Derivaattaluvut ja Dini derivaatat LuK-tutkielma Helmi Glumo 2434483 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2016 Sisältö Johdanto 2 1 Taustaa 2 2 Määritelmät 4 3 Esimerkkejä ja lauseita 7 Lähdeluettelo 12 1 Johdanto Derivaatta on yksi analyysin keskeisimpiä työkaluja, jolla on paljon sovelluksia funktion kulkuun liittyvissä teorioissa. Kuitenkaan, derivaattaa ei aina ole olemassa. Joillain funktioilla derivaatta on olemassa vain tietyissä pisteissä, toisilla ei yhdessäkään. Tällaisiin tilanteisiin on kehitetty korvikkeita derivaatalle. Korvikkeiden avulla voidaan kuvata sellaistenkin funktioiden kulku, joilla ei ole olemassa tavallista derivaattaa. Tässä Luk-tutkielmassa käsittelen yhtä tällaista derivaatan korviketta, Dini derivaattaa. Se on yksinkertainen ja kätevä derivaatan korvike. Dini derivaatta on myös erittäin monikäyttöinen, sillä se on olemassa jokaisessa pisteessä jokaiselle avoimella välillä määritellylle funktiolle. Työn teorian ja todistusten ymmärtämiseksi on hyvä tuntea analyysin tavallisimpia käsitteitä, kuten derivaatta, funktion jatkuvuus ja monotonisuus. Lähes kaikki tutkielman ymmärtämiseksi tarvittavat määritelmät ja lauseet on kuitenkin esitetty ensimmäisessä kappaleessa, joten pohjaksi ei välttämättä tarvitse muuta kuin matemaattisen tekstin ja ajattelun ymmärtämistä. Tutkielman ensimmäisessä kappaleessa määrittelen myöhempiä todistuksia ja lauseita varten tarpeellisia käsitteitä. Toisessa kappaleessa olen määritellyt työn varsinaisen aiheen mukaiset käsitteet ja esittänyt niihin liittyviä lemmoja. Viimeisessä kappaleessa on useita esimerkkejä funktioiden Dini derivaatoista ja kaksi lausetta todistuksineen. Lemman 2.8 todistuksen sekä esimerkin 3.3 olen keksinyt itse. Dini derivaatta on nimetty italialaisen matemaatikon Ulisse Dinin (18451918) mukaan. Hän tutki erityisesti funktioiden jatkuvuutta, derivaattoja, derivaatan olemassaolon ehtoja, sarjoja ja äärellisiä integraaleja. Dini oli yksi suurimpia mestareita teorioiden yleistämisessä ja vastaoletusten rakentamisessa. Hän todisti tarkasti lauseita, jotka oli siihen mennessä pystytty osoittamaan vain epätäsmällisin keinoin. 1 Taustaa Tässä LuK-tutkielmassa keskitytään reaalilukujen analyysiin, joten määritelmien ja esimerkkien funktiot on määritelty Määritelmä 1.1. Olkoon funktio f derivaatta pisteessä x0 f R → R. määritelty välillä on f 0 (x0 ) = lim x→x0 f (x) − f (x0 ) , x − x0 2 I ja x0 ∈ I . Funktion mikäli tämä raja-arvo on olemassa tai saa arvon derivaatta on äärellinen, funktio on ∞ derivoituva tai −∞. Mikäli funktion x0 . Yleensä, kun pisteessä sanotaan, että derivaatta on olemassa, tarkoitetaan sen olevan äärellinen. f Vaikka funktio ei olisi derivoituva pisteessä x0 , voi erotusosamäärän raja-arvo saada toispuoleisia arvoja. Määritelmä 1.2. Olkoon funktio f f määritelty välillä oikeanpuoleinen derivaatta pisteessä f+0 (x0 ) = lim+ x→x0 x0 I x0 x→x0 f f vasemmanpuo- on f−0 (x0 ) = lim− Huomautus 1.3. Funktion Funktion f (x) − f (x0 ) , x − x0 kun toispuoleinen raja-arvo on olemassa. Samoin funktion leinen derivaatta pisteessä x0 ∈ I . ja on f (x) − f (x0 ) . x − x0 derivaatta pisteessä x0 on olemassa jos ja vain jos f+0 (x0 ) = f−0 (x0 ). (1) Jos kaikille f määritelty välillä I . Olkoon x1 ja x2 I , että x1 < x2 . x1 ja x2 pätee f (x1 ) ≤ f (x2 ), funktio f on kasvava välillä (2) Jos kaikille x1 ja x2 pätee (3) Jos kaikille x1 ja x2 pätee (4) Jos kaikille x1 ja x2 pätee f (x1 ) > f (x2 ), funktio f Määritelmä 1.4. Olkoon funktio sellaiset pisteet väliltä I. välillä f (x1 ) < f (x2 ), funktio f on aidosti kasvava I. f (x1 ) ≥ f (x2 ), funktio f on vähenevä välillä I. välillä on aidosti vähenevä I. Lause 1.5 (Bolzano-Weierstrassin lause). Jokaisella rajoitetulla lukujonolla, on suppeneva osajono. Todistus. Lauseen [1, Theorem 2.39] nojalla, jokaisella lukujonolla on mono- toninen osajono. Tällainen osajono on siis sekä monotoninen, että rajoitettu ja siten suppeneva. 3 2 Määritelmät Esimerkki 2.1. Olkoon vuutta pisteessä x0 = 0 . f (x) = |x| ∈ R. Tarkastellaan funktion f derivoitu- Erotusosamääräksi saadaan f (x) − f (0) |x| = = x−0 x Siten f+0 (0) = lim+ x→x0 ( 1, x>0 −1, x < 0. |x| =1 x ja f−0 (0) = lim− x→x0 f on siis erisuuret x0 = 0, joten funktio f |x| = −1. x Funktiolla oikean- ja vasemmanpuoleiset derivaatat pis- teessä ei ole derivoituva pisteessä x0 = 0 . Aina funktiolla ei kuitenkaan ole edes toispuoleisia derivaattoja. Esimerkki 2.2. Tarkastellaan funktiota ( f (x) = Koska | cos x−1 | ≤ 1 kaikilla |x|| cos x−1 |, x 6= 0 0, x = 0. x 6= 0, lim f (x) = 0 = f (0), x→0 joten funktio f f x = 0. Selvästi nähdään, että f on x ∈ R, joten f on jatkuva funktio. Funktion on jatkuva pisteessä jatkuva kaikissa muissa pisteissä heilahteleva käyttäytyminen johtaa siihen, että molemmilla jonoilla {x : | cos x−1 | = 1} ja {x : | cos x−1 | = 0} raja-arvo, kun x lähestyy nollaa, on nolla. Täten myös jonoilla {x : f (x) = |x|} ja {x : f (x) = 0} on raja-arvona nolla. Erotusosamäärän tarkastelu osoittaa, että lim sup x→x+ 0 eli funktiolla f f (x) − f (0) = 1, x−0 kun taas lim inf + x→x0 f (x) − f (0) = 0, x−0 ei ole olemassa oikeanpuoleista derivaattaa Samoin voidaan osoittaa, ettei funktiolla taa. 4 f f+0 pisteessä x = 0. ole vasemmanpuoleista derivaat- Derivaatalla on tärkeä rooli analyysissä, minkä vuoksi on kehitetty korvikkeita tilanteisiin, joissa derivaattaa ei ole olemassa. Yksi yksinkertaisimmista tällaisista derivaatan korvikkeista on Dini-derivaatta. Dini-derivaatta on olemassa jokaisessa pisteessä jokaiselle funktiolle, joka on määritelty avoimella välillä. Määritellään aluksi funktion derivaattaluku. α ∈ [−∞, +∞] on lukujono hk → 0, että Määritelmä 2.3. Luku on olemassa sellainen funktion f derivaattaluku, jos f (x + hk ) − f (x) = α. k→∞ hk lim Huomautus 2.4. Jos f on derivoituva pisteessä f 0 (x). x, niin sillä on tasan yksi derivaattaluku, joka on sen derivaatta Määritelmä 2.5. Luku α ∈ [−∞, +∞] f oikeanpuoleinen dehk → 0, missä hk > 0, että on funktion rivaattaluku, jos on olemassa sellainen lukujono f (x + hk ) − f (x) = α. k→∞ hk lim Vastaavasti luku α on funktion f vasemmanpuoleinen derivaattaluku, jos on olemassa samat ehdot täyttävä lukujono hk < 0. Dini derivaattoja kutsutaan myös äärimmäisiksi toispuoleisiksi derivaattaluvuiksi. Dini derivaattoja on olemassa neljä: ylempi ja alempi oikeanpuoleinen ja ylempi ja alempi vasemmanpuoleinen Dini derivaatta. Määritelmä 2.6. Funktion f oikeanpuoleiset Dini derivaatat pisteessä x ovat D+ f (x) = sup{α ∈ [−∞, ∞] | α on funktion f oikeanpuoleinen derivaattaluku pisteessä x} ja D+ f (x) = inf{α ∈ [−∞, ∞] | α on funktion f oikeanpuoleinen derivaattaluku pisteessä x}. Vastaavasti määritellään funktion pisteessä f vasemmanpuoleiset Dini derivaatat x D− f (x) = sup{α ∈ [−∞, ∞] | α on funktion f vasemmanpuoleinen derivaattaluku pisteessä x} 5 ja D− f (x) = inf{α ∈ [−∞, ∞] | α on funktion f vasemmanpuoleinen derivaattaluku pisteessä x}. A ⊂ [−∞, +∞] ei ole ylhäältä rajoitettu, niin sup A = +∞. A ⊂ [−∞, +∞] ei ole alhaalta rajoitettu, niin inf A = −∞. Sovitaan, että jos Vastaavasti, jos Osoitetaan seuraavaksi, että määritelmä (2.6) on hyvin asesettu. f Lemma 2.7. Funktiolla on jokaisessa pisteessä keanpuoleinen derivaattaluku. Vastaavasti funktiolla sä x∈R x ∈ R ainakin yksi oif on jokaisessa pistees- ainakin yksi vasemmanpuoleinen derivaattaluku. Todistus. Valitaan sellainen mielivaltainen jono xk > x , että xk → x. Tar- kastellaan jonoa αk = Jos jono (αk )k f (xk ) − f (x) . xk − x on rajoitettu, sillä on Bolzano-Weierstrassin lauseen nojalla suppeneva osajono (αkm )m . Tällöin f (xkm ) − f (x) m→∞ x km − x α = lim αkm = lim m→∞ x. Jos (αk )k ei ole ylhäältä rajoitettu, sillä on sellainen osajono (αkm )m , että αkm → +∞, jolloin +∞ on funktion f oikeanpuoleinen derivaattaluku pisteessä x. Jos (αk ) ei ole alhaalta rajoitettu, vastaavasti −∞ on funktion f oikeanpuolinen derivaattaluku pisteessä x. on funktion f oikeanpuoleinen derivaattaluku pisteessä Vasemmanpuoleisen derivaattaluvun olemassaolon todistus on analoginen oikeanpuoleiselle. Lemma 2.8. Funktion f oikeanpuoleiset Dini derivaatat pisteessä x = x0 f on oikeanpuoleinen derivaatta pisteesD+ f (x) = D+ f (x) = f+0 . Vastaava yhteys pätee vasemmanpuo- ovat samat jos ja vain jos funktiolla sä x = x0 eli leiselle derivaatalle. Todistus. ⇐ Olkoon α funktion f oikeanpuoleinen derivaatta pisteessä Tällöin erotusosamäärän raja-arvo lim+ x→x0 f (x) − f (x0 ) = α. x − x0 6 x0 . α on funktion oikeanpuoleinen derivaattaluku Huomautuksen 2.4 nojalla luku pisteessä x0 . Tällöin Dini-derivaatan määritelmän nojalla D+ f (x) = sup{α ∈ [−∞, ∞] | α on funktion f oikeanpuoleinen derivaattaluku pisteessä x} =α ja D+ f (x) = inf{α ∈ [−∞, ∞] | α on funktion f oikeanpuoleinen derivaattaluku pisteessä x} = α. ⇒ Olkoon α funktion f ylempi ja alempi oikeanpuoleinen Dini derivaatTällöin α on Dini derivaatan määritelmän nojalla funktion f oikeanpuoleinen derivaattaluku pisteessä x0 . Oikeanpuoleinen derivaattaluku on nyt yksikäsitteinen, jolloin Huomautuksen 2.4 nojalla α on funktion f oikeanpuoleinen derivaatta. ta pisteessä x0 . Lemma 2.9. Lemman 2.8 mukaisesti pätee myös seuraava yhteys. D+ f (x) = D+ f (x) = ∞ jos ja vain jos lim+ y→x f (y) − f (x) = ∞. y−x Vastaavasti pätee myös, että D− f (x) = D− f (x) = −∞ jos ja vain jos lim− y→x 3 f (y) − f (x) = −∞. y−x Esimerkkejä ja lauseita Esimerkki 3.1. Määritetään Dini-derivaatat funktiolle x = 0. Funktio f teessä on jatkuva kaikkialla sin ∈ R. Nyt 1 1 π = 1 ⇔ = + k · 2π x x 2 ja sin 1 1 = 0 ⇔ = k · π. x x 7 f (x) = x sin( x1 ) pis- Tällöin on olemassa lukujonot xk = ja π 2 1 →0 + k · 2π 1 1 · → 0, k π f (xk ) = |xk | = xk ja f (yk ) = 0. yk = kun k → ∞. Tällöin lim sup x→0+ Täten f (x) − f (0) f (xk ) = 1. ≥ lim k→∞ xk x−0 limk→∞ xk = x 1 f (xk ) − f (0) = sin ≤ 1. xk − 0 xk Toisaalta jokaiselle lukujonolle Tästä seuraa, että (xk ), jolle D+ (0) = D− (0) = 1. Vastaavasti, koska f (xk ) − f (0) = sin xk − 0 niin 1 xk ≥ −1, D+ (0) = D− (0) = −1. Kuva 1: Funktion x sin(1/x) 8 pätee kuvaaja Esimerkki 3.2. Tarkastellaan funktiota ( f (x) = 1, x ∈ Q 0, muulloin. Määritetään funktion Dini derivaatat. Kaikilla rationaaliluvuilla x D+ f (x) = 0, D+ f (x) = −∞, D− f (x) = ∞ ja D− f (x) = 0. Dini derivaatat kaikille irrationaalisille luvuille x ovat D+ f (x) = ∞, D+ f (x) = 0, D− f (x) = 0 ja D− f (x) = −∞. Kuva 2: Esimerkin 3.2 funktion f (x) kuvaaja. Dini derivaattojen avulla on helppo selvittää, onko funktiolla derivaatta pisteessä x0 . Derivaatta on olemassa jos ja vain jos kaikki neljä Dini deri- vaattaa ovat samat pisteessä x0 . Tämä on seuraus Lemmasta 2.8. √ f (x) = 3 x pisteessä x > 0, niin Esimerkki 3.3. Määritetään Dini derivaatat funktiolle x = 0. Kun lähestytään nollaa positiiviselta puolelta √ 3 f (x) − f (0) x f (x) = = . x−0 x x Joten √ 3 lim+ x→0 x = ∞. x 9 x < 0, √ 3 f (x) − f (0) x f (x) = = . x−0 x x Kun nollaa lähestytään negatiiviselta puolelta Joten √ 3 x = ∞. x→0 x D+ f (0) = D+ f (0) = ∞ lim− Täten lemman (2.9) nojalla ja D− f (0) = D− f (0) = ∞. Kuva 3: Funktion Lause 3.4. Olkoon funktio pisteessä x ∈ [a, b[, niin f f √ 3 x kuvaaja [a, b]. Jos D+ f (x) > 0 jokaisessa kasvava välillä [a, b]. jatkuva välillä on aidosti f on kasvava. Tämä osoitetaan vasf ei ole kasvava välillä [a, b], on olemassa pisteet c ja d, joilla a ≤ c < d ≤ b ja f (c) > f (d). Olkoon y mielivaltainen piste välillä ]f (d), f (c)[. Koska f on jatkuva välillä [a, b], sillä on väliarvo-ominaisuus. Lauseen [1, Theorem 5.52] nojalla on olemassa sellainen piste t ∈]c, d[, että f (t) = y . Täten joukko {x : f (x) = y} ∩ [c, d] on epätyhjä. Olkoon x0 = sup{x : c ≤ x ≤ d ja f (x) = y}. Nyt f (d) < y ja f on jatkuva, mistä seuraa, että x0 < d. Siten f (x) < y , kun x ∈]x0 , d]. Lisäksi, koska f on jatkuva, joukko {x : f (x) = y} on suljettu, joten f (x0 ) = y . Todistus. Osoitetaan aluksi, että funktio taoletuksella. Jos 10 + Tämä kuitenkin edellyttäisi, että D f (x0 ) ≤ 0. Tämä on ristiriidassa + oletuksen D f (x) > 0 kaikilla x ∈ [a, b[ kanssa. Tämä ristiriita osoittaa, että f on kasvava. f ei ole aidosti f on vakio. Jokaisessa pisteessä tällai0 sella välillä funktion f derivaatta olisi f (x) = 0. Tällöin ei olisi mahdollista, + että D f (x) > 0 näissä pisteissä. Funktio f on siis aidosti kasvava välillä [a, b]. Nyt osoitetaan, että funktio f on aidosti kasvava. Jos kasvava, on oltava jokin alaväli, jossa f on aidosti kasvava, jos D f (x) > 0 kaikissa pisteissä x. Jos taas D+ f (x) < 0 kaikissa pisteissä x tai jos D− f (x) < 0 kaikissa pisteissä x, niin funktio f on aidosti Huomautus 3.5. Vastaavasti, lauseen 3.4 mukaisesti funktio − vähenevä. Lause 3.6. Jos funktio f on jatkuva ja sia derivaattalukuja pisteessä x, a ja on olemassa lukujonot ja b f oikeanpuoleic ∈ [a, b] on funktion f ovat funktion niin jokainen luku oikeanpuoleinen derivaattaluku pisteessä Todistus. Olkoon a x. b ovat funktion derivaattalukuja pisteessä x. Tällöin ak → x ja bk → x ja ak > x ja bk > x. Tällöin f (ak ) − f (x) =a k→∞ ak − x lim ja f (bk ) − f (x) = b. k→∞ bk − x c, jolle pätee a < c < b, on voimassa lim Nyt jokaiselle luvulle f (ak ) − f (x) <c k→∞ ak − x (1) lim ja f (bk ) − f (x) > c. k→∞ bk − x (2) lim (x) . Kohdista (1) ja (2) seuraa, että g(ak ) < c ja g(bk ) > g(y) = f (y)−f y−x c. Koska g on jatkuva, on olemassa lukujono zk ∈ ]ak , bk [, jolle g(zk ) = c. Nyt zk → x ja zk > x. Täten f (zk ) − f (x) = c, zk − x Olkoon jolloin f (zk ) − f (x) = c. k→∞ zk − x lim Joten c on funktion oikeanpuoleinen derivaattaluku pisteessä 11 x. Lähdeluettelo [1] Andrew M. Bruckner, Judith B. Bruckner, Brian S. Thomson: Elementary Real Analysis; Second edition, 2008. [2] Kuva 1: http://i.stack.imgur.com/NLp4s.png [3] Kuva 3: http://i.stack.imgur.com/dClDP.png [4] http://www-gap.dcs.st-and.ac.uk/ history/Biographies/Dini.html 12
© Copyright 2024