FCG Consulting People 2/12

Consultin g Peop le
2 • 2012
4
10
Uudistuva
FCG
Uusi valtuusto,
uudet kujeet
8
Koulutusvientiä
Saudi-Arabiaan
FCG Consulting People 2/2012
1
Sisältö
3
Pääkirjoitus
4
FCG uudistaa rakennettaan
8
Koulutusvienti tähtää kaukomaille
9
Päivi Ahonen tutkii Bhutanin onnellisuusindeksin
ja opetustoimen yhteyttä
10Uusi valtuusto, uudet kujeet
Tekniikan lisensiaatti
Kim Jolkkonen on
huhtikuusta 2012 lähtien
johtanut FCG:n suunnittelu­
liiketoimintaa. Heinäkuun
alussa hänet nimitettiin
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n
toimitusjohtajaksi.
12Meriväylän syventäminen suunnitteilla
14Tahko katsoo kauas tulevaisuuteen
15Ovako Imatra viemäröitiin uudelleen
16
VV-Center vaikeuksien kautta valmiiksi
17
AquaSPA Vologdan alueelle
18Hyvää juomavettä entistä varmemmin
19Uusi Hulevesiopas tulee tarpeeseen
Kannen kuva: Jarmo Teinilä.
20
FCG panostaa pohjavesiosaamiseen
21
FCG-uutisia
22
FCG laati laajan meluselvityksen rataverkosta
23DRG sairaanhoitopalvelujen kehittämisen tukena
24
4
FCG-uutisia
26Nimityksiä FCG:llä
14
FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä­­lehti.
Julkaisija
FCG Finnish Consulting Group Oy
Osmontie 34, 00610 Helsinki
Puhelin 010 4090, faksi 010 409 5001
[email protected], www.fcg.fi
Ulkoasu ja taitto
Taina Kytöaho
Päätoimittaja
Osoitteenmuutokset
www.fcg.fi > yhteystiedot > yhteystietojen muutos
KokkiConsulting People 2/2012
2 EevaFCG
Painopaikka
SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2012
9
Pääkirjoitus
Arvoisa lukija,
Tervetuloa lukuhetkeen FCG:n asiakaslehden parissa. Lehti sisältää mielenkiintoista
luettavaa eri aloilta, myös toteutetuista ja menossa olevista hankkeista.
Kuntasektorilla tämän hetken kuuma aihe ovat rakenneuudistukset. Kuntavaalit osuvat monilla tavoin herkulliseen hetkeen; mitä ratkaisuja eri tahoilta tarjotaan
kehittämistä vaativiin ongelmiin ja miten äänestäjät reagoivat tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. FCG elää ajassa ja palvelutarjonnassa on tämän vuoksi sekä ”kestosuosikkeja” että ajankohtaan sopivia palveluita. Kestosuosikkeja ovat jatkuvaa muutosta ja
muutoksen hallintaa tukevat palvelut eri teema-alueilla; johdon tuki, tuottavuuden
parantaminen, energianhuollon uudet ratkaisut, infrastruktuurin ja toimitilojen
kehittäminen, ict-ratkaisut, elinkeinotoiminnan kehittäminen jne. Jälkimmäisiä ovat
mm. uusien valtuutettujen tuki, valtuustokauden arviointi, kuntajohdon strategiatuki
ja uutta valtuustokautta ohjaavat valtuusto- ja hallitussopimukset.
Uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton edellyttämä suunnittelu kuuluu
FCG:n uusiin vahvuuksiin, tästä erinomaisena esimerkkinä konsernin vahva asema
tuulivoimapuistojen suunnittelussa koko arvoketjun osalta (kaavoitus, ympäristö­
vaikutusanalyysit, rakentamispaikkojen rakennesuunnittelu, rakennuttaminen).
Käynnistymässä on myös energiansäästö- ja sisäilmastohanke useiden osallistujien
kesken.
Tuottavuuden kehittämiseksi on erinomaisia kehittämisprosesseja toteutettu
eri sektoreilla, viimeisimmät kovat näytöt on saatu sosiaali- ja terveydenhuollon
puolelta. Lopputuloksena on voitu osoittaa sekä tuottavuuden parantuminen että
samanaikaisesti asiakaslaadun parantuminen ja henkilöstön tyytyväisyys. Tärkeänä pohja-aineistona näille prosesseille ovat terveydenhuollon johtamiseen kehitetyt standardit. Lehdessä esitellään näihin standardeihin kuuluva asiakasesimerkki
Pohjois-Karjalasta, jossa on käyttöönotettu DRG -potilasluokittelujärjestelmä.
FCG on kansainvälinen konserni, jossa painopiste kansainvälisen toiminnan osalta on ollut kehitysyhteistyökonsultoinnissa eri puolilla maailmaa. Olemme
panostamassa myös suomalaisen osaamisen vientiin. Tästä esimerkkinä on uusi,
julkisuudessakin näkynyt hankkeemme suomalaisen koulutusosaamisen viennistä
Saudi-Arabiaan.
FCG uudistaa myös omaa palvelutuotantorakennettaan. Heinäkuusta alkaen
FCG-konsernin liiketoiminta kotimaassa on jaettu neljään yhtiöön, joiden lisäksi toimintaamme harjoitetaan viidessä ulkomaisessa tytäryhtiössä. Myös kaikki kotimaiset yhtiöt toimivat emoyhtiön, FCG Finnish Consulting Group Oy:n tytäryhtiöinä ja
muodostavat kukin oman liiketoimintaryhmänsä rungon. Konsernirakenteen muutoksen tavoitteena on tehostaa entisestään toimintaamme asiakkaillemme tarjottavassa palvelussa.
FCG on menestynyt erilaisissa mainetutkimuksissa vuosien varrella erinomaisesti. Myös tuoreimmassa koulutuspalveluja koskevassa imagotutkimuksessa sijoitus oli erinomainen.
Antoisia lukuhetkiä,
Ari Kolehmainen
Käy myös katsomassa uutta FCG-ilmettä ja uudistuneita verkkosivujamme
osoitteessa www.fcg.fi.
FCG Consulting People 2/2012
3
Teksti: Eeva Kokki
Kuvat: Jarmo Teinilä
FCG
uudistaa
rakennettaan
FCG on moni­
alainen asiantuntijaorganisaatio,
jonka toimintamalli
pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön
asiakkaiden ja
erilaisten verkostojen kanssa.
Ari Kolehmainen on johtanut FCG-konsernia tammikuusta
2011 lähtien. Hän näkee tiiviin ja vuorovaikutteisen asiakas­
yhteistyön elinehtona konsulttitoiminnalle.
Konsernin toiminta on jaettu neljään liike­
toimintaryhmään. Heinäkuun 2012 alusta
lähtien nämä liiketoiminnat järjestettiin juridisen rakenteen osalta uudelleen ja liiketoimintaryhmien kotimaassa toimivista osista
muodostettiin tytäryhtiöitä: FCG International
Oy, FCG Koulutus ja konsultointi Oy, FCG
Suunnittelu- ja tekniikka Oy ja FCG Tietojohtaminen Oy. Emoyhtiö FCG Finnish Consulting
Group Oy omistaa yhtiöt kokonaan.
Myös FCG:n omistusrakenteessa on
tapahtunut muutoksia. Yhtiön pääomistaja
Kuntaliitto on lisännyt omistustaan FCG:stä
lunastamalla useiden muiden omistajien
osakeomistukset itselleen.
Tukea julkishallinnon
muutokseen
FCG:n asiakaskunnasta suurin osa on julkis­
4
FCG Consulting People 2/2012
hallinnon organisaatioita; kuntia, kuntayhtymiä ja valtion yksiköitä sekä näiden omistuksessa olevia yhtiöitä ja liikelaitoksia.
Julkishallinnon muutospaineet ovat herättäneet paljon keskustelua ja haastavat myös
konsultit, jotka tarjoavat palveluitaan muutoksen tueksi.
– Kuntien ja julkishallinnon rakenteen muutos edellyttää onnistuakseen myös
toimintamallien uudistamista ja osaavaa johtamista. FCG:n konsultointi- ja koulutuspalvelut tähtäävät juuri tähän: tuemme asiakkaitamme muutoksen hallinnassa ja samalla
perustehtäviensä tehokkaassa hoitamisessa, toteaa FCG:n toimitusjohtaja Ari Kolehmainen.
– Me autamme palveluillamme asiak­
kaitamme kehittämään toimintojaan ja
vahvistamaan valmiuksiaan hyvinvoinnin
edistämiseksi ja myös tuottavuuden paran-
FCG:n osaaminen on laaja-alaista. Esimerkki koulutustarjonnastamme on luottamushenkilövalmennus, jonka sisältöjä suunnittelevat Tuuli
Tarukannel (vas.), Ulla Tirronen ja Arja Ketonen.
tamiseksi.
FCG:n tuote- ja palveluvalikoima on hyvin laaja. Se koostuu konsultoinnin ja koulutuksen, infra- ja yhdyskuntasuunnittelun
sekä tietojohtamisen palveluista. Näiden
palveluiden tuottamisessa vaaditaan laajaalaista osaamista ja usein myös FCG:n eri
toimialojen välistä yhteistyötä.
Arvoketjusta
kannattavaksi
liiketoiminnaksi
Vuoden 2011 alusta FCG:tä luotsannut Ari
Kolehmainen toteaa, että parhaimmillaan
asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata ymmärtämällä asiakkaiden toiminnassa tunnistettavat arvoketjut ja jäsentämällä FCGkonsernin palvelut näiden asiakasarvoketjujen mukaisiksi. Suomessa tuskin mikään
muu alalla kilpaileva organisaatio kykenee
vastamaan asiakastarpeeseen niin kattavasti kuin FCG.
– Konsultointi- ja kehittämispalvelujen
sisältö vaihtelee puhtaasta korkean tason
asiantuntija-avusta avoimiin, mutta hyvin
jäsennettyihin uuden tiedon tuottamisprojekteihin yhdessä asiakkaiden kanssa. Konsultointipalveluitten tuottaminen voi parhaimmillaan olla innovatiivista yhteistyötä,
jossa yhdessä määritetyistä tavoitteista edetään hyvin johdetun prosessin kautta uusiin
ja hyviin ajanmukaisiin ratkaisuihin, Kolehmainen toteaa.
– Tällaisista kehitysprosesseista jää
usein pitkäaikainen jalanjälki. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat terveydenhuollon luokitustuotteet, joita parhaillaan viedään myös
kansainvälisille markkinoille. Yhteistyöverkostot, johon ovat kuuluneet kunnat, terve-
ydenhuollon organisaatiot ja Kuntaliitto, ovat
tuottaneet erinomaisia johtamisen ja kehittämisen konsepteja, joiden jatkokehittämisestä myös huolehditaan.
FCG:n kaltaiselle konsulttiyhtiölle sidosryhmien jatkuva kohtaaminen on elinehto. Kolehmainen itse kiertää säännöllisesti
tapaamassa yhtiön asiakkaita ja kuuntelemassa palautetta sekä asiakkaiden tarpeista
että FCG:n toiminnasta.
– Meillä on korkealaatuista, monialaista
osaamista ja konsernina liiketoimintojen välistä synergiaa, jolle haetaan koko ajan lisää
ulottuvuuksia, asiakkaiden parhaaksi. FCG
pyrkii säilyttämään kiinnostavuutensa modernina itseään kehittävänä työyhteisönä ja
työnantajana myös tulevaisuudessa. Osaamisen ylläpidosta pyritään jatkuvasti huolehtimaan.
FCG Consulting People 2/2012
5
Mikko Kairan vetämä FCG:n arkkitehtuuritiimi on vuoden 2012 aikana saanut suunniteltavakseen muun muassa kiinnostavia kaupunkikiinteistöjen korjausrakentamiseen liittyviä hankkeita. Viereisellä sivulla Riikka Vuorela ja Katri Palosaari FCG:n kansainvälisestä liike­
toiminnasta.
FCG
FCG Koulutus ja konsultointi Oy
on Suomen suurimpia monialaisia konsultointi- ja koulutusorganisaatioita. FCG-konsernin palveluksessa kotimaassa ja kansain­
välisesti on noin 800 henkilöä. Konsernin
emoyhtiön, FCG Finnish Consulting Group
Oy:n toimitusjohtaja on HTM Ari Kolehmainen. FCG:n suurin omistaja on Kuntaliitto.
FCG:n tuote- ja palveluvalikoima on jat-
6
FCG Consulting People 2/2012
kumo, joka alkaa asiakkaiden strategisen
päätöksenteon tukemisesta, jatkuu yhdys­
kunta- ja palvelurakenteiden suunnitteluun,
toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä näyttäytyy kunnan asukkaille terveellisenä ja
turvallisena ympäristönä ja toimivina palveluina. Tätä jatkumoa kuvaa FCG:n slogan
”FCG – Hyvän elämän tekijät”.
tukee asiakkaitaan strategisissa kysymyk­
sis­sä, rakenteiden, toimintamallien ja
palve­lu­konseptien uudistamisessa sekä
johta­mi­sen, työyhteisöjen ja osaamisen
kehittä­misessä. Yhtiön palveluvalikoimaan
kuuluu myös kou­lu­tus­vienti, jossa tehdään
läheistä yhteis­työtä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Yhtiön toimitusjohtaja on
KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja.
Koulutus ja konsultointi -liiketoimintaryhmään kuuluu myös FCG:n Viron tytär­yhtiö.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
FCG Tietojohtaminen Oy
FCG International Oy
Liiketoiminta muodostuu FCG:n talo- ja
laitossuunnitteluun, infra- ja yhdyskuntasuunnitteluun sekä ympäristö- ja energia­
konsultointiin liittyvästä osaamisesta.
Henki­lö­määrältään yhtiö on FCG:n suurin
tytäryhtiö ja se työllistää noin 350 asian­
tuntijaa. Yhtiön toimitusjohtaja on tekn.lis.
Kim Jolkkonen.
Palvelut jakautuvat neljään kokonaisuuteen: ICT-järjestelmät, ICT-konsultointi,
ICT-koulutus sekä kansallinen DRGkeskus, joka tarjoaa sosiaali- ja terveys­
palveluiden mittaus- ja analyysipalveluita.
Lisäksi yhtiö tarjoaa toimialariippumattomia
ICT-hankintakonsultaatiopalveluita. Yhtiön
toimitusjohtajana toimii konserninjohtaja
HTM Ari Kolehmainen.
Toiminta muodostuu kotimaasta johdettavasta kehityskonsultoinnista, jossa paino­
piste on ympäristön, infrastruktuurin ja
luonnonvarojen käytön kehittämisessä sekä
osaamisen ja organisaatioiden kehittämisessä. Tähän liiketoimintaryhmään kuuluvat lisäksi FCG:n tytäryhtiöt Ruotsissa,
Bulgariassa, Romaniassa ja Uudessa-Seelannissa. FCG International Oy:n toimitusjohtaja on KTM Anette Vaini-Antila.
FCG Consulting People 2/2012
7
Riadin uuden koulun arkkitehtisuunnitelmaa tarkastelevat (oikealta) investoriryhmän edustaja Nidal Alsayyed, suunnittelusta
vastanneen K2S:n arkkitehti Kimmo Lintula, FCG Educationin johtaja Jari Poikonen ja hänen edessään FCG:n Jouni Immonen,
joka vastasi ICT-suunnitelmasta yhdessä Anu-Passi-Rausteen kanssa. Koulutusvienti tähtää kaukomaille
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuvat: Anu Passi-Rauste ja FCG:n kuva-arkisto
– FCG Education etsii asiakkaita
perinteisen kehitysrahoituksen ulko­
puolelta. Heitä on löytynyt opetusmi­
nisteriöistä, opetussekto­rin säätiöistä
ja yksittäisistä investoijista, kertoo
yksikön johtaja Jari Poikonen. Koulu­
tusvientiin erikoistuneen yksikön
palveluksessa on Poikosen lisäksi
seitsemän osa-aikaista henkilöä.
Suuntana Saudi-Arabia
FCG Education on saanut päätökseen
Saudi-Arabiaan Riadiin suunnitteilla olevan
kouluprojektin suunnittelun ensimmäisen
vaiheen. Hankkeen tavoitteena on rakentaa
yksityinen kansainvälinen koulu, joka kattaisi esikoulun, peruskoulun ja lukion. Saudiarabialaiset haluavat tässä työssä hyödyntää
suomalaisen koulumallin parhaita käytän­
teitä.
– Ensimmäinen, jo päätökseen saatu
vaihe tarkoitti noin 3 000 oppilaan ja
2–3-kerroksisen koulurakennuksen arkkitehtuurikonseptin valmistumista. Lisäksi se
käsitti viimeisimpään tietotekniikkaan perustuvan oppimisympäristön teknisen ja
peda­gogisen suunnittelun, kertoo Poikonen. Koulu on kooltaan mittava, lähes tup8
FCG Consulting People 2/2012
lasti suurimman suomalaisen koulun kokoinen. Rakennuksen on suunnitellut FCG:n
yhteistyökumppanin Arkkitehtitoimisto K2S
Oy:n työryhmä Kimmo Lintula, Niko Sirola
ja Mikko Summanen.
Tilaajana on saudiarabialainen investoriryhmä, joka aikoo perustaa myös kaksi
muuta saman mallin mukaista koulua. Siellä on tälläkin hetkellä useita kansainvälisiä,
ulkomaisten työntekijöiden lapsille suunnattuja kouluja. Nyt suunnitteilla oleva koulu on
tarkoitettu myös saudiarabialaisille lapsille.
Se on yksityinen, kansainvälinen ja englanninkielinen ja sopeutetaan paikallisiin olosuhteisiin. Oppilaista olisi kaavailujen mukaan 55 % tyttöjä ja 45 % poikia. Luvan
koululle myöntää paikallinen opetusministeriö.
– Saudi-Arabia investoi lähivuosina valtavasti opetussektorin kehittämiseen. Vuotuinen budjetti on lähes 40 miljardia USD.
–Yksityissektorin rooli opetuksen kehittämisessä nähdään vahvana julkisen järjestelmän rinnalla, arvioi Poikonen.
Käytössä tuoreinta tietoa
– Riadiin kaavaillusta koulusta on tarkoitus
tehdä viimeisimmän oppimisympäristökäsityksen mukainen, kertoo Poikonen. Yhdessä
FCG:n kanssa sitä on suunnitellut Helsingin
yliopisto. Seuraavat vaiheet käsittävät muun
muassa koulun opetussuunnitelman, johtamisjärjestelmän, oppimateriaalin, opettajien
rekrytoinnin ja koulutuksen sekä oppilaiden
ohjauksen. Suomalaisten partnerien lisäksi
työhön tulee osallistumaan paikallinen yliopisto.
– Pian käynnistyy itse rakentamiseen
liittyvä tekninen suunnittelu ja työt, joissa FCG on vahvasti mukana. – Tavoitteena
on koulun avaaminen kaudella 2013–2014,
sanoo investoriryhmän edustaja ja hankkeen johtaja Nidal Alsayyed. – Suomalaisen mallin mukainen kansainvälinen koulu
tulee olemaan päänavaaja koko Gulfin alueella. Muilta alueen kansainvälisiltä kouluilta puuttuvat suomalaisen mallin mukaiset
ominaisuudet eli tasa-arvoisuus ja oppilaan
kokonaisvaltainen kehittyminen, lisää Suomessa usein vieraillut Alsayyed.
– Olen erittäin vakuuttunut suomalaisen opetusjärjestelmän tasosta. Tällä ensimmäisellä hankkeella olemme perustamassa pitkäaikaista suhdetta suomalaisten
kumppaniemme kanssa, sanoo puolestaan
investoriryhmän hallituksen puheenjohtaja
Ammer Al-Selham.
Bhutanissa kansallista hyvinvointia mitataan onnellisuusindeksillä. Tämä indeksi
pohjautuu kokonaisvaltaiseen kestävän kehityksen ajatteluun. Bhutanilainen elämäntapa
heijastaa vuosisataista ihmisen ja luonnon yhteiseloa.
Päivi Ahonen tutkii
Bhutanin onnellisuusindeksin
ja opetustoimen yhteyttä
Teksti: Eeva Kokki
Kuvat: Päivi Ahonen
FCG International Oy:n
projektijohtaja Päivi Ahosella
on mielenkiintoinen hanke
meneillään. Hän tutkii Oulun
yliopiston kasvatustieteellisen
tiedekunnan jatko-opiskelijana
kansallista onnellisuus­ideolo­giaa Bhutanissa ja sen
yhteyttä opetustoimeen.
Bhutanin kansallinen onnellisuusideologia
(Gross National Happines GNH) pohjautuu
holistiselle ajatukselle siitä, että ihmisen hyvinvoinnin mittaukseen tarvitaan kansantulon lisäksi muitakin arvoja, kuten kestävän
kehityksen edistäminen, kulttuuristen arvojen säilyttäminen, luonnon ja ympäristön
suojelu sekä hyvä hallinto.
Päivi Ahonen kiinnostui jatkotutkimusaiheestaan vierailullaan opetustoimen
asiantuntijana Bhutanissa vuonna 2009.
Tuolloin työn alla oli perusopetuksen opetussuunnitelman kehittäminen Bhutanissa
kuninkaallisen opetusneuvoston (REC) toimeksiannosta.
Kestävää kehitystä koskevan tietoisuuden lisääminen opetustoimen kautta on
noussut voimakkaasti esille viime vuosina
muutoinkin. Perinteinen markkinatalouden
mittari, bruttokansantuote mittaa talouskasvua, mutta ei koettua hyvinvointia eri maissa. BKT:n rinnalle on kehitetty myös muita
mittareita, kuten esimerkiksi Human Development Index (HDI).
– Bhutanissa on 70-luvulta lähtien ollut oma hyvinvointi-indeksinsä, kansallinen
onnellisuusindeksi. Maan perinteinen elämäntapa pohjautuu vuosisataiselle ihmisen
ja luonnon yhteiselolle. Tämä perimä näkyy
myös päätöksenteossa, jossa noudatetaan
onnellisuusideologiaa, Päivi Ahonen kuvailee.
YK:n Kasvatus-, tiede- ja koulutusjärjestö UNESCO on julistanut vuodet 2005 –
2014 kestävän kehityksen opetuksen vuosikymmeneksi. YK:n kestävän kehityksen
konferenssissa Riossa kesäkuussa 2012
puolestaan todettiin, että muutos kohti vihreämpää taloutta ja yhteiskuntaa edellyttää, että jokainen koulutetaan vastuulliseen
ja kestävään tulevaisuuteen. Tämä edellyttää asian huomioimista myös opetustoimen
suunnittelussa.
Onnellisuuden ja kestävän kehityksen
mittaaminen saattaa levitä Bhutanista laajemmallekin. YK:n yleiskokous päätti kesäkuussa Bhutanin aloitteesta, että maailmassa vietetään onnellisuuden päivää vuosittain
20. maaliskuuta.
FCG Consulting People 2/2012
9
Uusi valtuusto,
uudet
Kuntavaalit lähestyvät. Uudet
valtuutetut astuvat pian kehiin,
ja samalla otetaan käyttöön tuliterät
valtuustostrategiat. Vai otetaanko?
10
FCG Consulting People 2/2012
– Käytäntö vaihtelee kunnittain. Jotkut käynnistävät strategioiden päivittämisen jo syksyllä, hyvissä ajoin ennen valtuuston vaihtumista, ja arvioivat nykyisen strategian
onnistumista. Jotkut kaivavat neljän vuoden
takaiset suunnitelmat esiin vasta valtuuston
vaihtumisen jälkeen ja alkavat päivittää
niitä, kertoo johtava konsultti Jarkko Majava
FCG Koulutus ja konsultointi -yhtiöstä.
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuva: Jarmo Teinilä
Timo Huttunen, Marita Lehikoinen
ja Sirpa Korhonen ovat kokeneita
kunta­hallinnon konsultteja.
Muutos antaa aina mahdollisuuden
uusiin painopistealueisiin, hän huomauttaa.
Valtuustolle se merkitsee tilaisuutta toisenlaisten valintojen tekemiseen.
Majavan mukaan vahvistettuja valtuus­
tostrategioita vaivaa usein ympäripyöreys.
Niissä yritetään ottaa laajasti kantaa kaikkeen kunnan toimintaan liittyvään mutta
kovin yleisellä tasolla, jotta kaikki voisivat
kokea strategian omakseen. Näin katoaa
helposti tavoitteellisuus ja aitojen valintojen teko, ja strategian toteutumista on vaikea seurata. Kokonaiskuva hukkuu tasojen
ja mittareiden määrään, eikä mihinkään fokusoiduta kunnolla.
Marita Lehikoinen, jolla on käytännön
kokemusta kuntastrategioiden ohjaamisesta
muun muas­sa Vantaan kaupungilta.
– Strategiatyössä on tunnistettava
asiat, joihin on pakko vaikuttaa. Mutta
olemassa olevia reunaehtoja ei saa unohtaa, eikä kannata sortua osaoptimointiin.
Tavoite ei ole “kaikille kaikkea hyvää juuri nyt”, vaan pitää uskaltaa tehdä valintoja,
hän huomauttaa. Strategiaan ei kannata
sisällyttää sellaista, mihin ei oikeasti voi
vaikuttaa. Budjetin ja strategian on
kuljettava käsi kädessä. Vain näin voi
varmistaa strategisesti tärkeiden asioiden
toteutumisen.
Tiivistä, suoraviivaista,
poikkihallinnollista
Uudet kuviot yön yli
– Tasapainotettu tuloskortti eli balanced
score­card on käytössä monissa suomalaisissa kunnissa. Usein kuitenkin koetaan, että tällä menetelmällä ja rakenteella
valtuuston strategiasta voi tulla liian raskas
seurattavaksi. Strategiat voisivat olla suoraviivaisempia, ja tasoja voisi olla vähemmän.
Kunnissa laaditaan myös runsaasti
ohjelmia, jotka tulisi linkittää strategiaan.
Valtuusto voisi seurata mieluummin konkreettisten ohjelmien toteutumista kuin
yksittäisten mittareiden etenemistä. Ja
strategian tulee näkyä myös budjetissa.
Jatkuvuutta ja
uuden kehittämistä
kujeet
Kaikki uusiksi?
– Koko strategiaa ei kannata vaihtaa aina
neljän vuoden välein, vaikka suuret muutokset valtuuston kokoonpanossa siihen
saattavatkin houkuttaa. Näin hukataan
helposti toiminnan jatkuvuus, pohtii Majava, joka työkseen etsii kunnille parempia toimintamalleja.
Strategioiden päivittämisen voi aloittaa jo
ennen uutta valtuustokautta arvioimalla
nykyisen strategian toteutumista, Majava ehdottaa. Jos valtuuston kokoonpano
muuttuu tavallista enemmän, on tärkeää
taata edellisen kauden työn jatkuvuus.
Uusille valtuutetuille kannattaa antaa
opastusta päättyneen kauden tavoitteista ja
tarjota eväät uuden kehittämiseksi ja keskeisten painopistealueiden valitsemiseksi.
– Pyörää ei kannata keksiä uudelleen.
Asiat etenevät paremmin, jos niiden jatkuvuudesta pidetään systemaattisesti huolta,
hän muistuttaa.
Budjetin ja
strategian liitto
– Talous ohjaa kunnan toimintaa, koska
lähes kaikki liittyy rahaan, joten käytettävissä olevat resurssit on otettava huomioon
myös strategiatyössä, sanoo FCG:n Johdon konsultointi -yksikön toimialajohtaja
– Nykymaailmassa kunnan taloudelliset
realiteetit saattavat muuttua yön yli, kun
joku iso yritys sulkee tehtaansa tai sanoo
irti ison joukon työntekijöitä. Nopeiden
muutosten osuessa kohdalle kunnasta
pitäisi löytyä sellaista ketteryyttä, jolla
pystytään reagoimaan isoihin muutoksiin
ilman viiveitä. Näin jouduttiin laman iskiessä 90-luvulla tekemään monessa kunnassa, Lehikoinen pohtii. – Kunnissa on vahva
linjaorganisaatio; toiminta tapahtuu kuitenkin asiakaslähtöisesti horisontaalisesti,
matriisimaisessa organisaatiossa.
Kuntastrategia
jalkautetaan
yhtä
useammassa kunnassa osastrategioiksi
toimialoille. Eli kunnassa saattaa olla useita
jopa keskenään ristiriitaisia strategioita.
Toimialastrategiat tulisi liittää käyttösuunnitelmaan, jotta ne oikeasti otetaan huomioon toimintasuunnitelmissa, hän ehdottaa.
Asioihin kannattaa tarttua heti kauden
alussa uusia valtuutettuja valmennettaessa.
Toiveiden tynnyri?
– Strategia ei ole mikään toiveiden tynnyri, johon kerätään kaikkea mahdollista.
Kannattaa muistaa, miksi kuntaorganisaatio
on olemassa ja miksi strategioita ylipäänsä
tehdään, Lehikoinen sanoo. Kunnan pitäisi
oivaltaa, mihin suuntaan se on menossa.
Siksi tarvitaan johdonmukainen mutta
jousta­va strategia, jota voidaan tarvittaessa
avata.
– Viranhaltijat valmistelevat strategiset
linjausehdotukset luottamushenkilöille, joilla on paljon valtaa. Siksi kannattaa tarkkaan
miettiä, mihin ja miten valtaa käytetään
– kuntalaisten parhaaksi. Poliittinen ja
arki­johtaminen pitää pystyä sovittamaan
yhteen, hän neuvoo.
FCG Consulting People 2/2012
11
Meriväylän
syventäminen
suunnitteilla
Teksti: Paula Böhling
Kuvat: Markku Vähäkäkelä
Kokkolan meriväylän
kulkusyvyyttä on tullut
tarve lisätä. Liikenne­
virasto tilasi FCG:ltä
yleis­suunnitelman
väylän syventämiseksi
13 metristä 14 metriin
valtion väyläosuudella.
Suunnitelma on paraikaa
hyväksyttävänä.
12
FCG Consulting People 2/2012
– Halusimme saada kokeneen, laadukkaan
ja asiantuntevan suunnittelutoimiston yleissuunnitelman tekijäksi ja siinä olemme mielestämme onnistuneet, arvioi aluepäällikkö
Vilho Asunmaa Liikennevirastosta. – FCG
on vienyt työtä eteenpäin osaavasti, tilaajan
näkemyksiä kuunnellen ja aikataulun mu­
kai­sesti, hyvässä yhteistyössä eri osapuolten
kanssa.
Alueen erityispiirteet
huomion kohteena
Väylää on syvennetty jo useita kertoja,
joten saatavilla oli runsaasti vanhoja
tutkimusaineis­toja ja suunnitelmia. Niiden
pohjalta laadittiin uusi yleissuunnitelma ja
monipuolinen tutkimusohjelma, selostaa
suunnittelupäällikkö Markku Vähäkäkelä
FCG:ltä.
– Lisätutkimukset ovat tärkeitä, sillä
alueella on eräitä erityispiirteitä, kuten väylän alueella mahdollisesti olevat ammus­
tarvikkeet. Vesialueelta on löydetty aiempien
Vasemmalla: Kokkolan sataman kehitysnäkymät ovat hyvät. Erityisesti Venäjän liikenteen
ja kaivoskuljetusten odotetaan lisääntyvän. Yllä: Vilho Asunmaa (vasemmalla) ja Antti
Saarikoski tarkastelevat suunnittelun lähtöaineistoa.
ruoppausten yhteydessä räjähteitä ja niitä
saattaa löytyä edelleen, mikä on otettava jatkosuunnittelussa huomioon, hän toteaa.
Lisätietoa tarvitaan myös siksi, että väyläalueen maalajit vaihtelevat ja osa sedimentistä on pi­laantunutta, jolloin ruoppausmassat eivät ole meriläjityskel­poisia.
Kuva tarkentuu
pala palalta
Tutkimusohjelma sisältää kairauksia, tankoharausta, luotausta, sukellustutkimusta ja
magneetti­mittausta, jotka on suureksi osaksi
jo tehty, kertoo projektipäällikkö Antti Saarikoski FCG:ltä.
– Tankoharauksilla rajasimme tulevia
ruoppausalueita niiltä osin, kuin se voitiin
turvallisesti tehdä. Jäljelle jääneillä alueilla
Geologian tutkimuskeskus tekee mahdollisten am­mustarvikkeiden havaitsemiseksi
magneettimittauksia. Sen jälkeen saatamme
tankoharaukset loppuun.
Suunnittelualueella tehtiin myös heijastusseisminen luotaus, joka täydentää kairausten antamaa tietoa merenpohjan maalajeista. Yksikanavaluotaimella kerättiin
syvyys­tietoa vesiläjitysalueiden suunnittelua
varten.
Sedimenttitutkimuksilla tuotetaan tietoa sedimentin haitta-ainepitoisuuksista, jotta pilaantuneet alueet pystytään rajaamaan
mahdollisimman tarkasti.
– Rajaaminen kannattaa, koska pilaantuneen sedimentin ruoppaaminen ja läjitys
on huomattavasti kalliimpaa kuin puhtaan
sedimentin, Saarikoski perustelee.
Prosessi vie vuosia
Asunmaa kertoo, että vesilain mukainen lupahakemus on tarkoitus jättää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI) alkuvuodesta 2013. Sitä ennen hanke esitellään
paikalliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) ja myös AVI:lle.
Vesiväylähankkeeseen liittyy myös monenlaista muuta vuorovaikutusta, eri osapuolten kuulemista ja tiedotusta. Ajan-
kohtainen asia on valmistumassa olevan
yleissuunnitelman esittely väylän käyttäjille,
luotseille, kalastajille, viranomaisille ja tiedotusvälineille.
Valtion ja Kokkolan Sataman välisestä
yhteistyöstä sovitaan syksyllä 2012, jolloin
allekirjoitetaan yhteistoimintasopimus väylän syventämiseksi.
– Myös näissä vaiheissa tarvitaan
FCG:n asiantuntemusta. – Toivomme, että
suunnittelija toimii tilaajan asian­tuntijana
erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja viranomaisneuvotteluissa, Asunmaa sanoo.
Jatkosuunnittelu ja vesilain mukainen
lupaprosessi kestävät ainakin vuoteen 2014
saakka. Varsinaiseen ruoppaustyöhön menee vähintään kaksi avovesikautta.
Kokonaisvaltaista
palvelua
Vuosina 2010–2012 suunnitellut Kokkolan
ja Oulun vesiväylät ovat olleet FCG:lle merkittäviä toimeksiantoja. Suunnittelu on seurausta siitä, että yhtiö menestyi Liikenne­
viraston puite­sopimusmenettelyyn liittyvässä
konsulttitoimistojen kilpailutuksessa.
– FCG:llä on hyvä valmiudet toimia
sekä merialueen että sisävesien satamaja väylähankkeissa. Yleissuunnittelu, tutkimukset ja niiden ohjelmointi, vesilain mukainen lupaprosessi, vuorovaikutus­tilanteet,
ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA), toteutussuunnittelu – tarjoamme palveluja koko
hankkeen matkalle, Vähäkäkelä summaa.
FCG Consulting People 2/2012
13
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuvat: FCG:n kuva-arkisto
Tahko
katsoo kauas tulevaisuuteen
Kaikki tahtoo Tahkolle, on TVmainos meille ahkerasti kertonut.
Nilsiän kaupunki on ottanut tosissaan alueen matkailun kehittämisen. Siitä kertoo helmikuussa
julkistettu lähes satasivuinen
Tahko 2030 -kehittämissuunnitelma, jonka luomisessa FCG:llä on
ollut aktiivinen panos.
– Kehittämissuunnitelman taustana oli tarve vahvistaa Tahkon asemaa neljän vuodenajan matkailukeskuksena ja luoda perusteet
sen maankäytön suunnittelulle. Hankkeessa
ovat olleet aktiivisesti mukana Tahkon yrittäjät, Tahkon Markkinointi Oy sekä Nilsiän ja
Kuopion kaupungit, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto ja Nilsiän yrittäjäyhdistys, kertoo Nilsiän kaupungin elinkeinoasiamies Mikko Lehto.
Katse pitkälle
eteenpäin
Tahko 2030 on pitkän aikavälin tavoitteellinen suunnitelma. Vaikka se ei ole juridisesti
14
FCG Consulting People 2/2012
sitova sopimus, se tulee ohjaamaan vahvasti
alueen kehittämistä. Prosessin aikana saatiin luotua yhteiset tavoitteet alueen yrityksille ja päättäjille.
– Suunnitelmassa on selkeä työnjako.
Tahko on yli 80 yrityksen verkosto ja samalla Pohjois-Savon suurin matkailukeskittymä. Yritykset pyörittävät sen liiketoimintaa
ja tekevät kaupalliset investoinnit. Kaupunki puolestaan järjestää niille toimintaedellytykset, jossa maankäytön suunnittelulla on
keskeisin asema. Kuopion ja Nilsiän yhdistymisneuvottelut alkoivat hankkeen valmistumisen jälkeen, ja kunnat yhdistyvät
1.1.2013, Lehto kertoo.
Talvea ja kesää
– Uutta suunnitelmassa on se, että Syvärijärven saaret otetaan maankäytön suunnittelun piiriin, kertoo suunnitelman tästä osuudesta vastannut FCG:n aluepäällikkö Timo
Leskinen. Lähes rakentamattomiin saariin
on mahdollista sijoittaa loma-asutusta sekä
virkistys- ja matkailutoimintaa. Suunnitteilla on myös kolmas täysmittainen golfkenttä,
Tahkon ja Nilsiän keskustan liittäminen yhdystien avulla sekä Tahkon keskustan tiivistäminen ja sen viihtyvyyden parantaminen.
Talvitarjontaa lisätään laajentamalla rinnealueita sekä parantamalla reitistöjä.
– Suunnitelmassa painotetaan palveluiden laatua ja sisältöä kohderyhmien
kannalta siten, että kysyntä ja tarjonta sekä
laatu ja hinta kohtaisivat mahdollisimman
hyvin. Matkailukeskusten kehittämisessä tulisi keskittyä kannattavuuden edistämiseen
ja matkailutulon kasvattamiseen, ei pelkästään yöpymisten lisäämiseen, muistuttaa
FCG:n Oulun aluepäällikkö Minna Kurttila,
joka vastaa matkailuosuudesta.
– Suunnitelma pohjautuu tehokkaaseen vuorovaikutukseen paikallisten yrittäjien kanssa, ja sen sisältöön voitiin paneutua
tarpeeksi kattavasti. Se on yritysten ja julkis­
hallinnon yhteinen näkemys ja työ­kalu, arvioi Kurttila. Yhteistoiminta käsitti työpajoja,
seminaareja ja haastatteluja. Suunnitelman
konkreettisin osuus on ”korteista” koottu toimenpidesuunnitelma. Niistä selviää kunkin
hankkeen ajankohta, vastuutahot, vaikuttavuus ja priorisointi.
Ovako Imatran terästehdas
on vastikään saanut uuden
viemärin, kun vanha, elin­
kaarensa päähän tullut
runkoviemäri korvattiin
uudella ratkaisulla.
Menetelmäksi valikoitui
ennakkoluulottomasti
tavallista haasteellisempi
tapa eli suuntaporaus, jolla
viemäriputket sijoitettiin
onnistuneesti maanpäällisten
rakenteiden kuten junaratojen
alle ilman laajoja kaivantoja.
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuva: Ovako Imatra Oy Ab,
Piirros: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Ovako Imatra
viemäröitiin uudelleen
– Suuntaporaus osoittautui hyväksi ideaksi, johon FCG:ltä lähti mukaan innostunut
ja hyvä suunnitteluporukka. Menetelmää voi
suositella muillekin vastaavanlaisiin olosuhteisiin, arvioi hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen tyytyväinen vastaava työnjohtaja
Jari Leppänen Ovakolta.
Haasteellinen hanke
Vanhan runkoviemärin laatu todettiin pohjatutkimuksessa heikoksi, ja se päätettiin korvata kahdella uudella sade- ja prosessivesiviemärillä, joiden halkaisijat ovat 630 ja 400
mm. Kummankin linjan pituus on noin 350
m, ja molemmat kulkevat jopa 10 metrin
syvyydessä. Pohjatutkimuksessa käytettiin
suuntaporauskalustoa, eli etukäteen suoritettiin koeporauksia, joilla voitiin varmistaa
läpäistävissä oleva vapaa reitti.
– Työt tehtiin tuotannon käynnissä ollessa sitä hyvin vähän häiriten, koska tarvittiin vain muutamia pieniä liitoskaivantoja.
Porauksessa oli omat haasteensa, koska linjaa ei voitu suunnitella suoraksi. Hanke eteni hyvässä hengessä ja aikataulussa, kertoo
FCG:n projektipäällikkö Sami Kurkela.
Hankkeesta vastasi Lappeenrannan
toimipiste vahvistettuna Tampereen toimiston väellä. FCG laati hankkeen suunnitelmat, ja urakoitsijana toimi Lännen Alituspalvelu Oy, jolla oli tähän työhön hyvät
valmiudet.
FCG Consulting People 2/2012
15
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuva: Jarmo Teinilä
VV Center Espoon uuden autotalon rakentaminen edellytti erityisen huolellista maanrakennuksen suunnittelua. Kellarin
korjaamotiloihin ajetaan massiivisen ajokäytävän kautta.
VV-Center
vaikeuksien kautta valmiiksi
VV-Auto Groupin upouusi auto­
talo Espoon Olarissa kohoaa ton­
tilla, joka oli hankalien pohjaolo­
suhteiden vuoksi useaan kertaan
todettu toivottomaksi. Sen hyvä
sijainti käynnisti kuitenkin uuden,
onnistuneen yrityksen.
– Tontin vaikeusaste huomioon ottaen lopputuloksesta tuli hyvä. Autotalon sijoitus
meni aivan nappiin, toteaa autotalon johtaja Jari Hella. Toiminnan siirtämistä uuteen
osoitteeseen oli tätä ennen suunniteltu jo
vuosia.
Kaikkea maanlaatua
– Tontilta löytyivät kaikki Suomessa esiintyvät pohjaolosuhteet, joten geosuunnittelu joutui etsimään epätavallisia ratkaisuja,
16
FCG Consulting People 2/2012
kertoo FCG:n suunnittelupäällikkö Roman
Timaskin, joka toimi hankkeen vastaavana
geo- ja pohjarakennesuunnittelijana FISEn
AA-pätevyydellä. Maan laatu vaihteli vaihtelevanlaatuisesta kalliosta savipelloksi, pinnasta löytyi 10 metrin pudotus ja pohjavesi
oli epätavallisen korkealla.
FCG:n geosuunnittelun valvojana toimi Unto Ryynänen ja pilaantuneen maaperän kunnostustyön projektipäällikkönä Mika
Kaakkomäki.
Tiukkaa suunnittelua
– Tavanomaista tiukempaa maarakentamisen suunnittelua tarvittiin erityisesti pohjavesitason vuoksi, joka ei saanut uuden rakennuksen vuoksi laskea normaalia tasoaan
alemmaksi, kertoo Timaskin,
Alkuperäisenä ideana oli 180 x 60 metrin suuruisen rakennuksen toisen puolen
perustaminen massiiviselle vedenpainelaatalle, ja toinen puoli olisi pystytetty kalliolle. Ideasta jouduttiin kustannussyistä luopumaan, ja suunnitelmia muokattiin niin, että
saven osalta tehtiin massanvaihto ja kallion
päälle perustettiin erilliset anturat. Kaivettu
monttu suojattiin sekä väliaikaisella että pysyvällä teräsponttiseinällä, jonka alapäät tiivistettiin suihkuinjektoinnilla. Nyt yhtiön korjaamo ja varaosat sijaitsevat kellarissa, jonka
alin taso on 6 metriä maanpinnan alapuolella.
Pohjatöihin kuului myös pilaantuneen
maan poiskuljetusta. Pilaantuneet maa-ainekset toimitettiin asianmukaisesti käsiteltäviksi. Kunnostustyössä saavutettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaiset
tavoitetasot, ja kohteesta poistettiin maaperää pilaava jätetäyttö. Vuonna 2010 tarjouspyynnöllä käynnistynyt rakennus valmistui
kesällä 2012.
Teksti: Anna-Maija Gruber
Piirros: AMFI Arkkitehdit Oy
Tsherepovetsin kylpylän arkkitehtisuunnittelu on AMFI Arkkitehdit Oy:n käsialaa. FCG vastaa hankkeesssa maa- ja pohjarakennesuunnittelusta.
AquaSPA
Vologdan alueelle
Venäjällä Vologdan alueella
sijaitsevaan Tsherepovetsin
kaupunkiin on suunnitteilla
mittava AquaSPA (eli paikalliseen
tapaan Akvapark). FCG vastaa
rakennuksen maa- ja pohja­
rakennesuunnittelusta. Hankkeen
tilaaja on suomalainen rakennus­
liike Hansastroi.
– Tässä hankkeessa merkittävää on se,
että FCG:n koko suunnittelutyö on tilaajan toivomuksesta tehty sekä venäjäksi että
suomeksi. Samat suunnittelijat ovat myös
hyvin selvillä paikallisista normeista, jotka
on pystytty ottamaan täysin huomioon
suunnitteluvaiheessa, kertoo hankkeen geoja pohjarakennesuunnittelun pääsuunnittelija Roman Timaskin. Suunnittelun ohjaus
tapahtuu Suomesta käsin, mutta suunnittelukokoukset pidetään Venäjällä. Projektin
johtajana paikan päällä toimii Rauno Silfverhuth.
Pikavauhtia valmiiksi
Hankkeen kehitys- ja suunnitteluvaiheen
projektipäällikkönä toimiva Atte Rautio
Hansastroilta on tyytyväinen suunnitteluja projektiryhmän ammattitaitoon. Pääosin
samat tekijät ovat yhdessä toteuttaneet muitakin kohteita, kuten Akvaparkin
vieressä olevan KHL-areenan.
– Uudessa projektissa lähdetään aina
alusta, ja asiakkaan luottamus pitää ansaita
yhä uudelleen, kuten tässäkin hankkeessa
on käynyt, toteaa Rautio.
Noin 60 metriä kanttiinsa oleva kylpylärakennus teetti paljon töitä jo pohjatutkimusvaiheessa. Sen teknisen kellarin alin
taso sijaitsee noin viiden metrin syvyydessä
maanpinnasta. Koepaalutukset ovat seuraava haaste ennen varsinaisia rakennustöitä.
Suunnitelmille haetaan parhaillaan
rakennuslupaa paikalliselta Ekspertisaelimeltä, jonka tulee antaa vastaus muutaman kuukauden sisällä. Jos rakentaminen
käynnistyy toiveiden mukaisesti tämän vuoden syksyllä, valmista pitäisi olla jo ensi vuoden loppuun mennessä.
FCG Consulting People 2/2012
17
Teksti: Paula Böhling
Kuva: Jarmo Teinilä
Hyvää juomavettä
entistä varmemmin
Mäntsälän Vesi päätyi riskikartoitukseen
monestakin syystä, mutta yksi tärkeimpiä
vaikuttimia oli toimitusjohtaja Hanna YliTolpan mukaan toimintakentän laajuus. Vesiliikelaitokselle kuuluvat Mäntsälän lisäksi
Pornaisten ja Pukkilan kuntien vesihuoltolaitosten käyttötehtävät, mutta eivät laitosten
investoinnit.
– Halusimme saada päätöksenteon
pohjaksi selkeän listan siitä, mitä missäkin
on tärkeää laittaa kuntoon, jotta meillä on
edellytykset hyvän talousveden toimittamiseen, Yli-Tolppa sanoo.
Tarkistuskierros
laitoksilla
Riskikartoitus tehtiin tiiviissä yhteistyössä
laitosten käyttöhenkilökunnan kanssa. Kohteina olivat Mäntsälän ylävesisäiliö ja kaksi
vedenkäsittelylaitosta sekä Pukkilan ja Pornaisten yhteensä neljä vesilaitosta.
Työ alkoi laitoskäynneillä, joita varten
suunnittelupäällikkö Elina Antila FCG:ltä
oli tehnyt etukäteen tarkistuslistan. Huomio
kohdistettiin käytännön asioihin.
18
FCG Consulting People 2/2012
– Jos raakavesikaivo on salaojitettu,
katsoimme, onko salaojan toisessa päässä verkko tai läppä, joka estää pieneläinten
pääsyn putkeen. Suodattimet käytiin läpi ja
vedenottamoiden ikkunat ja ovet tarkistettiin, luettelee Mäntsälän Veden vesihuoltoinsinööri Sari Rajajärvi.
– Isot asiat ovat kunnossa, mutta näitä pienempiä ei aina tule ajatelleeksi, vaikka
ne vaikuttavat ratkaisevasti veden laatuun,
hän lisää.
Useiden vesilaitosten riskikartoituksiin
osallistunut Elina Antila on huomannut, että
esiin tulee kaikkialla samantapaisia puutteita.
– Myös toimintatavat on syytä käydä
läpi, hän muistuttaa. – Esimerkiksi klooraukseen tarvitaan hyvät työohjeet. Aina ei ehkä
ole paikalla henkilöä, joka tietää, kuinka tositilanteessa tulee toimia.
Toimenpiteitä riskien
minimoimiseksi
Riskikartoitusten jälkeen olivat vuorossa
FCG:n vetämät riski-istunnot. Tilaisuuksiin
osallistuivat vesilaitoksen edustajat sekä
kuntien terveystarkastajat ja teknisen viraston edustajat eli mahdollisimman laajasti
kaikki, jotka voivat työssään vaikuttaa veden
laatuun.
Riski-istunnoissa analysoitiin kartoitustulokset ja verkostoon liittyvät riskit sekä
laadittiin toimenpidesuositukset riskien minimoimiseksi ja hallitsemiseksi. Niiden pohjalta koottiin riskienhallintasuunnitelma.
Menettely pohjautuu Maailman terveysjärjestön (WHO) suositukseen, jonka
mukaan vesilaitoksilla pitäisi olla Water Safety Plan (WSP), suunnitelma talousveden
laadun varmistamiseksi.
– Käytämme riskien arviointiin ja luokitteluun useassa kohteessa hiomaamme
menetelmää, jossa arvioidaan riskitekijöiden
syitä ja vaikutuksia sekä riskien toteutumisen todennäköisyyksiä. Vaikutus ja todennäköisyys yhdessä määräävät sen, kuinka
merkittävä riski on ja kuinka tärkeää sen minimoiminen on, Antila kuvailee.
Menetelmä kuitenkin elää tilanteen
mukaan, sillä kunkin laitoksen erityispiirteet
on tärkeää ottaa huomioon. Lisäksi on huo-
Mäntsälän Vesi huolehtii
määrätietoisesti talousveden
laadusta toiminta-alueellaan.
Vuonna 2011 yhtiö teki yhteis­
työssä FCG:n kanssa riski­
kartoituksen ja sen pohjalta
riskienhallintasuunnitelman,
tavoitteena tuottaa hyvää vettä
aikaisempaa varmemmin.
Prosessista on tulossa osa
laitoksen normaalia toimintaa.
Riskit on hallittava sekä vedenottamoilla,
vedenkäsittelyssä että jakeluverkostossa,
muistuttavat Hanna Yli-Tolppa (vasemmalla), Sari Rajajärvi ja Elina Antila.
Oikeanlaatuisilla kosteikkokasveilla on suuri merkitys hulevesien hallinnassa.
lehdittava siitä, etteivät tulokset jää mappiin,
vaan prosessista tulee osa laitoksen normaalia toimintaa.
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuva: Eeva Eitsi
Toimintamalli
osaksi arkea
Jatkossa Mäntsälän Vesi käy laitoksensa läpi
keväisin ja syksyisin. Vuosittain pidetään riski-istunnot ja tarkistetaan, onko edellisellä
kerralla sovitut toimenpiteet tehty.
– Täällä löytyy kehittämishalua sekä toimisto- että käyttöhenkilökunnasta, Elina Antila sanoo ja kiittää hyvästä yhteistyöstä.
FCG osallistui myös elokuussa 2012
pidettyyn riski-istuntoon, mutta tästä lähin
vesilaitos jatkaa työtä omin voimin riskienhallintasuunnitelman avulla. – On kaikkien
etu, että asiat pidetään kunnossa, se säästää kustannuksia ja se on myös tapa pitää
kiinni osaavasta henkilökunnasta, Hanna
Yli-Tolppa näkee.
– Toivottavasti myös media kiinnostuisi siitä, että vettä tulee ja se on hyvää. Hyvä
vesi ei ole itsestäänselvyys.
Uusi Hulevesiopas
tulee tarpeeseen
Sataa, sataa ja – tulvii. Hule­
vesien eli rakennettujen alueiden
sade- ja sulamisvesien aiheutta­
mat haitat, kuten kaupunkitulvat,
ovat viime vuosina lisääntyneet
yhdyskuntarakenteen tiivistymi­
sen myötä. Ongelmien voidaan
ennakoida yleistyvän entisestään,
kun ilmastonmuutoksen aiheutta­
ma sadanta lisääntyy. Tähän tart­
tuu Kuntaliiton tuore Hulevesien
hallinnan opas, jota on neljän
vuoden ajan ollut valmistelemas­
sa 40 hengen toimittajaryhmä.
– Putkiviemärien mitoitukset eivät enää
riitä nykytarpeisiin, sanoo Hulevesioppaan
ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut
Kunta­liiton yhdyskuntatekniikan päällikkö
Kirsi Rontu. Niinpä opas antaa vesien hallinnalle uudet, myös ääri-ilmiöt huomioon
ottavat mitoitusohjeet sekä kokonaisvaltaisen tiedon vaihtoehtoisista järjestelmistä.
Luonto avuksi
– Usein ongelmat voidaan ratkaista käyttämällä hulevesien hallinnassa luonnon­
mukaisia,
avoimia
rakenteita
kuten
viivytyspainanteita tai -lampia. Uudet kosteikkoalueet voivat myös parantaa luontoarvoja ja lisätä viihtyisyyttä. Asia pitää ottaa
huomioon jo maankäytön suunnitteluvaiheessa, sanoo maisema-arkkitehti Eeva
Eitsi FCG:n maisemasuunnitteluyksiköstä.
Hän on yhdessä Taina Tuomisen ja Eeva
Rapolan kanssa työstänyt oppaan kasvillisuusosuutta.
Ohjeet hulevesien hallintamenetelmien
suunnitteluun ja mitoitukseen on puolestaan laatinut FCG:n toimialajohtaja Perttu
Hyöty verkosto- ja yleissuunnitteluyksiköstä.
Hulevesioppaan voi ladata
internetistä kunnat.net -sivuilta.
FCG Consulting People 2/2012
19
FCG panostaa
pohjavesiosaamiseen
Teksti: Anna-Maija Gruber
Kuva: Jarmo Teinilä
Ympäristöasioiden painoarvon nousu ja arviointimenettelyjen lisääntyminen
ovat viime vuosina monipuolistaneet tarvittavia tutkimuksia. FCG:n
tuoreessa organisaatiouudistuksessa yhtiön pohjavesiosaaminen on
keskitetty omaan tiimiin, jossa toimii nyt seitsemän henkeä läheisessä
yhteistyössä hankekohtaisten asiantuntijoiden kanssa.
20
FCG Consulting People 2/2012
FCG tekee vedenhankintatutkimuksia
eri puolilla maata. Kuvassa FCG:n
Sanna Tikkanen ja Juha Kallio ottamassa näytettä Kehäradan rakennustyömaalla Vantaalla. Ylhäällä oikealla
pohjavesitiimin vetäjä Esa Kallio.
Kuvassa FCG:n koulutuspalveluiden voimanaiset: kehitysjohtaja Stiina Vistbacka ja
koulutuspalveluiden toimialajohtaja Maija Kaltakari.
– Ennen vedenhankintatutkimukset olivat
tyypillisin pohjavesiosaamiseen liittyvä tarve. Kun pohjaveden merkitys on kasvanut,
tehdään nykyään lähes yhtä paljon myös
pilaantuneen pohjaveden tutkimuksia sekä
rakennushankkeisiin ja maankäyttösuunnitelmiin liittyviä pohjavesiselvityksiä, arvioi
alalla pitkään toiminut suunnittelupäällikkö
Esa Kallio.
Tiukkaa asiantuntemusta
Pohjavesitiimiin kuuluu geologi Kallion lisäksi kaksi muutakin geologia eli Maija
Aittola ja Jussi Arjas, limnologi Sanna
Eronen, insinöörit Sanna Tikkanen ja
Karoliina Leimukallio sekä iktyonomi Ville
Suhonen.
– Tällä porukalla pystymme tarjoamaan
monipuolisesti pohjavesialan palveluja kuten suunnittelua, selvityksiä, vaikutusarvioita ja näytteenottoa. Kenttätoimintaa onkin
sangen runsaasti, kertoo Kallio.
Pohjaveteen liittyviä hankkeita on
FCG:llä viime aikoina riittänyt eri puolilla
maata. Vedenhankintatutkimuksia on tehty
muun muassa Forssan vesihuoltoliikelaitokselle, Savonlinnan kaupungille ja Riihimäen
Vedelle. Infra-hankkeet ovat edellyttäneet
pohjavesiselvityksiä ja seurantaa esimerkiksi Kehärata-hankkeessa, Ruskeasannassa
ja Keravalla. Ympäristövaikutusarvioita on
tehty Tuusulan kunnalle, ja viimeisimmät
pohjaveden suojelusuunnitelmat on laadittu Siuntion, Sievin, Haapajärven ja Kalajoen
pohjavesialueille.
FCG kakkosena
koulutusorganisaatioitten
imagotutkimuksessa
FCG sijoittui toiseksi Talouselämä-lehden
julkaisemassa koulutusorganisaatioiden yrityskuvaselvityksessä. Tutkimus tehtiin nyt
kuudetta kertaa. FCG on myös aiemmin sijoittunut tutkimuksessa koulutusorganisaatioiden parhaimmistoon.
Add Valuen toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 241 koulutus- ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä, jotka olivat
vuoden aikana ostaneet koulutusta. Selvitys
julkaistaan kahden vuoden välein.
Kymmenen osatekijän muodostamassa
indeksissä FCG sijoittui kakkoseksi. Selvityksessä todetaan, että kuntien rakenneuudistukset tuonevat lisää koulutettavia FCG:lle.
Kyselyn mukaan koulutuksen ostajia kiinnostavat tasavahvasti avoimet koulutukset ja
organisaatiokohtaiset valmennukset.
Monipuolisella
kehittämisellä hyötyjä
FCG auttaa organisaatioita, johtoa ja henki­
löstöä kehittämään ja uudistamaan toimintaansa muuttuvissa olosuhteissa.
– Jotta toi­men­piteet tuottaisivat mahdollisimman paljon hyötyjä, kehittämistoimenpiteitä kannattaa tehdä monella tasolla
ja otteella. Oleellista on tunnistaa asioiden
ja ilmiöiden keskinäiset syy-seuraussuhteet
sekä linkittää erilaiset menetelmät ja nä-
kökulmat yhdeksi kokonaisuudeksi, toteaa
johtava konsultti Timo Huttunen FCG:ltä.
Syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana
FCG on toteuttanut muun muassa seuraavanlaisia hankkeita asiakkaidensa kanssa:
SEDU Aikuiskoulutuskeskus
– Johtoryhmän ja johtamisen valmennus
Alkuun toteutettiin JORY-palaute, jossa johtoryhmän jäsenet arvioivat johtoryhmän
roolia, työskentelytapoja ja sisäistä dynamiikkaa. Tämän pohjalta täsmäsuunnattiin
kehittämisen fokus, ja yhteisillä valmennustilaisuuksilla kehitettiin esimerkiksi johtamisvalmiuksia ja strategiatyöskentelyä.
Henkilökohtaisia esimiesvalmiuksia lisättiin
360-palautteella ja yksilöllisillä sparrauskeskusteluilla.
Koukkuniemi 2020 -hanke
– Johtamisen ja henkilöstön kehittäminen
muutoksen tukena
Tampereen kaupungin vanhainkotihoito uudistuu, ja FCG on ollut mukana kehittämistyössä. Hankkeeseen on kuulunut muun
muassa esimiesten työnkuvien täsmentäminen. Työyhteisötilaisuuksissa henkilöstö on nostanut esiin toiminnan vahvuuksia
ja työstänyt kehittämistä kaipaavia näkökulmia. Johto on linjannut johtamisjärjestelmää
ja uudenlaista johtamiskulttuuria. Käytännön esimiesvalmiuksia ja voimaannuttavaa
johtamista lähdetään kehittämään valmennusohjelman avulla.
FCG Consulting People 2/2012
21
Meluselvityksissä mallinnetaan mittauksilla tai laskennallisilla menetelmillä melun määrä tutkittavalla alueella. Oheinen piirros on
esimerkki Liikennevirastolle toteutetun meluselvityksen melumallinnuksista.
FCG laati laajan
meluselvityksen rataverkosta
Teksti: Eeva Kokki
Kuvat: Mauno Aho
FCG laati Liikenneviraston hallinnoi­
malle rataverkolle EU:n ympäristö­
meludirektiivin (2002/49/EY) toisen
vaiheen mukaisen ympäristömelu­
selvityksen. Selvityksen piiriin kuului­
vat rataosuudet, joiden vuosittainen
liikennemäärä on yli 30 000 junaa.
Selvityksessä olivat mukana päärata Vantaan ja Keravan rajalta Lempäälän ja
Tampereen rajalle sekä Rantarata Espoon
ja Kirkkonummen rajalta Kirkkonummen
asemalle. Selvitysalue oli pituudeltaan noin
170 km. Selvityksen laatimisessa käytettiin
apuna raideliikennemelumallia, vuoden
2011 keskimääräisiä liikennetietoja ja helmi­
kuun 2011 väestötietoja. Lisäksi huomioitiin
vuoden keskimääräiset melun leviämiseen
vaikuttavat sääolot.
Selvityksessä arvioitiin rautatieliikenteen melua laskemalla eri meluvyöhykkeillä
22
FCG Consulting People 2/2012
asuvien henkilöiden sekä meluvyöhykkeillä
olevien oppi- ja hoitolaitosten lukumäärät.
Selvityksen tunnuslukuina käytettiin vuorokausimelutasoa ja yömelutasoa. Lisäksi laadittiin melualuekartat ja arvioitiin melulle altistuvien määrät.
– Tämä projekti oli yksi laajimmista
maassamme tehdyistä meluselvityksistä,
kertoo insinööri Mauno Aho FCG:ltä.
Työssä muodostettiin kolmiulotteinen
maastomalli radasta vähintään 2,5 km etäisyydelle käyttäen Maanmittauslaitoksen
maas­to­tietokantaa,
laserkeilausaineistoa
sekä erikseen tätä hanketta vasten suoritettujen laserkeilausten tuottamia aineistoja.
FCG myös kartoitti maastomittauksin radanvarren meluesteet suunnittelualueelta.
Meluselvitystä käytetään meluntorjunnan toimintasuunnitelman laadintaan,
kansa­laisille tarkoitettuna tietolähteenä
ja EU:n komissiolle toimitettavien tietojen
hankkimiseen.
FCG:llä on osaavia meluselvitysten tekijöitä useilla paikkakunnilla, käytössä tehokkaat laskentaohjelmistot ja mittauskalusto.
Liikennemelun arviointi kuuluu yleensä aina
kaavahankkeisiin ja väylien suunnitteluun.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristölupahakemuksissa on myös usein tarve
melun selvittämiseen. Voimakkaasti kasvanut alue on tuulivoimapuistojen meluselvitykset, joissa vaaditaan myös omaa erityisosaamista.
Liikennemelun laskennallinen selvitys
voidaan tehdä liikennemäärien perusteella
laskentamallien melupäästötietojen avulla.
Teollisuuslaitosten melupäästöt joudutaan
yleensä selvittämään mittauksin. Mittauksia käytetään myös ympäristölupaehtojen
seurannassa ja väylähankkeiden ympäristöhaittojen käsittelyssä. Kuluvana vuonna FCG
on tehnyt melumittauksia 400 kohteessa.
DRG on
erikoissairaanhoidon potilas­
luokittelujärjes­telmä, joka auttaa
tuotteistamaan ja
hinnoittelemaan
hoitopalveluja
sekä seuraamaan
hoidon kustannuk­sia ja laatua.
Millaisin odotuksin
Pohjois-Karjalassa
valmistellaan järjestelmään
liittymistä?
DRG lisää potilaan hoidon analyyttistä
tarkastelua ja tuo läpinäkyvyyttä sairaalan
toimintaan, toteaa kansallisen DRGkeskuksen johtaja Petra Kokko.
– Tehtäviimme kuuluvat muun muassa
lisenssien hallinnointi, luokitusjärjestelmän
kehittäminen ja kansallisen kustannuslaskentaohjeistuksen ylläpitäminen verkostomallisessa yhteistyössä. Tuemme asiakkaitamme kaikissa DRG-asioissa, koulutamme
ja tarjoamme asiantuntijapalveluita esimerkiksi tiedon analysointiin liittyen, kertoo Kansallisen DRG-keskuksen johtaja Petra Kokko
FCG:ltä.
Heinäkuussa 2012 keskukseen yhdistettiin erikoissairaanhoidon pohjoismaisen
nordDRG:n lisäksi pDRG eli vastaava perusterveydenhuollon luokittelujärjestelmä.
– Potilaan hoito alkaa usein perus­
terveydenhuollosta tai työterveyshuollosta,
josta käydään erikoissairaanhoidon puolella esimerkiksi toimenpiteessä ja palataan
sitten takaisin perusterveydenhuoltoon.
Luokittelutuotteiden yhdistäminen helpottaa
potilaan hoidon kokonaistarkastelua, Kokko
arvioi.
Pohjois-Karjalassa
valmistelut hyvässä
vauhdissa
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä käynnisti DRG-käyttöönottoprojektin vuonna 2011. Hallintoylilääkäri Risto Lanton mukaan perimmäisenä
tarkoituksena on saada DRG:n avulla vertailutietoa toimintatapojen ja tuottavuuden kehittämiseksi.
– Haluamme mahdollisimman paljon
tietoa toiminnasta, ja tällä hetkellä DRG on
ainoa tapa päästä analysoimaan syy-seuraussuhteita. Kirjaamista, kustannuslaskentaa ja tuotteistusta koskevat kansalliset suositukset ovat valmiit ja haluamme rakentaa
niiden ympärille mahdollisimman toimivan
järjestelmän. Näin valmistaudumme tule-
lestämme ehdoton edellytys luotettavalle
DRG-tuotteistukselle.
DRG-järjestelmää on mahdollista hyödyntää myös laskutuksessa, joten siihenkin
liittyviä asioita on selvitetty. – Projektillamme
ei tässä vaiheessa kuitenkaan ole vaikutusta
kuntalaskutukseen, Lantto sanoo.
Kuva hoitoprosessista
täsmentyy
Pohjois-Karjalan keskussairaalassa DRG-järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön somaattisen erikoissairaanhoidon tuotteistuksessa.
Ensi vaiheessa on ajateltu tuotteistettavan
perinteinen vuodeosastohoito, päiväkirurgia,
tähystykset, merkittävät polikliiniset toimenpiteet, tutkimukset ja kalliit lääkkeet, Lantto
ja Rouvinen selostavat suunnitelmia.
– Kun saamme tarkempaa tietoa toiminnasta, pääsemme sisälle potilaan hoitoprosesseihin. Lopulliset hyödyt tulevat kuitenkin esille vasta, kun kustannuslaskenta
saadaan tehtyä mahdollisimman tarkasti.
Tätä varten pyrimme panostamaan yhtäaikaisesti myös potilaan hoitoon liittyvään prosessiraportointiin.
DRG:ta hyödynnetään myös ottamalla se keskeiseksi osaksi raportointijärjestelmää, jolla kliinisten alojen ylilääkärit voivat
seurata ajantasaisesti tuotanto- ja talous­
tilannetta.
– Odotamme, että ainakin muutama
saman kokoluokan keskussairaala käyttäisi
järjestelmää kutakuinkin samoilla säännöillä. Näin saisimme vertailutietoa.
Yhdenmukaistaminen
tärkeää
Lantto ja Rouvinen uskovat vahvasti, että
DRG-järjestelmän avulla on mahdollista pa-
DRG sairaanhoitopalvelujen
kehittämisen tukena
Teksti: Paula Böhling
Kuva: Jarmo Teinilä
DRG-potilasluokittelujärjestelmän (Diagno­
sis Related Groups) omistaa Suomen Kunta­
liitto, ja sitä hallinnoi FCG:n Kansallinen
DRG-keskus, jonka asiakkaita ovat esimerkiksi sairaanhoitopiirit ja kunnat.
viin haasteisiin, kuten väestöllisen huoltosuhteen muuttumiseen, perustelee projektipäällikkö, controller Ismo Rouvinen.
Hän kertoo, että alkukartoitusten ja
projektisuunnitelman jälkeen tehtiin kattava esiselvitys DRG-tuotteistukseen siirtymisestä. – Sen valmistuttua keväällä 2012
päädyimme valmistelemaan omaa potilaskohtaista kustannuslaskentaa, joka on mie-
rantaa tuottavuutta ja kehittää toimintatapoja, jos vain sen käyttö yhdenmukaistuu Suomessa. Myös kehittämisen ja koulutuksen
pitäisi olla mahdollisimman koordinoitua.
Ongelmana he pitävät tietojärjestelmien tuottajien vähyyttä, joka ”altistaa epätarkoituksenmukaisille ratkaisuille”. – Olisi
koko kuntakentän etu, jos tätä voitaisiin tehdä julkisrahoitteisesti, Lantto kiteyttää.
FCG Consulting People 2/2012
23
FCG arvioi suomalaisen ruoppausteknologian soveltuvuuden Filippiineille. Paikallista
ruoppaustoimintaa pyritään kehittämään
ympäristön kannalta entistä kestävämpään
suuntaan.
Tekstit: Eeva Kokki
Kuvat: Ramesh Bohara, Tiia Riitta
Granfeltin, Petra Mikkolainen-Agila,
FCG:n kuva-arkisto
Suomalainen
ruoppausteknologia
toimii myös Filippiineillä
FCG voitti vuonna 2011 ulkoasianministeriön kilpailuttaman raamisopimuksen Suomen valtion tukemien ympäristöalan korko­
tukiluottojen arvioinnista. Kesän 2012
aikana FCG International Oy:n kolmihenkinen tiimi arvioi ja totesi onnistuneeksi hankkeen, jossa vietiin ruoppauslaitteistoa ja
teknistä osaamista Filippiineille vesiväylien
kunnon kohentamiseksi.
Filippiinien saarivaltion maantieteellisen sijainnin ansiosta matalassa vedessä
operoiville ruoppaajille on tarvetta ja käyttöä. Arviointitiimi koostui sosio-ekonomistista, ympäristöasiantuntijasta sekä Filippiinien
paikallishallinnon ja rannikkoluonnonvarojen asiantuntijasta. Tiimi suositteli loppuraportissaan muun muassa, että Suomen
valtio tukisi myös tulevaisuudessa kalustohankintoja, mutta lisäisi investointien oheen
enemmän teknisen osaamisen vientiä, jotta
paikallista ruoppaustoimintaa saataisiin kehitettyä ympäristön ja yhteiskunnan kehityksen kannalta entistä kestävämpään ja kannattavampaan suuntaan.
24
FCG Consulting People 2/2012
Rade Glomazic on aloittanut FCG:n
Serbian toiminnan johtajana.
FCG avasi
toimipisteen Serbiaan
FCG:n Balkanin toiminta laajenee. Alueella
pitkään toiminut FCG on avannut uusimman
toimipaikkansa Belgradiin.
Toimipaikka avattiin kahdesta syystä:
olemme toimineet pitkään Balkanilla ja lähialueilla kansainvälisissä kehityshankkeissa ja paikallinen läsnäolo takaa kasvavalle
asiakaskunnallemme joustavampaa palvelua alueella, toteaa FCG International Oy:n
toimitusjohtaja Anette Vaini-Antila.
FCG:n Serbian toimipaikan johtajana
on aloittanut Rade Glomazic, jolla on yli viidentoista vuoden kokemus kansainvälisistä
liiketoiminnan kehityshankkeista Serbiassa ,
Montenegrossa ja lähialueilla.
Vasemmalla: FCG toteuttaa Andella kahden ulkoministeriön rahoittaman ympäristö­
konsultointiin liittyvän hankkeen väliarvioinnin. Yllä: kyläläiset toivottavat FCG:n tiimin
tervetulleeksi tutustumaan projektin aikaansaannoksiin Kewarin kylässä Nepalissa.
FCG arvioi ympäristöhankkeiden toteutusta
Andeilla ja Laosissa
FCG toteuttaa ulkoasianministeriön rahoittamien, Andien alueen maissa toteutettavan
kahden eri kehityshankkeen, ”Energy and
Environment Partnership Programme” ja
”Sustainable Forest Management Program­
me”, väli­arvioinnin syksyllä 2012.
Energia- ja ympäristökumppanuushankkeen tavoitteena on edistää uusiutuvien energialähteiden ja puhtaiden
teknologioiden käyttöä, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja edistää turvallisen,
kestävän ja kohtuuhintaisen energian saatavuutta etenkin köyhillä maaseutualueilla Andien maissa.
Metsäohjelman tavoitteena on edistää kestävää metsätaloutta Andien alueella, poistaa erilaisia kehityksen pullonkauloja sekä julkisella että yksityissektorilla, sekä
lisätä innovaatioita ja niiden käyttöönottoa
metsäsektorilla.
Väliarvioinnissa analysoidaan näiden
ohjelmien toteutusta ja vaikutuksia ja annetaan toiminnallisia ja strategisia suosituksia
sekä parannusehdotuksia hankkeen jatkototeutusta varten.
FCG toteuttaa myös Laosissa ”Environ­
ment Management Support Programme in
Lao PDR” väliarvioinnin. Toimeksiannossa
arvioidaan ohjelman tähänastista toteutusta,
sen onnistumista ja vaikutuksia sekä annetaan toiminnallisia ja strategisia suosituksia
ohjelman loppuvuosien toteutukselle.
Maaseudun kehittäminen
jatkuu Nepalissa
FCG suunnittelee ulkoasiainministeriön tilauksesta uutta vaihetta Länsi-Nepalin vesija sanitaatio-ohjelmaan. Suomen kehitysyhteistyövaroilla toteutettu ohjelma on tukenut
maaseudun vesihuollon kehittämistä ja hygienian parantamista Länsi-Nepalissa vuodesta 2008.
Ohjelman toinen vaihe tulee korostamaan hyvälaatuisen juomaveden takaamista
palveluiden ulkopuolelle jääneille, erityisesti
kaikkein köyhimmille ihmisille sekä jatkamaan kampanjointia, jotta jokaisessa kotitaloudessa olisi käymälä. Projektin pituus tulee olemaan todennäköisesti neljä vuotta ja
Suomen valtion rahoitusosuus hankkeessa
noin 14 miljoonaa euroa.
FCG on toiminut Nepalin vesisektorilla jo 1990-luvulta alkaen ja toteuttaa tällä
hetkellä vesivarainhallintaohjelmaa Nepalin
kaukolännessä. Uuden ohjelman suunnittelussa hyödynnetään FCG:n pitkää kokemusta ja asiantuntemusta maassa.
FCG Consulting People 2/2012
25
Nimityksiä FCG:llä
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
FCG Koulutus ja konsultointi Oy
Tekn. lis. Kim Jolkkonen
on nimitetty FCG
Suunnittelu ja tekniikka Oy:n
toimitusjohtajaksi.
Arkkit. yo., tekn. kand.
Jussi Partanen on nimitetty
suunnitteluavustajaksi
Alueidenkäytön konsultointi
-toimialalle Helsinkiin.
KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja on nimitetty FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n toimitusjohtajaksi.
Rakennusinsinööri
Marko Alatalo on nimitetty
rakennuttajan valvojaksi
Rakennuttaminen ja
ylläpitopalveluihin Ouluun.
Paavo Sallinen, PgD in
Conservation Biology, on
nimitetty projekti-insinööriksi
Energia- ja ilmastopalvelut
-toimialalle Vaasaan.
FM Olli Hokkanen on nimitetty suunnittelijaksi Elinkeino- ja
aluekehitys -toimialalle Helsinkiin.
Insinööri (AMK)
Erja Eskelinen on nimitetty
ympäristösuunnittelijaksi
Ympäristöselvitykset-toimi­alalle Kuopioon.
Rkm Erkki Salopino on
nimitetty johtavaksi konsultiksi
Verkosto- ja yleissuunnittelu
-toimialalle Tampereelle.
TtM Virpi Pitkänen on nimitetty Sosiaali- ja terveyspalveluiden erityisasiantuntijaksi
Johdon konsultointi -toimialalle
Helsinkiin.
DI Tuulimari Fareed on
nimitetty projekti-insinööriksi
Energia- ja ilmastopalvelut
-toimialalle Jyväskylään.
M. Sc. Pauli Santala on
nimitetty toimialajohtajaksi
Alueidenkäytön konsultointi
-toimialalle Helsinkiin.
Merkonomi Jari Turunen on
nimitetty konsultiksi Elinkeino- ja aluekehitys -toimialalle
Helsinkiin.
DI Simo Klemettilä
on nimitetty johtavaksi
asiantuntijaksi
Lappeenrantaan.
Arkkitehti SAFA
Kai Tolonen on nimitetty
suunnittelupäälliköksi
Alueidenkäytön konsultointi
-toimialalle Ouluun.
Tekn. kand. Kari Kreus
on nimitetty avustavaksi
suunnittelijaksi Geotekniikkatoimialalle.
Ari Vuolas on nimitetty
suunnitteluassistentiksi
Arkkitehtuuri- ja talotekniikka
-toimialalle Helsinkiin.
Insinööri (AMK)
Sami Laakso on nimitetty
projekti­päälliköksi Katu-, tieja liikennesuunnittelu
-toimi­-alalle Helsinkiin.
DI Jouni Hyypiä on
nimitetty projektipäälliköksi
Katu-, tie- ja
liikennesuunnittelu
-toimialalle Tampereelle.
DI Tuomas Miettinen
on nimitetty suunnittelupäälliköksi Katu-, tie- ja
liikennesuunnittelu -toimialalle
Tampereelle.
Tekn. yo. Olli Lahti on
nimitetty avustavaksi
rakennesuunnittelijaksi
Rakennetekniikka -toimialalle
Helsinkiin.
FCG Tietojohtaminen Oy
TtM Pirjo Haukkapää-Haara
on nimitetty projektipäälliköksi
Kansalliseen DRG-keskukseen.
TtM Satu Pulkkinen on
nimitetty tuoteasiantuntijaksi
ICT-järjestelmät -toimialalle.
FCG International Oy
KTM Anette Vaini-Antila on
nimitetty FCG International
Oy:n toimitusjohtajaksi.
KM Riikka Vuorela on nimitetty
projektipäälliköksi.
26
FCG Consulting People 2/2012
MAISEMAN
VAIHDOS
ALK.
56 €/HLÖ
Päiväkokous merellä Tallink Shuttlella & Baltic Princessillä sisältää
lisäksi buffet-aamiaisen, kokoustilan kuudeksi tunniksi ja buffetlounaan ruokajuomineen. Karatkaa merelle, se tekee hyvää!
www.tallinksilja.fi/kokous
FCG Consulting People 2/2012
27
Merkitse jo kalenteriisi!
Kunta-alan ykköstapahtumat
28
26. – 27.9. Valtakunnalliset ensihoitopalvelupäivätHelsinki – Tallinna
26. – 28.9. Ammatillinen koulutus Helsinki – Tukholma
27. – 28.9. Valtakunnallinen työllisyysasiainfoorumiJyväskylä
3. – 4.10.Laskentafoorumi 2012
Vantaa
13. – 14.11.Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaariHämeenlinna
People 2/2012
FCG Consulting
22 – 24.11.Lautakuntapäivät
ja PuheenjohtajaseminaariHelsinki – Pietari
13.2. – 15.2.2013 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumiHelsinki - Tukholma