2011 - Pohjola

Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 1
Pohjola-Norden
Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri
Distriktet för Egentliga Finland och Satakunda
Juni 2011 – Kesäkuu 2011
Iloinen Perhetapahtuma
Turussa —
Familjejippo
i Åbo
Pohjolan pidoissa
kemiöläistä
lähiruokaa
Närmat från Kimito på
Nordiskt Gästabud
s. 5
Aurinkoisena lauantaina
viime vuoden syyskuussa
nähtiin lähes 200 lasta
vanhempineen posket innosta
hehkuen Kuralan Kylämäessä.
Turun Pohjola- Norden
halusi järjestää lapsiperheille
suunnatun tapahtuman, ja
paikaksi valittiin Kuralan
Kylämäki, Elävän historian
kylä, jossa lehmät ja lampaat
laiduntavat laitumella ja
pihapiirissä kanat nokkivat
jyviä.
Kulttuuripääkaupunki
Turku liekeissä
Åbo eld och lågor under
kulturhuvudstadsåret
s.4
A
lueen vanhat rakennukset tarjosivat
erinomaiset puitteet tapahtumalle:
päärakennuksen salissa istui keinutuolissa
merikapteeni Henriksson ja kertoi
lapsille pohjoismaisia satuja, suomeksi ja
ruotsiksi, kuulijakunnasta riippuen.
Vähä-Kohmon
talossa
askarreltiin
kuusen- ja männynkävyistä lehmiä ja
porsaita, jotka lapset tietysti saivat ottaa
mukaansa kotiin. Myös eri Pohjoismaiden
liput tulivat askartelun ohessa tutuiksi.
Talon toiseen päähän on sisustettu
vanha koululuokka kahden istuttavine
pulpetteineen. Siellä ”opettaja” testasi
”oppilaiden” vieraankielen tuntemusta.
Suomenkieliset lapset pohtivat mm. mikä
hedelmä on ”citron”? a) appelsiini, b)
mandariini, c) sitruuna. Alkujännityksen
mentyä ohi ”oppilaat” olivat innoissaan
huomatessaan, ettei se toinen kotimainen
mikään ylivoimaisen vaikea kieli olekaan.
Jousiammuntaa
”Jahtivouti” tutustutti lapsia vanhoihin
metsästystaitoihin, ja ainakin pojat olivat
innokkaasti kokeilemassa perinnejousella
ampumista hänen opastuksellaan.
Laidunmaan reunalla sijaitsevassa kodassa
leivottiin tikkupullaa, pinnbrödiä. Jos
lasten posket eivät vielä siihen mennessä
olleet punaiset, niin viimeistään siinä
vaiheessa, kun tikkupullia paistettiin
nuotiolla kodassa. Tikkupullan suosio
yllätti järjestäjät, sillä paistamiseen varattu
taikinamäärä osoittautui liian pieneksi.
Mutta onneksi sitä oli helppo tehdä lisää.
Peppi on paras
Suurimman suosion saavutti kuitenkin
inte alls var något övermäktigt svårt språk.
Jakt med pil och båge
En solig lördag i fjol, i september, var inemot 200
barn och föräldrar med hettande kinder på väg till
Kurala Bybacke i Åbo. Pohjola-Norden i Åbo ville
ordna ett jippo som var riktat till barnfamiljerna, och
Kurala Bybacke valdes som plats för evenemanget.
En by med levande historia, där kor och får betade
på ängen och hönsen sprättade efter korn på gården.
Kokeiluverstaassa
järjestetty
Peppi
Pitkätossun sirkuskoulu. Siellä sai kokeilla
Pepiksi
pukeutuneen
sirkuskoulun
opettajan johdolla vanteenpyöritystä,
palloilla ja renkailla temppuilua sekä
tasapainotaitojaan.
Kokeiluverstaan
vieressä
olevalla
laitumella käyskennelleet vasikat saivat
lapsilta monet taputukset ja silitykset.
Osa lapsista ei ollut koskaan aikaisemmin
saanut olla niin lähellä oikeita lehmiä.
Meitä
järjestäjiä
lämmitti
nähdä
lasten hymyilevät naamat heidän
poistuessaan tapahtumasta. Ja kun
lasten vanhemmatkin toivoivat uutta
vastaavanlaista tapahtumapäivää, olemme
sellaisen päättäneet järjestää samassa
paikassa lauantaina 3. syyskuuta 2011.
Tavataan silloin Kylämäessä!
D
e gamla byggnaderna på området
erbjöd en ypperlig inramning för
begivenheten: i karaktärshusets sal satt
sjökaptenen Henriksson i sin gungstol
och berättade nordiska sagor för
barnen, på finska och svenska, allt efter
åhörarskarans behov.
I gården Vähä-Kohmo pysslade man
med att göra kor och grisar av granoch tallkottar, vilka barnen naturligtvis
fick ta med sig hem. Också de nordiska
ländernas flaggorna blev bekanta under
pysslandet. I andra ändan av huset finns
inredningen i en gammal skolklass med
pulpeter, där alla barnen fick ta plats.
”Läraren” testade ”elevernas kunskap
i det främmande språket. På svenska
frågade man barnen bl.a. vilken människa
är ”en polis”? a) rövere, b) posteljon, c)
polis. Då den första spänningen lagt
sig var ”eleverna” entusiastiska, när de
märkte att det andra inhemska språket
”Jaktfogden”
lärde
ut
gamla
jaktfärdigheter, och åtminstone pojkarna
var ivrigt med och prövade på att skjuta
med en traditionell pilbåge under hans
ledning.
I utkanten av betesmarken i en kåta
bakades det pinnebröd. Om barnens
kinder inte dittills fått rodnandens
hetta, så nu var det dags för den när de
gräddade sina pinnebröd över öppen eld.
Pinnebrödets popularitet överraskade
arrangörerna så till den grad att degen
höll på att ta slut. Men tack och lov var
det lätt att göra en extra sats.
Pippi Långstrump mest populär
Mest populär blev ändå Pippi
Långstrump som höll cirkusskola i
Experimentverkstaden. Där fick man
under hennes ledning, dvs. cirkusskolans
föreståndare, lära sig cirkuskonster med
bollar, ringar och annat samt se hur
balanssinnet fungerade. Utanför på ängen
fick de betande kalvarna både klappar och
smekningar av barnen. En del av barnen
hade aldrig varit så nära riktiga kor.
Vi arrangörer blev så glada över att se
barnens leende ansikten när de lämnade
jippot. Och då också barnens föräldrar
önskade nya liknande jippon, har vi
beslutat att ordna ett liknande på samma
ställe lördagen den 3 september 2011.
Då ses vi på Bybacken!
Eeva Grönroos
Puheenjohtaja/ordförande,
Turun Pohjola-Norden i Åbo
2 Pohjola-Norden
Crusell-konsertti Uudessakaupungissa 25.7.
Kuralan Kylämäen perhejippo 3.9.
Noitavasara-ooppera Turun linnassa 3.9.
Gävlen Förening Nordenin vierailu piirissä 17.–18.9.
Rauman Pohjola-Nordenin 30-vuotisjuhla 11.11.
Eerik XIV -ooppera Logomossa 26.11.
Crusell-konsert i Nystad 25.7.
Varsinais-Suomen
Familjejippo på Kurala Bybacke 3.9.
ja Satakunnan piirin
Operan Häxhammaren på Åbo slott 3.9.
tapahtumakalenteri
Föreningen Norden från Gävle besöker distriktet 17.-18.9.
Evenemang i Egentliga
Pohjola-Norden i Raumo, 30 -års jubileum 11.11.
Finland och Satakunda
Operan Eerik XIV i Logomo 26.11.
distriktet
Distriktet och det nordiska
Det är egentligen ganska
märkligt att man måste påpeka
hur viktigt samröret med våra
nordiska grannar är. Vi vet ju
att levnadssättet, kulturen och
människorna själva är så likadana – trots vissa mindre olikheter – i våra grannländer att
umgänget är både otvunget och
naturligt. Om man kanske undantar sällskapsresorna i höstslasket till solen i söder, så är det
oftast något av grannländerna
som blir målet för semesterresor eller kortsemestrar. Vad är kontakter.
då bättre än att veta något mer
om grannen i förväg. Där har
Hur få organisationen att fungera
Pohjola-Norden sin viktiga up- I dag är det inte lika populärt att delta i föpgift, att förmedla kunskap och reningslivet som för ett halvsekel sedan.
Frivilligarbetet har minskat i takt med att
aktuell information.
samhällets och arbetslivets rytm har blivit
Ju mer vi är tillsammans, tillsamsnabbare. Kanske man också har fått anmans...
dra värderingar. För att Pohjola-Nordens
Pohjola-Nordens lokalföreningar och
distrikt arbetar för att sammanföra
folket på gräsrotsnivå från de nordiska nordiska länderna. Problemet
i Norden är ofta kostnaderna för att
resa från det ena landet till det andra.
Relativt billigt och enkelt går det att
göra det mellan Sverige och Finland,
men vill vi litet längre bort, exempelvis till Norge eller Island så stiger
kostnaderna oundvikligen. Då gäller
det ofta att slå sig samman i en grupp,
och det går ju enklast inom PohjolaNorden, kanske bäst i distriktet, för
lokalföreningarnas medlemsunderlag
kan vara för litet. Det är också klokt
att kontakta motsvarande Nordenföreningar i landet, dit man reser.
Det öppnar många dörrar och skapar
distrikt ska kunna fungera aktivt, krävs
det att distriktet på ort och ställe har en
versamhetsledare som kontinuerligt har
kontakt med fältet och aktivt arbetar för
att också tillföra distriktets ekonomi ett
ekonomiskt bidrag. Exempelvis Nordiskt
Gästabud, som förbundet introducerat,
är en bra inkomstkälla, liksom även olika
resor, vilka tjänar olika syften, bl.a. medlemsrekrytering och även distriktets och
föreningarnas ekonomi. Är man medlem
så behöver man vanligtvis inte betala lika
mycket som icke-medlemmar.
Låt oss tillsammans arbeta för att höja
medlemsantalet, göra intressanta program och trivas i den nordiska gemenskapens tecken!
Piiri ja pohjoismaalaisuus
On oikeastaan aika omituista,
että pohjoismaisen naapuriyhteistyön merkityksestä pitää
erikseen muistuttaa. Naapurimaidemme ihmisten elämäntavat ja kulttuuri ovat niin lähellä
meitä, että kanssakäyminen on
välitöntä ja helppoa. Jollei oteta
huomioon loskakelien aikaan
etelän lämpöön suuntaavia seuramatkoja, useimmiten lomakohteeksi valitaan joku naapurimaista. Silloin olisi hyvä tietää
jotain naapureista etukäteen.
Tällaisen ajankohtaisen tiedon
välittämisessä on Pohjola-Nordenilla tärkeä rooli.
Taas kun yhdess ollaan...
Pohjola-Nordenin paikallisosastot ja pii-
ri yhdistävät eri Pohjoismaiden ihmisiä
ruohonjuuritasolla. Ongelmana kanssakäymisessä on usein matkakustannukset.
Ruotsin ja Suomen välillä voi matkustaa
suhteellisen edullisesti ja helposti, mutta heti kun mennään vähän kauemmaksi, kuten Norjaan tai Islantiin, nousevat
kustannukset vääjäämättömästi. Silloin
kannattaa matkustaa ryhmänä, ja tällaisia matkoja on yksinkertaista järjestää
Pohjola-Nordenin kautta. Piiri on kenties
paras taho tähän, sillä paikallisyhdistys-
tasolla saattavat osallistujamäärät jäädä
liian pieniksi. Kannattaa myös olla yhteydessä vastaavaan Norden-yhdistykseen
kohdemaassa. Näin avautuu moni ovi ja
tarjoutuu mahdollisuuksia solmia uusia
kontakteja.
Miten saadaan organisaatio toimimaan
Tänä päivänä ei yhdistystoiminta ole yhtä
suosittua kuin puoli vuosisataa sitten. Vapaaehtoistyö on vähentynyt samalla, kun
yhteiskunnan ja työelämän tahti on kiristynyt. Arvotkin ovat saattaneet muuttua.
Jotta Pohjola-Nordenin piiri voisi toimia
aktiivisesti, sillä tulee olla toiminnanjohtaja, jolla on välitön yhteys kenttään, ja
joka toimii aktiivisesti myös piirin taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Yksi
hyvä tulonlähde on esimerkiksi liiton kehittämät Pohjolan pidot. Myös erilaisten
retkien järjestäminen palvelee monia eri
tarkoituksia. Niillä hankitaan uusia jäseniä ja tuloja niin paikallisyhdistykselle
kuin piirille. Jäsenille tällaiset retket ovat
yleensä edullisempia kuin ei-jäsenille.
Ottakaamme yhteiseksi tavoitteeksi jäsenmäärän kasvattamisen ja mielenkiintoisen ohjelman järjestämisen, jotta
voimme yhdessä viettää mukavia hetkiä
pohjoismaisissa merkeissä!
Bo Grönholm
puheenjohtaja
Bo Grönholm
ordförande
Pohjola-Nordens distrikt i Egentliga Finland och Satakunda har som mål att för
sina medlemmar fungera som förbindelselänk i nordiska frågor, att på alla områden
förstärka och utveckla den nordiska samhörighetskänslan samt att fungera som
samarbetsorgan inom förbundet Pohjola-Norden. Distriktets verksamhet innefattar
bl.a. kulturutbyten, föredrag, kurser och utfärder. Distriktet informerar såväl sina
medlemmar som skolor och kommuner om nordiska frågor samt är aktivt inom
vänortsfrågorna.
Pohjola-Nordenin Varsinais-Suomen ja
Satakunnan piiri esittäytyy
Pohjola-Norden Distriktet för Egentliga Finland
och Satakunda presenterar sig
Hallitus/styrelse:
Bo Grönholm, pj., ordf., Turku / Åbo
Ari Laitinen, varapj., vice ordf., Rauma/Raumo
Eeva Grönroos, Turku/Åbo
Roger Holmberg, Salo
Hannele Isaksson, Huittinen/Huittis
Leena Kortesalo, Raisio/Reso
Merja Luodetlahti, Kankaanpää
Kari Penttinen, Parainen/Pargas
Ulla Rahkonen, Paimio/Pemar
Raimo Salonen, Loimaa
Anja Savolainen, Uusikaupunki/Nystad
Terhi Strömman, Rauma/Raumo
Toimisto / kontor:
Anu Salminen,
Toiminnanjohtaja, verksamhetsledare
p. 0400-99 55 46
[email protected]
Pohjola-Nordenin Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirin tarkoituksena on toimia
jäsentensä yhdyssiteenä pohjoismaisissa kysymyksissä, vahvistaa ja kehittää
kaikilla aloilla pohjoismaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimia jäsentensä
yhteistoimintaelimenä Pohjola-Nordenin liiton piirissä. Piiri toimii muun muassa
tekemällä kulttuurivaihtotyötä, järjestämällä kursseja, esitelmiä, koulutusta ja
retkiä, tiedottamalla pohjoismaisista kysymyksistä niin jäsenilleen kuin kouluille ja
kunnillekin, sekä toimimalla aktiivisesti ystäväkuntakysymyksissä.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirin
paikallisyhdistykset / Lokalföreningar i PohjolaNordens distrikt i Egentliga Finland och
Satakunda
Pohjola Nordenin Varsinais-Suomen ja
Satakunnan piirin lehti / Organ för PohjolaNordens distrikt i Egentliga Finland och
Satakunda
Harjavallan Pohjola-Norden
Huittisten Pohjola-Norden
Kaarinan Pohjola-Norden
Kankaanpään Pohjola-Norden
Kokemäen Pohjola-Norden
Liedon Pohjola-Norden
Loimaan Pohjola-Norden
Merikarvian Pohjola-Norden
Nakkilan Pohjola-Norden
Paimion Pohjola-Norden
Paraisten Pohjola-Norden, Pohjola-Norden i Pargas
Pohjola-Norden i Kimitobygden
Porin Pohjola-Norden
Raision ja Naantalin Pohjola-Norden
Rauman Pohjola-Norden
Salon Pohjola-Norden
Sauvon Pohjola-Norden
Turun Pohjola-Norden i Åbo
Uudenkaupungin Pohjola-Norden
Päätoimittaja / Chefredaktör:
Bo Grönholm
Toimittaja / Redaktör:
Anu Salminen
Toimituksen osoite/Redaktionens adress:
Uudenmaankatu 1/ Nylandsgatan 1 (3.krs.)
20500 Turku/Åbo
Internet:
www.pohjola-norden.fi/piiritoimistot
s-posti/e-post:
[email protected]
puhelin/telefon:
gsm 0400-99 55 46
Graafinen suunnittelu / grafisk design:
Eliza Kraatari
Painopaikka/tryckeri:
Winbase sivuntekijät Oy, Turku
Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 3
POHJOISMAINEN SUOMI -PROJEKTI
Suomessa on viime vuosien aikana useassa mielipidetiedustelussa
käynyt ilmi, että Suomen kansalaiset tuntevat itsensä hyvin pohjoismaalaisiksi ja peräänkuuluttavat enemmän pohjoismaista yhteistyötä. Tiedustelujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kukaan ei
oikeastaan vastusta pohjoismaista yhteistyötä.
”Pyrkimyksiä ja tahtoa
pohjoismaiseen yhteistyöhön
on, mutta myös vastakkaisia
trendejä on havaittavissa.”
Larserik Häggman
Hallitusohjelmassa
Neljän viimeisen hallituksen ohjelmissa on asetettu tavoitteeksi pohjoismaisen yhteistyön syventäminen
ja kehittäminen (vrt. aikaisemmat passiivisemmat muotoilut). Hallituksen
päättäessä luopua ruotsinkielen pakollisuudesta ylioppilaskirjoituksissa
asetettiin tavoitteeksi, että koulujen
pohjoismainen yhteistyö lisääntyisi.
Vanhan ”Ruotsi-Suomen” hajoamisen
merkkivuoden yhteydessä julkaistiin
suuri määrä teoksia, jotka valaisivat
Suomen ja Ruotsin yhteisen taustan
ja rinnakkaisen kehityksen. Vuosi vietettiin laajasti molemmin puolin rajaa
lukemattomien tilaisuuksien ja hankkeiden merkeissä.
Viime vuosikymmenien aikana huomattava osa Pohjoismaiden yrityksistä
on laajentanut kotimarkkinansa käsittämään koko Pohjolaa tai Pohjolaa/
Baltiaa tai Itämeren aluetta. Suomen
ja Ruotsin välisiä yritysfuusioita on
yli 600. Vuonna 2007 Pohjoismaiden
pääministerit totesivat, että Pohjoismaiden tulisi yhdessä kohdata globalisaatiokehityksen haasteet. Erikseen
maat ovat liian pieniä. Julistuksen
pohjalta on toteutettu joukko hankkeita. Kansalaisten liikkuvuutta hait-
taavien rajaesteiden poistaminen Pohjoismaiden välillä on nostettu tärkeäkkuuluvat normaaliin rutiiniin
osaaminen, ja muiden skandinaavisten b) selvittää millä kielellä yhteistyö tasi tavoitteeksi.
kielten ymmärtäminen, supistuu.
pahtuu
Vastakkaisia trendejä
c) selvittää minkälaisia tarpeita instiKuntatasolla
ystäväkuntasuhteiden tuutioilla, laitoksilla ja järjestöillä on
Samalla kun yleinen kehitys suoras- kehitys on monella paikkakunnalla pohjoismaisen yhteistyön suhteen
taan vaatii lisää pohjoismaista yhteis- pysähtynyt ja joissain tapauksissa suh- ja näiden selvitysten pohjalta
työtä, ylin poliittinen taho ilmoittaa teista on luovuttu kokonaan. Virka- d) tehdä esityksiä pohjoismaisen yhpyrkivänsä siihen suuntaan ja kansa- miestasolla on tapahtunut/tapahtuu teistyön lisäämiseksi ja pohjoismailaiset ovat valmiita siihen on selvästi sukupolvenvaihdos, jonka seuraukse- suuden hyödyntämiseksi erityisesti
na henkilökohtaiset yhteydet naapu- nuorisotyössä, mutta myös laajemmin
havaittavissa vastakkaisia trendejä.
rimaihin ovat uhattuna. Sama koskee e) tehdä esityksiä nuorten tietojen liKeskustelu pohjoismaisesta yhteis- joukkoa kulttuurilaitoksia ja muita ins- säämiseen pohjoismaisesta yhteistyöstyöstä on julkisuudessa hyvin laimeaa. tituutioita. Kansalaisyhteiskunnassa tä sekä nuorisoa koskevan yhteistyön
Harva poliitikko, virkamies tai tutkija on havaittavissa ristiriitaisia tendens- tiivistämiseksi
osallistuu julkiseen keskusteluun. Kes- sejä. Ammattiyhdistyspuolella yhteiskustelu on usein muodollista ja visioi- työ on ollut vähenemässä päin, mut- Kartoituksien kohderyhmät ovat ainata puuttuu melkein kokonaan (Elin- ta aivan viime aikoina on esiintynyt kin:
keinoelämä muodostaa välillä poik- merkkejä yhteistyön vilkastumisesta.
poliittiset puolueet/poliitikot
keuksen). Rajaestetyö etenee hitaasti.
ministeriöt ja keskeiset viranomaiset
Keskustelu ruotsin kielen asemasta Pohjoismainen Suomi -projekti
kunnat
voi heijastua yhteistyöhön. Peruskoukoulu- ja korkeakoululaitokset
lun ja lukion opetussuunnitelmissa Tätä taustaa vasten Pohjola-Norden elinkeinoelämä ja sen järjestöt
Pohjoismaiden historian ja Ruotsin käynnistää
POHJOISMAINEN ay-järjestöt
ajan historian opetus on vähentynyt, SUOMI -projektin jonka tarkoitukse- kulttuurilaitokset
Pohjoismaita käsitellään aikaisempaa na on a) selvittää missä määrin suoma- kansalaisjärjestöt
vähemmän, pohjoismaista yhteistyö- laiset instituutiot, laitokset ja järjestöt
tä ja pohjoismaisia yhteisiä arvoja ja tiedostavat ja hyödyntävät pohjois- Pääsihteeri Larserik Häggman
ratkaisuja hyvin rajoitetusti. Ruotsin- maista yhteistyötä, harrastavat sitä ja Pohjola-Norden
kielen opetus, ja sitä kautta ruotsin missä määrin pohjoismaiset yhteydet
PROJEKTET DET NORDISKA FINLAND
Vid opinionsundersökningar i Finland har det de senaste åren
ofta framgått att medborgarna upplever sig som mycket nordiska
och efterlyser mera nordiskt samarbete. Utifrån resultaten kan
man konstatera att ingen egentligen motsätter sig det nordiska
samarbetet.
Regeringens program
rör sig över gränserna ska slopas.
I de fyra senaste regeringarnas
program har man som mål ställt att
fördjupa och utveckla det nordiska
samarbetet. Då regeringen beslutade
att avstå från obligatorisk svenska
i studentskrivningarna, ställde man
som mål att skolornas nordiska
samarbete skulle öka. I samband med
jubileumsåret för rikssprängningen
”Sverige-Finland” gavs det ut ett stort
antal verk, som belyste ländernas
gemensamma bakgrund och parallella
utveckling. Året firades på bägge
sidorna om gränsen med otaliga
tillställningar och projekt.
Trots allt motsatta trender
Samtidigt som den allmänna
utvecklingen direkt kräver nordiskt
samarbete, den högsta politiska
ledningen uppger sig sträva i samma
riktning och medborgarna är redo för
det, kan motsatta trender förmärkas.
Debatten om svenska språkets
ställning kan återspeglas i samarbetet.
Undervisningen i Nordens historia
och Svenska tidens historia har
minskat i läroplanerna, de nordiska
länderna behandlas mindre än
tidigare, det nordiska samarbetet och
En betydande del av de nordiska nordiska gemensamma värderingar
företagen har under de senaste och lösningar mycket begränsat.
decennierna
utvidgat
sina Undervisningen i svenska och
hemmamarknader att omfatta hela därigenom kunskaperna i svenska och
Norden eller Norden/Baltikum eller förståelsen av de andra skandinaviska
Östersjöområdet. Företagsfusionerna språken minskar.
mellan Finland och Sverige är över
600. Likaså har man som ett viktigt På kommunnivå har utvecklingen
mål lyft fram att de gränshinder som i vänortsförhållandena på många
är till förfång för medborgarna då de orter avstannat och i vissa fall
har man helt avstått från dem. På
tjänstemannanivå har det skett/
eller sker en generationsväxling
och till följd därav är kontakterna
med grannländerna hotade. Det
samma gäller kultur- och andra
institutioner. Det finns motstridiga
tendenser i medborgarsamhället och
på fackföreningssidan har samarbetet
hållit på att avta, även om det alldeles
på sistone har kunnat förmärkas
tecken på ett livligare samarbete.
Projektet det Nordiska Finland
i fråga om nordiskt samarbete och
utifrån dessa utredningar
d) göra framställningar om att utöka
det nordiska samarbetet och att
utnyttja det nordiska speciellt inom
ungdomsarbetet, men även mer
omfattade
e) göra framställningar om att öka
ungdomarnas kunskaper om det
nordiska samarbetet samt intensifiera
samarbetet i fråga om ungdomen.
Målgrupperna för kartläggningarna är
åtminstone:
de politiska partierna/politikerna
ministerierna och de centrala
myndigheterna
kommunerna
skol- och högskoleinstitutionerna
näringslivet och organisationerna
fackens organisationer
kulturinstitutionerna
medborgarorganisationerna
Det är mot denna bakgrund som
Pohjola-Norden startar ett projekt
DET NORDISKA FINLAND i syfte
att
a) utreda i vilken mån finländska
institutioner,
anstalter
och
organisationer är medvetna om och
utnyttjar det nordiska samarbetet,
hur de bedriver detta och i vilken
utsträckning de nordiska kontakterna Generalsekreterare Larserik Häggman
hör till de normala rutinerna,
Pohjola-Norden
b) utreda på vilket språk samarbetet
sker,
c) utreda vilka behov institutionerna,
anstalterna och organisationerna har
4 Pohjola-Norden
Pohjoismaat hyvin esillä
kulttuuripääkaupunkivuodessa
Onnistuin tavoittamaan kiireisesti tilaisuudesta toiseen rientävän
Turun 2011 -säätiön toimitusjohtajan Cay Sevónin ja kysyin
häneltä kulttuuripääkaupunkivuoden kuulumisia. Hän myös antoi
menovinkkejä Pohjola-Nordenin jäsenistölle. Piiri on varannut
lippuja jutussa mainittuihin oopperaesityksiin. Lisätietoja
niistä sivulla 15.
Kohta ollaan kulttuuripääkaupunkivuoden puolessa välissä. Miten
vuosi on lähtenyt käyntiin?
– Vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat menneet loistavasti. Täytyy
myöntää, että innostus ja osallistuminen ovat ylittäneet odotuksemme.
Entisen veturien konepajan Logomon muuttaminen kulttuuripääkaupunkivuoden keskeiseksi areenaksi
on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi.
Logomon näyttelyissä voi kokea kulttuuripääkaupungin jokaisena vuoden
päivänä avajaisista aina joulukuun 18.
päivään saakka kello 11–19. Tämän
lisäksi löytyy joka päivä muutakin koettavaa kulttuuria.
Tilaisuuksissa tuntuu olevan mukavasti väkeä. Onko vuosi tuonut
lisää ihmisiä Turkuun vai ovatko
turkulaiset lähteneet aktiivisemmin liikkeelle?
– Olennaisin asia vuoden onnistumisen kannalta on, että turkulaiset ja
seudun ihmiset ovat ottaneet kulttuuripääkaupungin omakseen. Tämä näkyi ensimmäistä kertaa suurissa avajaisissa lauantaina 15. päivänä tammikuuta 2011. Hyytävässä kylmyydessä
60 000 ihmistä tuli kokemaan suuren
ulkoilmaesityksen Aurajoen alajuoksulla Forum Marinumia vastapäätä.
Ihmiset olivat juhlamielellä liikkeellä.
Siitä lähtien lukuisat esityksen ovat olleet loppuun myydyt.
– Toki myös muualta tulevia on ollut runsaasti liikkeellä, niin Suomesta
kuin muista maista. Helsinkiläiset ystävät ja tuttavat puhuvat yhteen ääneen siitä, että ”kulttuuripääkaupunkivuosi näyttää onnistuvan hyvin”.
Vaikka kyseessä on Euroopan
kulttuuripääkaupunkivuosi, ovatko Pohjoismaat jotenkin enemmän esillä täällä kuin esimerkiksi
Tallinnassa?
– Turku 2011 -vuoden toiminnassa
Pohjoismaat ovat alusta lähtien olleet painopiste markkinoinnissa ja se
näkyy myös ohjelman rakentamisessa. Turku 2011 on esiintynyt useissa
tilaisuuksissa Tukholmassa ja kerran
Göteborgin kirjamessuilla. Olemme
olleet mukana myös Oslossa Suomen
suurlähetystön tilaisuudessa. Ohjelmassamme on runsaasti ruotsinkielistä tai ”kielineutraalia” ohjelmaa – musiikkia ja näyttelyitä. Olemme myös
pitäneet kunnia-asiana julkaista kaikki
säätiön materiaali kolmella kielellä:
kummallakin kotimaisella ja englanniksi.
Mikä mielestäsi olisi kaikkein
De nordiska länderna syns
i kulturhuvudstadsåret
Jag lyckades få tag på jäktade verkställande
direktör Cay Sevón och frågade henne hur
kulturhuvudstadsåret förlöper. Hon kom också
med några tips för Pohjola-Nordens medlemmar
och distriktet har bl.a. bokat operabiljetter. Mera
information om dem på sidan 15.
”pohjoismaisin” tapahtuma vuoden tarjonnassa? Onko ohjelmassa jotain ruotsiksi?
– Meillä on ohjelmistossa kaksi uutta
oopperaa, josta toinen esitetään kokonaan ruotsinkielellä ja toinen pääsoin
ruotsiksi. Lauantaina 27. elokuuta
saa ensi-iltansa Ulf Långbackan uusi
ooppera Henrik och häxhammaren.
Siinä esiintyvät mm. Åbolands kammarkör, Brahe Djäknar, Akademiska
orkestern ja komea solistirivi. Ooppera on tosiasioihin perustuva tarina
viimeisestä noitavainoprosessista nykyisen Suomen alueella. Oopperan
esityspaikkana on romanttinen Turun
linnan esipiha.
– Marraskuun 22. päivänä saa ensiiltansa Logomon isossa uudessa salissa toinen uusi ooppera, Eerik XIV. Se
kertoo kuninkaasta joka pyrki hyvään,
mutta jonka elämä päätyi vankilaan.
Hänen vaimonsa Kaarina Maununtytär eli vielä pitkään sen jälkeen kartanossaan Suomessa. Eerikin roolin
esittää ruotsalainen mezzosopraano
Charlotte Hellekant ja Kaarina Maununtyttärenä on Helena Juntunen.
Muissa rooleissa ovat mm. Jesper
Taube, Lennart Forsén, Petri Bäckström ja Juha Kotilainen.
Mitä tapahtumaa suosittelisit Pohjola-Nordenin jäsenille?
– Mainitut kaksi oopperaa ovat pohjoismaista historiaa, ja saattavat sitä
kautta kiinnostaa Pohjola-Nordenin
jäseniä.
– Kuvataiteen puolelta voisi mainita
näyttelyn Close Your Eyes and Tell
Me What You See. Näyttelyn kuraattorina on Göteborgin taidemuseon
johtaja Johan Sjöström, näyttelyn
tuottajana on Pro Artibus -säätiö.
Vahvasti kansainvälinen näyttely on
esillä Göteborgissa kesä–elokuussa ja
avataan Turussa Vartiovuoren Tähtitornilla 21.9. ja on nähtävänä siellä
marraskuun loppuun saakka.
Anu Salminen
De första månaderna av året har gått
strålande
– Alla våra förväntningar har
överträffats, tycker Cay Sevón.
Utställningarna i Logomo kan
upplevas varje dag under året kl. 1119 ända fram till den 18 december,
och det är viktigt att alla i regionen
och Åbo har tagit kulturhuvudstaden
till sig. Det började med att 60 000
personer i bitande kyla upplevde
själva öppningsprogrammet. Därefter
har det rullat vidare med folk från när
och fjärran.
Det mest nordiska i
programutbudet?
– Vi har två nya operor på
programmet, den ena helt på svenska
och den andra till stor del på svenska.
Lördagen den 27 augusti har Ulf
Långbackas nya opera Henrik och
häxhammaren premiär med bl.a
Åbolands kammarkör, Brahe jäknar,
Akademiska orkestern och solister.
Operan uppförs på borggården på
Åb slott.
– Den 22 november är det premiär
för en ny opera Eerik XIV i Logomo.
Huvudgestalterna är självfallet Erik
XIV och Karin Månsdotter.
Rekommendation för PohjolaNordens medlemmar!
– De två operorna är Nordens historia
och det torde intressera PohjolaNordens medlemmar.
–Även bildkonsten finns med. Chefen
för Göteborgs konstmuseum Johan
Sjöström är kurator för utställningen
Close Your Eyes and Tell Me What
You See som öppnas i Observatoriet
på Vårdberget Åbo 21.9.
Anu Salminen
Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 5
Toiminnalla tähdätään tulevaisuuteen
Pohjola-Nordenin VarsinaisSuomen ja Satakunnan piirin
toiminnanjohtajien vaihtuvuus on ollut melkoista viime
vuosina, joten tälläkin lehdellä on taas uusi toimitussihteeri.
Olen nyt puolen vuoden
ajan tutustunut toiminnanjohtajan arkeen varsin avarakatseisesti, sillä en tuntenut
Pohjola-Nordenin toimintaa
ollenkaan ennen tämän työn
aloittamista. Kun minulle tarjottiin puolipäiväistä järjestötyötä, jossa saa itse päättää
työajan, koin homman olevan
kuin tarkoitettu minulle. Olen
ammatiltani kääntäjä-tulkki.
Toimin yrittäjänä ja käännän
pääasiassa asiatekstejä ranskasta, englannista ja tanskasta
suomeen. Sen lisäksi toimin
Turun ja Naantalin matkailuoppaana. Pohjola-Nordenin työ täydentää palettia, sillä
kaikki työni ovat epäsäännöllisiä, ja liikkumavara työajassa
on minulle olennaista.
Töiden ohella olen aktiivinen
yhdistysihminen. Olen toiminut Suomen kääntäjien ja
tulkkien liiton Turun paikallisosastossa niin tiedottajana
kuin puheenjohtajana. Olen
myös Turun matkailuoppai- toiminnan monipuolistamisden tiedottaja-sihteeri, joten ta ja aktiivista jäsenhankintiedän mitä jäsenet odotta- taa. Samalla meitä herätelvat yhdistystiin myös
toiminnassa, Kun toiminta perustuu miettimään
vaikka en ole vapaaehtoisuuteen, on j ä s e n y y Pohjola-Nor- kaikilla mahdollisuus
t e m m e
denin
jäsen vaikuttaa yhdistyksen tarkoitusta
tätä ennen olja omien
toimintaan.
lutkaan.
yhdistyst e m m e
Syntyperäinen turkulainen
olemassaoloa. Seminaarissa
Olen 45-vuotias syntyperäi- haastettiin paikallisyhdistyknen turkulainen, asun Ruskol- siä selvittämään, miksi yhla, jossa mieheni on kirkko- distys on olemassa, mikä on
herrana. Meillä on neljä lasta, sen päämäärä ja tarkoitus?
joista 22-vuotias esikoinen on Paikallisyhdistyksiä on syntyjo muuttanut pois kotoa, seu- nyt monista eri syistä ja aina
raava menossa kohta armei- välillä on syytä pysähtyä mietjaan ja kuopuskin on kesän timään miksi? Kun välillä pajälkeen jo viidesluokkalainen.
laa lähteille, saattaa sieltä taas
löytyä uutta pontta tulevaan
toimintaan ja kenties myös
uusia suuntia.
Aktiivisuutta, jäsenet!
Samalla myös jokainen liiton
jäsen voi pohtia, mitä jäsenyydeltään odottaa. Jäsenyys
voi toki olla tapa kannattaa
pohjoismaalaisuutta ja pitää
itsensä ajan tasalla pohjoismaisissa asioissa. Monet kuitenkin ovat jäseniä, koska haluavat osallistua toimintaan.
Se, millaista toimintaa eri paikallisyhdistyksissä tarjotaan,
riippuu täysin jäsenistä. Kun
toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, on kaikilla mah-
dollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Jos siis kaipaat aktiivisempaa toimintaa
omalta paikallisyhdistykseltäsi, ei muuta kuin rohkeasti
yhteyttä hallitukseen ja esittämään toivomuksia ensi vuoden toimintasuunnitelmaan!
Aktiivisuuteen kaikkia kannustaa
Anu Salminen
toiminnanjohtaja
Ulkopuolisen näkökulma
Pohjola-Nordeniin
Koska Pohjola-Nordenin tai
piirin yhdistysten toiminta ei
ollut minulle ennestään tuttua, minulla on ollut oiva asema tarkkailla toimintaa myös
tavallaan ulkopuolisen silmin.
Liitto järjesti toukokuun alussa jäsenhankintaseminaarin,
ja siellä luonnollisesti käsiteltiin liiton rakenneuudistusta ja
sen vaikutusta piireihin ja paikallisiin yhdistyksiin. Kovasti
pohdittiin liiton tulevaisuutta,
Med verksamhet sikte på framtiden
De senaste åren har verksamhetsledarna hos Pohjola-Norden, Distriktet för Egentliga
Finland och Satakunda växlat
rätt mycket, alltså har tidningen igen en ny redaktionssekreterare.
sättarföreningarna, liksom
vid Åbo turistguider. Alltså
vet jag vad medlemmarna
förväntar sig av en förening,
även om jag inte tidigare varit
med i Pohjola-Norden.
Jag har nu i ett halvår bekantat mig med verksamhetsledarens vardag med öppna
ögon, för jag kände inte alls
till Pohjola-Nordens verksamhet innan jobbet började.
Då jag blev erbjuden ett halvdagsjobb, där jag själv fick
bestämma arbetstiden, var
jobbet som gjort för mig. Till
yrket är jag översättare-tolk
och översätter för det mesta
facktexter från franska, engelska och danska till finska.
Dessutom är jag turistguide i
Åbo och Nådendal. Arbetet
inom Pohjola-Norden fyller
paletten, för de andra arbetena är oregelbundna. Vid sidan om arbetet är jag en föreningsmänniska och har verkat
både som informatiker och
ordförande inom inom över-
Jag är 45 år och åbobo av
födsel och ohejdad vana, bosatt i Rusko, där min man är
kyrkoherde. Vi har fyra barn,
och den förstfödde har redan
flugit ur boet, följade på väg
att fullgöra värnplikten och
den yngste är snart i klass fem
i skolan.
Åbobo av födseln
Kanske en utomståendes
syn på Pohjola-Norden!
Då Pohjola-Nordens verksamhet inte tidigare var bekant för mig, har jag haft en
ypperlig chans att se sakerna
utifrån. Förbundet ordnade i början av maj ett medlemsrekryteringsseminarium,
där strukturomvandlingen
och dess verkningar på föreningarna och distrikten debatterades. Förbundets fram-
tid, en mångsidigare verksamhet och aktiv medlemsrekrytering liksom föreningarnas
syfte och existens dryftades
likaså. Det lönar sig att ibland
att gå tillbaka till källorna och
kanske finna nya vägar.
Medlemmar, var aktiva!
Det är också bra om alla som
hör till Pohjola-Norden funderar över vad de förväntar
sig av medlemskapet. Medlemskapet kan visserligen
vara ett sätt att understöda
nordism och hålla sig à jour
med det nordiska. Många är
dock medlemmar som vill
delta i verksamheten. Det är
ett faktum att det helt beror
på medlemmarna vad lokalföreningarna erbjuder dem.
Då verksamheten baserar sig
på frivillighet, har alla möjlighet att påverka föreningens
verksamhe. Om Du alltså
önska en aktivare verksamhet
av din egen lokalförening och
av distriktet, så kontakta raskt
styrelsen eller verksamhetsledare och kom med önskemål
för verksamhetsplanen nästa
år!
Till aktivitet för alla uppmuntrar
Anu Salminen
verksamhetsledare
6 Pohjola-Norden
Vid det Nordiska Gästabudet serverades närmat i år
— Pohjolan pidoissa tarjoiltiin tänä vuonna lähiruokaa
Varsinais-Suomen ja
Satakunnan piiri järjesti
tämän vuoden Pohjolan
pidot Westankärrin
kartanossa lauantaina
26.3.2011. Kartanon
entiseen navettaan
tehdyssä juhlatilassa
kokoontui 150
pitovierasta kaikkialta
piirin alueelta.
Kartanon navettaan on
rakennettu valoisa juhlatila,
jossa
kartanon
isäntä
Mårten Forss kertoi meille
kartanon mielenkiintoisesta
menneisyydestä ja uudesta
elämästä lammastilana. Itse
kartanorakennus on vielä
isäntäperheen asuinkäytössä,
joten sitä pääse ihailemaan
vain
ulkoapäin,
mutta
navetta on sisältä remontoitu
palvelemaan vieraita. Kartano
on oiva kesäretkikohde.
1.7.–15.8.2011 siellä on mm.
akateemikko Outi Heiskasen
taidenäyttely.
Distriktet för Egentliga
Finland
och
Satakunda
ordnade i år Nordiskt
Gästabud på Westankärr
gård lördagen 26.3.2011.
I festlokalen i gårdens f.d.
ladugård
samlades
150
deltagare i gästabudet från
hela distriktet. Festlokalen
har byggts om med ljus
och rymd, där gårdens
värd berättade om gårdens
intressanta förflutna och dess
nya liv som en fårfarm. Själva
karaktärsbyggnaden bebos
ännu av gårdens ägarfamilj
och kan beundras endast
utifrån, men ladugårdens
interiör har byggts om för att
betjäna gästerna. Gården är
ett ypperligt utflyktsobjekt.
I sommar 1.7.-15.8.2011 är
där bl.a. en utställning med
akademiker Outi Heiskanens
konst.
↑ Herkkua on siinä monenlaista. Kartanon pitoemäntä oli pistänyt
parastaan lähiruoka-teeman puitteissa, ja tarjolla oli mm. lasimestarin
silliä, savustettua lampaanviulua ja hirvipataa. — Läckerheterna var av
många slag. Kalasvärdinnan på gården hade gjort sitt bästa kring temat
närmat, och det serverades bl.a. glasmästarsill, rökt fårfiol och älggryta.
→ Kartanon isäntä Mårten Forss,
edellisen omistajan Johan Ehrnroothin
lanko, kertoi meille saaristolaislampaiden
kasvatuksesta — Husbonden på gården
Mårten Forss, svåger till föregående
ägare Johan Ehrnroot, berättade för oss
hur skärgårdsfåren uppföds.
← Westankärrin kartanon juhlatilan
yhteydessä on monipuolinen
kartanomyymälä, jossa myydään mm.
tilan omaa lampaanlihaa eri muodoissa.
Pohjolan pitojen myyntimenestys oli
pidoissakin tarjolla ollut herkullinen
vorschmack, jota monet ostivat kotiin
viemisiksi — I anslutning till festlokalen
på Westankärr gård finns det en
mångsidig gårdsbutik med försäljning av
bl.a. gårdens eget fårkött i olika former.
Försäljningssuccén på det Nordiska
Gästabudet var en delikat vorschmack som
både serverades och som många köpte
med sig hem.
↓ Kemiönsaaren kunnanjohtaja Tom Simola viihtyi pidoissa ja esitteli kuntaliitoksen jälkeen
reippaasti kasvaneen saaristokunnan tuoreimmat kuulumiset — Kimitoöns kommundirektör
Tom Simola trivdes på gästabudet och gav en presentation av hur raskt kommunen vuxit efter
kommunsammanslagningen och av kommunens nya visioner.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 7
Pohjoismaiset ystäväkuntapäivät
Loimaalla 10. – 11. 6. 2010
L
oimaa on kuulunut Pohjois- käsiteltiin mm. liiton pääsihteeri
maiden ensimmäiseen ystä- Larserik Häggmanin alustuksen
väkuntaketjuun vuodesta 1947. pohjalta kuntaliitosten vaikuSilloin järjestettiin ensimmäinen tusta ystäväkuntatyön pohjoistapaaminen mukana olleiden maissa. Hän totesi, että ystäväRuotsin Uddevallan, Norjan kuntatyö perustuu paljolti henSkienin, Loimaan ja isäntänä kilösuhteisiin. Hänen mielestoimineen Tanskan Thistedin tään oli myös erityisen tärkeätä
välillä. Sen jälkeen mukaan on saada nuoria mukaan. Nuorille
tullut Islannin Mosfellsbaer on annettava tietoa siitä keitä
1970-luvun loppupuolella ja pohjoismaalaiset ovat ja missä
Viron Jõhvi ns. tarkkailijana Pohjola sijaitsee. Kuntaliitok1990-luvun puolivälissä. Tapaa- sen jälkeen on tärkeää päättää
misia pidettiin alkuaikoiKuntaliitoksen jälkeen
na joka vuosi, mutta huoon
tärkeää päättää miten
mattiin pian, että järjestelyt vaativat paljon aikaa
kansainvälinen yhteistyö
ja vaivaa, joten päätettiin
järjestetään. Loimaalla
siirtyä nykyiseen joka toijatketaan pohjoismaista
nen vuosi järjestettävään
yhteistyötä aktiivisten
tapahtumaan.
Loimaa oli ystäväkuntapäivien isäntänä viime kesäkuussa yhdeksättä kertaa. Tällä
kertaa teemana oli lähinnä taide/taito ja osanottajat pääsivät
tutustumaan Loimaan seutuun
ja mm. sen arkkitehtuuriin, koululaitokseen ja korjausrakentamiseen melko monipuolisesti.
Osa vieraista kävi myös tutustumassa Loimaan aluesairaalan
lisäksi Turun yliopistollisen keskussairaalan uuteen T-sairaalaan. Osallistujia oli mukana niin
luottamusmiehiä, virkamiehiä
kuin nuoria kaikista ystäväkunnista kaikkiaan n. 100. Edustajat jakautuivat omien intressiensä mukaan poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuri- ja opetusalan
ja tekniseen ryhmään. Lisäksi
seuralaisilla, nuorilla ja PohjolaNordenilla oli perinteisesti oma
työryhmänsä.
Pohjola-Nordenin 15-jäsenisessä työryhmässä aamupäivällä
kuntien välillä.
miten kansainvälinen yhteistyö
kunnassa järjestetään. Loimaalla on esimerkiksi päätetty jatkaa
pohjoismaista yhteistyötä niiden
kuntien välillä, jotka ovat olleet
aktiivisesti mukana yhteistyössä.
Iltapäivällä Norden-työryhmä
vieraili Veteraanituvalla, jossa
Loimaan seudun sotaveteraanien puh.joht. Matti Vainio toivotti ryhmän tervetulleeksi ja
kertoi Veteraanituvan ja alueen
historiaa. Hirsisen päärakennuksen lisäksi alueella oli savusauna,
lampi, pienempi tavallisen saunan sekä kokoontumis- ja keittiötilan sisältävä rakennus ja grillikatos sekä korsu. Alueen kaikki
rakennuksen olivat veteraanien
tekemiä. Päärakennuksessa oli
pysyvä ja aina täydentyvä autenttisen sotamateriaalin näyttely, joka herätti ystäväkuntien
osanottajissa suurta mielenkiintoa. Työryhmä kuuli vielä sota-
veteraanin, entisen kaupunginjohtajan Risto Nikkilän
omakohtaisia kokemuksia
talvi- ja jatkosodasta. Molemmat esitykset tulkkasi
Loimaan Pohjola-Nordenin hallituksen jäsen Britta
Wiander.
Ohjelma jatkui kaikille yhteisenä
pohjoismaisena
iltana musiikki- ja liikuntaesityksineen, ruokailuineen
puheineen ja yhteislauluineen.
Seuraavana päivänä oli
kiertoajelu, jossa tutustuttiin mm. Alastaron
moottorirataan ja golfkenttään sekä KantaLoimaan
kirkkoon.
Iltapäivän päätöstilaisuudessa kuultiin mm. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Olavi
Ala-Nissilän esitys EU:sta
ja pohjoismaisesta yhteistyöstä.
Kotimatkaa varten kaikille
pohjoismaisille vieraille annettiin evääksi loimaalaista
leipää ja hunajaa.
Raimo Salonen, Loimaan
Pohjola-Nordenin puheenjohtaja
Gårdsbutiken och caféet på Westankärr gård
Kartanokauppa ja kahvila Westakärrin kartanolla
Sommartid 1.7-15.8.2011: dagligen kl. 12-18
Öppet fredagar 1.3-31.10 kl. 14-18
Kesällä 1.7-15.8.2011: päivittäin klo 12-18
Auki 1.3-31.10 perjantaisin klo 14-18
Vi tar emot förhandsbokningar utanför öppenhållningstiden.
Ennakkotilauksia myös aukioloajan ulkopuolella.
• Lammkött • Specialvirke • Prydnadsstenar • Övriga produkter
• Karitsanlihaa • Erikoispuutavaraa • Koristekiviä • Muita tuotteita
Konstakademiker Outi Heiskanen ställer ut guasche- och
akvarellmålningar till försäljning. Utställning är öppen under tiden 1.715.8.2011 dagligen kl 12-18. / Akateemikko Outi Heiskasen taidenäyttely
on avoinna 1.7.-15.8.2011 päivittäin klo 12-18. Myyntinäyttelyssä esillä
guassi- ja akvarellimaalauksia.
Mjösundsvägen 726, KIMITO/KEMIÖ; Tel: 02-420 003
Eurooppa-päivä Salossa
Salolaisyleisöllä oli tilaisuus tutustua
Salossa toimivien kansainvälisten
yhdistysten toimintaan ja eri maiden
kulttuureihin yhdessä kaupungin
kanssa järjestettyyn Eurooppapäivään 9.5. kauppakeskus Plazassa.
Teemana oli esitellä kansainvälistä
Saloa esittein, haastatteluin, tanssi- ja
musiikkiesityksin, maistiaisin,
arpajaisin ym. Myös Turun Amk:n
Salon toimipisteen kansainväliset
sairaanhoitajaopiskelijat sekä
monikulttuurinen yhdistys MunSalo
olivat paikalla. Salon Pohjola-Norden
vanhimpana ystävyysseurana oli
itseoikeutetusti mukana.
8 Pohjola-Norden
Om Pensar
På äldre kartor består Pensar
av två land, den norra delen
heter Hemlandet och den
södra Pensar. Man antar att fast
bebyggelse funnits på Pensar
redan på 1400-talet. En karta
från 1700-talet visar att byn är
fullt utvecklad, med alla fyra
gårdar inritade samt en mängd
mindre hus.
intressant historia. Området heter
Ängvik, och nyttjades som betesmark för
boskap ännu i början av 1900-talet. 1929
hyrde Nagu marinskyddskår området av
bönderna och 1934 köptes ett 38 h stort
område av Åbolands skyddskårsdistrikt
och Lotta Svärd i Åboland. Området
användes
som
övningsoch
skolningscentrum.Verksamheten pågick
fram till 1944, då kriget tog slut. En
dramatisk natt den 6 november 1944
köpte dåvarande direktören Emil Sarlin
De fyra gårdarna i Pensar by är
Mellangård, Norrby, Österby och Mars.
Gården Mars fick sitt namn från ordet
maren, som betyder igenvuxen havsvik.
Ännu i början av 1900-talet bodde det ca
120 personer på Pensar.
Det bor ca 25
personer året
om på Pensar.
Under sommaren
femdubblas
antalet.
Det bor ca 25 personer året om på Pensar.
Under sommaren femdubblas antalet. Av
de fastboende är största delen fiskare,
varav två har trålbåtar. Gårdarna odlar
potatis och spannmål. Dessutom finns
det en fiskodling och företagare inom
turismbranschen. Förbindelsebåten går
dagligen ca tre gånger. Färden från Åbo
till Pensar med bil och båt tar ungefär 2
timmar.
Från Skyddskår och Lotta
Svärd till turismföretag
Den södra delen av Pensar har en
på Pargas Kalkbergs Ab området. Om
köpebrevet inte gjorts den natten,
skulle området ha övergåttt i statlig ägo.
Därefter blev området ett rekreationsmål
för de anställda vid bolaget ända fram till
december 2002, då de nuvarande Eva
Johansson, maken Petter Karlsson och
Magnus Sundman köpte området.
Skärgårdens skyddskår och
Lotta Svärd Åbolands distrikt
Skyddskåristerna på Pensar kallades
Skärgårdens skyddskår. Skyddskåren
och Lotta Svärd drev
sin verksamhet sida vid
sida.
Byggnaderna
på
området
byggdes
åren
1934-37. Det finns ännu
rester av 150- och 300 m
skjutbanor, kanonlavetter,
ammunitionsförråd, vägar
för kanoner i skogen,
vakttorn, fängelsecell mm.
Lottorna hade hand om
luftbevakningen.
“Lottautkiket”, en liten stuga på
ett 38 m högt berg ovanför
Lottahuset(nuvarande
restaurangen),
står
fortfarande kvar. Somrarna
1936-1943 ordnades det
många skolningsläger för
flicklottor och soldatgossar
på Pensar.
Lugnt och fridfullt • Hiljainen ja rauhallinen
läger och lägerskolor • leirit ja leirikoulut
möten och kurser • kokoukset ja kurssit
hotell, stugor, bastu • hotelli, mökit, sauna
restaurang • ravintola
hamn, taxibbåt • sauna, satama
paddling, vandring • melonta, vaellus
program och upplevelser • Ohjelmaa ja elämyksiä
Varmt välkomna! Lämpimästi tervetuloa!
Pensar fort nr 63
Under krigstiden var Pensar
kustfrontområde
med
tungt kustartilleri. Både
lottor och skyddskårister
deltog i försvars- och
bevakningsuppgifter under
kriget. Alla män på Pensar
hörde till skyddskåren och
kallades Pensardivisionen.
Många av kvinnorna på
Pensar var lottor. De
skyddskårister och lottor
som var på Pensar under
kriget tilldelades Eklövet.
WWW.PENSARSYD.COM
Pensar, 21650 Nauvo / Nagu
040-5764976 • [email protected]
Frihetsmonumentet
På
Pensar
finns
det
unika
frihetsmonumentet som restes av
Skärgårdens skyddskår till minnet av
Skärgårdens frikårs insatser under
frihetskriget 1918. Den 14 augusti 1938,
deltog 1200 personer i den högtidliga
invigningen. Den 14 augusti 2005, reste
Egentliga Finlands traditionsförening
och Soldatgossarna en plakett invid
monumentet, till minnet av Skyddskårens
och Lottornas verksamhet på Pensar
1934-1944.
Pensar Syd Ab
De nya ägarna bildade företaget Pensar
Syd Ab 2003 och har utvecklat området
till ett mångsidigt turismföretag. I
restaurang Paviljongen med plats för
70 personer bjuds det på ekologisk
och närprodcerad skärgårdsmat med
smakinslag från medelhavet. Öborna
förser restaurangen med lokala varor,
såsom fisk, potatis och grönsaker. På
Pensar Syd finns konferensutrymmen,
bastu, natur- och kulturstig, bollplan,
roddbåtar, kajaker, fiskemöjligheter mm.
Man kan övernatta i rymliga och trevliga
lägenheter i Paviljongen, Sjöbodan,
Skogsbacken, Klippan och Talludden.
De rymmer 80 personer sommartid,
vintertid 20. Gästbryggorna har plats
för 30 båtar. Allt detta i en underbar
skärgårdsnatur.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 9
Elämyksiä ja kokemuksia
maaseudulla
Matkailualue Vihreä Kolmio sijaitsee keskellä
vehreintä Lounais-Suomen maaseutua. Täällä
aistii historian havinan kulkiessa vanhaa
Hämeen Härkätietä, näkee laajat aukeat peltomaisemat Valtatie 9:n ja 10:n varsilla ja kuulee laineiden liplatuksen Varsinais-Suomen
suurimman järven, Pyhäjärven rannalla.
Vihreällä Kolmiolla onkin tarjota monipuolisia elämyksiä joka aistille: kiireetöntä oleskelua hyvän ruuan kera, nähtävyyksiä, teatteria,
aktiviteetteja luonnossa tai vaikka pyörähtelyä
kesäisellä tanssilavalla.
Tule ja nauti maaseudun syleilystä!
Monipuolinen luonto
Vihreän Kolmion alueen luontoreitistöt tarjoavat vaeltajalle
kattavan näköalan lounaissuomalaiseen luontoon. Kurjenrahkalla pääsee tutustumaan suon
ekosysteemiin, Marttilan Korven eräreitistöllä jylhän metsän
keskellä jännittävään luonnon
muovaamaan kallioluolaan, Lotikon kellariin ja Virttaan harjulla harjuluonnon erikoisuuksiin. Monet alueen joet tarjoavat
mahdollisuuden tutustua ympäristöön myös kanootista käsin.
Luontotietämystään voi petrata
Luontokapinetissa Pöytyän Yläneellä.
Lähiruokaa ja ostoksia
Piapoa, kakkoa ja muuta herkullista lähiruokaa on alueella
tarjolla niin paikan päällä syötäväksi kuin kotiinkin vietäväksi.
Jopa biisoni- ja strutsiruuat ja
ruuan kanssa nautittava viinikin
kuuluvat Loimaan seudulla lähiruokiin. Kodinsisustusta voi täydentää alueen desingmyymälöis-
sä ja samalla voi tutustua alueen
monipuoliseen taidetarjontaan.
Elävä maaseutu
Matkailijalla on mahdollisuus
tutustua maaseudun aarteisiin
ja perinteisiin yöpymällä maatilamajoituksissa, kartanoissa tai
mökeissä, käymällä kotieläintilalla, hevostilalla tai vaikka Suomen maatalousmuseo Sarassa.
Monet kesäteatterit, tanssilavat
ja kotiseututapahtumat saavat
ihmiset hyväntuulisina liikkeelle
läheltä ja vähän kauempaakin.
Vauhtia ja jännitystä kaipaavan kannattaa lähteä Alastaron
moottoriradalle, jossa moottorit pauhaavat kisaviikonloppuisin. Hieman hitaampaa jännitystä löytyy hevospitäjä Ypäjältä, jossa tänä kesänä kisataan
38. Finnderby.
Lisätietoa
Vihreän Kolmion
matkailutarjonnasta saa
osoitteesta
www.vihreakolmio.com
Kylmäpihlaja
Kylmäpihlaja on
Rauman saariston uloin
luoto ja se sijaitsee
noin 10 km päässä
mantereelta, eteläisellä
Selkämerellä.
Ennen majakan rakentamista
Rauman
edustalla
on
ollut 1800-luvulta alkaen
majakkalaivoja,
joista
ensimmäinen oli Quarken- tai
myös Snipan-nimellä kulkenut
alus. Uusi teräsrunkoinen
alus
vapautti
vanhan
puurunkoisen Quarkenin ja
kulki nimellä Relandersgrund.
Nimensä se sai Relanderin
matalan mukaan, johon se
oli ankkuroitu. Majakkalaiva
päivysti Rauman edustalla
aina Kylmäpihlajan Majakan
rakentamiseen saakka.
Kylmäpihlajan
Majakka
rakennettiin vuonna 1952
ja se valmistui uudeksi
vuodeksi 1953. Siinä oli
asuinhuoneet 12 luotsille ja
kutterinhoitajille, majakkamestarille,
väylävahdeille
sekä
emännälle.
Majakassa on 11 kerrosta ja se on yli 36
metriä korkea. Majakkarakennuksessa
on myös sauna ja pieni kappeli,
jossa säilytetään perälippua v.1964
uponneesta luotsikutterista.
små familjefester eller helt enkelt
njuta av en skön sommardag. Du
kan komma med turbåten eller med
egen båt. Hamnen ligger väl skyddad
innanför vågbrytarna. Förtöjning
dagstid är kostnadsfritt.
På 1800-talet säkrades sjöfarten utanför
Raumo med fyrskepp, den första gick
under namnet Quarken/ Snipan. Ett
nytt järnskepp ersatte senare den
gamla skonaren och fick namnet
Relandersgrund, efter grynnorna där
den ankrades. Fyrskeppen övervakade
farleden ända tills fyren/lotsstationen
på Kylmäpihlaja byggdes och
bemannades. Den nya fyren hade
Kylmäpihlaja ligger i södra
plats för 12 lotser och båtförare, en
delen av Bottenhavet, ca 10km
fyrmästare samt en hushållerska.
utanför staden Raumo i Finland Fyrtornet har 11 våningar och är över
och är det yttersta skäret i denna 30 m. högt. Fyrbyggnaden inrymmer
skärgård. Till fyren kommer
även bastu och ett litet kapell. I kapellet
man på sommaren behändigast bevaras akterflaggan på lotsbåten som
sjönk i januari 1964 och tog med sig
då turbåten trafikerar.
två lotsbåtförare.
Kylmäpihlaja on myös alusta lähtien
ollut virallinen sääasema, jonka
säätiedot luetaan päivittäin radiossa.
Majakka valoineen toimii edelleen
merenkulun turvana. Majakan valo,
1,26 miljoonaa kandelaa, näkyy
edelleen 15 meripeninkulman päähän.
Fyren/lotsstationen, som byggdes
1952, är öppen för allmänheten sedan
2001. På fyren kan du övernatta, äta
gott, hålla möten, bada bastu, ordna
10 Pohjola-Norden
www.ravintolatrappi.fi
Turun 20. kansainvälisten Kirjamessujen
teemana 30.9.–2.10.2011 on Pohjoismaat.
Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska ovat messuilla
näkyvästi esillä ja tuovat kirjailijoitaan
esiintymään messulavoille. Pohjoismaisen
kirjastoviikon teemana on tänä vuonna Huumori
Pohjolassa, joten kirjamessuilta kannattaa tulla
hakemaan vauhtia siihen!
PAIKAM
BÄÄLL OLLA!
ja
u
t
t
i
Suos ksia!
u
uutu
Ruokaretki Naantalin
saaristoon Hinta alkaen 69 € / hlö
Lähiruokaa, luomutuotteita ja mielenkiintoisia ruokatarinoita. Kokopäivän retki sisältää monta
käyntikohdetta (Café Antonius, Silliperinnekeskus Dikseli, Ravintola Pohjakulma, Tammirannan
hunajatila, Mikolan luomutila, Livonsaaren yhteisökylä), maistuvia luomutuotteita ja ripauksen
kansanperinnettä, kiireettömän lounaan ja kaksi kahvihetkeä sekä oppaan palvelut. Hinta on voimassa
kun ryhmässä on vähintään 30 maksavaa osallistujaa. Toteutettavissa kesäkaudella.
Ryhmäretkelle Naantaliin
Kartanoiden viemää
Trokarit ja
pirtukuninkaat
Hinta alkaen 59 € / hlö
Hinta alkaen 38 € / hlö
Menneen ajan tunnelmaa upeissa, keskenään
erityylisissä herraskartanoissa - Mannerheimin
syntymäkoti Louhisaaren kartanolinna, Nuhjalan
rokokootyylinen aateliskartano sekä ryhmille
vasta ovensa avannut Kankaisten kartano, joka
on ollut asuttuna keskiajalta nykypäivään saakka.
Lounas Louhisaaren Kartanon Kahvilassa ja kahvihetki Nuhjalassa. Kohteissa omat kohdeoppaat.
Hinta on voimassa kun ryhmässä on vähintään 30
maksavaa osallistujaa. Toteutettavissa 15.5.-30.9.
Ajetaan Naantalista salakuljetuksen saaristonäyttämölle Rymättylän Röölään tai Velkualle.
Matkan aikana kuullaan huimia tarinoita
kieltolaista ja salakuljetuksesta sekä saariston
historiasta. Tutustutaan myös “Pirtua saaristosta”
- näyttelyyn ja opitaan että hauki ei välttämättä
olekaan kala. Hinta sisältää opastuksen, “kova
tee” -paukun, mukin ja lounaan sekä sisäänpääsyn Pirtu-näyttelyyn. Hinta on voimassa kun
ryhmässä on vähintään 30 maksavaa osallistujaa. Toteutettavissa ympäri vuoden.
Varaukset ja lisätiedot: Naantalin Matkailu Oy, puh. 02 435 9800, [email protected]
www.naantalinmatkailu.fi
Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 11
JULBOCKEN
KLARADE SIG!
Under första veckoslutet i advent seglade en
busslast nordister från distriktet för Egentliga
Finland och Satakunda på väg till Stockholm
och Gävle. Slutmålet var att inviga julbocken i
Gävle, som är vänort till Raumo, men först ville
vi smaka på vad kungliga huvudstaden hade att
bjuda på i juletider.
Efter att med sakkunnig
stockholmsguide
Hellevi
Roni ha tagit del av Stockholm
med
snö,
vinterköld,
Anders
Zorn-utställning,
julmarknader på Skansen,
kronprincessan
Victorias
bröllopsgåvor och mycket
mer var det följande dag dags
att styra kosan mot Gävle i
snöyran. Föreningen Norden
i Gävle hade gjort allt för att
vår vistelse i snötyngda och
vinterkalla Gävle skulle bli
så varm och angenäm som
möjligt En skara nordister
från staden med Jan-Olof
Nordlander i spetsen tog
emot oss, stadsarkitekten
cisade oss runt i Gevaliakaffets hemstad. Vi fick
ta del av stads historia i
Länsmuset och dricka kaffe
med värdarna där innan
det var dags för dagens
höjdpunkt. Invigningen av
Julbocken. Den verkliga
folkfesten med Bocken , över
tio meter hög med ståtliga
horn. Julsäsongen i Gävle
förklarades därmed öppnad
och allt direktsändes på TV.
Julbockens 44-åriga historia
har den blivit beryktad för att
nästan alltid bli nerbränd förr
eller senare. Den här gången
stod den dock mäktig och
oberörd över folkmassan.
Enligt hörsägen hade man
dock försökt stjäla den med
helikopter några dagar efter
vårt besök, dock utan att
lyckas.
På hemvägen planerades
sedan nya vikingatåg i
västerled, så det lönar sig att
hålla ett öga på distriktets
händelsekalender. Vi ser
också fram emot att få besök
från Gävle under detta år, inte
minst med tanke på det stora
kulturutbudet som Europas
kulturhuvudstad Åbo har att
↑Tämä pukki selvisi jouluajan
palamatta, mutta se meinattiin varastaa
helikopterilla ihan muutama päivän
meidän vierailumme jälkeen.
↓ Gävlen Föreningn Nordenin puheenjohtaja
Jan-Olof Nordlander kiitti piiriä kutsusta tulla
vierailemaan Turussa ja Raumalla syyskuussa
2011.
erbjuda. Och framför allt är
det trevligt att åter få träffa
likasinnade nordister från
grannländerna i Norden.
Anu Salminen
Verksamhetsledare
för
Pohjola-Norden, Distriktet
för Egentliga Finland och
Satakunda
Laadukkaita ravintolapalveluja
idyllisissä ja persoonallisissa toimipisteissämme
Ravintola
Villa Tallbo
Petäjäksentie 178,
26100 RAUMA
p. 822 0733
Pitsihuvilan idyllisissä saleissa
nautittu ruhtinaallisen
monipuolinen noutopöytälounas
on retken ehdoton kohokohta.
Nordens Tone svengasi Suomessa
Juhla- ja kokoustalo
pitsihuvilan pihapiirissä
Uusi, upea talo soveltuu erinomaisesti perhejuhliin, yritysten edustustilaisuuksiin sekä
kokous- ja koulutuskäyttöön. Kokousvieraiden
käytettävissä laadukkaat äänentoisto ja
AV-laitteet sekä nettiyhteydet.
Ravintola
Wähä Tallbo
Vanhankirkonkatu 3
26100 RAUMA
p. 822 6610
Viihtyisä ruokaravintola
Wanhan Rauman sydämessä.
• monipuolinen lounas ja á la carte
• mahdollisuus ryhmä- ja
edustusruokailuihin myös
iltaisin sopimuksen mukaan.
www.tallbo-ravintolat.com e-mail: [email protected]
Tanskalainen Nordens Tone konsertoi toukokuussa Huittisissa
ja Naantalissa. Kuvassa kansanmusiikilla maustetusta eloisasta,
melankolisesta ja lyyrisestä jazzista nautti runsas yleisö
Naantalin Merisalissa
12 Pohjola-Norden
Kauppa- ja
ruokakaupunki
Huittinen
Huittinen on
vetovoimainen
aluekeskus, joka
sijaitsee Pori-Helsinki
ja Turku-Tampere
-teiden risteyksessä
eteläisessä Satakunnassa.
Asukasluku on 10700.
Huittinen on Satakunnan kolmanneksi suurin kauppakaupunki tarjoten monipuoliset
kaupan palvelut yleisliikkeistä
erikoisliikkeisiin; autokaupat,
huonekalukaupat, tekstiili-,
sisustus- sekä monet muut
erikoisliikkeet palvelevat laajoilla valikoimilla ja hyvällä
palvelulla ison talousalueen
asukkaita.
Ruokapitäjä
Huittinen on kasvava ruokakaupunki. Raaka-ainetuotannosta tärkeimmät ovat
possulihan- ja broilerinlihantuotanto, avomaanvihannekset sekä vilja. Huittinen
on Suomen sikaisin pitäjä.
Huittisissa ruokaelämyksiä
tarjoavat monet ravintola ja
pitopalvelut. ”Hullu mies
Huittisista syö enemmän kuin
tienaa.” Tämä koko Suomen
tuntema väittämä kertoo juuri siitä, että Huittisissa on aina
ollut ruokaa tarjolla yllin kyllin – kaupunki kasvaa juuri
ruokakaupunkina. Kerrotaan
myös, että menneinä aikoina
kun rengit tulivat taloihin,
kirjoitettiin kontrahtiin, että
Ryti-sali.
lohta saa olla ruokana korkeintaan viisi kertaa viikossa.
Tuolloin vielä lohet nousivat
aina Huittisiin asti ylös Kokemäenjokea.
Yrittäjäpitäjä
Teknologiateollisuus
alihankintaverkostoineen myy
tuotteitaan
kansainvälisille
markkinoille - vaikkapa ovia
Euroopan luotijuniin tai
Kohdataan siellä
www.huittinen.fi/matkailu
puutuotteita Puolaan. Vahva
perheyrittäjyys on ominaista
kaupungin elinkeinoelämässä,
selittää myös sen, miksi Huittinen on hyvin selvinnyt talouden notkahduksista. Kaupunki haluaa olla aktiivisesti
mukana yrityselämän kehittymisessä ja haemme koko ajan
uusia alkuja, uusia toimintatapoja, ja sillä tavalla rakennamme positiivista kaupunkikuvaa. Kaupunki-imago rakentuu hyvin monesta tekijästä,
hyvä imago tehdään yhdessä.
Kulttuuripitäjä
Huittisissa toimii lukuisia aktiivisia kulttuuri- ja liikuntatoimijoita. Huittisten seudun
musiikkiopisto on kasvattanut
kansainvälisellekin huipulle
musiikin taitajia sekä on vahvasti vaikuttanut runsaaseen
musiikkitarjontaan koko kaupungissa. Kaupungin omistamassa Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa
järjestetään paljon konsertteja, teatteriesityksiä, kokouksia
ja koulutustilaisuuksia. Yhdistyksiä on kaupungissamme
toiminnassa yli 200, yhtenä
erittäin tärkeänä toimijana
Pohjola-Norden, jonka aktiivista toimintaa haluan kiittää
myös kaupungin puolesta.
Eila Törmä
Huittisten kaupungin elinkeinojohtaja
Naapuriyhdistykset yhdistyivät
Raision
Pohjola-Norden
ry ja Naantalin PohjolaNorden ry ovat yhdistäneet
voimansa vuoden 2011
alusta ja muodostavat nyt
yhdistyksen nimeltä Raision
ja
Naantalin
PohjolaNorden ry. Uusi yhdistys
on piirimme suurimpia
ja
tarjoaa
monipuolisia
mahdollisuuksia.
Uudessa
yhdistyksessä
Naantalin
yhdistyksen vahvat perinteet
Lucia-kulkueineen
ja
ystävyyskuntatoimintoineen
yhdistyvät
Raision
vahvaan ja monipuoliseen
kulttuuritarjontaan. Uudessa
hallituksessa on jäseniä
kummastakin
kunnasta
ja
tapahtumia
tullaan
järjestämään sekä Raisiossa
että Naantalissa.
Uuden yhdistyksen hallitus:
(vas.) Ritva Etokari, Terttu
Para-Hiltunen, Riitta
Aaltonen, Antti Suominen,
Leena Kortesalo, Monika
Winberg-Nikkola, Päivi
Mattila ja Petra Naavalinna.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 13
Dansk smørrebrød eli
tanskalainen voileipä on
maailmankuulu käsite, mutta
tanskalaisille jokapäiväinen
leipä. Peruslounas
päiväkodeissa, kouluissa ja
työpaikoilla koostuu kolmesta
kokojyväruisleivästä, joiden
päälle on usein koottu
edellispäivän päivällisen
tähteitä. Tanskalaisten
voileipien maineesta voi antaa
kunnian kööpenhaminalaiselle
viinikauppias Oscar
Davidsenin vaimolle, joka
tarjoili 1800-luvun lopulla
viininmaistelun yhteydessä
niin herkullisia voileipiä,
että niistä tuli pikkuhiljaa
ravintolan päätuote. Nykyinen
ravintoloitsija, huippusuosittu
Ida Davidsen edustaa suvun
viidettä sukupolvea. Häntä
pyydetään aina luomaan
nimikkoleipä, kun Tanskaan
tulee uusi superjulkkis. Näin
hänen ravintolassaan voi
nauttia mm. Prinsesse Marie
-nimisen leivän.
Tanskalaiset voileivät maistuivat
Paistettua kalaa,
Remoulade-kastiketta,
sinappimajoneesia,
katkarapuja,
maksapateeta...
Herkulliset ja kauniit voileivät valmiina.
ja monen monta muuta
herkullista leivänpäällystettä
oli
varattuna,
kun
Uudenkaupungin PohjolaNordenin
Tanskalaiset
voileivät-kurssi
alkoi.
Ammatti-instituutti Novidan
opettaja,
keittiömestari
Hannu Salon opastuksella
kurssilaiset
valmistivat
erilaisia
voileipiä,
joista
piirin
toiminnanjohtaja
Anu Salminen kertoi lisää.
Illan aikana saimme aimo
annoksen tietoa tanskalaisesta
ruokakulttuurista.
Koska
Anu on asunut Tanskassa
usean vuoden ajan, oli
hänellä
paljon
mukavia
ruokaan liittyviä juttuja
kerrottavanaan. Tanskalaiset
syövät lounasaikaan yleensä
voileipiä, jotka ostetaan joko
valmiina tai sitten ne on
kotitekoisia. Kouluissa ei ole
tarjolla kouluruokaa, joten
oppilaat tuovat kotoa eväät.
Illallisesta muodostuu näin
ollen koko perheen yhteinen
ruokailuhetki, johon myös
panostetaan.
Toivottavasti myös muut
yhdistykset
innostuvat
järjestämään vastaavanlaisen
kurssin. Ottakaa yhteyttä
paikkakunnan oppilaitoksiin
ja piirin toiminnanjohtajaan.
Teksti ja kuvat: Tuula-Riitta
Karlin
Iloinen joukko Uudenkaupungin Pohjola-Nordenin väkeä
valmisti tanskalaisia voileipiä. Kuvassa Mirja Hannonen,
Juhani Valo, Sofia Kujala, yhdistyksen puheenjohtaja
Anja Savolainen ja piirin toiminnanjohtaja Anu Salminen.
Pohjola-Nordenin Varsinais-Suomen ja
Satakunnan piiri ja Turun Pohjola-Norden i Åbo
järjestävät iloisen perhetapahtuman Kuralan
Kylämäessä lauantaina 3.9.2011 klo 12–15
Säästöpankki
tarjoaa
hyviä vaihtoehtoja
säästämiseen.
Sanoohan
sen jo nimikin.
www.saastopankki.fi
Eura, Huittinen, Kokemäki, Pori, Säkylä, Ulvila, Vammala, Äetsä
www.saastopankki.fi/huittistensp · P. 010 8415 700
Iltapäivän ohjelmassa on mm.
♦ askartelua
♦ pienimuotoinen ”tietokilpailu”
♦ satuja eri pohjoismaisilla kielillä
♦ entisajan metsästystaitoja, jousiammuntaa
♦ sirkustemppujen ihailua ja opettelua
♦ kotieläimet
♦ Pinnebrödin/tikkupullan leipomista ja paistamista
kodassa
Distriktet för Egentliga Finland och Satakunta
och Pohjola-Norden i Åbo ordnar
ett FAMILJEJIPPO lördagen 3.9.2011 kl. 12-15
på Kurala Bybacke i Åbo.
Eftermiddagens program för hela familjen och särskilt
barnen i åldern 4-12 år är bl.a.:
♦ pysselaktiviteter
♦ en ”frågesport” i liten och lätt form
♦ sagor på olika nordiska språk
♦ jaktfärdigheter i forna dagar, bl.a. skytten emd pilbåge
♦ cirkuskonster att beundra och lära sig
♦ husdjur
♦ att baka och grädda pinnebröd i en kåta
14 Pohjola-Norden
KAUPUNGINLAHTI tuo meren aivan Uudenkaupungin keskustaan. Vierasvenesatamamme on valittu kolmesti
Suomen parhaaksi. Järjestetyille
meriristeilyille pääsee
24.6.–7.8.
peräti kuutena päivänä
viikossa. Kohteita ovat Isonkarin majakkasaari ja Katanpään linnakesaari
sekä Putsaaren piilokirkko.
Lapsiperheille on torstaisin
Merirosvoristeilyjä ja torstaista sunnuntaihin järjestetään tunnelmallisia iltaristeilyjä.
KESKUSTASSA
on kilometrin säteellä
satoja vanhoja, huolella
kunnossapidettyjä puutaloja. Puutalot, puutarhat
ja korjausrakentamisen salat
avautuvat kiinnostuneille
Pytinkien
Paris -puutalotapahtumassa
viikonloppuna
20.–21.8.
Perinteikäs
MEREFESTI herättää Uudenkaupungin
kesän eloon 10.−12.6. Tapahtuma kerää tuhansia ihmisiä Kaupunginlahden rantaan
NÄKEMISTÄ JA TEKEMISTÄ
Valitse
Uusikaupunki
Uusikaupunki on perinteitään
vaaliva ja modernit palvelut
tarjoava pikkukaupunki
Saaristomeren rannikolla.
viettämään Lounais-Suomen suurinta
kesänaloitusviikonloppua. Crusell-viikko
23.–30.7. on
kansainvälisestikin
tunnettu
puupuhallintapahtuma.
Uudessakaupungissa
toimii myös
aktiivisia
kesäteattereita. Tul toril -teematoritapahtumat 14.5.–10.9. elävöittävät toria kesälauantaisin.
MEREN LÄHEISYYDEN
ansiosta 18-reikäisen golfkentän
pelikausi on
yksi maan
pisimmistä, ja
erilaisia urheiluja liikuntapaikkoja on runsaasti, kuten hotelli
Aquariuksen yhteyteen avattu uusi
keilahalli. Santtionrannan leirintäalueella majoitut mukavasti
meren rannalla ja voit tutustua vesiurheilun moniin mahdollisuuksiin.
T E RV E T U L O A
UUTEENKAUPUNKIIN
NÄKEMÄÄN, TEKEMÄÄN
JA VIIHTYMÄÄN!
Lisää tapahtumia: uusikaupunki.fi/tapahtumakalenteri
Uudenkaupungin matkailutoimisto
Rauhankatu 10, Uusikaupunki
Puh. 02 8451 5209, 8451 5443
[email protected]
uusikaupunki.fi
Vain kotimais
ta lihaa!
Tuoreita
maaseudun makuja
kaupoista ja
suoraan tehtaanmyymälöistämme!
KIVIKYLÄN KOTIPALVAAMO OY
TEHTAANMYYMÄLÄ HUITTISISSA PALVARINKADULLA
AVOINNA MA-PE KLO 9-17, LA klo 8-13.
Puh. 02-560 7500.
TEHTAANMYYMÄLÄ LAPISSA SAVULAAKSONTIELLÄ
AVOINNA MA-PE klo 7-17, LA klo 8-13.
Puh. 02-8260 905.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri 15
Turun kulttuuripääkaupunkivuoden
huipentuma
Eerik XIV on kotimainen
suurtuotanto, jonka Turun
kaupunki on tilannut säveltäjä
Mikko Heiniöltä ja
kirjailija Juha Siltaselta
kulttuuripääkaupunkivuoden
kunniaksi.
(normaalihinta 75 €).
Varatut liput tulee vahvistaa
elokuun alussa, joten
sitovat ilmoittautumiset
toiminnanjohtajalle 1.8.2011
mennessä osoitteeseen anu.
[email protected].
Pääroolissa nuorena Eerikkuninkaana nähdään ylistetty
ruotsalainen mezzosopraano
Charlotte Hellekant ja hänen
vastanäyttelijänään Kaarina
Maununtyttärenä loistaa
Suomen kauneimmaksi ääneksi
luonnehdittu sopraano Helena
Juntunen. Oopperan ohjaa
Erik Söderblom ja musiikin
johdosta vastaa Leif Segerstam.
10 laulajan solistikaarti koostuu
suomalaisista ja ruotsalaisista
huippulaulajista.
Tässä on myös
oiva mahdollisuus
paikallisyhdistyksille
järjestää koko päivän retken
kulttuuripääkaupunkiin, sillä
samaan aikaan on mm. Carl
Larsson -näyttely Turun
taidemuseossa. Lisätietoja
toiminnanjohtajalta.
Eerik XIV -oopperan ensi-ilta
on 22.11.2011 ja esityksiä on
yhteensä neljä. Massiivisen
tehdashallin katsomo, joka
suurimmillaan palvelee yli 3000
katsojaa, on oopperassa noin
1500 katsomopaikan suuruinen.
Lisätietoja oopperasta
osoitteessa
http://www.eerikxiv.fi/
Varsinais-Suomen ja Satakunnan piiri on varannut
lauantain 26.11.2011
klo 15 näytöksestä 50
lippua hintaan 65 euroa
Eerik XIV är en inhemsk
storproduktion som Åbo stad
beställt av kompositören Mikko
Heiniö och författaren Juha
Siltanen kulturhuvudstadsåret
till ära.
I huvudrollen som unga kung
Erik ser vi den prisade svenska
mezzosopranen Charlotte
Hellekant och som hennes
motspelerska Karin Månsdotter
lyser sopranen Helena
Juntunen, titulerad ”Finlands
vackraste röst”. Operan
regisseras av Erik
Söderblom och dirigeras av
Leif Segerstam. Solistgardet
består av 10 toppsångare från
Finland och Sverige.
Tervetuloa Crusell-viikon konserttiin
Heinäkuun lopulla vietetään
30. kerran Crusell-viikkoa
Uudessakaupungissa. Puupuhallinmusiikin nimikkoviikon taiteellisena johtaja toimii kuudetta vuotta fagotisti
Jussi Särkkä.
Uudenkaupungin
PohjolaNorden kutsuu kesäiseen
konserttiin
maanantaina
25.7.2011. Aloitamme klo
16 kahvituokiolla Pakkahuoneen vierassataman kahviossa (Pakkahuoneentori 1).
Sieltä lähdemme lyhyelle
opastetulle kävelykierrokselle mm. Vallimäelle ja torille.
Konsertti ”Iiro ja kumppanit
neljällä vuosisadalla” alkaa
klo 18 Uudenkaupungin vanhassa kirkossa. Konsertissa
Kuva: Serge von Arx
Premiären är den 22 november
2011 och operan visas
sammanlagt fyra gånger.
Salongen, som rymmer upp till
3000 åskådare, kommer att ha
ca 1500 sittplatser i operan.
Pohjola-Norden, Distriktet
för Egentliga Finland och
Satakunda har reserverat 50
biljetter till föreställningen
lördagen 15.11.2011 kl. 15
till priset 65 euro (normalt
pris 75 E). De reserverade
biljetterna ska bekräftas i
början av augusti, och därför
bindande anmälningar till
verksamhetsledaren före
1.8.2011 under adress
[email protected].
Mer information om operan på
adressen
http://www.eerikxiv.fi/
Detta är även en ypperlig
möjlighet för lokalföreningarna
att ordna en heldagsutflykt
till kulturhuvudstaden, för
vid samma tid pågår bl.a. en
Carl Larsson-utställning i Åbo
konstmuseum. Mer information
lämnas av verksamhetsledaren.
esiintyvät pianon ihmemies
Iiro Rantala ja puhallintaiturit
(mm. Tuulia Ylönen ja Matti Närhinsalo). He soittavat
mm. Crusellin, Mozartin ja
Rotan sävellyksiä. Hinta (sis.
kahvit, opastus ja lippu) 22
e Pohjola-Nordenin jäsenille
ja muille 25 e. Ilmoittautumiset viimeistään 7.7. mennessä
[email protected]
tai 02-8414418/ Tuula-Riitta
Karlin.
Pohjola-Norden i Nystad inbjuder till en sommarkonsert
måndagen 25.7.2011. Vi börjar kl. 16 med en kaffestund
i Pakkahuone i caféet (Pakkahuoneentori 1) invid gästhamnen. Därifrån beger vi
oss på en kort rundvandring
med guide bl.a. till Vallinmäki och torget. Konserten
”Iiro med kompisar under
fyra århundraden” börjar kl.
18 i gamla kyrkan i Nystad.
Under konserten uppträder
pianovirtuosen Iiro Rantala
och virtuoser på blåsinstrument (bl.a. Tuulia Ylönen
och Matti Närhinsalo). De
spelar bl.a. kompositioner av
Crusell, Mozart och Rotta.
Priset (inkl. kaffe, guidning
och biljett) 22 e för PohjolaNorden-medlemmar och 25
för andra. Anmälan senast
före 7.7.2011 på adressen
[email protected] eller
tfn 02-8414418/Tuula-Riitta
Karlin.
Tarjolla lippuja Henrik ja Noitavasara -kansanoopperaan
Distriktet har reserverat
Biljetter till folkoperan Henrik och Häxhammaren
biljetter till folkoperan
Piirillä on tarjolla lippuja
Henrik ja Noitavasara
-kansanoopperan esitykseen
lauantaina 3. syyskuuta klo
20.00. Ooppera esitetään
Turun linnan pihalla, ja siinä
on suomenkielinen tekstitys.
Liput 40 € (normaalihinta 45
€) / 31,50 € (normaalihinta
35 €). Lippuja on rajoitetusti,
joten varaa lippusi ajoissa,
viimeistään 8.7. piirin
toiminnanjohtajalta anu.
[email protected]
tai puh. 0400 99 55 46.
”Turku 1660-luvulla
noitavainojen aikaan.
Miten on mahdollista, että
ylioppilas Henricus Eolenius
oppii arabian kieltä niin
nopeasti?”
Uuden oopperateoksen
säveltäjä on Ulf Långbacka,
libretistinä ja ohjaajana
toimii Dan Henriksson
ja kapellimestarina Sauli
Huhtala. Oopperassa
esiintyvät Åbolands
Kammarkör, Ylioppilaskuoro
Brahe Djäknar ja
Akademiska orkestern sekä
solistit Petter Andersson,
Thérèse Karlsson,
Dan Karlström ja Mats
Lillhannus. Esityskielinä ovat
ruotsi, latina ja suomi.
Henrik och Häxhammaren
lördagen den 3 september
kl. 20.00. Operan
er en av de största
enskilda svenskspråkiga
produktionerna under
kulturhuvudstadsåret och
framförs på Åbo slotts gård.
Biljetter 40 € (normalpris
45 €)/31,50 € (normalpris
35 €). Boka din biljett i tid,
dock senast den 8 juli av
verksamhetsledaren anu.
[email protected]
eller 0400 99 55 46.
”Åbo på 1660-talet under
häxförföljelsernas tid. Hur
är det möjligt att studenten
Henricus Eolenius lär sig
arabiska så snabbt? Det
måste ju vara fråga om magi
– sådant kan bara ske med
djävulens hjälp.”
Den nyskrivna operan
har komponerats av Ulf
Långbacka, för libretto och
regi står Dan Henriksson
och dirigent är Sauli
Huhtala. I operan medverkar
Åbolands Kammarkör,
Studentkören Brahe
Djäknar och Akademiska
orkestern samt solisterna
Petter Andersson, Thérèse
Karlsson, Dan Karlström
och Mats Lillhannus. Verket
framförs på svenska, latin
och finska.
16 Pohjola-Norden
DETÄRDAGSATTLADDABATTERIERNA
OCHGÅPÅRUNDTURERUNDERSEMESTERN
Under sommaren skall vi njuta av Åbo, Europas
kulturhuvudstad. Turku Touring erbjuder många
utmärkta guidade rundturer till semesterfirarnas
glädje. Vi lovar a du kommer a trivas och få
nya kulturella upplevelser oberoende av turistmål. Du kan bl.a. delta i Jyckeberga stadsrundtur
för barn, ta en kryssning med start från Aura
ås strand eller delta i en herrgårdsrundtur som
presenterar de olika skaerna i Åboregionen.
Information om våra guidade rundturer och utflykter finns på webbsidan www.turkutouring.fi.
Vinn
seme en
på 20 ster
11 €!
TA DEL AV DE LOKALA INVÅNARNAS ÅBO PÅ WEBBSIDAN WWW.TURKUTOURING.FI/KISS.