vesihuolto - Vesiopas
ALANSA YKKÖNEN 7 /2011 Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey iloitsee. sivu 20sivulla 36 3D-tekniikka auttaa Turun seudun pohjaveden tuotannossa sivu 6 Mikkelin keskusta uudistui ilman valituksia sivu 26 Kuntaliitos on väylä ammattimaiseen vesihuoltoon sivu 46 Crusellin silta infrarakentamisen pilottina PYLONIA MYÖTEN MALLINNETTU sivu 10 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. a pa :n p n a m om a pu ltra V t t j n! skomateen kelit. U e e ksolle. Ukorkeupartikommin u pae tas osto aine help p umudell trin n kiintoppua . p a in u 0 me mm um asti u k ot ut täysa 10 Ø 76 uppopt tark p uo ump tyy jopsaan vasti nukse t ppevät p pys simis matta ustan u -R eim ltra V mak huo yttök n a its n U kä vat kä m o e e u n r Gora V tuykyin teen sapahtumpu Ult ritusk , liet olto t an p n suo vede ja hu oima k e jät nnus enna ase ystyt p ja Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.fi SISÄLTÖ 7 / 2011 t 1. marraskuuta 20 Britanniassa yleistyvät kaupunkikehitystä koordinoivat julkiset yritykset. Swindonissa asialla on kaupungin omistama Forward Swindon. 13 Vanhan Rauman putkityö- ja arkeologiset 26 Mikkelin keskustauudistuksesta tuli erin- 40 Rankkasateet ovat yleistyneet. Helsingis- kaivaukset sujuivat nopeasti, kun niiden dokumentoinnissa käytettiin laserkeilausta. omainen kaupungin, yrittäjien ja kiinteistöjen kumppanuushanke, Jorma Holopainen sanoo. sä oli yli sata kellaritilojen tulvapumppausta kaupunkia 22.8. koetelleen sateen jäljiltä. ICT Mikkelin torille rakennettiin maanalainen jätejärjestelmä 28 Verkoston kunnossapidossa ulkoistamisen riskit hallintaan Mikkeli käyttää kotimaista graniittia torilla ja kävelykadulla 29 PALSTAT / KOLUMNIT Turun Seudun Vesi hyödyntää 3D-tekniikkaa vedentuotannossa Tietomallit tulevat suomalaiseen infrarakentamiseen Laserkeilaus nopeuttaa kaivausten dokumentointia Länsimetroa luodaan viisiulotteisesti Vesihuollon liittymätiedot kunnissa täsmentyvät 6 10 13 14 17 Kuopion keskustauudistus valmis kesällä 2013 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys Kuntien Putkimestarit UKTY 5 Pääkirjoitus 30 31 38 39 Rytilät/Pekka Rytilä: Laubengang KEHTO-foorumi: Haasteista innovatiivisiin mahdollisuuksiin Uutisia Kirjallisuutta Tuoteuutisia YHDYSKUNTA VESIHUOLTO Säästöpaineet leimaavat brittikuntien yhdyskuntakehitystä 20 Rankkasateet yleistyvät, samoin kiinteistövahingot 40 Maailman korkein puukerrostalo Lontoossa 25 Verkostojen saneeraukseen etsitään uusia toimintamalleja 43 Mikkelin keskusta uudistui valituksitta 26 Kuntaliitos on mahdollisuus ammattimaiseen vesihuoltoon 46 49 Henkilöuutisia Palveluja 19 51 54 55 56 57 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 7/2011 3 LFENö Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun Valmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti työntekijöitä kunnioittaen /JFNJTFO7BMJNPOLBOTJTUPUWBJO-JOJOHJMUB 5JMBBFTJUFWFTBLPQSB!MJOJOHö QtXXXMJOJOHö QtXXXOJFNJTFOWBMJNPö lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI ■ Energia ■ Hankinnat ■ Ilmastonmuutos ■ Infra-IT ■ Jätehuolto ■ Kiinteistöt ■ Kunnossapito ■ Liikenne ja väylät ■ Liikuntapaikat ■ Maankäytön suunnittelu ■ Maarakennus ■ Rakentaminen ■ Turvallisuus ■ Uimahallit ja kylpylät ■ Vesihuolto ■ Viheralueet ■ Ympäristö p ALANSA YKKÖNEN Lontoon Newham syntyy uudelleen olympialaisiin, Jean Jeffrey iloitsee. sivu 20sivulla 36 Mallikasta kuntatekniikkaa ” käläinen kuntatekniikka on varsin mallikasta ja kestää hyvin kansainvälisen ver- Kuntaliitos on väylä ammattimaiseen vesihuoltoon sivu 46 Crusellin silta infrarakentamisen pilottina PYLONIA MYÖTEN MALLINNETTU sivu 10 tailun. Vaikka asfaltissa on reikiä, lumi haittaa liikkumista talvella ja korjausvelka Kannen kuvat: WSP Finland Oy Mikkelin keskusta uudistui ilman valituksia sivu 26 Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Mitä enemmän maailmalla kiertää, sitä vakuuttuneemmaksi tulee siitä, että tä- 7 /2011 3D-tekniikka auttaa Turun seudun pohjaveden tuotannossa sivu 6 PÄÄKIRJOITUS TTOIMITUS OIMI OI MITU TUSS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 € Irtonumero 10 € ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi niin rakennuksissa kuin yhdyskuntatekniikassakin on uhkaava, ei tarvitse hävetä. Tietomallien käyttö on yksi osoitus kuntatekniikkamme suunnittelun ja ra- kentamisen kehittymisestä. Viime aikoina tietomalleja on alettu käyttää talohankkeiden ohella myös infrastruktuurihankkeissa. Päänavaajana on ollut Helsingin kaupungin Crusellin silta, jossa puolin ja toisin opittiin tietomallin hienouksista ja haasteista. Kaikki ei aina mennyt kuin Strömsössä, mutta eteenpäin päästiin. Maailma pursuaa tietoa, mutta kaikki tarvittava tieto ei kuntatekniikan tekijoilläkään ole läheskään aina hallussa. Se on sirpaleina eri paikoissa ja eri muodoissa, eivätkä tietojärjestelmät ymmärrä toisiaan. Suuri määrä tietoa on edelleen vain avainhenkilöiden muistin varassa, sitä enemmän mitä pienemmästä kunnasta puhutaan. Hyvin toimiessaan nykytekniikka mahdollistaa tiedon kokoamisen helpommin saavutettavaksi ja hallittavaksi. Olennaisen tiedon erottaminen toisarvoisesta informaatiotulvasta ja sen hallinta vaatii uutta osaamista kaikilta. Epämukavuusalueelle on mentävä. Siellä voi kokea myös onnistumisia. Tietomallien laajemman hyödyntämisen yhtenä hidasteena on pidetty korkeahkoja aloituskustannuksia, jolloin menetelmä soveltuu huonosti pienempiin hankkeisiin. Osaamisen kasvaessa ja tietomallintamisen yleistyessä nämä kynnyskustannukset tullevat jonkin verran alenemaan. Kunnissa puolestaan pyritään hankekoon kasvattamiseen ja hankinnoissa laajempiin puitesopimuksiin samalla, kun kuntakokoa ollaan suurentamassa. Tämä tarjoaa tietomallintamisellekin aiempaa lupaavammat soveltamisolosuhteet. ”Virman Rahoilla (VR)” Syys-lokakuun vaihteessa VR Oy joutui jälleen hankaluuksiin, tällä kertaa lipunmyyntijärjestelmän uudistuksen kanssa. Useiden viikkojen ajan junalippujen saa- TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 €/palstamm minen mistä tahansa myyntikanavasta oli sattumanvaraista. Uusi tietojärjestel- SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy hinnoittelun uudistuksesta ja lippujen verkkokaupasta. Tieto ei liikkunut. PAINOPAIKKA Forssa Print ta oli usein mahdotonta, jos ei sattunut olemaan käteistä. Pelkän muovirahan ISSN 1238-125X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti kyytejä useina päivinä. Kohteliasta, mutta pitkän päälle kestämätöntä. KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys Kuntatekniikka 1/2008ry SKTY mä tukehtui, kun odotettua selvästi suuremmat asiakasmäärät kiinnostuivat Ainakin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä lippujen saaminen myös juniskanssa huomaamattaan tai tarkoituksella liikkuville VR tarjosikin maksuttomia Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus Isossa 3D-kuvassa on esitetty tekopohjaveden virtausreitit Virttaankankaan imeytysaltaista (valkoiset laatat) tuotantokaivoille (sinivalkoiset tolpat, valkoiset osat kaivojen siivilöitä) 26. viikon aikana. Virtausreitin värin muutos kuvaa tekopohjaveden viipymän kestoa. Kuvassa on tekopohjavesilaitoksen itäosa, jossa sijaitsee 4 imeytysaluetta (12 allasta) ja 4 tuotantokaivoa. Simulaatio on tehty kuvaamaan syyskuusta 2010 maaliskuuhun 2011 kestänyttä koetoimintavaihetta, jolloin imeytetyn ja pumpatun veden määrät olivat 20 000 m3/d. Pienissä 3D-kuvissa on esitetty tekopohjaveden viipymän kesto 5., 10. 15. ja 20. viikon aikana. 3D-kuvat/Turun Seudun Vesi Oy Turun seudun vedenotto Virttaankank 3D-tekniikka auttaa Turun seudun tekopohjavesihankkeen ansiosta veden liikkeitä maaperässä voidaan kuvata entistä tarkemmin. Turun Seudun Vesi on kehittänyt hankkeen aikana huippuunsa vietyä tekniikkaa. Apuna vedentuotannossa on 3Dmallinnus ja pohjaveden virtausmallinnus. 6 Kuntatekniikka 7/2011 TEKSTI Virpi Adamsson NNTurun Seudun Veden tutki- muspäällikkö Aki Artimo on tyytyväinen mies. Kymmenvuotinen hanke tekopohjaveden tekemiseksi Kokemäenjoen raakavedestä on vihdoin toteutumassa. Yhtiö voi aloittaa tekopohjavedentuotannon Turun seudun 300 000 asukkaalle. ICT aalta alkamassa vedentuotannossa Vesihankkeen aikana luotiin kolmiulotteinen rakennemalli Virttaankankaan harjumuodostelmasta. Tähän perustuen rakennettiin 60-kerroksinen pohjaveden virtausmalli. Niiden avulla päätetään, miten tuotanto toteutetaan. – Pystymme kuvaamaan, mi- tä tapahtuu kun otetaan ja imeytetään vettä. Takana on ympäristöluvan vaatimusten mukainen yhden vuoden koekäyttöjakso. Sen aikana seurattiin tarkoin jokivedestä imeytetyn tekopohjaveden käyttäytymistä Virttaankankaan harjussa. – Malleihin ei saa koskaan liikaa luottaa, mutta 3D-tekniikalla luodut etukäteiskuvaukset pitivät paikkansa, Artimo myhäilee. Ennen varsinaista koekäyttöä pohjaveden joukkoon laitettiin väriainetta, jotta pystyttiin todentamaan harjuun imeytetyn veden liikkeitä. Näin saatiin selville, mitä reittejä imeytetty vesi kulkee ja millä nopeudella se tulee kaivoille. Kaikki kolmessa osassa tehdyt ison mittaluokan kokeet vastasivat etukäteen saatuja arvioita. Ympäristöluvan edellytyksenä oli ryhtyä toimenpiteisiin, Kuntatekniikka 7/2011 7 ICT Virttaankankaalla on Alastaron ja Oripään maastossa 19 imeytysallasta yhteensä seitsemällä imeytysalueella. – Vesi imeytetään tästä maan sisään. Muutaman kuukauden kuluttua se pumpataan kaivosta ylös, tutkimuspäällikkö Aki Artimo kertoo. TEKOPOHJAVESIHANKE ■ Turun seudun hanke käynnistyi 2001, kun Turku, Lieto, Länsi-Turunmaa, Naantali, Kaarina, Paimio ja Raisio allekirjoittivat sopimuksen tekopohjavesihankkeesta 2001. ■ Turun Seudun Vesi Oy aloittaa tekopohjaveden tuotannon seudun 300 000 asukkaalle tänä syksynä. ■ Hankkeen kustannukset ovat noin 170 milj. euroa. ■ Virttaankankaalla imeytysaltaita on 19 ja imeytysalueita 7. Alueella on 12 pohjavesikaivoa. Yksi pohjavesikaivo maksaa 100 000 euroa. ■ Harjun pohjavesikaivojen yhteenlaskettu keskimääräinen kapasiteetti on 100 500 m3/d. ■ Vedensiirtolinjaa on rakennettu noin 100 km. Se muodostuu 13 000 valurautaputkesta. 8 Kuntatekniikka 7/2011 mikäli koekäytön yhteydessä olisi havaittu sellaisia muutoksia, joilla olisi ollut vaikutusta tuotannon toteuttamiseen. Paljon sovellusmahdollisuuksia Turun Seudun Vesi Oy lähti kehittämään tekopohjavesihankkeessa omaa 3D-tekniikkaa, koska se palveli suoraan hankkeen toteuttamista. 3D-tekniikan kehittäminen on vienyt paljon aikaa ja resursseja. – Tämä on 170 miljoonan euron vedenottohanke. 3D-sovelluksille määritetyt vaatimukset ovat suhteessa hankkeen kokoon, Artimo kuvailee. Hän vakuuttaa, että vastaavaa tekniikkaa pystytään käyttämään myös pienemmän mittakaavan hankkeissa. – Olemme luoneet perusteet tämäntyyppisille sovelluksille. Niitä voi soveltaa missä tahansa. Vastaavia sovelluksia on muitakin, mutta tietoisuutta nykyisistä 3D-geologisen mallinnuk- sen mahdollisuuksista on Artimon mukaan yllättävän vähän. – Mallimme soveltuisi esimerkiksi Turun keskusta-alueen talojen painumisen kartoitukseen ja riskianalyysiin yhdistettynä pohjavesiolojen mallinnukseen. millaan yli 10 000 kuutiometriä vettä vuorokaudessa. Vastaava määrä Virttaankankaalla muiden vedentuottajien kaivoissa on Kallis tekniikka säästää Artimo myöntää, että 3D-mallien soveltamista on vaikea saada lyötyä läpi. Syynä ovat kalliit alkuinvestoinnit. Hän muistuttaa, että vaikka 3D-malliin joutuu laittamaan rahaa, se maksaa itsensä takaisin. – Sillä säästetään suuria summia. Mitä enemmän panostaa, sitä enemmän säästää. 3D on tulevaisuutta. Ei voida ajatella, että ainoa tieto maasta olisi kaksiulotteinen kartta. Turun Seudun Vesi käytti hyväksi 3D- ja pohjavedenvirtausmallinnuksessa kertynyttä tietoa pohjavesilaitoksen tuotantokaivojen rakentamisessa. Kun kaivo on täsmälleen oikeassa kohdassa, siitä saa pumpattua parhaim- Tämä on yksi kahdestatoista kaivosta, joista imeytetty vesi pumpataan ylös. noin 500–1 500 kuutiota. – Tällä on iso merkitys. Nyt meille riittää 12 kaivoa. Yksi kaivo maksaa 100 000 euroa. Säästö on siis mittava. 3D-malleja näkymättömistä rakenteista ja muodoista Virpi Adamsson Turun Seudun Veden kehittämä 3D-mallinnus ei tarkoita pelkästään kolmiulotteisia kuvia. Siinä luodaan kolmiulotteisia malleja sellaisista rakenteista ja muodoista, jotka eivät ole suoraan näkyvissä. Välillistä tietoa maaperän rakenteista on saatu kairausten ja maatutkan avulla, mutta malleihin on sisällytetty myös sellaiset alueet, joista ei ole suoraa mittaushavaintoa. Tämä tapahtuu muun muassa sedimentologisten kerrostumisympäristömallien avulla, jotka kuvaavat tai ennustavat rakenteiden jatkumista myös havaintojen ulkopuolisilla alueilla. Kaikki hankittu tieto syötetään tietokoneelle yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Tietokannassa on geologiset mallit ja virtaus- sekä 3D-mallit. Sitä täydennetään aina, kun tulee uutta tietoa. – Me pyöritämme mallia ja annamme valvomoon tiedot imeytys- ja pumppausmääristä. Pystymme ennakoidusti hallitsemaan ja käyttämään pohjavesiesiintymää, Artimo kertoo integroidusta mallinnuksen työvälineestä. Vesi viipyy harjussa 2–3 kuukautta Mallinnettavan rakenteen ja materiaalin ominaisuuksilla on suuri merkitys Turun Seudun Veden luomissa 3D-malleissa. On tärkeää tietää, miten maaperän ominaisuudet vaikuttavat veden liikkeisiin, joten kyseessä ei ole pelkän muodon ja rakenteen kuvaus. Tiedoilla on keskeinen asema tekopohjavesihankkeessa. Vesi tulee Huittisista Virttaankankaalle, jossa se imeytetään imeytysaltaista maan sisään. Vesi viipyy harjussa kahdesta kolmeen kuukautta. – Näemme veden seuraavan kerran, kun pumppaamme sen kaivosta ylös. Tarkoitus on, että se mikä imeytetään, otetaan myös talteen, Aki Artimo korostaa. N Virpi Adamsson Kaivon paikka on määritetty täsmällisesti 3D-mallinnuksen avulla, ja veden tuotto on siksi jopa 10 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Yhden kaivon hinta on 100 000 euroa. Kuntatekniikka 7/2011 9 3D-kuvat WSP Finland Oy, valokuva Mikko Hammar Crusellin silta pilottikohteena TIETOMALLIT suomalaiseen infra 3D-kuvat kertovat Crusellin sillan rakenteista. Pyloni on kiinnitetty jäykästi päällysrakenteeseen. Sillan kannen reunapalkit ovat teräspalkkeja. Päällysrakenteen köysitasot on sijoitettu poikkileikkauksen kannalta optimaalisesti kannen välikaistoille. Sillan pylonin tornit ovat kannen yläpuoliselta osalta teräskoteloita. Kannen alapuolinen osa on teräsbetonia. Sillan köydet ovat yhdensuuntaisia punosköysiä. Köysien päällimmäisenä korroosiosuojana on käytetty HDPE-putkea, jonka pinnassa on värikerros. Kesäkuussa käyttöön otettu Crusellin silta on merkittävin ja rakenteiltaan haastavin Suomessa toteutettu silta, jossa tietomallinnusta on käytetty rakennussuunnittelun lisäksi rakennustyön toteuttamisessa. Sillasta luotiin tarkka tietomalli, joka sisältää myös rakennusmateriaalien ominaisuudet ja määrät. 10 Kuntatekniikka 7/2011 ICT TULEVAT rakentamiseen Crusellin silta on yksipyloninen, kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta, jonka pyloni on kallistettu taaksepäin. Yksi sillan hienouksista on näyttävä valaistus. NN Crusellin silta on Helsingin Jätkäsaaren ja Ruoholahden uusi maamerkki. Se yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Silta nousee lähes 50 metrin korkeuteen merenpinnasta. Pituutta sillalla on 143 metriä ja leveyttä 25 metriä. Se on kaupungin ensimmäinen siltahanke, jos- sa mallinnusta on käytetty kokonaisvaltaisesti suunnittelusta toteutukseen. – Crusellin silta on tietomallintamisen pilottihanke Suomessa. Vaikka mallintaminen on ollut käytössä talonrakennuksessa jo pitkään, siltarakentamisessa se on uutta, osastopäällikkö Osmo Torvinen Helsingin kaupungin rakennusvirastosta sanoo. – Haluamme myötävaikuttaa siihen, että mallintamisesta tulee standardityöväline kaikkiin rakennushankkeisiin 2014 mennessä, Torvinen lupaa. Sillalla on ajoradat ja kaistat niin jalankulkijoille, pyöräilijöil- le kuin autoille molempiin suuntiin. Keskellä siltaa kulkevat raitiovaunut, joiden liikennöinti alkaa tammikuussa 2012. Jätkäsaari valmistuu 2020-luvulla. Sinne rakennetaan asuntoja noin 16 000 ihmiselle ja liiketilaa noin 6 000 työntekijälle. Kuntatekniikka 7/2011 11 Tiia Ettala CRUSELLIN SILTA ■ Saanut nimensä säveltäjä Bernhard Henrik Crusellin mukaan. ■ Otettiin käyttöön 14.6.2011. ■ Kokonaisurakan hinta noin 17,7 milj. euroa. Sillan korkeus on liki 50 m merenpinnasta, pituus 143 m leveys 25 m. ■ ■ Kaksiaukkoinen, epäsymmetrinen vinoköysisilta. Sillan jännemitat ovat 92,0 + 51,5 m ja hyötyleveys on 24,8 m. ■ Pääjänteeseen sijoittuu 20 m leveä pienveneväylä. Rannoilla olevien kevyen liikenteen reittien kohdalla alikulkukorkeus on 2,8 m. ■ Sillan köysisysteemi on epäsymmetrinen harppu, jossa takajänteen köysikulma on jyrkempi kuin etuköysien kulma. Sillan pylonin tornit on kallistettu taaksepäin, etusivun kaltevuus on 11 astetta. ■ Siltakannella on molemminpuoliset ajoradat ja kevyen liikenteen kaistat sekä keskellä alue raitiotieliikenteelle. Kannen alapuolella pääkannattimien välissä on tilavaraukset kunnallistekniikalle, kuten kaukolämmölle, kaukokylmälle, vesi-, sähkö- ja puhelinjohdoille. ■ Sillan päällysrakenne on kahden pääpalkin, poikkipalkkien ja kansilaatan muodostama arinarakenne, joka on kiinnitetty monoliittisesti Saukonpaadenrannan puoleiselle maatuelle. ■ Pituussuuntaan päällysrakenne on kahden pääpalkin ja kansilaatan muodostama teräsbetonikannattaja. Palkkien leveys kasvaa tultaessa pylonin tornien kohdalle. ■ Sillan poikkisuuntaan rakenne toimii liittorakenteena, jossa poikkipalkit ovat terästä ja kansilaatta teräsbetonia. ■ Tilaaja Helsingin kaupunki ■ Mallinnus Tekla Oyj ■ Rakennesuunnittelu WSP Finland Oy ■ Paalut ja teräsrakenteet Rautaruukki Oyj 12 Kuntatekniikka 7/2011 Crusellin silta yhdistää Jätkäsaaren länsireunan Ruoholahteen. Mallintaminen alkoi tukirakenteista WSP Finland Oy Crusellin sillan rakennesuunnittelijana päätti ottaa tietomallinnuksen (BIM) käyttöön sillan rakennussuunnittelussa 2008. Suunnittelu mallintamalla aloitettiin tukirakenteista. Tietomalli siirrettiin työmaalle, jossa sitä käytettiin mm. työnsuunnittelussa, rakenneosien valmistuksessa ja hankinnassa sekä mittauksissa. Urakoitsija käytti sitä myös työnsuunnittelussa ja aikataulutuksessa. Suunnittelijan ehdotuksesta Helsingin kaupungin rakennusvirasto päätti tukea mallinnusta siten, että koko sillasta laadittiin mahdollisimman tarkka tietomalli sisältäen muun muassa kaikki teräsrakenteet ja betonirakenteiden raudoitukset. Urakkalaskennassa urakoitsijoilla oli käytettävissään suunnitelmapiirustusten lisäksi maatukien ja pylonin tarkat 3D-mallit. Myös päällysrakenteesta oli 3Dmalli. Urakoitsijan asiantuntijoiden kanssa käytiin läpi rakentamistapaan ja rakenneratkaisuihin liittyviä asioita ja tarkennettiin työtapoja muun muassa teräsrakenteiden osalta. Tämän jälkeen suunnittelija mallinsi koko sillan. Suunnittelu eteni yhtä aikaa rakentamisen kanssa siten, että malli oli valmis noin kaksi kuukautta ennen ky- seisten rakenneosien valmistusta tai rakentamista. Työn kuluessa suunnittelija julkaisi sillan tietomalliin tehdyt lisäykset ja tarkennukset viikottain web-palvelimelleen, josta hankkeen osapuolilla – urakoitsijalla aliurakoitsijoineen ja rakennuttajalla – oli mahdollista hakea muuttuva tieto omaan järjestelmäänsä. Tietomalli havaittiin hyväksi työmaalla Työmaalla tietomalli havaittiin erityisen hyväksi työtavaksi visuaalisuutensa takia. Tietomallin avulla tarkastettiin myös mahdollisia yhteensovittamisongelmia törmäystarkastelujen avulla. – Urakoitsija sai rakennusvaiheet ennakolta tietoonsa ja pystyi hahmottamaan esimerkiksi raudoitusmallit aivan eri tavalla kuin tavallisesta tasopiirustuksesta. Tietomallinnuksen myötä rakentaja voi tehdä materiaalihankintansa lyhyemmällä aikajänteellä, kun kunkin urakkavaiheen materiaalitarpeet pystytään katsomaan suoraan tietomallista, WSP Finlandin Oulun siltayksikön päällikkö Antti Karjalainen sanoo. Karjalaisen mukaan tietomallinnuksen avulla rakennushankkeissa pystytään eliminoimaan yllätyksiä, jotka sekoittavat aikatauluja ja aiheuttavat lisäkustannuksia. Myös muutoksen hallinta helpottuu, kun muutokset pystytään simuloimaan suoraan tietomalliin. Tietomalli on hyödyksi myös huolto- ja ylläpitotöissä. Crusellin sillan tietomallinnukselle tunnustusta Haastavinta mallinnuksessa oli teräsbetonirakenteiden raudoitteiden mallintaminen ja raudoituspiirustusten laadinta. Crusellin sillan tietomalli saikin ohjelmistotalo Teklan järjestämissä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä tietomallikilpailussa erityismaininnan onnistuneesta ja tarkasta erityisen haastavien teräsbetonirakenteiden mallinnuksesta. Se on myös nostettu merkittävimpien kohteiden joukkoon tietomallinnuksen asiantuntijoiden laatimassa BIM-käsikirjassa. Kirjan ovat toimittaneet Chuck Eastman, Paul Teicholz, Rafael Sacks ja Kathleen Liston. Rakennustyössä tietomallia käytettiin apuna muottisuunnittelussa, laserkeilauksia sisältävissä mittauksissa, työnaikaisten rakenteiden mallinnuksessa, raudoitteiden hankinnassa, määrälaskennassa ja työmaan hankintojen suunnittelussa. Tiedonsiirrossa käytettiin tietomallista tuotettuja tiedostoja ASCII-, DWGja IFC- muodoissa. N Lähteet: Helsingin kaupungin ja WSP Finland Oy:n tiedotteet ICT Pistemäinen laserkeilauskuva on viime kesältä Vanhasta Raumasta, jossa Kari Uotila valvoi kaupungin putkitöitä. Samalla kohteessa tehtiin arkeologisia kaivauksia. Keilausaineistossa on pistemäinen koordinaattitieto ja sen lisäksi valokuvamainen väri kaikille mitatuille pisteille. Vanhan Rauman putkityöt vauhdittuvat Laserkeilaus nopeuttaa kaivausten dokumentointia Vanhojen kaupunkikeskustojen kunnallistekniset työt vauhdittuvat laserkeilauksella. Erilaiset kaivaukset saadaan nopeammin pois alta, kun arkeologinen dokumentointi sujuu nopeasti. TEKSTI Virpi Adamsson NN Vanhan Rauman putkityö- – Laser on nopea tapa kartoittaa, ovatko rakennukset vinossa, arkeologi Kari Uotila sanoo. kaivausten dokumentoinnissa käytettiin viime kesänä laserkeilausta. Tutkimuksia johtaneen arkeologi Kari Uotilan mukaan ensimmäistä kertaa kaupunkiarkeologinen dokumentointi hoidettiin osittain laserkeilaamalla. – Työ etenee paikan päällä nopeasti. Katu ei ole poikki yhtä kauan kuin ennen putkilinjoja vedettäessä, Uotila sanoo. Kustannuksia uuden menetelmän käyttö ei kuitenkaan laske. Laserkeilauksessa jälkityö tietokoneella kestää vastaavasti kauemmin. Laserkeilauksen käyttö kaupunkikaivauksissa tulee laajenemaan. Muinaismuistolain mukaan keskiaikaisissa ja 1600–1700-lukujen kaupunkikeskustoissa kaivannot on pakko valvoa, jos paljastuu koskemattomia maakerroksia tai rakenteita. Pistemäinen koordinaattitieto Laserkeilauskuvan pistepilvi kertoo sijainnista kolmiulotteisesti. Jokaisesta pisteestä tiedetään sen etäisyys. Laserkeilaimessa on myös kamera, joten kohteesta välittyy värikuva. – Sillä saadaan tietoa ympäristöstä jopa muutaman millin tarkkuudella. Arkeologi ei niin tarkkaa tietoa tarvitse, mutta maailmalla sitä käytetään esimerkiksi poliisitutkimuksissa, Uotila kuvailee. Menetelmällä selviää myös, kuinka monta kuutiota maata kaivauksissa liikutetaan. Tämä voi olla oleellinen tieto esimerkiksi maansiirtourakoissa. Loppukäsittelyssä kymmenen tai useampia keilausaineistoja laitetaan päällekkäin, jolloin tutkitusta kohteesta saadaan kaikilta suunnilta kolmiulotteinen malli. Tavallinen työväline Kari Uotila kuvailee laserkeilainta normaaliksi työvälineeksi kuten täkymetrikin. Putkityön valvonta ei arkeologin kannalta ole erilainen. Tämä valvoo kaivinkoneen kaivamista ja seuraa, tuleeko esille kerrostumia. – Samalla tavalla lapiolla putsataan kaivaus ja otetaan kuvat. Raumalla katumaisemasta otettu tieto kertoi myös, missä kunnossa Vanhan Rauman rakennusten julkisivut ja kivijalat ovat. Tavalliseen valokuvaan verrattuna laserkeilainkuva antaa tarkkaa tietoa myös vanhan rakennuksen kallistumista. – Laser on nopea tapa kartoittaa, ovatko rakennukset vinossa. Euroopassa vastaavaa keilainta käytetään esimerkiksi metsien ja puustojen kartoittamiseen. N Kuntatekniikka 7/2011 13 5D-mallin tiedot sähköisen huoltokirjan perustaksi Länsimetroa luodaan viisiulotteisesti Länsimetron 5D-hankkeen tavoitteena on löytää työkalut eri alojen, eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitelmien sisältämien tietojen sovittamiseksi yhteiseen malliin. Mallin käyttäjiä tulisivat olemaan metrolinjan operaattori, huolto ja pelastushenkilöstö. ● Ari Huhtaniska projekti-insinööri, asemat Länsimetro Oy NNAiemmin rakennusten ja ra- Kuvat Länsimetro Oy kenteiden kolmiulotteisista malleista käytettiin nimitystä tuotemalli. Viime vuosina on yleistynyt nimitys tietomalli (BIM, Building Information Model), joka on käsitteenä tuotemallia laajempi ja voi koostua useiden suunnittelualojen malleista ja muista rakennukseen tai rakenteeseen liittyvistä tietolähteistä. Rakennusten ja rakenteiden tietomallia laajempana kokonaisuutena voidaan puhua virtuaalisesta suunnittelusta ja rakentamisesta (VDC, Länsimetro virtuaalisesti 14 Kuntatekniikka 7/2011 Virtual Design and Construction), joka kattaa myös infrastruktuurin suunnittelumallit. Tietomalliteknologialla on mahdollista korjata tai poistaa perinteisen rakentamisprosessin tiedonsiirron ja -hallinnan ongelmia. Mallien käyttö tukee myös alan yleisiä kehitystavoitteita, kuten elinkaarivastuullisen rakentamisen toteutumista. Mallinnusohjelmien projektinhallintaan tarjoamat työkalut mahdollistavat mm. tietomallissa olevien rakennusosien jäsentämisen ja aikataulutuksen halutulla tavalla. Mallinnettaessa tieto on yksittäisen suunnittelualan sisällä kumuloituvaa, eikä suunnitelmia tehdä uudelleen, kun hanke siirtyy vaiheesta toiseen. Tietomalleissa etuna on myös mahdollisuus tiedon tehokkaaseen ja havainnolliseen siirtoon osapuolilta toiselle, esimerkiksi käyttämällä tietomallien luovutuksiin yhteisiä projektipankkeja. Eri alojen tietomallit sovitetaan yhteen Länsimetron 5D-pilottihankkeen tavoitteena on luoda malli, jonka avulla mm. suunnitelmien yhteensovittamisesta tulisi Länsimetron kaltaisen monialahankkeen kannalta helpompaa ja varmempaa. Länsimetrossa on monta suunnittelu- ja toteutustoimialaa (arkkitehtuuri, kallio-, geo-, rata-, rakenne- ja talotekniikka). Tavoitteena onkin, että Länsimetromalli sovittaa yhteen nämä toimialojen tietomallit. Länsimetron mallinnustyökalut ovat NNovapoint (väylärakenteet), NAutoCAD (tilat, kalusteet, laitteet), NRevit/IFC (talotekniikka)ja NNovapoint Virtual Map. Länsimetron 5D-pilottimalli rajataan aluksi koskemaan Lauttasaaren asemaa. Työn yhteydessä pyritään selvittämään toimivia ja joustavia menettelytapoja erityisesti 2D-suunnitelma-aineiston mallintamiseksi. 5D-hankkeesta toivotaan saatavan työkaluja siihen, miten useiden eri alojen eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitelmien sisältämät tiedot voidaan sovittaa yhteiseen malliin. Pilottihankkeen ensi vaiheen malli on esittelymalli. Tavoitteena kuitenkin on, että se laajentuu koko linjaa koskevaksi. Tällöin tehtäisiin koko linjaston käsittävä tietomalli, johon täydennetään rakentamisen aikana mm. urakoitsijoilta saatavaa AsBuiltaineisto. Mallin käyttäjiä tulisivat olemaan mm. metrolinjan operaattori, huolto ja pelastushenkilöstö. Suunnittelijoiden määrä kasvussa Länsimetron rakennushankkeessa toimii yli 20 suunnittelukonsulttitoimistoa toimeksiantojensa mukaisissa eri alojen suunnittelutehtävissä. Tällä hetkellä hankkeen suunnittelutehtävissä työskentelee lähes 300 eri alojen asiantuntijaa. Lähivuosina suun- Länsimetron 5D-pilottimalli rajataan aluksi koskemaan Lauttasaaren asemaa. LÄNSIMETROMALLI Ensi sijassa toteutuksen 3d-dokumentaatio ja ylläpidon 5d-tietomalli. ■ 3D = rakenteet ja laitteet ■ 4D = aika ■ 5D = määrätiedot, laatu, linkit nittelijoiden määrä kasvaa nykyisestä, kun suunnittelun pääpainopiste siirtyy louhintaurakoista varsinaisiin rakennus- ja talotekniikkaurakoihin sekä niiden järjestelmien urakoihin. Hankkeen aikataulu on kireä niin suunnittelun kuin toteuttamisenkin osalta. Sen vuoksi suunnittelutoimeksiannoissa hyödynnetään juuri niitä suunnitteluohjelmia, -tapoja ja -menetelmiä, jotka tuottavat parasta ja varminta tulosta kunkin konsultin edustaman suunnitte- ICT lualan kannalta. Eri suunnittelualoilla on tällä hetkellä hyvin erilaisia valmiuksia mm. 3Dsuunnitteluun, joten Länsimetro-hankkeessa ei sitä ole konsulteilta edellytetty. Tämä lisää haasteita ja työmäärää suunnitelmien yhteensovittamisessa. Tavoitteena sähköinen huoltokirja Tavoitteena on hyödyntää saatavaa kokemusta hankkeen rakentamisen ja käytön aikana sekä luoda malli, jonka avulla mm. suunnitelmien yhteensovittamisesta tulisi monialahankkeen kannalta helpompaa ja varmempaa. Koska hankkeen asiantuntijoiden käyttämät menetelmät ja ohjelmat asettavat merkittäviä rajoituksia mallipohjaisen suunnittelumenetelmän käyttöönotolle, ei 5D-pilottihankkeesta odoteta tässä vaiheessa apuvälinettä suunnitteluun ja visualisointiin. Sen sijaan tavoitteena on saada siitä hyötyä metroinfran käyttöiän aikana. Tietokanta olisi myöhemmin käyttöönotettavan sähköisen huoltokirjan perustana. Tähänastisten kokemusten perusteella malli on erittäin havainnollinen ja oiva työkalu esimerkiksi työmaavalvonnassa. Mallin käyttö on helppoa, joskin täysi potentiaali on vielä hyödyntämättä mm. suunnittelussa. Suurimmat odotukset painottuvat kuitenkin hyötyyn metron tulevassa käytönaikaisessa ylläpidossa. Mallin kehitys jatkuu, ja sen käyttö voidaan tarpeen vaatiessa määritellä esimerkiksi Länsimetron jatkeen suunnittelutoimeksiantojen sisältöön. N Suomen suurin infrahanke ■ Tuhansia ihmisiä työllistävä Länsimetro on Suomen suurin infrahanke. Valmistuttuaan Länsimetro kuljettaa yli 100 000 matkustajaa päivässä. Länsimetro tuo seitsemän uutta asemaa. Asemat sijoittuvat Espoossa Matinkylään, Urheilupuistoon, Tapiolaan, Otaniemeen, Keilaniemeen ja Helsingissä Koivusaareen ja Lauttasaareen. Espoon Niittykumpuun on suunniteltu asemavaraus, joka voidaan myöhemmin rakentaa valmiiksi. Länsimetro on 13,9 kilometriä pitkä. Se koostuu kahdesta rinnakkaisesta tunnelista, jotka kulkevat koko matkan maan alla. Asemien lisäksi louhitaan 15 pystykuilua, jotka on suunniteltu hätäpoistu- mista, paineentasausta, ilmanvaihtoa ja savunpoistoa varten. Rakentamista ja huoltoa varten on suunniteltu yhdeksän ajotunnelia. Länsimetron tavoitteena on luoda edustava, laadukas, nykyaikainen ja aikaa kestävä metrojärjestelmä, jossa matkustaja voi nauttia nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisesti ja sujuvasti. Länsimetron suunnittelun lähtökohtia ovat liikennöinnin automatisointi, uusimman teknologian käyttö sekä turvallisuutta edistävät ratkaisut. Syksyllä 2011 ajotunneleista on louhittu yli puolet ja ratatunneleista 15 prosenttia. Tavoitteena on, että metro liikennöi vuoden 2015 lopussa. Kuntatekniikka 7/2011 15 2 Talvitiepäivät 29. 29th Winter Road Congress in Finland TAMPERE 14.-16.2.2012 ILMOITTAUTUMINEN SEMINAARIIN ON KÄYNNISTYNYT! NÄYTTELYMYYNTI HYVÄSSÄ VAUHDISSA! ILMOITTAUTUMINEN JA NÄYTTELYVARAUKSET: www.tieyhdistys.fi VARAATHAN MAJOITUKSEN AJOISSA. HOTELLIKIINTIÖT PURKAUTUVAT 3.1.2012. ICT Ajantasainen tieto on hintansa väärti VESIHUOLLON LIITTYMÄTIEDOT kunnissa täsmentyvät Tiedot vesihuoltoverkkoon liitetyistä kiinteistöistä tarkentuvat, kun RHR:n tietoja verrataan vesilaitosten asiakasrekistereihin. huoltoliittymätietojen tarkistamistyötä. Tietojärjestelmien hajanaisuuden vuoksi kunnan eri toimijoiden ja valtion viranomaisten käsitys vesihuoltopalvelujen kattavuudesta on puutteellinen. Vajavaiset tiedot voivat johtaa kunnassa kiinteistöveromenetyksiin tai vaikeuksiin haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanon seurannassa. Ohjeistettu menettely rekisteritietojen ajantasaistamisesta parantaa tilannetta. TEKSTI Paavo Taipale NN Suomen ympäristökeskus käynnisti viitisen vuotta sitten hankkeen vesihuoltolaitosten verkostoihin liittyneiden kiinteis- töjen liittymätietojen ajantasaistamiseksi. Pilottivaihe toteutettiin Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n (nyk. HS-Vesi) alueella. Lahti ja Mäntsälä ovat Kanta- Hämeen kuntien ohella ensimmäisten joukossa olleet viemässä läpi tätä rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) ja vesihuoltolaitosten asiakasrekisterien vesi- RHR-tiedot usein rämettyneet Mäntsälässä on rekisteritietojen ajantasaistamiseksi tehty yhteistyötä ely-keskuksen kanssa. Suurin ongelma on ollut saada rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot vastaamaan nykytilannetta. – Merkittävämmät hyödyt maankäytön ja rakentamisen ohjauksen kannalta on, että saimme ikään kuin sivutuotteena rakennus- ja huoneistorekisterin tiedot kuntoon. Tulevaisuuden tietojärjestelmiltä toivomme luotettavuutta, sanoo Mäntsälän kaavoitusjohtaja Lauri Pouru. – Olen kuullut viestejä, että RHR-tietojärjestelmäpäivitysten yhteydessä tietoja on kadonnut. Tämä on käsittääkseni ollut suurin syy kuntien haluttomuuteen omien RHR-tietojensa päivittämisessä, Pouru toteaa. Liittymätietojen tarkistuksen ohjeistus päivitetään ● Sanna Vienonen, tutkija Suomen ympäristökeskus SYKE, vesivarayksikkö NVesihuoltolaitoksen ja kunnan rekistereissä rakennusten vesihuollon liittymätiedot poikkeavat yleensä toisistaan. Liittymätiedot voidaan tarkastaa ja korjata paikkatietojen avulla yhdistämällä rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) tietoja sekä vesihuoltolaitoksen asiakas- ja toimintaaluetietoja. Suomen ympäristökeskus SYKE on päivittämässä vesihuollon liittymätietojen tarkistus- ja korjaamisohjetta kunnille ja vesihuoltolaitoksille. Ohje on yksityiskohtainen, havainnollinen ja ohjelmistoriippumaton, ja sitä on testattu eräissä Etelä-Suomen kunnissa viime vuosina. Luotettavien vesihuollon liittymätietojen selvittäminen edistää vesihuollon toimintavarmuutta, palvelun laatua sekä maankäytön ja vesihuollon yhteensovittamista. Tietoja voidaan hyödyntää muun muassa vesihuoltolaitoksen toiminta-aluerajauksen tarkistamisessa, liittämättömien kiinteistöjen paikantamisessa, alueellisen vesihuollon suunnittelussa, vedenkäyttöön liittyvissä tutkimuksissa sekä vuotovesi- ja saneeraustarvetutkimuksissa. Veden laadun ja jakelun turvaamiseksi etenkin erityistilan- teissa on oleellista, että rekisterit ovat ajantasaiset kattaen kaikki verkoston piiriin kuuluvat rakennukset. Rekistereiden ajantasaisuus joka kunnassa on tärkeää myös siksi, että lainsäädäntöön valmistellaan vaatimusta laatia suunnitelmat talousveden laadun turvaamiseksi (Water Safety Plans). Rekistereitä voidaan hyödyntää myös haja-asutuksen vesihuollon tilan selvittämisessä sekä hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanon ja valtakunnallisen vesienhoidon toteutusohjelman seurannassa. Edellytyksenä tälle on kuitenkin kiinteistökohtaisen vesihuoltojärjestelmän peri- aateratkaisun tallentamismahdollisuus rakennus- ja huoneistorekisteriin. Oleellisinta vesihuollon liittymätietojen luotettavuuden kannalta on sopia yhtenäisistä toimintatavoista tietojen kirjaamiseksi. Haasteensa tuovat kuntaliitokset ja pienet vesihuoltolaitokset. Pienten laitosten kirjaamistavat vaihtelevat ja voivat olla puutteelliset esimerkiksi liitettyjen kiinteistöjen osoitteiden ja kiinteistötunnusten osalta. Päivitetty ohje julkaistaan vuodenvaihteessa SYKEn sivulla www.ymparisto.fi/vesihuolto > Vesihuollon paikkatiedot. Kuntatekniikka 7/2011 17 Pirjo Valtakari – Kiinteistöverohyöty riippuu siitä, miten huolella tiedot on aikoinaan rekisteriin kunnassa syötetty. Jos siinä on lipsuttu, voi joku työntekijä hyvinkin tienata osan palkastaan kunnalle uusina kiinteistöveroina. Tolsan vesiosuuskunnan alueella Kirkkonummella rakennettiin tonttihaaran liittymiä syksyllä 2007. Punainen putki on jätevedelle ja sininen juomavedelle. Jatkossa riittävät tiedot pitää saada rekisteriin jo rakennuslupavaiheessa, jolloin lisäresursointia rekisterien perkaamiseen ei tarvita. Rekisterilomakkeessakin on edelleen kehittämistarvetta. Ajantasaiset tiedot ovat hyö- dyksi myös ympäristönsuojeluviranomaisen valvontatyössä. Lauri Pouru pitää tehtyä tietojen tarkistamista hyödyllisenä. Myös kiinteistöverotuksen kannalta RHR-tietojen tarkistuksesta voi olla hyötyä. Supa Maxi™ vetoakestävä toleranssiliitin Pitää kovimmissakin olosuhteissa! Tutustu tarkemmin tuotteeseen ja ominaisuuksiin: www.avkvalves.fi Patented AVK FINLAND AVK Finland Pyhäranta 7 D 33230 Tampere Puh. 03 389 1822 [email protected] www.avkvalves.fi 18 Kuntatekniikka 7/2011 Vesihuoltolaitos saattaa saada uusia asiakkaita – Tietojen tarkistaminen on ollut tarpeen. Asiakasrekisterin osoitetietojen yhdistäminen toiminta-alueen RHR-tietoihin on vielä kesken. Oletan, että sen myötä meillekin tulee jokunen uusi asiakas, sanoo vesihuoltoinsinööri Sari Rajajärvi Mäntsälän Vedestä. Työ on vesihuoltolaitoksen osalta tehty omin voimin. Ongelma on nimenomaan vanhoissa tiedoissa. Uusien rakennusten osalta tiedot ovat paremmassa kunnossa. – Kaiken kaikkiaan työ on ollut tarpeellinen, mutta kokonaisuutena on otettava huomioon vanhojen tietojen tarkistamiseen tarvittava työvoima maankäytön ja rakennusvalvonnan puolella. Homma ei hoidu sivutoimisesti, Rajajärvi painottaa. Mäntsälän alueella toimii kunnan vesihuoltolaitoksen lisäksi kymmenkunta vesiosuuskuntaa. Niiltä ei toistaiseksi ole saatu kaikkia pyydettyjä tietoja. Kunnassa tarkistustyön lopullinen saanto ei vielä ole selvillä, koska hankkeen vastuuhenkilö on siirtynyt pois kunnan palveluksesta eikä hänen seuraajansa ole vielä lokakuussa aloittanut tehtävissään. Päijät-Hämeen kunnat laajasti mukana Lahden kaupunki on yhteistyössä Lahti Aqua Oy:n kanssa tarkistanut rekisteritietoja Lahdessa ja Hollolassa. Haaste on otettu myönteisesti vastaan muuallakin Päijät-Hämeessä. – Hanke koettiin maakunnassa tärkeäksi, koska yhtä lukuun ottamatta kaikki kunnat osallistuivat siihen. Ne kunnat, jotka eivät ole mukana Lahden seudun ympäristöpalveluissa, ostivat palvelun meiltä, kertoo vesiensuo- jelusuunnittelija Mira Kuparinen Lahden seudun ympäristöpalveluista. Tietojen tarkistamisen ohjeistusta paranneltiin Lahden tarkistustyön kuluessa ja se saatiin pienillä muutoksilla taipumaan vuoropuheluun useampien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Yhteistyö vesihuoltolaitoksen ja ympäristöpalveluiden kesken sujui hyvin, mutta kehittämisen varaa on edelleen. – Toimintatapa tulisi olla sellainen, että kaikki osapuolet olisivat alusta alkaen samassa järjestelmässä. Se helpottaisi tietojen ajan tasalla pysymistä. Nyt tietojen yhdistelyssä on virheitä tuottanut esimerkiksi osoitetietojen toisistaan poikkeava kirjoitustapa, sanoo Lahti Aqua Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Soile Toivonen. Sekä Lahdessa että Hollolassa on liittymätietojen tarkistuksen pohjalta lähetetty runsaalle sadalle laitoksen toiminta-alueella olevalle kiinteistölle kehotuskirjeet vesijohtoon tai viemäriin liittymiseksi. Lahdessa on liittymisvelvollisuudesta hakenut vapautusta tähän mennessä noin puolet kirjeen saaneista. Hakemusten käsittely on vielä kesken. – Laitoksen toiminta-alueella liittymiseen kehottaminen on tasapuolisuus- ja oikeudenmukaisuuskysymys. Rekisteritietojen tarkistamisesta on tässä mielessä ollut selvää hyötyä. Esimerkiksi Hollolassa kaikkia toiminta-alueen kiinteistöjä, jotka eivät vielä ole verkostoon liittyneet, ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa kirjeitse lähestytty. Kaikkialla laajalla toimintaalueella ei vielä ole rakennettua runkojohtoa, joten yli 200 metrin päässä nykyisestä verkostosta olevia ei toistaiseksi ole katsottu olevan perusteltua kehottaa liittymään. – Nyt syntynyt rekisteri saattaisi olla käyttökelpoinen myös lämpökaivotietojen tallentamiseen. Maalämpökaivojen tultua toimenpidelupavelvollisuuden piiriin, saadaan niistäkin parempi käsitys, Toivonen pohtii. N Laubengang L aubengang tarkoittaa oikeastaan ”kulkuväylää lehväholvin alla”. Bernissä tämännimiset kaarikäytävät rakennetaan kuitenkin kivestä ajorataan kiinni. Sveitsin pääkaupungissa niitä on 6 kilometriä, Bolognassa peräti 36. Maistuisi varmaan meillekin talvipuolen räntäsateissa. M Pekka Rytilä on 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Liikenneguru Hermann Knoflacher todistaa kirjassaan Kaupungin ja liikenteen harmonia (s. 79), että viehättävässä ympäristössä hyväksytään jopa 70 prosenttia pitempi kävelymatka kuin ikävässä. Yli puolet hyväksyy jopa 430 metriä pidemmän kävelymatkan, kun normaalisti ”pankkiuskollisuuden yläraja” on noin 250 metriä. Sitä pitemmälle matkalle käynnistetään tonni terästä. Katetun käytävän alkumuoto on kaupunkipuiden katve. Kolumnisti kertoo tekstissään Unter den Linden (Tekniikka ja Kunta 1/2001), että tajusi, mistä katulehmuksissa on kysymys, kun Malmin uimahallin lehmukset kukkivat ja antoivat alleen ihmeellisen tuoksun. Tuoksuistaan kuuluja ovat myös unkarinsyreeni ja jasmiini. Kun sataa pitempään, niin lehtikatto alkaa vuotaa. Sen huomaa saksalaisen ravintolan sisäpihan Biergartenissa ensimmäisen sadetunnin jälkeen, vaikka lehväkatto vaikuttaa hyvinkin tiiviiltä. Joudutaan siis laittamaan pitävämpi kate päälle. Lisärakennusoikeus ajorataan asti Helpoin tapa saada aikaan katettu jalkakäytävä on sellainen, että taloille annetaan ylimääräistä rakennusoikeutta kadun ajorataan saakka. Harva kiinteistönomistaja kykenee vastustamaan kiusausta Bern Tourismus Kiva kävellä katteen alla Berniläinen laittaa Laubengangin katon holvimuotoon, ehkä muistona alkuperäisestä lehväkäytävän ideasta. vaan rakentaa kuten pitääkin. Laubenin syvyyden saa päättää vapaasti. Usein käytetään yli kuusimetrisiä, joihin saa kulkuväylän lisäksi jo pikku myymälöitä ja kahviloitakin. Suomessa suositaan katettuja kortteleita Katettu jalkakäytävä on koti-Suomessa melko harvinainen, koska sellaisen aikaansaaminen vaatii enemmän pitkäjänteisyyttä kuin mitä nuoressa kaupunkikulttuurissamme yleensä on. Sieltä täältä uusista kaupunginosista löytyy oikein mukaviakin palasia, mutta systeemeiksi yltävät yleensä vain kokonaiset korttelit katon alla. Edelläkävijöitä ovat olleet Turun Hansakortteli ja Tampereen Koskikeskus. Pääkaupungilla on ankara pyrky maan alle. Rautatieaseman kulmat alkavatkin olla jo pitkälle koverrettuja. Oikaisu NKuntatekniikassa 6/2011 julkaistun Pisara-kolumnin eräitä kohtia on tarpeen korjata. Pisara-radan idean esitti Helsingin joukkoliikenteen ideakilpailussa 1988 kolmannen palkinnon saanut Timo Kallaluoto. Kilpailun palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi Helsingin joukkoliikenelautakunnan silloinen puheenjohtaja Auri Häkkinen. Kilpailuun saapui 17 ehdotusta. Timo Kallaluodon kolmanneksi sijoittunut ehdotus Linjanvetoja oli Pisaran alkumuoto. Hänen innovaationsa arvo on kovasti noussut 23 vuodessa vuoden 1988 HKL-ideakilpailun jälkeen. Kuntatekniikka 7/2011 19 Vaihto SÄÄSTÖLEI Monin paikoin ankean Swindonin keskustan piristävä poikkeus on liikekeskustan kävelykatu, joka on toteutettu yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa. 20 Kuntatekniikka 7/2011 YHDYSKUNTA ehtoiset rahoitus- ja toimintatavat saavat jalansijaa KKURI ISKI BRITTIKUNTIIN Britannian konservatiivihallituksen reippaat leikkaukset valtion menoihin ja sen myötä kuntien rahoitukseen luovat paineita löytää uusia tapoja edistää kaupunkien kehitystä. Olympiakisojen siivellä syntyy kuitenkin uutta liiketoimintaa ja kaupunkirakennetta Lontooseen. Swindonissa on kauppojen ostoskassiveron tuotolla rahoitettu kukkaistutuksia koristamaan jalankulkualueita. Liikekeskustan kävelykadun ilmettä Swindonissa piristää kookas viherseinä. Swindonin keskustaa hallitsevat rujonnäköiset pysäköintitalot menneiltä vuosikymmeniltä. Niistä pyritään eroon julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeilla. TEKSTI ja KUVAT Paavo Taipale NN Britanniassa julkisen sekto- rin menoista on tarkoitus leikata noin neljännes vuoteen 2014 mennessä. Se ei voi olla vaikuttamatta palvelujen määrään ja laatuun, sillä vastaavaa tuottavuuden paranemista ei näin lyhyellä aikavälillä voi tapahtua. Britannian paikallishallinto luovii säästöpaineissa ja yrittää löytää pienimmän haitan tien menoleikkausten toteuttamisessa. Tämänhetkisten arvioiden mukaan julkiselta sektorilta vähenee säästöjen seurauksena lähivuosina puolisen miljoonaa työpaikkaa. Kunnilla säästökohteiden valinta on vielä kesken, mutta toimintatapoja kehitetään, palveluja ulkoistetaan sekä tukipalveluja ja hankintoja keskitetään. Myös kaupunkiympäristön ja infrastruktuurin rahoittamiseen haetaan vimmalla uusia tapoja. Swindon nousee konepajateollisuuden raunioista Lontoosta runsaat sata kilometriä länteen sijaitseva Swindon oli rautatieliikenteen kulta-ajan kalustotuotannon mahtikaupunki. Maailman suurimmalla vaunutehtaalla työskenteli 100 vuotta sitten parhaimmillaan 50 000 ihmistä. Kaupunki taantui pahasti 1970-luvulta lähtien, mutta on nyt löytänyt uutta tuulta purjeisiinsa. Swindonin asukasluku on noin 180 000, ja se kasvaa 2–3 prosenttia vuodessa. Työttömyysaste on maan alhaisimpia. Muun muassa Honda ja BMW ovat avanneet tuotantolaitokset kaupungissa. Kaupungin elinkeinoelämän ja keskusta-alueen kehitystä koordinoi kaupungin omistama osakeyhtiö Forward Swindon. Keskustan yleiskaavan on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. – Täällä kaikki haluavat tul- Kaupungin omistaman Forward Swindon -yhtiön kehitysjohtaja Chris Hitchings pitää yhtiömallia toimivana työkaluna kaupungin kehittämisessä. la keskustaan omilla autoillaan, eikä julkisesta liikenteestä välitetä. Siksi keskusta on täynnä vanhoja pysäköintitaloja, Forward Swindonin kehitysjohtaja Chris Hitchings kertoo. Suuri pysäköintitalo ja sen varjossa lymyävä linja-autoasema saavat tosin pian väistyä uuden liike- ja asuinrakennuskompleksin tieltä, mikäli yhtiön yhteistyökumppaneiden suunnitelmat keskustan kehittämisestä toteutuvat. Pysäköintitaloista pyritään tekemään arkkitehtonisesti laadukkaampia, mutta kaupunki joutuu toiminnan harjoittajaksi, sillä yksityisiä se ei kiinnosta. Maanalainen pysäköinti ei näytä olevan vakava vaihtoehto. Asukkailta kiitosta on saanut puolestaan uusi pääkirjasto, jossa uudisrakennus on yhdistetty lähes 200 vuotta vanhaan entiseen kaupungintaloon. – Tilat toimivat todella hyvin, ja kävijämäärät ovat kasvaneet selvästi, Hitchings kehuu. Kaupunkikehitystä yhtiömuodossa Forward Swindon perustettiin puolisentoista vuotta sitten aiKuntatekniikka 7/2011 21 Uskalla nähdä ja saavuttaa enemmän emmin keskustan kehittämisestä vastanneen yhtiön toiminnan alasajon jälkeen. Aiemman yhtiön roolista poiketen Forward Swindon huolehtii keskustan kehittämisen ohella elinkeinoelämän ja kulttuurin edistämisestä sekä yhdyskuntakehityksestä koko kaupungin alueella. Omaa henkilöstöä on viitisentoista. Swindonin kaupungin Chief Executive toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Hallituksen enemmistö on yksityisen sektorin edustajia, mutta jäseninä on myös kaupungin luottamushenkilöitä. – Vastaavat yhtiöt ovat yleistyneet viime aikoina, vaikka jotkut poliitikot eivät niistä pidä. Me pystymme tekemään vaikeita päätöksiä, joita kireässä taloudellisessa tilanteessa on poliittisissa elimissä hankala saada aikaan. Näemme, että ne ovat kuitenkin asukkaiden kannalta oikeita päätöksiä, Chris Hitchings sanoo. Ajoittain kehityshankkeiden toteutusta hankaloittavat eräät täysin yksityistetyt tekniset peruspalvelut, kuten energia- ja vesihuolto. Hitchingsin mukaan sen enempää kaupungilla kuin kehitysyhtiölläkään ei ole niissä mitään sananvaltaa. – Yhtiöt päättävät, milloin verkostoja tai vedenottamoja rakennetaan. Alueella alkaa olla pulaa vedestä. Tarvittai- siin uusi varastoallas, jota onkin suunniteltu Swindonin ja Oxfordin välille. Voimme vain anoa: ”Herra vesiyhtiö, tarvitsemme lisää vettä”. Mutta yhtiö päättää itsenäisesti aikatauluista, ja osakkaiden sana painaa, Hitchings tuskailee. Kaasutoimitukset uusille alueille ovat toimineet hyvin. Sähköyhtiö sen sijaan vaati huomattavan ennakkomaksun uuden alueen tarvitseman sähköaseman rakentamiseen. – Ennakkomaksut on maksettava, jos aikoo saada hankkeita eteenpäin, Chris Hitchings toteaa. – On johdettava määrätietoisesti, mutta kuuro ei saa olla, linjaa Swindonin valtuuston konservatiiviryhmän johtaja Garry Perkins. Swindonin uuden pääkirjaston uudisrakennus on yhdistetty lähes 200 vuotta vanhaan entiseen kaupungintaloon. Rahoitusta hankekumppanuuksien kautta Parin korttelin päässä kiitetystä kirjastosta odottaa purkua entinen viisikerroksinen koulurakennus. Yksityinen kiinteistökehittäjä on rakennuttamassa paikalle ostoskeskusta, johon kauppojen ohella sijoittuvat elokuvateatteri ja kymmenkunta ravintolaa. Hankkeen tuotoilla on tarkoitus rahoittaa korttelin kuntatekniikka ja ympäristörakentaminen. Kauppakeskuksen uskotaan myös piristävän nyt kovin hiljaista keskustan iltaelämää. Britanniassa kuntien verotusoikeus on varsin rajallinen. Swindonissa on kuitenkin oltu innovatiivisia, ja kaupan muovisia ostospusseja verotetaan ympäris- Sähköistä asiakaspalvelusi internetiin Tekla ePalvelut Helppokäyttöiset paikkatietopohjaiset websovellukset viranomaisille internetpohjaisen asiakaspalvelun tarjoamiseen kansalaisille ja eri sidosryhmille < Käytettävissä 24/7 < Vähemmän asiakaspalvelutyötä < Nopeampi prosessien läpimeno < www.tekla.com/epalvelut 22 Kuntatekniikka 7/2011 YHDYSKUNTA Lontoon olympiakisojen kisajoukkueet majoittuvat 11 kerrostalon muodostamaan Olympiakylään. Kisojen jälkeen taloissa tulee olemaan yhteensä 2 800 asuntoa. Puoleen näistä valitaan asukkaat sosiaalisin perustein. tösyistä. Verotuotoilla on rakennettu Swindonin rujoa keskustaa koristamaan muun muassa kompakti mutta näyttävä kukkaistutus. Liikekeskustan kävelykadun ylikulkusilta puolestaan on kiinteistönomistajien toimesta verhoiltu kookkaalla viherseinällä. Päättäjät ja kaupunkilaiset kohtaavat Kuntalaisten osallistumista pyritään edistämään yhteisillä tapaamisilla päättäjien kanssa. Asialista on avoin, eikä osallistumista ole rajoitettu. – Järjestämme kerran kuukaudessa avoimia asukastilaisuuksia eri puolilla kaupunkia. Näin pyrimme kokoamaan asukkaiden näkemyksiä palveluista ja kehittämiskohteista. Parhaimmillaan paikalla on parisataa asukasta. Kuuntelemme ihmisiä, jotka ovat valinneet meidät päättämään, Swindonin valtuuston konservatiiviryhmän johtaja Garry Perkins kertoo. Tapaamisten eräs tarkoitus on sitouttaa asukkaita tarpeellisiin uudistuksiin. Kun verotusta ei haluta kiristää, kaupunki ei enää voi tarjota kaikkia nykyisiä palveluja ja kolmannen sektorin rooli korostuu. – Yksi nykyisen vaikean ta- loustilanteen hyviä puolia on se, että se auttaa asukkaita ymmärtämään, että kaikki julkiset palvelut eivät ole itsestäänselvyyksiä. Ne saattavat vaatia omaa panostusta tavalla tai toisella. ta. Vihdoinkin kärsivällisyyteni palkitaan, Newhamin markkinointipäällikkö Jean Jeffrey riemuitsee. Olympiahanke on merkinnyt Newhamille laajoja purku- ja rakennushankkeita, työtä, toimeentuloa ja kaupunkikuvan olennaista muuttumista. Todelliset haasteet odottavat kuitenkin kisojen jälkeen siinä, miten alue taipuu arjen tarpeisiin. Newham syntyy uudelleen olympialaisiin Lontoon köyhimpiin kaupunginosiin kuuluva itälontoolainen Newham Borough pesee kasvonsa perusteellisesti ensi kesän olympialaisiin. Massiiviset rakennushankkeet ovat leimanneet horisonttia viime vuodet ja seutu alkaa pian olla kisakunnossa. – Olen asunut täällä 47 vuot- Euroopan suurin kauppakeskus Newhamin sydän tulee kisojen jälkeen olemaan Stratfordin uusi rautatieasema ja sen kyljessä syys- Dave Tully Viisikerroksinen entinen koulurakennus odottaa purkua Swindonissa. Yksityinen kiinteistökehittäjä on rakennuttamassa paikalle ostoskeskusta, johon kauppojen ohella sijoittuvat elokuvateatteri ja kymmenkunta ravintolaa. Olympiapuiston maamerkiksi on rakenteilla 114,5 metriä korkea The ArcelorMittal Orbit, jonka ovat suunnitelleet Anish Kapoor ja Cecil Balmond. Newhamin markkinointipäällikkö Jean Jeffrey on ylpeä köyhien kotikulmiensa kauan odotetusta täydellisestä muodonmuutoksesta. Kuntatekniikka 7/2011 23 !! " ! ##" ! ! ! ## !!! !!"####%"# #"#!# ! "" Ympäristö kiittää pilaantuneen maan puhdistuksesta Otamme vastaan lievästi ja voimakkaasti pilaantuneet maa-ainekset sekä tapauskohtaisesti myös vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat ainekset. Valitsemme kunnostusmenetelmän tarpeittesi mukaan – voimme puhdistaa pilaantuneen maa-aineksen myös paikan päällä. Lisäksi valtakunnallinen vastaanottoverkostomme lyhentää kuljetusmatkoja ja pienentää kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Lue lisää www.lassila-tikanoja.fi/pilaantuneetmaat tai soita 010 636 141. JÄTEHUOLTO / KIERRÄTYS / VIEMÄRIHUOLTO / SIIVOUS / KIINTEISTÖNHOITO / KIINTEISTÖTEKNIIKKA / YMPÄRISTÖTUOTTEET 24 Kuntatekniikka 7/2011 Stratfordin uuden rautatieaseman ja Olympiapuiston kupeeseen avattiin syyskuussa Euroopan suurin ostoskeskus. kuussa avattu Euroopan suurin Westfield-kauppakeskus. Kauppakeskuksessa on muun muassa 300 liikettä, Britannian suurin elokuvateatteri, 14-ratainen keilahalli, kasino ja kolme hotellia. Vaikka kanaalin ali kulkeva Eurostar-juna viuhahtaa pysähtymättä Stratfordin ohi, uusi asema parantaa saavutettavuutta ja palveluja merkittävästi. Alueen maaperä oli monin paikoin pilaantunut. Valtaosa pilaantuneista maista puhdistettiin ja käytettiin uudelleen hankealueella. Muutoinkin kisahankkeessa on pyritty ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Kisapaikat muuntuvat olympialaisten jälkeen Osa olympialaisten suorituspaikoista on väliaikaisia ja muun muassa olympiastadionin katsomokapasiteetti on alun perin ollut tarkoitus vähentää kisojen aikaisesta 80 000:sta 25 000 katsomopaikkaan. – Oma jalkapalloseuramme West Ham United on kuitenkin jättänyt yhdessä Newham Councilin kanssa tarjouksen stadionin muuttamisesta monitoimiareenaksi niin, että katsomopaikkoja olisi noin 60 000. Seuran tavoitteena on pelata uudella stadionilla valioliigaa syksystä 2014 alkaen, Jeffrey kertoo. Olympialaisten uintikeskus, arkkitehtonisesti näyttävä Aquatic Centre on varustettu kisoja varten 15 000 katsojaa vetävillä tilapäisillä lisäkatsomoilla. Koripalloareena on kokonaisuudessaan tilapäinen rakennus, kuten maahockeystadionkin. Koripalloareenaa on jo suunniteltu käytettävän 2014 brittiläisen kansanyhteisön kisoissa Glasgowssa. Olympiajoukkueiden 17 000 jäsenen majoitusta varten rakennettavaan olympiakylään on kohonnut 11 kerrostaloa. Tilojen optimoinnin vuoksi huoneistoihin ei rakennettu keittiöitä lainkaan. Kylässä joukkueiden palvelu kuitenkin pelaa. – Talojen katutasossa on kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Kisojen jälkeen talot tulevat tavanomaiseen asuinkäyttöön leikkipihoineen ja lähiviheralueineen. Tällöin huoneistoihin rakennetaan myös keittiöt, Jean Jeffrey selostaa. Muutostöiden jälkeen kisakylässä tulee olemaan 2 800 asuntoa. Puolet asukkaista valitaan sosiaalisin perustein. Britannian korkein veistos Olympiapuiston maamerkiksi kohoaa Britannian korkein veistos, 114,5 metriä korkea teräsristikkorunkoinen The ArcelorMittal Orbit. Yläosaan rakennetaan näköalatasanne ja ravintola sekä tilat pienimuotoisia kokoontumisia varten. Ylös pääsee joko kävellen spiraalinmuotoista luiskaa tai – hissillä. – Se on hiukan kuin Eiffel- Maailman korkein puukerrostalo Puurakentaminen on rantautumassa Keski-Euroopasta myös Britanniaan, jossa talot on periteisesti rakennettu tiilestä, kivestä tai betonista. Saksalaistausta näkyy myös 2009 valmistuneen kohteen nimessä. Stadthaus seisoo vandaaleja uhmaten pahamaineisessa Hackneyssä osoitteessa 24 Murray Grove. Talossa on 29 asuntoa, sekä yksityisomisteisia että tuettuja vuokra-asuntoja. Rakennuksen katutason kerroksen kantavat rakenteet ja julkisivut ovat betonia, mutta sen päällä on kahdeksan kerrosta puurunkoa. Myös hissikuilut ovat puurakentei- ■ torni aikoinaan, jonka juuri kukaan ei uskonut säilyvän maailmannäyttelyn jälkeen, mutta joka nykyään on erittäin suosittu nähtävyys, Jean Jeffrey sanoo. N Lontoon olympiapuiston rakennushanketta on selostettu laajemmin Kuntatekniikassa 1/2011 s. 6–11. set. Kantavat rakenteet on ristiinlaminoidusta massiivipuusta valmistettuja elementtejä. Kohteessa käytetty puulaji on kuusi ja laminoinnissa käytetty paine 60 tn/m2. Puurunko nopeutti hankkeen valmistumista 16 viikolla verrattuna vastaavaan betonirakenteiseen taloon. Stadthaus valmistui 49 viikossa. Kohteen rakennesuunnittelusta vastanneen suunnittelutoimisto Technikerin johtaja Matthew Wells sanoo, että ristiinlaminoiduilla massiivipuurunkorakenteilla voitaisiin teknisesti toteuttaa jopa 15-kerroksisia puutaloja. Maailman korkein puurakenteinen asuinkerrostalo löytyy Lontoosta. Stadthausnimisen 2009 valmistuneen rakennuksen katutasokerros on betonirakenteinen. Sen yläpuolisten kahdeksan kerroksen kantavina runkorakenteina on ristiinlaminoidusta massiivipuusta valmistetut elementit. Kuntatekniikka 7/2011 25 Kommunikoiva suunnittelu säästi aikaa ja rahaa Mikkelin keskusta uudistui Viittä vaille valmis Mikkelin keskustauudistus on edennyt sopuisasti. Aamukahvien hinnalla on vältetty hankkeita viivästyttävät valitukset. Kaupunkilaiset, yritykset ja virkamiehet ovat yhteisissä tilaisuuksissa viilanneet yksityiskohtia arkkitehtuurista liikennejärjestelyihin. TEKSTIT Kari Kauppinen NN Mikkelin ydinkeskustan lähes täydelli- “Tärkein tunnuslukumme on nolla” Keskustauudistuksen onnistumisessa merkittävä rooli on Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:llä, joka on yhteistyöelin Mikkelin kaupungin virkamiesten sekä keskustan yrittäjien ja kiinteistöjen välillä. – Tärkein tunnuslukumme on nolla. Nolla Kari Kauppinen nen peruskorjaus on ollut menestys. Kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä pian valmistuvaan remonttiin. Reilussa kahdessa vuodessa torin alle on rakennettu pysäköintilaitos, torille uudisrakennus ja toriin kiinteästi liittyvä kävelykatu saatettu moderniin kuntoon. Kävelykadun varrelle on noussut kaksi kauppakeskusta, ja kävelykadun muita kiinteistöjä on kunnostettu. Kaupunki tavoitteleekin parhaan kaupunkikeskustan titteliä ensi vuonna. Kari Kauppinen Mikke ry:n toiminnanjohtaja Janne Viitamies paljastaa keinon, jolla Mikkelin keskustauudistus on edennyt sopuisasti. – Aikaa kannattaa käyttää asioiden esittelyyn ja perusteluihin. Kannattaa keskustella kaupunkilaisten kanssa. 26 Kuntatekniikka 7/2011 YHDYSKUNTA valituksitta Teknisen toimen johtaja Jorma Holopainen sanoo, että keskustauudistus on osoittautunut erinomaiseksi kumppanuushankkeeksi kaupungin, yrittäjien ja kiinteistöjen välillä. Kuntatekniikka 7/2011 27 Mikkelissä käytettiin torilla ja kävelykadulla täysin kotimaista punaista ja harmaata graniittikiveä. on toriparkkiin, kävelykatuun ja kauppakeskuksiin kohdistuneiden hallinnollisten oikeusjuttujen määrä. Mikke ry:n toiminnanjohtaja Janne Viitamies sanoo. Mikkelin kaupungin teknisen toimen johtaja Jorma Holopainen korostaa, että keskustauudistus on osoittautunut erinomaiseksi kumppanuushankkeeksi kaupungin, yrittäjien ja kiinteistöjen välillä. – On nähty se hyöty, joka tässä tulee kokonaisuutena kaupungille. Suuri ansio on juuri Mikke ry:llä. Se on ollut hyvin aktiivinen järjestämään erilaisia kansalaiskeskusteluja ja kuulemistilaisuuksia, Holopainen toteaa. Mikken järjestämissä vapaa- ehtoisissa palavereissa kaikkien osapuolten edustajat ovat olleet aktiivisesti läsnä 2–3 vuoden rakennusvaiheen ajan. Sitoutuminen on onnistunut. – Liikenteen tilapäisjärjestelyt ja sitä kautta asiakkaiden pääsy liikkeisiin ovat olleet yrittäjille hankalat. Heillä on kuitenkin ollut se asenne, että hanke päättyessään muuttaa koko keskustan liiketoiminnallisen merkityksen, Viitamies sanoo. Valitukset vältettiin aamukahvien hinnalla Yksi merkittävistä palaverikäytännöistä Mikkelissä oli viikoittaiset aamukahvit kaupungin virkamiesten, rakennusurakoitsijoiden ja yrittäjien välillä. – Tapaamiset ovat antaneet osapuolille kasvot. Niiden jälkeen on ollut matala kynnys ottaa yhteyttä etukäteen, jos on jokin ongelma eikä vasta sitten, kun ongelma paisuu ja muuttuu kiukuksi, Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen sanoo. – Tällaiset tapaamiset ovat ihan erilainen tapa asioida kuin sähköpostilla. Jos ei heti ole pystytty jotakin asiaa tekemään tai korjaamaan, niin toinen osapuoli on ainakin ymmärtänyt, miksei, Väisänen toteaa. Virkamiehet ja asukkaat yhteisissä työpajoissa Janne Viitamies paljastaa keinon, jolla sopu on saatu säilymään 50 000 asukkaan kaupungissa. – Aikaa kannattaa käyttää asioiden esittelyyn ja perusteluihin. Kannattaa keskustella kaupunkilaisten kanssa. Käytännössä keskustelu oli viikoittaisten aamukahvitilaisuuksien lisäksi vuosien ajan sarja erilaisia tilaisuuksia erilaisille kohderyhmille sekä kansalaisten ja kaupungin virkamiesten yhteisiä työpajoja, joissa hiottiin yksityiskohtia. – Työpajoissa oli muutama kaupungin virkamies (muun muassa arkkitehti ja liikennesuunnittelija) ja 5–10 kaupunkilaista. Tällä tavalla saadaan selville, millaisia vastustavia ja kannattavia argumentteja ko. hanketta kohtaan on, ja voidaan säätää Torille rakennettiin hajuton ja näkymätön maanalainen jäte ■ Mikkelin keskustassa päästiin kerralla eroon varsinkin kesähelteillä syntyneistä hajuhaitoista, kun torille rakennettiin vanhojen maanpäällisten jäteastioiden sijaan maanalainen jätepiste. Kaupunki järjesti suunnittelu-rakennuskilpailun jätepisteestä. Sen voitti Lassila & Tikanoja. – Tavoitteemme oli saada maanalainen, näkymätön, arkkitehtuurisesti sopiva, hajuton ja Suomen oloissa toimiva järjestelmä, sanoo Mik- 28 Kuntatekniikka 7/2011 kelin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen. Jätepiste on torin laidalla autojen sisäänajoväylän varressa. Siitä kertovat viisi isoa tavallisen roskakorin näköistä astiaa yhdyskunta- ja biojätteelle sekä pahville, metallille ja lasille. Säiliöissä on sähkölukot ja ne aukeavat numerokoodilla. Mikkelissä pääkäyttäjä on torikaupanvalvoja, joka antaa harkintansa mukaan käyttöoikeuksia. Niitä saavat torikaup- piaat, toripaviljonkirakennuksen yrittäjät sekä huoltohenkilöstö. Maan alla yhdyskuntajäte puristetaan kymmenkuutioiseen säiliöön. Puristusmäntä on nostettu pohjalta ja tehty kapeammaksi, jotta mäntäkammion pohjalle mahtuu biojätteelle oma säiliö. Näin se saadaan samaan kuljetukseen. Säiliön tyhjennys tapahtuu vaihtolavalla siten, että hissi nostaa puristimen ylös. Jätteet jäävät maanpäälliseen osaan, kunnes vaihtolava tuo- Jätepisteessä on astiat yhdyskunta- ja biojätteelle sekä pahville, lasille ja metallille. YHDYSKUNTA Aalto Oy Kotimainen kiveys voitti kilpailun ■ Mikkelissä käytetään torilla ja kävelykadulla täysin kotimaista punaista ja harmaata graniittikiveä. – Kotimainen kivi säilyy parhaiten, sanoo Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Maini Väisänen. Kiinalainen kivi on halvinta, ja sitä on käytetty monessa paikassa. Se on kuitenkin huokoisempaa eikä yksinkertaisesti kestä Suomen oloja. – Se on huonommin pakkasta kestävää. Ja tässä kivi joutuu vielä kovalle rasitukselle talvella, kun kävelykatu on lämmitetty. Kaupunki kilpailutti ensin kivenhankinnan torin ja kävelykadun osalta kummaltakin erikseen, sitten asennustyön. Torilla käytettiin vanhat kivet hyväksi. Torilla ei ole enää pysäköintialuetta ja kivettyä aluetta tuli noin puolet lisää. Uudet kivet osoittavat kulkuväylät ja vanhat kivet ovat kauppa-alueella. Kivien väliin ei tullut pölisevää hiekkaa vaan betonivalu. Kivien päälle jäänyt betoni hiekkapuhallettiin pois. Hiekka oli hankala, koska puhdistuskoneet imivät hiekan, ja myös terveystarkastaja puuttui pölyyn, joka tarttui torin tuoretuotteisiin. Ainoat ulkomaalaiset kivet, joita on käytetty, ovat kadut ylittävien suojateiden valkoiset osat, sillä suojatien osoittama alue on rakennettu kivistä. Tätä valkoista kiveä ei Suomesta saanut. Kävelykadun keskellä on myös kivipaasi, jossa osin virtaa vesi. Kävelykadun kiveyksen rakentaminen oli yritysten vastuulla oman tontin kohdalta, ja lämmityskulut ne maksavat kaksi met- riä tontin rajasta. Kävelykadun kokonaiskustannukset kolmen korttelin alalta ovat noin 3,4 miljoonaa euroa. Kävelykatu pestään kerran viikossa. Osin kiinteistöt pesevät sitä itse useammin. Kadun ongelmana ovat purukumit, joita ei tahdo saada kadusta irti. Kävelykadun istutukset ovat ruukuissa lämmityksen takia. Kesällä kadulla oli ruukkukukkia ja parimetrisiä palmuja, syksyllä kanervia, talveksi ruukkuihin laitetaan pieniä kuusia. Aalto Oy Toripaviljonki Muikussa on torikaupanvalvojan tilat, torikauppiaiden sosiaalitilat, asiakas-wc, taksiasema, kioski, grilli-ravintola sekä käynti toriparkkiin. suunnitelmia, jotta pahimmat karikot vältetään. Vaikka tällainen ns. kommunikatiivinen suunnittelu on saanut myös kritiikkiä siitä, että siinä on näennäiset vaikutusmahdollisuudet, Mikkelissä ideat kä- siteltiin asiallisesti ilman automaattista tyrmäystä. – Ongelmahan on yleensä se, että suunnitelmat esitellään niin myöhäisessä vaiheessa, että niiden vähäinenkin muuttaminen on hankalaa, eli kansalaispalau- tetta ei voi huomioida. Myös keskustan arkkitehtuuria ja liikennejärjestelyjä suunnitelleet ovat Viitamiehen mukaan olleet tyytyväisiä, että he ovat jo varhaisessa vaiheessa päässeet kuulemaan kaupunkilaisia. järjestelmä Kuvat Matti Pajunen/Lassila & Tikanoja Maan alla yhdyskuntajäte puristetaan säiliöön, joka nostetaan tyhjennystä varten hissillä ylös. daan tyhjennyksen jälkeen takaisin. Pahvi menee omaan säiliöönsä vastaavalla tekniikalla. Nostosiltojen päällä on normaali torikiveys. Metalli ja lasi kerätään omaan säiliöönsä yksipistenostolla. – Jätepisteestä on räätälöityä osuutta 90 prosenttia, jotta saimme tämän mahtumaan annettuun tilaan ja jotta kaikki haluttu saadaan kerättyä, sanoo Lassila & Tikanojan asiakasvastaava ja Mikkelin torin jätepistetyömaan projektipäällikkö Mika Höök. Suomessa on joitakin maanalaisia jätepisteitä vastaavassa käytössä. Mikkelissä on ollut pieniä teknisiä ongelmia. Jätepiste otettiin käyttöön heinäkuun puolivälissä. Jätepisteen rakennuskustannukset olivat 280 000 euroa. Esimerkiksi hän nostaa pysäköintilaitoksen, jossa oli useita ramppivaihtoehtoja. – Yksi ramppi putosi, kun ei haluttu uhrata osaa kävelykadusta sille, toinen koska se olisi häirinnyt kaupunkikuvallisesti historiallista lääninhallituksen rakennusta. Nykyinen paikka jäi jäljelle. Se aiheutti vähiten ristiriitoja. Nykyinen ajoramppi onkin kaupunkikuvallisesti onnistunut; se ei näy juuri mihinkään. Poliittinen päätös puuttui, tahtoa oli Janne Viitamies sanoo, että Mikkelissä onnistuttiin juuri yhteisöllisessä valmistelussa. – Tietenkin keskustauudistus aiheutti myös ristiriitoja, mutta pyhät sodat vältettiin. Näin ollen hidas ja perusteellinen kommunikoiva suunnittelu säästi aikaa ja rahaa. Viitamiehen mukaan keskustauudistuksen iso kysymys on, pitäisikö tällaisesta hankkeesta saada poliittinen päätös kokonaisuutena heti alussa. Mikkelissä oli yleissuunnitelma, mutta siitä ei tehty sitovaa päätöstä. – Nyt uudistusprosessia tehtiin pätkissä. Toisaalta voi olla niin, ettei koko hanke olisi tällaisena käynnistynyt, jos kerralla olisi pitänyt pystyä tekemään päätös. Joka tapauksessa keskustan Kuntatekniikka 7/2011 29 YHDYSKUNTA Aalto Oy KESKUSTAUUDISTUKSEN HINTA ■ Kokonaiskustannus arviolta 19 milj. euroa, kaupungin osuus noin 6,6 miljoonaa. 620-paikkainen pysäköintilaitos (osakeyhtiö, kaupungin osuus 16,4 %) 12,5 miljoonaa torin ennallistamistöineen. Toriparkkien maanalaiset käytävät kauppakeskuksiin ovat yksityisrahoitteisia. Torin alaisen pysäköintilaitoksen parkkiruudun leveys on 280 senttiä. Ulos ajaessa ei pysäköintilipuketta tarvitse syöttää puomilla, sillä se aukeaa rekisteritietojen perusteella automaattisesti, kun kamera tunnistaa ulos ajavan auton. ■ Torinalainen maksanut torin ennallistamisen jälkeiset parannustyöt jätepisteineen (1 miljoona). kokonaissuunnitelmaa on käytetty periaatteellisena ohjeena töiden edetessä. – Lähinnä kävelykatuja ei haluttu heti lyödä lukkoon, sanoo Maini Väisänen. ■ Kaupunki ■ Toripaviljonki (osakeyhtiö, kaupungin osuus 44,3 %) maksoi 1,07 milj. euroa. Käytännön töiden valvontaan oma henkilö Mikkelin keskustauudistuksen suunnittelu alkoi kahdeksan vuotta sitten. Kehittäminen jatkuu vuoteen 2020 tähtäävällä suunnitelmalla. Kokonaisuuden hallintaa varten kaupunki palkkasi projektipäällikön rakennustöiden ajaksi. Hänen tehtävänään oli pitää yhteyttä muun muassa toriparkkiyhtiöön, kauppakeskuksiin, kauppahalliin, torikauppiaisiin. – Tämä on ollut työläs, vaativa ja hankala hanke myös hallinnossa. Osa työt aloittaneista on eläköitynyt, ja uudet ihmiset ovat saattaneet suunnitelmat loppuun, Jorma Holopainen kertoo. Maini Väisäsellä on vinkki seuraaviin isoihin projekteihin: tarvitaan kunnallisteknisten töiden valvontaan vielä oma täysipäiväinen työntekijä projektin ajaksi. – Nyt ei aika aina riittänyt kaikkeen, ja aina ehti joku putki mennä piiloon. N Leo Kosonen 23.2.2011 Kuopion torin alla olevaa pysäköintilaitosta laajennetaan. Uusi kauppakäytävä yhdistäisi toria ympäröivät kauppakorttelit ja toriparkin kaupalliseksi kokonaisuudeksi, jolloin katettua tilaa olisi yhteensä 70 000 neliömetriä. Kuopion keskustauudistus valmis kesällä 2013 Kuopion keskustauudistus valmistunee valitusprosessista huolimatta kesäksi 2013. Kuopion torilla olevan kauppahallin laajennussiipi, jossa toimii kalahalli, haluttaisiin purkaa, mutta tästä on valitettu. Mikäli korkein hallinto-oikeus katsoo, että kalahalli pitää säilyttää, jää sen tilalle suunniteltu lasitettu kahviorakennus toteutumatta sellaisenaan. Torin alla olevaa pysäköintilai- ■ 30 Kuntatekniikka 7/2011 tosta laajennetaan. Sinne mahtuu jatkossa lähes 1 400 autoa. Paikoitustilaa on lisäksi pysäköintitaloissa ja keskustan koko kaava-alueella lähes 3 000 paikkaa. – Keskustat voivat olla elinvoimaisia, kun niihin pääsee helposti autolla ja siellä on helppo liikkua jalan, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Ari Pääkkö sanoo. Lisäksi torin ympärille ja kes- kustaan rakennetaan kävelykatuja ja uudistetaan valaistusta. Kuopion keskustan kulkuyhteyksiä ja viihtyisyyttä parannetaan samalla, kun Ikea rakentaa keskustan ulkopuolelle omaa tavarataloaan. – He ovat arvioineet, että kuukausittain heillä käy kymmeniätuhansia seudun ulkopuolisia asiakkaita. Nämä asiakkaat pitää saada ymmärtämään, että myös Kuopion keskustassa kannattaa piipahtaa, Pääkkö sanoo. Kuopion laajennettuun pysäköintihalliin pitäisi päästä ajamaan maaliskuussa 2013, ja torin kansi pitäisi olla kunnossa syksyllä 2012. Kesällä 2013 tehdään viimeistelytyöt. Alkuperäisen suunnitelman mukaan keskustaremontin piti valmistua 2012 loppuun mennessä. Kuopio tavoittelee parhaan kaupunkikeskustan titteliä 2013. Yhdistyksen tulevat linjaukset hallituksen pohdittavina SKTY päivittää ja selkeyttää strategiaansa Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi Finlands kommuntekniska förening Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Danne Långström PL 51, 00131 Helsinki puh. 040 1251570 dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3102 5957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.fi Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 8631, 050 5591435 jyrki.vatto@hel.fi jyrki.vatto@kolumbus.fi N Strategiasuunnittelu näytteli pääosaa SKTY:n hallituksen vuotuisessa linjaseminaarissa, joka pidettiin syys-lokakuun vaihteessa. Seminaarissa käsiteltiin yhdistyksen keskeisiä asioita, kuten Kuntatekniikan foorumia, Kuntatekniikka-lehteä, julkaisutoimintaa, tulevia Kuntatekniikan päiviä (2012 ja 2013) sekä kansainvälisiä asioita. Suurin työrupeama tehtiin kuitenkin yhdistyksen strategian parissa. Ryhmätöitä tehtiin tarmokkaasti Alatypön Villen alustamana ja Heikki Longan johtamana parin päivän aikana tavoitteena yhdistyksen tulevat strategiset linjaukset. Päällimmäisenä tarkoituksena on päivittää, selkeyttää ja täydentää yhdistyksen periaatteita sekä toimintatapaa kuvaamaan paremmin tämän päivän toimintaa ja tulevaisuuden visioita. Kirjallinen lopputulos saadaan luonnosvaiheeseen vielä tämän vuoden puolella. Vilkas kansainvälinen syksy Kansainvälistä toimintaa on edistetty hallituksen ja toimihenkilöiden toimesta alkusyksyn aikana Tanskassa, Virossa ja Amerikassa. Tanskan yhdistyksen vuosikokous pidettiin syyskuun lopulla Holstebrossa. Siihen osallistui hallituksen jäsen Leila Strömberg, jonka kertomus päivien tapahtumista on luettavissa lehtemme seuraavassa numerossa. Samoihin aikoihin pidettiin myös Tallinnassa Viron yhdistyksen (EKÜ) kokous, johon osallistui Ville Alatyppö. Denverissä pidettiin syyskuussa ”Amerikan SKTY:n” eli APWA:n vuosikokous, johon osallistui toiminnanjohtajamme Dan Långström. Ensi vuonna APWA kokoontuu elokuun lopulla Anaheimiin, minne SKTY harkitsee opintomatkan järjestämistä. Lokakuun lopulla kansainvälistä toimintaa jatkettiin Etelä-Afrikan Johannesburgissa pidetyillä IMESA:n vuosipäivillä. Matkalle osallistui Suomesta kahdeksan hengen delegaatio, jonka kokemuksista kerrotaan lehtemme seuraavissa numeroissa. Johannesburgissa pidettiin myös vuoden 2011 toinen IFME:n hallituksen kokous. IFME2012-seminaarin yhteyteen näyttely Ilmoittautuminen Helsingissä pidettävään IFME2012-seminaariin alkaa marraskuussa. Tapahtuman esitelmäehdotusten (abstraktien) lähettämisaikataulua pidennettiin lokakuun loppuun asti. Tällä haluttiin varmistaa laadukkaiden ja mielenkiintoisten esitelmien tarjonta. Aikataulun muutoksella saatiinkin lisää ehdotuksia järjestelytoimikunnan ruodittaviksi. Kesäkuisen seminaarin yhteyteen pyritään rakentamaan myös pieni näyttelyosasto, jolla firmat voivat esitellä yritystään tai tuotteitaan. Järjestelytoimikunnat (ohjaus ja ohjelma) kokoontuvat seuraavan kerran marraskuun lopulla. Tilannetta ja ilmoittautumiskaavakkeiden tuloa kannattaa seurata osoitteessa www.ifme2012.com. Vauhtia jäsenhankintaan Hallituksen kokouksessa käsiteltiin myös jäsenhakemuksia, joita oli kesän aikana tullut kymmenen. Henkilöjäseniksi hyväksyttiin arkkitehti Johanna Backas, hortonomit Petri Arponen ja Virpi Vertainen sekä projektinjohtaja Jaana Suominen Helsingistä. Jäseniksi hyväksyttiin myös arkkitehdit Iivo Vänskä Siilinjärveltä, Timo Rysä Tampereelta ja Eini Vasu Oulusta sekä diplomi-insinöörit Tero Anttila WSP Finland Oy:stä ja Ilkka Kärki Finnmap Infra Oy:stä. Yhteisöjäseneksi hyväksyttiin väylänhoitoa harjoittava Meritaito Oy. SKTY:llä on nyt 853 henkilö- ja 17 yhteisöjäsentä. Jäsenlukua voidaan vielä tämän vuoden puolella kasvattaa, sillä hallitus pitää marraskuun puolivälissä Jyväskylässä yhden kokouksen. Hallitus päätti tarkastella vielä loppuvuodesta myös jäsenmaksutilannetta sekä etsiä uusia potentiaalisia jäseniä lähi- ja työpiireistään. Samaa aktivointia toivotaan myös jäseniltä työpaikoillaan ja verkostointitapaamisissaan. Lunta odotellen, ● Jyrki Vättö kokousmestari Jyrki Vättö Toimihenkilö/Funktionär Ville Alatyppö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 9943, 040 3345430 ville.alatyppo@hel.fi SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 39630, 050 3801022 kari.haapaniemi@hel.fi SKTY:n hallituksen linjaseminaari pidettiin syys-lokakuun vaihteessa. Edessä oik. Pekka Virkamäki, Antti Korte, Tuula Smolander, Hannu Virtasalo, Ville Alatyppö, Leila Strömberg, Jyrki Mattila ja Heikki Lonka. Kuntatekniikka 7/2011 31 Denverin vuosikongressi oli loistava paikka esitellä Suomea ja IFME2012:a APWA tähtää kansainvälistymiseen CIA:n eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Michael Heyden puhui muun muassa johtamisesta. Kenraalin mukaan kuntatekniikan ammattilaisilla ja CIA:lla on yhteistä mm. se, että kun kaikki menee hyvin, kukaan ei huomaa heitä. Mutta jos jokin menee vikaan, niin silloin kaikki ovat vaatimassa, että tilanne on hoidettava kuntoon ja heti. Kenraali puhui myös johtamisesta yleisesti ja kertoi, ettei ole lukenut yhtään kirjaa johtamisesta loppuun – parhaimmillaan hän oli päässyt puoleen väliin, mutta monta kertaa Danne Långström N Kongressia edeltävänä päivänä Chicagon aluejaos piti oman jaosillallisen, johon osallistuin. Heti kättelyssä pääsi taas paikalliseen kieleen kiinni, kun kylmiltään pyydettiin pitämään puhe. Kyllähän amerikanenglanti aina jotenkin sujuu, mutta kun edellisenä iltana oli saapunut ja ollut matkalla noin 20h ja kun ottaa huomioon, että puhetta pitäessäni kello oli Suomessa 5 aamuyöllä. Chicagolaisiin kannatti tutustua, sillä paikalla oli potentiaalisia Helsinkiin (IFME2012) tulijoita. Paikallinen yleisten töiden johtaja Vydas Juskelis on, samoin kuin Rima-vaimonsa, juuriltaan liettualainen. Jos ja kun he tulevat Suomeen, niin he voivat jatkaa Liettuaan tapaamaan sukulaisiaan ja ystäviään. Vydaksen tapainen henkilö on lisäksi korvaamaton tuttavuus, kun taas suunnittelen opintomatkoja Jenkkeihin. Danne Långström Amerikan ja Kanadan yhdistysten vuosikongressi pidettiin Denverissä, Coloradossa syyskuun puolivälissä. Sielläpäin maailmaa kaikki on suurta, niin myös tämä kongressi: tuhansia osallistujia ja iso kuntatekniikan näyttely. Kongressi kiinnosti CIA:takin Myös kongressin avajaiset olivat jokseenkin mahtavat, joskaan eivät niin mahtipontiset kuin viime vuonna Bostonissa. Eroava presidentti George Crombie puhui ensin, ja uusi presidentti Diane Lindeman jatkoi. Oli hauskaa nähdä, kuinka erilaisia presidentit ovat: George on varautunut ja esiintyy arvovaltaisesti, kun taas Diane on kuin naapurin räväkkä poikamainen tyttö. Ihmekös tuo, naapurihan hän onkin, kun suku on Tanskasta. Keynote speakerina oli CIA:n eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Michael Heyden. Kyseinen herra on myös entinen ilmavoimien kenraali ja NSA:n (National Security Agency) johtaja. Viimeksi mainitussa tehtävässä hän oli muun muassa 9/11-iskun aikana. 32 Kuntatekniikka 7/2011 Amerikassa on kaikki hyvin ja elämä on kuin tanssia vaan ainakin trikkikuvan perusteella. hän oli toki aloittanut tällaisia kirjoja. Lisäksi hän sanoi, että nuorena ammattilaisena pitää tehdä asiat oikein, niin että etenee urallaan. Sitten kun on saavuttanut määrätyn tason, niin pitää alkaa tehdä oikeita asioita. Ja vielä hänen johtamista koskeneesta puheestaan tämä jäi mieleen: ”Anna hyvien ihmisten tehdä hyviä päätöksiä ja suojele heitä sen jälkeen”. Koko puhe on videoituna osoitteessa http://sites.apwa.net/ congress/2011/home.aspx. Kannattaa käydä kuuntelemassa. Avajaisten jälkeen vuorossa oli luentoja, luentoja ja luentoja. Valinnanvaraa riitti, kun ympäri kongressikeskusta kymmenessä eri huoneessa oli samaan aikaan alkavia luentoja. Entisenä kunnossapitotyöntekijänä minua kiinnostivat etenkin tämän aihepiirin luennot, mutta mielenkiintoisia aiheita oli muitakin, eikä oikein tiennyt, minne olisi askeleensa suunnannut. Kansainvälisyys ykkösenä myös APWA:ssa Minut oli kutsuttu myös CPWA:n round table -kokoukseen, APWA:n kansainvälisen jaoksen kokoukseen, tulevaisuusjaoksen kokoukseen ym. Kokouksiin osallistui isäntien (USA ja Kanada) lisäksi tilaisuudesta riippuen väkeä myös Australiasta, UudestaSeelannista, Etelä-Afrikasta ja Meksikosta. Kyllä Suomea ja SKTY:ä arvostetaan maailmalla! Kansainvälisen jaoksen kokouksessa päättivät – kuultuaan esityksen Suomesta ja IFME2012:sta – avata stipendirahaston, jotta ainakin viisi nuorta ammattilaista pääsisivät matkustamaan Suomeen ja ensi vuoden kongressiimme. Kansainvälisyys on muutenkin yksi APWA:n priorisoimista asioista tulevaisuudessa. IFME:n kannalta tähän ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Uusia jäseniä metsästettäessä USA:n ja miksei Kanadankin mukanaolo on äärimmäisen tärkeää. Denverissä käytiin myös keskusteluja Tsekin ja Slovakian edustajien kanssa heidän mahdollisesta mukaantulostaan, kontakteistani Venäjälle ja heidän Venäjän kiinnostuksestaan SKTY:n suuntaan, Liettuasta (edellä mainittu Vydas) ja Meksikosta. Meksikon mukaantulo voisi edesauttaa kontaktien solmimista Etelä- Danne Långström Kalliovuorilla oli mahtava ruska syyskuun puolivälissä. Doug Drever dessa jenkeillä on rahaa paikata asfalttia, peruskorjata siltojaan yms. Tulevaisuus (ainakin trikkikuvan perusteella) näyttäisi kuitenkin siltä, että Amerikassa on kaikki hyvin ja elämä on kuin tanssia vaan. Ensi vuonna Anaheimiin APWA:n entinen presidentti Noel Thompson (vas.), nykyinen presidentti Elisabeth Thredway ja Danne. Amerikan suuntaan. Työtä tehdään siis kovasti sen eteen, että saisimme IFME-maailmaa laajennettua. Amerikassa kaikki hyvin? Amerikassa on paljon hyvää, mutta määrätyissä asioissa he ovat meistä jäljessä. Barack Obama piti juuri ennen kongessia puheen, jossa kertoi yrittävänsä muuttaa verotusta niin, että miljoonatuloja ansaitsevat maksaisivat saman veroprosentin mukaan kuin keskiluokka. Näistä lisätuloista suunnattaisiin suuri osa myös infran ylläpitoon ja kuntien teknisen sektorin rahoittamiseen. Amerikassa kun ollaan, eihän se niin helppoa ole. Noin puolet kansasta äänestää edustajia, jotka ovat edelleen sitä mieltä, että miljonäärien veroprosentin pitää olla pienempi kuin tavallisten sukankuluttajien. No, ainakin joku on nyt reagoinut asiaan. Ehkä joskus tulevaisuu- Denverissä pidettiin siis Suomi-pojasta hyvää huolta.Tuntui todella siltä, että kaikki ovet olivat auki. Tilannetta ei ainakaan huonontanut se, että tunsin entuudestaan joukon APWA:n hallituksen edustajia ja entisiä presidenttejä, kuten Noel Thompsonin, Larry Knoblen ja Robert Albeen. Nämä herrat veivät minut tilaisuuksiin, minne ei muuten kelpuutettu kuin entiset ja nykyiset presidentit. Lisäksi he kutsuivat mukaansa katsomaan College Football ja Major League Baseball -otteluita. Ei huonoa! Seuraava APWA:n kokous pidetään 26.–29.8.2012 Anaheimissa Kaliforniassa, ja sinne on tarkoitus tehdä opintomatka. Viimeistään ensi vuoden alkupuolella kerron enemmän tästä suunnitelmasta. Mielestäni se on harkitsemisen arvoinen matkakohde. Olen varma, että viime vuonna Bostonin-matkaan osallistuneet allekirjoittavat mietteeni. APWA:lle vetovastuu IFME2018-kongressista? APWA hakee vuoden 2018 IFME kongressin pito-oikeutta/vastuuta. Pyyntö esitetään IFME-hallituksen seuraavassa kokouksessa. Se tarkoit- taa sitä, että APWA:lle tulisi Helsinki-kongressin jälkeen varapuheenjohtajuudet ensimmäiseksi kolmeksi vuodeksi. Uuden-Seelannin kongressin jälkeen 2015 puheenjohtajuus siirtyisi APWA:lle kolmeksi seuraavaksi vuodeksi ja päättyisi sitten IFME2018-kongressiin. Tämän jälkeen on vielä kolmen vuoden rupeama toisena varapuheenjohtajana (Past President), joten APWA olisi sitoutumassa IFME:n toimintaan seuraaviksi 10 vuodeksi. Näin kerrottuna se tuntuu todella pitkältä ajanjaksolta, mutta aika kuluu nopeasti. Eihän siitä ole kovinkaan kauan, kun itse otin tällaisen vastuun Suomelle ja SKTY:lle. Kongressin jälkeen pidin loppuviikon lomaa, vuokrasin Mustangin ja ajoin Kalliovuorille. Siellä olivat olleet ensimmäiset pakkaset, ja ruska oli mahtava. Vanhana laskettelijana kävin tietenkin myös katsastamassa sellaiset paikat kuin Breckenridge, Snowmass, Vail ja Aspen. Lauantaina oli sitten herätys klo 03:00, ja siitä alkoi se matkan kiva osuus… tankkaa auto, palauta auto, bussilla lentokentälle, lento 06:30 Chicagoon, Chicagossa 5,5h, 9,5 tunnin lento Helsinkiin – ja maanantaina töihin. ● Danne Långström reissumies ja maailmanmatkaaja APWA:n sivuilta http://sites.apwa.net/ congress/2011/home.aspx löytyvät mm. videot kongressin Keynote speakereiden puheista. Kuntatekniikan päivät ja YT13 Jyväskylässä 2013 NKuntatekniikan päivät 2013 ja YT13 näyttely järjestetään Jyväskylässä. Viiden yhdistyksen äänestyksessä Jyväskylä voitti äänin 5 – 0. Jyväskylässä osui tällä kertaa kaikki kohdalleen: edullisin kokonaishinta, huippusijainti, uusi hotelli valmistumassa ja maantieteellisesti hyvässä kohtaa Suomenmaata. Jyväskylän päivät ovat SKTY:n perinteen mukaan kaksipäiväiset eli torstai ja perjantai. Ajankohtaa siirrettiin toukokuun puoliväliin (16.–17.5.2013) mm. siksi, ettei se mene koulujen päättäjäisten ja lomien kanssa päällekkäin, koulut ovat vielä auki ja voimme saada ammattioppilaitoksista opiskelijoita mukaan. YT13-näyttelyyn tulee sellainen muutos, että näyttely on vain kaksipäiväinen eli keskiviikko ja torstai. Tällä tavalla näytteilleasettajat pääsevät purkamaan näyttelyä jo torstaina ja ehtivät hekin kotiin viikonlopuksi. Perjantai on perinteisesti näyttelypuolella ollut hiljainen, kun jäljellä on vain SKTY:n väki, joka tunnollisesti istuu kuuntelemassa luentoja. Tästä syystä tämä idea alun perin tulikin näytteilleasettajien taholta. SKTY:n vuosipäivien osalta olemme tulevan (ja silloin jo virassa olevan) toiminnanjohtajan Ville Alatypön kanssa miettineet mahdollisuutta, että perjantaina meillä olisi kaksi eri ”striimiä”. Jyväskylä antaa tähän mahtavan mahdollisuuden, koska auditoriosta saadaan helposti erotettua kaksi pienempää auditoriota. Tämä siis vuonna 2013, mutta ennen sitä muistakaa merkata kalentereihinne ensi vuoden vuosikokouksen aika ja paikka. Tapaamme siis IFME2012:n yhteydessä Helsingissä Finlandiatalolla 4.–10.6.2012. ● Danne Långström toiminnanjohtaja Kuntatekniikka 7/2011 33 Viron kuntatekniikan yhteistyö kukoistaa ”WORK DONE WITH HEART” Ville Alatyppö Ain Valdmann jakamassa vuoden kuntatekniikkapalkintoa. Pärnun Vallikäärin vapaa-ajan alue on Viron tämän vuoden paras kuntatekniikan kohde. Virossa kuntatekniikan kehitystyö liittyy enemmänkin arjen ongelmien ratkaisemiseen kustannustehokkaasti kuin teoreettisiin tarkasteluihin. Tämä korostui Viron kuntatekniikan päivillä syyskuussa. N Olin syyskuussa edustamassa SKTY:tä Viron kuntatekniikan päivillä. Ensimmäisen päivän iltana oli Tallinnan kaupungin järjestämä, kaikille avoin Valofestivaali Kadriorgin puistossa. Erilaiset tapahtumat keräsivät illan aikana puistoon kymmeniätuhansia ihmisiä. Kadriorgin puiston ”henki ja elämä” Ain Järve oli taas kerran järjestänyt Valofestivaaleihin jotakin yllätyksellistä. Tällä kertaa uusi erityinen elämys koettiin, kun ilotulitteet ammuttiin Joutsenlammesta yhdessä tulenkieputuksen kanssa. Ulkotulin valaistuilla puistokäytävillä kaikki sujui rauhallisesti – kansanjuhlassa ei örvelletty tai käyttäydytty brutaalisti. Vieraana en itsekään kehdannut esittää suomalaista mallia. Oli silmiinpistävää, ettei puisto roskaantunut ja ulkotuletkin saivat olla rauhassa. Vapunpäivä Kaivopuistossa on Valofestivaalin täysi vastakohta – tämä vain vahvisti tunnetilaani siitä, että Suomenlahden toisella puolella Ville Alatyppö Ain Järve (vas.) käänsi sujuvasti Pentti Peurasuon esitelmän Viikin hulevesistä. 34 Kuntatekniikka 7/2011 onkin hyvin sivistynyt yhteiskunta, jossa asuu meitä fiksumpaa, muut huomioonottavampaa väkeä ja joka ymmärtää, että verorahat kannattaa käyttää muuhun kuin siivoamiseen. Kunnioitukseni Viron kansaa kohtaan kasvoi tälläkin kertaa. Käytännön kehityshakkeita Itse seminaarissa oli tämän hetken polttavia aiheita – päällimmäisinä käytännön kestävyys ja kustannustehokkuus. Ain Valdmannin oikeat kädet, Reio Vesiallik ja Tarmo Sulg puhuivat katuvalaistuksen ja energiansäästön kehityshankkeista. Hienoa oli kuulla, miten LUCIvalaistusjärjestön asiantuntijat olivat havainneet Tallinnan käyttöönottaman suojateiden tehostevalaistuksen erityisen toimivaksi. Asiantuntijat aikoivat viedä ideaa kotikaupunkeihinsa. Ilmar Link puhui Tallinnan ajankohtaisista liikennehankesuunnitelmista. Merkittävää oli se, että rakennushankkeiden kohdalla tehdään vaihtoehtotarkasteluja ylläpidettävyys silmällä pitäen. Taas kerran Tallinna oli Suomea edellä, sillä he olivat havainneet, että ylläpitosuunnitelmien tekeminen jo hankkeen suunnitteluvaiheessa säästää käytön aikana monelta harmilta ja Tarmo Sulg (vas.) ja Reio Vesiallik toimivat seminaarin moderaattoreina. alentaa käyttöikäkustannuksia. – Ei kannata rakentaa sellaista, mitä ei ole varaa pitää yllä, totesi Ilmar Link. Esimerkkeinä oli lumenkäsittelyn huomioiminen ja yksityiskohtien karsiminen, mm. asfaltin käyttäminen keskialueella kenttäkiveyksen sijaan. Hulevedet puhuttivat Toinen asiakokonaisuus liittyi hulevesien hallintaan. Pentti Peurasuo (Helsinki) ja Matti Ventola (Pöyry Environment Oy) esittelivät Viikin ja Kuninkaantammen hulevesimenettelyjä. Yleisön joukosta kirposi muutamia kysymyksiä. Ain Valdmann kysyi, miksi suunnitellaan hyvin yksityiskohtaisesti hulevesien hallintaa kesäkelin aikaan, mutta alueiden lumilogistiikka ja sulamisvesien hallinta kesken talven on unohdettu tyystin. Asia on kokonaisuuden toimivuuden kannalta tärkeä. Veronmaksajien kannalta vilpittömästi toivon, että myös meillä käsitellään tätä teemaa entistä tarmokkaammin. Pärnun Vallikäär paras Ohjelmaan kuului myös paras kuntatekniikan kohde 2011. Voittajaksi kahdeksan ehdokkaan joukosta valittiin Pärnun Vallikäär, joka Jyrki Vättö Ville Alatyppö Ville Alatyppö Auton navigaattori kertoo, kun peltipoliisi, huoltoasema tai majapaikka lähestyy. oli peruskorjattu viihtyisäksi vapaaajanviettoalueeksi. Vuoden kuntatekniikan tunnustuksen saivat Tarton Küünikatu ja Kohtla-Järven puistomainen keskuskatu. IFME2012 näkyvästi esillä Näkyvästi oli myös esillä ensi kesänä Helsingissä järjestettävä IFME2012kongressi. Tallinnaanhan järjestetään tuolloin yhtenä osana monipäiväistä seminaaria mielenkiintoinen ekskursio. Teknisten kiertoajelujen sekä muiden kaupunkiesittelyjen ja tapahtumien valmistelut ovat jo käynnissä. Monet maailman konferenssit kolunneena pystyin hyvillä mielin toteamaan, että Virossa tehtävä kehitystyö ja siitä kuntatekniikan päivillä pidetyt esitelmät eivät yhtään häpeä sisältönsä puolesta suurten maiden kehitystyölle. Virossa nähdään luonnollisena, että kuntatekniikan kehitystyö liittyy enemmänkin arjen ongelmien ratkaisemiseen kustannustehokkaasti kuin teoreettisiin tarkasteluihin. Toivon Viron kuntatekniikan yhdistykselle jatkossakin yhtä hyvää virettä kohti tulevaisuuden menestystä. ● Ville Alatyppö Autolla ajamisesta on tullut tekniikkalaji Tekniikan määrä ajoneuvoissa lisääntyy kaiken aikaa. Nyt sitä asennetaan myös maanteille. N Moottoritiellä Helsingistä pohjoiseen auton cd-soittimesta tullut suomipoppi keskeytyi ja radiosta kuulutettiin automaattisesti liikennetiedote lähistöllä tapahtuneesta raskaan ajoneuvon ulosajosta, joka hidasti sivutiellä liikennettä. Liikennettä kehotettiin siirtymään rinnakkaiselle valtatielle. Keski-Suomeen ehdittyäni valtatien laidassa oli suuri näyttö, jossa mainittiin ulkoilman ja tienpinnan lämpötilat. Tien varrella oli myös nopeusrajoitusmerkkejä, jotka voivat vaihtaa rajoituksia sääolosuhteiden mukaan. Tankkaustauon aikana pystyi huoltoasemalla olleesta palvelupisteestä tarkastamaan käynnissä olevat tietyöt sekä ruuhkautuneet tieosuudet. Lisäksi auton oma navigaattori antoi matkan varrella merkkiääniä aina, kun peltipoliisi, huoltoasema tai majapaikka lähestyi. Illalla hotellihuoneessa lepäillessäni televisiosta tuli mainoksia, joissa autot pysäköivät itse itsensä autojen väliin. Aamiaispöydässä luin lehdestä automainoksia, joiden mukaan autot tunnistavat liikennemerkkejä tai pysähtyvät itsestään, jos edessä on jokin kiinteä kohde. Autolla ajamisesta on tullut selvästikin tekniikkalaji. Älykkäät liikennejärjestelmät Älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS – Intelligent Transport Systems and Services) tarkoituksena on lisätä liikenteen turvallisuutta, parantaa sen tehokkuutta ja hidastaa ilmastonmuutosta sekä tarjota ratkaisuja liikkumisen helpottamiseksi, enemmän ennakoivampaan liikkumiseen. Suomeen Älykkään liikenteen verkosto, ITS Finland ry, perustettiin asiantuntijoiden yhteis- työfoorumiksi jo 2004. Joidenkin laskelmien mukaan nykyisten liikennemäärien arvioidaan kasvavan 35 prosenttia 2030 mennessä. Samaan aikaan tietotekniikka kehittyy koko ajan valtavin harppauksin. Ajoneuvojen perustoiminnat on keksitty aikoja sitten, mutta mukavuutta ja turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia lisätään niihin jatkuvasti. Tekniikkaa asennetaan kulkupelien lisäksi myös maanteille. Ajoneuvot yritetäänkin saada tulevaisuudessa viestimään toistensa, mutta myös tienpinnan sekä muiden infolähteiden kanssa. Kun autot keräävät ja lähettävät tietoja, niin kaikki saavat reaaliaikaista tie- Jyrki Vättö Ilmar Link kertoi Tallinnan suurimman infrahankkeen ylläpitosuunnitelmista. Käynnissä olevat tietyöt ja ruuhkautuneet tieosuudet saa selville huoltoaseman palvelupisteestä. Kuntatekniikka 7/2011 35 toa siitä, mitä tiellä tapahtuu. Reaaliaikaisuutta tavoitellaan myös VTT:n kehittämässä Vediamonipalvelukonseptissa, jossa mahdollistetaan useiden paikkasidonnaisten ja vuorovaikutteisten palvelujen käyttö samasta päätelaitteesta (esim. älypuhelin, tabletti tai muu mobiililaite). Monipalvelun idea on tuoda eri toimijoiden tarjoamat palvelut yhteen paikkaan, josta käyttäjä saa ne oman päätelaitteensa kautta. Palvelu tavoittaa helposti niin jalankulkijan, pyöräilijän, joukkoliikennettä käyttävän kuin omalla autolla kulkevan. Kööpenhaminassa älykkäitä pyöräteitä Kööpenhaminassa älykkyyttä on lisätty mm. pyöräteiden varsille. Siellä vihreistä, tien pintaan upotetuista led-valaisimista pystyy toteamaan, että liikkuu sujuvasti oikealla nopeudella liikennevalojen ”vihreässä aallossa”. Maailmalla on monenlaisia tiemaksujärjestelmiä, joista viimeisimmät perustuvat satelliittiseurantajärjestelmiin. Saksassa kuorma-autot ja rekat joutuvat maksamaan kilometrimaksua moottoriteillä ajetuista kilometreistä. Ajoneuvot on varustettu sensoreilla, joista viranomaiset saavat tiedon moottoritielle tulosta ja sieltä poistumisesta. Lasku ajetuista autobahn-kilometreistä lähetetään suoraan liikennöitsijälle. Suomessa mitataan ajoneuvojen korkeuksia 36 Kuntatekniikka 7/2011 Ditt o datt NDet händer och sker så här på hösten. Jag har varit på den amerikanska föreningen APWA:s årskongress, styrelsen har haft sitt fjärde årliga möte utav 5, styrelsen har också haft det årliga linjeseminariet och man har beslutat om året 2013 mötes- och utställningsplats och datum. Estlands förening har också haft sitt årsmöte, vi har träffats med RIL om IFME2012 kongressen osv. Man pratar ju om en rullande sten och mossa... och rulla på, med hård fart har jag och vi definitivt gjort. Tampere testaa älyliikennettä ensi vuonna Tampereella tullaan ensi vuonna testaamaan älyliikennettä sijoittamalla normaalin liikenteen sekaan noin kahdeksan kilometrin pituinen testialue Hervannan ja keskustan välille. Tavoitteena on selvittää, mitä palveluja suomalaiset kuljettajat haluavat ja mikä on niiden vaikutus liikenteen turvallisuuteen, sujuvuuteen ja ympäristöön. Testeissä tullaan käyttämään nykyistä liikenteenohjausjärjestelmää siten, että opasnäyttöjen tms. sijaan tiedot tulevat suoraan autoihin. Liikennettä on mahdollista tehostaa myös ohjaamalla liikennettä oikeille väylille ja rajoittamalla nopeuksia joustavasti keliolosuhteiden ja liikennemäärien mukaisesti. Kokeilu on osa Euroopassa tehtävää Drive C2X -hanketta, jota Suomessa johtaa VTT. Kesäkuussa 2014 pidetään Helsingin messukeskuksessa ITS Europe -kongressi. Tällöin tuhatpäinen älyliikenteen asiantuntijajoukko kokoontuu pohtimaan teknologian uusimpia innovaatioita liikenteessä. Tänä vuonna kongressi pidettiin kesäkuussa Lyonissa, ensi vuonna se pidetään Wienissä ja 2013 Dublinissa. ● Jyrki Föreningens nya strategi under arbete Vättö Jyrki Vättö Suomessa on kokeiltu ajoneuvon korkeuksia mittaavia laitteita ennen tiettyjen siltojen alituksia. Tienvarsilla tai pilastereissa on erilaisia tiedotustauluja, joiden avulla tielle saadaan tieto mm. ruuhkista tai muista häiriöistä. Kaupunkiliikenteessä käytetään erilaisia tietojärjestelmiä, joilla säädellään liikennevaloja tai seurataan julkisen liikenteen sujuvuutta sekä niiden saapumista pysäkeille. Liikennevalot tunnistavat joukkoliikennevälineet ja vaihtavat valojen väriä niille suotuisaksi. Lisäksi joissain kaupungeissa voi maksaa parkkimaksut tai ostaa julkisen liikenteen matkalippuja puhelimitse. Mobiililaitteiden paikannuspalvelut lisääntyvät koko ajan ja luovat hyvää pohjaa myös liikenneälylle. Tiedotustaulu ohjaa korkeita ajoneuvoja. Styrelsen höll alltså sitt fjärde möte för året, och genast efter, det årliga linjeseminariet. Största delen av de normala mötessakerna flyttades över till linjeseminariet, och där gick man igenom dem – bakgrund, nuläget och framtidsvisionerna – på en och samma gång. Utan att gå igenom allt i detalj, så kan jag berätta, att den största och viktigaste saken var att förnya föreningens över tio år gamla, och föråldrade strategi. För ett år sedan, då jag tog över posten som verksamhetsledare, så gick vi igenom den gamla strategin, och vi hittade på en massa saker som borde ändras på. Då jag började fundera på att rätta till sakerna på den gamla basen, så kom jag fort underfund med, att det lönar sej göra om den från grunderna. Jag kontaktade Päivi Ahlroos från SITO (som tillträder styrelsen fr.o.m. årsskiftet 2012) och bad henne komma med ett förslag om hur man kunde göra det. Efter det sammanförde jag Ville Alatyppö (som kommer att börja som verksamhetsledare fr.o.m. början av 2013), och där startade det. På linjeseminariet presenterade Ville sin idé om hur den borde se ut – inte innehållet, men på vilken grund vi skulle kunna bygga upp den. Heikki Lonka (2. viceordförande) gavs ordet åt till näst, och Heikki slog ihop ett gruppjobb för alla inblandade, och det resulterade till att Ville fick tillräckigt med uppgifter för att få ihop en slutlig ny strategi. Ville kommer att presentera sin vision om hur den skulle se ut i styrelsen nästa möte i november, och efter att styrelsen har godkänt den, så går vi ut med förslaget till er – d.v.s. medlemskåren. Andra saker som togs upp var t.ex. att föreningens prioriteter (även) i fortsättningen kommer att vara: Kuntatekniikan Foorumi (kommuntekniska forumet), Kuntatekniikka-tidningen, publikationsverksamheten, de kommande årsdagarna samt naturligtvis IFME2012-kongressen i Helsingfors samt det internationella samarbetet i största allmänhet. Internationellt samarbete Sedan den föregående tidningen kom ut så har Leila Strömberg varit i Holsterbo i Danmark, Ville Alatyppö i Tallinn i Estland och underskriven på APWA kongressen i USA, men redan före det, har FKTF tagit del i alla de andra nordiska ländernas årsmöten, och det enda som finns kvar för i år är årets andra styrelse mötet i IFME, som kommer att äga rum i Johannesburg, Sydafrika, och dit har vi ju ordnat en studieresa. På studieresan kommer att vara med inalles 8 personer från Finland, och samtidigt som styrelse mötet hålls har också Södra Afrikas förening IMESA sin årskongress. Till föreningen hör 4 Danne Långström Efter Denver kongressen hyrde jag en bil och åkte up i Klippiga bergen för att ta en titt på ruskan (lövbranden). länders kommuntekniska föreningar d.v.s. Sydafrika, Namibia, Botswana och Zimbabwe. APWA:s årskongress i Denver I Amerika är alltig stort. APWA tillsammans med CPWA hade alltså sin årskongress i Denver, och på den deltog tusentals människor, föreläsningar pågick 10 samtidigt och de hade en stor utställning i samband med kongressen. Keynote föredragen mm. kan ni gå och se på adressen http://sites.apwa.net/ congress/2011/home.aspx. Själv satt jag under kongressen på diverse möten, så som till exempel CPWA:s internationella round table -mötet, där det var med deltagare också från Australien, Nya Zealand, Sydafrika och Mexico. Dessutom var jag inbjuden till APWA:s internationella avdelnings möte, framtidsutskottet mm. De mest intressanta sakerna från FKTF:s synpunkt sett var, att den internationella avdelningen beslöt, att 5 unga professionella kommer att få söka om stipendier för att kunna delta i IFME2012 i Helsingfors och det, att det internationella överlag kommer att höra till topp prioriteterna för APWA (och CPWA) i fortsättningen. APWA:s styrelse beslöt också i sitt möte, att de kommer att söka om rättigheten, att få arrangera IFME2018- kongressen. Att arrangera IFME2018 innebär alltså, att de skulle tillträda som viceordförande i Helsingfors för en tre års period – ända till IFME2015 i Nya Zealand, varefter de skulle agera som ordförande de tre nästa ända fram till sin egna IFME2018. Efter den kongressen skulle de ännu fortsätta i tre år som II viceordförande (President Past), så det är alltså ett tio år långt projekt de skulle ge sej in i. 10 år verkar ju som en jätte lång tid, men t.ex. nu när jag se tillbaks och minns då jag själv tog emot ansvaret för ordnandet av IFME2012, så verkar det ju som om det vore igår – visserligen har vi ännu kvar ½ år som ordförande, och sen ännu 3 år till, men ändå. Amerikanerna kommer att föra fram sitt förslag till IFME styrelsen i Johannesburg, men personligen ser jag ingen orsak till att de inte skulle få sitt föreslag godkänt. Kommuntekniska dagarna 2013 Det har beslutits, att de Kommuntekniska dagarna och YT13utställningen kommer att hållas 16–17.5.2013. Av de 5 föreningarna som är med om att besluta om utställningen (och då också allas årsdagar) så var alla 5 bakom Jyväskyläs förslag. Allt talade i år för Jyväsky- lä (har inget svenskt namn, men kallas skämtsamt för Grynby). Jyväskyläs anbud för utställningen var den förmånligaste, utställningsområdet och mötesplatserna ligger mycket centralt till, ett nytt hotell blir färdigt tills dess, geografiskt är läget ypperligt – och 2013 blir det redan 10 år sedan vi var där sist. Det var alltså om 2013, men före det har vi ju IFME2012 tillsammans med RIL, Svenska K-T samt Estniska EKÜ, så nu gäller det alltså att spika fast 4 – 10.6.2011 i kalendern, det är något som ingen vill missa. Deadlinen för abstrakterna till föreläsningarna har precis gått ut, när den här tidningen kommer ut, men redan nu, en månad tidigare, så har vi fått in en massa intressanta föreslag från runtom i världen, så i november blir det en trevlig men utmanande uppgift att sålla ut de allra bästa. Möjliga studieresor 2012 Det har varit tal om möjliga studieresor 2012 till bl.a. London, där man kunde bekanta sej med ”Cross Rail” som inkluderar bl.a. 10 nya stationer mm. Resan skulle fokusera sej på projekt behärskning/kunnande samt förmedlande av information samt informationsförsörjning. En annan möjlig resa kunde handla om dagvatten/stormvatten, och den kunde gå till Nord Tyskland (Bremen, Hannover). En resa kommer jag personligen att ordna, och den kommer att sgå till APWA:s nästa årskongress i augusti till Anaheim i Kalifornien... då kan man göra som jag i år – ta ett par extra dagar ledigt och åk på en liten sightseeing. Själv hyrde jag en bil efter Denver kongressen och åkte up i Klippiga bergen för att ta en titt på ruskan (lövbranden). SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 814 2425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.fi 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Hannu Virtasalo Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 310 38806, 050 5591419 hannu.virtasalo@hel.fi 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 heikki.lonka@granlund.fi Muut jäsenet Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki, kaavoitus PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 625 5055, 040 7718867 leila.stromberg@jkl.fi Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere puh. 040 5068600 milko.tietavainen@tampere.fi Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 266 5137, 050 5901032 tuula.smolander@jkl.fi Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 434 3409, 044 7971252 antti.korte@raisio.fi Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 8392 4438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.fi Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 459 4601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.fi Ha en god, lång och varm höst! ● Danne Långström verksamhetsledare Kuntatekniikka 7/2011 37 Putkimestaripäivät: Vesihuollon esimiestyölle on löydettävä aikaa Kuntien Putkimestarit ■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Jäseniä on 314, joista eläkeläisiä on 69. Kannattajajäseniä eli yritysjäseniä on 83. Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: sami.sillsten@hsy.fi puh. 050 466 9114 Sihteeri, s-posti: anders.ostrom@turku.fi www.kuntienputkimestarit.fi NJärjestyksessä 35. Kuntien Putkimestarit ry:n koulutus- ja neuvottelupäivät pidettiin 12.–14.10.Jyväskylän Hotelli Laajavuoressa. Paikalla oli erinomainen edustus yhdistyksen jäseniä, yli 170 osallistujaa. Voimme siis tyytyväisinä todeta, että koulutus- ja neuvottelupäivien osallistujamäärät ovat tasaisessa kasvussa. Ohjelma oli erityisesti suunnattu tukemaan ja kehittämään jäsenistön toimintaa arkisessa työelämässä. Päivien aikana etsittiin myös esimiesten työelämän kipukohtia ja ratkaisuja niihin. Koulutuspäivien perinteinen tutustumiskäynti tehtiin Janakan vesilaitoksen saneeraustyömaalle. Jyväskylän Energia Oy:n vesijohtaja Markku Hantunen esitteli uutta energia- ja vesilaitoksen yhdistymisen organisaatiota. Jyväskylän poikkeuksellinen organisaatioiden yhdistyminen herätti keskustelua. Suomessa on viime vuosina tapahtunut myös muita vesihuoltoa koskevia yhdistymisiä, joissa on luotu hyvin erilaisia organisaatiorakenteita. Muutokset ovat vaikuttaneet etenkin esimiesten työhön ja tehtäväkenttään. Päivystysjärjestelyn vertailu 12 tietonsa luovuttaneen vesihuolto-organisaation osalta herätti mielenkiintoa, ehkä lähinnä ihmetystä. Alaamme määrittelevät mm. vesihuoltolaki, työaikalaki ja työturvallisuuslaki, mutta päivystysjärjestelyt ovat käsittämättömän erilaisia. Toisilla laitoksilla ei ole esimiespäivystystä, toisilla päivystysvuorot ovat huolestuttavan tiheästi, mutta myös päivystyskorvauksissa on suuria eroja. Sovimme, että päivystysjärjestelyjen vertailua jatketaan kehittämällä vertailutaulukkoa ja keräämällä tietoja mahdollisimman monelta laitokselta. Saneerausvelka on valtava Sami Sillstén Tero Kilpeläisen esitys Oulun Veden tilanteesta kertoi korutonta viestiä verkostosaneerausten tilasta. Saneerausvelka kasvaa koko ajan, eivätkä tämän hetken saneeraustoimet ole riittäviä. Tilanteen haltuun- Putkimestarit tutustumassa Janakan vesilaitokseen. 38 Kuntatekniikka 7/2011 otto edellyttää verkoston kuntotilan selvitystä, saneerausprosessin kehittämistä ja pitkän tähtäimen saneeraussuunnitelman laadinnan vuosibudjettiarvioineen. Sen jälkeen tarvitaan vain tahtotila ja rahoituksen järjestäminen. Saneerausvelka on Suomessa jo niin valtava, ettei siitä selvitä kuin kaivamattomien menetelmien voimallisella kehittämisellä. Saneerausvelka romahtaa käsiin, jos siitä kuvitellaan selvittävän katujen perusparannusten yhteydessä tai yhteisprojekteilla. Jyväskylän Palokan mangaaniongelman haltuunotto ja hoito toimi erinomaisena esimerkkinä tehokkaissta saneeraus- ja korjaustoimenpiteistä. Mangaaniongelma päätettiin laittaa kuntoon, rahoitus järjestettiin, työ suunniteltiin kokonaisvaltaisena ja toteutettiin riittävin resurssein. Kolmen vuoden intensiivisen työn jälkeen saavat palokkalaiset nauttia erinomaisesta vedestä. Kaivutöiden turvallisuus on kaikkien yhteinen huolenaihe. Vertailimme eri työturvallisuustoimenpiteitä ja keskustelimme tilaajien työturvallisuusvelvollisuuksista sekä niiden täydentämisestä mahdollisilla asiakasohjeilla. Asian käsittelyä ja kaivutöiden työturvallisuuden kehittämistä jatketaan. Tuloksia ja kokemuksia vertaillaan kevään koulutusristeilyllä. Yhteistyökumppanimme – 30 eri yritystä – esittelivät palvelujaan sekä tuoteuutuuksiaan pienoisnäyttelyssä. KPM:n tarkoitus on toimia yhdyssiteenä kuntien vesihuollon ammattilaisten ja alan yritysten välillä. Päätimme aloittaa palvelupankin rakentamisen yhdistyksen nettisivuille jäsenistön käyttöön. Palvelupankista löytyisi erilaisia palveluja, mutta myös urakka- ja tarjouspyyntöasiakirjoja, työturvallisuusohjeita sekä foorumi, jossa voi kysyä neuvoja ja saada apua. Esimiestyön tila huolestuttaa Eri keskusteluissa pohdimme huolestuneina nykypäivän esimiestyötä. Työnkuva ja -tehtävät sekä vaatimukset ovat muuttuneet vuosien aikana ympäristön ja organisaatioiden muuttuessa. Esimiesten työ on nykyään raportointia, töiden valmistelua, asiakaspalvelua, sähköposteja, hankinta-aloitteita ja -esityksiä, talouden pyöritystä. Moni meistä kokee uupuvansa työtaakan alla, eikä aika riitä toimimiseen omien työntekijöidensä esimiehenä. Päivien punainen lanka löytyi perjantaiaamun ”julkkis”puheenvuorossa. Maajoukkuevalmentaja Jukka Jalonen kertoi, miten menestystä saavutetaan, tehokkaita tiimejä rakennetaan ja tuottavuutta parannetaan – esimiestyöllä! Jos alansa huipputiimien rakentaja sanoo kaiken takana olevan esimiestyön eli olemalla läsnä työntekijöidensä työssä, niin uskottavahan se on! Päätimme koulutuspäivät yhteiseen näkemykseen: esimiestyölle on löydettävä tulevaisuudessa aikaa. Kuntien Putkimestarit ry tulee keskittymään vesihuollon esimiesten työn tukemiseen kaikkialla Suomessa. Teemme selvityksiä, raportoimme ja tuomme epäkohdat esiin ja ratkaistaviksi. Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi ● Sami Sillstén yhdistyksen puheenjohtaja www.ukty.fi Miksi valvojat eivät puutu virheelliseen työhön hallirakentamisessa? NSyksy on uimahallien ja kylpylöiden rakentamisessa vilkasta aikaa. Käynnissä on parhaillaan 5–6 työmaata. Viimeiseksi valmistui Poriin uusi uimahalli 50 metrin altaineen. Hallissa uutta tekniikkaa edustaa lähinnä aurinkoenergia. Kuntatekniikassa 5/2011 oli kyseisestä hallista erinomainen artikkeli, joka kannattaa lukea. Syyskuun lopulla yhdistyksemme järjesti opintomatkan Porin uuteen halliin. Jäseniämme oli matkalla mukana yli 20. Halli oli juuri koekäyttövaiheessa. Esimerkiksi aurinkoenergiassa oli aloitettu koekäyttö vasta kolme päivää aikaisemmin, joten tuloksia ei ymmärrettävästi ollut vielä saatavilla. Porin liikuntaviraston johtaja Kimmo Rinne toivotti meidät tervetulleiksi tutustumaan uuteen halliin, joka vihittiin käyttöön saman viikon lauantaina ja avattiin sen jälkeen myös kansalaisten käyttöön. Asiantuntevana oppaanamme toimi insinööri Jouni Lehtinen, jolle haluan lausua tässä yhteydessä parhaat kiitokset. Mielenkiintoisia yksityiskohtia, mutta yksi perusvirhe Porin uusi uimahalli on avara, ja siinä on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Etenkin liikuntavammaisten erillistilat herättivät paljon mielenkiintoa, samoin puhtaanapidon vaatimien huoltotilojen määrä. Turvallisuuskysymykset samoin kuin pesuhuoneiden lattiat ja saunan materiaalit herättivät vilkkaan keskustelun. Turvallisuushan on yleisten hallien tärkein suunnittelukriteeri, joka liian usein unohdetaan. Hallissa oli yksi perusvirhe: vesi seisoi ainakin yhdessä kohtaa lattialla, mikä on suuri hygieniariski. Yleisesti ottaen halli on valoisa ja toimiva, joten kyllä siellä kannattaa uinnin harrastajien ja virkistäytyjien käydä. Kaupungin päättäjiä voi vain onnitella verorahojen oikeasta käytöstä – siitä, että tehtiin uusi halli eikä lähdetty korjaamaan vanhaa. menetelmiin tai työolosuhteisiin. Asioihin puuttuminenhan vaatii rautaista ammattitaitoa ja erikoisosaamista. Herää kysymys, mistä ko. työssä oikein maksetaan. Rakennuttamisen ja valvonnan vaatimuksiin on syytä palata myöhemminkin. Siitä on hyvä saada keskustelua aikaan, jotta rakentamisen laatua saadaan siltäkin osalta saadaan parannettua. Ilmoittautuminen uimahalli- ja kylpyläpäivien alkanut Yhdistyksemme on omalta osaltaan nostanut asian esille muun muassa vuotuisilla valtakunnallisilla uimahalli- ja kylpyläpäivillä, joilla uimahalli- ja kylpylärakentamisen ongelmiin paneudutaan. Valitettavasti rakennusalan ammattilaiset ovat hyvin onnistuneesti kiertäneet tällaisen koulutuksen. Tätä luettaessa vuoden 2012 valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien ilmoittautuminen on alkanut. Päiväthän ovat 7.–9.2.2012 Ruotsin risteilyn muodossa. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, sillä paikkoja on rajallinen määrä. Jos ei ole kirjallista kutsua saanut, ohjelman voi käydä katsomassa yhdistyksemme kotisivuilla www.ukty. fi. Ohjelma on monipuolinen ja laadukas. Suunnitteluohjemallit valmistunevat ensi vuonna Yhdistyksemme tulevana tavoitteena ovat uimahallien ja kylpylöiden suunnitteluohjemallit. Pyrimme siihen, että ensi vuoden aikana meillä olisi jotain valmista. Myös uimahallien ja kylpylöiden rakennustyön palauteseminaareja voitaisiin järjestää, jos joku hallien rakennuttaja niin toivoo. Ensi vuodeksi on tällä hetkellä olemassa yksi halukas kohde, jossa tällainen tilaisuus pidettäisiin. Siitä ilmoitellaan tarkemmin, kun aikataulu on saatu valmiiksi. Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty ■ Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 100. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi. Yhteystiedot Internet: www.ukty.fi s-posti: ukty@ukty.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Tapio Ala-Peijari s-posti: tapio.ala-peijari@kolumbus.fi puh. 040 829 0068 Näin mennään loppuvuotta kohti! Syysterveisin, Valvonnan heikkous on ongelma Viime aikoina on paljon keskusteltu uimahallien ja kylpylöiden rakennuttamisesta ja valvonnasta. Rakennuttajien välinpitämättömyydestä (tai tietämättömyydestä) ja valvonnan heikkoudesta kuulee mitä ihmeellisempiä tarinoita, jotka eivät ole kunniaksi ammattikunnalle. Valvonnassa näyttää olevan ongelmana se, etteivät valvojat puutu virheelliseen työhön, työ- ● Pertti Kärpänen puheenjohtaja Kuntatekniikka 7/2011 39 Viemäritulvissa ratkaisevaa padotuskorkeus, pinta Rankkasateet yleistyvät, sa Rankkasateet ovat yleistyneet, samoin niiden aiheuttamat vahingot kiinteistöille. Lähdettäessä ratkaisemaan ongelmaa on ensin määriteltävä, aiheutuiko vahinko viemärien tulvimisesta vai vesien valumisesta kiinteistöön pintoja pitkin. ● Sami Sillstén Helsingin aluepäällikkö HSY Vesi 40 Kuntatekniikka 7/2011 NNHelsingissä 22. elokuuta sat- tunut sade oli poikkeuksellinen. Ilmatieteen laitoksen mukaan vastaavan intensiteetin sateita saadaan keskimäärin kerran 30 vuodessa. Viemäreiden mitoituksella ei rankkasateiden aiheuttamia ongelmia voida estää. Kyseinen sade aiheutti pelkästään Helsingin Pelastuslaitokselle yli sata kellaritilojen tulvapumppausta. Monelle vahinkoa kärsineelle kiinteistönomistajalle elokuinen vahinko oli jopa kolmas tämän vuoden aikana. Tämä vahvistaa meteorologien lausunnot siitä, etteivät sademäärät ole kasvaneet, mutta yksittäiset kuurot ovat merkittävästi voimistuneet. Ongelmaan löytyy ratkaisuja, joskin osa niistä on kalliita ja hitaita toteuttaa. Kiinteistöissä on toteutettavissa ratkaisuja kohtuukustannuksin, mutta yleisen kunnallistekniikan puolella ratkaisujen kustannukset saattavat nousta suhteettoman korkeiksi. Viemäritulvissa padotuskorkeus tärkeä Viemäritulvien korvausvastuuta selvitettäessä keskeinen merkitys on kiinteistökohtaisesti määritellyllä padotuskorkeudella. Kiinteistön suunnitteluvaiheessa vesihuoltolaitos laatii liittyjälle liitoskohtalausunnon, jossa määritellään viemäreiden osalta padotuskorkeus. Sillä tarkoitetaan korkeusasemaa, jolle viemärivesi saa verkostossa nousta. Tämän korkeusaseman alapuolella olevat kiinteistön tilat on varustettava padotusjärjestelmillä. Erillisviemäröidyillä alueilla, joissa sadevedet ja jätevedet ovat eri viemäreissä, on padotuskorkeus normaalisti liityttävän runkoviemärin putken laki + 100 cm. Vanhojen kaupunkien sekaviemärialueilla, missä sadevedet ohjataan samaan viemäriin kuin jätevedetkin, on padotuskorkeus normaalisti kadun pinta liitoskohdassa + 10 cm. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekaviemäröidyillä alueilla tulee viemäritulva ani harvoin vesihuoltolaitoksen korvausvastuun piiriin. Erillisviemäröidyillä alueilla vahinkotapauksissa on mittaryhmän mitattava tarkkaan, mille korkeudelle vesi kiinteistössä sekä viemärissä oli tulvatilanteessa noussut, jotta korvausvastuuasiat voidaan määrittää. VESIHUOLTO Tero Sivula valuntatulviin helpotusta tulvareiteistä moin kiinteistövahingot Ongelmaiset padotusventtiilit Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa D1 oli aikaisemmin maininta padotusventtiilistä. Padotusventtiili edellytettiin viemärilaitteisiin, joiden takana olevan kiinteistön lattian korko oli alle liitoskohtalausunnon padotuskorkeuden. Uudessa rakennusmääräyskokoelmassa ei onneksi enää ole mainintaa padotusventtiilistä. Padotusventtiilien ongelma oli niiden toiminnallisuudessa. Venttiilit ovat joko automaattisia tai mekaanisia eli käsin suljettavia. Automaattiventtiilien toiminta viemärilaitteistoissa on hyvin epäluotettavaa. Kiintoainetta sisältävä jätevesi edellyttää niiden säännöllistä huoltoa. Huolto ei silti ta- kaa automaattiventtiilien toimintaa poikkeustilanteissa. Mekaaniset venttiilit ovat hyvin toimintavarmoja. Kun ne käsin suljetaan, ne ovat kiinni. Kellaritilojen käytön muutokset ovat muodostaneet ongelman mekaanisten venttiilien kanssa. Vanhojen omakotitalojen halkokellarit on usein muutettu moderneiksi saunatiloiksi ja kerrostalojen hiilikellarit tyylikkäiksi kerhotiloiksi. Kyseisiin tiloihin on tullut kiinteitä vesipisteitä, joiden takia käyttömukavuussyistä padotusventtiili on aina auki. Valitettavan usein kiinteistöjen edustajat eivät ole ajan tasalla kiinteistön teknisistä laitteista tai juridisista vastuista. Vahinkoilmoituksen saatuaan vesilaitoksen henkilökunta esittää kohteessa rutiinikysymyksen padotusventtiilin sijainnista. Liian usein on vastaus: ”Mikä ihmeen padotusventtiili?” Kun venttiili löytyy ja se todetaan avonaiseksi, ilmoittaa vesilaitoksen edustaja: ”Vahinko jää sitten teidän omalle korvausvastuulle.” Tähän saadaan usein vastaus: ”Miten niin?” Padotusongelmaan monia ratkaisuja Rakentamismääräyskokoelman D1 muutos tarjoaa myös ratkaisun padotusongelmaan. Kiinteistön pienpumppaamolla voidaan lähtevä jätevesi käyttää niin korkealla, ettei padotuskorkeusongelmaa ole, tai sekaviemäröintialueilla varustaa pumppaamon lähtöputki takaiskuläpällä tai vastaavalla teknisellä laitteella. Tä- mä estää jäteveden takaisinvirtauksen. Tulvatilanteessa pumpun paine voittaa kuitenkin tulvivan viemärin paineen, jolloin kiinteistön vesiä voidaan edelleen johtaa pois. Kiinteistöjen pienpumppaamoiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi, ja niistä on tullut hyvin huoltovapaita. Suurimmat kustannukset kiinteistöille muodostuvat kuitenkin pumppaamon rakentamisesta. Ongelmaa voi olla myös sopivan paikan löytymisessä pumppaamolle. Pintavaluntatulvissa useita vastuullisia Pintavaluntatulvat ovat yleensä hankalammin ratkaistavia, sillä ongelman syyt voivat olla useamman vastuullisen alueella. KatuKuntatekniikka 7/2011 41 YŵĂdžŽŶƌĂƚŬĂŝƐƵŚƵůĞǀĞƐŝĞŶ ũŽŚƚĂŵŝƐĞĞŶ͘ DƵŶĂŶŵƵŽƚŽƚĞŚŽƐƚĂĂũŽŚĚĞƚƚĂǀŝĞŶǀĞƐŝĞŶ ŬƵůũĞƚƚƵǀƵƵƚƚĂ͕ǀćŚĞŶƚććũćƌũĞƐƚĞůŵćŶ ŚƵŽůƚŽũĂũĂ ƚƵŽƉƵƚŬĞůůĞůŝƐćůƵũƵƵƚƚĂ͘<ĂŚĚĞůůĂƉƵƚŬŝŬŽŽůůĂŚĂůůŝƚƐĞƚ ƚƵƌǀĂůůŝƐĞƐƚŝŶŝŝŶƚĂǀĂŶŽŵĂŝƐĞƚƐĂƚĞĞƚŬƵŝŶŚĞƚŬŝƚƚćŝƐĞƚ ƐĂĚĂŶƚĂŚƵŝƉƵƚŬŝŶ͘YŵĂdžŽŶƉĂƌĂƐƉƵƚŬŝŵLJƂƐ ůĂĂũĞŶƚƵǀŝůůĞĂůƵĞŝůůĞ͘YŵĂdžƉŝƚććͲŵLJƂƐŵƵŽƚŽŶƐĂ͘ ǁǁǁ͘ƌƵĚƵƐ͘Ĩŝ Tulvareiteistä helpotusta pintavaluntatulvaan Tulvareitit voisivat ratkaista tai ainakin helpottaa useaa pintavaluntatulvaa. Korottamalla kanttikiviä ja ohjaamalla vedet suunniteltua katu-uomaa pitkin paikkaan, jossa tulvavedet ohjattaisiin avo-ojiin, tulvaputkiin tai tunneleihin, voitaisiin oikein toteutettuna ohjata kiinteistöiltä pois huomattaviakin vesimääriä. Uudisrakennusalueilla voisi tulvatilanteisiin varautua erilaisilla sadevesien imeytys- tai viivytysrakenteilla, ylimääräisillä viemäreiden tulvaputkilla tai erikoisputkilla kuten pisaraputkilla. Näiden ns. pisaraputkien muoto turvaa viemärin huuhtoutuvuuden myös pienillä virtaamilla, mutta mahdollistaa myös kohtuusuuret viemäröintimäärät. Alan ihmiset tietävät, ettei tulvaongelmaa voi ratkaista vain suurentamalla putkia, sillä pieni virtaama suuressa putkessa aiheuttaa kiintoaineen kertymistä ja tukoksia. Tukokset taas ai42 Kuntatekniikka 7/2011 HSY Vesi YŵĂdžͲŬĂƐǀĂǀŝĞŶŚƵůĞǀĞƐŝͲ ŵććƌŝĞŶŚĂůůŝŶƚĂĂŶ alueelta valuva vesi on kadun pitäjän vastuulla, mutta myös kiinteistön omissa pintaohjauksissa voi olla vikaa. Jos vika on koko kiinteistön liian alhaisessa korkeusasemassa, vian korjaaminen voi olla hyvin kallista ja erilaiset tulvavallit esteettisesti huonoja ratkaisuja. Katualueiden kuivatusjärjestelmien vastuujaot ovat hankalia, sillä eri vastuualuerajoja voi olla yhtä monta kuin kaupunkija kuntaorganisaatioitakin. Toisaalla kuuluvat ritiläkaivot kadun pitäjälle, toisaalla vesilaitokselle, mutta myös runkojohtojen ylläpitovastuissa on eroja. Se, johtuuko pintavaluntaongelma vääristä kadun kallistuksista, ritiläkansien sijainneista tai määristä vai runkolinjan kapasiteetista, voi tehdä vaikeaksi sopia siitä, kenelle ongelman ratkaiseminen kuuluu. Runkolinjan kapasiteettiongelma voi johtua vanhasta linjasta ja rankentuvista sateista tai sitten siitä, että kaupunkirakenne on tiivistynyt eikä viemäreiden kapasiteetti enää vastaa alueen tarpeita. Kiinteistöön kannattaa suunnitella pumppaamoa, jos alimmat lattiakorot ovat lähellä padotuskorkeutta. heuttavat viemärivesitulvia kiinteistöissä. Vahinkoihin kannattaa varautua ennakkoon Tämän vuoden tulvat toivat usean vahinkoa kärsineen tietoon ikävällä tavalla vuoden alusta voimaan tulleet muutokset usean vakuutusyhtiön korvausehdoissa. Mahdolliset muutokset on syytä tarkastaa omasta vakuutusyhtiöstä, ja aloittaa niiden perusteella korjaustoimenpiteitä. Viemärivahinkopotentiaali tulisi huomioida myös suunnittelussa. Kiinteistöön kannattaa suunnitella pumppaamoa, jos alimmat lattiakorot ovat lähellä padotuskorkeutta. Padotuskorkeuden ylittäviä vahinkoja tulee toisinaan, mutta silloinkin kunnan ja vesihuoltolaitoksen vastuu rajoittuu pääsääntöisesti välittömiin omaisuusvahinkoihin ja vahingoista aiheutunut vaiva ja harmi jäävät korvaamatta. Kaupunkien ja vastuullisten vesihuollon toimijoiden on syytä määritellä vahinkoprosessinsa valmiiksi hyvissä ajoin. Rankkasateet voivat aiheuttaa niin suuren vahingonkorvausvyöryn, että sen käsittely voi kestää vahinkoa kärsineen mielestä kohtuuttoman kauan. Ensiarvoisen tärkeää on käynnistää korjaustoimenpiteet sekä vahingonselvitystoimet välittömästi. N VESIHUOLTO Alueurakointi, elinkaari vai kevytallianssi? Verkostojen saneeraukseen etsitään uusia toimintamalleja Jotta vesihuoltoverkostojen saneerausvelkaan pystyttäisiin vastaamaan, vesilaitoksista tulisi muodostaa liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä. Vaihtoehtoisia toimintamalleja saneeraushankkeiden toteuttamisessa ovat alueurakointi, elinkaari ja kevytallianssi. ● Jyrki Laitinen, johtava konsultti Maasilta, suunnittelija FCG Finnish Consulting Group Oy ● Minna NN Vesihuoltolaitosten infra- struktuuri on pääosin rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Infrastruktuurin ylläpitoon ja saneeraukseen ei ole investoitu tarpeeksi, minkä seurauksena on syntynyt korjausvelkaa ja järjestelmien toimintavarmuus on heikentynyt. Vuosittain korjaus- ja korvausinvestointeihin käytetään karkeasti arvioiden 0,5–1 prosenttia verkostojen (ja laitosten) pääoma-arvosta. Saneerausvolyymi on aivan liian pieni pääoma-arvon säilyttämiseksi ja toimintavarmuuden turvaamiseksi. Suomen Vesilaitosyhdistyksen projektissa selvitettiin uusia tapoja vastata vesihuoltoverkostojen saneerausvelan haasteisiin. Hankkeeseen osallistui Vesilaitosyhdistyksen lisäksi 18 vesihuoltolaitosta, 6 urakoitsijaa ja konsulttina FCG, ja siinä pohdittiin syitä ja kehittämiskohteita tilanteen parantamiseksi. Otsikkotasolla kehittämiskoh- VERKOSTOSANEERAUKSEN PULLONKAULAT Keskeinen ongelma on rahoituksen riittämättömyys. Yli puolessa hankkeeseen osallistuvista laitoksista nykyisen määrärahat eivät riitä pysäyttämään saneerausvelan kasvua. Rahoituksen muodosta todettiin, että taksojen kautta tulorahoitus on ainoa kestävä tapa rahoittaa saneeraus. ■ Saneerauksen suunnittelussa ja saneerauksen toteutuksessa tarvitaan lisää osaamista. Ammattitaitoista väkeä vesihuoltolaitoksilla, kunnan muussa hallinnossa, suunnittelijoilla ja urakoitsijoillakin on liian vähän. ■ Verkoston kunnosta tiedetään kaiken kaikkiaan liian vähän ehkä kunnollisten tutkimus- ja tiedonhallintamenetelmien puutteen vuoksi. Kuntotietojen puutteellisuus vaikeuttaa saneerausten järkevää kohdentamista. ■ Yhteistyö kunnan katuyksikön kanssa tulisi toimia sujuvammin. Tällä hetkellä katusaneeraus määrää liikaa verkostosaneerauksen toteutumista. Yhteiset aluesuunnitelmat kaikkien osapuolten kesken voisivat parantaa suunnitelmallista saneeraustoimintaa. ■ Kokonaispalvelumalli, jossa luotettava kumppani ottaisi vastuun pitkän aikajakson saneeraussuunnitelman toteuttamisesta, olisi tarpeellinen. ■ Tiedotusta ja viestintää tulisi vielä lisätä tietoisuuden parantamiseksi taksojen tasosta ja saneerauksen tarpeellisuudesta. ■ teet olivat rahoitus, uudet toimintamallit, yhteistyö, tiedonhallinta sekä koulutus. Hanke toteutettiin työpajasarjana (4) sekä kyselyillä ja haastatteluilla. Verkostosaneerauksen nykyiset pullonkaulat Verkostosaneerauksen toimintaprosessin ongelmia lähestyttiin sekä vesihuoltolaitosten saneerauksesta ja ylläpidosta vastaavien että saneeraus- ja ylläpitopalveluita tarjoavien yritysten näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää nykytilanteen pullonkaulat, kun saneerausvolyymi kaksin- tai kolminkertaistetaan nykyisestä. Nykytilannekartoituksen toteutuksessa oli keskeisenä menetelmänä konsultin johdolla työpajoissa tehdyt ryhmätyöt nykytilanteen toimivuudesta ja tulevaisuuden kehittämiskohteista. Työpajojen jälkeen haastateltiin joidenkin kuntien talousjohtoa sekä teknisten toimialojen johtoa. Haastatteluja täydennettiin kattavammilla webropol-kyselyillä niin kotimaan kuin muun Euroopan vesilaitostoiminnan edustajilta. Tilanne, ongelmat ja vahvuudet nähtiin paljolti samalla tavalla riippumatta vastaajien taustaorganisaatiosta. Kokonaisuutena ryhmätöiden ja keskustelujen perusteella näkemykset voitiin tiivistää ylläolevan taulukon mukaisesti. Kesän 2011 aikana lähetettiin noin sadalle kunnalle kysely verkostojen kunnosta ja hoi- dosta. Vastauksista käy ilmi, että kunnat ja vesihuoltolaitokset ovat hyvin tietoisia saneerausvelasta. Suurimpina ongelmina saneerausinvestoinneissa pidettiin rahoituksen ja henkilöresurssien puutetta. Joillakin kunnilla olisi ollut rahoitusta, muttei tekijöitä. Ulkoistamiskohteet vaihtelevat maittain Keväällä 2011 tehdyssä kyselyssä selvitettiin eurooppalaisten lai- Pohjoismaiden kattavin yhdyskuntatekniikan ohjelmistoratkaisu ZZZYLDQRYD¿ Kuntatekniikka 7/2011 43 !%!%$ %#$ $ #%% &#% $ tilaaja maksaa investoinnista ja palvelusta tasaisesti koko kauden ajan maksut tuottaja sopimuskausi vastaa palvelun tuotamisesta koko kauden ajan Elinkaarimallissa tilaaja maksaa investoinnit ja käyttömaksut tasaisesti koko sopimuskauden ajan. Sopimushinta Säästö Kustannusylitys Maksetaan urakoitsijalle sovittujen maksupostien mukaan Säästö jaetaan osapuolten kesken ennalta sovitun jakoperusteen mukaan Ylitys jaetaan osapuolten kesken ennalta sovitun jakoperusteen mukaan Allianssimallissa tilaaja ja tuottaja toimivat läheisessä yhteistyössä ja jakavat lopulta säästöt tai mahdolliset kustannusylitykset keskenään. tosten saneerauskäytäntöjä. Suomessa urakoitsija hoitaa yleisimmin saneerausprosessista saneeraustarpeen tunnistamisen (tvkuvaus, vuotomäärien selvitys tms.), saneeraustyön toteutuksen ja työn tarkastamisen (painekoe, tv-kuvaus tms.). Yksikään laitoksista ei vastannut, että saneeraustarpeesta päättäminen, työn valvonta tai saneeratun putkiosuuden ylläpito seuraavien vuosien ajan olisi ulkoistettu. Muualta Euroopasta löytyi laitoksia, jotka olivat nämäkin toimet ulkoistaneet. Suomalaiset laitokset ulkoistavat muuta Eurooppaa hanakammin työn tarkastamista. $ ! $%$$%"## # #$ "%# #$% $$ $$ " $#$ ('''' ' ' 44 Kuntatekniikka 7/2011 Vaihtoehtoisia toimintamalleja arvioitiin Työpajojen nykytilannetarkastelun tulosten perusteella peilattiin muissa rakennushankkeissa ja muualla Euroopassa käytettyjä toimintamalleja verkostosaneeraushankkeiden jatkokehittelyä varten. Perusteina toimintamalleissa pidettiin, että mallia käytettäessä voidaan hallita suurempia kokonaisuuksia niin alueellisesti kuin ajallisestikin sekä saada joustavuutta teknisessä toteutuksessa ja rahoituksessa ja yhteistyömahdollisuuksia muun infrarakentamisen kanssa. Alueurakointimallia voisi soveltaa vesihuoltoverkostojen sa- neerauksessa, mahdollisesti myös yhdistettynä katujen kunnossapitoon. Alueurakoinnissa työt tuotteistetaan ja kilpailutetaan siten, että urakoitsija ottaa pitkän aikavälin toteuttamisvastuun alueen kunnossapidosta sovituin osin. Alueurakoinnista on Kuntaliiton toimesta tehty ohjeet kilpailuttamiselle, asiakirjamalleille sekä sopimusehdot AYSE 2003. Elinkaarimallissa (BOT, BOOT, DBOOT tai DBFO) tilaaja kilpailuttaa kokonaisuuden, jossa tuottaja rahoittaa ja tuottaa palvelun ja veloittaa niin investointi- kuin käyttömaksutkin sopimuskauden aikana kuukausimaksuissa. T-malleissa (transfer) omistus siirtyy tilaajalle sopimuskauden päättyessä. Allianssimallissa tilaaja ja tuottaja toimivat samassa veneessä ja jakavat hankkeen mahdolliset voitot ja tappiot keskenään. Kirjanpito on sopimuskauden aikana avointa, ja toiminta perustuu osapuolten väliseen luottamukseen. Allianssimallia on maailmalla käytetty suurissa infrahankkeissa. Suomen ensimmäinen allianssimallilla toteutettava hanke on Lielahti–Kokemäki -rataosuuden perusparannus. Hallinto ja rahoitus kaipaavat kehittämistä Vesihuoltolaitosorganisaatioista VESIHUOLTO Toimintamalli Perustelu Alueurakointi Alueurakoinnista on kokemuksia katujen kunnossapidossa ja siihen on olemassa toimintaohjeet ja sopimusmallit, joista voidaan soveltaa verkostosaneeraukseen sopivat ohjeet. Hankkeita voidaan toteuttaa yhteistyössä kuntien katusaneerausyksikön kanssa, jolloin yhteistyön toimivuudelle on hyvät mahdollisuudet. Elinkaari Elinkaarimalli soveltuu hyvin resursointia ohjaavana mallina suurehkoissa saneerausprojekteissa. Rahoitus tulee suunnitella tapauskohtaisesti erikseen, kunta voi useissa tapauksissa hoitaa rahoituksen urakoitsijaa halvemmalla. Sovellettu allianssi, kevytallianssi Australiassa suuriin rakentamishankkeisiin kehitetty allianssimalli todettiin raskaaksi prosessiksi verkostosaneerauksiin. Mallissa oleva yhteisvastuu ja avoin kirjanpito todettiin kuitenkin hyväksi pohjaksi onnistuneelle yhteistyölle, joten tällä periaatteella kehitellään sovellettua, ns. kevytallianssimallia. Jatkokehittelyä varten valitut toimintamallit perusteluineen. tulisi muodostaa liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä, mikäli niin ei vielä ole tehty. Tällöin käyttö-, investointi- ja rahoituskustannusten kattaminen toiminnasta saatavilla tuloilla on luonnollinen lähtökohta kyseiselle liiketoiminnalle. Pitkän aikavälin suunnittelu on kunnan sisäinen työkalu infrahankkeiden – mm. katu- ja vesihuoltosaneerausten – aikataulujen koordinoimisessa. Vesi- ja jätevesitaksat tulee määrittää sille tasolle, että sa- neerausvelkaa voidaan pienentää. Saneerausvolyymit päätettäisiin laitoskohtaisesti, mutta verkostosaneerauksiin velvoitettaisiin keräämään rahaa myös vesihuollon käyttö- ja liittymismaksuilla. Investointivarauksia tulisi hyödyntää nykyistä enemmän myös tässä tarkoituksessa. Monipuolisia ja toimivia rahoitusmalleja tulee kehittää. Vaikka kunta saa yleisesti yksityistä toimijaa halvempaa lainaa, voisi käytössä olla muita- kin rahoitusmuotoja kuin kunnan tai osakeyhtiön oma budjettirahoitus. Tiedon laatua ja määrää parannettava Verkostojen tiedonhallintaa tulisi parantaa. Etenkään pienissä kunnissa ei ole riittävän hyvää käsitystä verkostoista (sijainti, materiaali, koko, rakennusvuosi), niiden kunnosta eikä järjestelmiä verkostotietojen käsittelyyn. Ilman kattavaa verkostotietoa saneerausten kohdentaminen ja vaikuttavuuden arviointi ei ole mahdollista. Osaavien resurssien puute verkostosaneerauksissa lisääntyy lähivuosina eläkkeelle siirtymisten myötä. Saneeraustekniikoiden standardointi tarpeen Verkostosaneerauksen volyymin merkittävä kasvattaminen edellyttää uusien toimintamallien käyttöönottoa. Uusilla toimintamalleilla voidaan parantaa saneerausten suunnitelmallisuutta, pienentää yksikkökustannusta ja vähentää vesihuoltolaitosten resurssipulaa. Yksityisten saneerauspalvelumarkkinoiden kehittämiseksi ja saneerausten yksikkökustannusten alentamiseksi keskimääräistä urakkakokoa tulisi kasvattaa. Käytössä olevien saneeraustekniikoiden ja toimintamallien standardointia on tarpeen kehittää siten, että ne ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia. N Multi/Joint-liittimet pelastavat monen putkimestarin päivän MULTI/JOINT ® 3000 PLUS Entistä parempi vedonkestävyys kaikissa kokoluokissa. Sama lukitus kaikille putkimateriaaleille. PLAST/JOINT ® Vetoakestävä jatko- ja laippaliitin muoviputkille. Yksinkertainen lukitusrengas helpottaa ja nopeuttaa asennusta. MULTI/JOINT ® XL Uusi kokoluokka supistusyhteissä DN 350x400 sekä DN 450x500. Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI • Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA Puh. 0207 424 600 • fax 0207 424 601 • E-mail: [email protected] www.sgps.fi Kuntatekniikka 7/2011 45 Suurempi laitoskoko = parempi käyttövarmuus ja Kuntaliitos on mahdollisuus Kuntaliitos antaa mahdollisuuden tarkastella vesihuollon palvelutasoa, käyttövarmuutta, kustannustehokkuutta, uuden IC-tekniikan hyödyntämistapaa sekä henkilöstön koulutustarpeita suurempien resurssien pohjalta. Kuntaliitostilanne pakottaa sovittamaan yhteen joskus hyvinkin poikkeavia vesihuollon ylläpidon menettelytapoja. TEKSTI JA KUVAT Jouko Vilmi Ins.tsto Vilmi Oy NNVesilaitoksen asiakkaan kan- nalta kuntaliitoksessa myönteistä on suurempien resurssien myötä tuleva vesihuollon käyttövarmuuden lisääntyminen. Ammattimaisesti hoidetussa vesilaitoksessa eliminoidaan vähäisetkin veden laatuun liittyvät riskit. Tasokkaampien teknisten ratkaisujen myötä vuodot löydetään aiempaa nopeammin. Vesilaitok- sen käyttövarmuus ja käyttöaste paranevat. Ei tyydytä hälytysten ja lämpöreleiden kuittaamiseen, vaan selvitetään ja korjataan häiriöiden syytkin. Kuntaliitos aiheuttaa myös kielteisiä muutoksia vesilaitoksen asiakkaalle. Kiinteistöjen sisäpuoliset vesilaitoksen palvelut loppuvat. On tyypillistä, että aivan pienissä vesilaitoksissa on vuosikymmeniä palveltu asiakkaita myös virallisen vastuurajan yli. Pienillä paikkakunnilla palvelu on perustunut ”kaikki tuntee kaikki” -tilanteeseen. Kun vedenkäyttäjät eivät henkilökohtaisesti tunne vesilaitoksen henkilökuntaa, informaatio vesihuollon asioista ei välttämättä saavuta asiakkaita. Vedenkäyttäjien ongelmatkaan eivät välttämättä saavuta ison organisaation oikeaa vastuuhenkilöä. Pienten vesilaitosten ongelmia Virheellisestä paikallisautomaation toteutustavasta johtuen erityisesti pienistä vesilaitoksista on löytynyt merkittäviä ongelmia. Puutteellisista automaatiototeutuksista on seurannut erityisesti puhdasvesilaitosten ajotapavirheitä: raakaveden tuotannon pätkäkäyttöjä, tuhottuja raakave- Oulun Vesi testaa mekaanista vesimittaria ■ Mekaaninen vesimittari voidaan liittää etäluentaan ilman sähköliittymää ja ilman impulssiulostuloa. Mittarin lukeminen 46 Kuntatekniikka 7/2011 onnistuu pimeässä infrapunavalolla. Oulun Vedellä on tämän syksyn ajan ollut testikäytössä mekaanisen vesimittarin numeroiden optiseen lukemiseen perustuva tekniikka, tiedonsiirtona on gsm/gprs/3G-yhteys. Käyttökokemukset ovat olleet lupaavia. Jos optiset etälukijat saadaan pidettyä tiedonsiirron osalta avoimina, tällä tekniikalla hoituu niin kiinteistökohtaisen vesilaskutuksen seuranta, vesihuoltoviranomaisten haluama online-raporttien lukeminen kuin vesilaitosten verkostonhallintakin. Kokkolan Vesi hoitaa itse automaationsa ■ Kokkolan Veden 2011 lopulla valmistuvan Hopeakivenlahden jätevedenpuhdistamon maksimimitoitusvirtaama on yli 20 000 m³ vuorokaudessa. Parin vuoden kuluessa Kokkolassa lakkautetaan neljä pienempää jätevedenpuhdistamoa. Suuren investoinnin yhteydessä tehdyssä vesihuollon riskikartoituksessa erääksi tavoitteeksi määritettiin automaation ylläpito omatoimi- sikaivoja, tarpeettomia paineiskuja. Vesilaitos itse aiheuttaa verkostovuotoja, säiliössä olevaa vettä ei vaihdeta riittävästi, eli myydään ”vanhaa” vettä. Liiallinen riippuvuus tiedonsiirrosta on hyvin yleistä. Kyseessä on automaation toteutusvirhe. Tiedonsiirtokatkon takia pumput saattavat jäädä pysähdyksiin tai vaikka käymään täysillä. Sähkökatkot aiheuttavat satoja aiheettomia hälytyksiä. Sähköjen palautumista ei välttämättä informoida tai tehdään taas satoja aiheettomia hälytyksiä. Ongelmana on se, että päivystäjä ei suu- sesti. Vanhat suljetut, vain automaatiourakoitsijan ylläpitoon perustuvat järjestelmät poistettiin käytöstä. Uuteen avoimeen automaatiojärjestelmään liitetään monikuntaliitoksen myötä kasvaneen (Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Ullava) vesihuollon lisäksi Kokkolaan rakenteilla olevan biokaasulaitoksen prosessinohjaus ja valvonta. resta turhasta informaatiotulvasta erota mahdollisia vakavia ongelmia. Säätöperiaate pilaa vedenottamon. Vakava tapahtumaketju on alkanut siitä, että vedenottamon lähellä on tapahtunut putkirikko. Säätöperiaate pakottaa pumput toiminaan täysillä. Tilanne huomataan vasta, kun vedenottamon lähimmät vedenkäyttäjät saavat ”värillistä” vettä. Maaperästä on lähtenyt esim. rautaa ja/ tai mangaania liikkeelle. Mikäli automaatiototeutuksesta puuttuu putkirikkorajoitus, tästä voi pahimmillaan aiheutua koko ve- VESIHUOLTO käyttöaste, alhaisemmat automaatiokustannukset ammattimaiseen vesihuoltoon ISOJA RISKEJÄ Tyypillisimpiä, silmämääräisesti havaittavissa olevia, vesihuollon sähkö- ja automaatiopuolen virheitä ja samalla merkittäviä riskejä ovat seuraavat: ■ Suojamaadoituspuutteet ■ Ylijännitesuojien vähäinen käyttö ■ Suurjännitelinjan ja muunta- jan läheisyys ■ Radiomodeemiverkon toimintahäiriöt ■ Vanhat purkamattomat, käytöstä poistetut puhelinkaapelit denottamon pilaantuminen liiallisen pumppauksen takia. Valitettavan usein pieniltä vesilaitoksilta puuttuu vesihuollon ylläpidon kannalta keskeinen dokumentaatio: ainakin sähkö- ja automaatiopiirustukset sekä automaatio-ohjelman varatallenteet puuttuvat. Tällä tavalla ulkopuolinen sähkö- ja automaatio-osaaja on varmistanut oman roolinsa myös jatkossa. Samasta syystä ylläpitokustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin ammattimaisesti hoidetuissa suuremmissa vesilaitoksissa. Sähköverkon ja ukkosen aiheuttamia vi- koja on pienillä laitoksilla enemmän kuin suurilla johtuen puutteellisesta toteutuksesta. Oma osaaminen vähentää vesihuollon riskejä Vesihuollon päättäjien tulisi tietää, että vesihuollon riskien minimoimisessa erityisesti vesilaitoksen oma osaaminen on ratkaisevaa. Eihän mitään vahinkoja tapahdu, jos homma osataan kunnolla. Näkemykseni mukaan ammattimaiseen vesihuoltoon sisältyy ainakin vesihuollon automaation ylläpito, mahdollisesti myös automaation toteuttaminen. Todennäköisimmät vesihuollon toimivuutta rajoittavat viat ovat sähkö- ja automaatiolaitteiden tai -järjestelmien vikoja. Totta kai prosesseissa ja verkostoissa on esimerkiksi mekaanisia rikkoutumisia, mutta juuri näiden vikojen nopeaa havaitsemista ja paikallistamista varten onkin toteutettuna kaukovalvonta. Mikäli vesilaitos on varautunut (= varaosat, varatallenteet, dokumentointi ja osaaminen) automaatio- ja sähkövikojen varalle riittävän hyvin, jäävät käyttökatkokset erittäin vähäisiksi. Vesihuollon käyttövarmuuden Kuntatekniikka 7/2011 47 tiota, joka on aidosti dokumentoitu. Automaation kunnossapito on toisin sanoen hankittavissa keneltä tahansa automaatioalan osaajalta. Ammattimaisesti hoidetussa vesilaitoksessa on laitosten prosessien ja verkostojen dokumentointi kunnossa ja kaikkien käyttäjien saatavilla. Mikään vesihuollon käyttöön liittyvä asia (prosessiosaaminen, automaatio, ICT) ei ole yhden yrityksen tai yhden ihmisen osaamisesta riippuvainen. Kriittisimmät sähkö-, automaatio- ja ICT-varaosat sekä varatallenteet ovat käyttöhenkilökunnan saatavilla. Meri-Lapin Veden vedenottamot viikkovertailussa ■ Meri-Lapin Vesi Oy:n (Kemin ja Tornion kaupunkien omistama tukkuvesiyhtiö) kymmenien vedenottamoiden hallinta perustuu edellisen viikon vastaavan ajankohdan ja nykytilanteen vertaamiseen. Kuvitteellisia tulevaisuuden ennustuksia tai verkoston teoreettista laskentaa ei tarvita, riittää että tiedetään poikkeamat vastaavaan ajankohtaan viikko sitten. Käyttöhenkilökunnan valvomonäytöillä esitetään visuaalisessa muodossa laitosten hallintaan hyvä taso on seurausta työnsä hyvin osaavan, sitoutuneen henkilökunnan toiminnasta. Tulevaisuudessa voi olla vaikeuksia saada vesihuollon kenttätehtäviin yhtä sitoutuneita työntekijöitä. Kenttähenkilökunnan työnkuva on niin vaativa ja monipuolinen, että lyhytaikaisissa työsuhteissa ei ehdi muodostua tarvittavaa osaamista Erään vesihuollon automaatioselvityksen mukaan 70 prosenttia vesihuollon kenttäkohteista voidaan toteuttaa prosessin, sähköistyksen ja automaation osalta vakioratkaisuilla. Pitäytymällä vakioratkaisussa on kustannussäästö valtava, onhan ”räätälöinnin” (suunnittelu, ohjelmointi ja käyttöönotto) kustannukset yleensä reilusti yli puolet automaation hankintakustannuksista. Vakiototeutusten käyttö säästää vielä enemmän ylläpitovaiheessa. Vesihuollon automaatiojärjestelmien laajuuden kasvaessa vesilaitoksen oman henkilöstön osaamisen merkitys korostuu ja kenttähenkilökunnan vastuu yksittäisten prosessien ja verkoston toiminnasta lisääntyy. On toivottavaa, että oma automaatio-osaaminen lisääntyy ja harkitaan jopa automaation ottamista omaan ylläpitoon. Laitosten määrän kasvaessa dokumentoinnin merkitys korostuu entisestään. Dokument- Automaatio hyödyksi yksikkökoon kasvaessa Suuremmissa vesilaitoksissa automaation yksikkökustannus voi olla huomattavasti alhaisempi kuin pienissä laitoksissa. Kustannusetu voitaisiin käyttää laadun parantamiseen mm. toteuttamalla kaukovalvonta yksittäisten kenttäkohteiden hälytysseurannan sijasta koko verkoston hallintajärjestelmänä. Vesihuollon kenttäkohteet (mm. jätevedenpumppaamot, mittausasemat, paineenkorottamot) ovat toistensa kopioita. 48 Kuntatekniikka 7/2011 tarvittavat asiat (vedenottamon vuorokautisen vesimäärän vertaaminen ottolupaan, pohjaveden ja kaivon pintojen vertaaminen). Käyttäjien kulloinkin tarvitsemat raporttitiedot voidaan hakea järjestelmästä myös taannehtivasti. tien suuren määrän hallitsemiseksi joudutaan hankkimaan sähköinen dokumentointijärjestelmä. Riskien minimoimiseksi on aloitettava systemaattinen ennakoiva sähkö-, instrumentointija automaatiohuolto. Automaation avaimet urakoitsijalla Ammattimaisen vesihuollon tunnistaa siitä, että vesilaitoksella on kaikki laitosten ja verkostojen kunnossapitoon tarvittava osaaminen. Kunnossapito voidaan teettää ostopalveluna, mutta perusosaaminen on oltava laitoksella itsellään. Vesihuollossa automaation ulkopuolisilla osaamisalueilla asia onkin yleensä kunnossa, ainoastaan automaation osalta avaimet ovat jääneet automaatiourakoitsijan taskuun. Vesihuollon automaatioalan yritysten monopoli purkautuu sillä hetkellä, kun vesilaitokset suostuvat ostamaan vain sellaista automaa- Uusia ICT-ominaisuuksia tulossa Vesihuollon automaatio- ja ICTratkaisut on yleensä ensin kehitetty esimerkiksi teollisuusprosessien hallintaa varten. Valvomoiden tietokoneet on alkujaan suunniteltu toimistokäyttöön. Vastaava muiden toimialojen kehitys tullee auttamaan vesihuoltoa jatkossakin. Vesihuollon kenttähenkilökunnan osaaminen ja itsenäinen työskentely lisääntyvät yhä suurempien vesilaitosten myötä. Ylläpitohenkilöstön työn tuottavuus lisääntyy, kun eri ICT-järjestelmien (johtokarttaohjelmat, laskutusohjelmat, sähköinen dokumentointi, prosessiautomaatio, tuotannonohjausjärjestelmä) sisältämien tietojen hyödyntäminen toimii siellä, missä tekijätkin ovat eli kentällä. Muutamien kuntaliitosten myötä onkin em. erilliset tietotekniikkajärjestelmät päätetty toteuttaa yhden mobiilin käyttöliittymän kautta. Ei edes yritetä sovittaa yhteen lukuisia erilaisia ohjelmistoja. Vain käyttöliittymä toteutetaan näihin lukuisiin eri ICT-järjestelmiin. Lähitulevaisuudessa vesilaitos todennäköisesti saa yksittäisten laitostensa sähkönkulutustiedot sähkölaitosten etäluennan kautta. Emme tekniikan suhteen ole kaukana tilanteesta, missä vesilaitosten asiakkaat saavat omat vedenkulutustietonsa vesilaitosten etäluennan kautta. N VESIHUOLTO Vesihuoltoverkoston kunnossapitoon vauhtia ULKOISTAMISEN RISKIT HALLINTAAN Vesihuoltoverkoston kunnossapito vaatii laitoksilta 200 miljoonan euron investoinnit seuraavan 10 vuoden aikana. Kunnossapitopalveluiden ulkoistaminen on yksi ratkaisu kasvavaan saneeraustarpeeseen. Ulkoistamisen riskit on kuitenkin hallittava. Siihen tarjoaa työkaluja SerVesi-hanke. ● Tiia Luomanen, HM, tutkija Tampereen yliopisto NN Vesihuollon ostopalveluista tai ulkoistamisesta puhuttaessa on kiinnitettävä huomiota mahdollisiin riskeihin ja riskienhallintaan. Tähän haasteeseen on tartuttu syksyllä 2010 käynnistyneessä SerVesi-hankkeessa, jossa ovat mukana VTT, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Hankkeen tavoitteena on kehittää riskienhallinnan toimintamallia ja työkaluja vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen ulkoistamiseen. Riskienhallintaan keskittymällä pyritään madaltamaan kynnystä yksityisen ja julkisen sektorin tai kahden vesihuoltolaitoksen väliseen yhteistyöhön kunnossapidossa ja mahdollistetaan kunnossapitoliiketoiminnan aloittaminen vesihuoltoalalla. Tutkimuksessa esiin nousseet tilaajan ja tuottajan riskit on jaoteltu vahinko- ja liikeriskeihin (ks. taulukot alla). Riskien hallintakeinoja ovat kommunikointi, dokumentointi ja seuranta sekä hankkeen valmistelu ja suunnittelu. Yhteydenpito ja kommunikointi pätevät kumppanuuden kaikkiin vaiheisiin, ja ne on huomioitava myös osana kilpailuttamisprosessia. Kommunikoinnin, dokumentoinnin ja seurannan tulee sujua paitsi tilaaja- ja tuottajaorganisaation välillä myös niiden sisällä. Tiedonkulussa on huomioitava myös vesihuollon asiakkaat. Riskikartoitusta sovellettiin käytäntöön yhteistyökumppanien case-tapausten muodossa. Lähes kaikissa sopimuksissa ulkoistuksen kohteesta riippumatta on käytössä samat sopimusriskien hallintakeinot. Näitä ovat viittaukset laatuasiakirjoihin ja yleisiin sopimusehtoihin, purkupykälät, vastuurajojen ja sanktioiden määritys, tarkka tehtäväkuvaus, vakuutukset ja vakuudet sekä henkilöstön seurantaan ja pätevyyteen liittyvät pykälät. Vvuotojen etsinnässä ja korjauksessa piilee riskejä Yksi räätälöidyistä sopimuksista koskee vesihuoltoverkoston seuranta-, hallinta- ja mittauspalvelua vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Sopimus sisältää seurantapalvelun suorittamiseksi tarvittavan laitteiston asentamisen, seurannan sekä vuotojen VAHINKORISKIT LIIKERISKIT HENKILÖRISKIT ■ henkilöstön motivaatioon liittyvät haasteet ulkoistettaessa ■ tuottajan työvoiman tunnistaminen vesihuollon parissa toimivaksi ■ siirtyneen henkilöstön vahingonteon mahdollisuus AVAINHENKILÖRISKIT ■ tilaajan osaavan työvoiman katoaminen liikkeenluovutuksen seurauksena ■ verkostotieto ei ole sähköisessä tai muussa kaikille vesihuollon parissa toimiville henkilöille avoinna olevassa muodossa OMAISUUSRISKIT ■ kun tuottaja käyttää palvelua tuottaessaan tilaajan koneita ja laitteita ■ kun tuottaja toimii palvelua tuottaessaan tilaajan omistamissa tiloissa TOIMINNAN RISKIT veden laatuun ja muuhun palveluun liittyvä laaturiski ■ verkoston lähtökunnon määrittelyyn liittyvät haasteet -> toteutuneen kunnossapitopalvelun arvioimisen haastavuus ■ ennaltaehkäisevän palvelun todentamisen vaikeus ■ epäselvyydet liittyen ulkoistettavan palvelun sisältöön ■ palvelun keskeytymiseen tai viivytykseen liittyvä riski tilaajan näkökulmasta ■ tuottajan ajautuminen konkurssiin ■ palvelutuotannon valvonnan haasteellisuus tilaajan näkökulmasta ■ hiljaisen tiedon katoaminen tilaajaorganisaatiossa ■ ehjien toimintaprosessien rikkoutuminen pienemmissä ulkoistuksissa ■ kulttuurierot yksityisen ja julkisen sektorin välillä ■ tilaajan sopimus-, hankinta- ja arviointiosaamisen puute ■ usean palvelutuottajan toimiminen samassa kohteessa ■ VASTUURISKIT vastuisiin liittyvät epäselvyydet sopimuksessa ■ tilaajalla viimesijainen vastuu vesihuollon järjestämisestä asiakkaille ■ TIETO- JA KOMMUNIKAATIORISKIT salassa pidettävien tietojen kulkeutuminen ulkopuolisille ■ paikallisen verkosto- ja muun tiedon puuttuminen ■ tiedonkulun ongelmat tilaajan ja tuottajan sisällä ja välillä ■ IPR-oikeuksiin (intellectual property rights) liittyvät epäselvyydet ■ TALOUTEEN LIITTYVÄT ONGELMAT JA RISKIT tilaajan epärealistiset odotukset kustannussäästöistä ■ sopimushinnan muodostumiseen liittyvät epävarmuudet, kun käytössä on kiinteän hinnan lisäksi tunti- ja yksikköhinnat ■ tilaajan liiallinen hinnan korostaminen laadun kustannuksella ■ ulkoistamisesta aiheutuvien transaktiokustannusten aliarvioiminen ■ tuottajan investointien kannattamattomuus lyhyemmissä sopimuksissa ■ STRATEGIAAN JA TOIMINTAPOLITIIKKAAN LIITTYVÄT RISKIT liian jäykästä sopimuksesta aiheutuva palvelutuotannon joustamattomuus ■ kunnan investoinneista kilpaileminen ■ kiireessä tai muutoin huonosti tehty valmistelu ■ prosessin hallinnan menettäminen tilaajan näkökulmasta esimerkiksi puutteellisen raportoinnin seurauksena ■ jatkuvuuden vaarantuminen tuottajan vaihtuessa aikaisempaa useammin ■ tuottajan rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa sopimuskohteeseen, kuten verkostoon kohdistuviin tilaajan investointeihin ■ tuottajan investointien kannattavuus lyhyissä sopimuksissa ■ tilaajalta tuottajalle siirtyneen henkilöstön liikuttamiseen (esim. valtakunnallisella tasolla) liittyvät rajoitukset sopimuksessa ■ KILPAILUTEKIJÖIHIN LIITTYVÄT RISKIT kilpailukykyisten tarjousten puuttuminen laajoissa ulkoistamisissa ■ tilaajan riippuvuus yhdestä tuottajasta laajan ulkoistuksen jälkeen ■ kilpailun lisääntyminen tuottajan näkökulmasta -> odotukset liittyen kustannusten laskemiseen ja tuotekehittelyyn ■ IMAGORISKI ulkoistetussa palvelussa ilmenneet ongelmat henkilöidään tilaajaan ■ Kuntatekniikka 7/2011 49 VESIHUOLTO vuoksi. Vuotojen luokitteleminen niiden koon perusteella on vaikeaa ja ajoittain jopa epäreilua, sillä tuottajalta vaadittava työpanos on usein sama vuodon koosta riippumatta. Vuotojen määrän perusteella maksettava palkkio on kolmas vaihtoehto. Selvät vuotokohdat ovat usein helpommin havaittavissa kuin pienet. Näin riski, että tuottaja panostaisi vain pienten ja helposti paikannettavien vuotojen korjaamiseen, on pieni. Tehokkaan vuotojen etsinnän ja korjauksen taustalla on tilaajan ja tuottajan välinen yhteistyö. Tilaajalla on usein parempi käsitys siitä, missä päin verkostoa suurimmat ongelmat sijaitsevat, jolloin tuottaja välttyy turhalta työltä. Tällöin vuodot saadaan paikannettua ja korjattua mahdollisimman nopeasti. Kokonaisvaltaisen saneerauksen riskit Toinen case-sopimus koskee kokonaisvaltaista vesi- ja viemäriver- KEYPRO – AVAIN VERKKOTIETOON korjaukset. Suurin riski palvelussa liittyy lisätöinä laskutettavaan puhdasvesiverkoston vuotojen etsintään ja korjaustyöhön. Vuotojen korjauksessa käytettävät menetelmät sekä materiaalien ja työn laatu voivat synnyttää riskejä. Tilaajan on huomioitava sopimuksessa korjaustyössä käytettävät materiaalit sekä niiden laatu ja osallistuttava tapauskohtaisesti vuotojen korjausmenetelmien valintaan. Kannustinjärjestelmällä voidaan lisätä palvelutuotannon tehokkuutta. Kannustinjärjestelmän pohjautuminen vuotojen korjauksella säästetyn veden määrään tai vuotojen kokoon voi olla ratkaisu. Menetelmissä on kuitenkin omat haasteensa, sillä vuotavuuden kehittymiseen vaikuttavat tuottajan tekemän työn ohella mm. sääolot. Vaikka tuottaja onnistuu paikantamaan ja korjaamaan löydetyt vuodot, voi vuotovesiprosentti pysyä muuttumattomana uusien vuotojen KeyAqua Vesi- ja viemäriverkon tiedot hyötykäyttöön Helppokäyttöinen tietojärjestelmä verkkotietojen katseluun ja ylläpitoon 100% Internetissä toimiva järjestelmä palveluna Avaimet käteen -toimitus, tiedot siirretään vanhoista lähteistä Kysy tarjous tai sovi ilmainen esittely! Puh. 09 836 2310 www.keypro.fi 50 Kuntatekniikka 7/2011 koston saneerausta, jossa tuottaja vastaa saneerauksen kaikista vaiheista. Ideana on korostaa kilpailuttamisen sijaan kumppanuutta. Sopimus on kolmivuotinen. Kokonaisvaltaisen saneerauksen haasteena ovat ennakkotapausten puuttuminen sekä kustannusten ja aikataulun arvioiminen. Esimerkiksi tarjouspyynnön valmisteleminen voi olla vaikeaa. Yksi vaihtoehto on neuvottelumenettelyn tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttö, jolloin palvelun sisällöstä voidaan sopia tarjoajien ja tilaajan kesken. Koska verkostokartoitus tehdään ensimmäisen sopimusvuoden aikana, ei sopimuksen alkaessa tiedetä varmuudella, minkälaisia kustannuksia palvelusta syntyy. Kiinteän hinnan sijaan käytettävät tunti- ja yksikköhinnat voivat vaikeuttaa tilaajan kustannusten suunnittelua ja budjetointia. Tuottajan näkökulmasta niiden käyttö kuitenkin vähentää riskiä, koska palvelu laskutetaan tehdyn työn mukaan. Pidemmissä saneeraussopimuksissa etuna on joustavuus ja kokonaisvaltaisuus. Tuottaja tekee työn tarkasti harkittuina kokonaisuuksina ja voi siten saada merkittäviä mittakaavaetuja. Joustavuus voi synnyttää myös ongelmia. Mikäli saneeraustyötä lykätään esimerkiksi viimeiseen sopimusvuoteen, lisääntyvät putkirikot voivat aiheuttaa tilaajalle ja veden käyttäjille ongelmia ensimmäisten vuosien aikana. Palvelun suorittamiselle voidaan asettaa välitavoitteita, jotka tuottajan tulee saavuttaa ja joiden saavuttamatta jättäminen voi johtaa seuraamuskorvauksiin. Myös tuottajalle lankeava vuotojen korjausvelvollisuus sopimusalueen verkostossa voi toimia sanktiona. Tonttihaarat ongelma ja mahdollisuus Kokonaisvaltaisessa saneerausmallissa tonttijohdot ovat usein urakoitsijan vastuulla. Tonttihaarojen saneerausaikataulun arvioiminen voi tilaajan näkökulmasta olla vaikeaa. Tuottajan näkökulmasta riski liittyy laskutukseen, sillä tonttihaarojen rakentamissopimukset tehdään suoraan yksityisen ja palvelutuottajan välillä. Tällöin on riski, ettei yksityinen maksa laskua. Riskin välttämiseksi sopimukseen voidaan kirjata tilaajan velvollisuus maksaa yksityisten maksamatta jääneet laskut, jotka se myöhemmin laskuttaa tonttihaaran omistajalta. Tonttihaarat voidaan toisaalta nähdä myös mahdollisuutena, sillä niiden kautta tuottaja voi luoda uusia asiakassuhteita. Laitteiden ja koneiden vajaakäyttö voi olla tilaajalle riski. Koska koneiden ja laitteiden käyttöä on vaikea arvioida etukäteen, on tilaajan hankittava ne käyttöönsä kokopäiväisesti, vaikka todellisuudessa koneet ovat käytössä vain osan ajasta. Kiinteän tuntimäärän mukaan laskutettaessa tilaaja kuitenkin pystyy arvioimaan tulevat kustannukset. Lisäksi laskutettava tuntihinta on todennäköisesti korkeampi, mikäli laskutus perustuu todelliseen koneiden käyttöön. Yhteistyö ja verkoston kuntokartoitus keskeistä Kokonaisvaltaisessa saneeraussopimuksessa riskienhallinnan näkökulmasta keskeistä on tilaajan ja tuottajan välinen yhteistyö sekä verkoston kuntokartoitus. Sopimuksen alussa tuottaja laatii alustavat suunnitelmat, joita päivitetään yhdessä tilaajan kanssa sopimuskauden aikana. Verkoston kuntokartoituksen avulla osapuolet saavat käsityksen verkoston kunnosta, jolloin myös parhaiten soveltuvan saneerausmenetelmän valinta on helpompaa. Pidempiaikaiset sopimukset tuovat vesihuollon kunnossapitoon jatkuvuutta ja joustavuutta sekä tilaajan että tuottajan näkökulmasta. Samalla ne kuitenkin synnyttävät uudenlaisia riskejä. N Tiia Luomanen: Transaktiokustannukset vesihuoltoverkoston kunnossapitopalveluiden ulkoistamisessa. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 2011. http://tutkielmat.uta.fi/pdf/ gradu05058.pdf SerVesi-hanke: www.tut.fi/servesi KUPERA-kaupunkien teknisen sektorin johto kaipaa toimintakulttuuriin muutosta HAASTEISTA INNOVATIIVISIIN MAHDOLLISUUKSIIN Kuntasektorin rakennemuutos, väestön ikääntyminen ja heikentynyt taloustilanne pakottavat kuntia uudistamaan rakenteitaan ja toimintamallejaan. Teknisen sektorin kehittämisessä innovatiiviset ratkaisut ovat keskeisiä pyrittäessä toiminnan tehostamiseen ja uudistamiseen. Keinoja näihin haasteisiin vastaamiseksi pohdittiin KUPERA-tutkimushankkeen strategiatyöpajassa Hämeenlinnassa elokuussa. ● Ulriika Leponiemi tutkimusassistentti ● Ossi Heino, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto ■ Jotta tekninen sektori pystyy vastaamaan muutos- ja kehitystarpeisiinsa, sen on uudistettava toiminta- ja johtamiskulttuuriaan. Tiukasti säännelty toimintaympäristö sekä virheiden pelko jarruttavat kehitystä. Tulevaisuudessa parhaiten menestyvät organisaatiot eivät ainoastaan pysty elämään muutoksen keskellä vaan kykenevät myös itse luomaan ja johtamaan sitä. Innovatiivinen kaupunkikehittäminen vaatii nykyistä integroituneempaa teknisen sektorin, kaupungin hallinnon ja sidosryhmien välistä yhteistoimintaa, mutta joustavalle yhteistyömallille ei näytä olevan riittäviä resursseja. Innovaatiotoiminnan kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää olisi juuri näiden rajapintojen välinen yhteistyö myös siksi, että julkisen sektorin omat kannustinjärjestelmät eivät yleensä ole riittäviä toiminnan kehittämiseen. Uusien palkitsemisjärjestelmien luominen nähdäänkin yhtenä potentiaalisena kuntien innovaatiotoiminnan kiihdyttäjänä. Henkilöstön eläköityminen vaikuttaa kuntien teknisen sektorin toimintaan voimakkaasti. Haaste on tunnistettu, mutta onko siihen reagoitu riittävästi ja oikealla tavalla. Resurssipulasta kertovien signaalien jatkuva viestittäminen ei poista itse ongelmaa, vaan siihen on tartuttava toiminnan innovatiivisen kehittämisen keinoin. Huomiota tulisikin kiinnittää enemmän nykyisten työntekijöiden tehtäviin. Henkilöstö tekee määrällisesti paljon töitä, joista osa ei kuitenkaan palvele itse tarkoitusta. Strategiatyöpajassa todettiin lainsäädännön asettavan tiukat rajoitteet työn suorittamiselle ja aiheuttavan siten transaktiokustannuksia. Toimintatapoja tulisikin muuttaa vastaamaan paremmin resursseja ja kehitystarpeita. Henkilöstöresursseihin liittyvän keskustelun toiseksi päähuomioksi nousi tarve laajaalaisemmalle osaamiselle. Henkilöstöpulaan voidaan vastata, mikäli työntekijät ovat monitaitoisempia. Nykyinen korkeakoulututkinto koetaan kuitenkin liian kapea-alaiseksi osaamistarpeisiin nähden. Vaikka substanssiosaaminen painottuu insinööritieteisiin, tarvitaan kuntakentällä myös taloudellisten, hallinnollisten, sosiaalisten ja poliittisten asioiden ymmärrystä. Suuri osa sektorin kehitystarpeista liittyykin teknisen osaamisen rinnalla juuri edellä mainittuihin alueisiin. Käyttäjälähtöisyyttä kaupunkikehittämiseen Vaikka luova kaupunkikehittäminen helposti yhdistetään erityisesti uusien rakenteiden ja ympäristöjen suunnitteluun, on jo olemassa olevan infrastruktuurin kehittämiseen kiinnitettävä tulevaisuudessa enemmän huomiota. Rakennetun infra- struktuurin ekologisuus, muunneltavuus ja käyttäjälähtöisyys ovat siten kysymyksiä, jotka tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia uusille innovaatioille. Yhtenä toiminnan kehittämisen välineenä voidaan pitää prosessiajattelua. Prosessikuvausten avulla voidaan hahmottaa palvelukokonaisuuksia ja toimijoiden vastuita sekä jäsennyksen kautta löytää tehostamistarpeita. Systemaattisia prosessikuvauksia tehdään muutamissa kaupungeissa jo nyt, mutta usein asiakas – prosessin oleellisin osa – on niissä unohdettu. Tuotantolähtöisestä ajattelutavasta olisi painopiste siirrettävä asiakaslähtöisyyteen, jotta todellisiin palvelutarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan. Asiakkaiden osallistaminen toimintaan jo suunnitteluvaiheessa parantaa palvelukokemusta – tehdään asiakkaan näkökulmasta oikeita asioita. Asiakaslähtöisten ratkaisujen on monesti huomattu olevan myös verrattain edullisia. Kumppanuuksista innovaatiopotentiaalia Ulkoistaminen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö puhuttivat strategiatyöpajassa. Yhtenä innovaatioesteenä nähtiin kilpailumentaliteetin korostuminen yhteistyötoiminnassa, jolloin tilaajaosapuoli tavoittelee pitkän tähtäimen joustavien kumppanuuksien ja toiminnan kehittämisen sijaan mahdollisimman edullisia yksittäisiä hankkeita. Korostunut alhaisen ■ Kuntainfran kehittämisen foo- rumi KEHTO on suurten ja keskisuurten kaupunkien teknisen sektorin vastuuviranhaltijoiden vuonna 2008 muodostama toimialan kehittämisyhteisö. Foorumin ensimmäinen hanke on 18 kaupungin ja Tekesin rahoittama kuntien perusrakenteiden innovatiivista kehittämistä tukeva KUPERA, joka käynnistyi syksyllä 2009. Hankkeen tutkimusosuuden toteuttavat yhteistyössä Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun BIT-tutkimuskeskus ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu. hintatason tavoittelu heikentää aitojen kumppanuuksien muodostumista ja mahdollisuuksia pitkäjänteisiin kustannussäästöihin. Kaupungeissa kokemukset yhteistyöhankkeista ovat kirjavia. Yleensä hankkeiden suunnitteluvaiheen on koettu toimivan kumppanuuden pohjalta, kun taas toteuttamisvaihe koetaan kilpailukeskeisemmäksi. Vaikka hintoihin perustuva kilpailu onkin läpinäkyvää ja yksiselitteistä, se ei luo kannustavaa yhteistyön henkeä toiminnan pitkän tähtäimen kehittämiselle ja innovaatiotoiminnalle. Ulkoistaminen näyttäisi lisääntyvän ja tulevaisuudessa tavoitteena ovat pidempikestoiset sopimukset. Pidempikestoisten soKuntatekniikka 7/2011 51 pimusten katsotaan takaavan aidomman kumppanuuden ja siten mahdollistavan innovatiivisia ratkaisuja työtapojen ja käytäntöjen suhteen. Teknisellä sektorilla on havaittu olevan selviä puutteita sekä innovaatioiden tunnistamisessa että niistä tiedottamisessa. Vaikka kenttätyössä uusia, innovatiivisia toimenpiteitä ja tekniikoita syntyisikin, niitä ei tarpeeksi usein tunnisteta sellaisiksi, joista myös muut kunnat saattaisivat olla kiinnostuneita. Myös tiedon jakamiseen tarvitaan uusia menetelmiä. Yhtenä käytäntönä nähdään korkeakoulujen hyödyntäminen tutkimusten ja selvitysten tekemisessä. Kehitystyön lisäksi tämän yhteistyön avulla mahdollistetaan tiedon laaja leviäminen. Omistajuudesta strateginen kysymys Tulevaisuudessa kuntien rooli muuttuu yhä enemmän palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi. Omistamisen merkitys pienenee, ja se nähdään pikemminkin stra- tegisena kysymyksenä. Esimerkiksi kunnantalon omistus voi olla tunnetasolla merkittävää kuntalaisille, kun taas vuokratonttien omistusta puoltaa tulonmuodostus. Tulevaisuudessa nähdään yhä enemmän uudenlaisten omistajuusjärjestelyiden, kuten elinkaari-, leasing- ja kumppanuusmallien soveltamista. Yksityisomistusta voidaan perustellusti suosia, mikäli markkinoiden tarjonta on kilpailukykyistä. Kunnat omistavat hyvin erilaisia omaisuuseriä kuten maaomaisuutta, rakennuksia, verkostoja ja muita rakenteita. Omistajuusanalyysit ovat kuitenkin useissa kunnissa puutteellisia. Omaisuuden kartoittamiseen tarvittaisiinkin parempia järjestelmiä, joiden avulla erilaisten omaisuuserien ominaisuudet ja muutokset – esimerkiksi verkostojen kunto ja saneeraustarve – saataisiin paremmin esille. Infrastruktuurin kuntoa osoittavia instrumentteja tarvitaan, jotta kaupunkien ja yhdyskunnan kannalta onnistuneita ratkaisuja osat- taisiin tehdä poliittisten päättäjien vaihtelevasta substanssiosaamisesta huolimatta. Erityisesti maan alla näkymättömissä olevien rakenteiden saaminen näkyviksi olisi tärkeää. Teknisten palvelujen merkitys näkyvämmäksi Teknisen sektorin yhteiskunnallista merkittävyyttä ei riittävästi tiedosteta johtuen toimialan verrattain näkymättömästä luonteesta. On kuitenkin selvää, että esimerkiksi toimintakykyiset katu- ja vesihuoltoverkostot ovat välttämättömiä nykyaikaisten yhdyskuntien toiminnalle. Siten kunnossapidosta on huolehdittava, jotta perusrakenteet eivät pääse rapautumaan. Kuitenkin muun muassa mediassa opetus-, sosiaali- ja terveystoimi mainitaan usein kuntien ydintehtävänä teknisen sektorin sijoittuessa kategoriaan ”muu toiminta”. Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta viestittäminen muodostaa selvän kehittämishaasteen. N Yksi kone, monta työtä Hollolan hulevesien käsittelymenetelmää koskeva tarkennos ■ Kuntatekniikassa 6/2011 sivulla 48 oli tietolaatikko Hollolassa toteutetusta hulevesijärjestelmästä. Tietolaatikon otsikko virheellisesti antaa ymmärtää, että Hollolassa käytettäisiin biosuodatusta hulevesien käsittelymenetelmänä. Biosuodatusta ei kuitenkaan käytetä Hollolan pilottikohteessa, vaikka se tutkimuksen perusteella olisi ollut varteenotettava vaihtoehto käsittelymenetelmäksi. Ympäristölupaehdoissa vaaditaan hulevesien johtaminen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle, minkä vuoksi Hollola päätyi melko perinteiseen ratkaisuun eli hulevesiviemäriin ja huleveden viivytysaltaaseen. Made in Finland Avant 600-sarja Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1200 kg. Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 2820 mm. Avantilla ehtii - ajonopeus max 17 km/h. 600-sarja alkaen 22.284 € alv 0%. Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen. 20 YEARS Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 Mallivalikoima alkaen: 10.137 € alv 0%. www.avanttecno.com 52 Kuntatekniikka 7/2011 Mika Huisman/Decopic Huhtikuussa avattu lastentalo on Espoon Saunalahden uuden asuinalueen ensimmäinen julkinen rakennus. Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n suunnittelemassa talossa toimivat päiväkoti ja neuvola. SAUNALAHDEN LASTENTALO ON VUODEN VALAISTUSKOHDE ● Vuoden valaistuskohde 2011 -kilpailun ulkovalaistussarjan on voittanut Espoon Saunalahden lastentalo, jonka valaistussuunnittelusta vastasi Sara Leino Rambollista. Tuomaristo kuvaili Saunalahden lastentalon ulkovalaistusta persoonalliseksi ratkaisuksi, joka luo tilaan hyvin toimivan yleisvalaistuksen. Tuomariston mukaan leikkisät sienimäiset valaisimet sopivat hy- Keimolan Ombra, havainnekuva/WSP Keimolan torniin tulee 12 kaiutinta, jotka soittavat auton ääntä eri sävelkorkeuksilla. Samalla tornin valaistus himmenee aktiivisen kaiuttimen kohdalta. Keimolan tornista kuuluu autojen ääntä ● WSP Design Studion suunnittelija- ja taiteilijaryhmä on kuvanveistäjä Marjukka Korhosen johdolla voittanut Vantaan kau- pungin Keimolan tornin kutsukilpailun. Keimolanmäen alueelle rakennetaan asuntoja noin 2 500 ihmiselle. Alueella toimi 1966– 78 Keimolan moottoristadion. Kilpailun tavoitteena on luoda moottoriradan valvontatornista Eiranrannan Pyhiinvaeltajanpuistossa sijaitsee lähes 800 neliömetrin suuruinen luonnonkivireunainen vesiallas, joka liittää alueen rantavyöhykkeeseen. 54 Kuntatekniikka 7/2011 vin tilaan. Epäsuora valo ei häikäise ja antaa paljon valoa pystypinnoille, jolloin ihmiset ja pihan leikkivälineet tulevat helposti havaittaviksi. Valo ei karkaa heijastuspinnoista eikä häiritse ym- uuden Keimolanmäen asuntoalueen ja koko Marja-Vantaan -identiteettiä ja historiaa esiin tuova taideteos osana rakennettavaa Lincolninaukiota. Voittaneessa ehdotuksessa vanhan tornin betonirunko säilytetään. Tornin huipulle tulee kookas päivänvarjoa muistuttava lasinen katos, jonka rakenteet muistuttavat autonrenkaan vannetta. Vuoden Ympäristörakenne 2011 Helsingissä ● Helsingin Eiranrannan kolmen puiston kokonaisuus on Vuoden 2011 Ympäristörakenne. Pyhiinvaeltajanpuisto, Pyhän Birgitan puisto ja Rantakallionpuisto muodostavat luontevan ja korkeatasoisen jatkon Kaivopuiston ja Eiran rannan puistovyöhykkeelle. päristön asuinrakennuksia. Ulkoovien edustan voimakkaampi valaistus ohjaa sisäänkäynneille. Voittajatyöt jatkavat Suomen ehdokkaina pohjoismaiseen Nordisk Lyspris -kilpailuun. Entinen joutomaa on nyt tyylikäs ja viihtyisä, kaupunkimainen merenrantamiljöö, joka houkuttelee kävelyyn ja oleskeluun. Voittajakohteen on rakennuttanut Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto ja suunnittellut Ramboll Finland Oy ja Arkkitehtitoimisto Pertti Pääsky Oy. Kunniamaininnan sai Vähätori Turussa. Vähätorin täydellinen kunnostus on tehty taitavasti paikan historiallista luonnetta ja jatkuvuutta kunnioittaen. Kohteen on rakennuttanut Turun Kiinteistölaitos ja suunnittellut Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimisto sekä taiteilija Saara Ekström. Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton kilpailu järjestettiin nyt 21. kerran. Turun Vähätorin kunnostus on osa hanketta, jolla laajennetaan kävelyalueita Aurajoelle päin. Käytöstä poistettu suihkulähde patsaineen on kunnostettu, nupukiveys uusittu ja penkkejä, valaisimia ja istutuksia lisätty. Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta li- ja aurinkovedyn energialähteille. Siinä välissä muistetaan, että liikennebiokaasun käyttöönotosta Suomessa tuli tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta. Suomen ensimmäinen liikennebiokaasujalostamo ja tankkauspaikka käynnistyivät Kyläsaaren jätevedenpuhdistamolla Helsingissä 1941. Suomen toinen liikennebiokaasujalostamo ja tankkauspaikka käynnistyivät Rajasaaren jätevedenpuhdistamolla Helsingissä 1943. Tuotanto oli varattu kaupungin ja sen yhti- ● Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen projektipäällikön ja Suomen Biokaasuyhdistyksen puheenjohtajan Ari Lampisen kattava julkaisu Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksista liikenteessä. Julkaisun 439 sivulla kuljetaan ihmiskunnan aamuhämäristä vuoden 2050 tuu- Jätehuolto toimii nopeasti poikkeustilanteissa ● Jätealan huoltovarmuustoimikunnan valmiusharjoituksessa lokakuussa testattiin viranomaisten, jätehuoltotoimijoiden ja sidosryhmien yhteistoimintaa häiriötilanteessa Lohjan seudulla. Valmiusharjoitus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Harjoitukseen osallistuivat kunnallinen jätehuoltoyhtiö Rosk’n Roll Oy Ab, Pelastuslaitos, ympäristö- ja terveysviranomaisia ja muita sidosryhmiä. Pääjärjestäjinä toimivat Huoltovarmuuskeskus, Jätelaitosyhdistys ja Suomen ympäristökeskus. Jätealan huoltovarmuustoimikunta kokoaa harjoituksesta aineiston, jota on tarkoitus hyödyntää valmiusharjoitustoiminnan kehittämisessä ja suunniteltaessa harjoituksia muillekin jätehuoltoalueille. Ilmastosivusto on avattu ● Ilmasto-opas.fi -sivusto on avattu. Sivusto tarjoaa jäsenneltyä tietoa Suomen ilmastosta ja ilmastonmuutoksesta myös alueellisella tasolla. Ilmasto-oppaasta löytyy noin 400 sivua helppotajuista ja luotettavaa tietoa ilmastonmuutoksesta. Tieteellisen taustatiedon lisäksi sivustolla tuodaan esille konkreettisia hillintä- ja sopeutumiskeinoja. Vähitellen täydentyvän ja kehittyvän Ilmasto-opas.fi:n sisällön ovat tuottaneet Suomen johtavat ilmastoalan tutkijat ja asiantuntijat. laan lasten ja nuorten keskuudessa suosiotaan lisänneiden kolmen lajin – rullalautailun, BMX-pyöräilyn ja parkourin – harrastamisen olosuhteita Oulussa. Julkaisu on ladattavissa osoitteesta www.pkamk.fi/julkaisut/ sahkoinenjulkaisu/B17_verkkojulkaisu.pdf. Toinen kunniamaininta myönnettiin hallintotieteen maisteri Markku Järvelälle tutkielmasta ”Maapolitiikan roolit Ylivieskan kaupallisessa murroksessa”. P u h da s t a mu ka vu u t t a ma t on pe s u u n . Vuoden kuntagradu kaupunkien kutistumisesta ● Kuntaliitto on palkinnut vuoden parhaana kunta-alaa käsittelevänä opinnäytetyönä arkkitehti Sofia de Vochtin tutkielman, jossa perehdytään kaupunkien kutistumiseen suomalaisena ilmiönä. de Vocht tarkastelee kutistumista toisaalta yleisenä ja globaalina ilmiönä, toisaalta paikkakunnan historian ja kaupungin kehityspiirteiden analyysin avulla esimerkkikohteenaan Varkaus. de Vochtin diplomityö ”Varkaus: Neljä tulevaisuutta kutistuvalle kaupungille” on tehty Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan arkkitehtuurin laitokselle. Kuntaliitto on myöntänyt kunniamaininnan arkkitehti Sirpa Luomalle tutkielmasta ”Nosegrind presiin – nousevien lajien liikuntaympäristöt Oulussa”. Siinä tarkastel- öiden noin 150 autolle. Tällä hetkellä Suomessa on kaksi kaupallista biokaasujalostamoa: Kalmarin maatilalla Laukaassa ja kunnallinen jalostamo Kouvolan Mäkikylän jätevedenpuhdistamon yhteydessä. Lokakuussa liikennebiokaasu palasi Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle, jossa Kouvolasta peräisin olevaa kaasua voi tankata viideltä Gasumin asemalta. - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia Kys y lis ä t i e to j a ja pyydä t a rj o u s ! Koskentie 89, 25340 KANUNKI puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 [email protected] www.antti-teollisuus.fi 3LQRWLH3XK </g-b59,)D[ ZZZVDLOLRQSDDW\FRP LQIR#VDLOLRQSDDW\FRP Kuntatekniikka 7/2011 55 Martti Tikka dasojan kokoama Keski-Suomen vesiosuuskuntien laatukäsikirja. Kirjan voi ladata Syken sivuilta www.ymparisto.fi. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on jatkanut käsikirjan kehittämistä valtakunnalliseksi opasteokseksi, josta on tarkoitus saada ensimmäinen virallinen painos ensi vuonna. Vesihuoltoylitarkastaja Juha Vuorenmaa (toinen vas.) ja Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ely-keskuksesta vastaanottivat Vesihuoltoteko 2011 -palkinnon SVOSK ry:n edustajilta. Keski-Suomen ely-keskus sai Vesihuoltoteko 2011 -palkinnon ● Suomen vesihuolto-osuuskunnat (SVOSK) ry on myöntänyt Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle Vesihuoltoteko 2011 -palkinnon. Keski-Suomen ely-keskus on vesihuollon laatua ja osuuskuntien yhteistyötä parantavilla toimillaan merkittävästi edistänyt SVOSK:n tärkeänä pitämiä arvoja. Ansiokkaaseen toimintaan kuuluvat muun muassa Juha Vuorenmaan ja Kai Voutilaisen myötävaikutuksella rivakasti edennyt vesiosuuskuntien laatujärjestelmähanke ja Niina Rau- Turun Seudun Kuntatekniikka Oy aloittaa 2012 ● Turun Kunnallistekniikka ja Viherliikelaitos on yhdistetty. Uusi yhtiö, Turun Seudun Kuntatekniikka Oy aloittaa 2012 alussa. Yhtiölle kuuluvat maa- ja vesirakennustyöt, katutyöt, vihertyöt, metsänhoitotyöt, liikuntaja leikkipaikkojen rakennustyöt sekä näihin liittyvät kuljetus-, rakennus- ja ylläpitotyöt. Nämä kaupungin tilaamat työt avataan markkinoille asteittain neljän vuoden kuluessa sitä Viherkatto parantaa ilman laatua Rumtecin hulevesijärjestelmään sisältyvät veden varastoivien säiliöiden lisäksi kaivot ja yhteet. ● Viherkatot tekevät tuloaan myös Suomeen. Novarbo Oy ja Konto Oy ovat tuoneet markkinoille uudenlaisen Novarbo by Konto viherkattoratkaisun. Novarbo toimittaa esikäsitellyn turveseok- mukaan, kun nykyiset palvelusopimukset päättyvät. Yhtiö tavoittelee myös Turun kaupunkikonsernin ulkopuolisia asiakkaita. Tampereelle suunnitteilla maan suurin puutaloalue ● Tampereen Vuoreksen Isokuusen asuinalueelle suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä aluetta, jossa olisi puukerrostaloja, puisia liikerakennuksia ja pientaloja. Alueelle on tulossa noin 1 650 asuntoa, joista 500– 700 puurakenteisiin taloihin. Toteutuessaan alue on suurin nykyaikainen puukaupunkiympäristö Suomessa. Kaikkiaan Vuoreksen Isokuuseen on tulossa noin 3 300 asukasta. Alueen eko- ja energiatehokkuuden toteutumisessa on mukana Tampereen kaupungin ECO2-hanke. Isokuusen ekotehokkaan puukaupungin kehitysprojekti saa rahoitusta Tekesiltä. sen, josta Konto jatkojalostaa erivahvuisia huopia patentoidulla menetelmällä. Huovan sidekuituna käytetään polyesteriä, minkä ansiosta tuotteelle saadaan kestävä ja helposti työstettävä mattomainen muoto. Tuote soveltuu niin katoille kuin esimerkiksi seiniin. Viherkaton kasvipei- te parantaa ilman laatua, tasoittaa helleaaltojen ja rankkojen sadekausien vaikutuksia sekä meluhaittoja. Kattojen kasvipeite ei heikennä katon pintarakenteita. Niiden ikä päinvastoin pitenee, kun ultraviolettisäteily ei pääse haurastuttamaan niitä. www.novarbo.fi www.konto.fi Teräksenlujia hulevesirakenteita ● Rumtec Oy on aloittanut teräksisten hulevesirakenteiden valmistuksen Vimpelin tehtaalla. Kierresaumatusta teräksestä valmistetuissa hulevesirakenteissa hyödynnetään teräksen hyvät ominaisuudet. Rakenteiden käyttöikä on 50–100 vuotta. Rakenteensa ansiosta säiliö soveltuu myös 56 Kuntatekniikka 7/2011 pehmeiköille. Sadevesijärjestelmien materiaalina käytetään polymeeripinnoitettua terästä tai paksusinkittyä G1000–1200 -terästä, joka lisäsuojataan epoksimaaleilla. Hulevesisäiliöiden halkaisijat ovat 800–4 500 mm varastoitavan vesitarpeen mukaan. www. rumtec.fi Viherkatoilla voi kasvattaa monenlaisia kasveja. Huovan paksuus valitaan käyttökohteen ja kasvien mukaan. Tapahtumakalenteriin on poimittu messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. t"SLLJUFIUJ4"'"Kirsikka Siik on nimitetUZ.BBOLÊZUUÚZLTJLÚO päälliköksi Tampereelle. t"VUPNBBUJPJOTTiina Aliranta on nimitetty suunnittelijaksi Teollisuus ja energia -yksikköön Jyväskylään. t%*Pekka Iivari on nimitetty projektipäälliköksi Sisä-Suomen Infra -yksikLÚÚO,VPQJPPO t%*Marlene Ilveskoski-Heinämaa on nimitetty suunnittelijaksi Infran hallinta -yksikköön Tampereelle. t*OTRisto Joensuu on nimitetty johtavaksi konTVMUJLTJ"MVFKBLVOOBMMJTtekniikka -yksikköön Espooseen. t*OT".,Mikko Jääskeläinen on nimitetty suunnittelijaksi Ramboll Talotekniikan Sähkö-yk- sikköön Tampereelle. t%*Matti Kivelä on nimitetty projektipäälliköksi Infra Oulu -yksikköön toimipaikkanaan Rovaniemi. t5JFUPUFLOJOT"., Jussi Kivipelto on nimitetty suunnittelijaksi Teollisuus ja energia -yksikköön Jyväskylään. t3* Jussi Salmi on nimitetty projektipäälliköksi Talo Tampere -yksikössä. t*OT".,Simo Aittoniemi on nimitetty suunnittelijaksi Ympäristökonsultointi-yksikössä Espoossa. t...Jaana Huuhko on nimitetty projektipäälliköksi Ympäristökonsultointi-yksikössä Hollolassa. t%*Petri Ihalainen on nimitetty suunnittelijaksi Geosuunnittelu-yksikössä Espoossa. t%*Juho Mansikkamäki on nimitetty projekti- päälliköksi Infra Tampere -yksikössä. 2011 Paikkatietomarkkinat t*OT".,Tommi Marjamäki on nimitetty vesi- ja satamarakentamisen toimialapäälliköksi Infra Länsi -toimialayksikössä. 1.–2.11.2011 Helsinki www.paikkatietomarkkinat.fi Yksityistiepäivät 1.–2.11.2011 Helsinki www.fcg.fi Rakennusvalvontapäivät 9.–11.11.2011 Jyväskylä www.fcg.fi t%*Jussi Pajula on nimitetty projektipäälliköksi Infra Pohjanmaa -yksikköön Seinäjoelle. Oulun Energia -konserni t*OTJOÚÚSJPertti Vanhala on nimitetty Oulun Energia -konsernin polttoaineista vastaavaksi johtajaksi Toppilan voimalaitosten toimipisteeseen. Vanhala siirtyy konsernin sisältä eläköityvän polttoainejohtaja Aulis Martinmäen paikalle. Konekesko Oy Lassila & Tikanoja Oy tJani Kemppainen on OJNJUFUUZ+PFOTVVO,JJOteistönhoidon yhteyspäälliköksi. tJuha-Pekka Hursti on nimitetty tuotantopäälliLÚLTJ/BBOUBMJOQSPTFTTJpuhdistusyksikköön. 14.12.2011 Helsinki www.fcg.fi 2012 Infran kunnossapidon johtaminen (KUP 2) 12.1.–11.9.2012 5 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.fi Pohjoismainen jätevesikonferenssi Autopaikat ja pysäköinnin järjestäminen 14.–16.11.2011 Helsinki www.vvy.fi/nwc2011 17.1.2012 Helsinki www.fcg.fi Asuntopoliittiset neuvottelupäivät Rakennuttajapäivät 15.–16.11.2011 Jyväskylä www.fcg.fi 19.–20.1.2012 Hämeenlinna www.kiinko.fi 16. Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät Uimahalli- ja kylpyläpäivät 15.–16.11.2011 Lappeenranta www.fcg.fi 7.–9.2.2012 HelsinkiTukholma-Helsinki www.ukty.fi Maaseudusta kaupungiksi – miten käy viheralueiden? Viherpäivät 16.11.2011 Helsinki www.vyl.fi Teknisen hallinnon päivät 17.–18.11.2011 Jyväskylä www.fcg.fi t*OTJOÚÚSJPekka Vaisto POOJNJUFUUZ,POFLFTLPO."/MJOKBOMJOKBjohtajaksi. Hulevesipäivä tapahtumakalenteri Ramboll Finland Oy 14.–15.2.2012 Tampere www.vyl.fi Talvitiepäivät 15.–16.2.2012 Tampere www.tieyhdistys.fi Maanmittauspäivät 2012 22.–23.3.2012 Vaasa www.vaasa.fi Infrarakentamisen sopimustekniikka ja -juridiikka Kuntien 6. ilmastokonferenssi 29.11.2011 Helsinki www.kiinko.fi 3.–4.5.2012 Tampere www.fcg.fi Jätelautakuntien neuvottelupäivät 29.–30.11.2011 Tampere www.fcg.fi Urakointimenettely ja hankinnat 13.12.2011 Helsinki www.fcg.fi Kuntatekniikka 5/2011 57 Tehokasta täsmänäkyvyyttä Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä kuntatekniikan osaajien edullista verkkopalvelua rekrytoinneissasi. Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 [email protected] Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat tai ota yhteyttä [email protected]. www.kuntatekniikka.fi ALA NSA YKK ÖN EN 7 /2011 auttaa 3D-tekniikka pohjaTurun seudun nossa sivu 6 veden tuotan ham Lontoon New en syntyy uudelle olympialaisiin, Jean Jeffrey sivulla 36 iloitsee. sivu 20 kusta Mikkelin kes n uudistui ilma 26 valituksia sivu väylä Kuntaliitos on en ammattimaise n sivu 46 vesihuoltoo 2011 TIL A A Kuntatekniikka! infraCrusellin silta pilottina rakentamisen PYLONIA MYÖTEN TTU MALLINNE sivu 10 Opp Op pppaaan sä hk öinen ve rsio lehti. kuntatek niikka.fi Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle syyskuussa 2011 ilmestyneen Vesihuollon osto-oppaan. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) maksaa 80 euroa, irtonumero 10 euroa. Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi 58 Kuntatekniikka 7/2011 Pirkkala valitsi maalämmön Toivion kouluun sivu 12 Fiskarsin ruukkikylästä tehdään vihreää ekotaajamaa sivu 20 3/2011 AS Tallinna Vesi tehostaa jätevesien typenpoistoa Ellen Mihkleppin 36 36 johdolla. sivu sivulla Merenpinnan nousu vaaraksi Hangon vesihuollolle sivu 44 1/2011 ALANSA YKKÖNEN Kuntaliitos uudisti organisaatiot Hämeenlinnassa, Timo Tuomola kertoo. sivu 40 sivulla 36 ALANSA YKKÖNEN ALANSA YKKÖNEN Maksaako se Lontoon olympiapuisto 21 vai 11 miljardia euroa... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 1/2011 vai oliko se 3/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto 5 /2011 KUNTATEKNIIKKA TURUSSA 18.–20.5. Pyynikin uimahalli-hotellista tulee ainutlaatuinen, Kirsti Hankela iloitsee. sivu 14sivulla 36 Viherrakentaminen Hollantilaissairaala Seinäjoki leikkaa Shanghaissa huippu- rakennettiin hoitoenergiayhtiönsä veroja luokkaa sivu 25 prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47 Kuntien ilmastotyöhön on tullut potkua sivu 13 Myllyn teräs kohoaa Aurajoen ylle sivu 16 Miten Helsinki pärjäsi Lumisodassa? sivu 24 Jätteet imuun Espoon Suurpellossa sivu 44 Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta Porin uimahalli saa lisävoimaa Kaupunginhallituksen pj. Minna Arve vanhan tammen syleilyssä sivu 6 AURINGOSTA Turku yhtiöittää 2012 teknisiä palvelujaan sivu 55 TURKU ON EUROOPAN PUUPÄÄKAUPUNKI sivu 6 John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta jättimäistä olympiapuistoa sivu 6 LONTOOSEEN 2012 Lännen Alituspalvelu Oy Tarkat laitos ja kunta sääasemat, ukkostutkaimet, tuulimittarit. Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. Ympäristötekniikan asiantuntijapalvelut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu, kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi FCG – Hyvän elämän tekijät Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme otamme aina ympäristön vahvasti huomioon. www.fcg.fi Pöyry Finland Oy Puh. 010 3311 www.poyry.fi SUUNNITTELUPALVELUJA MONIALAISESTI RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-, TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE WSP Finland Oy p. 0207 864 11 www.wspgroup.fi VESIHUOLTOPALVELUA &%!&' %! #' !"( )))( +(%'""! #$"&& +"%'&"%& +#('! #'&& !! +$%!!&%''!!& & +* #,$%&-'(& Kuntatekniikka 7/2011 59
© Copyright 2024