Uljas 1/2014 - Itä-Suomen ylioppilaslehti
2014 1 Itä-Suomen ylioppilaslehti Ruoka aika Autoilevia opiskelijoita sorsitaan Kuopion kampuksella. Parkkipaikka kilometrin päässä. » 4-5 Työttömälläkin on tilastojen mukaan enemmän ostovoimaa kuin opiskelijalla » 6-7 Alku Ykkönen on ykkönen ”Menin pyytämään pahvilaatikkoa omaksi ja sain kaksi! xD Sisällys | Liikkeelle 4-5 8-9 12-13 ISYY:n hallituksella on kova sarka edessään edellisvuoden surkeuden jälkeen. Jotta olisi opiskelijaliike, olisi opiskelija saatava liikkeelle. Myös opiskelijat halutaan mukaan Metrian remontin suunnitteluun. Metriaa halutaan kehittää sellaiseksi, että siellä viihtyy. Ajatus hämmentää, mutta on se mahdollista. 16-17 Länsimaiden talous on riippuvainen siitä, että ihmiset jäävät koukkuun asioihin. Tuoreen kirjan mukaan addiktoituminen on ajan henki. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 [email protected] Toimittaja Pasi Huttunen 044 576 8427 [email protected] Taitto Jarkko Kumpulainen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka Botnia Print Ilmoitusmyynti Valto Merta 044 576 8421 valto.merta@uef.fi Kansikuva Jarkko Kumpulainen 2 Uljas 1 | 24. 1. 2014 Opiskelijapalautteen mukaan ISYY ei vieläkään näy eikä kuulu tarpeeksi. Hallituksen sopovastaava lupaa, että asiaan tulee muutos. 18-19 Luulit, että voit olla sosiaalisessa mediassa vapaa ja ilmaista itseäsi avoimemmin, äänekkäämmin, rajummin ja suuremmalle yleisölle. Olit väärässä. 22-23 Joensuulaisessa teatteriskenessä vedetään tällä hetkellä juuri oikeita aineita. Joensuun ylioppilasteatteri on nyt parempi kuin kenties ikinä ja kaupunginteatterikin osoitteaa elonmerkkejä. Humoro nigra | Housuton yliopisto 2014! Sotshin olympialaisissa kaikki kaupungin tietoliikenne on viranomaisten seurannassa ja se on kaikille ihan ok, joten uuden yhteisen avoimuuden hengestä inspiroituneena Uljas haastaa ISYY:n ja UEF:n brändityöhön. Pääkirjoitus | Uljas linja Myönteisyyden kuilu P ositiivinen ilmapiiri ja asenne on hyvä asia. Se on todella hyvä asia. Elävöittää mielen ja kirvoittaa sielun. Sumuisessa päivässä tanssii tarkan katsojan ympärillä vesihelmien kaunis meri. Jäätävässä pakkasessa kristallit. Myönteisellä ajattelulla voi saada yhteisöt lentoon ja itsen sekä ystävät hyvälle tuulelle. Demokraattista ja heterogeenista maata positiivisen ajattelun joukkopsykoosilla ei kuitenkaan pelasteta. Viimeaikainen keskustelu sekä ”Määränpää viimeiset vuosituntematon. kymmenet ovat vääristäneet ja tahranneet positiivisen asenteen. Käsite on vahingossa kaappautunut edustamaan synonyymin kaltaisesti jonkin tarkkaan määrittämättömän poliittisen suuntauksen hyväksymistä ja eteenpäin viemistä. Se sanoo, pysytään suunnassa tai muuten tuhoudumme kaikki. Käsitteestä on mielissämme syntynyt vahingossa vaikenemisen synonyymi. Se edustaa työkulttuurin ja aikamme poliittisen ilmapiirin hyväksymistä. Nykytilaa kritisoivasta omiin utopiohinsa positiivisesti suhtautuvasta on kuin varkain tulossa, ellei jo tullut, valittaja, negatiivinen, kielteinen, toisinajattelija. Sunnuntaisuomalaisessa psykologi Ilona Rauhala ehti jo vaatia potkuja työpaikkojen valittajille. Pääministerin mukaan olisi syytä keskittyä mieluummin uusien ideoiden uteliaaseen tutkiskeluun ja ”kaverin kannustamiseen, aivan kuten tehdään urheilijoiden keskuudessa”. Savon Sanomat otti neuvosta vaarin ja laittoi urheilutoimituksen esimiehen Kari Haaviston hehkutuksen asialle. Haavisto puhuu ihan asiaa osoittaessaan, että nykySuomi on sotakorvauksien maksun myötä kehittynyt hampaitaan maksuvaiheessa purren olemaan taloudellisesti paremmassa jamassa kuin koskaan. Mutta liekö hampaita purtu hymyhuulilla positiivipäissään. Miksi oltaisiin? Politiikka on kuohunut, laidat nousseet ja laskeneet, on edetty, pakitettu, onnistuttu ja haarhaannuttu matkalla jolla ei ole käyttöohjeita tai kuvaa mitä valmis määränpää olisi, taulua maalataan koko ajan uudeksi. Kysy keneltä tahansa, siltä negatiivisimmaltakin, ja vastaus on sama. ”Haluan että Suomi on hyvin.” Mitä muuta voidaan pyytää? Myönteinen ajattelu kuuluu kaikille. Se vaatii kuitenkin aktiivisen idean. Ajatuksen paremmasta. Löyhän mielikuvan joka voi olla parempi huominen joko itselle, läheisille, valtiolle tai ihmiskunnalle. Sitten vaaditaan jotakin tekoja sen eteen. Toteutumista ei välttämättä kannata kuitenkaan odottaa liikaa. Aika näyttää. Matkan maisemat värjäytyvät kulkijan mielen mukaan ja määränpää tuntematon. Aina. Jarkko Kumpulainen Uljas 1 | 24. 1. 2014 3 Gallup ”Kehitämme palkitsemisjärjestelmää ja haluamme löytää niitä asioita, jotka motivoivat opiskelijoita toimimaan. Suriseva ruoka Söisitkö hyönteisiä? Tekijät: Patrick Raivio, Jenni Karjalainen & Raisa Savolainen Martikaisen polte paratiisiin UEF urut | Paha parkkipoliisi Kuopio Jaakko Rouhiainen Ympäristötieteet, 3 vsk. Veronica Tillonen Sosiaalitieteet, 2 vsk. - Voisin kokeilla. Hyönteiset on tosi hyvä idea proteiinilähteeksi eikä sisällä samoja eettisiä ongelmia kuin muun lihan syönti. Toisaalta onko hyönteisilläkin sisäinen tunne-elämä? Taidan jatkaa porkkanalinjalla. Joensuu Maria Ignatius Erityisopettajan koulutus, 1.vsk. - En voisi, tai no, ehkä maistavani. Enkä kyllä voisi kuvitella niitä osana ruokavaliota. Eveliina Ojala Luokanopettajan koulutus, 1.vsk. - En ainakaan tarkoituksella. Tosin kaikkihan meistä syövät keskimäärin yhden vuodessa nukkuessaan. En myöskään voisi ainakaan vielä kuvitella niitä osaksi ruokavaliota, ellei sitten jotain tosi dramaattista tapahdu. Savonlinna Iida Kärkkäinen Luokanopettajaopiskelija, 6. vsk - Mikään ei ole pahempaa kuin eilinen vanhentunut kalanmaksaöljy, joten voisin syödä rapeaksi paistettuna.. Ajatus hyönteisten syömisestä ei ällötä enempää kuin lehmänaivoliivatteen tai kokonaisten muikkujen syöminen. Milja Pollari Kotitaloustiede, 4 vsk. - Taitaapa tuo ruoka olla nykyään kaiken maailman prosessoinnin jälkeen semmoista mössöä, ette tiedä, millaisia rotan ja heinäsirkan palasia jo syödään. Syödäänhän me etanoita, joten kai ne hyönteisetkin saavat tulla. 4 Uljas 1 | 24. 1. 2014 Opiskelijoiden autonromut piiloon kampuksen laitamille Kuopion kampuksen opiskelijapysäköinti ohjattiin vuoden alusta alkaen kokonaan Melanian takana sijaitsevalle pysäköintialueelle. Parkkipaikkauudistus kuohutti opiskelijoita, sillä paikkoja on tarjolla enää reilut parisataa. Aiemmin opiskelijoidenkin käytössä olleet piha-alueen paikat ovat jatkossa tarkoitettu vain henkilökunnalle. Yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläisen mukaan autojen määrä on lisääntynyt kampuksella jatkuvasti ja etenkin hammasklinikan kasvaminen on tuonut pysäköintijärjestelyjen uusimiseen omat paineensa. ”Uudistuksessa ei ollut kyse siitä, että autoilijat laitettaisiin tärkeysjärjestykseen. Muutoksia oli pakko tehdä ja on tehtävä jatkossakin”, Meriläinen kertoo. Pysäköintijärjestelyistä on keskusteltu myös ylioppilaskunnassa. Eniten palautetta on tullut Canthialla ja KYS:illä opiskelevilta, sillä heille kävelymatkaa pysäköintialueelta kertyy noin kilometri suuntaansa. ”Uusi Sykettä-hanke huolehtii jo opiskelijan liikuttamisesta, eikä tätä hyötyliikuntahanketta tarvittaisi sen rinnalle”, lohkaisee ISYY:n Kuopion kampusjaoston puheenjohtaja Juho Pulkka. Pulkan mukaan keskustelua tullaan käymään vielä yliopiston hallinnonkin kanssa. ”Olisi kohtuullista, että esimerkiksi Canthian ja Studentian läheisyydessä olisi muutamia paikkoja, joihin opiskelijat voisivat pysäköidä asioidessaan pikaisesti kyseisissä rakennuksissa.” Opiskelijoiden keskuudessa on jo levinnyt väärää tietoa henkilökunnan parkkipaikkojen käytöstä ilta- ja viikonloppuaikaan. ”Hiljaisina aikoina pihan parkkipaikoille voi pysäköidä omalla vastuulla ja omaa harkintaa käyttäen. Tarkastuksia ei suoriteta ilta-aikaan, mutta mitään kellonaikoja ei ole vielä määritelty”, Meriläinen oikaisee. Henkilökunnan pysäköinti ei myöskään muuttunut maksulliseksi uudistuksen yhteydessä. Tulevaisuudessa parkkipaikat voivat olla nykyistäkin harvemmassa, sillä Kuopion kaupunki on visioinut Savilahteen uutta rakennuskantaa. Huhuista poiketen Savonia AMK:n opiskelijat tai sen henkilökunta eivät saa jatkossakaan pysäköidä yliopiston alueelle. Maiju Pohjolainen Tutkintotehdas kiihdytti tahtiaan Tohtoritavoitteesta jäätiin vain muutaman hatun päähän vuonna 2013. Yliopiston tohtoritavoite on 157 tohtoria vuodessa ja tutkinnon suoritti 154 tohtoria. Eniten tohtoreita, 59, maailmalle pullautti terveystieteiden tiedekunta. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta tuotti 53 tohtoria. Ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 1294 ja alempia 1255. Tutkintojen määrä kasvoi hiukan Kauttaan aloittavan ISYY:n hallituksen jäsenet ovat vasemmalta Matias Vainio (Puolueettomat), Antti Saarelainen (Itä-Suomen vihreä vasemmisto), Inka-Mari Helvilä (Itä-Suomen edellisvuodesta kaikilla tutkintotasoilla. ”Haasteena jatkossa on pitää tohtoritutkinnot saavutetulla tasolla ja vähentää opintonsa keskeyttävien määrää joillakin maisterikoulutuksen aloilla”, Akateeminen rehtori Jukka Mönkkönen toteaa. Pasi Huttunen Tästäkin vuodesta opiskelijalle rankka Vuodesta 2014 tulee rasittava eurooppalaiselle korkeakoulutukselle, mutta edellisestä parempi, ennustaa Eurooppalaisten ylioppilaskuntien liiton (ESU) puheenjohtaja Rok Primožic. ”Julkisen rahoituksen leikkauksia tullaan jatkamaan suurimmassa osassa Euroopan maita. Arvioimme silti, että leikkauksia tehdään edellisvuotta vähemmän”, hän toteaa. Erityisesti häntä huolettaa maahanmuuttopo- litiikkojen tiukentuminen ja lukukausimaksujen nouseminen tai mahdollinen käyttöönotto. Tämän hän pelkää johtavan Euroopan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden vähenemiseen. ”Näitä tiukennuksia tehdään, vaikka Eurooppa selvästi hyötyy EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevista opiskelijoista.” Pasi Huttunen vihreä vasemmisto), Anu Arosanervo (Vihreä lista), Juho Pulkka (Keskeiset), Emmi Alho (Itä-Suomen vihreä vasemmisto) ja puheenjohtaja Paula Martikainen (Puolueettomat). Kuvasta puuttuu Juho Malinen (Oikeat). ISYY:n hallituksen uusi puheenjohtaja Paula Martikainen pääsee myrskyisän edellisvuoden jäljiltä aloittamaan tilanteessa, josta pääsee helpommin ylös kuin alas. – Pasi Huttunen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Hallitusvuosi 2013 jätti epäilemättä jälkensä ylioppilaskuntaan, mutta edellisessä hallituksessa viestintävastaavana toiminut ISYY:n hallituksen uusi puheenjohtaja Paula Martikainen (Puolueettomat) ei koe, että hallitus olisi viime vuonna epäonnistunut. ”Ulkopuoliselle ehkä myrskyisälle näyttäneestä vuodesta muistan meidän yhteen hiileen puhaltamiset ja onnistumiset.” Marjo Turusen hallitus kompuroi pahasti henkilöstöpolitiikassaan, ja ulospäin näkyvin projekti Uljaan lakkauttaminen sai selkeän tyrmäyksen edustajis- tossa. Kohun jaloissa huomaamatta jäivät esimerkiksi yliopiston lobbaaminen Reilun kaupan korkeakouluksi, konkreettisia onnistumisia sisällään pitänyt viestinnän kehittäminen sekä sääntömuutos, joka muutti toimintajaostot vapaa-ajanjaostoiksi. Sääntömuutos saattaa osoittautua opiskelijoiden aktivoimisen ja mukaan saamisen kannalta hyväksi uudistukseksi, jos myös suunniteltuja toimintaryhmiä saadaan tehokkaasti käyntiin. Puheenjohtajan sukunimikaiman Jarkko Martikaisen laulua mukaillen polte päästä paratiisiin on kova, sillä ISYY:n strategiassa tavoitteeksi asete- taan, että ISYY on opiskelijan paratiisi. Opiskelijoiden apaattisuudesta päätellen tavoitteeseen on matkaa. Opiskelijoiden innostaminen ja ISYY:n kehittäminen on nyt Paula Martikaisen hallituksen vastuulla. ”Joensuussa innokkaita toimijoita näyttää olevan hyvin. Jos me teemme nyt hyvää työtä, niin saamme muidenkin kampuksien opiskelijoita innostumaan. Aktiivisuus ei voi tästä kuin kohota”, hän toteaa. Aiemmin Martikainen on Uljaan haastattelussa korostanut ISYY:n sidosryhmäyhteistyön tärkeyttä. Olennainen sarka on myös tuutoroinnin kehittäminen ja hallopedien tukeminen tehtävässään. ”Tuutoroinnin kehittäminen on vielä kesken. Tavoitteena on tänä vuonna saada yliopisto antamaan alumnituutoreille opintopisteitä toiminnastaan. Lisäksi on kehitettävä ainejärjestökoulutuksia entistä paremmiksi. Lisäksi hallopedi- verkostoa on kehitettävä.”, hän listaa ja jatkaa. ”Uudet vapaa-ajanjaostot näyttävät aktivoivan ihmisiä. Ne lisäävät opiskelijan mahdollisuuksia pienten opiskelijayhteisöä hyödyttävien tekojen tekemiseen. Kehitämme palkitsemisjärjestelmää ja haluamme löytää niitä asioita, jotka motivoivat opiskelijoita toimimaan.” 1 Uutinen # - Voisin kokeillakin jos ois vaikka paistettu ettei ihan raakana tarvis syödä. Hyönteiset kelpaa lautaselle mikäli ne on hyvän makusia ja hinta-laatusuhde on paikallaan. Uljas 1 | 24. 1. 2014 5 Kampus ”Korkeakoulutus on ennen taannut varman työpaikan, mitä se ei nykyään tee. Mekrijärven tutkimusasemaa typistetään rajusti Tilastokeskuksen mukaan jopa työttömät kuluttivat viime vuonna opiskelijoita enemmän. Kotitalouksien kulutusmenot ovat kuuden vuoden aikana kasvaneet, mutta opiskelijat ovat samana aikana joutuneet kiristämään vöitään. Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Piia Kuosmasen mielestä on tärkeää, että lupaukset opintotuen sitomisesta indeksiin lunastetaan. - Jussi Turunen, teksti & Joona Sipi, kuva 6 Uljas 1 | 24. 1. 2014 Uutinen # Kotitalouksien kulutusmenot olivat vuonna 2012 keskimäärin noin 24 000 euroa. Yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt kuluttivat yli 30 000 euroa vuodessa. Menot ovat reaalisesti kasvaneet kuudessa vuodessa 3,5 prosenttia. Vapaa-aikana kotitaloudet kuluttavat entistä enemmän leluihin, lemmikkeihin, tietokonepeleihin ja maksullisiin tv-kanaviin. Kirjoja ja lehtiä ostetaan entistä harvemmin. Pasi Huttunen KUOPIO Kuopion kampuksen poliittisen ilmoitustaulun lähistöllä on havaittu poikkeuksellista kuhinaa, kun remontin yhteydessä siirretyt naulakot ovat levänneet rauhassa ilmoitustaulun edessä Canthialla. Asia ei näytä ihmeemmin vaivanneen ketään sillä naulakot ovat olleet sijoillaan ainakin pari viikkoa. Kertoman mukaan tästäkin huolimatta myös Snellmanialle ollaan kyhäämässä Kuopiossa ajallaan kohua herättänyttä poliittista ilmoitustaulua. Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09. Edustajistovaaleissa 83% jäsenistöstä ei halunnut vaikuttaa ISYY:n toimintaan äänestämällä. Tämä on erittäin vahva viesti jäseniltä ja tarkoittaa sitä, että ylivoimainen enemmistö opiskelijoista on tyytyväinen ISYY:n toimintaan, päätöksiin ja palveluihin, eikä halua niihin muutoksia. Siitä sietää olla ylpeä, sillä äänestysprosentti oli maan alhaisin, eli isyyläiset ovat Suomen tyytyväisimpiä! –Rommel Jukoliste, EU ja Helsingin Herrat ovat vieneet meiltä talven ja pakkaset! Ps. Vieläkö opinto-ohjelmiin kuuluu Koli hiihto? T. Pyylevä mummo Uinaharjusta. Puhalla ja paina Aika kuultaa muistot ja entiset hallitukset alkavat vaikuttaa hyviltä uusien sählätessä. Kyllä ennen oli kunnollista! Nimim. Harvard proffa Lukijalta Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen [email protected] Peilisolujen säkenöidessä Tapahtumahorisontti Väsyneestä mielestäni pullahtaa rujoja lauseita, harkitsemattomuuksia. Säälittävistä oloista minä taivaan rakentaja tulin tähän maailmaan. Jälkikäteen tivailen, loukkaantuiko joku. Kahlasin uskontoja, pyhiä kirjoituksia, eikä niistä miksikään ollut. KUOPIO Lääkiksen vanhin vuosikurssi vietti 10. tammikuuta perinteiseen tapaan Läskiäisiä Kuopion kampuksella. Cursus Circus kansaa musiikkitaiteen voimin. Lauluissa muistettiin niin opettajia: ”Vänttisen Markku teki selväksi : etten osaa mitään, olen kandidaatti ”, mutta onneksi ”Ei mikään oo niin ihanaa, kuin katsella Arokosken Jaria ; Mmmm vuoden opettajaa” kuin opiskeluaikaa :”Opparilla ilta pimenee, kandi lämpimikseen surfailee - samat kurssit hajottaa, samat tentit reputtaa - ehkä mekin valmistutaan ”. Kurssi kiittää ja kumartaa ja tekee tilaa uusille fukseille. Räjäyttäjät räjäyttää ”Et sinä ketään ole loukannut.” Mitäpä muutakaan kuin alkaa hautautua elävältä läheisteni armolliseen syleilyyn. Lähde: Tilastokeskus Arsi Janhonen ”Opiskelu on opiskelijan työ, johon täytyisi voida kunnolla panostaa. On rajansa sillä ajatuksella, että opiskeluajan pitäisi olla vaikeaa. Joustaminen on aina kustannus hyvinvointiyhteiskunnassa, mutta se kyllä maksaa itsensä takaisin.” Esimerkiksi 1970-luvun Suomessa opintolainan ottaminen oli kannattavampaa kuin nykyään, sillä korkokehitys teki lainasta silloin edullisen vaihtoehdon, Kuosmanen arvioi. ”Lisäksi korkeakoulutus on ennen taannut varman työpaikan, mitä se ei nykyään tee.” vuokrasopimukset. Käyttöön jäävät edelleen asuntola Mäntylä, ATK-talo, saunat, verstas sekä kokeellisen ekologian laboratorio. Tarvittavat ravintola- ja majoituspalvelut aiotaan jatkossa ostaa ulkoa. Tutkimustoimintakin on jossakin määrin vasaran alla. Tutkimushenkilöstöä saatetaan lomauttaa, jos ulkopuolista tutkimusrahoitusta ei saada kurottua riittävästi kasaan. Yliopiston rehtori Perttu Vartiainen selittää leikkauksia tutkimusasemalla järjestettävien metsätieteiden ja biologian kenttäkurssien vähentymisellä. Joona Sipi, teksti & kuva käydessään halvinta, mutta muuten rahan kanssa ei ole hirveän tiukkaa. ”Olin päivätöissä kolmen kuukauden ajan ja olen pystynyt elämään töistä saamillani tuloilla. Ei kai kukaan voi hankkia ihan kaikkea, mitä haluaa”, hän toteaa. Rahasyöppö vapaa-aika ”Vaatteet on mun aatteet” Sara Remes, teksti & kuva Sebastian Abel on biologian toisen vuosikurssin maisteriopiskelija ja ostaa ruokakaupassa 2 Itä-Suomen yliopisto typistää toimintaansa Ilomantsissa noin voimakkaasti. Tämänhetkinen arvio irtisanomisten määrästä on noin viisi henkilötyövuotta. Lisäksi luvassa on osa-aikaistamisia ja mahdollisia lomautuksia. Kokonaisuudessaan Mekrijärveltä vähennetään 9,5-11 henkilötyövuotta. Tutkimustoiminta yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla jatkuu, mutta yliopisto luopuu siellä olevista majoitus- ja ravintolapalveluistaan. Yliopisto perustelee luopumista ravintola- ja majoitustoiminnan tappiollisuudella. Yliopisto irtisanoo Mekrijärvellä asuntola Leppälän, päärakennuksen, ruokalarakennuksen, laboratoriotalon ja venevajan Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään Jarkko Kumpulainen,, eksti & kuva Opiskelijat tinkineet eniten kulutuksestaan Opiskelijat ovat viimeisimmän taantuman aikana tinkineet kaikista väestöryhmistä eniten kulutuksestaan. Vuonna 2012 opiskelijoiden kulutusmenot olivat 14 600 euroa, joka on lähes 1700 euroa vähemmän kuin kuusi vuotta aiemmin. Jopa työttömät käyttivät enemmän rahaa kuin opiskelijat, sillä työttömien kulutusmenot olivat vuonna 2012 noin 15 100 euroa. Rahaa opiskelijat ovat nipistäneet muun muassa asumismenoistaan. Alkoholiin, tupakkaan, sekä ravintola- ja muihin palveluihin opiskelijat käyttävät Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan entistä vähemmän rahaa. Opiskelijat ovat karsineet myös kodinkaluste- ja terveysmenojaan. Eniten opiskelijan tuloja syövät asumiskustannukset, joihin menee noin 4600 euroa vuodessa. Liikennemenot ovat opiskelijoilla 2000 euron luokkaa vuodessa. Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Piia Kuosmasen mielestä opiskelijoiden kulutustaso heijastelee yleistä taloustilannetta. ”Opintotuki on opiskelijoiden pääasiallinen tulonlähde ja se on ollut pitkään samalla tasolla. Kustannustaso on kuitenkin samalla noussut. Vuoden 2007 jälkeen olemme olleet taloudellisesti heikossa tilanteessa, ja se on näkynyt opiskelijoiden tulonlähteissä. Taloustilanteen muuttuessa töiden saamisesta on tullut vaikeampaa”, Kuosmanen pohtii. Opiskelijoilla menee eniten rahaa perusasioihin, kuten asumiseen, eikä tilanne ole Kuosmasen mukaan kestävä opintojen etenemisen kannalta. ”Jos ei ole varaa normaaliin elämiseen niin, että kykenisi panostamaan täysipäiväiseen opiskeluun, tilanne ei ole kovin kestävä. Ainakin se on stressaava. Olisi tärkeää, että lupaus opintotuen indeksiin sitomisesta toteutuisi tämän vuoden puolella.” Piia Kuosmanen on usein kuullut näkemyksen, että opiskeluaikana kuuluu olla vähän tiukkaa. Etsin Opiskelin kosmosta. Löysin totuuksia. Vannoin vakioiden nimeen. Kunnes maailmankaikkeuteni alkoi romahtaa astuessani liian lähelle sinua. Arsi Janhonen Uljaan avoimet avustajapalaverit: Kuopio 28.1. klo 16. Uljaan toimituksessa Joensuu 29.1. klo 16. Ylioppilaskunnan toimiston kokoushuoneessa Lisätietoa kysymällä: [email protected] JOENSUU Niin banaali kuin Räjäyttäjät yhtyeen slogan onkin, ei se ainakaan osu ohi. Yhtye varasti shown Kerubissa ensi kertaa järjestetyllä Garagefest-festivaalilla 10.1.2014. Monien lavaperformanssin nähneiden päästä esitys ei irronnut vielä toisen festivaalipäivän artisteja seuratessakaan. Esityksen missanneet taas eivät todistajalausuntojen perusteella käsittäneet mitä muuta lavalla näkyi kuin kikkeli. Jos punk-energia repii piiskaamaan rumpusettiä housujen vyöllä, niin onhan se vain luontevaa etteivät liian isot housut pysy jalassa. Uljas 1 | 24. 1. 2014 7 Kampus VERENLUOVUTUS ASIANTUNTIJAORGANISAATIOIDEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN MAISTERIOHJELMA Kauppatieteiden maisterin tutkinto, 120 op Hakuaika 7.1.-3.3.2014 Lisätiedot: [email protected], 050 442 0652 Hakutiedot: www.utu.fi/alma OJENNA KÄTESI. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi HAE PORIIN 7.1.-3.3.! TRADENOMISTA KAUPPATIETEIDEN MAISTERIKSI Kauppatieteiden maisterin tutkinto, 120 op Hakuaika 7.1.-3.3.2014 Lisätiedot: [email protected], 050 520 0789 Hakutiedot: www.utu.fi/tse/pori Pakina | Lisää halpaa byrokratiaa Metrian suunnitteluun voi vaikuttaa Onko tässä tuleva mainospaikkasi? Uljas tavoittaa opiskelijat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Uljaan abinumero ilmestyy 21.2. ja lähetetään suoraan kotiin alueen abiturienteille . Metrian toisen kerroksen tasolla sijaitseva HUOM ABIT! YHTEISHAKU 3.3.-1.4.! kattotila on tähän saakka ollut tyhjänpanttina. Nyt sinne suunnitellaan virkistys- ja taukoliikuntamahdollisuuksia. Havainnekuva hankesuunnitelmasta. Metria Joensuun kampuksella menee remonttiin ensi vuonna. Nyt remonttisuunnitelmiin voi vielä vaikuttaa ja palautetta toivotaan myös opiskelijoilta. – Pasi Huttunen, teksti ISYY proudly presents LIIKUNtaIltapäivä/ Sports Afternoon 18.2 Ohjelma / Program: www.isyy.fi // https://www.facebook.com//ISYY 8 Uljas 1 | 24. 1. 2014 Metrian remontti Joensuun kampuksella alkanee syyskuussa 2015. Nyt ollaan hankesuunnitelmavaiheessa ja ajatuksia kaivataan sekä henkilökunnalta että opiskelijoilta, jotta rakennuksen tiloista saataisiin käytettävyydeltään entistä paremmat. Hankesuunnitelman esittelytilaisuudessa paikalla olevat opiskelijat saattoi laskea yhden käden sormilla. ”Nyt ollaan suunnitelmavaiheessa, josta edetään siihen, että Yliopistokiinteistöt ja Itä-Suomen yliopiston hallitus päättävät suunnitelman hyväksymisestä. Kaikki palaute otetaan mieluusti vastaan”, toteaa toimitusjohtaja Erja Kervinen hankesuunnitelman laatineesta EK-Tiimistä. Kirjaston varasto lähtee Metrialta, joten tiloja vapautuu ensimmäisestä kerroksesta muuhun käyttöön. Sinne on suunnitteilla itseopiskelutiloja, tietokonepisteitä sekä oleskelutilaa. ”Niiden on tarkoitus olla nimenomaan kohtaamispaikkoja, eikä vain opiskelijoille vaan kaikille yliopistolaisille”, täsmentää yliopiston kiinteistöpäällikkö Tarja Harjula. Nykyiset auditoriot ja luentosalit säilyvät, mutta ympäristön ja puitteiden parantamiseen suunnitelmassa on panostettu huomattavasti. Esimerkiksi toisen kerroksen hukkatilana oleva kattotila on tarkoitus muuttaa virkistyskäyttöön tarkoitetuksi kattopihaksi. Metrian kahvila saisi suunnitelmassa ulkoterassin. Lisäksi rakennukseen tulisi entistä enemmän WC-tiloja, uusi henkilöhissi, hiljainen huone, ekumeeninen tila uskonnon harjoittamiseen, järjestötilaa sekä pieniä huoneita yksityisempien asioiden hoitamiseen puhelimen tai netin välityksel- lä. Esimerkiksi taukoliikuntaan on tarkoitus luoda lisää mahdollisuuksia. Jopa kattopihalle on suunnitteilla palloilukenttä. Metrian uudistamista suunnittelevassa työryhmässä on opiskelijaedustus ylioppilaskunnasta, mutta lisäksi Tarja Harjula lupaa, että tulossa on työpajoja, joihin kuka tahansa kiinnostunut opiskelija voi osallistua. Havainnekuvia ja suunnitelmia remontista on tarkoitus julkistaa netissä kaikkien nähtäväksi. Kahdessa vaiheessa toteutettavan remontin on tarkoitus alkaa syyskuussa 2015 ja sen pitäisi olla valmis vuoden 2017 loppuun mennessä. Korvaavia tiloja remontin ajaksi haetaan esimerkiksi Educalta. Remontin kustannusarvio on 13,9 miljoonaa euroa. 3 Uutinen # MUUTTUVA BISNES KAIPAA UUDENLAISIA MAISTEREITA. TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PORIN YKSIKKÖ • Kuopio, ma 3.2. klo 10–14, Studentian liikuntasali, Yliopistonranta 1 • Savonlinna, ti 18.2. klo 13–18, Linnalanopisto, Sotilaspojankatu 7 • Joensuu, ke 19.2. klo 13–18, Joensuun pääkirjasto/Muikkusali, Koskikatu 25 • Kuopion veripalvelutoimisto, Puijonkatu 23, Sektori, 2. krs, ma, ti, to 11–18, ke, pe 10–16 Kilometriverotuslaitos J oulukuun 16. tiemaksutyöryhmä luovutti raportin ajoneuvojen kilometriperustaisesta käyttöverosta. Voisi kuvitella, että Shellin hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan johtama työryhmä ajaisi öljy-yhtiön intressejä. Unohtamatta Nokiaa, jonka osakkeita Ollilalla on mahdollisesti yhä taskussaan. Todellisuudessa vanhan polttoaineveron nostamisen sijasta satelliittiseurantaehdotelmaa lobbasivat kuitenkin homeiset byrokraatit. Hassutellaan hetki ajatuksella, että kilometrimaksujärjestelmä toteutuisi 2020-luvulla. Satelliittiseurantalaitteiden asentamisen ja huoltamisen työllistävät vaikutukset olisivat mainiot. Eivätköhän ajoneuvopaikantimet loisi maahan uuden virkanimikkeenkin, ajoneuvopaikannusjärjestelmäasentajan. Luonnollisesti uusi malli huomioisi haja-asutusalueiden ihmiset, jotka eivät voi hyödyntää julkista liikennettä esimerkiksi työmatkoihinsa. Suomi jaettaisiin asumistiheyden mukaisiin alueisiin, jotka määrittäisivät veron määrän. Asuinpaikkaperustaiseen taksaan lisättäisiin ajoneuvon hiilidioksidipäästöjen mukainen kerroin sekä liian pienipäästöistä käyttövoimaa hyödyntäville ajoneuvoille lisämaksut. Käyttöveron laskemisessa tulisi olemaan myös tukku poikkeuksia, jotka olisi huomioitava. Esimerkiksi ammatit jotka edellyttävät ”Ehkä tulevaisuudessa yksityisautoilua, tilaa löytyisi Sanomatalosta, tai ajoneuvon jonka printtimedian ahdinko tarve liikuntavamman vuoksi. olisi jättänyt autioksi. Kilometrikorvauksien laskemista ja verottamista varten tarvittaisiin melkoinen toimisto. Ehkä tulevaisuudessa tilaa löytyisi Sanomatalosta, jonka printtimedian ahdinko olisi jättänyt autioksi. Korkealentoinen satelliittipaikannus on saanut foliohattukansan lisäksi myös yksilönvapauksista valveutuneet nousemaan takajaloilleen. Kun yksityisyyttään suojelevien joukkoon yhdistettäisiin ihmiset, jotka olisivat valmiita peukaloimaan Ollilan mustaa laatikkoa matkakulujen suitsemiseksi, olisi paikannusjärjestelmällä edessään tehtävä suojella itseään. Älypuhelinten suojattujen järjestelmien avaaminen on vähänkään asiaan perehtyvän yksilön osaamisen piirissä. En tiedä miten satelliittipaikannuslaite olisi vaikeampi murrettava. Väärinkäytösten estämiseksi laitteiden käyttöä tultaisiin seuraamaan kiinteiden porttien ja liikuteltavien tunnistimien avulla. Lisäksi paikannuslaitteet tarkistettaisiin hakkeroinnin varalta aina katsastuksen yhteydessä. Koska pienennettyjen poliisivoimien kapasiteetti ei riitä nykyistenkään tehtävien hoitamiseen, olisi luontevaa liittää paikannuslaitteiden valvonta- ja tarkastustehtävät sekä laitteiden näpelöinnin estävien päivitysten koodaaminen uudelle toimijalle. Ajoneuvopaikannusjärjestelmälle täytyisi perustaa valtiollinen laitos, joka huolehtisi paikannuskojeiden asentamisesta ja ylläpidosta, datan käsittelystä ja kansalaisten laskuttamisesta sekä paikannuslaitteiden huijaamisen estämisestä. Näin syntyisi Kilometriverotuslaitos. Lopulta Sanomatalon konttoritila loppuisi tyystin, mutta uusi toimistokompleksi olisi pikkujuttu näin merkittävän laitoksen perustamisessa. Joona Sipi Kirjoittaja on Lahdesta ja stalkkaa mormooneja Uljas 1 | 24. 1. 2014 9 Ajassa Tutorina vuodessa komeammaksi ja kauniimmaksi valloittajaksi Tuutoreita haetaan taas kaikille kolmelle kampukselle. Tuutorointi on avunannon ja ohjauksen lisäksi kokemus, jonka aikana solmitut suhteet jatkuvat helposti ystävyytenä tuutorointijaksoa pidemmällekin. Haku on käynnissä ja päättyy helmikuun 9. päivä. - Mari Karjalainen, teksti & kuva Alkoholi jakaa opiskelijat Tuutoriksi? Hae tuutoriksi 20.1. - 9.2. ISYY:n verkkosivuilla. Joensuuhun tarvitaan 110, Kuopioon 85 ja Savonlinnaan 19 tuutoria. Tuutorointikoulutukseen kuuluu lähiopetusta ja tuutorileiri syksyllä. Palkkioksi saa kolme opintopistettä ja uusia kivoja kavereita. Alumnituutoriksi voi hakea tuutorivuoden jälkeen. Kuluneen syksyn tuutoreille tehty kysely paljastaa, että tuutoroinnilla on positiivisia vaikutuksia. 97 prosenttia tuutoreista koki, että tuutorointi toi iloa heidän elämäänsä. 73 prosenttia koki, että heidän viehätysvoimansa lisääntyi tuutoroinnin myötä ja 68 prosentin mielestä tuutorointi edisti heidän maailmanvalloitussuunnitelmia. Metsätieteitä opiskeleva Juho Ikonen toimi vuoden alumnituutorina oman tuutorivuoden jälkeen kouluttaen uusia tuutoreita ISYY:n tuutorointisihteerin apuna. Ideana on, että alumnituutoreiden parannusehdotuksia kuunnellaan tuutorikoulutusta suunniteltaessa. Viime vuonna tuutorileirillä oli ensimmäistä kertaa ensiapurasti, jossa tuutorikoulutettavat saivat opetella elvytyksen ja ensiavun perustaitoja. Suurin ongelma on, ettei kaikille aloille hae riittävästi tuutoreita. ”Yleisesti luullaan, että tuutorointi vie aikaa, mutta todellisuudessa se antaa paljon enemmän kun ottaa. Tuutoroinnin kautta saa poikkitieteellisiä verkostoja ja kokemusta tapahtumien järjestämisestä, mistä on hyötyä esimerkiksi töitä hakiessa.” Myös tuutorikysely murskasi harhaluulon, sillä vain 20 prosenttia koki, että tuutorointi vei heiltä opiskeluaikaa. Ikonen kokee tuutoroinnin erittäin tärkeäksi ja arvokkaaksi uusien opiskelijoiden kannalta. Sujuvaan opiskelijaelämään kuuluu vapaa-ajan ja opiskeluiden monipuolinen yhdistäminen. ”Moni tulee suoraan mamman lihapatojen ääreltä. Yliopistoelämä pitää tehdä tutuksi. Uusille opiskelijoille on tärkeää kertoa, ettei vapaa-aika ole vain viinan kanssa leikkimistä. Vapaalla kannattaa lähteä mukaan esimerkiksi lautapeli- 10 Uljas 10 | 9. 12. 2013 Tuutoroinnista iloa elämään. 97 % Tuutorointi vie opiskeluaikaa. 20 % Tuutorointi lisää viehätysvoimaa. Alumnituutori Juho Ikonen suosittelee tuutorointia, sillä kokemus vahvistaa verkostoja ja antaa ideoita onnistuneiden tapahtumien järjestämiseen. Ikosella itsellään parta alkoi kasvaa entistä rehvakammin tuutorivuosien aikana. iltoihin, järjestö- ja liikuntatoimintaan.” Ikonen ei kadu parin vuoden tuutoritoimintaa. Parhaita muistoja ovat hauskat kokemukset ja tuttavat. ”Kaupunkisuunnistusta oman tuutoroitavan ryhmän kanssa ei voita mikään! Siinä porukka tiivistyy yllättävän lyhyessä ajassa. Kaupunkisuunnistuksen tapaista ryhmäytymistä on vaikea kokea uudestaan.” Mutta edistivätkö tuutorivuodet Ikosen viehätysvoimaa ja maailmanvalloitussuunnitelmia? ”Ehkä parta kasvaa entistä rehevämmin. Maailmanvalloittamisen edistäminen ei ollut tavoitteena. Tärkeämpää on, että tuutoroinnin avulla saadaan lisää maailmanvalloittajia”, Ikonen sanoo. 73 % Tuutorointi edistää maailmanvaltiussuunnitemia. 68% Ensimmäisen vuoden opiskelijat kyseenalaistavat paineen ryypätä ja toivovat tutoreiltakin enemmän tietoa itse opinnoista kuin kosteista illanvietoista. – Jenni Karjalainen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva N yyti ry:n vuotuisesta kyselytutkimuksesta käy ilmi, että alkoholi ei yhdistäkään opiskelijoita. Kyselyyn vastasi 2500 ensimmäisen vuoden opiskelijaa, joista noin kolme neljäsosaa oli saanut sen vaikutelman, että opiskelijaelämässä kulutetaan erittäin runsaasti alkoholia. Erityisesti opiskelijatapahtumien kohdalla alkoholin suurkuluttaminen häiritsi 42 prosenttia vastaajista, kun taas 56 prosenttia oli sitä mieltä, että tapahtumissa juodaan juuri sopivasti. Tästä huolimatta yli puolet vastaajista kuitenkin toivoi lisää alkoholittomia tapahtumia. Samansuuntaisia tuloksia on raportoitu jo kolmena vuotena – eikö olisi jo aika reagoida? ISYY, onko meillä tehty mitään asian edistämiseksi? ”On kyllä, mutta ihan käytännön syistä. Esimerkiksi liikuntailtapäivää aletaan markkinoida alkoholittomana tapahtumana, jotta jatkossa kaikilla olisi mukavaa ja ylimääräisiltä häiriöiltä vältyttäisiin”, ISYYn vapaa-ajansihteeri Juho Mutanen vastaa. Mutanen myös huomauttaa, ettei muista milloin ISYY olisi viimeksi ollut järjestämässä ryyppyjuhlia. ”Ja ainejärjestöjen toimintaanhan me emme voi vaikuttaa”, hän kuittaa. Alkoholin suuri rooli tuntuu vaikeuttavan etenkin raittiiden opiskelijoiden verkostoitumista ja aiheuttavan ulko- puolisuuden tunnetta. Osa vastaajista kuitenkin painottaa, että tapahtumien alkoholittomuus tai alkoholillisuus ei ole tärkeää, vaan se kuinka juomattomuuteen suhtaudutaan. Alkoholista kieltäytyvä Niko Salovaara ei koe leimautuneensa, mutta myöntää tunteneensa painetta opiskelujen alussa. ”Lisäksi tarvittiin joustoa omalta puolelta, kun ulkopuolelle jäämisen pelosta piti osallistua mahdollisimman moneen tapahtumaan”, hän toteaa. Salovaaran mukaan ainakin hänen oma ainejärjestönsä tuntuu kuitenkin nykyään ottavan juomisesta kieltäytyvät paremmin huomioon. ”Kehityksen suunta on hyvä, mutta parannettavaa on.” Lisäksi Nyytin kyselystä kävi ilmi, että paikkakuntaa vaihtaneista opiskelijoista suurin osa koki myönteistä stressiä, mutta viidesosa myös ahdistusta ja pelkoa. Tutor-toimintaa pidettiin yleisesti hyödyllisenä ja kannustavana, mutta Kainalo | Kuka Nyyti? Nyytistä jeesiä Nyyti ry edistää ja tukee opiskelijoiden hyvinvointia, terveyttä ja elämänhallintaa. Toiminnan lähtökohtana ovat tutkittuun tietoon perustuvat opiskelijoiden tarpeet. Verkkosivujen lisäksi järjestö ylläpitää keskusteluryhmiä ja järjestää Helsingissä hengailuiltoja sekä elämäntaitokursseja. Sivustolle on myös listattu tahoja, joilta saa apua elämän kriisitilanteissa. Tutustu osoitteessa www.nyyti.fi. tutoreilta toivottiin parempaa asennetta, sekä keskittymistä ryhmäytymiseen ja opinnoissa opastamiseen ryyppysparrauksen sijaan. Uljas 1 | 24. 1. 2014 11 Ajassa Tiedottaa: Saat tietoa Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnasta ja tapahtumistamme sekä ajankohtaisista asioista myös seuraavilla tavoilla: • Seuraa ISYY:n verkkosivuja: www.isyy.fi • Tykkää meistä Facebookissa: www.facebook.com/fbISYY • Tilaa ISYY:n suomenkielinen viikkotiedote Wiikko-Ärsyke uutiskirjeenä suoraan sähköpostiisi. Wiikko-Ärsyke ilmestyy kaikilla ISYY:n kampuksilla maanantaisin. Lisätietoja: [email protected] • Liity oman kampuksesi isyy-info-sähköpostilistalle. Listan kautta tiedotetaan eri kampuksille 1–2 kertaa viikossa. Lisätietoja: tiedotus@ isyy.fi Hymy- ja valitusviikko Kylmät tilat, mutta lämpimät leivät Amican ruoka sai kritiikkiä opiskelijoilta ylioppilaskunnan tuoreessa palautekyselyssä. Lisäksi YTHS:n jonotusaikoja pidettiin erityisesti Kuopiossa ja Joensuussa liian pitkinä. Kyselyssä moitittiin myös ylioppilaskunnan näkyvyyttä ja tiedotusta. Inka-Mari Helvilä, sosiaalipolitiikka- ja kehitysyhteistyövastaava, haluaa jatkossa tehdä ylioppilaskuntaa ja sen toimintaa tunnetummaksi opiskelijoille. - Jussi Turunen, teksti & Pasi Huttunen, kuva I tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta kysyi marraskuussa opiskelijoilta, mikä yliopistossa ihastuttaa, vihastuttaa tai hämmentää. Hymy- ja valitusviikon aikana paperilapuilla ja sähköisillä lomakkeilla kerätyssä palautteessa eniten opiskelijoita hiersivät ruoka ja lääkäriajat. Muun muassa ylioppilaskunta sai viestiä heikosta näkyvyydestään. Lisäksi opiskelijat toivoivat lisää toimintaa ainejärjestöjen välille. Inka-Mari Helvilä, ylioppilaskunnan uusi sosiaalipolitiikka- ja kehitysyhteistyövastaava, ei ollut yllättynyt Amican ruokaan kohdistuvasta kritiikistä, mutta muusta kylläkin. ”Yllätyin eniten ehkä siitä, että moni toivoi ISYY:lle ja erityisesti tapahtumille lisää näkyvyyttä. Erityisesti Kuopion palautteissa korostui se, että ISYY:n tulisi parantaa brändäystään ja näin lisätä näkyvyyttään. Aiommekin kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen etteivät ISYY ja RAI jäisi opiskelijoille tuntemattomiksi”, Helvilä vakuuttaa. Alle on listattu osa kaikilta yliopiston kolmelta kampukselta kerätystä palautteesta. Ruoka herätti intohimoja Inka-Mari Helvilä, uusi sosiaalipolitiikka- ja kehitysyhteistyövastaava, oli yllättynyt Itä-Suomen yliopis- ton ylioppilaskunnan saamasta palautteessa, jossa ISYY:lle kaivattiin parempaa näkyvyyttä. 12 Uljas 1 | 24. 1. 2014 ”Ruoka on Amicalla tosi usein aivan liian suolaista”, ”Ruokarajoitukset ovat naurettavia, aikuinen mies ei selviä neljällä lihapullalla koko päivää”, ”Aina ei ole tarjolla gluteiinitonta liharuokaa”, ”Ihanaa että on lämmintä leipää!”, ”Kasvisruokaa tarjolle niin että iltapäivälläkin sitä riittää”, ”Savonlinnassa ruokala ei toimi. Jonot ovat varsinkin alkuviikosta kaoottiset ja joku jää aina ilman ruokaa, sillä pahimmillaan ruoan saanti kestää yli puoli tuntia”, ”Erityiskiitos Carelian sedälle”. Lämpötila ei jättänyt palautteita kylmäksi ”Opparin hiljaiselle puolelle lämmitys”, ”Omat luentoni ovat kaikki Agoralla, ja siellä ainakin paleltaa ihan aina joka luokassa”. YTHS sai risut ja ruusut ”Palvelut olleet toimivia, mutta mielenterveyspuolen palveluihin pitkät jonot”, ”Pitkät jonot hammaslääkäriin”, ”Parasta palvelua ikinä”, ”Lääkäreiden sosiaalisissa taidoissa olisi parantamista”, ”Hammashoito todella laadukasta”, ”Kiitos ihanille terkkareille”. Terveiset ISYY:lle ”Usein tuntuu, ettei Savonlinnan kampusta ole ISYY:lle olemassakaan”, ”Mikä on ylioppilaskunta? Missä se näkyy?”, ”Edarivaalien äänestysprosentti oli huolestuttavan huono”, ”Terävämpää edunvalvontaa ja demokratiakasvatusta kehiin. Skarpatkaa”, ”Opiskeluilmapiiri on kyräilevää, eristämistä tapahtuu”, ”Liian vähän ainejärjestöjen välistä toimintaa”. Kaikki kampukset: Opintopisteet luottamustoimista vuodelta 2013 ovat haettavissa 16.2. saakka. Lisätietoja: www.isyy.fi 20.1.–16.2. tuutorihaku 2014. Lisätietoja: www.isyy.fi 18.2. Liikuntailtapäivä klo 12.15 alkaen. Lisätietoja: www.isyy.fi Joensuu: Uusi ainejärjestö Legio ja Judica ” yhteen hiileen puhaltamassa Monet Judicalla ovat meidän kavereitamme, ja se on järjestö siinä missä muutkin. Oikeustieteiden ainejärjestö Legio Ostiensis ry suhtautuu ystävällisesti vasta ainejärjestöksi hakeneeseen Judica ry:hyn. Viime vuonna perustetusta Judicasta tuli marraskuussa yleisjuristitutkintoa suorittavien opiskelijoiden rekisteröity yhdistys. Sekä Legion että Judican puheenjohtajat korostavat keskinäisen yhteistyön merkitystä tulevaisuudessa. - Jussi Turunen, teksti Oikeustieteen opiskelijoilla on Joensuun kampuksella nyt kaksi yhdistystä, joista toinen vielä hakee Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnalta virallista ainejärjestön asemaa. Itä-Suomen yliopisto käynnisti syksyllä 2013 oikeusnotaarien ja oikeustieteen maisterien koulutuksen. Oikeustieteellisen alan tutkinnot tuottavat kelpoisuuden tuomarin tehtäviin ja vastaaviin muihin yleisjuristitutkintoa edellyttäviin ammatteihin, kuten syyttäjän ja asianajajan toimiin. Nyt tämän alan opiskelijoiden ainejärjestöksi hakee viime vuonna perustettu Judica ry, josta tuli marraskuussa rekisteröity yhdistys. Legio Ostiensis ry eli Legio on puolestaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa oikeustieteiden laitoksella opiskelevien ainejärjestö. Legio perustettiin syyskuussa 1997, kun julkisoikeuden pääaineopinnot tulivat mahdollisiksi. Julkisoikeuden pääaineopiskelijat valmistuvat hallintotieteiden maistereiksi. Paula Lehmusjärvi, Judican tuoreen hallituksen puheenjohtaja, pitää tärkeänä että oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin koulutusta suorittavilla on oma ryhmä, joka valvoo jäseniensä etuja ja auttaa työelämän verkostoitumisessa. ”Tuli tarve tällaiselle yhdistykselle, sillä syksyllä aloitettu tutkinto on täällä aivan uusi. Oma yhdistys tarvittiin myös siksi, että pääsimme Lakimiesliiton jäsenyhdistykseksi”, Lehmusjärvi kertoo. Judicalla ei vielä ole jäseniä ja jäsenrekisteriseloste on tekovaiheessa. Lehmusjärvi arvelee, että jäseneksi pääsee liittymään tammikuun loppuun mennessä. ”Jäseniä olisi tulossa maksimissaan 41 eli sen verran, kuinka moni yleistä oikeustiedettä Joensuussa opiskelee.” Lehmusjärven mukaan Judican päämääränä on valvoa tulevien jäseniensä etuja sekä järjestää tutustumisretkiä työnantajien kanssa. Yksi retki on jo ollut asianajotoimiston kanssa ja seuraavaa ollaan järjestämässä käräjäoikeuteen. Yhdistyksen alkuvaiheessa pääpaino on edistää opiskelijoiden verkostoitumista työnantajien kanssa. Lisäksi tarkoitus on olla yhteistyössä muiden tulevien juristien, kuten Helsingin ja Turun oikeustieteen opiskelijajärjestöjen, kanssa. Koska Judicalla ei ole vielä riittävästi voimavaroja, se pyrkii järjestämään mahdolliset opiskelijatapahtumat yhteistyössä Legion kanssa. Tätä yhteistyötä Lehmusjärvi pitää tärkeänä. ”Tarkoitus on ehdottomasti tehdä yhteistyötä Legion kanssa ja olemme kaikki hyvällä hengellä mukana. Opiskelemme samoja kursseja ja olemme muutenkin samaa porukkaa”, Lehmusjärvi tiivistää tulevaisuudennäkymät. Legion uusi puheenjohtaja Buket Yüksel allekirjoittaa Lehmusjärven näkemyksen. ”Haluamme tehdä yhteistyötä. Monet Judicalla ovat meidän kavereitamme, ja se on järjestö siinä missä muutkin”, Yüksel toteaa. 27.1. Joensuun järjestöjaoston kokous klo 16 Suvaksella 30.1. Joensuun tuutoreiden kiitosilta 11.2. ISYY:n järjestökoulutus klo 9–17. Lisätietoja: www.isyy.fi 11.2. Räkäposkella 2014 -hiihto. Lisätietoja FB: Räkäposkella 2014 Kuopio: Kuopion korkeakoululiikunta on uudistunut vuoden 2014 alussa! Lisätietoja: www.sykettä.fi 26.1. ESN KISA: Movie Night 28.1. ESN KISA: International Food Festival at Lukema at 6 pm 29.1. Tuutoreiden kiitosilta Ilonassa 1.2. OPKO:llä opiskelija Johannes Laitinen aiheesta Sitoutuminen Kristuksessa klo 18 3.2. Verenluovutus Studentialla klo 10–14 3.2. Leffailta Wanhalla Pappilalla: The Prestige klo 19, Kuninkaankatu 12 3.2. Elokuvakerho Hyvien Kuvien elokuvakorttien (25 €) myynti alkaa klo 12.00 ISYY:n toimistossa Lukemalla. Lisätietoja: www.hyvätkuvat.fi 5.2. Vapaa-ajan jaoston kokous klo 16, S21 6.2. Elokuvakerho Hyvien Kuvien näytöskausi alkaa. Näytökset klo 17.30 ja klo 20.00 Kino Kuvakukossa (Vuorikatu 27). 12.2. ISYY:n järjestökoulutus klo 9–17. Lisätietoja: www.isyy.fi 18.2. Winterfest 12–18 Savilahden rannassa. Lisätietoja: www.winterfest.fi 20.2. ESN KISA: Venäläinen disco Lukemalla 23.–28.2. ESN KISA: Lapin matka Savonlinna: 28.1. Aloitusbileet, Operaatio Lapin Kulta klo 21, Happytime Baari 4.2. Tuutoreiden kiitosilta, Happytime Baari 6.2. Talvipäivä-appro 11.2. ISYY:n järjestökoulutus klo 9–17 Joensuussa. Lisätietoja: www.isyy.fi 21.–23.2. SOOLin Talvipäivät Joensuussa Ylioppilaskunnan toimistot Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs 80100 JOENSUU toimisto.joensuu(at)isyy.fi Kuopion toimisto Yliopistonranta 3 70211 KUOPIO toimisto.kuopio(at)isyy.fi Savonlinnan toimisto Kuninkaankartanonkatu 7 57100 SAVONLINNA toimisto.savonlinna(at)isyy.fi Aukioloajat Joensuu ja Kuopio ma, ti 10–15 kesuljettu to10–15 pe10–13 Aukioloajat Savonlinna ma–to10–14 pe10−13 Uljas 1 | 24. 1. 2014 13 ” Low-fat uskonnolle on ominaista syntiin lankeamisen ja katumusharjoitusten dialoginen suhde. o i t k i i k t ioyhteiskunnan Addiktio d d koukussa A Karamellit, kokaiini, kehonrakennus, alkoholi ja nikotiini. Arkipuheen perusteella kaikkiin näihin voi addiktoitua, mutta kaikkia riippuvuuksia ei pidetä yhteiskunnalle yhtä haitallisina. Toisista jopa palkitaan. Mistä erot johtuvat? – Jenni Karjalainen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus T uukka Tammen ja Pauliina Raennon toimittamassa Addiktioyhteiskuntateoksessa tarkastellaan riippuvuutta ennakkoluulottomasti aikamme ilmiönä. Eri alojen asiantuntijat pohtivat artikkeleissaan muun muassa addiktioiden olemusta, niiden medikalisoitumista ja suhdetta länsimaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Teoksen tarkoituksena ei ole sysätä vastuuta näkymättömien markkinavoimien, mädän yksilön tai tietämättömien terveysviranomaisten harteille, vaan herättää keskustelua siitä, mitä riippuvuudet oikeasti ovat. ”Addiktio on epäselvä, monimutkainen ja nykymuodossaan nuori käsite, vaikka sitä arkipuheissa ja ohjauspoliittisissa linjauksissa lähestytään melko suoraviivaisesti”, Tammi ja Raento huomauttavat. He peräänkuuluttavat ilmiöiden kokonaisvaltaisempaa tuntemusta ja tahtovat nostaa diagnoosiluokitusten ja biolääketieteellisen lähestymistavan rinnalle myös kulttuurintutkimuksellisen ja yhteiskuntatieteellisen lähestymistavan. Addiktio on ennen kaikkea moraalinen käsite, ei sairaus, esittävät sosiologit Arto Ruuska ja Pekka Sulkunen. Heidän mukaansa käsitys addiktiosta sairautena sopii länsimaiseen yhteiskuntaan, koska sen talous on riippuvainen aina vain 14 Uljas 1 | 24. 1. 2014 uusien halujen synnyttämisestä ja tyydyttämisestä. Sairauskäsityksen varjolla liikakäyttöön liittyviä ongelmia voidaan tarkastella neutraalisti toisaalta kohtuukäyttäjän, toisaalta ongelmakäyttäjän näkökulmasta. Näin itse tuotteessa ei ole ongelmaa, vaan tietynlaisilla yksilöillä on ongelma. Joillekin alkoholi ”ei vain sovi” ja vastuu parantumisesta on sairauden ”uhrilla”. Usein jää huomaamatta, että eri riippuvuuksia koskevat vakavuuskäsitykset riippuvat myös kulttuurista. Esimerkiksi Kanadassa nikotiiniriippuvuutta pidetään sekä yksilölle että yhteiskunnalle haitallisempana ongelmana kuin kannabiksen käyttöä. Ruotsissa tilanne on täysin päinvastainen. Koska tupakka ja kannabis kemiallisina aineina eivät muutu käyttäjän kansallisuuden mukaan, teoksessa käsityseroja on selitetty muun muassa kanadalaisten sallivalla asenteella huumekokeiluihin, Ruotsin perinteisellä nollatoleranssilla kaikkiin huumeisiin, sekä Kanadan pitkäaikaisella, näyttävällä tupakoinninvastainen kampanjoinnilla. Kulttuurin lisäksi myös media vaikuttaa mielikuviin addiktioista. Esimerkiksi suomalaisissa mediateksteissä riippuvaiset yksilöt nähdään sosiologi Matilda Hellmanin mukaan joko passiivisina, kyvyttöminä uhreina tai itsesäätelyssä epäonnistuneina, ”niinä toisina”. Lukijoita puolestaan puhutellaan ”meinä”, aktiivisina ja pätevinä toimijoina. Pätevien länsimaisen kuluttajien oletetaan oikeiden arvojen ja tiedon pohjalta osaavan arvioida itse, kuinka paljon voi syödä lihomatta, kuinka paljon tulee liikkua terveyden kannalta ja kuinka paljon alkoholia voi nauttia tulematta riippuvaiseksi. Länsimaiselta yksilöltä edellytetään siis itsekontrollia ja itseohjautuvuutta. ” Länsimaiselta yksilöltä edellytetään siis itsekontrollia ja itseohjautuvuutta. Addiktiot voidaan nähdä myös väärän- laisena ajankäyttönä, yhteiskunnan rytmihäiriöinä. Käsitykseen vaikuttaa länsimaisen ihmisen suhde aikaan, rahaan ja näille annettuihin merkityksiin. Kulttuuriantropologi Minna Ruckenstein esittää, että riippuvuudet nähdään uhkina, koska addikti elää omaa riippuvuuden ympärille rakentuvaa arkeaan, joka poikkeaa yhteiskunnasta vallitsevasta arjesta. Vaikka ajankäyttö ja arjen rytmit muuttuvat, suomalainen yhteiskunta odottaa Ruckensteinin mukaan jäseniltään edelleen samantahtisuutta. ”Suurin osa ihmisistä käy töissä virkaaikaan, lounastaa puolilta päivin ja pitää pitkän loman heinäkuussa”. Tärkeintä on, että työ ja vapaa-aika erotetaan toisistaan. Jos se ei onnistu, siitä tehdään ongelma. Esimerkiksi työnteko ja kuntoilu voidaan kuitenkin nähdä positiivisina riippuvuuksina, sillä toinen edistää terveyttä ja toinen tuo yhteiskunnalle tuloja. Haitalliset riippuvuudet, kuten päihderiippuvuudet puolestaan uhkaavat yhteiskunnan toimintaa ja käyvät veronmaksajille kalliiksi. Sen lisäksi, että länsimaisen ihmisen odotetaan säätelevän ajankäyttöään, hänen odotetaan säätelevän myös ruumistaan. Teologi Anja Besonoff ja antropologi Taina Kinnunen näkevät ruumiin ”sosiaalisen ja institutionaalisen säätelyn kohteena”, jota normitetaan ja muokataan kulttuuristen sopimusten mukaisesti. Addiktiivinen käyttäytyminen on ajan henki, jota ylläpidetään kasvun, kehityksen ja kilpailun nimissä. Esimerkkinä he mainitsevat ylenpalttisen terveyden, super-fitnessin tavoittelun, johon pyritään low-fat uskonnon avulla. ”Low-fat uskonnolle on ominaista syntiin lankeamisen ja katumusharjoitusten dialoginen suhde, joka muistuttaa jumalan ja saatanan vuoropuhelua ihmisen omassa tunnossa”, Besonoff ja Kinnunen toteavat. Vaikka ravitsemusterapeutit kuinka hokevat, että pulla päivässä ei tapa, ja Eva Longoriakin syö telkkarissa magnumia, tavallisen pulliaisen on syntiseen herkkuun langettuaan tehtävä välittömästi katumusharjoituksia kuntosalilla. Näin sekä synneille että katumusharjoituksille löytyy markkinat. Superterveyden on näyttävä myös ulospäin, jotta muutkin tunnistavat kuntoilijan hyväksi ihmiseksi. Harmi vain, että nimenomaan timmiltä näyttäminen vaatii usein epäterveitä keinoja. Kaiken kaikkiaan Addiktioyhteiskunta tarjoaa monipuolisia ja jopa keskenään ristiriidassa olevia näkökulmia riippuvuuksiin ja niiden säätelyyn. Tarkoitus ei ole nostaa jotakin lähestymistapaa toisten yli, vaan herätellä huomaamaan niiden moninaisuus. Kontekstilla on aina vaikutus. Lähde: Raento, M. ja Tammi, T. 2013. Addiktioyhteiskunta – riippuvuus aikamme ilmiöinä. Helsinki: Gaudeamus. Uljas 1 | 24. 1. 2014 15 Kärpänen keitossa? Väitetään, että ihminen oppii kahdeksaan ikävuoteen mennessä mikä kelpaa syötäväksi ja mikä ei. Suomalaiselle sirkat, toukat, ötökät, herhiläiset, kuoriaiset ja muut mönkijäiset ovat jotakin johon ei kosketa helpoari kuin pitkällä tikulla. Uljas ei ollut niin uljas kuin luuli, kun oli aika valmistaa hyönteisiä ruuaksi. – Jarkko Kumpulainen, teksti ja kuvat Hyönteisten syönnistä kaavaillaan ihmiskunnan ruokaturvan taetta. Viimeksi toukokuussa YK:n ruokaja maatalousjärjestö FAO patisti raportissaan myös länsimaalaisia lisäämään hyönteisiä lautaselleen. Kolmasosalle maapallolaisista hyönteissyönti on arkista, mutta lopuille ei. Kuopiolainen farmasian opiskelija Arsi Janhonen liputtaa uraa uurtavasti hyönteisten syönnin puolesta ja esitteli aihetta joulun alla Kuopion kampuksella. Hänelle hyönteissyönti eli entomofagia on eettistä ja kestää kehitystä. Nyt Janhonen on lupautunut kokkaamaan aterian hyönteisistä. Ruoka tilataan eteläsuomalaisen eläinkaupan Internet-palvelusta käyttötarkoitusta hehkuttamatta, koska ihmisille hyönteisten myyminen ruuaksi on eurooppalaisessa lainsäädännössä vielä kiellettyä. Myöskään Elintarvikevirasto Evira ei kannusta kansalaisia höyryävien hyönteispatojen äärelle. ”Eviran linja on, että hyönteiset ovat uuselintarvikkeita, joita ei saa Suomessa myydä ihmiskäyttöön, koska niille ei ole haettu uuselintarvikelupaa. Lupaprosessi kestäisi joitakin vuosia ja maksaisi joitakin tuhansia euroja”, Janhonen kertoo. Euroopan komissio kuitenkin pohjustaa jo asennemuutosta ja se lupasi jo pari vuotta sitten kolmea miljoonaa euroa toimintaa parhaiten edistävälle tutkimuskeskukselle. Iso-Britaniassa, Saksassa ja Tanskassa löytyy jo erikoisluvalla gourmet-ruokaa valmistavia hyönteisravintoloita. Janhonen puolestaan kertoo olevansa menossa pian helsinkiläiseen sushi-ravintolaan suunnittelemaan hyönteisruokakuvioita. Hyönteisaterian valmistaminen alkaa käynnillä Matkahuollossa, jonne tilatut hyönteiset ovat saapuneet. Janhosen luona avaamme lähetyspaketin ja siellä on kolme muovirasiaa johon hyönteiset on pakattu lajeittain. Laatikoista kuuluu elämän ääniä. Elävät hyönteiset rapiset laatikoissaan. Ensimmäisestä laatikosta minua tuijottaa suurilla mustilla silmillään noin seitsensenttinen kulkusirkka. Kehon mittaiset siivet lepäävät kyljillä. Syövereistä 16 Uljas 1 | 24. 1. 2014 nousee muisto Samu Sirkasta, tuosta Pinokkion söpöstä omatunnosta. ”Lihankulutus kasvaa maapallolla koko ajan ja maapallon kantokyky ei kestä nykyistä meininkiä, etenkin kun puolet tuotetusta ruoasta heitetään hukkaan. Peltopinta-alat puolestaan pienevät eroosion ja ilmastonmuutoksen myötä ja samalla ihmiskunnan populaatio kasvaa. Tämä yhtälö ei vaan toimi nykyjärjestelmällä”, Janhonen valistaa. Aloitamme hyönteisten käsittelyn jättijauhomadoista, jotka kipataan ruis- ja vehnäjauhosekoitukseen. Toukat puhdistetaan antamalla niiden syödä jauhoja masut täyteen. Prosessi kestää aikansa, joten madot jäävät tässä ruokailussa syömättä. Muistan tuttavani kertoneen kuinka olivat esivalmistelleet partion selviytymisleirillä ihan tavallisia perussuomalaisia kastemadoista ruokaa 6 askelta entomofagiksi 1. Tilaa. Eläinkaupoista löytyy matelijoille tarkoitettuja hyönteisiä, joita voi valmistaa ihmisravinnoksi. 2. Lajittele ja pyydä. Hyönteiset tulevat kasvatusastiassa toimeen biojätteellä. Elävät hyönteiset säilyvät omillaan. Riittävän ruaan antaminen on tärkeää, koska sirkat ovat tarvittaessa kannibaaleja. 3. Pakasta. Hyönteiset kuolevat noin 10-15 minuutin pakastamisen jälkeen. 4. Huuhtele ja puhdista. Madot ja toukat puhdistetaan syöttämällä niille jauhoja. Pakastetut sirkat kannattaa huuhdella lävikössä. 5. Valmista. Mielikuvitus on rajana. Uppopaisto, pellillä uunissa, jauhaminen jauhoiksi, kuorrutus suklaalla. Kaikki käy. 6. Ylitä pelkosi ja nauti. samalla metodilla. Mato kuulemma leivittyy näin sekä ulkoa että sisältä. Kenttäsirkat ja kulkusirkat kaadetaan molemmat omiin kasvatuslaatikoihinsa, joissa Janhonen on onnistunut aiemmin kasvattamaan yhden sirkkapopulaation. Elävistä ötököistä leijuu tunkkainen, kuivatun heinän kaltainen tuoksu. Laatikon pohjalta sirkat on tarkoitus poimia yksitellen muovipussiin odottamaan jatkokäsittelyä. Käteni lähestyy laatikon pohjalta valitsemaani kenttäsirkkaa. Keskityn. Mutta tapahtuukin jotakin täysin odottamatonta. Käteni ei tottelekaan. Se vetää itsensä takaisin puistatuksen kourissa. Koetan uudestaan. Sama reaktio, mutta nyt kuulen itseni karjaisevan puistatuksen kulkiessa läpi kehon. Uskomatonta. Olen hämilläni reaktiostani. En ole kokenut mitään vastaavaa aiemmin. Janhonen nauraa ymmärtävästi. ”Minun piti aluksi käsitellä niitä pitkillä pinseteillä, kun en uskaltanut ottaa niitä käsiin”, Janhonen tyynnyttelee. Janhosen mukaan ihminen muodostaa kahdeksanvuotiaaksi mennessä käsityksen siitä mikä on syötävää ja mikä ei. ”Kesti aikansa, että uskalsin koskea niihin paljain käsin. Inhotti niin saakelisti. Se inho on meissä vaan niin syvällä. Siis meissä länsimaalaisissa”, Janhonen tarkentaa. Uljas 1 | 24. 1. 2014 17 Kainalo | Ensi puraisu Kuinka minusta tuli hyönteissyöjä? Kuopiolainen farmasian opiskelija Arsi Janhonen näki YLE:n Prisma Studiossa hyönteisten syönnistä kertovan jutun. Siinä tilattiin ja valmistettiin hyönteisiä ruuaksi. Aihe jäi kiehtomaan eettisesti ruokaan suhtautuvaa ja maailmantilasta huolta kantavaa Janhosta. Janhonen tilasi hyönteisiä, kutsui kaverit illanistujaisiin ja kokkasi. Kaksi kolmesta kaverista söi. Sittemmin Janhonen on syventynyt aiheeseen, ja nyt tutkii ja kokeilee sekä hyönteisten kasvattamista että kehittämistä ruuaksi. Janhonen esitteli aihetta joulukuussa Itä-Suomen yliopistolla Kuopiossa. Luento löytyy Youtubesta. Janhosen tavoitteena on, että suomalaisesta ruokakaupasta saa kymmenen vuoden päästä hyönteisruokaa. Hän on perustanut entomophagy.eu -sivuston, jonka myötä Janhonen kertoo saaneensa paljon yhteydenottoja ja yhteistyöpyyntöjä sekä Suomesta että muualta Euroopasta. Saan kuin saankin napattua ensimmäisen sormiini. ”Apua! Mitä nyt?” ”Heität sen tuonne pussiin. Mätetään sinne sen verran kuin halutaan syödä, ja sitten pakastetaan ne hengiltä”, Janhonen kertoo. ”Ai, ne nirhataan pakastimessa?” ”Joo, ne tapetaan aika yleisesti pakastamalla. Minulle on joskus käynyt niin, etten ole pitänyt tarpeeksi kauaa, niin kaikki eivät kuolleetkaan. Alkoivat sitten pomppia hulluna uunissa vähän lämmettyään”, Janhonen muistelee. ”Mitä siinä vaiheessa sitten voi muuta tehdä kuin pistää silmät kiinni tai katsoa muualle”, Janhonen nauraa noloillen. Seitsemännen sirkan napattuani käteni toimii jo kutakuinkin tahdon alaisesti. Tunnen metsästäjä-keräilijäni heräävän satatuhatvuotisesta unestaan. Evoluutiolle eläköön peukalo-etusormi otteesta. Turun yliopiston dosentti Timo Vuo- 18 Uljas 10 | 9. 12. 2013 risalo epäilee, että meillä on kehittynyt terävä lähinäkö ja näppärät sormet juuri hyönteisiä kiinni ottaessa. Hän väittää, että hyönteisten sisältämällä paljolla proteiinilla on myös osansa ihmisten suurten aivojen kehittymisessä. FAO:n 2010 julkaisemassa Forest Insects as Food: Humans Bite Back -raportissa kerrotaan maailmassa olevan ainakin 1400 syötävää hyönteislajia. Hyönteiset ovat raportin mukaan hyvä proteiinin, aminohappojen, vitamiinien ja hivenaineiden lähde. Nopeasti kasvavat hyönteiset muuttavat myös syötävänsä porsaaseen ja kanaan verrattuna kaksinkertaisella tehokkuudella kudokseksi. Nautaan verraten suhde on jopa viisinkertainen. Ravintoarvot ovat vähintään lihan ja kalan tasoa. 10 minuuttia pakastimessa tekee sirkoille tehtävänsä. Uuni on lämmin, upporasva porisee ja suklaa on sulamassa vesihauteessa. Huuhtelun jälkeen paljaat leivittämättömät sirkat näyttävät aika groteskilta uunin pellillä. Kokatessamme mietimme äskeistä inhoreaktiotani. ”Minua vähän ihmetyttää se, että se mitä ei pysty itse tekemään, ulkoistetaan. Lihansyönnissä usein ulkoistetaan se kärsimyksen katsominen jollekin toiselle ihmiselle, minusta se on vähän kummallinen ajatus”, Janhonen pohtii. Janhosen oma ruokavakaumus ei ole ihan selkeä, muttei toisaalta välttämättä ristiriitainkaan. ”Syön vain dyykattua lihaa ja kalaa. Yliopistolla syön 100 prosenttista kasvisruokaa ja juon soijamaitoa. Ei kanamunia. Jos riistaa saan joltakin, niin sitä syön myös”, Janhonen kertoo. Upporasvaan menossa olevien sirrkojen lautasella liikahtaa jokin. Janhonen ei huomaa. Osoitan liikahtanutta kulkusirkkaa. Se liikahtaa taas. Voi ei. Pakastamisaika oli jälleen liian lyhyt. Janhonen nappaa sirkkaa koivesta ja heittää sen kuumaan öljyyn. Ei paljon naurata. Huuhteluvesi sirkan keholla rätisee rasvassa. Ateria on valmis. Edessämme on salaattipedillä sekä uunissa paistettuja että upporasvassa keitettyjä kulku- ja kenttäsirkkoja, jotka on pyöritelty valkosipuli ja paprikamausteseoksessa. Jälkiruuaksi on tarjolla suklaassa kuorrutettuja kenttäsirkkoja. On tullut hetki tarttua ötökkää sarvesta ja purra hampaat yhteen. Kenttäsirkka menee yllättäen suuhun ilman suurempaa sensaatiota. Popkorni. ”Maistuu aivan popkornille”, sanon Janhoselle. Janhonen on hieman eri mieltä. No, eihän maku nyt ihan täsmälleen sama ole, mutta jotakin hyvin samaa siinä on. Tuntuu samalta kielen takaosassa. Nämä ovat itse asiassa äärimmäisen maukkaita. Yllättävää. Koostumus on rapea, tuntu ilmava, mutta samalla ruokaisa, selkeä ominaismaku on hyvä ja ” Bileet alkavat olla ohi ja nyt on vähän darra. Virtuaalinen käytöskoulu Villin vihan ja rakkauden kaaoksen sijaan sosiaalinen media onkin sähköinen versio käytöksen kultaisesta kirjasta. Sivistyneempi kuin kuvitellaan, ja myös tylsempi. – Pasi Huttunen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus J tuntuma suussa ei ole ollenkaan epämiellyttävä. Nappaan suklaisen sirkan suuhuni jälkiruuaksi. Sanon näkemiin ja poistun talvi-iltaan. Olen juuri kääntymässä viimeisestä risteyksestä kotiini, kun vatsanpohjassani kouraisee. Päivän edesottamukset ja elävien hyönteisten tuoksu palaavat mieleeni. Keho muistaa. Kotiovella käy pieni pala suussa. Kotona syön ruisleivän juustolla ja kinkulla. Huuhtelen kahvilla. Kaikki hyvin taas, tavallaan. ännittävä paikka minua varten. Kaikki on mahdollista, koko maailma ulottuvilla ja kaikki näkevät juuri minut. Sen illuusion sosiaalinen media synnytti. Tarkemmin sanottuna illuusioita on kaksi: ensimmäisen mukaan olemme sosiaalisessa mediassa asiakkaita, vaikka todellisuudessa me, jakamamme tieto ovat se tuote, jota asiakasvaltiot ja -yritykset kuluttavat. Toisen illuusion mukaan sosiaalisessa mediassa on kyse jostain täysin uudenlaisesta sosiaalisuudesta. Facebookit, Twitterit, Instagrammit ja muut näyttäytyvät osin kartoittamattomana ja villinä rajaseutuna, jossa kontrolli on löyhää, mahdollisuudet suuria ja kaikki saavat äänensä kuuluviin. Ankeasta arjesta pääsee muutamalla klikkauksella virtuaalisiin kreisibailuihin, joissa voi huutaa niin vihaansa kuin rakkauttaankin vapaasti minne ja miten haluaa. Kuvittele tilanne, jossa tulen sanomaan sinulle yliopiston käytävällä päin naamaa, että vihaan sinua. Tai että rakastan sinua. Emme tunne toisiamme ennestään. Se olisi meille molemmille vaikea ja kuluttava tilanne. Verkossa, jossa ruumiin ja kasvojen ilmeet, eleet ja äänet eivät ole superahtamassa viestiin tehoa, on kaikki paljon helpompaa. Silmillään, kasvoillaan ja ruumiillaan voi ladata viestiinsä sellaisen latauksen vihaa tai rakkautta, että on äärimmäisen vaikea ahtaa samaa tekstiin verkossa, vaikka miten olisi caps lock päällä ja syytäisi hy- ” Verkossa, jossa ruumiin ja kasvojen ilmeet, eleet ja äänet eivät ole superahtamassa viestiin tehoa, on kaikki paljon helpompaa. miöitä sekaan. Suuret tunteet ovat paljon kevyempiä netissä, jossa ei tarvitse kohdata kuin toisen sanat ilman ruumista. Nyt alkaa olla ilmeistä, että molemmat illuusiot ovat jo pahasti säröillä jos eivät vielä kokonaan rikki. Bileet alkavat olla ohi ja nyt on vähän darra. Alamme tajuta, että sosiaalisuus on sosiaalisuutta vaikka areena olisikin uusi ja hiukan erilainen. Villiä rajaseutua kesytetään ja sivistetään kovaa tahtia. ”Tämänhetkinen sosiaalisen median vaihe liittyy jonkinlaiseen rutinoitumiseen ja jopa kyllästymiseen, joka ilmenee palveluiden kuolemina, innon hiipumisena ja erilaisina vastareaktioina”, arvioi Jaakko Suominen teoksessa Sosiaalisen median lyhyt historia. Airi Lampinen toteaa väitöskirjassaan, että yhteisöpalvelujen käyttäjät kuluttavat paljon energiaa toisten ihmisten huomioimiseen ja ihmissuhteiden ylläpitämiseen verkossa. Lampinen painottaa, että yhteisömedia itse asiassa vahvistaa tarvetta yhdessä tehtävälle sosiaalisten rajojen hakemiselle. Sosiaalisessa mediassa keskustellessa on pakko olla tarkkana sanojensa kanssa, kun viestinnästä puuttuu se ilmaisuvoimaisin osa, eli ruumiin eleet, äänet ja kasvojen liikkeet. Hymiöt auttavat, mutta eivät korvaa puutetta. Verkon yli viestittynä esimerkiksi hyväntahtoinen vittuilu välittyy helposti vain vittuiluna. ”Ihmiset ovat valmiita näkemään vaivaa toisten huomioonottamiseksi. He myös tiedostavat tarpeensa luottaa siihen, että toiset ottavat heidät huomioon”, Lampinen toteaa. Sosiaalinen kontrolli hoituu hyvine ja huonoine puolineen samaan tapaan kuin perinteisissä kyläyhteisöissä. Lopulta kyse ei ole muusta kuin uudesta paikasta, jossa olemme yhdessä. Kahden illuusion kannustamana jaamme itsestämme tietoa entistä enemmän, joten meitä on helpompi vahingoittaa. Tekijä ei kohtaa käytöksensä ilkeyttä ennen kuin koko yhteisö kärsii, ja silloin saattaa lynkkausjoukkokin olla jo liikkeellä. Siksi joudumme pikkuhiljaa opettelemaan tavoille, jotta yhteisö saadaan pidettyä sanassa yhteisömedia. Räikeimpänä esimerkkinä ovat kovassa käytöskoulussa istuvat halla-aholaiset persut, joiden rasismista ei tässä mitään vihjata, ettei Kaj Turusen (ps.) tarvitse tehdä rikosilmoitusta. Urpot, natsit, sekoilijat ja kapinalliset joko oppivat tavoille tai karkaavat takaisin pseudonyymien taakse, anonyymiin yhteisömediaan, kuten Ylilaudalle tai 4chanille, tai mahdollisesti merkitsemättömällä lentokoneella Guantanamo Bayhin. Airi Lampinen 2014. Interpersonal Boundary Regulation in the Context of Social Network Services. Helsingin yliopisto. Jaakko Suominen, Sari Östman, Petri Saarikoski ja Riikka Turtiainen 2013. Sosiaalisen median lyhyt historia. Gaudeamus. Kainalo | Seitissä Riippuvaisia, mutta ei netistä Sosiaalinen media on liitetty jatkoksi pitkään listaan asioista, joihin jäämme koukkuun. Erityisesti nuorten on päätetty olevan alttiina tälle uhalle. Nuoret kuulemma kadottavat kykynsä olla sosiaalisia todellisessa elämässä, kun roikkuvat vain netissä. Airi Lam”Riippuvaisia ei pisen väitös siis olla mediasta, tukee aivan vaan siitä sosiaa- päinvastaista väitettä, että lisesta. sosiaalinen media enemmänkin pakottaa hiomaan sosiaalisia taitoja, jotka sinänsä ovat samoja netissä ja sen ulkopuolella. Clive Thompson siteeraa Wired-lehden kolumnissaan teini-ikäisten median käyttöä tutkinutta Danah Boydia. ”Teinit eivät ole riippuvaisia sosiaalisesta mediasta. He ovat riippuvaisia toisistaan. Heidän ei anneta hengata samaan tapaan kuin aiempien sukupolvien, joten he hengaavat verkossa”, Boyd toteaa viitaten kahteen ilmiöön. Toisaalta nuorten liikkumista rajoitetaan namusetien, huumeiden, huonon seuran, rattijuoppojen ja ties minkä vuoksi. Toisaalta taas vanhemmat ohjelmoivat nuorten aikatauluja yhä tarkemmin ja tiukemmiksi kilpailukykyä korostavassa yhteiskunnassa. Riippuvaisia ei siis olla mediasta, vaan siitä sosiaalisesta. Toisista ihmisistä. Uljas 1 | 24. 1. 2014 19 Taantuma vie venäläislomailijat Suomen sijaan Viroon Ilo isosta buffet-pöydästä! Opiskelijaedut PeeÄssän ravintoloissa Opiskelijakortilla MEMPHIS - 10 % • Á la carte annoksista FRANSMANNI • Á la carte annoksista -10% -10% AMARILLO • Á la carte annoksista -10% RUSTIK • Á la carte annoksista Opiskelijakortilla – 10 %:n alennus bufftin normaalihinnasta ja jälkkäribuffetista. HESBURGER Sokos, Prisma Kuopio, Ykkösrasti ja Iisalmi • Isommat ranskalaiset ja isompi juoma normaalihintaisen aterian ostajalle RAX Kuopio Puijonkatu 19-21 RAX Joensuu Siltakatu 12 10% BUFFA Prisma Kuopio 7,50 € • Pizzabuffa ROSSO Kuopio, Iisalmi ja Varkaus • Á la carte annoksista • Kuopion Rossosta Pannupizzat ja pastat -10% 10 € ROSSO EXPRESS Ykkösrasti • Pizzat, pastat ja wokit SOKOS HOTEL VESILEPPIS • Á la carte annoksista -10% -10% Edut voimassa su-to 31.5.2014 saakka Etu henkilökohtainen, opiskelijakorttia näyttämällä ei voi yhdistää muihin alennuksiin. Meidät löydät myös Facebookista! www.rax.fi www.peeassaravintolat.fi In good company Hyvät liikenneyhteydet, venäjänkielisen palvelun hyvä saatavuus ja edulliset hinnat houkuttelevat venäläisiä matkustamaan Viroon. Samaan aikaan venäläisturistien määrällinen piikki osoittaa Suomessa tasaantumisen merkkejä. – Tatu Lehto, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus S uomi on perinteisesti ollut venäläismatkailijoiden suosiossa. Itänaapurit ovat tuttu näky aina etelän kylpylöistä Lapin tuntureille. Myös vuokramökit ja perhekohteet sekä ostosmatkailu ovat olleet kestosuosikkeja ja vuonna 2011 venäläisten matkailu Suomeen koki peräti 30 prosentin kasvupyrähdyksen. Tuolloin he tekivät noin 4,4 miljoonaa matkaa Suomeen, mikä ylitti edellisen vuoden noin miljoonalla. Vuonna 2012 matkoja tehtiin 4, 8 miljoonaa ja vuoden 2013 ennuste on noin 5,25 miljoonaa vierailua. Kasvua on siis edelleen nähtävissä, mutta aikaisempien vuosien räjähdysmäinen kehityssuunta on hiljalleen taittumassa. ”On päätelty, että matkailun kasvun hidastuminen johtui osittain Venäjän vuoden 2009 taloustaantumasta, jolloin vuodet 2010–11 olivat eräänlainen korjausliike. Toinen syy on, että Venäjän talouden kasvu on parin viime vuoden aikana alkanut hidastua. Taloudellisesti epävarmempina aikoina venäläiset valitsevat jonkin Suomea edullisemman kohteen. Suomeen suuntautuva matkailu on myös ollut hitaampaa kuin venäläisten 20 Uljas 1 | 24. 1. 2014 matkailu ulkomaille kaikkiaan”, toteaa projektipäällikkö ja Venäjä-tuntija Taneli Dobrowolski Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:stä. Dobrowolskin mukaan venäläiset suuntaavatkin enenevässä määrin Viroon. Hänen mukaansa esimerkiksi vuonna 2009 venäläisten matkailu Viroon lisääntyi kaikkina niinä vuosineljänneksinä, joina Venäjän talous sukelsi. Hän myös arvioi, että mikäli taantuma pitkittyy, niin matkailu Viroon tulee kasvamaan Suomen kustannuksella. Viro on ollut erityisesti pietarilaisten mielestä houkutteleva. Hinnat ovat halvempia kuin Suomessa, venäjänkielistä palvelua on paremmin saatavilla ja palvelutarjonta on kasvanut. Toisaalta Viro on oikeastaan yhtä lähellä kuin Suomi ja liikenneyhteydet Venäjältä Viroon ovat hyvät”, Dobrowolski listaa. Venäläisten matkailu Viroon kasvoi viime vuonna 2013 arviolta yli 20 prosenttia. ”Jo vuonna 2013 huomattiin, että venäläismatkailun kasvu on ollut Suomessa ja Virossa lukumääräisesti samaa luokkaa. Venäläiset tekivät vuonna 2013 hieman yli viisi miljoonaa matkaa Suomeen. Viron osalta on odotettavissa noin kaksi miljoonaa kävijää”, Dobrowolski toteaa. Matkailun tulevaisuudennäkymien ennustaminen on hankalaa, sillä ala on erittäin herkkä talouden suhdanteille usealla eri sektorilla. ”Todella selkeää ja varmaa ennustamista on vaikea tehdä. Liikkeiden avulla pystytään tekemään jonkin verran arvioita, mutta matkailuun vaikuttavia muutostekijöitä on paljon ja ne kaikki Taneli Dobrowolskin mukaan heikko taloustilanne on supistanut venäläisten matkailua Suomessa. muuttuvat eri tavalla. Muuttujia löytyy aina öljyn maailmanmarkkinahinnasta ruplan vaihtokurssiin, reaalipalkan muutokseen ja rajanylitystekijöihin sekä moniin muihin seikkoihin, kuten palvelutarjontaan ja hintatasoon Suomessa ja kilpailevissa maissa. Lisäksi on vielä mat- kailumarkkinointiin liittyviä tekijöitä”, Dobrowolski luettelee. Matkailua on mahdotonta hallita tai ennustaa omana, muista yhteiskunnan sektoreista erillisenä todellisuutena. Suomalaisilla elinkeinonharjoittajilla ei ”Venäläismatkailun vuosittainen kehitys on Suomessa ollut 2000-luvulla noin yhdentoista prosentin luokkaa. ole Dobrowolskin mukaan kuitenkaan välitöntä syytä huoleen, sillä heilahteluista huolimatta viimeisten vuosien matkailukehitys on noudattanut likipitäen 2000-luvun vuosien keskiarvoja. ”Venäläismatkailun vuosittainen kehitys on Suomessa ollut 2000-luvulla noin yhdentoista prosentin luokkaa. Viime vuoden keskimääräinen yhdeksän prosentin kasvu on siis melko lähellä keskiarvoa. Toisin sanoen suurta huolestumista ei matkailun kehityksessä vielä kannata nähdä.” Aivan vielä ei siis kannata heittää kirvestä kaivoon tai muuttaa Viroon töiden perässä. Täyteen turvallisuuden tunteeseen ei Dobrowolski kuitenkaan halua ketään tuudittaa, sillä on ensiarvoisen tärkeää pitää lähitulevaisuutta silmällä ja reagoida suhdanteisiin ajoissa. ”Jos kasvun hiipuminen jatkuu tänä vuonna, on syytä arvioida tilannetta uudelleen,” hän huomauttaa. n ö y n a n u k a a v anna n a a n a k u m ä vied . tulossa mm PE 07.02. PE 14.02. PE 28.02. PE 14.03. PE 21.03. PE 28.03. PE 04.04. PE 11.04. TO 17.04. PE 18.04. LA 24.05. E-Type et: 3 Kerroksen Bile tig S Reckless Love & Pariisin Kevät JVG Günther Kotiteollisuus Antti Tuisku Parasta Ennen! – Matti Airaksinen Neljä Ruusua Sanni The 69 Eyes Ennakkoliput Lippupisteestä ja R-kioskeilta Tapahtuma-nro. 106431 Original Sokos Hotel Vaakunan bailuPAKETTI 55 50 alk. hinta hlö/2hh/vrk Paketti sisältää majoituksen, aamiaisen, saunan ja sisäänpääsyn ravintolamaailmaan. Varaukset p. 020 1234 660 tai sokoshotels.fi koodilla PARTY. vaakuna Siltakatu 8, JoenSuu Su-to k-18 | Pe-la k-20 avoinna Joka ilta -04 Uljas 1 | 24. 1. 2014 21 Kulttuuri Cosmo Jones Beat Machine Humulle Teatteri Joensuun kaupunginteatteri osoittaa elonmerkkejä Kuopiolaistaustaisen Faarao Pirttikankaan ja ystävien musiikillinen mammutti Cosmo Jones Beat Machine palailee hiljaiselosta: tekee uutta levyä ja keikkailee Humuklubilla. Humu-klubi on viimeisen vuoden aikana raahannut PohjoisSavoon reilut parikymmentä rimpuilevaa artistia. – Pasi Huttunen, teksti & Leif Laaksonen, kuva Radikaaleinta on arki viitoittaa Joensuun kaupunginteatterin tietä kriittisempään suuntaan. Tulossa on kiinnostavin teatterikevät vuosiin. –Pasi Huttunen, teksti & Jonni Pantzar, kuva D uunarille on työelämässä aina jaettu koiran osa ja nykyisessä prekarisaatioksikin nimitetyssä työelämän jatkuvassa, kiihtyvässä murroksessa se ei ole ainakaan helpottunut. Teatteri 2.0:n, Tampereen Teatterin, Joensuun Kaupunginteatterin ja Rovaniemen Teatterin yhteistuotanto, Saana Lavasteen ohjaama Radikaaleinta on arki pureutuu tähän yhdistelemällä fiktiota ja dokumentaarista materiaalia. Teos saa Joensuun ensi-iltansa 24. tammikuuta. Se kantaesitettiin Tampereella viime lokakuussa. ”Radikaaleinta on arki käärii hihat, leimaa kellokortin ja pureutuu syvälle suomalaisen työelämän murrokseen pätkätyön tekijöiden näkökulmasta. Miten rakentuu freelancerin selkänahasta uusi työelämäbrändi? Minkälaisissa tunnelmissa sujuvat prekaarit soolopikkujou- ”Miten rakentuu freelancerin selkänahasta uusi työelämäbrändi? lut? Mitkä ovat seuraukset kun pääkonttorilla on linjattu, että tästä eteenpäin työpaikalla ”on kivaa”?”, asetellaan teoksessa ruodittavia kysymyksiä. ”Esitys nappaa satuttavasti ja omaperäisin oivalluksin kiinni siitä, miten absurdia työelämä on sille yhä kasvavalle joukolle ihmisiä, joiden työtilanteet eivät mahdu siihen ainoaan hyväksyttyyn kaavaan. Kaaos syövyttää normaalin perhe-elämän”, kirjoitti Maria Säkö kritiikissään Helsingin Sanomissa 11. lokakuuta. Radikaaleinta on arki aloittaa Joensuun kaupunginteatterin vuoden ja viitoittaa tietä selvästi Kun tekee näytelmän nykyisestä työelämästä, niin teoksesta tulee absurdi ihan yrittämättä. Radikaaleinta on arki pureutuu prekaariin arkeen. yhteiskunnallisempaan ja kantaaottavampaan Vihtori Rämän johtamaan Joensuun kaupunginteatteriin. Kevään aikana kaupunginteatterissa pureudutaan myös esimerkiksi nettikiusaamiseen 26. helmikuuta ensi-iltansa saavassa, Teatteri Sataman kanssa tehtävässä yhteistuotannossa Meganin tarina. Rämä itse ohjaa 19. maaliskuuta ensi-iltansa saavan periferian ahdinkoon pureutuvan Terveiset Kutturasta, jota mainoste- taan varoituksella: ” näytelmä sisältää huonoa huumoria ja paljon kiroilua!” Ja eikä siinä kaikki. Kyllähän 8. toukokuuta ensi-iltansa saava Kiljusen herrasväki on ihan silkkaa anarkiaa. Kritiikki Hallitusti rikkinäinen kokonaisuus Joensuun ylioppilasteatterin Pisarat kerää vuosittain teatterin uudet ja vanhat ohjaajat sekä tekijät yhteen. Irti! - näytelmiä riittämättömyydestä on järjestyksessään 11. lyhytnäytelmäkokonaisuus. Kriitikon pöksyt kostuivat eheydestä. – Pasi Huttunen, teksti & Antti Suvanto, kuva Väitin Joensuun ylioppilasteatterin Pisaroita jo etukäteen vuoden kiinnostavimmaksi teatteritapaukseksi Joensuussa, vaikka tästä on tulossa muutenkin erityisen mielenkiintoinen teatterivuosi. Ensi-illan jälkeen voi todeta, että olin luultavasti oikeassa. Yhdestoista Pisarat yllätti. Se ei sinänsä ole uutinen, sillä Pisaroiden luonne kantaa aina mukanaan yllättävyyttä. Uutinen sen sijaan on se, että se yllätti hallitulla kokonaisuudellaan ja valmiudellaan. Usein Pisaroita on leimannut tietty keskeneräisyyden tunnelma. Ei sellaisella hyvällä loputtomasta potentiaalista vies- 22 Uljas 1 | 24. 1. 2014 Poimintoja Klubi tivällä tavalla. Se vain on oikeasti ollut keskeneräinen. Viidestä lyhyestä tekstistä koostuva Pisarat oli kiedottu hienosti eteneväksi tarinaksi, joka ei tarvinnut johdonmukaisuutta tai kokonaisjuonta välittyäkseen kokonaisuutena. Siirtymät teoksesta toiseen sujuivat luontevasti, töksähtelemättä ja hyvä rytmitys vetäisi katsojan mukaan. Kun on kyse perinteestä, jonka yksi tarkoitus on antaa uusille tekijöille tilaisuus kokeilla kykyjään, on selvää, että taso vaihtelee, joskus voimakkaastikin. Vaihtelua oli nytkin, mutta viimeistelyn ja huolellisuuden tuntu läpäisi koko Pisarat. On vaikea sanoa, kuinka paljon tällä on tekemistä sen kanssa, että tällä kertaa Pisaroilla oli kokonaisuudesta vastuuta kantava dramaturginen vastaava Ville Rautiainen ja vielä Tuomas Heinola apulaisdramaturgina. Selvää ainakin on, että kokonaisuus oli ehjempi kuin Pisaroissa kenties koskaan aiemmin. Jotain niiden yyteeläisten juomaveteen on viime aikoina sekoitettu. Toivottavasti jatkossakin. Riemukkaana sivuhuomiona on vielä mainittava, että Joensuun ylioppilasteatteri hoitaa tuotesijoittelunsa niin ihastuttavan härskisti ja suoraviivaisesti, että sitä on mahdotonta paheksua millään tavalla. Perusteellisempi kritiikki Uljaan verkossa. Joensuun ylioppilasteatterin Pisarat Pakkahuoneella 24.1. klo 19 ja 25.1. klo 15, Teatteri Satamassa 29. ja 30.1. klo 19 ja Kerubissa 5. ja 6.2. klo 18. Kulttuuri-ilmiö Kuopiossa, mutta ei liity mitenkään heviin eikä jääkiekkoon. Sotii vastaan stereotypioita. Iisalmesssa vuonna 2012 syntynsä saanut tulokas, Humu-klubi on kiehtova kummajainen, jonka maine on alkanut kantautua Kuopion ulkopuolellekin. Seuraava Humu-klubi iskee pöytään modernin klassikon, vuonna 1998 Varpaisjärvellä perustetun Cosmo Jones Beat Machinen, joka on palailemassa hiljaiseloltaan. ”Bensalle maistuva ja pakkasyössä käynnistetyn Cosmo Jones Beat Machinen Pekka ”Faarao” Pirttikangas ja Marko Lukkarinen traktorin pakokaasulle tuoksuva Cosmo Jones Beat Machine on saumattomasti yhteen hitsattu liitos bluesia, huru-jazzia ja afrikkalaisia rytmejä”, Matkarakki, J!Kumpulainen, Anna Pesonen, Myllyn klubin järjestäjät hehkuttelevat sisäpiha, Kuopio CJBM:n lisäksi iltaa sulostuttaa primitiivistä Heinäkuu: Toisen päivän brunssi – Muuan mies, seksuaalisuutta sykkivä Black Peider. Black Peider, Jere Iäs, UtU, Kings of Moonshine, Humu-klubi on hiukan varkain onnistunut Detour 33, J!Kumpulainen & Veijarit, Kellbergin tarjoilemaan kuopiolaisille todella kovan kattaBaari, Iisalmi uksen folkkia, rokkia ja kummaa mölyä. Klubin Heinäkuu: Humu-Piknik – The Country Dark, ilmiöksimuodostuminen on niin alkuvaiheessa, että Mount Fool, Antti Raekallio & Katja Koskinen, Silikokonaisuutta ei ole hahmottanut, mutta lista viime sing Odduo, Anna Pesonen, Kuopion Satamatori vuoden 2103 klubien esiintyjistä on melkoinen Syyskuu: Aavikko, Finntengs Soundsystem, Ilpo läpileikkaus suomalaisesta folkista ja maailmanmu- Väisänen, Olutravintola Pannuhuone, Kuopio siikista: Marraskuu: Utunen, Eläin, Olutravintola PannuHelmikuu: Pekko Käppi & Faarao Pirttikangas huone, Kuopio -Raikulipoika, Olutravintola Pannuhuone, Kuopio Humu-klubi on melkein valmis. Ei puutu enää Huhtikuu: New Garden Orchestra – Åstmund kuin hevi ja jääkiekko. Kaupung & Aquilla Ferreira, Ravintola Sampo, Cosmo Jones Beat Machine ja Black Peider Humu-klubilla PannuKuopio huoneella 8. helmikuuta. Liput 5 euroa. Toukokuu: Ravintolapäivän Vohvelikahvila – Savonlinnan ylioppilasteatteri Kansankynttilä valaisee tammikuun lopun Kansankynttiläksi nimetty Savonlinnan ylioppilasteatterin aloittaa kautensa 30. tammikuuta, kun ensiiltansa saa Janne Grönstrandin ja Inka Valiman kansantarun pohjalta dramatisoima ja Matleena Mäki-Petäjän ohjaama Hämärähommia Härmetsässä. Ilmeisesti teos liittyy jollakin tapaa Robin Hoodin tarinaan. Tai sitten ei. Kuka elää, se näkee. Jos tiedotuksen suhteen moni kohta onkin hämärän peitossa, näyttää teatterilaisten meininki ja riemu olevan kohdallaan. ”Onni potkaisi matkalla kotiin, kun musiikkikaupasta poistui mies pahvilaatikon kanssa! Kipitin nurkan taakse kurkistamaan, mikä laatikon kohtalo olisi, ja se oli menossa roskikseen! Menin pyytämään pahvilaatikkoa omaksi ja sain kaksi! xD Nyt saattaisi olla tarpeeksi laatikoita kasassa”, kuvaillaan teoksen valmisteluja teatterin blogissa. Savonlinnan horroksessa ollut ylioppilasteatteri aktivoitui uudelleen vuonna 2010 Matleena Mäki-Petäjän ja Irina Ainasojan aloitteesta. Periaatteena on, että kokemusta ei edellytetä. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita. Hämärähommia Härmetsässä 30.1 kello 16, 3.2. kello 18:30, 4.2. kello 17 ja 5.2. kello 14:15 Savonlinnan OKL:n Ainosalissa. Oho! Claybay Skeleguins voitti Uskomaton tapahtuu! Savilahden oma Claybay Skeleguins saavutti lyhyen, mutta hoipertelevan historiansa ensimmäisen otteluvoiton. Lippumäen jäähallissa 9. tammikuuta käyty ottelu Kiekkokukkoja vastaan päätyi lukemiin 1-2. ”Mentiin johtoon. Kiekkokukot tasoitti alivoimalla. Kristian Salmi teki voittomaalin läpiajosta. Viimeinen viisiminuuttinen kilpikonnapuolustuksessa”, nelosketjun sentteri Janne Mertanen kertoo tohkeissaan vielä arjen tullen. Claybayn ensimmäisen maalin teki numero viidellätoista pelaava Antti Kotimaa. Maalin syöttivät Heikkinen ja Haapakorva. Sankarillisen voittomaalin pussitti Kristian Salmi. Räkä tulee taas poskelle Joensuussa mennään metsään hakemaan kiksejä kärsimyksestä jälleen kerran. Räkäposkella 2014 järjestetään 11. helmikuuta Mehtimäen 1,6 kilometrin ladulla. Tapahtuman keskuspaikkana toimii yliopiston takainen metsikkö Joensuu Areenan lähistöllä. Idea on, että maksimissaan 12 hengen joukkueet hiihtävät 12 tuntia kello 7-19 välisenä aikana. Hiihto on viestimuotoinen niin, että joukkueesta tulee vähintään yhden ihmisen olla ladulla hiihtotapahtuman aikana. Viime vuonna päivän aikana hiihdettiin yhteensä 5977 kilometriä 33 joukkueen ja yhteensä 350 hiihtäjän voimin. ”Osallistujia tapahtumaan on tullut ympäri Suomea eri oppilaitoksista ja yrityksistä, mutta on mukaan mahtunut myös ulkomaalaisia osanottajia. Nyt tavoitteena on saada edellisvuoden tapaan 350 osallistujaa sekä pitää unohtumaton liikuntatapahtuma iloisella porukalla!”, tohkeilee Joensuun Metsäylioppilaiden liikuntavastaava Simo Ikäheimonen. Joensuun Metsäylioppilaat järjestävät Räkäposkellahiihdon nyt seitsemännen kerran. Black Twig Kuopioon Vuoden ensimmäinen Gramofon-klubi tuo Pannuhuoneelle helsinkiläisyhtye Black Twigin, jonka ilmaisussa yhdistyvät säröisät kitaravallit, elegantit rytmit sekä ilmavat laulumelodiat. Black Twig julkaisee toisen pitkäsoittonsa Heliogramin keikan aattona 14. helmikuuta, jonka myötä yhtye lähtee kiertämään Suomea. Gramofon-klubin levymusiikkitarjonnasta vastaa DJ Aaroilmari. Gramofon-klubi Black Twig 15. helmikuuta Pannuhuoneella Kuopiossa alkaen kello 22. Liput 5 euroa. Luonnolliset muodot Harhassa Ympäristön ja luonnon sinänsä abstrakteista muodoista kumpuaa kaikenlaista tunnetta ja ajatusta. Näihin pureutuuVeera Launosen ja Ilkka Martti Kivelän näyttely Rétour/Nature Galleria Harhassa Joensuussa 4.-28. helmikuuta. ”Olemme pohtineet teostemme kautta muodon syntymistä. Luonnosta haetun muodon vahvat linjat muuttuvat. Kuvissa ja viestoksissa yhdistyy viimeistelemättömyys ja viimeistelty tekniikka. Ruman ja kauniin muodon rajakohta on mielenkiintoinen”, tekijät kuvailevat. Pasi Huttunen Uljas 1 | 24. 1. 2014 23 ” Sitten kun hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet, myös muut hyväksyvät sinut. Kompassina tunteet Kotioven ulkopuolella on lähes rajattomasti mahdollisuuksia: erilaisia asioita joita tehdä, ihmisiä joita tavata, paikkoja joita nähdä. Oman tien löytäminen vaihtoehtojen sekamelskassa on usein turhauttavaa ja ahdistavaa. Jos onnistuu pysähtymään ja kuuntelemaan itseään, elämän suuret valinnat voivat luonnistua huomattavasti helpommin. - Anni Ylönen, teksti & kuva joutunut kohtaamaan omia tunteitaan, tutustumaan niihin ja hyväksymään ne: sitten ne alkavat vapautua ja elämästä tulee elävämpää. Oikeastaan pohjakosketukset ovat olleet parasta mitä on voinut tapahtua, vaikka sillä hetkellä ne eivät ole tuntuneetkaan siltä. Niin oppii olemaan vähään tyytyväinen ja nauttimaan pienistäkin asioista, joita on lukumääräisesti enemmän”, Kalle toteaa hymyillen. lämä koostuu useista eri vaiheista. Taitoskohdissa joutuu joskus pohtimaan mennyttä ja tulevaa ennen kuin osaa järkeillä päätöksen uudesta suunnasta. Toisenlainen vaihtoehto on luottaa vaistoihinsa ja antaa tunteiden ohjata elämäntiellä. Kalle Rosenbergin elämässä on ollut useita käännekohtia, jotka ovat laittaneet hänet kyseenalaistamaan omaa elämäänsä ja valintojaan sekä siten auttaneet löytämään oman polkunsa tässä maailmassa. Hän on kokeillut asioita, joita on halunnut kokeilla, rakastunut, surrut, pelännyt ja elänyt. Kokemukset ovat tehneet hänet rikkaaksi ja opettaneet häntä ymmärtämään itseään ja ympäröivää maailmaa. ”On erikoista, kuinka vähän me kuuntelemme omia tunteitamme ja ajatuksiamme ja jopa vähättelemme niitä. Oletko joskus saanut tehtyä jotain, ilman että sinulla olisi ajatus ja tunne siitä mitä haluat saada aikaan? Koska tunteitamme ja ajatuksiamme ei voi mitata tai nähdä, niiden merkitys tuntuu järjelle mitättömältä. Lapset tietävät ja osaavat valita asioita jotka saavat heidät iloisiksi. Minne häviää aikuistuessa kyky tehdä samoin? Toisaalta tiedämmekö edes mikä meidät tekee onnelliseksi?” ”Minua ohjaavat tunteeni. Ne ovat Useimmat eivät ole valmiita luopumaan E 24 Uljas 1 | 24. 1. 2014 johdattaneet minut mitä haastavimpiin tilanteisiin, mutta myös todella mahtaviin sellaisiin”, Kalle tarkentaa. Rosenberg on 29 ikävuotensa aikana kokeillut kaikenlaista, ollut Suomessa ja ulkomailla, monessa eri työpaikassa ja koulussa sekä harrastanut kaikenlaista. Hän on työskennellyt muun muassa myyjänä viihde-elektroniikkaliikkeessä, eri tehtävissä pankissa, sähköasentajana Sveitsissä ja sukelluksenohjaajana Thaimaassa. Kalle koki, että yhteiskunnan arvostamat asiat hehkuttivat onnellisuutta, mutta eivät lunastaneet lupaustansa. Tällä hetkellä hänellä ei ole töitä, opiskelupaikkaa tai muitakaan velvoitteita. Kallea on johdattanut tunne siitä, mikä tuntuu itselle hyvältä ja oikealta. Ammattikorkeakoulussa opiskellessaan hän havahtui miettimään, opiskeleeko hän itsensä vuoksi vai sen takia, että yhteiskunta ja perhe olettavat niin. Pohdittuaan hän totesi, että kyse oli enemmän muiden odotuksien täyttämisestä ja jätti koulun. Samoin kävi kauppatieteen opinnoille. ”Opiskeluissa kehotetaan ajattelemaan laatikon ulkopuolelta ja kyseenalaistamaan asioita, kunhan et kyseenalaista itse opiskeltavaa asiaa. Paljon jää kuitenkin oppimatta jos ei elä hetkessä, kuuntele ja tarkkaile itseään sekä ympäristöään.” Pysähtyessä joutuu kyseenalaistamaan itseään ja alkaa nähdä asioita ulkopuolelta. ”Suunnanmuutosten myötä on tutusta ja turvallisesta elämästään, vaikka sisimmässä olisikin kaipuu suuriin muutoksiin. Epävarmuuden sietäminen on yksi tärkeimmistä asioista, joita Rosenbergin on täytynyt opetella. Vaihteleva elämäntyyli tarkoittaa esimerkiksi epäsäännöllisiä tuloja. ”Minulla ei ole paljon materiaa, mutta minulla on paljon ystäviä. Materia ja sen tuoma varmuus voi hävitä milloin vaan. Raha mahdollistaa monia asioita ja se on tietyllä tavalla tärkeää, mutta jos se on kaiken arvokkaan mittari elämässä, mennään helposti harhaan.” Hän on opetellut epävarmuuden sietoa muun muassa tekemällä asioita eri tavalla kuin on tottunut tekemään, jolloin muutoksesta tulee osa elämää ja kaaoksesta saattaa myös syntyä uusia mahdollisuuksia. Tämän hetken hyväksyminen sellaisenaan tuo omat haasteensa. Kallea huolestutti kerran esimerkiksi se, että säästöt loppuvat pian – sitten hän käytti ne loppuun ja totesi huolen olleen vain ajatus omassa mielessään. Pelko oli kohdattu, eikä enää tarvinnut murehtia rahojen loppumista. Opettelua on ollut myös ihmisten reaktioiden ja syytöksien kanssa. ”On haastavaa kestää ympäristön paineita. Ihmiset ajattelevat, että vain lorvit etkä saa mitään aikaan. Tässä on kuitenkin se ristiriita, että kun heillä itsellään on vapaata, he eivät välttämättä osaa olla päivääkään tekemättä mitään ja kuvittelevat silti, että se on helppoa. ” ”Tekemättömyyden tilassa ihminen alkaa kuitenkin vasta kuunnella itseään – pysähtyminen tässä kilpajuoksussa on haastavaa. Sitten kun hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet, myös muut hyväksyvät sinut. Voitko sanoa, että olen hyvä tällaisena kuin olen? Nykyään ympärilläni on ihmisiä, jotka eivät ajattele minua sosiaalisten roolien kautta vaan näkevät enemmän minut, jolloin minullakin on parempi olla heidän kanssaan omana itsenäni. Ihmissuhteista on tullut paljon aidompia.” ” Pelkojen tilalle alkaa tulla iloa ja huolettomuutta. Omien tunteiden kuunteleminen saattaa johtaa radikaaleihin elämänmuutoksiin, joiden läpikäyminen vie usein paljon voimia. Kallella on oma näkemyksensä tähän. ”Ihmisillä kuluu paljon energiaa asioista huolehtimiseen. Kuinka paljon enemmän saisimme aikaan ja kuinka paljon onnellisemmin eläisimme, jos emme murehtisi asioista ja pitäisimme huolta itsestämme ja toisistamme? Kohtaamalla tunteitaan ja pelkojaan alkaa luottamaan siihen, että kyllä asiat selviävät. Pelkojen tilalle alkaa tulla iloa ja huolettomuutta. Jos jatkuvasti miettii mennyttä ja tulevaa, ei elä tässä hetkessä.” Kuulostaa siltä ettei Kallea hetkauta mikään, mutta tämän hän osittain kieltää. ”Haastavia hetkiä tulee kun joutuu kyseenalaistamaan omat uskomuksensa kerta toisensa jälkeen. Ne kuitenkin tasaantuvat ennen pitkään eikä niitä pidä pelätä – ne ovat oikeastaan mahdollisuuksia johonkin uuteen. Niistä vapautuminen vie eteenpäin, päästämällä irti vanhasta tulee tilalle aina jotain uutta. Tämäkin vaihe elämässä tulee muuttumaan aivan varmasti. Silti elämä on aina tässä hetkessä. Haloo Helsingin sanoin, ’Elä hetki niin kuin huomista ei olisikaan’ ja saatat yllättyä odottamattomasti! ” Uljas 1 | 24. 1. 2014 25 Kellarin kätköistä LET’S BESSERWISSER! Itäiset Turhan Tietäjät ry J.C. (1972) J .C. eli Jackie Chan? Jim Carrey? Jean Cibelius? Hesus Christos on todennäköisin vaihtoehto, johon elokuvan nimikirjaimet viittaavat. Semiraamatullinen versio Easy Riderista ravistelee itsensä pois stereotypioista ja rakentelee vaihtoehtoista imagoa rakastetulle kultakutrille. Jo ensimmäiset minuutit todistavat, että ylösnousemuksen, uudelleensyntymisen ja alas laskeutumisen jälkeen ei ole epäselvyyttä: raksamiehen heikohkot taidot omaava uudelleensyntynyt partaveikko, joka pajauttelee säännöllisesti tahmeaa yrttikasvia, on itse Jeesus – ja hippi. Hänen maanpäällinen isänsä on hc-baptisti, joten J.C. haluaa erottua edukseen taivaallisista joukoista ja ryhtyy kapinalliseksi. Samanaikaisesti rauhaa ja rosoisuutta saarnaava mörköparta lähtee mopojengiläistensä kanssa heville road tripille. Matka ei kuitenkaan onnistu ilman maallisia syntejä, sillä joukkio hallitsee mieltään raskailla psykedeeleillä, rakastaa rietastelua eikä kavahda yhteenottoja virkavallan kanssa. Kolme elokuvaa ohjannut William F. McGahan, jonka viimeiseksi elokuvaksi J.C. syystä tai toisesta jäi, näyttelee itse myös pääosaa. Juoni on hyvästä lähtöasetelmasta huolimatta turhan ohut ja kantaa heikommin kuin päähenkilö vetten päällä. Ilman uskonnollista särmää ja vastakkainasettelua se häviäisi hidastempoisuudellaan bikersploitaatio-genren harmaa- 1 ” Matka ei kuitenkaan onnistu ilman maallisia syntejä, sillä joukkio hallitsee mieltään raskailla psykedeeleillä, rakastaa rietastelua eikä kavahda yhteenottoja. seen massaan. J.C.:n ansiot ovat leffafriikkihipstereiden boolssit kovettavien elokuvallisten detaljien sijaan kivikovassa asenteessa, huumorissa ja kornin hölmössä dialogissa. Näyttelijöiden ylidramaattiset eläytymiset kutkuttelevat sopivasti nauruhermoja ja elokuva mylvii itseironiaa. Indie-pätkää voi suositella kaikille kulttileffojen ystäville, sillä arkistoihin se on katoava niin kuin ruohon kukka [Jaak. 1:10]. “J.C. Masters is back home, man! You hear me, man?” Mikko Puhakka Elämä haltuun. nyyti.fi Tietoa verkossa. Elämäntaitokurssi Hengailuillat Nettiryhmät Elämän ja opiskelun hallintaan. Mukavaa yhdessäoloa. Osallistu tai seuraa muiden keskustelua. Kenen väitöskirja on Systems of Logic Based on Ordinals? Tutkielmassa esiteltiin suhteellisen laskennan käsite, jossa väittelijän koneiksi nimettyjen koneiden lisäksi käytetään erityisiä oraakkelikoneita. Myöhemmin tohtoria syytettiin törkeästä säädyttömyydestä – eli homoudesta. Hänet tuomittiin, mutta hän sai valita vankilan tai ehdonalaisen välillä; jälkimmäisen ehtona olivat hormonihoidot, toisin sanoen kemiallinen kastraatio. Tohtori kuoli kesäkuussa 1954. Hän oli menehtynyt syanidimyrkytykseen. Koska uhrin seksuaalista suuntautumista pidettiin turvallisuusriskinä, hänen on aanailtu joutuneen murhatuksi. Gordon Brown pyysi syyskuussa 2009 hallituksensa puolesta anteeksi hänen kohtelua: ”Olemme pahoillamme, olisit ansainnut parempaa.” Tuomio kumottiin lopullisesti joulukuussa 2013 kuningatar Elisabetin II armahduksella. 1) John Tiltmanin. X) Paul Eddingtonin. 2) Alan Turingin. 2 Maailman kauneimmat naiset – ainakin Miss Maailma-kilpailujen perusteella – 2008 Dayana Mendoza, 2009 Stefanía Fernández, 2013 Gabriela Isler tulevat eräästä maasta, joka on viralliselta nimeltään Bolivariaaninen tasavalta. Maata johti kohtalaisen kovalla kädellä entinen laskuvarjojoukkojen everstiluutnantti 1999-2013. Siinä mielessä aika eläväinen grobiaani laskuvarjojägmäriksi, että laukoi suoria mielipiteitä; kutsui esimerkiksi George W. Bushia pendejoksi eli mulkuksi. Toisaalta eräs amerikkalainen evankelista kehotti Yhdysvaltain salaisia joukkoja murhaamaan hänet. Mikä maa? 1) Paraguay. X) Venezuela. 2) Kolumbia. 3 Mikä lentokone ilmoittaa virallisessa nimessään sen ilmakehän kerroksen osan, jossa sen on suunniteltu toimivan? Sen epävirallinen nimi on BUFF eli Big Ugly Fat Fucker. Kone on ollut osa erään valtion ylläpitämää ilmaterroria, ja sillä on pistetty siviiliväestöä kalmoksi – lähinnä Aasiassa ja Arabiassa; muutama itäinen eurooppalainen mahtuu myös joukkoon. Koneita on rakennettu 744 kappaletta, joista satakunta on vielä aktiivipalveluksessa. 1) B-52 Stratofortress. X) B-17 Flying Fortress. 2) B-24 Liberator. 4 Rooman valtakunnan aikana Rubikonjoki oli rajana Gallia Cisalpina-provinssin ja Rooman välillä. Lain mukaan kenraalit eivät saaneet ylittää rajaa armeijan kanssa. Julius Caesar ylitti Rubikonin vuonna 49 eaa. ja aloitti kansalaissodan Pompeiusta vastaan. ”Ylittää Rubikon” tarkoittaa kielikuvana ratkaisevan askeleen ottamista, tilannetta josta ei ole enää paluuta. Mitä Caesar sanoi ennen kuin ylitti joen? 1) Alea Iacta Est – Arpa on heitetty. X) Veni, vidi, vici – Tulin näin ja voitin. 2) O tempora, o mores – Oi aikoja, oi tapoja. 5 Mikä eteläisen Euroopan alue on erään maan kielellä tahra, piste tai tilkku? Alun perin nimi tulee arabian kielen sanasta, joka tarkoittaa rutikuivaa tai erämaata. Alue tunnetaan auringonkukista, tuulimyllyistä ja Manchego-juustosta. Erityisesti kuuluisa se on eräästä 1600-luvun romaanista. 1) Kastilia. X) La Mancha. 2) Aragonia. Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus 26 Uljas 1 | 24. 1. 2014 Nimi 1 2 Uljas 5 | 21. 5. 2010 Oikeat vastaukset sivulla 28. 3 4 5 Uljas 1 | 24. 1. 2014 27 Opiskelija! Tilaa Karjalainen ja voita VW-Beetle! Tilausaikanasi osallistut automaattisesti VW-Beetlen kuukausiarvontoihin. Pääarvonta 23.11.2014. le! t e e B Voita VAIN Karjalainen 3 kk 50k (Norm. opiskelijahinta 54,90 e). Tarjous voimassa 3.3.2014 saakka. Soita 0800 98848 tai tilaa sähköpostitse: [email protected] 28 Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 X 1 1X Uljas 1 | 24. 1. 2014
© Copyright 2024