Lehtien takana - Manialehti.fi
3 2010 manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Lehtien takana Kirsti Kirjosen suojissa toimii yhdeksän varsinaissuomalaista paikallislehteä ALIHANKINTA JA TEOLLISUUS Kumppanuuteen yhteisin pelisäännöin TIETOTEKNIIKKA Sosiaalisen median koukussa RAHAN VALTAKUNTA Voiko auto koskaan olla sijoitus? AIHEUTTAAKO LOMAKAUSI YRITYKSELLENNE LISÄTYÖVOIMAN TARVETTA? Lue liite ja osallistu kilpailuun! Voita unelmaviikonloppu kahdelle Haikon kartanoon. Young Hoon Song Naantali - meren ja musiikin kaupunki Kesän paras loma Naantalissa! Kansainvälinen tunnelma, Muumit, Teatteri Emmassa Seitsemän veljestä, ainutlaatuinen vierassatama, lukuisat ravintolat ja kahvilat. Ohjelmaa ja tapahtumia koko perheelle - tule ja osallistu suosituille opastetuille teemakierroksille! Kesän parhaat majoituskohteet myydään nyt. Katso lisää: www.naantalinmatkailu.fi Naantalin Musiikkijuhlien ohjelma sisältää upean konserttisarjan Naantalin kirkossa, yökonsertteja, konserttiristeilyjä, illalliskonsertteja Kaivohuoneella, puistokonsertteja sekä koko perheen oopperan Koirien Kalevala. Kesällä 2010 esiintyvät mm. sopraanolegenda Felicity Lott, viulistit Hagaï Shaham, Elina Vähälä ja Jaakko Kuusisto, sellistit Arto Noras ja Young Hoon Song, pianistit Ralf Gothóni ja Peter Frankl, Virtuosi di Kuhmo sekä Korean Chamber Orchestra. Ohjelma: www.naantalinmusiikkijuhlat.fi. Liput Naantalin Matkailusta sekä Lippupisteestä. Naantalin Matkailu Oy puh. 02 435 9800 [email protected] www.naantalinmatkailu.fi ma 9-17, ti-pe 9-16.30 4.6.-29.8. 2010 ma-pe 9-18, la-su 10-16 Ensi-ilta: Aboa Vetus & Ars Nova -museon pihalla 16.6. Liput: 22/18€ Varaukset: p. (02) 232 1215 Katso esityspäivät netistä: www.linnateatteri.fi JUOPPO_113x339.indd 1 29.4.2010 23:55:26 Naantalin Musiikkijuhlat puh. 02 434 5363 [email protected] www.naantalinmusiikkijuhlat.fi TÄSSÄ NUMEROSSA Kirjoittajavieras – Jorma Kylänpää 4 Intro – Kauppakeskusmarkkina kasvussa 5 Henkilö – Kirsti Kirjonen 6 Uusiin asemiin 8 Ajankohtaista 10 Onko kesälomasi työleiriä? J Järjestökalenteri Teema: Alihankinta ja teollisuus Rahan valtakunta 12 13 18 Rahareikiä Teema: Tietotekniikka Manian auto Lounasvieras – Christian Lybeck Tunnelmassa 19 20 24 25 27 mania Varsinaissuomalaisen liike-elämän sitoutumaton erikoislehti 7. vuosikerta Julkaisija ja kustantaja Viestintämania Oy Tuureporinkatu 11, 20100 Turku Puhelin toimitus (02) 880 7080 Puhelin myynti (02) 880 7083 Päätoimittaja Riku Näsänen Toimittaja Anne Kortela, Ydinviesti Kansikuva Markku Vitikainen, Monsuuni Taitto BBM Oy / Tarja Pitkänen, Amasertek Oy Myynti Maritta Palmula-Kuloila Juttuvinkit [email protected] Painopaikka Sanomapaino Oy, Forssa 2010 Painos ja jakelu Painos noin 11 500 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun kauppakamarin, Turun Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjänaisten ja varsinaissuomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan yrityksen nimellä yli viisi henkeä työllistäviin yrityksiin. OSOITEMUUTOKSET Osoitemuutoksissa ja muissa jakelua koskevissa asioissa osoite on [email protected]. uhannuksesta alkavaan suomalaisten lomasesonkiin on enää reilu kuukausi. Monella suunnitelmissa on jo kesämökin terassin rakentaminen tai vaikkapa golftasoituksen pudottaminen riittävän aktiivisella pelaamisella. Samaan aikaan saatamme kuitenkin haaveilla myös täydellisestä lomasta kesämökin rauhassa tai rentouttavasta lepolomasta kaukana Suomesta. Turun yliopiston sosiologian laitokselta vuonna 1999 valmistunut Hanna Vehmas väitteli tammikuussa tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa. Hänen väitöskirjansa nimenä oli ”Liikuntamatkalla Suomessa – vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa”. Väitöskirjan nimessäkin mainittu liikuntamatkailu (engl. sport tourism) määritellään matkailuksi, jossa vapaa-ajalla tapahtuvan kotoa poissaolon yhtenä osana on liikkuminen ja urheilu, osallistuminen urheilu- tai liikuntatapahtumaan katsojana tai vierailu urheiluun ja liikuntaan liittyvissä kohteissa. Kaikkiaan väitöskirja tulkitsee liikunnan hyvin laajasti toiminnaksi, jossa tavoitteena on fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen hyvinvointi. Ilmiö mielletään etenkin jälkiteollisen, elämyksiä korostavan yhteiskunnan ilmiöksi. Väitöskirjassaan Vehmas jakaa suomalaiset liikuntamatkailijat neljään ryhmään. Velvollisuudentuntoisten suorittajien vapaa-ajassa korostuu liikunnan ja matkailun mieltäminen liki työhön rinnastettaviksi käytännöiksi. Luonnon kokijat taas arvostavat luontoa vapaa-ajan toimintaympäristönä. Elämysten hakijoiden vapaa-ajassa korostuvat elämyksellisyys ja kuluttaminen. Seuralliset liikkujat taas korostavat vapaa-ajanvietossaan ihmissuhteita ja sosiaalista vuorovaikutusta, jotka kartuttavat sosiaalista pääomaa. Vehmas mainitsee yrittäjät ryhmänä, jossa näitä ihmissuhdetaitoja pidettiin tärkeinä liiketoimintojen kannalta. Sosiaalista pääomaa vahvistamalla saattaa edistää taloudellisia pyrkimyksiä. Suomalaiset ovat mökkikansaa. Juhannuksen aikaan kaupungit autioituvat ja suomalaiset suuntaavat asfalttiviidakoista mäntymetsiin. Sinne elämä myös seuraavat neljä, viisi viikkoa keskittyy. Perinteisesti kesämökillä suomalainen on halunnut palata lähelle luontoa, unohtaa kellon ja kalenterin, nauttia yksinkertaisesta elämästä, helpoista ruoista ja omasta rauhasta. Vehmaksen tutkimuksessa kesämökkeily liitettiin osaksi luonnon kokijoiden ryhmää ja työlle vastakkaista toimintaa. Siis toimintaa. Mökillä olo oli puurtamista, vapaa-ajan projekteja ja jopa työleirimäisiä olosuhteita. Suomalaisille tärkeä rentoutumispaikka osoittautui aktiivisen tekemisen paikaksi. Mutta oliko se sitten yllätys? Todellisuudessa mökkikuukauteen on monesti pakko sisällyttää myös annos kiinteistön ylläpitoa. Ikkunanpielet tarvitsevat maalia, katto kaipaa huopaa ja rännit puhdistusta. Varallisuuden kasvaessa kesämökkeihin on haluttu lisää mukavuuksia, mikä on ollut omiaan tuomaan vapaa-ajanasumiseen yhä enemmän perinteisen omakotiasumisen piirteitä. Pihan hassunhauska käkkärämänty ei enää riitä, vaan sisustusohjelmien ja -lehtien mukaisesti ajanmukainen kesäasunto tarvitsee ison terassin, pengerretyt kivetykset perennapenkkeineen ja tietysti myös trendikkään sisustuksen. Nykysuuntaus on tuonut mökeille myös entistä enemmän uutta teknologiaa. Esimerkiksi työssäkäynti tai etätyöskentely mökillä vaatii internet-yhteyksiä. Mahdollisuus hyödyntää uutta teknologiaa niin mökkioloissa kuin lomamatkalla on tuonut myös varjopuolensa. Viestintäyhtiö Sopranon vastikään julkaistu kyselytutkimus kertoo, että työasioista on monen vaikeaa irrottautua edes kesälomalla. Mökin ja kännykän nettiyhteydet edistävät osaltaan sitä, että 57 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti tekevänsä töitä kesäloman aikana ja tarkistavansa sähköpostinsa vähintään viikoittain. Miehistä näin toimii jopa 73 prosenttia ja naisistakin 47 prosenttia. Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät kuitenkaan pode lomastressiä. Kesäloman aikataulut, suunnitelmat tai budjetti eivät rasita. Kolmasosa kuitenkin ilmoitti töihin paluun aiheuttavan stressiä paljon tai erittäin paljon. Aktiiviseen lomailuun sisältyy paljon hyviä puolia. Tärkeintä on, että lomailu tarjoaa vastapainoa työlle. Toisille itsensä ylittäminen fyysisin suorituksin tarjoaa vastapainoa, toisille tiivistahtinen golfloma. Joku kolmas taas lepää mökkilaituria rakentaen. Silti olisi tärkeää kyetä unohtamaan hetkeksi myös kaikki tekeminen ja kenties omistautua omille lähimmäisilleen. Luova joutilaisuus tekee jokaiselle hyvää, myös niille, jotka elävät työnteosta ja liikkeestä! Riku Näsänen, päätoimittaja TILAUSHINTA Vuosikerta (6 numeroa) 36 euroa ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 Seuraava numero ilmestyy 2.9.2010 www.manialehti.fi Vapaa-ajanasunnolla puuhastelu on hyvää vastapainoa työlle, mutta jokavuotista työleiriä sen ylläpidosta ei kannata tehdä. mania 3 kirjoittajavieras Joustavaa byrokratiaa Liedon malliin N Liedossa on ensimmäisenä Varsinais-Suomessa käynnistetty sekä kummiyritysrengas että yritysvaikutusten arviointi osana päätöksentekoa. Kummiyritystoiminta on mahdollisuus myös yrittäjille. Se tarjoaa työtä hakevalle ja yritykselle luontevan tutustumismahdollisuuden. Yritykselle se on myös sijoitus tulevaan henkilöstöönsä. Lisäksi toimintaan osallistuminen tuo yritykselle positiivista julkisuutta sekä lisää sen alueellista vetovoimaa työnantajana. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta saattaa olla merkittävä apu sekä nuorten työntekijöiden miettiessä uravalintaansa että yritysten hakiessa onnistuneita rekrytointeja. Lietolaisen ”joustavan byrokratian” mallin mukaisesti toiminta voi alkaa, kun yritykseltä on saatu positiivinen tahdonilmaisu. Renkaan käynnistyminen sekä sen tuloksekas toiminta perustuvat Liedon kunnan Kisällikellarin ja Liedon TE-toimiston kiinteään ja toimivaan yhteistyöhön, jossa kunkin nuoren asia hoidetaan yksilöllisesti ja hänen tarpeistaan lähtien. Kummirengas pyörähtää liikkeelle yhdellä puhelinsoitolla jollekin kolmesta K:sta: Kapaselle, Katajaiselle tai Kylänpäälle. Liedon TE-toimiston johtava työvoimaneuvoja Airi Kapanen kertoo mielellään lisää ja Kisällikellarin työhönvalmentaja Timo Katajainen hoitaa paperitöitä TE- toimiston ja yrittäjän välillä joustavalla byrokratialla. Tämä tuotepaketti ei rasita yrittäjää eikä vie aikaa. Liedossa ensimmäisenä Varsinais-Suomessa käynnistyneeseen kummiyritysrenkaaseen on jo tämän alkuvuoden aikana saatu mukaan yhteensä 15 yritystä ja muuta työnantajaa. Samalla ensimmäiset nuoret ovat jo päässeet kiinni työn syrjään. Tähän mennessä mukaan renkaaseen ovat lähteneet Varsinais-Suomen Puulava, Liedon Helmi, Varsinaisbitumi, Nautelankosken säätiö, Liedon Vanhalinna, Auramarine, LSK-Machine, Jukova, Carrus Delta, Promens, K-Supermarket Lieto, Marine Diesel Finland, Tarjoustalo ja Liedon kunta. Kun esittelijä valmistelee esityksiä, on hänen arvioitava sen vaikutus työpaikkoihin, yritystoimintaan ja alueelliseen yhteistyöhön. Liedon valtuusto päätti viime joulukuussa, että Liedon kunnan hallintoelimissä otetaan vuoden 2010 alusta lukien käyttöön yritysvaikutusten arviointi. Kun esittelijä valmistelee esityksiä, on hänen arvioitava sen vaikutus työpaikkoihin, yritystoimintaan ja alueelliseen yhteistyöhön. Päätöksen valmisteluun vaikuttaa se, ovatko mainitut vaikutukset suoria vai epäsuoria ja positiivisia, neutraaleja tai kielteisiä. Päätöksiä arvioidaan nelikentällä, jossa tarkastellaan merkittävyyttä ja suoraa vaikutusta. Valmistelun tueksi tehdään ns. apukysymyksiä, joiden avulla esityslistan tekstiin tulee päätelmä yritysvaikutusten arvioinnista. Kyseessä on lyhyt kuvaus ja arvio positiivisen ja negatiivisen vaikutuksen suuruusluokasta. Kun muutamassa Suomen kunnassa tämä ”YVA” on ollut käytössä, on havaittu, että päätöksenteon läpinäkyvyys on lisääntynyt, päätösten tasapuolisuus yritysten kesken on varmistunut, palveluiden tuottamisvaihtoehdot ovat tulleet entistä paremmin harkituiksi ja markkinoiden toimivuutta on voitu parantaa. Lisäksi on huomattu, että parantuneen imagon kautta kunnan vetovoimaisuus on lisääntynyt. Tavoitteena on minimoida kielteisiä yritysvaikutuksia ja maksimoida myönteisten vaikutusten hyödyt ja lisätä yritysten näkökulmasta päätöksenteon johdonmukaisuutta. Turun Tietokuva OY / Arto Takala Kummiyritysrenkaaseen on jo tämän alkuvuoden aikana saatu mukaan yhteensä 15 yritystä ja muuta työnantajaa. uorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys sai työllisyyden hoidon parissa Liedossa työskentelevät miettimään kummiyritystoiminnan käynnistämistä kunnassa. Yleinen työmarkkinatilanne ja varovaisuus rekrytoinnissa ovat hankaloittaneet nuorten vastavalmistuneiden työnhakupalvelujen mahdollisuuksia Liedon kunnan Kisällikellarissa ja Liedon TE-toimistossa. Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön, mutta työpaikkoja ei juuri ole. Kisällikellarin ohjausryhmä perusti työryhmän valmistelemaan kummiyritysrenkaan luomista Lietoon. Työryhmässä on edustus Kisällikellarin lisäksi kunnan koulutoimesta, Liedon TE-toimistosta ja Liedon Yrittäjät ry:stä. Lisäksi mukana on kunnan yritysasiamies. Toiminnan tarkoituksena on löytää työllistymisen polkuun työtehtäviä avoimilta työmarkkinoilta ja paikkoja työelämävalmennukseen. Tavoitteena on myös tarjota harjoittelumahdollisuuksia 9. luokkalaisille (TET), ammattistarttilaisille, ammatti- ja korkeakouluopinnoissa oleville opiskelijoille sekä työelämänvalmennuksessa oleville, esimerkiksi työelämään kuntoutujille. Juuri valmistuneet nuoret tulevat olemaan toiminnan painopisteenä. Jorma Kylänpää yritysasiamies Liedon kunta www.turunseutuopas.com Turun seudun yritykset ja palvelut Turun seudun yritykset ja palvelut helposti – maksutta. 4 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään intro Skanssin avaus kasvatti kauppakeskusten markkinaa Kävijämäärä Myynti Markkinaosuus Hansakortteli 13,5 miljoonaa 212 miljoonaa € 46 % Mylly 4,7 miljoonaa 169 miljoonaa € 37 % Skanssi* 2,5 miljoonaa 79 miljoonaa € 17 % Turun seudun kauppakeskukset yhteensä 20,8 miljoonaa 460 miljoonaa € Lähde: Kauppakeskus Skanssi. Turun seudun kauppakeskukset 2009 Ei teil ois pöytää kahrel? *) Skanssi 4/2009-4/2010, 1. toimintavuosi T urun seudun kauppakeskukset imuroivat entistä tehokkaammin kuluttajien euroja. Vuosi sitten avautuneen Kauppakeskus Skanssin ensimmäisen toimintavuoden myynti asettui 79 miljoonaan euroon. Kun Hansa-korttelin ja Myllyn liikkeiden yhteenlaskettu myynti pieneni vain muutamalla miljoonalla, näyttää häviäjän osa lankeavan pienille erikoisliikkeille, ns. kivijalkamyymälöille. Hansakorttelin liikkeiden yhteenlaskettu myynti oli viime vuonna 212 miljoonaa, missä laskua on 2,3 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Myllyn myynti kasvoi vaikeasta taloustilanteesta huolimatta runsaalla prosentilla ja oli 169 miljoonaa. – Marketit ja kauppakeskukset olivat viime vuonna voittajia. Sen sijaan erikoistavarakaupan myynti laski. Esimerkiksi kodinkonekauppa kärsi taantumassa selvästi, sanoo Skanssia hallinnoivan CapManin kauppakeskusjohtaja Matti Karlsson. Kun Turun kaikkien kolmen kauppakeskuksen vuosimyynnit lasketaan yhteen, saadaan kokonaissummaksi 460 miljoonaa euroa. Markkinaosuudeltaan suurimman, Hansan osuus oli 46 prosenttia, pienimmän eli Skanssin 17 prosenttia. – Olemme tyytyväisiä saavuttamaamme markkinaosuuteen. Tulevaisuuden tavoitteena on nostaa osuutemme vähintään 20 prosenttiin. Kävijämäärissä Skanssi jäi tavoitteistaan selvästi. Ennakoidun 3,5 miljoonan sijaan kauppakeskuksessa kävi vain 2,5 miljoonaa asiakasta. Keskiostokseksi muodostui 34 euroa asiakaskäyntiä kohden. – Kauppakeskuksissa asioidaan sen markkina-alueelta yleensä 2–4 kertaa viikossa. Skanssin kohdalla käyn- tejä kertyi 1–2 viikossa. Sen nostaminen on meidän haasteemme. Vaikka tunnettuutemme on hyvä, niin kyselytutkimuksen perusteella 31 prosenttia tiesi Skanssin, mutta ei ollut kuitenkaan käynyt siellä. Asiakaspotentiaalin houkuttelemiseksi ja asiakkaiden käyntitiheyden ja ostouskollisuuden lisäämiseksi teemme tänä vuonna töitä, Karlsson sanoo. Kuluvalle vuodelle Skanssi on lähtenyt kasvutavoitteista huolimatta hyvin realistisin tavoiteluvuin. Myynnissä tavoitellaan käytännössä ensimmäisen toimintavuoden tasoa eli 80 miljoonaa euroa, eikä kävijämäärässäkään virallinen arvio eroa huhtikuussa julkistetuista ensimmäisen vuoden luvuista. Jo vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden perusteella ennustevauhti on ylittymässä, sillä arvioitu toteuma ylitti arviot 13 prosentilla. Vaikka keskustan Hansakorttelissa kauppa kävi viime vuonna lähes entiseen malliin, kärsii muu keskustakauppa kauppakeskuksiin keskittyvästä asioinnista. Ahtaimmalle ovat joutuneet keskustan pienet kivijalkakaupat. – On totinen tosi, että keskikaupungin erikoisliikkeistä moni on vaikeuksissa, siitä kertovat jäsenkunnastamme tulevat viestit. Kuka tahansa kaupungilla liikkuva voi havaita esimerkiksi naisten vaatetusliikkeitä ja muita tuttuja erikoisliikkeitä kadonneen katukuvasta, kertoo Turun Yrittäjien puheenjohtaja Tuula Lindström. – Skanssin yrittäjien parantuneet näkymät ovat tietysti hyvä asia. Keskustan yrittäjät kuitenkin kaipaisivat nopeasti toimia omien näkymiensä parantamiseksi. Toriparkkia kohdanneet vaikeudet eivät ainakaan helpota tilannetta. mania Riku Näsänen ”Varsinaissuomalaisen ravintoloitsijan on osattava paljon. Negatiivinenkin on osattava lukea positiiviseksi. Tärkeintä on ravintolan ilmapiiri. On löydettävä oma tyyli ja saatava asiakkaat viihtymään. Kiva miljöö, ystävällinen palvelu ja hyvä ruoka. Siitä se lähtee. Ja tietysti isännällä on oltava aikaa asiakkaille. Huonosti tässä kävisi, jos istuisin illat takahuoneessa laskuja ja papereita selvittelemässä. Onneksi on Osuuspankki. Sen yrittäjille tarjoamat palvelut helpottavat työtäni ja antavat minun keskittyä oleelliseen – oman palvelutarjontani kehittämiseen ja asiakkaisiin.” Paikallinen ymmärtää paikallista ja yrittäjä yrittäjää. Siksi paikalliset päättäjät ovat valinneet Turun Seudun Osuuspankin seudun parhaaksi yrityspankiksi. Kun haluat kuulla, mitä paikallisen pankkisi pankki-, vero-, laki-, sijoitus-, toimitilaja vakuutusasiantuntijamme voisivat sinun hyväksesi tehdä, soita numeroon 010 256 9213 ja varaa aika. Keskustelu ei sido sinua mihinkään, mutta voi olla alku vuosien tuottoisalle yhteisymmärrykselle. Taloustutkimus Oy, Pankkien yrityskuvat, Turun seudun päättäjät 2009 op.fi /yritysratkaisut Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa matkapuhelimesta 0,0821 euroa/ puhelu + 0,169 euroa/min. ja lankapuhelimesta 0,0821 euroa/puhelu + 0,059 euroa/min. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 5 Sydänjuuriaan myöten varsinaissuomalainen Salon Seudun Sanomat Oy:n toimitusjohtaja Kirsti Kirjonen vaikuttaa monen varsinaissuomalaisen paikallislehden taustalla. Työ ja luottamustehtävät tarjoavat hänelle aitiopaikan Salon seudun ja koko Varsinais-Suomen liike-elämän seuraamiseen. S alon Seudun Sanomat Oy:n palveluksessa vuodesta 1982 työskennellyt Kirsti Kirjonen on yksi varsinaissuomalaisen mediamaailman vahvimmista vaikuttajista. Hänen vastuullaan on lähinnä aluelehdeksi luokiteltavan Salon Seudun Sanomien, salolaisittain Salkkarin, ohella TS-Yhtymän kahdeksan pienempää paikallislehteä: Uudenkaupungin Sanomat, Loimaan Lehti, Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Paikallislehti Somero ja Ykkössanomat sekä Laitilan Sanomia julkaiseva osakkuusyhtiö Plari Oy. Vuoden vaihteessa myös Kunnallislehteä julkaiseva Peimarin Kustannus Oy siirtyi Salon Seudun Sanomien omistukseen. Erityisen aktiivisesti emme ole lehtiä omistukseemme hakeneet. Kaikki kaupat ovat syntyneet sen jälkeen, kun lehtiä on meille ensin tarjottu. Uskelassa syntynyt Kirjonen sanoo olevansa varsinaissuomalainen sydänjuuriaan myöten. Salosta hän oli poissa vain Turun kauppakorkeakoulussa opiskelun ajan. Työuransa hän aloitti opiskelujen ohessa Lounais-Suomen Säästöpankissa. Sittemmin hän siirtyi Saloran palvelukseen ja sai talousosaston valuuttadiilerinä seurata sivusta, mutta läheltä surullisen kuuluisaa, 1980-luvun taitteeseen ajoittunutta yrityksen taloudellista kujanjuoksua suomalaisen televisiomyynnin veroepäselvyyksien takia. Pian tämän jälkeen Kirjonen siirtyi Salon Seudun Sanomien hallintopäälliköksi. Myös uudessa tehtävässä hän joutui seuraamaan läheltä työnantajansa ympärillä noussutta kohua. 1980-luvun lopulle ajoittunut Uotin veljesten yritys vallata Salon Seudun Sanomat päätyi lopulta lehden siirtymiseen Turun Sanomien omistukseen. Hetken myös lehtiyhtiön toimitusjohtajana työskennellyt Kirjonen palasi kuitenkin hallintojohtajaksi, kunnes Matti J. Salmisen siirryttyä eläkkeelle aloitti yhtiön toimitusjohtajana uudelleen 1997. Viime vuosina moni pieni paikallislehti on siirtynyt suuremman mediatalon omistukseen. Varsinais-Suomessa TS-Yhtymä on kasvattanut lehtiperhettään, mutta Kirsti Kirjosen mukaan se ei ole tapahtunut mitenkään tarkoitushakuisesti. – Erityisen aktiivisesti emme ole lehtiä omistukseemme hakeneet. Kaikki kaupat ovat syntyneet sen jälkeen, kun lehtiä on meille ensin tarjottu, Kirjonen sanoo. TS-Yhtymän sisällä Kirjonen johtaa viittä yhtiötä. Osansa hänen ajastaan saavat myös erilaiset yhtymän ulkopuoliset luottamustehtävät. Sanomalehtien Liitossa hän toimi yli 10 vuotta palvelujaoston puheenjohtajana, ja tällä hetkellä hän on mukana paikallislehtineuvottelukunnassa. Salon Osuuspankissa hän on hallituksen puheenjohtaja ja SSP Yhtiöt Oy:n ja Forssan Seudun Puhelimen fuusiossa syntyneessä uudessa yhtiössä hallintoneuvoston varapuheenjohtaja. Ehkä laajimman näkökulman ja vaikutusmahdollisuuden seutukunnan elinkeinoelämään hänelle tarjoaa Turun kauppakamarin Salon kauppakamariosasto, jonka puheenjohtajana hän toimii. 6 mania Salolle ja salolaisille pari vuotta sitten alkanut äkillinen taloustaantuma oli melkoinen mullistus. Salon piilaaksosta on taantuman myötä kadonnut tuhansia työpaikkoja, ja maaliskuun lopulla Salon seutukunnan työttömyysaste oli maakunnan korkein heti Turun kaupungin jälkeen, 11,5 prosenttia. Vielä muutama vuosi sitten alueen yritykset etsivät kuumeisesti uusia työntekijöitä. – Joku vertasi talouskriisin iskua Salon seudulle kiviseinää päin juoksemiseksi, niin kovana sekä ICT- että muu vientiteollisuus kohtasi taantuman. Salon kaupunki haki ja tuli hyväksytyksi viime syksynä valtioneuvoston nimeämäksi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. – Tiedän, että eräänlaisena Hannu Hanhena pidetyn vauraan kaupungin hakeutuminen rakennemuutosalueeksi mietitytti monia imagollisista syistä. Se oli kuitenkin hyvä asia. Kaupunki kuunteli elinkeinoelämää ja teki sen mitä voi. Käyrien kääntyminen laskuun oli henkisesti kova paikka, mutta meillä on edelleen monia vahvuuksia, esimerkiksi sijainti, hyvä työkulttuuri ja osaavaa työvoimaa. Myös yhteistyö kaupungin, yrittäjien ja kauppakamariosaston välillä toimii. Salolla on edelleen monia vahvuuksia, esimerkiksi sijainti, hyvä työkulttuuri ja osaavaa työvoimaa. Myös yhteistyö kaupungin, yrittäjien ja kauppakamariosaston välillä toimii. Tulevaisuuden menestystekijöistä Kirjosta huolettaa erityisesti oman alueen koulutustarjonta. Ammatillisen koulutuksen osalta tilanne ja tarjonnan monipuolisuus ovat melko hyvällä tasolla, mutta aloituspaikkoja kaivattaisiin lisää. Sosiaali- ja terveydenhuollon AMK-tason koulutusta on myös runsaasti, mutta liike-elämälle tärkeiden kaupallisen ja teknisen puolen koulutustilanne on heikentymässä. – AMK-insinööritutkintojen keskittäminen Turkuun on tästä yksi esimerkki. Osaajien kouluttaminen ja pitäminen Salossa edellyttää monipuolista tarjontaa. Tulisi myös korostaa enemmän liike-elämän tarpeita vastaavien osaajien koulutusta: yritykset tarvitsevat markkinoinnin, liiketalouden ja teknisen puolen osaajia. Alueen yritykset kaipaavat etenkin myynnin ja markkinoinnin koulutusta nykyistä selkeästi enemmän. Alueen yritykset kaipaavat etenkin myynnin ja markkinoinnin koulutusta nykyistä selkeästi enemmän. Muita salolaiselle elinkeinoelämälle tärkeitä isoja kysymyksiä ovat liikenne ja logistiikan sujuvuus sekä kaavoitus ja maankäyttö. Hitaasti eivät etene pelkästään kaavat, vaan jo pelkän rakennusluvan saaminen on Kirjosen mukaan hidas ja hankala prosessi, josta mm. kauppakamariosasto on antanut päättäjille ja virkamiehille paljon palautetta. – Liikenteen ja logistiikan ongelmista konkreettisin on manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Kirsti Kirjonen aloitti Salon Seudun Sanomien palveluksessa vuonna 1982. Salon itäinen ohitustie. Sitä on 30 vuotta suunniteltu, mutta vieläkään ei toteutuksesta ole tietoa. Kaavoitukseen ja liikenteen sujuvuuteen tulisi nyt satsata, jotta annamme signaalin siitä, että täällä voi jatkossakin menestyä ja yritysten toimintaedellytyksistä huolehditaan. Kirjonen kiittelee kaupunginjohtaja Antti Rantakokkoa erittäin yritysmyönteisestä asenteesta. Luottamusmiehiä hän kuitenkin kritisoi ja toivoisi poliittisten päättäjien löytävän enemmän yksituumaisuutta. – Ehkä taustalla on varsinaissuomalainen ajattelutapa. Täällä on totuttu, että pärjätään omillaan. Hyvää siinä tietysti on se, että yrittämisen tahto on kova, ja positiivinen ajattelu myös. Nokian merkitys työnantajana Salossa on edelleen keskei- nen, mutta yhtiön Salon toiminnoista on kadonnut satoja työpaikkoja. Tuudittauduttiinko kaupungissa hyvinä vuosina liikaa Nokian tuomaan menestykseen? – Se on hyvä kysymys, jota on monessa yhteydessä ja porukassa pohdittu. Ehkä jossakin määrin tuudittauduttiin, mutta en sanoisi että oltiin sinisilmäisiä. Nokia on ollut täällä niin suuri toimija, että se ei mahdollistanut muuta. Takavuosien kroonisessa työvoimapulassa ei edes Nokia tahtonut löytää tekijöitä. – Yhden vahvan yrityksen tai työnantajan paikkakunnilla kuljetaan usein uuteen vaiheeseen kriisin kautta. Uudessakaupungissa autotehtaan ongelmien myötä alettiin rakentaa pk-sektoria, joka nyt on todella vahva. Siellä lamasta on kärsitty paljon vähemmän kuin täällä. Salolla on nyt vähän samanlainen tilanne. Nokia on supistuksista huolimatta edelleen alueen veturi, mutta toivottavasti sieltä lähteneiden osaaminen ja innovaatiot onnistutaan hyödyntämään. Taantuma on tuntunut myös Kirjosen omalla tontilla. SSS- konsernissa ei viime vuosi lehden 90-vuotisjuhlavuodesta huolimatta ollut pelkkää juhlaa. Salon Seudun Sanomien levikki pysyi edelleen korkealla tasolla, mutta konsernin liikevaihto putosi 1,5 miljoonaa ja oli 16,6 miljoonaa euroa. Tulos pysyi kuitenkin voitollisena. Ilmoitusmyynnin notkahdusta kyettiin paikkaamaan säästötoimilla, mm. lomautuksin ja vapaaehtoisin säästöin. Irtisanomisilta kuitenkin säästyttiin. Paikallislehdet ovatkin selvinneet myllerryksestä suurempia lehtiä pienemmin vaurioin. Lama on muuttanut mediakäyttäytymistä, mutta samaan aikaan on meneillään rakennemuutos. Kirjonen uskoo painetun lehden tulevaisuuteen, mutta muistuttaa, että mediamaailma laajenee ja monipuolistuu, printin rinnalle tulleet sähköiset välineet kehittyvät koko ajan. – Meidän ydintekemistämme ei ole pelkästään lehden painaminen, vaan uutisten välittäminen. Paikallislehtien suurin huoli ei hänen mukaansa liity lukijamäärien kehitykseen. – Suurin haaste on tällä hetkellä markettien ja suurten toimijoiden keskitetty päätöksenteko. Ne katsovat helposti paikallislehtien yli. Paikallinen kauppias tietää missä pitäisi ilmoittaa, mutta helsinkiläisen päättäjän vakuuttaminen on monesti vaikeaa. Kirjonen vertaa lukijaansa lähellä olevaa paikallislehteä kirjeeseen kotoa. – Omistajamme sanoi kerran osuvasti, että paikkakunnalta voi lähteä pankki, posti ja kauppakin, mutta viimeinen lähtijä on paikallislehti, joka sammuttaa valot. Se on alueensa koossapitävä voima. Kirsti Anneli Kirjonen • syntynyt 1955 • KTM, Turun kauppakorkeakoulu 1979 • kirjanpitäjä Lounais-Suomen Säästöpankissa 1978–79 • kustannuslaskija ja rahoitussuunnittelija/”valuuttadiileri” Salora Oy:ssä 1980–81 • Salon Seudun Sanomat Oy:n hallintopäällikkö 1982–88 ja hallintojohtaja 1989–97 • Salon Seudun Sanomat Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 1998 alkaen • Salon Osuuspankin hallituksen puheenjohtaja 2008 alkaen • SSP Oy:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja 2010 alkaen • Turun kauppakamarin Salon kauppakamariosaston puheenjohtaja 2008 alkaen • Sanomalehtien Liiton paikallisneuvottelukunnan jäsen 2006 alkaen • perhe: puoliso Jouko, tytär Salla (1987) • harrastukset: järjestötoiminta, lenkkeily, meri ja kesämökki mania Riku Näsänen KUVAt Markku Vitikainen Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 7 Uusiin asemiin » Asianajotoimisto Astrea Oy MTV MEDIA VT Perttu Pohjola on nimitetty lakimieheksi. Pohjola on aiemmin työskennellyt mm. sopimusjuristina ohjelmistoalan yrityksessä. KTM Mikko Kurki on nimitetty avainasiakaspäälliköksi MTV MEDIAn Turun myyntitoimistoon. Hän on toiminut tätä ennen myyntipäällikkönä. Turunmaan Lämpötalo Oy Mainostoimisto KMG Turku Kim Hartman on aloittanut projektipäällikkönä maaliskuun lopussa. PCAS Finland Oy KTM Elina Perez on nimitetty 12.4. talouspäälliköksi. FM Pasi Nieminen on nimitetty 19.4. kemistiksi tutkimukseen ja kehitykseen. Turun Seudun Osuuspankki Myyntipäälliköksi vastuualueenaan takat, tulisijat, hormit ja lattialämmitysjärjestelmät on 1.4.2010 nimitetty Tero Heikkilä. Farmos Oy VTM Rita Suhonen on valittu viestinnän asiantuntijaksi Markkinointi ja viestintä -yksikköön 1.4.2010 lukien. Suhonen on aiemmin työskennellyt tiedottajana Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. KTM, tradenomi Niklas Österlund on valittu Länsikeskuksen konttorin konttorinjohtajan tehtävään. Österlund toimii tällä hetkellä yrityspalveluasiantuntijana pankin Yritysasiakaspalvelut-yksikössä. Mikko Eskola on nimitetty vientipäälliköksi 1.3.2010 alkaen. Hänen tärkeimpiä tehtäviään ovat käsihygieniatuotteiden ja annosteluratkaisujen tuotteistaminen sekä vienti ulkomaille. Tiina Vienanlinna Markkinointipäällikkö xtravaganza Finland Painonpudotukseen ja painonhallintaan erikoistunut xtravaganza Finland siirsi pääkonttorinsa viime syksynä Pietarsaaresta Turkuun. Nyt Turun linnan kupeessa työskentelee kahdeksan hengen joukkue, joka vastaa ruotsalaislähtöisen konseptin toiminnasta Suomessa. Yo-merkonomi Tiina Vienanlinna aloitti helmikuun alussa yhtiön markkinointipäällikkönä. Hän vastaa 11 xtravaganza-keskuksen ja 33 pienemmän, kuntosalien yhteydessä toimivan xtravaganza-klubin markkinoinnissa avustamisesta. – Toimin paikallisten yrittäjien ja tukikonttorin välisenä linkkinä. Pidän säännöllisesti yhteyttä toimipisteisiin ja avustan paikallisissa markkinointitoimenpiteissä ja niiden suunnittelussa. – On ollut hienoa huomata, että työ on hyvin tavoitteellista. Jo perehdytys oli hyvin perusteellinen ja käytössäni on hyvät työkalut tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2006 Suomeen saapunut ketju on nopeasti kasvanut nykyiseen 44 toimipaikan kokoonsa, mutta tarkoituksena on kasvaa vauhdilla myös jatkossa. Vuonna 2013 toimipaikkoja on määrä olla sata. Vienanlinnan oma työura alkoi Raision kauppaoppilaitoksen jälkeen laskentamerkonomille luontevasti äitiyslomasijaisuudella Naantalin Kylpylän ostoreskontrassa. Sijaisuuden päätyttyä hän siirtyi saman talon myyntipalveluun. Vaihto myynti- ja markkinointipuolelle jäi pysyväksi, sillä vuoden 1999 alussa hän äitiyslomalta palatessaan aloitti työt myynnin ja tuotteistuksen parissa Kongressi- ja kylpylähotelli Caribiassa. Joulukuussa 2005 Vienanlinna siirtyi Varamiespalvelun eli nykyisen VMP Groupin markkinoinnin suunnittelijaksi ja myöhemmin markkinointipäälliköksi. – Kertyneestä kokemuksesta franchisingmarkkinoinnin parissa on ollut hyötyä myös uudessa työssäni. Vuonna 2008 Vienanlinna aloitti hieman pitkäksi venähtäneen sapattivuoden kotona. Xtravaganzan palvelukseen hän päätyi haettuaan Project Controllerin paikkaa. Haastattelun jälkeen hänelle kuitenkin tarjottiin yllättäen markkinointipäällikön tehtävää. Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Opiskelisin kaupallisia aineita, en ehkä kuitenkaan laskentatoimea. Joskus haaveilin oikeustieteellisessä opiskelusta, mutta en enää. Joko olet ehtinyt vierailemaan kaikissa toimipisteissänne? – Kyllä, kaikissa olen käynyt. Myös jatkossa tarkoitukseni on käydä niissä säännöllisesti useamman kerran vuodessa. Miten vietät vapaa-aikasi? – Asumme mieheni Jounin ja poikamme Joonan kanssa Hirvensalossa. Harrastan itse pyöräilyä, sauvakävelyä ja laskettelua. Lisäksi seuraan Joonan salibandy- ja golfharrastuksia kentän laidalta. Nimitysuutiset [email protected] 8 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Ari Jutila Samuel Ståhlberg Konttorinjohtaja, Raisio Turun Seudun Osuuspankki Asianajaja, osakas Asianajotoimisto Astrea Oy VTM Ari Jutila aloitti huhtikuussa Turun Seudun Osuuspankin Raision konttorin johtajana. Raisio on ollut kotikaupunki jo kymmenen vuotta ja vaihteleva pankkiura kestänyt 21 vuotta. Pesunkestävä pankkilainen on uusi kasvo Osuuspankissa, johon hän siirtyi Turun Aktiasta. Syntyjään turkulainen Jutila opiskeli kotikaupunkinsa yliopistossa kansantaloutta ja aloitti pankkiuransa vuonna 1989 esimiesharjoittelijana Turun Postipankissa. Ensimmäinen johtajanpaikka löytyi neljä vuotta myöhemmin Keravan Postipankista, mutta perheen lasten synnyttyä tuntui hyvältä ajatukselta muuttaa pois pääkaupunkiseudulta. – Olin konttorinjohtajana Rauman Postipankissa kuusi vuotta, mutta sitten innostuin Turkuun perustettavasta uudesta Aktia Pankin konttorista, koska pankkimaailmassa on harvoin mahdollista päästä valitsemaan itse henkilökuntaa ja aloittamaan nollasta. Samalla hän pääsi aivan toisenlaiseen pankkiympäristöön kuin valtiojohtoinen Postipankki, loppuaikoina Leoniaksi muuttunut pankki oli ollut. – Aktiassa erotuimme nimenomaan henkilökohtaisella palvelulla, joka pienemmässä pankissa on mahdollista. Samaa linjaa haluan jatkaa myös Osuuspankissa, mielestäni henkilökohtainen palvelu on kaiken a ja o. Raision konttorinjohtajan paikassa Jutilaa kiinnosti erityisesti kaikenkattava palvelu, sillä Osuuspankissa on sekä henkilö- että yritysasiakaspuoli ja lisäksi Pohjolan vahinkovakuutukset. Yritysrahoituksesta hänellä on kokemusta viimeisten kahden Aktian-vuotensa ajalta Turku-Oulu-Tampere-Vaasa -linjalla. – Ison pankin edustajana on opittava uusi tapa toimia ja koen haasteena sen, että olen raisiolainen Raisiossa. Markkinajohtajan asema on vaativa, sillä kilpailu on Raisiossakin kovaa. Pankinjohtaja seuraa talouselämää myös vapaaaikana ja hoitaa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenen tehtäviä. Parhaan nollauksen hän löytää hiihtoladuilta, joilla viihtyvät myös vaimo ja 11- ja 15-vuotiaat lapset. Kesällä sukset vaihtuvat rullaluistimiin ja uutena harrastuksena golf-mailoihin. – Laman myötä toimeksiantojen painopiste on jonkin verran muuttunut, mm. erilaiset maksukyvyttömyyteen kytkeytyvät asiat ovat lisääntyneet, mutta eivät niin paljon kuin olettaisi. Esimerkiksi konkurssitapausten määrä kasvoi, mutta tilanne on jo tasaantunut, kertoo Asianajotoimisto Astrean osakkaaksi tänä keväänä kutsuttu Samuel Ståhlberg. Turussa syntynyt ja nykyisin Liedon Littoisissa asuva Ståhlberg valmistui valtiotieteen maisteriksi Åbo Akademin taloushallinnon opetusohjelmasta vuonna 1993. Erityisesti kauppaoikeuden opinnot kiinnostivat häntä, joten hän jatkoi opiskelujaan Turun yliopistossa. Oikeustieteen kandidaatin paperit hän sai vuonna 2000. Heti Paraisten käräjäoikeudessa suoritetun auskultointijakson jälkeen hän aloitti turkulaisen Asianajotoimisto Sumentola & Itälän palveluksessa. Nykyisin nimellä Astrea tunnettu toimisto työllistää Turussa tällä hetkellä 13 juristia ja viisi muuta henkilöä. Lisäksi Oulussa ja Helsingissä on pienemmät toimistot. – Itse olen keskittynyt sopimusoikeuteen ja yritysjärjestelyihin. Niihin liittyy läheisesti myös kilpailuoikeus. Olen myös mukana toimistomme prosessi- ja insolvenssiryhmässä. Ståhlbergin äidinkieli on ruotsi, joten hän vastaa pitkälti toimiston ruotsinkielisistä toimeksiannoista ja asiakkuuksista. Työssä tärkein kieli on kuitenkin englanti. – Liikejuridiikassa trendinä on ollut sopimusten laatiminen yhä useammin englannin kielellä. Eikä sitä varten tarvitse kyseessä olla pörssiyhtiö, monessa pienemmässäkin yrityksessä sopimus- ja myös hallinnollinen kieli on erinäisistä syistä englanti. – Kansainvälisten sopimusten kielenä on perinteisesti englanti. Sopijapuolen pyrkimyksenä on usein minimoida vieraan maan tahdonvaltaisten säännösten merkitys sopimussuhteessa, jolloin sopimukset laaditaan tyhjentävinä, mikä puolestaan tekee sopimusteksteistä pidempiä. Ståhlbergin perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Nuorin lapsista on vasta seitsemän kuukautta, kaksi vanhempaa ovat kouluikäisiä. – Harrastukseni ovat vähentyneet sitä mukaa kun lasten harrastukset ovat lisääntyneet – lähinnä olen autonkuljettaja. Veneily, mökkeily, pyöräily ja koiran ulkoilutus ovat omista vapaaajan harrastuksista tärkeimpiä. Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Suuntautuisin pankkialalle vieläkin, olen saanut siitä paljon enemmän hyviä kuin huonoja kokemuksia. Kansantalouden opiskelu auttoi ymmärtämään logiikkaa tai sitä, ettei sitä ole. Millaisia muistoja jäi 1990-luvun laman pankinjohtajana? – Silloin ei kehdannut paljon sanoa, että on pankissa töissä. Mutta onnekseni en ole koskaan joutunut realisoimaan asiakkaan omaisuutta, vaan olen voinut auttaa myös huonoina aikoina. Millainen pankkiala on työpaikkana nykyisin? – Kiinnostava, vaik ka kilpailu on kovaa ja haasteita riittää. Asuntolainojen korot ja talletuskorot ovat edelleen kilpailluimpia, mutta sijoittaminenkin on alkanut kiinnostaa ja vakuutuspuoli tarjoaa siihen uusia vaihtoehtoja. Aktia Jos olisit nyt 18-vuotias ylioppilas, mitä lähtisit opiskelemaan? – Oikeustiedettä, ehdottomasti! Omalla kohdallani kahdesta tutkinnosta on ollut hyötyä, ymmärrykseni bisneksestä on niiden ansiosta syvempi. Matkustatko paljon Turun ja Helsingin väliä? – Päämieheni ovat suurimmaksi osaksi Turun seudulla, joten en kovin usein. Mutta kun matkustan, käytän junaa. Millaisia kesälomasuunnitelmia sinulla on? – Mieluiten vietän lomani Suomen kesästä nauttien. Parhaiten se onnistuu Norrskatassa mökkeillen. Aktia näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 9 Ajankohtaista » Messukeittiö valmistui Tuottava Idea jälleen haussa T urun Messu- ja Kongressikeskukseen ensi syksynä valmistuva uusi ravintolakokonaisuus etenee aikataulussa. Huhtikuun lopulla valmistuivat uudet keittiötilat ja seuraavassa vaiheessa puretaan koko vanha ravintolasali, joka uudistusten jälkeen soveltuu jopa 800 hengen kokous- ja kongressikäyttöön. – Tulikaste uusille ravintolatiloille ovat lokakuun alun Kirjamessut ja Ruokamessut. Muuta maa v ii k koa myöhemmin, lokakuun lopulla, keittiön vastuulla on Turussa pidettävien Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien iltajuhla, kertoo myyntipäällikkö Päivi Hoikkala. Ravintolasta vastaavan Restel Ravintolat Oy:n ravintolapäällikkö Maarit Salovaara luonnehtii uutta keittiötä isoksi ja moderniksi. – Tilassa on käytössä monia suurien väkijoukkojen ruokailua helpottavia apulaitteita. Keittiö otetaan käyttöön raaka-aineiden ja laitteiston testausvaiheen jälkeen mahdollisimman nopeasti. Ravintolapäällikkö Maarit Salovaara Restel Ravintoloista ja myyntineuvottelija Sari Hopponen Turun Messukeskuksesta tutkivat keittiön uusia mahdollisuuksia. Uudistuksen urakoi SRV Lounais-Suomi. Investoinnin kustannukset ovat noin 3,5 miljoonaa euroa ja sen rahoittaa Turun Mesukeskus Oy. m Innovaatioita ja uusia liikeideoita esiin nostava Tuottava Idea -kilpailu järjestetään tänä vuonna 33. kerran. Hakemuksia voi jättää toukokuun loppuun asti sekä yritys- että yhteiskuntasarjassa. Tavoitteena on löytää tuoreita, tuottavuutta ja toiminnan kasvua edesauttavia ideoita, jotka ovat enintään kolme vuotta vanhoja. Alueraadit kokoontuvat kesäkuussa ja kesän jälkeen julkistettavat aluevoittajat kilpailevat kansallisen kilpailun voitosta. Voittaja julkistetaan Maarianhaminassa lokakuun puolivälissä. Viime vuonna yrityssarjan aluevoittajaksi valittiin Turku Energia Oy:n idea Kakolan jätevedenpuhdistamon lämpöpumppulaitoksesta. Yhteiskuntasarjan aluevoittajaksi valittiin Varsinais-Suomen yrittäjät ry ideallaan yrittäjän tukiverkosta. Kilpailun on perustanut vuonna 1977 Turun Nuorkauppakamari ry. Jo ensimmäisen vuoden jälkeen kilpailusta tehtiin valtakunnallinen, ja vastuun kilpailusta kantaa nykyisin Suomen Nuorkauppakamarit ry. Lisätietoja ja ohjeita palkinnon hakemiseksi voi etsiä osoitteesta www.tuottavaidea.fi. m Ålandsbanken avasi loungen lentoasemalle T urun lentoasema sai huhtikuun lopulla ensimmäisen loungensa, kun Ålandsbanken otti käyttöön lentoaseman porttialueella sijaitsevan, kaikille kentän matkustajille avoimen lounge-tilan. – Tarkoituksena on tarjota lentomatkustajille rentouttava hetki miellyttävässä ympäristössä, matkan lomassa. Kolmeksi vuodeksi sovittu sopimus on ainutlaatuista Suomessa, kertoo pankinjohtaja Beatrice Ramström. Vastaavanlaiset, Sisustuskonttori Vintagen Tuuli Merlan suunnittelemat lounget on avattu myös Tampereen ja Vaasan kentille. Kolmella kentällä on vuosittain yhteensä yli 1,2 miljoonaa kävijää. Uudenlaiseen markkinointi- ja yhteistyökonseptiin päädyttiin kentällä pari vuotta sitten tehdyistä promootioista kertyneiden kokemuksien rohkaisemana. Loungen läheisyyteen sijoitettu ständi ja siellä ruuhka-aikoina päivystävät työntekijät tarjoavat tilaisuuden kohdata ja luoda kontakteja potentiaalisiin asiakkaisiin. m Turun lentoaseman apulaispäällikkö Juha Aaltonen, pankinjohtaja Beatrice Ramström ja sisustusarkkitehti Tuuli Merla ovat tyytyväisiä uuteen yhteistyöhön. Nokian ideasalkku avautuu Turku on sopinut osallistumisesta Innovation Mill -hankkeeseen. Nokian, Technopolis Oyj:n ja Tekesin yhteisessä projektissa jatkojalostetaan Nokian käyttämättömiä ideoita uudeksi liike- ja yritystoiminnaksi. Turku varautuu hankkeeseen yhteensä 200 000 euron rahoitusosuudella vuosina 2010 ja 2011. Nokian ideasalkku sisältää tuhansia kaupallisia ideoita ja edustaa merkittävää osaa Suomen koko t&kpanostuksista. Innovation Mill -hanke loi Suomeen jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana 120 uutta työpaikkaa ja 12 uutta yritystä sekä keräsi yli viisi miljoonaa euroa riskipääoma- ja bisnesenkelirahoitusta. Innovation Mill -hankkeen koordinointivastuun ottaa Turun päässä Turku Science Park Oy. Ensim- 10 mania mäisenä mahdollisuuteen tarttuu kieliteknologiayritys Lingsoft Oy, joka selvittää Lingsoftin puheentunnistusteknologian yhdistämistä Nokian ideaan mobiilitunnistuksesta. Visioissa on esim. lääkäreiden ja poliisin työtä helpottava reaaliaikainen sanelutunnistin. m Keskolle uusia rautakauppoja Kesko suunnittelee nykyisen Itäharjun K-raudan korvaamista uudella Lausteelle, Mustionkatu 1:een rakennettavalla kiinteistöllä. Nykyinen myymälä ja piha-alueet ovat käyneet ahtaiksi. Uuden rakentamiselle varatun liiketontin pinta-ala on 3,7 hehtaaria. Kesko on varannut myös Orikedolta 2,3 hehtaarin tontin, jolle suunnitellaan Rautia K-maataloutta, joka avautuisi keväällä 2012. Osoitteeseen Vanha Tampereentie 184 rakennettavan myymälän kokonaispinta-ala on noin 5 000 neliötä. Uusi Rautia K-maatalous tulee korvaamaan nykyisen Pollenkujalla sijaitsevan K-maatalouden sekä Ravattulan Rautian. Varsinais-Suomen K-rautojen ja Rautioiden yhteenlaskettu myynti viime vuonna oli 76,9 miljoonaa euroa ja niiden myynti laski 10,2 prosenttia. Vaikeassa markkinatilanteessa K-raudat ja Rautiat ovat kuitenkin lisänneet markkinaosuuttaan. Alkuvuoden kaupankäynti on lähtenyt Keskon mukaan hyvin liikkeelle ja keväästä ja tulevasta kesästä odotetaan vilkasta. m manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Ajankohtaista » ILMOITUS ”Ole EDElläkävijä” Kaukokiidosta LogiCityn ankkuri S uomen Kaukokiito Oy:n uusi liikenneterminaali on ensimmäinen Turun pitkään valmisteleman LogiCityn alueelle uudisrakentamisen myötä sijoittunut yritys. Huhtikuussa yhtiön Turun toiminnot muuttivat Turun sataman lähellä sijaitsevista tiloista kaksi kertaa väljempiin, 14 350 neliön tiloihin Turun lentoaseman kupeeseen. Noin 10 miljoonaa euroa maksanut uusi terminaali työllistää alkuvaiheessa aiemmista tiloista siirtyneet noin 50 työntekijää. Terminaalissa puretaan tai lastataan vuorokaudessa noin 300 ajoneuvoa. Tilat ovat Kaukokiidon portti Skandinavian liikenteelle, niin maasta vietävälle kuin maahan saapuvalle tavaralle. Aluejohtaja Jarmo Liljan mukaan uudet tilat tehostavat tuotannon sujuvuutta ja nopeuttavat lähetysten läpivirtausta, jolloin myös kaluston käyttöaste paranee. – Ympäristön kannalta on hyväksi, että raskas liikenne siirtyy ydinkaupungin ulkopuolelle. Kaupunkijakelu voidaan hoitaa pienemmällä kalustolla, mikä vähentää ruuhkia ja päästöjä. Tänä vuonna lentoaseman ympäristössä parannetaan myös tieverkostoa. Uuden Aerotien valmistuttua liikenneyhteydet Tampereen moottoritieltä LogiCityyn paranevat. Kaukokiinteistön tontin pinta-ala on 10 hehtaaria, josta rakennettavissa on noin viisi hehtaaria. Nykyiset tilat sallivat siis vielä reippaan laajentamisen. Päätöksiä laajennuksista ei vielä kuitenkaan ole. – Myös piha-aluetta on oltava riittävästi. Isot rekat vaativat tilaa, Lilja muistuttaa. LogiCityn jatko yritysvetoiseksi Tun kaupunki tiedotti maaliskuun alussa LogiCityn kehittämisen siirtymisestä toistaiseksi Turun kaupungin kiinteistöliikelaitoksen vastuulle. Uutinen yllätti monet. Ensimmäinen alueelle asettuvista uusista toimijoista ei ollut vielä edes aloittanut, kun alueen kehittämisestä vastaavan yhtiön alasajosta kerrottiin julkisuuteen. Kiinteistöliikelaitokselta odotetaan lähiaikoina esitystä alueen yritysvetoisesta toteutuksesta. Hankkeesta vuodesta 2005 alkaen vastanneen Pilot Turku Oy:n toimitusjohtaja Ari Niemelä myöntää, että moni yllättyi maaliskuun tiedotteesta. Hänen oma työsuhteensa päättyy jo aikaisemmin sovitun mukaisesti heinäkuun alussa. – Alkuperäisen aikataulun mukaan LogiCityn toteuttamisen uudelleenorganisoinnin yritysvetoisesta jatkosta piti sopia ennen Pilotin nykytoiminnan alasajoa. Nyt nämä aikataulut eivät kohdanneet aivan suunnitellusti, mutta kehitysyhtiö on joka tapauksessa oman panoksensa hankkeelle antanut ja yritysvetoisesta jatkosta tullaan sopimaan lähiaikoina. Niemelä sanoo, että taantuman myötä tyrehtynyt päätöksenteko alueesta kiinnostuneiden yritysten keskuudessa on jälleen heräämässä. – Isojen, 10 000–30 000 neliön luokassa liikkuvien tilojen ohella myös pienemmät, pk-sektorin toimijat ovat olleet kiinnostuneita alueesta. Isot ankkuriyritykset tuovat usein mukanaan pienempiä alihankkijoina toimivia yrityksiä sekä erilaisia tukipalveluita tuottavia toimijoita.m mania Riku Näsänen Kaukokiidon uuden liikenneterminaalin kokonaisala on 14 350 neliömetriä. EurooppalainEn YrittäjYYdEn päivä 2.6.2010 Kesäkuun alussa katseet kääntyvät luovuuteen ja luottamukseen! Eurooppalaisessa Yrittäjyyden Päivässä yrittäjiä inspiroivat mm. Alf Rehn, Markus Selin ja ns. latauspöytäinnovaatiollaan tunnetuksi tullut Maija Itkonen. Valmistelut ovat loppusuoralla ja ilmoittautuminen jo käynnissä osoitteessa www.edeturku.fi. E DE-päivä tarjoaa Sigyn-salissa keskiviikkona 2.6. klo 13.00 alkaen näkökulmia luovuuteen ja luottamukseen. Päivän ohjelma on valmistunut ja nettisivuilla www.edeturku.fi voi käydä tutustumassa monipuoliseen tarjontaan, valita itseään kiinnostavat Round Table -keskustelut ja ilmoittautua mukaan maksuttomaan tapahtumaan. Kaikilla päiväohjelmaan osallistuneilla on vapaa pääsy myös EDE Cocktails -osuuteen, joka alkaa heti iltapäivän päätyttyä. Tänä vuonna puheenvuoron saavat mm. Åbo Ilmoittaudu mukaan: Akademin professori Alf www.edeturku.fi Rehn ja elokuvatuottaja Markus Selin. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka on lupautunut kertomaan Laitilan tarinan. Moderaattorina toimii Anna Sorainen. Round Table -keskusteluissa kukin osallistuja voi valita 11 aiheen joukosta kolme kiinnostavinta. Aiheet vaihtelevat yrityksen perustamisesta yrittäjän hyvinvointiin ja tukiverkkoihin sekä sosiaalisesta mediasta monikulttuurisuuden kohtaamiseen työpaikalla. Keskustelupöytien somistuksesta vastaavat Fortuna-korttelin design-yritykset. Finnkeskukselle ja Tepcompille uudet omistajat Lounaisrannikon kaupungit tiivistävät yhteistyötään Salossa toimiva, sähkökeskuksia valmistava Oy Finnkeskus Ab on siirtynyt Nurmijärven Klaukkalassa pääpaikkaansa pitävän, Reimax Electronics Oy:n omistukseen. Reimax on sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja, jolla on Nurmijärven lisäksi tuotantolaitokset myös Tallinnassa. Myös elektroniikan ja led-tuotteiden valmistukseen erikoistuneessa Tepcomp Oy:ssä toteutetaan omistajanvaihdos. Yhtiön pääomistajaksi tulee Pekka Leppälä, kolmanneksen omistaa Canelco Capitalin hallinnoima rahasto. Aiemmat omistajat Heikki ja Ulla Mustonen jatkavat yrityksen palveluksessa sovitun siirtymäajan. m Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori ovat käynnistäneet yhteistyön lounaisrannikon vahvistamiseksi hyvänä yritysten sijoittumis- ja toimintaympäristönä sekä houkuttelevana asuinympäristönä. Lounaisrannikon kehittämistyössä tähdätään vuoteen 2020 tavoitteena uusien yritysten, investointien, tutkimustoiminnan, innovaatioiden ja toimintamallien saaminen Lounaisrannikolle ennakkoluulottomien toimenpiteiden kautta. Kehittämisen alkuvaiheen tavoitteena on tunnistaa vyöhykkeen kehittämisen mahdollisuudet ja valita yhteisiä kehittämisen kärkiä. m Sand www.edeturku.fi Rami A a Mark us S An Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Peter EDE -päivä tarjoaa mainion tilaisuuden luoda hyödyllisiä kontakteja ja saada uusia ajatuksia yrittäjyyden tueksi. Kaiken kokoiset yritykset toimialasta riippumatta ja muut yrittäjyydestä A lf Re hn kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan tapahtumaan. Ilmoittaudu pikimmiten, mutta viimeistään 24.5. Huomioithan, että mukaan mahtuu vain 400 ensimmäistä ilmoittautujaa! ström Päivän päätteeksi vietettävän EDE Cocktails -osuuden iloisen ohjelman lomassa julkistetaan Entrepreneurial Spirit of Turku -palkintojen saajat. Luvassa on myös musiikkia ja herkullinen buffet. rik ka elin inen na Sora mania 11 järjestökalenteri TSE ry:n Verenluovutuskampanja, Turun Veripalvelutoimisto, Yliopistonkatu 16 C, 3.krs., ti 12.10. klo 17.00. Kaikki mukaan joukolla luovuttamaan verta! Ilmoittautuminen 5.10. mennessä www.sefe.fi. Vierailu Kultaranta Resortissa Naantalissa ti 2.11. klo 17.00. Bussikuljetus lähtee Ortodoksisen kirkon edestä klo 17.00, lähtö Naantalista Turkuun klo 20.00. Ilmoittautuminen 22.10. mennessä www.sefe.fi. Suomen Punainen Risti Varsinais-Suomen piiri Turun Yrittäjänaiset ry:n tulevia tapahtumia: Yrityskävely 20.5. PlatinOro, Liikenne Opisto ja Laukku Marjanen. Painonhallinta 26.5. Juustoilta 27.5. Kauppahallissa. Turun Seudun Ekonomit ry:n tulevaa toimintaa Turku kulttuuripääkaupunkina 2011 Kulmassa, os. Kristiinankatu 1,Turku, ti 7.9. klo 18.00. Saimme Turku 2011 -säätiön vierailukutsun tulla kuulemaan, miten kulttuuripääkaupunkivuodesta voidaan ottaa kaikki hyöty irti businessmielessä. Ilmoittautumiset 31.8. mennessä www.sefe.fi. Yritysvierailu Aschan-kahvilassa Thaliassa, os. Aurakatu 10, Turku, ke 15.9. klo 17.00. Ilmoittautumiset 6.9. mennessä www.sefe.fi. Koko perheen vierailu Aboa Vetus & Ars Novassa, os. Itäinen Rantakatu 4-6, Turku, ti 21.9. klo 17.30. Ilmoittautumiset 14.9. mennessä www.sefe.fi. Vierailu Turun Ursaan (tähtiharrastusyhdistys), Iso-Heikkilän tähtitorni, 20200 Turku, ma 27.9 klo 21.00. Ilmoittautuminen 17.9. mennessä www.sefe.fi. Vierailu kenkäliike Zapatoon, os. Turuntie 2, Salo, ti 28.9. klo 18.00. Ilmoittautuminen 20.9. mennessä www.sefe.fi. Aamiaisseminaari Julkishallinto – mitä oppia yrityksiltä ja yrityksille, Turun Kauppakorkeakoululla, ke 29.9. klo 8.30. Ilmoittautuminen 17.9. mennessä www.sefe.fi. Tutustuminen Pieneen Kirjapuotiin, os. Yliopistonkatu 26, Turku, ke 6.10. klo 17.30. Ilmoittautuminen 17.9. mennessä www.sefe.fi. Ravit 7.6. Metsämäessä. Kesäretki Armfeltin jalanjäljillä 12.6. Turun kauppakamarin tulevia koulutuksia: Hyväntekeväisyysgaala 11.9. Kårenilla. Kohdennettu markkinointi Turun kauppakamari, Puolalankatu 1, tiistaina 18.5. klo 9-12. Kävely sauvoilla tai ilman maanantaisin klo 18. Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, keskiviikkona 19.5. klo 9-15. Yritysverotuksen intensiivikurssi Radisson Blu Marina Palace Hotel, Linnankatu 32, keskiviikkona 26.5. klo 9-16. Jäsenaamukahvit Syksyn ensimmäiset jäsenaamukahvit tarjoaa Canon Oy, torstaina 16.9. klo 8.30. Syksyllä taas suosittu Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kurssi ke 6.10., ma 11.10., ke 20.10. ja to 28.10.2010, klo 13-17.15. Katso lisätiedot www.turku.chamber.fi/koulutus. Ilmoittautuminen koulutuksiin mieluiten heti, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen joko netissä www.turku. chamber.fi/koulutus, puhelimitse (02) 274 3411/Elina Virta tai sähköpostitse [email protected] . Vesijumppa keskiviikkoisin klo 19.15. Lisätietoja www.turunyrittajanaiset.fi tai (02) 2451 252. Varsinais-Suomen alueen nuorkauppakamarien tulevia tapahtumia: Vaikuta – ihan oikeasti –seminaari Liedon valtuustosalissa 19.5. klo 14.30-18.00. Tule kuulemaan ja keskustelemaan tämän hetken ajankohtaisimmasta aiheesta, yksilön vaikuttamisen mahdollisuuksista. Mukana mm. Johanna Ivaska, Antti-Pekka Pietilä, Leevi Parsama, Anne-Mari Virolainen ja Jouni Lehikoinen. Järjestäjänä Aurajoen Nuorkauppakamari, lisätietoja www.aurajokijc.fi. Debattikoulutus 28.5., osa 4/4, järjestää Turun Nuorkauppakamari. Puhe- ja esiintymiskoulutus 1.6., järjestää Vakka-Suomen Nuorkauppakamari. Etiketti- ja kuohuviinikoulutus 4.6., järjestää Vakka-Suomen Nuorkauppakamari. [email protected]. Eurooppakokous 9.-12.6. Århus, Tanska. Turun Kauppakamarin jäsenaamukahvit juotiin maaliskuussa Corporate Imagen vieraana. Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivässä 2.6. SPR on mukana esittelemässä yrityksille suunnattua toimintaansa. Myymälän poistopäivät Valmistaudumme syksyn muuttoon ja tyhjennämme varastoa. Alennuksessa paljon lahjatavaraa, käyttöesineitä ja kortteja. Uuden palvelupisteen avajaiset osoitteessa Kristiinankatu 10 maanantaina 6.9. klo 10. Nälkäpäivä 16.–18.9.2010. Punainen Risti Musapiknikillä 8.8. ja Salon iltatorilla 19.8. Uusia yritysjäseniä SPR:n Varsinais-Suomen piirissä: Finnfoam Oy, www.finnfoam.fi Suomen varamiespalvelu Oy, www.varamiespalvelu.fi Vohek Oy, www.vohek.fi Teppman Oy, www.teppman.fi Specsavers Optikko Turku, www.specsavers.fi Mavisystems Oy, www.mavisystems.fi Tele-Projekti Oy, www.teleprojekti.fi Tomodent Oy, www.tomodent.fi Viestintätoimisto sanakunta, www.sanakunta.com Late-Rakenteet oy, www.late.net Professional Kitchen KK-service Oy, www.kk-service.fi Adi kalusteet Oy, www.innomac.fi Elon Sora ja Sepeli Oy, www.elonsorajasepeli.fi Enertest Ky, www.enertest.fi Maalausliike veljekset Kutila, www.veljeksetkutila.com Topi Riivari Oy, www.topiriivari.fi Khimaira Oy, www.khimaira.fi Oy M Haloila Ab, www.haloila.com Someron Osuuspankki, www.op.fi Röchling Rimito Plast Oy, www.rimitoplast.fi Citykaivuu Psali Lundgren Oy, www.citykaivuu.fi Ay Raimo ja Anne Saarinen, www.k-supermarket.fi Forest Pilot Center Oy, www.fpc.fi Isännöinti-Saarto Oy, www.isannointi-saarto.fi Kultaranta resort Oy, www.kultarantagolf.fi Laitilan Puhelin osk, www.laitilanpuhelin.f Konsultti-insinööri Kari Vehmas Oy, www.kon-ins.f Tapani Puosi Oy, www.tapanipuosi.fi Rakennus-Kylänpää Oy, www.kylanpaa-yhtiot.com Pöytyän osuuspankki, www.op.fi Jostec Oy, www.jostec.fi Muurla design Marketing Oy, www.muurla.com D-Gate Oy, www.d-gate.fi Manian kalenterisivulla Mania-lehden jakelusta jäsenistölleen sopineet järjestöt tiedottavat sekä omille jäsenilleen että ulkopuolisille tarjolla olevista tilaisuuksista ja koulutuksista. Tuo aarteesi turvaan Tallelokero – vuokraa omasi. Ålandsbankenin tallelokero on turvallinen ja varma säilytyspaikka aarteillesi, ovat ne sitten asiapapereita, valokuvia, koruja tai jotain muuta arvokasta. Kysy meiltä tai lue lisää osoitteesta www.alandsbanken.fi/tallelokero TURKU - Hansakortteli, Eerikinkatu 17 - puh. 0204 293 100 12 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään teema alihankinta ja teollisuus Yhteiset pelisäännöt verkostokumppaneille Yritysten verkostomainen yhteistyö sujuu, kun sopimuskumppanit on valittu huolella ja vastuun rajat sovittu ennalta. N ykyisin on enemmän sääntö kuin poikkeus tarjota asiakkaille kokonaisvaltaista palvelua, jonka tuottamiseen voi osallistua useita yrityksiä. Toimitaan verkostona tai toimitusketjuna, josta asiakkaalle useimmiten näkyy vain sen yksi jäsen, päätoimittaja. Päätoimittaja on vastuussa tarjotun palvelun kokonaisuudesta. Sen kanssa yhteistyössä voi toimia useita alihankkijoita, joiden roolit ketjussa päätoimittaja määrittelee. Useimmiten termi alihankinta yhdistetään teollisuuteen tai laivanrakennukseen, mutta samasta ilmiöstä on kysymys pienemmässä mittakaavassa myös silloin, kun mainostoimisto teettää painotalossa asiakkaalleen suunnittelemansa esitteen ja käyttää sen tuotannossa ulkopuolisia avustajia tai painotalo käyttää alihankkijoita, kuten postitus- tai pakkausyritystä. IT-yrityksetkin voivat ostaa alihankintana osan ohjelmiston suunnittelusta tai testauksesta tai lääkeyritys koko tuotannon, joka vain tapahtuu sen oman brändin alla. Alihankintaketjuissa on tärkeää valita oikeat sopimuskumppanit ja sopia osapuolten roolit ja vastuun rajat tarkkaan. Mitä pidemmästä ja tiiviimmästä yhteistyösuhteesta on kysymys, sitä tärkeämpää on hyvä keskinäinen luottamus. Sen on oltava ehdotonta ja molemminpuolista, koska alihankkijat voivat saada sellaista tietoa, jolla on merkitystä omalle tai asiakkaan kilpailukyvylle. Pitkissä toimitusketjuissa ja palvelu- tai muussa tuotannossa vastuun rajanveto ei aina ole selkeää. Lakipalveluyritys Fondian Turun toimiston juristit korostavat sopimusten tärkeyttä. – Olennaista on, että vastuu kulminoituu yleensä asiakkaaseen päin päätoimittajalle, joka on ensisijainen vastuullinen. Se, miten vastuu jakautuu päätoimittajan ja alihankkijoiden välillä, määräytyy näiden keskinäisten sopimusten perusteella, sanoo Fondian kuluttajabusiness asiakassegementin vetäjä Kirsi Swanljung-von Wehrt. – Tuotevastuuasioissa vastuutahoja vahingon kärsineeseen nähden voi toisaalta olla toimitusketjussa useampikin. – Nyrkkisääntö on, että loppuasiakkaan ja alihankkijoiden sopimusten tulisi olla vähintään symmetriassa toimittajan kanssa tehtävien sopimusten kanssa, jotta sopimusketjut varmistavat vastuun jakautumisen kohtuullisesti osapuolten kesken. Samoin immateriaalioikeuksien siirtoketjut alihankkijalta loppuasiakkaalle on tärkeä varmistaa, lisää Sami Savisalo. Immateriaalioikeuksilla tarkoitetaan aineettomia oikeuksia, kuten tekijänoikeutta. Alihankintaketju perustuu tilaus-toimitussopimukseen, joka tehdään loppuasiakkaan ja päätoimittajan välillä. Siinä määritellään, saako päätoimittaja käyttää alihankkijoita, ja jos saa, millä perusteella ne voidaan hyväksyä ketjuun. – Yritykset määrittelevät useimmiten laatustandardit, joiden mukaan toimitaan. Niillä voi halutessaan myös sulkea pois vaikka kokonaan alihankkijoiden käyttämisen, jos pelkää laatupuutteita tai oman kontrollinsa häviämistä, sanoo von Wehrt. Yhteistyö sujuu, kun toimintaperiaatteet ja vastuun rajat on sovittu etukäteen, toteavat Kirsi Swanljung-von Wehrt ja Sami Savisalo. Savisalon mukaan esimerkiksi IT-alalla voidaan kokea, että ohjelmiston myöhempi kehittäminen tai mahdollisen virheen jäljittäminen vaikeutuu, jos suunnittelua on ulkoistettu vaikkapa Intiaan. Suurimpia uhkia ovat alihankkijoiden toimitusten viivästymisten ja mahdollisen huonon laadun aiheuttamat ongelmat, joista työn tilaaja joutuu vastuuseen asiakkaalle. Niiden varalta hankintasopimuksissa on yleensä määritelty tiukat sanktiot ja korvaussummat. – Päätoimittajan kannattaa sopimusta tehdessään varmistaa, ettei itselle jää asiakkaan ja alihankkijoiden väliin liikaa vastuuta, joka voisi toteutuessaan halvaannuttaa muun toiminnan. Useimmille toimialoille on vakiintunut tietyt vastuutasot, jotka kannattaa määritellä omiin sopimuksiinsa, sanoo Savisalo. Pääsiäisyllätyksestä tulikin ikävä yllätys, kun alihankkijan toimittamat lelut eivät vastanneet määräyksiä. Moitteeton suklaa jäi syömättä. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Hänen mukaansa on ihanteellista, jos yrityksillä on omat sopimusmallinsa valmiiksi hiottuina. Näin onkin useilla pk-yrityksillä, joille alihankintatoiminta on arkipäivää. Von Wehrt muistuttaa, että sopimuksissa on syytä huomioida myös immateriaalioikeuksien suojaus eli esimerkiksi tavaramerkkien, tekijänoikeuksien ja liikesalaisuuksien suojaus. Tällä estetään se, ettei yritykselle arvokasta tietoa joudu vääriin käsiin tai oikeuksista pääsee hyötymään joku muu kuin niiden omistaja. – On hyvä, että asiat nostetaan pöydälle ja mietitään jo ennen yhteistyön aloittamista. Teknologiapuolella tehdään yleensä salassapitosopimus liikesalaisuuksien loukkaamisen varalta. IT-sopimuksissa myös laadun testaus ja takaaminen sovitaan yleensä yksityiskohtaisesti, koska huonon laadun aiheuttamat ongelmat ovat hankalia. Yhteistyössä voidaan käyttää myös puitesopimuksia, joissa määritellään toimintaperiaatteet ja jonka alla tehdään tilauksia ja toimituksia. Makeisvalmistaja Leafin suklaamunat nousivat ennen pääsiäistä otsikoihin ja jouduttiin vetämään pois markkinoilta, kun tullin tarkastuksessa todettiin, että niiden sisältämissä leluissa oli käytetty kiellettyä flataattia. Lelujen hankinnassa oli käytetty agenttia, joka hoiti yhteydet tehtaille Kiinaan. Kyseessä oli markkinointijohtaja Minna Cousinsin mukaan vakiintunut kauppatapa, eikä yksityiskohtaista kirjallista toimintatapasopimusta ollut. Ikävästä kokemuksesta on otettu oppia, sillä ensi vuodelle tällainen sopimus on jo tehty. – Prosesseja on myös tarkennettu ja alihankkijoilta vaaditaan jatkossa kirjallinen ”kuittaus” siitä, että he toimivat EU-lainsäädännön vaatimalla tavalla eikä kiellettyjä aineita näin ollen leluissa ole. Lisäksi lelut testataan kahteen otteeseen ennen tuotantoa. Alihankkijan valinnassa käytetään laatukriteereitä, kuten ISO-standardeja, sanoo Cousins. mania ANNE KORTELA mania 13 teemantuntija alihankinta ja teollisuus anne ahkolalehtinen Koneteknologiakeskus – yhteistyössä teollisuuden ja oppilaitosten kanssa K esä kolkuttelee ovella ja aurinko paistaa sinisellä taivaalla. Olemme Koneteknologiakeskuksessa ottaneet omaksemme teeman ”Yhteistyön Tuulet”. Yksin tekemisen sijaan tarjoamme yhteistyökumppania. Koneteknologiakeskus perustettiin tarjoamaan alan oppilaitoksille ja yrityksille mahdollisuutta modernien koneiden ja laitteiden opiskelemiseen ja hyödyntämiseen. Turun kaupunki on panostanut vahvasti keskuksen kehittämiseen ja toimintaan. Oppilaitoksista mukana alusta saakka ovat olleet Turun ammattiinstituutti, Turun AKK ja Turun AMK. Osakasyrityksiä Koneteknologiakeskuksella on lähes 80. Oppilaitosten sekä yritysten yhteisellä koulutus- ja kehittämiskeskuksella on tärkeä rooli muun muassa alueemme teknologiateollisuuden kilpailukyvyn edistämisessä. Muuttuvassa toimintaympäristössä myös Koneteknologiakeskuksessa on jouduttu miettimään uusia yhteistyömalleja. Projektitoimintaa lisäämällä on saatu lisättyä uusia toimintoja sekä palveluja. Koneteknologiakeskus hallinnoi tällä hetkellä useita eri rahoittajien projekteja (mm. ForMeri, ProoMu, Innoke, Osaameri ja InnoLiitoksen Protopaja), joiden kautta yritykset voivat saada tukea osaamisen kehittämiseen. ProoMu tarjoaa lyhytkestoista täsmäkoulutusta ja ForMeri kehitysprojekteja mm. uusista liittämistekniikosta. Näillä projekteilla panostetaan yritysten kilpailukyvyn säilyttämiseen ja lisäämiseen. Koneteknologiakeskus paitsi kokoaa yhteen alueen koulutus- ja tutkimusresursseja, niin myös mahdollistaa eri yhteistyömuotojen avulla tarvittavan osaamisen hankkimisen myös Varsinais-Suomen ulkopuolelta. Erinomainen esimerkki tästä on niin sanotun hitsausprofessuurin tuominen Turkuun yhteistyössä Lappeenrannan teknisen yliopiston kanssa. Uusinta tekniikkaa Koneteknologiakeskukseen tuo kuitulaser. Laitteen sisäänajo tehdäänkin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kesäkuussa. Kahden kilowatin ”single mode” kuitulaserin varustukseen kuuluu skannerioptiikka ja kompakti laserleikkauspää robotisoitua laserleikkausta varten. Uudella laitteistolla onnistuu mm. laserleikkaus, etäleikkaus, etähitsaus ja merkkaus. Laitteisto on pienen koon takia helposti siirrettävissä yritysten omiin tiloihin testattavaksi. Professuurin tavoitteena on käynnistää Turussa t&k-hankkeita, jotka tukevat paikallisen teollisuuden toimintaedellytyksiä ja valmistustekniikan kehittämistä. Ensisijaisesti kehittämispyrkimykset kohdistuvat meri- ja metalliteollisuuteen. Tavoitteena on käynnistää DI-täydennyskoulutusohjelma tekniikan kandidaatin tai AMK-insinöörin tutkinnon suorittaneille, suunniteltu alkamisajankohta on keväällä 2011. Suomalaiseen merenkulkuun, meriteollisuuteen ja satamatoimintoihin panostaminen niin tutkimus-, kehitys- ja yhteistyön voimin on Suomessa tärkeää. Tähän haasteeseen vastaa osaltaan Meriklusteriohjelma (2007–2013). Koneteknologiakeskus toimii Meriklusteriohjelman Varsinais-suomen sekä kansallisen koordinaation kotipesänä. Meriklusteriohjelma on osa työ- ja elinkeinoministeriön Osaamiskeskusohjelmaa (OSKE). Koneteknologiakeskuksella on edellytykset käynnistää julkisin varoin tuettuja tutkimus- ja kehittämishankkeita, joilla voidaan merkittävästi edistää alueen yritysten omaa tuote- ja tuotantoinnovaatioita. Tämä tapahtuu tiiviissä yhteistyössä alueen teollisuuden kanssa ja onkin ensiarvoisen tärkeää, että yrityksillä on laajalti ajantasaista tietoa Koneteknologiakeskuksen antamista mahdollisuuksista. Kirjoittaja Anne Ahkola-Lehtinen on uuteen teknologiaan keskittyvän Turun alueen oppilaitosten ja yritysten yhteisen koulutus- ja kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja. 14 mania Etähallinta- ja valvontajärjestelmä Etäkameralla kodin tai kesämökin tapahtumat heti tiedossasi! hallitset talotekniikkaa kännykällä tai internetin kautta. Saat puhelimeesi tiedon kaikista poikkeuksellisista tilanteista kotona tai mökillä. • Palovaroitin • Murtoilmaisin • kodin valvonta • Kysy lisää Turun Sähköpalvelu Oy puh 02 5100 360 www.telemic.fi manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään teema alihankinta ja teollisuus Vienti ei vieläkään vedä Vientivetoinen teknologiateollisuus kärsii edelleen heikosta tilauskannasta ja uusia innovaatioita tarvittaisiin, sillä markkinat eivät palaa entiselleen T eknologiateollisuuden liikevaihto supistui viime vuonna lähes 30 prosenttia ja toipuminen on hidasta, sillä uudet tilaukset ovat edelleen lähes puolet alemmalla tasolla kuin ennen talouskriisin alkua. – Joillakin sektoreilla, kuten metsäja kaivoskoneissa kauppa on jo alkanut vilkastua, mutta maailman isot investoinnit esimerkiksi uusiutuvaan energiaan eivät vielä näy tilauksissa. Voi mennä jopa kymmenen vuotta ennen kuin voidaan päästä lamaa edeltäväl- le tasolle, sanoo asiamies Teppo Virta Teknologiateollisuus ry:n Turun toimistosta. Yritykset ovat selvinneet melko hyvin säästötoimenpiteillä ja lomautuksilla. Kesälomien jälkeen aletaan kuitenkin olla siinä tilanteessa, että ellei markkina vedä, osa lomautuksista muuttuu pysyviksi irtisanomisiksi. – Yritykset kehittävät nyt osaamistaan ja toimintatapojaan, mikä on tärkeää, sillä nyt pitäisi olla kasvun kärjessä. Tarvittaisiin kuitenkin lisää Työttömät ammattialan mukaan maaliskuun lopussa Varsinais-Suomi metalli elektroniikka koko teollisuus 986 600 3245 2009 1885 901 4964 2010 2904 1305 6722 2008 Avoimet työpaikat ammattialan mukaan maaliskuussa Varsinais-Suomi Teknologiateollisuuden paluu taantumaa edeltäneelle tasolle voi kestää jopa 10 vuotta, sanoo Teknologiateollisuus ry:n asiamies Teppo Virta. metalli elektroniikka 2008 283 132 koko teollisuus 1154 2009 100 20 594 2010 133 57 626 Työttömien määrä on lisääntynyt teollisuudessa kahdessa vuodessa, mutta tilastojen mukaan kasvu on taittumassa. Mesekonilla töitä on riittänyt hyvän tilauskannan ansiosta, mutta syksyllä tilanne voi muuttua. Aarporaa käyttämässä Miikka Ellonen. kasvavia pk-yrityksiä, jotta uusia innovaatioita saataisiin markkinoille. Finnveran aktiivisempi rooli voisi auttaa siinä, sillä esimerkiksi Ruotsissa vientitakuiden määrä on kolminkertainen Suomeen verrattuna. Nykyinen toimintatapa sopii paremmin isojen yritysten tarpeisiin, arvioi Virta. Turkulainen 60 hengen tilauskonepaja Mesekon Oy laajeni vuodenvaihteessa ostamalla kattiloita valmistavan Mesekatin Mynämäeltä. Yrityksen tilauskanta laivateollisuuden kansainvälisiltä asiakkailta on riittänyt tälle vuodelle ja laajenemisen energiapuolelle toivotaan tuovan kasvavia markkinoita. – Olemme selvinneet kohtuullisen hyvin ja liikevaihtomme laski viime vuonna vain muutaman prosentin, mutta meidän kannaltamme pahin voi olla edessä syksyllä, sanoo toimitusjohtaja Timo Nättiaho. Yrityksessä pyritään valmistautumaan alalla käynnissä olevaan isoon muutokseen. – Kehitämme työmenetelmiäm- me ja teemme siinä yhteistyötä monen asiakkaan kanssa. Muutos on hidasta ja se edellyttää paikallista sopimista ja joustoa, joita vielä harjoitellaan. On kuitenkin pystyttävä vastaamaan haasteisiin ja parantamaan toimintaa, sillä vanhat ajat eivät välttämättä palaa, miettii Nättiaho. – Työvoiman kysyntä näyttää tehneen pohjakosketuksen viime kuukausina. Teollisuudessa ensi kertaa vuoden 2008 alun jälkeen avointen työpaikkojen määrä oli helmikuussa suurempi kuin vuotta aiemmin. Teollisuuden mahdollisessa käänteessä heijastuu metallialalla tapahtunut lievä muutos, sanoo työmarkkina-analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Metalliteollisuudessa työttömiä oli 2904, määrä on noin kolminkertainen vuoden 2008 maaliskuun 986:een verrattuna. Elektroniikkateollisuudessa työttömien määrä 1305 on kaksinkertainen vuoden 2008 maaliskuun 600:aan verrattuna. mania ANNE KORTELA ILMOITUS Analyysipalveluiden pikkujättiläinen Kaikki mitä haluat tietää pinnan nanostruktuurista alle mikronin tarkkuudella tai ulkopinnasta muutamien nanometrien tasolla, selviää Top Analytican erikoislaitteilla. Voit vuokrata niiltä aikaa omaan käyttöösi tai käyttää yrityksen huippuammattilaisten analyysipalveluita. T urun Kupittaalla Top Analytican korkeisiin tiloihin Old Millin kiinteistössä lukkojen ja koodien taakse kätkeytyy toinen toistaan hienompia elektronimikroskooppeja ja spektroskooppisia analysaattoreita, jotka ovat lähes ainutlaatuisia Suomessa. Pienimpiin molekyyliosiin pureutuva analyysi on mahdollista melkein millaisesta pinnasta tahansa. Asiakkaita tulee yhtä hyvin paperi-, lääke- ja kemianteollisuudesta kuin arkeologeista ja meribiologien joukostakin. – Melkein minkä tahansa pinnan tutkiminen on meillä mahdollista. Esimerkiksi kaikenlaiset erikoispinnoitteet, kiinnitysongelmat ja maaperän ikäkerrokset voi analysoida jopa ionitasolle. Olemme tehneet esimerkiksi kallioperän ikäkartoitusta ydinjätteen säilytystä varten, sanoo toimitusjohtaja Bengt-Johan Skrifvars. Hän johtaa pientä, mutta sitäkin asiantuntevampaa seitsemän hengen organisaatiota, jonka omistajaluettelo on vaikuttava: Turku Science Park Oy, Metso Paper Oy, Ahlstrom Oyj, Åbo Akademi, Tu- run yliopistosäätiö, KCL Oy ja uusimpana NabLabs Oy. – Suomalainen NabLabs osti vuodenvaihteessa sveitsiläisen Ciban osuuden osakkeistamme. Tämä oli meille paras mahdollinen järjestely. Odotamme paljon tältä yhteistyöltä, sillä täydennämme toisiamme hyvin. NabLabsilla on paljon osaamista yleisanalytiikasta esimerkiksi paperi- ja selluteollisuudesta ja he tekevät mm. ympäristöanalyyseja, selvittää Skrifvars. Top Analytica pystyy tarjoamaan hyvin kilpailukykyisiä analyysipalveluita huippuluokan laitteistonsa avulla ja pienen organisaation joustavalla toimintatavalla. Toiminta perustuu ehdottomaan luottamuksellisuuteen. Yritys ei julkista tai patentoi mitään, vaan asiakas omistaa aina analyysien tulokset. Palvelu on asiakkaan tilaama raportti, jonka hän saa yksinoikeudella omaan käyttöönsä. Toinen vaihtoehto on vuokrata Top Analytican laitteilta aikaa omaan käyttöönsä. Silloin yritys antaa koulutuksen laitteiden käyttöön, minkä jälkeen omat analyysinsa saa tehdä suljettujen ovien takana täysin omassa rauhassaan. Top Analytican erikoislaitteista neljä suurinta ovat korkearesoluutio elektronimikroskooppi kytkettynä Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Bengt-Johan Skrifvars esittelee Suomen ainoaa TOF-SIMS (Time Of Flight Secondary Ion Mass Spectrometer) -laitetta. Sen ionitykki irrottaa tutkittavan aineen pinnalta molekyyliosioita ja mahdollistaa huipputarkan massaspektrianalyysin. alkuainedetektoriin nk. SEM EDS -laitteisto, jolla voi analysoida alkuaineita mikronin tarkkuudella tai sitten kytkettynä WDS-analysaattoriin, joka on 10 kertaa edellistä tarkempi, nanoluokan XPS laite, jonka tarkkuus syvyyssuunnassa on 2-5 nanometriä, mikä riittää molekyylitason tietoon alkuaineiden sidoksista sekä Suomen ainoa TOF-SIMS, jolla voi tehdä erittäin pintaherkkiä massaspektrianalyyseja. Sen ionitykki irrottaa molekyyliosioita jonkun tutkitun aineen absoluuttisesta pinnasta ja mahdollistaa jopa eri isotooppien analyysin esimerkiksi aineiden ikämääritykseen. Ruukinkatu 4 • 20540 Turku puh. (02) 282 7780 • www.topanalytica.com mania 15 Toimitilaa Toimitilaa Toimitilaa 10 vinkkiä pihakiveyksen suunnitteluun Pihoista on tullut erittäin tärkeitä oleskelu- ja rentoutumispaikkoja suomaisille. Pihojen kuntoon ja näköön panostetaan entistä enemmän, ja pihoja sisustetaan lähes kuin sisätiloja. Tässä muutama vinkki pihakiveystä suunnittelevalle. 1. Vältä pihakiveyksessä rakennuksen seinien ja sokkelin värejä, jotta tilantuntu ja kolmiulotteinen vaikutelma säilyvät. 2. Katto on hyvä lähtökohta kiveyksen värin valintaan. 3. Autojen pysäköinti- ja kääntöalueille kannattaa valita melko tumma kiveys, sillä vaaleassa kivessä öljyläikät ja muu lika näkyvät ikävästi. 4. Isot laatat tulevat kyseeseen, jos piha on tasainen ja muodoltaan selkeä. Turku, Pitkämäenkatu 4, n. 1400 1400 m² Turku, Turku, Pitkämäenkatu Pitkämäenkatu 4, 4, n. n. 1400 m² m² Turku, Pitkämäenkatu 4, n. 1400 Vuokrataan uokrataan liiketila Manhattanin liiketalossa K-Supermarket Vuokrataan uokrataan liiketila Manhattanin liiketalossam² K-Supermarket Vuokrataan uokrataan liiketila Manhattanin liiketalossa K-Supermarket Manhattanin yhteydessä. Kiinteistö sijaitsee K-Supermarket näkyvällä paikalla Vuokrataan uokrataan liiketila Manhattanin liiketalossa Manhattanin Manhattanin yhteydessä. yhteydessä. Kiinteistö Kiinteistö sijaitsee sijaitsee näkyvällä näkyvällä paikalla paikalla erittäin vilkkaan Naantalin pikatien varrella. Manhattanin yhteydessä. Kiinteistö sijaitsee näkyvällä paikalla erittäin vilkkaan Naantalin pikatien varrella. erittäin vilkkaan Naantalin pikatien varrella. erittäin vilkkaan varrella. Tiedustele myösNaantalin toimisto-pikatien ja logistiikkatiloja. Tiedustele Tiedustele myös myös toimistotoimisto- ja ja logistiikkatiloja. logistiikkatiloja. Tiedustele myös toimistologistiikkatiloja. Lisätiedot: Lisätiedot Markku Saarinen,japuh. 431 3060 Lisätiedot: Lisätiedot Lisätiedot: Markku Lisätiedot Markku Saarinen, Saarinen, puh. 020 020 431 431 3060 3060 markku.saarinen@sponda.fi markku.saarinen@sponda.fi Lisätiedot: Lisätiedot Markku Saarinen, puh. 020 431 3060 markku.saarinen@sponda.fi markku.saarinen@sponda.fi Sponda 20100 Turku Turku Sponda Oyj, Yliopistonkatu SpondaOyj, Oyj,Yliopistonkatu Yliopistonkatu 16 16 C C 5. 5. krs, krs, 20100 20100 Turku Valtakunnallinen asiakaspalvelu 020 355 6677 Valtakunnallinen asiakaspalvelu puh. 355 6677 Sponda Oyj, Yliopistonkatu 16 C 5. krs, 20100 Turku Valtakunnallinen asiakaspalvelu puh. 020 355 6677 Valtakunnallinen asiakaspalvelu puh. 020 355 6677 5. Isoilla laatoilla syntyy terassikalusteiden alle tasaisempi pinta kuin pienillä. 6. Jos maasto tai pinnoitettava alue on vaihteleva, valitse sivumitoiltaan pieni kivi. 7. Pehmeästi mutkittelevia käytäviä on helpointa rakentaa kaarevareunaisista pihakivistä. 8. Valitse kiven paksuus alueen käytön mukaan. Piha-alueelle riittää 50 mm paksuinen kivi, parkkipaikka vaatii 60 mm paksuisen kiven. 9. Jos asennat pihakiveyksen itse, tee ensin suunnitelma huolellisesti ja varmista, että kulkuväylille, istuinryhmille, pihan huoltotöille ja paikoitukselle on riittävästi tilaa. 10.Muista tehdä pohjatyöt todella huolellisesti! Niissä fuskaaminen kostautuu nopeasti epätasaisuuksina ja laattojen hajoamisena. MYYNNISSÄ OLEVAT OMAKOTITONTIT! St aden i S kä rgår dshavet Saa ri st omer en kau pu nk i Valitse uusi kotisi www.turunmaanlampotalo.fi www.lansi-turunmaa.fi VIIHTYISÄÄ ASUMISTA • SUOMEN- JA RUOTSINKIELISET KOULUT • MONIPUOLISET VAPAA-AJANVIETTOMAHDOLLISUUDET • VAIN 23 KM TURKUUN Lisätiedot : Peter Lindgren, puh. 050 566 2943 www.lansi-turunmaa.fi 16 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään ILMOITUS Eroon kosteudesta ja homeesta ajoissa Sami Kurki on tyytyväinen turkulaisen Emporiumin kosteuden kuivatuksen etämittauslaiteeseen, jonka kehittämiseen Wet-Wex osallistui. Jos epäilet asunnossasi kosteusvaurioita, älä aikaile. Asiantuntijan avulla ne voidaan kartoittaa ja hoitaa ennen kuin niistä on terveydelle haittaa. K osteus- ja homevauriot ovat hyvin yleisiä ja niiden aiheuttama huono sisäilman laatu on yksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Syitä on niin rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, rakennusten kunnossapidossa kuin käytössäkin. Ongelmat voidaan kuitenkin välttää. Parhaan tuloksen saa, kun ottaa yhteyttä asiantuntijaan jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Turkulainen Wet-Wex Oy on erikoistunut kosteuskorjauksiin ja -mittauksiin. Se neuvoo kosteusongelmien ehkäisemisessä. Hyvä keino on esimerkiksi asentaa talon ryömintätiloihin kiinteä kuivain, joka siirtää kosteuden ulos ja pitää alapohjan kuivana. Palveluihin kuuluvat myös kosteuskartoitukset, vesivahinkojen korjaus ja kosteuden kuivatus sekä tarvittaessa saneeraustyö avaimet-käteen-periaatteella. Mikäli epäilet alkavaa hometta, tilaa kosteuskartoitus viipymättä. Kosteusongelmaa on syytä epäillä, jos tunnet maakellarimaista hajua, mutta aina sitä ei tunnu, vaan epäily voi syntyä ihmisten alkaessa sairastua. Silloin sisäilmaan on jo päässyt haitallisia mikrobeja. - Teemme ensin pintamittauksen ja jos sen perusteella on syytä epäillä kosteusvauriota, otamme näytteen. Se toimitetaan Turun yliopiston aerobiologian tai biologian laitokselle näytteen laadusta riippuen. Asiakas saa aina virallisen tutkimusraportin, jonka perusteella päätetään jatkotoimista, sanoo toimitusjohtaja Minna Kurki. Wet-Wexissä on otettu ilolla vastaan ympäristöministeriön helmikuussa käynnistämät valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot, jotka kestävät vuoteen 2013. Rakenteiden kosteuden aiheuttamat ongelmat on nähty ministeriössä merkittävinä, sillä ne aiheuttavat vuosittain satojen miljoonien eurojen terveydenhoitokustannukset. Asiasta tarvitaan laajamittaista tiedottamista ja kouluttamista, sillä viimeisten kymmenen vuoden aikana tilanne ei ole juuri korjaantunut. Uusia koteja keskustan ja joen läheisyyteen Matruusinranta nyt ennakkomarkkinoinnissa! Ota yhteyttä ja kysy lisää. www.skanska.fi/matruusinranta As. Oy Turun Matruusinranta, Laivurinkatu 10 Rakennamme omalle tontille kerrostalon, jossa käytännöllisiä yksiöitä ja kaksioita. Korttelin päässä Aurajoen ranta ja sujuvat yhteydet Turun keskustaan. Matruusinrannassa kotisi arvo säilyy tulevaisuudessakin. Arvioitu valmistuminen kesällä 2011. Huoneistoesimerkkejä, hinnat alkaen mh. € 1h+tupak+s 36,5 m2 37.020 2h+kk+s 36,5 m2 35.190 2h+kk+s 38,5 m2 36.120 2h+k+s 54,0 m2 45.090 Parhaillaan on kehitteillä myös kosteusarvioitsijoiden sertifiointimenettely, joka yhtenäistää heidän ammatilliset vaatimuksensa. - Se on erittäin tervetullut uudistus, sitä olemme odottanet, sillä alalla voi nykyisin toimia ilman ammattitaitoa, sanoo Kurki. Toinen hyvä uudistus on turkulaisen Emporium Oy:n kehittämä kosteuden kuivatuksen etämittauslaite, jonka avulla kuivatuksen edistymistä voi seurata ajantasaisesta raportista etänä. Näin muutokset huomataan nopeasti ja kuivaimet voi kytkeä pois päältä heti, kun kuivuminen on tarpeeksi pitkällä. Lisäksi vältytään monilta tarkistuskäynneiltä ja niiden aiheuttamilta kustannuksilta ja ympäristövaikutuksilta. Kuormakatu 11 20380 TURKU puh. (02) 41 31 700 fax (02) 41 41 710 www.wet-wex.fi Uusi kohde ennakkomarkkinoinnissa! Skanskan KotiTurva on lisäturva kodin hankintaan. Olemme ajatelleet valmiiksi sen, mikä sinua huolettaa. Skanskan uuden kodin ostaja saa suojaa kahden asunnonloukun tai yllättävien elämäntilanteiden varalta. www.skanska.fi/kotiturva vh. € 123.400 117.300 120.400 150.300 Kiinnostuitko? Lisätietoja saat asuntomyynnistämme Itäinen Rantakatu 60, Turku, p. 0800 155 511 (maksuton), ma-pe 8-16, [email protected] Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 17 rahan valtakunta Autosijoittajaksi tunteella, järjellä ja rahalla Auto on tunnetusti kaikkea muuta kuin sijoitus. Harvinaisen keräilyauton arvo voi kuitenkin nousta. Päätöksenteko edellyttää järkeä, tunnetta ja riittävästi rahaa. K un uuden auton – kuinka kalliin tahansa – ajaa liikkeen kynnyksen yli, putoaa sen arvo heti pyöreät 10 prosenttia, ehkä enemmänkin. Käytetyn auton kohdalla saattaa joskus onnistaa ja saada lyhyen omistussuhteen jälkeen vielä omansa pois, kenties tonnin tai kaksi voittoakin. Mutta voiko auto oikeasti olla sijoituskohde, jossa pääomaa ei ainakaan menettäisi? Turkulainen Triangle Motor Co. välittää ja kunnostaa harraste-, klassikko- ja erikoisajoneuvoja sekä tarjoaa niille huoltopalveluita ja varaosia. Kymmenkunta henkeä työllistävän yrityksen toimitusjohtaja Risto Paunonen on työskennellyt klassikoiden parissa jo 80-luvun lopulta lähtien. Hänen mukaansa auto voi olla sijoituskohde, mutta edellyttää tiettyjen ehtojen täyttämistä. – Ensimmäinen edellytys on riittävä perusmielenkiinto autoihin. Pelkästään rahasta kiinnostuneen ei autoa kannata sijoituskohteeksi harkita. Auton pysyminen kunnossa edellyttää sen käyttämistä. Auto voi seistä talvella tallissa, mutta kesäkaudella sitä on hyvä käyttää myös liikenteessä, jotta paikat eivät jumiudu. Autosijoituksen kohteeksi kannattaa valita riittävän harvinainen auto. Kysyn Paunosen mielipidettä muutamasta internetin automyyntisivuilta poimimastani esimerkistä. Vuoden 1933 Ford Pick Up, hinta liki 30 000 euroa, ei häneltä ostosuositusta saa. – Näitä on valmistettu satoja tuhansia. Maailmalla niitä on paljon ylihinnoiteltu. Mittariin kertyneillä kilometreillä ei yleensä ole merkitystä. Kromi- ja maalipintojen kuluneisuutta kannattaa tarkastella enemmän. – Suomeen alun perin rekisteröityjä autoja on käytetty toisenlaisissa ilmasto-oloissa kuin tänne vaikka- Alvis Barson Special vm. 1937 on arvokas, käsintehty englantilaisharvinaisuus. pa Keski-Euroopasta tuotuja. Lisäksi vanhan auton kohdalla kovin usein ”hyvin pidetty, vähän ajettu” tarkoittaa todellisuudessa ”vähän pidetty, hyvin ajettu”. Autoon sijoittaminen vaatii rahaa. Noin 50 000 eu- rolla voi onnistua hankkimaan auton, joka säilyttää arvonsa, ja jolle asiantuntijaverkoston avulla voi tarvittaessa löytää myös ostajan. Arvonnousun toivossa elävän on kuitenkin syytä sijoittaa autoonsa kuusinumeroinen summa rahaa. Saksalaisten, englantilaisten ja amerikkalaisten alan lehtien ja asiantuntijoiden ylläpitämistä tilastoista voi löytää automalleja, joiden arvo nousi taantumaa edeltävinä vuosina vauhdikkaammin kuin pörssikurssit. – Legendaarisen 50-luvun lokinsiipi-ovisen Mercedes-Benz 300 SL Gullwingin arvo nousi amerikkalaisten huutokauppatilastojen perusteella vuodesta 2000 lähtien keskimäärin 18 prosenttia vuodessa. Auton kauppahinnat liikkuvat 300 000 ja 500 000 välillä. – Ferrarin tietyt mallit ovat myös saaneet osansa arvonnoususta. Ferrari Daytonasta kauppoja on tehty parhaimmillaan 300 000 eurolla, mutta taantuman myötä hintataso putosi 200 000 euron tasolle. Nyttemmin hinnat ovat jo kääntyneet takaisin nousu-uralle. Myös Dodge Challenger R/T:n omistajien varallisuus on viime vuosina kasvanut. Sijoitusautojen kohdalla pätevät vähän samat lait kuin taiteen kohdalla. Tunne tulee ensin, järki vasta sitten. Harva taiteeseen tai autoon sijoittaja ostaa sellaista kohdetta, joka ei tuottaisi itselle mielihyvää. Triangle Motorin pajassa entisöidään asiakkaiden autoja pienistä korjauksista aina kymmenien tuhansien eurojen arvoisiin remontteihin. Vanhoista autoista voi rahalla teettää jopa paremman kuin uutena. Tällöin auton ominaisuuksia ja tekniikkaa tuodaan lähemmäs tätä päivää, vaikka päällepäin kaikki näyttää jopa pienimpiä yksityiskohtia myöten alkuperäiseltä. Isojen entisöintien tekeminen kannattaa yleensä vain silloin, Peltiseppä Osmo Patana ja toimitusjohtaja Risto Paunonen takanaan täydellisen entisöinnin pian läpikäynyt Dodge Challenger. Tapiola Tapiola Pankin talletustarjoukset nyt! 2,10 % 2,40 % Talletusaika n. 1 vuosi. Minimitalletus 3 000 e.* Talletusaika n. 2 vuotta. Minimitalletus 3 000 e.* 3,00 % Talletusaika n. 3 vuotta. Minimitalletus 3 000 e. *Voit tehdä talletuksen Tapiolan toimistossa – tai verkkopalvelussa, jolloin minimitalletus on 1 000 euroa. Tarjoukset ovat voimassa 1.–31.5.2010. Katso eräpäivät ja tarkat tiedot osoitteesta tapiola.fi tai kysy toimistostamme. Turku: Eerikinkatu 6 B, puh (02) 416 1200 18 mania manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään rahareikiä Pelimiehen papereita – näitä kannattaa seurata Lokinsiipi-Mersu on yksi viime vuosina nopeasti arvoaan nostaneista klassikkoautoista. Risto Paunosen mukaan auton hinnat liikkuvat 300 000 ja 500 000 euron välillä. kun auton arvo on vähintään useita satoja tuhansia euroja tai auto on hankittu omaksi iloksi ja pidettäväksi loppuelämän. Lopuksi Paunosen vinkki tavallisesta perheautosta poikkeavan auton ostoa suunnitteleville. – Ihmettelen miksi yli 30 vuotta vanhojen autojen käytännössä verotonta tuontia ei käytetä nykyistä enemmän hyväksi. Verovapaan keräilyauton voi myydä minne päin maailmaa tahansa, kun uuden, Suomeen rekisteröidyn auton arvo nopeasti romahtaa, eikä sille voi hakea ostajaa Suomen ulkopuolelta. Euron arvon heikentyminen ja dollarin vahvistuminen on euroalueen viennin kannalta positiivista. Voittajia tulevat olemaan isot globaalit yhtiöt, jotka ovat sopivia turvasatamia nykytilanteessa. Suomalaisista UPM hyötyy tilanteesta. Lisäksi yhtiön ostama Uruguayn sellutehdas on vahvoilla Chilen maanjäristyksen suljettua maassa sijaitsevat sellutehtaat pitkäksi aikaa. Sellun markkinahinta on myös nousussa. Kotimaassa UPM on Pohjolan Voiman kautta mukana Teollisuuden Voiman ydinvoimahankkeissa. Saattaa olla, että UPM eriyttää energian omaksi yhtiökseen. UPM on pelimiehen paperi, sillä omistus on hajalla ja edellä mainitut tekijät ovat omiaan vahvistamaan yhtiötä. Nesteen toimialalla Meksikonlahden öljykatastrofi saattaa johtaa öljynporaamisessa tiukentuviin turvatoimiin. Se nostaisi kustannuksia, mikä merkitsisi Nesteen Singaporeen ja Rotterdamiin valmistuville biopolttoainejalostamoille erinomaisia näkymiä. Kolmas mielenkiintoinen yhtiö on Amer. Uusi toimitusjohtaja, Q1:n odotukset ylittänyt tulos ja Yhdysvalloissa piristyvä yksityinen kulutus saattavat ennakoida hyvää kasvua myös loppuvuodelle. Rahoitussektorin näkymät ovat sijoittajan kannalta mielenkiintoiset. Etenkin Skandinavian alueen pankkeja on lyöty liikaa. Pohjoismaissa tilanne on lupaava ja luottotappiovaraukset ovat kääntymässä laskuun. Yhtiöistä etenkin Pohjolan nykyinen arvostus P/Eluvulla 8 ja osinkotuotolla 5,2 prosenttia on poikkeuksellisen houkutteleva ympäröivään elpyvään taloustilanteeseen suhteutettuna. Asuntokauppa-aktiviteetin elpyminen näyttää lyhyellä tähtäimellä poikkeuksellisen voimakkaalta niin Suomessa kuin Venäjällä. YIT hyötyy nyt rohkeista aloituksista. Ensimmäisen kvartaalin tulospettymys palvelupuolella säikäytti liikaa. Tieto on hieman viipeellä elpyvästä taloudesta hyötyvä yhtiö, jonka sopeutumistoimet ovat olleet erinomaisia. Suurimpana murheena kansainvälisen taantuman uhka, mutta nykyisellä arvostuksella ja vahvalla taseella uskomme Tiedon olevan hyvällä ostotasolla. Huhtamäellä on takana hyvä alkuvuosi. Osake on laskenut raaka-ainepeloilla mielestämme liikaa alkuvuonna. Arvostustaso on edelleen erinomaisen houkutteleva ja yhtiötä järjestellään oikeaan suuntaan. Veikko Karhulahti Pankinjohtaja OP-Private Turku Jyrki Heinonen Yksityispankkiiri Taaleritehdas Oy Turku mania Riku Näsänen Nordean etuyrittäjyys helpottaa arkeasi Kokonaisvaltaisia markkinoinnin ratkaisuja tarjoavan KMG Turun yrittäjä Jukka Kari ja taloushallinnosta vastaava Laura Kari sekä yrityksen pankkineuvoja Anne Suvinen ovat yhdessä miettineet parhaat ratkaisut yrityksen kasvaviin tarpeisiin. Etuyrittäjänä saat oman yhteyshenkilön Etuyrittäjyys takaa yrityksesi käyttöön Nordean laajan asiantuntemuksen ja monipuoliset palvelut. Etuyrittäjänä saat oman yhteyshenkilön, jonka kautta hoidat kaikki yrityksesi pankki- ja vakuutusasiat. Saman henkilön kanssa hoidat myös oman ja perheesi asioinnin. Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea palvelee yrittäjiä yksilöllisellä tavalla. Keskittämällä asiointisi meille säästät aikaasi varsinaiselle yritystoiminnalle. Meiltä saat tehokkaat ja laadukkaat palvelut kaikkiin yrityksesi tarpeisiin. Samalla saat muita rahanarvoisia etuja ja ajankohtaisia tarjouksia. Soita Yrityspalveluumme 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe 8–18 ja varaa aika konttoriimme. nordea.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 19 teema Tietotekniikka Koukussa nettiin Jatkuvasti näpelöitävät sähköiset viestimet voivat aiheuttaa pakonomaisen tarpeen käyttää niitä jatkuvasti. Jos tarve alkaa hallita elämää ja rajoittaa sosiaalista toimintaa, voidaan puhua nettiriippuvuudesta. N ettiriippuvuus on melko tuore ilmiö, mutta se on tiedostettu jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tutkittua tietoa on vielä verrattain vähän saatavilla, mutta tarvetta sille on, sillä ilman määriteltyjä kriteeristöjä sen tilastoiminen ja seuranta on hankalaa. Nettiriippuvuuden laajuudesta on tietona nuorten osalta vuonna 2004 tehdyssä terveystapatutkimuksessa saatu osuus, joka oli vajaa viisi prosenttia 12–18-vuotiaiden ikäryhmässä. Riippuvuutta esiintyy kuitenkin kaiken ikäisillä, ja aikuisväestön kohdalla määrän on arvioitu olevan vajaa neljä prosenttia. Ongelma ei siis ole kovin yleinen ja suurin osa ihmisistä käyttää nettiä järkevästi, mutta mahdollisuus riippuvuuteen on hyvä tiedostaa. Sosiologi Mia-Veera Koivisto tutki pro gradu -työssään Helsingin yliopistolle nettiriippuvuutta ja on parhaillaan julkaisemassa siitä kirjaa. Hän kertoo, että nettiriippuvuudesta voi puhua siinä vaiheessa, jos se aiheuttaa oman elämän eri osa-alueiden laiminlyöntiä. – Siitä tulee pakonomainen tarve, joka arkielämässä voi näkyä työn, opiskelun tai sosiaalisten suhteiden laiminlyöntinä. Ihminen voi itse tiedostaa, että on tullut riippuvaiseksi, mutta ei onnistu enää itse rajoittamaan käyttäytymistään sen suhteen, kuvailee Koivisto riippuvuuden piirteitä. Riippuvuutta aiheuttavat muutkin sähköiset viestimet kuin internet, vaikka puhutaan nettiriippuvuudesta. Tutkimusten mukaan sosiaalinen media eli mm. keskusteluryhmät, Facebook, Irc-galleria, blogit, Messenger (erityisesti nuorilla) ja Twitter voivat aiheuttaa pakonomaista tarvetta käydä niissä jatkuvasti. Netissäkin houkutuksia on monenlaisia, sillä netin muu sisältö, kuten porno ja pelit aiheuttavat myös riippuvuutta. – Altistavana tekijänä nettiriippuvuuden kehittymiselle on hyvin selkeästi masennus. Se lisäsi omassa tutkimuksessani riskin seitsemänkertaiseksi, ilmiö on sama kuin päihderiippuvuuksissa. Luonteenpiirteis- Nettiriippuvuus on tuore ilmiö, joka on sukua peliriippuvuudelle. Jos sosiaalinen media tai netin sisältö alkaa haitata oman elämän hallintaa, voivat riippuvuuden tunnusmerkit täyttyä. Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa. työnantaja, pidä pyörät pyörimässä π työterveydellisesti painotettu sairaanhoito ja erikoislääkärikonsultaatiot π moniammatilliset tiimit yhteistyössä asiakasyrityksen kanssa sairauspoissaolojen ja eläkeriskien hallinnassa. Soita ja kysy lisää puh. (02) 41400 mehiläinen työterveys, kauppiaskatu 8, 20100 turku • www.mehilainen.fi 20 mania Syitä sosiaalisen median yltiöpäiselle käytölle: • Virtuaalisen yhteisön muodostuminen • Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen tuen hakeminen • Vuorovaikutteiset aktiviteetit • Sosiaalinen käyttö vs. välineellinen käyttö • Hallinnan ja kontrollin tunne • Psykologisen etäisyyden sääteleminen (anonymiteetti) • Mahdollisuus pakoon ja uppoutumiseen (eskapismi) • Nopean mielihyvän saaminen (seksi, jännitys, pelaaminen) • Roolinsäätelyn mahdollisuus Lähde: www.paihdelinkki.fi tä ujous voi aiheuttaa yksinäisyyttä, joka altistaa riippuvuudelle. Ulkoiset tekijät, kuten koulukiusaaminen voivat myös lisätä riskiä, sanoo Koivisto. Myös sukupuoli vaikuttaa, sillä miehillä on vähän suurempi riski tulla riippuvaiseksi kuin naisilla. Ihmisten kokemat suorituspaineet työelämässä ja opiskelussa sekä elämän muutostilanteet voivat ahdistaa niin, että arkea paetaan nettiin, josta voi aina löytää muuta ajateltavaa ja se on aina helposti käsillä työpaikoillakin. Erityisen herkkiä nettiriippuvuudelle ovat lapset ja nuoret, joilla oireina voi olla ruokailu- ja unirytmin häiriöitä, väsymystä ja ärtyneisyyttä. Vanhempien tulisi kiinnittää huomiota lasten nettikäyttäytymiseen sosiologin mukaan paljon enemmän. Heidän tulisi tutustua siihen, mitä lapsi tai nuori siellä tekee ja pyrkiä ymmärtämään, mikä siellä houkuttaa. Koiviston oman laajan tutkimuksen mukaan lapset ovat aivan liian yksin koneen ääressä. Nettiriippuvuuteen ei vielä osata reagoida riittävän hyvin, koska siitä ei ole tarpeeksi tietoa eikä ohjeistusta. Varsinaisia terapiaryhmiä ei ilmeisesti juurikaan ole. Lasten vanhemmille on tosin järjestetty A-klinikkasäätiön nuorisoasemilla tilaisuuksia, joissa on kerrottu asiasta. – Työyhteisössä ja ihmisten lähipiirissä suosittelen avointa puhumista, jos alkaa huomata jossakin henkilössä riippuvuuden merkkejä. Koska suorituspaineet ovat tärkeä tekijä altistamaan riippuvuudelle, olisi hyvä sopia yhteisiä pelisääntöjä. Työpaineet liittyvät usein etätyöskentelyyn, jossa ihmiset voivat yksinään kokea paineita ilman työyhteisön tukea, sanoo Koivisto. Suomessa A-klinikkasäätiö pyrkii auttamaan myös nettiriippuvaisia. Jos epäilee, että oma netin käyttö alkaa haitata muuta elämää voi säätiön päihdelinkki-sivuilla (www.paihdelinkki.fi) tehdä nettiriippuvuus-testin (IAT, Internet Addiction Test). Nettiriippuvuuden hoidossa ei pyritä täydelliseen vierottamiseen vaan käytön rajoittamiseen järkeviin mittoihin. Nettiriippuvuudessa on samoja piirteitä kuin peliriippuvuudessa, jonka hoidosta on jo kokemusta. Apua kannattaa kysyä A-klinikoiden kautta. mania ANNE KORTELA ATK-VERKKOJEN AMMATTILAINEN ● Valokaapeleiden jatkamiset,päättämiset,mittaukset ● ATK-verkon kaapeloinnit,mittaukset Käytössämme alan uusimmat koneet ja mittalaitteet Luottoluokitus AAA MH-Fibre Oy Matti Malinen 040-7449938 Jyrki Haapasalo 040-7449984 Email.etunimi.sukunimi@mh-fibre.fi Ahmankatu 27 20760 Piispanristi,Kaarina WWW.mh-fibre.fi manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään teema Tietotekniikka Toiminnanohjauksen sokkeloissa Uusi ERP tai SAP pitää yrityksessä olla, on iskostunut aikaansa seuraavien johtajien mieleen. Toiminnanohjausjärjestelmä on kaikkivoipa ratkaisu, jolta odotetaan jopa ihmeitä, vaikka se usein aiheuttaa myös päänsärkyä, eikä vähiten käyttäjille. M itä yritykseen oikeastaan hankitaan, kun tilataan uusi toiminnanohjausjärjestelmä? Asia ei ole aina selvä edes sille, joka on tällaista isoa investointia tekemässä. Siis periaatehan toki ymmärretään. Tarkoitus on ostaa tietojärjestelmä, jolla yrityksen johtaminen ja suunnittelu sekä päivittäisten toimintojen sujuminen voidaan parhaiten varmistaa. Esimerkiksi teollisuudessa eri toiminnot, kuten materiaalivirtojen hallinta, tuotanto ja taloushallinto saadaan toimimaan yhteen, sitähän lyhennys ERP (Enterprice Resource Planning) alun perin tarkoittaa ja SAP on ehkä tunnetuin ohjelmistontoimittaja. Mutta mitä se tarkoittaa omassa yrityksessä, voi olla hakusessa. Suurin ongelma on yleensä, – Suurin ongelma on yleensä, että asiakas ei tiedä mitä ostaa. Investointiin lähde- että asiakas ei tiedä mitä ostaa. tään usein tietotekniikka edellä, mutta se on vain yksi dimensio. Toinen tapa olisi edetä toiminnoista lähtien eli miettiä, mitä ohjelmalla halutaan tehdä ja mihin sen pitäisi tuoda ratkaisuja ja vasta sitten päättää millainen ohjelmisto siihen sopisi, sanoo toimitusjohtaja Niclas Lindgren Cerion Solutions Oy:stä, joka on ohjelmistotaloista riippumaton kehittämiskumppani yritykselle. Lindgren korostaa johtamisen näkökulmaa päätöksissä. Toiminnanohjausjärjestelmän pohjana tulisi aina olla yrityksen strategia, jota ohjelmiston pitäisi pystyä palvelemaan. Siinä pitäisi ottaa huomioon, mihin suuntaan yritystä ja sen toimintoja pitäisi lähteä kehittämään, jotta tulevaisuuden tarpeet voi ottaa huomioon. Käytännössä on nähty tapauksia, joissa jopa vasta vuoden kuluttua toiminnanohjausprojektin aloittamisen jälkeen vastuuhenkilöille itselleen on lopullisesti valjennut, mitä on tullut ostettua. Laajojen ohjelmistokonseptien ymmärtäminen on vaativaa, eikä ostaja aina tiedosta, mitä esimerkiksi suuresta moduulivalikoimasta pitäisi valita, vaan päätyy ratkaisuun, joka vaikuttaa sopivimmalta. On virhe ajatella niin kuin – On pettymys ja tulee kalliiksi, jos vuoyleisesti tehdään, että ”SAPPI den kuluttua huomataan, mitä oikein on titulee ja ratkaisee ongelmat”. lattu ja mitä olisi pitänyt osata pyytää. On virhe ajatella niin kuin yleisesti tehdään, että ”SAPPI tulee ja ratkaisee ongelmat”. Näihin projekteihin ei pitäisi lähteä softa edellä vaan suppilomaisesti toiminto kerrallaan ja miettiä, miten niiden hallintaa pitäisi kehittää. Toiminnanohjausjärjestelmän ostoon ei pidä lähteä softa edellä, vaan miettiä ensin mitä oikeasti tarvitsee, sanoo Niclas Lindgren. to oli asennuksen jälkeen vähäinen eikä tukea saatu Suomen Oraclestakaan, koska ohjelmisto oli räätälöity Sanminalle. Saimme kyllä englanninkieliset kuvaukset kaikista toiminnoista, mutta niihin ei taidettu tarpeeksi perehtyä. Kaksi ensimmäistä vuotta taisteltiin ennen kuin opimme ymmärtämään ohjelmiston kaikkia mahdollisuuksia, sanoo Nyman. – Nyt olemme tyytyväisiä ja ohjelmisto toimii hyvin, vaikka se on vähän järeä 115 hengen tehtaalle. Jos tilaisimme itse järjestelmän, kannattaisi aluksi käyttää muutama kuukausi omien prosessien tarkkaan kuvaamiseen. Toinen tärkeä vaihe on perusteellinen testaaminen testiympäristössä. Opimme myös, että projektihenkilöstön ajankäyttöä on vaikea ennakoida. Siinä tarvittiin runsaasti joustoa. mania ANNE KORTELA Vaikein puoli toiminnanohjausprojekteissa on Lindgrenin kokemuksen mukaan henkilöstön osaamisen ja yrityksen toimintakulttuurin kehittäminen. Saman on todennut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Hän on puheessaan esittänyt olevan yleistä, että ERP-projektin kustannuksista Suomessa 10 prosenttia muodostuu lisensseistä ja 15 prosenttia käyttöönotosta, kun 75 prosenttia aiheutuu yrityksessä toteutettavasta muutoksesta, jota ei yleensä lainkaan osata budjetoida. On tyypillistä ajatella vain tietotekniikkainvestointia, kun pitäisi ajatella organisaation kehittämistä. Mikään ohjelmisto ei kuitenkaan toimi ilman sen käyttäjiä, siksi olisi hyvä sitouttaa heidät mukaan projektiin jo sen alkuvaiheessa. Silloin voitaisiin ensin yhdessä miettiä, miten yrityksen toimintoja pitäisi kehittää. Vasta sen jälkeen kartoitettaisiin, millaisia tietotekniikkainvestointeja siihen tarvittaisiin. – On olemassa hyviä esimerkkejä organisaatioista, joissa näin on tehty. Silloin varsinaiset ohjelmiston asennukset ja testaukset sijoittuvat projektin aikajanalla keskivaiheille. Sitä ennen on suunniteltu asioita yhdessä ja loppuvaiheeseen tulee vielä käytön opettelu ja varsinainen käyttöönotto, kertoo Lindgren. - Näen toiminnanohjausjärjestelmään siirtymisen enemmänkin evoluutiona tai oppimismatkana kuin tietotekniikkaprojektina. Rautalankamallin käyttö kannattaa, eikä pidä pelästyä tietotekniikkajargonia, mutta kotiläksyt pitää tehdä itse. Kun on miettinyt valmiiksi, mitä vaatimuksia ohjelmistolle pitää asettaa, saa mitä tarvitsee, sanoo Lindgren. Salolainen Sanmina-SCI Oy liitettiin noin sadan muun tehtaan kanssa amerikkalaisen emoyhtiön Oracle-toiminnanohjausjärjestelmään reilut viisi vuotta sitten. Rautalankamallin käyttö – Sen ymmärtää konsernin kannalta ja kannattaa, eikä pidä pelästyä siihen oli vain pakko sopeutua, mutta aikaa tietotekniikkajargonia, mutta olisi pitänyt käyttää ainakin vuosi, nyt se runnottiin läpi muutamassa kuukaudessa, kotiläksyt pitää tehdä itse. sanoo toimitusjohtaja Johnny Nyman. – Oman henkilökuntamme osaamistai- Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] HRV-palvelut on työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöpalveluihin erikoistunut maanlaajuinen asiantuntijaverkosto, joka tarjoaa yrityksille apua haasteellisissa henkilöstötilanteissa. Palvelumme yrityksille - haku- ja haastattelupalvelut - henkilöstövuokraus - soveltuvuuden arvioinnit - uudelleensijoittumisvalmennukset - työyhteisön kehittämisratkaisut HRV-Palvelut Turun työ- ja elinkeinotoimisto Linnankatu 50, PL 836, 20101 TURKU puh. 010 19 4391 faksi 010 60 43 185 [email protected] Espoo, Jyväskylä, Kouvola, Lahti, Mikkeli, Oulu, Pori, Seinäjoki, Tampere, Vaasa mania 21 teemantuntija Tietotekniikka teemu malinen Tietotekniikasta tehoa työnhakuun T yönhaun luonne on pysyvästi muuttunut. Tietotekniikan nopea kehittyminen, erityisesti Internetin yleistyminen, on vaikuttanut lähes kaikkeen tapaamme toimia. Vanhat keinot eivät enää päde, on opittava uusia temppuja. Kaiken kulmakivenä on oman osaamisen tuotteistaminen: tarvitaan ajantasainen ansioluettelo ja yleensä myös työhakemus. Varmista, että työhakemuksesi ja ansioluettelosi ovat RTF (Rich Text Document) tai Adoben PDF-muodossa. Myös Wordin DOC käy, mutta uudempaa DOCX-muotoa kannattaa välttää, koska se ei välttämättä aukea ohjelman vanhemmilla versioilla. Nimeä dokumenttisi selkeästi ja vältä ääkkösiä tiedostonimissä. Työpaikkojen etsinnässä Internet on avainasemas- sa. Siellä haku onnistuu aktiivisesti ja passiivisesti. Aktiivisella haulla tarkoitan avoimien työpaikkailmoitusten selailua Internetissä sijaitsevista palveluista, joista ehkä tunnetuin on MOL (www.mol.fi). Lisää löytyy helposti googlaamalla vaikkapa hakusanalla ”avoimet työpaikat”. Astetta työläämpi aktiivinen tapa on rakentaa asiantuntijuus, jota markkinoit Internetissä. Eräs keino tähän on oman blogin ylläpitäminen haluamasi työn kannalta relevantista aiheesta. Pidä blogi-kirjoitukset asiallisena. Hyvä blogi voi saavuttaa laajankin lukijakunnan ja päätyä tulevan työantajasi tietouteen. Passiivisella haulla tarkoitan Internetissä sijaitsevia ”CV-pankkeja”; sivustoja, joihin voit jättää tietosi ja/tai ansioluettelosi. Työnantajat voivat selailla CV-pankkeja palvelun sisäisen hakukoneen avulla ja pyrkiä löytämään sopivia kandidaatteja. Mitä yksityiskohtaisimmin olet kertonut itsestäsi ansioluettelossa, sitä todennäköisimmin juuri sinun CV:si nousee haussa esiin, kun relevantteja kandidaatteja etsitään. Tämä pas- SEPA helpottaa ulkomaisia maksuja siivinen hakutapa on varsin vaivaton, mutta toisaalta olet työhonottajan aktiivisuuden armoilla. Toinen tapa passiiviseen hakuun on käyttää vahtipalvelua, jonka voit pyytää hihkaisemaan sinulle heti, kun sopiva työpaikka avautuu. Kannattaa määritellä vahdin hakuehdot ensin mieluummin liian laveiksi, koska voit päivittää niitä sitä mukaa kun näet millaisia ilmoituksia sähköpostiisi satelee. Erityisesti isommat hakupalvelut tarjoavat mahdollisuuden käyttää useampia edellä mainittuja hakutapoja. Kannattaa käyttää useampaa palvelua, koska palvelujen hakemuskannat eivät yleensä ole liitoksissa toisiinsa. Voit myös perustaa oman kotisivun ja laittaa sinne ansioluettelosi ja työnäytteitä tai muuta relevanttia materiaalia, mitä varsinaiseen hakemukseen ei välttämättä voi liittää. Jos luot sivun, muista pitää se ajan tasalla. Jotkut työnantajat laittavat myös Facebookiin avoimet paikkansa, joten kannattaa tutustua itseäsi kiinnostavien yritysten Facebook-fanisivuihin. Jos ei muuta, niin pääset ainakin tutustumaan yritykseen todennäköisesti intiimimmin kuin verkkosivuston kautta. Vuokratyövoimanvälitysyritysten verkkopalvelut ovat oma lukunsa. Pelkkä ansioluetteloliitteen siirtäminen palveluun ei riitä, vaan kaikki hakulomakkeen kentät on täytettävä huolellisesti. Palvelun sisäinen, työnantajille tarkoitettu, hakukone ei useinkaan osaa katsoa liitetiedostojen sisään, vaan näkee pelkät lomaketiedot. Valmis ansioluettelo kannattaa silti aina liittää mukaan, jos sen tiedot ovat lomaketta yksityiskohtaisempia tai laajempia. Kannattaa myös aika ajoin päivitellä omia tietojaan, koska jotkut palvelut noteeraavat ajantasaiset hakemukset tärkeämmiksi kuin pitemmän aikaa muuttumattomina olleet. Vaikka tietotekniikan hyväksikäyttö työnhaussa helpottaakin tiettyjä asioita, vaatii se silti jonkin verran vaivannäköä. Asiaan paneutumalla paikansaanti voi merkittävästi helpottua ja vaivojen palkkana saattaakin olla unelmien työpaikka. S EPA on lyhenne sanoista Single Euro Payments Area ja se tarkoittaa yhtenäistä euromaksualuetta. Se helpottaa yritysten maksuliikennettä eri maiden välillä, kun yhden tilin kautta voi hoitaa koko SEPA-alueen maksut samojen standardien ja järjestelmien avulla. SEPA:sta hyötyy myös kuluttaja, sillä uusilla pankkikorteilla, joita kutsutaan debitkorteiksi, voi maksaa ja nostaa rahaa omalta tililtään myös ulkomaan matkoillaan ja sisältämänsä mikrosirun ansiosta ne ovat vanhoja kortteja turvallisempia käyttää. Yrityksille uuden järjestelmän käyttöönotto tietää kustannuksia, sillä tietojärjestelmät ja maksupäätteet on saatettava ajan tasalle. Kaupan Liiton mukaan kiinteästä prosenttipohjaiseksi muuttuva pankkikorttimaksamisen hinnoittelu merkitsee lisäksi yli 60 miljoonan euron vuosittaista lisäkulua kaupalle ja sitä kautta kuluttajille. 1.5. voimaan astuneen uuden maksupalvelulain mukaan korttimaksuja vastaanottavat yritykset saavat periä kustannukset kuluttajalta. Yrittäjäpuolella SEPA:n tuloon suhtaudutaan ymmärtäväisesti, vaikka siitä ei koetakaan olevan suurta hyötyä vain kotimarkkinoilla toimivalle pk-yritykselle. – Yrittäjäpuolella on kyllä herätty muutokseen, vaikka hyötyjä on vähän vaikea nähdä ja uuden asian aiheuttamat kustannukset tietysti harmittavat. Yrittäjät ovat kuitenkin alistuvia, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Pirkko Keskinen. Hänen mukaansa pankit ovat järjestäneet hyvin koulutuksia, joihin yrittäjät ovat kuuliaisesti osallistuneet. Keskustelua on hänen mukaansa ollut siitä, miksi rahantulo kestää niin kauan uudella pankkikortilla maksettaessa ja mikä sen provisio on. – Sitäkin on mietitty, pitäisikö siirtyä käteiseen rahaan, mutta ei sekään ole ilmaista, kaikki maksaa, toteaa Keskinen. mania ANNE KORTELA Kirjoittaja on verkkopalveluihin erikoistuneen Sofokus Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. VARAA SYKSYN AITIOPAIKKASI AJOISSA! Soita myyntiimme ja pyydä tarjous: (02) 880 7083. PORI TAMPERE UUSIKAUPUNKI • Rahoitus ja taloushallinto, Koulutus ja osaaminen. Varaus 18.8., ilmestyy 2.9. • Tutkimus ja innovaatiot, Matkat ja kokoukset. Varaus 29.9., ilmestyy 14.10. • Ympäristö, energia ja rakentaminen, Verotus ja juridiikka. Varaus 10.11., ilmestyy 25.11. LOIMAA TURKU SALO HELSINKI MANIAN YKKÖSKETJU 2010 NÄKÖKULMIA TYÖ JA TALOUSELÄMÄÄN 22 mania • omalla nimellä yli 6500 liike-elämän päättäjälle ja vaikuttajalle Varsinais-Suomessa • yrityksen nimellä lähes 4300 yritykseen, jossa vähintään viisi työntekijää • jakelun piirissä kaikki Turun kauppakamarin, Turun Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjänaisten ja varsinais-suomalaisten nuorkauppakamarien jäsenet • Yhteensä 11 000 osumaa liike-elämän ykkösketjussa manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään ILMOITUS Kokonaisvaltaista tietoverkkojen ylläpitoa ja valvontaa Ammattilaisille vastuutettu tietoverkkojen ylläpito ja valvonta voi korjata viat jopa ennen kuin ne ehtivät käyttäjien koneille. K un tietoverkot pätkivät ja sovellukset takkuilevat, on seurauksena aina harmia. Asiakaspalvelu ontuu ja työt seisovat. Toimitusaikataulujen lykkääntyessä myös yrityksen luotettavuus kumppanina saattaa kokea kolauksia. Loimaalainen JMJping Oy ylläpitää ja valvoo kymmenien yritysten verkkoja, joiden toiminnot ulottuvat Varsinais-Suomesta eri puolille maata ja maailmaa. Palvelujen ulkoistaminen on luonnollista, sillä harvalla pk-yrityksellä on mahdollisuutta palkata omaa tietoverkkoasiantuntijaa. – Usein kaikki alkaa sisäverkon rakentamisesta ja siihen tarvittavista komponenteista kuten reitittimistä, palvelimista ja palomuurista. Samalla sovitaan asiakkaan tarpeita vastaavista verkkoyhteyksistä ja niiden valvonnasta, kertoo JMJpingin toimitusjohtaja Jouko Mäkinen. – Monelle asiakkaalle on tärkeää kokonaisvaltainen palvelu, jossa kaikki on keskitetty yhteen paikkaan. Palvelimien ja laitteiden sijainti turvatuissa ja valvotuissa tiloissa vähentää riskejä, ja huoli tietoturvasta ja varmistuksista on asiantuntijoiden vastuulla. Toimitusjohtaja Jouko Mäkinen sekä tietoverkkoasiantuntijat Janne Tapio ja Marko Toivola JMJping Oy:stä tarjoavat yrityksille tietoturvallisia verkkoratkaisuja. Ulkoistamisen edut korostuvat, kun toimipaikkoja on useita. Valvonta on helppoa tehdä yhdessä osoitteessa, eikä yrittäjän tai työntekijän tarvitse lähteä selvittämään ongelmia sivutoimipisteisiin, kun JMJpingin asiantuntijat ratkovat ne etäyhteyden avulla. Yhtiön asiakkaina on mm. usealla paikkakunnalla ja jopa eri puolilla Eurooppaa toimivia kalustealan, metalliteollisuuden ja tukkukaupan yrityksiä. …pidetään bitti liikkeellä… JMJpingin asiakas ei joudu keskustelemaan automaattien ja call centereiden kanssa Parhaillaan neuvotellaan asiakkuudesta, jonka myötä asiakkuudet ulottuisivat Australiaan asti. JMJpingin toiminnassa korostuu mutkattomuus ja asiakasläheisyys. Palvelukeskusten sijaan asiakkaat ovat suoraan yhteydessä JMJpingin asiantuntijaan. Näin asiakas on jatkuvasti ajan tasalla ongelmansa selvittelyn edistymisestä, eikä joudu keskustelemaan erilaisten automaattien ja vikailmoitusten kirjaamiseen keskittyneiden call centereiden kanssa. Parhaassa tapauksessa JMJpingin asiakas saa diagnoosin ja avun ongelmaansa jopa yhden ja saman puhelun aikana. – Toisinaan ehdimme toimia jo ennen kuin asiakkaamme on havainnut ongelmaa. Jos esimerkiksi saamme hälytyksen asiakkaan käyttämältä, kolmannen osapuolen tarjoamalta sovellukselta, saatamme kyetä korjaamaan vian ennen kuin se ehtii vaikuttaa asiakkaan toimintaan, Jouko Mäkinen kertoo. JMJping Oy Käsityöläiskatu 10 32200 Loimaa Puhelin (02) 763 1430 www.jmj.fi Lunasta käyttöösi laatupalveluja ilmaiseksi. Vihdoinkin tarjolla monitoimilaite, joka muokkautuu käyttäjiensä tarpeiden mukaan. Tarjoamme nyt iR-ADVANCE laitteen mukaan 500 euron arvosta asiantuntijapalveluja. Käytä etu heti hyväksesi. Ota yhteyttä ja tule tutustumaan. Sanna Ekholm 044 376 7435 Puutarhakatu 12 20100 TURKU Juha Talviniemi 044 376 7440 Turuntie 5 24100 SALO Aurajoki, Salo, Lohja www.benecan.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 23 Ihmisille, jotka pitävät autostaan. www.k1katsastajat.fi manian auto CITROËN DS3 Riittävän rohkeilla valinnoilla voit pitää melkoisen varmana, että toista samanlaista Citikkaa ei ainakaan Suomen teillä tule vastaan. Uusi Citroën DS3 tarjoaa värikkäitä variaatioita joka makuun. R anskalaiset autot, etenkin Citroën, erottuivat aikoinaan muotoilullaan ja tietyillä teknisillä ratkaisuillaan kilpailijoistaan. Vähitellen persoonalliset piirteet vähenivät ja Citikoiden omaperäisyys toisten iloksi, toisten suruksi kävi vähiin. Alkuperäisen DS:n aikana persoonallinen muotoilu oli vielä voimissaan. Uusi DS3 ei citikkamaisia ominaisuuksia palauta, mutta ulkoasua valitessa valinnanvaraa riittää. Juuri ennen vappua Suomen ensi-iltansa saanut DS3 on kaksiovinen pikkuauto, joka täydentää C3sarjan 5-ovista mallia sekä pientä, pirteästi muotoiltua C3:n Picasso-tilaversiota. Ensi näkemältä voi päätellä, että auton tavoitteena on herättää kiinnostusta samassa kohderyhmässä kuin Mini, Volkswagen Beetle tai Fiat 500. Samoista sieluista taisteleekin kasvava joukko pienehköjä, hyvin varusteltuja, sporttisia ja laadukkaita autoja. Citikkaan voi moottorin valita kahdesta dieselis- Väriä elämään tä ja kahdesta bensiinimoottorista. Bensiinimoottorit ovat 1,6-litraisia, joista pienempitehoinen kehittää 120 hevosvoimaa ja testilenkillä ollut tehokkaampi 156 hevosvoimaa. Etenkin viimeksi mainitussa suorituskykyä riittää ja vääntöä löytyi jo alakierroksilla. Papereilla kiihtyvyydeksi ilmoitetaan 7,3 sekuntia. Myös dieselit ovat vääntövoimaisia 1,6-litraisia, joista toisessa tehoa on 90 ja toisessa 112 hevosvoimaa. So Chic -varustellun auton ainoa perushintaan sisältyvä auto on valkoisen korin ja valkoisen katon yhdistelmä. Vastaavasti Sport Chic -varusteltuun autoon voi ilman lisähintaa valita väritykseksi valkoisen korin yhdistettynä vaaleansiniseen, mustaan tai punaiseen kattoon. Kaikki muut yhdistelmät maksavat muutamia satasia ylimääräistä. Varustetasoja on kaksi, So Chic ja Sport Chic. Sekä 19 977 euroa. Malliston kallein on HDi 112 Sport Chic, 24 693 euroa. Koeajossa olleen THP 156 Sport Chicin listahinta on 23 998 euroa. Koeajoautossa lisävarusteena olleet confort-paketti (kääntyvät taustapeilit ja tuulilasinpyyhkimien sadetunnistin), peruutustutka, punainen kori ja valkoinen katto -väriyhdistelmä sekä punainen kojetaulu nostavat hintaa runsaalla 1000 eurolla. Kilpailijoiden, esimerkiksi Minin hinnoista DS3:n hinnat eivät suuresti poikkea. Hauskat, sopivasti harmaasta massasta erottuvat autot ovat aina piriste liikenteessä. DS3 on juuri sellainen: se saa kaupungissa ohikulkijoilta iloisia katseita ja tuottaa iloa kuljettajalleen. Myöhemmin luvassa on jatkoa Citroënin DS-perheeseen. C4- ja C5-mallistot saavat rinnalleen vähän kalliimmat, vähän persoonallisemmat ja oletettavasti myös värikkäämmät DS4- ja DS5-mallit. DS3:n edullisin versio, VTi 120 So Chic maksaa dieselin että bensiinimoottoristen vaihtoehtojen kohdalla pienemmin tehoin varustetun version valitseva saa tyytyä So Chic -tasoon kun tehokkaamman valinnan tekijä maksaa automaattisesti Sport Chic -varustelusta. Varusteita autoissa on nykytyylin runsaasti, molemmissa mm. led-huomiovalot ja muista citikoista tuttu parfymointi. Vakionopeudensäätimessä on myös nopeudenrajoitin. Jos tähän asti DS3:n ostotilanne on sujunut päätä suuremmin vaivaamatta, ei sama jatku enää värikartoille pääsyn jälkeen. Jos olet joskus tullut luvanneeksi vaimollesi oikeuden päättää ostettavan auton värin, voit nyt antaa hänelle luvan miettiä myös katon väritystä, mahdollista katon teemaa eli koristekuvioita, alumiinivanteiden väritystä tai kojelaudan sävyttämistä korin mukaan. Vanteiden keskiöt noudattavat aina korin väriä. Ja kromatut peilien taustat saattaisivat myös tulla kyseeseen. mania Riku Näsänen Citroën DS3 THP 156 Sport Chic www.vuokra-auto.fi KUORMA - JA PAKETTIAUTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS www.mattila.com 24 mania 115 kW/156 hv Keskikulutus 6,7 l/100 km Co2 g/km 155 Vapaa-autoetu 550 €/kk Käyttöetu 385 €/kk Hinta 23 998 € Laitteet ja tarvikkeet leimasimista värinauhoihin, maksupäätteistä kopiokoneisiin. Myös huollot. Humalistonkatu 16, Turku Rydöntie 24, 20360 TURKU 0400-440 171 ● 0400-583 033 ● 02-210 5000 ● Fax 02-210 5050 Teho www.lasku-laite.fi Puh. 231 1420 TOIMISTO. TALOUS. PALVELU. IT. VARASTO. TEOLLISUUS. > WWW.LEGIOONA.COM LEGIOONA OY, Rehtorinpellonkatu 4 B, 20500 Turku Puh. (02) 2333 378 Fax (02) 2337 303 manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Pasi Heininen if yritysvaku puh. 010 19 1u5tukset 00 Risto Katila if yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Nina Kuukkala if yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Sami Rinne if yritysvaku puh. 010 19 1u5tukset 00 Seppo Hellsten if yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Timo Kiiski if yritysvaku puh. 010 19 1u5tukset 00 Aki Lahti if yritysvaku puh. 010 19 1u5tukset 00 Kari Robertsson if yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Ilpo Syväperä Teemu Suominen if yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Hannu Vir tanen if yritysvaku puh. 010 19 1u5tukset 00 Michael Isaksson if yritysvaku puh. 010 19 1u5tukset 00 Krisse Koivunen if yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Kim Lehtonen if yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Timo Seppä if yritysvaku puh. 010 19 1u5tukset 00 Mika Wallenius if yritysvakuutukset puh. 010 19 15 00 Meiltä toimialasi oikeat vakuutusratkaisut. if yritysvaku puh. 010 19 1u5tukset 00 Yritysten ja yrittäjien tarpeet ovat yksilöllisiä. Siksi on tärkeää valita kumppaniksi vakuutusyhtiö, joka todella tuntee toimialasi riskit. Saat heti käyttöösi parhaimmat asiantuntijat sekä laajan kokemuksemme kotimaisesta ja kansainvälisestä riskienhallinnasta. Valitse oikea kumppani, me valitsemme yrityksellesi oikeat vakuutukset. www.if.fi Puh. 010 19 15 00 Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 25 Buffet-lounas alkaen 6.90 € Sisältää • • • • salaattipöytä alkukeitto, leipä kahvi/tee jälkiruoka Liity kanta-asiakkaaksi WWW.DENNIS.FI lounasvieras ”Parkkihallissa tapahtuu metamorfoosi ja autoilijoista tulee jalankulkijoita” Christian Lybeck uskoo vahvasti, että Turun Kauppatorin alle pysäköidään viimeistään vuonna 2015. P itkään SOK:n palveluksessa mm. kiinteistöjohtajana toiminut Christian Lybeck on osallistunut maanalaisten pysäköintilaitosten suunnitteluun ja toteuttamiseen useissa Suomen kaupungeissa. Mielenkiintoisesta työstä tuli hänelle eläkkeelle jäämisen jälkeen hyvä harrastus, sillä hän toimii nykyisin Turun Toriparkki Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Maaliskuussa Turun hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston vuotta aikaisemmin hyväksymän asemakaavamuutoksen, joka olisi sallinut torin alle sijoitettavan pysäköintilaitoksen rakentamisen. Kaupunki on nyt valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Miltä Turun keskikaupungin tulevaisuus helsinkiläisen silmin näyttää? Ellei keskustaa kehitetä, ajavat muut ohi. Paikoilleen ei voi jäädä, muuten työpaikat vähenevät ja tyhjät liike- ja toimistotilat lisääntyvät. Koemme siis olevamme hyvällä asialla. Turussa valitetaan kaikesta, joka johtaa siihen, ettei kehitystä tapahdu, vaikka demokraattisesti valittu elin on näin päättänyt. Lounas ytä Salaattipö Broilersaltimbocca Kahvi Millaista päätöstä odotat KHO:lta? Uskon, että KHO tulee kumoamaan Turun hallinto-oikeuden päätöksen. Oikeuslaitoksen pitäisi päättää oikeudellisin perustein, ja jotenkin tässä nyt paistaa tarkoituksenmukaisuus läpi. Ei kai tässä nyt ole Turun hallinto-oikeus tehnyt poliittista päätöstä. Mitä muuten ajattelet hallinto-oikeuden perusteluista? Riittämättömäksi perusteltua liikenneselvitystä päivitettiin juuri ennen valtuuston päätöstä. Se on siis aivan tuore, joten perustelu tuntuu hassulta. Pitää muistaa, että terve ihminen on sellainen, jota ei ole tutkittu riittävästi! Kulttuuriympäristön osalta toteaisin, että toriparkin omistajat omistavat myös torin laidan kiinteistöjä, joissa toimivia yrityksiä ja työpaik- n e d o u v Jkuuhnlaniaksi koja palvelemaan ja turvaamaan hanke on olemassa. Geotekniset perustelut taas kuuluvat mielestäni rakennuslupaan, eivät asemakaavaan. Eikö keskustaa voisi kehittää myös ilman toriparkkia? Voi, mutta ihmiset liikkuvat autolla. Parkkihallissa tapahtuu metamorfoosi ja autoilijoista tulee jalankulkijoita. Kun turha autoliikenne siirtyy maan alle, voidaan myös kävelykeskustaa laajentaa. Toriparkkia suunnitteleville kiinteistöjen omistajille on tärkeää, että kauppa käy. Jos kaikki menevät keskustan ulkopuolisiin kauppakeskittymiin, ei keskusta jaksa kehittyä. Siksi mielestäni vastustajat eivät näe kokonaisuutta. Joko maailma kehittyy tai sitten se näivettyy. Entä jos toriparkin sijaan panostettaisiin joukkoliikenteen kehittämiseen? Joukkoliikennettä täytyy myös kehittää. Se ei ole joko tai, vaan aina sekä että. Suomessa tullaan aina käyttämään autoa. Siinä, millä se auto kulkee, tulee varmasti tapahtumaan muutoksia ympäristöystävällisempään suuntaan. En jaksa uskoa, että lapsiperheet siirtyisivät suuressa määrin joukkoliikenteen käyttäjiksi. Miksi harvaan asutussa Suomessa pitää rakentaa maan alle? Syy on sijainti. Kun torit ovat keskellä kaupunkia ja jääneet avoimeksi alueeksi, ja vielä kohtalaisen helppo avata, on luontevaa viedä autopaikat sinne. Parempi maan alle kuin rumiin pysäköintitaloihin. Muualla Suomessa on hyviä kokemuksia vastaavanlaisista hankkeista, esimerkkejä ei tarvitse hakea ulkomailta. mania Riku Näsänen WEST SIDE STORY Perustuu JEROME ROBBINSIN luomaan konseptiin l Teksti ARTHUR LAURENTS l Musiikki LEONARD BERNSTEIN l l Alkuperäisteoksen ohjaus ja koreografia: Jerome Robbins l Tekijänoikeuksia valvoo MUSIC THEATRE INTERNATIONAL New Yorkin puolesta JOSEF WEINBERGER LIMITED Sanoitus STEPHEN SONDHEIM aina suosittu aina uusi klassikko 21.6.–16.8. Liput: 16 - 30 € puh. (02) 2329 050 tai toimisto@samppalinnanteatteri.fi Varaa lippusi ajoissa Jukka Nylund, Emilia Nyman, Tatu Siivonen, Heidi Herala, Seppo Maijala, Mariko Pajalahti, Jerry Wahlfors, Laura Alajääski, Yasmine Yamajako 50 v. 26 mania Paavo Nurmen puistotie 3, TURKU www.samppalinnanteatteri.fi manialehti.fi Näkökulmia työ- ja talouselämään Lähetä kuvia iloisesta yritystapahtumasta: [email protected] Yhdistää parhaimmat pankkipalvelut ja elämännautinnot. Lakia, logistiikkaa ja ICT-osaamista tunnelmassa Vuosittainen ICT-palkinto, LogiCityn ensimmäinen toimija ja yritysjuridiikan kiemurat päätyivät tällä kertaa tunnelmoitsijan muistikortille. Asianajotoimisto Laakso, Lukander & Ruoholan seminaarissa Kinopalatsissa pohdittiin mm. työsuhteisiin, julkisiin hankintoihin ja osakeyhtiölakiin liittyviä ajankohtaisaiheita. Työsuhdeasiat kiinnostavat yrityksiä, eletään sitten taantumaa tai noususuhdannetta. Sama koskee myös yritysjärjestelyjä – aihepiirit pysyvät, näkökulmat muuttuvat. m Turun kauppakamarin ICT-valiokunta palkitsee vuosittaisessa seminaarissaan paikallista ICT-osaamista. Tänä vuonna valiokunta osoitti tunnustuksensa IKITIKkonsortiolle, joka on vuodesta 2008 lähtien toiminut Suomen terveydenhuoltokoneiston tiedonkulun parantamisen puolesta. Informaatio- ja kieliteknologian sovelluksilla IKITIK on edistämässä terveystiedon ja asiakirjojen ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä ja siten edelleen terveyttä ja hoidon laatua. m Erkki Katunpää Nordeasta, LLR:n toimitusjohtaja, asianajaja Jarkko Ruohola, toimitusjohtaja Teija Laaksonen PS-Asunnot Oy:stä ja yhtiölakimies Kaisa Forsström Veritas Eläkevakuutuksesta keskustelivat seminaarin tauolla. IKITIK-konsortio sai työstään 2010 euron tunnustuksen. Vasemmalta Janne Lahtiranta, Turku Science Park; Heikki Korvenranta, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri; Juhani Reiman, Lingsoft Oy ja Tapio Salakoski, Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos. Palkinnon arvoa ei inflaatio pääse nakertamaan, sillä palkintosumma on sidottu myöntämisvuoteen. Tänä vuonna siis 2010 euroa. Suomen Kaukokiito juhlisti siirtymistään Ovakon alueelta LogiCityyn hienolla avajaisjuhlalla huhtikuussa. Ministeri Stefan Wallin vihki liikenneterminaalin käyttöön noin puolen tuhannen kutsuvieraan todistaessa. Illan esiintyjänimiä olivat mm Matti ja Teppo, Petri Laaksonen ja Markku Heikkilä. m Toimitusjohtaja Jussi Sipilä (oik.) ja aluejohtaja Jarmo Lilja (vas.) olivat tyytyväisiä Kaukokiidon uuden terminaalin valmistuttua vuoden ja kolme kuukautta kestäneen rakennusprojektin jälkeen. KesKiaiKaiset marKKinapidot Minne tänään lounaalle? Lauantaina 3.7.2010 klo 13–18 Juhana Herttuan Kellarissa Tiedustelut ja varaukset: myyntipalvelu puh. 0400 758 137, arkisin klo 10-15, [email protected] Kaikki viikoittain vaihtuvat lounaslistat yhdestä paikasta. www.lounasturku.fi 6789 01 2345 4318 70 4318 MEI KÄL ÄIN EN MAI JA Voita viikon lounaat kahdelle! 456 124 0 123 TUR UN OK Katso lounaslistamme ja osallistu kilpailuun www.tokravintolat.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] www.fazer.fi/turunlinna mania 27 QSi GRA PH I C S
© Copyright 2024