PDF:nä - Lukio 3.0 Nyt!
Ajatuksia ja työkaluja opetukseen Lukio 3.0 Nyt! Filosofiaa ja käytänteitä Mika Koivu – Henriikka Laiho – Sari Piisi – Tuure Puurunen – Minna Seppä – Maria Älli Esipuhe 1 Tämä teos on omistettu hankkeemme sielun ja sydämen, Maria Ällin, muistolle. Tekijänoikeudet Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. ii Esipuhe Lukio 3.0 Nyt! -hanke alkoi elokuussa 2011 saatuaan myönteisen rahoituspäätöksen Opetushallitukselta 14.6.2011. Opettajilla oli halu viedä eteenpäin tieto- ja viestintätekniikan, erityisesti sosiaalisen median, opetuskäyttöä ja menetelmiä Porin lukioissa. Tästä tarpeesta syntyi hankeryhmä. Hankkeen toiminnallisen osan muodostivat opettajien pitämät laboratoriot. Nämä laboratoriot ja niiden vetäjät olivat: • Äidinkieli – Tuure Puurunen, Länsi-Porin lukio, • Vieraat kielet – Henriikka Laiho, Porin Lyseon lukio ja Länsi-Porin lukio ja Maria Älli (1958–2013), Porin Lyseon lukio. • Matematiikka ja luonnontieteet – Mika Koivu, Länsi-Porin lukio ja Sari Piisi, Porin aikuislukio. • Opinto-ohjaus – Minna Seppä, Porin suomalaisen yhteislyseon lukio. Hankkeen toiminnan kannalta merkittäviä asioita olivat sen aikana järjestetyt Porin lukioiden yhteiset VESO-koulutuspäivät, joissa tieto- ja viestintätekniikka oli keskeisenä osana. Toinen keskeinen osa oli itse hankeryhmän toiminta. Pedagoginen keskustelu, asioiden yhteistyöstäminen ja niiden levittäminen. Porissa 31.1.2014 Tekijät iii Hankkeen keskeiset toiminta-ajatukset 2 Osio 1 Käsitteitä kuten ne käsitämme BYOD Bring Your Own Device. Tietohallinnon malli, jossa jokainen valitsee ja itse hankkii haluamansa laitteen, jota työssään ja opiskelussaan käyttää. Creative Commons Käsitteitä 1. BYOD 2. Creative Commons 3. Parastaminen 4. PLE - Personal Learning Environment Creative Commons on avoin lisenssijärjestelmä, jonka avulla tekijä voi luovuttaa teoksen, esimerkiksi valokuvan tai diasarjan, vain tietyiltä osin muiden käytettäväksi. Ilman lisenssiä näiden teosten tekijänoikeudet ovat lähtökohtaisesti vain tekijän hallussa, eivätkä niitä saa muut käyttää ilman erillistä lupaa. CC-lisensseillä voidaan sallia teosten käyttö ja jakaminen, mutta esimerkiksi rajata pois kaupallinen käyttö tai kieltää teoksen muuntelu. 5. PTE - Personal Teaching Environment 6. Vertaisoppiminen Parastaminen Toisen idean jatkojalostaminen. Parhaimmillaan parastaminen on vuorovaikutteista, jolloin alkuperäisestä ideasta vähitellen syntyy toteutukseltaan ideaalinen toimintamalli. 5 PLE – Personal Learning Environment Henkilökohtainen oppimisympäristö. Termi voidaan rajata tarkoittamaan vain opiskelijan valitsemia tietoteknisiä ratkaisuja ja hänen käyttämiään sosiaalisen median palveluja. Hankkeen alusta lähtien termiä on kuitenkin käytetty sen laajemmassa merkityksessä, jossa se tarkoittaa opiskelijan koko oppimisympäristöä ja hänen työtapojaan, joiden osana tietotekniikka ja sosiaalisen median palvelut ovat. (Ks. luku 2.2) PTE – Personal Teaching Environment Opettajan henkilökohtainen työskentely-ympäristö. Termi tarkoittaa opettajan työssään käyttämiä työkaluja ja -tapoja opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. (Ks. luku 2.3) Vertaisoppiminen: Mallista oppimista, jossa oppija oppii toisen työtä tarkastelemalla ja hyödyntämällä omassa työssään sen vahvuuksia. 6 Osio 2 PLE ja PTE Hankkeen keskeisiin ajatuksiin liittyy oppimisen ja opettamisen työkalujen henkilökohtaisuus ja henkilökohtaistaminen. Työskentelymuotoja on valittu nimenomaan siten, että opettajat ja oppijat voivat käyttää haluamansalaisia laitteita. Opettajien pedagoginen vapaus antaa mahdollisuuden valita kulloiseenkin oppimistilanteeseen juuri siihen sopivan työmenetelmän tai palvelun. Rajoitteita toki asettavat erityisesti sosiaalisen median palvelujen käytössä niiden käyttöehdot. Personal Learning Environment, Personal Teaching Environment Opiskelijoiden henkilökohtaisen oppimisympäristön kehittäminen vaatii pitkäjännitteistä työtä. Vasta kun opiskelija hallitsee tietotekniset perustaidot, joissa monilla on suuria puutteita, tulee ylipäätään mahdolliseksi itsenäisesti valita henkilökohtainen työtapa oppimisessa, tiedon käsittelyssä ja sen jakamisessa. Toisaalta osaamista näyttävät esimerkiksi ne opiskelijat, jotka ottavat käyttöön opettajan näkökulmasta uusiakin välineitä. Opettajan henkilökohtaisen opettamisen ympäristön esille ottaminen on koettu tärkeäksi. Kun opettaja pysähtyy pohtimaan omaa opettamisen ympäristöään, hänelle muodostuu kuva omasta osaamisestaan ja kehittämisen tarpeistaan. Vaikka monet opettajat ovat aktiivisia uusien 7 haasteiden edessä, osa opettajista haluaa edelleen, että käyttöön annetaan tietyt, valmiit työkalut ja että juuri niihin työkaluihin opettaja saa koulutusta. Esimerkkinä mainittakoon, että uudistuvan ylioppilastutkinnon kokeissa käytettäviin sähköisiin työvälineisiin odotetaan pikaisesti tietoa. 8 Osio 3 Opettajan toimenkuvan muutos Tietojen jakaminen, vertaismentorointi, verkostoituminen, uudet työtavat Opettajien omien tietojen ja taitojen jakamisen kulttuuri on ollut muutostilassa jo useamman vuoden ajan. Suomessa on nähtävillä monia avoimeen jakamiseen perustuvia toimintatapoja. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet ovat luoneet tarpeen uudenlaisille työskentelytavoille. Opettajat esittävät usein toiveen saada konkreettisia esimerkkejä TVT:n hyödyntämiseksi opetuksessaan. Erilaisten verkostojen avulla tämä on tänä päivänä helppoa ja mahdollista, mutta jotta voisi tuntea kuuluvansa verkostoon ja saada siltä konkreettista apua, on myös itse osallistuttava. Esteeksi koetaan usein ajanpuute, käytännön hankaluudet ja taloudelliset seikat. Opettajat ovat usein myös liian kriittisiä omaa työtään kohtaan, ja kynnys jakaa keskeneräistä materiaalia on korkea. Lisäksi nykylukion hektinen työtahti koeviikkojärjestelyineen ja isoine ryhmäkokoineen ovat uuvuttavia myös opettajien näkökulmasta, ja ne vievät voimavaroja myös opettajuuden kehittämisestä. Vertaismentoroinnilla tarkoitetaan tässä sekä organisoitua että organisoitumatonta vertaistukea. On tärkeää, että oppilaitoksissa varataan resursseja TVT:n opetuskäytön edistämiseen. Oppilaitoksesta tulee löytyä kollega, jonka puoleen opettaja voi ongelmatilanteissa kääntyä. On myös tärkeää, että opettajainhuoneessa vallitsee hyvä keskusteluilmapiiri, jolloin kollega voi pienillä asioilla auttaa toista ongelmakohtien ylitse. 9 Rehtorin rooli on merkittävä vertaistuen kehittämisessä. Rehtori tekee mahdolliseksi vertaiskeskustelun ja luo sille tilaa ja aikaa opettajien työyhteisössä. hankeryhmässä nämä keskustelut yli oppiainerajojen on koettu tärkeiksi. Esimerkiksi vertaismentoroinnista käy hankkeen aikana pidetty GeoGebra-kerho matemaattisten aineiden opettajille. Kerhotapaamisissa tutustuttiin uuteen ohjelmaan, ja sen käyttöä opeteltiin yhteisöllisesti kollegoiden kesken. GeoGebran ja muiden välineiden käyttö opetuksessa lisääntyi kerhotoiminnan myötä. Verkostoitumisen kehittäminen vaatii panostusta sekä yksilön että organisaation kannalta. Yksilön on tunnustettava tarpeensa kehittää ja kehittyä oppimisessa ja opettamisessa, jotta hän ylipäätään hakeutuu ammatilliseen jatkokoulutukseen. Toisaalta organisaation ja lukioissa rehtorin on luotava niitä mahdollisuuksia, jotta tämä onnistuu. Verkostoituminen oman oppiaineen opettajien kanssa koetaan opettajien keskuudessa vielä tänä päivänä tärkeimmäksi tavaksi toimia. Usein juuri tällaisissa koulutustilaisuuksissa opettajat kokevat saavansa eniten omaan opetustyötään e t e e n p ä i n v i e v i ä i d e o i t a j a m a t e r i a a l i a . To i s a a l t a keskustelumahdollisuudet yli oppiainerajojen avaavat opettajille mahdollisuuden uudenlaisiin lähestymistapoihin omassa opetuksessa ja toisaalta tällä tavoin on mahdollisuus luoda lukioissakin oppiainerajat ylittäviä opiskelumuotoja. Erityisesti 10 Osio 4 Oppimisympäristöt verkossa Sosiaalinen media on tuonut yhteisöllisyyden, yhdessä tekemisen ja tuotosten jakamisen jokaisen ulottuville. Liian tiukka ja kriittinen jako sosiaalisen median palveluiden käyttämisen ja suljetun oppimisympäristön välillä lienee tänä päivänä hieman turhaa. Oppimisympäristöjen työkalut ovat ottaneet mallia sosiaalisen media työtavoista ja menetelmistä, ja niiden toiminnallisuuksia on tuotu oppimisympäristöihin. Opettaja voi myös omilla pedagogisilla ratkaisuillaan tuoda sosiaalista mediaa oppimisympäristöön. Hankeryhmämme näkemys onkin, että jokaisen opettajan on käytävä läpi oman opettajuutensa muutos vaiheittain. Opettajat ovat kokeneet turvalliseksi lähteä liikkeelle suljetusta oppimisympäristöstä ja vasta sitten ottaa niiden rinnalle käyttöön muitakin palveluita. Porin kaupungin OPETEK:n ylläpitämä Moodle on ollut lukioiden opettajien käytössä jo useita vuosia. Melko harva opettaja oli kuitenkaan ottanut sitä käyttöönsä ennen hankkeen alkua. Hankkeen myötä kynnys Moodlen käyttöön madaltui, ja useat opettajat ottivat sen osaksi opetustaan. Hankkeessa opastettiin Moodlen käyttöön melko monipuolisesti näyttämällä Moodlen toimintoja opettajien TVT-kerhoissa ja kokoamalla ohjeistusta hankeryhmän ylläpitämälle Moodle-kurssille, joka pidettiin avoimena kaikille. Tästä muodostui Puikkari – opettajille suunnattu työkalupakki. Hankkeen toisena vuotena OPETEK päivitti Moodlen uudempaan versioon, ja hankkeessa tehtiin sen käytön 11 opastukseen paljon työtä; väline uudistui hieman, mutta uusille käyttäjille opasteet oli tehtävä uudestaan. Näitä opastuksia koottiin moodle2.cedunet.fi-palveluun, ja samoin kuin edeltäjänsä Puikkari, tämäkin jätettiin avoimeksi kaikille vierailijoille. Hankkeen myötävaikutuksella Porin kaupungin opetusteknologiakeskuskin on avannut opettajien ja opiskelijoiden käyttöön blogipalvelun. Tämä on antanut opettajille mahdollisuuden tutustua blogin käyttöön opetuksessa siten, että palvelu sijaitsee kaupungin hallinnoimalla palvelimella. Koska nämä blogit ovat kuitenkin julkisia, ovat sen käyttöönottaneet opettajat uskaltautuneet ulos suljetusta oppimisympäristöstä, mikä on hyvä asia. Hankkeen jäsenet kirjoittivat muutamia perusasioita blogin käytöstä opetuksessa kyseiseen palveluun. Nämä tekstit löytyvät blogista ”blogit.cedunet.fi opetuskäytössä”. Hankkeen aikana pidettiin kaksi Porin lukioiden yhteistä VESO-päivää, joiden aikana pyrittiin verkostoitumaan ja esittelemään uusia toimintamalleja mielekkäillä tavoilla. Vertaisoppiminen toimi tässäkin parhaiten, kun opettajat esittelivät toisilleen hyväksi havaitsemiaan työtapoja ja verkkotyövälineitä. Hankkeen aikana on luotu uusia yhteistyöverkostoja, ja opettajien rohkeus ottaa uusia välineitä käyttöön on selvästi kasvanut. Hanke synnytti ajatuksen myös laajemmasta jatkohankkeesta, johon on nyt liittynyt Porin lukioiden lisäksi useita ympäristökuntien lukioita. Kolmas TVT-aiheinen VESO pidettiin syksyllä 2013 Raumalla, mikä samalla käynnisti tämän uuden hankkeen. Digitaaliset oppimisympäristöt eivät kuitenkaan saa olla itse tarkoitus, vaan niiden on tuotava pedagogiikkaan ja oppimisprosessiin jotakin uutta, jolla voidaan mahdollistaa entistä parempi oppiminen. Verkossa oleva kurssin keskiö tarjoaa mahdollisuuden kerrata oppitunnilla käytyjä asioita kotona kaikessa rauhassa tai opetella itsenäisesti väliin jääneen oppitunnin asiat. Blogien ja muiden omien töiden julkaisualustat taas mahdollistavat tehokkaamman vertaisoppimisen. 12 Oppiainekohtaiset laboratoriot 3 Tässä luvussa esitellään hankkeen oppiainekohtaisten laboratorioiden toimintaa ja niiden toiminnasta syntyneitä käytänteitä. Osio 1 Äidinkielen laboratorio Lue lisää äidinkielen laboratoriosta Lukio kämmenellä -blogista. Äidinkielen laboratorio pyöri pitkälti Ipadien ja sosiaalisen median ympärillä. Äidinkielen laboratorioon hankittiin vuoden 2012 tammikuussa 30 kpl Ipad 2 -tablettitietokoneita. Tuure Puurunen, laboratorion opettaja, asensi niihin tarvittavat sovellukset ja rajoitukset ja otti ne käyttöön. Puurunen opetti laitteiden käyttöä myös muille opettajille VESO-koulutuksessa ja erityisessä opettajille suunnatussa Ipad-kerhossa, minkä seurauksena laitteita on käytetty myös muissa oppiaineissa – keväällä 2014 Ipadeja käytetään myös sähköisissä kokeissa mm. filosofiassa. Ipadien avulla on opetuksen fokusta saatu siirrettyä perinteisistä koulutekstilajeista (essee ja tekstitaidon vastaus) moderneihin, opiskelijoiden vapaa-ajallakin käyttämiin tekstilajeihin (kuten videot ja blogit) ja työskentelytapoihin. Eri kursseilla Ipadia on käytetty tiedonhakuun ja internetin selailuun, jotka ovat Ipadeilla huomattavasti ketterämpiä tehdä kuin vaikkapa kannettavilla tietokoneilla, joita Porin lukioissa on ollut käytössä jo aikaisemmin. ÄI5-kurssilla kirjallisuushistorian yhteydessä perinteisten ratkaisujen sijaan päädyttiin tekemään Ipadien avulla nykyaikaistettu videoversio jostakin historiallisesta tyylisuunnasta, mikä osoittautui mielenkiintoiseksi ajatukseksi, joka innosti opiskelijoita. Ipadien avulla haettiin, koottiin ja jäsenneltiin projektiin tarvittavaa pohjatietoa. Ipadien kameroilla myös kuvattiin itse video, joka muokattiin tietokoneella. 14 Myöhemmin myös Ipadeille hankittiin videomuokkaussovelluksia, joita hyödynnettiin ÄI4-kurssin vaikuttamaan pyrkivien videoiden editointiin. Videoiden taustalle sai lisätä CC-lisensoitua musiikkia, jonka etsimiseen myös käytettiin Ipadia. ÄI3-kursseilla laboratoriossa testattiin myös Kyvyt.fi-palvelun tuomia mahdollisuuksia projektiluonteisen työn rytmittämiseen ja jakamiseen sekä oppimispäiväkirjan tekemiseen. Kyseessä oli projekti, jossa opiskelijat saivat opettajalta ainoastaan tavoitteen (opetella tietyt oppisisällöt runon rakenteista ja analyysistä) sekä vihjeitä siihen, millaisia työskentelytapoja voi käyttää. Tämän jälkeen opiskelijat saivat itse päättää, mitä välineitä ja menetelmiä oppitunneilla käyttivät oppiakseen vaaditut asiat (vrt. PLE). Ainoa kaikille sama vaatimus oli oppimispäiväkirjan pitäminen: joka tunnin lopussa tuli kertoa, mitä oli tehnyt, mitä oli oppinut ja miten arvioi omaa työskentelyään. Halukkailla oli mahdollisuus käyttää Ipadia ja/tai Kyvyt.fi-palvelua työvälineinään, ja moni niitä hyödynsikin, erityisesti oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen. Ipadeille on olemassa laaja kirjo erilaisten sosiaalisen median palvelujen mobiilisovelluksia. Laboratoriossa Ipadeja hyödynnettiinkin erilaisten sosiaalisen median palvelujen ketterään käyttämiseen. Opetuksessa näppäriksi palveluiksi nousivat Quizlet (tekstaidon termien opetteluun) ja Socrative (pienten välitestausten pitämiseen). Laboratoriossa kokeiltiin myös Ipadin käyttämistä esseiden sähköisessä arvioinnissa ja korjaamisessa. Tulokset olivat varovaisen positiivisia. iAnnotaten ja GoodReaderin kaltaisilla sovelluksilla on mahdollista tehdä monipuolisia korjausmerkintöjä ja kommentointeja PDF-muotoisiin tekstitiedostoihin ja lähettää niitä korjattuina takaisin opiskelijoille. Kun mukana on vielä kosketusnäyttökynä, työskentelytavat ovat monipuolisia. Vaikka lopputulos onkin usein käsintehtyä parempi (ainakin jos verrataan Puurusen räpellyksiin), totuttelua uusi työtapa vaatii. Laboratorion aikana tuli selvästi ilmi, että kärryllinen Ipadeja on vain ATK-luokka pyörillä: luokassa yhteiskäytössä olevat Ipadit ovat omiaan “vain” rajattuihin, melko lyhytkestoisiin toimintoihin (kuten tiedonhaku, videokuvaus, mahdolliset oppimispelit) tai hyödyntämään sellaisia pilvipalveluja, jotka eivät edellytä henkilökohtaisten tietojen tallentamista omaan Ipad-sovellukseen. Suurin hyöty laitteesta saataisiinkin varmasti silloin, kun jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen Ipad tai muu laite käytössään, sillä silloin muistio-, toimisto- ym. ohjelmistot saataisiin kunnolla käyttöön ja laitteeseen muodostumaan henkilökohtainen suhde. Ipadit ovat kyllä huikea lisä opettajan työkaluarsenaaliin, mutta opiskelijan kannalta niiden paras potentiaali jää yhteiskäyttömallilla hyödyntämättä, eikä laitteeseen synny samanlaista henkilökohtaista sidettä kuin vaikkapa omaan kännykkään (jota osa käytti mieluummin kuin koulun Ipadia). Tämä on omiaan 15 vahvistamaan rajaa koulussa tapahtuvan ja vapaa-ajan oppimisen välillä. Kiinnostusta laitteet silti herättivät, eikä näpertely ja “leikkiminen” tuntunut loppuvan missään vaiheessa, vaikka opettaja odotti alkuinnostuksen lässähtävän piankin. Ipadien tulo kouluun toi kuitenkin vaihtelua opettajien työtapoihin. Ipadit eivät onneksi jääneet vain äidinkielen oppiaineeseen, vaan niitä on hyödynnetty myös muissa kielissä, reaaliaineissa ja luonnontieteissäkin. 16 Osio 2 Vieraat kielet Lue lisää vieraiden kielten laboratoriosta Omia polkuja pitkin kielen taitajaksi -blogista. Hankkeen alussa opiskelijoille avattiin PLE-käsitettä ja sitä havainnollistettiin antamalla heille eri tehtäväpolkuja ja vaihtoehtoisia työtapoja opittavien asioiden työstämiseen. Lisäksi kurssipalautteissa ja jopa ainekirjoituksen tehtävänannoissa heitä pyydettiin kuvailemaan omaa henkilökohtaista oppimisympäristöään. Hankkeen aikana opiskelijoille esiteltiin uusia luokkarutiineja: Pulpetit sijoiteltiin pieniin ryhmiin, sanakokeet tehtiin ja tarkastettiin itse, tunnin alussa tehtiin orientoivia tehtäviä (bell work) ja osa kurssitehtävistä ja sanakokeet tallennettiin folderiin, johon kirjattiin myös oman oppimisen seuranta ja arviointi. Työtavoissa suosittiin pienryhmätyöskentelyä, jossa opettajan tehtävä oli lähinnä ohjata ja opastaa. TVT otettiin heti opetuksen kiinteäksi osaksi. Kouluun hankittiin uusia kannettavia tietokoneita ja niiden latauskärryjä. Kursseille luotiin Moodle-kurssipohjat, joihin varastoitiin kurssin kannalta olennaisia linkkejä, työohjeistuksia sekä kurssin suorittamisohjeita. Samalla muitakin verkkotyövälineitä, esim. Google Driven työkaluja, otettiin käyttöön ja eri kursseilla kokeiltiin mm. yhteiskirjoittamista luokkatyöskentelyn osana. Ongelman muodostivat laitteiden vähäinen määrä opiskelijaryhmien kokoihin nähden sekä koulun sisäisen langattoman verkon heikkous ja kattamattomuus. Kannettavien päivitykset ja ohjelmien vanheneminen tuottivat lisäksi 17 ylimääräistä päänvaivaa. Hankkeen aikana koulun sisäinen verkko saatiin vahvistettua ja siitä tehtiin opiskelijoille julkinen. Tämän jälkeen opiskelijat alkoivat tuoda omia laitteitaan oppitunneille. Useimmiten laite oli älypuhelin, mutta melko monella mukana oli myös tabletti tai jopa kannettava tietokone. Vasta hankkeen viimeisenä syksynä säännöllinen oppituntien aikainen verkkotyöskentely saatettiin ottaa käyttöön, ja opiskelijat saattoivat harjoitella sanastoa mm. Quizletin avulla, hakea tietoa sekä katsella esim. BBC:n uutisvideoita. Teknisestä edistyksestä huolimatta suurin osa verkkotyöskentelystä jouduttiin toteuttamaan kotitehtävinä, koska luokassa ei ollut tarpeeksi toimivia laitteita tai opiskelijoiden omat laitteet eivät toimineet kunnolla. Varsinaisia sähköisiä kokeita ei hankkeen aikana kokeiltu, mutta pieniä pistokokeita ja sanakokeita kokeiltiin Socrativen avulla. Sähköisen kokeen etuna on nopeus ja tulosten helppo vertailtavuus ja vastausten automaattinen korjaus. Huonona puolena on taas se, että niiden aikana on helppo tarkistaa vastaukset esim. sanakirjasta avaamalla rinnalle toisen välilehden. Melko suuri osa kurssien pakollisista tehtävistä teetettiin verkkoon eri sosiaalisen median palveluja käyttäen. Mm. suulliset esitelmät äänitettiin Audioboohon ja osa kirjoitustehtävistä teetettiin blogiartikkeleina kurssin yhteiseen blogiin. Tämä mahdollisti ryhmien ja jopa koulujen välisen vertaisoppimisen ja antoi opiskelijalle paremman kuvan omasta taitotasostaan muihin opiskelijoihin nähden. Samalla avautui tilaisuus keskustella plagioinnista ja lähteiden käytöstä sekä opastaa verkosta löytyvien kielenhuoltotyökalujen käyttöön. Kursseilla kiinnitettiin melko paljon huomiota myös opiskelijan itsearviointiin. Folder-työskentelyn avulla opiskelijan toivottiin saavan konkreettisempi käsitys omasta edistymisestään ja seuraavan omaa kehittymistään ja tuntityöskentelyään tarkemmin. Folderia kehiteltiin useaan otteeseen ja sen yhteydessä kokeiltiin monenlaisia palautteenantotapoja, joista osa toimi hyvin ja osa ei ollenkaan. Olennaisiksi osiksi Folderia jäivät sanakokeet ja itsenäisen työn viikon raportointi ja oppimispäiväkirja. Tulevaisuudessa Folder voisi olla verkossakin, kunhan sopiva alusta löytyy. Kurssipalautteet tehtiin verkossa Googlen kyselylomaketoiminnon avulla. Palautteissa keskityttiin opiskelijan oman toiminnan itsearvioimiseen ja PLE:n kartoittamiseen varsinaisen kurssipalautteen lisäksi. Lopuksi niiden tulosten yhteenvetoja käsiteltiin myöhemmin palautetunnilla tai ne julkaistiin Moodlessa. Opettajan työnkuva muuttui ja kehittyi hankkeen aikana aivan toiseksi. Opettajat eivät enää puurtaneet yksin vaan tekivät yhteistyötä, muokkasivat ja jakoivat materiaaleja verkossa, rakensivat yhteisiä oppimisalustoja Moodleen sekä kehittelivät 18 uusia luokkarutiineja. Tämä säästi työaikaa ja edisti heidän pedagogista ajatteluaan. Toisen materiaalit olivat vapaasti käytettävissä ja parastettavissa, mutta yhteistyö ei sitonut opettajaa. Työparityöskentely osoittautui korvaamattomaksi osaksi opettajan työskentelyä ja työidentiteettiä. Toisen työparin menehtyminen hankkeen viimeisellä osuudella oli kova isku ja havainnollisti konkreettisesti, että työpariajatteluun täytyy kasvaa ja että niin kiinteän yhteistyön rakentaminen on opettajallekin kasvuprosessi, eikä se ei synny hetkessä. 19 Osio 3 Matematiikka ja luonnontieteet Matematiikan laboratoriosta saat lisätietoa Matikkaa pilkkimässä -blogista ja luonnontieteistä taas Kokemuksia Aatuntieltä -blogista. Hankkeen alkaessa valtakunnallisestikin merkittäviä tuulahduksia ovat tuoneet mm. Matematiikan opetuksen tulevaisuuden (MAOT) ja Flipped Classroom -tyyppiseen opetukseen perustuvat erilaiset kokeilut. Näiden höytyjä puntaroitiin hankkeen aikana. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa materiaalia lyhyeen matematiikkaan. Tarkoituksena oli myös lisätä yhteisöllistä oppimista ja matematiikan kielellistämistä. Näiden menetelmien tueksi hankkeen aikana tuotettiin lyhyen matematiikan MAB3 Matemaattisia malleja I- ja MAB6 Matemaattisia malleja II -kursseille lyhyitä videoklippejä kurssien keskeisistä sisällöistä. Nämä videot julkaistiin avoimella CC-lisensillä YouTube-palveluun ja koottiin opintokokonaisuudeksi blogit.cedunet.fi-palveluun. Videot tehtiin käyttäen joko Ipadin ExplainEverything-sovellusta tai käyttäen Video Flow -ohjelmaa Macillä. Materiaalia videoiden osaksi tehtiin käyttäen PowerPointia ja GeoGebraa. Julkaisutavaksi valittiin YouTube, jotta videoita olisi mahdollisimman helppo katsella eri laitteilla. Matematiikan käsitteitä avattiin sekä yhteisdokumenttia että tuntiesityksiä käyttäen. Tällöin opiskelijat saivat pienryhmissä käydä tehtäviä lävitse ja esittää tietojaan muille. Käsitteiden avaaminen keskustelemalla ja kirjoittamalla tuntui opiskelijoista melko hankalalta, mutta opettajan näkökulmasta käsitteiden ymmärtäminen kannalta tämä oli tarpeellista. Arkikielessä ei matemaattisilla käsitteillä juuri keskustella ja siksi matematiikan 20 sanasto jää opiskelijoilla usein hyvin irralliseksi ja abstraktioiden rakentaminen huterien, jopa virheellisten määritelmien pohjalta, on mahdotonta. Matematiikan ja fysiikan kursseille käyttöönotettuja Moodle-kurssipohjia on käytetty ja kehitetty hankkeen aikana. Opiskelijoilla on ollut kurssipohja, jossa on ollut mahdollisuus itse kokeilemalla oppia uusia asioita, kerrata opetettua ja soveltaa opittua. Opettajan käyttämät GeoGebra-appletit ovat olleet kurssin verkkopohjassa myös opiskelijoiden saatavilla. Opiskelijoita on kannustettu kokeilemaan näitä myös itsenäisesti. Kursseille luoduilla linkkilistoilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus uusien asioiden itsenäiseen opiskeluun. Opiskelijoita on kannustettu keskusteluun ja jakamaan löytämäänsä tietoa ja linkkejä. Lukuvuoden 2012–13 aikana TI-kämmenlaitteiden ja mittausantureiden yhteiskäyttöä kehitettiin koko lukuvuoden aikana kokoontuneen lukion fysiikan opiskelijoiden mittausryhmän kanssa. Tämän ryhmän avulla on luotu toimintamallia ja materiaalia jatkokäyttöä varten. Mittaamisen ja tulosten käsittelyn yhteyden matemaattisten mallien löytymiseen toivottiin nopeutuvan tekniikan avulla. Mittauksissa saatujen tulosten jatkopohdintaa kannustettiin sopivien kysymyksien avulla kurssin verkkopohjalla. Syksyllä 2013 alkaneella fysiikan toisen vuosikurssin ryhmällä käytettiin edellisen vuoden aikana luotuja malleja ja mittauspohjia. Toisen vuoden opiskelijoilla oli jo paremmat eväät saada mittauksia tehtyä, sillä tekniikka ei tuottanut enää ylivoimaisia vaikeuksia ja tulosten käsittelyyn saatiin tekniikan tuomaa lisäarvoa. Ryhmän kanssa mittauksia oli tehty jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, joten vasta laitteiden riittävä käyttö tuo niiden edut esiin. Mittauksissa pystyttiin paremmin keskittymään itse ilmiöön. TI-kämmenlaitteiden ja mittausantureiden yhteiskäyttö parantaa opiskelijoiden valmiuksia käyttää tietotekniikkaa mittausten käsittelyssä. Opiskelijat joutuvat dokumentoimaan tuloksiaan sähköisessä muodossa sekä joutuvat ottamaan haltuun sähköisen tulosten käsittelyn. Nämä ovat taitoja, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa. Opiskelijoiden täytyy oppia uusien välineiden käyttö niin mittaamisessa kuin tulosten tulkitsemisessakin. Uusissa ylioppilaskirjoituksissa tullaan varmasti vaatimaan mittaustulosten sähköistä analysointia. Ilman harjoittelua näitä taitoja ei opiskelijoille synny. Monen opiskelijan toimisto-ohjelmien peruskäyttötaidot ovat hyvin vaatimattomalla tasolla. Niihin täytyy tulevaisuudessa saada parannusta. 21 Osio 4 Opinto-ohjaus Sähköiset välineet ja sosiaalinen media ovat yleistyneet vähitellen myös ohjauksen apuvälineinä. Hankkeeseen liittyen syksyllä 2012 opinto-ohjaajat saivat lukioiden yhteisenä VESO-päivänä perehdytystä ohjaukseen Ning-ympäristössä. VESO-päivä oli alku koko talven kestäneelle keskustelulle, jossa pohdittiin Ning-ympäristön ottamista käyttöön ohjauksessa. Ainakin toistaiseksi päädyttiin selvittämään muita vaihtoehtoja, joissa kaikissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Ajatuksena oli ollut luoda Moodleen ohjauksen monipuolinen ympäristö, mutta Moodle osoittautui melko nopeasti jäykäksi toimintaympäristöksi ohjauksen kannalta, vaikka monissa oppiaineissa Moodle onkin toimiva alusta. Tällä hetkellä tarkastelussa ovat Eliademy-verkko-opetusalusta sekä Office 365 -ympäristö, jonne kaikki opiskelijat saavat alkuvuonna 2014 automaattisesti tunnukset. Office 365 -ympäristössä vaikuttaa olevan monia ohjaukseen sopivia työskentelymahdollisuuksia, esimerkiksi työryhmäsivut ja pikaviestit. Tärkeintä ohjauksessa on kuitenkin henkilökohtainen kohtaaminen, jota sähköisten välineiden käyttäminen voi täydentää. Sähköisen portfolion luominen kulkemaan opiskelijan mukana oppilaitoksesta toiseen on haasteellinen tehtävä, jonka toteuttamista tietoturvakysymykset ovat hidastaneet. Lähitulevaisuudessa, toivottavasti, opiskelijat ja opinto-ohjaajat saavat Wilman ohjauslomakkeet käyttöönsä, ensin abiturienteille ja hieman myöhemmin myös ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Opinto-ohjaajien väliseen 22 kommunikointia varten on käyttöön otettu Yammer, lähinnä linkkien ja ideoiden välittämiseksi. Opinto-ohjauksen laboratoriossa on pyritty avaamaan PLE:n käsitettä sekä pakollisella opinto-ohjauksen kurssilla että syventävällä kurssilla kuten myös Somettaako?-kurssilla. Opinto-ohjauksessa PLE on ymmärretty laajemmassa merkityksessä kuin vain tietoteknisessä ja sosiaalisen median kontekstissa. Itse oppiminen on muutenkin osa opinto-ohjauksen kurssien sisältöä. Somettaako?-kurssilla pohdittiin PLE:a oppilaitoksen (oppilaitoksessa käytettävät ja opettajan valitsemat välineet) ja oppijan näkökulmasta ja lisäksi mukaan otettiin yhteisöllinen oppimisen ja samanaikaisoppimisen näkökulmaa. TVT otettiin opinto-ohjauksen käyttöön BYOD-periaatteella syksystä 2012 alkaen kahdestakin syystä. Koululla on kaksi ATK-luokkaa, joista vain toinen lukion käytössä. Tietokoneita on kuitenkin liian vähän, jotta ryhmätyöskentely saati omatahtinen työskentely edes välttävällä tasolla olisi mahdollista opinto-ohjauksen pakollisella kurssilla. Tilanne oli toinen syventävällä kurssilla, jossa ryhmä on pienempi. Koulun kannettavat koneet ovat aktiivisessa käytössä reaaliaineiden tunneilla, joten ne saivat olla siinä tehtävässään. BYOD-periaate sopii ohjaukseen myös siinä mielessä, että tarkoitus on ohjata opiskelijoita omatoimisuuteen, joten parasta on käyttää opiskelijan omia laitteita. Laitteiden puute ei ole ollut ongelma, sillä jokaisella on jonkinlainen mobiililaite. Koulullamme on myös oma langaton verkko, joka on opiskelijoiden käytössä, tosin ei aina aivan ongelmitta. Aluksi kehotus ottaa omat puhelimet tai muut laitteet esille aiheutti hämmennystä, koska aikaisemmin ne oli lähinnä käsketty pitää poissa näkyviltä oppitunneilla. Omien laitteiden käyttö on osoittautunut motivoivaksi työtavaksi, ja aktiivisuus on lisääntynyt. Laboratorion tehtävänä oli luoda sosiaalisen median kurssi, joka nimettiin Somettaako? -kurssiksi. Kyseessä on luonnollisesti monimuotokurssi, eli siihen sisältyy lähiopetustunteja sekä verkkotyöskentelyä. Kurssin työskentelyalustana toimii suomalainen Eliademy-verkko-opetusalusta, jonka on ilmainen ja helppokäyttöinen oppimisalusta. Sosiaalisen median kurssi on ollut kokemuksena mielenkiintoinen, koska se on toteutettu kahden opettajan voimin. Työparityöskentely oli uusi kokemus, ja se osoittautui erittäin toimivaksi ainakin tämänkaltaisen kurssin toteuttamisessa. Sosiaalisen median kurssi koostuu osioista, joiden rakenne on kolmeosainen. Jokaisella lähitapaamiselle on oma aiheensa, jota käsitellään siihen sopivalla tavalla, yleensä opiskelijakeskeisyyteen pyrkien. Kurssin lähiopetustunnilla käytetty opetusmateriaali, linkit ym. materiaali ladataan Eliademyyn, josta sitä voi kurssin aikana käydä vapaasti 23 tutkimassa. Aiheen käsittely jatkuu blogitehtävissä, jotka kurssilaiset löytävät Eliademystä. Tehtävät käsittelevät sosiaalista mediaa ja siellä toimimista eri näkökulmista; opiskelijat ovat muun muassa pohtineet omaa toimintaansa sosiaalisessa mediassa esimerkiksi netti-identiteetin, tietoturvallisuuden ja tekijänoikeuksien näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvät havainnot opiskelijat kirjaavat blogiinsa ja kommentoivat toistensa blogeja. Blogitehtävän tekemiseen on aikaa viikko, jonka jälkeen Eliademyyn avataan jokaiseen aiheeseen liittyvä keskustelu, johon opiskelijat osallistuvat. Sekä blogitehtävissä että keskusteluissa opiskelijat ovat saaneet harjoitusta esimerkiksi perustelemisen taidossa. Toistaiseksi kurssi on vielä kesken, sillä se on jaettu kahdelle jaksolle. Tällä hetkellä opiskelijat palauttavat lopputöitään, joissa tehtävänä oli luoda opetuskokonaisuus sosiaalisen median välineitä hyödyntäen. Lisäksi opiskelijat arvioivat itse onnistumistaan omissa blogipäivityksissään. muistiinpanoistaan tai portfoliostaan juuri sellaisen kuin haluaa linkkeineen ja muine materiaaleineen eikä ole sidottu tiettyyn A4-malliin. TVT:n käytön lisääminen ohjauksessa helpottaa ohjaustyötä, koska ohjauksen materiaalit voi sijoittaa yhteen paikkaan, joka on kaikkien opiskelijoiden käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta se ei vähennä, mutta ryhmätilanteissa voidaan aikaa käyttää ehkä monipuolisemmin hyväksi, kun kaikkien opiskelijoiden henkilökohtainen materiaali on löydettävissä aina samasta paikasta eikä ole riippuvainen siitä, onko opiskelija esimerkiksi muistanut ottaa muistiinpanonsa mukaan. Kukin saa 24 Osio 5 Käytänteitä Käytänteitä 1. Pienryhmätyöskentely 2. Pari- tai ryhmäkokeet 3. Yhteiskirjoittaminen 4. Kurssin keskiö verkossa 5. Opettajien oppiainerajat ylittävä yhteistyö 6. Videoklipit Pienryhmätyöskentely Opiskelijat opiskelevat opetettavan asian yhteistoimin ja etsivät vastauksia kysymyksiin ymmärtääkseen asiakokonaisuuden paremmin. Tätä työtapaa käytettiin melko yleisesti kieliopin opiskelussa sekä matematiikassa. Opiskelijat selittivät asioita omin sanoin, ja oppiminen tapahtui oman oivaltamisen kautta. Tämä antaa opiskelijoille tukea erityisesti käsitteiden ymmärtämisessä. Kun käsite on esitetty käytetyssä lähteessä (esimerkiksi matematiikan oppikirjassa matemaattisena lauseena), sen sisältö jää opiskelijalle usein epäselväksi. Opiskelijat eivät osaa kertoa asiaa omin sanoin. Tässä kohtaa ryhmittäin tai koko opiskelijaryhmän kesken jaettu yhteinen dokumentti, johon kaikki voivat asiaa selittää, avaa käsitettä usein paremmin kuin käytetty lähde. Matematiikassa mielenkiintoista on myös se, että mikäli matemaattisia kaavoja ei voi merkitä dokumenttiin, asiat on selitettävä sanoin, mikä helpottaa ymmärtämistä. Opettajan tärkeä rooli korostuu tässä siinä, että opettajan on puututtava opiskelijoiden epätäsmälliseen käsitteiden käyttöön; opiskelijoiden on vähitellen opittava käyttämään täsmällisiä käsitteitä ymmärtäen, mitä niillä tarkoitetaan. 25 Pari- tai ryhmäkokeet Kieltenopetuksessa pari- ja ryhmäkokeita kokeiltiin lähinnä pistokokeissa luokkatilanteissa sekä uusintakokeissa, jossa kurssikokeen reputtaneet opiskelijat saivat tehdä yhteistyötä. Ideana on, että kukin opiskelija vastaa omaan vastauslomakkeeseensa parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta tehtävistä saa neuvotella. Parhaimmillaan kokeen aikana käyty keskustelu tukee opiskelijan oppimista ja lievittää kokeesta aiheutuvaa jännittämistä. Samalla valvova opettaja saa varsin selkeän kuvan kunkin opiskelijan taidoista. Kokeilun aikana kaikki ryhmäkokeeseen osallistuneet opiskelijat läpäisivät kokeen ja palautteen perusteella pitivät koetta tehokkaana oppimistilanteena. Yhteiskirjoittaminen Opiskelijoille avataan esim. Google-dokumentti siten, että siihen pääsee kirjoittamaan ilman kirjautumista. Opiskelijoiden ei siis tarvitse kirjautua palveluun, vaan opettaja jakaa linkin dokumenttiin kaikkien muokattavaksi tai kommentoitavaksi. Yhteiskirjoittaminen on opiskelijoille innostava tapa, ainakin aluksi, jakaa ajatuksiaan ja mielipiteitään nimettömänä. Samalla opiskelija voi esittää osaamistaan ryhmälle, mikä joillekin voi olla helpompaa anonyyminä, varsinkin jos asiastaan ei ole aivan varma. Työtapa sopii hyvin esimerkiksi ryhmätöihin (ryhmän jäsenet voivat olla toisilleen tuntemattomia), tuntimuistiinpanoihin (yksi tai ryhmä tekee kaikkien käytettäväksi, seuraavalla tunnilla jokin toinen pienryhmä), motivointiin ja keskusteluun. Toki tapa mahdollistaa asiattomatkin kommentit tai toisen tekstin tuhoamisen, mutta asiatonta käytöstä ei hankkeen aikana ollut. Yleensä palveluissa on myös mahdollisuus palauttaa aikaisempi versio historiasta, jolloin opettaja voi palauttaa poistettua tekstiä. Kurssin keskiö verkossa Kurssin keskiö on tärkeä väline, jolla voidaan selkeyttää opiskelijan – ja miksei opettajankin – kuvaa kurssin työvälineistä, asiasisällöistä ja toimintatavoista. Käytettävä keskiö voi olla esimerkiksi Moodle-kurssi tai blogisivusto, johon opettaja kokoaa kurssin kannalta olennaisia linkkejä, materiaaleja ja työohjeita. Kyseiselle verkkosivulle voidaan kerätä myös opiskelijoiden töitä. Tällainen keskiöajattelu mahdollistaa suljettujen oppimisympäristöjen ja sosiaalisen median palveluiden joustava käytön. Se mahdollistaa myös ympäristöjen pedagogisesti järkevän käytön ottaen samalla huomioon niiden käyttöön liittyvät kirjautumisen ongelmakohdat. 26 Opettajien oppiainerajat ylittävä yhteistyö Hankeryhmä muodostui, kun ryhmän jäsenet tapasivat toisensa, osa ensi kertaa, syksyn 2010 aikana. Se, että ryhmä koostui eri oppiaineryhmien edustajista, oli hankeen ideoinnin ja pedagogisen toiminnan kannalta erittäin tärkeää. Videoklipit Videoklipit opetuksessa ovat monipuolistaneet niin verkkomateriaaleja kuin lähiopetustakin. Näiden avulla eriyttäminen on mahdollista oppitunnin aikana ja sen ulkopuolella. Nykyiset mobiililaitteet mahdollistavat opettajalle helpon tavan tuottaa ja julkaista opetuksen videoita. Näin materiaali vastaa opettajan omaa näkemystä opetuksen keskeisistä asioista. Toisaalta netissä on valtavasti valmista materiaalia, jotka on julkaistu CC-lisenssiä käyttäen. Näistä opettaja voi poimia omaan opetukseensa ja opiskelijoiden oppimiseen parhaiten soveltuvia tuotoksia. 27 Osio 6 Laitteista Hankkeen aikana kävi selväksi, että henkilökohtainen ja itse valittu laite on ainoa aidosti toimiva ratkaisu. Koulu voi hankkia laitteita vain rajallisesti, ja niiden ylläpito ja päivittäminen on raskasta. Henkilökohtainen laite on opiskelijalle tuttu, sen päivitykset ovat aina ajan tasalla ja ohjelmat opiskelijan oman PLE:n mukaisia. Sen sijaan koulun tulee tarjota langaton verkkoyhteys kaikkialta koulurakennuksen sisältä. Tulevaisuudessa koulu joutunee varautumaan myös näiden laitteiden lataustarpeisiin esimerkiksi lisäämällä pistorasioita tai latauspisteitä. 28 Loppusanat 4 Lopuksi Toimintamalli, jossa eri oppiaineryhmien edustajat kokoontuvat säännöllisesti ja jakavat ja innostavat toisiaan erilaisten uusien sovellusten, laitteiden ja käytäntöjen käyttöönottoon, on koettu erittäin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi vietäessä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä eteenpäin lukioissa. Oppiainerajat ylittävä yhteistyö on ensisijaisen tärkeää opettajan pedagogisen ajattelun kehittämisessä. Tärkeää on myös hyödyntää VESO-koulutuksia TVT:n laajamittaisen käyttöönoton edistämisessä. Yhteistyössä on voimaa. Tekniikka helpottaa yhteistyötä. 30
© Copyright 2024