1. No category

Gasetti
1 | 2010 GaGasu
Gasum-konsernin
G
asu
sumsum
m-ko
kons
n er
erni
n n sidosryhmälehti
Hiihtolatu
putkilinjalla
Bensa vaihtui
maakaasuun
LNG-laitoksen
asennustyöt
käynnissä
Alueteemassa
kasvuvoimainen
Uusimaa
Mikko Saarela, Hansaprint
Maakaasu sopii
ympäristöarvoihimme
PÄÄKIRJOITUS
Ei mistään kotoisin – tai ehkä sittenkin
V
"
Pala palalta paikallisista
ratkaisuista toivottavasti
syntyy kokonaisuus.
arsinais-Suomessa sijaitseva syntymäkotikuntani Yläne liittyi vuosi sitten Pöytyään. Samalla loppui myös aikanaan minutkin kirjoihinsa kirjanneen Yläneen seurakunnan olemassaolo. Vuodenvaihteessa heitettiin vielä läänitkin romukoppaan. Leikkimielellä olenkin todennut, että nyt minä en ole enää oikein mistään kotoisin.
Onko näin nurkkakuntaiselle ajattelulle tarvetta globalisoituvassa maailmassa? Eivätkö internet, Euroopan unioni ja vapaasti maasta toiseen halvan työvoiman perässä vaeltavat pääomat ole jo yhdistäneet kaikkien mantereiden asukkaat yhdeksi kyläksi vastaansanomattomalla tavalla?
Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ilmeni, että maailmankylässäkin nurkkakuntaisuus
nostaa helposti päätään. Ongelmat tunnistettiin, yhteisymmärrystä laskujen maksajasta vain ei
oikein löytynyt. Kuluneen talven pakkaset ja hanget sekä epäselvyydet YK:n ilmastopaneelin tutkimustuloksissa ovat tosin jo saaneet jotkut päättelemään, että ilmastonmuutos on peruttu. Toisaalta hyvinvointi ei edelleenkään maailmassa jakaudu oikeudenmukaisesti, eikä energiaa esimerkiksi valoksi, lämmöksi ja puhtaaksi vedeksi jalostettuna ole tarjolla läheskään riittävästi.
Ilmastonmuutoksen torjunnan työkalut, kuten energiatehokkuuden ja vähäpäästöisten
polttoaineiden osuuden lisääminen, ovat Suomessa monesti hyvin paikallisia päätöksiä. Kunnalliset energiayhtiöt ja kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina. Päättäjät myös tuntevat vastuunsa ja sen vaatimukset. Gasumin läntisen Uudenmaan kuntapäättäjille tekemässä Ilmastonmuutos paikallisena haasteena -tutkimuksessa nousi esiin kuntapäättäjien tarve ja toive saada selkeää ja ymmärrettävää tietoa päätöksentekonsa tueksi.
Toivon, että Gasetti-lehti tarjoaa lisätietoa siitä, millaisia tuotteita ja palveluja Gasumilla on
tarjolla paikallisten energiahaasteiden ratkaisemiseen. Pala palalta paikallisista ratkaisuista toivottavasti syntyy se kokonaisuus, jolla ratkeavat myös maailmankylän haasteet.
Uuden vuosikymmenen kunniaksi uudistimme Gasetin ilmettä. Otamme mielellämme vastaan palautetta lehdestämme sekä ehdotuksia lukijoitamme kiinnostavista aiheista.
Energistä kevättä!
Gasetti
Minna Ojala
päätoimittaja
Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.i
Päätoimittaja: Minna Ojala, [email protected], p. 020 447 8622
Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila ja Jukka Isokoski
Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, [email protected]
Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p. 0207 806 802
Kannen kuva: Markku Ojala
Painos: 4 300 kpl
Paino: Finepress
Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo.
Ympäristömerkitty painotuote, 441 678
"
Biokaasun ja maakaasun
yhdistämisellä saadaan
paras kokonaishyöty.
ESA VAKKILAINEN
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO
22
Tässä lehdessä
4
6
7
8
12
13
17
18
20
22
24
25
26
27
KUVASTIN
Janne Viinasen tavoitteena ovat luonnolliset kuvat.
"
MEDIA JA MAAILMALTA
AJANKOHTAISTA GASUMILLA
Välillä työssä on
osallisena asiakkaiden
arjen suurissa
muutoksissa.
LAURA PIIPARI, GASUM
MAAKAASU KIINNITTÄÄ VÄRIN HANSAPRINTISSÄ
Painokoneen uuni lämmitetään maakaasulla.
25
VIERASKYNÄ
Tapani Kaakkuriniemi venäläisessä junassa.
GASETTI TEEMA: ALUETEEMA OSA 1
Maakaasu valtaa alaa Uudellamaalla.
IDEA
Kevät ja tapahtumat lataavat akut.
BENSA VAIHTUI MAAKAASUUN
Jyrki Mutasen autoon asennettiin maakaasulaitteisto.
MARKKINAT
Ennätyksiä kaasukaupassa.
ESA VAKKILAISEN MIELESTÄ MAAKAASU
VÄHENTÄÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA
"
Gasum antoi
Itämeri-sitoumuksen.
GASSI JA ARTO
SINUNKAUPAT
Laura Piiparin kanssa.
LYHYESTI
MITÄ KUULUU HELENA VÄNSKÄ?
26
4
KUVASTIN
TEKSTI MAIJA RAUHA
JANNE VIINANEN, 35,
on tamperelainen valokuvaaja, jonka
tavoitteena ovat aidot ja luonnolliset
kuvat. Innostus alalle lähti luontokuvauksesta, mutta enimmäkseen
Janne kuvaa ihmisiä asiakaslehtiin ja
esineitä markkinointitarkoituksiin.
Hyvä kuva on sellainen, josta kuvattava
sanoo: – Juuri tuolta minä näytän,
mutta onpa hyvä kuva!
Suomen suosituinta liikuntaa
M
aastohiihto on maailman monipuolisinta liikuntaa ja Suomen
suosituin talviurheilulaji, jota melkein 800 000 kansalaista harrastaa yli kolme kertaa viikossa. Tänä talvena sitä suosivat sekä
sää että muoti. Suksia kaivettiin esiin jopa kymmenien vuosien tauon
jälkeen, ja voi sitä riemua! Hiihto on hauskaa, mennään sitten kovaa tai
hiljaa. Maisemat vain vaihtuvat eri vauhdilla.
Mikäpä on suksilla sujutellessa, kun alla on hyvä latu. Maakaasuverkostoa rakennettaessa täytyy metsään jättää 5–10 metrin levyinen vapaa
alue putken tarkastuksia ja huoltoa varten, ja tätä aluetta käytetään monin paikoin virkistykseen. Kuvan hiihtolatu sijaitsee Pirkkalassa. Moottorikelkalla saa metsässä ja maakaasuputken linjalla ajella vain maanomistajan luvalla, mutta hiihtäjälle latu on vapaa.
5
MEDIA
Projektipäällikkö Alpo Kitinoja Vaasan yliopistosta sanoo, että biokaasu
olisi kannattavin (uusiutuva energialähde) juuri liikennekäytössä. "Lisäksi
liikenne on juuri nyt se, jonka päästöt kasvavat ja ne pitäisi saada kuriin",
muistuttaa Kitinoja.
YLE Pohjanmaa 15.2.2010.
"
Maakaasuyhtiö Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes ehdottaa, että
pääkaupunkiseudun voimaloissa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää
myös biokaasua. Se tuotaisiin pääkaupunkiseudun voimaloihin jo
olemassa olevaa maakaasuputkistoa pitkin kauempaa Suomesta.
Puuhakekuljetusten rekkarallilta vältyttäisiin.
Tekniikka & Talous 13.1. 2010
MAAILMALTA
KUVA LEHTIKUVA OY/VALTIONEUVOSTON KANSLIA
"
REPLIIKKI
"On parempi, että energia kuljetetaan putkessa kuin että
sitä kuljetetaan laivoilla, junilla tai maanteillä. Tämä ratkaisu on myös ympäristön kannalta parempi, Vanhanen sanoo. Hänen mukaansa ratkaisu on myös eurooppalaisittain
hyvä, koska se lisää Euroopan energiaturvallisuutta.
PÄÄMINISTERI MATTI VANHANEN
YLE 12.2.2010 Nord Stream -putken
ympäristölupapäätöksestä.
KOONNUT NORA FORSMAN KUVAT DREAMSTIME JA ENTSOG
ENTSOG on kaasunsiirtoyhtiöiden yhteistyöelin
Eurooppalaiset kaasunsiirtoyhtiöt perustivat joulukuussa 2009 uuden yhteistyöorganisaation ENTSOGin. Lyhenne
tulee sanoista European Network of Transmission System Operations for Gas. Organisaatioon kuuluu 31 yritystä
21 Euroopan maasta, mukana on myös Gasum. Yhteistyöelin ENTSOG pyrkii toteuttamaan kantaverkkoyhtiöiden
tiiviimpää yhteistyötä verkkotoimintaan liittyvien teknisten verkkokoodien ja eurooppalaisen verkon kehittämissuunnitelman valmistelemiseksi. Näin halutaan varmistaa, että verkkoa suunnitellaan ja käytetään eurooppalaiset sähkön ja maakaasun yhteismarkkinat huomioon ottaen.
Venäjä pelasti Iso-Britannian kaasunsaannin
Ennätyksellisen kylmä talvi on vaikeuttanut kaasutoimituksia Iso-Britanniaan. Alkuvuodesta Norja ei kyennyt toimittamaan kaasua keskeytyksettä saarivaltion teollisuuden käyttöön, jolloin Iso-Britannia sai apua Venäjältä. Suurin osa keskeytyksistä johtui teknisistä ongelmista Norjan kaasukentillä. Järjestelmää paikattiin toimittamalla kaasua muista lähteistä, esimerkiksi nesteytetyn maakaasun laivatuonnilla sekä manner-Euroopan kautta toimitetulla
venäläisellä maakaasulla. Iso-Britanniassa havahduttiin toimivan kaasun tuontijärjestelmän tärkeyteen, kun maa
ei jatkossa enää aiempaan malliin voi turvautua omaan kaasuntuotantoonsa Pohjanmeren kenttien ehtyessä.
Airbus lentää maakaasulla
Eurooppalainen lentokonevalmistaja Airbus on ollut tärkeä vaikuttaja vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääntymiselle lentoliikenteessä. Airbusin testien ja tuen ansiosta synteettisten ja biopolttoaineiden sekoituksen
käyttö hyväksyttiin vuonna 2009 kaupallisille lennoille. Viime lokakuussa Airbus, Qatar Airlines ja Shell veivät läpi
maailman ensimmäisen reittilennon, jolla polttoaineesta puolet oli valmistettu maakaasusta ja puolet oli tavallista kerosiinia. Tammikuussa 2010 Airbus käynnisti yhteistyön Qatarin kanssa kehittääkseen synteettisiä ja biopolttoaineita. Tavoitteena on tuoda markkinoille täysin vaihtoehtoinen polttoaine. Airbus ennustaa, että vuonna
2030 jopa 30 prosenttia suihkukoneissa käytetystä polttoaineesta on vaihtoehtoista.
6
AJANKOHTAISTA GASUMILLA
KOONNUT JUKKA ISOKOSKI KUVAT JUKKA ISOKOSKI JA LENTOKUVA VALLAS
Gasum toimittaa jatkossa maakaasua
Kangasalan Lämmölle ja Saarioisten tehtaille
Gasum solmi 27. tammikuuta maakaasun
toimitussopimukset Kangasalan Lämmön
ja Saarioinen-konserniin kuuluvan RuokaSaarioisten kanssa.
S
opimukset kattavat vuositasolla yhteensä noin 200 GWh maakaasutoimitukset.
Sopimuksiin liittyen Gasum rakentaa 34 kilometriä pitkän maakaasun siirtoyhteyden Lempäälästä Kangasalan Huutijärven kautta Sahalahteen. Maakaasutoimitukset uutta siirtoyhteyttä pitkin alkavat syksyllä 2011.
Maakaasuputki-investoinnin arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelu on edennyt pitkälle. Gasum on selvittänyt putken rakentamisen ympäristövaikutukset ja valinnut toteutettavan putkilinjauksen. Mikäli hankkeen lupamenettely etenee odotetusti, päästään rakennustyöt putkilinjalla aloittamaan kuluvan vuoden loppupuolella.
Gasum hakee lunastuslupaa
Mäntsälä–Siuntio-siirtoputkelle
G
LNG-laitos kesällä Kilpilahteen
N
esteytetyn maakaasun (LNG) tuotantolaitoksen rakennustyöt Porvoon Kilpilahdessa ovat käynnissä. Laitoksen maanrakennus- ja perustustyöt saatiin valmiiksi ennen vuodenvaihdetta, jonka jälkeen
työmaalla on aloitettu varsinaiset tuotantolaitoksen asennustyöt.
Tuotantoyksikön yhteyteen suunnitellut mittavat LNG:n tuotevarastosäiliöt toimitettiin työmaalle helmikuussa. Tuotevaraston kolmeen säiliöön
mahtuu yhteensä noin 2000 kuutiometriä nesteytettyä maakaasua.
Uuden tuotantolaitoksen ja tuotevaraston on määrä valmistua heinäkuun alkuun mennessä.
36 metriä pitkien LNG:n tuotevarastosäiliöiden kuljettaminen satamasta
Gasumin työmaalle aiheutti erikoisjärjestelyjä Kilpilahden teollisuusalueella
Porvoossa helmikuussa.
KUVA LENTOKUVA VALLAS
asum jätti tammikuussa valtioneuvostolle hakemuksen, jolla haetaan lupaa lunastaa Mäntsälästä Siuntioon suunnitellun maakaasun siirtoputken rakentamista varten tarvittavat maa-alueet. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi joulukuussa 2009.
Gasumin tavoitteena on päästä aloittamaan rakennustyöt putkilinjalla
tulevana kesänä, jolloin noin 90 kilometriä pitkä maakaasuputki saadaan
käyttöön lämmityskaudelle 2011.
Uusi putki tuo lisää kaasun siirtokapasiteettia pääkaupunkiseudulle. Lisäksi siirtoyhteyden rakentaminen mahdollistaa kaasutoimituksien
aloittamisen Nurmijärvelle ja Vihtiin.
Viime kesänä Gasum rakensi maakaasuputken Vanajaveden alitse. Vesistön
alituksen pituus oli noin neljä kilometriä.
Maakaasuputkella ei merkittäviä
vaikutuksia vesistöön Vanajavedellä
G
asum rakensi kevään ja kesän 2009 aikana maakaasun siirtoputken Vanajaveden Makkaranselän alitse. Putken rakentamisen vaikutukset vesistöön jäivät melko vähäisiksi. Tiedot ilmenevät Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatimasta vesistötarkkailun loppuraportista.
Pääosa rakennustöistä tapahtui rannan tuntumassa ja vesistövaikutukset rajoittuivat kulloisenkin työpaikan lähietäisyydelle. Vaikutukset näkyivät veden samentumisena ja kiintoainepitoisuuden kohoamisena. Myös fosforipitoisuudet kohosivat lievästi. Veden samentuminen
oli lievää ja sen leviämistä estettiin tehokkaasti ranta-alueille rakennetuilla suojaverhoilla.
Haitta-aineiden osalta ei todettu kohonneita pitoisuuksia. PCB- ja
kadmiumpitoisuudet jäivät alle määritysrajan. Sinkkipitoisuudet pysyivät luonnontasolla.
Maakaasuputken rakennustyöt Vanajavedellä liittyivät Hämeenlinnasta Lempäälään rakennettuun maakaasun rinnakkaisputkeen. 43 kilometriä pitkä siirtoputki valmistui ja otettiin käyttöön syksyllä 2009.
Vesistövaikutusten loppuraportti on luettavissa kokonaisuudessaan
Gasumin verkkosivuilla www.gasum.i/GasumRakentaa.
7
Hansaprintin Vantaan yksikössä on kaksi
volyymipainokonetta, joiden maakaasukäyttöiset
polttimet lämmittävät uunit 750 asteeseen. Kun paperi
syöksyy uunin läpi lähes 15 m/s, kuivuu painoväri
paperin pintaan 200 asteen lämmössä. Tehdaspäällikkö
Mikko Saarela on tyytyväinen ympäristöystävälliseen ja
käyttötaloudellisesti edulliseen maakaasuun.
8
Maakaasu kiinnittää värin
Hansaprintissä
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKU OJALA
Hansaprintin Vantaan aikakauslehtipaino otti
Suomen ensimmäisenä painotalona maakaasun
käyttöön viime syksynä. Tehdaspäällikkö Mikko
Saarela vakuuttaa, että maakaasuun siirrytään
heti myös Turun Hansaprintissä, kun maakaasu
saadaan Länsi-Suomeen.
9
– Hansaprint on ympäristöasioissa edelläkävijä, joten maakaasun käyttöönotto sopii hyvin arvoihimme. Nyt painaminen on taas askeleen verran ympäristöystävällisempää, ja
voimme myös reilusti mainostaa sitä, Mikko Saarela toteaa.
H
ansaprintin Vantaan painotalossa modernit heatset-painokoneet suoltavat katkeamatonta vauhtia aikakauslehtiä, kuvastoja ja muuta markkinointimateriaalia.
– Teemme vientitöitä Ruotsiin ja Venäjälle.
Painamme monia todella upeita lehtiä Venäjälle, paljastaa Mikko Saarela.
Vantaan volyymipainossa hoidetaan painotuotteiden myyntiä, esituotantoa, painatusta ja jälkikäsittelyä. Palveluun kuuluvat
myös arkkiasemointi ja sivusuunnittelu, joita kaikki painot eivät
enää tarjoa. Kahden painokoneen Vantaan yksikkö on Turun aikakauslehtitehdasta pienempi, Artukaisissa painokoneita on viisi. Kokonaisuutena Hansaprintin volyymituotantoon keskittyvä Print-liiketoimintayksikkö pystyykin tuottamaan
suuria painoksia. Koska koneet ovat
samanlaisia molemmissa paikoissa,
voidaan turvata katkeamaton painotoiminta myös huoltojen aikana.
Vantaan painotalon 160 työntekijästä ahertaa 110 henkeä volyymipainamisen puolella, loput keskittyvät tarvepainamiseen,
myyntiin ja markkinointiin.
"
Avaimet käteen -periaatteella
Vantaan Hansaprintissä päätettiin vuosi sitten tammikuussa siirtyä nestekaasusta maakaasun käyttöön painoprosessissa. Keväällä päästiin kaivamaan tarvittava jakeluputki ja tekemään kiinteistöliittymä. Rakennukseen oli helppo vetää oma jakeluhaara läheiseltä Gasumin paineenvähennysasemalta, joka on Vantaan Energian
Martinlaakson voimalaitoksen tontilla. Painotaloon tehtiin 4 megawatin liittymä, arvioitu energiatarve on
12 500 megawattituntia vuodessa.
– Teimme Gasumin kanssa sopimuksen avaimet käteen -periaatteella. Heinä–elokuun aikana käyttöputkistoa vedettiin painon sisällä. Syyskuussa yhden viikonlopun aikana sitten nestekaasu vaihtui maakaasuksi. Vaihdosta ei aiheutunut ongelmia, ja kaikki on
muutenkin sujunut hyvin, toteaa Mikko Saarela.
Gasum vastasi putken vetämisestä kiinteistölle ja sisätilojen
putkituksesta. Hansaprintin vastuulle jäi painokoneiden polttimien vaihto maakaasukäyttöisiksi. Gasum hoiti myös kaikki luvat.
Tulee löytää mahdollisimman
paljon ratkaisuja, joilla voi pitää
kustannuskilpailukyvyn kohdallaan.
Monikanavainen tarjonta
Mikko Saarela korostaa, ettei Hansaprint ole vain paino, vaan
monikanavainen kokonaispalveluja tarjoava kumppani. Perinteistä painotuotantoa täydentävät digitaalinen tarvepainaminen
ja esimerkiksi Direct-yksikön tarjoama painotuotteiden personointi. Myös verkko- ja printtituotteiden yhdistäminen on painotalojen nykypäivää.
10
– Painoalalla kilpailu on kovaa, mikä suurelta osin johtuu ylikapasiteetista niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Tämä on
vaikuttanut kotimaan kysynnän lisäksi myös vientiimme. Tulee
löytää mahdollisimman paljon ratkaisuja, joilla voi pitää kustannuskilpailukyvyn kohdallaan, miettii Saarela.
Väri kiinnittyy 200 asteessa
Mikko Saarela kertoo, että Hansaprint on ensimmäinen painotalo Suomessa, jonka prosessissa hyödynnetään maakaasua. KeskiEuroopassa se on yleisin polttoaine painoissa.
"
Teimme Gasumin kanssa sopimuksen
avaimet käteen -periaatteella.
Mihin maakaasua painotalossa sitten tarvitaan? Maakaasulla
lämmitetään painokoneen uuni, jossa painoväri kuivataan kiinni paperiin. Uunin polttolämpötila on 750 astetta, mutta kuivaus
tapahtuu noin 200 asteessa, koska paperirata kulkee vauhdilla
uunin läpi.
– Uunissa on puhaltimet, ja paperiradan nopeus on lähes 15
m/s. Paperi menee 15-metrisen uunimme läpi siis yhdessä sekunnissa. Tässä ajassa värin liuottimet haihtuvat ja painoväri asettuu
kiinni paperiin.
Mikko Saarela kertoo yrityksen vihreisiin periaatteisiin kuuluvan, ettei lämpöä päästetä harakoille. Vapautuva lämpö otetaan
talteen toisiokierrolla.
– Olemme lähes omavarainen lämmön talteenotossa. Meidän
tarvitsee ostaa vain noin neljän kuukauden ajan kaukolämpöä
Vantaan Energialta. Ja sehän on myös tuotettu maakaasulla.
Käyttötaloudellisesti edullista
Maakaasu on yksi keino pysyä mukana kustannuskilpailussa.
– Maakaasun valintaan oli monta syytä. Meille tärkeää on tietysti se, että maakaasu on ympäristöystävällinen energianlähde,
ja se sopii ympäristöarvoihimme ja täydentää niitä. Toinen asia
on turvallisuus; nyt monta asiaa voidaan toteuttaa aikaisempaa
yksinkertaisemmin.
– Pitkällä juoksulla maakaasu on käyttötaloudellisesti edullisempaa esimerkiksi nestekaasuun verrattuna. Kun vuositasolla seuraa maakaasun hintaa, on se muita vaihtoehtoja edullisempi, vaikka lyhyen aikavälin seuranta voi näyttää muuta, laskee Saarela.
Nestekaasun käyttöön ja varastointiin liittyi monia viranomaismenettelyjä, joita maakaasua käytettäessä ei tarvita.
– Olemme saaneet käyttökoulutusta Gasumilta. Käytön valvonta on toistaiseksi myös Gasumilla, mutta se siirtyy vähitellen meille.
Hansaprint on ollut edelläkävijä monissa ympäristöön liittyvissä asioissa. Ympäristöjohtamisen perustana on kaikissa Suomen yksiköissä ISO 14001 -standardi ja päätös alentaa jatkuvasti toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Painotalolla on
SFS-Ympäristömerkinnän myöntämä oikeus käyttää Joutsenmerkkiä painotöissä. Hansaprintille myönnettiin Joutsenmerkin
käyttölupa ensimmäisenä heatset-painona Suomessa.
– On selvää, että Hansaprintin Turun aikakauslehtitehtaalla
otetaan maakaasu käyttöön, kun putki saadaan vedettyä LänsiSuomeen. Artukaisten käyttö olisi kolme kertaa suurempi meihin verrattuna eli lähes 40 000 megawattituntia vuodessa, Mikko Saarela toteaa.
HANSAPRINT on Pohjoismaiden suurin painotalo ja Itämeren alueen
johtava markkinointiviestinnän kokonaisratkaisuihin erikoistunut palveluyhtiö. Hansaprintillä on tytäryhtiöitä ja yhteistyökumppaneita kaikissa Pohjoismaissa sekä Länsi-Euroopassa, Venäjällä ja Unkarissa. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2008 noin 186 miljoonaa euroa, josta viennin
ja kansainvälisten toimintojen osuus oli 27,5 prosenttia. Hansaprint kuuluu TS-Yhtymään, ja sen toinen merkittävä omistaja on Sanoma (Sanoma
Magazines Finland Oy).
Hansaprintin Vantaan yksikön arvioitu maakaasun käyttö on 12 500
megawattituntia vuodessa.
Maakaasu kuivaa,
paahtaa, sulattaa
ja lämmittää
M
aakaasua voidaan käyttää monipuolisesti erilaisissa
teollisuusprosesseissa. Sen etuna on monikäyttöisyys:
maakaasua ei tarvitse jalostaa, oli sitten vastaanottajana leipuri tai teräksentekijä.
– Teollisuudessa maakaasu voi olla suoraan tai epäsuoraan
yhteydessä tuotteeseen. Esimerkiksi kahvia voidaan paahtaa
suoraan maakaasun savukaasuilla, kun taas painotalossa kuivataan paperia maakaasulla lämmitetyssä uunissa. Leipomoissa pullat saavat ruskean sävyn säteilijöistä, jotka lämpiävät maakaasulla. Terästeollisuuden vaatimia korkeita lämpötiloja voi-
"
Maakaasua ei tarvitse
jalostaa, oli vastaanottajana sitten leipuri
tai teräksentekijä.
HARRI MIELONEN
daan maakaasulla tuottaa esimerkiksi erilaisten paineilmapolttimien avulla, kertoo tekninen asiantuntija Harri Mielonen Gasum Energiapalveluista.
Maakaasusta tuotetaan lämpöä muun muassa rakennustyömailla ja teollisuushalleissa ilmalämmittimillä, säteilijöillä ja erilaisilla kattiloilla, kuten kondenssi- ja puhallinpoltinkattiloilla.
– Tavoitteena on kokonaisvaltainen palvelutarjonta. Esimerkiksi Hansaprintin Vantaan yksikköön teimme suunnitelman jakelu- ja käyttöputkistosta, johon liittyi lupien hakeminen Turvatekniikan keskuksesta, alueellinen rakennuslupa ja ilmoitus käyttöputkiston rakentamisesta. Suunnittelun osa-alueena on myös
maakaasuasetukseen liittyvät laitteet kuten sulkuventtiilit, suodattimet, paineensäätimet ja varolaitteet.
– Avaimet käteen -projektissa me suunnittelemme, haemme luvat, rakennamme putket, annamme käytönopastuksen ja tarjoamme väliaikaisen käytönvalvonnan, Harri Mielonen kertoo.
11
VIERASKYNÄ
Tapani
Kaakkuriniemi
on koulutuspäällikkö
Helsingin yliopiston
alaisessa Aleksanteriinstituutissa.
Hän johtaa valtakunnallista Venäjänja Itä-Euroopan
tutkimuksen
maisterikoulua.
Pienen maan
pienet ongelmat
TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN
T
alven keskustelujen ja uutisten ykkösteema on ollut itse talvi. On
kuulemma paljon lunta, lumi on vääränlaista, lumi ja pakkanen aiheuttavat vaikeuksia ja niin edelleen. En oikein tiedä, miten siihen
suhtautua. Pohjois-Suomessa, josta olen lähtöisin, on talvella aina ollut
lunta. Kulkuväyliltä lumi on aurattu pois. Kyllä pohjoisessakin tulee vaikeuksia, jos pakkanen pysyttelee pitkään 30 asteen ”paremmalla” puolella. Vesijohto saattaa jäätyä tai auto hyytyä.
Onhan talvi ollut tavanomaista ankarampi: Koreassa ei ole 1930-luvun jälkeen nähty niin paljon lunta kuin nyt. Britanniassa on värjötelty
päiväkausia miinus viiden asteen lukemissa. Siellähän ulko- ja sisälämpötiloissa ei ole suurta eroa. Floridassa paleltuivat appelsiinipuut.
Suomessa ei ole ollut muuta poikkeuksellista kuin se, että lunta on tullut etelärannikon kaistaleella tavallista enemmän,
mutta muualla Suomessa on jääty jälkeen
tavanomaisista keskiarvoista. Kainuussa on
hädin tuskin päästy 60 sentin lumensyvyyteen, mikä on normaalia vähemmän. Ja jo
tuntuu kuin poikkeustila olisi ollut vallalla
koko talven, varsinkin rautateillä.
Miksi junaliikenne hyytyy Suomessa ja
Ruotsissa, kun talvella on lunta ja kohtuullisessa määrin pakkasta? Ennen ei tällaista
kaaosta tullut. Kuljin Kekkosen aikaan koulussa lättähatulla, ja yli 40 asteen pakkasessakin niiden Valmet-dieselit palvelivat jokseenkin moitteettomasti, eivätkä jarrutkaan jäätyneet. Mutta silloin valtion piti tilata junia kotimaasta. Mikä on junien ja koko kansantalouden huoltovarmuus nykyisin?
Työni puolesta liikun usein Venäjällä, jossa kätevin kulkuneuvo on
juna. Junalla pääsee Moskovasta vaikka Vladivostokiin tai Ulan-Batoriin
asti. Se tosin kestää viikon, mutta erityisesti lyhyemmillä, noin vuorokauden mittaisilla matkoilla junaa voi suositella matkustusmuodoksi. Rautatiekulttuuri heillä on pitkällisen kehityksen ja asennekasvatuksen tulos,
koska yhteiskunnan toiminta perustuu paljolti rautatielaitokseen. Miksi
"
12
Venäjänmaalla junat selviävät talvesta hyvin?
Oletan, että kyse on kaluston huollosta ja huollettavuudesta. Pitempien pysähdysten (20 minuuttia) aikana asemahenkilökunta tankkaa vaunujen vesisäiliöt, vie roskasäkit pois ja tarkistaa junan teknisen
kunnon. Joku koputtelee jarrukenkiä ja kuuntelee, onko klangi sellainen
kuin pitää. En tiedä, mitä tapahtuisi, jos jarrukenkä osoittautuisi murtuneeksi. Ehkä jarruvikainen vaunu poistettaisiin letkasta. Useampi mies
koputtelee pois jäät ja lumipaakut. He siis tekevät sen, mitä VR yrittää
kuumalla vedellä ja höyryllä – sillä seurauksella, että ulos tultaessa junan rakenteet jäätyvät.
Venäjän rautateillä liikkuu paljon polttoainetta, jos voi päätellä asemilla seisovista loputtoman pitkissä säiliövaunujunista. Vaikka joka toinen säiliöjuna olisi tyhjä ja joka toinen täysi, niin kuin tuntuisi loogiselta, niin täysienkin vaunujen yhteenlasketun
kuutiomäärän täytyy olla valtava, kun näitä junia näkee lähes joka asemalla. Se kai on huoltovarmuuden takaamista.
Murmanskissa käydessä huomasin, että
siellä eletään odotuksen vallassa. Ilmassa väreilee jotakin, aivan kuin kaamoksen keskellä olisi jo kevät tulossa. Mutta kyseessä ei ole kevät
vaan Štokman tai Štokmanovskoje, siis Barentsinmeressä oleva kaasukenttä, jonka avaamista odotetaan innolla, koska kaasunkuljetuslaitteistojen rakentaminen toisi työtä ja vaatisi suunnittelulta paljon ennenkokeilemattomia ratkaisuja.
Jos kaasukentän rakentaminen laman oloissa pääsee käyntiin, sen
heijastusvaikutus Pohjois-Suomeen olisi vähintäänkin sama kuin Kostamuksen rakentamisen vaikutus oli 1970- ja 1980-luvuilla. Tosin nykytilanteen ja Kostamuksen välillä on se ero, että nyt urakoita ei solmita presidentin johdolla, vaan osana kansainvälistä tarjouskilpailua. Tässä suhteessa suomalaisilla olisi parantamisen varaa, sillä monet suuret urakat ovat
menneet sivu suun. Toivottavasti suomalaisilla on nyt parempi tuuri – ja
toivottavasti he valmistautuvat haasteisiin.
Barentsinmeressä olevan
kaasukentän avaamista
odotetaan innolla, koska
kaasunkuljetuslaitteistojen
rakennuttaminen toisi töitä.
Energistä kasvuvoimaa Uudellamaalla
GasettiTeema
KUVA DREAMSTIME
OSA1 ALUETEEMA
LIITTEEN TOIMITUS VIESTINTÄTOIMISTO POVITASKU OY
Kuntapäättäjät:
Maakaasu sopii taajamiin
TEKSTI MAIJU PAASIVIITA GRAFIIKKA GASUM
Uudenmaan kuntapäättäjät antoivat maakaasulle
hyvän arvosanan Gasumin teettämässä kyselyssä *).
Heidän mielestään maakaasu on tehokkain
vaihtoehto taajama-alueiden energiantuotannossa.
G
asum toteutti joulukuussa 2009 sähköpostikyselyn, jonka tavoitteena
oli selvittää läntisen Uudenmaan kuntapäättäjien ja -vaikuttajien mielipiteitä energiantuotannosta, suhtautumista maakaasuun ja biokaasuun sekä mielikuvia Gasumista yrityksenä.
Kuntapäättäjät seuraavat melko aktiivisesti ilmastonmuutokseen liittyvää
keskustelua, mutta eivät tunne kovin hyvin omalle kunnalleen asetettuja päästövähennystavoitteita. Tutkimukseen vastanneet toivoivatkin lisää ajantasaista tietoa ilmasto- ja energiapäätösten tueksi.
Tutkimuksen mukaan maakaasulla on edelleen merkittävä rooli energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Maakaasun käyttökohteina
tärkeimmiksi nousivat yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, liikennekäyttö
ja erillinen lämmön tuotanto.
Vastaajat pitävät erityisen tärkeänä, että Gasum jatkaa panostuksia biokaasuliiketoiminnan kehittämiseen, ja näkevät Gasumin tavoin biokaasulla
merkittävän roolin muun muassa liikenteen polttoaineena. Gasum mielletään
vastaajien keskuudessa ympäristötietoiseksi ja vastuulliseksi yritykseksi, joskin
Gasumin tunnettuudessa on vielä parannettavaa.
*) Kysely 1 390 kuntapäättäjälle Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan,
Hyvinkään, Järvenpään, Karkkilan, Kirkkonummen, Lohjan, Mäntsälän, Siuntion,
Tuusulan ja Vihdin alueella. Vastaajia 343 eli 25 prosenttia kyselyn saaneista.
Tunnetko omalle asuinkunnallesi
asetetut hiilidioksidin
päästövähennystavoitteet? (%)
Asiantuntijat n=111
25 %
75 %
Luottamusmiehet n= 260
35 %
66 %
Kaikki n= 343
32 %
Kyllä
68 %
En
Maakaasun arvosana k.a. 8,35 n=343
51
42
34
7
0
Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Välttävä Heikko
Puhdas vaihtoehto kivihiilelle ja öljylle
TEKSTI MAIJU PAASIVIITA KUVA MARKKU OJALA
E
spoon Suomenojalla Fortum Heat and Power Oy otti käyttöön uuden
maakaasuvoimalan loppuvuodesta 2009. Kivihiilen ja öljyn korvaaminen maakaasulla Espoon lämmöntuotannossa vähentää vuotuisia hiilidioksidipäästöjä kaikkiaan 150 kilotonnilla. Lisäksi rikkidioksi- ja hiukkaspäästöt laskevat alueella lähes 40 prosenttia.
Vantaalla käynnistyvät vuonna 2011 jätevoimalan rakennustyöt. Vuonna
2014 käyttöön otettava laitos käyttää jätteen käsittelyssä maakaasua noin 60
miljoonaa kuutiota vuosittain. Kivihiilen käyttö vähenee 30 prosenttia, ja Vantaan Energian kokonaispäästöt laskevat 20 prosenttia nykyisestä tasosta.
Maakaasulla tuotetaan puhdasta kaukolämpöä.
13
Maakaasun käyttö
TEKSTI RIIKKA VAKKURI KUVAT JUHA JARVA JA DREAMSTIME
Lohjalaiset yritykset ovat tyytyväisiä
maakaasuvalintaansa. Maakaasun
paikallisjakelukäyttö on Lohjalla
kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut.
Käyttömahdollisuudet laajenevat entisestään,
kun uusi tankkausasema ja Mäntsälä–Siuntion
maakaasuputki valmistuvat.
Cembrit Oy:n tuotantojohtaja Mikko Ylikopsa (vas.) ja toimitusjohtaja Jari Paukkonen ovat
tyytyväisiä tehtaan kuivauslinjan maakaasukattilaan. Kattila ei tarvitse jatkuvaa valvontaa
toimitusvarmuutensa vuoksi.
M
aakaasuverkkoon liittyi Lohjalla ensimmäisenä Kirkniemen paperitehdas reilu kymmenen vuotta sitten. Ojamon Lämpö Oy ja
Virkkalan Lämpö Oy siirtyivät lämmöntuotannossaan raskaasta polttoöljystä maakaasuun vuonna 2001. Vuosikymmenen puolivälissä maakaasun ottivat käyttöön Minerit Oy:n, nykyisen Cembrit Oy:n kuitusementtitehdas ja Lemminkäinen Infra Oy:n asvalttiasema.
Kokonaispäästöt pienenivät
"
Cembrit Oy:ssä voidaan tarkastella maakaasun käyttöä viiden
vuoden kokemuksella. Yritys on yksi maailman suurimmista kuitusementtisten tasolevyjen valmistajista. Maakaasu on käytössä
niin tuotannossa kuin tehtaan lämmityksessäkin. Aiemmin Cembrit käytti tuotannossa polttoaineena nestekaasua ja kattilalaitoksessa raskasta polttoöljyä.
Tehtaan päästöissä maakaasuun siirtyminen näkyi selkeänä
muutoksena. Rikkidioksidipäästöt olivat alle kymmenen prosenttia edellisen vuoden määrästä. Myös
hiilidioksidipäästöt vähenivät, ja hiukkaspäästöjä ei
syntynyt enää juuri lainkaan.
Ympäristöystävällisyyden lisäksi Cembritin energiavalintaan vaikutti taloudellisuus. Esimerkiksi muutostöiden takaisinmaksuaika kesti vain alle vuoden.
– Maakaasuun siirtyminen oli helppoa eikä vaatinut meiltä suuria investointeja. Liittymäputken rakentaminen sekä muutamien suuttimien ja säätimien
vaihtaminen riittivät, Cembrit Oy:n tuotantojohtaja
Mikko Ylikopsa kertoo.
Käytössä kustannuksia alentaa lämmön talteenotto maakaasulla toimivalla kuivauslinjalla. Sen avulla saadaan talteen huomattava määrä kiinteistön lämmitysenergiasta.
Viidessä vuodessa on huomattu myös maakaasun käytön
helppous. Maakaasukattila ei tarvitse jatkuvaa valvontaa toimintavarmuutensa vuoksi.
Cembritissä ei ole maakaasuun siirtymisen jälkeen käytetty
tuotannossa ja lämmityksessä muuta energiaa.
Maakaasun etuna on
puhdas palaminen,
joka ei aiheuta
pienhiukkas- eikä
rikkidioksidipäästöjä.
Lohjan energiatuotannon ja teollisuuden päästöt ovatkin vähentyneet
kahdenkymmenen viime vuoden aikana voimakkaasti. Yhtenä tekijänä on ollut maakaasun käyttö. Lohjan ympäristölautakunnan raportin
mukaan Lohjan rikkidioksidin, typen oksidin ja hiukkasten kokonaispäästöjen määrä väheni merkittävästi, kun Kirkniemen paperitehtaan voimalaitos siirtyi vuonna 1998 käyttämään kivihiilen sijasta pääosin maakaasua.
Maakaasun etuna on puhdas palaminen, joka ei aiheuta pienhiukkas- eikä rikkidioksidipäästöjä. Maakaasu aiheuttaa myös kivihiileen verrattuna huomattavasti vähemmän hiilidioksidipäästöjä saman energiamäärän tuottamisessa. Autoliikenne on Lohjalla
merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä, joten ilmanlaatua parantaa myös se, että maakaasu vähentää polttoainekuljetuksia.
14
Cembritissä vaihto sujui helposti
Uusi tankkausasema
Lähiaikoina Lohjalla, Cembritin tontilla avautuu maakaasun
tankkausasema. Asemalla tankataan jatkossa Cembritin maakaasutrukkeja, mutta se on tarkoitettu myös maakaasuautoilijoille.
Maakaasutrukki ei eroa käytöltään juurikaan nestekaasu- tai
dieseltrukista, mutta sillä on selkeitä etuja.
– Tankkausasema on meitä oivallisen lähellä. Toinen syy maakaasutrukkeihin siirtymiseen on ympäristökysymys. On hyvä,
ettei pohjavesialueella tarvitse pitää öljysäiliötä, Mikko Ylikopsa toteaa.
Maakaasun tankkausasemalla ei ole mitään, mikä voisi valua
pilaamaan pohjavettä.
– Maakaasutrukkeihin vaihtaminen parantaa työturvallisuuttakin, sillä ne tuottavat vähän päästöjä ja sopivat siten hyvin käytettäväksi sisätiloissa. Maakaasutrukeissa on myös kustannusetuja, Ylikopsa kertoo.
Tankkausasema sijainti valikoitui kaasuverkon läheisyyden
ja hyvien liikenneyhteyksien pohjalta. Asema sijaitsee vilkkaasti
liikennöidyn valtatie 1:n vieressä.
Uusi putki avaa mahdollisuuksia
L
ohjan alueella maakaasuputken
utken
koko kapasiteetti on lähes
es
myyty. Maakaasulle löytyisi
si
kuitenkin käyttöä yli 50 miljoonan kuution edestä, sillä alueella on edelleen paljon kivihiileen perustuvaa tuotantoa.
Tilanne muuttuu ensi vuononna, jolloin maakaasua voidaan
n tarjota
uusille käyttäjille. Gasumin tavoitteena on rakentaa Mäntsälä–Siuntio-putki syksyyn 2011
mennessä.
Se tarjoaa
valmistuessaan maakaasua paitsi Lohjalle myös aivan uusille
alueille kuten Vihtiin, Karkkilaan ja Nurmijärvelle. Samalla uusi
putki parantaa entisestään maakaasun toimitusvarmuutta koko pääkaupunkiseudun alueella.
"
Toimitusvarmuus
itusvarmuus
ntyy koko
lisääntyy
kaupunkiseudulla.
pääkaupunkiseudulla.
GasettiTeema
kaksinkertaistunut Lohjalla
Vähäpäästöistä polttoainetta työmatkaliikenteeseen
Tankkausasemaverkosto tihenee
TEKSTI MAIJU PAASIVIITA KARTTA GASUM
T
ilastokeskuksen mukaan joka kolmas Suomen työllisistä käy töissä
asuinkuntansa ulkopuolella. Eniten pendelöidään ympäristökunnista suuriin kaupunkeihin kuten Helsinkiin.
Liikenne on merkittävä ilmanlaatuun vaikuttava tekijä erityisesti taajama-alueilla. Autoteollisuus panostaa jatkuvasti vähäpäästöisemmän
teknologian kehitykseen, mutta nopeimmin päästöjä voidaan vähentää
valitsemalla puhtain käytettävissä oleva polttoaine.
Maakaasukäyttöisten autojen hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin bensiinikäyttöisten. Dieselautoihin verrattuna maakaasu palaa puhtaammin, eikä aiheuta lähes lainkaan hengitysilmalle
haitallisia hiukkaspäästöjä.
Vantaa
3
B
4
A
1
C
D
Espoo
Tankkausverkosto jo nyt kattava
Maakaasuautoille tarkoitettuja tankkauspisteitä on jo useassa työmatkaliikenteen kannalta merkittävässä solmukohdassa. Nykyisen tankkausasemaverkoston lähialueelta Espoosta, Hyvinkäältä, Riihimäeltä,
Mäntsälästä, Lohjalta ja Porvoosta matkustaa Helsinkiin yli 60 000 henkilöä päivittäin. Tilastokeskuksen mukaan heistä noin 64 prosentilla on
joko oma tai työsuhdeauto.
Varovaisen arvion mukaan maakaasun tankkausasemaverkoston
kattamalta alueelta ajetaan Helsinkiin ja takaisin päivittäin yli miljoona
työmatkakilometriä. Jos kilometrit ajettaisiin maakaasuautolla, hiilidiok-
E
Helsinki
ttt
tt
A
KARTALLA
NÄKYVÄT ASEMAT
B
A CEspoo, Vermo
B DHelsinki, Malmi
C EHelsinki, Roihupelto
D FHelsinki, Ruskeasuo
E GEspoo, Friisilä (avataan huhtikuussa)
H
UUDELLAMAALLA
LISÄKSI:
I
Hyvinkää
J
Porvoo
Riihimäki
K
Mäntsälä
L
Lohja (avataan maaliskuussa)
M
N
MUUALLA:
Kotka
O
Hamina
P
Kouvola
Q
Lappeenranta
LahtiR
Tampere
S
Laukaa
Maakaasun tankkausasemaverkosto laajenee koko ajan. Seuraavaksi
avataan Lohjan ja Espoon Friisilän asemat
sidipäästöt vähenisivät jopa 25 prosenttia. Bensiinikäyttöiseen autoon
verrattuna maakaasuauton polttoainekustannukset jäävät puoleen eli
noin 70 senttiin litralta.
15
GasettiTeema
Vihdin vahvuus on ihmisissä
TEKSTI LOTTA SUISTORANTA KUVA JUHA JARVA
Kasvava Vihti haluaa EteläNummelaan yrityksiä,
palveluja ja tiiviimpää
asumista. Jatkossa maakaasun
käyttö tukee näiden
tavoitteiden saavuttamista
esimerkiksi liikennekäytössä
ja lämmöntuotannossa.
– Vihdissä on tilaa kaikille, maalaismaisemia ja tiiviimpää asuinympäristöä. Kaviomäärällä
laskettuna Vihti on Suomen suurin hevospitäjä ja valtaosa Nuuksion kansallispuistosta on Vihdissä,
Tarja Jokiniemi ja Rauno Kujanpää kertovat.
L
ähes 28 000 asukkaan Vihti on viime vuosina kasvanut reilut kaksi prosenttia vuodessa.
– Olemme suunnitelmallisen kasvun tiellä. Vain 10 prosenttia
vihtiläisistä on yli 60-vuotiaita. Tarjoamme elinkeinoelämälle paljon potentiaalista työvoimaa, Vihdin markkinointipäällikkö Tarja Jokiniemi
sanoo.
Vihti kilpailee muiden kehyskuntien tapaan asukkaista ja työpaikoista. Haasteina ovat yritysten houkutteleminen sekä joukkoliikenteen
kehittäminen.
– Pendelöinti kasvaa koko ajan. Noin 60 prosenttia kunnan työllisistä käy töissä muualla, pääasiassa Espoossa, Helsingissä ja Lohjalla, Jokiniemi kertoo.
Vihti odottaa Espoon ja Turun välille kaavailtua uutta länsirataa
sekä Hanko-Hyvinkää-radan uudelleen avaamista. Tekninen ja ympäristöjohtaja Rauno Kujanpää muistuttaa hankkeiden vievän kuitenkin
kymmeniä vuosia.
– Rata on tärkeä, mutta sujuva tieliikenne on oleellista kasvun kannalta jo nyt. Vihdistä ajaa autolla Helsingin keskustaan alle tunnissa, Kujanpää sanoo.
Etelä-Nummela kutsuu elinkeinoelämää
Vihti on asumisen kunta, mutta se satsaa myös yritysten joustavaan ja
nopeaan palvelemiseen.
– Vihdin elinkeinorakenne on monipuolinen, yhtä suurta veturia ei
ole. Kasvun mukaan räätälöitävä tontti sekä liikenneväylien läheisyys
ovat tärkeitä yrityksille, Tarja Jokiniemi sanoo.
Vihti on kylien kunta, jossa on kolme isompaa taajamaa. Suurimmassa, Nummelassa, asuu lähes puolet Vihdin asukkaista ja se on kunnan kaupallinen keskus.
– Nummelan väkimäärä tuplaantuu tulevina vuosina. Etelä-Nummela on elinkeinoelämälle ja tiiviimmälle asutukselle sopivaa aluetta ja Vihdin suurin kaavoitushanke, Rauno Kujanpää sanoo.
Etelä-Nummela sopii monenlaisille yrityksille. Se ei ole pohjavesialuetta, ja harva asutus ei vaikeuta isompien, yhtenäisten alueiden
kaavoittamista.
Valtateiden kolmiossa
Valtatie 25:n, Turuntien ja Porintien kolmiossa sijaitseva Etelä-Nummela on eteläisen Suomen ainoita rakentamattomia valtateiden risteyksiä.
Alueen kehityssuunnitelmissa kiinnitetään huomiota paitsi liikenteen
sujuvuuteen myös luontoarvoihin.
16
Hangosta Porvooseen ulottuva liikenteen, matkailun, yrittäjyyden ja
markkinoinnin yhteishanke Kehä V on merkittävä Vihdillekin.
– Kehä V kulkee suurimmaksi osaksi harjun päällä, jossa luonto on
herkkää. Kasvihuonepäästöjä aiheuttaa eniten läpiajoliikenne, Kujanpää sanoo.
Tulevaisuudessa Jokiniemi ja Kujanpää toivovat kehätielle sähkö- tai kaasuautoja. Kaasutankkauspisteitä on jo kehän itäisessä päässä Porvoossa sekä Hyvinkäällä ja pian myös Vihdin eteläisessä naapurikunnassa Lohjalla.
Isännöitsijät innostuivat
maakaasulämmityksestä
G
asum järjesti länsiuusimaalaisille isännöitsijöille infotilaisuuden maakaasuun toimittamiseen liittyvistä ratkaisuista ja
palveluista.
– Tilaisuus herätti mielenkiintoa enemmän kuin ennakoimme.
Se poiki keskusteluja, tarjouspyyntöjä ja yllättyneitä kommentteja
Gasumin energiapalveluiden tarjonnan laajuudesta, Gasumin aluemyyntipäällikkö Timo Jokila sanoo.
Tilaisuuteen osallistuneet, pääosin vihtiläiset ja lohjalaiset asuinja liikekiinteistöjen isännöitsijät edustivat kiinteistökantaa, joka kuluttaa lämmitykseen yli kolme miljoonaa öljylitraa vuodessa.
Jokila arvelee maakaasun aiheena kiinnostavan, koska esimerkiksi Vihdissä ei ole aiemmin ollut vaihtoehtoja energiatehokkaiksi
lämmitysratkaisuiksi. Isännöitsijöiden viesti oli selvä: päästöjen vähentäminen kiinnostaa, mutta kustannustehokkaan lämmityksen saaminen helposti
ratkaisee.
Maakaasutoimitukset Vihdin alueella alkavat näillä näkymin marraskuussa 2011, kun
Mäntsälä-Siuntio-siirtoputki
valmistuu ja maakaasu saadaan myös vihtiläisten energiankuluttajien ulottuville.
Hedelmäpommi
K
IDEA
eväiset aamut lähtevät energisesti vauhtiin,
kun nautit lasillisen vitamiinipitoista juomaa.
6 limettiä 3 appelsiinia 2 greippiä
3 dl Hartwallin kivennäisvettä 1 vaniljatanko
Purista hedelmien mehu kannuun ja lisää joukkoon
maakaasun lämmössä valmistettu Hartwallin kivennäisvesi.
Lisää juomaan halkaistu vaniljatanko ja anna maustua jääkaapissa.
www.hartwall.i
Energistä kevättä
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄJÄT JA DREAMSTIME
Kevätaurinko lataa ulkoilijan akut. Lisäenergiaa
saa näyttelyistä, teatterista ja musiikista.
Jalalla koreasti
R
ock 'n' Roll on hyvää sielulle, laulaa Lone Star
Dreamers. Gasumin laatupäällikkö Rami Saajorannan yhtyeen ensimmäinen pitkäsoitto
Rock 'n' Roll is good for the soul ilmestyi joulukuussa. Ilman instrumentteja esiintyvä bändi yhdistää musiikissaan vastaansanomattomasti rock 'n' rollin perinteiseen a cappella -lauluun. Musiikki tuo hymyn
huulille. Let's rock.
www.lsd.i
Voimia taiteesta
A
frikan voima -näyttely tuo Espoon modernin taiteen museoon,
EMMAan, upean kokoelman taidetta, joka on saanut innoituksensa Afrikasta. Näyttelyssä vuoropuhelua käyvät perinteiset
afrikkalaiset veistokset ja naamiot sekä eurooppalainen taide. Monet
1900-luvun alun nimekkäistä taiteilijoista Fernand Légeristä Kazimir
Malevitshiin inspiroituivat afrikkalaisesta kulttuurista. Samaan aikaan
EMMAssa on esillä myös eteläafrikkalaisen Candice Breitzin neljä videoteosta, joista yhdessä Meryl Streepin roolihenkilöt käyvät vuoropuhelua keskenään. Gasum tukee EMMAn toimintaa.
Aikan voima – kolme näkökulmaa, 24.2.–6.6.2010
Candice Breitz, 24.2.–6.6.2010
www.emma.museum
Merkillinen
tarina
M
Sotta Pyttynen -näytelmän pääosissa
nähdään Kirsti Wallasvaara ja Anna
Vihanto.
aakaasukaupunki Lahdessa
kevään riemuista voi nauttia isoäiti Sotta Pyttysen ja
hänen nelivuotiaan lapsenlapsensa
Ida Pyttysen seurassa. Lahden kaupunginteatterin esityksessä kaikki on
vähän nurinperin. Hurmaavan anarkistinen Sotta Pyttynen tarjoaa perheen pienimmille hauskan ensikokemuksen teatterissa ja antaa samalla lapsille ja vähän isommillekin katsojille sinapinsiemenen verran tapakasvatusta.
www.lahdenkaupunginteatteri.i
Teemu Mäki: Voodoo Women (Three Generations of Mami Wata Voodoo
Women: Adjovi, Ayaba and Napa Gbagassi), öljy kankaalle, 2009, taiteilijan
omistuksessa.
17
Oragasin Davide D’Angelantonio
(vas.) kertoo, että
kaasulaitteiston asentaminen
Jyrki Mutasen (oik.) autoon
onnistui pienellä vaivalla,
sillä Volvo on jälkiasennuksen
kannalta helppo merkki.
Bensa vaihtui
maakaasuun
TEKSTI JA KUVAT JUKKA ISOKOSKI
18
Jyrki Mutasen auton takakontista löytyy kaasusäiliö.
Muutostyössä on konepellin alle lisätty kaasun paineen säätämiseen ja moottorille syöttämiseen
tarvittavat laitteet sekä kaasun tankkausliitin.
Kotkalainen Jyrki Mutanen asennutti viime keväänä autoonsa maakaasukäytön mahdollistavat
laitteet. Näin hänen työmatkansa sekä perheen kauppa- ja lomamatkat ovat taittuneet
maakaasun voimin. Vajaassa vuodessa edullisia kaasukilometrejä on kertynyt kymmenen tuhatta.
J
älkiasennetut maakaasuautot ovat Suomessa melko uusi
ilmiö. Jyrki Mutanen oli viime huhtikuussa toimintansa aloittaneen asennusliike Oragasin ensimmäisiä asiakkaita. Tätä ennen yksittäisiä ei-tehdasvalmisteisia kaasuautoja oli tuotu maahan esimerkiksi Saksasta.
Mutanen innostui maakaasusta liikenteen polttoaineena aloitettuaan työt Gasumilla Kaakkois-Suomen paikallisjakeluputkiston verkoston valvojana.
– Siinä yhdistyi niin monta hyvää asiaa: taloudellisuus, ympäristöseikat ja uusi tekniikka. Tiesin heti, että haluan maakaasuauton, Jyrki Mutanen kuvailee.
– Harkitsin myös uuden tehdasvalmisteisen kaasuauton hankintaa. Nykyisellä autollani oli tuolloin ajettu vain 30 000 kilometriä,
enkä olisi saanut siitä vaihdossa tyydyttävää
summaa. Onneksi kuulin mahdollisuudesta
asentaa kaasulaitteet jälkikäteen ja päätin kokeilla sitä autooni.
"
kaasun paineen säätämiseen ja moottorille syöttämiseen tarvittavat laitteet sekä kaasun tankkausliitin. Pieniä muutoksia on tehty
myös auton kojelautaan, jossa on nyt nappi polttoaineen valintaa
varten. Takakontista löytyy kaasusäiliö, joka Mutasen toivomuksesta on jätetty koteloimatta.
– Näin tätä on helpompi esitellä uteliaille. Lisäksi se vie vähemmän tilaa. Lastenrattaat mahtuvat edelleen kyytiin.
Kaasutekniikan toimivuuden kanssa ei ole ollut ongelmia.
Kovat talvipakkasetkaan eivät ole estäneet maakaasulla ajoa.
– Vikoja ei ole ollut sen enempää kuin aiemmissa autoissani keskimäärin. Täytyy kyllä kehua asennusliikkeen ammattitaitoa ja teknistä osaamista,
Jyrki Mutanen hehkuttaa.
Kaasutekniikan
toimivuuden kanssa
ei ole ollut ongelmia.
Taloudellisia kilometrejä
Mutanen on ollut valintaansa tyytyväinen. Kaasulaitteisto maksaa
asennettuna noin kolmetuhatta euroa. Liikenteen polttoaineena
maakaasu maksaa tällä hetkellä noin puolet bensiinin hinnasta.
Alkuinvestoinnin maksaa takaisin kolmessa vuodessa, mikäli kilometrejä kertyy noin 20 000 vuodessa.
Mutasen autoon asennettiin 75 litran kaasusäiliö, johon mahtuu noin 12 kiloa maakaasua. Yhdellä tankillisella ajaa noin 230
kilometriä. Tavanomaista tiheämpi tankkaustahti ei kuitenkaan
Mutasta ole haitannut.
– Kotkassa tankkausasema on työmatkani varrella. Etelä-Suomessa asemia alkaa olla jo melko tiheästi. Jos kaasu pääsee loppumaan, niin sitten jatkan bensalla, joka oli aiemmin ainoa vaihtoehto tässä autossa.
Toimivaa tekniikkaa
Jyrki Mutasen farmari-Volvosta ei päältäpäin huomaa, että auto on muutettu maakaasukäyttöiseksi. Konepellin alle on lisätty
Jälkiasennuksille kysyntää
Jälkiasennusliike Oragasin toimitusjohtaja Davide D’Angelantonio kertoo, että yhtiö on tehnyt vajaan vuoden aikana yli sata jälkiasennusta. Määrä on huomattava, sillä Suomessa on
tällä hetkellä noin 700 maakaasukäyttöistä ajoneuvoa.
– Kaasulaitteiston asentamisen näkökulmasta on olemassa helppoja ja vaikeampia automerkkejä. Muutostyö on helppoa
toteuttaa esimerkiksi Volvoihin, Nissaneihin ja Fiateihin sekä
yleisesti ottaen GM:n amerikkalaisiin autoihin. Vähän vaikeampiinkin merkkeihin, kuten Opeleihin, asennus onnistuu, mutta
se vain vaatii meiltä enemmän työtä.
Tehdasvalmisteisten maakaasuautojen valikoima on viime aikoina monipuolistunut. Tästä huolimatta D’Angelantonio uskoo,
että Suomessa on kysyntää myös laadukkaasti tehdyille jälkiasennuksille. Monissa Euroopan maissa, joissa maakaasun liikennekäyttö on suhteellisen uusi asia, on nopein kasvu kaasuautokannassa tapahtunut nimenomaan jälkiasennuksilla.
– Monille automerkki on mieltymysasia, eivätkä he ole välttämättä valmiita vaihtamaan suosikkiautoaan vain sen vuoksi, että kilpailevalla merkillä on tarjolla maakaasuautoja. Eikä
minun mielestä tarvitsekaan. Maakaasulaitteet voidaan asentaa
myös jälkikäteen.
19
MARKKINAT
KOONNUT SONJA HELLÉN-NIEMINEN, SATU RAIKASLEHTO JA MINNA OJALA KUVAT GASUM JA DREAMSTIME
Ennätyksiä kaasukaupassa
Vuosi alkoi hyvin kaasun käytön suhteen. Tammikuussa maakaasua kului
5 516 GWh, mikä lähenteli vuoden 2002 kuukausiennätystä, joka oli 5 538 GWh.
V
uorokausikulutuksessa tehtiin 27. tammikuuta ennätys, joka on
204,5 GWh. Edellinen ennätys oli 204 GWh ja se tehtiin 3. tammikuuta vuonna 2003.
Maakaasun historian suurin tuntikulutus 9 083 MW saavutettiin 8. tammikuuta kello 10–11.
Pakkaskausi jatkui vielä
helmikuussa. Kaiken kaikkiaan tammi–helmikuun kaasun kulutus oli noin viidenneksen suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Pääasiallinen syy kaasun käytön lisääntymiseen oli kylmä sää. Tammi–helmikuu oli maakaasuSuomen alueella noin kahdeksan astetta kylmempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Myös Kaasupörssissä käytiin tammikuussa kauppaa ennätysmäisesti.
Kuukausivaihdoksi muodostui 591 GWh, josta jälkimarkkinakaasun osuus
oli 72 GWh ja Gasum Plussan 519 GWh. Lukumääräisesti kauppoja tehtiin
16 562 kappaletta.
"
Myös Kaasupörssissä
käytiin tammikuussa
kauppaa ennätysmäisesti.
Maakaasun kulutus Suomessa 2009
GWh
5000
4000
3000
2000
2009
1000
2008
Gasum 1/2010
0
1
2
3
2006:
45,2 TWh
2007:
43,4 TWh
2008:
45,0 TWh
2009:
40,6 TWh
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Maakaasun kulutus kasvoi loppuvuodesta 2009.
Kehitys maltillista
Vuonna 2009 maakaasua käytettiin Suomessa 40,6 TWh. joka oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Maakaasun tuonti oli yhteensä 4,06
miljardia kuutiota. Viime vuoden huippukulutuspäivä oli 15. joulukuuta,
jolloin kaasua käytettiin 19,6 miljoonaa kuutiota.
Fortumin Suomenojan voimalaitos otettiin käyttöön loppuvuodesta
2009, ja se osaltaan nostanee yhdyskuntien maakaasun käyttöä kuluvana
vuonna. Myös teollisuudessa näkyy elpymisen merkkejä.
Pienentynyt kaasun myynti laski Gasumin liikevaihtoa, joka vuonna
2009 oli 1 064,7 miljoonaa euroa. Maakaasukaupassa käytettävien vertailupolttoaineiden hintakehitys paransi Gasumin myyntimarginaaleja ja tulosta edelliseen vuoteen verrattuna. Gasumin investoinnit vuonna 2009
olivat 68,6 miljoonaa euroa. Henkilöstöä Gasum-konsernissa oli keskimäärin 222.
Uusi suojaustuote hiilen hinnalle
K
eväällä 2008 käynnistetty asiakaskohtaisesti räätälöity maakaasun hinnan suojauspalvelu Gasumin asiakkaille vakiinnuttaa toimintatapojaan ja kehittyy edelleen.
Peruspalveluihin sisältyy jokapäiväinen kaupankäynti,i,
hintaindikaatioiden antaminen eri tuotteille, markkinainformaatio öljyn tulevaisuuden (forward) hinnoista, suojausraportit sekä raportointi maakaasun hintaan vaikuttavista energiamarkkinoista. Osa asiakkaista ostaa yksinomaan
raportointipalvelun, hintasuojauspalvelun asiakkaille se kuuuluu palvelupakettiin.
Uutena tuotteena asiakkaille on tarjolla nyt myös maakaasun
hiilisidonnaisuuden suojaava tuote Gasum Hiilisuoja. Sen myynti tapahtuu johdannaisena, kun Gasum Öljysuojaa voi hankkia sekä fyysisenä
että johdannaisena. Gasum Kiinteä -tuotetta puolestaan ostetaan vain
20
fyysisenä tuotteena. Gasumin Online-järjestelmästä löytyvät tuotteiden
yleiset sopimusehdot esimerkkilaskelmineen.
V
Vuoden 2009 aikana Gasumin suojaustuotteita myytiin yli 3,5 TWh
määrälle kaasua, mikä on lähes 9 prosenttia kaikesta toimitetusta kaamää
susta Suomessa. Vuodelle 2010 suojausta on hankittu jo 5,2 TWh
sus
määrälle kaasua. Myös vuosille 2011 ja 2012 suojauksia on myym
ty yli 3 TWh:lle.
Kehityskohteena vuonna 2010 on muun muassa päästökaupan tuotteiden tarjoaminen kaasun myynnin yhteydessä sekä pääspa
tökaupan ulkopuolisille että sen piiriin kuuluville asiakkaille.
Riskienhallintatoiminto tuottaa indeksiennusteita Gasumin sisäiseen
käyttöön sekä asiakkaille. Maakaasun hinnan ennakoiminen on tärkeää
itse kullekin toiminnan suunnittelemisessa. Viime vuonna kehitettiin ennusteisiin liittyviä palveluita Online-järjestelmässä.
PUHDAS LIIKENNE
Kaasuautoille toivotaan
Uusia palveluja
Gasumin
Online-järjestelmään
verohelpotuksia
TEKSTI MINNA OJALA
V
altiovarainministeriö tilasi syyskuussa 2008 VTT:ltä selvityksen polttoaineverotuksen kehittämismahdollisuuksista. Hankkeen tavoitteena oli
miettiä, voitaisiinko ympäristöystävällisten polttoaineiden käyttöä edistää esimerkiksi porrastamalla polttoaineiden energiaverot hiilidioksidi- ja muihin päästöihin perustuviksi. Tavoitteena oli myös tasapuolistaa etanolin verotusta muihin nestemäisiin polttoaineisiin nähden.
Selvitystä tehtäessä järjestettiin alan toimijoille kolme keskustelutilaisuutta,
syyskuussa 2008 sekä helmikuussa ja kesäkuussa 2009. Gasum antoi palautetta suunnitelmista työn kaikissa vaiheissa. Gasum totesi kannanotoissaan, että
biokaasun tulee olla myös liikennekäytössä verotonta ja maakaasun verotuksen tulee olla kohtuullista. Liikennekäyttöön tarjottavan bio- ja maakaasun sekoitusta tulee käsitellä verotuksellisesti kuten biokaasua.
Siirtymäaika tarvitaan
Gasum on kehittänyt
tukkuasiakkaiden käytössä olevien
Online-sivustojen sisältöä.
N
yt sivustolla tarjotaan maakaasun hintaennusteisiin liittyen entistä jalostetummassa muodossa
olevaa tietoa sekä kuvina että numeroina.
Kuvina löytyvät maakaasun yleis- ja pienkulutustariien toteutuneet energiamaksut vuodesta 2008 alkaen
ja ennusteena vuoden 2011 loppuun. Maakaasun hintaan vaikuttavista indeksiksi ja hintatekijöistä on esitet
esitetty hintakehitys. Numeerotietoina yleisiltä sivuillta löytyvät myös maaakaasun hintakerroin seekä yleis- ja pienkulutusstariin energiamaksut.
t.
Tietoja päivitetään kerrran kuussa.
Asiakkaat, jotka ovat
at
kiinnostuneita tutkimaan
n
syvällisemmin maakaaasun hinnanmuodostussta, voivat tilata kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvän
maksullisen energiamarkkinaraportin. Palveluun kuuluu myös numeromuodossa olevat perus- ja laskutusindeksien sekä hintakertoimen ja energiahintojen ennusteet. Tiedot ja raportit julkaistaan asiakkaiden omilla Online-sivuilla.
"
Näin varmistamme
edellytykset
kaasuautoilun
kehittämiselle.
Gasum katsoo, että päästöpohjaista
verotusta suunniteltaessa hiilidioksidipäästöjen lisäksi tulisi ottaa huomioon myös muita päästöjä, kuten pienhiukkas-, rikki-, ja typenoksidipäästöt,
jotka vaikuttavat erityisesti lähi-ilman
laatuun.
Biokaasu on täysin kotimainen, hiilidioksidineutraali polttoaine, joka vastaa
ominaisuuksiltaan maakaasua. Biokaasun avulla uusiutuvien polttoaineiden
osuutta liikenteessä voidaan merkittävästi lisätä. Myös maakaasun ympäristöominaisuudet ovat hyvät.
Kaasuautojen tankkausasemaverkoston rakentaminen ja riittävän ajoneuvokannan syntyminen edellyttää kuitenkin toimintaedellytysten vakautta. Gasum onkin ehdottanut maakaasuautojen verotukseen siirtymäaikaa tiettyjen
verokomponenttien kohdalle.
Kaasuautojen merkittävä rooli
VTT julkisti selvityksensä elokuussa 2009. Selvityksessä VTT muun muassa esitteli neljä vaihtoehtoista veromallia liikenteen polttoaineiden verottamiseen. Gasum totesi selvitystä koskevassa kannanotossaan, että VTT:n malleista yksi, niin
sanottu sovitettu ympäristömalli, huomioi myös paikallispäästöt, mutta ei toisaalta hyvitä niitä riittävästi. Tämänhetkisen tiedon mukaan verolainsäädännön
valmistelu etenee valtiovarainministeriössä tähän malliin pohjautuen.
Liikennepolttoaineiden veromuutos oli jälleen julkisuudessa helmikuun
alussa, jolloin keskustelutilaisuudessa katselmoitiin VTT:n selvitystä ja siitä
saatua palautetta. Palautteissa Gasumin lisäksi muun muassa WWF ja Luonnonsuojeluliitto kannattivat kaasuautojen verohelpotuksia, esimerkiksi biokaasuautojen vapauttamista käyttövoimaverosta. Luonnonsuojeluliitto totesi kannanotossaan, että liikennekäyttö tulisi priorisoida biokaasun ensisijaiseksi käyttökohteeksi.
– Uskomme, että kantamme on niin hyvin perusteltu, että päättäjät ymmärtävät kaasuautoilun roolin ympäristölle ja huomioivat sen verotuspäätöstä tehtäessä, toteaa liikenneliiketoiminnoista vastaava Jussi Vainikka Gasumilta.
– Verotusmallin suunnittelu on kuitenkin varsin monitahoinen prosessi.
Olisi hyvä, jos mahdollisimman moni alalla toimiva käyttäisi tilaisuuden tullen
puheenvuoroja, joissa tuodaan esiin kaasuautoilun edut ja kehittämistarpeet.
Näin varmistamme edellytykset kaasuautoilun kehittämiselle ja puhtaammalle liikenteelle, Vainikka toivoo.
21
Professori Esa Vakkilainen kertoo Lappeenrannan
teknillisen yliopiston energiaopintojen kiinnostavan
nuoria, hakijamäärä on kasvanut tasaisesti. Kuluvan
lukukauden runsaasta sadasta uudesta opiskelijasta
80 valitsi vapaaehtoisen maakaasukurssin, kun
järjestäjät odottivat puolet pienempää suosiota.
Esa Vakkilainen on Gasum Oy:n maakaasurahaston
neuvottelukunnan jäsen.
22
Esa Vakkilaisen mielestä maakaasu vähentää
ympäristövaikutuksia
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT ARI NAKARI
Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin Esa Vakkilaisen mielestä
nyt pitää miettiä, miten voimme tuottaa ympäristön kannalta parhainta
ja puhtainta energiaa niin uusiutuvista kuin muistakin energianlähteistä.
Maakaasua käyttämällä haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan minimoida.
L
appeenrannan teknillisen yliopiston LUT Energia -yksikössä koulutetaan eniten maassamme energia-alan
ammattilaisia. Se on myös johtava alan tutkimuslaitos. Yksikköön kuuluvat energiatekniikka, sähkötekniikka ja ympäristötekniikka.
Professori Esa Vakkilainen on LUT Energian koulutusohjelman johtaja. Vakkilaisen keskeistä osaamisaluetta ovat
uusiutuvat energiajärjestelmät ja bioenergia. Aikaisemmin Vakkilainen toimi Pöyry Forest Industry Oy:ssä muun muassa energiaja ympäristökysymyksiin erikoistuneena asiantuntijana.
Uusiutuva energia ei riitä
Esa Vakkilaisen mielestä Suomessa katsotaan usein liian yksisilmäisesti ja vain ideologisesti eri energiavaihtoehtoja.
– Tällaisessa suhtautumistavassa ei ajatella sitä, miten päästään parhaiten eteenpäin ja mikä on ympäristön kannalta kokonaisuutena paras ratkaisu. Näin monet näkevät maakaasunkin
vain fossiilisena polttoaineena.
Hänen mielestään valinnoissa tulee ottaa huomioon se, että
jos energiankulutus ei huomattavasti laske, emme pärjää pelkästään uusiutuvilla energioilla. Biomassa, tuuli ja vesi eivät riitä.
– Maakaasuvoimalan hyvä hyötysuhde ja nopea säädettävyys
ovat ylivoimaisia. Jos käytetään esimerkiksi tuulivoimaa, ovat sen
kuormavaihtelut suuria ilmastorintamien takia. Näitä vaihteluja
voidaan tasoittaa nopeasti maakaasulla. Muilla fossiilisilla polttoaineilla tai ydinenergialla ei tähän joustavuuteen päästä.
Maakaasu on järkevä vaihtoehto
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on jo pitkään – tutkimustuloksiin perustuen – todettu, että maakaasu sopii hyvin uusiutuvien energialähteiden rinnalle.
– Tunnemme maakaasun, koska olemme maakaasu-Suomen
ydinalueella. Jos ajatellaan erilaisten energialähteiden, myös uusiutuvien, käyttöä ympäristönäkökannalta, on maakaasu hyvä
vaihtoehto. Sen kokonaisympäristövaikutukset ovat pienemmät
kuin monen muun, Vakkilainen selittää.
Hän ihmettelee sitä, miksi suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa ei nähdä maakaasun mahdollisuuksia, vaan siihen lyödään pohtimatta fossiilisten polttoaineiden haittaleima. Ilmasto-
ja energiapoliittisessa selonteossakin Vakkilaisen mielestä maakaasu sivuutettiin epäoikeudenmukaisesti.
– Todellisuudessahan maakaasun poltossa syntyy vähiten hiilidioksidipäästöjä muihin fossiilisiin verrattuna. Ja ennen kaikkea
siitä ei aiheudu lainkaan rikin ja typen oksideja, karsinogeeneja
tai metalli- ja dioksiinipäästöjä. Eikä hiukkaspäästöjä. Eli jos terveysaspekti otetaan mukaan, on maakaasu todella järkevä energialähde, Vakkilainen summaa.
LUT Energiassa on meneillään monia maakaasun käytettävyyteen liittyviä tutkimuksia. Yksi on Ismo Roihan vetämä HiTAC-polton tutkimus, jossa selvitetään matalassa lämpötilassa
tapahtuvia maakaasun palamisreaktioita. Käytännössä uutta tekniikka voitaisiin käyttää esimerkiksi 5–10 megawatin varavoimaloissa. Matalan lämpötilan takia polttoprosessissa syntyy nykyistäkin vähemmän typen oksidipäästöjä.
Biokaasu valtaa alaa
Esa Vakkilainen on perehtynyt muun muassa bioenergian muuntoon sekä puun ja jätteiden polttotekniikkaan ja kaasutukseen.
Väitöstyönsä hän on tehnyt biomassakattilatekniikasta. LUT:ssa
on tutkittu runsaasti myös biokaasua ja sen laajaa käyttöä uusiutuvana energiana.
– On mielenkiintoista ajatella, että biokaasua voidaan siirtää
maakaasuverkkoa pitkin samalla tavalla kuin sähkö kulkee kantaverkossa. Tämä on energiapoliittinen muutos.
– Toinen biokaasuun liittyvä hyvä asia on se, että kaasunvalmistajilla on maakaasun ansiosta jo markkinat olemassa esimerkiksi liikennekäytössä. Näin pienempikin laitos ja yrittäjä voi
aloittaa toiminnan ja saa myös rahoitusta helpommin. Biokaasua
voi kuljettaa myös rekoilla.
– Itse suhtaudun negatiivisesti biomassasta valmistettuun etanoliesteriin. Biokaasun valmistuksessa biomassasta saadaan korkeampi hyötysuhde ja ympäristösuhde, muistuttaa Vakkilainen.
Vakkilaisen mielestä biokaasun ja maakaasun yhdistämisellä saadaan paras kokonaishyöty niin energian kuin ympäristön
kannaltakin ajateltuna.
– Uskon, että 20 vuodessa voidaan biokaasun käyttöä lisätä niin paljon, että se muuttuu marginaalisesta energialähteestä merkittäväksi.
23
GASSI
Uusi opas pienkiinteistöjen maakaasuasennuksiin
TEKSTI NORA FORSMAN KUVA MAAKAASUYHDISTYS
M
aakaasuyhdistyksen keväällä ilmestyvä opas sisältää teknisiä neuvoja ja malliratkaisuja pienkohteiden maakaasuasennuksille.
Maakaasun pienkohteiden suunnitteluohje kattaa keskeisimmät kaasulaitteet, kuten lämmityskattilat ja varaajat, kaasuliedet, kaasugrillit sekä uutuutena kaasuautojen kotitankkauslaitteet. Esimerkiksi lämmityskattilaksi ohje suosittelee kaasulle suunniteltuja ja korkealla hyötysuhteella toimivia kondenssikattiloita.
Oppaan tekoon osallistui työryhmä, jota veti Hannu Kauppinen
Maakaasuyhdistyksestä.
– Kaasulaitteiden ohella ohjeen toinen keskeinen alue on maakaasun
käyttöputkisto. Suunnitteluohjeita annetaan muun muassa putkimateriaaleista, liitosmenetelmistä, venttiileistä sekä putkiston sijoituksesta ja
mitoituksesta. Lisäksi ohjeessa on lyhyesti käsitelty kaasuliittymä varusteineen sekä uuden maakaasuasetuksen mukaiset lupa- ja tarkastusasiat, Kauppinen kertoo sisällöstä.
Työryhmään kuuluivat Kauppisen ohella Toni Laakso Lempäälän
Lämpö Oy:stä ja Petri Nikkanen ja Harri Mielonen Gasum Energiapalvelut Oy:stä. Lisäksi Urho Säkkinen Turvatekniikan keskuksesta on antanut kommentteja ohjeeseen.
ARTO
Uusi opas sisältää neuvoja ja ratkaisuja maakaasuasennuksiin. Ohje on
saatavana maaliskuun jälkeen Maakaasuyhdistykseltä.
Doping ei ole sallittu edes olympiatulen ehostamiseen
Arto
Riikonen
työskentelee
Gasumilla
asiakaspalvelupäällikkönä.
O
lympialaisten aikaan on jälleen mielenkiintoisaa tutkailla, millainen pitäisi olympiajuhlaa ilmentävän tulen rakenteen olla. Entä millainen itse liekin pitäisi olla, ja millä polttoaineella. Sekä
ennen kaikkea, kuinka se sytytetään. Suunnittelijoista ja mielipiteiden
jakajista ei taatusti ole pulaa. Jos joku uskoo polttotekniikan hallintaan
kuin joulupukkiin, niin älköön hän jatkako tämän artikkelin lukemista tätä pidemmälle.
Olympiatulen pitäisi aina olla
täysin uniikki, sellainen, jota ei ole
kuunaan missään nähty tai koettu.
Tulen sytyttäminenkin pitää olla jännittävä, hengityksenkin pysäyttävä
tapahtuma. Kuka rohkenee täysin harjoittelematta ottaa tehtävän vastaan, sytyttää olympiatulen miljoonien silmäparien
seuraamana? Jännittävää on myös seurata sitä viime sekuntien
huipentumaa, syttyykö poltin vaiko ei. Tiettävästi yhdenkään
olympiasoihdun sytyttäminen ei ainakaan täysin ole epäonnistunut.
Toisaalta jos soihtu todella sytytettäisiin, niin kuin TV-ruudussa näyttää, niin useimmat soihdut jäisivät taatusti syttymättä. Tai niiden paloaika olisi vain yksi humahdus.
Kaasut, erityisesti maakaasu, ovat vaikeasti syttyviä. Syttymiskelpoinen seossuhde ilman kanssa on kapea ja syttymislämpötila korkea.
Maakaasu on lisäksi ilmaa kevyempää. Ei siis ole helppoa löytää mitä ihmeellisimpien sytytyskeihäiden kanssa syttymiskelpoista kohtaa, jota
mahdollinen tuuli avotaivaan alla vielä siirtää kaiken aikaa. Pienikin viive kasvattaisi liian rikkaan kaasupilven, jonka paloaika mahdollisen syttymisen myötä jäisi vain leimahdukseksi. Jos hommaa jatkettaisiin, seuraisi uusi humahdus.
"
24
Syttyi kuin
elokuvissa.
Soihtu sytytetäänkin jo tunteja ennen itse tapahtuman alkua, joskus
jopa päiviä ennen televisiossa näytettävää seremoniallista sytytyshetkeä.
Tätä alkutulta nimitetään poltinteknisesti sytytyspolttimeksi tai pilottipolttimeksi. Kun varsinaisen pääpolttimen (tai polttimien) liekit halutaan
palamaan, avataan sähköisellä kauko-ohjauksella niiden sulkuventtiileitä.
Palava pilottipoltin sytyttää pääpolttimen liekit sekunnin-parin viiveellä
ja liekki kasvaa hallitusti täyteen mittaansa sammumatta.
Liekin pitää näkyä myös päiväsaikaan. Maakaasuliekin värjäämiseksi pitäisikin käyttää jotain lisäaineita, metaania raskaampia hiilivetyjä, paraiinia, asetyleeniä tai vähintään nestekaasua, propaania, mieluummin oleiinipitoista.
Lisäaineet, dopingit sun muut hemohesinit ja plasmasalpaajat ovat ankarasti kiellettyjä sekä erityisesti viimeaikoina
lehdistössä uudelleen esitelty EPO (erytropoletiini). Niitä ei siis
sovi käyttää mihinkään, joka vähäisessäkään määrin liittyy urheiluun. Olympiatulien suunnittelijankin on siten tyytyminen
pelkästään puhtaisiin aineisiin, maakaasuun tai nestekaasuun, metaaniin CH4 tai propaaniin C3 H8. Niiden aiheuttamat päästötkin ovat kaikkein pienimmät. Lillehammerinkin olympiatulen kaasun käyttö oli hiilidioksidipäästöjen rajaamiseksi säädetty enimmillään 300 kiloon tunnissa, millä irtosi noin nelimetrinen liekki.
Tulien sytyttäminen on sitten aivan oma lukunsa, mutta todellisuudessa se taatusti tapahtuu toisin kuin mitä televisiossa tahi kuvissa näyttää. Tästä lieneekin peräisin sananlasku: ” Syttyi kuin elokuvissa”.
Olympiatuliakin sytytelleenä
Arto Riikonen
SINUNKAUPAT
A
siakaspalvelu palvelee sekä yksityis- että yritysasiakkaita. Asiakaspalveluun tuli vuonna 2009 noin 10 000 yhteydenottoa, joista kaksi kolmasosaa puhelimitse, loput sähköpostilla. Aiheet vaihtelivat
sopimusasioista laskutukseen tai asennuspalveluun. Kysyjä saattaa tarvita
tietoa esimerkiksi kaasuliesien käytöstä tai kaasun analysoinnista.
– Kaasun liikennekäytöstä on viime aikoina kysytty paljon, Laura kertoo.
Asiakaspalvelu ylläpitää myös Gasum Energiapalveluiden asiakastietoja, laskuttaa kaukoluenta-asiakkaat sekä hoitaa yksittäisten kaasusopimusten päättämiseen liittyvät asiat. Asiakaspalvelusta hoidetaan lisäksi asentajien töiden vastaanottoa ja aikataulutusta.
kuuluvat muun muassa asiakaspalvelun operatiivisen toiminnan suunnittelu ja asiakaspalvelun kehittäminen. Kun Laura tuuraa tarvittaessa palveluneuvojia, säilyttää hän kosketuksen myös asiakkaisiin.
Lauran mielestä parasta asiakaspalvelutyössä on sen laaja-alaisuus
– se, että on tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa monenlaisten
asioiden parissa. Työn ihmisläheisyys viehättää Lauraa, välillä työssä on
osallisena asiakkaiden arjen suurissa muutoksissa.
– Ensimmäiseen yhteiseen kotiin muuttavalle nuorelle parille voi olla iso juttu se, että molempien nimet laitetaan kaasusopimukseen ja molempien nimet näkyvät laskussa.
Aina löytyy vastaus
Sopivasti uusia haasteita
Laura tuli taloon lokakuussa 1997 silloisen Kotkan Kaasuenergian osaaikaiseksi toimistotyöntekijäksi. Ajan myötä työ muuttui kokopäiväiseksi ja puhelinneuvontakin tuli mukaan kuvioihin. Paluu äitiyslomalta töihin vuonna 2001 on jäänyt Lauran mieleen.
– Toimipiste oli muuttanut uuteen osoitteeseen, työnantajan nimi oli
yritysten yhdistymisen myötä vaihtunut ja esimieskin oli uusi. Kun vielä
työtehtäviin tuli muutoksia, tuntui kuin olisi tullut uuteen työpaikkaan.
Tänään Lauran toimii asiakaspalvelun esimiehenä, hänen tehtäviinsä
Työn haasteena on vastauksen löytäminen jokaiselle kysyjälle.
– Jos emme itse pysty suoraan vastaamaan kysymykseen, pyrimme aina siihen, että asia menee eteenpäin. Tarvittaessa välitämme yhteydenottopyynnön.
Laura viihtyy työssään ja kehuu Gasumin työilmapiiriä. Työtehtävät
ovat olleet mielekkäitä ja uusia haasteita on tullut sopivaa tahtia.
– Ei tunnu, että olisi jämähtänyt paikoilleen. On kiva tulla töihin aamulla!
Asiakaspalvelupäällikkö Laura Piipari
viihtyy työssään
TEKSTI TUIJA DAG KUVA KIMMO SEPPÄLÄ
Gasumin maksuttomaan palvelunumeroon soitetut
puhelut sekä nettisivuilla täytettävät yhteydenottolomakkeet käsitellään konsernin asiakaspalvelussa
Kotkassa. Yhteydenottoihin vastaavat neljä palveluneuvojaa sekä asiakaspalvelupäällikkö Laura Piipari.
Laura Piipari on on 10-vuotiaan pojan äiti, joten
vapaalla aika kuluu lapsen harrastuksissa esimerkiksi
kuljetusapuna tai jalkapalloturnauksen järjestelyissä.
Päivän päätteeksi Laura saattaa istahtaa television
ääreen, mutta sohvaperunaksi hän ei heittäydy, vaan
ehtii myös kuntosalille pari kertaa viikossa.
25
LYHYESTI
KOONNUT MINNA OJALA KUVAT GASUM JA DREAMSTIME
Gasum antoi
Itämeri-sitoumuksen
G
KUVA DREAMSTIME
Itämeren sanotaan olevan maailman saastunein meri. Pelastustyöhön
tarvitaan kaikki yhteiskunnan eri tahot ja BSAG:n rooli on koota yhteen
voimia Itämeren pelastamiseksi. Myös Gasum on antanut sitoumuksen
Itämeren tilan parantamiseksi.
Gasumin apurahoja
TESin kautta
asum on antanut Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta sitoumuksensa Itämeren tilan parantamiseen yli sadan muun organisaation joukossa. Gasum on sitoutunut kehittämään mahdollisuuksia käyttää puhdasta polttoainetta, nesteytettyä maakaasua
(LNG), meriliikenteen polttoaineena. Alkuvaiheessa tavoitteena on saada LNG saaristomeren yhteyslauttojen polttoaineeksi, jatkossa mahdollisesti laajemminkin Itämeren liikenteessä.
BSAG-säätiö kerää konkreettisia sitoumuksia Itämeren hyväksi niin
julkisinstituutioilta, erikokoisilta yrityksiltä kuin kansalaisyhteiskunnan
toimijoiltakin. Sitoumuksia on jokaisesta Itämeren suojelukomission
Helcomin määrittelemästä ongelma-alueesta ja jokaisesta Itämeren ympärysmaasta. Osa vaikuttaa suoraan Itämeren tilaan ja osa on välillistä
apua Itämeri-työhön.
Helsingissä järjestettiin helmikuussa korkean tason huippukokous,
Baltic Sea Action Summit (BSAS).
Hyvää energiaa liikkeellä
T
Kouvoilla voittoputki
K
ouvolan Kouvoilla on alkuvuosi sujunut hyvin ja voittoputki on
saatu päälle.
8. helmikuuta pelattu voittoisa ottelu Uudenkaupungin Korihaita vastaan oli samalla valmentaja Jukka Toijalan sadas voitto pääsarjassa. Samalla tehtiin seurahistoriaa yhdeksän ottelun mittaisella voittojen sarjalla. Ja voittoputki sen kun jatkuu. 11. voiton jälkeen Kouvot siirtyivät Korisliigan kärkeen.
Helmikuussa kerrottiin myös, että neljättä kautta Kouvojen päävalmentajana toimiva Jukka Toijala hakee ensi kaudeksi ensisijaisesti valmentajapestiä ulkomailta.
Gasum tukee Kouvojen toimintaa.
26
KUVA JANI PINOLA
ekniikan edistämissäätiön (TES) apurahat
olivat jaossa vuoden alussa. Gasumin maakaasurahasto on yksi TESin erikoisrahastoista. Gasum haluaa tutkimuksen kautta tukea maakaasualan tutkimusta ja kehitystä.
Apurahojen hakuaika päättyi 12. helmikuuta. Siihen mennessä hakemuksia tuli 22 kappaletta. Apurahahakemuksia tuli muun muassa energiatehokkuutta, uusiutuvia kaasupolttoaineita, liikenteen päästöjä vähentävää tekniikaa ja polttokennoja koskevaan tutkimukseen. Apurahojen saajat julkistetaan huhtikuussa 2010. Myönteisestä päätöksestä
ilmoitetaan apurahan saajille kirjallisesti.
Gasumin rahaston kannalta kiinnostavia tutkimusalueita ovat esimerkiksi energiatehokkaat maakaasun käyttöteknologiat, biokaasun
tuotanto ja jakelu maakaasuputkistossa.
Jarkko Niemi (oik.) voitti maakaasukäyttöisen Volkswagen Tourainin
käytöönsä Gasum-lenkin arpajaisissa. Palkinnon luovutti Marko Ryyppö
Autotalo Laakkoselta.
H
elmikuussa hiihdetyllä Tiirismaa-laturetkellä Hollolassa sai kiertää
myös Gasum-lenkin. Lenkin hiihtäneet osallistuivat arvontaan, jossa voitti kaasuauton käyttöönsä viikonlopun ajaksi.
Kaasuautolla pääsi ajelemaan lahtelainen Jarkko Niemi. Tiirismaan
Hiihto järjestettiin jo 42. kerran. Tapahtuma on saanut Suomen Ladun valtakunnallisen laturetken arvon.
Helmikuussa Suomen Ladun talviurheilutapahtumassa Helsingissä
Paloheinässä Gasumin kaasuliesiasiakkaat saivat kokeilla lumikenkäilyä.
Lumikenkäily kiinnosti kaiken ikäisiä, ja pienen alkukankeuden jälkeen
kenkäily alkoi sujua jo mallikkaasti.
Kilpailukykyinen
maakaasu
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MIKAEL LINDÉN
Nord Streamin rakentaminen alkaa
N
ord Stream -putkilinjan rakentamisen suunnitellaan alkavan
huhtikuussa. Hanke on saanut tarvittavat luvat Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan ja venäjän viranomaisilta.
– Laaja yhteistyö useiden Euroopan maiden välillä on mahdollistanut hankkeemme. Se tulee olemaan merkittävä panos Euroopan energiaturvallisuuden parantamiseksi, toteaa Nord Streamin toimitusjohtaja Matthias Warnig.
Kaasuputken rakentaminen toteutetaan tiukkojen ympäristö- ja
turvallisuusvaatimusten mukaisesti ja hankkeen mahdolliset vaikutukset Itämereen minimoidaan.
Nord Stream on maakaasuputkilinja, joka yhdistää Venäjän Euroopan unioniin Itämeren välityksellä. Putki kuljettaa yritysten ja yksityistalouksien käyttöön vuosittain jopa 55 miljardia kuutiometriä maakaasua. Määrä vastaa yli 26 miljoonan kotitalouden tarpeita.
Nord Stream toteutetaan venäläisten, saksalaisten ja hollantilaisten yhteistyönä. Putkilinjan suunnittelu ja rakentaminen luovat liiketoimintamahdollisuuksia monille eri alojen yrityksille. Kumppaniyrityksiä on kaikkialla Euroopassa, mikä korostaa hankkeen monikansallista luonnetta.
Nord Streamin pääosakkaat Gazprom ja E.ON Ruhrgas ovat myös
Gasumin omistajia. Gasum on neuvotellut mahdollisuudesta saada liittymä Karjalan kannakselle rakennettavaan uuteen, Nord Streamiin kaasua tuovaan putkeen.
Suomen kannalta on joka tapauksessa hyvä asia, että sekä kaasun
tuotanto että kaasun siirtoreitti koko matkan Siperian tuotantokentiltä
Suomen lähialueille vahvistuu Nord Streamin myötä.
KUVA NORD STREAM
Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton tuore toimitusjohtaja Helena Vänskä uskoo, että maakaasun vahvin
käyttöalue on yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto.
Mitä odotat uudelta työltäsi?
Hyvää näköalapaikkaa energiapolitiikkaan, vaihtelevia töitä, haasteita ja mukavia uusia työkavereita – toistaiseksi
niitä kaikkia on ollut tarjolla.
Vaikka maakaasun käsittely jäi vähäiseksi kesällä 2009 hyväksytyssä ilmasto- ja
energiastrategiassa, on maakaasun asema ja merkitys keskeinen osana Suomen energiapalettia ja -politiikkaa 2010-luvullakin. Maakaasun vahvin käyttöalue on yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, jossa maakaasulla on mahdollista korvata merkittävästi
kivihiilituotantokapasiteettia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Maakaasulla on merkittävää kasvupotentiaalia raaka-ainekäytössä, kuten teollisuudessa
vedyn raaka-aineena, esimerkiksi Neste Oililla Kilpilahdella.
Millaisena näet
maakaasualan tulevaisuuden?
Suomessa suoran maakaasulämmityksen
osuus käytöstä kiinteistöissä on vähäinen eli noin 2–3 prosenttia verrattuna Keski-Eurooppaan, jossa maakaasulämmityksen osuus on 30–40 prosenttia. Syynä tähän on se, että Suomessa rakennettiin laajasti kaukolämpöverkkoja jo
1950–1960-luvuilla ja maakaasun käyttö aloitettiin vasta 1974.
Kasvu lienee hallittua jatkossakin. Huoltovarmuuden kannalta maakaasun käyttö suurissa voimalaitoksissa on eduksi, koska maakaasun saannin
mahdollisessa häiriötilanteessa voidaan voimalaitoksilla käyttää monia korvaavia polttoaineita.
Miten voidaan edistää
maakaasun käyttöä
esimerkiksi pientalojen
lämmityksessä?
Kahdesta vierekkäisestä putkesta rakennettavan, vihreällä merkityn Nord
Stream -linjan pituus on 1 220 kilometriä. Aluerajat on merkitty keltaisella.
NIMITYKSET
Insinööri JOUNI TERVO on nimitetty Gasumin kunnossapitopäälliköksi.
Jouni vastaa Gasumin hallinnassa olevan infrastruktuurin kunnonhallinnan
koordinoinnista. Jouni työskenteli aiemmin Fazerilla teknisenä päällikkönä
Insinööri TIMO NIINIKIVI on nimitetty lämpöliiketoiminnan huoltopäälliköksi. Hän vastaa lämpölaitosten käytöstä ja kunnossapidosta sekä
rekisteröityjen painelaitteiden käytön valvojan tehtävistä maakaasuSuomen alueella. Timo työskenteli aiemmin käyttömestarina Sappi Oy:n
Kirkniemen tehtailla.
Huoltopäälliköiksi on nimitetty myös PASI KARHULA (Kouvolan alueen
mekaaninen tiimi), JANI PINOLA (liikennekäyttö), SAMI VILENIUS
(jakeluputket), KARI KUUSISTO (Gasum Energiapalvelut Oy, asennuspalvelut), MARKO IKÄVALKO (kompressorit) ja TIMO PARIKKA (sähkö- ja
myyntimittaustiimi ja virtauslaboratorio).
OTTO MÄNTY on nimitetty Kouvolan aluepäälliköksi.
Jos verrataan fossiilisia polttoaineita keskenään, niin maakaasu palaa puhtaimmin eli siitä aiheutuu vähiten hiilidioksidipäästöjä. Maakaasun etuna on myös
se, että se on puhdasta myös, jos ajatellaan lähipäästöjä. Eri vaihtoehtoja arvioitaessa pitäisikin katsoa kokonaispäästöjä, eikä pelkästään CO2-päästöjä.
Miten vastaisit niille, jotka
epäilevät maakaasun puhtautta?
Turun seudulle oltiin viemässä maakaasua jo 1990-luvulla ja päätös jäi hyvin
pienestä kiinni. Vaikka päätöksenteko
kuuluu Turun alueen kuntien ja yritysten energialaitoksille, olisi hankkeen toteuttaminen perusteltua ilmasto- ja energiapoliittisista syistä. Turun seudulla on runsaasti käytöstä poistumassa
olevaa kivihiilikapasiteettia, muun muassa Fortum Naantalin voimalaitos, jonka korvaaminen maakaasua käyttävillä laitoksilla edesauttaisi suoraan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Maakaasulle saattaisi löytyä myös teollisuudessa merkittävää käyttöä.
Mitä mieltä olet Länsi-Suomen
maakaasuputkihankkeesta?
27
Aurinkolämpöä kotiisi
Lämpöä ja lämmintä vettä
maakaasun ja aurinkokeräimien avulla.
www.gasum.i
Oertli Oecodensja Oertli Oecosun
-järjestelmät
Luonnostaan parempia energiaratkaisuja