Valmennusjärjestelmä – Laitilan Jyske
Julkaistu 18.5.14. Kuvauksen täydentämistä jatketaan edelleen. Nyt julkaistun version toivotaan herättävän keskustelua ja ajatuksia aiheesta. Kommentit, korjaukset, lisäykset ym. Mikko Rinteelle ([email protected]). Valmennusjärjestelmä – Laitilan Jyske, yleisurheilu Sisällys Valmennusjärjestelmä – Laitilan Jyske, yleisurheilu.......................................................................................... 1 1 2 3 4 5 Johdanto .................................................................................................................................................... 3 1.1 Yleistä ................................................................................................................................................ 3 1.2 Valmennusjärjestelmän yleisesitys.................................................................................................... 3 Ominaisuudet ja elinjärjestelmät .............................................................................................................. 4 2.1 Ominaisuudet .................................................................................................................................... 4 2.2 Elinjärjestelmät .................................................................................................................................. 4 2.3 Monipuolisuus ................................................................................................................................... 4 Urheileminen ............................................................................................................................................. 5 3.1 Harjoitustoiminnan organisointi........................................................................................................ 5 3.2 Toiminnan jakautuminen eri ikäluokissa ja harjoituskausina ............................................................ 6 3.3 Esimerkki seuran yhteisharjoitusten toteuttamisesta ...................................................................... 6 Lajit ............................................................................................................................................................ 6 4.1 Pikajuoksu .......................................................................................................................................... 6 4.2 Aitajuoksu .......................................................................................................................................... 6 4.2.1 Ydinkohdat ................................................................................................................................. 6 4.2.2 Pika-aidat ................................................................................................................................... 7 4.2.3 Pitkät aidat................................................................................................................................. 7 4.3 Kilpakävely ......................................................................................................................................... 7 4.4 Seiväshyppy ....................................................................................................................................... 7 4.4.1 Ydinkohdat ................................................................................................................................. 7 4.4.2 Yleisimmät virheet ja niiden korjaaminen .................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.4.3 Harjoitteita.................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.5 Kiekonheitto ...................................................................................................................................... 7 4.6 Keihäänheitto .................................................................................................................................... 7 4.7 Moniottelu ......................................................................................................................................... 8 Ohjaaminen & valmentaminen ................................................................................................................. 8 5.1 Ohjaamisen ja valmentamisen yleiset periaatteet ............................................................................ 8 5.1.1 Ohjaaja ....................................................................................................................................... 8 5.1.2 Valmentaja:................................................................................................................................ 8 5.2 Valmentajien ja ohjaajien rekrytointi ja osaamisen kehittäminen.................................................... 9 5.3 Ohjaus- ja valmennustoiminnan organisointi.................................................................................... 9 5.4 Ohjaajan ja valmentajan kehityssuunnitelma ................................................................................... 9 5.5 Ohjaaja- ja valmentajakorvaukset ................................................................................................... 10 6 Harjoittelun suunnittelu .......................................................................................................................... 10 6.1 Paketti .............................................................................................................................................. 10 6.2 Painopistealueet .............................................................................................................................. 10 6.3 Harjoituksen rakenne ...................................................................................................................... 10 6.4 Harjoitustapahtuman hallinta ......................................................................................................... 11 7 Urheilijan polku ....................................................................................................................................... 11 7.1 Suomen urheiluliiton laatima yleisurheilijan polku ......................................................................... 11 7.2 Urheilijaksi kasvaminen ................................................................................................................... 11 7.3 Urheilijan ura ................................................................................................................................... 12 8 Harjoitusolosuhteet ................................................................................................................................. 12 8.1 Yleistä .............................................................................................................................................. 12 8.2 Harjoituspaikat ................................................................................................................................ 12 9 Kilpailujärjestelmä ................................................................................................................................... 12 10 Tuki ...................................................................................................................................................... 13 10.1 Taloudellinen tukijärjestelmä .......................................................................................................... 13 10.2 Muu tuki .......................................................................................................................................... 13 10.3 Muut tahot ...................................................................................................................................... 13 11 Tutkimustoiminta ................................................................................................................................ 13 12 Linkkejä ................................................................................................................................................ 14 13 Lähdeluettelo....................................................................................................................................... 14 1 Johdanto 1.1 Yleistä Laitilan Jyskeen yleisurheilujaosto haluaa osaltaan olla tarjoamassa lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille puitteet liikkua ja urheilla sopivan kilpailuhenkisellä ja erityisesti urheilullisella otteella omia rajojaan tavoitellen. Urheilua urheilun vuoksi. Yleisurheilun pariin voi tulla monia eri reittejä ja yhtä oikeaa tapaa tavoitella omia rajojaan ei ole. Hiukan vanhempanakin mukaan toimintaan tulevat voivat päästä hyvään kehitysvauhtiin ja saavuttaa jopa kansainvälisen tason melko nopeasti. Toisaalta lapsesta asti hankitut monipuoliset urheilutaidot ja ominaisuudet rakentavat kestävää pohjaa mahdolliselle aikuisikään jatkuvalle urheilu-uralle. Yksilöllinen harjoitus- ja liikuntatausta on otettava huomioon, kun lähdetään tavoitteellisemman valmennuksen polulle. 1.2 Valmennusjärjestelmän yleisesitys Urheilijan polku. Urheilijan polulla tarkoitetaan tässä sitä matkaa, jonka lapset ja nuoret urheilun parissa kulkevat. Urheilijan polku voidaan ymmärtää myös kuvauksena siitä, kuinka matka kohti maailman huippua tulisi lajissa parhaimmillaan rakentaa (Urapolku 2012). Suomen urheiluliitto on kuvannut yleisurheilijan urheilijan polun. Tätä urheilijan polkua hyödynnetään myös tässä esityksessä. Kuvassa 1 urheilijan polun ympärille on kuvattu asioita, jotka tukevat urheilijan polun toteutumista ja rakentumista. Näissä seuran toiminnalla on merkittävä rooli. Kuva 1. Valmennusjärjestelmä. Urheileminen. Urheileminen-osuus käsittää yksittäiset harjoitteet, harjoitukset ja pitemmän aikajakson suunnitelmat. Kilpaileminen sisältyy myös tähän osuuteen (tässä harjoittelu + kilpaileminen = urheileminen). Yhtenä johtoajatuksena voidaan pitää ajatuskulkua urheilijayleisurheilijahyppääjäseiväshyppääjä. Toisin sanoen liian aikaisin ei ole järkevää keskittyä ainoastaan yhteen yleisurheilulajiin tai ylipäänsä yleisurheiluun vaan on opittava urheilemaan.. Ominaisuudet ja elinjärjestelmät osuudessa käsitellään niitä fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia, jotka liittyvät tiiviisti urheilemiseen. Esille tuodaan myös elinjärjestelmien pääjärjestelmät. Monipuolisuuden käsitettä avataan myös tässä yhteydessä myöhemmin. Ohjaaminen ja valmentaminen muodostaa kulmakiven onnistuneelle yleisurheilutoiminnalle seurassa. Tässä käsitellään niin ohjaamisen ja valmentamisen yleisiä periaatteita sekä kuvataan ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämisen portaita. Kilpailujärjestelmä-osuudessa kuvataan kilpailutoiminnan asteittainen kehittyminen seuratason kilpailuista aina kansainväliselle tasolle asti. Kilpailujärjestelmän tavoitteena on antaa urheilijoille mahdollisuus kilpailla omalle tasolleen sopivalla tasolla. Seuran näkökulmasta tavoitteena on pärjätä erilaisissa pistekilpailuissa ym. Olosuhteet osuudessa kuvataan harjoitusolosuhteet, joita on käytössä. Myös periaatteet olosuhteiden kehittämiseksi kuvataan. Kesällä olosuhteet yleisurheilun harrastamiseen Laitilassa ovat hyvät. Talven harjoitteluolosuhteissa on Laitilassa kehitettävää. Tuki osuudessa kuvataan tukimuotoja ja tukemiseen yleisesti liittyviä asioita. Tuen tarkoituksena on osaltaan antaa urheilijoille turvallinen ja omien rajojen tavoittelua tukeva ympäristö. Tuki voi olla niin henkistä kuin rahallistakin laatua. 2 Ominaisuudet ja elinjärjestelmät 2.1 Ominaisuudet Fyysisiä ominaisuuksia ovat: taito ja tekniikka voima nopeus kestävyys liikkuvuus (nopeuskestävyys) Henkisiä ominaisuuksia ovat esimerkiksi: asenne pitkäjänteisyys tavoitteellisuus keskittymiskyky (kyky nauttia urheilemisesta) Valmentamisen ja ohjaamisen näkökulmasta näitä ominaisuuksia on kehitettävä, seurattava ja testattava. Ominaisuudet kehittyvät normaalin kasvun ja kehittymisen sekä harjoittelun johdosta. Kannattaa huomioida, että ominaisuuksien kehittyminen ei ole suoraviivaista eikä pelkkä kova tai määrällisesti suuri harjoittelu takaa kehitystä joskus jopa päinvastoin. Levon ja säännöllisen elämänrytmin merkitystä ei parane väheksyä. 2.2 Elinjärjestelmät Elinjärjestelmien pääjärjestelmät ovat (Hakkarainen et al. 2009, s. 143): - hermosto - lihaksisto - tukielimet (luut, jänteet ja nivelsiteet) - hengitys- ja verenkierto sekä aineenvaihdunta. 2.3 Monipuolisuus Laitilan Jyskeessä on mahdollisuudet urheilla monipuolisesti eri lajien parissa. Monipuolisuus on lasten ja nuorten urheilussa tärkeää. Monipuolisuuden käsitettä kannattaa pohtia tarkemmin. Monipuolisuus ei ole ainoastaan monien lajien tekemistä. Monipuolisuus on myös elinjärjestelmien ja ominaisuuksien kehittämisen monipuolisuutta (Hakkarainen et al. 2009, s. 143-144). Harjoittelussa on huomioitava elinjärjestelmien ja ominaisuuksien tasapainoinen kehittäminen. Osa-alueita voidaan kehittää monella eri tavalla. Osa harjoitteista kehittää osittain päällekkäin useita eri elinjärjestelmiä ja ominaisuuksia. Samojen harjoitteiden vaikuttavuuspainopiste vaihtuu muun muassa tehon, määrän ja palautuksen mukaan. 3 Urheileminen 3.1 Harjoitustoiminnan organisointi Kuvassa 2 on kuvattu kesäkauden (touko-syyskuu) harjoitustoiminnan organisointi. Yleisurheiluharjoitukset • 6-15 (17) -vuotiaat • Toukokuu – syyskuu. Pääsääntöisesti ma & pe • Yleisurheilulajit ja ominaisuudet • Liikettä ja monipuolista osaamista Lajiharjoitukset • 8-17 v. Ryhmät iän/taitotason mukaan • Toukokuu – syyskuu. Pääsääntöisesti yleisurheiluharjoitusten lisäksi • 1-3 kertaa kohdennettu tiettyyn lajiin lyhyen ajan sisällä • Yleisurheilulajitaidon kehittäminen Ominaisuusharjoitukset • Ryhmät 12 & 13 vuotiaille ja 14-17 vuotiaille • Kesäkuun loppu elokuun alku. Päivällä 2-3 krt viikossa. 10 kertaa kesässä • Ominaisuusharjoitteluun keskittyminen. Tarjotaan myös muiden lajien urheilijoille • ominaisuuksien kehittäminen ja ominaisuusharjoitteiden oppiminen Harjoittelu valmentajan johdolla • Yksilö, ryhmä • (12) 14 -> Omatoiminen harjoittelu • Välineiden saatavuus • Kannustaminen omatoimisuuteen • Muissa harjoituksissa palikoiden tarjoaminen omatoimiseen harjoitteluun • Innostaminen omatoimiseen harjoitteluun Kuva 2. Kesäkauden harjoitustoiminnan organisointi. Kuvassa 3 on kuvattu talvikauden (loka-huhtikuu) harjoitustoiminnan organisointi. Maanantaiharjoitukset • • • • 14 vuotiaat ja vanhemmat juoksu, koordinaatiot, loikat reilusti aerobista tekemistä harjoituskaudet ja olosuhteet huomioidaan Lasten harjoitukset • • • 8-13- vuotiaat kerran viikossa pääasiassa jäähallin juoksuoralla Harjoittelu valmentajan johdolla • • Yksilö, ryhmä (12) 14 Saliharjoitukset • • 13 vuotiaat ja vanhemmat koripallo, koordinaatiot, nopeus, kuntopiiri Telinevoimisteluharjoitukset • • 14 vuotiaat ja vanhemmat peli, permanto, rekki ja muut telineet huomioiden yleisurheilun erityispiirteitä. Yllä esitettyjä harjoituksia markkinoidaan myös Vakka-Suomen alueen muille seuroille. Omatoiminen harjoittelu • • • • Välineiden saatavuus Kannustaminen omatoimisuuteen Muissa harjoituksissa palikoiden tarjoaminen omatoimiseen harjoitteluun Innostaminen omatoimiseen harjoitteluun Kuva 3. Talvikauden harjoitustoiminnan organisointi. 3.2 Toiminnan jakautuminen eri ikäluokissa ja harjoituskausina eri ikävaiheet 3.3 Esimerkki seuran yhteisharjoitusten toteuttamisesta 4 Lajit ydinkohdat yleisimmät virheet ja niiden korjaaminen harjoitteita miten kehitetään harjoituksesta toiseen miten harjoittelu muuttuu eri kausien, iän ja osaamisen mukaan 4.1 Pikajuoksu Maksimijuoksu voidaan jakaa kuuteen ydinkohtaan. Ydinkohdat ovat seuraavat: juoksuasento, palautusmekaniikka, liikesuunnan vaihto, kontaktiin valmistautuminen, kontaktivaihe ja käsityöskentely. (HUU 4/09, s. 18) Juoksuasennon osatekijät ovat: keskivartalon stabilointi, kehon asennon hallinta ja kokonaisryhti. Keskivartalo on kyettävä jämäköittämään, jotta voima ei imeydy keskivartalon niveliin ja nivelrakenteisiin. Kehon asennon hallinnan tavoitteena on optimaalinen keskivartalon nivelten ylittävien lihasten optimaalinen lihaspituus-lihasjännitys. Huono kokonaisryhti voi pilata edellä esitetyt asiat. Hartioiden on sijoituttava suoraan lantion yläpuolelle. Tällä mahdollistetaan lonkankoukistajien optimaalinen toiminta. (HUU 4/09, s. 18) Kontaktivaihe on kaikkein tärkein vaihe. Hyvän kontaktivaiheen mahdollistamiseksi on edeltävien vaiheiden oltava myös laadukkaita. 4.2 Aitajuoksu 4.2.1 Ydinkohdat 1) riittävän kaukaa aidalle 2) eteenpäin suuntautuva, painopisteen alta lähtevä ponnistus/juoksu aidan yli 3) hyvin ensimmäiselle aidalle 4) tehokkaasti juoksua jatkaen aidalta alas, aitova jalka painopisteen alle ja tsempataan jalkaan pitoa ja lantiota syötetään eteen ja ylöspäin, jotta juoksu jatkuu. 5) välirytmi 6) ponnarin polvi loppuun asti viedyn ponnistuksen jälkeen kainalon alta eteen ja sitten vasta alas. 4.2.2 Pika-aidat 4.2.3 Pitkät aidat 300 metrin ja 400 metrin aidoissa askelrytmivaihtoehdot ovat pojilla ja miehillä 14, 15 tai 16 askelta. Tytöillä ja naisilla vastaavat ovat 15, 16 tai 17 askelta. Pitkissä aidoissa ei ole sellainen hätä tultaessa aidalta alas. Aitoja on opittava lukemaan. Mahdolliset muutokset välirytmiin ja askelpituuksiin on tehtävä keskellä aitaväliä. Aidalle tulo ja aidalta tulo on pyrittävä vakioimaan. Hetkillä jolloin maitohapot alkavat iskeä lihaksiin on osattava tehdä peliliikkeitä riittävän ajoissa. Kilpailuun on lähdettävä selkeällä aitarytmisuunnitelmalla. Rytmi kannattaa opetella laskemaan. 1) Rento pitkän askeleen juoksutekniikka 2) Riittävä liikkuvuus mahdollistamaan rentous juoksun liikeratoihin 3) Aidalle ponnistuksen suuntaaminen eteenpäin ja aidan jälkeen tukijalan pito, jotta juoksu jatkuu lantio korkealla 4) Vauhdin suunnittelu ja jakaminen matkan eri vaiheisiin 5) Juoksuasennon säilyminen kovissakin hapoissa. 4.3 Kilpakävely 1) 2) 3) 4) 5) tehokas mutta energiaa säästävä askel. vaatii liikkuvuutta mm. lonkasta ja selän kierrosta, keskivartalon (pakarat, reidet, vatsa, selkä) voimaa ja lihaskestävyyttä, hapenottokykyä koordinaatiota 4.4 Seiväshyppy 4.4.1 1) 2) 3) Ydinkohdat oikea aikainen kuoppaan vienti hyvästä juoksuvauhdista tehokas eteenpäin suuntautuva ponnistus kokovartalon heilahdusliike painopisteen nostamiseksi mahdollisimman korkealle 4.5 Kiekonheitto 1) 2) 3) 4) 5) rytmitys eli pyrkimys saada vauhti kiihtymään oikeassa kohdassa räjähtävä voima mahdollistaa kiihdytykset yläkropan maltti koko heiton ajan > heitto tehdään jaloilla ja vasta viimeiseksi kova käsiveto keskikropan ja erityisesti kylkien pito lopussa tuen pitämiseksi 4.6 Keihäänheitto 1) Vauhdin kiihtyminen tukijalan maahan tuloon asti, 2) vetovaiheessa oikea-aikainen ja oikeassa järjestyksessä tapahtuva liikeketjun "purkautuminen", jotta keihääseen saadaan tuotettua mahdollisimman suuri lähtönopeus. 3) Tukijalan pitäminen: pieni koukistuminen ei haittaa, jos tukijalka suoristuu nopeasti koukistumisen jälkeen. 4) Keihään asentoon heittäminen: keihään lähtönopeus on tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa siihen miten pitkälle keihäs lentää...jos kohdat 1-3 ovat onnistuneet ja keihääseen on saatu korkea lähtönopeus, niin tuulen- ja ilmanvastuksen vaikutus pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi heittämällä keihäs "hyvään" kulmaan ja asentoon. Hyvä heittäjä pystyy valitsemaan olosuhteiden (lähinnä tuulen) mukaan, minkälaisella keihäällä heittää sekä mihin kulmaan ja suuntaan pyrkii heittämään keihään, jotta olosuhteista olisi mahdollisimman paljon hyötyä. 5) Askelmerkki: kun lähtö- ja välimerkki ovat kohdallaan, vauhtijuoksu ja siirtyminen ristiaskeljuoksuun on rentoa. Tiukassa kilpailussa on "helppo" voittaa senttejä, kun pystyy heittämään mahdollisimman läheltä viivaa ilman pelkoa yliastumisesta 4.7 Moniottelu 1) 2) 3) 4) 5) Ponnistustekniikka juoksutekniikka liikkuvuus voima kestävyys 5 Ohjaaminen & valmentaminen 5.1 Ohjaamisen ja valmentamisen yleiset periaatteet 5.1.1 Ohjaaja tukee toiminnallaan lasten ja nuorten kehittymistä innostaa urheilemaan ja liikkumaan monipuolisesti toimii esimerkkinä lapsille ja nuorille suunnittelee harjoitukset kehittää itseään toimii vastuullisesti Harjoituksissa toimivan ohjaajan tulee innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan monipuolisesti. Ohjaajan on käyttäydyttävä ja toimittava harjoituksissa esimerkkinä lapsille, koska lapset ottavat hyvin paljon vaikutteita auktoriteeteiltään. Ohjaajan on toimittava vastuullisesti harjoituksissa luoden lapsille ja nuorille turvallinen ympäristö liikkumiseen ja urheilemiseen. Hyvä ohjaaja kehittää jatkuvasti itseään sekä suunnittelee harjoitukset huolellisesti etukäteen. 5.1.2 Valmentaja: auttaa urheilijaa saavuttamaan oman urheilullisen potentiaalinsa suunnittelee harjoitusjaksot ja harjoitukset kehittää itseään sopii tarvittaessa urheilijan/valmennusryhmän kanssa valmennuskorvauksista toimii vastuullisesti Valmentajan tehtävä on auttaa ja tukea urheilijaa saavuttamaan urheilijan menestyksellinen ja urheilullinen potentiaali. Koska urheilijalla on vain yksi ura, on valmentajan suhtauduttava valmentamiseensa vastuullisesti. Vastuullisuuteen kuuluu muun muassa harjoitusjaksojen sekä harjoitusten suunnittelu, harjoitusten ohjaaminen ja valvominen, urheilijan henkinen tukeminen ja itsensä kehittäminen esim. oppikirjojen, koulutusten, itsearvioinnin sekä urheilijan kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella. Lisäksi urheilijan ja valmentajan on sovittava keskenään mahdollisista korvauksista. Urheilijan ja valmentajan on sovittava kuinka paljon valmentaja puuttuu urheilijan yksityiselämään. 5.2 Valmentajien ja ohjaajien rekrytointi ja osaamisen kehittäminen Ohjaajina toimivat niin lasten vanhemmat kuin muutkin ohjaajat ja valmentajat. Muun muassa hiukan vanhemmat urheilijat (15+) voivat toimia ohjaajina. Kaikki ohjaajat pyritään kouluttamaan Suomen urheiluliiton koulutusjärjestelmän mukaisilla ohjaaja- valmentajakursseilla. Ohjaajien ja valmentajien osaamista rakennetaan seuraavien kokonaisuuksien ohjaamina: ohjaaminen liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan harjoitusryhmän hallinta ja yksilön huomioiminen turvallinen valmennus- ja ohjaustilanne ominaisuuksien monipuolinen harjoittaminen Ohjaajien ja valmentajien tulee ohjata lapsia liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan. Harjoitustilanteessa heidän täytyy hallita harjoitusryhmä ja huomioida yksilöt. Ohjaajan ja valmentajan on pidettävä huolta siitä, että valmennus-/ohjaustilanne on nuorelle turvallinen. Valmentajien ja ohjaajien on huolehdittava siitä, että nuorten fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia harjoitetaan monipuolisesti Osaamisen kehittämisen välineitä ovat: piirin ja Suomen urheiluliiton järjestämät ohjaaja- ja valmentajakurssit, luennot ja muut koulutustilaisuudet, kirjallisuus ja sähköinen materiaali, Laitilan Jyskeen yleisurheilujaoston valmennusjärjestelmän kuvaus, valmentajien ja ohjaajien vuorovaikutus ym. Valmentajien ja ohjaajien tulisi kehittää osaamistaan säännöllisesti. Erilaisia kehittämisen välineitä ovat: piirin ja Suomen urheiluliiton järjestämät ohjaaja- ja valmentajakurssit, luennot ja muut koulutustilaisuudet, kirjallisuus ja sähköinen materiaali, Laitilan Jyskeen yleisurheilujaoston valmennusjärjestelmän kuvaus, valmentajien ja ohjaajien vuorovaikutus Yleisurheilujaosto osallistuu kurssien ja koulutusten kustannuksiin erillisen päätöksen mukaan. Pääsääntöisesti osallistuminen Suomen urheiluliiton koulutusjärjestelmän mukaisiin koulutuksiin maksetaan jaoston puolesta. Ohjaajia ja valmentajia rekrytoidaan lasten vanhemmista, vanhemmista urheilijoista sekä kouluista. 5.3 Ohjaus- ja valmennustoiminnan organisointi 5.4 Ohjaajan ja valmentajan kehityssuunnitelma Valmentajien ja ohjaajien kanssa voidaan käydä keskusteluja heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan ja kiinnostuksestaan ohjaamis- ja valmennustoimintaa kohtaan. 5.5 Ohjaaja- ja valmentajakorvaukset Yhteisharjoitusten ohjaajakorvauksista päättää yleisurheilujaosto vuosittain. Valmentajien korvauksista urheilija ja valmentaja sopivat keskenään. On suotavaa, että osa urheilijan valmennustuesta käytetään valmentajan kulukorvauksiin. Suositeltavat korvaukset: 6 Harjoittelun suunnittelu 6.1 Paketti Tavoitteena hyvä urheilija Tukevuus Herkkyys •tulokset •terveys •harjoitettavuus •... •keskivartalo •voimalinja •nipsnaps •kepeys •tuntuma •helppous •rentous Tehokkuus Tuottavuus •suorituskyky ratkaisee •voima •nopeus •kestävyys •mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä >osaaminen, taito ja tekniikka yhdistettynä ominaisuuksiin 6.2 Painopistealueet Erityisen kehittämisen kohteena on nilkan, lantion ja keskivartalon alueiden toiminta. Tällä pyritään ehkäisemään vammoja, mahdollistamaan hyvän juoksuasennon saavuttaminen ja edesauttamaan oikeiden ja tehokkaiden lajitekniikoiden omaksuminen. Tätä linjausta sovelletaan eri ikäisille ja kehitystasoille sopivalla tavalla. nilkan alue (jalkaterä, sääri) o voima, terveys, tuntuma alustaan (elastisuus, varmuus, tukevuus) lantion alue o voima, liikkuvuus, keskivartalon pito o paketti kuntoon edellä oleviin kotona tehtävä paketti >> 6.3 Harjoituksen rakenne Harjoituksen suunnittelussa voi hyödyntää harjoituksen jakamista viiteen osioon. Alla on esitetty kuvaus osioista. Prosenteilla on kuvattu ohjeellista osuutta harjoituksen kokonaiskestosta. Osio 1. Verryttely 20 % , 24 min Tämä osio on verryttelyosio, joka valmistaa tuleviin osioihin. Verryttelyosio itsessään sisältää jo monipuolista tekemistä esim. juoksua, pelaamista, leikkimistä helppoja hyppelyitä ja koordinaatioita, lihaskuntoliikkeitä, venyttelyä, liikkuvuusliikkeitä ym. Tämä osio kestää 20–45 min. Osio 2. Pääosio 20 %, 40 %, 24 min, 48 min Tämä on harjoituksen pääosioita, jonka tavoitteena on kehittää taito ja nopeusominaisuuksia. Esimerkiksi juoksukokonaisuus, johon on yhdistetty koordinaatio-osioita. Osio 2 voi olla myös uuden asian opettelua, opastamista ja kertaamista. Osiossa 3 voidaan sitten selkeämmin toteuttaa osuus, jossa tulee enemmän toistoja asian parissa. Esim. käydään aitajuoksutekniikkaa läpi aitakävelyjen ja aitajuoksun muodossa kädestä pitäen opastamalla ja opettamalla. Esim. rinnakkain aitakävelyrata ja aitajuoksurata. Osiossa 3 näitä harjoitellaan sitten useampien toistojen kautta. Osio 3. Pääosio 35 %, 75 %, 42 min, 1 h 30 min Tämä osio on harjoituksen pääosioita. Tässä osiossa tehdään harjoituksen päätavoitteen mukaisia harjoitteita. Esimerkiksi harjoitetaan osiossa 2 läpikäytyä (uutta) asiaa, tehdään nopeuden kehittämiseen tähtäävät juoksusarjat, harjoitetaan lajitekniikkaa, tehdään voiman kimmoisuuden kehittämiseksi tarkoitetut loikkasarat ym. Osio 4. Tukeva osio 15 %, 90 %, 18 min, 1h 48 min Harjoituksen kokonaisuutta tukeva osio. Tässä osiossa täydennetään harjoitus sopivalla tukevalla osiolla. Esimerkiksi keskivartalopaketilla, määräintervalleilla, hiukan reippaammalla juoksuosuudella, kuntopiirillä, loikilla, kuntopallonheitoilla ym. Harjoituksen aikaisemmat osiot huomioidaan Osio 5. Verryttely 10 %, 100 %, 12 min, 2 h Tämä osio on verryttelyosio. Osion tarkoituksena on käynnistää elimistön palautuminen harjoituksen rasituksista. Tätä osiota voidaan hyödyntää täydentämään harjoituksen aerobista ja lihaskunto-osuutta. 6.4 Harjoitustapahtuman hallinta välineet, osallistujat, suorituspaikat, muut urheilijat tavoite turvallisuus o esim. vasenkätisten huomiointi heittoharjoittelussa muutosvalmius o selkeä tavoite antaa pohjan järkevien muutosten toteuttamiselle. Suunnitelmallisuus auttaa muutosten toteuttamisessa ja hallinnassa. 7 Urheilijan polku 7.1 Suomen urheiluliiton laatima yleisurheilijan polku Suomen Urheiluliitto on laatinut osana huippu-urheilun muutostyötä (HUMU) urheilijan polun, jossa konkreettisesti esitetään mitä harjoitusmääriä ja harjoittelun painopisteitä tulisi eri ikävaiheissa olla tavoiteltaessa maailman huippua. Urheilijan polut on laadittu yleisurheilun lisäksi monista muista lajeista. (Urapolku 2012) 7.2 Urheilijaksi kasvaminen Urheilijoille annetaan rakennuspalikoita vahvan urheilijaidentiteetin rakentamiseksi. Halu urheilla ja ponnistella omien rajojen saavuttamiseksi yhdessä urheilusta ja kilpailemisesta nauttimisen kanssa muodostavat perustan, jonka päälle on mahdollista rakentaa menestyvä urheilija. Urheilijaksi kasvaminen vie aikaa useita vuosia. Urheilijaksi kasvetaan pitkälti oman tajuamisen ja ymmärtämisen kautta. Ohjaajien ja valmentajien on osattava sopivasti antaa urheilijalle tilaa tajuta ja oppia urheilemista. Ohjaajan ja valmentajan on tuotava oikeita asioita esille, mutta niitä ei saa liian täsmällisesti kaataa urheilijan päähän. Urheilijaksi kasvamiseen liittyviä oikeita asioita ovat muun muassa: säännöllisyys harjoittelu lepo, palautuminen ravinto oman kehon kuuntelu itsestä huolehtiminen o fyysisesti o henkisesti kilpailukäyttäytyminen, kilpailuosaaminen lajien sääntöjen osaaminen valmennukselliset asiat. Miksi tehdään mitäkin. laji tekniikan osaaminen / ymmärtäminen 7.3 Urheilijan ura askeleet lapsi, nuori, nuori aikuinen perhe kasvamista, monimutkaista kehittymistä 8 Harjoitusolosuhteet 8.1 Yleistä mitä on tarjolla miten hyödynnetään tärkeimmät kehityskohteet miten edetään? 8.2 Harjoituspaikat urheilukenttä urheilutalon punttisali jäähallin juoksusuora jäähallin kuntosali pururata Kupittaan urheiluhalli koulujen salit uimahalli … 9 Kilpailujärjestelmä Seuran kisat, Vakka-Suomen taso, piirin taso, Valtakunnan taso Kuva 4. Kilpailujärjestelmä. 10 Tuki 10.1 Taloudellinen tukijärjestelmä rahan lähteet budjetti tukijärjestelmä säännöt ja seuranta rahoitusmallit valmennusmaksut vs. tuki? 10.2 Muu tuki välittäminen turvallisuus saman henkisyys 10.3 Muut tahot kaveripiiri koulu piiri lajiliitto 11 Tutkimustoiminta toteutumisen seuranta, valmennusjärjestelmän eri osa-alueet, mittarit testit uuden (vanhan) tiedon löytäminen ja jalostaminen 12 Linkkejä Suomen liikunta ja urheilu ry http://www.slu.fi/ Suomen urheiluliitto ry http://www.sul.fi/, http://www.yleisurheilu.fi/ Varsinais-Suomen yleisurheilu ry http://www.varsy.net.fi/ Valmentajakoulutus http://www.valmentajakoulutus.fi/ http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/ www.treeni.fi http://www.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2008_lam_yleisurhei_46155.pdf http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/hampaatirvessa.pdf http://www.huippu-urheilija.fi Huippuaikuisen valmennusvideo http://www.kihu.fi/urapolku/julkinen_index.php?page=taulukko&laji=139 Kansainvälinen valmennusosaamisen viitekehys Taitokartta. (http://www.valmennustaito.info/taitokartta/liikkumistaidot.php YLEISURHEILUVALMENNUKSEN TUTKIMUSOHJELMAN PERUSTEET 2010–2013 http://www.kihu.jyu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2009_lam_yleisurhei_sel84_73568.pdf 13 Lähdeluettelo Urapolku. 2012. http://www.kihu.fi/urapolku/ [luettu 21.9.12]. Hakkarainen, H, Jaakko, T, Kalaja, S, Lämsä, J, Nikander, A & Riski, J. 2009. Lasten ja Nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. Lahti: VK-Kustannus Oy. 480 s.
© Copyright 2024