työssäoppimisen ohjaus työpaikoilla
TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS TYÖPAIKOILLA Sisältö Ammatillinen koulutus 3 Ammatillisen koulutuksen tehtävät ja tavoitteet Säädökset ja määräykset Työssäoppiminen4 Tavoitteellinen työssäoppimisen prosessi Tuhat tapaa oppia – tuhat tapaa opettaa 9 Työpaikkaohjaajan roolit Työpaikkaohjaajan tärkeimpiä ominaisuuksia Perehdyttäminen11 Ohjaaminen12 Opiskelijalähtöinen ohjaaminen Ohjaustyylit13 Palaute14 Vinkkejä palautteen antajalle Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa14 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttöjen arviointi 16 Oppimisen ja osaamisen arvioinnin ero Ammattiosaamisen näytön ja tutkintotilaisuuden ero Saimaan ammattiopisto Sampo Työssäoppimisen ohjaus työpaikoilla Saimaan ammattiopisto Sampo PL 303, Armilankatu 40, 53101 Lappeenranta p. 02049 600, www.edusampo.fi Lisätietoa: www.edusampo.fi/tyopaikkaohjaajakoulutus Esite on laadittu ILOA työpaikkaohjaukseen-hankkeessa, jota rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. AMMATILLINEN KOULUTUS AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ammatillisen peruskoulutuksen tarkoituksena on: kohottaa väestön ammatillista osaamista kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukea elinikäistä oppimista Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on: antaa opiskelijoille ammatillisen perustutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito sekä valmiuksia yrittäjyyteen tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja Ammatillinen peruskoulutus ja sen tarkoitus: tulee antaa opiskelijalle laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella tutkinnon suoritettuaan opiskelija voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän koulutuksen tulee vastata työelämän ammattitaitovaatimuksia, edistää työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi Ammatillinen oppiminen työpaikoilla aidoissa työelämäolosuhteissa: oppilaitoksella ja opettajalla mahdollisuus pysyä paremmin mukana muuttuvan työelämän ja teknologian kehityksessä opiskelijalle mahdollisuus oppia käytännön työtehtävissä työpaikalle mahdollisuus tutustua opiskelijaan ja hänen osaamiseensa Suomen koulutusjärjestelmä Kuva: Kuviopaja Oy SÄÄDÖKSET JA MÄÄRÄYKSET Ammatillisessa peruskoulutuksessa toimintaa ohjaavat säädökset ja määräykset eli lait ja asetukset, joita koulutuksen toteuttamisessa tulee noudattaa: 630/1998, 811/1998, 488/2008 (muutokset 787/2014, 799/2014, 801/2014, 329/2015, 331/2015 ja 246/2015). Näyttötutkintojärjestelmässä tutkintosuoritusten arviointia säätelevät lait ja asetukset 631/1998 (muutokset 788/2014) ja 812/1998, 800/2014 ammatillisesta aikuiskoulutuksesta sekä Opetushallituksen määräykset näyttötutkintojen ja ammatillisten perustutkintojen perusteista sekä todistuksia koskevat ohjeet ja määräykset. 3 TYÖSSÄOPPIMINEN TAVOITTEELLINEN TYÖSSÄOPPIMISEN PROSESSI Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatillisen osaamisen hankkimisen kannalta riittävän pitkiä ja työtehtävien monipuolisia, jotta tavoiteltu osaaminen on mahdollista saavuttaa. Työssäoppiminen toteutetaan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti. Osaamisperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan tavoittelema osaaminen voidaan hankkia erilaisilla koulutuksen järjestämismuodoilla, ja koulutuksen järjestäjä päättää toteuttamistavoista. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppiminen Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää perustutkinnon perusteiden mukaista käytännön opetusta. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, josta työpaikalla hankittua osaamista tulee olla vähintään 35 osaamispisteen laajuisesti. Ylärajaa työssäoppimisen kautta hankitun osaamisen laajuudelle ei ole asetettu. Työssäoppimista voidaan sisällyttää sekä ammatillisiin että yhteisiin tutkinnon osiin. Työssäoppimisjaksoihin pyritään sisällyttämään ammattiosaamisen näytöt. Työpaikalla järjestettävään koulutukseen lähtökohtana ovat perustutkinnon tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet, opiskelijan yksilölliset osaamistarpeet ja muut lähtökohdat sekä työpaikkojen mahdollisuudet tarjota opiskelijalle soveltuvia työtehtäviä. Työpaikalla järjestettävä koulutus aikataulutetaan siten, että se tukee opiskelijan HOPSissa suunniteltua oppimista ja on työpaikan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. Työpaikalla järjestettävä koulutus toteutetaan aina ennen kuin opiskelijan osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytössä. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen toimijat: koulutuksen järjestäjä opettaja(t) opiskelija työpaikkaohjaaja ammattiosaamisen näytöistä vastaava toimielin Oppisopimuskoulutus Opiskelijalla, opettajalla ja työpaikkaohjaajalla on omat tehtävänsä ja vastuunsa työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja oppimisen suunnittelussa, ohjauksessa sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnissa. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksessa kyseessä on opinnollinen, opiskelijan osaamistarpeisiin perustuva, määräaikainen työsopimus. Oppisopimuskoulutuksessa osaamista hankitaan pääosin työpaikalla erilaisia työtehtäviä tehden. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta täydennetään aina tietopuolisilla opinnoilla. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin valvoo näyttötoimintaa ja päättää arvioijista. Toimielimessä on mukana sekä työelämän edustajia että koulutuksen järjestäjän, opettajien ja opiskelijoiden edustajia. Näyttötutkinto Aikuiskoulutuksessa opiskelijat osoittavat työpaikoilla ammattitaitonsa näyttötutkintona suorittaen joko perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Näyttötutkintoon voi osallistua riippumatta siitä, miten ammattitaito on hankittu. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, joista järjestetään ammattitaidon osoittamista varten tutkintotilaisuuksia tutkinnon osa kerrallaan. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS AMMATTITUTKINTO ERIKOISAMMATTITUTKINTO antaa perusvalmiudet alalle kokeneen ammattilaisen valmiudet kokeneen ammattilaisen valmiudet hallitsee keskeiset perustyötehtävät hallitsee käytännön työelämän tehtävät vaaditaan erikoisosaamista, erittäin korkealaatuinen käsityö, työnjohtotaito ”alalletulotutkinto” työkokemusta n. kolme vuotta takana ”alan ammattilaisen tutkinto” työkokemusta n. viisi vuotta ”ekspertin / mestarin tutkinto” Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan T1-H2-K3 / hylätty näyttötutkinnot arvioidaan hyväksytty / hylätty näyttötutkinnot arvioidaan hyväksytty / hylätty Opiskelija Työssäoppimispaikkojen hankinnasta vastaava opettaja HOPSin mukainen työssäoppiminen Työssäoppiminen suoritettu Työssäoppimispaikan hankinta ja koordinointi Työssäoppimista ohjaava opettaja Työpaikkaohjaaja Perehdyttää opiskelijan Ohjaa opiskelijan työssäoppimista Arvioi työssäoppimisen tavoitteiden toteutumista Kuva: Tavoitteellinen työssäoppimisen prosessi 4 5 TYÖSSÄOPPIMINEN ON TAVOITTEELLISTA, OHJATTUA JA ARVIOITUA OPISKELUA TYÖPAIKALLA Työssäoppiminen on tavoitteellista - tavoitteet perustutkinnon perusteista ohjattua – oma työpaikkaohjaaja(t) työpaikalla arvioitua – arviointikriteerit perustutkinnon perusteista työssäoppimisesta ei pääsääntöisesti makseta palkkaa työssäoppimisen kustannukset jakautuvat eri osapuolille yritysten nimeämille työpaikkaohjaajille järjestetään koulutusta ja opettajille työelämäjaksoja yhteistyökäytäntöjen kehittämiseksi Hyvä työssäoppimispaikka työtehtävät vastaavat tavoitteita noudatetaan työssäoppimisen periaatteita työturvallisuusasiat kunnossa koulutettu työpaikkaohjaaja opiskelijan monipuolinen perehdyttäminen ohjaus ja ohjaava arviointi toimivat ollaan sitoutuneita työssäoppimiseen ja sen kehittämiseen voidaan antaa ammattiosaamisen näyttö Työssäoppiminen tarjoaa työnantajalle mahdollisuuden varmistaa ammattitaitoinen henkilöstö myös tulevaisuudessa ja tutustua tulevaisuuden työntekijään mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa opetussuunnitelmien kehitystyöhön mahdollisuuden toteuttaa henkilöstökoulutusta oppilaitosyhteistyönä mahdollisuuden varmistaa alalle valmistuvien ammatillisen osaamisen ja koulutuksen työelämävastaavuuden Opiskelijan näkökulmasta työssäoppiminen tukee ammatillista kasvua ja erikoistumista mahdollistaa oppimisen erilaisissa oppimisympäristöissä mahdollistaa tutustumisen työelämän pelisääntöihin ja työtapoihin lisää opiskelumotivaatiota ja syventää ammatillista osaamista mahdollistaa oppimisen erilaisissa oppimisympäristöissä helpottaa työllistymistä ja siirtymistä työelämään 6 TYÖNANTAJA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ • tekee lain edellyttämän sopimuksen työssäoppimisen • järjestää työssäoppimispaikan yhdessä opiskelijan kanssa järjestämisestä • huolehtii, että työtehtävät vastaavat työssäoppimisjakson tavoitteita • huolehtii, että opiskelija perehdytetään ja että hänelle on tarjolla riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen välineistö sekä ohjausta tavoitteiden saavuttamiseksi • varmistaa työpaikan edellytykset työssäoppimispaikaksi • tarjoaa tarvittaessa työpaikkaohjaajakoulutusta • valmistelee ja tekee sopimuksen työnantajan kanssa • tekee yhteistyötä työelämän, työmarkkinaosapuolten ja muiden oppilaitosten kanssa • hankkii pysyvän yhteistyöyritysten verkoston • nimeää opiskelijalle työpaikkaohjaajan • luo vakiintuneet työssäoppimisen käytännöt • vastaa opiskelijoiden työturvallisuudesta • tukee työpaikkojen edellytyksiä työssäoppimisen • tiedottaa yrityksen henkilöstölle työssäoppimisen järjestämisestä järjestämiseen • kehittää työssäoppimisen ohjausta ja arviointia yhdessä työpaikkojen kanssa • huolehtii opettajien riittävästä työelämäosaamisesta ja täydennyskoulutuksesta • seuraa elinkeinoelämän kehitystä • järjestää yrityksille mahdollisuuden tutustua oppilaitoksen toimintaan • varmistaa työssäoppimisen laadun TYÖSSÄOPPIJA OHJAAVA OPETTAJA • tutustuu työssäoppimisen sopimukseen ja siinä oleviin • suunnittelee yhdessä työpaikkaohjaajan ja opiskelijan kanssa asioihin • noudattaa sovittuja työaikoja ja muita työpaikan sääntöjä • noudattaa työturvallisuusohjeita • käy keskusteluja työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa • opiskelee tavoitteiden mukaisia ammatissa vaadittavia työelämän tietoja, taitoja ja asenteita • pohtii oppimiskokemuksiaan asetettujen tavoitteiden suunnassa • tekee työssäoppimisjaksolle suunnitellut oppimistehtävät • arvioi omaa oppimistaan miten työpaikalla järjestettävä koulutus toteutetaan niin, että se tukee tarvittavan osaamisen saavuttamista • varmistaa, että työpaikka on selvillä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmasta, oppimisnäkemyksistä, työssäoppimisen periaatteista ja tavoitteista, opiskelijan tavoitteista ja muista velvoitteista • markkinoi oppilaitoksen osaamista • valmentaa opiskelijaa työssäoppimiseen • pitää yhteyttä opiskelijaan työssäoppimisen aikana ja ohjaa opiskelijaa • arvioi työssäoppimisen prosessia • huolehtii opiskelijan etuuksista työssäoppimisen aikana 7 TUHAT TAPAA OPPIA - TUHAT TAPAA OPETTAA OPISKELIJAN OIKEUDET OPISKELIJAN VELVOLLISUUDET • oikeus maksuttomaan opetukseen • työaikojen noudattaminen • oikeus maksuttomaan ruokailuun (koulutuksen järjestäjän • noudattaa työstä ja turvallisuudesta annettuja ohjeita ja vastuulla) määräyksiä • oikeus saada opetusta ja ohjausta • tehtävien tunnollinen tekeminen • oikeus turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön • asiallinen käyttäytyminen • salassapitovelvollisuus työpaikalla • korvata tahallisesti aiheuttamansa vahinko On tärkeää, että opiskelijat saavat työpaikoilla riittävästi tukea ja ohjausta oppimisen aikana ja ammattitaidon laatu varmistetaan osaamisen arvioinnilla. TYÖPAIKKAOHJAAJAN ROOLIT Opastajana perehdyttää työpaikan toimintaan ja työturvallisuuteen perehdyttää työpaikkaan ja työtehtäviin sekä ohjaa niiden suorittamista soveltaa erilaisia ohjaustapoja työssään, koska opiskelijat ovat erilaisia oppijoita Valmentajana luo oppimista edistäviä työtilaisuuksia ja työkiertoa järjestää asiantuntijaohjausta ja mahdollisuuksia seurata työprosessin kulkua suunnittelee yhdessä opettajan kanssa oppimistehtävät arvioi ja antaa palautettaa Neuvonantajana edistää työssäoppimisen mahdollisuuksia yrityksessä suunnittelee opettajan ja opiskelijan kanssa työssäoppimisjaksojen sisältöjä tukee ja antaa palautetta perehtyy työssäoppimiseen liittyviin oppimisnäkemyksiin edistää työpaikan oppimisilmapiiriä Tukihenkilönä toimii työpaikalla työssäoppijan tukihenkilönä työssäoppimisjakson aikana 8 9 PEREHDYTTÄMINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAN TÄRKEIMPIÄ OMINAISUUKSIA Perehdyttäminen on suunnitelmallinen, useiden toimenpiteiden kokonaisuus työhönoton ja omatoimisen työskentelyn vä- Ohjaajalle tärkeää on • ohjaava toiminta • persoonallisuus • ammatillisuus • vuorovaikutustaidot oppimista edistää stava • opiskelijaa arvo i ilmapiir • tekemällä oppiminen • oppiminen asiakastilanteissa Hyvä ohjaaja on • tuki ja turv a • halukas op pimaan • vaativa ja tu nnollinen • innostunut • hyväksyy op iskelijan • ihmisenä t toivovat opiskelija ssa e alkutilante ja tukea ta s • ohjaurviointiin itsea van oppimista • omanminen löytä ä ohjeita • selkeit ksiä ia kysymy • ohjaav tta • palauteispäiväkirjasta im p p o lillä lisäksi hän iteensä • sanoo mielip n työhön • ottaa mukaa usteluja • pyytää per tetta • antaa palau iskelijaa • kuuntelee op taidot ilmenev ät • asioihin perehtymisen ä • vastuun kantamisena • palautteen antamisena Perehdyttämiseen kuuluvat tutustuttaminen ohjaus opetus = työnopastus Perehdyttäminen vaikuttaa työmotivaatioon toimintakykyyn viihtyvyyteen toiminnan laatuun turvallisuuteen Hyvällä perehdyttämisellä luodaan uuden työntekijän myönteinen asennoituminen työyhteisöön helpotetaan uusiin työtehtäviin paneutumista lyhennetään oppimisaikaa poistetaan epävarmuutta vähennetään virheitä. Perehdyttäminen on tärkeä osa työssäoppimista työntekijän on koettava itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi ensivaikutelman syntyminen taloon ja työyksikköön, henkilöstöön ja toimintaan perehdyttäminen työyksikön valmistaminen uuden työntekijän vastaanottoon. 10 11 OHJAAMINEN OHJAUSTYYLIT Työpaikkaohjaaja auttaa ja ohjaa opiskelijaa ymmärtämään ja kehittämään työtapojaan sekä jatkuvasti oppimaan työssään. Hän rohkaisee rakentavaan vuorovaikutukseen työpaikalla. Hyvällä ohjaajalla on kiinnostusta, kykyä ja herkkyyttä havaita sekä analysoida opiskelijan tarpeita ja tilannetta. Ohjaus voidaan jakaa eri ohjaustyyleihin: OPISKELIJALÄHTÖINEN OHJAAMINEN Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa luoda opiskelijoille mahdollisuuksia oppia ja hankkia tietoa erilaisin tavoin kehittää yksilöllisiä työssäoppimistilanteita lähtökohdiltaan erilaisille opiskelijoille ristiriitatilanteessa toimia rakentavana ratkaisijana Ohjaamisen onnistumisen edellytykset ohjaajan ja ohjattavan välinen luottamuksellinen ohjaussuhde työyhteisön hyväksyminen turvallisen ilmapiirin järjestäminen HYVÄKSYVÄ OHJAUSTYYLI KYSYVÄ TYYLI • on kuuntelemista ja tilan antamista sille, joka puhuu. Tätä tyyliä käytetään, kun halutaan saada hahmotettua tilanne yhteisen • opiskelijaa rohkaistaan puhumaan – pyydä häntä kertomaan ja työskentelyn pohjaksi kuvailemaan lisää • palautetaan asia lisäpohdintaan • toistetaan opiskelijan kertoma tai tiivistetään ja tehdään yhteenveto puhutusta • annetaan aikaa miettimiseen • hyväksytään tunteet ja ajatukset ilman omia kannanottoja • motivoi opiskelijaa oppimaan ja saavuttamaan omia tavoitteittaan • tarkoituksena on saada monipuolinen kuva kokonaisuudesta • liika kysely saattaa estää varsinaiseen ongelmaan pysähtymisen ja sen käsittelyn • perusmenetelmä on vuorovaikutustilanne, jossa esitetään mahdollisimman laaja-alaisia ja avoimia kysymyksiä • tarkoitus on kuunnella, antaa aikaa ja tilaa opiskelijalle sekä rohkaista häntä selvittämään pulmatilanteita, kuvaamaan millaiselta ne hänen kokemanaan näyttävät • puhetta konkretisoidaan käytännön esimerkein • kysymysten tarkoituksena on auttaa opiskelijaa selkiyttämään MUISTILISTA lähde opiskelijan vahvuuksista vältä kiiretilanteita luo avoin ja turvallinen ilmapiiri huomioi erilaiset oppimistyylit (näkemällä, kuulemalla, tekemällä, lukemalla) kannusta ja innosta pyri tekemään oppimisesta hauskaa ja mielekästä silloinkin kun opetetaan vaikeita tai ei niin kiinnostavia asioita pyri havainnollistamaan mahdollisimman hyvin kaikki selitä ensin lyhyesti asia kokonaisuutena kertaa ja toista tarkista ymmärtäminen käytä vaihtelevia työtapoja kiinnitä huomiota kirjallisiin materiaaleihin, selkokielisyys mukaan tue opiskelijan omaa vastuuta oppimisesta anna opiskelijalle mahdollisuus osoittaa tietonsa ja taitonsa eri tavoin opeta oppimaan oppimisen taitoja, löydä oppimisen vahvuuksia anna riittävästi aikaa informaatiota ajattelun, päätöksenteon ja toiminnan pohjaksi • kysymysten on tarkoitus olla oppimista tukevia, ei opiskelijaa tenttaavia RISTIRIIDAT HAVAITSEVA TYYLI MÄÄRÄÄVÄ ELI OHJEITA ANTAVA TYYLI Tätä tyyliä voidaan käyttää kun halutaan opiskelijan näkevän oman Tätä tyyliä käytetään, kun tilanteeseen tarvitaan pikaista ratkaisua tilanteensa • määräävä tyyli saattaa tehdä opiskelijasta liian helposti ohjaajaan • työpaikkaohjaajan tehtävänä on toimia peilinä ja pysäyttää opiskelija tarkastelemaan omaa toimintaansa - jos opiskelijalla ei ole valmiuksia itsearviointiin, saattaa tämän tyylin käyttö estää prosessin etenemisen • ohjaustyyliin ei sisälly syyttelyä eikä arvostelua, mutta silti tällä ohjaustyylillä on taipumus johtaa konfliktiin • ei yleensä sovellu ohjauksen alkuvaiheessa, koska edellyttää luottamuksellista perustaa • edellyttää tuekseen hyväksyvää ohjaustyyliä, jotta mahdollisesti heränneet negatiiviset tunteet saadaan työstettyä • käytetään osoittamaan opiskelijan puheen ja ajattelun tai tekemisen välisiä ristiriitaisuuksia, joita ohjattava ei itse useinkaan havaitse 12 nojautuvan ja ohjauksesta riippuvaisen, eikä se tue ohjattavan oman toimintakyvyn kehittymistä eikä omasta toiminnasta oppimista • ohjeita antava, määräävä tyyli lienee käytetyin ohjauksessa • käytetään tilanteissa, joissa opiskelija on kykenemätön tekemään oma-aloitteisesti ratkaisuja tai hänellä on kiire tilanteen ratkaisemiseksi – tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa • on tehokas ja johtaa ehkä nopeimmin ratkaisuihin joskin pikaratkaisut voiva osoittautua väliaikaisiksi • edellyttää, että ohjaaja analysoi tilanteen, antaa ohjattavalle kuvauksen ongelmasta sekä antaa asiantuntijan neuvot parhaista ratkaisuista ja toiminnasta 13 PALAUTE Varsinkin työssäoppimisen alkuvaiheessa ja työskentelyn harjoitteluvaiheessa on hyvä antaa välitöntä palautetta opiskelijan kehittymisestä ja työtavoista. Näin opiskelija saa tarvitsemansa palautetta ja varmuuden siitä, miten hän on päässyt työskentelyssään alkuun ja miten hänen tulisi kehittää työskentelyään. Positiivisesta palautteesta tulee varmuutta ja uskallusta tehdä ja työskennellä. TUEN TARVE TUKIKEINOJA Opiskelijan työpanos vaihtelee Sopiva töiden rytmitys Palautteen antaminen on osa opiskelijan ohjausta, oli se sitten arviointikeskusteluissa esiin tulevaa tai jatkuvaa työssäoppimisjakson aikana annettavaa palautetta. Opiskelija ei jaksa Tarpeelliset tauot ja aikajärjestelyt esim. lyhennetty työpäivä Palaute on viisainta kohdistaa opiskelijan toimintaan, ei hänen persoonaansa. Työpaikkaohjaajan kannattaa ilmaista oma havaintonsa työtehtävän sujumisesta, mutta jättää tulkinnat ja uskomukset pois. Opiskelija ei muista tai unohtaa Asioiden kertaaminen ja neuvominen uudelleen Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. VINKKEJÄ PALAUTTEEN ANTAJALLE anna positiivista palautetta aina kuin se on mahdollista anna palaute mahdollisimman nopeasti anna ideoita ja tietoja, ei niinkään neuvoja mieti, mikä on oleellista palautetta tässä ja nyt, kaikkea ei tarvitse sanoa kerralla tee palautteestasi arvokasta, kehittävää ja rakentavaa valitse sopiva paikka ja aika Asioiden kirjaaminen muistiin Opiskelija ei ymmärrä Ohjeet selkokielellä suullisesti / kirjallisesti VINKKEJÄ PALAUTTEEN ANTAJALLE arvioi ja anna palautetta tarkista, että palautteesi on ymmärretty käytä selkeää, tasaista ääntä, älä teeskentele puhu rauhallisesti hymyile, kun olet tyytyväinen älä unohda katsekontaktia Selkeät yksinkertaiset ohjeet ja neuvot Työn näyttäminen Kuvien käyttö Ohjeiden pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin Tarkistaminen kysymällä: kerro omin sanoin, mitä pitää tehdä Opiskelija ei hahmota esim. käsitteet ylhäällä – alhaalla, Paikkojen ja tavaroiden näyttäminen etenkin alkuvaiheessa oikea - vasen Opiskelijalla on haasteita tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä Rauhallinen ympäristö. Yksi tehtävä kerrallaan ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVA OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA Opiskelija ei luota itseensä Tehtävän suorituksen tarkastaminen alussa Virheiden korjaaminen välittömästi Opiskelija on arka ja epävarma Rohkaiseminen ja kannustaminen Positiivisen palautteen antaminen Ammatillisessa peruskoulutuksessa opetus voidaan antaa erityisopetuksena, jos opiskelija oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä oppimisen ja opiskelun tukea. Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija voi saavuttaa perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Perustutkinnon perusteista voidaan poiketa mukauttamalla ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. Tutkinnon perusteissa voidaan kuitenkin määrätä, miltä osin ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista ei voida poiketa mukauttamisen perusteella. Erityisopetuksessa opiskelijalle laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka ohjaa myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. HOJKSissa määritellään opiskelijan valmiuksien pohjalta laaditut henkilökohtaiset (tarvittaessa mukautetut) tavoitteet sekä miten ja millaista tukea opiskelijalle tarjotaan. HOJKS sisältää henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman eli HOPSin. Opiskelijalla on lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyviä haasteita Tukea kirjallisten ohjeiden tulkitsemisessa Opiskelijalla on kuulo-, näkö- tai liikuntavamma Puheen kohdistaminen suoraan Apuvälineiden käyttö Erityisopiskelijan arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muillakin opiskelijoilla. Arviointi suoritetaan henkilökohtaisiin tavoitteisiin suhteutettuna ja arvosana asteikko on sama kuin muutoin käytössä oleva. Erityisopiskelijan tuen tarpeen arvioinnin rinnalla on erityisen tärkeää huomioida opiskelijan vahvuudet ja etsiä vaihtoehtoisia toimintatapoja sekä taata riittävä oppimisen ohjaus ja tuki työssäoppimisen aikana. Työssäoppimisjakson alussa opettaja ja opiskelija yhdessä selvittävät työpaikkaohjaajalle opiskelijan ohjauksen mahdolliset erityispiirteet. 14 15 TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN ARVIOINTI Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa työssäoppimisen aikana hankkimansa osaamisensa työtilanteissa ja -tehtävissä työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Opiskelijan osaamista arvioidaan sen jälkeen, kun hänellä on ensin ollut mahdollisuus oppia tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamisen arviointi voidaan liittää ammatillisten tutkinnon osien arvioinnin yhteyteen silloin, kun se on luontevaa. Kaikille ammattitaitovaatimuksille ja osaamistavoitteille on laadittu arviointikriteerit asteikolla T1–H2–K3. Ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet kuvaavat, mitä asioita opiskelijan pitäisi osata, ja arviointikriteerit kuvaavat, miten asiat pitäisi osata. Arvioinnilla pyritään tukemaan oppimista, kannustamaan ja motivoimaan opiskelua kehittämään opiskelijan itsearviointitaitoja vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja lisätä itsetuntemusta sekä kasvua ammatti-ihmisenä tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta opiskelijalle, työnantajalle ja oppilaitokselle Opiskelijan osaamisen arvioinnin tulee olla laadullista – osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen Opiskelija-arvioinnin tulee kohdistua työprosessin hallintaan (oman työn suunnittelu, työkokonaisuuden toteuttaminen, vastuullisuus, luotettavuus, työsuorituksen arviointi) työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallintaan (työmenetelmät, koneet ja työvälineet sekä materiaalit ja tarvikkeet) työn perustana olevan tiedon hallintaan elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan (oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky) Oppimisen ja osaamisen arvioinnin ero OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI OPISKELIJAN OSAAMISEN ARVIOINTI • • Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta (ohjaava opettaja, työpaikkaohjaaja tai työnantajan nimeämä henkilö) • • • työtilanteissa työpaikalla • opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä niin, että työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava itsearviointitaitojen kehittämisessä osaaminen vastaa kattavasti perustutkinnon perusteissa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava koko tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten/osaamistavoitteiden • osaaminen arvioidaan mahdollisimman aidoissa musten / osaamistavoitteiden saavuttamisessa ja opiskelijan kriteereitä • ammattiosaamisen näytön arviointi ja arvosana kirjataan arviointikriteereiden perusteella arviointilomakkeelle arvioinnin kohteittain perustutkinnon opiskelija arvioi omaa oppimistaan tutkinnon osien ammat- perusteen mukaisesti titaitovaatimusten/osaamistavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella • kirjataan HOPSiin ja opintorekisteriin TO-jaksolla opitaan ja opetellaan etukäteen sovitut asiat ja arvioidaan oppimisen edistymistä 16 määrättyyn osaamiseen oppimisen etenemisen seuraamista tukemalla, motivoimalla ja ohjaamalla opiskelijaa tutkinnon osien ammattitaitovaati- opiskelijan osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa Kun asiat on opittu, osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöllä Arvioijat seuraavat ja havainnoivat ennalta sovittuja, perustutkinnon perusteiden mukaisia asioita 17 Ammattiosaamisen näytön ja tutkintotilaisuuden erot AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ TUTKINTOTILAISUUS Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteid- Näyttötutkinnon perusteiden mukainen koulutus en mukainen koulutus Säätelee laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta Säätelee laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, voimassa myös ammatillisesta koulutuksesta säädetty laki Opetus ja ammattiosaamisen näytöt perustuvat opetussuunnitel- Valmistava koulutus ja tutkinnon suorittaminen perustuu näyttöman perusteisiin tutkinnon perusteisiin Suoritetaan ammatillinen perustutkinto Suoritetaan ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto Tutkinto suoritetaan osallistumalla koulutukseen, työssäoppimalla Ei edellytä valmistavaan koulutukseen osallistumista ja antamalla ammattiosaamisen näyttö Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Henkilökohtaistaminen Koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelman perustei- Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan den pohjalta opetussuunnitelmista, jonka mukaan koulutusta koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkintojen perusteiden toteutetaan mukaisesti Koulutuksen järjestäjä asettaa toimielimen Opetushallitus asettaa tutkintotoimikunnan Arviointi koostuu ammattiosaamisen näytöstä ja muusta arvio- Arviointi tehdään tutkintotilaisuudessa innista Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät opettajat Arviointipäätöksen tekevät työnantajien, työntekijöiden sekä ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, toimielin määrää opetusalan edustajat yhdessä, tutkintotoimikunta hyväksyy arvioijat arvioijat Arvioinnin oikaisua opiskelija pyytää ensimmäisessä vaiheessa Tutkinnon suorittaja pyytää oikaisua arviointiin tutkintotoimi- rehtorilta tai opettajalta, toisessa vaiheessa toimielimeltä kunnalta Tutkintotodistus sisältää päättö- ja näyttötodistuksen Tutkintotoimikunta antaa tutkintotodistuksen, valmistavasta koulutuksesta annetaan osallistumistodistus, jonka liitteenä on opintorekisteriote 18 19 OSAAMINEN ASUU MEILLÄ. Saimaan ammattiopisto Sampo Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. RUOKOLAHTI IMATRA LAPPEENRANTA 6 Vennonmäentie 1 56100 Ruokolahti vaihde: 020 496 00 Koulukatu 5 55120 Imatra vaihde: 020 496 00 PL 303, Armilankatu 40 53101 Lappeenranta vaihde: 020 496 00 Tarjolla on runsaasti tutkintoon johtavaa lisä- ja täydennyskoulutusta sekä oppisopimusmahdollisuuksia. Tarjoamme monipuolisia palveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Koulutukset suunnitellaan yksilöllisesti, ja opiskella voi myös työn ohessa. Rakennetaan yhdessä sopiva osaamisen polku! Lisätietoja: www.edusampo.fi www.opintopolku.fi www.ammattinetti.fi www.ammattiosaaja.fi www.oph.fi www.te-palvelut.fi
© Copyright 2024