Saattohoidon järjestäminen kunnissa

 Etusivu Asiantuntijapalvelut Sosiaali ja terveys
/vuodeosastotoiminta Saattohoito Terveyspalvelut
Terveyskeskukset
Sairaanhoito: avosairaanhoito ja sairaala­
Saattohoidon järjestäminen kunnissa
Sosiaali­ ja terveysministeriö on antanut saattohoitoa koskevat suositukset julkaisussaan Hyvä saattohoito Suomessa. Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset ovat vastuussa saattohoitopotilaiden hyvän hoidon yhdenvertaisesta organisoinnista ja toteuttamisesta. Tavoitteena on antaa potilaalle saattohoitopalvelut mahdollisuuksien mukaan siellä, missä hän asuu ja elää ja turvata omaisten ja läheisten mahdollisuus osallistua hoitoon potilaan toivomalla tavalla. Palliatiivisen hoidon erikoislääkärit Eero Vuorinen, Juha Hänninen, Juho Lehto ovat laatineet Kuntaliiton sivuille ohjeen STM:n suosituksen toeuttamisesta. Sosiaali­ ja terveysministeriö antoi vuonna 2010 valtakunnallisen suosituksen saattohoidon järjestämiseksi. Hyvä saattohoito Suomessa ­suosituksen mukaisesti saattohoitopotilaiden hyvän hoidon yhdenvertaisesta organisoimisesta ja toteuttamisesta vastaavat sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset.
Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun kuolemaan johtava etenevä sairaus ei enää ole parannettavissa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa ja ajoittuu potilaan viimeisille elinviikoille. Lainsäädäntö velvoittaa tarjoamaan kaikille kansalaisille hyvää hoitoa tasapuolisesti. Palliatiivisen lääketieteen kehityksen myötä vaatimustaso hyvään hoitoon myös saattohoidon osalta on noussut.
Saattohoidon resursseissa ja osaamisen tasossa on valtakunnallisesti suurta vaihtelua. Saattohoitopolut ovat usein jäsentymättömiä ja yhteistyö eri terveydenhuollon yksiköiden välillä puutteellista. Suomalainen terveyskeskusjärjestelmä tarjoaa kuitenkin hyvät edellytykset saattohoidon järjestämiseksi ja valtaosa saattohoitopotilaista hoidetaan terveyskeskuksissa. Terveyskeskusten kotihoitoa tai kotisairaanhoitoa voidaan hyödyntää kotisaattohoidossa. Kaikissa terveyskeskuksissa on myös vuodepaikkoja, joita voidaan käyttää tukipaikkoina. Pienemmillä paikkakunnilla voidaan tehdä yhteistyötä toisen terveyskeskuksen tai muun terveydenhuollon laitoksen kanssa. STM:n suosituksessa esitetään, että kaikkiin keskussairaaloihin perustetaan palliatiivisen hoidon poliklinikka hyvän palliatiivisen hoidon onnistumiseksi, konsultaatioavun saamiseksi ja koulutuksen järjestämiseksi. Saattohoidon tarve Suomessa kuolee vuosittain lähes 50 000 ihmistä. Suurin kuolemia aiheuttava tautiryhmä on verenkiertoelinten sairaudet. Syöpään kuolee noin 11 000 ihmistä vuodessa. Saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 200 syöpäpotilasta ja noin 40 muita sairauksia sairastavaa potilasta 100 000 asukasta kohden.
Saattohoidon suurin potilasryhmä ovat syöpäpotilaat. Saattohoitoa tarvitsevat myös monet sydämen vajaatoimintaa, keuhkoahtaumatautia, munuaisten ja maksan vajaatoimintaa sekä eteneviä neurologisia sairauksia sairastavat potilaat. Dementiaa sairastavien potilaiden saattohoito tulisi järjestää heitä hoitavissa yksiköissä, joihin tulee viedä saattohoidon osaamista.
Saattohoitoon tarvittavat resurssit
EU:n ja Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen (EAPC) kriteerien mukaan saattohoitovuodepaikkojen minimitarve on 10/100 000 asukasta. Yhdistys on antanut suosituksen myös henkilökuntamitoituksesta, jonka tulisi olla tavanomaista vuodeosastotoimintaa korkeampi, lisäksi henkilökunnan tulee olla erityiskoulutettua ja vuodepaikkojen saattohoitoon sopivia.
Kotisaattohoitoon suositellaan muodostettavaksi yksi asiantuntijaryhmä 100 000 asukasta kohden.
Synergiaetujen saamiseksi STM:n suosituksessa ehdotetaan suurilla paikkakunnilla toimintojen yhdistämistä yhteen yksikköön (Palliative care unit) ja pienillä paikkakunnilla yhteistyötä alueen terveyskeskusten kesken. Saattohoidon kolmiportainen malli
Kuolevat potilaat eivät ole uusi potilasryhmä, vaan heitä hoidetaan jo nyt terveydenhuollon voimavaroin. Kyse on toiminnan uudelleen järjestämisestä sekä resurssien ja osaamisen ohjaamisesta toiminnan kannalta järkevästi. STM:n raportissa todetaan, ettei suositusten mukaisen saattohoidon järjestäminen juurikaan lisää kuntien kustannuksia pidemmällä tähtäimellä. Saattohoidon organisoimiseksi STM:n suosituksessa on esitetty kolmiportainen malli (taulukko 1).
•
Portaan A mukaista hoitoa tulee kyetä tarjoamaan kaikissa terveydenhuollon laitoksissa. Kaikissa yksiköissä tulee olla saattohoitoa koordinoiva hoitaja. •
Portaan B mukaista hoitoa voidaan toteuttaa keskikokoisissa terveyskeskuksissa kotihoidossa, kotisairaalassa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. B­tasolla tulee olla nimetty vastuuhoitaja ja vastuulääkäri. Suurilla paikkakunnilla tarvitaan koko­ tai osa­aikainen lääkäri ja useita hoitajia, joilla on perustasoa laajempi koulutus saattohoitoon. •
Tason C hoitoa toteuttavat yliopisto­ ja keskussairaalat sekä osa saattohoitokodeista (taulukko 2). Saattohoitoa voidaan toteuttaa monenlaisissa yksiköissä (taulukko 3). Alueellisista toimintatavoista riippuen yksiköitä voidaan yhdistää ja näin keskittää tietotaitoa.
Edellä kuvatut suositukset perustuvat Sosiaali­ ja terveysministeriön mietintöön ”Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010 – 2020” ja EU:n neuvoston ja parlamentin sekä Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen saattohoidon järjestämisen vähimmäiskriteereihin.
Viitteet:
Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010­2020. STM selvityksiä 2010:6.
European Association for Palliative Care. White paper on standarts and norms for hospice and palliative care in Europe. Eur J Pall care 2010
EAPC (2007) Curriculum in Palliative Care for Undergraduate Medical Education. European Association for Palliative Care. European Parliament (2007) Palliative Care in the European Union. Policy Department Economic and Scientific Policy. IP/A/ENVI/ST/2007­22
Council of Europe (2003) Recommendation Rec. 24 of the Committee of Ministers to member states on the organisation of palliative care. The committee of experts, Strasbourg. Taulukko 1. Palliatiivisen hoidon kolmiportainen malli
Taso A
Taso B
Taso C
Kuvaus
Kaikki terveydenhuollon Alueelliset saattohoidon yksiköt yksiköt vastaavat perustason toteuttavat saattohoitoa ja toimivat saattohoidosta
alueellisina konsultoivina yksikköinä
Yliopisto­ ja keskussairaaloiden palliatiiviset yksiköt ja saattohoitokodit tarjoavat vaativan tason hoitoa ja koulutusta
Yksiköt
Kaikki terveydenhuollon yksiköt
Yliopisto­ ja keskussairaaloiden palliatiiviset yksiköt ja saattohoitokodit
Kotisairaalat tukiosastoineen ja saattohoito­osastot/paikat
Henkilökunta Terveydenhuollon ammattihenkilöt
Moniammatillinen työryhmä (vähintään Moniammatillinen työryhmä lääkäri ja sairaanhoitaja), (lääkäri,sairaanhoitaja ja saavutettavuus 24/7
erityistyöntekijöitä), saavutetttavuus 24/7
Koulutus
Perustason koulutuksen jälkeistä palliatiivisen hoidon/lääketieteen koulutusta
Perustason koulutus
Palliatiivisen hoidon/lääketieteen pätevyys
Taulukko 2. Saattohoidon organisaatio erikokoisissa terveyskeskuksissa
Saattohoidon tarve/vuosi
Pienet terveys­keskukset 10­20 potilasta
<10 000 as
Resurssit
Koulutus­
taso
Vastuuhoitaja Kotihoito Tukiosasto
A
Yhteistyö muiden terveyskeskusten kanssa
Keskikokoiset terveys­
keskukset 10­50 000 as
20­50 potilasta
Osa­aikainen vastuulääkäri ja kokopäiväinen vastuuhoitaja/ koordinoiva hoitaja
B­C
Kotisaattohoitotyöryhmä/kotisairaala
Tukiosasto
Suuret terveys­keskukset 60­ 200 potilasta
yli 50 000 as
Kokopäiväinen lääkäri ja useita hoitajia ja erityistyöntekijöitä
C
Palliatiivisen hoidon yksikkö/pkl
Kotisaattohoitoyksikkö
Saattohoito­osasto
Taulukko 3. Saattohoitoa tarjoavia yksiköitä
Nimi
Kuvaus
Resurssit
Palliatiivisen hoidon yksikkö Osasto ja pkl erikoissairaanhoidossa
(Palliative care unit)
(hoidon optimointi ennen muualle siirtymistä)
Kokoaikainen, erityispätevyyden omaava lääkäri ja useita erityiskoulutettuja hoitajia
Saattohoitokoti (Inpatient Hospice)
Kuolevien potilaiden hoitoyksikkö/taustaosasto/
Kokoaikainen erityispätevyyden omaava lääkäri ja useita erityiskoulutettuja hoitajia
intervalliosasto
Moniammatillinen tiimi (psykologi, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, pappi jne)
+kotisaattohoito Moniammatillinen tiimi (psykologi, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, pappi jne)
+pall kons yksikkö
Sairaalan Tukena eri osastoille saattohoitotyöryhmä saattohoitopotilaiden hoidossa
(Hospital palliative care support team)
Kotisaattohoitoyksikkö (Home palliative care unit)
Osa­aikainen lääkäri
Kokopäiväinen hoitaja
Tk:n kotisaattohoidosta vastaava yksikkö Osa­aikainen lääkäri
Useita hoitajia
(Fys ter, psykologi jne.)
Kotisairaala (Hospital at home)
Sairaalatasoista hoitoa kotiin
Osa­aikainen lääkäri
Voi hoitaa myös saattohoitopotilaita
1­2 hoitajaa nimettynä vastaamaan saattohoidosta
Saattohoidon vapaaehtoistyöryhmä (Volunteer hospice team)
Potilaan ja omaisten tuki
Koulutetut tukihenkilöt
Saattohoidon päiväsairaala (Day hospice)
Päiväsairaalatoimintaa saattohoitopotilaille ja omaisille
Kolmas sektori
Hoitaja, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä
Lääkäri konsultoitavissa
Palliatiivisen hoidon poliklinikka (Palliative outpatient clinic)
Polikliininen vastaanotto palliatiivisen hoidonpotilaille
Osa­aikainen erityispätevyyden omaava lääkäri
Kokopäiväinen erityiskoulutettu hoitaja
Lisätietoja
Päivi Koivuranta­Vaara Hallintoylilääkäri +358 9 771 2774, +358 50 538 4647 Päivi Koivuranta­Vaara Hallintoylilääkäri Puhelin: +358 9 771 2774 Matkapuhelin: +358 50 538 4647 Sähköposti: [email protected] Organisaatio: Suomen Kuntaliitto ry, Sosiaali ja terveys Sisältö tarkistettu: Koivuranta­Vaara Päivi Asiasanat
Council of Europe, European Union, asetus, committee, henkilökunta, home, hospital, kehittäminen, koko, kolmas sektori, kotihoito, kotisairaanhoito, koulutus, lainsäädäntö, malli, norms, ohje, organisaatio, organisation, palaute, potilaat, pätevyys, recommendation, saavutettavuus, sairaala, sairaanhoitopiirit, sairaus, suositukset, sähköposti, terveydenhuolto, terveys, terveyskeskukset, yhdistäminen, yhteistyö, yhteystiedot, yliopisto, asetus, terveydenhuolto Muualla verkossa
Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset STM:n julkaisuja 2010:6