1. No category

ALANSA YKKÖNEN
5/2013
Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää
Jyväskylän
xxxxxxxxxxxxxx
vesitornin
xxxxxxxxxxxxxx
teräkset
yllättivät
xxxxxxxxxxxxxx
xxxxxxxxxxxxxx
myös tutkija
xxxxxxx.
Kai
Valosen. sivu 20
sivu 12
Joensuu katsasti katunsa
perusteellisesti sivu 28
Hämeenlinna käyttää
käänteistä kilpailutusta
sivu 42
HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit:
LAITOSTEN YHDISTÄMINEN
TOI MONIA HYÖTYJÄ
sivu 6
Tee oikea
s rto
kiintei
a
t
t
e
.
ks
oikkeu ä haastetta
p
t
ä
v
tä
lsä
t sisäl imintaan li johtava va
e
d
e
v
e
o
et jät mppujen t umppujen tkaisu vais
i
l
l
o
e
t ja t tuovat pu n jätevesip löytyy ra
e
s
i
l
l
a
Kunn ita, jotka itseimevie mallistosta
e
tä ain n-Rupp on sa. Pumppu
suooman a
t
t
a
m
Gorma maailmas n.
jop
sko
a
i
olle. U läpi kulkee ls
a
t
mistaj kin kohteisi
e
l
uudel en ja sen umppua he
n
i
s
y
keisiin
ä
ute
tt
pop
e
u
pump n nostokork uolto on up
t
ä
v
e
etri
ja h
seim
ssa.
rtää it jopa 100 m t. Asennus nnakoitavi
i
i
s
o
t
e
li
llis
pystyy
t hyvin
artikke
V -ma
Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova
ta
m
ky
ritusky altaan 76m n käyttökus
j
u
p
si
halkai . Myös pum
a
a
pomp
Maahantuoja:
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka
suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden
sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin
kohteisiin.
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4,
01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen
vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta.
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
SISÄLTÖ 5/ 2013 t 5. syyskuuta
8–9 HSY Vesihuollon 1 400 mm:n
kokoojaviemäriä saneerataan sukkasujutuksella Helsingin Tapaninvainiolla.
Suuri putkikoko edellyttää järeitä
työnaikaisia ohipumppausjärjestelyjä.
14 Vesihuoltopalvelujen yhteiskunnallinen
28 Joensuun kadut mitattiin ja maatutkattiin
merkitys ja toimialan kehittämisen pitkä
aikajänne olisi tuotava vahvemmin esille.
saneerausinvestointien suunnittelua varten.
Samalla selvisi katujen korjausvelka.
VESIHUOLTO
Raaseporin vesitornin
tulevaisuutta selvitetään
23
Kunnat merkittävin
infrarakennuttaja
24
HSY Vesihuollon perustaminen
vahvisti pk-seudun vesilaitosta
6
Kokoojaviemäriin uusi sisäpinta:
Suomen suurin sukkasujutus
8
TEKNISET PALVELUT
Puheenjohtaja Jukka Piekkari
valvoo vesilaitosten etuja
10
Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää
Joensuu katsasti katunsa –
korjattavaa riittää
28
12
Infrastruktuuri ikääntyy –
hapertuvatko hanat?
Suomen kuntatekniikan yhdistys
SKTY vahvemmin vaikuttamaan
31
14
DIAMOND-hankkeesta työkaluja
puhdistamojen operointiin
18
UKTY
RAKENTAMINEN
Kuntien putkimestarit
Jyväskylän vesitornisortuma
mietityttää kunnissa
20
Vesitornien korjaaminen
on usein mahdollista
22
Rakennusalan hankintamenettelyjen
kehittämisessä tavoitteena on maailman
kilpailukykyisin julkinen rakennuttaminen.
HANKINNAT
Hämeenlinnassa testattiin
käänteistä kilpailutusta
42
Jyväskylä ennakoi ja
seuraa sopimuksia
46
Kuntien hankkeille
kansallinen rakennuttamismalli?
48
PALSTAT / KOLUMNIT
Pääkirjoitus
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Suomen kuntatekniikan yhdistys
48
35
40
41
Kolumni/Päivi Ahlroos:
Hyvin suunniteltu – Puoliksi tehty
Rytilät/Pekka Rytilä:
Traceability
Uutisia
Henkilöuutisia
lehti.kuntatekniikka.fi
Tapahtumia
5
33
51
52
56
57
lehti.kuntatekniikka.fi
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
O Energia
O Hankinnat
O Ilmastonmuutos
O Infra-IT
O Jätehuolto
O Kiinteistöt
O Kunnossapito
O Liikenne ja väylät
O Liikuntapaikat
O Maankäytön suunnittelu
O Maarakennus
O Rakentaminen
O Turvallisuus
O Uimahallit ja kylpylät
O Vesihuolto
O Viheralueet
O Ympäristö
ALANSA YKKÖNEN
5/2013
Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää
Jyväskylän
xxxxxxxxxxxxxx
vesitornin
xxxxxxxxxxxxxx
teräkset
yllättivät
xxxxxxxxxxxxxx
xxxxxxxxxxxxxx
myös tutkija
xxxxxxx.
Kai
Valosen. sivu 20
sivu 12
Joensuu katsasti katunsa
perusteellisesti sivu 28
sivu 42
HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit:
LAITOSTEN YHDISTÄMINEN
TOI MONIA HYÖTYJÄ
sivu 6
Kannen kuva: Seppo Haavisto
Hämeenlinna käyttää
käänteistä kilpailutusta
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Sirpa Kulonen
Puh. 09 771 2533
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Marika Kämppi
Heikki Lonka
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
Petri Vainio
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 24 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X
68. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Ydinosaamisesta on huolehdittava
”
Yhteiskunnallista keskustelua hallitsee keinojen kehittäminen. Kehitetään menetelmiä, prosesseja ja toimintatapoja tehdä tarvittavat tunnetut asiat aiempaa paremmin.
Tätä keskustelua käydään myös kuntatekniikan alalla. Tässä lehdessäkin on useampi
juttu alan hankintamenettelyistä, joilla pyritään saamaan aikaan samat asiat tavalla tai
toisella paremmin kuin aiemmin.
Puhutaan hankinnoista, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä, ilmastomyötäisestä tekniikasta, etätyöstä ja työhyvinvoinnista. Keskustelun painopiste on siirtynyt siitä, mitä tehdään, siihen, miten tehdään. Vastaavasti tekijöitä rekrytoidaan tämän uuden asetelman mukaisesti. Kuntatekniikan alan organisaatioissakin on yhä enemmän
tietotekniikan osaajia, ympäristöasiantuntijoita, hankintajuristeja ja rahoitusasiantuntijoita.
Missä ovat kovan kuntatekniikan tekijät? Onko kuntaorganisaatioista – ja maasta
yleensäkin – katoamassa rakennusalan insinööriosaaminen? Tuota osaamista peräänkuuluttaa kansijutussamme myös HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piekkari.
Niin tärkeää kuin onkin tehdä asioita oikein, on myös edelleen osattava tehdä oikeita
asioita ja ymmärtää, miksi niitä tehdään.
Sitä saa, mitä tilaa. Kuntatilaajankin on tiedettävä, mistä puhutaan. Pelkät pykälät,
excelit tai päästörajat eivät auta. Kaikkea teknistä osaamista tuskin on viisasta hankkia
kunnan ulkopuolisilta asiantuntijoiltakaan. Vaikka maailma ympärillä muuttuu, niin esimerkiksi maaperä, pohjavesi, rakennusmateriaalit ja niiden ominaisuudet pysyvät, ja ne
tulee tuntea. Siihen tarvitaan laajasti määritellyn rakennusalan koulutusta ja kokemusta.
On välttämätöntä, että Suomessa saa jatkossakin laadukasta talonrakennuksen ja
yhdyskuntatekniikan yliopistotasoista koulutusta, jonka ensisijaisena tavoitteena on
alan kotimaisen osaamistarpeen tyydyttäminen. Tätä yhteiskunnan tukipilaria ei pidä
päästää rapautumaan.
Työ ja urakka
Perhetuttu rakennuttaa omakotitaloa Uudellamaalla. Hän on tilannut valmistalopaketin tunnetulta kotimaiselta talotehtaalta. Sopimukseen kuului myös pystytys lämmitysvalmiuteen. Talopaketin toimitettuaan talotehdas ilmoitti, etteivät sen omat pystytysporukat ehdi tälle työmaalle, vaan työn hoitaa aliurakoitsija.
Rakentamista ja remontointia harrastava talopaketin tilaaja seurasi töitä huolestuneena, sillä työn laatu ei hänen mielestään kaikilta osin ollut kehuttava. Viimein, kun
työntekijät närkästyivät hänen ”valvonnastaan” ja kysyivät, oliko työn laadussa huomautettavaa, tilaaja sanoi nähneensä parempaakin jälkeä. ”Se ei varmaan ollut urakka”, kuului vastaus.
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
6/2013
18.9.
10.10.
Jätehuolto OYmpäristö OLiikenne ja väylät
7/2013
16.10.
7.11.
8/2013
26.11.
19.12.
Turvallisuus OICT kuntatekniikassa OVesihuolto
Energia OValaistus
Synergiaa kuntayhtymän muiden toimialojen kanss
HSY Vesihuollon perustaminen vahvi
Pian neljä vuotta
täyttävä HSY:n vesihuollon toimiala on
saanut toimintatavat
ja käytännöt uusille
yhteisille urille.
Takana on kova
organisaation
kehittämistyö, joka
jatkuu myös
tulevaisuudessa.
Yhteinen vesilaitos on
tuonut hyötyjä
toimintatavoissa,
hankinnoissa ja
henkilöstövoimavarojen
käytössä.
Pääkaupunkiseudun vesilaitosten yhdistäminen toi selviä hyötyjä, sanoo HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Jukka Piekkari.
TEKSTI Paavo Taipale
KUVAT Seppo Haavisto
OO HSY muodostettiin vuoden
2010 alussa yhdistämällä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jätehuoltosekä seutu- ja ympäristötietotoiminnat sekä Helsingin, Espoon,
Vantaan ja Kauniaisten vesihuoltolaitosten toiminnat. Vesilaitostoiminnoista muodostettiin kuntayhtymään toimiala HSY Vesihuolto.
HSY Vesihuollon liikevaihto
vuonna 2012 oli 220 miljoonaa
euroa, mikä on kaksi kolmannesta koko HSY:n liikevaihdosta. Vesihuollon käyttömenot olivat noin 95 miljoonaa ja investoinnit 77 miljoonaa. Henkilöstöä toimialalla oli viime vuoden
lopussa noin 450. Noin sata entistä vesilaitosten työntekijää on
siirtynyt kuntayhtymän hallinto- ja tukipalveluihin. Vesijohtoja viemäriverkostoa on yhteensä
7 138 kilometriä. Laitos myy vuodessa runsaat 93 miljoonaa kuu6
Kuntatekniikka 5/2013
HSY:n Pitkäkosken vesilaitoksella rakennettiin kesällä 20 000 kuution alavesisäiliötä, joka valmistuu syksyn aikana.
seen järeillä valurautaputkilla (ylh).
tiometriä vettä.
– Tavoitteena oli yhdistää vesilaitokset ja hakea sillä toimialan sisäisiä synergiaetuja. Siinä
onnistuttiin hyvin, sillä esimerkiksi päällekkäisyyksiä poistamalla, toimintoja tehostamalla
ja hankintoja keskittämällä on
saatu aikaan vuositasolla arviolta
noin kymmenen miljoonan euron säästöt. Pienistä puroista ker-
tyy suuressa organisaatiossa iso
virta, sanoo HSY:n vesihuollon
toimialajohtaja Jukka Piekkari.
Osa säästöistä on syntynyt rajattaessa tehtäviä kaupungin ja vesihuoltolaitoksen kesken uudella
tavalla. Henkilöstö on vähentynyt
luonnollisen poistuman kautta, ja
se on tuonut osan säästöistä.
– Yhdistymisprosessi oli varsin vaativa. Asiantuntijaväkeä ja
esimiehiä siirtyi jonkin verran
muualle töihin, työntekijöitä ei
niinkään. Väen vaihtuminen on
antanut mahdollisuuden tehtäväkuvien uudelleenarviointiin.
Uutta väkeä on saatu niihin
tehtäviin, joihin on ollut tarvetta. Nyt kun suhdanteet ovat heikommat, osaajiakin on saatavilla. Henkilöstöhallintoa hoidetaan
myös kuntayhtymätasolla.
VESIHUOLTO
a niukasti
sti pääkaupunkiseudun vesilaitosta
Säiliö on lähes jalkapallokentän kokoinen ja vesisyvyys enimmillään neljä metriä. Säiliö yhdistetään vesilaitok-
– Osin on kyse myös koulutuksellisesta ongelmasta, eikä järjestelmä tuota tarvitsemiamme
osaajia. Kaikki ovat nykyään ympäristöinsinöörejä, mutta rakentamisesta tietäviä ei tahdo löytyä.
Koska investoimme paljon, pitäisi tietää, miten toimitaan, jos putkilinjalla on savea, tai onko kallio
jonkinlainen rakentamisen este.
Kovan rakentamisen tehtäviin on
ollut työläämpää löytää osaajia.
Yhteinen hallinto
haastavaa
Jukka Piekkari on huolissaan
kehittämisvoimavarojen keskittämisestä pois toimialoilta yhtymähallintoon. Tuntuma arjen vesihuoltoon heikkenee.
– HSY:n tulee olla edelläkävijä ympäristöasioiden lisäksi myös
itse vesihuoltopalvelujen kehittämisessä, hän painottaa.
Vaikka HSY:n jäsenkaupunkien vesilaitostoimintojen yhdistäminen toi Piekkarin mukaan selviä hyötyjä, kuntayhtymän toimialojen välillä niitä sen
sijaan on syntynyt varsin vähän.
– Jätehuoltotoimialan kanssa
synergiaa on jonkin verran esimerkiksi mädätyksen ja lietteen
kompostoinnin sekä biokaasun
hyödyntämisen osalta, mutta
seututietotoimiala on ollut haasteellisempi synergiaetuja etsittäessä. Toki se tuottaa seudun kehittämisen kannalta tärkeää tietoa, jota mekin käytämme, ja kun
tunnemme toisemme paremmin,
asiat luonnistuvat helpommin.
– Suurimpana haasteena näen
yhteisessä organisaatiossa vesilaitostoiminnan fokuksen säilyttämisen. Ympäristöasioilla tuntuu
nyt olevan ylipaino palvelutuotantoon suhteutettuna. Vesilaitoksen ydintehtävän pitää jatkossakin olla toimintavarmojen, laadukkaiden ja edullisten vesihuoltopalveluiden tuottaminen asiakkaille, Piekkari kiteyttää.
Hän huomauttaa, että kolmen
kovin erikokoisen ja erityyppisiä
tehtäviä hoitavan toimialan käytäntöjen yhdenmukaistaminen
on varsin kivikkoista.
– Kun meillä on muutaman
miljoonan euron budjetilla toimiva seututieto, sadan miljoonan
jätehuolto ja lähes 250 miljoonan vesihuolto, niin niiden istuttaminen samaan hallinnolliseen
muottiin ei valitettavasti tahdo
onnistua. Tilanne on mittasuhteiden näkökulmasta sama kuin
jos yhdenmukaista hallintomallia
yritettäisiin soveltaa Helsingissä,
Espoossa ja Kauniaisissa.
Entinen YTV:n hallitus jatkoi
vesiasioiden siirryttyä uuteen
organisaatioon liikenteen asioiden tilalle. Siksi vesiasiat tahtoivat Piekkarin mielestä jäädä alussa vähemmälle huomiolle. Vuoden alussa aloittaneessa uudessa
hallituksessa vaihtuvuus oli melko suuri, mikä edellyttää hallituksen perehdyttämistä myös vesiasioihin. Nykyinen hallituksen
puheenjohtaja on aiemmin ollut
mukana Helsingin Veden johtokunnassa ja kaupungin yleisten
töiden lautakunnassa ja tuntee siten myös palvelutuotantoon liittyviä teknisiä kysymyksiä.
– Hallituksessa käsitellyistä
Kuntatekniikka 5/2013
7
VESIHUOLTO
asioista noin puolet on ollut seutu- ja ympäristötiedon alalta ja
toinen puoli vesi- ja jätehuollon
aloilta. Suhde on siis aivan toinen
kuin mikä toimintojen taloudellinen merkitys kaupungeille on.
– Luonnollisesti investointien
hallinta, vesihuoltomaksutaksa ja
haja-asutuksen vesihuollon järjestäminen ovat luottamushenkilöitä kiinnostavia asioita, mutta
muuten pitkäjänteisessä pääomavaltaisessa toiminnassa ei ole erityistä yllätyksellisyyttä, joka vaatisi luottamushenkilöiden linjauksia.
Malleja
yhteistoimintaan
Vedenpuhdistuslaitosten ja jätevedenpuhdistamojen käyttö- ja
kunnossapitotehtävien käytäntöjä
on ollut helpompi yhdenmukaistaa, koska ne toimivat varsin itsenäisesti. Vesijohto- ja viemäriverkoston osalta tilanne on Piekkarin mukaan haasteellisempi, koska toimitaan tiiviissä yhteistyössä
yhtymän jäsenkaupunkien organisaatioiden kanssa.
– Olemme neuvotelleet kaupunkiyhteistyöhön kuntatekniikan yhteistyösopimusta. Siinä sovitaan pelisäännöistä vesilaitoksen ja kaupunkien teknisten pal-
– Tähän asti olemme tehneet joitakin asioita kolmella tai
neljällä tavalla ja pahimmillaan
useampaan kertaan. Toivon, että
syksyn aikana sopimus saadaan
hyväksytyksi ja toiminta kaikilta
osin sujuvoituu.
Pitkäkosken alavesisäiliössä varastoitava vesi kulkee molempiin
suuntiin vesilaitoksen kautta. Rakennusten välille rakennetaan
kaksi valurautaista putkilinjaa kumpaankin suuntaan tapahtuvaa
pumppausta varten.
velukeskusten välillä, ja se sisältää
ohjeistusta muun muassa kustannusten jaosta, suunnittelujärjestelmistä ja kunnossapidon periaatteista.
Piekkari sanoo, että vaikka
omat toiminnot on voitu yhtenäistää, jäsenkaupunkien toimintoihin ei luonnollisesti ole pääs-
ty käsiksi. Siksi sopimusasiakirjan hyväksyminen on kestänyt
kauan. Asiakirja on tarkoitus käsitellä ja hyväksyä sekä jäsenkaupunkien että HSY:n hallituksissa. Piekkari uskoo, että yhteistyöasiakirjan periaatteet soveltuvat
myös muissa kaupungeissa käytettäviksi.
Isoja investointeja
käynnissä ja tulossa
HSY:tä muodostettaessa omistajille maksettava tuloutus määriteltiin kymmeneksi vuodeksi entiselle tasolle. Omistajakaupungit
saavat yhteensä 62 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi maksetaan
muun muassa maanvuokria joitakin miljoonia euroja.
– Kun nämä saatiin sovituksi, talouden suunnittelu on ollut
helpompaa. Kaupungit ovat tähän tasoon sitoutuneet.
Jos lainsäädännön kautta määriteltäisiin vesilaitosten
kohtuullinen tuotto nykyistä pienemmäksi, se tavallaan helpottaisi HSY Vesihuollon tilannetta ja
auttaisi esimerkiksi saneerausvelan hoidossa.
– Toivon mukaan myös asiakkaat hyötyisivät.
Noin sadan miljoonan euron
vuosittaisesta investointipotista käytetään verkostojen saneeraukseen jokseenkin neljännes.
Kokoojaviemäriin uusi sisäpinta Suomen suurimmalla sukkasuj
TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale
OHSY
Vesihuollon runkoviemäriä Helsingin Tapaninvainiolla on
saneerattu toukokuusta lähtien.
Putkihalkaisijalla mitattuna Suomen suurin sukkasujutus valmistuu syksyn aikana. Yhteensä saneerattavaa linjaa on vajaat 1,7
kilometriä, josta pääosassa viemäriputken halkaisija on 1 400
mm.
Tämän kokoluokan viemäreitä on maassamme vähän. Viimeksi vastaavanlainen saneeraus
tehtiin nykyisestä kohteesta kaksi kilometriä pohjoiseen talvella
2006–2007. Urakoitsijana toimiva Aarsleff Oy käyttääkin työssä
myös aliurakoitsijan erikoiskalustoa Saksasta.
Urakkahinta on 4,2 miljoonaa euroa, ja siihen sisältyy 30:n
linjalla olevan kaivon saneera-
8
Kuntatekniikka 5/2013
us sementtilaastivuorauksella.
Urakkaan kuluu noin kolmannes
HSY:n viemärisaneerausbudjetista. Kaiken kaikkiaan HSY saneeraa sujuttamalla vuosittain 15–20
kilometriä viemäreitä, näistä pääosa on halkaisijaltaan 300–400
mm.
Tapaninvainion urakka näkyy
ympäristössä poikkeuksellisella
tavalla. Suuren koon vuoksi kokoojaviemärille oli rakennettava
tilapäinen paineviemäri ohipumppauslinjaksi. Se toteutettiin kahdessa osassa maanpäällisellä 630
millimetrin PE-putkella.
Pumppuja on käytössä neljä, tuotoltaan 500 l/s. Niistä kahta käytetään kerrallaan ja toiset
kaksi ovat varalla.
Ohipumppauksessa on varauduttu kerran viidessä vuodessa toistuvan sadetilanteen edel-
HSY:n kokoojaviemärin sujutussaneeraustyömaalla jouduttiin
rakentamaan maanpäällinen ohipumppauslinja 630 mm:n
PE-putkista. Liittymien kohdalle syntyi huomiota herättäviä rakenteita, kun linja nostettiin teräsputkisilloilla 4,5 metrin korkeuteen.
HSY Vesihuollolla on kymmenen
vuoden investointi- ja saneerausohjelma, jossa määrärahataso on
sidottu.
– Olemme kehittäneet saneerausprosessia viime vuosina ja
kiinnittäneet huomiota saneerausten kohdentamiseen sinne,
missä vaikuttavuus on paras. Arvioimme, että investointien nykytaso riittää pitämään verkoston nykykunnossa, mutta ei vielä paranna sitä. Korjausvelka ei
siis kasva.
HSY Vesihuolto edustaa noin
viidennestä maamme laitosmaisesta vesihuollosta. Merkittäviä
uusinvestointeja lähitulevaisuudessa ovat vuonna 2015 käynnistyvä Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen Espoossa (noin 300 miljoonaa euroa), kapasiteetin nosto Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilla (molemmat
20–25 miljoonaa euroa) sekä kesällä 2015 valmistuva Espoon itälänsisuuntainen runkovesijohtohanke (noin 30 miljoonaa euroa),
joka mahdollistaa Dämmanin vesilaitoksen sulkemisen.
Vanhankaupungin laitoksella työt ovat käynnissä, ja myös
Pitkäkosken laitos on tarkoitus
modernisoida vuosikymmenen
loppuun mennessä. Meneillään
oleva Pitkäkosken 20 000 kuutiometrin alavesisäiliön rakentaminen maksaa 15 miljoonaa euroa ja niin ikään rakenteilla oleva
ja ensi kesänä valmistuva Viikinmäen jätevedenpuhdistamon 9.
biologinen puhdistuslinja 8 miljoonaa euroa.
– Kun näistä toimintavarmuutta parantavista laitosinvestoinneista on selvitty, voidaan verkostosaneerauksia lisätä 2020-luvulla, Piekkari uskoo.
Hän arvioi, että valmistelussa olevat kuntarakenneuudistus
ja metropolihallinto tulevat vaikuttamaan HSY:n toimintaan ja
erityisesti vesihuoltoon.
– Kunnat ja muut sidosryhmät ovat antaneet lausuntonsa
metropolihallinnon työryhmän
ehdotuksesta, ja näyttää siltä, että
kannatusta saa vesi- ja jätehuollon järjestäminen toimialakohtaisesti. Paluu liikelaitosmalliin tai
jopa toimintojen yhtiöittäminen
saattaisivat tässä tapauksessa olla varteenotettavia vaihtoehtoja.
Kehityspolku määräytyy pitkälti
sen mukaan, millaisiin ratkaisuihin meneillään olevassa laajassa
lainsäädäntöuudistuksessa päädytään. O
utussaneerauksella
lyttämään enimmillään 1 300 l/s
kapasiteettiin. Kuivana aikana
pumpattava vesimäärä on 680–
850 l/s.
Katu- ja tieliittymien kohdalla linja nostettiin teräsputkisilloilla
4,5 metrin korkeuteen. Suomessa tavanomaisissa sujutuksissa,
jossa putkihalkaisijat ovat enimmillään 800–1000 mm, voidaan
ohipumppaukset hoitaa letkuilla.
Sujutus lyhentää
urakka-aikaa
Kerrallaan asennettavan sukan
pituus on 100–150 metriä kaivojen sijainnista riippuen. Sukkia
asennetaan yhteensä 12 kappaletta. Yhden sukan asennukseen
jälkitöineen kuluu viikko. Asennus tapahtuu vedenpaineella, ja
käytettävä vesi otetaan Vantaanjoesta. Sujutuksen jälkeen lin-
jan tonttiliittymät avataan, ja niihin asennetaan ns. hattuprofiilit.
Sujutuslaitteistoa siirretään näin
viikoittain työn etenemisen mukaan.
Yhteensä urakkaan on laskettu kuluvan noin sata työpäivää.
Auki kaivamalla tämänkokoisen
viemärin saneeraus ei käytännössä olisi mahdollista ilman katujen
sulkemista liikenteeltä kokonaan.
Lisäksi työ kestäisi arviolta kaksinkertaisen ajan ja maksaisi selvästi
enemmän.
HSY vesihuolto tiedotti alueen asukkaille hankkeesta ennakkoon, minkä lisäksi järjestettiin
tutustumismahdollisuus työmaalle kesäkuussa. Viestintään haluttiin panostaa, sillä näin merkittävät työnaikaiset liikennejärjestelyt herättävät asukkaissa helposti
turhiakin ennakkoluuloja.
Kuntatekniikka 5/2013
9
VESIHUOLTO
Tavoitteena hyvän suomalaisen vesihuollon turvaa
VVY sai Jukka Piekkarista uuden pu
Vesilaitosyhdistyksen
puheenjohtaja
tulee maan
suurimmalta
vesilaitokselta.
Jukka
Piekkari
vakuuttaa,
että pienet
eivät
unohdu.
TEKSTI Paavo Taipale
KUVA Seppo Haavisto
OO Vesilaitosten etu-
järjestö VVY sai Jukka Piekkarista uuden puheenjohtajan toukokuussa.
Suuria muutoksia järjestön toimintaan ei henkilövaihdoksen
myötä ole heti odotettavissa.
– Vesilaitosten edunvalvonta
säilyy tärkeimpänä tehtävänä jatkossakin. Vesihuoltolain uudistus ja kuntauudistus edellyttävät
edunvalvonnan ohella myös koulutusta. Toki seuraamme myös
alan kansainvälistä kehitystä.
Vesihuoltolain linjauksiin ollaan VVY:ssä pääosin tyytyväisiä.
Hulevesiasioiden vastuun siirto
kunnalle lienee lain merkittävin
uudistus. Kipukohtiakin toki on.
– Lakiluonnokseen kirjattu vakiohyvitys palvelun keskeytystilanteessa oli varsinkin pienemmille laitoksille hankala asia. Ja
tuntuisi se meilläkin. Vantaalla
rikkoutui huhtikuussa päävesijohto, ja 50 000 ihmistä oli vähällä jäädä ilman vettä. Jos varayhteyttä ei olisi ollut, olisi korvattavaa riittänyt, Piekkari pohtii.
10
Kuntatekniikka 5/2013
Myös luonnokseen kirjatut
vesihuoltoverkostoon
liittymisvelvollisuuden lievennykset haja-asutusalueella
ovat aiheuttaneet päänvaivaa.
Piekkari arvioi, että EU:n
suunnasta ei juuri nyt ole tulossa kovin mullistavia uusia vaatimuksia, vaikka esimerkiksi lääkejäämät jätevesissä saattavat johtaa
myös uuteen säätelyyn.
Kaikille jäsenille tarpeita
vastaavaa palvelua
Yhdistyksen järjestämät koulutustilaisuudet ovat jäsenlaitosten asiantuntemuksen ylläpidon ja kehittämisen kannalta tärkeitä. Muutama vuosi sitten kouluttautu-
misaktiivisuus aleni, mutta on nyt
palannut tavanomaiselle tasolle.
– Voi olla, että kireä talous vaikuttaa kouluttautumiseen, mutta
kyllä laitoksilla on halua kehittää
henkilöstöään.
Jukka Piekkari korostaa, että
VVY on kaikkia erikokoisia jäseniään palveleva organisaatio.
Kaikkien tulee saada palveluja
tasapuolisesti omia tarpeitaan vastaavasti, jotta laitosten
edellytykset oman toimintansa
kehittämiseen ovat olemassa.
– Pienet laitokset tarvitsevat
esimerkiksi oikeudellista neuvontaa suurempia enemmän.
Monialaorganisaatiot
eivät agendalla
Vesihuoltoalan organisoitumisen
suhteen Piekkari edustaa liberaalia linjaa ja vakuuttaa yhdistyksen
ajavan koko alan etua.
– VVY on toki edelleen sitä
mieltä, että keskimäärin laitos-
aminen
heenjohtajan
Vesilaitosten edunvalvonta
säilyy tärkeimpänä tehtävänä
jatkossakin, VVY:n tuore
puheenjohtaja Jukka Piekkari
lupaa.
kokoa olisi hyvä
kasvattaa ja organisoitua toimialakohtaisesti.
Yhteistyömuotoja alan kehittämisessä hiotaan myös vesiosuuskuntien yhdistyksen
SVOSK ry:n kanssa. Äskettäin
yhteistyössä sen ja Kuntaliiton
kanssa valmistui opas kuntien,
vesilaitosten ja vesiosuuskuntien yhteistoiminnalle.
VVY:n talous on vakaalla
pohjalla. Yhdyskuntatekniikkanäyttelyjen järjestämistä yhteistyössä muiden yhdyskuntatekniikan alan yhdistysten kanssa jatketaan. Myös koulutustoiminta jatkuu monipuolisena,
mutta Piekkari arvioi tapahtumien sisällön ja rakenteen jonkin verran uudistuvan.
– Olennainen viimeaikai-
nen muutos oli vuosi sitten tehty vesihuollon kehittämisrahaston jäsenyys, joka nyt liittyy automaattisesti yhdistyksen jäsenyyteen. Se turvaa vesihuollon
tutkimus- ja kehittämistoimintaan pienen vakaan perusrahoituksen.
Vesihuollon pätevyysvaatimuksiin tulisi Piekkarin mielestä kiinnittää enemmän huomiota. Se nostaisi alan profiiliakin.
– Yhdistys on palvellut jäseniään hyvin tähän asti. Minun
haasteeni on pitää taso korkealla. Haluan kiinnittää jatkossa erityistä huomiota kaikkien jäsenten palvelemiseen
ja tarpeiden huomioonottamiseen. VVY:ssä en aja HSY:n
asiaa, vaan toimin osaltani hyvän suomalaisen vesihuollon
turvaamiseksi. O
Kuntatekniikka 5/2013
11
Heikki Mäki haki oppia VETO-koulutuksesta
Vesihuollon saneerausurakoinnissa
Vesihuollon verkostojen saneeraus on varma työllistäjä alan urakoitsijoille tulevaisuudessa.
Urakkasopimusten hallinnassa on kehitettävää niin tilaajilla kuin urakoitsijoillakin.
TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale
OO Riihimäen Vesi saneeraa
viemäriverkostoaan keskimäärin parilla miljoonalla eurolla
vuosittain kaivamalla kadut auki ja vaihtamalla putket. Tämän
lisäksi tehdään ajoittain saneerauksia kaivamattomilla menetelmillä. Kaupungissa on vesijohtoverkostoa 250 kilometriä ja viemäreitä 200 kilometriä, josta viidennes on sekaviemäreitä.
– Saneerauksissa rakennetaan erillisviemäröinti, jotta jätevedenpuhdistamon virtaamia
saadaan vähennetyksi. Nykytahdilla sekaviemäreiden vaihtaminen erillisviemäreiksi veisi parikymmentä vuotta, sanoo Riihimäen Veden verkostopäällikkö
Heikki Mäki.
Riihimäellä on halua päästä
eroon sekaviemäreistä, sillä jä-
tevedenpuhdistamolla on ajoittain ohijuoksutuksia. Puhdistamolla käsitellään vuodessa noin 5
miljoonaa kuutiota jätevettä, josta vajaa viidennes tulee Hausjärven ja Lopen alueelta.
Vedenottamoja on neljä, ja
ne on saneerattu vuoden 2004
jälkeen. Talousvettä toimitetaan
myös Lopelle, ja Valion meijeri
on ylivoimaisesti suurin teollisuuden asiakas.
– Valion toiminnan keskeytys
vaikkapa veden toimitushäiriön
vuoksi vaikuttaa välillisesti noin
25 miljoonan ihmisen elämään
meillä ja muualla.
Vaihto neuvottelupöydän
toiselle puolelle
Rakennusmestari Heikki Mäki
tuli Riihimäen Veden palvelukseen vuosi sitten. Hänellä on pit-
kä kokemus yhdyskuntatekniikan urakoista sekä yrittäjänä että Destian ja YIT:n palveluksessa. Tässä vaiheessa heräsi kiinnostus työskennellä tilaajapuolen tehtävissä.
– Olen aiemmin ollut urakoitsijan palveluksessa täällä Riihimäen hankkeissa, joten vesilaitoksella oli entuudestaan tuttua
porukkaa, ja päätin hakea avointa paikkaa, kun kuulin, että kokemusta arvostetaan. Ikää on jo
sen verran mittarissa, että kiinteä työpaikka painoi myös vaakakupissa.
Uusi työ uudessa organisaatiossa tarjoaa opittavaa konkarillekin. Mäen nykyiset tehtävät painottuvat kunnossapitoon
aiemman uran uudisrakennushankkeiden sijasta.
– Rakennustyömaalla tietää ai-
na, millainen urakka on menossa. Samanlaiseen suunnitelmallisuuteen ei täällä päästä, vaikka ennakoivaan kunnossapitoon pyritäänkin. Kun puhelin soi, asiakkaan ongelma voi koskea yhtä hyvin etanantorjuntaa kuin vesimittarin virheellistä näyttöäkin, Mäki
kuvailee tehtävien kirjoa.
Täydennyskoulutus evästi
uudessa tehtävässä
Heikki Mäki innostui pian Riihimäen Veteen tultuaan toimitusjohtajan vinkistä hakeutumaan
työn ohessa suoritettavaan vesihuollon johtamisen ja kehittämisen PD-ohjelmaan. Tampereen teknillinen yliopisto järjesti
tämän VETO-koulutusohjelman
viime talvena kolmannen kerran.
– 1978 valmistuneelle rakennusmestarille jo VETO-koulu-
Riihimäen Veden verkostopäällikkö Heikki Mäki (oik.) ja Patastenmäentien vesijohto- ja viemärisaneerausta urakoivan Destian vastaava
työnjohtaja Kim Peltonen pitävät tärkeänä, että työmaalla toimitaan sopimusten mukaan.
12
Kuntatekniikka 5/2013
VESIHUOLTO
kehitettävää
tuksen oppimismenetelmät olivat
aivan uudentyyppisiä. Laitettiin
neljä opiskelijaa pöydän ympärille, vissypullo pöytään ja sanottiin, että teette tästä esseen. Eniten hyötyä oli kokemustenvaihdosta ja verkostoitumisesta lähijaksojen aikana, Mäki kiittelee.
Opiskelijoiden ikäjakauma
oli laaja, kurssilla oli kaikenikäisiä eri puolilta maata ja heidän
toimenkuvansa vesilaitoksilla ja
muissa organisaatioissa olivat hyvin erilaisia.
– Olisin saanut kurssista vieläkin enemmän irti, jos olisin ehtinyt olla hiukan pitempään täällä
laitoksella töissä ennen kurssia.
Vastuunkantoa tarvitaan
puolin ja toisin
VETO-kurssin lopputyössään
Mäki tarkasteli vesihuollon saneerausurakoiden sopimusten
hallintaa. Hän peilasi käytäntöjä alan normeihin ja ohjeisiin sekä haastatteli tilaajia ja urakoitsijoita.
– Urakointi on kahden erilaisen osapuolen intressien yhteensovittamista. Tavoitteena on
luoda toimintamalli, jonka avulla
molemmat osapuolet voivat toimia säädösten puitteissa mahdollisimman joustavasti.
Suurimpana ongelmana hän
näkee sopijapuolten välinpitämättömyyden, jolloin tarjoutuu
tilaisuus mennä yli sieltä, missä
aita on matalin. Molempien osapuolten on otettava sopimusten
hallinta vakavasti. Suunnitelmat,
tarjouspyyntö ja urakkasopimus
on laadittava viisaasti ja voimas-
sa olevien ohjeiden mukaan. Urakoitsijan on vastaavasti täytettävä
omat velvoitteensa laatu-, turvallisuus- ja muiden suunnitelmiensa osalta.
– Jos urakan aikana tapahtuu poikkeamia osapuolten vastuiden toteutumisessa, niihin pitää puuttua tarvittaessa kovallakin kädellä.
Mäen mielestä Suomessa ollaan liian arkoja tekemään poikkeamailmoituksia ja reklamaatioita, vaikka ne ovat osa aivan
normaalia sopimusjohtamista.
Poikkeamien dokumentointi on
kuitenkin tärkeää esimerkiksi vesi- ja viemäriverkostossa myöhemmin tehtäviä kunnossapitoja korjaustöitä ajatellen.
– Käytäntö on kovin kirjavaa. Monet varsinkin pienem-
män urakoitsijat pitävät menettelyä turhana paperin tuhlaamisena ja ovat sitä mieltä, että ”onhan näitä tehty jo 30 vuotta”, Mäki harmittelee.
– Pelkkä papereiden laatiminen ei vielä riitä, vaan on myös
toimittava niiden mukaan. Ja
kun asiat kirjataan, niitä joudutaan myös ajattelemaan.
Mäki muistuttaa myös työturvallisuuden merkityksestä. Erityisesti työnaikaisiin liikennejärjestelyihin ja kaivantojen tukemiseen on kiinnitettävä vieläkin
enemmän huomiota. Olennaista
on oikea asenne.
– Asenne, asenne ja asenne.
Siitä se lähtee. Liian paljon ajatellaan edelleen, että ”ei tuossa
mitään puomia tarvita, näin on
tehty aina ennenkin”. O
(((&"! !#
! )) "!)"#!" $%'$%%%&$+'+#
"&%&%! !#!)#
)'+$) %+!%$%+')) $+))$$%+%%+$%#$%&$%
'$% "!! '%'$$!!$&%$$
'&!$) +%#$$$!'%&&
# %$ $&&#$%
#!%$% %$%, '+# *
Kuntatekniikka 5/2013
13
Vesihuollon kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys
Hapertuvatko hanat?
Vesihuolto eli vesi- ja
viemärilaitostoiminta
on erittäin tärkeää yhdyskuntien kehitykselle
ja hyvinvoinnille. Toimialan suurimmat haasteet ovat ikääntyvä
infrastruktuuri ja
rapautuvat verkostot.
MTapio S. Katko
Dosentti, TkT, Tampereen
teknillinen yliopisto,Vesipalveluiden
tutkijaryhmä CADWES
to on julkinen välttämättömyyspalvelu ja keskeinen osa kansallista huoltovarmuutta. Vesihuollon aikajänne on 250 vuotta. Vesihuollon tulevaisuuden hahmottamiseksi ja edistämiseksi on ymmärrettävä, mistä ollaan tulossa
ja missä tällä hetkellä ollaan.
Operatiivisen toiminnan lisäksi olisi löydettävä aikaa kehittämiselle strategisella ja visionäärisellä aikajänteellä. Tulee varmistaa, että sektorin institutionaalinen muisti ja hiljainen tieto tallentuvat ja siirtyvät seuraaville
sukupolville.
Vesihuollon teknologinen
kehitys Suomessa
Jo 1800-luvun loppupuolella pääkaupungin virkamiehet ja vesiasiantuntijat tekivät runsaasti
opintomatkoja muualle Eurooppaan. Monet rannikon ja sisämaan kaupungit sekä vesiasiantuntijat olivat yhteyksissä toisiinsa ja myös ulkomaille.
Toisen maailmansodan jälkeen tuli uusi kansainvälistymisaalto: kansalliset yhteistyöjärjestöt kehittyivät, ja menimme mukaan kansainvälisiin verkostoihin.Vientitoiminta alkoi
1960-luvulla, ja kansainvälisty14
Kuntatekniikka 5/2013
Ari Myllylä
OO Historian valossa vesihuol-
Vesijohtovuodon korjaus Hollolan Salpakankaalla lokakuussa 2004, kuvassa Arto Puotiniemi
minen laajeni EU-jäsenyyden
myötä.
Raakavesilähteen valinta on
ollut keskeinen puheenaihe jo
toista sataa vuotta. Tampereen
vuoden 1920 päätös luopua pohjavesihankkeesta houkutti muitakin kaupunkeja käyttämään pintavettä. Toisen maailmansodan
jälkeen pintavesilaitoksia myytiin
jopa kaupunkeihin, joissa olisi ollut pohjavettä.
Vesihallinnon perustamisen jälkeen 1970 tuli keskeiseksi opiksi hyödyntää pohjavettä, ja
samoihin aikoihin ryhdyttiin valmistamaan tekopohjavettä. Keskustelu pinta- ja pohjavedestä
näyttää edelleen jatkuvan. Tekopohjaveden valmistus voisi kuitenkin olla yksi keino suojella viimeisiä harjujamme soran otolta.
Yhdyskuntien veden käytön
ja henkeä kohti lasketun ominaiskulutuksen kasvun pysähty-
Hanaa!
Palvelut kuntoon,
päättäjät kouluun
saneerataan verkot,
Hangosta Ouluun.
Kunnon taksat,
lain henki voimaan
vain kohtuutuotot,
piiloveroja soimaan.
Hanaa! -kirjan luvusta 18
minen ja lasku 1970-luvulla tulivat kaikille yllätyksenä. Jää nähtäväksi, vieläkö veden käyttö henkeä kohti voi juurikaan laskea.
Veden käsittelyn kehityksen
myötä on tullut tarve seurata veden laatua myös vesijohtoverkostossa. Muun muassa Nokian
epidemia loppuvuodesta 2007
muistutti, että tarkkana pitää olla. Myös yksittäisissä kaivoissa on
vielä runsaasti puutteita.
Vesihuollon suurin huolenaihe on kuitenkin ikääntyvä infrastruktuuri ja erityisesti rapautuvat verkostot. Viemäriverkostoissa on vähennettävä vuotovesiä.
Vaikka työmenetelmät ja mate-
VESIHUOLTO
vahvemmin esille
Tulevaisuusajattelun ja johtamisen aikajänne: operatiivisesta jänteestä (1 v.) kohti strategista (10 v.) ja
visionääristä ajattelua (50 v.).
riaalit ovat kehittyneet, verkostoa
joudutaan saneeraamaan lisääntyvästi mieluummin kaivamattomilla menetelmillä. Vuonna 1982
valmistunut Päijänne-tunnelikin vaati korjausta. Vesitornejakin saneerataan. Tulvariskialueet
on kansallisesti määritelty. Epäselvien vastuiden vuoksi on kuitenkin uhkia: otetaanko lisääntyviä rankkasateita vieläkään riittävän vakavasti?
Vuonna 2007 maassamme oli
noin 540 vähintään 50 asukkaan
jätevedet käsittelevää jätevesipuhdistamoa, joiden puhdistusteho orgaanisen aineen ja fosforin osalta oli noin 95 prosenttia.
Kaupungeissa oli eniten puhdistamoja vuonna 1990, minkä jälkeen puhdistusta on keskitetty. Puolta maakunnan jätevesistä ei voi kuitenkaan ohjata yhteen paikkaan lisääntyvien riskien vuoksi. Erityisesti Lapissa on
panostettu matkailukeskusten vesihuoltoon 1990-luvulta lähtien.
Jo nykyisellä teknologialla
näyttää olevan mahdollista puhdistaa jätevesiä niin tehokkaasti,
että voidaan kohta puhua nollakuormasta. Tällöin orgaanisen
aineen ja fosforin vähenemä on
yli 99 prosenttia. Sen sijaan typenpoistotarpeesta varsinkin sisämaa-alueiden puhdistamoissa
on alan asiantuntijapiireissä erilaisia näkemyksiä.
Vesihuollon toiminta
ja talous
Vesihuollon ulkoiseen toimintaympäristöön kuuluvat yhteiskunnalliset muutokset. Kunnallisia vesihuoltolaitoksia on muutettu liikelaitoksiksi, ylikunnallista yhteistyötä on edistetty eri tavoin, vesi- ja viemärilaitoksia on
integroitu lisääntyvässä määrin ja
haja-asutusalueille on syntynyt
uusia osuuskuntia myös viemäröintiin. Vesihuollossakin näkyy
F.E. Schumacherin ajatus: meistä
monien on vaikea ymmärtää sitä,
että johonkin ongelmaan voi olla
näennäisesti vastakkaisia ratkaisuja tai useita vaihtoehtoja orga-
nisoida toimintaa.
Laitoskoon suurentaminen
ei kuitenkaan saa olla itseisarvo
vaan yksi keino tehostaa toimintaa. Vesihuoltolaitosten talouden
läpinäkyvyyttä on lisättävä: isoilta laitoksilta vaadittuja tuottoja
tulee kohtuullistaa ja pienten laitosten taloutta kohentaa. Erityistilanteiden ohella haavoittuvuutta tulee tarkastella normaaliolojen turvaamisen kannalta. Vesihuollon kehittämisessä korostuvat toimialan omat erityispiirteet
ja hyvän hallinnon periaatteet.
Jätevesimaksulain tultua voimaan 1974 vesimaksut nousivat yli kaksinkertaisiksi. Tämä
hyväksyttiin mukisematta. Jotta
nykyinen saneerausvelka voitaisiin kattaa, se vaatisi ehkä 15 prosentin nostoa vesihuoltomaksuihin. Taksojen tulisikin perustua
todelliseen tarpeeseen – ei kuvitelmaan, että niiden pitää olla
alempia kuin naapurikunnassa.
Institutionaalinen
kehittäminen
Kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä koko alueellaan. Valtakunnan
tasolla päävastuussa on maa- ja
metsätalousministeriö, kun ympäristö-, sosiaali- ja terveys- sekä
työ- ja elinkeinoministeriöillä on
omat roolinsa. Lainsäädännössä
vesihuoltoa koskevat säännökset
ovat varsin hajallaan.
Alueellisilla ely-keskuksilla
näyttää olevan erilaisia painotuksia, mikä lienee perusteltuakin,
kun otetaan huomioon erilaiset
olosuhteet eri puolilla maata.
Vesihuollon parissa toimivan
henkilöstön kokonaismäärä on
viime vuosikymmeninä laskenut
selvästi samalla, kun koulutustaso ja tarpeet ovat nousseet. Vesihuollon ammatillinen koulutus
on kehittynyt. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on erityisesti
soveltava tutkimus- ja kehitystyö,
joka palvelee opetusta, työelämää
ja aluekehitystä. Aiemmin hyvin
miesvaltainen toimiala on tasaarvoistunut, ja nykyään vesihuollon opiskelijoista yliopistoissa ja
ammattikorkeakouluissa enemmistö on naisia.
Vastoin yleistä kuvitelmaa veden käsittely ja jätevesien puhdistus on suhteellisen halpaa. Sen sijaan verkostojen rakentaminen,
Kuntatekniikka 5/2013
15
VESIHUOLTO
ylläpito ja saneeraus on kallista,
onhan pääomista kiinni verkostoissa liki 80 prosenttia. Koulutus
ja tutkimus kuitenkin painottavat
käsittelytekniikoita. Tämä epäsuhta olisi vihdoinkin korjattava.
Seuraavien kymmenen vuoden aikana nykyisistä alan ammattilaisista jää pois työelämästä
noin 40 prosenttia. Vaatimustaso
kasvaa kuitenkin koko ajan. Sektoria koskeva koulutuspolitiikka
on ollut silti valitettavan lyhytnäköistä ja tempoilevaa.
Vesihuollon toimialalla on
VVY:n ohella useita vapaaehtoisia ammatillisia ja tieteellisiä yhteistyöjärjestöjä sekä alueellisia ja
paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä. Ne ovat selvästikin syntyneet
tarpeesta.
Yksityisellä toimiluvalla on
Suomeen perustettu vesi- ja viemärilaitos vain Helsinkiin. Vuoteen 1900 mennessä vesihuolto-
laitokset olivat siirtyneet julkiseen ja kuntien omistukseen lähes joka maassa. Samankaltaista
yksityistämistä ajettiin uudestaan
1990-luvulla varsin kehnoin tuloksin. Vesihuoltolaitosten tulee
kuitenkin tehostaa toimintaansa
ja lisätä avoimuuttaan ja läpinäkyvyyttään. Palveluita voidaan ja
pitää ostaa yksityissektorilta kilpailuun perustuvina. Kullekin
toimijalle on kuitenkin etsittävä
sille parhaiten soveltuvat roolit.
Suomalaiset alan yritykset ovat
laajentaneet toimintaansa tai osin
tulleet osaksi ulkomaisia yrityksiä
samalla kun ulkomaiset yritykset
ovat laajentuneet Suomeen.
Vuodesta 1990 lähtien maamme on tukenut vesiensuojelua
edistäviä hankkeita Itämeren
rantavaltioissa – erityisesti hankkeiden valmistelua, toteutusta ja
puhdistamoiden käyttötoimintaa. Myös kehitysyhteistyössä ve-
sihuolto on ollut ja on yksi pääsektoreista.
Vesihuollon merkitys
ja tulevaisuus
Historian valossa vesihuolto on
julkinen välttämättömyyspalvelu
ja keskeinen osa kansallista huoltovarmuutta. Kokemukset historiasta sekä 2000-luvun taitteesta
osoittavat, että kuntien tai osuuskuntien tulee omistaa vesihuoltolaitokset ja pitää ydintoiminnot
omissa käsissään.
Yksityissektorilla on oma tärkeä roolinsa tuottaessaan palveluita ja tarvikkeita. Julkisella vallalla on kuitenkin perimmäinen
vastuu vesihuollosta ja sen keskeisistä toiminnoista.
Vesihuollon suurin haaste jatkossa on ikääntyvä infrastruktuuri, erityisesti verkostojen rapautuminen. Muita suuria haasteita ovat haavoittuvuus ja ris-
kien hallinta sekä tutkimus ja
koulutus.
Monilta vesihuoltoa koskevilta ja sitä sivuavilta aloilta on
myönteisiä havaintoja tulevaisuusajattelusta ja strategioista,
vaikka vesihuoltoalan systemaattinen ennakointi onkin laatimatta. Vesihuollon kehitystä ja kehittämistä tulee tarkastella erityisen
pitkällä, tarvittaessa 250 vuoden
aikajänteellä eli 125 vuotta historiaan ja saman verran tulevaisuuteen. O
Dosentti, TkT Tapio S. Katko hoitaa
UNESCO:n kestävän vesihuollon oppituolia Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hänen kirjoittamansa teos
”Hanaa! Suomen vesihuolto: kehitys
ja yhteiskunnallinen merkitys” julkaistiin keväällä Suomen Vesilaitosyhdistys
ry:n kustantamana.
" "#
!#"
% &'
% &'
% &'
% &'
% &'
% % &"
% "&'
!##
#!
#
16
Kuntatekniikka 5/2013
$
!
!
!!!
"
" "
++
,+
+
()"!
!!
"
!!
$ ))'
!!!!!!
!!
%!-%-'* * *
!!
!!!!
'# &('))'"!
!!!!!"!!
!!
!
!!!
()
"!
!
!
!!
!!"!!!
!! !
!"!!!
)!'--$'$(('(
((%.&)#$'$" $"%&$"''("!
Kuntatekniikka 5/2013
17
Jätevesidata tehokkaampaan käyttöön
DIAMOND-hankkeesta työkaluja pu
Nykyaikaisilla jätevedenpuhdistamoilla mitataan ja varastoidaan paljon dataa, mutta sen käsittely on
usein puutteellista. Tämä rajoittaa uusien mittalaitteiden, valvontajärjestelmien ja prosessinohjauksen
tehokasta käyttöä laitoksilla. Parannusta tilanteeseen haetaan nyt kansainvälisenä yhteistyönä.
resursseja. DIAMOND-tutkimushankkeessa kehitetään uusia
työkaluja jätevedenpuhdistamojen datankäsittelyyn. Hankkeen
yleisenä päämääränä on edesauttaa dataan sisältyvän oleellisen informaation hyödyntämistä laitoksien operoinnissa jatkuvatoimisesti.
Konkreettisena tuotoksena tutkimushankkeessa suunnitellaan uusi ohjelmistoalusta,
ADAM. Kehitettävällä ohjelmistoalustalla pyritään tarjoamaan
helposti saatavissa olevaa, asianmukaisesti prosessoitua, tiivistettyä ja laadukasta puhdistamodataa ja informaatiota laitosten
käyttäjille. Tätä kautta ADAMohjelmisto ja muut hankkeessa kehitettävät työkalut tekevät
myös tehokkaampien prosessinvalvontaan, -ohjaukseen ja optimointiin liittyvien ratkaisujen
käyttöönoton helpommaksi jätevedenpuhdistamoilla.
MHenri Haimi, TkL, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto
tutkimushanke DIAMOND tarttuu puutteisiin kehittämällä uusia
työkaluja datankäsittelyyn. Aalto-yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikka toteuttaa hankkeen
Advanced Control -työpaketin
tutkimus- ja kehitystyön. Siinä
suunnitellaan uusia algoritmeja
puhdistamojen käytön optimointiin ja koko laitokset kattavia säätöratkaisuja jätevedenkäsittelyn
kustannustehokkuuden parantamiseen.
Viime vuosikymmeninä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla on tapahtunut monenlaista kehitystä. Yleinen trendi on ollut, että ammoniumtypen poistoon suunniteltuja laitoksia on
muutettu kokonaistyppeä poistaviksi lupaehtojen tarkistusten
seurauksena.
Toisaalta mittaus- ja tietotekniikan edistysaskeleet ovat lisänneet olennaisesti puhdistamoilla mitattavaa ja varastoitavaa datamäärää. Jos kasvaneet mittausmäärät ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia uudistusten myötä
monimutkaistuneiden käsittelyprosessien operointiin, ovat ne
myös luoneet uusia haasteita.
Puhdistamoilla syntyvä data
on varsin heterogeenista. Automaattisten anturien ja analysaattorien mittauksia lukuisista tärkeistä muuttujista saadaan prosessiyksikköjen eri vaiheista usealta käsittelylinjalta.
Kaikkia seurattavia muuttujia ei kuitenkaan toistaiseksi voida luotettavasti mitata automaattisin instrumentein, joten myös
säännöllisiä laboratorioanalyysejä tarvitaan.
18
Kuntatekniikka 5/2013
Mipro Oy
OOVuosi sitten käynnistetty EU-
Jäteveden puhdistuksessa ilmastuksen oikealla säädöllä voidaan
saada aikaan merkittäviä säästöjä käyttökustannuksissa.
Lisäksi puhdistamojen työntekijät saavat informaatiota muun
muassa valvomo-ohjelmistoista
ja ohjelmoitavista logiikkasäätimistä. Mitattava puhdistamodata on laadultaan vaihtelevaa ja sisältää eripituisia mittausviiveitä,
puuttuvia havaintoja ja virheellistä mittausinformaatiota.
Datasta tiivistetään
informaatiota
Datan suuren määrän ja vaihtelevan laadun vuoksi sen huolellinen jalostus ja käsittely tehostaisivat puhdistamojen valvontaa ja
ohjausta, mutta siihen ei laitosten henkilökunnalla yleensä ole
Tuotteiden kehitys
ja testaus
Hankkeessa kehitettävä ADAMohjelmisto koostuu kolmesta moduulista. Datankeräysmoduuli
kokoaa olennaisen puhdistamolla syntyvän datan ja tallentaa sen
keskusyksikköön. Toisessa moduulissa validoidaan keskusyksikköön varastoitu data. Kolmas
moduuli puolestaan tuottaa laitosten käyttäjille muokattua ja tiivistettyä informaatiota mitatusta datasta. Kyseisissä moduuleissa hyödynnetään signaalinkäsittely-, datankorjaus- ja tiedonrikastusmenetelmiä sekä rekonstruoidaan mittaussignaaleja.
Varsinaisen ADAM-ohjelmiston lisäksi hankkeessa suunnitellaan myös työkaluja, jotka tuke-
VESIHUOLTO
hdistamojen operointiin
DIAMOND-hankkeen tekninen toteutus. Kaavion lyhenteet: SCADA valvomo-ohjelmisto, PLC ohjelmoitava logiikkasäädin, ODP on-line datan esikäsittely, SD anturien diagnostiikka, ACS kehittynyt ohjausjärjestelmä ja AMS kehittynyt valvontajärjestelmä.
vat puhdistamodatan tehokasta käyttöä laitosten operoinnissa. Mittalaitteiden diagnostiikkaa
tuetaan esikäsittelemällä mittausdataa ja antamalla sen perusteella
automaattisia hälytyksiä häiriötilanteissa. Koko laitoksen toiminnan valvontaa helpotetaan laskemalla avaintunnuslukuja, jotka
indikoivat kulloistakin operointitilaa.
Aalto-yliopiston keskeisin rooli hankkeessa on kehittää koko
puhdistamon operoinnin kattavia
ohjausalgoritmeja. Suunniteltavat
algoritmit tähtäävät laitosten optimaaliseen ajotapaan asetettujen
taloudellisten ja ympäristösuojelullisten kriteerien puitteissa käyttäen hyväksi ADAM-ohjelmistos-
DIAMOND
ODIAMOND
on kaksivuotinen hanke, joka kuuluu pk-yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja tukevaan EU:n 7. puiteohjelmaan FP7/2007-2013.
ODIAMONDIA hallinnoi Research Executive Agency, http://
ec.europa.eu/research/rea, rahoitussopimus N. 315145.
OTutkimushankkeessa on mukana kaikkiaan yhdeksän
osapuolta kolmesta eri maasta.
OMukana on viisi pk-yritystä (Mondragón Sistemas de Información, Espanja; Aguas de Gipuzkoa S.A., Espanja;
Cerlic Controls AB, Ruotsi; Stockholm Vatten AB, Ruotsi;
Mipro Oy, Suomi), kaksi tutkimuslaitosta (Centro de Estudios e Investigaciones Técnicas CEIT, Espanja; IVL Svenska
Miljöinstitutet AB, Ruotsi) ja kaksi yliopistoa (Uppsala Universitet, Ruotsi; Aalto-yliopisto, Suomi).
ta saatavaa informaatiota.
Hankkeen osapuolet kehittävät parhaillaan edellä kuvattuja työkaluja sekä työstävät integrointiratkaisua, jolla eri työkalut yhdistetään toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Suunniteltavat tuotteet testataan ja validoidaan kolmella täyden mittakaavan laitoksella: Mekolanden puhdistamolla Espanjassa, Bromman
puhdistamolla Ruotsissa sekä Kymen Vesi Oy:n Mussalon puhdistamolla Suomessa. ADAM-ohjelmiston ensimmäinen versio valmistuu syksyllä, ja se viimeistellään loppuvuoden aikana. Tämän jälkeen alkavat koeajot tutkimushankkeen referenssipuhdistamoilla. O
Kuntatekniikka 5/2013
19
Jyväskylän vesitornisortuman onnettomuustutkinta
Suursäiliöiden tarpeellisuus
Jyväskylän Kangasvuoren vesitornin sortuminen
viime marraskuussa on saanut monet kunnat
pohtimaan vesihuollon uudelleenjärjestelyjä.
Veden kulutuksen pieneneminen ja pumppaustekniikan kehittyminen voivat tehdä suursäiliöt
tarpeettomiksi.
TEKSTI JA KUVAT Heikki Jaakkola
OO Jyväskylän vesitornisortu-
man onnettomuustutkinta on
valmistunut, ja Onnettomuustutkintakeskus julkistaa raporttinsa Jyväskylän taannoisesta vesitornisortumasta
syyskuussa.
Turman syy
oli vesisäiliön
alareunaa vannehtivien järeiden
teräskimppujen pettäminen vetymurtuman takia.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen
kertoo vetymurtuman uhkaavan
juuri erikoislujia teräksiä, joita käytetään muun muassa vesitorneissa
ja silloissa vetolujuuden takia.
Ulkomailla vetymurtuman
tiedetään aiheuttaneen aiemmin
ongelmia varsin nopeasti teräksen käyttöönoton jälkeen. Murtumien syyksi havaittiin teräksen valmistusprosessin yhteydessä syntynyt vety, minkä takia valmistusohjeita päivitettiin vuonna
1978. Tätä nuoremmissa teräksissä valmistuksesta johtuvaa vetyriskiä ei tiettävästi ole.
– Jyväskylän tapauksessa tilanne oli toinen. Vety ei syntynyt metallin valmistuksessa vaan
ruostumisprosessin yhteydessä.
Onnettomuuden perimmäisenä
syynä voidaankin nähdä terästä
ympäröivän betonin kastuminen,
mikä johti metallin ruostumiseen
ja näin vedyn syntymiseen, Valonen sanoo.
Sadevesi on päässyt betoniin
kahta reittiä, joista toinen on ollut
yläpuolisten betonielementtien väliset saumat. Nämä
on periaatteessa
tiivistetty elastisella massalla, mutta
täyttö on ollut riittämätön. Toinen
reitti on syntynyt säiliön ulkovaipan ja täyttöbetonin väliseen
tilaan, johon ylhäältä valuva sadevesi on päässyt tunkeutumaan.
Riittämätön sadevesisuojaus
ja betonin kostuminen huomattiin jo vuonna 2002. Vaikka erikoislujan teräksen vetyriski oli
tiedossa, järeiden teräsnippujen
pettäminen oli Valosen mukaan
kaikille yllätys. Haurastumisen
vauhdista ei ollut käytännön kokemusta, eikä tätä osattu ennakoida torneja rakennettaessa nelisenkymmentä vuotta sitten.
– Betonirakentaminen kehittyi tuolloin kovaa vauhtia ja uusi, innovatiivinen menetelmä tarjosi kunnille nopean ja edullisen
tavan rakentaa kipeästi kaivattua
uutta infrastruktuuria.
“Järeiden
teräsnippujen
pettäminen oli
kaikille yllätys.”
20
Kuntatekniikka 5/2013
Tutkiminen
hankalaa
Betonirakenteiden kuntoarviointi on perinteisesti perustunut lähinnä näytteiden ottoon. Van-
Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen
esittelee Jyväskylän sortuneen
vesitornin vaurioituneita harjateräksiä. Hänen mielestään
vanhojen betonirakenteiden
omistajilla on syytä huoleen,
jos betoni terästen ympärillä on
märkää puutteellisen sadevesisuojauksen takia.
RAKENTAMINEN
valmistui
mietityttää kuntia
Vetymurtuma uhkaa nimenomaan erikoislujia teräksiä, joita käytetään mm. silloissa ja vesitorneissa
vetolujuuden takia. Ennen vuotta 1978 tehtyä valmistusohjeitten päivitystä vetyä syntyi terästen valmistuksen yhteydessä. Jyväskylän tapauksessa haurastumisen syynä oli kuitenkin ruostumisprosessin
yhteydessä syntynyt vety.
hoista rakennusmateriaaleista ei
ole tallella juurikaan dokumentteja; tällaisia ei löytynyt Jyväskylänkään tornista.
Valosen mukaan myös näytteiden ottoon perustuva arviointi
jää helposti puutteelliseksi.
– Poraamalla otettu näyte kertoo vain sen pistemäisen kohdan
tilanteen, mihin pora on osunut.
Tilanne voi olla aivan toinen jo
lyhyen etäisyyden päässä.
Käytännössä hyvä alku turvallisuuden varmentamiseksi on
usein betonirakenteiden sadevesisuojauksen tarkistaminen sekä
betonin kosteuden selvittäminen.
– Jos teräksiä ympäröivä betoni on syystä tai toisesta kosteaa, tilanteesta on syytä huolestua.
Kosteuden tarkistaminen on
usein aiheellista myös arvioitaessa normaaleja rakenneteräk-
siä, joille vetymurtuma ei aiheuta riskiä. Monissa rakenteissa betonia sitoo juuri normaali rakenneteräs, joka haurastuu normaalin ruostumisen myötä.
Valonen pitää myönteisenä
kehityksenä uuden tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia suurtenkin rakenteiden entistä tarkempaan ja kattavampaan silmälläpitoon.
– Nyt käytössä olevan tarkan
anturoinnin avulla ongelmia enteilevät muotopoikkeamat voidaan havaita jo alkuvaiheessa.
Kunnat olleet
aktiivisia
Kai Valonen kiittää ripeyttä, jolla
monissa kunnissa on reagoitu Jyväskylän tapaukseen. Heti onnettomuuden jälkeen tornien omistajat alkoivat hakea aktiivisesti
tietoa riskirakenteiden tunnistamisesta ja korjaamisesta.
– Akuutti tiedontarve oli valtava.
Valonen kuitenkin harmittelee sitä, ettei käytössä ole mitään
vakiomenettelyä ongelmarakenteista tiedottamiseen. Lainmukainen menettely on tehdä ilmoitus turvallisuusuhasta, jos tällainen havaitaan. Tämän jälkeen
toivotaan, että ilmoitus tavoittaa
kohderyhmänsä ja joku ryhtyy
tarvittaviin toimenpiteisiin.
Jyväskylän tapauksen jälkeen
eräänlaisena ”ensiapuna” kuntia
neuvottiin pienentämään riskitornien kuormaa veden määrää
vähentämällä. Myöhemmin, tarkempien tutkimusten valmistuttua ohjeistusta voidaan lisätä ja
tarkentaa.
– Tarvetta olisi kuitenkin saKuntatekniikka 5/2013
21
RAKENTAMINEN
manlaiselle järjestelmälliselle ja
kaikki tavoittavalle rutiinimenettelylle, mitä sovelletaan esimerkiksi auto- ja lentokoneteollisuudessa ongelmien ilmetessä.
Keinot ongelmien korjaamiseksi voivat silti olla vähissä monilla kunnilla. Jo pitkään palvelleiden betonirakenteiden korjaaminen ei välttämättä ole enää
kustannustehokasta tai edes
mahdollista. Monessa tapauksessa rakenteet on alun perinkin ajateltu purettaviksi muutaman vuosikymmenen kuluttua.
Veden varastoinnin
tarve vaihtelee
Veden varastointiin liittyvät vaatimukset ovat eri kunnissa erilaisia paikallisen teollisuuden vaikuttaessa merkittävästi kulutukseen.
– Iso vesivarasto voi olla tarpeen, jos paikkakunnalla toimii
juoma- tai muuta teollisuutta,
jonka vedentarve voi nousta nopeasti hyvin suureksi. Jos tällaista
ei ole, vettä ei välttämättä tarvitse
varastoida suuria määriä.
Varastointiratkaisuja ohjaa
myös se, millaista huoltovarmuutta kunnassa tavoitellaan. Rakentamiskustannukset pysyvät kohtuullisina, jos varastosäiliöt ovat pieniä
ja vesihuollossa lasketaan enemmän pumppujen varaan.
– Sähköjen pettäessä tai esimerkiksi likaantumisesta johtuvan vesikriisin yllättäessä tilanne
voi kuitenkin mennä tällöin vaikeaksi. O
Raaseporin veden Tom Törnroos toteaa veden kulutuksen pienenemisen kuivattavan myös vesilaitoksen tulovirtaa. Rahat arvokkaan infrastruktuurin ylläpitoon pitäisi kuitenkin kerätä veden myynnillä.
Korjaaminen usein mahdollista
OBetoniyhdistyksen
toimitusjohtaja Juha Valjus kertoo betonirakenteiden korjaamisen olevan
yleensä mahdollista. Pilaantunutta betonia on usein mahdollista poistaa ja sen tilalle asentaa uutta.
Rakenteisiin voidaan myös lisätä uusia teräksiä valamalla näiden ympärille uusi betonikuori.
Sekä betonin että terästen laatuun voidaan periaatteessa vaikuttaa myös sähköisillä ja kemiallisilla menetelmillä, joihin turvautuminen on tosin harvinaisempaa.
Betonirakenne voi vaurioitua
22
Kuntatekniikka 5/2013
monenlaisista syistä. Esimerkkeinä Valjus luettelee vesivuodot,
vääränlaiset rakenteet, työvirheet, väärän betonilaadun ja terästen sijoittelun.
Onnistuneen ja kustannustehokkaan korjauksen ensimmäinen askel onkin ammattitaidolla
tehty selvitys vaurioiden syystä.
Ilman tätä korjaaminen voi olla
väärän taudin hoitamista, josta
ei ole suurtakaan hyötyä. Usein
ammattitaitoa tarvitaan jo sen
selvittämiseen, ovatko korjaukset ylipäänsä tarpeen.
– Myös betonirakenteissa rähjääntynyt ulkomuoto on jos-
kus vain kosmeettinen ongelma.
Repsahtaneesta ilmeestä huolimatta rakenteella voi olla teknistä käyttöikää vielä useita vuosia,
Valjus huomauttaa.
Kuluvan vuoden keväällä julkaistiin rakennusinsinöörien liiton toimittama kattava esitys
rakennetun ympäristön tilasta
Suomessa (ROTI 2013). Raportin perusteella kunnissa on lähivuosina rakennuksiin ja rakenteisiin liittyvää korjausvelkaa vähintäänkin riittävästi. Raportti löytyy
osoitteesta roti.fi.
Velan kuittaaminen edellyttää
sekä rahaa että osaavaa työvoi-
maa, joista molemmista on pulaa monissa kunnissa.
Juha Valjus tuntee betonirakentamiseen liittyvää palvelutarjontaa suunnittelun osalta. Korjaussuunnittelu on hänen mukaansa vankkaa ammattitaitoa
vaativaa työtä, jonka kysyntä on
pantu aivan viime aikoina merkille.
– Pätevistä suunnittelijoista on
ollut pulaa, mutta kentällä on ilmeisestikin havahduttu näiden
tarpeeseen. Pätevyyshakemuksia
kertyi tänä vuonna jo elokuuhun
mennessä enemmän kuin koko
viime vuonna.
Raaseporissa kuormaa
kevennettiin heti
OJyväskylän
tornin sortumiseen
reagoitiin nopeasti myös Raaseporissa. Tammisaaren vesitornin
kuormaa kevennettiin heti noin
tuhannella vesikuutiolla vesilaitoksen johtaja Tom Törnroosin
kuultua tv:stä uutisen Jyväskylän
tornin romahduksesta. Raaseporin veden vastuulla on kolme
vesitornia, joista Tammisaaren
vuonna 1977 rakennettu torni
on samaa mallia kuin Jyväskylän
sortunut torni.
– Pohjan ja Karjaan tornien
rakenne on erilainen eikä samanlaista sortumavaaraa ole.
Tammisaaren tornissa on tehty runsaat kymmenen vuotta sitten pieniä pintakorjauksia, minkä lisäksi kattoa on korjailtu joskus aiemmin. Tornin kuntoa selvittää nyt perusteellisemmin betonirakenteiden kuntotutkimuksia tekevä Contesta Oy, jonka
tuloksia odotetaan pikapuoliin.
Jo nyt rakennuksessa tiedetään
olevan vuotavia saumoja ja halkeamia. Kuntotutkimuksen valmistuttua edessä on päätös remontista tai koko varastointiratkaisun päivityksestä.
– Oletan, että pääsemme vielä jatkamaan tornin käyttöikää,
toisaalta kuitenkin siltojenkin
rapistuminen on edennyt oletettua nopeammin. 1970-luvun betoni ei näköjään kestä aikaa kovinkaan hyvin, Törnroos
pohtii.
Korjaussuunnitelmia valmistellaan yhteistyössä Iisalmen ja
Porvoon kanssa, joista jälkimmäinen toimii yhteishankkeen
vetäjänä. Yhteistyön avulla pyritään välttämään päällekkäisyyksiä sekä parantamaan hankintojen kustannustehokkuutta.
Veden käyttö
vähentynyt tuntuvasti
Tammisaaren tornin varastointitilavuus on 2 000 kuutiota, mikä on todettu ainakin normaalioloissa tarpeettoman suureksi. Mitoituksen taustalla on vedenkulutuksen voimakas kasvu
1970-luvulla, minkä odotettiin
jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Toisin kuitenkin kävi.
Alueella ei ole erityisen vaativia teollisia vedenkuluttajia.
Suurimmat kuluttajat ovat varuskunta, sairaala sekä wc-kalusteita valmistava yritys. Vedenkulutus on nykyisin noin 2 500
kuutiota/vrk, mikä on noin tuhat kuutiota vähemmän kuin
70-luvulla. Törnroosin mukaan
väkiluku on pysynyt kutakuinkin
samana, syytä valtavaan säästöön on etsittävä veden järkevämmästä käytöstä sekä parantuneesta laitetekniikasta.
– Normaalissa yksityiskäytössäkin vedenkulutus vuorokautta
kohti on pienentynyt 70-luvun
noin 150 litrasta/hlö nykyiseen
alle 130 litraan/hlö/vrk.
Tornin varastointitilavuudesta
on nyt käytössä vain kolmasosa,
mikä on riittänyt Törnroosin mukaan aivan hyvin.
– Veden pinta tornissa vaihtelee puolen metrin säteellä riippumatta siitä, montako metriä
säiliössä on vettä.
Törnroosin mukaan vesilaitoksen on selvittävä hankinnoistaan
oman tulovirtansa avulla, koska
kaupunki ei näitä rahoita. Raskaat rakennusinvestoinnit edellyttäisivät lainanottoa ja loisivat
paineita vesimaksujen nostamiseen. Jos varastointiratkaisua
joudutaan päivittämään, kaupungissa päädyttäisiin ilmeisesti
tuntuvasti pienempään säiliöön.
– Puolet vanhan tornin tilavuudesta riittäisi aivan hyvin.
Vaikka veden käytön järkevöityminen on myönteistä, asialla on myös kääntöpuolensa vesilaitoksen näkökulmasta. Vesivirtojen hiipuminen kuivattaa
myös veden myynnillä elävän
laitoksen tulovirtaa. Törnroosin
mukaan tässä riittääkin pohtimista laitokselle, jonka vastuulla
on 360 kilometriä johtoverkostoa, 12 vedenottamoa, 130 jätevedenpumppaamoa ja kolme
vesitornia.
– Infrastruktuurin ylläpito nielee rahaa, ja korjausvelkaa on
täälläkin kuten monissa muissakin kunnissa. Jos myytävän veden määrä vähenee, paineet
hintojen nostoon kovenevat.
Kuva: Oulun kauppahalli
Vanha valaisimen ulkomuoto uusi energiatehokas led-tekniikka!
www.valopaa.com
puh. 010 470 8890
P u h da s t a mu ka vu u t t a
ma t on pe s u u n .
- moduulimitoitus, altaiden määrää
helppo lisätä
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään
- oikea ergonomia
Kys y lis ä t i e to j a
ja pyydä t a rj o u s !
Koskentie 89, 25340 KANUNKI
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777
[email protected]
www.antti-teollisuus.fi
3LQRWLH3XK
</g-b59,)D[
ZZZVDLOLRQSDDW\FRP
LQIR#VDLOLRQSDDW\FRP
Kuntatekniikka 5/2013
23
RAKENTAMINEN
Rakennuskustannukset nousseet nopeasti
Kunnat merkittävin infrarakennuttaj
Kunnat tilaavat yli
kolmanneksen maamme
infrarakentamisen töistä.
Viime vuonna
infrakentamisen arvo oli
8,2 miljardia euroa.
Perinteisistä maa- ja
vesirakentamisen
töistä kuntakonsernit
tilaavat 51 prosenttia.
MTerttu
MEero
Vainio, VTT
Nippala, TAMK
mukaan alaan kuuluvat vanhan
perinteisen maa- ja vesirakentamisen lisäksi uudistalonrakentamisen alalta aluetyöt, teollisuudesta kaivosten avaamiset sekä
tuulivoimaloiden rakentaminen.
Infrarakentaminen tuottaa ja
pitää yllä rakennettua ympäristöä. Sen voi jakaa kolmeen erityyppiseen sektoriin: yhdyskuntien, yhdyskuntien välisten yhteyksien sekä tonttien ja erikoiskohteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. Nämä eroavat toisistaan muun muassa töiden tilaajien, hankkeen vaikutusalueen
ja loppukäytön suhteen.
Yhdyskuntarakentamisen lopputuotteita ovat mmuun muassa
kadut, vesihuoltoverkosto, kaukolämpöverkosto ja sähkönjakeluverkosto. Yhdyskuntien välisiä yhteyksiä ovat Suomessa ja
Suomen rajojen yli toisiin maihin johtavat tiet, radat ja vesiväylät sekä ilmaliikenne, tietoliikenneverkko, sähkön kantaverkko ja maakaasua välittävä verkko.
Tonttien ja erikoiskohteiden rakentamista ovat talojen,
puistojen tai ulkoliikunta-alueiden alueosien rakentaminen eli
tonttien raivaus, esirakentaminen, pohjanvahvistukset, pohjarakentaminen, päällysrakenteet
ja muut maarakennusurakoitsi24
Kuntatekniikka 5/2013
Paavo Taipale
OO Toimialan uuden määrittelyn
Infrarakentamisen arvoa on viime vuosina kasvattanut rakennuskustannusten nousu. Maarakennuskustannusind
seet vuodesta 2005 noin 35 prosenttia.
joiden tyypillisesti tekemät työt.
Samoja töitä tehdään myös kaivosten avaamisen tai tuulivoimaloiden rakentamisen yhteydessä.
Koneurakoitsijat tekevät myös
Suomen talveen kuuluvia pihaalueiden lumitöitä.
Infrarakentamista
8,2 miljardilla eurolla
Vuonna 2012 infrarakentamiseen
sijoitettiin 8,2 miljardia euroa, joka jakaantui lähes tasan mainittujen kolmen sektorin kesken.
Infrarakentamisen arvoa on viime vuosina kasvattanut rakennuskustannusten nousu. Maarakennuskustannusindeksillä mitattuna kustannukset ovat nous-
seet vuodesta 2005 noin 35 prosenttia. Kustannustekijöistä lähes
kaikki ovat nousseet enemmän
kuin yleistä hintatason nousua
kuvaava elinkustannusindeksi.
Yksi yksittäinen, merkittävä kustannuksia nostanut tekijä
on öljyn hinta. Maailmanmarkkinahinnan nousun lisäksi öljyn
hintaa hanketasolla ovat nostaneet verot. Verokannan nosto
on osa kansallista ilmastopolitiikkaa, jonka tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden
käyttöä ja sen myötä hiilidioksidipäästöjä.
Kuluvana vuonna infrarakentamisen määrä vähenee verrattuna edellisvuoteen. Infrarakenta-
minen on jälkimarkkina, jonka
kysyntä riippuu muiden toimialojen tilanteesta. Suomen talous
ei kasva, vienti ei vedä ja julkisen
sektorin rahoitustilanne on heikko. Infraan panostamisen sijaan
tapetilla ovat leikkaukset sekä
kuntien että valtion taloudessa.
Vuosien ajan kunnossapidon
määrärahat ovat pysyneet euromääräisesti samalla tasolla, mutta hintatason nousu on vähentänyt tuotantomääriä. Esimerkiksi
vuotuisten asfaltoitavien teiden
määrä on vähentynyt. Valtion tieverkolla on jo teiden pidon tasoa
laskettu muuttamalla asfalttiteitä
sorateiksi.
a
rakentamisen menot ovat vain
4–5 prosenttia. Sen sijaan kuntien investoinneista infrarakenteet edustavat kolmannesta.
Valtion tilaajaorganisaatioita
ovat liikennevirasto ja ely-keskukset (liikenneväylät) sekä pienessä
mittakaavassa muun muassa Senaatti talonrakennushankkeiden
tilaajana. Valtion koko budjetista infrarakentamisen menot ovat
3 prosenttia ja investoinneista 70
prosenttia.
Yksityistä sektoria edustavat
yritykset ja kotitaloudet. Niiden
vuotuisesta tuotannosta infrarakentamisen menot ovat 1–2 prosentin luokkaa ja investoinneista noin 15 prosenttia. Tonttikohtaisissa töissä (muun muassa talonrakentamisen aluetyöt) tilaaja
edustaa 85-prosenttisesti yksityistä sektoria.
Yhdyskuntarakentamisen tilaaja on yleisimmin kuntakonserni. Yhdyskuntia yhdistävien
verkkojen rakentamisesta vastaa
joko valtio (tiet, junaradat, vesiväylät, lentoliikenne) tai yritykset
(sähkö, kaasu, tietoliikenne). Satamista suurin osa on kuntakonsernien omistuksessa.
eksillä mitattuna kustannukset ovat nous-
Kunnat merkittävin alan
yhtenäinen tilaajasektori
Infrarakentamisen tilaajia ovat
kuntakonsernit (34 %), valtio
(20 %) ja yksityinen sektori (46
%). Kuntakonserneihin on laskettu kuuluviksi kunnat, kuntien liikelaitokset ja kuntien
omistamat yritykset (enemmistö kunnan omistuksessa). Vaikka yksityinen sektori onkin infrarakentamisen rahamääräisesti
suurin tilaaja, voi kuntakonserneja silti pitää suurimpana tilaajatahona. Yksityinen sektori jakautuu useisiin tuhansiin tahoihin yksityisistä henkilöistä aina
suuryrityksiin.
Kuntien käyttömenoista infra-
Infrarakentaminen
keskittyy Etelä-Suomeen
Infrarakentaminen keskittyy voimakkaasti etelään, erityisesti Helsingin seutukuntaan. Etelä-Suomen osuus infrarakentamisesta on kasvanut 1990-luvun runsaasta 40 prosentista 2010-luvun
50 prosenttiin.
Osuuden kasvuun vaikuttaa
luonnollisesti väestön kasvun ja
sitä myötä rakentamistarpeiden
ja liikennevirtojen keskittyminen
eteläiseen Suomeen.
Suomen suurista infrahankkeista merkittävä osa sijoittuu
pääkaupunkiseudulle. Pelkästään
14 kunnan muodostaman Helsingin seutukunnan osuus infrarakentamisesta on 31 prosenttia.
Suurten infrahankkeiden rahal-
Haaskataanko
teilläkin rahaa?*
*Ovatko kiinteistöihin liittyvä tieto
ja piirustukset hajallaan?
Eivätkö arkistot ole ajan tasalla?
Onko paperipiirustuksia kallista pitää yllä?
Avullamme tukit kiinteistöarkiston rahareiät.
Tule kuulemaan lisää
Kuntamarkkinoille, osasto E3, K-kerros.
Lisääkö tieto teillä tuskaa? - Käännä arkistoinnin
haasteet tämän päivän kilpailueduksi
Seminaarit: 11.9. klo 10 ja 12.9. klo 9:30,
huone 4.13, 4. krs.
CAD-palvelut
kopijyva.fi
Aitoa asiakaspalvelua
Kuntatekniikka 5/2013
25
RAKENTAMINEN
linen arvo on myös viime vuosina hieman kasvanut.
Infra-alan töiden keskittymistä eteläiseen Suomeen tukevat talonrakentamisen uudistuotannon
aluetyöt. Turun seutu ja pääkaupunkiseutu ovat kasvussa, ja siellä rakennetaan uusia taloja. Myös
metro- ja ratatöitä tehdään eteläisessä Suomessa vilkkaasti.
Pääkaupunkiseudun isot aluerakennushankkeet edellyttävät
katu- vesihuolto-, energiahuolto- ja tietoliikenneverkon rakentamista. Sen sijaan energiahuollon investoinnit (ydinvoimalat,
maakaasu ja sähköverkko) ja kaivosten perustamistyöt keskittyvät Etelä-Suomen ulkopuolelle. O
Artikkeli perustuu meneillään olevan
Tampereen ammattikorkeakoulun, Tilastokeskuksen ja VTT:n yhteisen Infrarakentaminen muutoksessa -projektin
tuloksiin. Lisätietoja projektin sivuilta
osoitteesta www.vtt.fi/sites/infra2030.
+-((
#&
+(((
,.1
*-((
*(((
*(1
)-((
)(((
-((
"
+,1
(
1.
%$()*$*)+%#$'!)+
%!+)
#'!$)//!!""(' )*%)$)%("" !$)/()($$))+""
'!$$*()%""(**$)*%))""
'*$%($&*#&&#%)%+)"/&!/-$)
()$'$#*!())()*!()&*%"*)
)%#$!%"#$$$%(&*%"$)%#()
()((/&*#&&#%)-"))+/)'"*()
+)*)' '+%)
#'!$)/%$#-0$
$))-!!""(**'""!*$$""()!$("" )%""(**(!/-))00$)'!%))*""(/"0""
&$##""%"'(' $(/"0""(!/
(/"0$)*"% &$-)""-0(&*)
!()%##!**"**)--&&-+/!(-$)//$
+!!(!/-)/$$0((/!**"*!$)/#/$
()$'$&'$
*)*()*(/"0$ !%!%" $)*%)
+"!%###%(%))((
,,,'*$%(
26
Kuntatekniikka 5/2013
Kuntatekniikka 5/2013
27
Katujen korjausvelan laskentaperiaatteita kehitetä
Joensuu katsasti katunsa –
Korjausvelka on noussut viime aikoina yleiseksi puheenaiheeksi. Myös kuntien infraomaisuuden
korjausvelka on ollut paljon esillä. Joensuussa katujen korjausvelan määrää on laskettu katujen
kunnonhallinta -projektin yhteydessä laaditun ohjeen periaatteita soveltaen.
MAri
Varonen
kaupungininsinööri
Joensuun kaupunki
OO Vuonna 2012 käynnistet-
tietoa katuomaisuuden kunnosta. Hankkeessa pyrittiinkin löytämään tavat korjausvelan määrittämiseen eri lähtötietotasoille.
tiin valtakunnallinen hanke korjausvelan laskentaperiaatteiden
määrittämiseksi ja laskentaohjeen tuottamiseksi kaduille ja viheralueille. Hankkeeseen osallistui 18 kaupunkia (KEHTO-konsortion kaupungit) ja Kuntaliitto.
Hankkeen konsulttina toimi Rapal Oy, ja sen loppuraportti valmistui tämän vuoden alussa.
Korjausvelkahankkeen ensisijaisena tavoitteena oli laatia ohjeistus niin, että se soveltuisi suurten omaisuusmäärien
korjausvelan laskemiseen tai arvioimiseen. Lisäksi tavoitteena
oli yhteisen termistön luominen
korjausvelan ymmärtämiseksi aina samalla tavalla. Yksi katujen
ja viheralueiden korjausvelan laskemisen suurimmista haasteista
on se, että kunnilla ei ole kovin
kattavasti mitattua ja analysoitua
Korjausvastuu on
korjausvelkaa suurempi
Yleensä omaisuuserän kunto laskee ajan kuluessa, ellei sille tehdä korjaustoimenpiteitä. Näin
käy myös kaduille ja viheralueille. Kunnon lasku ei automaattisesti tarkoita, että omaisuuserän
käytettävyys heikkenisi. Katukin
voi kulua tai urautua jonkin verran, ja silti se on hyvin käytettävissä. Tämän takia korjausvelkaa
ei muodostu heti omaisuuserän
elinkaaren alussa, vaan kunnolle sallitaan tietty alenema ennen
kuin korjausvelkaa alkaa kertyä.
Korjausvelan kertyminen alkaa,
kun omaisuuserän kunto laskee alle valitun optimikuntotason. Korjausvelka on siis nykyisen kuntotason ja valitun optimikuntotason erotus.
On tärkeää muistaa, että korjausvelka ei ole se rahamäärä, joka riittää korjaamiseen. Yleensä
on järkevää korjata omaisuuserä
yli optimikuntotason eli korjausvelkarajan. Muutoinhan korjausvelan kertyminen alkaisi välittömästi uudelleen, koska näin on
saatu omaisuus vain juuri ja juuri käytettävään kuntoon. Korjaamisen tarvittava rahamäärä muodostaa korjausvastuun.
Myös kiinteistöpuolella on käytössä tämä sama ajattelutapa.
Korjausvelka selville
malleilla ja mittauksilla
Korjausvelan laskemiseksi on tiedettävä kohteelle asetettu optimikuntotaso, kohteen uudishinta ja kohteen nykyinen kuntotaso. Suurin haaste on nykyhetken kuntotason määrittäminen.
Korjausvelkahankkeessa päädyttiin siihen, että katujen ja viheralueiden korjausvelan suuruutta voidaan määrittää joko mit-
taustulosten perusteella, teoreettisen mallin avulla tai niin sanotulla hybridimallilla eli teoreettisen mallin ja käytännön mittausten yhdistämisellä.
Korjausvelkahankkeessa määritettiin teoreettinen mallinnus
siten, että omaisuuserä (katu tai
viheralue) jaettiin osaryhmiin,
joita olivat alustaosat, perustaosat, runko-osat, pintaosat, tekniikkaosat ja varusteosat. Kullekin osalle määritettiin asiantuntija-arviona se nopeus, jolla osaryhmän jäännösarvo laskee vuosien myötä. Omaisuuserän nykyinen kuntotaso saadaan kuntotasokortin avulla laskemalla
jokaisen osaryhmän jäännösarvot yhteen.
Korjausvelkaprojektissa esitetyssä mittauksiin perustuvassa
menetelmässä arvioidaan ensin
kohteen kuntoluokka viisiportaisen asteikon avulla. Asteikossa kuntoluokka 1 on erittäin hyvä
ja kuntoluokka 5 erittäin huono.
KORJAUSVELKA-HANKKEEN KESKEISIMMÄT TERMIT
Nykyinen kuntotaso
kuntotaso on se taso,
joka kadulla arvioidaan olevan
korjausvelan määrityshetkellä.
ONykyinen kuntotaso voidaan
määrittää kadulle joko mittaamalla tai arvioimalla teoreettisen
mallin avulla.
kadun kunto laskee alle
optimikuntotason, alkaa sille kertyä korjausvelkaa.
OOptimikuntotaso on ominaisuus, joka kadulle annetaan.
OOptimikuntotaso ei muutu
automaattisesti, vaan se pitää
muuttaa erillisellä päätöksellä.
Optimikuntotaso
Korjausvelka
OOptimikuntotaso
OKorjausvelka
ONykyinen
on se sovittu
taso, jolle kadun kunto voi laskea ilman, että kertyy korjausvelkaa.
28
Kuntatekniikka 5/2013
OMikäli
tarkoittaa vaatimustasoa eli optimikuntotasoa
heikompaa kuntoa.
OKorjausvelka lasketaan kadun
senhetkisen kunnon ja optimikuntotason erotuksena.
OKadulla ei voi olla negatiivista korjausvelkaa, vaan se on joko
vaatimustason mukainen tai sillä
on korjausvelkaa.
OKorjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka tulisi investoida,
jotta omaisuus saataisiin kohtuulliseen kuntoon.
Korjausvastuu
OKorjausvastuu
on rahamäärä,
joka tulisi investoida, jotta omai-
suus saataisiin uutta vastaavaan
kuntoon.
O Yleensä korjausvastuu on se
summa, joka joudutaan investoimaan korjausvelan poistamiseksi.
OKorjausvastuu on aina suurempi summa kuin korjausvelka,
koska omaisuuserän kuntotasoa
nostetaan korjatessa enemmän
kuin korjausvelan poistaminen
edellyttäisi.
OKorjausvastuu voi olla myös
uushankintahinnan suuruinen.
TEKNISET PALVELUT
än yhteistyönä
Carement Oy
korjattavaa riittää
Joensuussa pää- ja kokoojakatujen ajoradoille tehtiin palvelutasomittaus (PTM), ja lisäksi katuverkko kuvattiin ja maatutkattiin. Kuvassa
mittausauto, jossa maatutka keulassa, kamerat katolla ja inventointihenkilöstö sisällä.
Kuntoluokka voidaan arvioida
omaisuuserän kullekin osaryhmälle erikseen. Tämän jälkeen
kuntotason määritys tapahtuu
kuntotasokortin avulla lähes samoin kuin teoreettisessa mallissa.
On selvää, että mittauksiin ja
analyyseihin perustuva nykyisen kuntotason ja kuntotason
alenemisnopeuden määritelmä
on edellä kerrotuista menetelmistä tarkin. Teoreettisissa malleissa lopputulos voi olla hyvinkin paljon harhaanjohtava, sillä
esimerkiksi maaperäolosuhteet,
alkuperäinen rakentamistapa ja
käytetyt materiaalit voivat poiketa paljon teoreettisessa mallissa kuvitellusta. Esimerkiksi Joensuun seudulla kadun rakenteissa
ei vielä 1980-luvulla ole kaikilta
osin noudatettu tarvittavaa routamitoitusta, mikä on johtanut
kadun kuntotason oletettua nopeampaan heikkenemiseen.
Joensuussa mitattiin
koko katuverkko
Joensuussa käynnistettiin pari
vuotta sitten Katujen kunnonhallinta -projekti. Projektin tavoitteena on ollut saada katuomaisuuden kunto oikeasti selville ja
tämän avulla määritellä kuhunkin kohteeseen tehokkaimmat
tai tarkoituksenmukaisimmat
toimenpiteet. Lisäksi tavoitteena
on ollut määritellä katujen korjausvelka ja korjausvelan kehittyminen eri rahoituskehyksillä.
Tällöin voidaan päättää hyväksyttävä katujen kuntotaso ja korjausvelan suuruus sekä määritellä vaadittava rahoitustaso korjausvelan pitämiseksi sallituissa
rajoissa.
Kunnonhallintaprojektissa on
kaupungin kaikille ajoradoille ja
kevyen liikenteen väylille tehty
metritarkkuudella syyperusteinen vaurioinventointi maastossa.
Pää- ja kokoojakatujen ajoradoille on tehty myös palvelutasomittaus (PTM), joka toistettiin vuoden kuluttua kadun vaurioitumis- ja kulumisnopeuden määrittämiseksi. Tarkoitus on toistaa
mittauksia määrävälein myös jatkossa. Lisäksi katuverkko on kuvattu ja maatutkattu.
Näin koko katuverkolta on
saatu koottua hyvin kattava mittausaineisto. Sitä analysoimalla
pystytään selvittämään tarkasti katuverkon kunto ja arvioimaan vaurioiden syyt sekä määrittämään kullekin verkon osalle tarvittavat korjaustoimenpiteet
ja niiden kustannukset. Mittaus-
ten ja analyysien avulla on ajoradoille ja kevyen liikenteen väylille laskettu myös korjausvelan ja
korjausvastuun määrät. Todettakoon, että näin mittavaa katuverkon haltuunottoa ei kannata tehdä pelkästään korjausvelan määrän selville saamista varten, vaan
tuloksia hyödynnetään ensisijaisesti peruskorjausten ohjelmoinnissa ja suunnittelussa.
Joensuussa korjausvelka ja
korjausvastuu on määritetty laskemalla ajoradan tai kevyen liikenteen väylän nykyinen kuntotaso poikkileikkauksen painotetun
vauriosumman avulla. Kullekin
tarkasteltavalle kohteelle on laskettu vauriosumma analysoimalla syyperusteisessa vaurioinventoinnissa havaitut vauriot ja käyttämällä laskennassa painokertoimena vaurioiden vakavuutta.
Kuntatekniikka 5/2013
29
KORJAUSVELAN JA KORJAUSVASTUUN
MUODOSTUMINEN SEKÄ NIIDEN LASKENTATAPA
KUNTOTASON MÄÄRITTÄMINEN
TEOREETTISESTI KUNTOTASOKORTTIEN AVULLA
Tekniikka- ja varusteosat on määritetty yllä olevassa taulukossa kymmenen vuoden ikäisiksi ja muut
osaryhmät 20 vuoden ikäisiksi. Omaisuuserän nykyiseksi kuntotasoksi saatu 54 %.
Mikäli kyseisen omaisuuserän määritelty optimikuntotaso olisi ollut 75 %, nykyisen kuntotason ja
optimikuntotason erotus olisi 21 %.
Jos omaisuuserän uudishinta olisi 100 000 euroa, omaisuuserän korjausvelaksi muodostuisi
21 prosenttia 100 000 eurosta eli 21 000 euroa.
Alemmassa taulukossa kaikki osaryhmät on määritetty 20 vuoden ikäisiksi.
30
Kuntatekniikka 5/2013
Tämä laskentatapa poikkeaa
Korjausvelkaprojektissa määritellystä menetelmästä siten, että painotetun vauriosumman
avulla saadaan kuntotasoprosentti selville matemaattisesti ilman kuntotasokortin käyttöä. Menetelmällä kuntotaso
käy hyvinkin tarkasti ilmi, joten korjausvelan ja korjausvastuun määrää voidaan pitää melko luotettavana. Muutoin korjausvelkaa laskettaessa noudatettiin Korjausvelkaprojektissa
määriteltyjä periaatteita.
Pääkatujen optimikuntotasona käytettiin 90 prosenttia,
kokoojakatujen 75, asuntokatujen 65, tärkeiden kevyen liikenteen väylien 90 ja muiden kevyen liikenteen väylien 75 prosenttia. Työssä havaittiin, että
vauriosumman avulla määritetty kuntotaso korreloi melko
hyvin korjausvelkaprojektissa
esitetyn, mittauksiin perustuvan menetelmän kanssa.
Katujen korjausvastuu
Joensuussa 23 miljoonaa
Joensuussa korjausvelan määrä
ajoradoilla ja kevyen liikenteen
väylillä on noin 10,5 miljoonaa
euroa, josta suurin osa kohdistuu asuntokaduille. On kuitenkin huomattava, että korjausvelan poistamiseen tarvittava rahasumma eli korjausvastuun määrä
on noin 23 miljoonaa euroa. Sama tilanne on tietysti muussakin
velassa, eli yleensä velan poistamiseen tarvitaan enemmän rahaa
kuin alkuperäinen velkasumma.
Olisi syytä selkeästi tiedostaa, että korjausvelan suuruus
on eräänlainen omaisuuden tilaa kuvaava tunnusluku, joka
kuvaa rakenteellisen kunnossapidon jälkeenjääneisyyttä. Mikäli korjausvelka saadaan pidettyä pienenä, myös korjaamiseen
tarvittava rahamäärä pienenee
oleellisesti. Tämä vaatii vain riittävää vuotuista rahoitusta katuverkon kunnostukseen ja peruskorjaukseen. O
TEKNISET PALVELUT
Kuntatekniikan kenttä strategiakyselyyn vastaajien näkemyksen mukaan. Sisimpänä alat, jotka useimmat vastaajat nimesivät, ulkokehällä olevat saivat vähemmän mainintoja.
Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY
VAHVEMMIN VAIKUTTAMAAN
Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY vastaa alan haasteisiin tavoittelemalla näkyvämpää roolia alan
yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tarjoamalla vahvempaa tukea jäsenten ammatilliselle kehittymiselle. Jäsenet halutaan nykyistä laajemmin mukaan toimintaan, ja rahoitusta pyritään vahvistamaan.
MHeikki Lonka, TkT
Johtava asiantuntija, Granlund Oy
II varapuheenjohtaja, SKTY ry
OO Kuntien tekniikka on uusien
haasteiden edessä. Kunnat ja niiden toimintaympäristö on joutunut voimakkaan muutoksen kouriin, eikä se voi olla koskematta
myös kuntatekniikkaa.
Resurssipula, vaihtuvat organisaatiot, ilmastonmuutos ja alati
tiukentuvat määräykset eivät ole
ainoa pulma. Tekniikka muuttuu
yhä vaativammaksi, eikä tekijöiden ammattitaito tai päättäjien
ymmärrys tunnu riittävän.
Ongelmat ovat myös entistä
monialaisempia, niiden ratkaisemiseksi on pystyttävä tekemään
yhteistyötä poikki ammattikuntarajojen. Onko alan imago riittävän hyvä, jotta voidaan houkutella uusia tekijöitä korkeakouluista
ja muista oppilaitoksista?
Suomen kuntatekniikan yhdistys on toiminut kuntatekniikan ammattilaisten yhteistyöjärjestönä lähes koko maamme itsenäisyyden ajan. Yhdistys on
järjestänyt vuosittain kuntatek-
niikan päiviä ja julkaissut paljon alan kirjallisuutta. Jäsenistö
on ollut sen toimintaan pääosin
tyytyväistä, mutta pystyykö yhdistys vastaamaan uusiin haasteisiin tulevaisuudessa?
Asia on ollut yhdistyksen hallituksessa ja päivillä jatkuvan keskustelun kohteena. Jos yhdistykselle halutaan uusi, aktiivisempi
rooli alan kehittäjänä ja lobbausjärjestönä, sillä olisi oltava paremmat resurssit.
Tällä hetkellä yhdistyksellä
ei ole yhtään kokopäivätoimis-
ta työntekijää, ja tämä koetaan
suurena puutteena. Toisaalta, jos
työntekijä palkataan, jostakin
on löydettävä lisää tuloja kulujen kattamiseksi.
Yhdistyksen hallitus koki
haasteen niin suureksi, että se
päätyi helmikuussa 2013 aloittamaan uuden syvällisemmän strategiatyön, jossa selvitettiin yhdistyksen tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet sekä tavoitteet
niin, että yhdistyksen jäsenet
saattoivat lopputulokseen sitoutua ja mahdollinen päätös uuKuntatekniikka 5/2013
31
TEKNISET PALVELUT
SKTY monipuolistaa palvelutarjontaansa. Vuodesta 1926 alkaen järjestettyjen
Kuntatekniikan päivien lisäksi panostetaan alan ammattilaisten pätevyyden
kehittämiseen ja todentamiseen. Jo tulevan marraskuun alussa järjestetään
ensimmäiset SKTY:n Syyspäivät. Kuvat
kesäkuussa 2012 Helsingissä järjestetystä kuntatekniikan maailmankongressista (alla) ja viime toukokuun Kuntatekniikan päiviltä Jyväskylästä.
desta organisaatiosta voitiin tehdä. Strategiatyön veti Granlund
Oy, työhön liittyvän kyselyn teki Sito Oy.
Kentän ääni kuuluviin
jäsenkyselyllä
Työssä kerättiin ensin oleellinen
SKTY:n toimintaan, sen viiteryhmiin ja toimintaympäristöön
liittyvä tieto. Sen jälkeen jäsenille järjestettiin helmikuussa 2013
kysely, jonka kautta kerättiin näkemyksiä yhdistyksen toiminnan
suuntaamiseksi. Kyselyyn vastasi
yli 200 yhdistyksen jäsentä ja läheistä yhteistyökumppania.
Kyselyssä kartoitettiin laajasti
jäsenistön näkemystä kuntatekniikan alasta: miten kuntatekniikka määritellään, mikä estää
ja mikä edistää hyvää toimintaa
alalla. Tuloksena oli rikas kuva
tilanteesta.
Vastaajat kokivat yhteistyön
erityisesti eri ammattikuntien ja
toimialojen välillä sekä eri kaupunkien ja kuntien välillä kehittävän toimintaa kuntatekniikan
alalla.
Hyvän yhteistyön avulla näh32
Kuntatekniikka 5/2013
tiin mahdolliseksi saavuttaa
muun muassa parempaa poikkitieteellistä yhteistyötä, yhteisiä tavoitteita, päämääriä, standardeja
ja toimintatapoja. Toimintaa haluttiin kehittää niin maanlaajuisesti kuin kansainvälisestikin.
Vastauksista nousi myös esille kokonaisuuden hahmottaminen. Laaja-alainen ymmärtäminen kuntatekniikan alasta ja kunnan eri toiminnoista toistui läpi
suurimman osan vastauksista, ja
tämä nähtiin positiivisena asiana
sekä tärkeänä tavoitteena.
Tarkoitus olisi, että kuntatekniikan alan toimijat ymmärtäisivät, kuinka heidän oma osa-alueensa liittyy suurempaan kokonaisuuteen.
Yhdistyksen tärkeimmiksi nykyisiksi tehtäviksi nostettiin yhteiskunnallinen vaikuttaminen,
kuntatekniikan päivien järjestäminen, verkostoituminen ja jäsenlehden toimittaminen. Tulevaisuudessa yhdistyksen toivottiin lisäävän toimintavalikoimaansa myös teemakohtaisten
koulutustilaisuuksien järjestämisen.
Pätevyyden toteaminen
yhdistyksen tehtäväksi?
Kyselyn pohjalta järjestettiin seminaari, johon kutsuttiin mukaan myös sidosryhmät. Seminaarissa luotiin yhdistykselle
uusi visio: ”Laadukkaan elinympäristön tehokkaat tekijät”. Seminaarissa pohdittiin myös uuden
organisaation toiminnan edellytyksiä.
Yksi mahdollisuus kehittää
yhdistyksen toimintaa olisi luoda kuntatekniikan alalle pätevyydet ja niiden toteamisjärjestelmä.
Samalla olisi mahdollista saada
lisää tuloja tekemällä pätevyyksien myöntäminen maksulliseksi.
Yhdistyksen toiminnan järjestämiseksi hallitus näki kolme vaihtoehtoa. Toimintaa voidaan vain hieman laajentaa palkkaamalla yksi osapäivätoiminen
työntekijä. Tällöin ei kuitenkaan
ole mahdollista saavuttaa kaikkia taloudellisia ja toiminnallisia
tavoitteita.
Toinen vaihtoehto on palkata
kokopäiväinen työntekijä, jolloin
toimintaan voidaan täysimääräisesti panostaa. Riskinä ovat kui-
tenkin suuret omat kustannukset.
Parhaaksi vaihtoehdoksi todettiin verkostomalli, jossa työntekijä ei ole suorassa työsuhteessa vaan hoitaa toimintaa yrityksensä kautta. Tässä vaihtoehdossa
saavutetaan hyötyjä tavalla, jossa yhdistys ei joudu kantamaan
kestämättömiä riskejä. Nykytilan jatkaminen ei palvele yhdistyksen jäsenten etua yhtä paljon
kuin esitetty vaihtoehto.
Tämän vaihtoehdon hallitus
esitti vuosikokoukselle Jyväskylässä toukokuussa 2013 ja se hyväksyttiin. Samalla päätettiin, että
yhdistys vuokraa toimitilat. Ensisijaisena vaihtoehtona tutkitaan tilojen hankkimista jonkin
toisen yhdistyksen tilojen yhteydestä, jolloin saavutetaan synergiaetuja ja säästöjä.
Yhdistyksen toiminnanjohtajan hakuprosessi on käynnissä, ja
hakijoiksi toivotaan kaikkia alan
ammattilaisia, joita yhdistyksen
kehittäminen kiinnostaa.
Kuntatekniikan alan haasteet
eivät odota. Työhön on ryhdyttävä välittömästi. O
Hyvin suunniteltu – puoliksi tehty
K
esä ja lomat on vietetty, ja
innostava syksy on jälleen
edessä. Innostava siksi, että syyskauden alku tuntuu monissa asioissa ja monille olevan uuden
alun mahdollistaja – aivan kuin
uusi vuosi. Kummasti koulumaailman lukuvuosirytmitys tuntuu
seuraavan aikuisuuteen saakka,
tai ainakin meillä kouluikäisten
vanhemmilla koulun aloitus palauttaa arkeen normaalirytmin.
Omasta mielestäni oli hienoa,
kun seiskaluokkaisille annettiin
keväällä tehtäväksi kerätä kesän
aikana kasvio. Oppilailla oli 50
kasvin lista, josta kesän aikana piti löytää 40 erilaista, kuivata ne ja
kiinnittää esittelyalustalle nimiötietojen kera. Vanhemman ylpeydellä seurasin, kuinka Teini kavereineen heti toukokuun lopulla
ymmärsi ryhtyä kasvien etsintään.
Hienoa, tytöt hoksasivat, että kasvion kokoaminen vie aikaa.
Pitkän listan kanssa tytöt suuntasivat metsään ja suon reunamilta saivat kasviolleen kokoon hyvän alun. Kasvien tunnistamisessa
auttoivat kännykät ja googlen kuvahaku. Kerätyt horsmat laitettiin
huolella kuivumaan sanomalehtien väliin ja päälle koottiin kunnon keko Harry Potter -kirjoja.
”Väärää lomankäyttöä”
Kesäkuu eteni, ja aika ajoin otin
puheeksi kasvilistan läpikäymisen ja kasvion täydentämisen. Ei
varsinaista vastakaikua, kyllä vielä ehtii. Sen sijaan Teinin mielestä kasvion kerääminen kesällä oli
turhaa ja väärää lomankäyttöä,
koska mikä se sellainen loma on
olevinaan, jossa joutuu tekemään
koulutöitä. Juhannuksen jälkeen
teimme kuitenkin lopulta yhdessä metsäretken, jossa etsittiin keskikesän kasveja. Jälleen löydetyt kasvit laitettiin kuivatukseen ja
painon alle.
Heinäkuulle tultaessa kasvion kokoaminen vaikutti entistä
etäisemmältä ja vähemmän kiinnostavalta tulevan kasiluokkalaisen mielessä. Kasvien kerääminen tuntui jäävän vanhempien
vastuulle, ja yksittäisiä kuivattavia
horsmia tuotiin muistinvaraisesti
kävelyretkiltä ja reissuilta eri puolilta Uuttamaata. Ruohot ja varvut
tuikattiin sanomalehden väliin
Potter-kirjojen alle.
dään paloina ja maraton koostuu
askelista.
Ensimmäinen kasvi piti vain
saada kiinnitettyä paikalleen,
muut seuraisivat perässä. Niin
tehtiin ja vähitellen Teinillä oli
kuusi hienosti koottua kasvitaulua, joissa oli yhteensä 38 tunnistettua ja kuivattua kasvia. Huojennus lähes valmiiksi saatetusta
työstä oli aistittavissa sekä äidissä
että tyttäressä.
MPäivi Ahlroos on
47-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja työskentelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkönä.
Iso työ kannattaa pilkkoa
Kallioimarre luonnossa.
”Ei tämä valmistu ikinä”
Elokuulla Teinissä oli aistittavissa
vähäistä huolestumista kasvion kokoon saamisesta. Kasveja kyllä oli
kerätty pitkin kesää kuivatukseen
ja jonkinlainen listakin oli olemassa
niistä, joita oli löydetty. Tilannekuva kokonaisuudesta oli kuitenkin
hajanainen – ei ollut oikein tietoa,
miten paljon työtä oli jäljellä.
Viimein päätettiin yhdessä urakoida kasvion kokoamisoperaatio. Kohta oli keittiön pöytä täynnä kuivattuja lehtiä, ratamoita, jäkäliä ja varpuja. Valitettavasti kuivattu kallioimarre vaan ei näytä
samalta kuin googlen kuvassa tai
luonnossa.
Teinin tuska oli ilmeinen, kun
piti yhdistää kasvi nimeen ja samalla tuli seurata, mitä koontilistalta vielä puuttui. Urakka ei näyttänyt menevän ihan putkeen. Kuivattuja kasveja siirrettiin pöydällä
kasasta toiseen samalla kun paine
Teinissä kasvoi. Ei tästä tule mitään, ei tämä valmistu ikinä.
Selvästi ongelmana oli aloittamisen tuska ja jäsentymätön kasa
kuivattuja kasveja. Norsukin syö-
Kesän kasvien keräämisen opit:
1) Kasvilistaa olisi pitänyt seurata tarkemmin ja siihen olisi tullut
heti kirjata löydetyt kasvit, kun ne
laitettiin kuivatukseen.
2) Kasviin liittyvät tiedot olisi
myös pitänyt koota ja kasvi laputtaa kuivatukseen laitettaessa, jotta tunnistaminen koontivaiheessa
olisi ollut helpompaa.
3) Keräämisvaiheessa olisi pitänyt poimia kaksi kutakin kasvia.
4) Iso ja aikavievä työ kannattaa pilkkoa osiin.
Pelkkä into ei aina riitä
Kasvioperaatiostamme tuli väistämättä mieleen työpaikalla odottavat paperikasat. Aina ei riitä, että
on hyvä pyrkimys ja intoa tehdä.
Mitä vaativammasta operaatiosta
tai projektista on kyse, sitä huolellisemmin tulee tavoitteeseen
pääsemiseksi suhtautua projektin
suunnitteluun ja valmisteluun. Lisäksi projektissa tulee systemaattisesti seurata suunnitelman toteuttamista ja etenemistä.
Helpolta tai tutulta tuntuva
projektikin saattaa ajoittain kaivata ennakkosuunnittelua onnistuakseen. Kokeneilla projektipäälliköillä hankkeiden rakenteet, eri
vaiheet ja niiden resurssitarpeet
ovat selkeinä mielessä ja käytäntöön laitettavissa. Meillä muilla
kannattaa ottaa käyttöön otsikon
vanha viisaus: ”Hyvin suunniteltu
on puoliksi tehty”.
Kuntatekniikka 5/2013
33
! "&&""#!!
#" !
"""!!""!""
"##" ""#$"!"
##"$&!"
.(-# (*#%%-# -)*&/ &.%20((#,-00
.(-# (,-+- !#( ($)"-'#( (*&/ &./ +%%)$ ($
%##(- #,-3$ (-&). &&#( (,..((#-- &.
.)&. # (*." ($)"-$# (*( &#
) ( +!#('$%&&#)&2'*3"030(-2'#( (+% ((.,- (
$0"0,%.(-# ( ( +!#".)&&),,, %2".)'#)#'#( (%/)#-.%, ,, '*2+#,-3(,.)$ &.&%#..,#%,# .,#)"$ #-$2- ".)&-)'22+20,- (&-#'#, (
.)--/..,, '#(+#
/.,%.(-# (-.)--/..,$-- &.,-
$% "#--2'#, ,-2, %2'#--+#(.. --.&)%, #%&&#( (-.+/&&#,..,,..((#-- &.
"- #,-03/#&##-)%, -%.*.(%#, ..&&
#-2$).%%)&##% (- ('..-),-.)-.&& ,,(
.((-..#,-./-'#%2%#%%#'..--..
/), -
'(%20--3$%/)#-.,
( +!#- ")%%..,$.. -+% ((.,- ( ( +!#'22+20%, #,-2+")#-.,%.(((*22,-3/2" ((0,-)#' (*#- #,##(
,#),..,%.((-"03-0/#"#--%.((&&
&#(%+#"(% ,)*#'.,'&&#( ,#-- &0
#!!
#"" !!!
#""
#"%%!#"
%!'! "
PALMIA PALVELEE SINUA
KUNTAMARKKINOILLA
.(-'+%%#()#&&%"/#&$+/#(-)&*&/ &.#,-
/,-&'#/#(-)&--+$)/-&).(,-
,&-- $
,.)&#,-$'% "/#&)#,,$+/#(-)&)#,,/)#-
'%, -.%2- (/+-.#&&'%,.&#*.#&&
20
20
+/#(-)&%.(--&)*&'#1
*." &#(
20
KYSY LISÄÄ:
'+%%#()#(-#*22&&#%%3
*." &#(
järjestäjät: Kuntaliitto ja Kuntalehti
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Ville Alatyppö
Rakennusvirasto,
Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 1251570
ville.alatyppo@hel.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31025957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 043 8249311
jyrki.vatto@vantaa.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Anna Keskinen
Rakennusvirasto,
Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 040 7519943
anna.keskinen@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaa
Anna Keskinen
Kokouspaikka, Mustankallion vesitorni, ei jättänyt ketään
kylmäksi. Tornista
aukesivat upeat näkymät yli koko kaupungin. Hiihtomuseon edessä poseerasivat kokousta isännöineet Jorma Vaskelainen ja Tarja Tolvanen-Valkeapää. Hallitus tutustui myös
hyppyrimäen alastulorinteen korjaukseen.
”TÄÄLLÄ LAHTI JA SALPAUSSELKÄ”
O Syyspuolen ensimmäinen hallituksen kokous pidettiin elokuun
puolivälissä Lahdessa. Isäntänä toimi
Jorma Vaskelainen ja kaiken huolehtineena emäntänä Tarja Tolvanen-Valkeapää. Kokouksessa käsiteltiin pitkin puhein yhdistyksen
päätoimisen toiminnanjohtajan hakuprosessia sekä tulevia Syyspäiviä.
Syyspäivien järjestelyistä paikalla oli
kertomassa Ramboll Finland Oy:n
Jyrki Paavilainen. Hallitus vieraili ennen kokoustaan myös tulevalla
seminaaripaikalla, uudistetussa Solo
Sokos Hotelli Seurahuoneella. Seminaaritilat olivat hienot ja päivien järjestelyt hyvissä käsissä.
Syyspäivien konsepti on hiukan
erilainen Kuntatekniikan päiviin verrattuna, ja niiden sisältö hiukan keskustelevampi. Tätä ”debattiahan”
peräänkuulutti muun muassa professori Pentti Murole kevään Kuntatekniikan päivien avajaispuheessaan. Yhdistys yrittää tällä tavoin pitää avointa keskustelua ja alan kehitystä voimissaan.
Kokous pidettiin 50 metrin korkeudessa, Mustankallion vesitornissa, joka ei jättänyt kävijöitä kylmäksi. Tornin neuvottelutiloista aukesivat upeat näkymät yli koko kaupun-
gin, ja kokousväki sai tutustua myös,
todennäköisesti Etelä-Suomen korkeimmalla (190 m merenpinnan yläpuolella) paikalla olevan saunan löylyihin. Hallituksen jäsenten lisäksi
kokouksessa vierailivat myös Lahden
kaupungin teknisen ja ympäristötoimialan toimialajohtaja Matti Kuronen sekä YIT Rakennus Oy:n Timo Paavilainen. Kokouksen yhtenä kohtana hyväksyttiin yhdistyksen
uusiksi jäseniksi Heidi Huvila, Mikko Stenius, Laura Schrey ja Jenna
Ikonen Helsingistä, Pia Väyrynen
Kajaanista sekä Mika Vähämaa ja
Riikka Pirinen Vantaalta.
Tämän jälkeen hallitus tutustutettiin vielä Lahden kaupungin ajankohtaisiin hankkeisiin. Lahdessa, kuten aika monessa muussakin Suomen kaupungissa, on vireillä keskusta-alueen kehittäminen. Hankeesittelyn piti projektipäällikkö Riitta
Niskanen, jonka diasarjasta pääpainon saivat Matkakeskus, Toriparkki ja liikenteen vähentäminen ydinkeskustasta.
Toriparkin työmaa oli parhaillaan
alkuvaiheessa, ja siellä oli käynnissä
arkeologiset kaivaukset, joissa etsitään ja dokumentoidaan entisen,
paikalla 1800-luvulla sijainneen Lah-
den kylän jäämistöjä. Mielenkiintoiseen, Lahden kaupunginmuseon ylläpitämään blogiin voi tutustua netissä (Lahden torikaivaus 2013).
Esittelyn jälkeen käytiin vielä kiertoajelulla, jossa tutustuttiin muun
muassa uuden linja-autoterminaalin rakennuspaikkaan, toimivaan ja
hyvin suosittuun Launeen Perhepuistoon, hyppyrimäen alastulorinteen korjaukseen sekä satama-alueeseen. Päivän päätteeksi tutustuttiin vielä aitoon suomalaiseen viskitislaamoon. Tynnyrit jäivät kuitenkin
vielä hankkimatta.
Yhdistyksen hallitus toivottaa
jäsenistölle hyvää syksyn alkua ja
muistuttaa kaikille laadukkaan elinympäristön tehokkaille tekijöille, että Lahden Syyspäivät pidetään 4.–
5.11.2013 sekä Oulun Kuntatekniikan päivät 5.–6.6.2014. Merkatkaa
päivät kalentereihinne. Syyspäivät
ovat kohta jo käsillä, ja Oulusta on
jo elokuvateatteri varattuna seminaaria varten.
Syksyn kesälomia odotellessa
MJyrki
Vättö
kokousmestari
KKuntatekniikka
Kun
unn ta
t aatt ekn
ekkknn iik
iiiikk ka
k a 55/
5/2013
5/2
/22 0013
0113
13
35
5
%
%%
)#(( # #+'(+ '#'($&##'"",'('++'%,*,(%(,,#''
,*#(*$((#$#",,&(!!,+('("#((!+(*(' ,&%'()*#
)#(#&#!!('"' '((,!) "%# *)(-# #'"' '()!*
'))''!"#($ '($"'))#!!#(""%+'(+ ((,",,#!#()$((
*))(((&$"# )'(##)'($ (%!*!)( )#(!'!!
'#,.. !("&&#((('!(!--!&0#,,2.,-+&#)(*#,#''2&&2$/#(&.,-$(-)#'##,#%2&2#,!(
0" #,-0%,!(*."!!($)"-$$*#-%2(&#($()'#,.. !("&&#(((,#(-.(-#$&'"%$#
#,2%,#-#&#,.. !,,$&%.-!-(.. #,-!--.)*,-#&*2#,#,-2&##%!((!$2+$!,-!&0#,-2
00,*2#/#&&!#&')#--.-.'#(!(-*"-../#(#(-!+(!-#,,2###" !! $
*"-.'*#%%()(.. #,-!--.)&))%),)-!&" !(!.+".)(!$),-)(/+--.
".)(!%##(-#3
##(-#3-.((.,)('$)#-.%,!!(.)(!"#(-)(!.+)03""
+.%,!-(.'!+),-
,&&#,-.'#,'%,.)($2,!(#&&!!.+)$!#$2,!(#&&!!.+)#$2,!(#!('%,.
,#,2&-220" #,-0%,!($2,!('%,.(/.) !&&!,&&#,-.$-,/-'03,)**(
$)#-.,%.,-((.%,!-!#/2-,#,2&&0
),&&#,-.'#,'%,..(
&')#--.-.'#(!(/##'!#,-22(&')#--.-.'#,,#/.)($)/--.
%%
#,2-#!-)$(-0" #,-0%,!(-)#'#"!(%#&3((!,%#(!(*."((%!,%#(!("!&1
36
Kuntatekniikka 5/2013
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry. (SKTY) on insinöörien, arkkitehtien ja muiden vaativissa tehtävissä toimivien kuntatekniikan ammattilaisten yhdysside ja
tiedonvaihtofoorumi. Se kehittää kuntatekniikan osaamista ja välittää siitä tietoa kaikille Suomessa. Yhdistys on osa kansainvälistä kuntatekniikan verkostoa
(ifmeworld.org). Lisäksi toimimme aktiivisesti muiden Pohjoismaisten yhdistysten kanssa.
Yhdistys on kehittämässä toimintaansa ja hakee
TOIMINNANJOHTAJAA
Tarjoamme näköalapaikkaa Suomen kuntatekniikan ytimessä. Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksessä mm. toiminnasta ja jäsenille tuotettavista palveluista sekä taloudesta.
Yhdistys järjestää vuosittaisia Kuntatekniikan päiviä ja haluaa jatkossa lisätä jäsenille suunnattua koulutustarjontaa. Tehtävän oleellinen tavoite on lisäarvon
tuottaminen jäsenille.
Edellytämme aktiivista kehittämisotetta, talouden hallinnan osaamista, hyviä
viestintätaitoja suomen kielellä sekä englannin ja ruotsin kielen taitoa. Kuntatekniikan ja yhdistystoiminnan tuntemus sekä alan koulutus ovat eduksi.
Toiminnanjohtajan tehtävien hoito voidaan järjestää palvelussuhteena tai ostopalveluna yrityksen kautta. Tehtävästä maksettava korvaus muodostuu kiinteästä osasta ja toiminnan tuloksiin perustuvasta palkkiosta.
Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen pyydetään lähettämään
15.9.2013 mennessä sähköpostitse osoitteeseen ville.alatyppo@hel.fi.
Lisätietoja antaa Ville Alatyppö (yksikönjohtaja, Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara), 040 1251 570, ville.alatyppo@hel.fi tai Jorma Vaskelainen
(kunnallistekniikan johtaja, Lahden kaupunki), 050 638 92, jorma.vaskelainen@
lahti.fi
Toiminnan
kokopäiväistä
kehittämistä
O Tämän vuoden vuosikokouksessa hyväksytyn strategian
mukaisesti yhdistyksen toiminnan kehittämistä jatketaan yhä
voimakkaammin. Tästä syystä
hallitus hyväksyi uuden toiminnanjohtajan hakuilmoituksen
elokuun kokouksessaan.
Toiminnanjohtajuus on näköalapaikka Suomen kuntatekniikan kentällä. Jäsenet toivoivat yhdistyksen kehittyvän
entistä palvelevampaan suuntaan.
Myös työnantajiemme intresseissä on tuottaa jatkuvasti
enemmän lisäarvoa toiminnalleen, mihin yhdistyksen palveluilla voidaan vaikuttaa.
Yhteiskuntamme kehityksen mantrat kohdistuvat myös
kuntatekniikkaan – tuottavuuden, arjen sujuvuuden ja kustannustehokkuuden on parannuttava.
Toiminnanjohtajalla
on
avaimet kädessä hyvien palveluiden kehittämisessä, jotta
edellä mainitut yhteiskunnalliset tavoitteet täyttyvät.
On selvää, että kuntateknistä osaamista ei saada pelkästään oppilaitosten koulutusohjelmista, vaan alalla tarvitaan mm. pätevöitymistä tiettyihin työkokonaisuuksiin.
Toiminnanjohtajalta edellytetään aktiivista kehittämisotetta, talouden hallinnan
osaamista sekä hyviä viestintätaitoja.
Alan tekninen osaaminen
ei ole välttämätöntä. Yhdistyksen hallitus ja nykyiset toimihenkilöt tulevat auttamaan
toiminnan kehittämisessä –
onhan se kaikkien yhteinen
intressi.
MVille
Alatyppö
SKTY – Laadukkaan elinympäristön tehokkaat tekijät
Kuntatekniikka 5/2013
37
O Kesän alussa oli mediasta luettavissa ja kuultavissa monenlaisia uutisia infran hallinnasta. Superrekoille annetaan Suomessa ajolupa lokakuun alusta lähtien. Tämä tarkoittaa
sitä, että ajoneuvokaluston suurin
sallittu kokonaispaino nousee Suomen teillä 60 tonnista 76 tonniin ja
suurin sallittu korkeus 4,2 metristä
4,4 metriin.
Mittamuutokset tuntuvat ehkä
ensi kuulemalta maltillisilta, mutta
muutos aiheuttaa tie- ja katuverkostossa laajamittaisia tarkasteluja. Siltojen ja katurakenteiden kantavuuksia
sekä alikulkukorkeuksia joudutaan
tarkastamaan ja asentamaan monin
paikoin uusia rajoitusmerkkejä.
Erään arvion mukaan rajoitukset
tulevat koskemaan noin 270 maantiesiltaa ja lisänä tulevat katusillat.
Tarvittaessa siltoja joudutaan rajoitusten lisäksi myös korjaamaan, eikä valtio lainsäätäjänä myönnä uudistuksen johdosta kunnille mitään
avustuksia, vaan niiden täytyy itse
hoitaa korjaustyöt ”muiden töiden
ohella”.
Elinkeinoelämän
Keskusliitto
on toiveikas rahtimäärien kasvusta, ja laskeskelee saavansa kuljetuskustannuksissa tämän uudistuksen
myötä noin 155–255 miljoonan euron vuosihyödyn. Kuntien ja valtion
kasvavaa korjausvelkaa tämä ei kuitenkaan helpota yhtään.
Liikennevirastosta on arvioitu, että pelkästään maantiesiltojen korjaamiskustannukset ovat noin 200
miljoonaa euroa seuraavien 20 vuoden aikana. Virasto aikoo korjauttaa
noin sata siltaa, mutta työtä vaikeuttaa rahan puute. Samassa kurimuksessa rypevät Suomen kunnat.
Taina Sohlman / Scandinavian Stockphoto
INFRAHUOMIOITA LÄHELTÄ JA KAUKAA
Rankkasateen aiheuttama tulva saartoi autoja Karjaan keskustassa 26. heinäkuuta. Toistakymmentä tietä jouduttiin
päivänä ajoneuvoja haettiin turvaan hinausauton avulla.
Biljoonien
litrojen tulvat
Valtakuntamme tieverkosta kirjoitettiin heinäkuussa, että tämän hetkinen, noin 300 miljoonan euron
määrärahavaje on kasvattamassa
tieverkoston korjausvelan 2,5 miljar-
Go höst, go vänner!
Det är mitten av augusti, men
ute regnar det som om det vore
höst – men ännu finns det en hel
del kvar är sommaren. När tidningen kommer ut, så då är det
ju redan höst – men den tiden,
det problemet.
Sommaren har varit både
varm och skön – i alla fall i Helsingfors och Lappträsk, där jag
har mitt sommarparadis, och under sommaren har det ju inte
38
Kuntatekniikka 5/2013
diin euroon parin seuraavan vuoden
aikana. Kun koko tieverkko-omaisuuden arvoksi on arvioitu 30 miljardia euroa, niin korjausvelan suhde omaisuuteen alkaa olla aika hälyttävä.
Hiukan aikaisemmin kesällä kan-
(som vanligt) hänt så där väldigt
mycket inom FKTF heller.
Hur som helst, så har Anna
Keskinen och Jyrki Paavilainen bearbetat FKTF:s Höstdagar. Dagarna i fråga kommer ju
att gå av stapeln i Lahtis den 4–5
november. Programmet skall vara färdigt precis i dessa dagar.
Föreningen anställer
en verksamhetsledare
FKTF söker en heltidsanställd
verksamhetsledare. Meningen
är, att den nya verksamhetsledaren kunde anställas redan fr.o.m.
1.1.2014, och det betyder, att
ansökningarna skall vara inne redan in medlet av september. Om
Du är intresserad av jobbet, eller
om du vet om någon annan som
är det, så finns det mer information att få av Ville Alatyppö (ville.alatyppo@hel.fi) eller Jorma
Vaskelainen
(jorma.vaskelainen@lahti.fi).
tautui Saksan tieverkostosta uutisia,
että heillä on jo nyt tie- ja katuverkostoissaan noin 75 miljardin euron
kunnossapitovelka. Tuo luku on saanut jo saksalaisetkin havahtumaan.
Tieverkoston pelätään rappeutuvan
seuraavan kymmenen vuoden aika-
I kort, så söker vi efter en person, som kan leda föreningen in
i framtiden, som är innovativ och
som ansvarar om ekonomin. Personen ifråga skall ha god kommunikationsförmåga på finska
och skall dessutom kunna både svenska och engelska. Kännedom om kommunteknik samt
föreningsverksamhet räknas till
fördel mm.
Ansökningarna med meritlista samt löneanspråk skall sändas
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Euroopan alkukesäiset tulvat aiheuttivat ihmisille, rakennuksille ja infralle mittavia vahinkoja touko-kesäkuun vaihteessa.
Saksan neljän vuorokauden
(30.5.–2.6.2013) aikainen kokonaissadanta arvioitiin ”vaatimattomaksi” 22 750 000 000 000 litraksi (eli
22,75 biljoonaa litraa) vettä. Ei ole
sinänsä ihme, että joet alkoivat tulvia. Elbejoen varrella veden nousu
taisi olla pahimmillaan Elbe-Elsterissä, jossa vedenpinta nousi lehtiuutisten mukaan 9,89 metriä yli normaalitason. Budapestissä Tonavan korkeus ylitti 8,9 metrillä joen normaalipinnan.
Myös kotimaassa saatiin kokea
kesätulva, kun rankkasade saartoi
autoja heinäkuun lopussa Karjaalla.
Hyviä uutisia
Norjasta
sulkemaan sortumien vuoksi. Seuraavana
na todella huonoksi, jos valtio ei satsaa nykyistä enemmän ylläpitoon.
Tässä mittakaavassa Suomen ongelmat ovat ehkä vielä pieniä, vaikka lopputulos huonolla rahoituksella on todennäköisesti samanlainen.
Isoista luvuista puheen ollen, Keski-
till ville.alatyppo@hel.fi före den
15.9.2013.
Styrelsemöte i Lahtis
Styrelset hade sitt senaste möte i augusti i Lahtis. På mötet gick vi igenom processen runt anställandet av
den ovan nämnda nya verksamhetsledaren. Likaså så slogs programmet
fast för Höstdagarna. Styrelsen bekantade sig med kongressplatsen
– salen, hotellet mm. Allt verkade
vara i ypperligt skick, programmet
Norjan tietulliasia oli sen sijaan positiivista luettavaa. Helsingin Sanomat
kirjoitti heinäkuun alussa, että ainakin oslolaiset ovat hyväksyneet tietullit, koska niistä saatavilla tuloilla
on pystytty kehittämään kaupungin
omaa joukkoliikennettä. Oslon tietullirahoilla on voitu rakentaa kaupunkiin muun muassa kattava raitiotieverkko.
Oslo teki tietulleista aikoinaan itse päätöksen sikäläisessä kaupunkisuunnittelulautakunnassa, eikä Norjan valtio ole ollut hankkeessa mukana. Eikä näin ollen myöskään saa
tietullituloja äyriäkään osakseen.
Suomessa tietulliasiat ovat olleet liikenneministeriön mietinnässä. Pääkaupunkiseutugallupien mukaan niitä valtaosin myös vastustetaan. Täten tietulli-, ruuhkamaksuja haittaveropäätökset eivät ole juu-
intressant och föreläsarna högklassiga – med den Australienska föreningens verkställande direktör som
key-note speaker i spetsen.
Under mötet så godkändes 7
nya medlemmar (namnen hittas i
det finskspråkiga referatet av Jyrki Vättö) och styrelsemedlemmen
Jere Klami från Uleåborg berättade om arrangemangen runt nästa
sommars årsdagar, och även de är
”på (mycket) god väg”.
Framtiden ser helt lysande ut.
ri edenneet lehtikirjoitteluja pidemmälle.
Oslon kaupunki raportoi myös,
että heidän alueellaan ajelee tällä
hetkellä liikenteessä esimerkillisesti
jo noin 2 600 sähköautoa. Sähköautojen määrä on kasvanut nopeasti, koska niiden pysäköinti on kaupungissa ilmaista. Näiden nykyisten
käytössä olevien sähköautojen lisäksi Oslon kaupunki aikoo nyt ostaa
omaan käyttöönsä vielä tuhat lisää,
jotta latauspisteverkoston perustamista edistettäisiin entisestään.
Vertailun vuoksi kerrottakoon,
että koko Suomen sähköautokanta oli viime vuoden lopulla 109 kappaletta. Helsingin kaupungilla niitä
on muutama ja Vantaan kaupungilla yksi (tosin toisen hankkimista jo
suunnitellaan).
Huippusiantuntijoita
syyspäivillä
Marraskuun alussa, tarkemmin 4.–
5.11.2013, järjestetään SKTY:n ja
Rambollin toimesta Lahdessa Syyspäivät, jossa käsitellään omaisuuden
hallintaa sekä tilapäisiä liikennejärjestelyjä.
Alustuksen omaisuudenhallinnasta tulee pitämään australialainen
Chris Champion, joka tunnetaan
maailmalla IFME:n ex-puheenjohtajana, mutta myös omaisuudenhallinnan huippuasiantuntijana. Chrisin lisäksi alustuksia kuullaan myös
suomalaisilta asiantuntijoilta. Yhdellä syysseminaarilla ei asioita ikävä
kyllä lopullisesti ratkaista, mutta nyt
on hyvä tilaisuus kuunnella ja pohtia
parempaa tulevaisuutta.
MJyrki
Vättö
Föreningen anordnar sina första Höstdagar, vi får en heltidsanställd verksamhetsledare, som kan
vidareutveckla föreningen, nästa
års Årsdagar verkar bli bra, och vi
kommer där att fortsätta med det
som vi började med ifjol – med
”Call for Papers” -procedur, för att
få de bästa möjliga föreläsare, samt
med samtidiga föreläsningar att välja från. Utbudet för medlemmarna
kommer att bli mera proffsigt, mera mångsidigt – men trots att, så
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 83924438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 4594601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki,
Kaupunkisuunnittelukeskus
PL 43 (Kirkkojärventie 6 B)
02070 Espoon kaupunki
paivi.ahlroos@espoo.fi
p. 040 482 4962
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
Eila Kesti, Turun kaupunki,
Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut
Puutarhakatu 1, 20100 Turku
puh. 050 5870454
eila.kesti@turku.fi
Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki,
Rakennusvalvonta,
PL 487, 33101 Tampere,
puh. 040-800 4063
eija.muttonen-mattila@tampere.fi
skall vi även i framtiden ha trevligt
tillsammans och lära oss känna kolleger från både när och fjärran – då
när vi möts och är tillsammans.
Nu återstår det då bara att önska er alla ett gott slut på året och
samtidigt påminna er alla om att
lägga in i kalendern både Höstdagarna i Lahtis samt Årsmötet i Uleåborg. Vi ses där!
MDan-H.
Långström
Föreningens handslangare
Kuntatekniikka 5/2013
39
Korjauksen korjaamiseen
ei yhteiskunnalla olisi varaa
Uimahallisaneerausten työn laatu
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää
Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja
toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä
toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja
kylpyläpäivät) järjestäminen,
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä
noin 140.
Yhteystiedot
UKTY juhlisti 20-vuotista taivaltaan kesäkuussa
leppoisissa merkeissä Tenalji von Fersen -salin
holvikaarien alla Suomenlinnassa. Juhlapuheen
piti rakennusneuvos Risto Järvelä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Jukka Maja
[email protected]
puh. 041 515 2478
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Jukka Vienonen
jukka.vienonen@lohja.fi
puh. 044 502 0120
Yhdistyksen sihteeri
Tapio Ala-Peijari
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi
puh. 040 829 0068
40
Kuntatekniikka 5/2013
O Syksy on tulossa, ja uimahallit ovat avautuneet kesätauon jälkeen. Uimarannoilta ja maauimaloista on siirrytty sisälle halliin, ja koululaiset sekä uimaseurat aloittavat sisäuintinsa.
Uimahallisaneerauksia on taas käynnistymässä, ja
hankkeisiin haetaan suunnittelijoita, valvojia ja urakoitsijoita. Kuten jo useissa kirjoituksissa aiemmin, on taas
pakko ilmaista huoli siitä, että kaikissa vaiheissa valitaan
aina halvin tekijä, ja se tehdään laadun kustannuksella.
Usein näkee esimerkiksi suunnittelijoita valitessa erilaisia pisteytykseen perustuvia tarjouspyyntöjä, joissa
kuitenkin lopussa sanotaan, että valintakriteerinä on halvin hinta. Hyvien suunnittelijoiden valinta on ehkä tärkein lopputulokseen vaikuttava asia, koska puutteellisilla tai huonoilla suunnitelmilla ei hyväkään urakoitsija ole
pystynyt laskemaan saneeraukselle oikeaa hintaa. Silloin
tilaajalle tulee väkisinkin lisäkustannuksia, joita ei ole voitu ennalta huomioida.
Kun valitaan ensin kelvolliset suunnittelijat, määritellään suunnittelutehtävät oikein ja riittävän laajasti vaativan kohteen mukaisesti, saadaan huomattavasti totuudenmukaisemmat suunnittelutarjoukset.
Valvoja tai valvojat tulee valita jo suunnitteluvaiheen
alussa. Suunnittelijoille varataan riittävästi aikaa tehdä kaikki suunnitelmat valmiiksi. Suunnitelmat ja niiden
yhteensopivuus tarkastetaan tai tarkastutetaan ennen
niiden lähettämistä urakkalaskentaan. Vasta kun kaikki suunnitelmat ovat täysin valmiita, urakoitsijat pystyvät laskemaan oikeat hinnat urakoihinsa, ja riskit lisätöille pienenevät.
Kuluneena kesänä on korjattu jopa vain vuosi sitten valmistuneita uimahallisaneerauksia. Joissakin uimahallisaneerauksissa on jouduttu korjaamaan niin suuria määriä erilaisia työ- ja muita virheitä, että tuntuukin ihmeelliseltä, että yhteiskunnallamme on varaa tällaiseen tuhlaukseen.
Korjauksien kohteena ovat olleet muun muassa laatoitukset, laatoitusten saumaukset, veden lammikoituminen lattialle (lattiakaadot), lattiakaivot, höyrynsulut ja
rakennuksen tiiviys sekä lämmöneristeet.
Eräs huomattava asia on ollut, että uimahallin tekniikka on otettu käyttöön liian aikaisin, jolloin rakentamisesta tulleet lika ja pöly ovat kulkeutuneet ilmanvaihtokanavistoihin ja koneisiin. Tämä on aiheuttanut sen, että lika ja pöly yhdessä kloridipitoisen kosteuden kanssa
ovat aiheuttaneet kanaviston ja laitteiston pilaantumista
ja jopa mikrobikasvustoa.
Ei pelkästään negatiivista. Kesän aikana panin ilolla merkille, että muutamissa työn alla olevissa uimahallikorjauskohteissa ja jo valmistuneissa kohteissa työn jälki oli hyvää. Sekä valvoja että pääurakoitsija ovat ymmärtäneet uimahallikorjauksen olevan poikkeuksellisen
vaativaa, ja yritystä paremman laadun saamiseksi on olemassa.
Uimahalli-kylpyläpäivät 2014
Yhdistyksemme järjestämät vuosittaiset Uimahalli-kylpyläpäivät VUKP 2014 pidetään taas helmikuussa, 4.–
6.2.2014 ja paikkana m/s Mariella. Kannattaa merkitä päivät jo kalenteriin muistiin. Luvassa on taas paljon
kiinnostavia ja ajankohtaisia luentoja uimahalli- ja kylpylätoiminnasta. Päivien ohjelma ilmestyy lokakuun lopulla, joten kannattaa tarkkailla postia ja ilmoittautua ajoissa, sillä viimeksi kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan.
Yhdistyksen golfmestaruuskilpailut
Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen golfmestaruuskilpailut pidetään tiistaina 10.9.2013. Paikkana on Lohja ja St. Laurence Golf, Kaivurinkatu 133. Peli alkaa kello
11.00 ja pelataan pistebogeyna. Ilmoittautumiset paikan
päällä. Tervetuloa!
Hyvää alkavaa syksyä!
MJukka
Maja
puheenjohtaja
Kivi vesimittarissa,
lauta vesijohdossa...
OKesälomien päätyttyä työmaat pyörivät jo täyttä vauhtia, ja vauhti vain kiihtyy – kaikki kun pitää taas saada
valmiiksi ennen talven tuloa. Liian tiukka aikataulu vaan
taas saa vesihuollon työntekijät oikomaan ja kiirehtimään väärässä paikassa. Meille pitäisi olla tärkeintä yksi ainoa asia: että asiakkaat saavat vain taatusti puhdasta vettä.
Hyvän muistutuksen asian tärkeydestä sain, kun kuulin juuri yhdistyksemme jäsenen töihinpaluutarinan. Olivat käyneet painevalitusta tutkimassa. Vesimittarissa oli
niin suuri kivi kuin sihdin eteen mahtuu. Kiinteistö oli pari päivää aiemmin liitetty takaisin uusittuun katuvesijohtoon. Mitähän muuta katujohdossa oli? Toisessa kunnassa ei hetki sitten mennyt käyttöönottonäyte läpi. TVkuvauksessa vesijohdossa näkyi lauta.
Tänään olin VVY:n desinfiointioppaan päivitystyöryhmän kokouksessa. Puhuimme hygieniasta, kun ikkunan
takana, alhaalla kadulla ajoi tukkurin kuorma-auto lava täynnä IV-putkia, ja joka ikisessä putkessa oli tulpat
päissä! Miten voi olla mahdollista, ettei sama asia on-
Kuntien Putkimestarit
nistu vesihuollon toimittajilla, tukkureilla, varastoissa ja
työmailla?
Nettisivuillamme on käynnissä ilmoittautuminen syksyn koulutus- ja neuvottelupäiville, jotka pidetään Kuopion Puijonsarvessa 9.–11.10.2013. Aiheena on verkostotöiden WSP eli talousvesihygienia.
Me vastaamme siitä, että suomalaiset saavat laadultaan vain sitä parasta talousvettä. Tulkaa oppimaan,
haastamaan ja kertomaan omista kokemuksistanne ja
tavoistanne. Yhdessä rakennamme parempaa vesihuoltoa! Kuopiossa nähdään!
MSami
Sillstén
yhdistyksen puheenjohtaja
PS. Ne teistä, jotka saitte jäsenmaksusta maksumuistutuksen vaikka mielestänne maksoitte sen – katsoitteko laskun tilinumeroa? Kuten laskussa mainittiin, se on
muuttunut! Todella moni on maksanut jäsenmaksun
vanhalle tilillemme.
QKuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista
vastaavien henkilöiden
yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi.
Varsinaisia jäseniä on runsaat
300 ja kannattajajäseniä eli
yritysjäseniä 83.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
markku.ala-kihnia@hsy.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
Vesihuollon venttiilit pienistä suuriin
Valurauta pitää pintansa myös
venttiileissä.
Epoksipinnoitetut venttiilit kestävät verkoston rasitukset muuttumattomina pitkän elinkaaren ajan.
Valikoimissamme on erityyppiset
venttiilit kokoluokissa DN 32-2000.
Valurauta on huoleton, turvallinen
ja ekologinen valinta.
Saint-Gobain Pipe Systems Oy
Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA
Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601, E-mail: [email protected]
www.sgps.fi
Kuntatekniikka 5/2013
41
Hinta ei ratkaissut tarjouskilpailua
Hämeenlinnassa testattiin
Halvimman tarjouksen jättäjää on totuttu pitämään itsestään selvänä voittajana kuntien järjestämissä tarjouskilpailuissa. Hämeenlinnan kaupunki päätti toisin
ja käyttää eräissä konsulttiselvityksissään
käänteistä kilpailutusta, jossa työn hinta
on valmiiksi tiedossa.
TEKSTI Irja Nurmi-Rättö ja
Paavo Taipale
OO Hämeenlinnan kaupunki
suunnittelee uutta asuinaluetta keskustan eteläreunalle ja eteni alkuvuodesta suunnittelussa
maan pilaantuneisuustutkimuksen järjestämiseen. Tutkimuksen
tekijäksi etsittiin kokenutta asiantuntijaa, eikä työn laadusta haluttu tinkiä. Tavanomaisesta hankintamenettelystä poiketen kaupunki hankki tarjoukset kahdeksalta tarjoajalta käänteistä kilpailutusta käyttäen.
– Toteutimme Engelinrannan
maaperän pilaantuneisuustutkimusta koskevan tarjouskilpailun
yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa, joka on yksi Innovatiivisuutta Julkisiin Investointeihin (IJI)
-hankkeen partnereista. HAMKista löytyy asiantuntemusta pilaantuneita maita koskeviin kysymyksiin sekä tarjouskilpailujen sisällön ja tarjousten vertailujen valmisteluun, Hämeenlinnan kaupungin ympäristötarkastaja Reijo Hemilä kertoo.
Hänen mukaansa kaupungilla
on jo entuudestaan käänteisestä
kilpailutuksesta hyviä kokemuksia, ja tähän tutkimukseen se tuntui sopivan erityisen hyvin.
Vähimmäisvaatimukset
ylittyivät roimasti
Hyvä ja halpa kulkevat harvoin
käsi kädessä valittaessa tarjouskilpailun voittajaa. Hämeenlinna
42
Kuntatekniikka 5/2013
osoittaakin muun muassa käänteistä kilpailutusta käyttäessään
jo omaksuneensa uuden innovatiivisen toimintatavan. Edelläkävijän asema ei kuitenkaan aina
ole mutkaton, vaan kaikkeen uuteen sisältyy niin mahdollisuuksia kuin uhkiakin.
– Jättämällä perinteinen hintakilpailu pois tavoitteenamme
oli saada mahdollisimman kattava ja tähän suunnitteluvaiheeseen sopiva tutkimusohjelma.
Uusi menettelytapa kuitenkin
vaati perusteellista tarjouspyynnön yksityiskohtien pohdintaa ja
valintakriteeristön miettimistä.
Tarjousten vertailukelpoisuuden
varmistaminen oli tavoitteen onnistumisen kannalta ensiarvoisen
tärkeää, Hemilä selvittää.
Tarjouspyyntöön sisällytettiin vähimmäisvaatimukset, jotka tarjouksen piti ehdottomasti
täyttää, mutta muuten tarjoajille annettiin melko vapaat kädet
laatia tutkimussuunnitelma. Kaupunki sai arvioitavakseen monipuolisia tutkimusohjelmia, joista
voittajaksi selviytyi vähimmäisvaatimukset monin verroin ylittänyt tarjous.
– Kaupunki aikoo käyttää jatkossakin käänteistä kilpailutusta.
Parhaiten se sopii ehkä hankkeiden alkuvaiheen suunnitteluun,
missä halutaan saada esille uudenlaista lähestymistä ja ajattelua hankkeiden sisältöön. Myös
hankkeeseen käytettävissä oleva
tietty määräraha voi ohjata tar-
jouskilpailua tähän suuntaan,
Hemilä toteaa.
Hän pitää tarjouskilpailun onnistumista pitkälti HAMKin kokemuksen ja asiantuntemuksen
ansiona ja arvostaa kilpailutuk-
sen saamaa tukea ensi kesänä
päättyvältä IJI-hankkeelta.
IJI-hanke tukee kuntien
innovatiivisuutta
HAMKin projektipäällikkö
HANKINNAT
inter.arch
käänteistä kilpailutusta
Hämeenlinnan keskustan eteläreunalle suunnitellun Engelinrannan alueella on menneinä vuosikymmeninä muun muassa varastoitu teollisuuden jätteitä, minkä vuoksi maaperä on pilaantunut.
lä tavalla, jossa tilaaja laatii tutkimusohjelman ja pyytää sen
toteuttamiselle hinnan, halvinkin tarjous saattaa ylittää tilaajan budjetin. Tällöin koko tarjouspyyntökierros saatetaan
joutua uusimaan, ja se merkitsee
asian viivästymistä.
– Toinen syy käänteiseen kilpailutukseen on se, että tällä me-
nettelyllä voidaan huomio kohdistaa laadullisiin tekijöihin. Parhaimmillaan tarjoajat saadaan
esittämään osaamisensa pohjalta uusia innovatiivisia ratkaisuja,
jolloin tilaaja saa rahoilleen parhaan vastineen. Sen sijaan perinteisellä, alhaisinta työn hintaa etsivällä kilpailutusmenettelyllä toimeksianto saadaan toteu-
tettua edullisesti, mutta työn laatu ei välttämättä vastaakaan odotuksia, Raimovaara arvioi.
Hän painottaa perusteellisen ennakkovalmistelun suurta
merkitystä käänteisen kilpailutuksen toteutuksessa. Ennen tarjouspyynnön lähettämistä on tarkoin mietittävä, minkä suuruinen
budjetti on käytettävissä ja mil-
MIKSI KÄYTTÄÄ KÄÄNTEISTÄ KILPAILUTUSTA?
Obudjetti
on määrältään etukäteen sidottu tai halutaan sitoa (eli rahaa on käytettävissä rajattu määrä)
saada tarjouksia, joiden perusteella hankinta voidaan toteuttaa käytettävissä olevalla budjetilla
Opyritään saamaan tarjoajien osaaminen esille ja tarjoamaan mahdollisuus esittää innovatiivisia ratkaisuja
Ohalutaan
Markku Raimovaaran mielestä käänteisen kilpailutuksen edut ovat merkittävät. Jos
julkinen toimija hankkii tarjouksia pilaantuneen maaperän tutkimuksista perinteisel-
Mihin sopii?
Mihin ei sovi?
Ohankkeiden
alkuvaiheessa tehtävä yleispiirteinen
suunnitelma tai selvitys
Otarjoajilta edellytetään omaa ideointia tarjousvaiheessa
Ohalutaan kilpailuttaa vain laadulla
Orutiininomainen
Mitä voidaan saavuttaa?
Mahdollisia ongelmia
Osaadaan
Oketään
hyvin vastinetta käytetylle rahalle
tarjoajat esittämään parasta osaamistaan,
koska juuri sillä kilpaillaan
Omenettelyyn hyvin sopivalla tarjouspyynnöllä voidaan ohjata tarjoajat panostamaan tilaajan haluamiin
asioihin
Osaadaan
tehtävä, jossa sisältö on tarkasti
tiedossa eikä tarjoajalle ole annettu mahdollisuutta
esittää omia ratkaisujaan
Ohalutaan kilpailuttaa hinnalla
?
tarjoajaa ei jostakin syystä kiinnosta
panostaa tarjouksen tekemiseen
Otarjouspyynnön laadinta haastavaa, edellyttää
hyvää asiantuntemusta kyseisen asian osalta
Otarjousten vertailukriteerit on valittava huolella,
jotta haluttu osaaminen painottuu vertailussa
Kuntatekniikka 5/2013
43
inter.arch
Engelinranta rakentuu vuosina 2015–2025 Vanajaveden äärelle. Hämeenlinnan ydinkeskusta on parin korttelin päässä.
lainen määrä haluttua sisältöä
kyseisellä panoksella on todennäköisesti saatavissa. Myös Engelinrannan tutkimuksen tavoitteita suhteessa taloudelliseen panokseen mietittiin huolella.
– Tavoitteiden määrittelyn
jälkeen valmistelimme yhdessä
kaupungin kanssa tarjouspyynnön, joka lähetettiin kahdeksalle konsulttitoimistolle. Määräajan
umpeuduttua vertailimme tarjoukset ja valitsimme konsulttitoimiston. Tutkimuksen valmistuttua HAMKin edustaja kommentoi vielä konsultin laatimaa työn
loppuraporttia, ja viimeiseksi arvioimme lisätutkimusten tilaamisen tarvetta, Raimovaara kuvailee HAMKin osuutta hankintaprosessissa.
Erinomaisen tuloksen tuottanut käänteinen kilpailutus ei kuitenkaan Raimovaaran mielestä
sovi automaattisesti jokaiseen tilanteeseen, ja sen käyttö vaatii tilaajalta osaamista.
Tilaajalle vaativa
hankintamenettely
Markku Raimovaara toteaa, että
kyseessä ei sinänsä ole uusi toimintamalli, vaan sitä on käytetty
meillä ja muualla aikaisemmin44
Kuntatekniikka 5/2013
kin muun muassa rakennusurakoissa. Viime aikoina sen käyttö on kuitenkin jäänyt varsin vähälle.
– Yhtenä syynä mallin vähäiselle käytölle voi olla tilaajan
osaamisen puutteet. Tilaajan on
tiedettävä, mikä on sopiva hinta hankittavista palveluista, jotta
käytettävä summa osataan asettaa oikealle
tasolle. Sekä
itse asia että
alan markkinatilanne on
siis tunnettava.
Markku
Raimovaara
arvelee, ettei Engelinrannan tutkimushankintaa olisi
kilpailutettu nyt sovelletulla menetelmällä,
ellei IJI-hankkeen resursseja olisi
ollut käytettävissä tarjouspyyntöasiakirjojen laadintaan.
– Tarjouspyynnössä on kyettävä selkeästi esittämään toimenpiteiden vähimmäistaso, joka ilmoitetulla rahamäärällä on ainakin saatava, jotta ei makseta lii-
kaa liian vähästä ja jouduta sitten teettämään lisätöitä erikseen,
Raimovaara korostaa.
Hämeenlinnassakin on hänen
mukaansa kokemuksia pilaantuneiden maiden kunnostuksista,
joissa kustannukset ovat karanneet arvioiduista. Yhtenä syynä
paisuneille kustannuksille ovat
usein puutteellisesti tehdyt tutkimukset.
– Kunnostustyön kustannusarviot
tehdään tutkimustulosten
pohjalta. Tilaajan osaaminen
ratkaisee osaltaan tutkimusten onnistumisen ja siten
turvaa luotettavan pohjan
kunnostustöiden kustannusten arvioimiseksi.
Paikallistuntemus auttaa.
Osaava konsultti arvostaa
laadun korostamista
Engelinrannan osayleiskaavoitus
on meneillään kaupungin omana
työnä. Kaavoitusta tukevia selvityksiä on hankittu ulkopuolelta,
osittain käänteisen kilpailutuksen avulla.
Alueen toteutukseen liittyen on tehty pilaantuneen maan
tutkimuksia vastaava hankinta myös alueen kaupunkirakennemalli-ideoiden kehittämiseksi. Konsultteja pyydettiin laatimaan neljä vaihtoehtoista mallia alueen rakenteeksi. Lopullisen ratkaisun tekee kaupunki joko esitettyjen mallien, niiden yhdistelmien tai jonkin muun ehdotuksen pohjalta.
Rakennemallin laatimista
koskevan tarjouskilpailun voittaneen A-Insinöörit Oy:n maankäyttöpäällikkö Minna Seppänen sanoo, että osaava konsultti arvostaa aina laadun korostamista hankinnoissa.
– Olemme kyllä mielissämme
siitä, että laatukin joskus pääsee
hankinnoissa oikeuksiinsa. Nämä ovat aika harvinaisia. Viimeisten viiden vuoden aikana
olemme osallistuneet muutamaan vastaavanlaiseen tarjouskilpailuun.
Seppänen korostaa työohjelman oikean mitoituksen merkitystä ja ymmärtämistä sekä tilaajan että palveluntarjoajan puolella. Hän sanoo yhtiönsä joskus jo-
HANKINNAT
pa jättäneet tarjoamatta tällä menettelyllä kilpailutettuihin hankkeisiin, koska niissä työmäärä
on mitoitettu selvästi ilmoitettua
hankinnan arvoa suuremmaksi.
– Laatu voidaan ottaa kyllä
huomioon muissakin hankintamenettelyissä, eikä käänteinen kilpailutus todellakaan sovi kaikkiin hankkeisiin. Tilaajan
on mietittävä, millainen hankintamenettely kuhunkin tilanteeseen sopii.
tuntua oudolta, ellei aiempaa kokemusta menettelystä ole.
Pienten kuntien henkilöstön
oma hankintaosaaminen ei välttämättä riitä käänteisen kilpailutuksen läpivientiin. Kuka sitten
voisi auttaa
niitä hankintojen kehittämisessä?
– Konsultteja luonnollisesti on saatavilla, mutta silloin pitää varmistua,
että konsultti
ajaa tilaajan etua. Itse olen kuntien viranhaltijoiden yhteistyön
tiivistämisen kannalla. Kuntaliitollakin voisi olla asiassa jokin
rooli, Markku Raimovaara pohdiskelee.
nettelyä päätettiin käyttää rakennemallivaihtoehtojen ja hulevesiselvityksen hankintaan. Jälkimmäinen on tarjousvaiheessa elokuussa 2013. Jatkosta ei ole päätöksiä, mutta Markku Raimovaara uskoo, että menettelystä
tulee Hämeenlinnan kaupungin
hankintojen työkalupakkiin yksi
vaihtoehto, jota voidaan käyttää.
– Tähän saakka tämä menettely on ollut tuntematon monille viranhaltijoille. Hintaperusteiset hankinnat ovat usein lähtöisin luottamushenkilöiden piiristä. Tiedon lisääntyminen vaihtoehtoisista hankintamenettelyistä
on avannut silmiä.
Varsinkin noususuhdanteessa hintojen karkaaminen on ollut ajoittain ongelma, kun kaikki
saadut tarjoukset ovat ylittäneet
tarkoitukseen budjetoidut varat.
– On jouduttu uusimaan koko hankintaprosessi, ja silti tarjousten taso on ylittänyt varatun rahamäärän. Käänteisessä kilpailutuksessa tätä ongelmaa ei ole, vaan
homma saadaan kerralla tehdyksi,
Raimovaara huomauttaa. O
”Käänteinen
tarjouskilpailu
kiinnostaa
osaavia, kokeneita
konsultteja.”
Käänteinen kilpailutus
jatkunee Hämeenlinnassa
Kaupungin edustajat ovat olleet
tyytyväisiä Engelinrannan maaperätutkimusten hankintamenettelyyn, ja sen vuoksi samaa me-
U
ut
uu
s
Tarjouspyynnön
merkitys korostuu
Kun hinta ei ole arvioinnissa
mukana, latukriteerien valinta
ja niiden painotus on erityisen
tärkeää. Pisteytys ja painoarvot
on kerrottava selkeästi tarjouspyynnössä.
– Olennaista on painottaa kriteereitä niin, että saadaan tilaajan
tarpeet täyttäviä tarjouksia. Vähimmäisvaatimukset pitää kirjata selkeästi, ja valintakriteerit on
valittava niin, että tarjoajien todellinen osaaminen myös henkilötasolla tulee esille, Markku Rai-
movaara korostaa.
Laatuun perustuva käänteinen kilpailutus ei ole mielekästä
selkeästi määritellyissä rutiinitehtävissä, joita koskevissa hankinnoissa on hyvä antaa markkinoille tuleville uusille toimijoille mahdollisuus hankkia
referenssejä.
– Käänteinen tarjouskilpailu kiinnostaa osaavia, kokeneita konsultteja,
kun hinnalla ei tarvitse kilpailla.
Kokemus toisaalta auttaa tarjoamaan tilaajan tarvitsemia laadukkaita palveluja. Osaaminen kannattaa panna peliin. Tästä voisi
päätellä menettelyn olevan palveluntuottajia kiinnostava.
– Kun myös hinnoittelu tapahtuu käänteisesti, palveluntarjoaja joutuu ratkaisemaan, mitä
se voi rahalla kannattavasti tehdä niin, että tilaaja on tyytyväinen. Tämä voi myös tarjoajasta
Yksi kone, monta työtä
640
Valintakone
Made in Finland
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Uusi Avant 640 on tehokas ja nopea uutuus 600-sarjaan.
Uutuus on varustettu voimakkailla kaksinopeus
ajomoottoreilla. Huippunopeus on 22 km/h ja
pienemmällä nopeusalueella työntövoima on 1400 kp!
Mallivalikoima
alkaen:
10.950 € alv 0%.
www.avant.fi
Kuntatekniikka 5/2013
45
HANKINNAT
Valitusten määrä ei kerro hankintatoimen onnistum
Jyväskylä ennakoi ja seuraa sopim
Hankintajohtaja
Marjo Laineen mukaan
isommissa kunnissa
alkaa olla tarpeeksi
hankinta-alan osaamista. Hän ihmettelee silti, kuinka pelokkaasti
virheisiin ja valituksiin
suhtaudutaan kunnissa.
TEKSTI JA KUVA Jorma Ylönen
OO Jyväskylä käynnisti hankin-
tatoimensa uudistamisen 2009,
kun Jyväskylän maalaiskunta ja
Korpilahti yhdistyivät keskuskaupunkiin ja uusi Jyväskylä syntyi.
– Hankintakeskus oli jäänyt
erilliseksi ja yksinäiseksi toimijaksi. Se ei käynyt kovin paljon
vuoropuhelua talon sisällä eikä
varsinkaan tavaroiden ja palveluiden toimittajiin päin, hankintajohtaja Marjo Laine kertoo.
Vuoropuhelua lähdettiin parantamaan PRO2ACT- hankkeen avulla vuonna 2010. Painopiste siirrettiin valmisteluvaiheeseen. Kaupunki kuulee toimittajia ennen tarjouspyynnön kirjoittamista, jotta saadaan selville, mitä markkinoilla on tarjolla
ja millaisin sopimusehdoin. Samalla saadaan käsitys siitä, mihin
kyseinen ala on menossa.
– Myös tavaroiden ja palvelujen käyttäjiä on kuultava, olivat
he sitten talon sisäisiä toimijoita tai kuntalaisia. Myönnän, että
tätä meidän pitää vielä harjoitella lisää, Laine sanoo.
Toinen uusi elementti on sopimusseuranta. Kun sopimus on
kirjoitettu, kynä ei putoa käsistä, vaan sopimuksen velvoitteita
käydään sopimuskauden aikana
läpi yhdessä toimittajan kanssa ja
punnitaan, mitä voitaisiin tehdä
yhdessä paremmin.
– Uskoisin, että sopimusseu46
Kuntatekniikka 5/2013
Marjo Laine toimii hankintajohtajana Jyväskylän konsernihallinnossa.
rantaa ei tehdä vielä kovin paljon eikä kovin hyvin Suomen
kunnissa.
Sähköinen kaavio
auttaa hankkijaa
PRO2ACT-hankkeen tulos on
sopimusprosessien sähköinen
malli. Mallissa koko hankin-
taprosessi on kuvattu kaavion
muodossa.
Myös prosessikaavio perustuu
ajatteluun, että katse on käännettävä hankintalain määrittelemästä kilpailutuksesta valmisteluun
ja seurantaan. Alan ammattilaiset
kutsuvat lain määräämää prosessia temppuradaksi.
– Uskomme, että temppurata on jo alan toimijoiden hallussa. Kilpailutuksen onnistuminen
mitataan kuitenkin vasta sopimuksen voimassaolon aikana.
Temppuradasta selviytyminen
ei tarkoita kilpailutuksen onnistumista.
Prosessin eri vaiheita klikkaa-
misesta
%%%! uksia
malla käyttäjä saa esiin lisätietoja ja käytännön ohjeita. Kaaviota voi myös täydentää kunnan
omalla aineistolla, kuten hankintastrategialla tai reklamaatiopohjalla.
Uusi toimintamalli on ollut
Jyväskylässä käytössä runsaat
kaksi vuotta. Marjo Laine sanoo,
että toimittajilta saatu palaute uudesta
mallista on ollut hyvin positiivista.
Kaupunki
tapaa yrittäjäjärjestöjä parin kuukauden
välein ja järjestää lisäksi erityisiä hankintailtoja
pari kertaa vuodessa. Hankintailloissa käydään läpi ajankohtaisia
asioita sekä kaupungin seuraavan
puolen vuoden hankinnat.
– Tärkeää on, että hankintaorganisaatio on selkeä ja prosessit yhdenmukaisia koko kaupungissa, sillä yrittäjät näkevät vain
yhden kaupungin. Heidän täytyy
tietää, mihin ottaa yhteyttä missäkin tapauksessa, Laine sanoo.
nut Marjo Laine on vuodesta 2012
toiminut hankintajohtajana konsernihallinnossa. Keskusta johtaa nyt hankintapäällikkö Katri
Löytty.
Jyväskylässä hankintakeskuksen paineita on kevennetty siirtämällä osa hankinnoista KL-kuntahankintojen tehtäväksi.
– Kyseessä ovat
sellaiset tavara- ja
palveluhankinnat,
joilla ei ole suurta
merkitystä paikalliselle elinkeinoelämälle.
Usein väitetään, että kunnissa ei ole riittävästi hankintojen
osaamista. Marjo Laineen mielestä väite pitää osittain paikkansa. Hän uskoo, että ainakin
kymmenessä suurimmassa kunnassa osaamista alkaa olla riittävästi, sillä niissä on omat hankintayksikkönsä.
– Pienemmissä kunnissa ei
ole hankintoihin erikoistuneita
ihmisiä. Se on pulmallista, sillä
oman työn ohessa hankintoja on
vaikeaa hoitaa, kun lainsäädäntöä on tullut vuoden 2007 jälkeen
jonkin verran.
“Yrittäjät
näkevät vain
yhden
kaupungin.”
Hankintakeskukseen
lisää osaamista
Jyväskylän hankintakeskus on
kuuden ihmisen yksikkö. Sen
tehtävänä on nykyisin kilpailuttaa eri toimialojen yhteishankinnat ja kaupungin muita strategisesti tärkeitä hankintoja sekä
konsultoida eri toimialoja niiden
omissa kilpailutuksissa.
– Olemme määrätietoisesti lisänneet hankintakeskuksen osaamista. Uudet työntekijät ovat korkeakoulututkinnon suorittaneita
ammattilaisia, jotka ovat jo opinnoissaan perehtyneet hankintoihin ja sopimusoikeuteen.
Jyväskylässä on menty niin pitkälle, että hankintojen strateginen
ja operatiivinen puoli on erotettu.
Hankintakeskusta aiemmin johta-
Virheitä ja valituksia
ei pidä pelätä
Muun muassa EU-oikeuteen perehtyneellä Marjo Laineella oli
ennen kaupungin palvelukseen
tuloaan oma asianajotoimisto.
Häntä on ihmetyttänyt kuntapuolella erityisesti se, kuinka pelokkaasti virheisiin ja valituksiin
suhtaudutaan.
– Se ei kerro hankinnasta vielä mitään, jos siitä valitetaan.
Hankinta voi olla hienosti tehty, mutta silti siitä tulee valitus.
Ja toisinpäin: jos ei tule valitusta, voi kilpailutuksessa olla silti
jotain pielessä. Valitusten määrä
ei siis kerro hankintatoimen onnistumisesta. O
2
1
111111
,-%#).-#'- +' -#,,3'0-
///!,(%("' (&
///!,(%("'
# +#% ,&%%*.'%
& ,,.#%%(&
#,3-# -($(,(#-- ,,///*.'% (&
($$
"'
'("
'(
#
&
!! ##!*
Kuntatekniikka 5/2013
47
Uusia kannustimia hankintoihin
Kuntien hankkeille kansalli
Kuntien rakennuttamisen kehittämisen
esteeksi väitetään lakia julkisista
hankinnoista ja organisaatioiden
varovaisuutta uusien toimintamuotojen
käyttöönotossa. Uusia kehittyneitä
hankintamuotoja on kuitenkin jo käytössä
ja lisää tulossa.
TEKSTI Risto Pesonen
OO Kuntatalouden kannalta in-
vestointien onnistuminen sen
koko käyttöaika huomioonottaen on ratkaisevaa. Hankkeiden
läpiviennille sekä rakennusten
tuottavuuden ja toiminnallisuuden parantamiselle onkin voimakkaat kehitystarpeet.
Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2013 -raportti paneutui
kolmen sektorin – rakennukset,
liikenneverkot ja yhdyskuntatekniikka – arviointiin. Asiatuntijakritiikki kohdistui kuntien organisaatioiden tilaajaosaamiseen ja
rakennuttamismalleihin.
Kaikilla kolmella sektorilla
kiinnitettiin huomiota teknisen
toimen henkilöresurssien kasvattamiseen varsinkin tilaajatoiminnoissa ja ammattitaidon määrätietoiseen kehittämiseen. Kiitoksen puolestaan sai liikenneverkoston uusien hankintamallien
kautta syntymässä oleva yhdessä
tekemisen kulttuuri, joka tuo allianssimallit ja elinkaarihankkeet
laajempaan käyttöön.
Uusilla pelisäännöillä
parempaan lopputulokseen
Julkishallinnon rakennuttamisessa kokonaishintaiset urakat ovat
edelleen yleisimmin käytettyjä.
Ne säilyttävät suosionsa, vaikka
kokemukset hankkeiden myöhästymisistä, kustannusylityksistä ja laatuongelmista ovat yleisiä.
Perinteisissä malleissa kilpailutetaan tekemistä etsimällä halvinta suorittamista ja alhaisinta
48
Kuntatekniikka 5/2013
ALLIANSSI
OAllianssi on projektitoimituksiin kehitetty toteutusmuoto, jossa yhdistetään tilaajien, suunnittelijoiden ja päätoteuttajien intressit ja jossa projektin aikainen kumppanuus on todellista.
OAllianssissa noudatetaan ”no blame” -periaatetta,
päätökset tehdään yksimielisesti, eikä erillistä riidanratkaisulauseketta ole.
OAllianssi hallitsee ja jakaa hankkeen riskit ja bonukset
yhteisesti. Kaikki toiminta on avointa.
tuntihintaa, mikä ei edistä uusien innovaatioiden käyttöönottoa. Niissä ei myöskään oteta
riittävästi huomioon toiminnallisia kustannuksia. Syynä voi olla se, että ei-toivotun lopputuloksen aiheuttajaksi nähdään ainoastaan toteuttajasektori, ei projektin ”pelisääntöjä”, jotka sopimus
määrittää.
Omistajan ja käyttäjän kannalta on oleellista, että investointi
on tarkoituksenmukainen ja syntyvä rakennus tai rakenne vastaa
käyttötarkoitustaan. Olisiko lopputulos samojenkin urakoitsijoiden kanssa parempi, jos pelisään-
töjä vaihdettaisiin?
Hankkeeseen tulee saada kilpailutettua paras suunnittelu- ja
toteutustiimi, jolla on edellytykset yhdessä tilaajan asiantuntijoiden ja käyttäjien kanssa saavuttaa
kokonaistaloudellisin lopputulos. Halvin on harvoin edullisin,
ei varsinkaan sairaaloissa, joissa
toiminnan kulut voivat vuodessa olla yhtä suuret kuin rakennusinvestointi.
Sitä saa
mitä mittaa
Sekä valtion rakennuttajilta että kunnallisilta toimijoilta löytyy
toki onnistuneita irtiottoja perinteisistä urakkamuodoista. Liikennevirasto käyttää usein edelleen
kiinteähintaista urakkaa, mutta
myös menetelmiä, joissa hinnan
rinnalla se tilaajana asettaa urakoitsijoille muitakin tavoitteita.
– Kohteet ja kannustimet ovat
olleet erilaisia. Hinta on ratkaiseva, mutta saadaksemme hankkeessa toivomamme tuloksen
täytyy kannustimen olla riittävän iso, yritystä taloudellisesti
kiinnostava. Silloin saamme sen,
mitä haluamme, täsmentää Liikenneviraston investointijohtaja
Kari Ruohonen.
HANKINNAT
nen rakennuttamismalli?
PROJEKTINJOHTOURAKKA
OProjektinjohtourakka
on toteutusmuoto, jossa projektinjohto-organisaatio johtaa suunnittelua, hankintaa ja toteutusta. Tilaaja säilyttää
ohjausvaltansa myös toteutusvaiheen aikana.
OMalli edellyttää avointa kustannusrakennetta.
OHanke teetetään useina osatoimituksina,
jotka kilpailutetaan suunnitelmien valmistumisen myötä.
OMahdollistaa suunnittelun ohjauksen, hankinnan ja toteutuksen yhdistämisen ja limityksen. Suunnitelmien muuttaminen on joustavaa.
Sca
– Väylähankkeissa käytetyimmät rinnakkaistavoitteet ovat olleet työturvallisuuteen ja aikasäästöihin liittyviä. Allianssimalleissa, joita virasto on soveltanut
muun muassa Lielahden ratahankkeessa ja Tampereen rantatunnelissa, on asetettu mittarit
turvallisuudelle, täsmällisyydelle ja muulle liikenteelle aiheutettujen häiriöiden minimoinnille.
– Työturvallisuusraha, josta
hyötyy homman toimiessa myös
suoritusporras, vaikuttaa koko
hankkeen työilmapiiriin. Aikasäästötavoitteilla voimme taas
kannustaa urakoitsijoita kehittä-
mään työmenetelmiään ja työnaikaisia järjestelyjään.
Julkisten hankintojen lain
kanssa ei Liikennevirastolla ole
ollut kummempia ongelmia,
mutta tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjojen kanssa töitä oli
aluksi enemmän. Tilaajaosapuolen osaaminen korostuu, mutta
asenteista lain puitteissa toimiminen on kiinni.
– Perustelujen on todellakin
oltava muuta kuin ”musta tuntuu”. Erityisesti suunnittelupuolella laadulliset arvioinnit ovat
vaativia, ja vastapuoli voikin kokea ne loukkaavina. Valituksia
nd
ina
via
nS
toc
kPh
oto
markkinaoikeuteen on mennyt
eniten puitesopimuksista, jotka
vaikuttavat tarjoajien työnsaantiin pitkäksi aikaa. Korvauksia
emme ole joutuneet maksamaan,
mutta hankinta on kyllä muutaman kerran uusittu, kertoo Ruohonen.
Kriteereinä kokonaishinta
ja nopea läpimenoaika
Oulun kaupunki on katurakentamisen sektorilla kokeillut liikenteellisesti hankalilla osuuksilla
kilpailuttamisen valintakriteerinä urakoitsijan lupaamaa läpimenoaikaa ja hintaa.
Kolmen viime vuoden aikana
toteutettujen Raitotien rakennusurakoiden tavoitteiksi oli asetettu
edullinen kokonaishinta ja nopea
läpimenoaika. Sen painoarvo oli
30 ja hinnan 70 prosenttia. Kolmen osaurakan arvo oli yhteensä
lähes viisi miljoona euroa.
Läpimenoajan määrittämisellä pyrittiin liikenteen ja asuinalueiden kannalta häiriöiden minimointiin. Tilaaja kannusti urakoitsijaa tavoitteiden saavuttamiseen asettamillaan sopimuskannusteilla bonus- ja sanktioperiaatteiden mukaisesti. Palveluntuottajalle luvattiin läpimenoajan alittavilta vuorokausilta rahallista bonusta.
Kokonaistaloudellisen vertailun tulokset ovat rakennuttajan
ja kaupungin asukkaiden kannalta kannustavia. Ensimmäisen osuuden tarjouspyyntöjen
valmistelu teetti toki organisaatiossa lisätyötä.
– Sain ylemmältä johdolta
hyvän tuen ja suhteellisen vapaat kädet, ja tarjoajienkin puolelta ymmärrettiin tavoitteemme.
Ensimmäisenä vuonna, urakkakilpailun valinnan ratkettua, napinaa kuului kilpailijoilta, mutta myöhemmin urakat eivät ole
aiheuttaneet suurta keskustelua.
Asukkailta ja tienkäyttäjiltä saatu palaute käytetystä mallista on
ollut kiittävää, kertoo rakennuttajainsinööri Sami Hietakangas
Oulun kaupungin yhdyskunta- ja
ympäristöpalveluista.
Hintavertailua perinteiseen
kokonaisurakkaan on vaikea tehdä, ja perinteisellä tarjouspyynnöllä kiinteä hinta pitkällä suoritusajalla voisi olla alhaisempikin.
Oulussa mallia on pyritty kehittämään miettimällä urakan tarjouspyyntöön uusia tavoitteita.
– Painotukset tarjouspyynnöissä hinnan ja muiden tekijöiden välillä on mietittävä hyvin
tarkkaan. Tarjoajista kun löytyy
Kuntatekniikka 5/2013
49
HANKINNAT
aina pelimiehiä, jotka työn saadakseen ovat valmiit ottamaan
riskejäkin.
Huomattavana etuna Hietakangas pitää työnaikaisen tilaajan valvonnan selvää vähenemistä. Raitotien urakoissa toteuttajan työnsuunnittelu oli huolellista, mistä syntyy säästöjä rakennuttavallekin organisaatiolle.
Terveystalon hankintamalli
pilottina Järvenpäässä
Kuntien rakennuttamiseen on tulossa uusia tuulia myös Virmahankkeen kautta, joka on Järvenpään kaupunkikonsernin omistama ja Tekesin osittain rahoittama.
Tavoitteena on uusi kansallinen
hankintamalli nimenomaan julkisiin hankintoihin.
Yksityisellä sektorilla on jo
käytössä tietomallipohjaisia virtuaalisen suunnittelun ja rakentamisen toimintatapoja ja myös
niiden tarjontaa. Virman tavoitteena on mahdollistaa niillä kilpailuttaminen julkisellakin sektorilla.
Mallia pilotoidaan Kiinteistö
Oy Järvenpään Terveystalon sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa.
Sen hankesuunnitelman mukainen laajuus on noin 15 000 bruttoneliötä ja arvioitu investointikustannus noin 50 miljoonaa euroa käyttöönottoon saakka.
Urakkamuoto on joko projektinjohtourakka soveltaen allianssimallin periaatteita tai allianssiurakka. Tilaaja tekee valinnan
viimeistään yleissuunnitteluvaiheen aikana, ja toteuttajat sitou-
50
Kuntatekniikka 5/2013
VIRMA-OHJELMA SUOMEEN?
2015
2014
2013
OVirma-rakentami-
nen uudistaa Suomen
rakennusalaa Suomen
yhdeksi kärkialaksi
OVirmasta vientituote
OVirma-rahastoja
syntyy
alkaa vivuta
uutta mallia yhteiskuntaan: Virmaasunnot, Virma-sairaalat, Virma-living -ympäristöt jne.
OVirma-rakentaminen
OVirmaa
pilotoidaan Järvenpäässä
Virma-kohteita syntyy ja
Virma-palveluntarjoajien kiinnostus herää
OVirma-konsortioita syntyy
OUusia
Järvenpäässä pilotoitavan Virma-hankkeen avulla on tavoitteena
uudistaa Suomen rakennusalaa. (Lähde: Tekes)
RAKENTAMINENKIN INTERNET-AIKAAN
OOsaamisen
VIRMA
kilpailuttaminen
tekemisen logiikka
OUusi teknologia ja trasparenttisuus
OYhdessä
1990-LUVULTA ALKAEN:
OTekemisen
kilpailuttaminen
suorittamista
OAlhaisinta tuntihintaa
OHalvinta
1970–80-LUKU:
OMonopolit
OPoliittisen
ja kartellit
vallan käyttö
Rakennusalan toimintaympäristön muuttuminen viime vuosikymmeninä. (Lähde: Tekes)
tuvat toteutukseen molemmilla
urakkamuodoilla.
Maailman tehokkainta
julkista rakentamista?
Virmalla uskotaan saavutettavan kuntatalouden ja koko kansallisen kehityksen kannalta tärkeä tavoite, kun tekemisen sijasta
kilpailutetaan osaamista. Uusien
teknologioiden käyttäminen, yhdessä tekemisen logiikka ja koko
toiminnan läpinäkyvyys tukevat
tavoitteen toteutumista.
– Yhteiskunnan näkökulmasta Virmassa käytetty integroiva toimintapa on turvallisempi
kuin kaikki vanhat hankemallit,
koska tiedämme aikaisemmassa
vaiheessa lopputuloksen, vakuuttaa Virmassa mukanaolevan Fira
Oy:n kehitysjohtaja Otto Alhava.
Hankintalaki ei aseta esteitä
osaamisen kilpailuttamiselle. Integroivaan ajattelutapaan kuuluu
sekin, että asiantuntijoita käytetään myös kilpailutusvaiheessa.
– Kilpailulainsäädäntö on EUtasolla yhteistä, ja työstettävän
kilpailutusmallin avulla luodaan
tehokkaita rakennusalan yrityksiä, jotka Suomen edelläkävijyyden ansiosta voivat viedä palvelukonseptia muihin EU-maihin,
Alhava uskoo.
Tuleeko rakennuttamisesta
Virman kautta Suomelle vientituote? Tavoitteeksi on ainakin
asetettu – ei enempää eikä vähempää kuin – maailman kilpailukykyisin julkinen rakennuttaminen! O
Traceability
K
ulun seurantaa kutsutaan
logistiikassa hauskalla nimellä jäljitys (tracing). Hankintapuolella on tultu tarkemmiksi alkuperän jäljittämisessä, kun tekopyhä läntinen kuluttava maailma ei
pidä sopivana ostaa ”orjatyöllä”
tehtyä tai tuntematonta valmistetta tai raaka-ainetta.
Yrttihärkää Toscanasta
Tunnetusti elolliset olennot ovat
sitä mitä syövät. Erikoisesti nautojen alalla tunnetaan tapa laiduntaa tarkoitushakuisesti. Toscanalainen yrttihärkä ottaa mukaansa laitumensa maut. Brasiliassa
kierrätetään nautaa usealla eri laitumella, jotta maku tasapainottuu
sopivaksi. Brasilian karjatilalliset
tapaavat myös panna pikku kekkereihin kolme härkää pyörimään
nuotion ylle, niin syntyy tonnin
verran suuhunpantavaa.
Meidän vaatimattomissa oloissamme suurin ihme tapahtuu siinä, kun lehmä marssii teurastamoon ja muuttuu salamannopeasti häräksi. Nauta on kaikissa tapauksissa iso ja arvostettu
eläin, josta syntyy keittiössä pihvejä tai härkää riisipetille.
Usein jokin hyvä raaka-aine
käväisee työstettävänä halvemman palkkatason maassa, kuten
Suomen katukivet Kiinassa. Ainutlaatuisesta aineesta, kuten
tuppeen sahattu siperialainen
lehtikuusi, syntyy vaikka asuntomessutalon pintaverhoilu.
Ketju hukkaa alkuperän
Materiaalivirrassa käytetään valtaisaa määrää koneita ja laitteita.
Pääteema on yksiköinti kolmeen
tasoon, jotka ovat peruspakkaus,
lavakuorma ja kontti. Virtaa käsitellään käsin koskematta juuri ollenkaan. Kun sika työntää kärsänsä Atrian teurastamoon, se muuttuu tuota pikaa kuluttajapakkauksiksi kaupan hyllylle. On suuri mahdollisuus, että possun alkuperä häviää tulvaan. Materiaalivir-
RFID (Radio Frequency IDentification) -tunniste eli tag tai saattomuisti on pieni laite, joka sisällytetään tuotteeseen valmistusvaiheessa tai liimataan siihen tarralla. Eläimeen siru voidaan injektoida ihon alle tai
kiinnittää korvalapulla.
ta tarvitseekin oikein ohjautuakseen riittävää informaatiota. Tavaraerässä on yhä useammin kiinteästi mukana sähköisesti toimiva tunniste RFID. Jokaisella maailman kontillakin on oma
numero.
Perinteisesti tehdas on ollut
ketjun tärkein osa, mutta nyt
tuotannon osia viskellään ympäri maailman. Varastotkin ovat
liikkeessä. Ketjut siirtävät hyödykkeitä kuljetustavasta toiseen
mieluummin liikkeessä tai terminaalin plaanilla käväisten. Siirtokuormaus on saanut nimen cross
docking eli ristiin telakointi, ensimmäisenä sovelluksena lentokoneiden tankkaaminen ilmassa.
On tietenkin massahyödykkeitä, joita logistiikka kutsuu jauhoiksi. Mutta eivät nekään ole
itsestään selvyyksiä. Avaruustekniikan alalla tuli tutuksi kallis avaruuspultti, jonka hinta oli
satakertainen tavalliseen verrattuna. Mutta takana oli ehdoton
mittatarkkuus ja valmistusvirheiden nollatoleranssi, joka edellytti tarkkaa valikointia. Eikä edes
jätepuolella ole sen yksinkertaisempaa, kuten äskettäinen räjähdysaineen sekasäilytys malmikiven kanssa Laukaalla osoitti.
Logistiikka oli ensin 1800-luvun
alkupuolella sotatiedettä, koska
Napoleon oli opettanut, että armeija marssii vatsallaan. Sana tulee ranskan verbistä loger (majoittaa) sisältäen kuljetuksen, majoituksen ja joukkojen huollon. Logistiikan toimintatavat siirtyivät
sotilaskäytöstä siviilipuolelle, esimerkiksi kontit ja kuormalavat 2.
maailmansodassa. Bisneslogistiikka on kehittynyt niin pitkälle, että
sotakin kannattaisi tilata Inexilta
tai Keskolta, kilpailuttaen tietysti.
Jokaisen teollisuus- ja kauppayrityksen reaaliprosessi perustuu materiaalin liikkeeseen raaka-aineesta jalostuksen kautta
loppuasiakkaan käyttöön. Materiaalivirran kanssa kiinteästi yhteen kuuluu takaisinkierrätys (return logistics). Kierrätysvirta palautuu yleensä logistisen ketjun
alkuun, esimerkiksi pullosiru lasivillatehtaan mänkiin. Valmistajilla
on lisääntyvästi jätteen vastaanottopakko, paitsi ruoka-aineilla,
joiden jätteistä vastaa yllättäen
kuntatekniikka.
Vastavirta eli rahaliikenne
asiakkailta yritykseen muodostaa
liiketoiminnan olemassaolon perustan. Taloushallinnon mielestä materiaali- ja informaatiovirrat ovat vain rahavirtaa edeltäviä
tapahtumia. Yrityksestä ulospäin
rahaa virtaa toimittajille korvauksena ostetuista materiaaleista ja
palveluista. Kaikki virtaa (panta rei).
M Pekka Rytilä on
74-vuotias tekniikan
lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana.
Logistiikan pääkaupunki
Suomessa logistiikan pääkaupunkina toimii Turku, koska merenkulku ohjaa kaikkea muuta.
Merkkihenkilöitä ovat siellä muun
muassa alan ensimmäinen vuorineuvos Schenkerin Henry Fagerström eli Fagu, kauppakorkeakoulun professorit Lauri Ojala ja
Jorma Taina sekä yliopiston puolella Merenkulkualan koulutus- ja
tutkimuskeskuksen pitkäaikainen
johtaja Juhani Vainio.
Kuntatekniikka 5/2013
51
Antero Tenhunen / Asuntomessut
Hyvinkään Metsäkaltevassa esiteltiin tiivistä, luonnonläheistä pientaloasumista reilun kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.
HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUILLA YLI 130 000 KÄVIJÄÄ
M Hyvinkään asuntomessuilla
vieraili 12.7.–11.8. välisenä aikana
runsaat 131 000 maksanutta kävijää. Messujen kävijätutkimuksen
mukaan 93 prosenttia kävijöistä
piti messuja hyvinä tai erinomaisina. Tämä messukesä muistetaan
perheiden näköisistä kodeista sekä vaihtoehtoisesta asumisesta,
kuten PiiriHousesta ja merikonttiin
rakennetusta asunnosta.
– Tänä vuonna toimme esille
messujen rakentajaperheiden tarinat, eli tarinat ovien takaa. Tämä
varmaan osaltaan vielä lisäsi messukävijöiden tyytyväisyyttä, joka
oli korkeampi kuin viime vuonna.
Lisäksi toimme alueelle vaihtoehtoisia asuntomalleja, sillä tehtävämme on myös herättää keskustelua asumisen saralla, Suomen
Asuntomessujen toimitusjohtaja
Pasi Heiskanen sanoo.
– Tavoitteenamme oli tuoda
Asuntomessujen myötä esille Hyvinkäätä ja uutta Metsäkaltevan
asuinaluetta. Kaupunki ja messualue ovat saaneet paljon positiivista huomiota, toimialajohtaja Jyrki Mattila Hyvinkään kaupungilta kertoo.
Kuukauden kestänyt messutapahtuma näkyi myönteisesti koko
Ympäristötaidetta kuntien yhteistyönä
M Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven yhteistoiminta-alueella,
Pinsiön kylässä juhlistettiin elokuussa kesällä konservoitujen ympäristötaideteosten kokoelmaa
ja avattiin ne yleisölle uudelleen.
Kolmen kansainvälisen taiteilijan
luomat teokset syntyivät 1990-luvulla elävöittämään soranottoalueita. Teokset ovat esimerkki
kuntien välisestä luovasta yhteistyöstä ja kuntalaisten rakkaudesta ympäristöään kohtaan.
Pinsiössä sijaitsee Sisä-Suomen merkittävimpiä sora-alueita
ja pohjavesivarantoja. Soraa hyödynnettiinkin kahden sukupolven
ajan, kunnes vuonna 1986 kyläläiset heräsivät ajatukseen tehdä soranottoalueille jotakin, josta olisi
sekä huvia että hyötyä. Alueella
vaikuttava taiteilija Osmo Rauhala tarttui haasteeseen ja alkoi
miettiä alueen maisemointia taiteen keinoin.
Vuosina 2004–2011 kak-
52
Kuntatekniikka 5/2013
Strata
Amerikkalaisen Nancy Holtin Yltä ja Alta -ympäristötaideteos
kuutamolla. Teos valmistui Pinsiön soranottoalueelle 1998 ja
konservoitiin kuluneena kesänä.
si teoksista oli virkistysaluekäytössä, ja ylläpitotehtäviä hoitivat
kolmen kunnan puutarhayksiköt,
Pinsiö-Seura ry ja Pinsiön Mieskuoro ry. Vuonna 2011 Nokian
kaupunki näki tarpeen alueen
kehittämiseksi kulttuurimatkailukohteena, ja alunperin taide-
kokonaisuutta koordinoinut Strata-työryhmä elvytettiin uudelleen
elokuussa 2012 hankkeen muodossa. Strata-hankkeen päätukijana on Euroopan aluekehitysrahasto. Toiminnalla edistetään
maaseutumaisten alueiden uudelleen elävöittämistä.
kaupungissa, ja ulkopaikkakunnilta saapuneet messukävijät viihtyivät myös Hyvinkään keskustassa.
– Asuntomessuista ovat hyötyneet niin seudun hotellit, ravintolat, kauppiaat kuin muutkin matkailukohteet. Messujen vaikutus
Hyvinkään tunnettuuteen ja imagoon ovat jo nyt nähtävissä, Hyvinkään kaupungin viestintäpäällikkö Sari-Leena Humppi iloitsee.
Tietomallintamisen
uskotaan
lisääntyvän
M Tietomallintamista (BIM)
käyttää työssään 65 prosenttia
rakennusalan toimijoista, käy ilmi Rakennustietosäätiö RTS:n ja
buildingSMART Finlandin tekemästä kyselystä. BIMin käytön
odotetaan yleistyvän merkittävästi, sillä vastanneista 92 prosenttia uskoi käyttävänsä menetelmää viiden vuoden kuluessa.
Toistaiseksi tärkeimpiä esteitä menetelmän käyttämiselle on, että BIM ei ulotu koko
rakentamisen prosessiin. Vastauksien perusteella kipupisteitä
BIMin käytössä olivat tietomallien hyödyntäminen työmaalla
ja kiinteistön ylläpidossa. Vastaajat toivovat toimenpiteitä BIMin käyttöönoton tehostamiseksi. Tietomallien käytön rakennusvalvonnassa ja infrasektorilla uskotaan kasvavan lähitulevaisuudessa.
M Helsingin Seudun Liikenteen
(HSL) Liikkumistutkimus 2012 paljastaa historiallisen käänteen: ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa Helsingin seudulla nopeammin kuin yksityisautoilu. Joukkoliikenteen osuus Helsingin seudulla
tehdyistä matkoista on kasvanut
43 prosenttiin. Vuonna 2008 tuo
prosenttiosuus oli 42.
Joukkoliikenteen osuus on
kasvanut kaikissa alueen kunnissa, työ- ja vapaa-ajan matkoilla,
naisten ja miesten keskuudessa
ja lähes kaikissa ikäryhmissä. Ainoastaan yli 65-vuotiaiden ryhmässä yksityisautoilu kasvaa joukkoliikennettä nopeammin.
Ville Miettinen
JOUKKOLIIKENTEEN SUOSIO KIIHTYY HELSINGISSÄ
Raitiovaunu on Helsingissä suosittu liikenneväline. Uutta raitiovaunukalustoa otetaan käyttöön syksyllä.
Tulos on yllättävä, koska HSL:n
liikennejärjestelmäennusteet ovat
aikaisempina vuosina ennustaneet
joukkoliikenteen suhteellisen osuuden laskua aina vuoteen 2035 asti.
Pääkaupunkiseudun liikkumista on
Osaaminen puoluekantaa tärkeämpää
kuntayhtiöiden hallituksissa
FiSTT:n
vuosikonferenssi
Lahdessa
M Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys ry FiSTT järjestää
historiansa ensimmäisen kansallisen konferenssin Lahdessa 21.
–22.11.2013. Tilaisuudessa käsitellään maanalaisten putkistojen
rakentamiseen ja uusimiseen liittyvää toimintaa rakenteita rikkomattomilla menetelmillä.
Konferenssissa perehdytään
muun muassa verkosto-omaisuuden hallintaan, saneerausmenetelmien uusimpiin kehitysaskeleisiin ja
laadun hallintaan. Pyrkimyksenä on
myös löytää työkaluja parempaan
yhteistyöhön yhä merkitystään kasvattavalla vesihuoltoalalla.
Kansainvälisen tuulahduksen tilaisuuteen tuo Skandinaavisen sisarjärjestön edustaja Gerda Hald.
Iltatilaisuudessa puhuu kansainvälisen kattojärjestön ISTT:n toiminnanjohtaja John Hemphill.
Tilaisuuteen liittyy myös pienoisnäyttely. Paikalle odotetaan sataa
alan asiantuntijaa. Ilmoittaumisaikaa on syyskuun loppuun asti. Lisätietoja: www.fistt.net
M Yli 90 prosenttia Kuntaliiton
elokuiseen kyselyyn vastanneista kuntajohtajista katsoo, että
kuntien tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanoissa monipuolinen osaaminen on tärkeämpää
kuin poliittinen edustavuus. Kyselyyn vastanneet kuntajohtajat
pitävät tärkeimpänä, että kuntien
tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet
olisivat perehtyneitä sekä johdettavan yhtiön toimialaan että liiketoiminnan periaatteisiin.
– Yhtiöiden hallitusten jäsenten kelpoisuudesta on käytävä avointa julkista keskustelua. Kuntalakia ollaan parhaillaan uudistamassa, joten mah-
FCG:n
tytäryhtiöiden
nimet muuttuivat
M FCG Finnish Consulting
Group Oy:n tytäryhtiöiden nimet muuttuivat 1.7. Aiempi
FCG Tietojohtaminen Oy on nyt
FCG Konsultointi Oy ja aiempi FCG Koulutus ja konsultointi Oy on FCG Koulutus Oy. Molempien yhtiöiden y-tunnukset
ja muut yhteystiedot säilyivät
ennallaan.
dolliset uudet säännökset koskien kuntakonsernien johtamista
voidaan ottaa huomioon uudessa kuntalaissa, sanoo Kuntaliiton
toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
– Ammatillinen osaaminen ja
poliittinen edustavuus eivät kuitenkaan ole automaattisesti toistensa vastakohtia, vaan on mietittävä, miten oikea osaaminen
löytyy eri puolueiden edustajista. Mikäli hallitusten jäsenillä ei
ole mitään poliittista kytkentää,
saattaa se merkitä johtamisen
luottamuksen ja uskottavuuden
menetystä.
tutkittu lähes 50 vuoden ajan, jona aikana joukkoliikenteen osuus
kokonaisliikkumisesta on laskenut jatkuvasti, vaikka absoluuttiset matkustajamäärät ovatkin lisääntyneet.
Työmatkaliikenteessä joukkoliikenteen suosio on kasvanut eniten Espoossa. Vapaa-ajan matkoilla helsinkiläiset ja vantaalaiset ovat
entistä useammin valinneet joukkoliikenteen henkilöauton sijasta, mutta espoolaiset kulkeneet
entistä enemmän henkilöautolla.
Joukkoliikenteen lisäksi myös
jalankulun ja pyöräilyn suosio erityisesti pääkaupunkiseudun kunnissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja
Kauniainen) on kasvanut.
Helsingin
keskustakirjasto
saattaa
viivästyä
M Helsingin Töölönlahdelle suunniteltu keskustakirjasto saattaa myöhästyä useilla vuosilla rahapulan takia. Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlahankkeisiin kuuluvan
kirjaston oli kaavailtu valmistuvan
juhlavuodeksi 2017.
Budjettiriihessä päätettiin 30
miljoonan euron tuesta kirjastolle,
kun helsinkiläisten poliitikkojen toiveissa oli noin 50 miljoonaa. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on
arvioitu 96 miljoonaa euroa.
Helsinki on päättänyt vuosittaisten investointien enimmäismääräksi 435 miljoonaa euroa.
MUOVIPUTKIEN PUSKU- JA SÄHKÖHITSAUSKOULUTUKSIA!
Aika: 12.–15., 19.–22. tai 25.–28.11.2013
Hinta: 600 €/hlö/2 pv tai 990 €/hlö/4 pv
Lue koulutussisällöt kotisivuiltamme ja ilmoittaudu 15.10.2013 mennessä
Aikuisopiston toimistoon p. (02) 7704 643 tai [email protected]
Lisätietoja: Kimmo Nyrhinen,
p. 044 7704 635 tai
[email protected]
Tykkää meistä
Facebookissa!
6$/216(8'81$,.8,623,672‡Hyvoninkatu 1, 24240 Salo‡ www.sskky.fi/aikuisopisto
Kuntatekniikka 5/2013
53
SRV
Valtioneuvostolta
periaatepäätöksiä
julkisista hankinnoista
Havainnekuvassa uusi Kalasataman alue tornitaloineen pohjoisesta kuvattuna.
FIKSU KALASATAMA VAUHTIIN
M Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelma haastaa kaupungit ja yritykset kehittämään uusia ratkaisuja älykkäisiin ympäristöihin. Ohjelman ensimmäinen pilottikohde on Helsingin kaupungin Fiksu
Kalasatama. Kalasatamasta tulee
älykkään kaupunkirakentamisen
mallialue.
– Fiksusta Kalasatamasta tavoitellaan kehittämisympäristöä,
jossa yhdistyvät yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä kaupungin palvelu-
54
jen kehittäminen. Yritykset ja
kaupunki tuovat Fiksuun Kalasatamaan omia hankkeitaan, joita kehitetään, kokeillaan ja ideoidaan yhdessä alueen asukkaiden
ja työssäkäyvien kanssa, selvittää
projektinjohtaja Hannu Asikainen Helsingin kaupungilta.
Kansainvälisistä kohteista Kalasatama poikkeaa siinä, ettei sitä rakenneta yksittäisen teknologian, kuten älykkään sähköverkon tai uusiutuvan energian varaan, vaan tavoitteena on toteut-
taa kokonaisvaltaisesti fiksu kaupunginosa.
Muun muassa Helsingin Energian, ABB:n ja Fingridin Älykkäät
energiajärjestelmät -hanke sijoittuu Kalasatamaan. Kalasataman
jätteiden
putkikuljetusjärjestelmän toteuttaa kaupungin omistama yhtiö, Kalasataman jätteen
putkikeräys Oy. Kalasataman Palvelu Oy hallinnoi yhteiskäyttöisiä
tiloja, yhteispihoja ja maanpäällisiä parkkipaikkoja sekä alueportaalia.
M Valtioneuvosto teki kesäkuussa
periaatepäätöksen kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Päätöksen mukaan kuntia kannustetaan huomioimaan vihreän teknologian ratkaisut kaikissa julkisissa hankinnoissa.
Valtio ja kunnat tekivät julkisia hankintoja viime vuonna yli 35
miljardilla eurolla. Periaatepäätöksen tavoitteena on, että prosentti eli noin 350 miljoonaa euroa
tästä käytetään uusiin cleantechratkaisuihin. Painopisteet ovat jätehuolto, liikenneratkaisut, energian tuotanto sekä rakennusten
energiatehokkuus.
Energia- ja ympäristöteknologiaan perustuva cleantech on yksi nopeimmin kasvavista liiketoiminta-alueista Suomessa. Viime
vuonna alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 24,6 miljardia euroa ja
kasvua edellisestä vuodesta oli 15
prosenttia.
Valtioneuvosto hyväksyi myös
periaatepäätöksen kestävän kulutuksen edistämisestä. Sen tavoitteena on vähentää yksityisen ja julkisen kulutuksen energian ja materiaalien käyttöä, mikä edistää
vihreiden työpaikkojen syntymistä.
Helsinki antoi tulvaohjeita
kiinteistönomistajille
Tuulivoimaloiden melumallinnus
saa syksyllä pelisäännöt
M Helsingin kaupungin tulvastrategiassa on katsottu tarpeelliseksi ohjeistaa tulvavaara-alueilla asuvia. Uudenmaan
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on määrittänyt Helsingin ja Espoon rannikkoalueen merkittäväksi tulvariskialueeksi.
Helsingin kaupungin tulvaohje kertoo, miten voi suojella
omaisuuttaan merivesi- ja vesistötulvia vastaan. Ohjeessa neuvotaan myös, kuinka tulviin voi
etukäteen varautua. Siinä käsitellään lisäksi lyhyesti asukkaiden, kiinteistönomistajien ja
vuokralaisten vastuut tulvatilanteessa. Ohjeessa on huomioitu
myös rankkasateista ja sulamis-
M Ympäristöministeriö laatii ohjeistuksen tuulivoimaloiden meluhaittojen vähentämiseksi lähiympäristössä. Ohjeistus pohjautuu
VTT:n johdolla laadittuun ehdotukseen.
Ohjeistusehdotus yhdenmukaistaa melumallinnusta ja helpotta lupien hakemista ja myöntämistä. Samalla suunnittelijoiden riskit pienenevät, kun melumallinnus
voidaan tehdä yhteisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen mukaisesti.
Mikäli tuulivoimaloiden suunnittelijat tekevät melumallinnuksen ohjeistusehdotuksen mukaan
ja suunnittelevat tuulivoima-alueen siten, että melutason ohjearvot eivät mallinnuksen mukaan
Kuntatekniikka 5/2013
vesistä johtuvat hulevesitulvat.
Kaupunki postitti kesällä ohjeen niille kiinteistöille, jotka sijaitsevat noin kahden metrin korkeudella rantaviivasta tai alempana (N2000-korkeusjärjestelmä).
Helsingissä on tulvavaara-aluetta myös Vantaanjoen ja Keravanjoen varrella. Jokien varrella asuville ei tässä vaiheessa postitettu ohjetta, mutta asukkaita pyydetään tutustumaan ohjeeseen.
Kaupungin virastojen yhteistyönä valmistunut ohje on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi mm. kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen
asiakaspalvelupisteistä sekä kaupungin internetsivuilta pdf-muodossa: www.hel.fi/tulvaohje.
ylity, melutason ylittyminen altistuvassa kohteessa on hyvin epätodennäköistä. Melutason ohjearvot alittuvat rakennetun tuulivoima-alueen normaalin toiminnan
aikana noin 95 %:n varmuudella.
Melutason mittaamisella altistuvassa kohteessa voidaan tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen
rakentamisen jälkeen vielä tarvittaessa varmistaa, että esitetyt melutason suunnitteluohjearvot alittuvat toiminnan aikana.
Ympäristöministeriö käyttää tuloksia pohjana syksyllä julkaistavalle
viranomaisohjeistukselle, jonka tavoitteena on yhtenäistää tuulivoima-alueiden suunnittelua ja vähentää tuulivoimaloiden meluhaittoja.
LAUKAAN TURMAMANEESISTA PALJASTUI RUNSAASTI PUUTTEITA
M Helmikuussa Laukaassa kymmenvuotiaan tytön kuolemaan
johtaneen maneesionnettomuuden tutkinta on paljastanut runsaasti puutteita niin maneesirakennuksen suunnittelussa kuin
rakentamisessakin. Maneesin
katto romahti kesken ratsastustunnin. Lapsen kuoleman lisäksi
romahdus aiheutti neljän henkilön loukkaantumisen.
Onnettomuuden tutkinnan
alkuvaiheessa selvisi, että sortuma tapahtui hallin pääkannattajina olleiden teräskehien pettämisen vuoksi. Lumikuorma katolla oli selvästi pienempi kuin mi-
tä kelvollisen katon tulisi kestää.
Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa on selvitetty teräskehien suunnittelun ja hitsaustyön onnistumista sekä materiaalien asianmukaisuutta. Rakennesuunnittelu jakautui kahdelle suunnittelijalle, joiden kesken syntyi väärinkäsitystä kuormalaskennassa. Virhe johti merkittävään alimitoitukseen, eli
suunniteltu rakenne oli selvästi
normeissa vaadittua heikompi.
Maneesin teräskehien hitsausliitoksissa oli puutteita, kuten liian pienet hitsimitat, puutteelliset railomuodot sekä hitsien
Esteettömät
sisäliikuntatilat
Tilapäiset
liikennejärjestelyt
tä liikkumisympäristöä tarvitseville. Esteettömät liikuntatilat -kirja
kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön ja Rakennustieto Oy:n
liikuntapaikkajulkaisujen sarjaan.
Julkaisu on tuotettu
OKM:n tuella.
lisia suosituksia ja toimintaohjeita
maalämpöjärjestelmien toteuttamiseen ja lupakäytäntöihin. Maalämpöjärjestelmän rakentaminen
vaatii lähtökohtaisesti toimenpideluvan. Pohjavesialueilla saatetaan tarvita lisäksi vesilain mukainen lupa.
Opas keskittyy pääasiassa
energiakaivoihin pientalokohteissa. Vaikka opas on suunnattu ensisijaisesti energiakaivojen tilaajille, yhtälailla siitä hyötyvät suunnittelijat, urakoitsijat ja viranomaiset. Kyseessä on täydennetty ja päivitetty versio Lämpökaivooppaasta, joka julkaistiin vuonna
2009.
Niina Kilpelä
(toim.): Esteettömät
sisäliikuntatilat, ISBN
978-952-267-049-6.
Hinta: 42 € + toimituskulut. Tilaukset: www.
vammaisurheilu.fi, www.
rakennustietokauppa.fi
Energiakaivo-opas
maalämpöjärjestelmien
toteutukseen
RIS TÖ
201 3
OPAS
akaivo
Energi dyntäminen pientaloissa
mön hyö
Maaläm
nen
Janne Juvoinlampi
Toivo Lap
STÖ
YMPÄRI
MIN IST
ERI Ö
M Ympäristöministeriö on julkaissut Energiakaivo – Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa
-oppaan, jossa käsitellään maalämpöjärjestelmiin liittyvää lainsäädäntöä, suunnittelua, rakentamista sekä käyttöä ja huoltoa.
Oppaassa annetaan valtakunnal-
YM PÄ
A
Lisätietoja: Eija Kivilaakso (eija.kivilaakso@hel.fi). Hinta: 50 € (sis. alv ja
postituskulut). Tilaukset: anna.keskinen@hel.fi
kaisia, toisin sanoen materiaalien lujuusluokat vastasivat suunnitelmissa ja materiaalitiedoissa
esitettyjä.
Mainitut ongelmat viestivät
siitä, että suunnittelussa, työn
toteutuksessa, valvonnassa ja
kokonaisuuden hallinnassa, eli
rakennusprosessissa kokonaisuudessaan, on ollut merkittäviä puutteita.
Tutkintaryhmä jatkaa tapauksen analysointia ja tutkintaselostuksen laatimista. Selostus valmistuu vuoden 2013 lopussa.
ALO ISS
MSuomen kuntatekniikan yhdistys SKTY:n tuore julkaisu on tarkoitettu ohjeistukseksi tilapäisten
liikennejärjestelyiden suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjeen tavoitteena on yhdenmukaistaa tilapäisten liikennejärjestelyjen toteuttamista ja näin parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta työmaiden kohdalla.
Julkaisu sisältää esimerkkisuunnitelmia väliaikaisista liikennejärjestelyistä erilaisissa katutyömaakohteissa. Ohje korvaa aiemman,
vuonna 1999 julkaistun ohjeen.
M Soveltuvien liikuntatilojen puute on yksi keskeisimmistä liikunnan harrastamisen esteistä liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille
Suomessa, selvisi Suomen Vammaisurheilu ja
-liikunta VAU
ry:n ja Kynnys
ry:n toteuttaman ESTE-hankkeen
kyselyssä. Esteettömät sisäliikuntatilat -kirja auttaa päättäjiä ja
suunnittelijoita tarkastelemaan
esteettömyyttä monitahoisena
liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen ja ymmärtämiseen liittyvänä kokonaisuutena.
Kynnys ry:ssä työskentelevän
arkkitehti Niina Kilpelän toimittama Esteettömät sisäliikuntatilat
-kirja on kokonaan uudistunut julkaisu vuoden 1997 Esteettömät
liikuntatilat -kirjasta. Se on suunnattu päättäjille, suunnittelijoille,
rakentajille ja toiminnan järjestäjille, mutta myös kaikille esteetön-
huokoisuus. Rakenteen jatkuvaa
sortumista ei ollut estetty, eli teräskehän pettäminen johti aina
seuraavan kehän pettämiseen.
Rungon useat kriittiset liitokset
ja pitkät kehävälit mahdollistivat
nopean sortuman.
Rakennus oli toteutettu puutteellisilla suunnitelmilla ja osin jopa ilman suunnitelmia. Perustussuunnitelmia sekä konepajatyön
suunnitelmia ei ollut tehty. Rakennus ja rakenteet oli toteutettu ilman yksityiskohtaisia suunnitelmia.
Rakenteissa käytetyt materiaalit olivat suunnitelmien mu-
YM PÄ
RIS TÖ
MI NIS
TE RIÖ
Kuntatekniikka 5/2013
55
Espoon kaupunki
MArkkitehti Marianne Kaunio on valittu Espoon yleiskaavapäälliköksi 1.8.2013 alkaen. Hän
toimi aiemmin Suur-Espoonlahden aluearkkitehtina. Yleiskaavapäällikön
vastuualueeseen kuuluvat
yleis- ja osayleiskaavoitus,
maankäytön strategiset
kehityskuvat ja visiot.
Helsingin kaupunki
A-Insinöörit Oy
MRakentamispalvelu STARAn korjaamopäälliköksi
on nimitetty insinööri Simo Rinne.
Ekokem
MEkokem Oy Ab:n energialiiketoiminnan projektipäälliköksi on nimitetty
DI Jarkko Toropainen.
MA-Insinöörit Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty tekniikan
tohtori Jyrki Keinänen. Keinänen aloittaa
uudessa tehtävässään
1.1.2014. Samalla Keinäsestä tulee yhtiön osakas. Keinänen siirtyy AInsinööreille Sweco PM
Oy:stä, jossa hän on viimeiset viisi vuotta toiminut toimitusjohtajana.
hanen on nimitetty Rakennuttaminen ja
ylläpitopalvelut -toimialan johtajaksi.
MRakennuttamisen toimialajohtajaksi on nimitetty
1.8.2013 DI Antti Varpe,
joka jatkaa samalla A-Insinöörit Rakennuttaminen
Oy:n toimitusjohtajana.
FCG Finnish
Consulting Group Oy
FCG Suunnittelu ja
tekniikka -liiketoiminta
MArkkitehti
SAFA, LuK
Kai Tolonen on nimitetty Oulun aluepäälliköksi.
MRakentamispalvelu STARAn rakennustekniikan
rakennuspäälliköksi on
nimitetty insinööri (AMK)
Jarmo Heinänen.
MFM
Laura Saarinen
on aloittanut vesienkäsittelyn projektipäällikön
tehtävässä EkokemPalvelu Oy:ssä.
MRakennesuunnittelun
toimialajohtajaksi on nimitetty 1.8.2013 alkaen DI Seppo Raiski,
joka jatkaa samalla A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n
varatoimitusjohtajana.
MInsinööri
Pasi Ru-
MDI Kimmo Niemi on
nimitetty Länsi-Suomen
Rakennuttamisen ja
ylläpitopalveluiden toimialapäälliköksi.
MDI Kari Vikström on
nimitetty Etelä-Suomen
Rakennuttamisen ja
ylläpitopalveluiden toimialapäälliköksi.
MFM
Saara-Kaisa Kont-
Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.
56
Kuntatekniikka 5/2013
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2013 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
2013
Kuntamarkkinat
WSP Finland Oy
MIns.(AMK) Marko Tuppurainen on nimitetty
suunnittelijaksi infrayksikköön Ouluun.
MArkkitehti
Mikko
Nissilä on nimitetty Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu -yksikköön
Helsinkiin.
Roni Bergman on
nimitetty projektipäälliköksi Uudisrakentamisen yksikköön Helsinkiin.
MIns.(AMK)
Oskar Eklöf
on nimitetty suunnittelijaksi Tie ja rata -yksikköön
Helsinkiin.
MRI
(YAMK) Markku Estola on nimitetty Korjausrakentamisen
yksikönpäälliköksi Ouluun.
MIns.
(AMK) Minna Turja-Mäkinen on nimitetty
projektipäälliköksi Katu ja
alue -yksikköön Jyväskylään.
11.–12.9.2013 Helsinki
www.kuntamarkkinat.fi
Homeongelmat historiaan,
talot kuntoon
17.9.2013 Turku
18.9.2013 Pori
19.9.2013 Tampere
14.10.2013 Kouvola
15.10.2013 Lappeenranta
16.10.2013 Mikkeli
17.10.2013 Jyväskylä
www.fcg.fi
Suvi Soininen on
nimitetty suunnittelijaksi
Pohjarakennusyksikköön
Helsinkiin.
MHortonomi AMK
Matleena Hallikainen
on nimitetty maisemasuunnittelijaksi Infrayksikköön Ouluun.
Jenny Karjalainen
on nimitetty laboratorion
tiimipäälliköksi Ouluun.
Liikenne 2013
8.–9.10.2013 Helsinki
www.fcg.fi
8.–10.10.2013 Espoo
www.aaltopro.fi/arviointi
Teknisten lautakuntien
koulutuspäivät
Rakennuttajan
pätevöitymiskoulutus
(RAP 24)
23.–24.9.2013 Oulu
15.–16.10.2013 Helsinki
www.fcg.fi
Rakennuslautakuntien
koulutuspäivä
24.9.2013 Oulu
17.10.2013 Helsinki
www.fcg.fi
Ympäristölautakuntien
koulutuspäivä
25.9.2013 Oulu
16.10.2013 Helsinki
www.fcg.fi
26.9.2013 Helsinki
www.mank.fi
MFM
3.10.2013–7.3.2014, 6 x 2 pv,
Helsinki
www.kiinko.fi
20.–21.9.2013 Ikaalinen
www.svosk.fi
Maarakennuspäivä
MFM Pirkko Kekäläinen on nimitetty
geologiksi laboratorioon
Helsinkiin.
Infra-Rakennuttaja
(INFRA-RAP 10)
Osallistuminen ja arviointi
yhdyskuntasuunnittelussa
24.–25.9.2013 Rovaniemi
www.fcg.fi
MDI
3.–4.10.2013 Kuopio
www.fcg.fi
Valtakunnalliset
vesiosuuskuntapäivät
Katupäivät
MIns.
Asuntopoliittiset
neuvottelupäivät
Tulevaisuuden kaupunki –
Työ – Asuminen
26.–27.9.2013 Helsinki
www.kiinko.fi
9.10.2013–6.2.2014, 5 x 2 pv,
Helsinki ym.
www.ril.fi
Homekouluseminaari
10.10.2013 Helsinki
www.fcg.fi
Lautakuntapäivät 2013
17.–18.10.2013 Tallinna
www.fcg.fi
tapahtumakalenteri
tori on nimitetty projektipäälliköksi Ympäristöselvitykset-toimialalle
Ouluun.
Maanmittausinsinöörien ja
-teknikoiden koulutuspäivät
17.–18.10.2013 Jyväskylä
www.fcg.fi
Freiraum, Sport,
Bäder – FSB
22.–25.10.2013 Köln
www.fsb.cologne.de
Kiinteistökehittämisen ja
korjausrakennuttamisen
johtaminen (KOR-RAPS 7)
24.10.2013–29.8.2014, 7 x 2 pv,
Helsinki
www.kiinko.fi
MTekn.yo Sami Laatikainen on nimitetty
avustavaksi suunnittelijaksi
siltayksikköön Ouluun.
Rakentamisen sopimusoikeus ja -johtaminen
SKTY:n Syyspäivät
30.9.–1.10.2013 Helsinki
www.kiinko.fi
4.–5.11.2013 Lahti
www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty
MTekn.yo Pia Söderström on nimitetty projekti-insinööriksi Korjausrakentamisen yksikköön
Ouluun.
Yksityistiepäivät
FiSTT vuosikonferenssi 2013
3.–4.10.2013 Jyväskylä
www.fcg.fi
21.–22.11.2013 Lahti
www.fistt.net
Kuntatekniikka 5/2013
57
Tehokasta
täsmänäkyvyyttä
www.wspgroup.fi
Ilmoitus PALVELUJA-sivullamme
tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne Lohilahteen,
puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
Kasvualustat – Katteet –Valmisnurmikko
Nopeasti
suoraan
kohteisiin!
LUOTETTAVAT TUOTTEET
VIHERRAKENTAMISEEN
#
"#!"&
"""%!"%$ !"
!"#
!"
""#!"
!"#
!"
$ "&
Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä
kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.
Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.
ALA NSA YKK
ÖNE N
5/2013
xxxxxxxx
Jyv
xxxylän
xxxäsk
xxxxxxxx
ves
xxxnin
xxxitor
xxät
ttiv
xxx
t yllä
ksexxx
terä
xxxxxx
xxxxx
tutk
xxx
s
xxx
myö xxxija
x. n. sivu 20
xxx
xxx
Kai Valose
saneerausVesihuollon kehitettävää sivu 12
urakoinnissa
a
sasti katuns
Joensuu kat
esti sivu 28
perusteellis
ttää
a käy
Hämeenlinn ailutusta sivu 42
käänteistä kilp
:
investoinnit
vesihuollon
Piekkari ja
HSY:n Jukka
EN
HDISTÄMIN
LAITOSTEN YHYÖTYJÄ
TOI MONIA
sivu 6
PM
8/29/13 1:15
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2013 ilmestyneen Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
[email protected]
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa
Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
Hämpin parkki valmistui Hämeenlinnaan vai oliko se Tampereelle… Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 6/2012 vai oliko
se 7/2012? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
58
TIL A A
Kuntatekniikka!
Kuntatekniikka 5/2013
FCG – Hyvän elämän tekijät
~
~
~
~
Infra-, talo- ja ympäristösuunnittelun asiantuntija
FCG Suunnittelu ja tekniikka
www.fcg.fi
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: [email protected]
Sertifioitu urakoitsija
on varma valinta!
Huomioi hankinnassa
– teleurakoitsijan AT-, A- tai T-pätevyys
– turvaurakoitsijan TU-sertifikaatti
– tietoliikenneverkon rakentajan OL-sertifikaatti
– rakennusautomaatiourakoitsijan RAU-pätevyys
Lisätietoja: www.seti.fi
Kuntatekniikka 5/2013
59