FCG Finnish Consulting Group Oy Syyskuu 2010 Alueellinen FCG FCG Consulting People 2/2010 1 FCG on ollut mukana Sipoonrannan asuinalueen suunnittelussa. Kuvassa Hjallis Harkimo, Helena Karihtala ja FCG:n Matti Honkaniemi. Kuva: Jarmo Teinilä. 3 Pääkirjoitus 4 Kansainvälinen ja alueellinen FCG 6 Kemijärvi uudella kehitysuralla 8 Sopimuskumppanina aurinkoinen Naantali 9 Loimaa kehittää keskusta-aluettaan 10 Kylä meren rannalla 11 Kauniainen saa uuden keskustan 12 Svenskan muutosten pyörteissä 14 Kaavoitus 50 v. 16 Uusia Afrikan-hankkeita 17 Kansallisarkistolle uusi sähköinen säilytyspalvelu 18 Urheilukentät kuntoon 20 Esteettömästi asemilla? FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmälehti. Materiaalitehokkuusselvitys mpäristöministeriölle y HUS tähtää resurssien optimikäyttöön Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki Puhelin 010 4090, faksi 010 409 5001 21 Sähköposti etunimi.sukunimi@fcg.fi www.fcg.fi 22 Videoneuvottelu on ortodoksikirkon ekologinen valinta Espoon tavoitteena palvelutuotannon työn parantaminen Kuopion uusi lämpövoimala hyödyntää biomassoja Matkailualalle uusi Master Plan 2.0 -palvelukokonaisuus Päätoimittaja Eeva Kokki 23 Vaasan sote-koulutus avasi uusia näköaloja Haukipudas tutkii elinkaarimallia Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho 24 Osoitteenmuutokset verkon kautta www.fcg.fi > yhteystiedot > yhteystietojen muutos UM uusii hankehallintajärjestelmäänsä Mikkelin kalliopuhdistamon suunnittelu FCG:lle Porin seudun yleiskaavat FCG:lle Painopaikka Topnova Oy, Helsinki 2010 25 FCG jälleen koulutuksen kärkinimi FCG:n ylläpitämä RAFAELA™ Islantiin 26 2 FCG Consulting People 2/2010 Nimityksiä FCG:llä PÄÄKIRJOITUS Arvoisa lukija, Elokuussa julkistettiin jälleen Talouselämä-lehden toimeksiannosta tehty imagotutkimus koulutuspalveluita tarjoavista yrityksistä. Tutkimuksen tuloksia oli mieluisaa lukea: FCG on säilyttänyt paikkansa koulutuspalveluiden parhaimmistossa. Olimme ylivoimaisia ykkösiä monella alueella, muun muassa luotettavimpana ja asiakaslähtöisimpänä kouluttajana ja parhaana toimialatuntijana. Olimme kärjessä myös hintalaatusuhteessa. Kiitokset FCG:n saamista hyvistä arvosanoista kuuluvat ehdottomasti asiakkaillemme, joiden kanssa yhteistyössä olemme saaneet aikaan hienoja tuloksia. Laaja koulutustarjontamme löytyy ajantasaisena verkkosivuiltamme osoitteessa www.fcg.fi/koulutus. Tässä lehdessä on jälleen asiaa asiakkaistamme ja heidän kanssaan toteutettamistamme monenlaisista projekteista. Kotimaan näkökulmasta FCG:n toiminnan kansainvälinen laajuus jää aika usein vähälle huomiolle. Tästä syystä lehtemme ensimmäinen aukeama kuvaa alueellista ja kansainvälistä toimintaamme, jota tekevät sekä tytäryhtiömme eri maissa että kansainväliseen konsultointiin erikoistunut liiketoimintaryhmämme. Lehdessä esillä olevat asiakkaamme jakautuvat kiinnostavasti myös maantieteellisesti: pohjoisin tulee Kemijärveltä ja läntisin Islannista, jonne ICT-liiketoimintamme on tehnyt kiintoisan avauksen terveydenhuollon luokitusjärjestelmien käyttöönotossa. Lehtemme eteläisimmät projektit ovat kehitysyhteistyöhankkeitamme Afrikassa. Antoisia lukuhetkiä! Paul Paukku FCG Consulting People 2/2010 3 Kansainvälinen ja Teksti: Eeva Kokki Kuvat: FCG:n kuva-arkisto FCG toiminta on yhtiön varhaisista vaiheista lähtien pohjautunut tiiviseen, paikalliseen yhteistyö asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa. Kotimaassa FCG:llä on toimipaikat keskeisissä kasvukeskuksissa Helsingistä Rovaniemelle. Ulkomaan yksikkömme sijaitsevat Ruotsissa, Virossa, itäisen Euroopan alueella ja Uudessa-Seelannissa. Toimintaalueenamme on koko maapallo. FCG:n kansainvälinen toiminta pohjautuu yhtäältä kehitysyhteistyöhankkeisiin, joita toteutetaan eri puolilla maapalloa, toisaalta tytäryhtiömme toimintaan sekä omissa maissaan että kansainvälisesti. Kansainvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita toteutamme esimerkiksi Suomen ulkoministeriön, Maailmanpankin, Aasian kehityspankin tai EU:n rahoittamina. FCG:llä on käytössään laaja asiantuntijaverkosto, joista kootaan kutakin hanketta varten oma projektiorganisaationsa. Hankkeiden laajuus voi vaihdella muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin. Tytäryhtiömme toimivat paikallisesti myös omissa maissaan. Esimerkiksi tytäryhtiömme Bulgarissa, Povvik ADon maan johtava ympäristökonsultointiin erikoistunut yhtiö. Lisäksi yhtiö tarjoaa vesi- ja jätehuollon palveluita asiakkailleen. SIPU International AB on puolestaanRuotsissa toimiva konsultti- ja koulutusyhtiö, joka tekee kehitysyhteistyöhankkeita eri puolilla maailmaa. Yhtiö on vuosien aikana kouluttanut laajasti kehittyvien maiden hallinnon työntekijöitä esimerkiksi hallinnon organisointiin, tasa-arvoon ja demokratiaan liittyvissä aiheissa. Muut FCG:n tytäryhtiöt ovat Virossa toimiva koulutusyhtiö Invicta AS, Venäjällä toimiva konsulttiyhtiö OOO FCG (entinen OOO ManNet Partners), FCG Romania ja Uudessa-Seelannissa kehityskonsultointia tekevä Anzdec Ltd. Oheisen kartan oranssit pisteet kuvaavat FCG:n toimipaikkoja eri maissa. Siniset pisteet ovat esimerkkejä kehitysyhteistyöprojekteistamme eri puolilla maailmaa. Olemme vuosien aikana toteuttaneet tuhansia projekteja yli 100 maassa. 4 FCG Consulting People 2/2010 FCG:n kansainvälisen toiminnan johtotiimiä. Vasemmalta Ruotsissa toimivan SIPU Internationalin toimitusjohtaja Anders Olin, virolaisen Invictan toimitusjohtaja Peeter Puskai, FCG:n kansainvälisen liiketoiminnan johtaja Matti Ojala, bulgarialaisen Povvikin toimitusjohtaja Dessislava Kovatcheva, Pietarissa toimivan OOO FCG:n toimitusjohtaja Elena Kuznetsova (edessä oikealla) sekä FCG Romanian toimitusjohtaja Cantemir Radu. Etelä-Amerikassa ja Karibian alueella FCG on toteuttanut esimerkiksi useita maatalouden kehittämiseen sekä metsä- ja luonnonvarojen käyttöön liittyviä hankkeita. alueellinen FCG Venäjälla ja muiden CIS-maisen alueella FCG on toteuttanut monenlaisia infrarakentamiseen, ympäristökonsultointiin sekä vesi- ja jätehuoltoon liittyviä projekteja. Lisäksi yhtiö on konsultoinut esimerkiksi hallinnon ja opetustoimen kehittämiseen sekä tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvissä hankkeissa. Nepal on esimerkki FCG:n kohdemaista Aasiassa. Nepalissa FCG on toteuttanut vuosien aikana useita hankkeita, joissa on kehitetty muun muassa maan vesihuoltoa, paikallishallintoa ja koulutusjärjestelmää. Afrikassa FCG:n hankkeet ovat liittyneet esimerkiksi maaseudun ja ympäristöhuollon kehittämiseen, vesihuoltoon sekä opetustoimen kehittämiseen. FCG Consulting People 2/2010 5 EH 21:14 20:58 Korkalo 20:49 30:16 20:57 30:2 30:4 24:11 20:56 20:49 AT 30:6 20:52 20:54 20:50 20:58 20:59 21:11 W Vilkonen Lahtela 60945 23:3 Rytiniemi Kalasatama LV Yht. 878:1 Kpa Lappala sr/6 Välitalo sv 10 /kk AT 15:18 MA 10 Hakala 1:18 Z 17:15 AT 11:15 10:16 5:4 AT 5:14 sr/9 9:10 Räisälä 16:52 16:53 AT 16:25 9:25 2:3 Juhannusniemi 1 34:16 8 34:20 34:12 5031 12:2 sv 31:7 1:18 RA-1 Z 82:21 17:16 98:0 15:6 27:6 98:0 16:59 15:26 92:0 16:55 Yht. 4:11 llio W 3:4 Räisälän 18:11 ja Töllirinne 34:21 RM-1 82:3 18:8 34:7 31:5 34:22 17:18 2:39 Yht. 878:1 34:5 34:10 34:23 57:3 Ojala 27:6 Tö Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Sauli Koski 31:7 6:4 10:26 17:21 2 98 luo-10 6:1 16:29 16:24 2:3 2:14 34:21 34:14 34:22 sr/15 1:16 Tölliniemi 5:16 Lappala 10:5 17:17 28 AT Z 16:57 17:19 198 Jatkola 16:11 Tasala Suomulah 16:18 3:22 7:11 10:24 17:9 1:17 27:3 PY 82:17 14:21 8:4 7:12 MA 18:9 17:11 1:12 Väliaho sr/10 82:20 17:25 1:13 2:17 11:16 S.talo sv 82:21 1:3 2:10 sr/14 7:6 8:3 1:17 1:16 11:14 Keskitalo 8:3 3:9 82:28 10:28 18:11 4:12 11:17 15:6 Z 99:0 4:11 3:20 sr/5 sk 3:39 sr/11 3:5 9:30 0 15:36 sm344 sr/8 2:13 Karpio 3:32 3:31 3:18 3:44 Z 16 15:17 18:6 3:36 11:1 15:25 Hamara PY 3:4 sr/2 16:12 3:35 yt 18:11 16:17 3:14 11:8 15:6 Kuokkala 16:14 Yht. 878:1 9:32 sr/3 sr/7 13.0 15 16:17 16:1216:56 Rantala 16:1 23 10 LV 21:12 21:7 Z 30:1 23:15 Mikkola 4:1 sr/16 23:13 24:9 90:0 20:45 20:46 99:0 luo-10 2:14 Z jakok. 3:5 Yht. 878:1 3:4 98:0 9:10 4:11 Räisälä 3:30 92:0 18 Kotivaara 0 22 30:16 24:12 M 3:21 0 20 Lehto 9:32 Yht. 876:2 Yht. 876:2 0 3:9 Z Yht. 876:2 17:23 17:14 99:0 871:5 24 M ly ja Z o a n oj ki yl sa 0 Ii 3:21 24:14 158.2 Z Yht. 874:1:0 Uuttupöllänjänkä luo-10 260 Z Vaaranlamminjänkä W Ylimmäinen Vaaranlampi 28 0 Pitkävaara 247.0 Kemijärvi uudella kehitysuralla Kemijärvi on ollut viime vuosina ahkerasti otsikoissa, kun isot pörssiyhtiöt ovat hylänneet paikkakunnan. Takaiskut eivät ole lannistaneet kaupunkia, joka etsii parempaa tulevaisuutta uusin eväin. 6 FCG Consulting People 2/2010 – Olemme selvinneet aika hyvin, kun emme jääneet haikailemaan kasvottomien yritysten perään. Tehtaiden sulkemiset olivat jättiyllätyksiä, mutta kovalla verkostomaisella yhteistyöllä, uusilla strategisilla linjauksilla ja elinkeinostrategiaa päivittämällä muutoksista ollaan selviämässä, vaikka haasteet myös tulevaisuuden osalta ovat kovat, sanoo Kemijärven kaupungin elinkeinojohtaja Jari Luoma-aho. Pitkän tähtäimen strategia Kunnan visiot ulottuvat vuoteen 2025 asti ja määrittelevät ne palvelut, joita halutaan tarjota asukkaille, matkailijoille ja yrittäjille. – Kyseessä on iso kokonaisuus, johon liittyy lukuisia tavoitteita. Haluamme kohentaa kaupunkikuvaa, parantaa palvelurakennetta ja saavutettavuutta, lisätä matkailun houkuttavuutta, lopettaa asukasmäärän vähenemisen... luettelee Luoma-aho. – Täällä ei odotella vuoteen 2025, vaan tavoitteet on jaoteltu heti toteutettaviin, tänä vuonna tehtäviin, ensi vuoden tavoitteisiin jne. Kemijärvi on Itä-Lapin helmi, keskellä upeita tuntureita. Täällä on hyvä elää, asua ja viettää vapaa-aikaa. Eikä elinkeinotoiminta ole loppunut. Matkailuhankkeiden lisäksi on kehitetty kaivannaisteollisuutta ja puutoimialaa. Keskustasta se alkaa Kunnan kehittäminen on aloitettu sen keskustan kehittämisestä. – Kaupungille tehtiin vuosi sitten kaupallinen peruspalveluselvitys, jossa tutkittiin kaupan palveluiden kehittämistarpeita, kertoo FCG:llä hanketta vetänyt johtava konsultti Kimmo Koski. Keskustan kehittämistä pohti useita työryhmiä, joissa olivat edustettuina yritykset ja asukkaat. Nyt muutokset ovat jo kaavallisesti pitkällä ja etenevät normaalissa päätöksentekojärjestyksessä. Suomulle uudet eväät Kemijärven tuoreita hankkeita on Suomun matkailukeskukselle viime vuonna tehty ke- M 15:30 26:4 26:4 4:16 15:37 Siulajänkä 16:10 16:8 15:16 4:17 1:19 Z 15:24 Lopsausvaara 15:32 Tonkoaapa 4:1 16:27 15:9 15:41 15:27 15:34 M 16:26 5:13 5:16 5:15 Z Huutoniemi Kanga 16:27 16:23 15:19 5:5 16:15 Tonkolehto pv-3 15:38 15:7 0 Z 20 Räisälä hti Räisälä 16:57 5:3 47:8 16:45 5:4 16:46 15:40 15:22 57:1 31:7 34:22 6:7 Z 57:3 47:10 6:5 12:8 16:48 Z 16:49 9:37 9:36 12:10 16:36 8082:1 8101:4 Z Pumppuamo 23:14 8080:2 16:33 8080:3 23:7 82:26 8057:8 8058:1 16:42 16:35 RA 10:22 16:58 10:12 10:20 16:30 V 82:23 82:23 82:25 8006:1 RA 82:25 8006:9 16:26 W sm342 16:59 W 82:10 82:18 82:10 8026:5 RM 8028:4 82:10 8028:5 82:25 10:16 VU-1 8024:3 C Hotelli W VR 18:12 V RA 16:14 8231:1 RM 31:7 8234:7 8247:1 8237:10 8237:9 8248:5 8237:5 50:6 RA Z 82:21 Pe rä luo-20 Z oja yt/k k Kalliovaara Z RM Z Laskettelurinteet RA 82:17 22 20 0 Z 50:4 0 0 päällikkö Lauri Solin. Kaavan hyväksymisen jälkeen päästään tekemään asemakaava ja sitten rakentamaan vaiheittain. – Kehittämissuunnitelman tekeminen ennen kaavaa säästää aikaa, vaivaa ja rahaa, kun raamit on luotu valmiiksi. Suomulla on nyt noin pari tuhatta vuodepaikkaa, joiden määrää olisi tarkoitus nostaa nelinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Suuri osa rakennusoikeudesta on tulossa keskustaan. Suunnitelmissa ei ole uusia laajennusalueita, vaan tavoitteena on maankäytön tehostaminen. Suomun hankkeen kokonaisuudesta on FCG:llä vastannut Rovaniemen toimipisteen aluepäällikkö Pirkka Hartikainen. Valmennusta henkilöstölle – Muuttuvat palvelurakenteet, henkilöstön ikääntyminen ja muut muutokset vaikuttavat myös kunnan organisaatioihin. Niinpä käynnistimme vuosi sitten esimiesten valmennuksen, joka päättyy syyskuussa 2010, kertoo Kemijärven talous- ja kehittämisjoh- 18:16 Z Z 0 – Suomun yleiskaavasta on jo laadittu luonnos, ja sen pohjalta tehty ehdotus lähtee uudelleen nähtäväksi. Kaavan on tarkoitus valmistua vielä tämän vuoden aikana, kertoo kaavoituksesta vastaava FCG:n toimisto- 50:1 49:2 20 Kaava etenee RM-1 18:2 18:13 hittämissuunnitelma, jossa määriteltiin sen visio ja liikeidea. – Suunnitelmaa kehitettiin yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Suomu löytää asiakaskuntansa niistä ihmisistä, jotka arvostavat kotoisuutta, turvallisuutta, intiimiä ilmapiiriä ja rauhallisuutta. Suomu ei kilpaile volyymillä vaan laadulla, kertoo FCG:n Oulun toimiston aluepäällikkö Minna Kurttila. Suunnitelma määrittelee vision lisäksi mm. matkailijamäärien tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. – Suunnitelmasta on tullut tilaajalle monivuotinen työkalu. Upeaa on sekin, että se tehtiin ennen yleiskaavan laatimista, joten viestit menevät suoraan kaavoittajalle, hän toteaa tyytyväisenä. 58:2 58:2 58:3 18:13 8238:3 8238:4 Z Z 36 VR Tonkopu i 8238:2 VR Yht. 878:1 16:19 itt 18:8 8237:6 10:5 luo-2 re 8237:3 8237:8 8237:7 8238:1 Z kk 31:7 VR VU ka 8237:4 8248:4 Z Yht. 876:2 Myllylampi 49:2 49:3 elk Kalliojänkä 8237:1 8248:2 8248:3 31:1 82:1 W rik 58:3 8248:1 8237:2 400 to 8:11 8247:2 8233:6 8209:2 57:3 ot Jao u t s e n j ä n k ä 8234:5 8234:6 8233:5 yt/ luo-1 Mo 18:7 8234:4 8233:4 16:47 16:46 49:4 8234:3 82:3 Jaakonjänkä luo-11 at Z RM-1 ja 8234:2 8234:8 8209:1 Räisälä Kirppa 16:1 Z 18:13 8234:1 8233:2 8233:3 Suomutunturi or 9901:0 8233:1 9901:0 16:45 nt 18:13 31:7 31:1 Myllyvaara ku 8232:1 31:1 0 3:30 49:2 n h io VR/k l. 8232:2 31:1 31:6 Ha 3:44 18:5 18:4 18:14 8231:3 16:14 18 RV 18:16 Va 8231:4 18:13 31:1 57:6 180 Z Lahtela 18:2 8231:2 34:22 100.0 9452 18:2 ET ET 18:12 57:5 34:22 8:8 3:33 18:16 18:7 31:1 8031:4 82:21 3:5 AP 21:9 RM 8031:3 luo-22 o 3:5 t vt/k 8161:1 9901:0 8030:1 82:27 1944 W ur 3:24 AP RMHotelli 18:12 18:12 49:2 ap 3:21 8161:1 8163:1 8151:5 8150:4 V RA 8027:4 Yht. 876:2 82:22 8024:2 8029:2 8029:3 8027:2 W 8024:1 8029:1 8027:1 ilt 8161:3 8001:2 82:11 82:23 8028:3 8026:6 S Z 8152:2 8151:3 8151:4 82:25 82:1 3:24 3:48 8160:1 8159:3 8157:3 8152:1 8151:2 21:9 8020:3 V 8026:4 82:27 RA 8153:1 21:2 8056:6 20:38 82:27 3:5 Yht. 876:2 Z 3:24 8157:2 8157:4 8156:1 8056:5 20:7 82:10 sv 3:21 8158:1 8156:3 8156:2 8155:1 21:3 20:39 8021:2 V ET 3:40 7:11 8156:4 8155:3 8155:2 8054:12 8054:1 14:3 8154:1 8153:3 8153:2 8054:2 14:14 RM1945 3:30 8155:5 8155:4 8154:2 21:4 8054:13 Pyyntikuoppia 3:23 3:9 8154:4 21:5 20:30 3:42 Heralampi 48:1 sm218 sm217 3:23 Laavu Z Z 8154:3 8054:10 8054:9 20:10 8054:4 20:32 82:10 RA 8021:1 82:23 16:26 14:8 8052:8 Z 20:11 8053:7 14:9 82:27 82:23 8020:1 8020:2 yt/kk Z 8025:4 8053:8 8053:4 8053:3 14:7 RM 8003:4 82:13 82:10 82:25 8025:3 Räisälä 8051:3 82:13 8003:2 82:14 Z 8006:8 8006:6 8006:7 82:24 8053:6 8053:5 14:11 8052:5 14:10 14:16 12:10 sv 20:18 8053:9 8053:10 8053:1 14:18 14:13 8052:2 8052:314:12 14:18 8051:17 RA 20:19 20:20 Z 8051:15 8051:16 8051:13 3:46 20:21 14:18 8058:5 3:47 3:47 3:41 W 3:45 8060:6 8058:4 14:15 8078:3 8051:12 RA 180 16:59 8051:14 2:11 10:29 W 20:22 8060:5 8058:6 14:18 82:25 10:19 8062:5 21:15 48:2 3:21 sm340 RA Yht. 876:2 20:24 Z 10:13 Z 82:10 Petäjävaara 10:21 16:37 16:26 Suomukankaanlampi 20:25 8058:3 8058:7 8057:7 8080:5 82:27 a 8060:4 8058:2 8057:10 8057:9 8080:4 Z Z oj RA 8057:6 10:15 RA 8062:6 20:23 yt/kk ka 9:10 16:34 8060:3 8081:3 23:5 23:8 Z 16:39 Vaarala 16:41 RM 3:49 8062:13 9901:0 8060:2 3:4 3:5 3:47 luo-9 20:16 14:18 8063:1 8060:1 8081:2 8079:5 rk 8065:3 8064:3 8059:1 8059:2 8081:1 8080:1 8100:3 Suomukankaanlehto 8086:5 8086:3 8086:4 8064:2 8083:3 8083:4 Z Nu 8068:4 8065:2 8064:1 Z 8083:28083:1 3:4 3:4 k 8100:1 8084:2 8084:3 3:4 7:11 yt/k 8103:5 8101:1 8101:2 8101:3 48:13 sm341 Kaivo 8086:1 8086:2 Z 16:54 16:56 Z W 166.0 21:14 8070:1 8068:3 14:18 16:19 16:19 83 Z 8102:3 8100:2 sv Z 16:32 yt/kk 16:31 8065:1 8062:12 8062:11 8068:2 8066:5 12:10 8084:1 8102:2 10:29 16:56 Herajärvi Yht. 876:2 8062:8 8069:1 8066:2 8066:3 8066:4 0 8102:1 Z 10:17 9:2 20 Z Lahtela 8103:3 8103:2 8103:4 8068:1 8067:4 8066:1 8104:4 8104:28104:3 20:34 8067:3 23:17 RA 16:19 Z 10:17 8067:1 8067:2 8105:1 8105:2 8104:1 8103:1 AP 10:16 16:57 vt/kt Z 0 16:57 5 Z 9:2 18 7:11 yt/kk Varpula Z 16:1 20:36 8106:1 23:12 Kilpeläinen 5030 AP 82:17 16:57 8111:2 8106:2 23:14 sv 20:28 8107:7 15:6 15:36 15:17 8072:1 8110:4 8110:1 8110:2 8110:3 8108:6 48:13 16:14 8071:1 8075:3 8071:2 Z 7:10 16:57 14:18 8075:1 8111:1 8107:6 47:9 16:14 8073:1 8074:2 9901:0 16:49 Z 9901:0 8109:1 8108:5 8107:2 8107:1 8107:38107:4 8107:5 7:11 8074:1 8077:4 8076:4 Z Z 23:17 23:18 9:10 yt/kk 8075:2 11:16 12:6 8077:3 8076:3 23:17 8109:2 9:32 pv-1 14:18 12:11 T Hiekkol Z 12:11 0 8108:2 8108:1 8108:3 8108:4 7:8 Syrjälä 0 47:8 Z 16 15:6 RA VR 12:9 W 82:16 Herakangas 9:24 Jäteallas 82:17 18 9:10 9:18 9:40 9:39 9:38 W 10:26 9:28 2 9:35 9:26 19 9:27 9:23 82:3 47:9 47:7 9:21 11:16 16:14 16:47 9:34 9:33 9:22 15:21 Suomukangas Z 12:9 taja Tomi Timonen. Koulutuksessa on ollut noin 70 henkeä, jotka ovat kiitettävästi osallistuneet viiteen lähikoulutuspäivään ja niihin liittyviin välitehtäviin. – Positiivista on ollut se, että valmennus on tarjonnut eri näkökulmia johtamiseen ja antanut osallistujille tarvittavia valmiuksia, hän pohtii. Ohjelmassa on ollut muun muassa perusesimiestaitojen kehittämistä, materiaalia kehityskeskusteluihin, palautteen antamista ja saamista. Timonen pitää onnistuneena välitehtäviin liittyviä pienryhmiä eli kollegakolmioita, joissa esimiehet toimivat yhdessä. Ne ovat lisänneet yhdessä tekemisen meininkiä ja tarjonneet oivalluksia yhteisistä pelisäännöistä. – Myönteistä on sekin, että valmennuksen ansiosta esimiehet oppivat sparraamaan toisiaan, sanoo valmennusohjelmaa vetänyt FCG:n johtava konsultti Jarkko Majava. Saatujen hyvien kokemusten ansiosta valmennus laajenee koskemaan koko henkilökuntaa. FCG Consulting People 2/2010 7 Yhteistyö sujui hyvin, vaikka pöydän ympärillä oli iso joukko, arvioivat Kimmo Suonpää ja Pasi Pekkala FCG::stä. Sopimuskumppanina aurinkoinen Naantali Naantalin kaupunki on yksi FCG:n pitkäaikaisista yhteistyökumppaneista Varsinais-Suomessa. Ajankohtaisiin hankkeisiin kuuluu Mannerheiminkadun, vanhankaupungin pääkadun, perusparannuksen suunnittelu. – Kaupunki haluaa vaihtaa Mannerheiminkadun asfaltin nupukiviin. Tavoitteenamme on luoda korkealaatuinen, kestävä ja kaunis ratkaisu, joka ottaa huomioon nykypäivän vaatimukset ja kunnioittaa samalla alueen historiaa ja vanhaa kulttuuriperintöä, kertoo kaupungininsinööri Kimmo Suonpää. Naantalin Mannerheiminkatu on sijainnut likimain nykyisellä kohdallaan 1400luvulta lähtien, joten perusparannuksen erityishaasteena ovat asfaltin alla olevat arvokkaat kulttuurikerrokset. 8 FCG Consulting People 2/2010 – Tällainen hanke vaatii suunnittelijoilta todella monipuolista osaamista, sillä asioita on osattava tarkastella eri näkökulmista, arvioivat Suonpää ja projektipäällikkö Pasi Pekkala FCG:ltä. – Ei riitä, että pystytään varjelemaan vanhoja rakenteita, rakennuksia ja vanhaa kaupunkiympäristöä, vaan lisäksi on otettava huomioon toiminnallisuus: ihmiset, kiinteistöjen käyttö, liikenne, esteettömyys... Samalla on huolehdittava siitä, etteivät kustannukset karkaa käsistä. Silloin suunnitelma voidaan myös toteuttaa. Mannerheiminkadun rakennustyöt on tarkoitus tehdä usean vuoden aikana. Valmista tulee Suonpään mukaan aikaisintaan vuonna 2014. Puitesopimus – perusta pitkäjänteiselle yhteistyölle FCG:llä ja Naantalin kaupungilla on meneillään myös muita yhteistyöprojekteja, kuten Taattisten alavesisäiliön ja runkovesijohdon suunnittelu Taattistenjärven ja Särkänsal- men välille, Daniscon jätevedenpuhdistamon liittäminen kunnalliseen viemäriin sekä maankaatopaikan ja läjitysalueen suunnittelu yhdessä Fortumin kanssa. Yhteistyö pohjautuu puitesopimukseen. – Puitesopimuksen ansiosta hankkeet voidaan käynnistää joustavammin ja nopeammin, koska ei tarvitse järjestää joka kerta erikseen tarjouskilpailua ja käydä hintaneuvotteluja. Tämä vähentää hallinnollisia tehtäviä ja säästää siten myös resursseja, sanoo Suonpää ja jatkaa etujen pohdintaa: – Hyötyä tuo myös se, että tilaaja oppii tuntemaan suunnittelijat, heidän vahvuusalueensa ja työskentelytapansa paremmin. Näin tilaajan ja suunnittelijan välinen yhteistyö kehittyy ja lopputulos saadaan sujuvasti vastaamaan tilaajan odotuksia. Kuhunkin hankkeeseen voidaan valita työhön paras, kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Noin 35 henkilöä työllistävällä FCG:n Turun toimipaikalla on vastaavat puitesopimukset myös Turun ja Raision sekä Euran, Liedon ja Länsiturunmaan kanssa. Johanna Närhi opastamassa kaupunkikävelylle lähtijöitä Loimaan keskustassa. Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä ja Mari Moilanen Loimaa kehittää keskusta-aluettaan Loimaalla on käynnissä ydinkeskustan kehittäminen, johon liittyen FCG on tehnyt kaupunkianalyysin. Seuraavaksi on vuorossa asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi. – Kaupunkikeskustojen elinvoima ei ole vain suurempien kaupunkien huoli. Kuntaliitosten 2005 ja 2009 jälkeen Loimaa on 17 000 asukkaan kaupunki, jonka keskusta-alue tarvitsee kehittämistä. FCG:n kanssa tehtävä yhteistyö pohjaa oman valmistelumme tuloksena syntyneelle, vuonna 2008 hyväksytylle kehittämisohjelmalle, kertoo kaupungin kehittämisjohtaja Matti Tunkkari. Kaupunkianalyysissä nousi esille useita kehittämisen kohteita, kuten keskuspuiston ja torin toiminnallinen yhdistäminen, kevyen liikenteen yhteyksien parempi esille tuominen, Turuntien ja asema-aukion viherrakentaminen ja pysäköinnin jäsentely, toteaa projektipäällikkö Johanna Närhi FCG:ltä. Pian käynnistyvä asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi tähtää nykyistä sujuvampiin kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseihin. Arvioinnin yhteydessä laaditaan asemakaavamuutosten toimenpideohjelma yhdessä tilaajan kanssa. FCG Consulting People 2/2010 9 Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Helena Karihtala, Hjallis Harkimo ja Matti Honkaniemi keskustelevat Sipoonranta-hankkeen etenemisestä alueen pienoismallin äärellä. Ensimmäisenä valmistuvat lähimpänä merenrantaa olevat taloyhtiöt. Asukkaat pääsevät muuttamaan huoneistoihin alkuvuodesta 2011. Kylä meren rannalla Sipoon Storöreniin, aivan Helsingin rajan tuntumaan, rakennetaan vauhdilla uutta saaristolaishenkistä asuinaluetta. Sipoonrannaksi ristityn alueen on määrä valmistua vuonna 2013. 10 FCG Consulting People 2/2010 – Tästä ei tule mikään nukkumalähiö vaan kylä, sanoo idean isä, liikemies Hjallis Harkimo viitaten siihen, että Sipoonrantaan rakennetaan noin 250 asunnon lisäksi liikehuoneistoja, kuten ravintola, päiväkoti, kukkakauppa, apteekki, lääkärikeskus ja mahdollisesti ruokakauppa. On tarkoitus, että myös saaristolaiset ja muut ympäristön asukkaat voivat kokoontua alueella. Huoneistot tehdään Sipoonranta Oy:n toimitusjohtajan, sisustussuunnittelija Helena Karihtalan mukaan tavallisten ihmisten tarpeisiin. – Niistä löytyy kaikki, mitä meren rannalla viihtyvä voi hyvään arkeensa tarvita, hän kuvailee. Karihtala on hionut yhdessä arkkitehdin kanssa pohjaratkaisuja niin, että asuntoihin tulee myös riittävät säilytystilat ja käytännölliset kodinhoitotilat. Materiaaleilla korostetaan alueen kylämäisyyttä ja saaristolaishenkeä. Yhtiöstä huomattavan osan omistava Harkimo on tyytyväinen, sillä ”kaikki on mennyt hyvin ja huoneistojen kauppa käy”. Hallituksen puheenjohtajana hänellä on myös suuri vastuu rakennusprojektin onnistumisesta. Vaativa vesi FCG:n työ Sipoonrannassa alkoi geo- ja infrasuunnittelulla, mutta sittemmin tehtävät ovat laajentuneet muun muassa vesilupien hakemiseen, maa-ainesten tutkimiseen ja elementtisuunnitteluun. – Hanke on ollut suunnittelullisesti erityisen vaativa, koska rakentaminen ulottuu osittain vesialueelle – laiturirakenteille ja osittain myös rakennuksille vallataan hieman merta, toteaa toimialajohtaja Matti Honkaniemi FCG:ltä. Tavanomaisesta poikkeavaa on muutakin: – Tämä on vanha kalastajakylä tai marinapaikka, joka on aikojen kuluessa rakentunut kahden saaren ympärille. Niinpä saarten välisiä vesijättömaita ja pehmeitä savikkoja on jouduttu vahvistamaan, jotta rakennukset eivät painuisi. Veneiden säilytyspaikan alta paljastuneet pilaantuneet maat haravoitiin tutkimusten jälkeen pois. Parkkipaikkoja tarvitaan paljon, ja ne tehdään enimmäkseen rakennusten alle. Suunnittelussa on pitänyt ottaa huomioon paitsi normaalit tulvasuojeluvaatimukset, myös mahdollinen merenpinnan nousu tulevaisuudessa. – Kun halutaan korkealuokkainen asuinalue, kaiken on oltava kunnossa, Honkaniemi tiivistää. Kauniaisten keskusta joutuu uuteen uskoon, kun purettujen rakennusten tilalle kohoaa uusia asuin- ja toimistotaloja ja yleiset alueet saavat uuden, erilaisen yleisilmeen. Kauniainen saa uuden keskustan Teksti: Anna-Maija Gruber Kauniaisten keskusta saa vuoteen 2015 mennessä täysin uuden yleisilmeen junaradan molemmin puolin. Vanhojen, purettujen 1960- ja 1970-luvun rakennusten tilalle ilmestyy asuntoja ja toimistoja, ja niiden ympärille kehkeytyy uusi yleisten alueiden, katujen, torien ja puistojen kokonaisuus. – Kaavamuutoksilla ja keskustan uudistamisella tähdätään muun muassa kaupungin asukasmäärän kasvattamiseen ja palvelutason parantamiseen, kertoo Kauniaisten kuntatekniikkapäällikkö Tapio Siirto. Ensimmäisen vaiheen kaksi asuinkorttelia ovat valmiita, ja niissä asutaan jo. Vanhasta keskustasta on säilytetty vain kirjasto ja kauppakeskus Grani. Merkittävä haaste, iso investointi – Kaupunki vastaa uuden keskustan kunnallistekniikan, katujen ja puistojen vaiheittaisesta rakentamisesta, kertoo Siirto. Kyseessä on sangen merkittävä hanke, kaikkiaan 7 vuoden investointi, jonka kokonaissummaksi nousee 7 miljoonaa euroa. Lama hidasti projektin etenemistä, koska NCC:n alueelle rakentamat vapaarahoitteiset asunnot eivät silloin käyneet kaupaksi. – Uuden keskustan infran ja yleisten alueiden suunnittelusta on vastannut FCG. Hanke saatiin kilpailutuksen kautta, kertoo suunnittelupäällikkö Sami Pailamo projektia vetävästä Kuopion toimistosta. Tehtävä on osoittautunut haasteelliseksi liejuisen ja savisen maaperän, huonojen pohjaolosuhteiden ja vieressä kulkevan kaupunkiradan vuoksi. Maata on jouduttu stabiloimaan, ja osa rakennuksista on pystytetty tärinävaimennuksen varaan. Asuntorakentamisen viivästyminen on hidastuttanut myös yleisten alueiden toteutusta, joka edellyttää valmiiksi rakennettua ympäristöä. Hanke on vaatinut runsaasti yhteensovittamista, sillä jokaisella neljällä korttelilla on omat arkkitehtinsä. Ympäristösuunnittelusta on vastannut alikonsulttina maisema-arkkitehtitoimisto Studio Terra. Projektille jatkoa – Alueen suunnittelu jatkuu edelleen, ja tulossa on täydentäviä suunnitelmia sekä hankintakohtaisia suunnitelmapaketteja, kertoo yhteistyöhön tyytyväinen Siirto. Koko uudistettavan alueen kaavaa ei ole vielä vahvistettu. FCG:n yksiköt ovat mukana myös muun muassa keskustan kaavoituksessa ja Tunnelitien eteläpään rakennussuunnittelussa. FCG Consulting People 2/2010 11 Helmikuussa 2012 on Kristina från Duvemåla -musikaalin ensi-ilta Svenska Teaternin suurella näyttämöllä. Jättihanke saa arvoisensa puitteet: peruskorjatut näyttämötilat ja ajanmukaisen näyttämötekniikan. Teemu Rahikainen teatterin edustalla rakennustöiden aloituspäivänä. Eero Saarisen ja Jarl Eklundin 1930-luvulla suunnittelema ulkosivu jää peruskorjauksessa entiselleen, samoin teatterin sydän, pietarilaisen Nikolai Benois’n 1860-luvulla luoma suuren näyttämön katsomotila. 1860-luvulla valmistunut Svenska Teatern – suomenruotsalainen kansallisnäyttämö – on käynyt historiansa aikana läpi monta muutos- ja laajennusvaihetta. Nyt rakennuksen teatterille kuuluvat tilat peruskorjataan ja maanalaisia osia laajennetaan. – Näyttämötilat uusitaan kokonaan kaikissa kerroksissa, neljänteen kerrokseen rakennetaan uusi Amos-esiintymissali, vanha sali ja muut arvokkaat sisätilat kunnostetaan, ison salin permannolle lisätään istumapaikkoja ja esteettömyys turvataan, luettelee teatterin tuotantojohtaja Göran Michelsson korjauskohteita. Suuri osa esitystä tukevista toiminnoista saadaan peruskorjauksen ansiosta suuren näyttämön tasolle, ja myös työturvallisuus parantuu. Puun tilalle betonia Kiireisimmin korjausta vaatinut kohde sijaitsee sekä teatterihenkilökunnan, yleisön että ohikulkijoiden katseiden ulottumattomissa. 12 FCG Consulting People 2/2010 Svenskan muutosten pyörteissä Teksti: Paula Böhling Valtteri Kantanen / Svenska Teaternin kuva-arkisto ja Jarmo Teinilä – Teatterirakennus on aikanaan perustettu puupaalujen varaan, sillä pohjavedet ovat olleet silloin noin 150 vuotta sitten nelisen metriä korkeammalla kuin nykyisin. Kun pohjavesi on aikojen kuluessa laskenut, puu on lahonnut käytännössä kokonaan pois, kuvailee hankkeen pohjarakennesuunnittelusta vastaava toimialajohtaja Teemu Rahikainen FCG:ltä. Lähtötilanne on hänen mukaansa kuitenkin hyvä. Pohjaveden laskun ansiosta teatterirakennus on välttynyt kosteusvaurioilta, ja kun lähistöllä ei ole sattunut vesivahinkoja, pahoja painaumiakaan ei ole syntynyt. Nyt puupaalut korvataan betonirakenteella. Työssä käytetään suihkuinjektointimenetelmää – varsinkin ahtaisiin tiloihin soveltuvaa pohjarakentamisen erikoismenetelmää – josta Rahikaisella on kokemusta myös muualta Helsingin keskustasta, esimerkiksi läheisestä City-korttelista. Perustustöiden yhteydessä lasketaan kellaritilojen lattioita alaspäin, jotta saadaan lisää tilaa ja paikoin jopa uutta kerrosta. Teatterin maanalainen osa laajenee Erottajan aukion suuntaan. – Valmista pitäisi olla marraskuun lopussa 2011, joten täydellä höyryllä on edettävä. Maanrakennus-, pohjanvahvistus- ja purkutyöt alkoivat kesäkuun alussa. Runkorakenteet on tarkoitus saada valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä, jotta ensi vuoden alussa päästään sisätöihin, kertoo hanketta ohjastava diplomi-insinööri Eero Kiljunen rakennuttajakonsultin ja päätoteuttajan tehtäviä hoitavasta Haahtela-rakennuttaminen Oy:stä. Monenlaisia haasteita Svenska Teatern sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, joten työtä joudutaan tekemään hyvin ahtaissa paikoissa vilkkaan liikenteen ja ihmispaljouden keskellä. Alueelle pitää päästä isoilla kuorma-autoilla, sillä jatkuvasti on tuotava ja vietävä tavaraa sekä kuljetettava pois maa-ainesta. Työmaaparakitkin on sijoitettu kolmeen kerrokseen pienelle alueelle. Myös itse teatterirakennus on tavan- omaista vaativampi korjattava, koska se on tehty monessa vaiheessa. – Uusien vaatimusten mukaisen talotekniikan suunnitteleminen rakennukseen on lähes ylivoimainen tehtävä, mutta parhaamme yritämme, Kiljunen vakuuttaa. – Ja mikä tärkeintä, arvokkaat säilytettävät rakenteet on saatava suojattua vahingoilta. Remontti ei ole kuitenkaan ajanut Peppi Pitkätossua (Pippi Långstrump), Fannya ja Alexanderia, Luolamiestä (Grottmannen) ja muuta ohjelmistoa tauolle. – Onnistuimme saamaan lähes koko Aleksanterin teatterin käyttöömme, joten suuri näyttämö toimii nyt siellä. Sen lisäksi meillä on vuokralla vanha Diana-auditorio, jossa esitetään pienen näyttämön ohjelmistoa, Michelsson toteaa tyytyväisenä. Hän odottaa innokkaasti paluuta peruskorjattuun taloon, ja myös jännitystä taitaa olla ilmassa: Ensimmäisenä ensi-iltansa saa Abban mieskaksikon, Benny Anderssonin ja Björn Ulvaeuksen, mestariteos Kristina från Duvemåla – suurin teatterissa koskaan esitetty musikaali. FCG Consulting People 2/2010 13 Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä 14 FCG Consulting People 2/2010 Kaavoitus 50 v. FCG:n kaavoitustoiminnan juuret ulottuvat vuoteen 1960, jolloin Maaseudun Keskusrakennustoimisto (MKR) aloitti kaavoituksen arkkitehti Nils Kostiaisen johdolla. Moni asia on noista ajoista muuttunut. Suomessa oli ennen 1960-lukua voimassa asemakaavalaki, joka koski vain kaupunkeja ja kauppaloita. Maalaiskunnat – ja MKR – tulivat kaavoituksen piiriin rakennuslain myötä vuonna 1959. – 1960-, 70- ja vielä 80-luvullakin työ piti aloittaa aika tyhjästä, sillä kaavoituksen pohjaksi ei ollut minkäänlaisia selvityksiä, eikä niitä juuri laadittukaan. Myöhempinä aikoina taas työtä ovat teettäneet ennen kaikkea kaavojen muutokset, vertailee lähes 40-vuotisen kaavoitusuran MKR:ssä ja sitä seuranneessa Suunnittelukeskus Oy:ssä tehnyt diplomi-insinööri Heikki Lehtonen. Rakennuskaavat olivat aluksi kirkonkylien kokoisia, parin kolmen vuosikymmenen kasvuvara päälle laskettuna, muistelee vuonna 1967 MKR:ään pestattu Lehtonen. – Vähitellen käyttöön tuli yleiskaavoitus, jossa ratkaistiin isot asiat. Yksityiskohdat hoidettiin asema- ja rakennuskaavoilla. Yleiskaavoitusta tehtiin ensin erillisenä, mutta myöhemmin myös osana kuntasuunnittelua. Selvitykset vaativat paljon työtä 2000-luvulla kaavanlaadinnan prosessi on muuttunut erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain vaikutuksesta. – Laki korostaa riittävää selvittämistä, ja niinpä huomattava osa työpanoksesta menee selvitysraporttien ja yhteenvetojen laatimiseen. Kaavaselostukset liitteineen paisuvat usein melkoisiksi eepoksiksi, kertoo suunnittelupäällikkö Alf Lindström FCG:n Tampereen toimipaikasta. Etusijalle nousevat muun muassa luontoarvot. Myös ilmastonmuutokseen varautuminen ja muutoksen hillintä saavat yhä enemmän huomiota, Lindströmin mielestä muita kestävän kehityksen osa-alueita painokkaammin. – Myös suojeltavat kulttuuriarvot otetaan huomioon melko laajasti. Uusien rakennetun ympäristön arvojen luominen sitä vastoin näyttää yhä rajallisemmalta, koska niillä ei ole lain erityistä tukea eikä oikein tilaa prosessissa. Kaupan hankkeita on ollut Lindströmin mukaan viime aikoina paljon, kun taas taloudellisesti kestävän yhdyskuntarakenteen luominen ei ole ollut ”muodissa”. Tietoisuus energian hinnan noususta on kuitenkin alkanut muuttaa suunnittelutavoitteita. Monipuolinen osaaminen välttämätöntä Lehtonen tietää, että alkuaikoina moni kaavoittaja ”väänsi kaavaa itsekseen kavereilta kysymättä”. Niin ei ole enää. – Monipuolinen osaaminen ja vuorovaikutteisuus ovat korostuneet, ja samalla lopputuloksen laatu lienee parantunut, tulevathan useampien näkökulmat huomioon otetuiksi. Työvälineiden kehittyminen puolestaan on lisännyt kaavojen käytettävyyttä, Lindström arvioi. Kaavoittajien lisäksi nykyhankkeisiin osallistuu tarpeen mukaan luonto-, maisema-, kulttuurihistoria-, arkeologia-, meluja liikenneselvitysten tekijöitä. Piirtäjät ovat vaihtuneet suunnitteluavustajiin ja ATKhenkilöihin. Energiakaavoitusta Multialla Keski-Suomessa toteutettava ”Ekotaajama – Asukaslähtöiset energiatehokkaat asuinalueet” -hanke tuottaa uutta tietoa ja osaamista energiatehokkaan alueen kaavoituksesta, suunnittelusta, rakentamisesta ja markkinoinnista. Multialla Ekotaajaman sovelluskohteeksi on valittu noin 41 hehtaarin laajuinen Kyöpelin alue, jonne FCG laatii asemakaavan. Keskustan tuntumassa sijaitsevalle alueelle on tarkoitus sijoittaa sekä pientaloja että pienteollisuutta. – Haluamme kehittää aktiivisesti kaukolämpöverkkoa ja paikallisesti tuotettuun bioenergiaan perustuvaa lämmöntuotantoa. Niinpä Kyöpelin alue toimii samalla energiakaavan teon pilottina Keuruun seutukunnassa. Alueelle tehdään energiaselvitys ja sen mukaisesti useita vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia, selostaa Multian vs. kunnanjohtaja Unto Murto. Suunnittelija Mari Seppä FCG:ltä näkee pilottihankkeessa hienon mahdollisuuden osallistua suomalaisen energiakaavoituksen kehittämiseen. – Energiatehokkuutta tarkastellaan maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä yhä enemmän ja kokonaisvaltaisemmin, ja alan käsitteistö ja työvälineet kehittyvät voimakkaasti juuri tällä hetkellä. FCG:n valttikorttina Seppä pitää yrityksessä työskentelevien energia-asiantuntijoiden ja maankäytön suunnittelijoiden välistä yhteistyötä. Heikki Lehtonen tekeillä olevan Suomun yleiskaavan äärellä entisajan välinein. Hakaviivoitinta ja kolmioviivoitinta käytettiin 1980-luvulle saakka, jolloin siirryttiin tietokoneaikaan. FCG Consulting People 2/2010 15 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jorma Peltonen FCG:llä on pitkä ja moninainen kehitysyhteistyöhankkeiden historia. Suomen kehitysavun pääkohteessa Afrikassa erilaisia projekteja on ollut muun muassa Keniassa, Tansaniassa, Etiopiassa, Sambiassa, Sudanissa, EteläAfrikassa, Namibiassa, Malawissa, Egyptissä, Ghanassa, Somaliassa ja Liberiassa. – Uusi sähköinen säilytyspalvelu on merkittävä parannus, kunhan sen toiminta käynnistyy kunnolla, toteaa Kansallisarkiston kehittämisjohtaja Päivi Happonen. Uusia Afrikan-hankkeita Käynnissä olevista Afrikan hankkeista kaksi on opetussektorilla, toinen Sudanissa ja toinen Mosambikissa. Maailmanpankin vesisektorihankkeet ovat menossa Tansaniassa ja Etiopiassa sekä ulkoministeriön ICT-hanke Etiopiassa. Nykyiset kehitysavun muodot ovat viime aikoina painottuneet taas hanketoimintaan enemmän kuin aikaisemmin. Kenian vesipalvelurahastolle teknistä apua – Alkukesästä ratkesi FCG:n eduksi ulkoministeriön kilpailu vesialan hankkeesta, jonka tavoitteena on antaa asiantuntija-apua Nairobissa toimivalle koko maan vesiasioita hoitavalle rahastolle Water Services Trust Fundille. Kyseessä on aivan uudenlainen toi16 FCG Consulting People 2/2010 mintamuoto, kertoo projektijohtaja Auli Keinänen International Consulting -yksiköstä. Suomen osuutena on rahoittaa rahastolle neuvonantaja, joka neuvoo Kenian köyhimmän maaseudun vesihuollon toteutusta, sen rahoituksen kanavointia ja tietohallinnon kehittämistä. Kyseessä on kaksivuotinen hanke, johon liittyy yhden lisävuoden optio. Asia ja aihe eivät ole vieraita, sillä Suomi ja FCG ovat olleet mukana lukuisissa Kenian vesihuollon kehittämiseen tähtäävissä yhteistyöhankkeissa usean vuoden ajan jo 1990- ja 2000-luvuilla. Mosambikissa on lähiaikoina alkamassa uusi monivuotinen maaseudun kehittämishanke. Pulaa konsulteista – Kehitysyhteistyössä välillä vallinnut hiljaiselo on vaikuttanut siihen, että suomalaisista kokeneista konsulteista alkaa olla pula. Kokemusta syntyy kuitenkin vain, jos on riittävästi tilaisuuksia hankkia sitä. Kun kysyntä ei ole ollut vakaata, on tarjontakin siitä syystä vähentynyt, pahoittelee Keinänen. – FCG tähtää uusiin Afrikka-hankkeisiin. Niinpä tarjoustoiminta on aktiivista, ja useita uusia hankkeita on kehitettävänä. Suomen rahoittamat hankkeet ovat hyvä kasvualusta nuorille tulevaisuuden tekijöille, kunhan tarjouspyynnöt sallivat luovan ajattelun tiimejä koottaessa. Kansallisarkistolle uusi sähköinen säilytyspalvelu Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Kansallisarkistolle valmistuu vuoden loppuun mennessä uusi valtionhallinnon asiakirjojen sähköinen säilytyspalvelu. FCG on toiminut konsulttina palvelua toteuttavan tieto-järjestelmän hankinta- ja toteutusvaiheessa. – Uusi sähköinen säilytyspalvelu on merkittävä parannus, kunhan sen toiminta käynnistyy kunnolla, toteaa Kansallisarkiston kehittämisjohtaja Päivi Happonen. – Aluksi sähköiseen säilytykseen tulee vain valtionhallinnon materiaalia, joka on tallennettavissa sinne noin vuoden kuluttua asiankäsittelyn päättymisestä, kertoo Kansallisarkiston kehittämisjohtaja Päivi Happonen. Kuntien sähköisten asiakirjojen säilytys on valitettavasti edelleen ratkaisematta. Lähes 200 km arkistoa Tähän mennessä pysyvästi säilytettävät paperiset asiakirjat ovat siirtyneet arkistolaitokseen vasta 40 vuoden päästä, joten organisaatiot ovat itse säilyttäneet niitä pitkään. Asiakirjoja on siirretty jo yli 180 kilometrin verran eri kohteisiin Helsingissä ja seitsemään maakunta-arkistoon. – Sähköinen säilytyspalvelu on tilansäästönkin kannalta merkittävä parannus, kunhan toiminta käynnistyy kunnolla. Paperiasiakirjoja virtaa silti vielä kauan, koska uusi systeemi koskee vain sähköisesti synty- neitä, määräykset täyttäviä asiakirjoja, toteaa Happonen. Järjestelmää ajetaan vuoteen 2015 asti pienellä kapasiteetilla, jonka koko on alussa 5 teratavua. Sen jälkeen käytön pitäisi laajeta. Siihen asti palvelu pysyy maksuttomana. Lisää yhteensopivuutta – Järjestelmään tallennettavien asiakirjojen tulee täyttää arkistolaitoksen määräykset, jotka koskevat mm. metatietoja. Jatkossa yhdenmukaisuutta on toivottavasti myös niiden sisällöissä. Sähköinen säilyttäminen on osa hallinnon kehittämistä. Tiedon säilyttämisen tulee olla osa prosessia, ei erillinen toiminto, määrittelee Happonen. Julkishallinnon tietojärjestelmien yhteensovittaminen on muutenkin tarkastelun kohteena erityisesti valtiovarainministeriössä. Sähköisen säilytysjärjestelmän määrittely käynnistyi valtioneuvoston pää- töksestä ja budjettimäärärahalla. Sen rakentamiseen kuluu viiden vuoden aikana noin 5 miljoonaa euroa. Ainutlaatuinen hanke FCG on ollut mukana hankkeen eri vaiheissa, ensin palveluntuottajan hankinnassa, sitten Kansallisarkiston henkilöresurssien arvioinnissa. Tänä vuonna vuorossa on toteutuksen tuki ja katselmointi. Eri hankkeet on saatu kilpailutuksen kautta. – Tämä on ollut meillekin merkittävä projekti, koska julkishallinnossa on vuosittain vähän tämän kokoluokan hankkeita, joissa kaivataan riippumatonta neuvonantoa, arvioi liiketoimintajohtaja Anette Vaini-Antila. – Kiintoisaa on sekin, että vastaavia kotimaisia projekteja ei ole, joten benchmarkkausta on haettu ulkomailta. Siinä meillä on ollut apuna FCG:n kansainvälisyys ja esimerkiksi Brysselin yhteydet. FCG Consulting People 2/2010 17 Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä 18 FCG Consulting People 2/2010 Urheilukentät kuntoon Leppävaaran urheilupuistossa Espoossa on järjestetty muun muassa yleisurheilun kotimainen huipputapahtuma Kalevan Kisat. Niitä varten kenttä peruskorjattiin – Kun vuoden 2009 Kalevan Kisat saatiin tänne Leppävaaraan, iältään reilu kaksikymppinen kenttä oli pakko korjata, sillä esimerkiksi juoksuradat eivät täyttäneet lainkaan niille asetettuja vaatimuksia, kertoo Espoon kaupungin suunnitteluinsinööri Gunnar Kokko. Kaupunki päätti tehdä suurimmassa urheilupuistossaan samalla perusteellisen korjauksen. Juoksuratojen lisäksi uusittiin muun muassa pituushyppypaikat, takasuoran lähtötaskut, keinonurmet ja aidat. – Kuluvan vuoden alussa tuli sitten vielä tieto, että takasuoralle pitkään kaivattu maavallikatsomokin voidaan rakentaa. Ei siinä auttanut muu kuin kääntyä taas kerran FCG:n ja projektipäällikkö Kalle Linkolan puoleen. Aikataulu oli tiukka, mutta hyvin meni, nyt on käytettävissä noin 1 100 paikkaa puolen metrin istumaleveydellä laskettuna, Kokko selostaa tyytyväisenä. Ydinkysymys: kuka kenttää käyttää? Kun on kyse olemassa olevan kentän saneerauksesta, kuten nykyisin lähes aina, suunnitteluvaiheen ensimmäisiä asioita on selvittää, mitä on rakennettu, milloin ja miten. Kenttämestareiden haastattelulla kartoitetaan mahdolliset ongelmakohdat. Linkola toivoo, että heti alkuun pohdittaisiin perusteellisesti myös sitä, ”kuka kenttää oikeasti käyttää ja riittäisikö jokin muu kuin stadiontyyppinen ratkaisu”. – Leppävaaran urheilupuisto on erikoistapaus, mutta useimpia kenttiä käytetään ehkä vain koululiikuntaan ja lähiliikuntaan. Silloin ei tarvitse laittaa viimeistä huutoa ole- vaa Mondoa ja televisioinnin vaatimaa suurta valaistustehoa – ja rahaa säästyy. On kohde ja toteutustapa mikä tahansa, suunnittelijalle on tärkeää saada riittävät lähtötiedot ajoissa, Linkola tiivistää. – Myös tavoitteiden pitää olla tiedossa alusta pitäen, koska rakentamiseen tarvittava rahasumma naulataan kiinni liki sataprosenttisesti jo suunnittelussa. Paljon huomioon otettavaa Urheilukenttien rakentamisesta on olemassa monia määräyksiä, ohjeita ja suosituksia. Yleisurheilukentän juoksuradan pituus on 400 metriä, ja myös kaarresäteestä on suositus. Jalkapallokentässä taas on hyvä olla riittävästi leveyttä, koska juniorit pelaavat kentällä poikittain. Aidat, valaisinmastot ja muut kiinteät kohteet pyritään sijoittamaan mahdollisimman kauas pelialueesta, jottei niistä aiheudu loukkaantumisriskiä. – IAAF:n, FIFAn, ITF:n ja muiden kansainvälisten lajiliittojen määräykset ja ohjeet on opiskeltu tarkkaan, Kalle vakuuttaa. Suunnittelun piiriin kuuluvat myös turvallisuus, liikennejärjestelyt ja ”kaikki muu, mitä on ympärillä”. Varsinaista poistumissuunnitelmaa ei avoimeen tilaan sijoittuvalla kentällä tarvitse tehdä, mutta esimerkiksi pysäköintialueet ja saattoliikkeen vaatima tila on tärkeää huolehtia kuntoon, muistuttaa lähes kokopäiväisesti kenttäsuunnittelun parissa työskentelevä geoteknikko. FCG:n muista osaajista hän tarvitsee useimmin avukseen rakenne-, liikenne- ja sähkösuunnittelijoita. Harjun stadionin perusparannus käynnissä Harjun stadion on ollut Jyväskylän merkittävin kilpaurheilupaikka 1920-luvulta saakka. Yleisurheilun ja jalkapallon kilpailu- ja harrastetoiminnassa käytettävän kentän perusparannus tehdään FCG:n laatiman suunnitelman pohjalta. Suunnitteluprojektia FCG:llä vetänyt aluepäällikkö Jarmo Silvennoinen kertoo, että Harjulle on tehty koko urheilualueen kattava yleissuunnitelma. Siinä toimenpiteet on vaiheistettu neljälle vuodelle. – Rakentamisen ensimmäinen vaihe, johon kuuluvat muun muassa keskikentän nurmialueen uusiminen ja kentänlämmitysputkiston rakentaminen, valmistuu vuoden 2010 aikana. Pelaamaan päästiin kuitenkin jo heinäkuussa, toteaa hanketta Jyväskylän kaupungin puolella vetänyt kunnossapitopäällikkö Jouni Vilkman. Työt ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Vuosina 2011–2013 ovat vuorossa katsomot, valaistus, pituushyppy- ja kolmiloikkapaikkojen rakentaminen sekä kentänlämmityslaitteiston hankkiminen. – Se on vielä vähän parempi kuin Pekingissä, kehuvat Gunnar Kokko ja Kalle Linkola juoksuradan pintamateriaalia. – Useita toimeksiantoja on tehty yhdessä, ja suunnittelutyö sujuu. Suunnittelija tietää, mitä asiakas haluaa ja asiakas tietää, mitä saa. Kaikki ovat tyytyväisiä. FCG Consulting People 2/2010 19 Liian korkea kynnys – siirtyminen laitureilta hankalaa. Näytössä heijastumia – hankala katsoa tietystä suunnasta. Katos suojaa tuulelta ja sateelta. Esteettömästi asemilla? FCG on tehnyt Ratahallintokeskuksen (nyk. Liikennevirasto) toimeksiannosta esteettömyyskartoituksen yhteensä 180 henkilöliikenneasemalle. Tietoja kerättiin myös asemien palvelutasoon vaikuttavista tekijöistä. – Arvioinnissa käytettiin yhdessä asiakkaan kanssa laadittua kriteeristöä ja laajaa lomaketta. Näin varmistettiin, että kaikille asemil- le tehdyt kartoitukset ovat mahdollisimman kattavia ja keskenään vertailukelpoisia huolimatta asemien ja arvioitsijoiden suuresta määrästä, kertoo Oulun ja Pohjois-Suomen 25 aseman mittauksista vastannut rakennusmestari Hannu Verronen FCG:ltä Kartoituksessa käytiin läpi kevyen liikenteen reitit asemalle, siirtyminen laitureille ja laitureilta, laiturit ja laiturivarustus, liityntäliikenne, asemarakennus sekä mainittujen kohteiden kunnossa- ja puhtaanapito. – Työn tuloksena syntyi tietokanta, jonka tietoja käytetään hyväksi laadittaessa kehittämisohjelmaa asemien palvelutason ja esteettömyyden parantamiseksi. Kehittämistoimenpiteillä lisätään rautatieliikenteen palvelujen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta. Esteettömät reitit ja palvelut ovat kaikkien käyttäjien etu, sanoo ylitarkastaja Arja Aalto Liikennevirastosta. Materiaalitehokkuusselvitys ympäristöministeriölle Ympäristöministeriö on tilannut FCG:ltä selvityksen talonrakentamisen materiaalitehokkuuden esteistä. Yhteistyökumppanina hankkeessa toimii mikkeliläinen konsulttiyhtiö Ekoleima Ay. Selvitystä koskeva tarjouskilpailu ratkesi maaliskuussa 2010, ja selvityksen on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Hanke on osa laajempaa hankekokonaisuutta, ja sen tavoitteena on selvittää sekä talonrakentamisen materiaalitehokkuuden esteitä että jätteiden käsittelyyn liit- tyviä hyviä käytäntöjä. Hankkeen pohjalta tehdään ehdotuksia rakentamisen materiaalitaloutta parantavista ohjauskeinoista. – Läpikäytäviä osa-alueita ovat muun muassa rakennusjätteen synnyn ehkäisy, sen käsittely, materiaalivalinnat ja pitkä käyttöikä, projektipäällikkö Riitta Kojo FCG:ltä kertoo. FCG:n rooli hankkeessa on materiaalitehokkuuden nykytilan selvitys. Työ tehdään jätehuollon ja rakennuttamisen sekä ylläpitopalvelujen yhteistyönä. Mahdolliset uudet käytettävät ohjauskeinot voivat olla hallin- nollisia, taloudellisia ja informatiivisia, ja niitä selvittää Ekoleiman toimitusjohtaja Raimo Lilja. Hanketta ohjaa ohjausryhmä. – Tarve rakentaa materiaalitehokkaasti on merkittävästi lisääntynyt, ja ympäristöministeriöllä on suurta mielenkiintoa asian edistämiseen. Selvityksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää valtakunnallisen ja alueellisten jätesuunnitelmien sekä EU:n uuden jätedirektiivin täytäntöönpanossa sekä jätelain kokonaisuudistuksen valmistelussa, kertoo Kojo. HUS tähtää resurssien optimikäyttöön RAFAELATM -hoitoisuusluokitusjärjestelmää käytetään monin tavoin apuna hoitotyön suunnittelussa. Se tuottaa tietoa muun muassa potilaiden hoidon tarpeesta, hoitohenkilökunnan työpanoksesta ja työn tuottavuudesta. – Henkilöstövoimavarat voidaan hoitoisuustietojen avulla kohdistaa mahdollisimman hyvin potilaiden tarpeiden mukaisesti. 20 FCG Consulting People 2/2010 Meillä tätä on hyödynnetty varsinkin työvuorojen ja toimintaprosessien suunnittelussa. Hoitohenkilöstö on käytössä tehokkaasti ilman vajaakäyttöä tai kohtuutonta ylikuormitusta, kuvailee kehittämispäällikkö Kristiina Junttila HUS:sta. – Hoitoisuustiedoilla saamme myös viitteitä hoitotyön laadusta. Lisäksi työmäärän optimointi parantaa hoitohenkilöstön työhyvinvointia ja työssä viihtymistä, Junttila arvioi viitaten Auvo Rauhalan tutkimukseen, jonka mukaan sairauspoissaolot lisääntyvät työmäärän ylitettyä tietyn rajan. Tuotepäällikkö Anne Kanerva FCG:ltä kertoo, että RAFAELATM -järjestelmää käytetään erikoissairaanhoidossa jo lähes kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä. Järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto, ja FCG myöntää siihen käyttöoikeuksia vuosittaisilla lisensseillä. Kuvat: Hannu Verronen ja Taina Kytöaho Korkeatasoinen videoneuvottelujärjestelmä palvelee hajallaan sijaitsevan ortodoksikirkon tarpeita. Videoneuvottelu on ortodoksikirkon ekologinen valinta Videoneuvottelut ovat ekologinen ja kustannustehokas ratkaisu. Näin Suomen ortodoksinen kirkko perustelee uuden järjestelmänsä hankintaa. – Ortodoksikirkko on pieni ja hajallaan ympäri maata. Neuvonpito on aikaisemmin vaatinut paljon matkustelua. Videoyhteydet auttavat kirkollishallituksen istuntojen lisäksi eri puolilla maata asuvia työryhmien jäseniä. Nyt olemme FCG:n avustuksella kahteen kertaan harjoitelleet videoituja kokouksia, ja ensivaikutelmat ovat positiivisia, kertoo kir- kon kansliapäällikkö Risto Ikäheimo. Korkeatasoista HD-tekniikkaa – FCG voitti vuodenvaihteessa kirkon videoneuvottelujärjestelmästä käydyn hankintakonsultointikilpailun. Nyt käynnissä on korkealuokkaisen HD-tasoisen perusverkon hankintavaihe, ja laitteet asennetaan loppukesästä, kertoo projektijohtaja Jarmo Riipinen. Riipinen on toiminut hankkeen teknologiakonsulttina ja johtaja Simo Reipas hankintakonsulttina. Prosessin aikana FCG on tarjonnut kirkon ylimmälle johdolle tilaisuuden pitää kokouksia FCG:n oman 15 pisteen Tandbergjärjestelmän kautta Kuopion, Helsingin, Joensuun, Jyväskylän ja Turun välillä. Kirkolle on tarjottu lisäoptiona internetin kautta käytäviä videoneuvotteluja joko langattomalla tai kiinteällä laajakaistalla. – Näin neuvotteluun voi osallistua omalta kannettavalta tietokoneelta, Riipinen toteaa. Systeemi sopii myös työryhmätyöskentelyyn ja yhteistyöhön muiden partnereiden kanssa. Espoon tavoitteena palvelutuotannon työn parantaminen Espoon kaupunki on tehnyt usean vuoden ajan kehittämistyötä toiminnanohjauksen (ERP) parissa. Toiminnanohjauksen tietojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2005 ensin taloushallinnossa ja sitten hankinnassa. Henkilöstöjohtamiseen liittyviä HR-toiminnallisuuksia alettiin ottaa käyttöön vuoden 2009 alussa. Vuoteen 2011 jatkuvan ERP-HR-hankkeen tavoitteena on suunnitella, rakennuttaa ja ottaa käyttöön ERP-HR-järjestelmä sekä uudistetut prosessit ja toimintatavat. Tavoitteena on tuottavuuden parantaminen, kertovat vt. johtaja Päivi Sutinen Espoon kaupungin konsernipalveluista ja ICT-asiantuntijapalveluiden johtaja Markku Köykkä FCG:ltä. – HR-prosesseista pyrimme parantamaan erityisesti palvelussuhteen solmimisen ja hoitamisen prosesseja. Niiden sujuvuus ja helppous on keskeistä kuntalaispalvelujen tuottamisen, henkilöstön ja varsinkin esimiestyön näkökulmasta, tarkentaa Sutinen. – Yhteistyössä FCG:n kanssa johdamme hanketta ammattimaisella otteella ja pyrimme saavuttamaan sille asetetut tavoitteet. FCG:n tehtävänä on suunnitella hanke, varmistaa sen eteneminen, ohjata kokonaisuutta, huolehtia hanke- ja projektikäytänteiden noudattamisesta, valmistella asiat ohjausryhmään sekä huolehtia sisäisestä viestinnästä. FCG Consulting People 2/2010 21 Kuva: Sami Pailamo Kuopion Energian uusi voimalaitosyksikkö kohoaa Haapaniemen kaupunginosaan vanhan voimalaitoksen viereen. Kuopion uusi lämpövoimala hyödyntää biomassoja Kuopion Energia rakentaa Haapaniemen voimalaan uutta yksikköä, joka korvaa osittain käytöstä poistuvan vanhimman yksikön. Uusi laitos otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2012 alusta. – Noin 135 miljoonan investointi on Kuopion isoimpia käynnissä olevia hankkeita, kertoo projektijohtaja Petri Luoma. Uudessa laitoksessa voidaan hyödyntää biomassoja kuten haketta ja ruokohelpeä perinteisen turpeen ohella. Vanhasta laitoksesta pystytään käyt- tämään mm. sen turbiini. Näyte kokonaisosaamisesta – Meille Haapaniemen voimalan alueja rakennesuunnittelu ovat olleet melkoinen haaste, koska uusi laitos tulee tiiviisti rakennettuun ympäristöön. Lähes 10 metrin korkeuserot ovat edellyttäneet mittavia työnaikaisia tukiseiniä, pysyviä tukimuureja ja pohjarakenteiden tuennan erityisosaamista, kertoo suunnittelupäällikkö Sami Pailamo FCG:n Kuopion toimistosta. – Hankkeen ai- kataulut ovat olleet vaativia, mutta hyvin on niihin venytty ja urakat ovat päässeet alkamaan viivytyksettä, hän toteaa tyytyväisenä. Suunnitteluun on käytetty 1,5 vuotta. Laajuudessaan se on hyvä esimerkki FCG:n monipuolisesta osaamisesta, arvioi Pailamo. Pääsuunnittelijana on ollut Lauri Jauhiainen ja rakennesuunnittelijana Esa Nissinen, molemmat Kuopiosta. Geotekninen suunnittelu on tehty pääosin Helsingin toimistossa. Alueella tehtiin myös pilaantuneen maan tutkimus, mutta maaperästä ei löytynyt mitään erityisen hälyttävää. Matkailualalle uusi Master Plan 2.0 -palvelukokonaisuus FCG:n uusi, sisällöltään laajentunut Master Plan 2.0 täydentää aiempia 1.0-versioita, joita on laadittu matkailukeskuksille eri puolilla Suomea. Niissä keskityttiin investointeihin ja maankäyttöön, kun uusi versio on monialainen, asiakkaan tarpeet huomioon ottava palvelukokonaisuus, jossa voidaan hyödyntää FCG:n laajaa osaamiskenttää. Synergiaa matkailulle ja kuntalaisille – Matkailukeskukset ovat kuin pieniä kyliä tai kaupunkeja. Niiden kasvaessa haasteetkin kasvavat, kun esimerkiksi energiankulutus ja liikenne lisääntyvät ja muitakin uusia tarpeita ilmenee, sanoo FCG:n Oulun toimiston aluepäällikkö Minna Kurttila. – Kun kunnan tehtävä on luoda puitteet elinkeino22 FCG Consulting People 2/2010 toiminnalle, on järkevää kehittää synergisesti kunnan ja matkailukeskuksen palveluja rinta rinnan eikä erikseen. Valttina monialaisuus – Uudessa palvelukokonaisuudessa voimme tarjota laaja-alaisesti FCG:n osaamista, joka kattaa kaikki tarvittavat osa-alueet. Uusi teemoittain ja aihepiireittäin rakennet- tu Master Plan 2.0 on joustava neliportainen moduuleista koostuva paketti, josta voidaan koota asiakkaan tarpeita parhaiten vastaava yhdistelmä, kertoo Kurttila. Pienin moduuli on aiheeseen paneutuva seminaaripäivä, joka selkeyttää aihepiiriä. Seuraava askel voi olla alustava tarvekartoitus tai monivuotisena työkaluna toimiva vuorovaikutteinen kehittämissuunnitelma. Neljäs moduuli on suunnitelmien toteutus, joka sisältää tarvittavat arkkitehti-, suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut. – Ja kaikki on saatavilla samasta osoitteesta, mikä tekee asian asiakkaalle helpoksi, hän toteaa. Kuva: Mats Sandström FCG:n Ritva Penttilä-Pietarinen jakoi todistukset terveyshallintotieteiden opiskelijoille koulutusohjelman päätösjuhlassa Vaasassa. Vaasan sote-koulutus avasi uusia näköaloja Vaasassa päättyi toukokuussa FCG:n Lappeenrannan alueyksikön yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa kolmannen kerran toteuttama koulutusohjelma sosiaali- ja terveysalan esimiehille. Ennen lomia vietettiin kaksivuotisen koulutusohjelman päätöstilaisuutta. Ohjelmaan osallistui lähes 100 motivoitunutta esimiestä Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta ja Vaasan sairaanhoitopiiristä. Noin 50 opiskelijaa suoritti Itä-Suomen yliopiston vaatimusten mukaisesti terveyshallintotie- teen perusopinnot. – Osallistujat olivat erilaisissa esimiestehtävissä tai niihin tulevaisuudessa hakeutuvia, kertoo koulutusohjelmasta vastaava johtava koulutuspäällikkö Ritva Penttilä-Pietarinen FCG:ltä. Luennoitsijat olivat Itä-Suomen ja Vaasan yliopistojen asiantuntijoita. Kurssin tavoitteita olivat verkostoituminen yli organisaatiorajojen sekä moniammatillisen yhteistyön ja yhteisymmärryksen lisääminen. Ohjelma koostui luennoista, ryhmätyöskentelyistä, esseistä, tenteistä ja työskentelystä verkkoympäristössä. – Kokemukset olivat niin positiivisia, että koulutusohjelmaa tullaan varmasti toteuttamaan muillakin paikkakunnilla, lupaa Penttilä-Pietarinen. Uusia näkökulmia – Kaikkea koulutuksen antia ei voinut arvioida etukäteen ohjelman perusteella, koska siitä saadut hyödyt olivat niin monitahoisia, sanoo koulutukseen osallistunut Vaasan keskussairaalan kliinisen mikrobiologian ylilääkäri Suvi-Sirkku Kaukoranta. – Tärkeintä oli loppujen lopuksi se, miten luennoitsijoiden ja muiden osallistujien näkemykset ravistelivat omia vakiintuneita käsityksiä ja panivat ajattelemaan eri lailla. Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan muutoksia, mutta niiden kehittämisestä ei tahdo syntyä yksimielisyyttä. Täällä haastettiin sekä osallistujat että luennoitsijat, ja jokainen joutui panemaan itsensä likoon. Haukipudas tutkii elinkaarimallia Oulusta pohjoiseen sijaitseva Haukipudas on vireä kasvukunta, jossa asukkaiden keski-ikä on 34 vuotta. Nuoren väestön tarpeet edellyttävät kunnalta isoja satsauksia palveluihin, kuten kouluihin ja päiväkoteihin. – Lähivuosien investointitarve on 50 miljoonaa euroa. Aika paljon 19 000 asukkaan kunnassa, pohtii rakennuttajainsinööri Johanna Vakkuri. Niinpä kunta on aktiivisesti lähtenyt etsimään vaihtoehtoja perinteisille investoinneille. Selvittelyssä on elinkaarimalli, jossa ulkopuoliset palveluntuottajat tarjo- aisivat tarvittavat koulukiinteistöt ja niiden rahoituksen. Käynnissä hankintaprosessi Vuonna 2009 tehdyn esiselvityksen pohjalta Haukipudas kilpailutti neuvontapalvelut, jotka tulivat FCG:n hoidettaviksi. – FCG on ollut konsulttina mukana koko prosessin ajan laatimassa hankintailmoitusta, tekemässä vertailuja ja laatimassa maksuohjelmaa yhdessä tilaajan kanssa ja osallistuu myös lopullisen tarjouspyynnön laadintaan, kertoo rakennuttamispäällikkö Jouni Viinikka- la Oulun toimistosta. Hankkeessa ovat olleet mukana myös toimistoinsinööri Kauko Marttila Turun toimistosta ja liiketoimintajohtaja Jari Kaukonen Helsingin toimistosta. Nyt käydään neuvotteluja neljän palveluntuottajaehdokkaan kanssa. Nimettyjä kohteita on kolme: uusi päiväkoti ja lukio sekä alakoulun peruskorjaus ja laajennus. Loppukesästä syntyy varsinainen tarjouspyyntö, ja syksyllä valtuusto päättää toimenpiteistä. – Edelleen on mahdollista sekin, että Haukipudas valitsee perinteisen investointimallin, arvioi Vakkuri FCG Consulting People 2/2010 23 Kuva: FCG:n kuva-arkisto UM uusii hankehallintajärjestelmäänsä Ulkoasiainministeriö uudistaa kehitysyhteistyön hankehallintaa koskevaa järjestelmäänsä osana laajempaa asiakirjahallinnon kehittämistyötä. FCG osallistuu hankkeeseen mm. suunnittelemalla ja toteuttamalla uuden järjestelmän käyttäjäkoulutuksen ja siinä tarvittavan materiaalin. – Kyseessä on iso uudistusprosessi, joka käynnistyi jo vuonna 2008, kertoo koulutushanketta vetävä FCG:n International Consulting -yksikön Senior Advisor Merja Mikkola, joka toimii FCG:n puolelta projektipäällikkönä. Vahvaa osaamista Koulutus- ja käyttöönoton tukihanke saatiin kilpailun kautta. Mikkola arvioi, että päätöksen ratkaisi FCG:n eduksi tarjousta laatineen tiimin vahva asiantuntemus. Mukana ovat hänen lisäkseen Jouni Immonen ja Tapio Wallenius. Hankkeen ICT-osuudesta on vastannut johtaja Simo Reipas FCG:ltä. – Koko tiimillä on jo ennestään erinomainen kehitysyhteistyön projektitoiminnan tuntemus ja käytännön kokemus, Mikkola arvioi. Käyttöönoton koulutusta Hankkeen yhtenä osatavoitteena on viimeis24 FCG Consulting People 2/2010 tellä sekä ulkoministeriön sisäiseen käyttöön että kaikille avoimeksi tuleva ohjekirja. Uudistettu järjestelmä toimii sähköisesti, joten ministeriön sisäinen koulutus hyödyntää sähköistä materiaalia ja ulkopuolinen koulutus ohjekirjaa. Vuoden 2010 aikana suunnitellaan koko UM:n kehitysyhteistyötä tekevän henkilöstön koulutuksen organisointi ja sisältö. Viimeistään ensi vuoden alussa on tarkoitus käynnistää koulutuksen pilottihanke, jonka kohteeksi valitaan joku ministeriön maatiimeistä. Koulutus laajenee kattamaan kaikki Suomessa ja lähetystöissä hankehallintoa hoitavat virkamiehet. Ulkoinen koulutus kohdistuu konsultteihin, laitoksiin ja instituutioihin. Mahdollista lisäkoulutusta varten on varattu optio vuodelle 2012. – Kyseessä on FCG:nkin kannalta merkittävä hanke, koska se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tehdä yhteistyötä UM:n hankehallinnon kanssa, toteaa Mikkola tyytyväisenä. Mikkelin kalliopuhdistamon suunnittelu FCG:lle FCG:n, Rambollin ja Rockplanin muodostama suunnitteluryhmä on valittu Mikkelin kalliopuhdistamon toteutussuunnittelijaksi. Suunnitteluryhmässä FCG vastaa projektin johtamisesta sekä varsinaisen puhdistuslaitoksen suunnittelusta, Rockplan kalliosuunnittelusta ja Ramboll toimistorakennuksen ja aluetekniikan suunnittelusta. Työ käynnistyy syksyllä ja aktiivinen suunnitteluaika kestää noin vuoden. Porin seudun yleiskaavat FCG:lle FCG on voittanut Porin seudun yleiskaavojen yhteishankinnan tarjouskilpailun. Työ sisältää neljä keskustaosayleiskaavaa, Porin Noormarkun, Luvian, Nakkilan ja Kokemäen osayleiskaavat sekä näille yhteisen seutuyhteistyön koordinoinnin, sekä liikenteen, yhdyskuntatalouden, vesihuollon, hulevesien, maiseman ja luonnon erillisosioita. Liikenteen alikonsulttina toimii lisäksi Matrex Oy. Työ ajoittuu vuosille 2010–2012. FCG jälleen koulutuksen kärkinimi FCG sijoittui jälleen selkeästi kärkeen koulutusorganisaatioiden imagotutkimuksessa 2010. Talouselämä-lehden toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin isojen, yli 250 henkeä työllistävien organisaatioiden päättäjien käsityksiä koulutuspalveluita tarjoavista yrityksistä. FCG:n ykkössija • Eniten käytetty • Luotettavin • Asiakaslähtöisin • Hyvä hinta-laatusuhde • Paras toimialatuntemus • Pitkäjänteisin • Tarjoaa aktiivisimmin palveluitaan FCG:n kakkossija • Parhaat kouluttajat • Ammattitaito ja asiantuntemus FCG:n kolmossija • Parhaat esimiestaitojen kehittäjät Nyt kuudetta kertaa tehdyssä tutkimuksessa tiedot kerättiin puhelinhaastatteluina 185 henkilöltä, jotka olivat itse käyttäneet koulutusorganisaatioiden palveluita viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksen toteutti Add Value Research Finland Oy Talouselämälehden toimeksiannosta kesä-heinäkuussa 2010. Aiemmin tutkimuksen on tehnyt Corporate Image. FCG:n ylläpitämä RAFAELA™ Islantiin Islannin yliopistosairaala on tehnyt päätöksen RAFAELA™ -järjestelmän käyttöönotosta. Sairaala korvaa näin maassa käytössä olevan amerikkalaisen hoitoisuusluokitusjärjestelmän ja siirtyy käyttämään FCG:n ylläpitämää ja kehittämää ratkaisua. Nyt tehty päätös tukee RAFAELA™ -luokitusratkaisun kehittymistä aidosti pohjoismaiseksi standardiksi. Järjestelmän tekninen ratkaisu, ylläpito ja integraatio potilastietojärjestelmiin ovat islantilaisten omalla vastuulla, joten FCG:n rooli rajautuu neuvonantoon, koulutukseen sekä mittareiden luovuttamiseen. Landspítali ostaa samalla myös alilisensiointioikeuden suhteessa Islannin muihin terveydenhuollon toimijoihin. RAFAELA™ -järjestelmä on Suomen Kuntaliiton omistama hoitoisuusluokitusjärjestelmä, joka tuottaa tiedot potilaiden yksilöllisen hoidon tarpeesta, hoitotyön työpanoksesta, hoitohenkilöstön kustannuksista ja hoitohenkilöstön työn tuottavuudesta. Järjestelmän avulla voidaan kohdentaa hoitohenkilöstövoimavarat potilaiden hoidon tarpeen mukaan. Järjestelmän tuottaman tiedon avulla saadaan tietoa potilaiden hoidon tarpeista sekä voidaan analysoida toimintaprosessien laatua, tuottavuutta ja kustannuksia. Järjestelmän tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää organisaation yksikkötasolta laajaan strategiseen suunnitteluun. Merellä tilaisuus toimii Päivä Tukholmassa -kokousristeily Helsingistä esim. 161 €/hlö Hinta sisältää kokousristeilyn kahden hengen Promenade-hytissä, 2 x meriaamiainen, 1 x buffet-illallinen, 1 x kolmen ruokalajin ryhmämenu (arvo 35 €), 2 x kokouskahvibuffet, tervetulomalja ja 4 h kokoustilaa. Esimerkkihinta voimassa su-ke-lähdöillä 17.11. asti (18.11.-22.12. hinta su-ke-lähdöillä 163 €). Lue lisää www.silja.fi/kokous Paikkoja rajoitetusti. Oikeudet muutoksiin pidätetään. FCG Consulting People 2/2010 25 FCG:n kotimaan toimipaikoissa ja kansainvälisissä yksiköissä järjestettiin 20. elokuuta pyöräilypäivä. Idea päivän järjestämisestä tuli henkilöstöltä FCG:ssä järjestetyn ”Vihreä toimisto” -kampanjan yhteydessä. Kuvissa henkilöitä FCG:n Helsingin, Kotkan ja Sofian toimipaikoista. Nimityksiä FCG:llä Jarmo Silvennoinen on nimitetty Jyväskylän aluepäälliköksi. FM, insinööri (AMK) Jani Sillanpää on nimitetty Tampereen aluepäälliköksi. KTM Juho Pakkanen on nimitetty Controlleriksi Talous- ja hallinto -osastolle Helsinkiin. VTM Timo Huttunen on nimitetty johtavaksi konsultiksi Johdon konsultointi -toimialalle Helsinkiin. KTM Hanna Baas on nimitetty matkailunkehittämishankkeiden projektipäälliköksi Johdon konsultointi -toimialalle Rovaniemelle. DI, KTL Jyrki Laitinen on nimitetty johtavaksi konsultiksi Palveluiden konsultointi -toimialalle Helsinkiin. Arkkitehti Anssi Savisalo on nimitetty suunnittelupäälliköksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Helsinkiin. Arkkitehti Petri Tuormala on nimitetty suunnittelupäälliköksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Ouluun. Arkkitehti Eva Persson-Puurula on nimitetty projektipäälliköksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Rovaniemelle. Jari Latvalahti on nimitetty ICT-valmiudet -toimialan johtajaksi Helsinkiin. TtM Mikko Jaakonsaari on nimitetty tuotepäälliköksi ICT-liiketoimintaryhmään Helsinkiin. Koulutus ja konsultointi HTM Tuuli Tarukannel on nimitetty koulutuspäälliköksi Koulutuspalvelut -toimialalle Helsinkiin. ICT-liiketoiminta 26 VTM Markku Köykkä on nimitetty ICT-asiantuntijapalvelut -toimialan johtajaksi Helsinkiin. FCG Consulting People 2/2010 Infra ja talo Insinööri (AMK) Jari Elo on nimitetty Katu- ja aluetekniikan toimialajohtajaksi Helsinkiin. Insinööri (AMK) Erkki Heikkinen on nimitetty toimialajohtajaksi Tie- ja liikennetekniikka -toimialalle Helsinkiin. Insinööri (AMK) Aki Patama on nimitetty projektipäälliköksi Katu- ja aluetekniikan -toimialalle Jyväskylään. Insinööri (AMK) Mikko Alilonttinen on nimitetty projektipäälliköksi Tie- ja liikennetekniikka -toimialalle Helsinkiin. DI Tomi Lyly on nimitetty projektipäälliköksi Tie- ja liikennetekniikka -toimialalle Helsinkiin. Erja Makkonen on nimitetty suunnittelijaksi Tie- ja liikennetekniikka -toimialalle Helsinkiin. Insinööri Jetro Matilainen on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Geo-, rakenne- ja mittaustekniikka -toimialalle Lappeenrantaan. Insinööri (AMK) Lassi Nurmi on nimitetty suunnittelijaksi Geo-, rakenne- ja mittaustekniikka -toimialalle Lappeenrantaan. Insinööri (AMK) Herkko Nieminen on nimitetty Sähkösuunnittelun toimialapäälliköksi Helsinkiin. DI Perttu Hyöty on nimitetty Verkosto ja yleissuunnittelu -toimialan johtajaksi. TkK Markus Sunela on nimitetty projekti-insinööriksi Verkosto ja yleissuunnittelu -toimialalle Tampereelle. DI Olli Repo on nimitetty projektipäälliköksi Jätehuoltotoimialalle Helsinkiin. FT Kari Koponen on nimitetty Ympäristöselvitykset-toimialan johtajaksi. DI Elisa Puuronen on nimitetty projekti-insinööriksi Ympäristöselvitykset-toimialalle Vaasaan. Insinööri (AMK) Johanna Harju on nimitetty projekti-insinööriksi Ympäristöselvitykset-toimialalle Vaasaan. Insinööri (AMK) Merja Matero on nimitetty Vesihuollon suunnittelijaksi Ympäristöselvitykset -toimialalle Ouluun. FM Juha Sorvali on nimitetty Pilaantuneet alueet -toimialan johtajaksi. FM Maija Impivaara on nimitetty projektipäälliköksi Pilaantuneet alueet -toimialalle Turkuun. FM, MMT Jakob Kjellman on nimitetty suunnittelupäälliköksi Ympäristöselvitykset -toimialalle Vaasaan. Insinööri Kenneth Hellman on nimitetty projekti-insinööriksi Energia- ja ilmastopalvelut -toimialalle Vaasaan. Insinööri Hans Vadbäck on nimitetty projektipäälliköksi Vaasaan. FM Mikko Kurvi on nimitetty Project Manageriksi Kansainvälinen liiketoiminta -toimialalle Helsinkiin. KK Päivi Ahonen on nimitetty Project Directoriksi Kansainvälinen liiketoiminta -toimialalle Helsinkiin. Yo Laura Lammert on nimitetty tekniseksi avustajaksi Arkkitehtuuri- ja talotekniikka -toimialalle Helsinkiin. Vesi ja ympäristö Insinööri (AMK) Erkki Sassi on nimitetty suunnittelupäälliköksi Energia- ja ilmastopalvelut -toimialalle Ouluun. Kansainvälinen liiketoiminta VTM Merja Mikkola on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi Kansainvälinen liiketoiminta -toimialalle Helsinkiin. MMT Riikka Otsamo on nimitetty Project Directoriksi Kansainvälinen liiketoiminta -toimialalle Helsinkiin. FCG Consulting People 2/2010 27 Merkitse jo kalenteriisi kunta-alan ykköstapahtumat Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumi Helsinki – Tukholma 17. – 18.2. 9. – 11.2. Liikuntatoimen neuvottelupäivät Lahti 24. – 25.2. Puheenjohtajaseminaari Tampere Päättäjien kohtaamispaikka: 28 29.3. Kuntavaltio-foorumi Helsinki 30.3. Valtuutettujen foorumi Helsinki 30.3. Henkilöstöpäättäjien foorumi Helsinki 30.3. Johtajuusfoorumi Helsinki 7. – 8.4. Rakennuttamispäivät Hämeenlinna 12. – 13.5. Kiinteistönhoitopäivät Helsinki 26. – 28.5. Osakeyhtiökonferenssi ja Liikelaitoskonferenssit Helsinki – Tukholma 08. – 10.6. Sihteereiden ja toimistotyön koulutusfoorumi Tukholma 09. – 10.6. Hankinta-alan neuvottelupäivät Tampere 11. – 12.8. Kuntajohtajapäivät Seinäjoki 15. – 16.9. Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Vantaa 28. – 29.9. Valtakunnallinen työllisyysasiainfoorumi Vierumäki 28. – 30.9. Asuntopoliittiset neuvottelupäivät Helsinki – Tukholma 05. – 06.10. Laskentafoorumi Vantaa 05. – 07.10. Ammatillinen koulutus 2012 Helsinki – Tukholma 27. – 28.10. Pormestariseminaari Tampere 27. – 29.10. Lautakuntapäivät Helsinki – Tukholma FCG Consulting People 2/2010
© Copyright 2024