1. No category

ALANSA YKKÖNEN
7/2012
Puu ja betoni
voidaan yhdistää
toimivalla tavalla,
Hermann Kauf36
sivu 16
mann sanoo. sivulla
Savo-Pielisen jätelautakunta
vetää yhtä köyttä sivu 18
HS-Vesi siirtää pian vettä
yli maakuntarajan sivu 40
Hämpin parkki tekee
pysäköinnistä elämyksen sivu 22
Hälytysajoneuvoille aina
vihreää Oulussa sivu 46
sivu 6
Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu
KOSTEUSVAURIOT
KYYKYTTÄVÄT KUNTIA
sivu 6
01
00
'#%,#*%%%,#&#!!&+!*+3!**2'&% '$$!*,,*"'(
()'*&+!&&)!&*22*+33&#'#'&!*#,$,+,#**+,+%%
*!&, *$-!++2%22& '%& #!!&+!*+3*! *22*+3% '$$!*,,+ "
+'+,++%&&
,+*,*!&+,&+!"%%#2.%22&-!!#*!-2 2&%,++-'!
+)"'+%)#!++2-!2*22*+3"2#!!&+!*+3*!$!&#)&!#&
SISÄLTÖ 7 / 2012 t 1. marraskuuta
22 Tampereen Hämeenkadun alle louhittuun pysäköintikeskukseen luodaan tunnelmaa epäsuoralla led-valaistuksella. Lokakuun alkupuolella luola oli vielä työmaana.
12 Riihimäen Peltosaaren lähiön kehittämis-
28 Uusikaupunki ulkoisti 6,7 hehtaarin kaato-
43 Elintarvikeyritykset ovat monien vesilai-
hankkeen tavoite on ekotehokas, uudenaikanen ekologisen kaupunkiasumisen esimerkki.
paikkansa. Täyttötilavuutta on vielä puoli miljoonaa kuutiota.
tosten tärkeitä asiakkaita. Sopimukset on
syytä laatia huolella.
KIINTEISTÖT
Infrarakentamisen markkinat
muutoksessa
25
ICT
Metsille tarjolla suurempi rooli
kuntien ilmastostrategioissa
26
Uusikaupunki ulkoisti
kaatopaikkansa
28
Koulua käydään yhä useammin
väliaikaistiloissa
6
Vihti odottaa valtiontukea
uuteen kouluun
10
Kosteusvaurio muhii usein jo
rakennustyömaalla
11
Peltosaaren kehittämishanke
kiinnostaa ulkomaillakin
12
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Suomen kuntatekniikan yhdistys
Kuntien putkimestarit
Julkisivuelementeillä energiansäästöä vanhoihin kerrostaloihin
14
UKTY
Arkkitehti Hermann Kaufmann
puhuu puun puolesta
16
VESIHUOLTO
HS-Vesi laajeni
yli maakuntarajan
TEKNISET PALVELUT
Itä-Suomen jäteyhteistyö tiivistyi
Tampereen P-Hämpistä Euroopan
näyttävin pysäköintikeskus
18
22
Oulun hälytysajoneuvoille
liikennevaloetuus
46
San Francisco kehittää
pysäköintiä
49
PALSTAT / KOLUMNIT
31
36
38
5
Pääkirjoitus
Rytilät/Pekka Rytilä:
Poiesis
Pakina: Kaarevan kauneuden
kaipuuta
Uutisia
40
Tuoteuutuuksia
Akaa lähes yksimielisenä
HS-Veden osakkaaksi
42
Tapahtumia
Elintarvikeyritykset vesilaitosten
tärkeinä asiakkaina
44
Henkilöuutisia
Palveluja
Kuntatekniikka 7/2012
29
51
52
55
56
57
58
3
lehti.kuntatekniikka.fi
ALANSA YKKÖNEN
7/2012
Puu ja betoni
voidaan yhdistää
toimivalla tavalla,
Hermann Kauf36
sivu 16
mann sanoo. sivulla
Savo-Pielisen jätelautakunta
vetää yhtä köyttä sivu 18
HS-Vesi siirtää pian vettä
yli maakuntarajan sivu 40
Hämpin parkki tekee
pysäköinnistä elämyksen sivu 22
Hälytysajoneuvoille aina
vihreää Oulussa sivu 46
sivu 6
Korjata pitää , vaikka rahaa puuttuu
KOSTEUSVAURIOT
KYYKYTTÄVÄT KUNTIA
sivu 6
Kannen kuva: YHA Kuvapankki/ Pentti Hokkanen
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
Q Energia
Q Hankinnat
Q Ilmastonmuutos
Q Infra-IT
Q Jätehuolto
Q Kiinteistöt
Q Kunnossapito
Q Liikenne ja väylät
Q Liikuntapaikat
Q Maankäytön suunnittelu
Q Maarakennus
Q Rakentaminen
Q Turvallisuus
QUimahallit ja kylpylät
Q Vesihuolto
QViheralueet
Q Ympäristö
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö
Puh. 09 771 2533
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Marika Kämppi
Heikki Lonka
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
Petri Vainio
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X
67. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Onks tietoo?
”
Tietotekniikka on iso osa jokapäiväistä elämäämme. Toisille sen tarjoamat mahdollisuudet merkitsevät enemmän, toisille vähemmän, mutta arjesta on yhä vaikeampi selvitä ilman jonkin tietotekniikan sovelluksen käyttöä. Usein elämämme onkin paljon helmitauluaikaa helpompaa juuri viime vuosikymmeninä tapahtuneen
tietotekniikan valtavan kehityksen ansiosta. Näin siitä huolimatta, että itsekseen
soittelevat tai taskussa omia aikojaan värisevät puhelimet joskus sapettavat.
Kuntatekniikassa on monia mahdollisuuksia ottaa käyttöön tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia entistä laajemmin. Paljon on jo tehtykin. Erinomaisia esimerkkejä ovat muun muassa useiden kaupunkien selainpohjaiset kevyen liikenteen
karttapalvelut, talotekniikan kaukovalvontajärjestelmät ja eräiden lupa-asioiden
sähköiset prosessit.
Tässä lehdessä kerromme Oulussa hälytysajoneuvoja varten kehitetystä ja käyttöönotetusta liikennevaloetuusjärjestelmästä. Näin apu saavuttaa tarvitsijansa aiempaa nopeammin ja turvallisemmin. Kerromme myös San Franciscon kadunvarsipysäköinnin kehittämishankkeesta, jonka tuloksena autoilijat saavat halutessaan
puhelimeensa reaaliaikaiset tiedot vapaista pysäköintiruuduista eri kaduilla.
Sähköisessä asioinnissa myös teknisellä sektorilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Lupaprosesseja on varaa kehittää edelleen ja infraomaisuuden laadun hallinnan työkaluja ja käytäntöjä on tarpeen parantaa.
Oma urakkansa on tietomallien monipuolinen käyttöönotto kuntien rakentamishankkeissa. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa varsinkin toimitilahankkeista,
mutta myös infrarakentamisesta. Menetelmän käyttöönoton suurehkot kynnyskustannukset ovat toistaiseksi hidastaneet tietomallipohjaisen suunnittelun ja rakentamisen yleistymistä pienemmissä kunnissa ja hankkeissa.
Kuntien paikkatietopohjaisten tietovarantojen hyödyntäminen muualla yhteiskunnassa on ajankohtainen keskustelunaihe. Hyödyntämisen tulee jatkossa perustua avoimiin, järjestelmäriippumattomiin tietopalvelurajapintoihin, joista tiedon
tarvitsija itse noutaa aineiston. Tällaisia on jo kehitetty kuntien ja alan muiden toimijoiden yhteistyönä. Nyt tarvitaan rohkeutta ottaa ne yhä laajemmin käyttöön.
Kuntatekniikkaa, arvoisat valtuutetut!
Monen kunnan valtuustot hyödyntävät tietotekniikkaa kokouskäytännöissään ja
asiakirjahallinnossaan. Kadut aurataan, jotta valtuutetut pääsevät kokouksiin. Valtuustosali valaistaan ja lämmitetään, usein siivotaankin. Kokoustauolla pääsee vesivessaan ja voi nauttia raikasta vesijohtovettä.
Hoito-, hoiva- ja sivistyspalveluista voidaan päätöksiä tehdä vain, jos kuntatekniikka toimii. Uusien valtuustojen ottaessa kuntatalouden ohjat käsiinsä on hyvä
muistaa, ettei kuntatekniikkakaan toimi pelkästään pyhällä hengellä.
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
8/2012
21.11.
13.12.
Energia QValaistus
Rakennusten homeongelmat hiertävät kuntia
Koulua käydään yhä useammin
PARAKKIKIKYLISSÄ
6
Kuntatekniikka 7/2012
KIINTEISTÖT
Sokkeloinen koulupiha
parakkien välissä on opettajille haastava valvottava. Sisältä
puupaneloidut väliaikaistilat
ovat kuitenkin kodikkaat.
Harva kuntatekniikan aihe herättää
niin paljon tunteita kuin rakennusten
kosteus- ja homevauriot. Erityisen kuumia perunoita niistä syntyy kouluissa ja
päiväkodeissa.
kuntien kosteus- ja homevaurioiden korjaukset ovat liian usein
tulipalojen sammuttamista. Ympäristöministeriön hankkeessa,
joka ajoittuu vuosiin 2010–2014,
on jo tuotettu koulutuksia, tutkimuksia ja materiaalia korjausprosessin hallintaan.
Ongelmallisimmat talot on rakennettu 1960-, 1970- ja 1980-lu-
Kuntatekniikka 7/2012
7
Riitta Malve
TEKSTI Riitta Malve
QQ Kunnissa on havaittu, että
ongelmista kertominen tilojen
käyttäjille ja sidosryhmille kuten
koulun henkilökunnalle, oppilaille ja vanhemmille on yhtä tärkeää
kuin itse ongelman selvittäminen
ja korjaaminen.
Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman ohjelmapäällikkö Juhani Pirisen mukaan
KIINTEISTÖT
vulla elementtirakentamisen koekappaleina. Tässä vaiheessa parhaat rakennuspaikat oli käytetty
ja jouduttiin rakentamaan märkään, joskus jopa suomaiseen
maaperään. Niin sanotuista hometaloista suurin osa on kouluja ja päiväkoteja. Myös sairaaloita ja terveyskeskuksia on vaurioitunut paljon.
– Kuntien yleinen ongelma on, ettei rakennuksia tutkita ennen kuin niissä ilmenee ongelmia. Silloin vauriot pääsevät
kasvamaan ja rakennusten käyttäjät altistuvat tietämättään sisäilmaongelmille. Nyt on jouduttu
tilanteeseen, jossa rakennuskannan korjaus on kymmenen vuotta jäljessä, Pirinen kertoo.
Hometalkoissa syntynyt KASlomake tarjoaa kuntien tilakeskusten työntekijöille apua tunnistaa rakennusten potentiaalit ongelmat loogisesti ja helposti. Tyypillisenä ongelma-alueena
Pirinen mainitsee ilmanvaihdon,
jossa likaiset ja jopa homeiset mineraalivillakuidut voivat levitä
kaikkialle rakennukseen.
Kalliskaan korjaus ei aina
poista homeongelmaa
– Olen nähnyt monta kertaa, että
kosteus- ja homevaurioista kärsivään rakennukseen tehdään kallis korjaus, mutta homeongelma
ei häviä. Talo kannattaa korjata
kerralla kunnolla, muuten raha
heitetään yleensä hukkaan. Jos
korjauksen arvioidaan maksavan
esimerkiksi 3 miljoonaa euroa, ei
kunnan kannata myöntää 600000
euroa siihen, että tilannetta saataisiin edes hieman paremmaksi.
Osakorjauksesta on harvoin hyötyä, Pirinen huomauttaa.
Hän vertaa rakennusta autoon, jonka jarrupalat vaihdetaan säännöllisesti ennen vahinkoa. Sama tulisi tehdä myös putkien, ikkunoiden ja muiden rakennusosien kanssa, jotka vanhenevat 30–40 vuodessa. Ongelmia yritetään siirtää tulevaisuuteen tiivistämällä rakenteita ja
estää näin haitallisten mikrobien
pääsy sisäilmaan sen sijaan, että
viallinen kohta korjattaisiin.
– Suuri syy korjausten epäonnistumiseen on arkkitehtien
8
Kuntatekniikka 7/2012
Tekniikan tohtori
Juhani Pirisen luotsaama
Kosteus- ja hometalkoottoimenpideohjelma sai
Rakennustietosäätiön
rakennustietopalkinnon
lokakuussa.
ja kuntotutkijoiden kommunikaatio-ongelmissa. Kun suunnittelija ei keskustele kuntotutkijan kanssa, tieto ei siirry riittävällä tarkkuudella tai ollenkaan.
Suoranainen homehavaintokin
on joskus jäänyt ymmärtämättä, kun on käytetty vain kirjallista tutkimusraporttia.
Kuntotutkijoiden
pätevyys vaihtelee
Kuntotutkimuksissa on ollut myös puutteita, koska kaikki kuntotutkijat eivät ole olleet
päteviä tai tilaaja ei ole osannut
tai halunnut tilata riittäviä kuntotutkimuksia. Hometalkoiden
työryhmä ehdottaa minimipätevyysvaatimukseksi rakennusalan
teknikko- tai ammattikorkeakoulututkintoa ja kuntokartoittajan
erikoisosaamiseen liittyviä lisäopintoja.
– Parhaillaan on selvitettävänä pätevyysvaatimusten liittäminen maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sitä kautta rakentamismääräyksiin. Kunnille olisi
avuksi, jos pätevät kuntotutki-
jat löytyisivät FISE–rekisteristä.
Koska tilaajallakin on vastuu
kuntotutkimuksesta, Hometalkoot-ohjelma opettaa kuntotutkimuksen tilaamista. Syksyllä
ryhdytään tekemään myös pääsuunnittelijan opasta kuntien tarpeisiin.
– Tilaajan kannatta myös
miettiä, tarvitaanko kyseistä tilaa ollenkaan, jos toimintoja kuten kouluja voidaan yhdistää.
Talkooisäntä on nähnyt, miten
kunnalta menee usko ja se päätyy
purkamiseen, kun rakennusta on
korjattu monta kertaa kalliisti eikä ongelma poistu. Sisäilmaongelmia saattaa kuitenkin ilmetä
myös tilalle rakennetussa uudessa talossa.
– Tapauksissa, joissa joudutaan ojasta allikkoon, uuden rakennuksen ongelmat ovat monesti saaneet alkunsa betonista,
jonka ei ole annettu kuivua rauhassa ennen pintamateriaalien
asentamista tai materiaalit ovat
kastuneet ennen asennusta.
Pirinen ehdottaa, että tilaaja ei
luottaisi urakoitsijan laatujärjestelmään, vaan jo urakkatarjouspyyntö sisältäisi suunnitelman
siitä, miten materiaalit pidetään
ehdottoman kuivina asennukseen saakka ja betonirakenteet
kuivataan kunnolla.
Säännöllinen seuranta
ja elinkaarivastuu avuksi
Lahdessa on jo käytäntönä käydä kaupungin rakennuskannan
kuntoa läpi säännöllisesti. Se alkaa kaupungin kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan mukaan perehtymällä rakennuspiirustuksiin.
– Rakennuksista on löytynyt
tällä tavalla isojakin kosteusvaurioita, vaikka kukaan ei ole oireil-
lut eikä vauriosta ole vielä epäilyä, Arola kertoo.
– Usein ongelmat liittyvät valesokkeliin tai yläpohjan vuotoihin, kun höyrysulut eivät ole tiiviitä taikka ilmanvaihtojärjestelmään. Vanhoissa rakennuksissa
ei puolestaan aina ole sadevesiviemäreitä ja maan muotoilu on
puutteellista.
Kuopiossa testataan neljässä
koulussa ja yhdessä päiväkodissa
elinkaarimallia, jossa tähdätään
rakentamisen, peruskorjauksen
ja ylläpidon laatuun. Kunnossapitovastuu on ulkopuolisella taholla
sopimuksen mukaan 25 vuotta.
– Kaupunki on saanut niin
huonoa rakentamista viime vuosikymmenien aikana, että nyt halutaan katsoa, tuleeko tällä mallilla parempaa. Raskaan investointikuorman poistaminen kaupungilta oli toinen syy kokeilla elinkaarimallia ja kunnossapitovastuun siirtämistä. Näin pystyttiin
korjaamaan ja rakentamaan neljä koulua kahden sijaan, Kuopion
kaupungin arviointijohtaja Paavo
Kaitokari toteaa.
– Vasta neljännesvuosisadan
jälkeen voidaan arvioida, onko
näin toteutettu rakentamisen ja
Lahden kaupunki
Lahdessa on kaupungin kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan mukaan käytäntönä käydä kaupungin rakennuskannan kuntoa läpi säännöllisesti.
Kuntatekniikka 7/2012
9
Viestinnässä
opittu varovaisuutta
Helsingissä on mietitty paljon
kosteus- ja homevaurioista tiedottamista koulujen sekä päiväkotien henkilökunnalle ja lapsille perheineen. Kaupungin sisäilmaryhmä laati siihen ohjeet kolme vuotta sitten, mutta koulusta
ja kaupunginosasta riippuen tilanteesta on muodostunut ajoittain kuuma peruna.
– Kerralla peruskorjauksessa
on noin viisi koulua ja pienempiä tehdään vuosittain kymmenissä kouluissa. Hyvin harvoin
koulurakennus puretaan ja korvataan uudella. Moniammatillinen sisäilmaryhmä osaa laittaa
koulujen korjaustarpeet tärkeysjärjestykseen. Etusijalla on koululaisten ja henkilökunnan terveys,
kertoo Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén.
Vaurioista kerrotaan yleensä
siinä vaiheessa, kun tutkimukset
Antonin Halas
ylläpidon laatu parempaa ja kaupungille edullisempaa.
Mallissa rakennukset omistaa kaupungin osakeyhtiö, mutta
Kaitokarin mukaan se voi myös
myydä kiinteistöt.
Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Sari Hildén
painottaa, että koulujen peruskorjauksia toteutettaessa etusijalla
on koululaisten ja henkilökunnan terveys.
valmistuvat. Tiedotustarve vaihtelee kohteittain. Pyrkimyksenä
on tiedottaa selkeästi ja avoimesti. Mutta sisäilmaryhmän ja tilakeskuksen kokemusten karttuessa viestinnässä on opittu varovaisuutta.
– Emme enää laita koulun
verkkosivuille kuntotutkimusta sellaisenaan rakennukses-
ta löydettyine mikrobiluetteloineen. Kohteiden henkilökunnalle ja vanhemmille lähetetään selkeä tiedote olennaista löydöistä,
mutta koko raportti on nähtävillä koululla, Hildén sanoo.
Toimitilojen väistötilat ovat
kaikkien kuntien huolena. Parakkien vuokrat ovat korkeita
eikä niille löydy aina tilaa ton-
tilta. Koulut joutuvat jopa jonottamaan keittiöparakkeja.
Espoossa suunnitellaan Otaniemessä sijaitsevan vanhan poliisiopiston remontointia pysyviksi väistötiloiksi, ei vain kouluille, vaan myös muille toiminnoille.
Espoossa on tällä hetkellä
30 rakennusta tutkimuksen alla ja saman verran on jonossa.
Kaupungin sisäilma-asiantuntija Jaakko Mentunen ei usko, että kaupunki korjaa rakennuksia
turhaan.
– Kosteus- ja homehavaintojen virhetulkinnoista tulisi kuitenkin päästä eroon. Esimerkiksi
lämpöeristeen ulkopinnasta löytyy aina homeitiöitä, mutta se ei
tarkoita kosteusvauriota. Kuntotutkijoiden koulutuksesta ja pätevöitymisestä on varmasti apua,
Mentunen toteaa.
Sisäilma-asiantuntija odottaa
myös työkaluja, joilla pystytään
selvittämään, mikä on syy joidenkin rakennuksen käyttäjien
oireisiin. Loppusuoralla olevasta Toxtest-tutkimushankkeesta
odotetaan testimenetelmää, jonka avulla rakennuksen terveyshaittaa voidaan arvioida entistä
paremmin.
Vihti odottaa valtiolta tukea uuteen kouluun
ei ole välttämättä paras
rakennuspaikka. 1970-luvulla rakennettu Nummelanharjun koulu sijaitsee korkealla Nummelan
keskustan yläpuolella soraharjulla, mutta sen perustukset ovat
maassa, jossa hienorakeinen sora saa aikaan kapillaari-ilmiön.
Silloiset rakentajat eivät osanneet ottaa sitä riskitekijänä huomioon. Ensimmäiset havainnot
koulun kosteusvaurioista ja käyttäjien oireista tehtiin noin viisitoista vuotta sitten.
Nummelanharjun yläkoulun
vanhassa rakennuksessa on tehty monia korjauksia, muun muassa vaihdettu julkisivun tiilet,
mutta nyt rakennus odottaa
purkamista kosteus- ja homevaurioiden takia.
Yläkoulu sai koulukeskukseen
toissa vuonna uuden rakennuksen, johon mahtuu opetus, jossa
10
Kuntatekniikka 7/2012
ei tarvita erikoisluokkia. Vanhaa
rakennusta käytettiin opetustiloina vielä edellisenä lukuvuonna,
mutta tästä syksystä alkaen kemian, fysiikan ja muiden erikoisvarustusta tarvitsevien aineiden
opetus tapahtuu muualla. Väliaikaisia tiloja on muun muassa
koulun pihalle sijoitetuissa parakeissa ja Vihdin toisissa kouluissa
sekä liikuntatiloissa.
Vanhassa rakennuksessa toimii vielä koulukeittiö, ruokailu ja
tekninen työ. Teknisen työn opetustilassa ei ole vielä tähän mennessä juurikaan oireiltu.
Ylipaineistuksen ansiosta
kouluruokailun järjestäminen
on mahdollisia. Keittiössä oireilu saatiin häviämään väliaikaisesti suoritettujen korjausten
avulla, mutta se alkoi uudelleen. Nyt koulu jonottaa vuokrattavaa keittiöparakkia, joita
Riitta Malve
QHarju
Vihdin tekninen ja ympäristöpäällikkö Rauno Kujanpää ja Nummelanharjun koulun rehtori Erja Ilo ponnistelevat yhdessä yläkoulun
kaikkien oppituntien siirtämiseksi uusiin tiloihin.
Rakennusala lähti
laatupolulle
– Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden kohdalla kissa on
nyt nostettu pöydälle kuten aiemmin harmaan talouden osalta tehtiin. Kun yhdessä päätetään
käydä kiinni ongelmaan, saadaan
parempaa laatua, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo
Pipatti lupaa.
RT aloitti vuosi sitten rakentamisen laatupolku -projektin teknisten yliopistojen kanssa. Siinä
on kartoitettu vuosikorjausten
yleisimmät laatuvirheet ja luodaan koulutusjärjestelmä urakoitsijoiden ja tuoteteollisuuden pariin. Vuosi sitten julkaistiin energiatehokkuuteen liittyvän Frame-projektin tuloksia,
jotka kertoivat eristemäärien lisäyksen synnyttävän homeriskin
rakenteisiin.
– Laatupolku tähtää tulevaisuuteen ja on hyvin käytännönläheinen. Suoranaisia kosteuteen
liittyviä laiminlyöntejä ei ilmennyt tavallisimpien virheiden joukossa, Pipatti kertoo.
Epäonnistumiset tapahtuvat
usein pitkässä aliurakointiketjussa. Pipatin mukaan nyt pyritään
kehittämään erilaista kumppanuutta pääurakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden välille. Päämääränä on, että kumpikin tuntee toisen työkulttuurin ja ketjun hallinta paranee.
Vaikka RT:n laatupolku ja
Frame-projekti eivät suoraa liity kosteus ja homevaurioihin,
liitossa nähdään rakentamisen
hyvän laadun vähentävän vaurioiden riskiä. Pintahalkeamat,
jotka kuuluvat yleisimpiin laatuvirheisiin, tarjoavat otollisen
kasvualustan homeitiöille. Q
Rakennusteollisuus RT ry
KIINTEISTÖT
Rakennusteollisuus RT ry:n
toimitusjohtaja Tarmo Pipatti
uskoo alan yhteisiin ponnisteluihin rakennusten kosteus- ja homevaurioiden vähentämisessä.
Kosteurvaurio muhii usein jo rakennustyömaalla
QRakennusteollisuus
RT ry:n rakentamisen kehityksestä vastaava johtaja Jukka Pekkanen on
laatinut ohjeita rakennustyömaiden materiaalien suojauksesta
jo toistakymmentä vuotta sitten
ja tekee jälleen uutta ohjeistusta
samasta aiheesta RT:ssä.
– Kun etenkin puu vettyy, on
on vähän tarvitsijoihin nähden.
– Se, että esimerkiksi kemian
opetuksessa vain joka kolmannella
oppitunnilla on käytössä varsinainen kemianluokka, jossa on välineet havainnollisten kokeiden tekemiseen, vaikuttaa opetussuunnitelman toteutuksen laatuun ja oppimisprosessiin. Varmasti se myös
vähentää kiinnostusta kemiaan,
rehtori Erja Ilo arvioi väliaikaisten
tilajärjestelyjen vaikutusta.
– Mikrobitutkimuksissa ei koskaan saatu sellaisia pitoisuuksia,
että vanha rakennus olisi pitänyt sulkea. Oireilevien työntekijöidenkään määräkään ei edellyttänyt sitä, mutta oireet kyllä
viittasivat kosteusvaurioon. Tutkimuksessa keskityttiin aikuisiin,
koska heidän oireitaan voi pitää
luotettavimpina kuin koululaisten. Ratkaisun opetuksen siirtymisestä korvaaviin tiloihin teki
riski, että tulee suuria kosteusvaurio-ongelmia. Tietoa märkien materiaalien haitoista ja suojaustavoista on ollut jo kauan
tarjolla. Elementit ja eristepinot
on peitettävä tarkemmin pressuilla sekä käytettävä muutenkin
sääsuojia.
Tällä hetkellä muun muassa
koulu, Vihdin tekninen ja ympäristöpäällikkö Rauno Kujanpää
selvittää.
Vuosien mittaan noin kymmenen opettajaa on vaihtunut kosteusvaurioista johtuvien oireiden
takia. Alun perin 500 oppilaan
yläkoulu on pienentynyt kolmanneksella, joka johtuu osaksi siitä,
että koululaiset perheineen ovat
valinneet läheisen toisen yläasteen, jossa on pysyvä kouluympäristö.
– Nummelanharjun yläkoulun
sulkeminen kokonaan ei ole käynyt
mielessä, koska Vihti on kasvava
kunta ja koulun käyttö on ollut osin
mahdollista, Kujanpää kertoo.
Oikeusasiamies patistaa
korjaustöihin
Eduskunnan oikeusasiamies käsitteli tänä vuonna Nummelanharjun yläkoulun sisäilmatilan-
ympäristöministeriöllä, kunnilla,
yliopistoilla ja rakennusteollisuudella on käynnissä useita hankkeita, joissa tähdätään kosteusja homevaurioiden parempaan
korjaamiseen sekä rakentamisen laatuun. Kulunut vuosi on jo
tuonut julkisuuteen paljon uutta
tietoa muun muassa ympäristö-
ministeriön Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelmassa.
Lisää on odotettavissa vuoden
lopulla julkaistavissa tutkimuksissa, joista yksi on eduskunnan
tarkastusvaliokunnan teettämä
tutkimus rakennusten kosteusja homevaurioiden syistä ja vaikutuksista.
teesta tehdyn kantelun. Se oli
erään kuntalaisen tekemä ja siinä
epäiltiin, ettei kunta toimi riittävän nopeasti koulun sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.
– Niistä johtuva terveydellinen oireilu oli kunnan virkamiesten ja päättäjien tiedossa, mutta
kuitenkin jäätiin odottamaan valtiolta saatavaa rahaa ja oireilu sai
jatkua, Ilo huomauttaa.
Oikeusasiamies toteaa ratkaisussaan, että kunta ei voi lykätä
uuden koulun rakentamista taloudellisiin syihin vedoten ja pyytää
selvitystä kunnan toimenpiteistä
tilanteen ratkaisemiseksi.
– Kunta on samaa mieltä.
Kosteusvaurioista kärsivän osan
korjaamisesta luovuttiin, koska se olisi tullut kalliimmaksi
kuin uuden koulun rakentaminen. Samalla koulua laajennetaan Ensi vuosi kuluu suunnitte-
lussa ja rakentaminen alkaa näillä näkymin vuonna 2014. Lopullista ratkaisua ei ole kuitenkaan
tehty kunnassa, koska odotamme valtion päätöstä sen osallistumisesta rahoitukseen, Kujanpää sanoo.
Nummelanharjun koulun toisessa osassa tulevat toimimaan
erikoisluokat sekä keittiö ja ruokala. Lisäksi muutama erikoisluokka on tarkoitus sijoittaa saman pihan äärellä toimivaan
Vihdin lukioon, mikä edellyttää koulun peruskorjausta niiden osalta.
Erja Ilon mukaan koulussa
odotettiin toisen osan rakentamisen käynnistyvän heti ensimmäisen perään. Pitkään jatkunut
epätietoisuus on rehtorin mukaan syönyt opetuksen voimavaroja, vaikka hyvää ilmapiiriä on
pidetty yllä yhteisvoimin.
Kuntatekniikka 7/2012
11
Riihimäen Peltosaaren lähiön kehittämishanke
kiinnostaa koti- ja ulkomailla
Asukkaiden panos
kehitystyössä arvokasta
Riihimäen Peltosaaren kehittämishanke on herättänyt kiinnostusta koti- ja ulkomailla. Rautatieaseman läheisyydessä sijaitseva lähiö on saanut
uuden ilmeen vanhojen kerrostalojen saneerauksella ja asukastoiminnan aktivoinnilla.
TEKSTI Markku Laukkanen
QQ– Tavoitteemme on rakentaa
Peltosaaresta ekotehokas, uudenlaisen ekologisen kaupunkiasumisen pilotti sekä älykkään rakennetun ympäristön esimerkki
Suomeen. Peltosaari-projektista
on kasvanut kansallisesti merkittävä lähiön kehittämishanke, jon12
Kuntatekniikka 7/2012
ka kokemuksia voi siirtää myös
muiden kaupunkien lähiöiden
saneeraukseen ja kehittämiseen,
kuvailee hanketta Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen.
Riihimäen kaupunginjohtaja
Seppo Keskiruokanen luottaa
peruskorjatun lähiön vetovoiman kasvuun.
KIINTEISTÖT
ja monipuolisuus tähtäävät lähiöongelmien ratkaisuun eikä vain
oireiden hoitoon.
– Asukkaat oppivat arvostamaan uudella tavalla peruskorjattuja lähiöitä, joilla on vetovoimaa ja hyvä maine. Arvostus heijastuu myönteisellä tavalla myös
alueen muiden lähiöille tyypillisten ongelmien ratkaisuun. Meillä on Suomessa paljon satelliittityyppisiä lähiöitä, joissa on etupäässä vuokrataloja, haastava väestörakenne ja joiden kehittäminen vaatii asuntojen saneerauksen lisäksi myös muita monialaisia toimia.
Osana Peltosaari-projektia toteutetulla Innova-talon peruskorjauksella tavoitellaan 75
prosentin säästöä talon lämmitysenergiankulutuksessa.
Riihimäki on kasvava ja kehittyvä kaupunki pääradan varrella, jonka merkitys yhdyskuntarakenteen kehittämisessä kasvaa. Aseman seudun kehittäminen on ollut kaupunkikehityksen
strateginen valinta, koska se edistää junalla tehtävää työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudulle
ja vähentää oman auton tarvetta
kaupungin sisällä.
Peltosaaren lähiötä kehitetään
kolmen strategisen kärjen kautta: uudistamalla ja rakentamalla ekologisesti ja energiatehokkaasti sekä aktivoimalla asukkaita oman asuinalueensa kehittämiseen. Seppo Keskiruokasen
mielestä projektin laaja-alaisuus
Asukkaat mukaan
kehitystyöhön
Peltosaari-projektin projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjulan mukaan Peltosaaren asuinalueen kehittäminen käy malliksi muillekin. Projektin tavoitteena on kaupunginosan arvostuksen ja vetovoimaisuuden nostaminen parantamalla asukkaiden
viihtyvyyttä, turvallisuuden tunnetta, arkielämän sujuvuutta ja
kaupunginosan yleisilmettä. Tämä on tarkoitus tehdä ympäristöarvoja korostavalla tavalla.
– Pyrimme saamaan asukkaat
mukaan ja sitoutumaan kehitystyöhön asukastoiminnan kehittämisellä ja kiinteistöjen ja alueiden hyvällä ylläpidolla, sanoo Väkevä-Harjula.
Projekti sai Peltosaaren ideakilpailussa asukkailta yli 60 ehdotusta. Tekes rahoittaa osittain tämänkaltaista innovatiivista yhdyskuntarakentamista, missä asukkaiden kanssa käytävällä
vuorovaikutteisella keskustelulla
on ollut tärkeä rooli.
– Saimme lähes 200 asukasta tilaisuuteen helmikuussa keskustelemaan alueen tulevaisuudesta. Jo nyt on nähtävissä, miten myönteisesti julkisuudessa olleet Innova-talohanke sekä Peltosaari-projekti ovat vahvistaneet
lähiön positiivista profiilia, kuvailee Väkevä-Harjula.
Saneeraus nostaa
alueen arvoa
1970-luvulla rakennettujen lähiöiden rakennuskannan kunnos-
Projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjulan mukaan lähiön asukkaat
ovat sitoutuneet uudella tavalla asukastoiminnan kehittämiseen
saneeraushankkeiden myötä.
taminen on iso haaste ja kansantaloudellinen kysymys, joka pitää
kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen mielestä ratkaista.
– Asukkaiden kannalta kyse
on asumismukavuuden paranemisesta ja asuntojen arvon noususta. Peltosaaren kiinteistöjen
arvon arvioidaan nousevan yhteensä sadalla miljoonalla eurolla mittavan saneerauksen ansiosta. Tähän korjausrakentamiseen kannattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin nyt panostaa ja saada isot rakentajat aidosti kiinnostumaan korjausrakentamisesta.
Peltosaaren kehittämisessä mukana olleet ARA, VTT ja
Tekes arvioivat, että Peltosaaren
ekotehokkaassa uudistamisessa
on valtava potentiaali sekä energiansäästön, rakennusten arvonnousun sekä yleisen lähiön viihtyvyyden parantumisen myötä.
Ympäristöministeriötä ja ARA:a
kiinnostaa erityisesti asukkaiden
aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy, Tekes haluaa kehittää lähiöiden rakentamisen teknolo-
giaa kohti älykästä rakentamista
ja VTT haluaa olla mukana energia- ja ekotehokkaan rakentamisen edistämisessä.
– Peltosaari täytti kaikin osin
nämä kehittäjäorganisaatioiden
tunnusmerkit, toteaa Irene Väkevä-Harjula.
Peltosaari-projektin hankesalkussa on monta kehitysideaa ja se
täydentyy strategian ja tavoitteiden toteutumisen mukaan.
– Teemme ARA:n tukemana
Peltosaaren kokemusten perusteella asumisen uudistamiseen
soveltuvaa käsikirjaa. Haluamme
tuoda asukashaastatteluihin pohjautuvia kokemuksia myös siitä,
miten ehkäistä lähiöiden eriytyvää asukasrakennetta, segregaatiota, kertoo Väkevä-Harjula.
– Pyrimme tarttumaan laajaalaisesti alueen ongelmiin edistämällä nuorten työllisyyttä Nuoret
esiin -hankkeella, kehittämällä
verkostomaisesti alueen julkisia
palveluja sekä aktivoimalla peltosaarelaisia oman kaupunginosan
ympäristötalkoisiin. Q
Kuntatekniikka 7/2012
13
Julkisivuelementeillä energiansäästöä vanhoihin kerrostaloihin
Esivalmistettujen puurakenteisten julkisivuelementtien käyttö
vanhojen betonikerrostalojen saneeraushankkeissa on osoittautunut
kustannustehokkaaksi
ja teknisesti toimivaksi menetelmäksi. Arkkitehti Kimmo Lylykankaan mukaan Riihimäen Peltosaaressa toteutettu asuinkerrostalon
saneeraus passiivitasoon TES-menetelmällä
tuo taloon 75 prosentin
energiansäästön.
TEKSTI Markku Laukkanen
QQ – Elementtien mitoitus, nii-
den asentaminen ja talotekniikan integrointi onnistuivat täysin. Suurimmat haasteet liittyivät rakennusaikaiseen asukasmukavuuden turvaamiseen ja
työmaakäytäntöjen kehittämiseen, jonka myötä rakentamisen
aikaa voidaan lyhentää ja kustannustehokkuutta parantaa, kertoo
Lylykangas.
Riihimäen Peltosaaressa toteutettu asuinkerrostalon saneeraus toteutettiin esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä, TES-menetelmällä
(timberbased element system),
jonka kehitystyöhön Aalto-yliopisto osallistui. Riihimäen korjaushanke toteutettiin osana Innova-hanketta, jonka tavoitteena
oli kehittää teollista vanhan kerrostalon peruskorjaustapaa tavoitteena passiivitason rakennus.
14
Kuntatekniikka 7/2012
Riihimäen Peltosaaressa asuinkerrostalon saneeraus toteutettiin esivalmistetuilla puurakenteisilla julkisivuelementeillä
TES-menetelmä valmis
saneerausmarkkinoille
Kehitystyöhön osallistuneen Lylykankaan mukaan Riihimäen
kokemusten perusteella menetelmä on valmis markkinoille.
– Elementit saatiin paikoilleen täydellisesti, koska mittatarkkuus laserkeilauksella onnistui. Talotekniikan integrointi oli uutta ja sitä tulee edelleen
kehittää. Peruskorjauksen suurimmat haasteet eivät liittyneet
itse TES-järjestelmään, vaan
haasteet syntyivät lähinnä siitä,
miten työmaakäytännöt hoidetaan samaan aikaan kun asukkaat asuvat talossa.
Lylykangas arvioi, että kun
Riihimäen kohteessa elementin
hinta oli 170 euroa per neliö, sen
voi tulevaisuudessa lähes puolittaa. Sillä ei saavuteta vielä passiivitalon mitoitusta, mutta hyvä
lämmön eristys.
– Innova-talossa saavutettu
75 prosentin lämmönsäästö on
merkittävää myös taloudellisesti. Lisäksi on muistettava rakennusten arvon nousu, sisäilman
laadun paraneminen, esteettömän liikkumisen helpottuminen
ja talojen arkkitehtoninen uudistuminen.
Menetelmää tulee Lylykankaan mukaan kehittää edelleen ja
jatkossa tämänkaltaisissa saneeraushankkeissa tarvitaan projektijohtourakoitsija, joka on valmis
ottamaan kokonaisvastuun hankkeesta. TES-menetelmällä voitaisiin parantaa koko 1970-luvulla
rakennetun kerrostalokannan
energiatehokkuutta ja julkisivuja.
– On suurta kansantaloudellista tuhlausta, ellei vanhojen betonikerrostalojen energiatehokkuutta aleta pian parantaa. Näiden talojen lisälämmöneritys sekä julkisivujen, ikkunoiden ja
talotekniikan uudistaminen on
välttämätöntä.
Arkkitehti Kimmo Lylykangas
pitää välttämättömänä vanhojen 1970-luvulla rakennettujen
betonikerrostalojen saneerausta. – Näiden talojen lisälämmöneristys sekä julkisivujen, ikkunoiden ja talotekniikan uudistaminen on tärkeää.
KIINTEISTÖT
Uutta yritystoimintaa
syntyy
Kiinnostusta TES-menetelmään
on Riihimäen kokemusten perusteella syntynyt siinä määrin,
että energiatehokkuus- ja julkisivukorjausrakentamiseen on
perustettu ainakin kolme siihen
erikoistuvaa yrityskonsortiota.
Lylykangas näkee TES-menetelmässä kustannustehokkuuden ja teknisen toimivuuden lisäksi myös arkkitehtonisia mahdollisuuksia.
– Korjausrakentamisen menetelmä antaa paljon mahdollisuuksia esimerkiksi lisäkerrosten rakentamiseen, jolla
voidaan rahoittaa hankkeita. Uusissa kohteissa voidaan
tulevaisuudessa näyttää, mi-
ten täydellisesti vanha talon
ulkonäkö voidaan uusia. Nyt
tarvittaisiin riittävän haastavia ikonikohteita, joissa oikein
ruma talo voitaisiin saneerata oikein hienoksi, pohtii Lylykangas. Q
Innova-kerrostalo saneerattiin passiivitaloksi
QPeltosaaren Innova-talon peruskorjaus toteutettiin Tekesin,
ARA:n, Sitran, Riihimäen Kotikulman sekä mukana olevien
yritysten rahoittamana. Hankkeen tavoitteena oli kehittää
vanhan kerrostalon teollista peruskorjaustapaa ja rakenneratkaisuja niin, että talosta saadaan
passiivitason rakennus. Hanke toteutettiin ns. TES-menetelmällä (timberbased element system), joka perustuu rakennusten julkisivujen puurunkoisiin
suurelementteihin.
Riihimäen Peltosaaren Innova
– kerrostalon passiivisaneeraushanke käynnistyi keväällä 2010
kilpailulla, johon 1960-1980 –
luvuilla rakennettuja taloja hallinnoivilla taloyhtiöillä oli mahdollisuus ilmoittautua mukaan.
Kilpailun voittajaksi valittiin Riihimäen Peltosaaresta kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön
Kotikulman talo, joka saneerattiin passiivitaloksi.
– Saimme käyttöömme arvokasta passiivisaneerauksen asiantuntemusta sekä taloudellista
tukea taloyhtiön korjaustöiden
toteutukseen ja suunnitteluun,
sanoo projektipäällikkö Irene
Väkevä-Harjula.
Riihimäen kaupungin Innova-talon toteuttaminen sai mukaan energiatehokkaan rakentamisen kehittäjäorganisaatiot,
joilla kaikilla on suuri mielenkiinto energiatehokkaan rakentamisen edistämiseen. Tavoitteena
oli 75 prosentin energiansäästön
toteutuminen, minkä saavuttamisen pystyy todentamaan vasta ensimmäisen täyden lämmityskauden päätyttyä. Saneeraushankkeen toteuttaminen TESmenetelmällä oli uutta Suomessa ja siksi hankkeen etenemistä
kävi seuraamassa monta vierailijaryhmää Suomesta, Ruotsista ja
Venäjältä.
Innova-talossa asuva eläkeläinen Pekka Lähde on tyytyväinen hankkeen lopputulokseen,
vaikka yhtäaikainen asuminen
saneerausprojektin kanssa toi-
kin yllätyksiä. Hänen mukaansa
saneerauksen toteuttaminen samaan aikaan kun talossa asuttiin, oli asukkaiden kannalta kuitenkin parempi ratkaisu kuin väliaikaisen asunnon etsiminen.
- Parasta lopputuloksessa
on talon ulkonäön ja äänieristyksen paraneminen, katumelu jäi ulos kokonaan. Jos saneerauksella saavutettiin energian
säästöjä, toivoisin sen näkyvän
vuokrahinnassa. Kun talot pannaan kuntoon, tulee asukkaillekin motivaatiota olla mukana
alueen kehittämisessä. Ennemmin nämä talot tulee korjata,
kun panna niitä maan tasalle,
Lähde sanoo.
#&&"&'&&('"$"('&&%!
%''!!&&'!$&%'
"&*-*&&,(,&
%''!!&&'!"%#'"
"!#'"%&*%*
%"(&'(&
%''!!&&'!!,&-&!&!
$&"&& %%&$&%'!
"
!&"!&!
„ !'&&'%! !& ,!#%!&"!$,, %!
„ "&%&*%*&&'$(%''%($* #,$%&-' !!!
„ " '%&"!!**%!$#"$&"!!!%''!!&&'&'(%% '""%%
„ " '%&"!*%&, %!&$(&&%% '!#&&"!%&"!
„ ,,&,-*&*%*&''%!&&!""( %!&,&'& '%&&"*-*!&,!
$&
$& #&+
!!$"$
!!$"$ #&+
))) #&+
)))# "%+
Kuntatekniikka 7/2012
15
Bruno Klomfar
Kaikissa Itävallan Vorarlbergin maakunnan kunnissa
julkisten rakennusten ensisijainen rakennusmateriaali on
puu. Myös Lüdeschin kunnantalo on puurakenteinen.
Arkkitehti Hermann Kaufmann:
Tulevaisuuden rakentaminen
suosii ekologisia materiaaleja
Modernista puurakentamisesta tunnettu itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann sanoo suomalaisten menettäneen kosketuksen puurakentamisen traditioon. Hänen mielestään nyt pitää
edistää rakentamisen evoluutiota – eikä pyrkiä
revoluutioon – ja jatkaa puurakentamisen vahvaa
perinnettä myös Suomessa.
TEKSTI Markku Laukkanen
QQ Vaikka Itävalta on tunnettu
pitkästä puurakentamisen perinteestä, ei pari vuosikymmentä sitten alkanut puurakentamisen uu16
Kuntatekniikka 7/2012
si moderni aalto ollut Hermann
Kaufmannin mukaan itsestään
selvää.
– Alppialueen osaamisen kehittyminen puurakentamisessa on tulosta pitkästä käsityön ja
puuosaamisen perinteestä. Pyrimme tuomaan vanhan tradition uuteen rakentamiseen, kun
aloimme tuottaa uusia, korkealaatuisia moderneja puutaloja.
Muutos ja puurakentamisen
uusi tuleminen alkoi Kaufmannin mukaan siitä, kun hyvin koulutetut ihmiset tunnistivat tämän
uuden aallon yhdistää uutta vanhaan perinteeseen ja arkkitehtitoimistot alkoivat luoda uudenlaista puurakentamisen kulttuuria.
– Me onnistuimme Itävallassa
siinä muutoksessa, koska emme
menettäneet kosketusta vahvaan
puusepän osaamiseemme. Voimavaroja kannattaa suunnata rakentamisen laatuun ja koulutukseen sekä saada julkinen sektori
vakuuttuneeksi että puurakentamisen edistäminen on perusteltua sekä taloudellisesti että ekologisesti. Tulevaisuuden rakentamisessa on käytettävä enemmän
vähäpäästöisiä uusiutuvia rakennusmateriaaleja.
Aluetalous hyötyy
Vorarlbergin maakunta on Itävallassa pisimmällä puurakentamisen kehitystyössä.
– Saimme myytyä uudenlai-
KIINTEISTÖT
sen ajattelun myös kunnille, joissa onnistuimme muuttamaan poliittisen ajattelun, Kaufmann kertoo.
Nyt joka kunnassa puu on ensisijainen materiaali julkisissa rakennuksissa, on kyse sitten päiväkodeista, kouluista, kunnantaloista tai vaikkapa paloasemasta. Kunnissa ymmärrettiin myös
puurakentamisen aluetaloutta
vahvistava merkitys, kun materiaali, sen jatkojalostus ja rakentaminen tulivat omalta alueelta.
– Monet ihmiset eivät ymmärrä puun tarinaa siltä pohjalta, että meillä on omissa metsissämme paljon materiaalia ja hyödymme siitä ekologisesti, kun rakennamme puusta. Puurakentamisessa on suuri paikallinen ja kansallinen intressi, Hermann Kaufmann painottaa.
Laadukkaalla puurakentamisella on tulevaisuus
Kaufmann sanoo suomalaisten
menettäneen kosketuksen puurakentamisen perinteeseen. Suo-
messa on hänen mukaansa sama
tilanne kuin Itävallassa pari vuosikymmentä sitten.
– Moderni puurakentaminen
on aivan eri rakentamista kuin se
entinen tapa, joka koettiin vanhaksi ja köyhän miehen rakentamiseksi. Esivalmistuksen kehityksen myötä voimme tuottaa
korkealaatuisia ja muunneltavia
rakennuksia, jotka sopivat ympäristöönsä. Meillä puurakentaminen koetaan arvokkaana rakentamisena, josta ollaan ylpeitä ja sitä
halutaan näyttää kaikille.
Isojen metsäyhtiöiden kuten
Stora Enson ja Metsä Woodin
tuloa rakentamisen markkinaan
Kaufmann pitää suomalaisen
puurakentamisen kehitystyössä
välttämättömänä.
– Vaikka puurakentamisen
edistämiselle aletaan olla avoimia ja valmiita, eivät rakennuttajat, rakentajat tai suunnittelijat
ole varautuneet tähän. Nyt pitää edistää evoluutiota eikä pyrkiä rakentamisen revoluutioon,
neuvoo Kaufmann suomalaisia
Asenteiden muuttaminen on tärkeää ja se tapahtuu vain koulutuksen ja tiedon lisäämisen avulla, sanoo puurakentamisen puolestapuhuja, itävaltalainen arkkitehti Hermann Kaufmann.
Bruno Klomfar
Lüdeschin kunnantalossa on käytetty
puuta rungon ja julkisivun lisäksi
runsaasti myös sisäpinnoissa.
puurakentajia.
On edettävä hitaasti, hankittava lisää tietoa ja kokemuksia
puurakentamisesta sekä ennen
muuta rakennettava laatua. Yhtiöiden on kehitettävä työntekijöiden osaamista ja työmaakäytäntöjä sekä ymmärrettävä, että
edessä on pitkä tie.
– Kun arkkitehti sanoo, että
puurakentaminen on kallista ja
monimutkaista ja insinööri sanoo, ettei ole puurakentamisen
järjestelmää, niin tilaaja kallistuu helposti vanhojen ratkaisujen kannalle. Asenteiden muuttaminen on tärkeää ja se tapahtuu vain koulutuksen ja tiedon lisäämisen avulla.
Arkkitehdin mielestä julkisen
sektorin oma puurakentaminen
edistäisi alaa parhaiten luomalla
uutta markkinaa ja tarjoamalla
hyviä esimerkkejä.
Puu ja betoni yhteistyöhön
Tärkeintä puurakentamisen
edistämisen kannalta tulevaisuudessa on Kaufmannin mielestä tarjota erilaisia puurakentamisen järjestelmiä ja hyvälaatuisia teollisesti esivalmistettuja
elementtejä, joihin voidaan liittää nykyistä pidemmälle vietyä
talotekniikkaa, ovia ja ikkunoita.
Puurakentaminen sopii hänen
mukaan myös kasvavaan korjaus- ja saneerausrakentamiseen,
johon soveltuvan TES-menetel-
män (timberbased element system) kehitystyössä Kaufmann on
ollut mukana.
– Esivalmistus on tie teolliseen
rakentamiseen ja tässä on puun
mahdollisuus. Rakennusosavalmistajien täytyy ymmärtää, että tämä kehitystyö on avainasia
puurakentamisen läpimurrolle,
Kaufmann muistuttaa.
Puurakentamisen kilpailukyky ja varsinainen hyöty tulevat
puurakentamisen nopeudesta ja
keveydestä, jota on edelleen kehitettävä ja hankittava lisää kokemuksia. Tulevaisuuden rakentamisessa on Kaufmannin mukaan käytettävä enemmän vähäpäästöisiä ja uusiutuvia rakennusmateriaaleja.
– Betoniteollisuuden kannattaisi tehdä puurakentajien kanssa yhteistyötä, koska rakennukset ovat harvoin puhtaita puu- tai
betonitaloja. Me olemme osoittaneet, että puu ja betoni voidaan
teollisessa rakentamisessa yhdistää toimivalla tavalla.
Kaufmann on vakuuttunut,
että energiatehokkaat materiaalit tulevat yhä enemmän keskusteluun. Jo nyt energiatehokkuusdirektiivit ohjaavat rakentamisessa ekologisten materiaalien käyttöön.
– Puu on kaunis, esteettinen,
ekologinen ja paikallinen materiaali,
josta paikalliset rakentajat työstävät
laadukkaita taloja. Q
Kuntatekniikka 7/2012
17
Itä-Suomen jätehuoltoyhteistyö tiivistyi
Savo-Pielisen jätelautakun
laajan alueen jätehuoltoa
Savon ja Pielisen Karjalan suunnalla yksi jätelautakunta vastaa 18 kunnan viranomaistehtävistä. Yhteistä työskentelyä on takana jo vajaat kaksi vuotta. Toimintamallia kiitellään eri puolilla neljään maakuntaan yltävää toiminta-aluetta.
TEKSTI Hanna Moilanen
KUVAT Pentti Vänskä
18
Kuntatekniikka 7/2012
QQIdea yhteisestä jätelautakun-
nasta syntyi muutama vuosi sitten Savo-Pielisen kuntien ja kuntien omistaman jäteyhtiön, Jätekukon, neuvottelukunnan kokoontumisissa.
– Kuntien käytännöt olivat
kirjavat ja asukkaat olivat siksi eriarvoisessa asemassa saman
jäteyhtiön alueella. Kunnat oli-
vat yllättävän yksimielisiä yhteisen lautakunnan tarpeesta, jätelautakunnan vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen muistelee.
Myös vuodesta 2001 toimineen
jäteyhtiön näkökulmasta katsottuna lautakuntauudistus oli tervetullut.
– Vuonna 2007 toimintaalueen kunnissa tarvittiin kaik-
TEKNISET PALVELUT
ta luotsaa
Vesa Jussila vie
pakkausjätettä
keräysautoon.
kiaan 34 päätöstä, ennen kuin
saimme vahvistettua yhteiset jätetaksat alueelle. Nyt riittää yksi
lautakunnan päätös. Vuoropuhelu on nyt sujuvampaa ja pystymme paremmin keskittymään
omaan palvelutehtäväämme, Virve Nevalainen Jätekukosta kertoo.
Lautakunta on sijoitettu Kuo-
pion kaupungin organisaatioon.
Isäntäkunnalla on lautakunnassa neljä paikkaa, Pieksämäellä yksi ja loput kuusi paikkaa on
jaettu alueellisille kuntaryhmille. Johtosäännön mukaan useamman kunnan ryhmissä lautakunnan jäsenet vaihtuvat kahden
vuoden välein.
Myös luottamushenkilöt kiittävät uutta lautakuntamallia.
Kriittiset sanat eivät ole kellään
ensimmäisenä kielen päällä.
– Pikkuhiljaa on alkanut muotoutua, mitkä ovat lautakunnan,
työntekijöiden ja jäteyhtiön tehtäviä. Myös lautakunnan työskentely on kehittynyt pienistä
asioista ja kuntakohtaisista väännöistä kokonaisuuden pohtimiseen, Savo-Pielisen jätelautakunnan puheenjohtaja Antero Peiponen (kesk) arvioi.
Toukokuun alussa voimaan
tullut uusi jätelaki velvoittaa kunnat perustamaan yhdessä omistetun jäteyhtiön alueelle yhden jätelautakunnan. Periaatteessa jätelautakuntien pitäisi olla jo nimettynä ja toiminnassa koko
Suomessa. Käytännössä näin ei
vielä joka paikassa ole.
– Joissain kunnissa on haluttu
odottaa kuntavaalien yli. Myöskään lautakunnan kokoonpanosta sopiminen ei aina ole helppoa.
Isojen ja pienten kuntien välillä
voi olla ristivetoa, Jätelaitosyhdistyksen (JLY) lakiasiainpäällikkö
Leena Eränkö sanoo.
Oman haasteensa on aiheuttanut myös se, että lautakunnan
tehtäviä ei ole yksiselitteisesti
määritelty laissa.
– Juristina tehtävät toki sieltä
löytää. Tuntuma kuitenkin on, että kaikissa kunnissa tämä ei ole
vielä selvää, Eränkö kuvaa.
Ennen lainlaatijoiden patistelua lautakuntia ehdittiin perus-
taa yhteensä seitsemän eri puolille Suomea. Savo-Pielisen lautakunta on ollut päätösvalmiudessa
vuoden 2011 alusta alkaen. Ensimmäinen suunnannäyttäjä oli
Pietarsaaren isännöimä Pohjanmaan jätelautakunta, joka aloitti
toimintansa jo vuona 1996.
Palvelu tehostuu
Savo-Pielisen jätelautakunnalla
on kolme työntekijää: palvelupäällikkö, suunnittelija ja palveluneuvoja. Reilun 240 000 euron
budjetista valtaosa menee henkilöstökuluihin. Lisäksi rahaa
on varattu pieniin ostopalveluihin, lautakunnan menoihin ja ilmoituskuluihin.
Leena Karppisen mukaan kolmen työntekijän yksikkö on ollut
toimiva ratkaisu.
– Pystymme nyt keskittymään
kunnolla jätehuoltoon. Voimme
myös sijaistaa toisiamme ja jakaa
vastuuta asiakaspalvelussa silloin
kun soittoja tulee paljon kerralla,
Karppinen kertoo.
Lautakunnan päätösvalta on
delegoitu työntekijöille rutiiniasioissa. Viranhaltija tekee päätökset asukkaiden hakemuksiin,
joissa anotaan esimerkiksi poikkeusta jätemaksuihin tai jäteastioiden tyhjennysväleihin. Lautakunnalla on otto-oikeus viranhaltijapäätöksiin.
Työntekijäresurssien ansiosta
myös kiinteistöjen jätehuoltoon
liittymistä pystytään seuraamaan
aiempaa paremmin.
– Joissain kunnissa meno on ollut aika villiä. Esimerkiksi aluekeräyspisteitä on käytetty, mutta siitä ei ikinä ole maksettu. Olemme
saaneet hyvää palautetta vapaamatkustajien vähenemisestä. Tietysti osa ihmisistä on ollut hyvin
käärmeissään, Karppinen tiivistää.
Tehostumisen kääntöpuolena
on alueen ja yhtiön suuri koko.
– Ison yhtiön monopoliasema
tietysti herättää kysymyksiä. Tulevaisuuden haasteita ei kuitenkaan ratkaista pienissä yksiköissä, Peiponen pohtii.
– Yhtiöiden asemasta pitäisi
säätää lailla valtiovallan tasolla.
Toiminta ei saa olla bisnestä, vaan
sen täytyy olla palvelua. Hinnat
eivät saa riistäytyä käsistä, lauta-
– Toimiva yhteistyö lautakunnan ja jäteyhtiön välillä on erittäin tärkeää. Käymme asioita
läpi yhdessä parin kolmen viikon välein, jätelautakunnan vs.
palvelupäällikkö Leena Karppinen summaa. – Lautakunnassa jokainen jäsen
huolehtii oman kuntansa näkökulmasta, mutta sen lisäksi on
osattava ajatella kokonaisuutta, Savo-Pielisen jätelautakunnan puheenjohtaja Antero Peiponen linjaa.
Kuntatekniikka 7/2012
19
Virve Nevalainen kertoo, että uuden toimintamallin ansiosta eri osapuolten välinen vuoropuhelu on
sujuvampaa. Kuvan kukkoa esittävä taideteos on tehty koululaisten keräämistä tuikkukynttilöiden
alumiinikuorista.
kunnan varapuheenjohtaja Keijo
Suhonen (sd) Valtimolta linjaa.
Jätekukko ei kukkoile
Isojen ja pienten kuntien yhteistyö ei aina suju ongelmitta. Sama
pätee kuntien luottamushenki-
löorganisaation ja vahvan asiantuntijayhtiön väleihin. Savo-Pielisen alueella on kuitenkin vältytty
suuremmilta kärhämiltä.
– Strategiatyössä on otettu huomioon myös sivukylät. Esimerkiksi
lautakunnan alkumetreillä reuna-
kuntien edustusta lisättiin yhdellä
jäsenellä, Suhonen kehuu.
Käytännössä kuluja tasataan
alueen kuntien kesken niin,
etteivät reuna-alueiden kunnat
joudu maksamaan suurinta pottia kuljetuksista. Kuopion ja Sii-
linjärven kuljetustaksat ovat kuitenkin edullisemmat kuin alueen
muissa kunnissa.
Lautakuntauudistuksen on jopa arvioitu lisänneen luottamushenkilöiden todellista vaikutusvaltaa. Aiemmin päätöksentekoprosessi vei huomattavan paljon
aikaa kun taksat ja jätehuoltomääräykset piti käsitellä ja vahvistaa jokaisessa kunnassa erikseen.
– Kunnat olivat käytännössä puun ja kuoren välissä, koska
osakassopimukset edellyttivät yhtenäisiä maksuperusteita kaikissa
osakaskunnissa. Nyt luottamushenkilöillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa myös sisältöihin, Nevalainen sanoo.
– Jos lautakunnassa on jämyjä jätkiä ja rouvia niin kyllä siinä
on mahdollisuus vaikuttaa. Pitää
uskaltaa avata suunsa. Ja asioihin
pitää perehtyä aktiivisesti jo ennen kokousta, Suhonen evästää
oman kokemuksensa pohjalta.
Lieksalainen lautakunnan jäsen Mervi Saviranta (kesk) on
astetta kriittisempi.
– Olen käynyt esittelemässä lautakunnan toimintaa ja eri
toimijoiden rooleja valtuustolle.
Jätteistä sähköä ja lämpöä
QLeppävirralle
suunnitellaan ItäSuomen ensimmäistä jätettä
polttavaa voimalaa.
Seitsemän Itä- ja Keski-Suomen kunnallista jäteyhtiötä valmistelevat ekovoimalan rakentamista Leppävirralle. Valmistuessaan laitos palvelisi toimialueensa 52 kuntaa ja 560 000
asukasta.
– Hankkeen tavoitteena on lisätä yhdyskuntajätteen hyödyntämistä ja samalla turvata Varkauden kaupungin kaukolämmön
saanti, hanketta valmistellut
projekti-insinööri Janne Kuronen
Varkaudesta sanoo.
Sähköä ja lämpöä tuottavan
voimalan on tarkoitus aloittaa
toimintansa vuonna 2015. Jäteyhtiöiden hankkeessa on mukana Varkauden aluelämpö Oy.
Esiselvityksissä pohdittiin
myös voimalan rakentamista Ki-
20
Kuntatekniikka 7/2012
teelle Pohjois-Karjalaan. Keskeinen sijainti ja suhteessa lyhyemmät kuljetusmatkat kallistivat
vaa’an Leppävirran suuntaan.
– Lisäksi Leppävirran Riikinnevalla on tällä hetkellä kaatopaikka. Odotus on, että voimalan rakentamisen vastustus on siellä
kaikkein pienintä, Kuronen perustelee.
Osakassopimuksiin haetaan
parhaillaan alueen jäteyhtiöiden
hyväksyntää. Päätöksiä asiasta
odotetaan marraskuun aikana.
Voimalaitoksen
sijoituspaikka puhuttaa
Keskustelu voimalasta ja sen sijainnista on herättänyt voimakasta kritiikkiä myös Jätekukon
eli Savo-Pielisen kuntien omistaman jäteyhtiön osakaskuntien
piirissä.
– Hankkeen taloussuunnitte-
lussa on puutteita. Epäilen, ettei polttolaitoksen rakentaminen
ole todellisuudessa kannattavaa,
Nurmeksen kaupunginjohtaja
Asko Saatsi sanoo.
– Lisäksi kaukolämpöä myydään Varkaudelle liian alhaiseen
hintaan. Käytännössä PohjoisKarjalan maakunta subventoisi Varkauden kaukolämpöä yhteensä 11 miljoonalla eurolla 30
seuraavan vuoden aikana, Saatsi laskee.
Janne Kuronen muistuttaa,
että hankkeen talousarviosta on
tehty kaksi selvitystä.
– Taloudessa on aina muuttuvia tekijöitä, joilla voidaan spekuloida. Saatsin kritisoima käyttöpääoman puuttuminen arviosta oli tietoinen valinta. Näin toimitaan usein jätteenpolttolaitoksissa, joissa polttoaineen hinta
on oikeastaan negatiivinen, Ku-
ronen perustelee.
– Hintalaskelmista voin sanoa,
että Varkauden ostama kaukolämpö itse asiassa kallistuu nykytilanteeseen verrattuna. Valtuuston päätöksen taustalla oli aito
halu tukea paikallisia jäteyhtiöitä jäteongelmien ratkaisussa ja
rakentaa synergiaa maakuntarajojen yli.
Myöskään kaikki pohjoiskarjalaiset eivät allekirjoita Saatsin
kritiikkiä.
– Kateellisten panettelua tämmöinen puhe on, Savo-Pielisen
jätelautakunnan varapuheenjohtaja Keijo Suhonen täräyttää.
– Olisihan se tuntunut hyvältä, jos voimala tulisi omaan
maakuntaan lisäämään työpaikkoja. Kokonaisuuden kannalta Leppävirta on kuitenkin järkevä valinta keskeisen paikkansa takia.
TEKNISET PALVELUT
Tuntuu, että osa valtuutetuistakin
oli aika pihalla.
– Ymmärrän, että jätehuoltoa
ei nykyisin voi toteuttaa pienissä
yksiköissä. Kuntalaisen näkökulmasta päätöksenteko on kuitenkin kaukana. Ei tämä lähidemokratiaperiaatteen mukaista ole,
kun kaikilla kunnilla ei ole edes
yhtä edustajaa lautakunnassa, Saviranta toteaa.
Jätteet paremmin hyötykäyttöön
Jätelautakunnilla on vastassaan
vähintäänkin mielenkiintoinen
tulevaisuus. Tulevat lainmuutokset edellyttävät kentän toimijoilta
rohkeita päätöksiä ja vahvaa kehittämishenkeä.
Euroopan edelläkävijämaissa eli esimerkiksi Saksassa, Hollannissa, Itävallassa, Ruotsissa
ja Tanskassa hyödynnetään yli
95 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Suomessa jätettä menee
kaatopaikoille yli 40 prosenttia eli hyödyntämisaste jää alhaiseksi.
– Kierrätystavoite on asetettu
50 prosenttiin vuodelle 2016. Nyt
kierrätysaste on vähän yli 30 prosenttia. Tavoitteet ovat haastavia
ja koskevat kaikkia yhdyskuntajätehuollon vastuutoimijoita, Jätelaitosyhdistyksen vs. toimitusjohtaja Esa Nummela arvioi.
Myös lähestyvä kaatopaikkakielto vauhdittaa hyödyntämisratkaisuja. Valmistelussa
olevan asetuksen mukaan orgaanista eli biohajoavaa tai palavaa jätettä ei saa viedä kaatopaikalle lainkaan vuoden 2016
alusta lähtien.
Jätteen määrän vähentäminen
on keskeinen tavoite myös SavoPielisellä. Iso harppaus otettiin
oman sekajätteen murskauslaitoksen myötä.
– Vuonna 2009 pystyimme
hyödyntämään vain 25 prosenttia jätteestä. Nyt hyödynnämme
jo 70 prosenttia eli reilusti yli valtakunnallisen keskiarvon, Virve
Nevalainen sanoo.
Lautakunta on keskustellut,
miten alueen asukkaita voisi kannustaa kompostointiin. Myös ItäSuomen ensimmäisen polttovoimalan suunnittelu on loppusuoralla. Jos polttolaitos toteutuu, se
muuttaa seitsemän itä- ja keskisuomalaisen yhtiön jätteet sähköksi ja lämmöksi vuodesta 2015
alkaen. Q
SAVO-PIELISEN
JÄTELAUTAKUNTA
QMukana
18 kuntaa neljän maakunnan alueelta
Q Vastaa toiminta-alueen 210 000 asukkaan jätehuollosta
Q Kolme työntekijää
Q 11 jäsentä
Q Kolmesta viiteen kokousta vuodessa
Q Vuoden 2012 budjetti 243 000 euroa
QNoin 400 viranhaltijapäätöstä vuositasolla
– Jätekukon tavoitteena on ollut, että jätteen energiahyödyntäminen tapahtuisi mahdollisimman lähellä. Itä-Suomeen tarvitaan ainakin yksi jätettä polttava voimalaitos, toimitusjohtaja Arto Ryhänen
Jätekukosta sanoo.
TAVOITTEENA SELKEÄ TYÖNJAKO
Jätelautakunnan tehtäviä ovat muun muassa
Qjätehuoltomääräysten hyväksyminen
Qjätetaksan hyväksyminen
Qjätemaksujen määrääminen
Qjätteiden kuljetuksen ja käsittelyn periaatteista päättäminen
Qjätehuollon palvelutasosta päättäminen
Qpoikkeuksista ja poikkeuksien perusteluista päättäminen
Qjätehuollon liittymisvelvollisuuden toteutumisen seuraaminen
Kuntien omistaman jäteyhtiön tehtäviä voivat olla esimerkiksi
käytännön palvelutehtävät
Qjätteiden kuljetus ja käsittely
Qjätehuollon palveluverkoston ylläpito ja kehittäminen
Qneuvonta
Qasiakaspalvelu
Qjäteasioista tiedottaminen
Qlaskutus
Qjätehuollon
JÄTEKUKKO OY
Q18
kunnan omistama jäteyhtiö
vuonna 2001
QPalvelee yli 210 000 asukasta
QHenkilöstöä keskimäärin 44
QJäteastiatyhjennyksiä 1,7 miljoonaa vuodessa
QLiikevaihto 15,7 milj. euroa
QLiikevoitto 5,5 prosenttia liikevaihdosta
QYhtiö ei jaa osinkoja
QPerustettu
Ympäristönsuojeluviranomaisille kuuluvat
valvontatehtävät (esimerkiksi jätteiden käsittelyn asianmukaisuuden ja roskaamiskiellon toteutumisen valvonta)
Qpaikallistason valvonta on ely-keskusten ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten vastuulla
Qjätehuollon
Kuntatekniikka 7/2012
21
Tampereen P-Hämppi on
Euroopan näyttävin pysäköi
TEKSTI Matti Valli
KUVAT Merja Ojala
QQ Käytettävissä on noin 16 mil-
joonaa erilaista värisävyä, joita
voidaan säätää niin vuodenaikojen, juhlapäivien kuin kellonaikojenkin mukaan. Led-valoa ei liene aikaisemmin käytetty kalliotiloissa tunnelma- ja tehostevalona
missään päin maailmaa.
Tähän mennessä hallin ratkaisuja on käynyt ihmettelemässä jo noin tuhat asiantuntijaa. Ulkomaillakin maanalainen parvellinen pysäköintikeskus on herättänyt melkoista huomiota. Pai22
Kuntatekniikka 7/2012
kan päälle ei välttämättä tarvitse
mennä, sillä halliin ja sen toimintaan voi tutustua pelaamalla hankkeen 3D-suunnittelun sivutuotteena syntynyttä tietokonepeliä,
joka löytyy P-Hämpin kotisivuilta.
Marraskuun lopussa avattavan
970-paikkaisen P-Hämpin on toteuttanut kaupungin omistama
pysäköintiyhtiö, Finnpark Oy,
entinen Tampereen Pysäköintitalo Oy. Pysäköinnin hinnat ovat
Ainutlaatuista on muun muassa
lasikaiteilla varustettu parviratkaisu. Värimaailmassa voidaan
haluttaessa huomioida vaikkapa
vuodenaikojen vaihtelut.
Visualisointikuva Aihio Arkkitehdit Oy
Tampereelle Hämeenkadun
alle on louhittu Euroopan tunnelmallisin ja tekniikaltaan
nykyaikaisin maanalainen pysäköintikeskus, P-Hämppi. Tunnelma ja
pikku hiljaa vaihtuva värimaailma luodaan epäsuoralla led-valaistuksella, jolla korostetaan ruiskubetonoidun seinän kaarevia muotoja.
TEKNISET PALVELUT
tonsa sijainnin.
Luolaan johtaa kaksi ajoramppia, yksi kummastakin päästä.
Toinen sijaitsee Ronganpuistossa
ja toinen rautatieaseman ja Tullin kauppakeskuksen tuntumassa. Tämä Pakkahuoneen ajorampin liitos pääluolaan on jännemitoiltaan suurimpia pohjoismassa
toteutettuja louhittuja tiloja.
ntikeskus
Viimeistelytyöt viimeisillään. Ilmanvaihtotekniikka ja kaapelihyllyt on
piilotettu lattian alle. Viidestä pysäköintirivistä kaksi sijaitsee parvella
ja kolme lattiatasolla.
noin puolet Helsingin hinnoista.
Ensimmäinen tunti maksaa 3,5
euroa ja sitä seuraava tunti 2,5
euroa ja sen jälkeen kaksi euroa
tunnilta. Kuukausiluvan hinta on
noin 270 euroa.
– Toisin kuin monessa muussa kaupungissa Tampereella suuren maanalaisen hallin rakentamisesta on vallinnut suuri yksimielisyys. Vuonna 2007 rakentamisesta päätettiin valtuustossa
äänin 62–2, ja työt alkoivat jo parin vuoden kuluttua, toteaa Finnparkin toimitusjohtaja Markku
Hiltunen.
Hänen mukaansa pysäköinti-
tila on osa kaupungin ja kaupan
palveluketjua: ostosten tai teatteriesityksen jälkeen yhdestä korkealaatuisesta tilasta siirrytään
toiseen korkealaatuiseen tilaan
eikä perinteiseen parkkihalliin.
Ainutlaatuinen
parviratkaisu
Pituutta lattiatasoltaan kolmenkymmenen metrin syvyyteen
louhitulla putkimaisella hallilla
on 650 metriä, leveyttä Hämeenkadun verran eli 30 metriä ja korkeutta kymmenen metriä. Kattona olevan kallion paksuus on
13 metriä, ja sen päällä on vielä
pehmeitä maakerroksia. Matkaa
maan pinnalle on kymmenkerroksisen talon verran, mutta lähimpään varauloskäytävään korkeintaan 40 metriä. Lämpötila pidetään talvisin noin 7-10 asteessa.
Lattiatason ohella hallissa on
lasikaiteella varustettu parvitaso;
ratkaisu korostaa tilallisuutta ja
auttaa orientoitumaan. Pysäköintiruudut ovat ajoväylään nähden
hiukan vinossa, joten niihin on
helppo ajaa. Kamerajärjestelmä
rekisteröi sisään tulevat autot ja
minne ne pysäköidään. Maksupisteessä autoilija voi rekisterinumeronsa syöttämällä tarkistaa au-
Yrityksillä omia
hissikuiluja
Tärkeimmät hissikuilut sijaitsevat
rautatieasemalla, Suomen Pankin
aukiolla eli tunnelin Tammerkosken puoleisessa päässä sekä Akateemisen kirjakaupan vieressä.
Näiden lisäksi kolme yksityistä kiinteistöä kuten esimerkiksi
Stockmann on rahoittanut halliin oman hissikulukulunsa.
– Autoilijan ei tarvitse ajaa
kaupungin pääkatua voidakseen
asioida keskustassa. Hän voi pysäköidä autonsa maan alle kohteen lähelle ja nousta hissillä haluamansa kohteen lähelle ja jopa
itse kohteeseen, Markku Hiltunen kuvaa.
Tampereen rautatieaseman
viereen radan päälle hallin suuaukon tuntumaan aiotaan rakentaa suuri monitoimiareena. Hankkeen puuhamiehille PHämppi on mahdollisuus, sillä
kukaan ei enää kysy, minne kauempaa tulevien katsojien autot
mahtuvat.
Sadan vuoden hanke
P-Hämpin kokonaishinnaksi
muodostuu noin 78 miljoonaa
euroa. Halvempiakin vaihtoehtoja toteutukseen olisi ollut, mutta
kun jotakin tehdään sadan vuoden käyttöä varten, niin tinkiminen ei aina ole viisasta. Hinnassa
on mukana 14 miljoonana euroa
maksanut maanalainen Noutoparkki, jotta junamatkustajat voidaan vaivattomasti tuoda ja noutaa autolla rautatieasemalta.
– Hallin takaisinmaksuaikakin on noin 60 vuotta, sitä nopeammin tätä ei pysäköintituloilla
rahoiteta. Yhtiö ei saa sijoitukselle markkinakorkoa, mutta riittää,
että halli maksaa itsensä takaisin,
Markku Hiltunen kuittaa.
Kuntatekniikka 7/2012
23
P-HÄMPIN
PARKKIHALLI
QRakennuttaja
Finnpark Oy
QKokonaisinvestointi
on 78
miljoonaa euroa, josta Noutoparkin osuus on 14 miljoonaa euroa.
QHallin
takaisinmaksuaika on
60 vuotta.
QRakennustyöt
alkoivat vuonna 2009, ja halli otetaan käyttöön marraskuussa 2012
QHallissa
on 970 parkkipaik-
kaa
QHallin
pituus on 970 metriä,
leveys 30 metriä ja korkeus 10
metriä. Halli on 30 metrin syyvyydessä maan alla.
QPysäköintihinnat:
Ensimmäinen tunti 3,50 euroa, toinen tunti 2,5 euroa ja
siitä eteenpäin 2 euroa/tunti.
Kuukausilupa 270 euroa.
QHallin epäsuorassa led-valaistuksessa on 16 miljoonaa eri
värisävyä.
P-Hämppi saa myöhemmin
jatkoa. Tammerkosken länsipuolelle, myös Hämeenkadun
alle, louhitaan myöhemmin vastaavanalainen tila, Kunkun parkki. Sitä varten P-Hämpin Tammerkosken puoleiseen päähän on
louhittu valmiiksi kaksi 14 metrin pituista tunnelinperää, jotka
on muurattu umpeen. Kun länsipuolen halli aikoinaan valmistuu,
niin tunnelin muuraus puretaan
ja kaksi pysäköintitilaa yhdistetään toisiinsa.
Tammerkosken alle tulevaan
tunneliin ei tule autopaikkoja,
mutta tarpeen vaatiessa tunneliin mahtuu vaikka kaupunkiraitiotie. Kunkun parkin yleissuunnittelu on työn alla, ja kaavoitus valmistunee alkuvuonna
2013.
Hankkeen kasvot
Toimitusjohtaja Markku Hiltunen on antanut projektille kasvot eikä julkisuutta ole kaihdettu.
Jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina kello 10.00 Pakkahuoneen Tullikamariklubilla on
pidetty niin asukkaille kuin mediallekin avoin tiedotustilaisuus
24
Kuntatekniikka 7/2012
– Turvallisuus ennen kaikkea,
muistuttaa kiinteistöpäällikkö
Pasi Nevalainen (vas.) toimitusjohtaja Markku Hiltusta.
asioiden läpikäyntiä varten.
Suurimmat huolenaiheet ovat
koskeneet mahdollisia melu- ja
pölyhaittoja, joita arveltiin syntyvän etenkin louheen kuljetuksesta. Suurin osa louheesta ajettiin öiseen aikaan teollisuustonttien täyttömaaksi Ruskon alueelle. Louhetta syntyi 300 000 kuutiota, 30 000 autokuormallista,
mutta melusta tai pölystä ei valitettu.
– Alusta alkaen oli selvää, että ellei kaupungin keskustassa toteutettavasta suuresta rakennushankkeesta anneta kaikkea mahdollista tietoa, niin huhut ja pahantahtoiset väitteet lähtevät liikkeelle, Hiltunen pohtii.
Vilkkaimpaan
ostossesonkiin
Hämpin parkista Stockmannin
tavarataloon rakennetut suorat
hissiyhteydet otetaan käyttöön
heti hallin avajaispäivänä. Rautatieaseman tuntumassa sijaitsevaa tavarataloa laajennetaan
parhaillaan, ja hankkeen edetessä myös laajennusosa saa hissiyhteydet. Stockmannin oma QPark tavaratalon pohjakerrokses-
sa jatkaa pysäköintitilana, mutta
sitä uudistetaan osana koko tavaratalon laajentumista.
– P-Hämpin avautuminen
marraskuun lopussa tekee Tampereen keskustasta entistä miellyttävämmän kohteen tulla ostoksille. Nyt parkkipaikka on aikaisempaa helpompi löytää, toteaa
Tampereen Stockmannin tavaratalon johtaja Eija Vartila.
Hän uskoo, että P-Hämppiä
tullaan katsomaan kauempaakin,
ainakin jonkin aikaa. Mutta autoilija etsii myös muita palveluita.
– Viime kädessä parkkihallinkin vetovoimaisuuden ratkaisee
se, miten hyvin Tampereen keskustan palvelut pystyvät vastaamaan asiakkaiden odotuksiin.
Mutta nyt iloitsemme siitä, että parkin avautuminen tapahtuu
juuri ennen joulukaupan alkua ja
vähittäiskaupan vilkkainta sesonkia, Vartila sanoo.
Autot vähenevät
Hämeenkadulla
Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnittelun ja Hämeenkadun kehittämistä koskevien
vaihtoehtojen pohjana on vuon-
na 2011 valmistunut liikenteellinen visio. P-Hämppi on tähän
liittyvä ensimmäinen iso ratkaisu.
Autojen ohjaaminen maan
alle vähentää sekä maanpäällistä
pysäköintiä että pysäköintipaikkaa etsivää liikennettä, jopa niin,
että maanpäällisiä pysäköintitaloja ei ehkä tulevaisuudessa lainkaan tarvita ydinkeskustassa.
– Keskustassa Tammerkosken itäpuolella parkkipaikoista
on vuonna 2013 ja seuraavinakin vuosina selvästi ylitarjontaa,
sillä olemassa olevia pysäköintiruutuja mittareineen ei poisteta
silmänräpäyksessä, sanoo kaupunkiympäristön kehittämisestä vastaava suunnittelupäällikkö
Ari Vandell.
Saneeraus ja uuden ympäristön luominen alkavat edetä katu
kerrallaan. Osa pysäköintiruuduista muutetaan pyöräpysäköintiin sopiviksi.
Pysäköintimaksuja kaupungissa ei ole korotettu moneen
vuoteen, mutta nyt pohditaan, pitäisikö P-Hämpin vaikutusalueelle määrätä maanpäälliselle pysäköinnille korkeampi maksu kuin
muualla. Q
TEKNISET PALVELUT
Suhdannetilanne epävakaa
Infrarakentamisen markkinat
muutoksessa
TEKSTI Paavo Taipale
QQ Infrarakentamisen volyymi
pieneni reippaasti jo ennen muutaman vuoden takaista rahoituskriisiä. Alamäki jyrkkeni 2008–2009 ja
sen jälkeen ala on jonkin verran elpynyt, mutta tilanne on vaihteleva.
– Nyt ollaan palaamassa varsin alhaisiin lukemiin, itse asiassa näyttää siltä, että ensi vuoden
lopulla pudotaan lähelle 1990-luvun puolivälin pohjalukemia, kertoi projektipäällikkö Eero Nippala VTT:ltä. Hän työskentelee viime vuonna alkaneen ja vuoden
2013 loppuun kestävän toimialan
yhteisen Infrarakentaminen muutoksessa –projektin parissa.
Inflaatio nostaa hintoja eikä
liikevaihdosta sinänsä voida päätellä suoraan infrarakentamisen
määrän kehitystä. Väylärakentaminen näyttäisi aavistuksen kasvavan ja vesihuollon rakentami-
Jari Tikka
Maa- ja vesirakentamisen määrä, kustannukset ja hankintamenettelyt puhuttivat alan tilaajia, tuottajia ja tutkijoita Maarakennusalan neuvottelukunnan
järjestämässä Infrarakentamisen markkinat
-seminaarissa InfraExpo2012 –tapahtuman
yhteydessä Helsingissä lokakuussa. Laadun
huomioon ottaminen
hinnan ohella hankintamenettelyissä aiempaa
paremmin oli kaikkien
osapuolten toiveena.
Johtaja Jarkko Salmenoja YIT
Rakennus Oy:stä tarjosi muun
muassa julkisomisteisten tuotantoyhtiöiden yksityistämistä
keinoksi infra-alan markkinoiden kehittämisessä.
välttää, suunnitteluun tarvitaan
enemmän aikaa ja rahaa ja yleiset sopimusehdot (YSE) on otettava vakavasti.
– Yhä jopa kymmenien miljoonien hankkeita kilpailutetaan
pelkällä hinnalla. Kaikkien on tarpeen katsoa peiliin, myös urakoitsijoiden, Salmenoja korosti.
Helsingin kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen kommentoi seminaariesityksiä ja otti esille
ison pääkaupungin monisäikeisen organisaation, joka ei kaikissa tapauksissa ole paras mahdollinen infrahankkeiden järkevään
toteuttamiseen.
– Helsingissä on hyvin itsenäisiä virastoja, joiden yhteistyössä
on puutteita. Se kangistaa prosesseja. Taloon ei pääse asumaan ennen kuin postilaatikko on oikean
värinen, Saarinen kärjisti.
Hän muistutti, että pääkaupunkiseudun väestönlisäys asukasmäärinä on maassamme aivan
omaa luokkaansa. Tällöin tarvitaan sekä uudisrakentamista että peruskorjausta. Isoja investointeja on listalla yhteensä noin 100
miljoonan euron arvosta.
– Näyttää siltä, että isoihinkin
investointeihin löytyy rahoitus,
mutta niiden ylläpitoon tai peruskorjauksiin ei. Tuorein esimerkki
tästä Helsingissä on Kruunuvuorenrannan kahden miljoonan euron valoteos. Q
nen puolestaan hiipuvan hiukan.
Suunnittelun ja konsultoinnin
volyymit pysynevät ennallaan.
– Urakoitsijoiden tarjoushintataso romahti 2008–2009, ja on
sittemmin noussut ja nousu näyttäisi jatkuvan, Nippala arvioi.
Johtaja Jarkko Salmenoja YIT
Rakennus Oy:n infrapalveluista
listasi useita kehitysehdotuksia,
joiden toteuttamisella päästäisiin alalla hänen mukaansa parempiin tuloksiin sekä rakentajien että tilaajien kannalta.
– Infra Oy:n perustaminen
valtion väylähankkeiden tilaajaksi olisi tarpeen, sillä näin vältettäisiin pitkäjänteistä toimintaa haittaava budjettivuosiajattelu. Tietomallit olisi myös otettava laajempaan käyttöön infrahankkeissa.
Hän muistutti, että valtion
infratuotannon yhtiöt eivät ole
erityisen kannattavia ja oli huolissaan myös kuntien liikelaitosten ja yhtiöiden toimimisesta markkinoilla. Lääkkeeksi hän
tarjosi näiden yksityistämistä.
Niin ikään hankintamenettelyt
kaipaavat edelleen kehittämistä. Urakoiden pilkkomista tulisi
Kuntatekniikka 7/2012
25
Kuntaliiton selvityksen mukaan suuret kaupungit o
Metsille tarjolla suurempi rooli
kuntien ilmastostrategioissa
Tuija Käyhkö
Metsillä on merkittävä
rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, kun ne
sitovat ilmakehän hiilidioksidia, mutta metsille olisi käyttöä myös
varauduttaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan metsiä ei vielä ole
otettu kovin monipuolisesti huomioon kuntien
ilmastostrategioissa.
OAnna-Marja Kukkanen
VTM,projektityöntekijä
Suomen Kuntaliitto
QQ Metsät hillitsevät tehokkaasti ilmastonmuutosta hiilinieluina sitomalla ilmakehään päässyttä hiilidioksidia. Vuosien 2002–
2006 aikana metsien hiilinielujen
arvioidaan olleen Suomessa noin
35,4 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa, mikä on ollut
lähes puolet Suomen kokonaispäästöistä. Myös puutuotteet sitovat tehokkaasti hiiltä ja puuenergia taas on elinkaarivaikutuksiltaan päästötöntä energiaa niin
kauan kuin hakkuut eivät ylitä
metsien uusiutumiskykyä. Metsät myös auttavat sopeutumaan
ilmastonmuutokseen.
Suomen kunnista 115 ja maakunnista 13 on laatinut tai parhaillaan laatimassa ilmastostrategiaa. Monet kunnat ovat laatineet yhteisen ilmastostrategian
yhteistyönä naapurikuntien kanssa. Kunnat voivat ottaa ilmasto-
26
Kuntatekniikka 7/2012
Kuntaliiton selvityksen mukaan metsät
eivät ole kovin hyvin
edustettuna kuntien
ilmastostartegioissa.
strategioissaan huomioon sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että
siihen sopeutumisen ja varautumisen monin tavoin.
Kuntaliiton selvityksessä tutkittiin, miten metsät on on otettu huomioon kuntien ja maakuntien ilmastostrategioissa. Selvityksestä ilmeni, että metsät eivät
ole kovinkaan hyvin edustettuina kuntien ilmastostrategioissa.
Osa kunnista vain mainitsee metsät ilmastonmuutoksen hillitse-
misen välineenä, osa pohtii metsien merkitystä myös laajemmin.
Maakunnat sen sijaan ovat
tarkastelleet metsiä selvästi kuntia enemmän. Kunnat ovat merkittäviä metsänomistajia, jotka voisivat toimenpiteillään vaikuttaa suuresti ilmastonmuutokseen. Selvityksessä pyritäänkin antamaan kunnille vinkkejä
siitä, miten ne voisivat hyödyntää
paremmin metsiä ilmastostrategioissaan.
Metsien hiilinielujen
ylläpitäminen tärkeää
Metsien hiilivarastoja ja metsätalouden päästöjä ei selvityksen perusteella näyttäisi olevan laskettu vielä yhdessäkään kunnassa,
vaikka metsien hiilinielujen kartoittamista sekä kehityksen seurantaa pidetäänkin yleisesti tärkeänä. Ongelmaksi esitetään erityisesti vakiintuneiden laskentamenetelmien puute.
Kasvihuonekaasupäästöjen
TEKNISET PALVELUT
vat eturintamassa
pienentämisen tulisi olla osa metsätalouden normaalia toimintaa
kunnissa, jolloin myös taloudellinen kannattavuus ja alueellinen
vetovoima voisivat kasvaa.
Puun käyttö rakentamisessa
lisää hiilensitomista
Kuntaliiton selvityksessä tuodaan
esille monia hyviä välineitä ylläpitää metsien hiilinieluja. Näitä
ovat esimerkiksi kestävä ja suunnitelmallinen metsänhoito, hakkuumenetelmien kehittäminen
sekä uusien metsien istuttaminen. Myös puutuotteiden käyttöä esimerkiksi rakentamisessa
suositellaan tehokkaan hiilensidonnan vuoksi.
Kunnissa voidaan varautua
ilmastonmuutokseen monin tavoin metsätalouden osalta. Selvityksessä ilmeni, että kunnat ovat
huomioineet ilmastonmuutokseen varautumisen toimenpiteissä metsätaloutta suhteellisen hei-
kosti, eikä konkreettisia toimenpiteitä ole esitetty yhtään.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioiminen erilaisissa
metsien, puistojen ja viheralueiden suunnitelmissa, rakentamisessa sekä hoitotoimenpiteissä
on asetettu kuitenkin tavoitteiksi esimerkiksi Riihimäen, Mikkelin ja Kuopion ilmastostrategioissa. Merkittäviä sopeutumistoimia metsätaloudessa ovat myös
esimerkiksi kotimaisten puulajien käyttäminen, metsien luontainen uudistaminen sekä puun ja
energiapuun jatkojalostus.
Maankäytössä ja kaavoituksessa ilmastokysymykset ja metsät huomioidaan lähinnä viheralueiden muodossa. Pääkaupunkiseudulla pyritään varautumaan
metsänhoidossa leutoihin talviin
pitämällä metsät hyvinvoivina ja
säilyttämällä viheralueet ja viherkäytävät. Joensuun kaupunkiseudun ja Riihimäen ilmastostrategi-
oissa taas uskotaan maankäytön
kasvihuonepäästöjen pienentyvän tehokkaasti suunnittelemalla rakentamisalueita, viheralueita, viheralueverkostoja sekä hulevesien hallintaa samanaikaisesti. Pohjois-Karjalan ilmastostrategiassa painotetaan viheralueiden ja virkistysalueiden turvaamista kaavoituksen keinoin.
Metsäenergian käytöllä voidaan hillitä tehokkaasti ilmastonmuutosta. Energiapuun tuottamisesta olisi hyvä kehittää vähitellen osa tavanomaista metsätaloutta kunnissa ja sen käyttöä tulisi lisätä. Metsäenergian hyödyntämisessä on tarpeen huomioida
aina myös metsien monimuotoisuus sekä hiilinielut.
Alueellista yhteistyötä
kehitettävä
Kuntien tulisi osallistua vahvasti
ilmastostrategian suunnitteluun
metsäalalla yhteistyössä alan toimijoiden, korkeakoulujen, yritysten sekä maakuntaliiton kanssa.
Eri sektoreiden ja hallintokun-
tien välillä on tärkeää tehdä yhteistyötä, sekä pyrkiä sovittamaan yhteen niiden tavoitteet ja
toimenpiteet.
Kuntien olisi tärkeää tehdä
enemmän alueellista yhteistyötä
niin eri kuntien välillä, kuntien ja
maakuntien välillä kuin kunnan
sisällä eri toimijoiden kesken.
Myös metsänomistajien ja kansalaisten näkemykset pitäisi huomioida sekä hyödyntää laajemmin maakuntatason asiantuntemusta. Vastuutahoina ilmastokysymyksissä tulisi olla kaikki kunnan toimijat.
”Metsät ja ilmastonmuutos
kunnissa” on selvitys metsien merkityksestä kuntien ja maakuntien
ilmastostrategioissa. Selvitys toteutettiin Kuntaliiton Yhdyskunta,
tekniikka ja ympäristö -yksikössä
heinä-syyskuussa 2012. Q
Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://www.kunnat.
net/fi/asiantuntijapalvelut/yty > ymparistonsuojelu > kunnat ja metsien suojelu > metsät ja ilmastonmuutos kunnissa
KUNNAT, JOIDEN ILMASTOSTRATEGIASSA METSÄT MUKANA
MAAKUNNAT, JOIDEN ILMASTOSTRATEGIASSA METSÄT MUKANA
QK8-
QPohjois-Pohjanmaa
kunnat: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Kuortane, Lapua ja Seinäjoki
QEspoo
QOulun seutu: Oulu, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo ja Tyrnävä
QPorin seutukunta: Pori, Ulvila, Noormarkku, Luvia, Kokemäki, Harjavalta ja Nakkila
QLahti, Hollola ja Nastola
QJoensuun kaupunkiseutu: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi
QJyväskylä
QTampereen kaupunkiseutu: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi,
Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi ja Vesilahti
QTampere ECO2 (Ekotehokas Tampere 2020)
QPietarsaaren seutu: Pietarsaari, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja
Uusikaarlepyy
QLohja
QRiihimäki
QSalo
QRovaniemi
QTurku
QPorvoo
QMikkeli
QKuopio
QPääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen
QKeski-Pohjanmaa
QSavo
(Pohjois-Savo ja Etelä-Savo)
QKainuu
QPäijät-Häme
QKanta-Häme
QKeski-Suomi
QLappi
QPirkanmaa
QSatakunta
QVarsinais-Suomi
QKymenlaakso
QPohjois-Karjala
Q
Projekti: Ilmastonmuutoksen Pohjois-Karjala –projekti
KUNTIEN METSÄNOMISTUS
QKuntien
omistuksessa oli vuonna 2010 noin 428 147 hehtaaria
metsiä.
QLähes jokainen kunta (99 %) on metsänomistaja: yli 1 000 hehtaarin
metsäomaisuus on 127 kunnalla ja yli 3 000 hehtaarin 31 kunnalla.
QSuurimmat metsänomistajat ovat Oulu (17 500 hehtaaria), Kuopio
(10 643 hehtaaria) ja Helsinki (10 083 hehtaaria).
Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto
2010
Kuntatekniikka 7/2012
27
TEKNISET PALVELUT
Uusi jätelaki kannusti muuttamaan käytäntöjä
Uusikaupunki ulkoisti
KAATOPAIKKANSA
Uuden jätelain linjaukset ovat saaneet eräät
kunnat pohtimaan kaatopaikkojensa tulevaisuutta. Uusikaupunki päätti ensimmäisenä
kuntana ulkoistaa kaatopaikkatoimintonsa.
TEKSTI JA KUVA Virpi Adamsson
QQ Uudistunut jätelaki tuo muu-
toksia jätteenkäsittelyyn. Vuonna
2016 astuu voimaan orgaanisen
jätteen kaatopaikkakielto. Materiaalikierrätyksellekin on asetettu kovempia määräyksiä.
– Jätteenkäsittely menee niin
spesiaaliksi, että omat resurssit
eivät tule riittämään. Siksi nähtiin parhaaksi luopua siitä. Tämä oli strateginen valinta, Uudenkaupungin jätehuollosta vastaava rakennuttajainsinööri Mika
Raula sanoo.
Uusikaupunki myi kaatopaikkansa Lassila & Tikanojalle.
Myyntiin liittyi sopimus kaatopaikkapalveluista. Myynti ja palvelut kilpailutettiin yhtenä pakettina. Sopimus on voimassa aluksi
10 vuotta ja sen jälkeenkin, ellei
sitä erikseen irtisanota.
– Meille jää edelleen kokonaisvastuu jätehuollon järjestämisestä ja laskutustehtäviä.
Jätteenkeräys
säilyy ennallaan
Kaupungilla on edelleen hoidettavanaan käytöstä poistetun kaatopaikan valvontatehtävät. Erityisosaamista vaativa valvonta hoituu ostopalveluna. Ympäristöluvan mukaiset vastuut nyt
myydyn kaatopaikan valvonnasta
ja sen sulkemisesta aikanaan siir28
Kuntatekniikka 7/2012
tyvät Lassila & Tikanojalle.
Kaatopaikan ulkoistaminen ei
vaikuta jätteenkeräykseen. Ongelmajätehuolto pysyy Uudenkaupungin hoidettavana. Jätetaksat pysyvät kiinteänä kahden
vuoden ajan ja seuraavat kymmenen vuotta taksat on sidottu
indeksiin.
Kaatopaikan ulkoistamisesta
kaupunki hyötyy taloudellisesti
paitsi 1,5 miljoonan euron kauppahinnan verran myös käyttötalouden säästöinä.
– Täällä on koko ajan tehtävä parannuksia. Lupaehdoissa
vaaditaan suojavallien rakentamista samaan tahtiin, kun kaatopaikkaa täytetään. Lisäksi yhden henkilön työpanos vähenee
luonnollisen poistuman kautta,
Mika Raula sanoo.
L&T haluaa
kierrätysoperaattoriksi
Lassila & Tikanojan toimialajohtaja Ville Rantala kertoo yrityksen haluavan materiaalivirrat
haltuunsa. Tavoitteena on saada
mahdollisimman paljon jätteestä uusiokäyttöön ja loput polttokelpoiseksi.
– Näemme itsemme tulevaisuudessa kierrätysoperaattorina.
Käymme neuvotteluja myös muiden kunnallisten kaatopaikkojen
ostosta.
L&T haluaa kehittää Uudenkaupungin kaatopaikasta uudenlaista materiaalinkäsittelykeskusta. Suunnitelmissa on investoiminen käsittelylaitteistoon, jolloin
kotitalousjätteestä pystyttäisiin
erottamaan metalli, lasi ja polttokelpoinen massa.
– Tällä hetkellä puolet jätteestä menee kaatopaikalle. Jatkossa
vain 10-15 prosenttia. Jotta tämä
onnistuisi, pitää päästä käsiksi jätejakeisiin. Yksi tapa on tehdä tällainen sopimus kunnan kanssa.
Uudenkaupungin rakennuttajainsinööri Mika Raula kertoo kaatopaikkakaupan antavan Lassila &Tikanojalle päätösvallan jätevirroista.
Uusikaupunki on
poikkeustapaus
Jätelaitosyhdistyksen vs. toimitusjohtaja Esa Nummelaa ihmetyttää Uudenkaupungin ratkaisu ulkoistaa kaatopaikkansa.
Se edustaa poikkeustapausta kuntavastuullisen jätehuollon järjestämisessä. Kaupunki ei ole lähtenyt mukaan kuntien muodostamaan alueelliseen jätelaitosyhteistyöhön. Nummelan mukaan
kaatopaikan myyminen voi monimutkaistaa kaupungin ja sen
lähialueen kuntien lakisääteistä
jätehuollon järjestämistä.
Jätteenkäsittely jää edelleen
kunnan vastuulle ja se pitää kilpailuttaa. Järjestämiseen liittyviä
tehtäviä voidaan sopia hoidettavaksi yksityisen yrityksen toimintana, mutta sen on tapahduttava
hankintalain mukaisena hankintana. Käsittelypalvelu pitää kilpailuttaa kuten muutkin ulkopuolisilta ostettavat palvelut.
– Uudenkaupungin esittämiä
käyttötalouden säästöjä ei pitäisi
syntyä, koska kuntavastuullisessa jätehuollossa toiminnan kulut on tähänkin asti pitänyt täy-
simääräisesti kattaa jätemaksuilla eikä kunnan budjettirahoituksella, Nummela pohtii.
– Onko myöskään selvillä, mihin indeksisidonnaisuus palvelun
hinnoittelussa johtaa?
Pitkä jälkihoitovelvoite
Käytöstä poistettava kaatopaikka
vaatii jälkihoitoa vähintään 30–40
vuotta sulkemisen jälkeen. Jos yritys ei hoidakaan velvoitteitaan, jälkihoitotoimet kaatuvat silloin käytännössä kunnan niskaan ja kuntalaisten maksettavaksi ympäristölupavakuuksista huolimatta.
– Tämä on ollut yksi syy pitää
kaatopaikat kuntien omissa käsissä. Voidaanko vakuuttua, että yritys kantaa tämän vaativan jälkihoitovelvoitteen?
Jätelaitosyhdistyksen Esa
Nummelan mukaan kunnan on
syytä pitää jätehuollon johto ja
linjaukset omissa käsissään myös
silloin, kun palveluiden tuottaminen on ulkoistettu.
– Kuntalaisten etu vaatii, että
kunnalla itsellään on yksikkö, jolla
on jätehuollon järjestämisestä vastuu ja siihen tarvittava tietotaito. Q
Poiesis
T
imo Airaksinen kutsuu kirjassaan Ihmiskoneen tulevaisuus
(WSOY 2006, s. 19) tekniikan kykyä muokata maailmaa romanttisella nimellä poiesis. Se voidaan
suomentaa luovaksi voimaksi.
Riittävä kanta luo
”maailman”
Kun innovaatio syntyy ja alkaa levitä, muodostuu vähitellen välineiden eli instrumenttien kanta,
kertoo professori Airaksinen. Tämä vaihe kesti esimerkiksi autolla
50 vuotta, mutta kännykällä vain
kymmenkunta. Samaan aikaan
rakentuu funktionaalinen infra
kuten tiet tai tukiasemat. Kun sitäkin on tarpeeksi, alkaa kolmas,
luova vaihe, poiesis. Sen jäljiltä
maailma ei ole niiltä osin enää entisellään.
Kaupungin vetovoima
”Ihmiset muuttavat kaupunkeihin
saavuttaakseen hyvän elämän”,
totesi jo itse Aristoteles. Se tarkoittaa turvallisuutta petoja vastaan, mutta myös monia mukavuuksia, kuten asfaltti, katuvalo,
vessa, vesiposti ja huone. Vesijohto ja viemäri ovat olennaisia luovia voimia. ”Yritystenkin kannattaa kerääntyä yhteen kaupunkeihin, niin toiminta tehostuu”,
kertoi Liikenneviraston Yhteistyötä uudella tavalla -seminaarissa 2012 VATTin ylijohtaja Juhana
Vartiainen.
Tärkeää on moniarvoisessa
maailmassamme myös se, että
kaupunkiyhteisössä yksilö välttyy
vainoilta mm uskonnon, ihonvärin
ja muun ominaisuuden perusteella. Pienissä ympyröissä viha leimahtaa helpommin. Kaupungilla
on oma rytminsä, joka poikkeaa
jonkin verran siitä, mikä on metsän pienillä eläimillä (ks. kolumni
Kaupunkien rytmit, Kuntatekniikka 2/2011).
Muutto kaupunkiin kohdistuu
sen keskustaan, jonne laivat ja junat ovat tuoneet tulokkaita kautta ihmiskunnan historian. Paine
leviää keskustan täyttyessä ympäristöön. Itse asiassa kaupunki
kasvaa spiraalina, uusi kerros aina entisen päälle. Nosturien rintamasta huomaa, missä kasvukierre kulloinkin pyörii. Kun reunalle
tullaan, alkaa uusi kierros keskustasta, joka on siihen mennessä jo
riittävästi rapistunut. Poismuutto alkaa, kun keskusta raunioituu
pysyvästi (Detroit-ilmiö).
ilmoita. Vanhatkin keskustat uusittiin mallien mukaisesti kävelyalueiksi. Be happy there. Suomen
vetävin megamarket on Helsingin
Kamppi, johon pääsee kaikilla liikennemuodoilla paitsi laivalla.
Edellä esitellyt luovat voimat vaikuttavat päällekkäin, joten kaupungin kokonaisrakenne muotoutuu lievästi ilmaisten
monimutkaiseksi. Halpa ratsumme polkupyörä on ainoa liikennemuoto, joka ei myllää maailmaa,
koska tyytyy pieniin erikoisväyliin
vanhojen valtiaiden baanoilla.
M Pekka Rytilä on
74-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana.
Poiesiksen lajityyppejä
Vanhin ja uusin yhteydenpidon
muoto eli merenkulku ja lentäminen luovat samanlaista rakennetta. Sataman varaan syntyivät
useimmat merkittävät kaupungit, kuten vaikkapa New York ja
Shanghai. Isojen lentoasemien
liepeille nousee parhaillaan Airport Cityjä kuin sieniä sateella.
Isot tehtaat olivat ennen vanhaan
myös magneetteja, mutta eivät
enää; kaivoksia jopa paetaan heti
kun työvuoro loppuu. Olympiakisat sentään vielä luovat uutta ympäristöä.
Junat alkoivat 1800-luvulla kulkea keskustoista ympäristöihin ja
toisiin kaupunkeihin. Kun veturit
olivat aluksi likaisia, asemien lähiympäristö ei houkutellut, vaan
radat loivat puutarhakaupunkeja vähän etäämmäksi. Nykyisin
kaupunkijunat ja metrot nostavat
asemiensa lähitienoille muutamia
kymmeniä kerroksia.
1900-luvulla syntyi autokaupunkeja. Niissä asutus levisi laajoiksi omakotimatoiksi, joiden
kansa kerääntyy parveilemaan
super- hyper- ja megamarketteihin. ”Ne ovat outoja saaria, joissa auto vaivaa jalankulkijaa kuin
lude”, vitsaili Marshall McLuhan (Ihmisen uudet ulottuvuudet
WSOY 1968, s 253). Vähitellen
niihin syntyi katettuja kävelymaa-
Wireless world
Uusin luova voima on kännykän
ja internetin yhdistelmä. Vaikutus
on sen verran uusi, ettei siitä vielä paljon tiedetä. Yksi niiden luoma toimintatapa näyttävät olevan kulkueet ja mielenosoitukset.
Vanha valta vapisee ajantasaisesti ohjatun ja kiihdytetyn väkijoukon edessä.
Espoon kaupunki/EE-mail Lehdentekijät
Iso Omena saa kohta uutta voimaa
Länsimetron asemasta, joka tulee
sen eteläpään uumeniin.
Kuntatekniikka 7/2012
29
s rto
Tee oikea
kiintei
a
t
t
e
.
ks
oikkeu ä haastetta
p
t
ä
v
tä
lsä
t sisäl imintaan li johtava va
e
d
e
v
e
o
et jät mppujen t umppujen tkaisu vais
i
l
l
o
e
t ja t tuovat pu n jätevesip löytyy ra
e
s
i
l
l
a
Kunn ita, jotka itseimevie mallistosta
e
tä ain n-Rupp on sa. Pumppu
suooman a
t
t
a
m
Gorma maailmas n.
jop
sko
a
i
olle. U läpi kulkee ls
a
t
mistaj kin kohteisi
e
l
uudel en ja sen umppua he
n
i
s
y
keisiin
ä
ute
tt
pop
e
u
pump n nostokork uolto on up
t
ä
v
e
etri
ja h
seim
ssa.
rtää it jopa 100 m t. Asennus nnakoitavi
i
i
s
o
t
e
li
llis
pystyy
t hyvin
artikke
V -ma
Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova
ta
m
ky
ritusky altaan 76m n käyttökus
j
u
p
si
halkai . Myös pum
a
a
pomp
Maahantuoja:
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka
suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden
sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin
kohteisiin.
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4,
01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen
vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta.
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
Kommunaltekniske fagdager pidettiin sateisessa Trondheimissa
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Danne Långström
Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto
PL 51, 00131 Helsinki
puh. 040 1251570
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31025957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 043 8249311
jyrki.vatto@vantaa.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Ville Alatyppö
Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31039943, 040 3345430
ville.alatyppo@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaa
Ville Alatyppö
Infran ylläpito ja kuntayhteistyö
puhuttivat norjalaisia
NSyyskuun alku Trondheimissa
tuntuu olevan kylmä ja sateinen.
Poikkesi Lahden oloista siinä, ettei sateenvarjosta ollut paljon
hyötyä veden tullessa vaakasuoraan. Kurapuku olisi ollut ainoa,
joka olisi pitänyt kuivana.
Olin SKTY:n edustajana vierailemassa Norjan sisaryhdistyksen vuosipäivillä 2.–4. syyskuuta. Meillä oli siellä myös toisena
kokouspäivänä pohjoismaisten
yhdistysten yhteiskokous eli ns.
NKS-kokous.
Norjalaiset järjestivät päivät
tällä kertaa Keski-Norjassa Trondheimissa, melko uudessa Clarion-hotellissa satama-altaan vieressä. Paikka oli sateisen ja kylmän matkan päässä keskustasta,
mutta kävin kastelemassa itseni
parikin kertaa keskustakävelyllä.
Samoja akuutteja teemoja
kuin meilläkin
Vuosipäivien (Kommunaltekniske
fagdager 2012) sisältö oli rakennettu samojen akuuttien teemojen ympärille kuin meidänkin päiviemme ajankohtaiset asiat. Mukana oli hulevesien hyödyntämistä vesiaiheina ja selkeytysaltaiden rakentamista. Asuinalueiden
viherrakentaminen ja miljööasiat
olivat myös esitelminä, ja infrarakenteiden ylläpito ja kuntayhteistyö puhuttivat.
Erillistä ohjelmaa ei pohjoismaisille vieraille ollut varattu, vaan osallistua sai luennoille tai tutustua omin päin Trondheimin kauniiseen kaupunkiin.
Kävin tarkistamassa kerran ennen näkemäni polkupyörähissin
tilanteen. Näytti olevan juuri remontissa.
Ensimmäisen illan get together -party pidettiin juuri valmistuneessa norjalaisen rock-musiikin museossa. Paikka tarjosi
todella hienot puitteet uutta ja
Trondheimin erikoisuus, polkupyörähissi oli remontissa.
vanhaa arkkitehtuuria yhdistellen.
Juhlaillallinen toisena iltana pidettiin Clarion-hotellissa, ja norjalainen
tapa näissä juhlissa näyttää olevan vitsien kerronta. Varmaan lähes
tunnin ajan pomppasi henkilöitä
pystyyn ja pyysi mikrofonin kertoakseen oman juttunsa. Norjalaiset
vitsit sanaleikkeineen menivät kyllä
suurelta osin ohi ymmärrykseni. Ja
tämän jälkeen laulettiin juomalauluja. Kun kaikki muutkin pohjoismaiset vieraat lauloivat omansa, piti
myös minun raakkua suomenkielinen juomalaulu.
Pohjoismaisten yhdistysten kokouksessa pohdittiin yhteisiä hankkeita ja vaihdettiin tietoja yhdistysten tilanteista ja kussakin maassa
ajankohtaisista kuntatekniikan asioista. Heti kokouksen jälkeen kiirehdin kentälle ja Kööpenhaminan
kautta Suomeen. Suomessa ei satanut – silloin!
OJorma Vaskelainen
Kuntatekniikka 7/2012
31
Ajankohtaisia luentoja ja
juhlavuoden huomionosoituksia
VIRON YHDISTYKSELLÄ
10-VUOTISSEMINAARI
PÄRNUSSA
NOsa SKTY:n hallituksesta ja toimihenkilöistä osallistui ”kunniavieraina” Viron yhdistyksen (EKÜ) vuosipäiville Pärnussa. Kaksipäiväisessä
seminaarissa esiteltiin ajankohtaista infrarakentamista samalla tavalla kuin omilla Kuntatekniikan päivillämme.
Seminaarin avannut Pärnun kaupunginjohtaja Toomas Kivimägi sanoi puheessaan osuvasti, että
kuntateknikot ovat tärkeässä asemassa, sillä ihmiset ovat jokapäiväisessä elämässään vähintään puolet
ajastaan joko suoraan tai epäsuorasti kosketuksissa erilaisten infraratkaisujen kanssa.
Kaupunginjohtajan mukaan Pärnun infraa suunnitellaan taloudellisen kestävyyden ja ylläpidettävyyden periaatteiden mukaisesti, jotta
tehtävät ratkaisut ovat kaupungil-
le taloudellisesti kannattavia. Urakoinnista hän totesi, että kaupungin oman tuotannon kannattaa hoitaa itse keskusta-alue, sillä siellä tarvitaan erityistä joustoa erilaisten tilaisuuksien ja muiden arkipäivää
muuttavien tilanteiden vuoksi. Pärnun esikaupunkialueilla toimivat yksityiset urakoitsijat.
Ansioituneille jaettiin
kunniamerkkejä
Viron yhdistys oli teettänyt kymmenen numeroitua kunniamerkkiä, jotka yhdistyksen puheenjohtaja Ain
Valdmann jakoi Viron yhdistyksessä ja kuntatekniikassa ansioituneille
henkilöille.
Pinssi numero yksi luovutettiin Viron yhdistyksen yli 90-vuotiaalle jäsenelle Endel Toomojalle.
Hän toimi Tallinnan rakennusviras-
Linjaseminaareissa on jo vuosia pohjustettu vakinaisen henkilön palkkaamista
SKTY:n toimintaan ammattimaisuutta
NHallituksen syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistykseen viisi uutta jäsentä: Riikka Jääskeläinen
ja Vesa Koskikallio Helsingistä,
Terhi Leino Tampereelta, Laura Suurjärvi Turusta sekä Petri
Juhola Tuusulasta. Henkilöjäsenmäärämme on tällä hetkellä 861.
Tämän lisäksi meillä on 19 yhteisöja yritysjäsentä.
Kaksikymmentä jäsentä siis
puuttuu vielä tavoitteestamme.
Toivottavasti ne saadaan hyväksytettyä vielä tämän vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa, joka pidetään joulukuun puolivälissä Raisiossa. Tämä vaatii tietysti
ennen kaikkea aktiivisuutta jäsenanomusten suhteen.
Jyväskylän päivien luentoehdotuksia odotellaan
Jyväskylän ensi vuoden Kuntatekniikan päivien teemana on ”Tule-
32
Kuntatekniikka 7/2012
vaisuuden tekijät”. Aiheen ympärille pyritään rakentamaan laaja ja
asiapitoinen seminaari. Suuri osa
päivien kiinteistä järjestelyistä on
jo tehty.
Jännityksellä odotamme, miten
runsaasti saamme tammikuun alkuun mennessä luentoehdotuksia.
Näiden pohjalta rakennamme sitten lopullisen seminaariohjelman.
Esitelmäehdotuksien tiivistelmiä voi
lähettää osoitteeseen ville.alatyppo@hel.fi (ks. viereisen sivun Call
for Papers).
Toimintastrategia linjaseminaarin aiheena
Tämän vuoden linjaseminaarissa
käsiteltiin pääasiassa yhdistyksen
toimintastrategiaa, joka on päivittymässä ja saamassa lihaa luiden
ympärille. Kun yhdistys jatkaa toimintaansa strategiaan tuoduilla
linjauksilla, niin yhdistys missionsa
mukaisesti ”edistää alan ammatti-
taitoa ja työskentelee verkostomaisesti Suomen teknisen perusrakenteen innovatiivisen suunnittelun,
rakentamisen, ylläpidon ja käytön
kehittämiseksi”.
Yhdistyksen toiminnallisena visiona on, että ”Suomen kuntatekniikan osaaminen on maailman
kärkeä ja kuntatekniikka toimivana
sekä tunnustettuna ydinpalveluna
tukee hyvän elämän edellytyksiä”.
Yleville lauseille luo pohjaa strategiaan kirjatut eri osa-alueiden kriittiset tekijät, strategiset toimenpiteet sekä käytännön toimenpiteet
ja seuranta.
Yhdistyksen toiminta
ammattimaisemmaksi
Yhdistyksen toiminnassa tullaan
todennäköisesti lähivuosien aikana siirtymään myös ammattimaisempaan suuntaan. Linjaseminaareissa on jo vuosien ajan mietitty ja
pohjustettu yhden vakinaisen hen-
kilön palkkaamista yhdistyksen toimihenkilöksi.
Liki 900 jäsenen yhdistyksen
pyörittäminen talkoovoimalla töiden ohessa on jo nyt melko vaativaa. Vakituinen henkilö pystyisi
tekemään jäsenhankintoja, hoitamaan talousasioita, järjestämään
koulutusta, kehittämään julkaisutoimintaa yms. paljon tehokkaammin kuin mihin toimihenkilöiden
resurssit tällä hetkellä riittävät.
Jos yhdistys aikoo kehittyä missionsa mukaisesti ja saavuttaa visionsa, niin tämä kehitysaskel on uskallettava ottaa. Tämän ratkaisun
toteuttamiseksi tarvitaan myös jäsenistöltä aktiivista keskustelua sekä tukea. Näihin asioihin palataan
varmasti viimeistään tulevan kevään vuosikokouksessa.
OJyrki Vättö
kokousmestari
Vaikka syksyisen Pärnun hiekkarannat olivatkin jo autioina,
kaupungin keskustassa saattoi ihailla taidokasta puistorakentamista ja hulevesien hallintaa.
ton johtajana 1952–1983 ja vaikutti muutenkin laajasti Tallinnan kuntatekniikan rakentamiseen.
Pinssi numero kaksi annettiin
SKTY:n Dan Långströmille, jonka työ Viron yhdistyksen perustamiseksi sekä vuosia kestänyt kiinteä yhteistyö yhdistysten välillä huomioitiin
tyylikkäästi.
Kuntatekniikan saavutus
urheilukentälle
Seminaarissa palkittiin myös paikallinen kuntatekniikan saavutus. Tittelin voitti tänä vuonna Vändran urheilukenttä (Vändra Staadion), joka palkittiin kunniakirjoin sekä metallisella polkupyörän pienoismallilla. Ensimmäinen tunnustuspalkinto meni
Kohtlajärven leikkipuistolle ja toinen
Rakveren uudistetulle lentokentälle.
Perusteluina yhdistys esitti, että kaikki infrahankkeet, jotka mahdollistavat muun yhteiskunnan kehityksen, ovat käytännöllisesti katsoen
kuntatekniikkaan liittyviä. Lisäksi hakemusten ja palkintojen kautta saadaan tietoa valmistuneista projekteista, jotka muuten jäisivät pimentoon suurelta yleisöltä.
SKTY:n näkökulmasta myös Suomessa kuntatekniikan saavutusta
voisi hakea laveampi joukko hankkeita. Hakemuskin on jo eräänlainen
saavutus, ja sen pitäisi kuulua jokaisen kuntatekniikan projektin loppuvaiheeseen. Lisäksi oman työn hedelmät ja kehittämiskohteet pitäisi
esitellä kollegoille.
Viherkoulutuksesta
polkupyöräilyyn
Luennot olivat etupäässä viroksi,
mutta seitsemälle suomalaiselle ja
yhdelle norjalaiselle oli varta vasten
järjestetty simultaanitulkkaus. Luentoaiheet käsittelivät laajasti niin viherkoulutusta, historiallisia hautausmaita, polkupyöräilyä kuin katujen
hoitoa ja rakentamistakin. Ensimmäisen seminaaripäivän ohjelmaan
kuului myös kävelykierros Pärnun
keskustassa.
Puiden istuttamisesta pidettiin
ansiokas esitelmä kuntatekniikan
asiantuntijoille. Esitelmästä tuli hyvin
esille, että puiden istuttaminen ei ole
Teemana Tulevaisuuden tekijät
Kuntatekniikan päivät 2013
Jyväskylä 16.–18.5.2013
Call for Papers
Kuntatekniikan päivät pidetään
16.–18.5.2013 Jyväskylässä
15.–16.5. 2013 järjestettävän Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn yhteydessä.
Päivien teemana on Tulevaisuuden
tekijät.
Tapahtumassa järjestetään rinnakkaisluentosarja, ja esitelmien aiheina
voivat olla muun muassa
Oinfraomaisuuden hallintaan liittyvät
ratkaisut,
Oyleis- ja hankesuunnitteluratkaisut,
Orakentaminen,
Oylläpito,
Oelinkaariarvioinnit,
Okehitys-
ja toteutushankkeet sekä
muu ajankohtainen kuntatekniikkaan liittyvä innovaatio, haaste tai ongelmanratkaisu.
Myös ulkomaan opit ja havainnot
ovat tärkeä osa tiedonvaihtoa.
Okaikki
Esitelmäehdotuksia voi lähettää
4.1.2013 mennessä osoitteeseen
ville.alatyppo@hel.fi otsikolla
”SKTY2013 esitelmäehdotus” .
Ehdotuksien tulee sisältää lyhyt pe-
rusteluteksti (enintään 400 sanaa),
esitelmän pitäjän nimi ja yhteystiedot. Hyväksytyistä esitelmistä pyydetään huhtikuussa 2013 artikkeli (enintään 5 sivua) sekä viihdyttävä, mutta
asiallinen suullinen esiintyminen
aiheesta Kuntatekniikan päivillä.
Miksi kaikkien pitäisi lyödä päätä
seinään saman asian takia?
Tule ja kerro – kollegasi haluavat
kuulla ja keskustella ajankohtaisista
aiheista Kuntatekniikan päivillä!
Kuntatekniikka 7/2012
33
pelkästään ”kuoppa maahan ja tökätään taimi sinne”. Oikein istutettu puu kasvaa elinvoimaisena ja on
myös halvempi hoitaa.
Kunnossapito- ja hoitourakoinnin hankinnan hankaluuksia esitteli pohjoisen tiepiirin johtaja Kaupo
Sirk. Virossa on havahduttu samoihin haasteisiin kuin Suomessakin: hankinnan keskeytymisriskit, riittävä tarjouksen laskenta-aika, urakoitsijan laaduntoteuttamissuunnitelma, kuntoinventoinnit, aliurakoinnin vakuudet ja riskit
sekä valvontaan ja työn onnistumisen raportointiin panostaminen.
Urakoinnin näkökulmasta pidettiin myös erinomainen esitys.
Käytännössä ongelmat ovat tutunoloisia: vastuurajojen suuri määrä,
hankintojen vanhanaikaiset vaatimukset, suuri urakkakoko ei mahdollista uusien tulokkaiden markkinoille pääsyä, kaupunkia ei ole
suunniteltu koneellisesti jatkuvana
hoidettavaksi jne.
Saksalainen pyörätiesuunnittelu esillä
Seminaarissa oli kaksi ulkomaista esitelmöitsijää. Professori Bert
Leerkamp esitteli Saksan pyöräilyn edistämistä ja toinen tämän
artikkelin kirjoittajista esitteli Suomen hankintakriteerejä ja -käytäntöjä.
Saksa on lähtenyt hyvin insinöörimäisesti edistämään kestävän liikkumisen uinuvaa mahdollisuutta. Professori Leerkamp esitteli suunnittelun periaatteita, uutta pyöräilyn ”moottoritietä” Duisburgista Hammiin sekä hyviä ja
huonoja suunnitteluratkaisuja.
Turvallisena ratkaisuna hän toi
esille sen, että pyöräkaista tai -tie
vaativat molemmille puolille reilun
puolen metrin turva-alueen, joka
käytännössä tarkoittaa vähintään
kahden metrin levyistä aluetta yhdelle kaistalle tai kolmen metrin levyistä aluetta kaksikaistaiselle pyöräväylälle. Tila hänen mukaansa
löytyy useimmilta kaduilta – täytyy
vain päättää, keneltä se on pois.
Leerkamp esitteli myös ”pyöräkatua”, jossa autoliikenne on
alimmassa asemassa. Voisi toimia
myös Suomessa asuntokaduilla.
Kun professorilta kysyttiin pyöräilystä talvella, hän totesi, että pyörätiet toimivat lumitilana silloin,
kun lunta on.
Kevyenliikenteen väylien kehittämiseen satsataan myös Virossa
paljon. Professori Dago Antov piti esitelmän pyöräilyn edistämisessä huomioon otettavista asioista.
Virossa pyöräilyn osuus on noin 1
prosentti liikenteestä. Yhtenä suurimmista haasteista professori Antov näki pyöräpysäköinnin järjestämisen ja sen, että pyöräväylät pitää
suunnitella hyvin erilaisille tarpeille:
”vanhoille ja hurjastelijoille”.
Pyöräteiden
rakentamiseen
monet Viron kunnat olivat saaneet
melkoisen potin EU-tukirahaa.
SKTY:n edustajien kesken mietittiin, miten myös Suomeen saataisiin EU-tukia. Voisiko SKTY:n jäsenistö esimerkiksi muodostaa tukiryhmän, joka lähtisi ohjeistamaan
ja jalkauttamaan rahoituksen hakemista?
OVille
OJyrki
Alatyppö
Vättö
Nu på hösten har det varit en
hel del årsmöten hos våra systerföreningar i Trondheim/Norge, där man samtidigt hade ett
NKS-möte, i Ringsted/Danmark
samt i Pärnu/Estland.
Eftersom det var ett NKSmöte i Norge samtidigt med
NKF:s kongress, så tog Jorma
Vaskelainen del i dessa. Väl
bemött hade han blivit, som
vanligt, i världens vackraste land
(min egen kommentar).
Kuntatekniikka 7/2012
Roskildeen nousee
EU-tukea Viron pyöräteiden
rakentamiseen
Årsdagar och seminarier
34
Vanhasta teollisuusalueesta rakennetaan taiteen
Roskilden vanhalle teollisuusalueelle nousevan Musicon Valleyn
hulevedet kerätään käärmemäisesti luikertelevaan betonikouruun,
joka toimii samalla skeitti- ja pyöräramppina.
N Tanskan yhdistys KTC piti vuosikokouksensa ja -seminaarinsa Själlannissa pienessä kaupungissa nimeltä Ringsted. Aika ajoin tuntui
taas kerran siltä, että olisi reputtanut ylioppilaskirjoitusten kuullun ymmärtämisen kokeessa, mutta kovalla yrityksellä pysyi jotenkuten kärryillä, kun keskustelun aiheet olivat tarpeeksi helppoja.
Vieraista pidettiin jälleen hyvin huolta. Meitä vietiin ekskursiolle, missä esiteltiin rakenteilla oleva kaupunginosa viereisessä Roskilden kaupungissa. Kyseinen kau-
I Danmark – där man också
blev superbt bemött, hölls alltså årsdagarna i Ringsted på Själland. Danska föreningen hade
en utflykt för de andra nordborna – till Roskilde. Staden är väl
mest känd för sin årliga rockfestival, och staden vill därför också presentera sig som en kulturoch designstad.
Området vi besökte var en
helt ny stadsdel – ett gammalt
industriområde som nu byggs
up och om. Några hus var redan färdiga och var bebodda,
men det mesta är ännu på kommande. Man hade byggt en hel
massa saker som var litet annorlunda. Bland annat så samlar
man in dagvattnet i en stor betongränna, som slingrar sig som
en orm i området – och kan utnyttjas som skejting- eller cykelramp. Där fanns också ett område för gungor, som när man
gungade i dem så började olika
neonljus lysa, och musik spela ut
från högtalarna mm.
Många av de gamla industrihallarna fungerade nu som ar-
punkihan on tunnettu jokavuotisista rockfestivaaleistaan, joiden aikana kaupungin väkiluku tiettävästi
kolminkertaistuu.
Roskilde haluaa
taidekaupungiksi
Roskilde on halunnut profiloitua
taidekaupungiksi, ja sinne ollaan
rakentamassa taiteeseen ja muotoiluun perustuvaa kaupunginosaa
nimeltä Musicon. Nimen alkuosa
tulee festivaalista (Music), ja loppuosa on lainattu Amerikan Silicon Valleysta – joten uudesta kau-
tistverkstäder, gamla kontor som
arkitektbyråer osv.
Intressant att se hur det
kommer att se ut om några år.
En del av de gamla industribyggnaderna kommer att rivas, men
en del kommer att renoveras –
och bli kvar.
Till sist kunde man konstatera, att lokaltågen i Köpenhamn
var enligt min åsikt mycket ljusa
och behagliga.
Överraskningar i Estland
Till sist Estland, och EKÜ:s möte/
ja muotoilun kaupunginosa
SKTY:N HALLITUS
Musicon Valley
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
Puheenjohtaja/Ordförande
Käärmemäinen
hulevesikouru
Alueella hulevedet kerätään avonaiseen betonikouruun, josta on
tehty skeitti- ja pyöräramppeja.
Betonirakenne kiertelee jättimäisen käärmeen lailla ympäri aluetta.
Isännät väittivät vielä, että skeittausta haittaavan veden
määrä on vähäinen, mutta kaatosateitten jälkeen kourussa voi kuitenkin olla jonkin verran vettä.
Aurinkokennopuissa
voi ladata kännykän
Joka puolella oli taidetta ja kaikennäköisiin aktiviteetteihin liittyviä erikoisuuksia, modernin ja
taiteellisen näköisiä leikkipuistoja
ynnä muuta.
”Aurinkopuut” olivat myös
mielenkiintoisia. Aurinkokennopuissa voi ladata puhelimiaan.
Mielenkiintoista nähdä, minkä näköinen alue on muutaman
vuoden kuluttua.
Lopuksi voisi mainita, että
paikallisjunat Kööpenhaminassa
ovat todella valoisia ja ilmavia. Lasiset väliseinät pitävät tästä huolen – mukavantuntuisia, etten sanoisi.
ODan-H. Långström
toiminnanjohtaja
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31038806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 2665137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.fi
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
”Aurinkokennopuu” eli solar
tree kehottaa: ”Charge your
phone here!”
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 83924438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
pungiosasta tuli kätevästi Musicon Valley.
Musicon Valleyssa vasta suunnitellaan ja rakennetaan. Ensimmäisissä taloissa tosin jo asutaan, mutta suurin osa alueesta on vielä vanhaa teollisuusaluetta. Vanhoissa teollisuushalleissa on tällä hetkellä taiteilijapajoja ja gallerioita ja konttorirakennuksissa arkkitehtitoimistoja yms.
Osa näistä kunnostetaan ja säilytetään – tosin ei kaikkia.
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 4594601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy
Tietäjäntie 14, 02130 Espoo
puh. 020 7476185, 040 4824962
paivi.ahlroos@sito.fi
Lasisten väliseinien ansiosta Kööpenhaminan paikallisjunat
ovat valoisia ja ilmavia.
årsdagarna i Pärnu. Pärnu är ju en
vacker liten (sommar)stad vid Rigaviken, och även om de flesta turisterna var borta, så var staden ändå
också fin. Har du aldrig varit där, så
rekommenderar jag stället.
Den estniska föreningen fyllde 10 år ifjol, och det till ära, så
delade de nu ut de första hedersmedlemskapen – och numrerade
dem. Nummer ett blev en numera 90-årig legend, men inte nog
med det – esterna kan överraska
(totalt). Som EKÜ:s hedersmedlem
nummer 2 utropades JAG !!! – fö-
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
re nummer trean, som har grundat föreningen och fungerat som
ordförande sen dess – nämligen
Ain Valdmann. Personligen så
tog jag detta som en väldigt stor
ära, och om nån i Estland läser det
här (på svenska), så tusen tack – än
en gång!
Förändringar inom FKTF
Medan vi var i Estland, så höll FKTF
också ett styrelsemöte och linjeseminarium, och bägge två var verkligen lyckade. Vi bearbetade vår nya
strategi – började lägga kött kring
benen, och mycket annat till. Före
nästa möte kommer vi att i arbetsgrupper planera samt vidareutveckla verksamheten, och i årets
sista möte i december i Reso så
fortsätter vi med detta arbete.
Som mål är, att vi vill att föreningen skall bli ännu mera professionell... som första märken av detta ser man ju nu redan, att vi har
gått ut med ”Call for Papers”, för
att göra nästa årsdagar och föreläsningar ännu bättre. Samtidigt
kommer vi ju att ha parallella föreläsningar, så att så många som
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
möjligt alltid hittar någonting intressant och utbildande att gå och
lyssna på.
Men jag lovar – det här är bara en början till allt vi kommer att
förbättra inom föreningen. Vi kommer att informera mer om det hela, så fort vi får någonting konkret
till stånd.
I väntan på nästa vår
(jag är inte världens största vän av
vintern)
ODan-H.
Långström
Kuntatekniikka 7/2012
35
Verkostosaneerauksen
haasteet esillä Hämeenlinnan koulutuspäivillä
Kuntien Putkimestarit
QKuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista
vastaavien henkilöiden
yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi.
Varsinaisia jäseniä on runsaat
300 ja kannattajajäseniä eli
yritysjäseniä 83.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
anders.ostrom@turku.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
NKuntien Putkimestarit ry:n 37. koulutus- ja
neuvottelupäivät pidettiin Hämeenlinnassa 10.–
12.10. Hotelli Aulangossa kokoontui tällä kertaa lähes 150 yhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen
koulutuspäivien historiassa tämä oli kolmas kerta Hämeenlinnassa. Perinteiset koulutus- ja neuvottelupäivät järjestettiin ensimmäisen kerran
1975. Vuodesta 1977 yhdistys on kokoontunut
koulutus- ja neuvottelupäiville joka syksy.
Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo toivotti yhdistyksen tervetulleeksi Hämeenlinnaan.
Isosuo on toiminut myös Hämeenlinnan Seudun
Vesi Oy:n (HS-Vesi) hallituksessa yhtiön perustamisesta lähtien. Hän painotti vesihuollon tärkeyttä yhtenä yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista ja toivoi, että tulevilla koulutuspäivillä yhdistys keskittyisi ennakoivaan viestintään vesihuollon poikkeustilanteissa. Käytäväkeskusteluissa jäsenistö oli samaa mieltä, eli tästä tulemme viimeistään ensi syksynä keskustelemaan ja
vertailemaan käytäntöjä.
HS-Vesi investoi yhteysjohtoihin
14 miljoonaa euroa
HS-Veden toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoi
seudullisen vesihuoltolaitoksen terveisiä. Pienempien vesilaitosten yhdistäminen on omalla tavallaan
tuonut vakautta vedenjakeluun. HS-Veden toimialueella on nyt 12 talousveden käsittelylaitosta tai varalaitosta. Yhteysjohtojen valmistumisen jälkeen vedenjakelu varmistuu huomattavasti. HS-Vesi tulee
investoimaan yhteysjohtoihin lähivuosina 14 miljoonaa euroa.
Viemäröinnin osalta seudullinen toimija tulee
väistämättä huomaamaan, että viemäröinti on kuitenkin taloudellisinta keskittää eli siirtolinjoja kannattaa rakentaa. HS-Vesi sekä toimialueen asiakkaat
ovat onnekkaassa asemassa, sillä alueella on paljon
hyvää harjuvettä. Toisaalta harjuja tulee myös aktiivisesti suojella, ettei tilanne muutu peruuntumattomasti.
Timo Heinonen kertoi lisäksi, miten haasteelliseksi verkostosaneeraus on todettu myös HS-Vedessä. Omien määritysten mukaan verkoston ikä ei saisi ylittää 50 vuotta. HS-Vedessä tämä tarkoittaisi nykyisen 2,7 miljoonan saneerausbudjetin kasvattamista 3,8 miljoonaan vuonna 2016 eli lähes 30 prosentin nousua.
HSY kehittää verkostosaneerausta
Puheenjohtaja Sami Sillstén
menossa avaamaan koulutuspäiviä.
36
Kuntatekniikka 7/2012
Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo toivotti
putkimestarit tervetulleiksi Hämeenlinnaan.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän
projektipäällikkö Raisa Kyrönseppä kertoi HSY:n
VESA-projektista, jossa etsittiin vastausta kysymykseen, miksi saneeraamme verkostoja. Perustietona oli, että vuodessa pitäisi saneerata 100 kilometriä verkostoja mutta tällä hetkellä saneerataan vain
35 kilometriä vuosittain. Siitä ainoastaan kolmasosa
on vesijohtoja.
Saneerausmäärät ovat merkittävästi kasvaneet,
mutta tämä on näkynyt ainoastaan investointibudjetin kasvussa, ei henkilöresursseissa. Tällä hetkellä HSY:n verkostosaneerausbudjetti on 22 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa on kadunparannusprojekteissa.
VVY:n kehittämisohjelmassa on juuri todettu, että kansallisten saneerausvolyymien tulisi olla
1,5–3-kertaisia nykyiseen nähden.
VESA-projektissa löydettiin seuraavia saneerausprosessin pullonkauloja:
LRahoituksen riittämättömyys
LOsaamisen puute sekä saneerauksen suunnittelussa että toteutuksessa
Veljesillallisella tavattiin vanhoja tuttuja, uusia putkimestareita sekä yhteistyökumppaneita.
LKuntotietojen puutteellisuus etenkin
vesijohdoista
LYhteistyön kankeus kunnan katuyksikön
kanssa
LKokonaispalvelumallin puuttuminen
saneerauksen toteutuksessa
LTiedotuksen ja viestinnän vähäisyys
Kyrönseppä kertoi myös havainnoista,
jotka olivat organisaation sisällä herättäneet
voimakasta keskustelua. Putkirikkojen hallinta on saneerauksessa tärkeää, mutta itse asiassa vuotokorjaus on niin halpaa, ettei sillä
voi perustella saneerausta! Vuodosta aiheutuvilla riskeillä – sekä henkilö- sekä taloudellisilla riskeillä – voidaan kuitenkin perustella saneerausta. Myös viemärisaneerauksessa
riskienhallinta on tärkeintä. Tosin suuri määrä vuotavia viemäreitä voi nostaa pumppauskustannukset niin suuriksi, että saneeraus on
perusteltua.
Saneerauksen onnistumista varten oli
eräässä saneerauskohteessa toteutettu
muun muassa systemaattista sameusmittausta ennen saneerausta ja tarkoitus on saneerauksen jälkeen mitata uudelleen. Mielenkiintoisempaa oli kuitenkin ollut alueen
asiakaskyselyn tulos. Ennen toteutusta oli
mittauksissa todettu veden olleen selkeästi
sameampaa kuin ohjeet sallivat, mutta asiakkaiden mielestä veden laadussa ei ollut huomautettavaa!
Huomiota henkilöstöön
muutostilanteissa
Timo Heinonen kertoi HS-Veden havainnoista kuntaliitoksissa ja kuntayhtymiä muodostettaessa. Henkilöstön osalta kyseessä on aina muutostilanteesta, ja näiden tilanteiden
hallintaan on olemassa erilaisia oppaita ja
ohjeita. Palkkaus on merkittävä kysymys yhdistymisissä, ja niiden yhteensovittamiselle on aina laadittava aikataulu. Auki olevat
palkka-asiat vaivaavat henkilöstöä ja estävät
aitoa yhdistymistä.
Vesihuollon osalta on muutostilanteissa aina varmistettava varallaolo ja sen toimivuus kaikissa tilanteissa. Yhteistyökumppaneiden koulutustakaan ei saa unohtaa.
Omistajakunnat ja niiden laitokset ovat edelleen tärkeitä yhteistyökumppaneita, mut-
ta uuden organisaation toimintatavat yhtenäistyvät eli väistämättä muuttuvat, ja tämä edellyttää yhteistyökumppaneiden koulutusta.
Muutostilanteiden henkilöstöhallinnassa auttaa työntekijästatuksen korottaminen
ylöspäin. Henkilöstön täytyy tuntea itsensä
tärkeäksi. Timo Heinonen kiteytti yhdistymisten kriittiset pisteet kolmeen asiaan: henkilöstö, henkilöstö ja henkilöstö.
Heinonen muistutti osallistujia Kuntien
Putkimestariyhdistyksen tärkeydestä. Aktiivihenkilöstön vähentyessä ammattilaisverkostot
ovat korvaamattoman tärkeitä. Kunnallisella vesihuoltoalalla toimijoilla on yksi ylivoimainen vahvuus – me emme kilpaile keskenämme! Siksi verkostot ovat meille tärkeitä ja voivat tarjota merkittävää hyötyä työelämässä.
Hulevesiopas hyötykäyttöön
Tampereen Veden suunnittelupäällikkö Heidi
Rauhamäki kertoi uudesta hulevesioppaasta. Oppaan laatimisen perusteina ovat olleet
muun muassa Ilmatieteenlaitoksen havainnot: vuotuinen sademäärä on kasvanut edellisestä ohjeistuksesta 19 prosenttia ja suurin
vuorokautinen sademäärä 20 prosenttia. Lisäksi on havaittu sateiden keskittyvän talvikauteen.
Opas on laadittu palvelemaan kuntia,
aluehallintoa, valtiota, kiinteistöjä ja yksityissektoria. Oppaassa on myös osio hulevesijärjestelmien kunnossapidosta. Hulevesijärjestelyjen hoitaminen osana kaavoitusta ja rakentamista on halvempaa kuin pelkän poisjohtamista varten rakennettavan suuren putkiverkon rakentaminen. Hulevesijärjestelyjen merkitys on kasvamassa. Tampereella suunnitellaan jopa hulevesilaitoksen perustamista.
Hulevesiopas löytyy osoitteesta www.
kunnat.net kirjoittamalla hakukenttään ”Hulevesiopas”.
Turussa ePalaute-järjestelmä
Turun vesilaitoksen vesihuoltoinsinööri Anders Öström kertoi kaupungin yhteisestä palautejärjestelmästä. Järjestelmä on rakennettu niin, että palaute ohjautuu lopuksi suunnitteluun ja päätöksentekoon toiminnan kehittämiseksi. Turussa on käytössä ns. ePalau-
te-järjestelmä, jota Öström esitteli osallistujille. Karttapohjaiseen järjestelmään on tulossa
mobiilisovellus.
Hallitukseen kaivataan vahvistusta
Yhdistyksen virallinen syyskokous pidettiin
torstaina 11.10. Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2012 valittiin edelleen istuva
puheenjohtaja. Kiitän osallistujia luottamuksesta! Anders Öström ja Timo Kattilamäki
luopuivat hallituspaikoistaan. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Kim Westerholm HSVedestä ja Kimmo Kiviranta Turun vesilaitokselta, mutta kokous ei löytänyt kolmatta
uutta hallitusedustajaa. Kokouksessa sovittiin, että hallitus etsii uuden edustajan joko
kevään tai ensi syksyn kokoukseen. Innokkaat voivat ilmoittautua puheenjohtajalle!
Ilmoitusasioina kerrottiin, että yhdistyksen sihteeri on vaihtunut. Markku Ala-Kihniä HSY:stä on valittu yhdistyksen uudeksi
sihteeriksi Öströmin tilalle. Lisäksi yhteisöjäsenet valitsivat uudeksi hallitusedustajakseen
Jaani Rantalan Uponor Oyj:stä Jan Stenmanin luovuttua hallituspaikastaan.
Tiimissä olemme kaikki samalla tasolla
Koulutuspäivät päättyivät Tom Pöystin luentoon perjantaiaamuna. Pöysti piti kahden
tunnin riemastuttavan esitelmän mielen eli
itsetunnon vaikutuksesta elämäämme. Mieli
vaikuttaa koko elämäämme, ja katkeruus on
se kaikkein tappavin tauti. Miksi kiroamme
aura-autoja edessämme, vaikka ne tekevät
sitä tietä meille!
Pöystin kokemusten ja näkemysten mukaan tiimi on tehokkain tapa tehdä töitä,
kunhan muistamme, että tiimissä olemme
kaikki samalla tasolla. Juuri niin kuin yhdistyksessä olemme ja toimimme!
Yhdistys haluaa kiittää pitkäaikaisia aktiivijäseniään ansiokkaasta palveluksesta yhdistyksen puolesta.
Arvoisat jäsenet, Kuopiossa nähdään
lokakuussa 2013!
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi
OSami Sillstén
puheenjohtaja
Kuntatekniikka 7/2012
37
www.ukty.fi
Uktyltä julkisuuteen
kolme teesiä laadun
parantamiseksi halleissa
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää
Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja
toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä
toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja
kylpyläpäivät) järjestäminen,
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä
noin 140.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
pertti.karpanen@ukty.fi
puh. 0400 205 296
NUimahallien ja kylpylöiden laadusta käydään jatkuvaa keskustelua, samoin laadun parantamisesta. Laatuhan muodostuu niin suunnittelusta, rakentamisesta
kuin ylläpidostakin. Hallit ovat käyttölaitoksia. Niiden
tulee kestää kulutusta, ja niiden tarkoituksena on olla
turvallisia ja viihtyisiä. Tämä asettaakin haasteita laitosten omistajille.
Hygieniaturvallisuus on viime aikoina saanut ansaitsemaansa huomiota. Halleissa ei kuitenkaan ole mitään yhtä syytä, joka johtaisi huonoon hygieniatasoon.
Tärkeimmät alueet hallien hygieniassa ovat vesi ja lattioiden toimivuus. Ei sovi unohtaa myöskään uimarin
omaa hygieniakäyttäytymistä. Kunnollinen peseytyminen ennen altaaseen menoa takaa sen, että altaan vesi
pysyy siltä osin hyvässä kunnossa.
Rakentamisen laadusta puhutaan kyllä paljon, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan. Ohjeistus on suhteellisen hyvällä pohjalla, mutta rakennuttajat ja rakentajat
eivät riittävästi panosta siihen, että laatu paranisi. Pitäisikö niin rakennuttajien kuin tekijöidenkin koulutusta
parantaa, vai onko suurin syy hankintalainsäädännön
ohjeistuksissa?
Urakoitsijoiden yhteistyön heikkous näkyy myös valitettavan usein työmailla. Nykyinen rakentaminen vaatii huomattavasti enemmän kokonaisuuksien hallintaa kuin aikaisemmin. Etenkin uimahallien ja kylpylöiden tapaisissa erikoiskohteissa kokonaisuuden hallinta
korostuu.
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Uktyltä avoin kirje laadun parantamiseksi
Jukka Vienonen
Yhdistyksemme on laittanut oman kortensa kekoon lähettämällä julkisuuteen avoimen kirjeen, jossa yritämme vaikuttaa kolmeen erittäin tärkeään asiaan laadun
parantamiseksi halleissa:
L Märkien tilojen lattiakallistukset Dei saa
muodostua lammikoita (nollatoleranssi).
L Lattiamateriaalien väärä valinta D lattiat ovat
liukkaita tai repivät jalkapohjia.
LSaunojen klinkkeripintaiset lauteet Dovat erittäin
vaarallisia ja epämiellyttäviä käyttää etenkin vanhuksille
ja huonojalkaisille.
Se, miten tällainen avoin kirje tulee julkisuuteen ja
puree kenttään, nähdään myöhemmin. Yhdistyksessämme todettiin, että jotain pitää tehdä laadun parantamiseksi. Katsotaan, tehoaako tämä tapa.
jukka.vienonen@lohja.fi
puh. 044 502 0120
Yhdistyksen sihteeri
Tapio Ala-Peijari
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi
puh. 040 829 0068
ta laatoituksiin halleissa.
Toinen tutkimus, jota tekee Tampereen teknillinen
yliopisto, on jatkoa aikaisemmin tehtyyn liukkaustutkimukseen. Siinä selvitetään eri mittauslaitteiston yhteensopivuutta ja liukkausarvojen määrittämistä. Liukkaustutkimuksen kitkan raja-arvot hyvälle lattialle ovat 0,7:n
ja 0,8:n välillä.
Saksan-matkan antia tulossa nettisivuillemme
Lokakuun alussa matkasi 20 Uktyn opinhaluista jäsentä koulutus- ja messumatkalle Saksaan Neu-Ulmiin ja
Stuttgartiin, missä pidettiin InterBad-messut. Neu-Ulmissa tutustuttiin Donaubad Wonnemarin uimalaitokseen. Samassa yhteydessä oli myös jäähalli, jonka tuottamaa energiaa hyödynnettiin uimalaitoksessa.
InterBad-messujen lisäksi tutustuttiin kahteen Stuttgartin kylpylään, joista toinen oli vanhempi ja toinen
uudempi. Uudempi oli tarkoitettu etupäässä aikuisväestön rentoutumispaikaksi, ja sen erikoisuutena oli 10
erillistä saunaa. Matkakertomuksen tulemme laittamaan aikanaan kotisivuillemme. Siellä voi tarkemmin
tutustua matkan antiin.
Yllätysohjelma uimahalli- ja kylpyläpäivillä
Tätä lukiessanne olette jo saaneet 2013 uimahalli- ja
kylpyläpäivien esitteet, ohjelman ja ilmoittautumislomakkeet. Niistä huomaatte, että ohjelma on jälleen
kerran hyvin monipuolinen. Kannattaa ilmoittautua päiville mahdollisimman nopeasti, että pääsee mukaan.
Osanottajamäärä on rajallinen, ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. 20-vuotisen toiminnan kunniaksi järjestäjät ovat valmistautuneet yllätysohjelmaan,
joten toimi nopeasti.
Lopuksi haluan vielä muistuttaa niitä jäseniä, jotka
eivät ole muistaneet velvoitettaan yhdistystämme kohtaan: jäsenmaksu tulisi maksaa. Tietojemme mukaan
on vielä muutamia, jotka eivät ole asiaa hoitaneet.
Muistathan, että vuodenvaihteessa hallitus poistaa jäsenluettelosta jäsenet, jotka ovat jättäneet jäsenmaksunsa maksamatta.
Pikkujoulua odotellessa,
terveisin
Uusia selvityksiä käynnistynyt
Syksyllä on lähtenyt pari uutta selvitystä OKM:n tuella
käyntiin. Niissä Uktykin on taustalla mukana. Toinen on
Uimahallien ja kylpylöiden laatoitusopas, jonka tekijöinä on Vahanen-yhtiöiden johdolla maan parhaita ammattilaisia. Oppaan odotetaan tuovan selvää parannus-
38
Kuntatekniikka 7/2012
OPertti Kärpänen
puheenjohtaja
Seppo Isosalo
HS-Veden vuonna 2007 valmistunut toimitalo on Paroistentiellä Hämeenlinnassa.
Etualalla Hämeenlinnan vesilaitoksen ensimmäisen vedenottamon entisöity
pumppukoppi sadan vuoden takaa.
HS-Vesi laajeni yli maakuntarajan
14 miljoonan euron siirtolinjojen
rakentaminen alkaa ensi keväänä
Vuonna 2001 kuntien yhteisenä täyden palvelun vesihuoltoyhtiönä toimintansa aloittanut Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy (HS-Vesi) laajeni vuoden
alussa Pirkanmaan puolelle, kun Akaan kaupunki liittyi yhtiön osakkaaksi.
Hämeenlinnan seudun kuntaliitosten myötä uuden Hämeenlinnan ja Hattulan kahden kunnan yhtiö sai paitsi yli 3 900 liittynyttä kiinteistöä uusiksi
asiakkaiksi, myös lähes 500 kilometriä vesijohtoja sekä jäte- ja hulevesiviemäreitä.
TEKSTI Paavo Taipale
QQ Sekä vanhat osakkaat että
Akaa näkevät laajenemisen tarjoamat hyödyt. Uuden osakkaan
myötä vauhdittui yhtiön historian suurimman investoinnin valmistelu, kun Akaan Toijalan ja
Hämeenlinnan välisen siirtolinjan suunnittelu pyörähti käyntiin.
Tämän vuoden lopulla on määrä
valmistua rakennussuunnitelmat
40
Kuntatekniikka 7/2012
linjan eteläosasta Hämeenlinnasta Iittalaan. Kuokan pitäisi upota maahan ensi keväänä lumien
sulaessa ja veden Hämeenlinnasta Toijalaan odotetaan virtaavan
uutta putkea pitkin vuoden 2014
loppupuolella.
– Keskeisenä perusteena
hankkeen käynnistämiselle on ollut parempilaatuisen talousveden
saaminen Akaaseen. Matkan varrella oleva Iittalan taajama saa sa-
malla toisen vesilähteen, HS-Veden kehityspäällikkö Jukka Sandelin kertoo.
Hankkeessa rakennetaan myös
siirtoviemäri, jolla optimoidaan
HS-Veden toimialueen jäteveden
puhdistuskapasiteettia. Kalvolassa olevan jätevedenpuhdistamon
ympäristölupa päättyy ja pääosin
jätevedet johdetaan jatkossa jokunen vuosi sitten saneeratulle
Akaan Toijalan puhdistamolle.
– Osalle matkaa rakennetaan
myös raakavesijohtoa, jotta Iittalan taajamaan saadaan uutta raakavettä.
Akaan vesihuoltoon
varmuutta
Akaa ottaa tällä hetkellä vettä
Valkeakosken Mallasvedestä jo
parikymmentä vuotta sitten toteutetun VaToViLe-linjan kautta
(Valkeakoski-Toijala-Viiala-Lempäälä). Akaan tavoitteena on jatkossa käyttää pääasiallisesti Hämeenlinnasta ja Hattulasta saatavaa vettä.
– Luonnollisesti se vaatii neuvottelut nykyisen vedentoimitussopimuksen muiden osapuolten
kanssa, eikä venttiiliä Valkeakosken suuntaan ole tarkoitus päästää ruostumaan, Sandelin vakuuttaa.
VESIHUOLTO
Paavo Taipale
Uusi linja tarjoaa myös eräille
Valkeakosken reuna-alueen taajamille mahdollisuuden liittymiseen, mutta se ei toimi Valkeakosken varavesilähteenä. Tämä olisi
edellyttänyt selvästi suurempaa
putkikokoa.
Akaan on ollut tarkoitus saada vettä Tampereen seudun Tavase-tekopohjavesihankkeen myötä pohjoisesta. Tuo hanke on valituskierteen vuoksi viivästynyt,
eikä se Sandelinin mukaan toteutuessaankaan tarjoaisi toista
vesilähdettä, sillä Tavasen tekopohjavesi virtaisi samassa putkessa kuin Akaan nykyisin käyttämä vesi.
– Tämä tosiasia osaltaan edesauttoi myös Akaan liittymistä
HS-Veden osakkaaksi.
Rahoitustukea Akaasta
ja valtiolta
Pirkanmaan ely-keskus on varannut hankkeelle 1,3 miljoonan euron tuen maa- ja metsätalousministeriön vesihuollon tu-
HS-Veden kehityspäällikkö Jukka Sandelin aistii historian siipien havinaa yhtiön toimitalon sisääntuloaulaa vartioivan yli 100-vuotiaan mäntäpumpun äärellä.
kemiseen tarkoitetuista varoista.
Akaan kaupunki puolestaan rahoittaa hanketta erikseen noin
kahdella ja puolella miljoonalla.
Tuesta laadittiin erillinen sopimus, kun Akaa liittyi HS-Veden
osakkaaksi.
– Tämä on selvästi HS-Veden
historian suurin investointi, jonka takaisinmaksuaika on pitkä.
Hanke yli kaksinkertaistaa yhtiön vuotuisen investointitason pa-
2 012 Syyskampanja
Avant 528
Yksi kone, monta työtä
18.950 alv 0%
Made in Finland
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Sisältää työtehopaketin:
Teleskooppipuomi, puomin vakaaja, lohkolämmitin,
ajon vapautus venttiili, työvalosarja
Kampanja aika 11.10. - 31.12.2012
Mallivalikoima
alkaen:
10.593 € alv 0%.
www.avanttecno.com
Kuntatekniikka 7/2012
41
riksi vuodeksi. Osapuolet pitivät
perusteltuna kaupungin erillisrahoitusta, jotta hankkeen toteutus
varmistuisi, Jukka Sandelin huomauttaa.
Vesimaksuihin aiheutuvista korotuspaineista ei ole juuri keskusteltu, koska uuden
linjan myötä ostoveden tarve
Valkeakoskelta poistuu. Hankkeen edut nähdään linjan molemmissa päissä.
Molemmilta osapuolilta
lisäarvoa yhteistyöhön
Toijalan puhdistamo Akaassa saneerattiin reilut viisi vuotta sitten
ja se vastaa jatkossa neljän taajaman jätevesien puhdistamisesta. Akaan vesijohtoverkostoja on
myös viime vuosina saneerattu
kohtalaisesti. Tämä helpotti neuvotteluja yhtiön osakkuudesta.
– Hämeenlinnalla sattui olemaan hyvää vettä tarjolla ja
Akaassa puhdistamokapasiteettia vapaana saneerauksen jälkeen. Lähtökohta yhteistyön tiivistämisneuvotteluille oli hyvä.
Nyt Hämeenlinnan puhdistamolla on edelleen kapasiteettia kaupungin kasvua varten.
Akaassa verkostosaneerausten jälkeen esimerkiksi laskuttamattoman veden osuus on laskenut neljässä vuodessa yli 25 prosentista 15 prosentin tienoille.
Hämeenlinnassa osuus on ollut
15-20 prosenttia.
Kaiken kaikkiaan Sandelin arvioi Akaan liittymisen HS-Veden
osakkaaksi ja uuden johtolinjan
suunnittelun sujuneen odotettua
paremmin.
– Johtolinjan varrella on puolisentoistasataa maanomistajaa,
joiden kanssa linjauksesta ja rakennustyönaikaisista järjestelyistä on neuvoteltu. Erään pehmeikön edellyttämä lähes miljoonan
euron tuentaratkaisu kilometrin
matkalle vältettiin muuttamalla
linjausta. Linjalle osuu myös yksi neljän kilometrin vesistöalitus
Iittalan pohjoispuolella, Sandelin
selostaa.
Kaikki seudun kunnat pitävät
valittua linjausta Mt 130:n vieres-
sä oikeana ja katsovat sen tarjoavan hyvät mahdollisuudet myös
elinkeinojen kehittymiseen. Hämeenlinna-Iittala –osuuden tarkesuunnittelun on määrä valmistua marraskuun alkuun mennessä. Tarjouskilpailu tämän osuuden rakentamisesta järjestettäneen heti alkuvuodesta 2013.
Kaivamaan on tarkoitus päästä
keväällä.
– wHankkeen koko ylittää julkisten hankintojen EU-kynnysarvon. Linjaa rakennetaan maatalous- ja metsäalueilla, jotka aiheuttavat aina jonkinlaista sovittelua rakentamisen aikana. Hanke
on alustavasti päätetty jakaa neljään osaurakkaan, jotka ovat suurin piirtein yhtä suuria.
Modernia tekniikkaa hankkeessa edustaa osa jätevesipumppaamoista, jotka ovat
niin sanottuja hybridipumppaamoja. Ne toimivat samanaikaisesti sekä paineenkorotuspumppaamona että perinteisenä säiliöllä varustettuna pumppaamona. Q
HS-VESI OY:N TUNNUSLUKUJA
2011
2012 (AKAA OSAKKAANA)
Veden myynti
4,1 milj. m3
QLiittymissopimukset
13 800
QVesijohtoverkoston pituus
846 km
QJätevesiviemäriverkoston pituus
718 km
QSadevesiviemäriverkoston pituus
288 km
QPohjavedenkäsittelylaitoksia
12
QJätevedenpuhdistamoita
3
QLiikevaihto
13,8 milj. euroa
QHenkilöstö
48
QVerkostoinvestoinnit 4,1 miljoonaa euroa,
josta saneerausinvestointeja 2,6 milj. euroa
3
QPuhdistetun jäteveden määrä 9,2 milj. m
Q
4,8 miljoonaa m3
17 700
1 066 km
931 km
335 km
12
4
17,3 milj. euroa (budjetoitu)
60
Kokonaisinvestoinnit noin 6,7 milj. euroa
HHIT-LINJAN RAKENTAMISHANKE
Johtolinjan kokonaispituus on noin 37 kilometriä, jossa yhteensä noin 120 kilometriä putkea
QSeitsemän jätevedenpumppaamoa, kolme veden paineenkorotuspumppaamoa ja yksi vedenhankintakaivo
Q Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 14,1
Q
42
Kuntatekniikka 7/2012
miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusta 1,3 miljoonaa euroa
QAkaan kaupungin rahoitusosuus on noin 2,5 ja
HS-Veden 10,3 miljoonaa euroa
QRakennustyöt alkavat keväällä 2013 ja hanke
valmistuu vuoden 2014 lopulla
Saila Kallioinen
Akaa läh
HS-Vede
Akaa päätti liittyä HSVeden osakkaaksi vuosi sitten. Myös muita vaihtoehtoja yhteistyön syventämiseksi
pohdittiin. Yhtiön osakkuus vakuutti kuitenkin päättäjät ja ratkaisulla oli vahva valtuuston tuki.
TEKSTI ja KUVA Paavo Taipale
QQ Edustajakseen yhtiön hallitukseen kaupunki valitsi tekniikan lisensiaatti Saila Kallioisen
(sd.), joka on pitkän linjan akaalainen kuntapoliitikko. Kallioista voi pitää täsmävalintana vesihuoltoyhtiön hallitukseen, sillä hänellä on parinkymmenen
vuoden kuntapoliitikkokokemuksen lisäksi vankka vesihuoltoalan ammattiosaaminen. Päivätyönään Kallioinen hoitaa kehittämispäällikön virkaa Tampereen
teknillisen yliopiston kemian ja
biotekniikan laitoksella.
Akaalla on viime vuosilta takanaan kaksi eri kuntaliitosta. Molemmat tehtiin kesken vaalikauden. Vuonna 2007 Toijala ja Viiala
lakkautettiin ja muodostettiin uusi
Akaan kaupunki. Vuonna 2011 Kylmäkosken kunta liittyi Akaaseen.
Selvitysten suosta
yhtiön osakkaaksi
Vuosituhannen alkuvuosina Akaassa ja sen edeltäjissä Toijalassa ja Viialassa tehtiin useita selvityksiä, joissa oli esillä myös entistä tiiviimpi
vesihuoltoyhteistyö Valkeakosken
kanssa. Ne kuitenkin kariutuivat
VESIHUOLTO
n ajaa akaalaisena yhtiön etua
hes yksimielisenä
en osakkaaksi
– Alustavasti on sovittu, että
HS-Vesi kuvaa johtoverkostomme varsin kattavasti. Näin voimme priorisoida verkostosaneerauksia ja sovittaa ne yhteen katusaneerausten kanssa. Tavoitteena on pitkäjänteinen saneerausohjelma.
Akaan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, tekniikan lisensiaatti Saila Kallioinen on edustanut Akaata HS Veden hallituksessa
kaupungin liityttyä yhtiön osakkaaksi tämän vuoden alussa.
jo ennen kuntaliitosta. Jonkin aikaa Akaa sinnitteli vesihuollossa
omillaan, mutta pian selvisi, että yhteistyöhön on hakeuduttava. Tällöin Hämeenlinnan suunta nousi vahvana keskusteluun.
Muun muassa operointiyhteistyötä HS Veden kanssa pohdittiin, mutta osakkuus yhtiössä arvioitiin kuitenkin parhaimmaksi
yhteistyömuodoksi.
– Tärkein peruste oli huoltovarmuus. Halusimme hyvän varavesilähteen koko Akaaseen. Aiemmin vain Viialan taajamalla oli
varavesiyhteys Lempäälän ja Vesilahden suuntaan, Saila Kallioinen kertoo.
Maakuntarajan ylittävä vesihuoltoyhteistyö on ollut viime
vuodet myös maakuntaliittojen
agendalla niin Hämeessä kuin
Pirkanmaallakin. Tavoitteena on
ollut saada hanke valtion tuen
piiriin. Myöhemmin yhteistyötarkasteluun nousi myös Kalvo-
lan jätevesien johtamisen suunta.
– Tässä hankkeessa saadaan
kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Kun olimme ehtineet saneerata
oman puhdistamomme, meillä
oli yhtiöön jotakin vietävääkin.
Kallioinen sanoo Akaan pienen vesihuolto-organisaation olleen myös varsin haavoittuvainen
ja vesihuoltolaitoksen talous oli
juuri ja juuri tasapainossa.
– Yhtiöön liittymisen yhteydessä yhdeksän kaupungin vesihuoltolaitoksen työntekijää siirtyi
HS-Veden palvelukseen ja kaksi
jäi omasta tahdostaan Akaan kaupungin palvelukseen. Heidänkin
työpanos myydään vesihuoltoyhtiölle, Saila Kallioinen selostaa.
Hattulan kokemukset yhtiön
kanssa toimimisesta ovat rohkaisseet akaalaisia. Vesihuollon ja katuverkon saneerauksia on onnistuttu toteuttamaan samanaikaisesti, jolloin kustannukset alenevat ja haitta asukkaille vähenee.
Maltillisia maksumuutoksia
HS-Veden osakkuuden myötä vesihuollon käyttömaksut Akaassa
yhtenäistettiin yhtiön maksujen
kanssa. Tuloksena osa maksuista
nousi ja osa laski, joten maksumuutokset eivät aiheuttaneet erityisempää keskustelua.
– Jos verrataan HS-Veden
maksutasoa maan keskiarvoihin, yhtiö on jonkin verran keskiarvon alapuolella. Yhtiön hallituksessa on nyt puhuttu liittymismaksukäytäntöjen harmonisoinnista, sillä se on vielä tekemättä.
Liittymismaksuista keskusteltiin värikkäästi Akaassa kuntaliitoksen jälkeen. Asiaa varten perustettiin jopa työryhmä.
– Lopulta päädyttiin siihen,
että liittymismaksu peritään kerralla tontin koko kaavanmukaisen rakennusoikeuden osalta. Tätä käytäntöä ollaan nyt harkitsemassa myös HS-Veden muiden
osakaskuntien osalta, Kallioinen
sanoo.
Eräiden vanhojen kiinteistöjen osalta sovellettiin maksujen
kohtuullistamista. Tällä poistettiin epäluuloja varsinkin vanhusten asuttamien vanhoilla suurilla tonteilla sijaitsevien pientalojen osalta.
Yhtiön asialla hallituksessa
HS-Veden hallitus kokoontuu
lähes kuukausittain. Hallituksen työskentely on asiallista eikä
äänestyksiä ole tarvittu.
– Kun olen yhtiön hallituksessa, niin ajan yhtiön etua. Tottakai kuuntelen kunnan näkemyksiä. Ehkä tänä vuonna ei ole ollut
myöskään sellaisia asioita, jotka
olisivat erityisesti ruokkineet kyläpolitikointia.
HS-Vesi on hyvin hoidettu
yhtiö. Organisaatiota on uudistettu ja Ahveniston vedenkäsittelylaitoksen perusparannus alkaa 2013. Yhtiö hoitaa hyvin asiakassuhteitaan ja tekee sidosryhmäyhteistyötä. Ratkaisuja pyritään hakemaan neuvotellen ja
vastakkainasetteluja välttäen.
Saila Kallioisen mielestä poliittisen johdon toimintaperiaatteet ovat terveitä myös maakuntaliitossa, jonka hallituksessa hän
istuu nyt toista kautta.
– Entinen maakuntajohtaja
sanoi aikanaan, ettei maakuntahallitus ole pöytä, jossa ajetaan
pelkästään oman kunnan etua,
vaan on nähtävä koko maakunnan etu. Tämä on mielestäni
toiminut hyvin.
Toiveena uudistusrauha
Kallioisella riittää päätoimen ja
perhe-elämän ohella aikaa myös
kunnallisiin luottamustehtäviin.
Tällä hetkellä hän toimii kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan tehtävän lisäksi Pirkanmaan
maakuntahallituksessa, maakunnan yhteistyöryhmä MYR:issä sekä Euroopan aluekehitysrahaston
(EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Länsi-Suomen alueen seurantakomiteassa. Kuntaalan uudistajille hän olisi toivonut työrauhaa.
– Toiveenani oli, että tuoreet
kuntaliitokset ja rakenneuudistukset olisivat tuoneet meille hetken
rauhan. Nyt pitänee tehdä pakkoselvitys ainakin Urjalan kanssa, Saila Kallioinen harmittelee.
Valkeakoski on Etelä-Pirkanmaan kunnista ainoa, joka täyttää maan hallituksen hyväksymät vahvan peruskunnan kriteerit. Akaalla on nykyisin yhteistyötä Valkeakosken suuntaan muun
muassa ympäristöterveydenhuollossa, tietohallinnossa ja elinkeinokehityksessä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa yhteistyötä tehdään Urjalan kanssa. Q
Kuntatekniikka 7/2012
43
Valio Oy
Elintarviketeollisuus on monelle vesilaitokselle tärkeä asiakas.
Kuvassa Valio Oy:n Seinäjoen rasvatehtaan vuonna 2010
valmistuneen laajennusosan pesukeskus.
Vesihuoltolaitoksen ja elintarvikeyrityksen
välinen säännöllinen yhteydenpito on tärkeää
Toimiva yhteistyö takaa
veden laadun ja määrän
Elintarviketeollisuuden yritysten ja vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö toimii parhaiten, kun osapuolten keskinäinen kommunikointi on kunnossa. Hyvä
yhteydenpito kehittää ja parantaa asiakassuhdetta ja -tyytyväisyyttä. Elintarviketeollisuuden ja vesihuoltolaitoksen välisestä asiakassuhteesta on valmisteilla opas ministeriöiden ja alan etujärjestöjen
yhteistyönä. Se valmistuu lähikuukausien aikana.
OElisa Fagerström DI
Aalto-yliopisto
Teknillinen korkeakoulu
elisa.fagerstrom@aalto.fi
QQ Elintarviketeollisuus on merkittävä vesihuoltopalveluiden
käyttäjäsektori, joka voi olla joidenkin vesihuoltolaitosten suu44
Kuntatekniikka 7/2012
rin asiakas. Elintarviketeollisuuden käyttämä vesi luokitellaan
talousvedeksi, jolloin teollisuuden tuotannossa käytettävän veden tulee olla talousvesiasetuksen
mukaista. Elintarvikelain mukaan
tuotantoyksiköiden tulee huolehtia, että elintarvikkeista ei aiheu-
du terveydelle haittaa. Elintarvikeyrityksen tulee siis aina olla tietoinen toiminnassa käytettävän veden laadusta sekä siitä, miten veden laadun muutokset vaikuttavat
tuotettavaan elintarvikkeeseen.
Vesihuoltopalvelujen talousvesihäiriöt jaotellaan laatu- ja
määrähäiriöihin. Laatuhäiriöllä
tarkoitetaan tilannetta, jossa talousvedelle asetetut laatuvaatimukset eivät täyty. Talousveden
määrähäiriöitä taas ovat joko veden riittämättömyys tai täydellinen vedenjakelukatkos. Laatuja määrävaatimusten täyttäminen
on pääsääntöisesti kiinteistön vesijohdon liittämiskohtaan asti vesihuoltolaitoksen vastuulla ja liittämiskohdasta eteenpäin elintarvikeyrityksen omalla vastuulla.
Häiriöt voivat aiheuttaa
terveydelle vaaraa
Yleinen vesihuoltopalveluiden
häiriötilanne on putkiston korjaamisesta aiheutunut painevaihtelu, joka aiheuttaa verkostosakkojen irtoamista. Verkostosta irronnut sakka ei yleisesti ole terveydelle vaarallista, mutta se voi aiheuttaa elintarvikeprosessissa väri- ja makuhaittoja, vaikutuksia
entsymaattisiin prosesseihin sekä suodattimien tukkeutumista.
Yleisesti vesihuoltolaitoksen
tulee ilmoittaa tulevista putkitöistä, jolloin elintarviketeollisuudella on aikaa varautua tulevaan häiriöön. Suodattimien
käyttö on erityisen tärkeää sakoista johtuvien häiriöiden ehkäisyssä.
VESIHUOLTO
Vesihuollon häiriötilanteet
voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä jossain tapauksissa myös terveydelle haitallisia
vaikutuksia, minkä johdosta häiriötilanteiden ennaltaehkäisy on
tärkeää. Elintarvikeyritysten ja
vesihuoltolaitosten tulisi yhdessä tunnistaa riskit sekä niiden
todennäköisyydet ja tämän perusteella määritellä kriittiset pisteet, joissa talousveden laatua tulee seurata, sekä laatuparametrit,
joita tulee seurata.
Mahdollisten häiriötilanteiden haittojen ehkäisyyn kuuluu
kummankin osapuolen varautuminen talousveden laatu- ja määräpoikkeamiin, eli osapuolilla tulisi olla käytössä tai valmiudessa
vaadittavat toimenpiteet talousveden laadun ylläpitämiseksi.
Vedenpuhdistustekniikkana
elintarvikeyrityksillä on suositeltavaa olla tuotteeseen menevän veden suodatus ja tilanteesta riippuen myös ultraviolettidesinfiointi.
Vedenpuhdistustekniikka voi kuitenkin olla kustannuksiltaan huomattavaa eli eri tekniikoita harkittaessa tulee ottaa huomioon yrityksen koko ja riskiluokitus.
Häiriöiden vastuista
laadittava sopimus
Vesihuollon häiriöiden vastuista
ja muista yhteistoiminnan puitteista tulee laatia erillinen sopimus niissä tilanteissa, joissa sopimusosapuolena oleva elintarvikeyritys ei kuulu vesihuoltolain
soveltamisalan piiriin eikä sopimusta ole tarkoituksenmukaista
tehdä samalle pohjalle, jota käytetään asutuksen vesihuollossa.
Vesihuoltolain soveltamisalaan kuuluvat vesihuoltolain 2
§:n mukaan asutus ja siihen rinnastettava elinkeino- ja vapaaajantoiminta. Tilanteissa, joissa
yritys ei kuulu vesihuoltolain soveltamisalan piiriin, ei sovelleta
lain mukaisia kohtia esimerkiksi
virheestä, hinnanalennuksesta tai
vahingonkorvauksesta.
Asiakassuhteen toimivuuden kannalta sopimuksessa tulisi määritellä vähintään talousveden laatu ja määrä, vahingonkorvausvelvollisuus sekä ilmoitusvelvollisuus häiriöistä ja muista ve-
sihuoltopalveluihin vaikuttavista asioista.
Kokonaisuudessaan sopimuksessa tulisi tapauksesta riippuen olla määritelty veden laatu
ja määrä (paine), seurantatietojen jakaminen, vesihuollon maksut, säännöllinen yhteistoiminta,
riskienhallinta, erityistilannetoiminta ja tiedotusvelvollisuus, vesihuollon keskeyttäminen ja vahingonkorvausvelvollisuus.
Erillissopimukseen tulisi
siis sisällyttää esimerkiksi kohta vesihuollon maksuista, jotka
ovat aiheuttaneet nykytilanteessa joissain tapauksissa ristiriito-
lain vastaisesti. Elintarvikeyritysten tulee huomioida, että vesihuollon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset saattavat vaihdella paikkakuntakohtaisesti paikallisen vesihuoltolaitoksen kustannusrakenteesta riippuen. Vesihuollon maksujen tulee kattaa
kaikki toiminnasta aiheutuneet
kustannukset, jolloin vesihuollon
maksut saattavat poiketa toisistaan vesihuoltolaitoskohtaisesti.
Toimivan asiakkuussuhteen
takaamiseksi tulee vahingonkorvausvelvollisuudesta sopia kirjallisesti; muuten vahingonkorvauskäytäntö voi aiheuttaa merkittä-
“Elintarvikeyritysten ja vesihuoltolaitosten tulisi yhdessä
tunnistaa riskit sekä niiden
todennäköisyydet.”
ja osapuolten kesken. Vesihuollon maksuista aiheutuneet epäselvyydet johtuvat pääosin alalla
vaihtelevista käytännöistä tukkuasiakkaita kohtaan.
Vaihtelevuus johtuu siitä, että
osa vesihuoltolaitoksista soveltaa
tukkuvesiasiakkaisiin yleisiä vesihuollon maksuja, kun taas osa vesihuoltolaitoksista määrittää tukkuasiakkaille tarvittaessa yleisistä vesihuollon maksuista eroavat
maksut. Mikäli osapuolet laativat keskenään erillissopimuksen,
kuuluu sopimuksen laatimiseen
yleisesti palvelun hinnasta sopiminen.
Maksujen on katettava
kokonaiskustannukset
Perusperiaatteena vesihuoltolain
ulkopuolisen asiakkaan vesihuollon maksuja määriteltäessä on,
että maksujen tulee kattaa vesihuoltolaitoksen kokonaiskustannukset, jotta maksut olisivat vesipolitiikan puitedirektiivissä tarkoitetun kustannusten kattamisen periaatteen mukaiset.
Maksut eivät kuitenkaan saa
olla kohtuuttoman suuria, jotta vesihuoltolaitoksen ei katsota käyttävän väärin määräävää
markkina-asemaansa kilpailu-
viä epäselvyyksiä osapuolten välillä. Vahingonkorvauskäytäntö
on selvä niissä tapauksissa, joissa sovelletaan vesihuoltolakiin
tai erillissopimukseen perustuvaa
vahingonkorvausvelvollisuutta.
Ongelmaksi muodostuvat tapaukset, joissa on laadittu asutuksen tarpeisiin tarkoitettu sopimus
sellaiselle elintarvikehuoneistolle,
jonka vesihuollon tarpeet poikkeavat selvästi asutuksen tarpeista. Osa vesihuoltolaitoksista soveltaa suhteessa tällaisiin asiakkaisiin vesihuollon yleisiä toimitusehtoja, jotka pohjautuvat vesihuoltolain mukaiseen vahingonkorvaussääntelyyn. Toisaalta osa
vesihuoltolaitoksista katsoo, että
vesihuollon yleisten toimitusehtojen mukaista vahingonkorvauskäytäntöä sovelletaan ainoastaan
kuluttaja-asiakkaisiin.
Vahingonkorvausten
muodot vaihtelevat
Jos vesihuoltolaitos ja elintarvikehuoneisto ovat solmineet asutuksen tarpeisiin tarkoitetun vesihuoltosopimuksen, ei vahingonkorvauskysymysten ratkaisu
näyttäydy selväpiirteisenä. Yhtäältä osapuolten välillä on sopimus, jolloin sopimusrikkomus
voi johtaa sopimusvastuuseen.
Mikäli sopimusta ei täytetä, on
sopimusrikkomuksen kohteeksi
joutuneella oikeus hinnanalennukseen, sopimuksen purkuun
tai vahingonkorvaukseen. Toisaalta voidaan joissain tällaisissa tilanteissa tulkita, että vastuu
vahingonkorvauksista sijoittuu
sopimusvastuun ja sopimuksen
ulkoisen vastuun rajamaastoon.
Mikäli vastuun vahingonkorvauksista todetaan olevan sopimuksen ulkoista vastuuta, siihen
sovelletaan vahingonkorvauslaissa olevia kohtia vahingonkorvauksesta.
Sopimuksenkaltaisten piirteiden täyttyminen edellyttää tavanomaisesti sopimusvastuun periaatteiden soveltamista vesihuoltolaitoksen ja elintarvikehuoneiston väliseen suhteeseen. On kuitenkin mahdollista, että vastuuta tulisi arvioida yhtä aikaa sekä
sopimusvastuun että sopimuksen
ulkoisen vastuun sääntelyn näkökulmasta.
Selkeä tapa vahingonkorvausvelvollisuuden määrittämiseen
on sisällyttää vahingonkorvauslauseke osapuolten väliseen erillissopimukseen. Erillissopimuksessa sovittavien vahingonkorvausten tulisi sisältää ainoastaan
välittömät vahingot ja vahingonkorvausvelvollisuuden tulisi koskea kumpaakin osapuolta.
Yhteistoiminta takaa veden
hyvän laadun ja määrän
Vesihuoltolaitoksen ja elintarviketeollisuuden yhteistoiminnan
lähtökohta on loppujen lopuksi
varmuus talousveden laadusta ja
määrästä, joiden varmistaminen
onnistuu parhaiten aktiivisella ja
hyvin toimivalla yhteistyöllä.
Yhteistyön toimivuuteen pystytään vaikuttamaan ensisijaisesti toimivien henkilösuhteiden ja
sopimuskäytännön kautta. Hyvien henkilösuhteiden luominen
ei ole mahdollista kaikkien kokoluokkien elintarvikeyrityksissä, jolloin erillissopimuksen
merkitys kasvaa. Käytännössä
toimiva asiakassuhde perustuu
muun muassa tiedotuksen toimivuuteen ja yhteiseen riskienhallintaan. Q
Kuntatekniikka 7/2012
45
Yhden onnettomuuden kuluilla rakentaa
hälytysajoneuvoille etuusjärjestelmän
Aina vihreää liikennevaloissa
HÄLYTYSAJONEUVOILLE
Hälytysajoneuvojen on pystyttävä kulkemaan nopeasti ruuhkien keskelläkin.
Matka-ajan kasvaessa hoito- ja pelastustoimenpiteet viivästyvät. Muulle liikenteelle hälytysajo tulee yllätyksenä eikä onnettomuuksiltakaan aina pystytä välttymään. Yhden vakavan onnettomuuden kustannuksilla on mahdollista rakentaa hälytysajoneuvoille kattava ja luotettava etuusjärjestelmä.
46
Kuntatekniikka 7/2012
OJukka Talvi, liikenneinsinööri
Oulun kaupunki
QQ Hälytysajossa olevalla ajo-
neuvolla on kiire pelastamaan ja
suojelemaan ihmishenkiä sekä
omaisuutta. Paloforum.net -kes-
ICT
kustelupalstalle kerättyjen uutistietojen mukaan hälytysajonevoille sattuu vuosittain kymmenkunta onnettomuutta liikennevaloissa. Yleensä onnettomuustilanteessa juuri hälytysajoneuvo on
ajanut päin punaista ja pelastusviranomainen on joutunut maksumieheksi. Kustannukset vaihtelevat paljon onnettomuuden vakavuudesta ja osallisena olleesta kalustosta riippuen. Onnettomuuksilta voidaan välttyä rakentamalla hälytysajoneuvojen
Juuso Haarala
Liikennevaloetuus antaa
turvaa ja nopeuttaa
avun tuloa.
liikkumista sujuvoittava etuusjärjestelmä.
Oulussa on kehitetty liikennevaloihin uutta hälytysajoneuvojen etuusjärjestelmää jo kahdeksan vuotta. Koko tuon ajan
on ollut käytössä ennalta suunnitelluille reiteille pakkovihreää antava järjestelmä, mutta siihen ei ole olla kovin tyytyväisiä.
Vuonna 2004 sovittiin tavoitteeksi täysin automaattinen ja kaiken
kattava järjestelmä, jonka lähtökohdiksi asetettiin satelliittipai-
kannus ja langaton tietoliikenne.
Konseptia päästiin kunnolla
testaamaan kehittyneen tekniikan myötä vasta vuonna 2008,
jolloin järjestelmän toteuttaminen todettiin mahdolliseksi. Järjestelmän kustannustehokkuus ja
sille asetetut laatutavoitteet edellyttivät liikennevalojen tietoliikenneyhteyksien päivittämistä.
Etuusjärjestelmän toteuttamisaikataulu kytkettiin liikennevalojen uuden tietoliikenneverkon rakentamisen yhteyteen.
Tilaajan kehittämään konseptiin perustuva hankinta kilpailutettiin vuonna 2010 ja se jaettiin
kolmeen vuoden mittaiseen jaksoon, joista viimeinen on optio.
Marraskuussa 2012 järjestelmä
kattaa 124 liikennevaloliittymää
ja 20 ajoneuvoa. Hyvien kokemusten myötä myös 40 liikennevalot ja kymmenen ajoneuvoa
kattava optio on päätetty käyttää. Järjestelmä kattaa valmistuessaan lähes kaikki Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen Oulun
toimialueen (Oulu, Haukipudas
ja Kempele) paloautot ja ambulanssit.
Oulun poliisilaitoksen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa on avattu keskusteluyhteys järjestelmän laajentamisesta heidän toiminnassaan käytettävään ajoneuvokalustoon.
Lisäksi on keskusteltu järjestelmän maantieteellisestä laajentamisesta muualle Pohjois-Pohjanmaalle, Koillismaalle ja Kainuuseen. Järjestelmän toimintaa
käytännössä on esitelty Suomen
suurimmille kaupungeille ja Helsingin pelastuslaitokselle.
Toteutus yleisesti käytössä
olevalla tekniikalla
Järjestelmän toimintaperiaate
on varsin yksinkertainen, jonka
mukaan liikennevalot pakotetaan vihreäksi hälytysajoneuvon
lähestyessä niitä. Nykyaikaisella
tekniikalla tämä voidaan toteuttaa jokaisen risteyksen jokaiselle tulosuunnalle. Hälytysajoneuvon paikkatietoa lähetetään palvelimelle, joka päättelee ohjaustarpeen ja toimii liikennevalokojeessa olevan ohjauslogiikan välityksellä.
Liikennevaloihin on ohjelmoitu jokaiselle suunnalle pakkovihreä, joka käynnistyy viimeistään pisimmän minimivihreän
ja suoja-ajan jälkeen. Ajoneuvojen paikkatietoa lähetetään vain
silloin, kun ajoneuvo on hälytysajossa – eli hälytysvalojen ollessa
päällä. Ajoneuvolaite on kytketty
ajoneuvon hallintalaitteisiin, joista saatavan tiedon avulla voidaan
ennakoida ajoneuvon liikkeitä ja
kohdistaa etuudet paremmin todelliseen tarpeeseen.
Järjestelmä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen sen ajoneuvo- ja paikkatiedon käsittelyn
sekä jatkokehittämispotentiaalin
johdosta. Suunnittelu on tehty
liikenneinsinöörin näkökulmasta ja käyttäjien sekä muun liikenteen todelliset tarpeet on pyritty
huomioimaan mahdollisimman
hyvin.
3G-modeemissa
GPS-vastaanotin
Järjestelmä koostuu neljästä komponentista ja näiden välisistä rajapinnoista. Ajoneuvolaitteiston
ydin on ohjelmoitava 3G-modeemi, jossa on sisäänrakennettuna
GPS-vastaanotin. Kuuluvuuden
varmistamiseksi käytetään ulkoista yhdistelmäantennia. Kuljettajille näkyvä osa järjestelmästä on hallintapaneeli, joka indikoi
järjestelmän tilaa kolmella taustavalaistulla painikkeella – ja tietysti vihreät liikennevalot. Paikannusrajapinnan kautta lähetetään
ajoneuvon sijaintitietoa palvelimelle, jona toimii Oulun kaupungin palvelinsalissa sijaitseva virtuaalipalvelin.
Palvelinohjelmisto koostuu
ohjaussovelluksesta ja historiatiedon katseluun tarkoitetusta sovelluksesta sekä näihin liittyvistä
taustaprosesseista ja lokitiedostoista. Ohjausrajapinnan kautta
lähetetään käskyjä ohjauslogiikalle, joka sijaitsee liikennevalojen
kojekaapissa.
Logiikan tehtävänä on välittää
I/O-tietoja liikennevalokojeelle.
I/O-rajapinnan käyttö mahdollistaa kaikkien yleisesti käytössä olevien liikennevalokojeiden
liittämisen järjestelmään. Liikennevaloihin liittyvät toiminnot on
Kuntatekniikka 7/2012
47
ohjelmoitu ohjauskojeelle, ja
ohjelmoinnit on vakioitu kojetyyppikohtaisesti. Toteutuksessa on kiinnitetty huomiota tietoturvaan ja tietosuojaan sekä mahdollisten
väärinkäytösten ehkäisyyn.
Uusimpana ominaisuutena järjestelmään on toteutettu liikennekameroiden ohjaus, jossa kamera kääntyy automaattisesti kuvaamaan liittymäaluetta hälytysajoneuvon ylittäessä pysäytysviivan. Kamerakuva on erittäin hyödyllinen järjestelmän ja liikennevalojen toiminnan säätämisessä, koska sen
avulla voidaan mitata viiveitä ja
löytää mahdollisissa vikatilanteissa syitä tavallisesta poikkeavaan
toimintaan.
Liikennesuunnittelun ja järjestelmän toiminnan varmistamisen lisäksi kamerakuvaa käytetään kuljettajien koulutuksessa. Tarvittaessa kamerakuvaa voidaan käyttää myös onnettomuustutkinnassa. Liikennekameroiden
liittäminen järjestelmään onnistui suhteellisen nopeasti sekä varsin kohtuullisin kustannuksin.
Toteutuksen optio onpäätetty käyttää
Kokemukset järjestelmästä ovat
erittäin hyvät. Se on monipuolinen, mutta riittävän yksinkertainen, helposti säädettävä ja toimintavarma. Järjestelmän testauksen yhteydessä on muun muassa ajettu henkilöautolla 120
kertaa liikennevaloihin ja jouduttu pysähtymään tai hidastamaan vain muutaman kerran.
Puutteisiin löytyi nopeasti syy ja
etuudet saatiin toimimaan pienin
muutoksin.
Hälytysajoneuvojen kuljettajille on tehty internetiin palautelomake. Saadun palautteen mukaan järjestelmä toimii pääsääntöisesti hyvin. Tavallisesti liikennevalot palautuvat normaaliin
toimintaan hälytysajoneuvon ollessa vielä liittymäalueella.
Liikennevaloetuuksien tärkein hyöty on hälytysajojen parempi liikenneturvallisuus. Vaikka etuus ei ehtisi jostain syystä
päälle, ovat risteävät suunnat kui48
Kuntatekniikka 7/2012
KATSO VERKOSTA
QLiikennekamerat
ETUUSJÄRJESTELMÄ
tilaajia ovat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan elykeskus sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos.
QTilaajan projektipäällikkönä ja menetelmän kehittäjänä on toiminut
Oulun kaupungilta liikenneinsinööri Jukka Talvi.
QJärjestelmän toimittaa Signal Partners Oy alihankkijoinaan ElektroArola Oy ja Special Code Oy. Lisäksi toteutukseen ovat osallistuneet
Oulun Energia Urakointi Oy, Ramboll Liikennejärjestelmät Oy, Peek
Traffic Finland Oy, Livara Oy ja Asan Security Technologies Oy.
kuvasivat
kahden paloauton suorittaman
todellisen hälytysajon Oulun
keskustan läpi iltapäivän työmatkaliikenteen aikaan. Kuorma-autojen keskinopeus videolla näkyvän vajaan kahden kilometrin matkalla oli noin 51 kilometriä tunnissa.
http://youtu.be/otIXFlXUOZo
QJärjestelmän erään testauksen yhteydessä henkilöautolla
ajettiin liikennevaloliittymien läpi noin 120 kertaa vajaan tunnin aikana.
http://youtu.be/R_mNU8rx9sE
QJärjestelmän
tenkin todennäköisesti jo punaisena. Hälytysajon nopeus vaikuttaa olennaisesti hätäviranomaisten vasteaikaan ja kasvattaa tehokasta toiminta-aluetta. Etuus
purkaa tavallisesti liikennevaloissa olevan jonon ja päästää hälytysajoneuvon ajamaan liittymän
läpi lähes esteettömästi. Liikennetilanne on etuuksien yhteydessä
selkeä muulle liikenteelle, ja syy
liikennevalojen poikkeavalle toiminnalle on näkyvissä. Etuudet
rauhoittavat hälytysajoa ja auttavat hälytysajoneuvon henkilöstöä
keskittymään edessä olevaan tehtävään. Lisäksi tasainen ajonopeus tuo hätäviranomaisille säästöjä
ajoneuvojen polttoaine- ja huoltokustannuksissa. Etuuksien toteutuminen vain todellisessa tarpeesessa vähentää niiden aiheuttamaa haittaa muulle liikenteelle.
Jatkokehitystäkin
on jo mietitty
Varsinaisen etuusjärjestelmän
hankintakustannukset ovat
215 000 euroa, josta option
osuus on 40 000 euroa. Kustannukset kohdistuvat neljälle kalenterivuodelle ja toteutus kestää
kolme vuotta. Järjestelmän ylläpito maksaa noin 13 000 euroa
vuodessa. Ylläpitokustannuksiin on sisälletty kulujen lisäksi myös järjestelmätoimittajan
suorittama vikapäivystys ja takuun ulkopuolisia toimenpiteitä 50 tuntia vuodessa. Järjestelmän toteutukseen liittyy lisäksi kustannuksia liikennevalojen
tietoliikenneverkon uusimisesta,
liikennevalokojeiden I/O-korttien hankinnasta, liikennesuunnittelusta ja liikennevalo-ohjelmoinnista sekä kamerarajapinnan hyödyntämisestä
Järjestelmä ja kaikki siihen
liittyvät lähdekoodit ovat tilaajien omaisuutta. Tilaajat ovat
valmiita luovuttamaan järjestelmän oikeudet mahdolliselle
tuotteistajalla sillä ehdolla, että Oulun seudun järjestelmään
saadaan jatkossa kaikki tulevat
ohjelmistopäivitykset ilman erillisiä kustannuksia.
Tuotteistaminen vaatisi käytännössä järjestelmän laajentamisen jollekin toiselle kaupunkiseudulle. Järjestelmästä on
tehty Keksintösäätiön rahoittama esteettömyys- ja patentoitavuusselvitys. Selvityksen mukaan järjestelmä ei riko olemassa olevia patentteja ja siinä käytettävä menetelmä voisi olla pa-
MITOITUSNOPEUS
QLiikennevalotoimintojen
sekä
järjestelmän säätöjen yhteydessä on käytetty mitoitusnopeutena Oulun keskusta-alueella 60 km/h nopeutta, muulloin
taajama-alueella nopeusrajoitusta lisättynä 40 km/h ja taajaman ulkopuolella nopeutta
120 km/h.
QMitoitusnopeus on kuitenkin
teoreettinen ja kuljettajia on
ohjeistettu välttämään yli 80
km/h nopeuksia liikennevaloliittymissä. Lisäksi mitoituksessa
on käytetty kahden sekunnin
oletusviivettä ohjausten käynnistymisessä todellisesta sijainnista mitattuna.
tentoitavissa. Patentin hakemista ja sen hyötyä rajoittaa kuitenkin järjestelmän julkinen luonne
hankinnan ja esittelyiden osalta.
Järjestelmästä on mahdollista
kehittää liikennevalojen perustoiminto ja sillä on teoriassa maailmanlaajuiset markkinat, koska
vastaavaa ei ole muualla käytössä.
Siihen voidaan liittää kustannustehokkaasti laaja valikoima muita toimintoja, joita ei ole liikennevalotoimittajien tarjoamissa
valmiissa ohjelmistoissa. Samoja
laitteita ja ohjelmistoja voi haluttaessa hyödyntää myös monissa
muissa liikenteenhallinnan ja pelastustoiminnan tehtävissä. Järjestelmää onkin jo testattu alustavasti joukkoliikennekäytössä. Q
ICT
San Franciscon pysäköintipilottialueen
jokaisen pysäköintipaikan alle
asennettiin anturi, minkä avulla nähdään
reaaliajassa, onko paikka vapaana.
San Francisco kehittää pysäköintiä
Tavoitteena sujuvampi ja
turvallisempi liikenne
San Franciscon kaupunki käynnisti muutama
vuosi sitten valtion rahoittaman pysäköintipilotin,
jonka tavoitteita ovat helpompi pysäköinti ja sen
myötä sujuvampi liikenne ja parempi turvallisuus.
OKari
Vuorinen, prosessijohtaja
Helsingin kaupungin
rakennusvirasto
QQ Vuodesta 1947 alkaen San
Franciscossa on ollut maksullis-
ta mekaanisten kolikkomittarien
avulla toteutettua kadunvarsipysäköintiä. Pysäköintiajat ovat olleet tunnin tai enintään kaksi
tuntia. Vuosien varrella kaupunki ja liikennemäärät ovat kasvaKuntatekniikka 7/2012
49
ICT
kuljettaja voi ajaa suoraan pysäköintipaikkaan ilman paikan etsimistä.
Pysäköintiä haluttiin helpottaa muuttamalla pisimpiä pysäköintiaikoja yhdestä kahteen tunnista neljään tuntiin. Osa kaduista vapautettiin pysäköinnin maksimiajasta kokonaan.
toimivat kahden pariston avulla,
toimintavarmuus on ollut 90 prosenttia ja niiden asennuskustannus on 300 US-dollaria (230 euroa) kappaleelta ja ylläpitomaksu
15 US-dollaria (11,5 Euroa) kuukaudessa kappaleelta. Anturipalvelun toimittaa Street Smart.
SFPark-konseptin pilotoinnin tiedotusmateraalin kuvitusta.
neet hurjasti. Kaupunki havahtui 2000-luvun puolivälissä ongelmaan, missä noin kolmasosa
keskustan liikenteestä oli pysäköintipaikan etsimistä.
Tämä aiheutti ruuhkia ja ylimääräisiä päästöjä henkilö- ja julkiselle liikenteelle. Muita haasteita toivat jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden heikentyminen, kun autoilevat parkkipaikan etsijät keskittyivät paikan
löytämiseen. Myös liike-elämä
koki menettävänsä asiakkaita,
koska vapaita pysäköintipaikkoja
ei löytynyt läheltä toimipaikkaa.
San Franciscon kaupungin pysäköinninvalvonta lähti kehittämään pysäköintiä eteenpäin periaatteella etsi vähemmän, elä
enemmän (Circle less, live more).
Vuonna 2008 käynnistyi valtion rahoittama pilottihanke, jonka budjetti oli 25 miljoonaa USdollaria (19 miljoonaa euroa).
Tarkoituksena oli toteuttaa uudenlaista pysäköintipolitiikkaa
rajatulla 25 prosentin osuudella kadunvarsipaikoista eli 7000
parkkipaikalla. Muut kaupunginosat ovat vertailualueita eikä
niissä toteuteta muutoksia.
Pysäköintipilotin tavoitteisiin
on tämän hetkisen tiedon perusteella onnistuttu vastaamaan hienosti pilottialueilla. San Franciscon pysäköintipolitiikka ohjaa
50
Kuntatekniikka 7/2012
toimintaa määrätietoisesti kohti
parempaa pysäköintikulttuuria ja
asiakaspalvelua.
SFpark tehostamaan
pysäköinninvalvontaa
Kaupungissa nostettiin pysäköinninvalvonnan profiilia lanseeraamalla SFpark-konsepti. Pysäköintimittareiden ja liikennemerkkien ilmettä uudistettiin. Pilottia varten käynnistettiin näyttävä tiedotuskampanja.
Pilotissa tarvittiin paljon uutta tekniikka taustajärjestelmiin ja
kentälle. Jokainen pilotin alueella
olevasta 7 000 pysäköintipaikkakohtaisesta pysäköintimittarista
päivitettiin vastaamaan nykyvaatimuksia. Nyt pysäköinti on mahdollista maksaa kolikoilla, luottokortilla ja matkapuhelimella.
Samalla mittarit varustettiin
tietoliikenneyhteyksillä. Kustannus mittaria kohden oli 600
US-dollaria (460 euroa). Mittarit toimivat aurinkokennoilla, joten riittävän sähkömäärän tuottaminen mittarille on ollut suuri
haaste. Sähkö on saatu riittämään
rajoittamalla mittarin näytön kokoa ja näyttötekniikkaa.
Pilottialueen jokaisen pysäköintipaikan alle asennettiin anturi, minkä avulla nähdään reaaliajassa (45 sekunnin kuluttua),
onko paikka vapaana. Anturit
Tiedonkeruuta
päätöksenteon tueksi
Tietoa kerätään runsaasti päätöksenteon tueksi. Tiedonkäsittelyssä ja analysoinnissa tietoja kerätään automaattisesti kadunvarsipysäköinnistä, pysäköintihallista ja liikennemääristä. Lisäksi
kerätään vero-, onnettomuus- ja
polttoaineiden hintatietoja sekä
selvitetään työttömyysaste, sademäärät ja julkisen liikenteen matka-aikatiedot. Pysäköintipaikan
etsimisaika, virheellinen pysäköinti, vammaisten pysäköintiluvat, asukastiheys ja ajoneuvojen matkustajamäärä selvitetään
manuaalisesti.
Tiedot kerätään järeään Oracle-tietokantaan, mikä koostuu
kolmestatoista tietokantapalvelimesta ja johon tulee 500 000 tapahtumaa päivittäin. Näiden tietojen perusteella voidaan tehdä
analyysejä pysäköintikäyttäytymisestä ja nähdään tiedot eri katujen pysäköintimääristä suhteessa paikkoihin haluttuina ajankohtina. Tietoja hyödynnetään
muuttuvissa liikennemerkeissä
ja pysäköinninvalvonnan raporteissa sekä hälytyksissä.
Pysäköintipolitiikan muutosten ansiosta reaaliaikainen pysäköintipaikka- ja taksatieto on
avointa tietoa ja saatavissa myös
älypuhelinsovelluksen tai selaimen avulla sfpark.org-sivulta. Palvelun avulla saa myös tietoa katujen kunnossapitoajoista.
Palvelua hyödyntävä ajoneuvon
Hinnoittelu perustuu nyt
kellonaikaan
Toinen suuri muutos oli siirtyminen kiinteästä tuntihinnoittelusta kellonaikaperusteiseen
hinnoitteluun. Hintojen vaihteluväli on 0,25–5,25 US-dollaria
(0,19–4 euroa) tunnissa. Pilottialueella hintoja tarkistetaan kahdeksan viikon välein 0,25 USdollaria ylös- tai alaspäin riippuen pysäköintipaikkojen keskimääräisestä täyttöasteesta. Tavoitteena on päästä 60–80 prosentin täyttöasteeseen jokaisella kadulla.
Eri täyttöasteet kuvataan kaduittain kartalla eri värein.
O Punainen yli 80 prosentin täyttöasteessa=> hintaa nostetaan
0,25 US-dollarilla.
O Keltainen, alle 60 prosentin
täyttöasteessa => hintaa lasketaan 0,25 US-dollarilla.
O Sininen, 60–80 prosentin täyttöasteessa => hinta pysyy ennallaan.
Pysäköintimaksujen valvontaa hoitaa 250 pysäköinnintarkastajaa, jotka näkevät maksutiedon virka-ajoneuvoon sijoitetun Ipadin avulla reaaliajassa. Pysäköinnintarkastaja tarkistaa vain
ne ajoneuvot, joista laitteen mukaan ei ole maksettu pysäköintimaksua. Näin säästyy aikaa ja
valvonta tehostuu.
SFparkin johtaja Jay Primus
esitteli suomalaisryhmälle San
Francison pysäköintipilottia ja
antoi eväitä käynnissä olevaan
Helsingin pysäköintipolitiikkatyöhön.
Pilotin yksi tärkeä tarkoitus
on tuottaa ilmaista materiaalia
pilotin havainnoista ja tuloksista
kaikkien sitä haluavien hyödynnettäväksi. Pilotin tulokset julkaistaan vuonna 2013. Q
Lisätietoja: www.SFpark.org
pakina
Kaarevan kauneuden kaipuuta
L
OOO
Nykyiset asuinkerrostalot, liike- ja
toimistorakennukset ja teollisuusrakennukset ovat tavattoman pelkistettyjä ja suoraviivaisia. Niistä ei
hakemallakaan löydä mitään koriste-elementtejä.
Sama koskee rakennuksen yksityiskohtia. Ulko-ovet ja sen ympärillä olevat rakenteet on tehty kaikkein yksikertaisimmasta ja tylsimmän näköisestä profiiliteräksestä.
Samoin porraskaiteet on hitsattu
lattaraudasta ja pyöröteräksestä ja
käsijohde on päällystetty mustalla
muovilistalla, joka pian rupeaa repsottamaan päistä ja kaiteen mutkista. Olisi paljon mukavampi tulla kotiin, jos kotitalon sisäänkäynti
olisi kaunis.
OOO
Nyt tietysti sanotaan, että tavalliset
ihmiset eivät ymmärrä yksikertaisuuteen liittyviä kauneusarvoja. Minusta asia on toisin päin, me tavalliset ihmiset olemme näiden raken-
nusten käyttäjiä ja näin ollen meillä
on oikeus myös arvostella niitä.
Sen verran olen toiminut asian
eteen, että olen asettanut erään
Itä-Helsingissä sijaitsevan uudehkon tavaratalon ”henkilökohtaiseen kauppasaartoon”, koska rakennus on niin ruma. Varmaan ihmettelevät, kun minua ei näy asiakkaana.
jopa humoristisia yksityiskohtia.
Onhan todettu, että kauniit talot
ja kaunis ympäristö ei ruman tavalla joudu yhtä helposti töhrimisen
ja muun vandalismin kohteeksi.
Yhteisen hyvän vuoksi voisin luopua tuosta perintöviivoittimestani
ja antaa sen jonkun suunnittelijan
käyttöön.
M Eero Hiltunen
Kirjoittaja on 64-vuotias kauneuden arvostaja.
Helsingin kaupunki
öysin isäni jäämistöstä hänen
rakennusmestariopintojensa
aikaisen puisen kaariviivoittimen, tiedättehän sellaisen hauskan
mallisen ääriviivoiltaan hieman g-kirjainta tai numeroa yhdeksän muistuttavan piirustusvälineen. Kutsun
kapinetta tarkoituksella viivoittimeksi, koska käyttöaikanaan 1940-luvun
lopulla se on ollut viivoitin eikä nykyaikaisesti viivain. Viivoittimella on
voinut tehdä ympyrän kaaria ja muita kaarevia viivoja. Aikaisemmin kaariviivoitin kuului jokaisen arkkitehdin ja muun suunnittelutyötä tekevän ammattilaisen välineistöön. Nykyään rakennusten suunnittelijoilla
on käytössään vain suora viivain ja
kulmaviivain.
OOO
Rakennuksen suunnittelussa on
tietysti monia tavoitteita, talon pitää muun muassa ”istua” ympäristöönsä. En ymmärrä miten suoraviivaisuus palvelee tätä tavoitetta,
koska luonnossa ei ole yhtään suoraa viivaa.
Luonnon suuri suunnittelija ei
tarvitse viivainta, mutta silti suunnittelun lopputulos on aina harmoninen ja sopusoinnussa ympäristönsä kanssa ja usein vielä häikäisevän kaunis. Jos ajatellaan luonnon kauneuden lisäksi muita estetiikan alalajeja kuten esimerkiksi naiskauneutta, niin sielläkin sisäisen kauneuden ohella kaarevilla
muodoilla on vahva merkitys.
OOO
Rakentamisessa jokaisella aikakaudella on oma tyylisuuntansa ja
muotokielensä eikä pidetä sopivana kopioida aikaisempien tyylien
mukaisia rakennuksia. Luulen, että tässä on enemmänkin kysymys
suunnittelijoiden ammatillisesta
kunnianhimosta ja itsetunnosta.
Tavallinen kansa tuskin panisi pahakseen vaikka otettaisiinkin
mallia menneiden aikojen kauniista
taloista. Vaikka ei ihan suoraan kopioitaisikaan vanhoja rakennuksia,
jotain dekoratiivisia elementtejä rakennuksiin voisi suunnitella.
Ulkomailla on taloja, joissa on
Pakinoitsijan kaipaamaa kaarevaa kauneutta edustaa
myös Ville Vallgrenin veistämä Havis Amanda Helsingin
Kauppatorilla.
Kuntatekniikka 7/2012
51
Ramboll Finland Oy
LAHDEN SAIRAALAPARKKIA SUUNNITELLAAN TIETOMALLEILLA
O Päijät-Hämeen keskussairaalan viereen rakentuvassa Lahden Sairaalaparkissa kiteytyy
tietomallinnuksen huippuosaaminen. Hanke sai erikoismaininnan tuoreessa Tekla BIM Awards
2012 –kilpailussa. Keskussairaalan pysäköintiongelmia helpottavan, 600 autopaikan pysäköintitalon suunnittelu toteutetaan
kaikkien suunnittelualojen osalta tietomallintamalla. Suunnittelun tarkkuutta ja luotettavuutta
lisää kaikista osioista muodostet-
tava yhdistelmämalli, jossa suunnitelmat tarkastetaan.
Aivan pysäköintitalon kylkeen kiinni nousee toimistotalo,
joka puolestaan kiinnittyy nykyiseen sairaalarakennukseen yhdyssillalla. Avoimessa, katetussa pysäköintirakennuksessa on
noin 16 700 ja toimisto-osassa
3 500 kerrosneliötä. Toimistorakennukseen sijoittuvat Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymähallinnon ja työterveys Wellamo
Oy:n tilat, ja sen kellarista löyty-
vät molempia rakennuksia palvelevat apu- ja tekniset tilat.
Myös Sairaalaparkin liikennealueet on mallinnettu. Liikenneja piha-alueiden mallintamisen
avulla on ratkaistu lukuisia ongelmakohtia jo suunnitteluvaiheessa eivätkä ongelmat ole siirtyneet suoraan työmaalle. Työmaalla on myös mahdollisuus
ottaa rakenteiden sijaintitietoja
mallista, joten samalla voidaan
toimittaa sekä tarkempaa aineistoa että välttää eri osapuolten
tekemää päällekkäistä työtä, ja
siten vähentää kustannuksia toteutusvaiheessa.
Hankkeen toteuttaa KVRurakkana Fira Oy, joka on tilannut Rambollilta kohteen rakenne-, elementti-, geo-, katu- ja liikennesuunnittelun. Ramboll on
myös tehnyt kohteen pohjatutkimukset sekä alueen liikennealueiden suunnitelmia. Sairaalaparkin ja toimistorakennuksen on
tarkoitus valmistua elokuun loppuun mennessä 2013.
HOMEVAURIOIDEN TERVEYSHAITAT MAKSAVAT 450 MILJOONAA VUODESSA
OKosteus- ja homevaurioihin
liittyvien terveyshaittojen vuosikustannusten arvioidaan olevan 450 miljoonaa euroa. Arvio sisältää oireista, sairauksista, niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä ja työtehon sekä tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset.
Tulokset käyvät ilmi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan
tilaamasta tutkimuksesta, joka käsittelee rakennusten kosteus- ja homeongelmien laajuutta, syitä ja vaikutuksia. Tutkimus julkaistiin 18. lokakuuta
ja tutkimusryhmän vetäjänä on
toiminut professori Kari Reijula Työterveyslaitokselta.
Tutkijoiden arvion mukaan
merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteiset
korjauskustannukset ovat 1,4
52
Kuntatekniikka 7/2012
miljardia euroa. Tämä on noin
0,4 prosenttia rakennuskannan kokonaisarvosta ja noin
kuusi prosenttia vuosittaisen
talonrakentamisen arvosta.
Tutkimuksen mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys rakennusten
kerrosalasta on pien- ja rivitaloissa 7–10 prosenttia, kerrostaloissa 6–9 prosenttia, kouluissa ja päiväkodeissa 12–18
prosenttia, hoitolaitoksissa 20–
26 prosenttia ja toimistoissa
2,5–5 prosenttia.
Vaurioituneissa pien- ja
rivitaloissa asuu 224 500–
336 900 ja kerrostaloissa
103 000–154 000 ihmistä. Tilojen käyttäjiä vaurioituneissa
kouluissa ja päiväkodeissa on
172 000 –259 200, työntekijöitä hoitolaitoksissa 36 000–
46 800 ja toimistoissa 27 500–
55 000.
Tutkimuksessa kartoitettiin
laajalti kosteus- ja homevaurioiden syitä. Kosteusvaurioiden taustalla olevia tyypillisimpiä syitä ovat riskejä sisältävät
suunnitteluratkaisut, puutteet
työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa, kunnossapidon laiminlyönnit sekä rakenteiden luonnollinen kuluminen tai vaurioituminen elinkaarensa päässä.
Erityisesti rakennuksen
käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot.
Tutkijaryhmä on tehnyt yli
30 kehittämisehdotusta raken-
nusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi. Toimenpide-ehdotukset liittyvät kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseen, vaurioiden selvittämiseen ja korjaamiseen, osaamisen kehittämiseen sekä tutkimukseen ja seurantaan. Ongelmien hallinta vaatii tutkimusryhmän mielestä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ja esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia.
Tarkastusvaliokunta käsittelee tutkimusta ja tulee kuulemaan loppuvuoden aikana
noin 60 asiantuntijaa ja pyytämään kirjallisen selvityksen
lähes 80 taholta. Valiokunta
valmistelee asiasta mietinnön,
joka tulee eduskunnan täysistunnon päätettäväksi ensi keväänä.
Rakennus-, infra- ja ympäristöalan väki messuilla
O Rakennus- ja talotekniikkatapahtuma FinnBuildin lisäksi Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin lokakuun toisella viikolla
viisi muuta tapahtumaa: InfraExpo, Ympäristö ja Yhdyskunta,
Vesi ja Viemäri ja Jäte ja Kierrätys sekä liikuntapaikkarakentamisen Arena.
Tapahtumissa oli yhteensä 630 näytteilleasettajaa, jotka täyttivät 21 000 näyttelyneliömetriä. Tapahtumissa kävi yhteensä yli 32 500 messuvierasta.
Tapahtumakokonaisuus järjestetään seuraavan kerran 10.–
13.10.2014 Helsingin Messukeskuksessa.
Kuntatekniikka-lehti oli perinteiseen tapaan Ympäristötek-
Rakennustietopalkinto Kosteusja hometalkoille
O Rakennustietosäätiö RTS:n
hallitus päätti yksimielisesti
myöntää tänä vuonna UICB:n
rakennustietopalkinnon Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmalle
sekä hankkeeseen osallistuneelle laajalle talkooväelle tunnustuksena toiminnasta maamme
rakennuskantaa piinaavien kosteus- ja homeongelmien poistamiseksi. Talkoiden ydin on viestintä, jonka avulla pyritään vaikuttamaan niin tietoon, osaamiseen kuin asenteisiinkin koko
kiinteistönpidon ketjussa.
UICB:n rakennustietopalkinto jaettiin lokakuussa FinnBuild-messuilla. Palkinnon vastaanottivat talkoiden ohjausryhmän puheenjohtaja, rakennusneuvos Helena Säteri ja ohjelmapäällikkö, tekniikan tohtori
Juhani Pirinen.
Ympäristön
hyväksi -palkinto
Päijät-Hämeen
Vesijärvisäätiölle
OPäijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
on saanut Suomen Messusääti-
niikkamessujen mediayhteistyökumppani ja oli messuilla esillä
omalla osastollaan. Osastolla järjestetty liikennemerkkien tunnistuskilpailu kiinnosti kävijöitä ja
varsinkin alan opiskelijoita vieraili osastolla runsaasti. Kilpailuun
osallistuneiden 582 messuvieraan
kesken arvotun Polarin sykemittarin voitti Suvi Nuutinen Forssasta. Kuntatekniikka-lehti onnittelee voittajaa.
Kuntatekniikka-lehden osastolla Ympäristötekniikkamessuilla
käyneistä messuvieraista lähes
600 osallistui leikkimieliseen liikennemerkkien tunnistuskilpailuun ja sykemittarin arvontaan.
ön myöntämän Ympäristön hyväksi –palkinnon. 10 000 euron
arvoisen palkinnon teemana oli
tänä vuonna veden puhtaus,
vesivarat ja vesistöjen tila ja se
jaettiin Ympäristötekniikkamessuilla Helsingissä lokakuussa.
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö kerää Puhdas Vesijärvi -ohjelmalle varoja, jotka käytetään
Vesijärven ja alueen pienten järvien pelastamiseen.
Säätiö toimii valuma-alueella sekä haja-asutus että kunnostuspuolella.
Palkintolautakunnan perustelujen mukaan Vesijärvisäätiö
on äärimmäisen aktiivinen ja
innovatiivinen vapaaehtoisuuteen perustuva toimija, joka yhdistää toiminnassaan yksityisen
ja hallinnollisen sektorin taitavasti.
Aktiivisella ja positiivisella toiminnallaan se lisää tietoisuutta vesiensuojeluasioista ja
kehittää toimintaa niin henkilö-, yritys- kuin kuntatasollakin.
Vesijärvisäätiö on kehittänyt
uuden toimintamallin, jota voi
monistaa muillakin vesistöalueilla ja toteuttanut hankkeita,
jotka ovat saaneet myös kansainvälistä näkyvyyttä. Säätiöllä
on myös tieteellisessä mielessä
paljon annettavaa.
Katariinan Meripuisto Kotkassa on
vuoden 2012 ympäristörakenne
OVuoden ympäristörakenne –kilpailun on tänä vuonna voittanut Katariinan Meripuisto Kotkassa. Syyskuussa sille oli jo myönnetty Euroopan viherrakentajien järjestö ELCAn Trend
Award –palkinto.
Katariinan Meripuisto on yli 20
hehtaarin kokoinen elämyspuisto, joka on ilmaiseksi kaikkien kävijöiden
tavoitettavissa. Se sijaitsee kaupungin ydinkeskustan tuntumassa alueella, jossa ennen oli saastunut, vanha öljysatama.
Maastonmuotoja ja alueen korkeusvaihteluja on käytetty hienosti
hyväksi erilaisten paikkojen luomisessa ja sillä on saatu aikaan puistoon
vaihteleva ja yllätyksellinen tilojen ja
paikkojen sarja.
Katariinan Meripuistossa meri on
hienosti läsnä suurena elementtinä
ja toisaalta vesi on pienimuotoisina
puroina ja altaina tuotu elävästi puiston sisään. Puiston rakentamisessa
on kunnioitettu hienoa kalliomaisemaa ja alkuperäistä kasvilajistoa yhdistämällä ne harkitusti uusiin taidokkaasti sijoiteltuihin rakennelmiin
ja istutuksiin.
Huolellinen toteutus ja osaavasti valitut kasvit helpottavat puiston
tulevaa kunnossapitoa. Rakentamisessa on käytetty erityisen runsaasti
kierrätysmateriaaleja.
Anne Vilkki-Lanu
Kuntatekniikka 7/2012
53
Juhana Konttinen
Valosissit iskivät Valon kaupunki –tapahtumassa
O Jyväskylässä syyskuun lopussa järjestetyssä valon kaupunki –tapahtumassa järjestettiin Guerrilla Lighting –valotempaus, jonka
näyttämönä oli Vaajakosken Naissaari. Kolmikymmenpäinen valosissijoukko suuntasi valonheitti-
54
met Naissaaren tunnetuimpien rakennusten julkisivuun ja taikoi niille uudenlaisen ilmeen.
Valaistuskohteina olivat Wanha Paja korkeine
piippuineen, punatiilinen Vaajakosken vesivoimalaitos sekä virran keskellä valkoisena kohoava
Tekstiviestivaroituksia
kelistä monessa
kaupungissa
liukkaudesta heti, klo 6, klo 7 vai klo
8. Viikonloppuisin varoitus tulee tuntia myöhemmin.
OTekstiviestivaroitukset liukkaasta kelistä jatkuvat useissa kaupungeissa alkavana talvena. Varoitusviesti lähetetään, kun talvihoidon päivystäjä havaitsee kelin muuttuneen vaarallisen liukkaaksi. Kaikkien jalkakäytävien hiekoittaminen kestää oman aikansa, mutta
varoitus tavoittaa kaupunkilaiset heti.
Palvelu on ollut saatavissa Helsingissä, Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Porvoossa, Salossa ja Sipoossa ja varoitettavien kokonaismäärä tällä hetkellä on lähes 10 000. Varoitusviestien kokonaismäärä oli viime
talvena runsaat 130 000 kpl.
Palvelusta on saatu erittäin positiivista palautetta ja siksi palvelua jatketaan myös tulevana talvena. Useimmat varoitettavat ovat uskoneet hyötyneensä palvelusta ja lähes kaikki varoitettavat haluavat palvelua jatkettavan. Liukastumistapaturmien vähentyessä yhteiskunnallinen kokonaissäästö
on helposti miljoonia.
Saadun palautteen perusteella varoitettavat haluavat varoituksen mieluummin liian usein kuin harvoin. Palvelu ei muuta millään tavalla kunnan
tai kiinteistöjen liukkaudentorjuntavastuita eikä jalankulkijan omaa vastuuta. Varoituspalvelu tarjotaan asukkaille ilmaiseksi. Varoitettavat voivat valita, tuleeko varoitus yöllä syntyneestä
www.liukastumisvaroitus.fi
Kuntatekniikka 7/2012
Nettilomake
korjaushankkeiden
seurantaan
O Ympäristöministeriön Kosteus- ja
hometalkoissa on valmistunut uusi
korjaushankkeiden prosessinhallintaa
helpottava, käytännönläheinen arviointi- ja seurantalomake KAS. Se kokoaa hankkeen perus- ja seurantatiedot yhteen paikkaan. Yhtenäinen tieto selkeyttää vastuunjakoa ja vähentää tietokatkoksia, jolloin korjaushankkeen epäonnistumisen riski pienenee.
KAS on helppokäyttöinen excelmuotoinen lomaketiedosto, joka on
ensisijaisesti tarkoitettu isojen kiinteistönomistajien, kuten kuntien ja asunto-osakeyhtiöiden tarpeisiin. KAS kokoaa tietoa kaikille osapuolille ymmärrettävään muotoon mm. korjauskohteen rakenteiden kunnosta, suunnitelluista korjauksista ja niiden vaikutuksista, sekä hankkeen etenemisestä kohteessa.
KAS-lomake on vapaasti ladattavissa
osoitteessa http://uutiset.hometalkoot.fi/
> Talkoissa nikkaroitua sekä Tampereen
teknillisen yliopiston verkkosivuilta http://
www.tut.fi/rak
Wanha Woimala. Valotempauksen
suunnittelusta vastanneen Annukka Larsenin mukaan toteutusten
lähtökohtana oli veden ja valon yhteinen leikki.
– Voimalaitosten julkisivut valaistiin veden kautta pintaan heijastettua, elävää valoa hyödyntäen. Hetkellisissä valaistuksissa myös
värin käyttäminen on vapaampaa
kuin pysyvissä valaistuksissa. Ensimmäinen valaistuskohde, Wanha Paja, hehkui kutsuvana ja rakennuksen ovelle johdatteli valopolku.
Guerrilla Lighting –valotempaus
toteutettiin Suomessa nyt kymmenennen kerran. Ensimmäiset valotempaukset järjestettiin Jyväskylässä ja Helsingissä vuonna 2008, ja
tempauksia on sen jälkeen järjestetty Tampereella, Keravalla, Nikkilässä, Kouvolassa ja Salossa.
Penttilän saha-alueen puhdistus
valmistui Joensuussa
O Penttilän vanhan saha-alueen pilaantuneen maaperän kunnostustyö on saatu päätökseen Joensuussa.
1980-luvun lopulla suljetun Penttilän sahan jäljiltä maaperä oli pahasti pilaantunutta ja se sisälsi mm. dioksiini- ja furaaniyhdisteitä sekä raskasmetalleja.
Sahaustoiminnan päätymisen jälkeen Joensuun
kaupunki ja alueen omistaja, UPM-Kymmene Oy kävivät neuvotteluja alueen kohtalosta lähes 20 vuoden
ajan. Vuonna 2008 Joensuu kaupunki osti noin 33 hehtaarin alueen yhden euron kauppasummalla. Samalla
kunnostusvastuu siirtyi ostajalle.
Saha-alue kunnostettiin massanvaihdolla. Pilaantunut maakerros kuljetettiin kuorma-autoilla haittaainepitoisuuksien mukaisesti eri vastaanottopaikkoihin. Seitsemän hehtaarin laajuinen sahan maankaatopaikka pienennettiin noin neljän hehtaarin kokoiseksi ja eristettiin 900 metriä pitkällä vesitiiviillä maahan
upotetulla ponttiseinällä.
Kaatopaikasta tehtiin 15 metriä korkea maisemamäki sijoittamalla sen sisään saha-alueelta ajettuja maamassoja 280 000 tonnia. Lopuksi mäki peitettiin vesitiiviillä bentoniittimatolla ja salaojamatolla sekä
puhtailla maakerroksilla ja maisemoitiin.
Tukkialtaan kunnostus oli teknisesti vaativin osaalue. Kolmen hehtaarin laajuinen ja noin 3–4 metrin
syvyinen allas ruopattiin kahdessa kerroksessa. Ruoppausliete kuivatettiin alueelle sijoitetuissa geosäkeissä. Kuvausta tehostettiin lietteeseen sekoitetulla vedenerotuspolymeerillä. Keväällä 2009 alkaneelle kunnostustyölle kertyi hintaa noin 14,5 miljoonaa euroa.
Kyseessä on suurin Suomessa tähän asti tehty maaperän kunnostustyö.
TTY:lle Unesco-oppituoli
vesihuoltopalveluissa
O Tampereen teknillinen
yliopisto on saanut maailmassa ainutlaatuisen Unesco-oppituolin vesihuoltopalveluiden alalta. Oppituolin
haltijaksi vuosille 2012–16
on nimitetty dosentti Tapio
Katko TTY:n kemian ja biotekniikan laitokselta. TTY:n
uusi oppituoli on ensimmäinen vesialalla pohjoismaissa. Muita Unesco-oppituoleja on ollut aiemmin Suomessa kaksi.
Tampereen teknilliseen
yliopistoon perustettu Unes-
co-oppituoli on vesihuoltopalveluiden alalla päänavaus. Unescon kaikkiaan 27
vesialan oppituolia sijaitsevat eri puolilla maailmaa.
Nyt Tampereen teknillisen yliopiston ja Unescon
yhdessä sopima oppituoli
”Sustainable Water Services” keskittyy vesihuoltopalveluihin eli yhdyskuntien vedenhankintaan ja sanitaatioon, kun muut tähän saakka ovat keskittyneet vesivaroihin ja niiden hallintaan eri
näkökulmista.
YIT toteuttaa palvelukeskuksen Keravalle
OYIT ja Keravan kaupunki
ovat allekirjoittaneet sopimuksen Sampolan palvelukeskuksen toteuttamisesta
Keravan keskustaan rautatieaseman välittömään läheisyyteen. Uuden palvelukeskuksen laajuus on noin
6 000 m2 ja hankkeen arvo noin 22 miljoonaa euroa. Rakennustyöt alkavat
keväällä 2013 ja palvelukeskus valmistuu talvella
2015. Rakennustöiden yhteydessä toteutetaan myös
Sampolankaaren ja Virastokujan kadunrakennustyöt.
Palvelukeskukseen sijoittuvat keravalaisia monipuolisesti palveleva kaupungin yhteispalvelupiste
sekä suun terveydenhuollon, sosiaalitoimen, perheneuvolan, nuorisotoimen
Keravan opiston, kasvatus- ja opetusviraston, sosiaali- ja terveystoimen hallinnon, kaupunkitekniikan
ja keskushallinnon toimintoja sekä arkistotilaa.
Keskuksessa on työtilat yhteensä noin 250 Keravan kaupungin työntekijälle. Keravan kaupungin-
Jäteastioista
uusia malleja
O WSP Finland Oy on suunnitellut ja toteuttanut yhteistyössä Puuha Group Oy:n ja Omniaammattiopiston kanssa jätejakeiden tehokkaaseen kierrätykseen sopivat jäteastiat.
Ulos suunniteltu 100-litrainen ja suorakaiteen muotoinen
teräsastia voidaan sijoittaa rakennusten viereen mahdollisimman vähän tilaa vievään kohtaan. Muotonsa ansiosta jäteastioita voidaan sijoittaa usei-
ta vierekkäin, jolloin eri jätejakeiden tehokas lajittelu olisi mahdollista myös julkisessa
ulkotilassa.
Materiaaliltaan vahvan jäteastian suuaukko on suuri, joten
pizza- ja muut tilaa vievät laatikot mahtuvat helposti sisään.
johtaja Petri Härkösen
mukaan uuden palvelukeskuksen rakentaminen
on monin tavoin merkittävä hanke.
– Tämä on tärkeä avaus kaupungin keskustan
kehittämiselle. Voimme
keskittää palvelumme uuteen palvelukeskukseen,
mikä vähentää kaupungin vuokratilojen määrää.
Tämä mahdollistaa myös
useiden kaupungin keskustassa sijaitsevien kiinteistöjen kehittämisen, sanoo Härkönen.
Kannen saa lukkoon.
Myös talviolosuhteet on
otettava huomioon suunnittelussa. Siksi astia avataan yläosasta ja pussi nostetaan ulos
sisäastiasta. Sisäastia on myös
helppo nostaa pois puhdistusta varten. Sisä- ja ulkoastioissa
on pohjassa aukot, jolloin astiassa oleva neste valuu pois
ilman jäätymisen pelkoa. Astia soveltuu ulkomuotonsa ja
toiminnallisuutensa puolesta
hyvin monentyylisiin ympäristöihin.
www.puuha.com
ACO Stormbrixx -kasettijärjestelmä
hulevesille
O ACO Stormbrixx on valmistettu polypropeenista ja valmistuksessa on käytetty myös
kierrätysmateriaalia. Järjestelmän hyötytilavuus on 95 %,
mikä vähentää maanrakennustöiden määrää ja kustannuksia
sekä säästää tilaa tontilla.
Stormbrixx-järjestelmä perustuu nerokkaaseen ”munakenno”-tyyppiseen moduuliin, jotka varastoidaan ja kuljetetaan sisäkkäin asennettuna.
Yhdessä rekassa pystytään kuljettamaan noin 320 kuution tarpeet. Näin hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.
Moduulin koko on
(p x l x k) 120 x 60 x 30,5 cm,
ja näitä napsautetaan aina kaksi
kappaletta kiinni toisiinsa.
Valmiin kentän korkeus on
61 cm:n kerrannaisia ja pintaala aina sovitettavissa kohteen
mukaan. Kenttä on aina tarkastettavissa ja puhdistettavissa ei-
kä se näin ollen ole ”kertakäyttöinen”. Jos järjestelmää
käytetään viivyttämiseen, koko kenttä ympäröidään hitsattavalla PE-kalvolla ja kentän perään tulee mukana
toimitettava virtauksensää-
tökaivo. Jos taas tehdään
imeytyskenttä, ympäröimiseen käytetään hyvin vettä
läpäisevää, kestävää suodatinkangasta.
www.aco-nordic.fi
Kuntatekniikka 7/2012
55
Helsingin kaupunki
t"SLLJUFIUJMikko Aho
POOJNJUFUUZLBVQVOLJ
TVVOOJUUFMVWJSBTUPOWJ
SBTUPQÊÊMMJLÚLTJ)ÊOPO
UPJNJOVU4JQPPOLVOOBO
LFIJUZTKPIUBKBOBWVPEFT
UBBMLBFO,BVQVO
LJTVVOOJUUFMVWJSBTUPOOZ
LZJOFOQÊÊMMJLLÚTuomas
RajajärviTJJSUZZFMÊLLFFM
MFLVMVWBOWVPEFOMP
QVTTB
FCG Koulutus ja
konsultointi Oy
t:5.Ilkka PaulusPO
OJNJUFUUZLPVMVUVTQÊÊMMJ
LÚLTJLPVMVUVTQBMWFMVJIJO
FCG Suunnittelu ja
tekniikka Oy
t.4DPauli SantalaPO
OJNJUFUUZUPJNJBMBKPIUB
KBLTJBMVFJEFOLÊZUÚOLPO
TVMUPJOUJUPJNJBMBMMF
t%*Eric WehnerPOOJ
NJUFUUZFSJLPJTTVVOOJUUF
MJKBLTJWFSLPTUPKBZMFJT
TVVOOJUUFMVUPJNJBMBMMF
t*OTJOÚÚSJ".,
Jarkko RäsänenPOOJNJUFUUZ
UJFUPNBMMJOUBNJTFOKPIUB
WBLTJBTJBOUVOUJKBLTJBSL
LJUFIUVVSJKBUBMPUFLOJJLLB
UPJNJBMBMMF
t%*Tuuli Aaltonen PO
OJNJUFUUZTVVOOJUUFMVQÊÊM
MJLÚLTJQJMBBOUVOFFUBMV
FFUUPJNJBMBMMF
Rakli ry
t%*Mikko Nousiainen
POOJNJUFUUZ*OGSBKB
ZIEZTLVOUBUPJNJBMBO
KPIUBKBLTJ"TVOUPUPJ
NJUJMBKBSBLFOOVUUBKB
MJJUUP3",-*SZTTÊ/PV
TJBJOFOTJJSUZZUFIUÊWÊÊO
1ÚZSZMUÊKPIUBWBOBTJ
BOUVOUJKBOUFIUÊWÊTUÊKB
BMPJUUBBUPJNJBMBKPIUBKBOB
Molok Oy
t+ÊUUFJEFOTZWÊLFSÊZT
NFOFUFMNÊOLFIJUUÊOFFO
.PMPL0ZOUPJNJUVTKPI
UBKBLTJPOOJNJUFUUZHannu Jokinen
)ÊO
POUZÚTLFOOFMMZU.PMPL
0ZTTÊWVPEFTUB
MÊIUJFOKBTJJSUZZUPJNJUVT
KPIUBKBLTJZIUJÚOUFLOJTFO
KPIUBKBOUFIUÊWJTUÊ
SITA Finland Oy
tMaarit Leppänen
BMPJUUJNBSLLJOPJO
OJOKBMJJLFUPJNJOOBOLF
IJUUÊNJTFOKPIUBKBOB4*5"
'JOMBOE0ZTTÊTZZT
LVVUB-FQQÊOFOTJJSUZJ
4*5"BO3FMBDPN'JOMBOE
0ZTUÊKPTTBIÊOUPJNJ
LFTLJUFUZJTUÊUVLJUPJNJO
OPJTUBWBTUBBWBOBKPI
UBKBOB&OOFO3FMBDP
NJB-FQQÊOFOPMJ4*5"TTB
NZZOUJKPIUBKBOB
WSP Finland Oy
t'.Ilkka OikarinenPO
OJNJUFUUZZMFJTLBBWBTVVO
OJUUFMJKBLTJ"SLLJUFIUVVSJ
KBLBVQVOLJTVVOOJUUFMVo
ZLTJLLÚÚO)FMTJOLJJO
t3*Tero NiemeläPOOJ
NJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚL
TJ5BMPZLTJLLÚÚO+ZWÊT
LZMÊÊO)ÊOPOBJFNNJO
UPJNJOVU841MMÊTVVOOJU
UFMJKBOB
t"SLLJUFIUJLaura HietakorpiPOOJNJUFUUZBSLLJ
UFIEJLTJ"SLLJUFIUVVSJKB
$YDDZZZNXQWDWHNQLLNNDÀMDK\|G\QQl
NXQWDWHNQLLNDQRVDDMLHQYHUNNRSDOYHOXDUHNU\WRLQQHLVVDVL
,OPRLWDDYRLPLVWDNXQWDWHNQLLNDQW\|SDLNRLVWDHGXOOLVHVWL.XQWDWHNQLLNDQIRRUXPLOOD
7l\WlW\|SDLNNDLOPRLWXVVXRUDDQYHUNNRVLYXOOD
ZZZNXQWDWHNQLLNNDILDMDQNRKWDLVWDW\RSDLNDW
WDLRWD\KWH\WWlDVLDNDVSDOYHOX#NXQWDWHNQLLNNDILWDLSXK
ZZZNXQWDWHNQLLNNDÀ
56
Kuntatekniikka 7/2012
5BQBIUVNBLBMFOUFSJJOPOQPJNJUUVLVOUBUFLOJJLBOTFLÊTJUÊ
MÊIFMMÊPMFWJFOBMPKFONFTTVKBTFNJOBBSFKBKBUBQBIUVNJB
WVPOOBKBOJJOLPUJNBBTUBLVJOVMLPNBJMUBLJO
on nimitetty projektijohtajaksi Liikennesuunnitteluyksikköön Helsinkiin.
t'.Tiina Bergbacka
on nimitetty geologiksi
Kaivos- ja kalliosuunnitteluyksikköön Helsinkiin.
2012
Paikkatietomarkkinat
o)FMTJOLJ
www.maanmittauslaitos.fi/
QBJLLBUJFUPNBSLLJOBU
t5B.Mikko Kivioja
on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi Design
Studioon Helsinkiin.
t.BJTFNBBSLLJUFIUJAnna Böhling on nimitetty maisema-arkkitehdiksi
.BJTFNBBSLLJUFIUVVSJo
yksikköön Helsinkiin.
Viheralan hulevesipäivä
-BIUJ
www.vyl.fi
Energy Manager –koulutusohjelma
)FMTJOLJ
www.ael.fi/eurem
Maa-ainespäivät
t%*Aino Lehto on nimitetty suunnittelijaksi Liikennesuunnitteluyksikköön Helsinkiin.
t*OTPertti Savolainen
t%*Jaakko Aho-Mantila on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi
.BJTFNBBSLLJUFIUVVSJo
yksikköön Helsinkiin.
Rakennusvalvontapäivät
t%*Taina Holappa on
nimitetty projektipäälliköksi Pohjarakennusyksikköön Helsinkiin.
OSyyskuussa
)FMTJOLJ
www.fcg.fi
Pollutec 2012
-ZPO
www.pollutec.com
Mittaustekniikan koulutuspäivät
)FMTJOLJKB5BMMJOOB
www.fcg.fi
Kaupan ohjaus
YQW7BOUBB
www.fcg.fi
Rakentamisen sopimusoikeus ja –johtaminen
7BOUBB
www.kiinko.fi
Jätelautakuntien neuvottelupäivät
)ÊNFFOMJOOB
www.fcg.fi
)FMTJOLJ
www.fcg.fi
lautakunnan puheenjohUBKB1PMJJTJBNNBUUJLPSkeakoulun rehtori Kimo1BMLJOOPOFOTJNNÊJ- mo Himberg.
.BSLLV4FUÊMÊOUZÚO
TFOÊTBBOVU.BSLLV4Ftälä on tehnyt Porin alu- ansiosta Porissa on eri
eella pitkän ja aktiivisen toimijoiden yhteinen liiuran liikenneturvallisuu- kennefoorumi. Setälä on
den kehittäjänä. Hän on ollut liikenneolojen aktiiWJOFOLFIJUUÊKÊFTJNFStoiminut seudullisessa
yhteystyössä ja osallistu- kiksi kiertoliittymien ja
nut myös valtakunnalli- automaattisen kameseen liikenneturvallisuus- ravalvonnan saamisekUZÚIÚOLFSUPPQBMLJOUP- si Poriin.
Kunta ja tuulivoimahankkeet
Kuntatekniikan perusteet –
koulutussarja
Kaavojen ajanmukaisuus
Markku Setälä
-BQQFFOSBOUB
www.fcg.fi
)FMTJOLJ1JFUBSJ
www.fcg.fi
)FMTJOLJ
www.fcg.fi
Poliisin liikenneturvallisuuspalkinto
Markku Setälälle
eläkkeelle
siirtynyt Porin kaupungin
MJJLFOOFJOTJOÚÚSJ.BSLku Setälä on saanut ensimmäistä kertaa jaetun
poliisin liikenneturvallisuuspalkinnon. Palkinto luovutettiin Setälälle
QPMJJTJOMJJLFOOFUVSvallisuusseminaarissa Poliisiammattikorkeakoulussa
5BNQFSFFMMB
5BNQFSF
www.fcg.fi
17. Valtakunnalliset jätteen
hyötykäyttöpäivät
Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi
)FMTJOLJ
www.ptcs.fi
Teknisen hallinnon päivät
)FMTJOLJ
www.fcg.fi
Kaavoitusprosessin peruskoulutus, 1. jakso
)FMTJOLJ
www.fcg.fi
Infrarakentamisen sopimustekniikka ja –juridiikka
)FMTJOLJ
www.kiinko.fi
Viheralan tilaaja–tuottajapäivä
tapahtumakalenteri
LBVQVOLJTVVOOJUUFMVoZLsikköön Helsinkiin.
+ÊSWFOQÊÊ
www.vyl.fi
Sopimusyhteistyö talonrakentamisessa
)FMTJOLJ
www.kiinko.fi
2013
Kaavoitusprosessin peruskoulutus, 2. jakso
www.fcg.fi
Rakennuttajapäivät
)ÊNFFOMJOOB
www.kiinko.fi
Ympäristöjohdon neuvottelupäivät
)FMTJOLJ
www.fcg.fi
Kuntatekniikka 7/2012
57
Tehokasta
täsmänäkyvyyttä
Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!
Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne
Lohilahteen,
puh. 040 708 6640
[email protected]
www.wspgroup.fi
Puhelin: 010 8369900
ZZZD[ÁRZÀ
$YDDZZZNXQWDWHNQLLNNDÀMDK\|G\QQl
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä [email protected] tai puh. 09 771 2442.
ALA NSA YKK
ÖNE N
7/2012
Puu ja betoni ä
voidaan yhdiställa,
toimivalla tava
fHermann Kausivulla1636
sivu
mann sanoo.
jätelautakunta
Savo-Pielisen ttä sivu 18
vetää yhtä köy
kki tekee
Hämpin par elämyksen sivu 22
pysäköinnistä
ä
ää pian vett
HS-Vesi siirt jan sivu 40
yli maakuntara
euvoille aina
ajon
ytys
Häl
sivu 46
vihreää Oulussa
2012
sivu 6
puuttuu
, vaikka rahaa
Korjata pitää
URIOT
KOSTEUSVA ÄT KUNTIA
V
Ä
KYYKYTT
Opp
Op
pppaaan sä
hk
öinen ve
rsio lehti.
kuntatek
niikka.fi
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
[email protected]
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ alv 9 %),
irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka 7/2012
4 /2011
Biokaasulaitos
on tulevaisuutta,
Kouvolan Veden
Timo Kyntäjä
uskoo. sivu 44 sivulla 36
Kuntaliitos uudisti organisaatiot
Hämeenlinnassa,
Timo Tuomola
kertoo. sivu 40 sivulla 36
Pirkkala valitsi
maalämmön Toivion
kouluun sivu 12
Shared space – valta Helsingin maanalainen
kaava on kuntatekniikan
ja vastuu kaikille
saavutus sivu 20
liikkujille sivu 14
Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40
kerroksilla sivu 34
Fiskarsin ruukkikylästä
tehdään vihreää
ekotaajamaa sivu 20
Merenpinnan nousu
vaaraksi Hangon
vesihuollolle sivu 44
3/2012
ALANSA YKKÖNEN
5 /2011
ALANSA YKKÖNEN
ALANSA YKKÖNEN
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan
päälle syyskuussa 2012 ilmestyneen Vesihuollon
osto-oppaan.
Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se
Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko
se 4/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
58
TIL A A
Kuntatekniikka!
sivu 6
Kaukokylmän
kysyntä kasvaa
Helsingissä,
Janne Vartiainen
iloitsee. sivu 26 sivulla 36
Nastarenkaiden
haitoista on jo
näyttöä sivu 18
Oulu tutki katuvaloja – uusi tekniikka
parempaa sivu 31
Jyväskylä korjasi
jäähallin ESCOsopimuksella sivu 44
Järjestötyö tarjoaa
uusia näkökulmia ja
yhteyksiä sivu 50
Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat
energiapilotin valmistumisesta
Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...
Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä
Kirkkonummen
keskusta uusiksi
sivu 6
Porin uimahalli
saa lisävoimaa
Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä
sivu 6
AURINGOSTA
KOHTI PIENEMPIÄ
PÄÄSTÖJÄ
sivu 6
Tarkat
laitos ja kunta
sääasemat,
ukkostutkaimet,
tuulimittarit.
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: [email protected]
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Suunnittelemme
hyvää infrastruktuuria,
ympäristöä ja yhdyskuntaa
FCG Finnish Consulting Group Oy www.fcg.fi
Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen
ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen.
Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointipalvelut hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.fi
~
~
~
~
Kuntatekniikka 7/2012
59
Kuntatekniikka-lehti avaa asiat taustoineen.
oineen.
rakentaminen
nt inen
nt
liikenne ja väylät
energia Ʒ hankinnat Ʒ ilmastonmuutos Ʒ infra-IT Ʒ jätehuolto Ʒ kiinteistöt Ʒ kunnossapito Ʒ liikenne ja väylät Ʒ liikuntapaikat Ʒ maarakennus Ʒ rakentaminen Ʒ turvallisuus Ʒ uimahallit ja kylpylät Ʒ vesihuolto Ʒ viheralueet Ʒ ympäristö
TILAUKSET:
www.kuntatekniikka.fi, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
tai puh. 09 771 2442
4/2012
ALANSA YKKÖNEN
Kahdeksan numeroa vuodessa kuntatekniikkaa kannesta kanteen.
Tilaushinnat:
ƷɆ kestotilaus 73 E (+ alv 9 %)
ƷɆ vuosikerta 82 E(+ alv 9 %)
Susanne Dahlqvist iloitsee
Porvoon Taidetehtaan uudesta
elämästä. sivu 40sivulla 36
Pisara-radan suunnitteluun
vauhtia 40 miljoonalla
eurolla sivu 14
Vuoreksen jätteet
uudenlaiseen
putkijärjestelmään sivu 24
KUNTATEKNIIKKA
HELSINGISSÄ
4.–10.6.
Jyväskylän suojellusta
Valtiontalosta tuli
pulma sivu 46
Hannu Asikainen luotsaa Kalasatamasta
20 000 asukkaan aluetta 2030 mennessä
HELSINKI RAKENTAA
RANNOILLE
sivu 6
ES
G
PA E S
L M T
IA IF AN
EC OR IP
SP F R TIC
PA
Tilaa, lue ja tiedä.