella sopiva määrä on
10 kg Benemilk-täysrehua/
30 kg maitoa
Raisioagron Krista Ketonen laskee
Benemilkin vaikutusta tilojen maidon ja pitoisuuksien kehitykseen
laajemmasta aineistosta, johon tarvitaan Benemillk-käyttäjien kokemuksia.
– Toivon, että mahdollisimman
moni Benemilk-tila hyödyntäisi tarjoamaamme seurantaa. Tule mukaan, niin näet, miten rehu vaikuttaa sinun tilallasi. Soita tai meilaa
minulle - kerron mielelläni lisää!
Kristan puhelinnumero on
044 782 1363 ja sähköposti
[email protected]
Tule mukaan BENEMILK-seurantaan
Benemilkiä käyttäville tiloille on laadittu
oma seurantajärjestelmä, jossa todennetaan
Benemilkin vaikutus maidon pitoisuuksiin
ja maitomäärään.
• Tarvitsemme Benemilk-ruokintaa edeltävän
vuoden analyysitiedot meijerin seurantajärjestelmästä (Valma, Uuma tms). Helpoin
tapa on luoda järestelmään rajoitetut
rinnakkaistunnukset.
• Benemilk-rehun annostelu kg/pv/30 kiloa
lypsävä lehmä
• Tarvitsemme myös edeltäneen rehun
annostelutiedot kg/pv/30 kiloa lypsävä lehmä
• Käytämme tuloksia Benemilk-rehun
tutkimiseen. Halutessanne saatte tietoa
rehun toimivuudesta omalla tilallanne.
Benemilkseurantaan
osallistuville
tiloille
on luvassa lah
jaksi
kaksi Benemil
kmikrofleeceä.
17
NAUTA
AGRO makasiini • 2/13
Ådahlien navetassa 70 lypsävää saa joka päivä energia-annoksensa Benenmilk-rehusta.
Uudella täysrehulla
TUOTOS NOUSUUN
Ådahlit Alavetelistä olivat jo ennestään tyytyväisiä maidon
pitoisuuksiin, sillä Benemilk®-ruokintaa edeltävän
vuoden keskirasva oli 4,40 prosenttia ja valkuainen peräti
3,52 prosenttia. Vuoden käytön aikana rasva oli noussut
edelleen 3,7 kymmenystä ja valkuainenkin 1,2 kymmenystä.
Sen lisäksi tuotos nousi yli 1 000 litraa lehmää kohden.
TEKSTI JA KUVAT Merja Holma
Rasva-%
Benemilk Black -täysrehu tuli Ådahlin
karjan ruokintaan marras-joulukuun
vaihteessa 2011. Vuoden 2012 tankkimaidon keskimääräinen valkuainen oli
noussut 3,64 prosenttiin ja rasva 4,77
prosenttiin. Kaaviossa näkyvät pitoisuudet vuoden 2011 alusta lähtien.
Pitoisuuksien nousun vaikutus maidon
hintaan on 1,7 senttiä litralle.
70 lehmän väkirehuna
Benemilk Black -täysrehu
Ådahlin pihatossa on 70 lehmää,
joiden koko väkirehuannos on täysrehua. Isäntä Jonas Ådahl varmistaa
lehmien riittävän energian saannin
kohtuullisen voimakkaalla väkirehuruokinnalla.
– Lypsykauden alussa lehmät ruokitaan tavoitteen mukaan. Vanhempien lehmien täysrehumäärä nostetaan 15 kiloon ja tarvittaessa lisätään
Valkuais-%
%
Ådahlin tilan tankkimaidon rasvapitoisuus yli kahden vuoden ajalta.
Marraskuun lopussa 2011 tuli Benemilk Black ruokintaan.
Sen jälkeen on pysytty kuukaudesta toiseen uudella tasolla.
18
Ådahlin tilan tankkimaidon valkuaispitoisuus yli kahden vuoden ajalta.
Benemilk Blackin tultua ruokintaan valkuaispitoisuus on vuodessa
kohonnut 1,2 kymmenystä.
Ådahlit ovat asuneet uudessa talossaan pari vuotta. Linda-emäntä on itse suunnitellut ja tehnyt pihan kivetyksen ja koristeet.
tai vähennetään kuukauden kuluttua
poikimisesta. Ensikoiden tavoite on
10 kiloa, jota vastaavalla tavalla tarkennetaan neljä viikkoa poikimisesta.
Tärkeää on, että energia ei lopu kesken, toteaa Jonas.
Benemilk-rehun ominaisuuksille
saadaan täysi vaste, kun annos on vähintään 10 kiloa 30 kiloa lypsävälle
lehmälle.
Jonas on ollut todella tyytyväinen
kuluneen vuoden tuloksiin. Tilalla on
kokeiltu erilaisia täysrehuja vuosien
mittaan, mutta koskaan ei ole saatu
vastaavaa tuotoksen ja pitoisuuksien
nousua kuin Benemilk Blackillä.
Vuonna 2012 toimitettiin meijeriin yhteensä 80 000 litraa enemmän
maitoa kuin edellisvuonna, vaikka
lehmiä oli hieman vähemmän. Tuotos on siis kohonnut yli 1 000 litraa
lehmää kohden vuodessa. Päivätuo-
toksena tämä tekee yli kolmen litran
nousun.
Jonaksen vanhemmat Stefan
ja Eila ovat apuna päivittäisissä
navettatöissä, sillä puoliso Linda
toimii opettajana. Linda suoritti
opettajan koulutuksen lisäksi kaupallisen tutkinnon, jotta pystyy hoita-
maan tilan kirjanpidon. Vuoden 2012
kirjanpidosta Linda totesi, että eläinlääkärikulut vähenivät viime vuonna.
Myös maidon solut laskivat ja hedelmällisyys parani. Useimmat lehmät
tulivat kertasiemennyksellä tiineeksi
eikä syömättömyystapauksia ilmennyt. Syytä on siis tyytyväisyyteen.
Jonas ja Linda
Ådahl ovat tyytyväisiä
Benemilk Blackin
tehoon. Raisioagron
asiakkuusvastaava
Sten Häggblom tekee
uuden ruokintasuunnitelman,
kun säilörehuanalyysi vaihtuu.
19
NAUTA
AGRO makasiini • 2/13
MTT:n kokeessa todettiin, että
Benemilk-ruokinnalla energian
hyväksikäyttö tehostuu. Energiataseen
parantuminen näkyy tuotoksen ja
pitoisuuksien parantumisena ja
solupitoisuuden laskuna.
20
Kesä tulee, solut nousee
-BENEMILK auttaa
®
Tilastojen mukaan maidon solupitoisuus kasvaa kesällä.
Syynä on osittain lämpötilan ja kosteuden nousu, jolloin myös
bakteerien kasvu lisääntyy lehmien makuualustalla. Ruokinnalla
voidaan vaikuttaa solujen tasoon. Useilla tiloilla on todettu,
että Benemilk Blackin tultua ruokintaan solut ovat alentuneet.
TEKSTI Merja Holma
Ruokinnan vaikutus soluihin
Voimakkaasti pötsiä happamoittavan
ruokinnan on todettu lisäävän soluja.
Energiavajausta ei siis voida korjata
liian korkealla viljamäärällä, jolloin
tärkkelys nousee ja pötsi happamoituu. Runsas viljaruokinta onkin usein
liitetty solupitoisuuden nousuun. Hyvin korkea rehuannoksen valkuaispitoisuus ja samalla niukka energian
saanti ovat myös lisänneet soluja. Eli
yksipuolinen vilja-rypsiruokinta saattaa kasvattaa ongelmaa.
Riittävä E-vitamiinin ja seleenin
saanti on välttämätöntä myös utareterveyden kannalta. Niiden vaikutus
vastustuskykyyn on nähty useissa
tutkimuksissa. Etenkin umpikaudella
pitää vahvistaa vastustuskykyä, jotta
poikimisen jälkeen solut pysyvät
kurissa.
Benemilk alentaa soluja
Benemilk Blackin on ollut useilla
tiloilla ruokinnassa jo yli vuoden.
Monet tilat ovat todenneet, että
maidon solut ovat alentuneet. Benemilkin avulla lehmien ruokintaan
saadaan enemmän energiaa eikä tarvitse pelätä pötsin happamoitumista.
MTT:n kokeessa todettiin, että Benemilk-ruokinnalla energian hyväksikäyttö tehostuu. Energiataseen
parantuminen näkyy solupitoisuuden
laskuna sen lisäksi, että tuotos ja
pitoisuudet parantuvat.
Muutaman kilon tunnutus Benemilkillä tuo poikivalle lehmälle lisäenergiaa, silloin kun se sitä eniten
myös tarvitsee. Ternimaidon energiasisältö kasvaa Benemilkin avulla, ja
vasikka saa hyvän alun. Poikimisen
jälkeen hyvä syönti ja riittävä energian saanti ovat oleellisia myös solupitoisuuden estämisessä. Poikineelle
lehmälle kannattaa tarjota välittömästi Benemilkiä, jolloin energian
puute ei pääse aiheuttamaan ongelmia.
Etenkin korkeatuottoiset holsteinlehmät ovat herkkiä energian puut-
teelle, mikä näkyy myös solujen nousuna. Benemilk Black -ruokinnalla
myös holstein-lehmien energian
saanti turvataan. Benemilkin vaikutus solujen alenemiseen on todettu
myös tieteellisissä kokeissa.
Robottikarjoissa solut
korkeammalla
Robottikarjoissa maidon solut ovat
keskimäärin korkeammalla kuin
muilla lypsytyypeillä. Jos robotille
otetaan houkutusrehuksi Benemilk
Black, tuo se oikeassa muodossa
tarpeellista lisäenergiaa. Tämä voi
näkyä maidon solujen alentumisena,
vaikka täysrehun käyttömäärä olisikin vain puolet suosituksesta.
Maidon pitoisuuksiin ei saada
niukalla ruokinnalla täyttä Benemilktehoa, mutta hyöty voi näkyä lisääntyneenä kiertona ja parantuneena
energiataseena, jolloin solutkin laskevat.
250
200
1 000 solua/ml
Maidon solupitoisuuden nousu kertoo
maitorauhasen tulehdustilasta.
Elimistö pyrkii puolustautumaan
tulehdusta vastaan, mikä näkyy myös
solujen nousuna. Keskimäärin suomalaismaidon solut ovat pysyneet
viime vuodet 150 000 tuntumassa.
Tutkimuksissa on todettu, että maitotuotoksessa menetetään jo silloin,
kun solut nousevat yli 100 000.
Solujen noustessa maidon laktoosi-,
rasva- ja kaseiinipitoisuus alenevat.
Pitoisuuksien alentuessa maidon
hinta laskee.
150
100
automaattilypsytilat (564 kpl)
isot tilat (yli 45 lehmää)
50
kaikki tilat
0
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu
Maidon solut nousevat yleensä kesällä. Automaattilypsytiloilla on hieman korkeammat solut
kuin muilla lypsytyypeillä.
21
NAUTA
AGRO makasiini • 2/13
BENEMILK AMINO BLACK
nosti lehmien päivätuotosta 7 kiloa
Jarmo ja Marjo Pietilä ottivat Benemilk Amino Black
-puolitiivisteen käyttöön toukokuussa 2012. Tavoitteena oli
korkeampi maitotuotos, mikä onnistuikin hyvin. Nyt lehmät
lypsävät keskimäärin seitsemän kiloa enemmän päivässä.
TEKSTI Arto Kuismin I KUVAT Arto Kuismin ja Teemu Pietilä
Pietilän tilan pihatossa Kälviällä
ruokitaan tilan 37 lehmää erillisruokintana. Tilan karjasta ayrshireä on
60 prosenttia ja holstein-friisiläisiä
40 prosenttia.
Ennen Benemilk Amino Black
-puolitiivisteen käyttöönottoa maidon
rasva- ja valkuaispitoisuudet olivat
hyvällä keskitasolla, mutta päivämaidot alhaiset: keskimäärin alle 30
kiloa ja alimmillaan jopa 27 kiloa.
– Lähdimme hakemaan maitomäärän kasvua, jota myös saatiin heti
rehun vaihdon jälkeen, kertoo Jarmo
Pietilä.
Tällä hetkellä päivämaito on keskimäärin 35–36 kiloa. Benemilk Amino
Black -rehua annetaan 35 kilon
päivämaidossa oleville lypsylehmille
noin kahdeksan kiloa. Isäntäparin
22
mielestä panostus euromääräisesti
kalliimpaan rehuun on kannattanut.
Korkeat pitoisuudet
paranivat entisestään
Myös rehun vaihdon jälkeen Pietilän
tilalla on pysytty korkeissa maidon
rasva- ja valkuaispitoisuuksissa.
– Aluksi näytti siltä, ettei rehuvaihdoksella ollut vaikutusta maidonpitoisuuksiin, kun meillä oli lähtökohtaisesti niin korkeat pitoisuudet,
kertoo Marjo Pietilä.
Keskimäärin pitoisuudet ovat kuitenkin hieman kasvaneet. Pitoisuuksissa on ollut vaihtelua luonnollisista
syistä. Seurantajaksolla poiki paljon
holstein-friisiläisiä, joilla on alemmat
rasva- ja valkuaispitoisuudet.
Jarmo ja Marjo Pietilän mukaan
rehun väkirehun maittavuus on parantunut rehun vaihdon jälkeen. He
arvioivat, että hyvä maittavuus johtuu Benemilkin miellyttävästä koostumuksesta. Maittava rehu on nostanut myös ensikoiden tuotosta.
– Ensikko-lehmä Hani pitäisi kohta
saada umpeen, mutta vielä paukuttaa
40 kiloa, isäntäpari ihmettelee.
Seuraavana tavoitteena tilalla on
alentaa entisestään siemennyskertojen määrää tiineyttä kohden.
Raisioagron rehut
kiinteä osa koko ruokintaketjua
Pietilän tilan pelloilla viljellään viljaa
ja karkearehua tilan tarpeisiin.
Kotoisten rehujen analyysit ovat
ruokinnan suunnittelun lähtökohdat.
Jarmo ja Marjo Pietilä,
Kälviä, Kokkola
Marjo ja Jarmo Pietilä ovat tyytyväisiä
Benemilk-ruokinnan tuomaan tuotoksen lisäykseen.
He uskovat, että rehun maittavuus on parantanut
myös ensikoiden tuotosta.
Karkearehu on ruokinnan kivijalka, johon panostetaan voimakkaasti.
– Karkearehu säilötään pyöröpaaleissa, joista pyrimme ottamaan
mahdollisimman kattavan rehuotannan analysoitavaksi säilörehuerän
vaihtuessa. Jokaiselta lohkolta kerätään edustava rehunäyte, Jarmo Pietilä kertoo.
Rasva
• Benemilk Amino Black -puolitiiviste
käyttöön toukokuussa 2012
• Keskilehmäluku 37
• Erillisruokinta pihatossa
• Benemilkin aikana tuotos noussut
7 kg/lehmä/pv
• Rasva nousi keskimäärin
1,3 kymmenystä
• Valkuainen nousi keskimäärin
0,4 kymmenystä
Lypsylehmillä on karkearehua vapaasti saatavana. Väkirehun lehmät
saavat ruokintakioskeista, ja määrä
pohjautuu tuotostasoon. Benemilkin
lisäksi väkirehuruokintaa täydennetään viljaan ja rypsiin pohjautuvalla
tilaseoksella, jota höystetään muun
muassa Vita-Mellillä ja leikkeellä.
Pietilässä luotetaan Raisioagron
rehuihin, jotka ovat kiinteä osa koko
ruokintaketjua juottovasikasta lypsylehmään. Vasikat saavat Pikku-Mullin-Herkkua, hiehoille annetaan tilaseosta ja siemennysiässä Optimaituri
34 -valkuaisrehua. Tunnutusrehujen
anto aloitetaan kolme viikkoa ennen
poikimista. Pietilät korostavat rehujen tasalaatuisuutta, sillä laatuvaihtelut näkyvät tilalla välittömästi.
Valkuainen
Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet Pietilän tilalla: Ennestään korkeat rasva- ja valkuaispitoisuudet nousivat Benemilk Amino Black
-ruokinnalla. Vaihtelut pitoisuuksissa johtuvat muun muassa siitä, että seurantajaksolla poiki paljon holstein-friisiläisiä, joilla on luonnostaan
alemmat rasva- ja valkuaispitoisuudet.
23
NAUTA
AGRO makasiini • 2/13
ENSIKOT joutuvat haastajan asemaan
Pihatoissa lehmät joutuvat poikimisen jälkeen yleensä liian pian
muiden joukkoon kilpailemaan rehusta, tilasta, lypsyvuoroista ja
suosituimmista makuupaikoista. Jos ruokintapaikkoja on niukasti,
etenkin ensikot joutuvat koville. Voimakas Benemilk Black kioskilla
tai robotilla tukee ensikoiden selviytymistä seuraaville lypsykausille.
TEKSTI JA KUVAT Merja Holma
Parsinavetassa vastapoikineiden
lehmien sekä ensikoiden seuranta
ja ruokinta ovat helpompia. Niille voidaan valikoida maittavimmat rehut
ja antaa tarvittaessa yksilöllistä tukihoitoa erilaisilla terveysrehuilla. Erityisesti ensikoiden vuoksi väkirehun
laatuun kannattaa panostaa kaikissa
navettatyypeissä, jotta ne saavat riittävästi ravinteita tuotoksen lisäksi
kasvuunsa. Näin tiinehtyminenkin
helpottuu.
Ylitäyttöä tulee välttää
Kun liian täydestä pihatosta poiste24
taan osa lehmistä, saatetaan usein
yllättyä, kun meijeriin toimitettu maitomäärä ei laske. Lehmien on helpompi päästä syömään ja juomaan.
Ne voivat valita paremmin makuupaikat, lepoaika pidentyy, jalkaongelmat
vähenevät, syönti kasvaa, hedelmällisyys paranee ja tuotos nousee.
Jos navetta on liian täysi, erityisesti ensikot kärsivät. Niille jää vähiten mukavat makuupaikat, jolloin
lepoaika jää lyhyemmäksi. Kun ruokintapöydällä on niukasti tilaa, jäävät
aremmat ensikot odottelemaan väljempää ajankohtaa rehun jaon jäl-
keen. Saattaa käydä niin, että niille
jää vain rippeet. Tämä on helppo
huomata, kun katsoo mahan täyteisyyttä. Ensikoiden pötsit eivät
pullota rehusta, jos ne ovat olleet
vuorokauden syömättä. Tässä
tilanteessa ensikoiden ryhmän keskimaito on huomattavasti alempi kuin
vanhemmilla lehmillä.
Suuremmissa karjoissa voidaan
ensikoista tehdä oma ryhmänsä,
jolloin niiden sopeutuminen lehmän
elämään helpottuu. Oleellista on,
että ensikot syövät riittävästi sekä
karkearehua että energiapitoista
väkirehua. Kioskien takaportit mahdollistavat ensikoiden häiriöttömän
väkirehun syönnin.
Robotilla ensikot saavat myös rauhallisen syöntihetken lypsyn ohessa.
Kun ruokinnassa on perusape ja lisäväkirehua annetaan robotilla, ensikoille kannattaa antaa enemmän kuin
tuotostaso edellyttää. Näin saadaan
hieman kompensoitua syönnin
puutteita ahtaan ruokintapöydän
ääressä.
mi ei kasva riittävästi, jos valkuaispitoinen väkirehu puuttuu. Rajoitetun
kasvun vuoksi hiehot eivät ole siemennyskypsiä 15 kuukauden iässä,
jolloin niiden poikiminen siirtyy.
Ensikot poikivat meillä liian pienikokoisena ja monesti myös ylikuntoisina, jos niitä on pidetty lehmien
joukossa poikimista odotellessa.
Lihavuus altistaa poikimavaikeuksille
ja huonolle ruokahalulle poikimisen
jälkeen.
Raamin kasvuun joudutaan käyttämään runsaasti energiaa ja valkuaista vielä ensimmäisen lypsykauden
aikana. Tämä näkyy huonona tiinehtymisenä. Jos robotilla annetaan
ensikoille vahvempaa evästä, auttaa
se tiinehtymistä. Benemilk Blackin
korkea energiataso edesauttaa ensikoiden asemaa etenkin pihatoissa.
Käytännön tiloilta on saatu palautetta
parantuneesta hedelmällisyydestä,
kun Benemilk Black tuli ruokintaan.
Lepoaika on lehmälle tärkeää
Lehmien tulisi käyttää makaamiseen
10–14 tuntia vuorokaudessa ja syömiseen 3–5 tuntia. Loppuaika menee
juomiseen, lypsyllä käyntiin, ”seurusteluun”, kiimakäyttäytymiseen sekä
siirtymisiin paikasta toiseen.
Lepo menee kuitenkin muiden
toimintojen edelle. Jos navetassa
on liian täyttä eikä jokaiselle löydy
mukavaa makuupaikkaa, jäävät
aremmat lehmät, yleensä ensikot,
odottelemaan lepovuoroa ja seisoskelevat käytävillä tekemättä mitään.
Rehukaan ei maita, jos ei saa levätä.
Maitotuotos on suorassa suhteessa
lepoaikaan. Mitä kauemmin aikaa
käytetään lepäämiseen, sitä matalampi on stressihormonitaso, jolloin
tuotoskin on korkeampi.
Ahtaassa navetassa mikä tahansa
makuupaikka kelpaa, vaikka se olisi
paljasta betonia ilman pehmusteita.
Lepoaika jää kuitenkin lyhyemmäksi
ja hiertymistä näkee, kuka on maannut huonoimmassa paikassa. Tutkimuksissa on todettu, että riittävän
pehmeissä, mukavissa ja kuivissa
makuuparsissa lehmät makaavat
kauemmin eivätkä turhaan seisoskele. Epämukaviin parsiin mennään
makuulle vasta pakon edessä, kun
muita vapaita paikkoja ei löydy. Usein
tämä on ensikoiden kohtalo. Lehmät
valitsevat mieluummin kuivan ja pehmeän makuuparren, vaikka se olisi
mitoitukseltaan ahdas. Tilavatkaan
parret eivät siis houkuttele, jos ne
ovat epämukavia ja kovia.
Benemilk Black
- tiinehtymisen tueksi
Ensikoiden yleisin poiston syy on
huono hedelmällisyys. Lypsykauden
alun niukka rehun saanti ei sitä helpota. Tyypillinen ongelma on myös
hiehokauden niukka ruokinta. Raa-
Ensikolla on syöntirauha robotilla.
Kiinnitä
huomiota
ensikon
hoidossa:
• ensikoiden keskimaito ja tiinehtyvyys
• pötsin täyteisyys
• riittävä tila ruokintapöydän ääressä
• karkearehua/apetta
vapaasti tarjolla
• syöntirauha kioskeissa
- takaportit
• energiapitoinen rehu
robotille
• pehmeä, kuivitettu
makuuparsi jokaiselle
lehmälle
25
NAUTA
AGRO makasiini • 2/13
Kalsiumtason lasku
kannattaa hoitaa nopeasti
Veren kalsiumtason lasku jää usein huomaamatta tai sitä
ei osata yhdistää moniin näkyviin ongelmiin, joita se
aiheuttaa. Syömättömälle lehmälle kannattaa antaa
nopeasti kalsiumbolus, joka voi pelastaa lehmän
poistoon johtavilta sairauksilta.
Estä
piilevä
poikimahalva
us
TEKSTI Merja Holma
Huono ruokahalu, pötsin liikkeiden
väheneminen, jälkeisten jääminen,
juoksutusmahan siirtymä, ketoosi,
alentunut hedelmällisyys ja tuotoksen lasku ovat tyypillisiä piilevän poikimahalvauksen ilmenemismuotoja.
Suun kautta annettava kalsiumbolus
ja kipulääke voivat piristää poikimisessa rasittunutta lehmää, jolloin se
alkaa syödä ja veren kalsiumtason
laskun aiheuttamat ongelmat
vähenevät.
Syömätön lehmä on riskiryhmässä
Vastapoikinut lehmä tulisi houkutella
syömään mahdollisimman nopeasti.
Maittavat ja energiapitoiset rehut
kannattaa pitää tarjolla välittömästi
vasikan syntymän jälkeen. Vasikka
voi viedä lehmän huomion, niin ettei
se huomaa syödä. Vaikea ja kivulias
poikiminen puolestaan rasittaa lehmää, jolloin rehut eivät maita.
Ternimaito ”imaisee” verestä kalsiumia niin paljon, että vanhempi
lehmä saattaa halvaantua. Myös nuori lehmä kärsii veren kalsiumtason
laskusta. Kun syöntihalu ei käynnisty,
laskee veren kalsiumtaso edelleen.
Koska lihakset eivät toimi normaalisti kalsiumtason laskiessa, pötsin seinämän lihaksetkin veltostuvat.
Ensimmäisenä oireena voidaan todeta pötsin liikkeiden lakkaaminen.
Lehmät ovat myös ”hitaita” ja horjuvaisia liikkeissään. Ne eivät kävele
ruokintapöydän ääreen ja syönti vähenee.
Kohdun seinämän lihasten toimintavaje voi lisätä jälkeisten jäämistä. Vedinkanavan sulkijalihaksen toimimattomuus saattaa näkyä maidon
valutteluna ja tulehduksina. Juoksu-
26
tusmahan siirtymän riski kasvaa,
tuotos kärsii, vastustuskyky alenee ja
ketoosi heikentää hedelmällisyyttä.
Poikimahalvaus
on vain jäävuoren huippu
Yhtä hoidettua sairastumista kohden
karjassa on tyypillisesti kymmenen
piilevää tapausta. Umpikauden oikealla ruokinnalla vaikutetaan myönteisesti kalsiumaineenvaihduntaan,
mutta sen lisäksi kannattaa varmistaa kalsiumin saanti poikimisen yhteydessä, sillä jopa ensikoilla on havaittu lieviä puutosoireita.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on
todettu, että seerumin kalsiumtason
laskiessa alle 8,5 mg/dl, lehmillä on
suurempi riski sairastua juoksutusmahan siirtymään ja saada muita piilevän poikimahalvauksen aiheuttamia
ongelmia. Aikaisemmin piilevän
poikimahalvauksen rajana on pidetty
8 mg/dl. Normaalitasona lypsykaudella on pidetty 8,4–10,2 mg/dl.
Karjoissa, joissa ilmenee runsaasti tyypillisiä hypokalsemian aiheuttamia poikimisen ajan ongelmia,
kannattaa antaa kaikille poikiville
lehmille suun kautta kalsiumia.
Seisovalle lehmälle
suun kautta kalsiumbolus
Kun epäillään piilevää tai alkavaa
poikimahalvausta, kannattaa lehmälle antaa nopeasti kalsiumbolus suun
kautta, kun se vielä seisoo. Mikäli
oireet etenevät ja lehmä makaa, ei
suuhun saa laittaa enää mitään.
Seisovalle lehmälle ei suositella suonensisäistä kalsiumia, koska se voi
aiheuttaa sydänkomplikaatioita, sillä
veren kalsiumtaso nousee nopeasti
liian korkeaksi. Suonensisäinen kalsium voi myös ”sulkea” lehmän kyvyn
irrottaa kalsiumia luustosta. Tämän
vuoksi ongelma usein uusiutuu 12–18
tunnin kuluessa hoidosta.
Makaavan lehmän ainoa hoito on
suonensisäinen kalsium. Sen jälkihoitona kannatta antaa kalsiumbolus
heti, kun lehmä pystyy nielemään.
Toinen bolus annetaan 12 tunnin
kuluttua.
Poikimahalvaus jaetaan oireiden
perusteella kolmeen vaiheeseen:
1. Veren kalsium < 7,5. Lehmä on
jännittynyt ja vapiseva. Askel on
kompuroiva eikä lehmä mielellään liiku. Rehut jäävät syömättä.
Viimeistään tässä vaiheessa on
toimittava nopeasti ja annettava
suun kautta kalsiumbolus, sillä
tämä vaihe kestää yleensä vain
tunnin. Jos lehmää ei hoideta
heti, etenee ongelma pian seuraavalle tasolle, jossa ei enää
pärjätä ilman eläinlääkäriä.
2. Veren kalsium < 7. Lehmä makaa
pää kylkeä vasten eikä pääse
ylös. Turpa on kuiva, iho ja korvat
viileät, lämpö 36–38 astetta,
pulssi kohonnut. Eläimelle ei
enää saa antaa mitään suun
kautta, koska vaarana on, että
se joutuu hengitysteihin.
Lehmälle pitää saada suonensisäistä kalsiumia.
3. Veren kalsium < 6. Lehmä
makaa apaattisena ja puhaltuneena. Eläin kuolee muutamassa tunnissa, ellei eläinlääkäriä saada nopeasti paikalle.
MelliKalsiumbolus
on turvallisempi kuin
nestemäiset valmisteet
Melli-Kalsiumbolusten avulla voidaan varmistaa
häiriötön tuotoskauden alku. Yleensä poikimisen ajan
kalsiumvalmisteet ovat limakalvoja ärsyttäviä ja pahanmakuisia. Melli-Kalsiumbolus on pakattu selluloosakuoreen, joka annostellaan suoraan sellaisenaan lehmän pötsiin. Selluloosa liukenee pötsinesteessä, jolloin
kalsium vapautuu. Näin ruokatorven limakalvoja ei
ärsytetä.
Bolusmuodossa kalsiumvalmiste on myös turvallisempaa antaa, sillä sitä ei pysty annostelemaan henkitorveen. Nestemäisten valmisteiden ja pastojen osalta
riski on olemassa, jos lehmä alkaa jo halvaantua. Jos
lehmä on jo halvaantunut, sille ei saa antaa suun kautta kalsiumia.
Melli-Kalsiumboluksen kalsium on peräisin tehokkaasta kalsiumkloridista, joka on myös anionisuola. Se
ei estä eläimen omaa kalsiumaineenvaihduntaa, vaan
jopa stimuloi sitä. Siksi eläinlääkärin hoidon jälkeenkin
on erittäin suositeltavaa antaa Melli-Kalsiumbolus.
Suun kautta annettu kalsiumkarbonaatti ei ole vesiliuoksena nostanut veren kalsiumpitoisuutta poikimisen aikaan, sillä sen imeytyminen on heikompaa ja
sillä on kudoksissa emäksinen vaikutus.
Melli-Kalsiumbolus:
• sisältää 40 g biologisesti tehokasta hyvin imeytyvää
kalsiumia kalsiumkloridista
• sisältää myös veren glukoosia nostavaa kalsiumpropionaattia, ei häiritse pötsin pH:ta
• mukana on myös magnesiumia, jolla on oleellinen
rooli halvaustapauksissa
• ei ärsytä nielua tai pötsin seinämää selluloosatuubin
ansiosta
• liukenee 90-prosenttisesti 15 minuutin kuluessa
ja 100-prosenttisesti 25 minuutissa
• on testeissä nostanut veren kalsiumtason
nopeammin kuin vertailuvalmisteet
• Melli-Kalsiumbolus on täyttä tavaraa
- vettä ei tarvita juoksevuuteen tai
kipsiä kovetukseen
Melli-Kalsiumbolus on edullisin ja tehokkain suun kautta annettava
kalsiumvalmiste, jonka avulla voidaan vähentää piilevän poikimahalvauksen aiheuttamia poistoja.
Halpa ”henkivakuutus”
Koska piilevä poikimahalvaus on välillisesti syynä
todella moniin ennenaikaisiin lehmien poistoihin,
kannattaa se ehkäistä ennakkoon antamalla kaikille
vähintään toisen kerran poikiville lehmille kaksi
Melli-Kalsiumbolusta. Yksi bolus poikimisen
yhteydessä, toinen seuraavana päivänä.
Melli-Kalsiumbolus on edullisin ja tehokkain suun
kautta annettava kalsiumvalmiste. Piilevän poikimahalvauksen ennaltaehkäisy kahdella Melli-Kalsiumboluksella maksaa alle 10 euroa. Tämä on todella
pieni kustannus verrattuna piilevän poikimahalvauksen aiheuttamiin kustannuksiin.
Esimerkiksi 100 lehmän karjassa on hyvin tavallista, että 3 lehmää vuodessa joudutaan hoitamaan suonensisäisellä kalsiumilla poikimahalvauksen vuoksi.
Eläinlääkärin käynti ja hoitokulut sekä menetetty
tuotospotentiaali aiheuttavat vähintään 1 000 euron
kustannuksen. Arviolta kymmenkertainen määrä
eli 30 lehmää kärsii piilevästä poikimahalvauksesta,
jonka kustannus on karjatasolla monikertainen
verrattuna kliinisiin tapauksiin. Piilevän poikimahalvauksen aiheuttamat tuotoksen menetykset
tuottavat helposti 10 000 euron tappion. Jos nämä
piilevät tapaukset olisi kaikki hoidettu ennakkoon
Melli-Kalsiumboluksella, olisi kustannus ollut
100 lehmän karjassa yhteensä alle 300 euroa.
Merja Holma
27
NAUTA
AGRO makasiini • 2/13
Hiehot tarvitsevat laitumella
myös kivennäisiä ja hivenaineita. Niillä varmistetaan
hyvä kasvu ja hedelmällisyys.
Hiehot tiineeksi
kesän jälkeen
Laidunnus tekee hyvää hiehoille, mutta hieholaitumella tulee olla riittävästi syötävää. Hyvänkin laitumen lisäksi on syytä muistaa kivennäiset ja
hivenaineet. Jos ruoho ei riitä, tarvitaan täydennystä. Muuten kasvu jää
niukaksi, ja syksyllä siemennettävien hiehojen tiinehtyminen kärsii.
TEKSTI JA KUVA Merja Holma
Hiehojen tasapainoinen kesäruokinta
palkitsee syksyllä, kun siemennyskausi lähestyy. Valitettavasti syksyisin
vastaan tulee joskus huonokuntoisia
eläimiä, joiden karva on pörhöllä ja
kiilto poissa. Vaikka kiimat näkyisivät,
tiinehtymistulos voi olla heikko. Kun
kasvu on kesällä kehnoa, joudutaan
eläimiä kunnostamaan ennen siemennyskautta, jolloin niiden poikiminen siirtyy.
Laidunkauden energia- ja valkuaistäydennykseen voidaan käyttää
sekä säilörehua, heinää että väkirehua. Rakeinen Hieho-Maituri-täysrehu on helppo viedä myös laitumelle.
Bolus varmistaa
hivenaineiden saannin
Kivennäisten ja hivenaineiden tasapainoisella ruokinnalla turvataan
hiehojen kasvu sekä hedelmällisyystoiminnot. Laitumelle laskun yhteydessä yli kuuden kuukauden ikäisille
hiehoille voidaan laittaa pötsiin
hivenaineita ja vitamiineja sisältävä
Melli-Bolus, jonka ravinteet vapautuvat tasaisesti puolen vuoden aikana.
Bolus on noin 100 gramman painoinen patukka, joka laitetaan annostimen avulla suoraan pötsiin.
Bolus sisältää sinkkiä, mangaania, kuparia, jodia, kobolttia, seleeniä
Hiehon täydennyseväät kesäksi
28
sekä A-, D- ja E-vitamiinia. Tämä varmistaa hivenaineiden saannin koko
laidunkauden ajan. Boluksen vahapinta estää ravinteiden liian nopean
liukenemisen, näin eläin saa hivenaineet vähitellen kuuden kuukauden
aikana. Boluksen lisäksi on syytä antaa kivennäisrehua, josta hieho
saa kalsiumin, magnesiumin ja natriumin.
Kivennäissanko sopii laitumelle
Hiehoille ja lehmillekin voidaan
antaa Pihatto-Melliä laitumelle
kivennäiseksi, mutta kätevin tapa
huolehtia laiduntavien hiehojen
kivennäisruokinnasta on NuoluMelli Kalsium, joka sisältää
kivennäisten lisäksi hivenaineita
ja vitamiineja sekä maittavuutta
parantavaa melassia. Nuolu-Melli
-sanko voidaan laittaa esimerkiksi
vanhan renkaan sisälle maahan,
jolloin eläimet eivät saa kaadettua
sitä. Nuolu-Mellin koostumus on
suunniteltu siten, että se kestää
varsin hyvin myös sateita.
Melli-kivennäiset ja täydennysrehut
ylläpitävät hyvinvointia
Tasapainoinen ruokinta sekä hyvät hoito ja olosuhteet ovat
peruslähtökohtana, kun pyritään parantamaan lehmien
kestävyyttä. Melli-kivennäiset ja täydennysrehut ylläpitävät
lehmän hyvinvointia, joten ruokintaa kannattaa täydentää
niiden avulla.
TEKSTI Merja Holma
Parsinavetassa on helpompi annostella lehmäkohtaisesti kivennäis-,
vitamiini- ja energiarehuja. Pihatoissa
ei aina pystytä järjestämään lehmäkohtaista erikoisrehuruokintaa, vaikka
käytössä olisi erillisruokinta kioskien
kautta. Erityisesti ummessaolevat
jäävät tällöin pöydältä tarjottavan tai
vapaan kivennäisruokinnan varaan.
Maailmalla käytetään yleisesti
”top-dress”-ruokintaa eli lisärehua
voidaan sirotella jollekin ryhmälle
seosrehun tai karkearehun päälle.
Näin kaikille ryhmille ei välttämättä
tarvitse tehdä omaa erillistä apetta.
Lypsäville voidaan kivennäinen antaa
joko appeessa, kioskilla tai sankona.
Pihatto-Melliä voidaan pitää myös
vapaasti tarjolla lypsävien osastossa.
Umpikauteen Tunnu-Melli ja
Vita-Melli
Tunnu-Melli on ummessa olevien
lehmien magnesiumkivennäinen.
Magnesium riittää kalipitoisenkin
säilörehun ohessa. Kalsium- ja fosforipitoisuuksia on rajoitettu. TunnuMellissä on myös korkea E-vitamiinipitoisuus sekä orgaanista seleeniä.
E-vitamiini ja orgaaninen seleeni parantavat poikivan lehmän vastustuskykyä, vahvistavat ternimaidon
laatua ja vähentävät tulehdusten riskiä. Vita-Melli on erityisesti poikivan
ja heruvan lehmän vitamiinipaketti.
Lypsy-Melli Plus ja Seleeni-Melli
lypsykauden kivennäisiä
Vastapoikineille lehmille kannattaa
antaa Lypsy-Melli Plussaa kalsiumkuurina poikimisen jälkeen ainakin
parin viikon ajan, vaikka lehmillä olisi
täysrehuruokinta. Lypsy-Melli Plus
ehkäisee veren kalsiumtason laskua.
Lypsy-Melli Plus on erityisesti kor-
keatuottoisten karjojen lypsykauden
kivennäinen. Sillä kannattaa jatkaa
ruokintaa myös kalsiumboluksen antamisen jälkeen.
Seleeni-Melli sisältää 50 prosenttia enemmän seleeniä kuin perinteiset Melli-kivennäiset. Seleenistä
puolet on orgaanisessa muodossa,
jonka hyväksikäyttö on tehokasta.
Seleeni-Melliä voidaan antaa tavanomaisen lypsykauden kivennäisen
tavoin tai kasvaville eläimille, sillä
se sisältää riittävästi kalsiumia.
Aseto-Melli ja Opti-Melli,
herutuskauden ”funktionaaliset”
täydennysrehut
Aseto-Melli on tehokas energianlähde poikineelle lehmälle. Siinä on
peräti 10 prosenttia propyleeniglykolia, joka kohottaa veren glukoosipitoisuutta. Käytännön kokeissa
Aseto-Melli on parantanut tuotosta ja
hedelmällisyyttä.
Opti-Melli sisältää 50 prosenttia
soodaa. Siinä on myös elävää hiivaa,
joka pysyy sataprosenttisen elävänä
jauheisen koostumuksen ansiosta.
Se sopii kaikille lypsäville pötsin pH:n
tasaajaksi. Erityisesti runsaalla väkirehuruokinnalla siitä on hyötyä.
MELLIN OSTAJALLE
T-paitasetti tai auton istuin suojat
Kun ostat 1 000 kiloa Mellejä,
saat kaupan päälle upean
kolmen T-paidan setin tai
kaksi kestävää
auton istuinsuojaa.
Tarjous on voimassa toukokuun
loppuun saakka. Lahjat lähetetään
kampanja-ajan päätyttyä.
Kysy lisää asiakkuusvastaaviltasi!
Tarjoustuotteet: Lypsy-Melli, Lypsy-Melli Plus, Tunnu-Melli, Pihatto-Melli, PihattoMelli Plus, Mulli-Melli, Emo-Melli, Aseto-Melli, Vita-Melli, Opti-Melli, Seleeni-Melli,
Nuolu-Melli Umpi, Nuolu-Melli Kalsium, Nuolu-Melli Magnesium, Melli-Bolus Umpi,
Melli-Bolus Kasvu, Melli-Bolus Seleeni, Melli-Kalsiumbolus, Melli-Suolakivi.
29
NAUTA
AGRO makasiini • 2/13
Viljelijän panos ratkaisee
nurmen onnistumisen
Sääolojen lisäksi viljelijän toimilla on ratkaiseva merkitys
nurmen viljelyn onnistumisessa. Nurmen perustaminen,
vesitalous, kalkitus, täydennyskylvö, seosvalinnat, lannoitus
ja rikkatorjunta ovat oleellisia tekijöitä pyrittäessä korkeaan
satotasoon.
Tavoitte
e
10 000 na
kiloa
kuiva-a
ine
hehtaa tta
rilta
TEKSTI Juha Anttila I KUVAT Juha Anttila ja Ekotjänst Lindgård
Korkeaa nurmisatoa tavoiteltaessa
nurmilajikkeiden tulee olla nopeakasvuisia ja satoisia. Lisäksi nurmen
on oltava keväällä täystiheä ja korjuukertoja suositellaan kolme. Raisioagron kolmen niiton Vauhti 1-, Vauhti
2- ja Voima-seoksiin on valittu nopeita lajikkeita: rainataa, englanninraiheinää ja ruokonataa (katso tauluk-
ko). Niitä on täydennetty timoteilla,
nurminadalla, puna-apilalla sekä
sinimailasella.
Näillä nurmilla ensimmäinen
sato tehdään tyypillisesti kesäkuun
ensimmäisellä viikolla, toinen sato
heinäkuun puolivälissä ja kolmas
sato elo-syyskuussa.
Satovuosina riittävä typpilannoitus
takaa rehun korkean sadon ja valkuaispitoisuuden. Myös apilapitoisiin
nurmiin kannatta antaa keväällä lietettä ja Suomensalpietaria 150 kiloa/
hehtaari, jotta saadaan riittävän
tehokas alkuunlähtö. Seoskohtaiset
Yaran esimerkkilannoitusohjelmat
löytyvät Raisioagron Viljelyoppaasta.
Nurmen täydennyskylvö
aikaisin keväällä mahdollistaa
täystiheän nurmen.
Itäneet siemenet näkyvät
ruokonadan seasta kuukauden
kuluttua täydennyskylvöstä.
30
Täydennyskylvö varmistaa
hyvän sadon
Talven jäljiltä nurmessa on aina aukkoja. Lisäksi vanha nurmi taantuu ja
satotaso heikkenee ilman uutta siementä. Täydennyskylvö 10–15 kiloa/
hehtaari varmistaa täystiheän kasvuston ja hyvän nurmisadon. Täydennyskylvöllä pidennetään nurmen ikää
jopa 5-10 vuoteen.
Täydennyskylvöllä voidaan elvyttää
lopetettavaksi tuomittu lumihomeen
ja jääpoltteen aukottama nurmi vielä
samaksi satokaudeksi, kun siihen
kylvetään yksivuotista raiheinää. Jos
täydennyskylvö tehdään keskipakolevittimellä, oikea ajankohta on aikaisin keväällä. Jos käytettävissä on
nurmen suorakylvökone, täydennyskylvön voi suorittaa muulloinkin.
Paras tulos saadaan kevätkylvöstä.
Varsinkin hitaasti kehittyvät siemenet, kuten apilat, on kylvettävä
keväällä.
Täydennyskylvöön voidaan käyttää
mitä tahansa seoksia. Monesti kannattaa laittaa nopean kehityksen
lajiketta tai seosta, esimerkiksi
Vauhti 1- tai Pikalaidun-seosta, jossa
on englannin- ja italianraiheinää.
Nurmen käyttötarkoitus on mahdollista muuttaa esimerkiksi säilörehunurmesta laitumeksi, jolloin nurmi
täydennetään valkoapilaa ja niittynurmikkaa sisältävällä Laidun-seoksella. Nurmeen voidaan lisätä myös
esimerkiksi pelkkää puna-apilaa tai
timoteita.
Äes ja hara parantavat kasvua
Nurmen kasvua kohentavat erityisen
hyvin nurmiäkeet ja harat. Ne ilmastavat juuret, haraavat vanhan kuloheinän pois ja tasoittavat multakasat.
Piikit myös tuovat sopivasti kosteata
maata esiin, jolloin siemenen itävyys
paranee. Nurmiäkeen jälkeen kasvusto voidaan jyrätä, jolloin siemen
painuu tiiviisti kosteaan maahan varmistaen itämisen. Myös ylösnousseet
kivet painetaan takaisin.
Raisioagron kolmen niiton seokset
Voima
Vauhti 1
Ruokonataseos Rainataseos
Timotei
Tenho 70 %
Timotei
Nurminata
Sigmund 20 %
Sinimailanen
Rainata
Englanninraiheinä
Ruokonata
Karolina 10 %
Puna-apila
Vauhti 2
Sinimailasseos
Tenho 50 %
Nuutti 25 %
Sigmund 15 %
Inkeri 7,5 %
Plato, ymp. 50 %
Felina 7,5 %
Riikka 5 %
Kora 2,5 %
Yngve 2,5 %
Hykor 15 %
Mathilde 10 %
Karolina 5 %
Altaswede 5 %
Varma 2
Timoteinurminataseos
Nuutti 65 %
Tenho 10 %
Inkeri 25 %
Hyvä nurmisato mahdollistaa
edullisemman karkearehun.
Laitumelta saadaan edulliset
maitolitrat, jos nurmi on kunnossa.
31
NAUTA
AGRO makasiini • 2/13
Täydennyskylvöllä
satoisa ja pitkäikäinen nurmi
Isokyröläisellä Maunu Salolla on kokemusta nurmien
täydennyskylvöstä jo useamman vuoden ajalta. Hänellä
on käytössä raskas Einböck Pneumaticstar Pro
-nurmiäes, jolla voidaan kylvää myös viljansiementä.
Tilalla tehdään kolme säilörehusatoa tarkkuussilputtuna.
TEKSTI JA KUVA Juha Anttila
Tilalla on 54 lehmää ja nurmialaa
reilut 30 hehtaaria. Karjan keskituotos on noin 10 000 kiloa. Lehmät
syövät hyvän säilörehun lisäksi
Maituri 20 -täysrehua.
Säilörehussa pyritään korkeaan
satotasoon, 70 D-arvoon ja 18–20
prosentin rv-tasoon. Tähän on päästy,
kun on käytetty timotei-ruokonatasinimailasseoksia.
Keväisin 15 kiloa
täydennyssiementä hehtaarille
Maunu Salo ajaa joka kevät kaikille
nurmilohkoille lisää siementä 15 kiloa/hehtaari. Seos on samaa kuin
viljeltävä nurmikin. Tärkeää on, että
sinimailanen on ympättyä ja että
ollaan liikkeellä ajoissa.
Tulokset ovat olleet vakuuttavia.
Ennen tilan karjalle tarvittiin yli 40
hehtaaria säilörehualaa, nyt selvitään
34 hehtaarilla. Jokaisella 10 hehtaarin lohkolla on siis ollut 1,5 hehtaaria
aukkoja rikkaruohojen vallattavissa.
Satotasossa ja laadussa menetetään,
ellei aukkoja kylvetä uudelleen.
– Tavallisella kylvökoneella joudutaan käyttämään isojakin siemenmääriä, ja silti nurmirivi on 12,5 sentin välein. Välissä on isot
aukot, joissa voisi kasvaa tuottava
nurmea, toteaa Maunu Salo.
Systeemillä on voitu pidentää nurmien elinikää. Vanhimmat nurmet
Salolla on yli 10-vuotiaita ja edelleen
kovassa tuotantokunnossa. Isokyrössä ei ole kiviä, mutta muualla nurmivaltaisilla kivisillä alueilla ei tarvitse
keväällä tehdä aikaa vievää kivien
keräystä, kun nurmea ei käännetä.
32
Täystiheässä kasvustossa voidaan
selvitä täysin ilman rikkakasviruiskutuksia.
Haraa ensin
Maunu Salo neuvoo menemään täydennyskylvöille keväällä niin aikaisin
kun mahdollista. Tällöin maassa on
tarpeeksi kosteutta, siemen saadaan
haluttuun 1,5 sentin syvyyteen ja se
itää nopeasti.
– Kannattaa haravoida lohko huolellisesti ensin ja kerätä kulo pois, jos
sitä on. Kuloheinän päälle ei kannata
kylvää, Maunu Salo neuvoo.
Tänä keväänä Salolla on kokeiltavana Raisioagron uutta Vauhti 2
-sinimailasseosta. Sinimailaselle
hän antaa 30–40 kiloa starttityppeä,
jolloin turvataan kova kasvu ja
valkuainen rehussa.
– Typpi on annettava myöhemmin
kuin tavanomaisille nurmille. Kasvuston on oltava selkeästi vihertävää
ja noin 10 sentin korkuista ennen
kuin levitys voidaan tehdä, muistuttaa Salo.
Hän antaa kaikille sadoille 150–
200 kiloa Nurmen Y 1 -lannoitetta.
Karjanlantaa ei käytetä lainkaan.
Isokyröläinen Maunu Salo kehottaa
tekemään täydennyskylvön
mahdollisimman aikaisin.
Hän täydennyskylvää nurmiäkeellä
15 kiloa hehtaarille varhain keväällä.
Samalta toimittajalta
enemmän kerralla
Lisbeth Mannilin ja Lars Ekin tilalla
on aina oltu valmiita kokeilemaan
uusia tuotteita ja ratkaisuja. Nyt
käytössä ovat hyväksi havaitut Raisioagron käärintämuovit ja -kalvot sekä
pyöröpaaliverkot.
Lisbeth Mannilin ja Lars Ekin
lypsykarjatilalla Uudessakaarlepyyssä
on 35 lehmää. Kaikki vasikat kasvatetaan itse. Peltoa on noin 100 hehtaaria, josta saadaan oman karjan karkearehut ja viljat. Pinta-ala riittää
jopa ulos myytävän hevosheinän
kasvattamiseen.
Lars Ek on aina ollut valmis kokeilemaan uusia, juuri markkinoille tulleita tuotteita. Kun Raisioagro aloitti
TrioPlast-käärintämuovien myynnin,
Lars kokeili heti pienellä tuote-erällä.
Tuote toimi hienosti, ja nyt tilalla käytetään Raisioagron uuden sukupolven
käärintämuovia. Se on ohuempaa ja
rullassa enemmän metrejä.
– Tällä hetkellä käytämme koko
sadolle Trioplus-muovia. Tulossa oleva kesä on jo kolmas kausi, kun käytämme tätä ohuempaa Trioplustuotetta, kertoo Lars Ek.
Kalliimpi tuote
maksaa itsensä takaisin
– Kalliimpaa tuotetta kannattaa käyt-
tää, koska se tulee halvemmaksi
paalia kohden. Trioplus-rulla on niin
paljon riittoisampi, saman verranhan
niitä kerroksia laitetaan tuotteen
paksuudesta riippumatta. Samalla
säästämme myös ympäristöä, sillä
jätteen määrä pienenee. Lisäksi työ
nopeutuu, kun rullanvaihtoja tehdään
merkittävästi vähemmän.
Lars tekee rahtityönä paalausta
myös oman tilan ulkopuolelle, ja
asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.
Tuotteen korkeasta laadusta kertoo
se, että hevosasiakkaat kelpuuttavat
Trioplus-kalvon myös hevosheinän
käärimiseen. Hevosille tarjottavassa
heinässä laatu on erityisen tärkeää.
Kokeilunhaluisena tuottajana Lars
otti myös Taman pyöröpaaliverkot
käyttöön. Ensiksi hän halusi testata,
onko laaduissa eroja. Taman verkko
osoittautui toimivaksi. Verkon kerrosmäärä on pystytty laskemaan kahteen, kun aikaisemmin oli kolme kerrosta.
Tulevalla kaudella kokeilu jatkuu
Raision markkinoimalla Safesil-säilöntäaineella. Viime vuonna kokeilussa oli erilaisia biologisia säilöntäaineita - mielenkiintoista nähdä, miten
Safesil pärjää niiden kanssa.
Lars on tyytyväinen Raisioagron
Lars Ek on ollut tyytyväinen Raisioagron
uusiin tuotteisiin.
uuteen toimintamalliin, jossa asiakkaille myydään rehujen lisäksi muita
tuotantopanoksia.
– Uudet toimijat lisäävät kilpailua,
mikä tietää meille asiakkaille hyvää.
On myös hienoa, että meillä on
kotimainen vaihtoehto, Lars Ek
huomauttaa.
Sten Häggblom
Satatonnareita
Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun
100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla.
100-tonnarit
Paras
Pito
Piuha
Reeta
Reetta
Rieha
Ritja
Runotar
Rusko
Soija
Omistaja
Juha-Pekka Turpeinen
Salonen Mty
Irma ja Erkki Värri
Mika ja Sari Saastamoinen
Ari-Pekka Turtiainen
Kajan Mty
Maaria ja Sami Ikonen
Soili ja Timo Kuusisto
Saarela Hannu, Maija &Ville Mty
Merja ja Veli-Matti Repka
Paikkakunta
Kiuruvesi
Juupajoki
Virolahti
Nurmes
Kerimäki
Siilinjärvi
Pieksämäki
Kurikka
Veteli
Kiuruvesi
33
SIKA
AGRO makasiini • 2/13
Sikoj
on hyvä en
pääs
yhtä ai
kaa syö tä
mään.
Lihasikojen liemiruokinta
vaatii tarkkuutta
Lihasikojen liemiruokinnalla on sekä etuja että riskejä.
Hyvän maittavuuden ja pölyämättömyyden lisäksi vaiheruokinta on helpompi toteuttaa kuivaruokintaan verrattuna,
koska koneelle voidaan laittaa useita erilaisia rehuseoksia.
Sivujakeiden riskinä voidaan pitää sisällön vaihteluita ja
mahdollisia toimituskatkoksia.
TEKSTI Päivi Volanto I KUVAT Kimmo Kesälä ja Päivi Volanto
Yksi liemiruokinnan eduista on se,
että sikalan sisäilma paranee liemiruokinnalla, koska rehu ei pölyä.
Kesähelteillä siat syövät paremmin
nestemäistä rehuseosta, ja talvella
lämmin sivujae nostaa koko rehuseoksen lämpötilaa parantaen seoksen maittavuutta. Tavallisimmat lihasikaloissa käytettävät sivujakeet ovat
34
ohravalkuaisrehu, hera, maitohuuhde
ja panimohiiva.
Vaiheruokinta
onnistuu hyvin liemiruokinnalla
Tehokas keino lannan typpi- ja fosforipitoisuuden pienentämiseen on
sikojen vaiheruokinta. Liemiruokinnan avulla ruokinta voidaan säätää
portaattomasti vastaamaan lihasian
eri kasvuvaiheiden tarpeita. Rehuseoksen suunnittelussa ravintoainetarpeet pitää tietää tarkasti kussakin
kasvuvaiheessa, jotta vaiheruokinnasta saadaan kaikki hyöty irti.
Sian kasvaessa rehun valkuaispitoisuutta ja aminohappomääriä
voidaan laskea energiayksikköä kohti,
jolloin typpeä erittyy lantaan vähemmän ilman, että eläinten kasvussa
tapahtuu muutoksia. Lannan haju
myös miedontuu. Yhden prosenttiyksikön muutos rehun valkuaispitoisuudessa vähentää kokonaistypen
eritystä noin 10 prosenttia.
Fosfori on kalsiumin ohella keskeisin rehuissa käytetty kivennäisaine. Vaiheruokinnalla rehuseoksen
fosforinpitoisuutta voidaan vähentää
sian kasvaessa. Suurin osa, 50–70
prosenttia, viljojen, öljykasvien ja
niiden sivujakeiden fosforista on
sitoutunut fytiinihapon suoloihin eli
fytaattiin. Tiivisteen mukana tuleva
fytaasientsyymi pystyy vapauttamaan
fytiinihappoon sitoutuneen fosforin
ja tekemään sen käyttökelpoiseksi
eläimelle. Koska fosforia vapautuu
rehusta enemmän eläimen käyttöön,
epäorgaanisen fosforin määrää rehuseoksessa voidaan pienentää.
Tiedätkö mitä siat syövät?
Nestemäisten raaka-aineiden koostumus voi vaihdella. Sivujakeiden
kuiva-aineen ja valkuaispitoisuuden
kanssa pitää olla tarkkana ja ruokintalaitteen arvot päivittää, jos arvot
muuttuvat. Ruokintalaite laskee
seoksen kuiva-aineen niiden tietojen
pohjalta, jotka koneeseen on syötetty.
Jos raaka-aineille on laitettu todellisuutta korkeammat kuiva-ainepitoisuudet, siat saavat luultua energiaköyhempää seosta. Tämä näkyy
kasvussa.
Sivujakeiden valkuaispitoisuudessa voi esiintyä myös vaihtelua.
Tuoteselosteet kannattaa katsoa
joka kuorman yhteydessä ja muuttaa
oikeat arvot koneelle. Rehuseoskomponenttien sisällön muuttuessa täytyy myös seos optimoida uudelleen.
Korkeita kasvuja tavoiteltaessa
liemirehuseoksen on täytettävä sian
energia-, valkuais- ja aminohappotarpeiden lisäksi myös kivennäis- ja
vitamiinitarpeet joka päivä.
Erityisesti sulavan lysiinin saanti
on turvattava, sillä yhden gramman
poikkeama ihannelysiinitasosta voi
heikentää lihasian päiväkasvua 30–50
grammaa päivässä. Viljan koostumus
kannattaa tarkistaa säännöllisesti,
koska viljan osuus seoksesta on suuri. Raisioagron asiakkuusvastaavat
auttavat mielellään viljan analysoinnissa ja suositusten päivittämisessä.
Tuotantokatkokseen
kannattaa varautua
Sivujakeiden saannissa voi olla katkoksia esimerkiksi jalostavan tehtaan
huoltotöiden vuoksi. Katkoksista il-
moitetaan etukäteen, jolloin niihin voi
varautua ja rehuseos voidaan tehdä
sikojen tarpeiden mukaiseksi myös
katkoksen aikana. Jos tiedetään,
että esimerkiksi Tähkä OVR:n määrää
seoksessa pitää vähentää 30–50
prosenttia, voi tilalle hankkia SianHerkku OVR Mixeriä hyvissä ajoin.
Tämä tiiviste sopii ruokintaan, jossa
Tähkä OVR:n määrä on niukka.
Jos tilalla on siilo täynnä tiivistettä, joka sopii Tähkä OVR:n runsaaseen ruokintaan, on tilanne toinen.
Sama tiiviste ei sovi sekä runsaaseen
että niukkaan OVR-ruokintaan
optimaalisen rehuseoksen aikaansaamiseksi. Tilannetta voi paikata
hankkimalla normaalia lihasikojen
kasvatustiivistettä, jota annetaan
OVR-tiivisteen kanssa. Ruokintasuositus pitää tietenkin päivittää tilannetta vastaavaksi. Kasvatustiivisteen
käyttö edellyttää, että tilalla on vapaa
siilo tiivistettä varten, mikä voi olla
rajoittava tekijä.
Huomattava rehuseoksen muuttuminen näkyy sikojen syönnissä. Erilainen seos voi aiheuttaa syönnin
vähenemistä, mikä alentaa kasvua.
Kasvun alenemista ja rehuhyötysuhteen huononemista aiheuttaa myös
seoksen epätasapainoinen ravintoainekoostumus.
Valitse liemitiiviste OVR:n
käyttömäärän mukaan
Lihasikalassa useimmin käytetyt liemimäiset sivutuotteet ovat TähkäOVR ja Jokioisten St1 OVR–liemi. Rehuseokseen lisätään tilalla vielä
viljaa ja tiivistettä. Tiiviste täydentää OVR:n aminohappokoostumusta,
ja tiivisteestä sika saa tarvitsemansa kivennäisaineet ja vitamiinit.
Tiivisteen valintaan vaikuttaa OVR:n käyttömäärä. Sian-Herkku
Premium OVR Tiiviste sopii tiloille, jotka käyttävät Tähkä-OVR
-lientä runsaasti. Runsas liemimäärä tarkoittaa alkukasvatuksessa noin 30 prosenttia seoksen kuiva-aineesta ja vastaavasti
loppukasvatuksessa yli 15 prosentin osuutta.
Jos Tähkä-OVR:n käyttömäärä tilalla on maltillinen tai sitä
joudutaan rajoittamaan, kannattaa tilalle valita Sian-Herkku OVR
Mixer. Tähkä-OVR:n käyttömäärä on yli kolmanneksen pienempi
kuin runsaasti käytettäessä eli noin 10–20 prosenttia seoksen kuiva-aineesta. Sian-Herkku OVR Mixer sopii myös Jokioisten St1 OVR:n
rinnalle.
35
SIKA
AGRO makasiini • 2/13
Benjamin Maatilatori
on aito lähiruokatori
Benjamin Maatilatori Iitin Kausalassa on loistava kotimaisen
lähiruoan lähettiläs. Benjamin hyllyillä lähialueen tuottajat
ja käsityöläiset saavat tuotteitaan upeasti esille ja ostajat
koriinsa sataprosenttisesti kotimaisia, puhtaita ja tuoreita
elintarvikkeita sekä aitoja käsitöitä.
TEKSTI JA KUVAT Kimmo Kesälä
Benjamin Maatilatori sijaitsee Kouvolan ja Lahden välillä 12-tien varrella.
Maatilatorin isäntä Ismo Eerolalle on
sydämenasia tarjota kuluttajalle kotimaisia, tuoreita ja maukkaita elintarvikkeita.
- Lähiruoasta ja ruuan jäljitettävyydestä on puhuttu paljon, mutta meillä
niiden merkitys myös oikeasti näkyy.
Pystyn kertomaan, mistä karsinasta
makkarat on tehty ja tai kyljykset ovat
lähtöisin, vakuuttaa Ismo Eerola.
Benjamin Maatilatori on toiminut
jo 20 vuotta. Monelle vieraspaikkakuntalaiselle Iitti on tullut tutuksi
juuri Benjamin kautta. Tori tarjoaa
150 yrittäjän tuotteita eri muodossa.
– Toimintamme perustuu kotimaisuuden ja lähituotannon lisäksi monipuolisuuteen ja ihmisläheiseen palveluun.
Possut omasta sikalasta
ja teurastamosta
Benjamin Maatilatorin lihatiskiin tuodaan joka
päivä tuoretta lihaa. Possujalosteita ei milloinkaan pakasteta, vaan kuluttajat saavat ostoskoriinsa aina tuoretta lihaa.
36
Varsinaista lähiruokaa on isännän
itsensä kasvattama sianliha. Maatilatorin tiskillä myytävä sianliha kasvaa viljapossuna Ismon omistamassa
HyväSikala XO:ssa, josta se matkaa
isännän teurastamoon noin 10 kilometrin päähän kasvattamosta. Sieltä
liha kulkee Benjamin Maatilatorille,
joka sijaitsee kilometrin päässä teurastamosta. Siis läheltä tulee ja maukasta on.
Ismo hallitsee koko ketjun viljapossun kasvatuksesta kuluttajan koriin saakka. Viljapossut syövät oman
tilan ja tarvittaessa lähialueen viljelijöiden viljaa. Lisäksi possut saavat
Raisioagron Yhdistelmä-Tiivistettä.
– Kuluttajien suosiossa on maalaispalvi, jonka siivutamme aina
asiakkaan silmien alla. Palvia ei saa
siivuteta valmiiksi lihatiskille kuivumaan, koska silloin asiakas ei saa
parasta lihaa koriinsa, sanoo Ismo
Eerola.
Asiakkaita aina pääkaupungista asti
Benjamin ilmakuivattu kinkku on
noussut suureen suosioon. Asiakkaita tulee kauempaakin hakemaan tätä
maukasta herkkua, ja pääkaupunkiseudun asiakkaat ovat Benjamin
Maatilatorilla lähes jokapäiväisiä vieraita. Asiakaskuntaan kuuluu myös
tunnettuja ravintoloita, kuten Nokka,
Ateljé Finne, Kuurna ja Graniittilinna.
Ismo Eerola on tyytyväinen saadessaan palvella kuluttajia ja luoda heille makuelämyksiä
kotimaisen ruoan kautta. Hyvä tuote markkinoi itse itseään, uskoo Ismo.
<< Iitin yläkoulun 9-luokkalaiset käytännön
biologian opiskelijat vierailivat Benjamin
Maatilatorilla. Ismo Eerola haluaa esitellä
nuorille yrittäjyyttä ja torin toimintatapaa. Benjamin Maatilatori
• sijaitsee Iitin Kausalassa
• kotimaiset lähituottajien lihatuotteet, viljat,
vihannekset, kasvikset ja juurekset
• sianlihan lisäksi lammasta, ylämaan karjaa,
suomenmaankarjaa, hevosta, strutsia, hirveä,
karhua, kalkkunaa ja hanhea
• makeisia, sieniä, pastaa, juustoja, kananmunia,
käsitöitä ja lahjatuotteita
• tuotteiden valintakriteereinä on korkealaatuisuus,
läheisyys ja alkutuotantoa lähellä oleva
tuotantotapa
• maatilatorin käyttämä sähkö on tuotettu
uusiutuvilla energialähteillä
• Benjamin Maatilatorin lisäksi Heila-niminen
myyntipiste Heinolassa sekä jalostusta ja
tehtaanmyymälä Pertunmaalla Kuortissa
www.maatilatori.fi
37
SIKA
AGRO makasiini • 2/13
LOISHÄÄTÖ
on tärkeä porsastuotantosikalan rutiini
Loishäätö on arkinen asia ja kuuluu porsastuotantosikalan rutiineihin. Pääasiassa häädämme emakoista ja
välikasvatusporsaista suolinkaisia. Nystyrämatotapauksen
olen tavannut vain kerran - ehkä erilaisia loisia löytyisi
enemmän, jos niitä ahkerasti etsisi?
Katri Kaaro
ELL
TEKSTI Katri Kaaro
Loishäätöön meillä on käytettävissä
useampi periaatteessa samanlainen
matolääke, jotka annetaan suun
kautta. Hoitajan on huolehdittava,
että lääkittävät eläimet syövät kaikki
annoksensa. Ryhmäkarsinoissa tämä
ei ole helppoa, minkä vuoksi loishäätö voidaan jakaa 3-5 päivän jaksolle.
Injektiona annettavat kapin häätöön
käytettävät valmisteet toimivat myös
sisäloisia vastaan, mutta niiden käyttö porsastuotantosikalan rutiinilääkityksenä ei ole sallittua. Karanteenissa
niitä voidaan käyttää.
Loishäätöön käytetään useita suun kautta
annettavia matolääkkeitä. Hoitajan on huolehdittava, että lääkittävät eläimet syövät kaikki
annoksensa.
38
Suolinkainen voi säilyä hengissä
7 vuotta
Suolinkainen, tieteellisesti Ascaris
suum, on kookas pyörömato, joka
asuu sian suolistossa. Naaras voi
munia yli miljoona munaa vuorokaudessa. Munilla on paksu ja erityisen
tahmeapintainen kuori, joka antaa
munalle tehokkaan suojan. Suolinkaisen muna voi säilyä hengissä ympäristössä 5-7 vuotta. Tahmea pinta
saa sen tarttumaan niin karsinan
rakenteisiin kuin sian nahkaankin.
Kun sika syö suolinkaisen munan,
siitä vapautuu ruuansulatuskanavassa toukka, joka lähtee vaeltamaan
sian elimistöön. Munan nielaisemisesta toukan vaelluksen alkuun
kuluu vain joitakin tunteja. Toukkavaiheiden ensimmäinen päämäärä on
maksa, sieltä se jatkaa keuhkoihin ja
yskösten mukana se nousee nieluun.
Yskökset sika nielaisee ja toukasta
tulee aikuinen suolinkainen, joka jatkaa eloa suolistossa. Maksaan tulee
muutama päivä loisen vierailun jälkeen valkoisia arpia, jotka paranevat
25–35 päivässä.
Suolinkainen ei sinällään tapa,
mutta se heikentää ravinteiden saantia, aiheuttaa hengitystieoireita ja tietenkin maksahylkäyksiä teurastamossa. On myös esitetty epäilys,
että loisinvaasio voisi lisätä saparonpurennan riskiä.
Maksahylkäysten vähentämiseksi
teurastamoiden suositus on, että
emakot saavat matolääkkeen 1-2
viikkoa ennen porsituskarsinaan siirtämistä. Vierotetuille porsaille loishäätö tehdään noin 7 viikon iässä.
Kaikki ostoeläimet kannattaa laittaa
matokuurille ennen kuin ne siirretään sikalaan. Myös omat uudistusensikot on hyvä lääkitä ennen kuin ne
siemennetään. Sen sijaan lihasikalassa loishäädön hyöty ei korvaa kustannuksia, vaikka maksahylkäyksiä
olisi runsaastikin.
Nystyrämato aiheuttaa ripulia
Nystyrämato aiheuttaa muutoksia
sian mahalaukun limakalvossa. Asiakastilani osti kymmenen ensikkoa.
Ne sijoitettiin suoraan emakkosikalan purupihattoon omaan karsinaansa, ilman karanteenia tai eristystä.
Ensikot olivat alusta asti ripulilla.
Epäilimme ruokinnanmuutosta,
lawsoniaa tai brachyspiroja, mutta
niitä ulostenäytteestä ei löytynyt.
Ripuli loppui, kun ensikot saivat
matolääkkeen.
Porsasruuhkan vuoksi samaiseen
karsinaan siirrettiin seuraavaksi
sikalan suurimmat välikasvatusporsaat. Kun ne menivät lihasikalaan,
niillä oli poikkeuksellinen kuolleisuus. Patologin tutkimuksissa näiltä
sioilta löytyi nystyrämatoja. Kyse ei
ollut vakavasta eläintaudista, mutta
jälleen kerran kävi selväksi, miksi
ostoeläimet kannattaa ottaa sikalaan
karanteenin kautta.
PAAVON NIKSINURKKA
Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee tiloilla
silmät ja korvat auki. Hänen tavoitteenaan on erilaisilla
toimenpiteillä parantaa asiakastilojen tuotantotuloksia.
Porsasruuhkasta selviää
hyvällä hoidolla
Porsasruuhka välikasvattamossa on
ongelma, johon olen törmännyt viime
aikoina tiloilla vieraillessani. Koska
tiloilla ei useinkaan ole ylimääräistä
tilaa ja emakot on kuitenkin vieroitettava, on ainoa ratkaisu laittaa porsaita normaalia enemmän karsinaan
muutamaksi ensimmäiseksi viikoksi.
Vastaan on tullut tiloja, joissa porsaita on hyvinkin paljon karsinassa.
Silti porsaat ovat tasakokoisia eikä
hännänpurentaa esiinny kovin paljon.
Toisaalta on myös tiloja, joissa suuri
porsasmäärä aiheuttaa epätasaista
kasvua ja lisää hännänpurentaa.
Tuloksiin vaikuttaa eniten se, mitä
muutoksia suuremman porsasmäärän vuoksi on tehty karsinan olosuhteisiin ja hoitokäytäntöihin.
Lisää ruokinta- ja juomapaikkoja
Suuri porsasmäärä lisää ilmanvaihdon ja talvella lämmön tarvetta. Lämpöä tarvitaan myös kosteuden poistamiseen.
Myös ruokinta on haasteellista.
Karsinaan tarvitaan yleensä enemmän ruokintatilaa, mikä voidaan
ratkaista lantaritilään kiinnitettävillä
lisäkaukaloilla. Suosittelen järjestämään ruokintatilaa sikaa kohden sitä
enemmän, mitä tiheämpänä karsinaa
joudutaan pitämään. Ääritilanteessa
rehua voi heittää myös lattialle,
mutta silloin sitä menee runsaasti
hukkaan. Liemiruokinnassa ruokintakertojen määrää on usein lisättävä
merkittävästi, jotta kaukalot eivät tulvi yli.
Porsaiden mahdollisuus päästä
juomaan on varmistettava. Tässä
pätee sama sääntö kuin ruokintatilassa eli mitä suurempi eläintiheys,
sitä enemmän juomapaikkoja sikaa
kohden. Mikäli porsas ei juo, se ei
myöskään syö. Hyväksi havaittu konsti on lisätä kuvan mukainen erillinen
järjestelmä, jossa on alipainekellolla
toimiva veden määrän annostelu.
Kupille mahtuu useita porsaita kerralla juomaan. Koska kupin pohjalla
on jatkuvasti muutama sentti raikasta vettä, on porsaiden helppo oppia
juomaan. Järjestelmä kannattaa
tehdä siirrettäväksi osastosta toiseen.
Kuivikkeiden määrän lisääminen
on myös tärkeää. Kuivikkeeksi suosittelen hyvälaatuista olkea tai heinää
kaksi kertaa päivässä annettuna sellainen määrä, että karsinassa on jatkuvasti hieman olkea lattialla. Lisäksi
voidaan tietysti käyttää muuta kuiviketta.
Suuri porsastiheys ei välttämättä
ole suuri ongelma silloin, kun hoitokäytäntö ja porsaille luodut olosuhteet vastaavat porsaiden määrää.
Kun porsaita on karsinassa paljon, kannattaa
porsaille järjestää osastolta toiselle siirrettävä
juomajärjestelmä, jossa on alipainekellolla
toimiva veden annostelu.
39
SIIPI
AGRO makasiini • 2/13
Kanoille uusi tuotantoseurantaohjelma
Munivien kanojen tietokonepohjainen tuotantoseuranta
on ollut yksi Raision kananrehutuotekehityksen kulmakivistä jo vuodesta 1986. Internetpohjaisten järjestelmien
kehittyminen on tuonut uusia mahdollisuuksia tuotantoseurannan entistä parempaan ja taloudellisempaan hyväksikäyttöön.
TEKSTI Marja Hongisto
Vanhan tuotantoseurantaohjelman ongelmana oli se, että
tulokset laskettiin, kun kanaerä oli jo mennyt pois. Tuloksia ei voinut hyödyntää sisällä olevan kanaerän
jokapäiväisessä elämässä. Toki seurannasta sai arvokasta
tietoa rehujen kehittämiseen, mutta ikään kuin jotakin
puuttui järjestelmästä.
Vuosi liian pitkä aika odottaa tuloksia
Jalostus muuttaa kotieläimiä, ja seuraava kanaerä on
aina vähän erilainen kuin edellinen. Kaikki edellisen kaMunintakäyrä
95,0
85,0
75,0
65,0
55,0
24
28
32
36
40
44
48
52
56
60
64
68
72
Asioiden havainnointi on monesti helpompaa graafisessa muodossa.
Punaisella on testifarmarin munintakäyrä ja sinisellä on saman hybridin
105 000 kanan tulokset Hollannista samanlaisista olosuhteista.
Kuten kuvasta näkyy, Suomessa muninta on paljon korkeammalla
tasolla koko tuotantokauden ajan.
naerän kokemukset eivät välttämättä ole enää käyttökelpoisia uudelle erälle. Partian aikana tapahtuvasta
tuotantoseurannasta saa arvokkaampaa tietoa sekä
munittajalle että rehun tuotekehitykselle.
Raisioagro tarjoaa nyt mahdollisuutta tulla mukaan
Albatross-ohjelmalla tehtävään kanalan tuotantoseurantaan. Ohjelma perustuu holllantilaisen Leon Piljs´n luomaan järjestelmään. Ohjelman kieli on englanti, mutta
käytettävä sanasto on helppo oppia.
Yksinkertainen ohjelma käyttää
Ohjelma on hyvin yksinkertainen käyttää. Tietokantaan
syötetään ensin perustiedot: tilan nimi, kuoriutumispäivä,
tilalle toimituspäivä, kanamäärä, seurannan aloittamispäivämäärä, hybridi ja kanalatyyppi.
Viikkoperusteisesti ohjelmaan pitää laittaa ainakin
munakappaleet, munan paino, poistettujen kanojen lukumäärä ja kokonaisrehumäärä. Ohjelmaan on mahdollista
laittaa myös kanan paino, vedenkulutus, lämpötila,
terveystilanne, rikkinäiset munat ja lattiamunat.
Kun ohjelmaan on syötetty tietoja, tuloksia voidaan
tarkastella joko numeerisessa muodossa viikkotasolla tai
grafiikan muodossa. Graafisessa muodossa pystyy vertaaman omia eriä keskenään. Mielenkiintoinen osio vertailussa on se, että omia tuloksiaan voi verrata saman hybridin ja samanlaisen kanalan hollantilaisiin tuloksiin.
Kumulatiivinen rehuhyötysuhde
Kumulatiivinen kuolleisuus
2,4
9,0
2,2
7,0
2,1
5,0
2,0
3,0
1,8
24
28
32
36
40
44
48
52
56
60
64
68
72
Myös kumulatiivinen rehuhyötysuhde on Suomessa paljon parempi kuin
Hollannissa. Ero tulee suureksi osaksi juuri korkeammasta muninnasta,
koska munanpaino ja rehunsyönti olivat suunnilleen samalla tasolla.
40
1,0
24
28
32
36
40
44
48
52
56
60
64
68
72
Kumulatiivisessa kuolleisuudessa ero Suomen hyväksi on valtava.
Punaisen viivan katkonaisuus johtuu siitä, että kaikilla viikoilla ei ollut kuolleita kanoja lainkaan eikä ohjelma osaa laskea arvoa sellaiselle viikolle.
Käytännön tulokset suomalaisesta kanalasta
Alla on ohjelmalla tehty yksi todellinen tulos suomalaisesta kanalasta. Tässä tapauksessa ohjelmaan syötettiin
viikkotasolla munakappaleet, munan paino, rehukilot ja kuolleet kanat. Näillä neljällä luvulla ohjelma laskee
monta taloudellista lukua kanaerästä. Yhteenvetotaulukosta näkee myös helposti mahdolliset näppäilyvirheet.
Flock Report Summary
Company name
Flock name / flock code
Breed of hens
Housing type
Number of birds at housing
Number of birds at start production (d 141)
Hatch date (dd-mm-yy)
Housing date (dd-mm-yy)
Start date of administration
Date when this flock leaves the farm
Raisio
Testi farmari 2011-2012
Lohmann LSL Classic (white)
Barn system
5100
5099
27-11-2010
20-3-2011
17-4-2011
wk
nr
HD%
wk
Egg
wght
wk (g)
Egg
mass
wk (g)
Eggs
p.h.h.
Eggs kg Intake
p.h.h.
PHD
wk (g)
Feed
FCR
cumu kg wk
FCR
cumu
Mort %
cumu
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
71.1
90.1
93.6
96.8
97.4
97.7
97.4
97.8
97.2
97.2
97.5
97.5
97.6
97.4
97.5
97.3
97.0
97.0
97.2
96.7
96.8
96.8
96.9
96.7
96.1
96.3
96.4
96.2
96.1
96.0
96.1
96.1
95.9
95.1
94.7
94.1
94.7
93.9
93.5
93.3
93.6
93.3
93.1
92.1
90.8
90.6
90.8
90.1
90.1
88.8
87.4
86.9
87.0
85.1
85.1
85.2
48.50
49.50
51.20
53.50
55.80
55.80
56.40
57.50
58.50
59.20
60.40
61.00
61.40
61.50
61.70
61.80
61.90
61.00
61.20
61.60
62.10
62.10
62.30
62.50
61.60
62.40
63.00
62.90
63.40
63.60
63.80
64.00
64.10
63.70
63.50
64.40
64.90
64.50
64.60
65.40
65.40
65.50
65.70
65.00
65.20
65.70
66.00
66.20
66.50
66.80
67.30
67.50
67.70
67.40
67.40
67.50
34.48
44.62
47.95
51.80
54.33
54.53
54.95
56.24
56.86
57.55
58.89
59.49
59.91
59.89
60.18
60.13
60.07
59.15
59.47
59.54
60.10
60.11
60.39
60.46
59.20
60.12
60.73
60.52
60.91
61.08
61.28
61.50
61.45
60.57
60.13
60.59
61.48
60.59
60.39
61.03
61.20
61.10
61.15
59.84
59.19
59.52
59.93
59.65
59.93
59.34
58.82
58.68
58.93
57.36
57.36
57.48
5.0
11.3
17.8
24.6
31.4
38.2
45.0
51.8
58.6
65.4
72.2
79.0
85.8
92.6
99.4
106.1
112.9
119.7
126.4
133.2
139.9
146.6
153.4
160.1
166.8
173.5
180.2
186.9
193.6
200.2
206.9
213.6
220.3
226.9
233.4
240.0
246.5
253.1
259.5
266.0
272.5
279.0
285.4
291.8
298.1
304.4
310.7
316.9
323.1
329.3
335.3
341.4
347.4
353.3
359.1
365.0
0.24
0.55
0.89
1.25
1.63
2.01
2.39
2.78
3.18
3.58
3.99
4.41
4.83
5.24
5.66
6.08
6.50
6.91
7.33
7.74
8.16
8.58
9.00
9.42
9.83
10.25
10.67
11.09
11.52
11.94
12.37
12.79
13.22
13.64
14.06
14.48
14.91
15.33
15.75
16.17
16.59
17.02
17.44
17.86
18.27
18.68
19.09
19.51
19.92
20.33
20.74
21.15
21.55
21.95
22.35
22.74
0.674
1.474
2.282
3.104
3.927
4.770
5.616
6.428
7.243
8.089
8.922
9.732
10.545
11.390
12.200
13.019
13.846
14.695
15.556
16.403
17.247
18.117
18.957
19.798
20.657
21.548
22.447
23.327
24.202
25.099
26.000
26.891
27.791
28.650
29.554
30.484
31.418
32.325
33.244
34.152
35.071
35.979
36.874
37.790
38.709
39.613
40.524
41.447
42.376
43.293
44.210
45.121
46.022
46.937
47.854
48.773
2.79
2.66
2.57
2.48
2.41
2.37
2.34
2.30
2.27
2.25
2.23
2.20
2.18
2.17
2.15
2.13
2.12
2.12
2.12
2.11
2.11
2.10
2.10
2.09
2.09
2.09
2.09
2.09
2.09
2.09
2.09
2.09
2.09
2.09
2.09
2.09
2.10
2.10
2.10
2.10
2.10
2.10
2.10
2.10
2.11
2.11
2.11
2.11
2.11
2.12
2.12
2.12
2.12
2.12
2.13
2.13
0.16
0.18
0.25
0.29
0.29
0.33
0.33
0.33
0.33
0.35
0.37
0.39
0.43
0.43
0.43
0.43
0.45
0.49
0.51
0.53
0.53
0.55
0.57
0.59
0.59
0.63
0.69
0.73
0.75
0.75
0.75
0.76
0.80
0.82
0.82
0.82
0.82
0.88
0.90
0.92
0.94
0.98
0.98
1.00
1.02
1.04
1.06
1.08
1.08
1.08
1.10
1.18
1.22
1.33
1.41
1.45
96.2
114.4
115.3
117.5
117.5
120.5
120.8
116.0
116.5
120.8
119.1
115.7
116.1
120.7
115.8
117.0
118.1
121.4
123.0
121.0
120.5
124.3
120.0
120.2
122.7
127.2
128.5
125.6
125.0
128.1
128.8
127.2
128.6
122.8
129.1
132.9
133.5
129.5
131.3
129.7
131.2
129.8
127.7
130.9
131.3
129.2
130.1
131.9
132.7
131.0
130.9
130.2
128.7
130.7
131.1
131.1
2.79
2.56
2.40
2.27
2.16
2.21
2.20
2.06
2.05
2.10
2.02
1.94
1.94
2.02
1.92
1.95
1.97
2.05
2.07
2.03
2.01
2.07
1.99
1.99
2.07
2.12
2.12
2.08
2.05
2.10
2.10
2.07
2.09
2.03
2.15
2.19
2.17
2.14
2.17
2.13
2.14
2.13
2.09
2.19
2.22
2.17
2.17
2.21
2.21
2.21
2.23
2.22
2.18
2.28
2.29
2.28
Liity nyt mukaan Albatross-tuotantoseurantaohjelmaan
Raisioagro tarjoaa mahdollisuutta osallistua Albatrossohjelmalla tehtävään kanalan tuotantoseurantaohjelmaan.
Ohjelman kieli on englanti, mutta käytettävä sanasto on
helppo oppia. Tietokantaan syötetään ensin kanaerän perustiedot. Viikkotasolla ohjelmaan syötetään kanalan tuotostiedot: munamäärä, munan paino, kuolleet ja rehumäärä.
Tulokset tulevat sekä numeerisessa että graafisessa
muodossa. Ohjelman suurin etu on se, että sillä pystyy
vertaamaan omia tuotoslukujaan vastaaviin hollantilaisiin
tuloksiin. Kysy lisää kananrehujen asiakkuusvastaavilta
(katso yhteystiedot takasivulta).
41
SIIPI
AGRO makasiini • 2/13
Emobroilerin tuotantotuloksia voidaan
parantaa laittamalla kukoille oma rehulinja
omalla rehusiilolla. Näin voidaan kukkojen
rehunsyöntiä seurata tarkemmin ja
hedelmällisyys pysyy parempana myös
loppumuninnassa. Kanojen rehuketju
pitää suojata niin, että kukot
eivät pääse syömään kanojen rehua.
Emobroilerirehut remonttiin
Broilerinjalostaja Aviagen on julkaissut uudet broileriemojen
ravintoainesuositukset tammikuussa 2013. Edelliset suositukset
olivat vuodelta 2007, jonka jälkeen broilerin kasvu- ja rehunkäyttökyky on muuttunut huomattavasti. Suositukset ovat
Ross 308 -jalosteelle, mutta ne antavat suuntaviivat myös
Ross 508 -jalosteelle.
TEKSTI JA KUVA Marja Hongisto
Vuonna 2008 keskimääräinen broilerin päiväkasvu teuraspainosta laskettuna oli 45 grammaa 40 päivässä.
Tällä hetkellä samaan päiväkasvuun
päästään noin kolme päivää lyhyemmällä kasvatusajalla. Samansuuntainen parannus on tapahtunut myös
rehun hyväksikäytössä.
Erityisesti valkuaisen hyväksikäyttö on parantunut merkittävästi. Tästä
osoituksena on kukkojen rintafileen
osuuden nousu 29 prosentista lähes
32 prosenttiin.
Suurin muutos metioniinissa
Ravintoaineiden hyväksikäytön parantuminen broilereilla on seurausta
emobroilereilla tapahtuneista muutoksista. Valitettavasti nämä muutokset aiheuttavat emobroilereiden
hoidossa ja ruokinnassa entistä
suurempia haasteita, jos emojen
tuotanto-ominaisuudet halutaan
pitää taloudellisella tasolla.
42
Suurin muutos suosituksissa on
tapahtunut metioniiniaminohapossa.
Sen tasot ovat nousseet 15-100
prosenttia. Pienin nousu on poikasvaiheen rehussa ja suurin kukkorehussa. Metioniini on ensimmäinen
rajoittava aminohappo siipikarjalla,
siksi sen merkitys on niin suuri.
Metioniinilla on vaikutusta höyhenten muodostukseen, ja erityisen
paljon sitä kuluu munivalla siipikarjalla munanmuodostukseen. Metioniinin puute voi aiheuttaa myös kannibalismia.
Valkuaistasot laskeneet hieman
Vastapainona metioniinin nousulle,
kasvuun eli lihaksen muodostukseen
vaikuttavan lysiinin taso on laskenut
hieman poikas- ja kasvatusvaiheessa. Tämä on loogista, koska kasvun
parantumisen myötä lysiinin hyväksikäyttö on parantunut.
Muiden aminohappojen kohdalla
suurin muutos on arginiinitasojen
nousu kaikissa emojen ikävaiheissa, mutta erityisesti haudontarehussa. Onneksi meillä Suomessa on käytössä kaura, jonka arginiinipitoisuus
on viljoista korkein.
Viljojen tärkeimmät aminohapot g/100 g valkuaista
Kaura
Vehnä
Ohra
Lysiini
Metioniini+
kystiini
Arginiini
Treoniini
Valiini
4,2
2,8
3,4
4,5
3,8
4,2
6,0
4,5
5,0
3,5
3,0
3,3
5,4
4,5
5,1
Kokonaisvalkuaissuositukset ovat
vähän laskeneet, mikä on looginen
seuraus valkuaisen hyväksikäytön
parantumisesta jalostuksen myötä.
Munintakauden suosituksiin on
tullut uutena suositukset ravintoainetasoiksi 35 ikäviikon jälkeen. Jalostajakin on huomannut, että kaksirehuohjelma on tarpeellinen nykyiselle
jalosteelle. Raisiossa se on ollut
käytössä jo vuodesta 2007.
Uudet ja vanhat suositukset:
starttirehu 1
0-21 pv
kasvatus 1
6-15 vk
kasvatus 2
15-5 % muninta
lysiini
metioniini
treoniini
arginiini
uusi
1,06
0,46
0,72
1,17
vanha
1,07
0,40
0,74
1,14
uusi
0,58
0,34
0,45
0,72
vanha
0,62
0,25
0,46
0,70
uusi
0,60
0,37
0,48
0,77
vanha
0,65
0,30
0,48
0,71
energia
valkuainen
11,7
19
11,7
20
10,9
14
10,9
14
11,7
15
11,7
14,5-15,5
Terveystilanne erilainen
Jalostajan julkaisemat suositukset
ovat suuntaa antavia, ja käytännössä
rehuseosten koostamiseen vaikuttavat myös monet muut asiat. Tärkein
on rehujen toimivuus käytännössä.
Suuri haaste on muninnan pysyminen nykyistä korkeammalla tasolla
40 ikäviikon jälkeen. Tämä on
kansainvälisestikin tunnustettu
ongelma. Jalostaja on pudottanut
munintastandardiaan 1-2 prosenttiyksikköä 40 ikäviikon jälkeen uusissa
ohjeissaan.
Suomessa myös tautipaine, rokotukset ja yleinen terveystilanne ovat
erilaisia kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Meillä monet ravintoaineet
ovat paremmin käytettävissä tuotantoon, eikä niitä tarvitse käyttää
elimistön vasta-aineiden muodostukseen. Näin on varsinkin energian
kohdalla. Vasta-aineiden muodostus
saattaa lisätä energian tarvetta jopa
30 prosenttia!
Muutokset rehuihin
Poikasrehussa, jonka käyttöaika
meillä on 0-28 päivää, kokonaisvalkuainen on laskettu 19 prosentista
18 prosenttiin. Lysiinin tasoa on
vähän nostettu ja tietysti myös metioniinin. Näillä muutoksilla turvataan
untuvikon oikeanlainen kehitys, mutta estetään liian suuri painonnousu.
Kasvatusykkösrehussa lysiinitasoa on hieman laskettu, jotta
painonkehitys olisi vähän maltillisempi. Näin päivittäinen rehumäärä
pysyy kohtuullisena, mikä vähentää
stressiä nuorikoilla. Kakkosrehussa
lysiini on pysynyt ennallaan. Metioniinilisäys on tullut suositusten mukaan
molempiin rehuihin.
Haudontaykkösrehussa lysiini on
pidetty ennallaan, mutta metioniiniin
on tullut selvä lisäys. Kokonaisvalkuaista on laskettu. Näin energia-
haudontarehu 1
haudontarehu 2
35 vk jälkeen
kukkorehu
lysiini
metioniini
treoniini
arginiini
uusi
0,67
0,40
0,53
0,88
vanha
0,65
0,30
0,48
0,69
uusi
0,62
0,39
0,50
0,85
uusi
0,50
0,32
0,38
0,59
vanha
0,45-0,55
0,16-0,22
0,36-0,46
0,61-0,72
energia
valkuainen
kalsium
energia/valk.
11,7
15
3,0
0,78
11,7
11,7
14,5-15,5 14
3,0
3,2
0,84
11,5
12
0,7
10,9-11,7
12,0-14,0
0,8-1,2
valkuaissuhde on saatu paremmalle
tasolle. Energiatasoja nostettiin viime
vuonna, joten nyt ei ollut tarvetta
nostaa niitä. Kakkosrehun muutokset
ovat samansuuntaisia.
Kukkorehun suurin muutos on
metioniinin nosto, joskin meillä on
ollut jo aikaisemmin suosituksia
korkeampi metioniini. Myös lysiiniä
on vähän nostettu. Suurin osa
kukoista saa toistaiseksi kanojen
rehua, koska kaikissa munittamoissa
ei ole vielä käytössä kukkojen erillisruokintalaitteita. Kukkojen ravinnontarve on kuitenkin erilainen kuin
kanojen: omat kukkoruokkijat ja oma
rehusiilo ovat välttämätön investointi,
jos haudontatuloksia halutaan parantaa.
vanha
Prosentit eivät kerro kaikkea
Ravintoaineet ilmoitetaan rehussa
prosenteissa. Tämä ei tietenkään
kerro koko totuutta, koska eläimet
syövät rehun grammoja eivätkä prosentteja.
Alla olevassa taulukossa on verrattu Aviagenin tärkeimpien ravintoaineiden päivittäistä tarvetta huippumuninnassa uusien ja vanhojen
suositusten mukaan ja Raision
Haudonta-Herkku 1 -rehusta kahdella eri rehumäärillä tulevat määrät.
Taulukosta nähdään, että uusilla
rehuarvoilla normaaliolosuhteissa
rehumääräksi riittää 165 grammaa
päivässä kanoille huippumuninnassa.
Uuden rehuohjelman toimivuutta
seurataan tiiviisti, ja siihen tehdään
tarvittaessa muutoksia käytännön
tulosten ja havaintojen perusteella.
165 g rehua täyttää saantisuositukset
suositus
energia
lysiini
metioniini
treoniini
arginiini
kalsium
MJ/kana/pv
mg/kana/pv
mg/kana/pv
mg/kana/pv
mg/kana/pv
g/kana/pv
uusi
1,96
1013
591
792
1331
5,04
uutta rehua
g päivässä
vanha
1,93
950
460
700
1020
4,95
165
1,85
1056
611
842
1320
4,95
170
1,96
1139
629
867
1360
5,1
43
VERKOSSA
AGRO makasiini • 2/13
Raisioagron verkkokaupan
kevätkuulumisia
Raisioagron
verkkokauppa
on osoitteessa
shop.raisioagro.com.
Raisioagron verkkokauppa jatkaa
uudistumistaan kevään aikana.
Päivityksillä haluamme tehdä verkkokaupastamme helppokäyttöisemmän
ja selkeämmän palvelun.
Kasvatamme jatkuvasti verkon
kautta myytävien tuotteidemme
määrää, jotta pystymme tarjoamaan
mahdollisimman kattavan maatalouden verkkokaupan asiakkaittemme
käyttöön.
Uutta verkkokaupassa
Raisioagron Melli-kampanja löytyy
myös verkkokapasta. Jokaisesta
verkkokaupassa tehdystä yli 1 000
kilon Melli-tilauksesta toimitetaan
asiakkaalle veloituksetta kampanjan
T-paitasetti. Kampanjaetu on voimassa 31.5.2013 asti verkkokaupasta tehdyille tilauksille.
Uutena tuotekategoriana ovat
kasvinsuojeluaineet. Valikoimista
löydät rikkakasvien sekä kasvitautien
torjunta-aineet, kasvunsääteet, peittausaineet ja tuholaisten torjuntaan
tarkoitetut tuotteet. Kattavasta valikoimasta löydät helposti tarvitsemasi
tuotteet omilla sopimushinnoillasi.
Työvaatteet ja -tekstiilit -osioon
on lisätty uusina tuotteina työkäsineet.
Laadukkaita rouhesormikkaita ja
viiltosuojakäsineitä myydään 10 parin
pakkauksissa. Myös ammattikäyttöön
tarkoitetut kalahaavit ovat saapuneet
verkkokauppaan.
Muistathan, että Raisioagron
verkkokaupasta voit tilata Nesteen
polttonesteet. Voit myös kätevästi
tarkastaa polttonesteen päivänhinnan
kaupasta omalle paikkakunnallesi!
Verkkokaupasta tilaat tuotteet
omilla sopimushinnoillasi. Henkilökohtaisilla tunnuksillasi kirjautumalla varmistat, että ehtosi ovat samat
kuin asiakkuusvastaavalta tilatessa.
Vesa Pursiainen
44
Verkkokaupan Työvaatteet ja -tekstiilit -osioon on lisätty uusina tuotteita mm. työkäsineet.
Raisioagron
verkkokauppaan kirjautuminen:
1. Siirry verkkokaupan aloitussivulle osoitteesta:
shop.raisioagro.com
Jos et ole aikaisemmin käyttänyt verkkokauppaamme
löydät sivun vasemmasta reunasta videon, joka opastaa
sinua verkkokaupan käytössä.
2. Kirjautuaksesi sisään verkkokauppaan sinun täytyy lisätä
käyttäjätunnuksesi sekä salasanasi kirjautumissivun
kenttiin. Käyttäjätunnuksena toimii oma asiakasnumerosi.
Muista myös hyväksyä verkkokaupan ehdot.
3. Jos sinulle on jo annettu aikaisemmin salasana, mutta olet
unohtanut sen, saat uuden salasanan ”Unohtuiko salasanasi” -painiketta painamalla. Täytät oikeaan alareunaan
ilmestyvään kenttään vain asiakasnumerosi ja sähköpostiosoitteesi, jonka olet antanut Raisioagron järjestelmään,
niin saat tähän sähköpostiosoitteeseen automaattisesti
uuden salasanan.
Ongelmatilanteissa ota yhteyttä meihin sähköpostitse:
[email protected]
Otamme mielellämme vastaan palautetta
ja ideoita verkkokauppamme kehittämiseksi
osoitteeseen [email protected]
VÄLIPALA
Reseptivinkki
kesän juhliin
TEKSTI Pia Nieminen I KUVAT Raisio Oyj
Keväällä ja kesällä juhlitaan yhdessä. Onnittelemme äitiä,
kohotamme maljan ylioppilaalle, vietämme vappua ja
juhannusta. Helppo, maukas ja säilyvä juhlapöydän herkku
on liivatteella hyydytetty kakku. Kakun voit tehdä edellisenä
päivä, kylmässä se hyytyy ja maustuu. Kakun voi pakastaa
ilman kiillettä ja laittaa kiilteen hyvissä ajoin ennen
tarjoilua. Ja mikä parasta, kakku säilyy raikkaana kahvipöydässä lämpimälläkin ilmalla.
Mustaherukkakakku
(8:lle)
Uutta puhtia
Elovena Hetki puuroista
Elovena Hetki -annospakatuista pikapuuroista löydät helposti sopivan puuron moneen tarpeeseen: aamupalaksi,
välipalaksi, lounaaksi tai hetkeen, jolloin tekee mieli jotakin hyvää, helppoa ja terveellistä.
Elovena Hetki Rouheinen Pähkinä -annospikapuuro
sisältää pekaanipähkinää, mantelirouhetta ja auringonkukan siemeniä. Tuotteeseen ei ole lisätty sokeria.
Reilumman annoskoon, vähäisemmän makeuden ja
rouheisen rakenteen ansiosta pikapuuro sopii erinomaisesti lounaaksi.
Puhtia aktiiviseen elämään hakevia hemmotellaan
Elovena Hetki Kaneli-Proteiini -annospikapuurolla.
Herkullinen kanelinmakuinen pikapuuro sisältää soijan
hyvälaatuista proteiinia.
Kun haluat herkutella
vähän terveellisemmin,
valitse Elovena Hetki
Valkosuklaa-Mansikka
-annospikapuuro.
Valkosuklaapaloja ja
mansikkaa sisältävä
puuro sopii vaikka iltapäivän pieneen makeannälkään. Herkullinen
puuro, josta tulee
hyvä olo ja mieli.
POHJA:
5 kpl Elovena
Tumma Suklaa
Välipalakeksiä
70 g
Sunnuntai
Leivontamargariinia tai
voita
VÄLIIN:
1½ dl mustaherukkahilloa
(voi jättää pois,
kuten kuvassa)
TÄYTE:
3
liivatelehteä
0,75 dl laimentamatonta
mustaherukkamehua
2 dl
kuohukermaa
200 g vaniljalla
maustettua rahkaa
½ dl
sokeria
PINNALLE:
2
liivatelehteä
2 dl
laimentamatonta
mustaherukkamehua
KORISTEEKSI: marjoja esim. vadelmia
1. Leikkaa leivinpaperista irtoreunaisen vuoan pohjan
(halkaisija n. 22 cm) kokoinen levy ja aseta se vuoan
pohjalle.
2. Sulata margariini. Hienonna keksit esim. monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa. Yhdistä keksimurut
ja sulatettu margariini murumaiseksi ja painele seos
vuoan pohjalle. Anna jähmettyä jääkaapissa 10-15
minuuttia.
3. Pehmitä liivatelehdet runsaassa kylmässä vedessä
5-10 minuuttia. Purista ne kuiviksi ja liuota ne
kuumaan mehuun. Anna jäähtyä haaleaksi.
4. Vatkaa kerma vaahdoksi, sekoita vaahtoon rahka,
sokeri ja liivateseos.
5. Levitä herukkahillo keksipohjalle. Kaada rahkatäyte
hillon päälle ja levitä tasaiseksi. Anna hyytyä jääkaapissa 2-3 tuntia.
6. Liota kiilteen liivatelehdet kylmässä vedessä
n. 5-10 minuuttia. Kuumenna mehu ja sulata siihen
puristetut liivatelehdet. Anna seoksen jäähtyä
haaleaksi ja kaada hyytyneen täytteen päälle.
Anna hyytyä jääkaapissa noin 2 tuntia.
7. Irrota kakku vuoastaan ja nosta tarjoiluvadille.
Tarjoile sellaisenaan tai koristele pinta marjoilla.
LISÄÄ HERKULLISIA OHJEITA
www.raisionkeittokirja.fi
45
UUTISET
AGRO makasiini • 2/13
Tervetuloa Farmarimaatalousnäyttelyyn
Raisioagro on mukana
Pohjoismaiden suurimmassa
nurmitapahtumassa
Ylivieskassa 8.8.2013
TULE SINÄKIN!
Farmari-näyttely avautuu uudistuneena Seinäjoella,
vahvalla alkutuotantoalueella, 3.–6.7.2013. Kyseessä on
ProAgria Etelä-Pohjanmaan 150-vuotisjuhlanäyttely,
jonne odotetaan jopa 100 000 kävijää.
Raisioagro on mukana näyttelyssä. Tervetuloa osastollemme – tarjoamme maistiaisia, kilpailuja, tarjouksia ja
yllätyksiä! Löydät meidät Areenahallin vierestä.
Farmarissa tavataan!
www.farmari.net
Polttoöljy on merkittävä osa
maatalouden arkipäivää
Suomessa myydään vuosittain noin kaksi miljardia litraa
kevyttä polttoöljyä, josta noin kolmasosa käytetään rakennusten lämmitykseen ja loput maa- ja metsätalouden koneisiin ja laitteisiin, rakennustoimintaan sekä teollisuuden tarpeisiin.
Neste Oil toimittaa rikitöntä lämmitys- ja moottorikäyttöön soveltuvaa Neste-polttoöljyä Suomessa sekä yksityis- että yritysasiakkaille.
Raisioagro on Neste Oilin sopimuskumppani. Voit tilata Neste-polttoöljyä kätevästi omalta asiakkuusvastaavaltasi tai suoraan Raisioagron verkkokaupasta shop.raisioagro.com.
Oikeanlainen varastointi säästää ympäristöä ja
kustannuksia
Omistaja on aina vastuussa omasta polttoöljysäiliöstään
ja sen kunnosta. Säiliön huoltaminen tai korjaaminen
maksaa muutaman satasen, kun taas vahinkojen korvaamiseen kuluu usein huomattavasti suurempia summia.
Merkittävä osa öljyvahingoista liittyy säiliöiden täyttötilanteisiin, minkä vuoksi onkin tärkeää säännöllisesti tarkistaa säiliön ilmaputkien puhtaus ja ylitäytönestimen asianmukainen kunto. Tähän asti farmarisäiliöissä
vapaaehtoinen ylitäytönestin tulee pakolliseksi varusteeksi lähitulevaisuudessa.
Suurestakin huolellisuudesta huolimatta vahinkoja
joskus tapahtuu. Vahinkojen varalta tulisi saataville varata
turvetta tai muuta öljyä imevää tuotetta. Vahingon tapahduttua öljyjäte tulee aina toimittaa sille tarkoitettuun käsittelypisteeseen.
Lisätietoa polttoöljyn oikeanlaisesta varastoinnista ja
käsittelystä löydät Neste Oilin verkkosivuilta osoitteesta www.neste.fi ja Työterveyslaitoksen verkkosivustolta
www.ttl.fi/ova
Silja Metsola, viestintäpäällikkö
Neste Markkinointi Oy
Lähde: Öljyalan Keskusliitto
46
Tilaa polttonesteet kevätkampanjahintaan Raisioagrosta!
säiliön ilmaputki
automaattinen
sulkijalaite
ajoneuvon
liitoskaapeli
ylitäytön
estimen
pistoke
elektroninen
ohjauskeskus
säiliön täyttöputki
tuntoelin
ylitäytön
estimen
anturi
Säiliön turvavinkit: Nykyisen lainsäädännön ja
määräysten mukaan suositellaan säiliön varustamista alla
olevan listan mukaan:
• tyyppikilpi
• pistoolilla varustettu
• laponesto1
polttoaineletku
• ilmaputki
• lukittava pistooli
• lukittava täyttöaukko
kannaketelineessä
• ylitäytönestin2
• lukittava pumppu
• nokkavipuliitin
• käytön varusteet
(kamlok-uros)
lukittavassa suojasäiliön täyttöputkessa
kotelossa
• imeytysainetta saatavilla
1) Laponestolla tarkoitetaan mekanismia, joka estää säiliön
tyhjentymisen lappovirtauksella esim. tankkausletkun katketessa
ja/tai pudotessa maahan.
2) Ylitäytönestin sulkee polttoaineentulon säiliöön automaattisesti,
kun säiliö on täyttynyt.
PALVELUKORTTI
Jos haluat päivittää tietojasi tai peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä
kuponki ja postita se Raisioon. Voit ilmoittaa samat tiedot myös netissä:
www.raisioagro.com/anna-palautetta
Osoitteenmuutos
Tilaan AgroMakasiinin
En enää tarvitse lehteä
Kotieläintuotanto lopetettu
Postimaksu
on maksettu
puolestasi.
Jatkan kasvinviljelyä
Nimi
Puh.
Jakeluosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Sähköpostiosoite
Marjo Keskikastari
Tunnus 5010718
Info: 2255
00003 VASTAUSLÄHETYS
Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä >
Kasvinsuojeluaineet
Raisioagrosta
Vielä ehdit hankkia torjunta-aineet kevään ja kesän ruiskutuksiin. Valikoimamme käyttöohjeineen näet osoitteesta www.raisioagro.com. Kasvinsuojeluaineet ovat
ostettavissa myös verkkokaupasta, jossa voit luottaa asiakaskohtaiseen hinnoitteluun. Verkkokauppa on avoinna
ympäri vuorokauden.
Asiantuntijoiden laatimat kasvinsuojeluohjelmat viljoille, öljykasveille sekä nurmikasveille löydät Viljelyopas
2013 -vihkostamme sekä nettisivuiltamme.
Noutovarasto on auki sesonkiaikana Raision tehdasalueella arkisin klo 8-15, tervetuloa kaupoille!
Nimitysuutiset
Olen Tuomas Uusitalo ja toimin Raisioagron Huippufarmari haussa -kilpailun
projektipäällikkönä. Koulutukseltani olen
maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti,
maisteriksi valmistun kevään aikana.
Kotoisin olen Lemiltä, Etelä-Karjalasta.
Olen aloittanut Raisioagron palveluksessa
helmikuussa. Toimipaikkani on Raision
toimipisteen konttori. GSM 044 782 1387,
[email protected]
Olen Arto Kuismin, aloitin maaliskuussa
Raisioagron trainee-ohjelmassa Kokkolan
myyntitoimistolla. Kotoisin olen Kokkolan
Kälviältä ja valmistun tänä keväänä agrologiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Toimin erilaisissa rehu- ja
tuotantopanoskauppaan liittyvissä
tehtävissä Ylivieskan rehutehtaan
toimitusalueella. GSM 044 782 1391,
[email protected]
47
MP2 Itella
PRO2 - Itella
PostiOyj
Oy
KYSY LISÄÄ OMALTA YHTEYSHENKILÖLTÄSI
www.raisioagro.com