KUUSAMON SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUSPÖYTÄKIRJA Aika: 26.-28.2. 2010 Tarkastajat: Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Pauli Niemelä Lääninrovasti Jaakko Kaltakari Notaari Maria Niinivaara 1§ Aamuhartaus perjantai 26.2. klo 10 Läsnä: Herra piispa seurueineen (pappisasessori Pauli Niemelä, lääninrovasti Jaakko Kaltakari, notaari Maria Niinivaara, piispatar Hannele Salmi), kirkkoherra Veli-Matti Koivuranta, lehtori Elsa Koivuranta seurakuntapastori Marika Villikka, kanttori Taru-Tiina Perttunen sekä Kiviharjun päiväkerholaiset lastenohjaajineen ja Kirkkokedon koulun oppilaat ja opettajat. Piispantarkastus alkoi aamuhartaudella Kuusamon Pyhän Ristin kirkossa. Pyhän Ristin kirkon tilaisuus oli avoin kaikille. Läsnä toteutuksessa seurakuntapastori Marika Villikka, kanttori Taru-Tiina Perttunen sekä Kiviharjun päiväkerholaiset lastenohjaajineen ja Kirkkokedon koulun oppilaat ja opettajat, Kun herra piispa ja piispatar saapuivat, antoivat esikoululaiset piispattarelle itsepiirtämänsä kuvan piispasta. Piispatar kommentoi kuvaa: ”Aivan näköinen”. Kuvan takana olivat sanat lauluun, jonka esikoululaiset yhdessä päiväkerholaisten kanssa esittivät hartauden aikana. Piispa sai tervetuliaisiksi villasukat. Musiikista hartaudessa vastasi kanttori Taru-Tiina Perttunen ja lapsia olivat ohjaamassa ja säestämässä myös lastenohjaajat. Lasten laulun jälkeen puheenvuoron käytti Kuusamon kirkkoherra Veli-Matti Koivuranta. Hän aloitti toteamalla: ”Kiva, kun kaikki olette kirkossa.” Hänen mukaansa oli somaa, että piispantarkastus aloitettiin juuri kirkosta. Kirkkoherra puhui, että Jumala kohdataan kotona, koulussa, kaikkialla. Kirkko on varattu sanaa ja sakramentteja varten. Tänä aikana tarvitsemme kaikkea sovitusta ja lunastusta. Näillä sanoilla hän toivotti piispan seurueineen tervetulleiksi Kuusamon seurakuntaan ja toivoi ja rukoili Jumalan runsasta siunausta. Kirkkoherran puheen jälkeen puheenvuoron saivat kirkkokedon koulun oppilaiden edustaja ja herra piispa. Koululaiset olivat valmistelleet aiemmin kysymyksiä, joita piispalle nyt esitettiin. 1 1. Miksi piispalla on iso kultainen risti? 1851 kun hiippakunta perustettiin, hiippakunnan ensimmäinen piispa sai ristin lahjoituksena Venäjän keisari Nikolain I:ltä. Suomi oli silloin Venäjän vallan alla. Siitä asti risti on kulkenut piispalta toiselle. Samuel Salmi on Oulun hiippakunnan 12. piispa. Risti kertoo siitä, että Jeesus on Herra. Sama risti on myös kirkon alttarilla. Risti kertoo myös siitä, että ”saan olla tuomassa sanomaa”. 2. Kuinka vanha olette? Kuinka kauan olette ollut piispana? Olen 58-, kohta 59-vuotias. Piispana olen ollut vuoden 2001 tammikuun alusta. Piispa tarkastaa laajaa hiippakuntaa. 43% koko Suomen pinta-alasta. Alueeseen kuuluu 62 seurakuntaa. Virallisia tarkastuksia on joka seurakunnassa joka kymmenes vuosi. Niissä tarkastetaan, että asiat olisivat kunnossa. Piispa ei tee tarkastuksia yksin vaan ”nämä mustapukuiset huolehtivat paperihommista”. Piispa solmii ja pitää yllä yhteyksiä. Mikään inhimillinen ei ole piispalle vierasta. Hän luo verkostoja mm. puolustusvoimien, oikeuslaitoksen ja elinkeinoelämän kanssa. Piispa on 2300 työntekijän johtaja. Kirkkoherrat johtavat, kun piispa ei ole paikalla. 3. Uskotteko Taivaan Isään? En olisi tässä, jos en uskoisi. Usko on kuin ilma, jota hengitän. Tärkeää on saada olla Jumalan kämmenellä. Kauheaa, jos ei olisi. 4. Onko todisteita? Kyllä. Sydämeni todistaa. Kaikki teemme joskus väärin. Ei olla enkeleitä. Väärin tekemisestä seuraa huono omatunto. Kun pyytää anteeksi, tulee hyvä olo. Se on todiste Taivaan Isästä. Olen rukouksessa saanut tuntea, että Taivaan Isä kuulee ja vastaa. Hän on kanssani. Joskus Hän ei vastaa pyyntöihin. Jumala tietää paremmin. 5. Eikö Jumala ole tekopyhä, kun käskee palvella Jumalaa, mutta kieltää palvelemasta muita jumalia? Ei ole tekopyhä. Miksi sellaista pitäisi kumartaa, mitä ei ole olemassa. Toiset jumalat ovat paperinukkeja. On olemassa yksi Jumala. 6. Onko Teillä lemmikkiä? Tämä asia tuo surun. Doora- koira oli aina hoidossa Kiimingissä ja kotona tulijaa vastassa. Doora tuli vanhaksi. Aika oli täysi. Doora oli mukana jo Turussa kirkkoherrana ollessa. 7. Mitä harrastuksia Teillä on? Luonto on harrastuksena. Rakastan suurta hiippakuntaa. Laulussakin sanotaan ”Kutsuu Kuusamo”. Jumalan luonnossa on hyvä olla, keittää nokipannukahvit, virvelöidä, metsästää tai parantaa maailmaa. Harrastuksena on myös sauvakävely. 8. Minkä merkkinen auto Teillä on? Ei pitäisi mainostaa. Audi A6. 2 9. Milloin olette seuraavan kerran Kuusamossa? Tämä on minulle ensimmäinen piispantarkastus täällä. Eri asioissa, vähemmän virallisissa olen kyllä ollut täällä. Olen ollut myös virallisissa, muun muassa kirkkoherran virkaanasettamisessa. Vuonna 1997 oli piispainkokous Kuusamossa. Silloin istutettiin vanhurskauttamisen puu. Minua ”kutsuu Kuusamo” muulloinkin, luontoon. Kysymysten loputtua seurakuntapastori Villikka pyysi herra piispaa siunaamaan kirkkoväen. Piispa totesi, että kirkko on erityinen paikka, jossa saadaan siunaus. Ne, jotka etsivät Jumalan kasvoja löytävät ne. Siunaus tulee Taivaan Isältä suoraan. Piispa luki Herran siunauksen. Lopuksi laulettiin Lasten virsi 118, ”Kuljen porteista kiittäen Herran huoneeseen”. Koululaiset järjestäytyivät porteiksi. Ensin laulettiin laulu kertaalleen läpi, minkä jälkeen piispan johdolla lähdettiin kulkemaan porteista ulos kirkosta. 2§ Vierailu Kuusamon lukiolla klo 11.15 Lukiolta mukana Rehtori Pekka Manninen ja oppilaita. Seurakunnasta mukana kirkkoherra Veli-Matti Koivurannan ja lehtori Elsa Koivurannan lisäksi myös seurakuntapastori Tuomo Törmänen ja nuorisotyöohjaaja Päivi Raudaskoski sekä Henna Hentilä-Määttä ja Jaana Jurmu. Rehtori Pekka Manninen johdatti seuruetta esitellen modernin, vuonna 2000 rakennetun lukion eri paikkoja. Rehtori Manninen kertoi, että opiskelijat ovat mukana lukion päätöksen teossa. Tavoitteena on, että lukio on ympäristönä sellainen, että siellä viihdytään ja tykätään viettää aikaa.. Tutustumiskierroksen ja kahvin jälkeen siirryttiin auditorioon, jossa opiskelijat Roosa ja Julia aloittivat laululla Tuu mun vaimoksein, joka oli paikalla oleville nuorille tuttu, olihan heistä suurin osa käynyt rippikoulun. Piispa vastasi lukiolaisten kysymyksiin. Opiskelijat olivat valmistaneet piispalle kysymyksiä uskonnon tunnilla. Mikä piispa on? Mielenkiintoista vastata. Piispa ei ole alun perin suomea vaan kreikkaa episkopos, joka viittaa päällekatsomiseen. Piispa on tahtonut kuvata tehtävää piispana laajemmin. Mikä on mikroskopos, sillä näkee hyvin tarkkaan, teleskopos sillä näkee kauas, episkopos eli episkooppi siis piispa, päällekatsoja. Katsoo myös syvälle ja pitää nähdä kauas, kaukonäköisyyttä aina iankaikkisuuteen asti. Piispa on kaitsija, joka katsoo asioita päältä. Ei kovin yksityiskohtaisesti, koska hiippakunta on laaja. Onko piispa julkkis. Tunnetaanko kadulla? On julkkis. Saman asian kokee kirkkoherra ja rehtori. Piispa on hämmästynyt mm. pääkaupungin keskellä, kun joku on tullut kiittämään saarnasta. Eilen tuli mies juttelemaan Oulussa ja kertomaan asioita. Piispa on julkkis. 3 Mitä työtehtäviä Oulun piispalla on ja mitä piispan rooliin kuuluu? Työtä on suuressa hiippakunnassa, joka käsittää 43% Suomen pinta-alasta. Pohjoisin paikka Utsjoen Nuorgam, eteläisin Perho. Nuorgamin ja Perhon välillä on 1030 km. Hiippakuntaan kuuluu 62 seurakuntaa, joista Kuusamo on yksi. Alueella on 550 000 ev.lut. kirkon jäsentä. Työntekijöitä 2300. Tällainen konserni on kyseessä ja piispa on konsernijohtaja. Ensisijaiset tehtävät tulevat seurakunnista, seurakuntien tilanteiden seuranta ja konsultointi sekä kehitysnäkymien ylläpito. Piispan tehtävä on huolehtia mm. työntekijöiden työhyvinvoinnista. Piispa on myös yhteiskunnallinen toimija omalla alueellaan. Intressipiiriin kuuluvat myös kaikki yhteiskunnalliset toimijat. Viimeksi olin tässä auditoriossa Eino Siuruaisen kanssa yhdessä maakuntamatkalla. Pitää solmia yhteiskunnallisiin toimijoihin suhteita. Rajavartiolaitokseen, joka on tärkeää täällä. Sairaalalaitokseen, aluehallintoon, puolustusvoimiin, unohtamatta laajaa elinkeinoelämän sektoria, joka on tärkeä työllistäjä. Tehtäviin kuuluu valtakunnalliset asiat, yhteiskunnalliset ja kirkolliset tehtävät vuorollaan valtakunnan tasolla, jopa ulkomaita myöten sekä erilaiset kansainväliset teologiset kokoukset. Kahta samanlaista päivää ei ole. Onko työ vaikeaa, onko hyvä palkka? Kaikki haluaisivat varmaan piispaksi, siksi palkka on aina tärkeä, esillä oleva kysymys. Työssä on vaikeudet mutta myös hyvät asiat, jotka auttavat jaksamaan. Voiton puolella ollaan kuitenkin. Positiiviset asiat kantavat. John Vikström sanoi aina miten hienoa on olla tässä tehtävässä ja kannusti nuoria pyrkimään tehtävään. Piispa itse on samaa mieltä. Palkan takia ei kannata tulla töihin, koska kirkon palkat jäljessä yhteiskunnallisista palkoista. Näissä tehtävissä palkka ei ole keskeisin vaan työn tehtävät luovat elämään lisää arvoa. Ehkä Kuusamon kaupunginjohtaja tai Oulun yliopiston rehtori saavat samaa. Mitä kuuluu piispan arkeen, vaikuttako työ? Joka sektorilla yhteiskunnassa työ täyttää elämää enemmän ja enemmän. Se on jo ongelma. Tavoitettavissa olemisen vaatimus facebook, sähköpostit ”Tänä päivänä tai mieluummin heti vastaus” Piispan työhön tulee myös tämä. Ymmärrän tavoitettavissa olemisen vaatimuksen niin että tulevaisuudessa on pantava asioita järjestykseeen Piispan tehtävä on olla yritysjohtaja, joka ei voi nukahtaa paikalleen sillä pörssikurssit lähtisivät alaspäin tai myynti ei suju. Työ on joka vuorokautista, joskus vuorokaudet ovat pitkiä. Työ kantaa ja positiiviset asiat mukana niin menee ilman muuta plussan puolelle. Kuinka kauan piispuus kestää, voiko nainen tulla piispaksi? Julkiset virat ovat määräaikaisesti, näin ei ole kirkossa. Kerran piispa, piispa kuolemaansa asti. Piispan risti annetaan, positiivisessa merkityksessä polttomerkki. Eläkkeellä emeritusristi ja sitä kaulalla kuolemaansa asti. Kun piispan aika on täysi, omaiset tuovat ristin hiippakunnan tuomiokapituliin. Tehtävä on elinikäinen. Syvä ulottuvuus ihmisen elämään tarkoitettuna. Kirkkohistoriassa ja maailmanhistoriassa apostolinen virka on kestänyt lähes 2000 vuotta. Piispa jää eläkkeelle saman eläkelain mukaan mitä yhteiskunnassa, eläkkeelle viimeistään 68-vuotiaana. 4 Nainen voi hyvin ryhtyä piispaksi. Ei ole erotusta naisen ja miehen välillä. On vain sattunut niin ettei ole naisia. Helsingissä on pian piispanvaali. Jännitetään onko ensimmäinen piispa. Ennen kuin itse siirryn eläkkeelle, tulen varmaan näkemään naispiispan työtoveruudessa. Miksi Raamatussa ei mainita Jeesuksen maallisesta elämästä esim. vaimosta? Raamatussa kerrotaan aika yksityiskohtaisesti Jeesuksen elämästä, vaikka ne eivät olekaan historiateoksia. Evankeliumit ovat kuin neljä powerpoint-esitystä, jotka korostavat tiettyjä osia elämästä. Ei voi puhua Jeesuksen tehtävästä ilman että kerrotaan historiallisesta Jeesuksesta. Tiedämme Jeesuksen syntymästä, käymisestä 12-vuotiaana temppelissä, sen, että noin 30vuotiaana alkoi työ, ristinkuolema, paikat jossa kävi mielellään mm. vierailut ystävien luona: esim . Martta, Maria ja Lasarus. Tiedämme, että Jeesus kävi synagogassa. Hänellä oli 12 opetuslasta. Näihin faktoihin ei kuulu se, että Jeesus olisi ollut naimisissa. Jos olisi, se olisi varmasti kerrottu, koska hän oli läheisten opetuslasten kanssa matkalla. Jeesuksella ei ollut kotia lapsuuskotia lukuun ottamatta. Kuka Jeesus oli? Voidaan sanoa vastaukseksi maalliselta kannalta, rakentajan poika, syntyi verrattain köyhään perheeseen, isä rakentaja, ei välttämättä puuseppä, savitalojen tekijä. Puusepäksi leimattu Joosef. Äiti Maria. Syntyperä poikkeuksellinen, nuori nainen tuli raskaaksi, Hänessä oli tapahtunut Pyhän Hengen kautta todellisuus, että hän tuli raskaaksi. Oli vaarassa jäädä yksinhuoltajaksi. Seurusteli Joosefin kanssa, Joosef oli katsonut Marian puolisokseen. Joosef aikoi hylätä Marian. Jumala käski, ettei Joosef saa hylätä Mariaa. Ne jotka tiesivät, he odottivat, että Mariasta tulee jotain mikä tulee muuttamaan maailman. Jeesus varttui, kasvoi ja oli isänsä oppilaana. Varhaisessa vaiheessa hän ryhtyi tekemään ihmeitä. Kokosi oppilasjoukon ja kertoi varsinaisesta tehtävästään, että ihmiset tulisivat tuntemaan Jumalan, jonka nimi on rakkaus ja että hänen tulee kärsiä ja kuolla meidän tähtemme, että me tulisimme tuntemaan Jumalan. Kun tuli kolmas päivä, hauta oli tyhjä siitä huolimatta, että roomalaiset sotilaat vartioivat sitä. Tyhjän haudan sanoma on se, mihin historiallisen Jeesuksen kuvaus päättyy ja siitä uskon Jeesuksen sanoma jatkuu, että Jumala herätti Jeesuksen. Ei ole kuollut Jeesus haudassa, vaan Kristus joka elää, joka uskon ja ilon kautta on myös täällä tänään. Hän on täällä tänään. Onko lähitulevaisuudessa tulossa muutosta että homoseksuaalien avioliitot hyväksytään? En usko, että avioliitot hyväksytään. Avioliitto on ankkuroituna kristilliseen ihmiskäsitykseen ja ihmiskuvaan. Jumala loi mieheksi ja naiseksi ja siunasi tämän suhteen. Lain tasolla avioliitto on myös vielä miehen ja naisen suhde. Kirkko ja yhteiskunta vihkivät avioliittoon. Huomattava, että myös yhteiskunta on edelleen tätä mieltä lainsäädännössä. Tulevaisuuden kehitys kulkee siihen suuntaan että Ruotsin mallin mukainen sukupuolineutraali avioliittokäsitys tulee myös Suomeen ja muihin Skandinavian maihin. Riippumatta siitä mitä mieltä ollaan. Lakialoite on jo tehty. Aika näyttää kuinka konservatiivi tai liberaali eduskunta on. Kirkon tulevaisuus on sumuverhon takana tässä 5 asiassa. Tänään kirkko lähtee siitä, että ihmistä ei saa syrjiä sukupuolisen suuntautumisen tai identiteettinsä vuoksi. Tämä on perustuslakien ja kristillisen ihmiskuvan pohjalta lähtevä ajatus suhtautumisesta siihen, jos joku katsoo omantuntonsa mukaan olevansa homoseksuaali. Henkilöt jotka haluavat siunausta parisuhteelleen, jos haluavat rukoushetken, tällaiseen rukoushetkeen on piispainkokouksen tekemän päätöksen mukaan mahdollisuus. On eriasia puhua avioliitosta kuin parisuhteen solmineista. Tämä hämärtyy monesti tavallisten ihmisten keskusteluista. Uskontokuntiin kuulumattomat ja muut uskonnot.? Kaikki ovat meidän keskellämme olevia tärkeitä lähimmäisiä. Ei kirkko voi lähteä siihen, että raja vedetään eri uskontojen välille. ei Jeesuskaan toiminut näin: Täällä meidän lampaat, tuolla muut. Keskusteluyhteys, kunnioitus ja rakkaus on oltava. Jos elämme lähellä Kristusta, rakkautta on ja muurit murtuvat ja voidaan löytää ihmisen tason kautta yhteyden löytyminen että puhutaan samaa kieltä. Se olisi synti jos suhtautuisimme toisiin torjuvasti. Yhteyteen on pyrittävä. Mihin nykyajan nuori tarvitsee kirkkoa? Eivät nuoret ole erilaisia kuin me ennen teitä. Altistumme ilmiöön, että nykyajan nuori on uudessa kulttuurissa, että voimme tehdä uusia innovaatioita, että ajatellaan aivan toisin kuin ennen. Jokaisella on sukupolvella tämmöisiä asioita. Se liittyy omanarvon tuntoon, että voi olla hyvinvoivan yhteiskunnan keskellä nuori. Te olette voimavara. Me entiset nuoret tarvitsimme aikanaan kirkkoa ja annoimme itsemme ja rakkautemme, koska elämässä ovat perusvirrat, jotka eivät ole kadonneet eivätkä muuttuneet. Ihminen syvimmiltään on ihminen, joka kysyy elämäntarkoitusta, välittääkö minusta kukaan, onko olemassa joku, joka näkee minut, tarpeeni, toiveeni, rukoukseni, olenko väline suuressa maailmassa, jossa kaikki tapahtuu helponnäköisesti. Tämmöisessä maailmassa näihin kysymyksiin liittyy se, mihin nuoret tarvitsevat kirkkoa. On olemassa rakkaus, yhteisö, joka kertoo siitä että on olemassa Jumala, joka rakastaa ja yhteisö, jossa voidaan iloita yhteydestä ja siitä että voidaan elää yhdessä turvallista elämää. Roosa ja Juulia lauloivat päätteeksi Jaakko Löytyn laulun Satenkaariunet. 3§ Lounas, Kuusamotalon esittely ja kahvitilaisuus klo 12.30 Paikalla kaupungin ja seurakunnan johtavia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä Seurakunnasta mukana talousjohtaja Marko Pudas, palvelujohtaja Terttu Pajula, hallintosihteeri Juha Tervo ja lapsityönohjaaja Satu Koski, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Disse Inberg, ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Matti Torkkola. Kuusamon kaupungin edustajina olivat kaupungin valtuuston puheenjohtaja Liisa Siikaluoma, perusturvalautakunnan toimialajohtaja Vesa Isoviita, hallintojohtaja Markku Kämäräinen, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Martti Turunen, kulttuuritoimenjohtaja Pekka Pirhonen 6 Kunnan ja seurakunnan edustajat sekä piispan seurue nauttivat ylellisen lounaan Kuusamo-talossa. Ohjelmaan kuului myös tutustuminen Kuusamotaloon, mm. sen arkkitehtuuriin ja toimintaan, jota kerrottiin olevan joka päivä. Oppaana toimi kulttuuritoimenjohtaja Pekka Pirhonen. Lounaan ja esittelyn jälkeen pidettiin kunnan ja seurakunnan yhteinen kahvitilaisuus. Kahvitilaisuuden aluksi Pekka Pirhonen kertoi yhteistyöstä, jota Kuusamotalon ja seurakunnan välillä on ollut. Kämäräinen kertoi Kuusamon 400-vuotisesta historiasta matkailupitäjänä, mihin oman vaikutuksensa tekee 160km:n raja ja rajanylityspaikka, joka vastikään avattiin uudelleen. Hän kertoi myös työttömyysluvuista ja taloudellisesta tilanteessa kaupungin alueella sekä yleistietoja kaupungin hallinnosta. Työttömyysprosentti on 14% edellisen laman aikaan 17% . Parhaimmillaan työttömyysprosentti on ollut vain 8%. Nuorisotyöttömyys on keskimääräisellä maan tasolla. Piispa kysyi nuorisotyöttömyydestä. Isoviita vastasi että kuten Kämäräinen sanoi, se ei ole poikkeuksellisen suurta, mutta sitä on. Piispatar kysyi perheiden hyvinvoinnista ja laman vaikutuksista, tukipalvelujen tarpeesta. Isoviita sanoi, että kaupungilla on poikkeuksellinen tilanne, perheiden asiat siirretty kokonaisuudessaan kasvatus- ja sivistyslautakunnalle pois terveystoimelta. Piispatar tiedusteli, miksi perheiden asiat siirrettiin kasvatus- ja sivistystoimelle? Hallintojohtaja Kämäräinen vastasi, että ratkaisussa ajateltiin kokonaisuutta. Perusturvalautakunnan toimialajohtaja Isoviita piti hyvänä tätä mallia. Organisaatio ei takaa mitään, mutta sosiaali- ja terveydenhoito ovat olleet pitkään jo samassa ja se on hyvä ratkaisu. Asessori Niemelä kysyi Kuusamon Lappiin kuulumisesta. Kämäräinen sanoi, Kyse on brändistä. Ylläs ja Levi eivät sulata, että Kuusamo kuuluisi Lappiin. Finnair on ottanut Kuusamon Lapland- lentokenttien joukkoon. Isoviita totesi, että kaukaa katsottuna Kuusamo kuuluu Lappiin ja kaupungiksi. Täältä löytyy sekä luonnonrauhaa että kaupunkia. Kämäräinen sanoi tämän olevan myös lääninrajakysymys. Isoviita kertoi yhteistyöstä kaupungin ja seurakunnan välillä. Erityisen merkittävä asia yhteistyössä on koululaisten aamutoiminta ja iltapäivätoiminta, joita kaupunki ostaa seurakunnalta Isoviita mainitsi myös kouluyhteistyön: kouluvierailut ja kirkkovierailut. Hankeyhteistyötä on kasvatus- ja sivistys- sekä sosiaalipuolella. Yhteistyötä tehdään myös toimeentulotukiasioissa. Vanhustyössä tehdään myös paljon yhteistyötä mm. ryhmiä ja leirejä, joissa mukana työntekijä sekä kaupungilta että seurakunnalta. Isoviita kertoi, että kaupungin ja seurakunnan yhteistyöstä on tullut joka puolelta positiivista palautetta. Kirkkoherra Koivuranta mainitsi yhteistyön muotona moniammatillisen kriisityöryhmän, joka on terveyskeskuksen alaista toimintaa. Yhteistyöstä Koivuranta kertoi myös, että kaupungin työntekijät ovat saaneet työnohjausta seurakunnassa olevalta työnohjaajalta. Asessori Niemelä kertoi hallinnon ja talouden neuvottelussa puhutun, että on harvinaista, että seurakunta tekee näin laajaa aamu- ja iltapäivätoimintaa, jota 7 kaupunki ostaa. Pohdittiin, kuinka paljon maksu kattaa kuluja mitä seurakunnalle tulee? Toivotaan, että tuki olisi mahdollisimman täysimääräinen ja kattaisi kulut. Niemelä muistutti että aamun hartaudesta näimme että yhteistyö seurakunnan ja kaupungin välillä kantaa hyvää hedelmää. Isoviita totesi, että hyvässä hengessä edetään eikä tämä ole kaupungillekaan kovin tuottoisaa toimintaa, mutta lapsille ja vanhemmille on. Kirkkoherra Koivuranta toi kanttoreiden terveiset musiikillisesta yhteistyöstä kaupungin kanssa. Piispa käytti oman puheenvuoronsa: ”Virkamiehet ja ystävät. On sääli katkaista hyvin alkanutta keskustelua, mutta tämä on realismia. Realismia on myös se, että kun olemme kohdanneet saman pöydän ääressä, on otettu jatkoaskel syvenevään yhteistyöhön ja niihin asioihin, joissa voidaan etsiä yhteisiä etuja..” Piispa kiitti, että sai olla läsnä, lämpimästä vastaanotosta, ystävyydestä ja ruuasta. ”Viran puolesta haluan lausua ilon siitä, että yhteistyö on erittäin hienolla tolalla. Aina on mahdollisuuksia tarkastella luovan kriittisesti yhteistyön tasoa ja, jos tulee strategioita, mihin suuntaan kehittyä. Tästä yhteistyöstä voidaan kantaa lippua laajemmin hiippakuntaan ja koko maahan. Kaupungin ja seurakunnan yhteisessä foorumissa olisi ideana, että se olisi pysyväisluonteinen keskustelufoorumi, ilman että se olisi päätöksiä tekevä, mutta että voitaisiin ottaa esiin asioita, jotka olisivat ihmisten parhaaksi, Kuusamolaisten parhaaksi.” Lopuksi piispa toivotti hyvän Jumalan siunausta. Kuusamon kaupunki muisti piispaa ja piispatarta Hannu Hautalan valokuvakirjalla Onnenmaa, jonka ojensi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Siikaluoma. 4§ Vierailu PÖLKKY OY:n sahalle klo 15 Vierailun isäntänä toimi metsäpäällikkö Hannu Viranniemi. Seurakunnasta mukana olivat aiemmin mainittujen lisäksi kappalainen Leena Pudas, talousjohtaja Marko Pudas ja luottamushenkilöt Jyrki Saarela ja Taisto Määttä, Disse Inberg ja Matti Torkkola. Virranniemi esitteli Pölkky Oy:n historiaa ja tuotteita. Piispa kiitti Virranniemeä kattavasta esityksestä. Tapaaminen jatkui seurueen jäsenten tehdessä kysymyksiä liittyen muun muassa puun saantiin, jalostukseen ja Venäjän suhteisiin. Käytiin myös keskustelua puuntoimituksesta ja hinnoista. Leena Pudas mainitsi, että Pölkky Oy huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista. Pölkky Oy on saanut innovaatiopalkinnon Oulun yliopistolta. Piispa kysyi mitä työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi on tehty. Virranniemi kertoi, että johtajat ovat läsnä aina ja reagoivat herkästi ongelmiin. Työntekijöitä kannustetaan myös liikuntaan muun muassa siten, että kaikki työntekijät olivat saaneet työnantajalta Helkama-pyörät. Piispa kiitti vieraanvaraisuudesta ja ajasta. ”Tämä on näkyvä viesti meiltä teille. Tarvitsemme toisiamme. Tällä vierailulla tahdon viestittää, että tämä yritys on tämän seudun ihmisiä kantava voima. Arvot kertovat meitä 8 yhdistävistä asioista, ihmisestä ja hänen jaksamisestaan sekä välittämisestä. Huomaan, että tehtaanjohto on sitoutunut tähän arvopohjaan. Toivon jaksamista. Elinkeinoelämä on tärkeää ja tahdon olla rinnallanne. Tahdon rukoilla teille, firmalle ja läheisille voimaa, siunausta, menestystä ja jaksamista.” Piispa sai lahjaksi PÖLKKY OY:n historiikin. Lopuksi seurue kiersi laajan tehdasalueen Virranniemen johdolla. 5§ Vierailu Kuusamon Uistin Oy:lle klo 16.30 Paluumatkalla Pölkyltä piispa seurueineen kävi tutustumassa Kuusamon Uistimeen, vierailun isäntänä toimi toimitusjohtaja Kimmo Korpua. Piispan seurueen ja seurakunnan edustuksen henkilöt olivat samat kuin PÖLKKY OYvierailulla. Toimitusjohtaja Korpua kertoi Kuusamon Uistimen historiasta ja tuotteista. Piispatar kysyi myös kuka suunnittelee tuotteet. Korpua kertoi, että hänen 76vuotias isänsä suunnittelee kaikki eli ”ei ole lapsityövoimaa”. Isä ja setä eivät ole enää osakkaina ja ”isä pääsi paperihommista suunnitteluhommiin”. Piispa pyysi ja sai vihjeitä siihen, mikä uistin sopii millekin kalalle. Piispa ja seurueen jäsenet saivat jokainen lahjaksi kullatun 2010vuosiuistimen. Piispa kiitti toimitusjohtaja Korpuaa ja kertoi, että tutustuminen opetti arvostamaan yrityksessä tehtävää työtä, työvaiheita, intoa ja perinteitä. Piispa muistutti yhteydestä ihmisten kalastamisen ja kalastamisen välillä sekä siitä, että joka kerta, kun uistin tehdään, se on samalla alkukristittyjen uskontunnustus, kalasymboli. 6§ Päivällinen Kuusamon Rauhanyhdistyksellä klo 17.45 Kuusamon Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Ervasti. Mukana seurakunnasta Koivurantojen lisäksi oli myös papisto, kanttorit sekä diakonissa Terttu Pajula puolisoineen ja luottamushenkilö Raija Oikarainen puolisoineen. Puheenjohtaja Ervasti puolisoineen toivottivat seurueen tervetulleiksi. Pertti Ervasti piti esittelyn Rauhanyhdistyksestä. Piispa totesi Kuusamon seurakunnan piispantarkastuksen toteutuvan kymmenen vuoden jälkeen. ”Olemme perinteitä vaalivassa talossa. Saamme olla hetken koolla Kristuksen kasvojen edessä” Piispa jatkoi, että kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon. Vaikka aika menee nopeasti, se sisältää muutoksia yhteiskunnassa, kirkossa, teknologiassa sekä tieteessä. Kymmenen vuotta sitten kehityssuuntia aavisteltiin ja edellytykset kehitykseen olivat olemassa. Henkistä murrosta ei tiedetty. Yksinäisyys ja eristäytyneisyys on lisääntynyt, vaikka muuta on yritetty. Arvot ovat pinnallistuneet. Hengellisten arvojen osuus kapenee kapenemistaan.. Se on huolenaihe ja rukouksen aihe, että käännyttäisin takaisin ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä”- arvopohjaan. Piispan mukaan tulee tarkkailla aikojen merkkejä. ”Ei 9 kirkon tulevaisuutta uhkaa mikään, koska meillä on Herra, joka on A ja O, alku ja loppu. Millaisella joukolla tulevaisuuden kohtaamme, se on toinen kysymys, mutta Kristus on turvamme. Se aika on ollut, kun toimittiin erillisinä yksikköinä. Jos haluamme kohdata Kristukse,n annamme todistusta rakkaudesta. Meidät on kutsuttu yhdessä kylvämään siementä. Kutsuttu elämään siitä äänestä, joka kutsuu seuraamaan.” Puheensa lopuksi piispa luki Herran siunauksen. Isäntä, puheenjohtaja Ervasti kiitti seurakuntaa läsnäolosta. Lopuksi laulettiin Katri Holman säestyksellä virsi 560, Maat metsät hiljenneinä. 7§ Lauantai 27.2. Laudes kirkossa klo 8.45 Toimittivat kanttori Taru Tiina Perttunen ja kirkkoherra Veli-Matti Koivuranta. Läsnä oli seurakunnan työntekijöitä sekä piispa seurueineen. Kanttori lauloi psalmin. Saimme nauttia hienosta akustiikasta, joka oli kivikirkolle epätyypillinen, pehmeämpi kuin yleensä. Esirukouksessa pyydettiin siunausta päivän työlle. 8§ Työyhteisöneuvottelu klo 9 Herra piispa seurueineen sekä hiippakuntadekaani Niilo Pesonen kävivät Kuusamon seurakunnan työntekijöiden kanssa keskustelun työyhteisön asioista. 9§ Tapaaminen seurakunnan kanssa klo 12 työntekijöiden ja luottamushenkilöiden Läsnä oli työntekijöistä suurin osa sekä luottamushenkilöitä ja piispan seurue. Piispa totesi: ”Olemme päässeet aamupäivän aikana hyvään alkuun monissa tärkeissä asioissa. Lain ja järjestyksen mukaan toimitamme toiminnan ja talouden tarkastuksen. Tämän kokoisessa hiippakunnassa tällainen tarkastus tehdään noin kymmenen vuoden välein. Kirkossa kerrotaan sunnuntaina koko seurakunnalle nämä asiat tiivistetysti”. Tarmo Raatikainen lauloi EXITin laulu Pidäthän. Raatikainen totesi, että ilman armoa ja anteeksiantamusta ei edes pienin yhteiskunnallinen yksikkö eli perhe pysty elämään, puhumattakaan tällaisesta isosta seurakunnasta. Piispa totesi, että tämä kappale oli hyvä siirtymä näiden kahden kokoontumisen välillä. Pappisasessori Niemelä kertoi hallinnon ja talouden keskeisimmät huomiot, jotka ovat tämän pöytäkirjan liitteenä. Piispa korosti työntekijöille ja luottamushenkilöille, että tämä on aika, jolloin asiat kannattaa ottaa esiin, ei välttämättä enää kirkossa. Kysyttiin piispalta, onko mahdollista julkaista kirkkoneuvoston ja -valtuuston esityslistat ja pöytäkirjat netissä? Niemelä vastasi kirkkovaltuuston esityslista ja pöytäkirja voivat olla, myös neuvoston pöytäkirja joitakin poikkeuksia lukuun 10 ottamatta. Neuvoston esityslistaa ei kannata laittaa internetiin. Piispan pyytämänä asessori tarkensi, että seurakuntalaisella on mahdollisuus saada tieto etukäteen neuvostossa käsiteltävistä asioista sekä myös valmistelumateriaali, mutta netti voi olla ongelmallinen sellaisessa tilanteessa, jossa esittelijä voi joutua muuttamaan esitystään. Piispa ei suosittanut neuvoston esityslistojen nettijulkaisua. Seuraava kysymys koski aloitteen tekemistä ja asian käsittelyjärjestystä ja nopeutta. Niemelä vastasi, että kirkkoneuvoston jäsenen on jätettävä asia kirkkoneuvoston puheenjohtajalle, jonka on otettava esitys olla seuraavaan kokoukseen. Mutta jos asia on iso, se vaatii enemmän, mutta pieni mahdollisimman heti seuraavaan kokoukseen. Valtuuston osalta valtuutettu tuo asiansa kirkkovaltuuston puheenjohtajalle, joka antaa sen kirkkoneuvoston puheenjohtajalle, joka käynnistää valmistelun ja asia etenee kirkkoneuvoston kautta valtuustoon. Perusseurakuntalainen ottaa yhteyttä valmistelijaan tai valtuutettuun. Piispa kommentoi, että asia on vietävä ilman tarpeetonta viivytystä seuraavalle tasolle. Isoja asioita ei voida tuoda seuraavaan kokoukseen vaan vaaditaan valmistelua. Luottamushenkilö mainitsi muuttotappion uhkana ja toiveen teollisuuden saapumisesta. Hän oli huolissaan myös siitä, että media ei aina ole kiinnostunut seurakunnan asioista ja tieto ei kulje seurakunnasta seurakuntalaisiin päin. Vahvuutena nähtiin vahva jumalanpalveluselämä, ammattitaitoinen työntekijäjoukko sekä Rauhanyhdistyksen ansiokas toiminta. Keskustelua käytiin myös kirkosta eroamisesta, mikä aiheuttaa niukkenevia resursseja ja sitä kautta joudutaan priorisoimaan toimintoja. Piispa halusi valaa positiivisuutta lukujen valossa. Positiivinen puoli on se, että kirkkoon liittyy enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sudenkuoppa on se kuvitelma, että kirkon rooli yhteiskunnassa on muuttunut. Ei ole muuttunut eikä muutu. Lähtijät ovat sellaisia jotka eivät koskaan ole sydämellään kuuluneetkaan. Ennen kirkon haukkujat eivät lähteneet pois, nyt lähtevät. Pitää miettiä ja terävöittää kutsumusta ja haasteita yhteiskunnasta, jonka keskellä olemme. Tulee vastata ihmisten hengellisiin ja muihin tarpeisiin uudella tavalla ja uusissa olosuhteissa, missä numerot puhuvat erilailla kuin 60-luvulla. Valtuutetun kommentti oli, että kaikki olemme huolissamme kirkosta eroamisista. Sudenkuoppa on markkinameininki ja se, että lähdetään kilpailemaan ihmisistä. Ei kilpailla markkinoiden kanssa vaan jokaisen henkilökohtainen missio on olla esimerkiksi vastaamassa nuorten kysymyksiin. Piispa kiteytti kommentin Jeesuksen sanoihin, että tulee olla uskollinen vähässä, se on missiomme.. Piispalta kysyttiin myös, miten kampanjoidaan seurakuntavaaleista nuorille? Piispa vastasi, että tärkeää on, että äänestyspaikkoja on mahdollisimman lähellä nuorten omaa elinpiiriä. pääsääntöisesti koulua. Piispa oli iloinen, että lukion rehtori kertoi yhteistyöhalustaan tämän asian tiimoilta. Upea viesti, että seurakunta ja kunta tekisivät yhteyttä ja media antaisi hyvän viestin eteenpäin, että näin täällä toimitaan. 11 Erään työntekijän kommentti oli, että työssäjaksamisesta on huolehdittava, sillä täällä tehdään liikaa töitä per henkilö. Hän korosti myös, että seurakunnan pitää ottaa huomioon nuorten perheiden arki, ettei vaadita tilaisuuksissa ”ramppaamista”, vaan arvostetaan arkea ja arjen kristillisyyttä. Piispa vastasi, että nuoret työntekijät puhuvat tärkeitä asioita tässä seurakunnassa. Annetaan nuorten työntekijöiden äänen kuulua. Piispa halusi alleviivata arjen kristillisyyttä. ”Tämä tapahtuma (piispantarkastus) pyrkii ottamaan haltuunsa paikkakunnan elämän niin laajasti kuin mahdollista. Olemme tehneet yritysvierailuja ja nähneet siellä todella hienoa arjen kristillisyyttä. Minua puhutteli suuresti heidän arvopohjansa: työntekeminen ja lähimmäisyys. He toimivat kristillisen vakaumuksensa pohjalta, kun miettivät työntekijöiden hyvinvointia. Jokainen seurakunnan jäsen Kuusamossa on liittolaisemme omalla työpaikallaan. Siellä missä tehdään ratkaisuja hyvällä omalla tunnolla, eettisiä ratkaisuja toinen toisistamme välittäen, siellä seurakunnan elämä toteutuu. Ei pelkästään jossain tilaisuudessa, johon ihmisiä kutsutaan ja jossa kokoontuvat ”tosiuskovat” ja missä päätetään, mikä on oikein ja väärin. Jos näin ajattelisimme, olisimme naiiveja. Jumalanpalvelus on seurakunnan dynamo, mutta ihmisiä ei saa syyllistää siitä, että he eivät jaksa tai haluavat olla kotona sinä ainoana aamuna, kun he haluavat olla kotona. Sekin on tärkeää.” Lääninrovasti esitteli oman raporttinsa, joka on pöytäkirjan liitteenä. Kirkkoherra kiitteli, että on hyvä kun luottamushenkilöt ja työntekijät ovat olleet yhdessä. Sitä ei ole ennen ollut piispantarkastuksissa. Piispa korosti, että on tärkeää, että silloin tällöin luottamushenkilöt ja työntekijät olisivat yhdessä. Myös palautteen antaminen on tärkeää. Esimerkiksi toimintasuunnitelmakokous voisi olla tällainen tilanne, jossa voisi kohdata ja antaa palautetta ja yhteistyötä. 10§ Vierailu Rukalle klo 14 Toimitusjohtaja Miia Porkkala Rukakeskus Oy / Pyhätunturi Oy, Jouko Kämäräinen, Rukapalvelut, seurakunnasta Marko Pudas luottamushenkilöt Disse Inberg, Matti Torkkola, Markku Niemelä Rukan vierailu aloitettiin kiertoajelulla rinnealueella ja mökkialueilla. Oppaina toimivat Miia Porkkala Rukakeskus Oy:sta ja Jouko Kämäräinen Rukapalveluista. Esittelyreitti kulki Ski Bussi-reittiä, jolla kuljetetaan matkailijoita tunturin puolelta toiselle. Ski Bussin käytöllä on tarkoitus minimoida yksityisautoilua alueella ja näin ajatella ympäristöä. Historiaa kerrottiin jääkaudesta nykypäivään asti, vuoriston synnystä mökkikylien rakentamiseen saakka. Ydinalueella on noin 4000 mökkiä. Piispatar tiedusteli vuodepaikkojen määrää ja sai vastaukseksi ydinalueella olevan lähes 30 000 ja Kuusamon alueella noin 40 000 vuodepaikkaa. Tutustumisreitti vei hiihtostadionille, jossa oli käynnissä muutostyöt Rukan hyppyrimäki on Suomen suurin. Hyppyrimäen ja hiihtolajien maailmancupin kilpailujen ja niiden televisioinnin kautta Ruka tulee tunnetuksi maailmalla ja helpottaa markkinointia. 12 Kiertoajelulta siirryttiin Rukapalvelujen kokoushuoneeseen, jossa kahviteltiin ja esittely jatkui. Miia Porkkala ja Jouko Kämäräinen olivat tyytyväisiä siihen, että piispa on kiinnostunut ja mukana matkailussa. Tämä oli ensimmäinen piispantarkastus Rukalla. Porkkala kertoi Rukan historiaa ja oman yrityksensä historiaa. Periaatteena on tuoda hyvinvointia alueelle. Kunnan rooli on myös äärimmäisen tärkeä. Perusajatuksena Porkkalalla on: ”ei rahat edellä, vaan sisältö, mitä rakennetaan”. Kokoajan pidetään mielessä kestävä kehitys ja reuna-alueiden suojelu, joka takaa sen että palveluiden keskeltä pääsee suoraan luontoon. Keskeiseksi asiaksi yhteisessä keskustelussa nousi tunturikappelihanke. Kappelille on siunattu jo paikkakin, mutta rakentaminen on ollut resurssikysymyksistä kiinni. Kappelin piirustukset olivat liian suuret ja kalliit. Keskustelussa nousi esille erilaisia versioita hiljaisuuden polusta uuteen pienempään kappeliin. Valmiiden rakenteiden hyödyntämistä koski ajatus kokouskeskuksessa pidettävästä jumalanpalveluksesta. Varsinaisen kappelin rakentamisessa on kysymyksinä mm. seuraavat: Kuka vastaa käyttökustannuksista, rakenteista, työstä? Piispa totesi, että yrittäjien ja kirkon yhteistyössä yrittäjillä voi olla mielessä, että tiedämme, että matkailukeskuksesta ei voi tulla kristillinen kansanopisto. Erityisen vahvojen kristillisten symbolien käytössä on olemassa liikemaailman asettamat varovaisuuskriteerit läsnä. Mutta suomalainen liikemies ja yrittäjä on myös tajunnut sen, että kun otetaan kristillisyys huomioon hienostuneesti, se tuo myös liiketoimintaan lisää arvoa. Piispan mielestä ”kevytrakenteisuus”, josta käytiin keskustelua, voisi palvella tätä paikkaa. Piispa muistutti myös, että ei pidä salata oman kulttuurimme rikkautta, että ihmisellä on mahdollisuus hiljaisuuteen ja mahdollisuus siellä saada elämään syvempiäkin ulottuvuuksia. Näiden seutujen ihmisinä meillä tulisi olla myös rohkeutta osoittaa se, että täällä ovat nämä arvot. Piispa lupasi antaa taustatukea tilanteiden järjestämiseen ja siihen, että tilanne saisi mediassa enemmän näkyvyyttä. Hän lupasi tulla mukaan, kun hankkeet käynnistyvät. Piispa muistutti, että myös Kuusamon kaupungilla olisi varmasti intressit kappelin rakentamisessa. Piispa kiitti tavattoman innovatiivisesta ajasta, jossa yhdessä pohdittiin asioita. Hän totesi huomaavansa, että yrittäjillä on sydän miettiä, paitsi lappilaista ihmistä ja globaalistikin ihmistä ja kotimaan matkailijaa. Heillä on tähän liittyen sydäntä ajatella sen ihmisen kokonaishyvinvointia. Piispa kiitti neuvottelupäivästä ja hetkestä ja toivotti Taivaan Isän siunausta. 11 § Iltakirkko Käylän rajaseutukirkossa klo 19 Kirkkoherra kertoi Käylän kirkon historiasta. Asessori Niemelä piti hartauden. Piispa kiitteli puheenvuorossaan mahdollisuudesta tulla Käylän kirkkoon. Hänellä oli kokemus, että kun kirkkoon tuli, se otti saapujan ikään kuin syliinsä. Siunaus, jota tämä kirkko on välittänyt jo kauan, huokuu kirkon seinistä. Piispa puhui viitaten viikon aiheeseen (Jeesus kiusausten voittaja), mitä merkitsee kiusaus. Sen jälkeen hän johdatti Isä meidän rukoukseen ja luki Herran siunauksen. 13 12§ Sunnuntai 28.2. Piispan messu ja yleinen piispantarkastus klo 10 Messussa piispa Samuel Salmi toimi liturgina ja kirkkoherra Veli-Matti Koivuranta piti saarnan ja johti uskontunnustuksen. Messun aiheena oli ”Reminiscere, Muista minua”. Messun jälkeen seurasi yleinen piispantarkastus. Piispa kertoi piispantarkastuksen ja tämän tilaisuuden kulusta. Asessori Niemelä ja lääninrovasti Kaltakari esittelivät omat raporttinsa. Piispa kiitti lääninrovastia ja antoi seurakuntalaisille mahdollisuuden kommentoida. Puheenvuoroja ei käytetty. Piispa piti loppupuheenvuoronsa: ”Erityinen iloni että kaupunki ja seurakunta ovat löytäneet yhteistyön tavan, jossa molemmat tarvitsevat toisiansa. Tähän on numeraaliset perusteet: yli 92% Kuusamon kunnan alueella asuvista kuuluu seurakuntaan. Luottamushenkilöyhteistyö on voimavara. Vastavuoroisesti seurakunnassa on kaupungin luottamushenkilöitä ja toisinpäin. Näin rakentuu vuorovaikutuksen silta ja informaatio kulkee. Kaupungin ja seurakunnan yhteistyössä on luonnollisesti aina myös kehittämisalueita. Erityinen iloni on, jos tätä voidaan jatkaa ja kehittää, että syntyisi säännöllinen yhteistyötapaamisen foorumi, jossa kartoitettaisiin ihmisten tarpeita aineellisesti, henkisesti ja hengellisesti. Tämä piirre on sanottava julkisuuteen. Olen sanonut sitä myös median suuntaan, mutta tämä pohjoisen ääni ei kuulu etelässä.. Kaupunkien ja kuntien taholta on suoraan sanottu, että jos seurakunta ottaisi esimerkiksi diakoniatyön sektorin kunnan elämästä pois, silloin kunnat joutuisivat vaikeuksiin. Saamme oikeutetusti olla ylpeitä ja antaa lisää informaatiota tästä yhteistyöstä. Saamme sen kautta uskoa tulevaan.” ”Toinen asia, josta tunnen iloa täällä on, että herätysliikkeet ja erilaiset hengelliset toimijat toimivat yhdessä. Ehtoollispöytä on kokoava pöytä. Kehityssuunta on kirkkohistoriassa kulkenut siihen, että vastakkainasettelusta on päästy eteenpäin ja tarvitsemme yhteen hiileen puhaltamista ja saamme antaa yhteisen todistuksen tässä kylmenevässä maailmassa siitä ilosta, että meidän keskellämme on ylösnoussut Jeesus Kristus, joka on tarkoittanut meidät elämään, iloon ja tulevaisuuden uskoon.” ”Iloitsen myös siitä, että seurakunnan jumalanpalveluselämässä on tehty rakenteet, jotka kantavat meitä. Kiitos kuuluu tietysti Herralle, mutta tämä kertoo myös seurakunnan pitkäjännitteisestä työstä. Edellisen kirkkoherran Raimo Karvosen ajama liturginen uudistus ja rakenne on siunauksellinen rakenne. Aikamme haastaa meitä erilaisiin tehtäviin. Ajattelen lapsiperheitä ja vanhuksia. Heidän tiensä kirkkoon ei ole aina yksinkertainen sunnuntaiaamuisin. Rukoukseni on, että rakas kirkkonne olisi paikka jossa Jumalan kansa yhdessä rukoilee ja kiittää Jumalaa ja saa lähteä uudistuneena ja syntinsä anteeksisaaneena arkeen ja elämään Tuokaa myös lapset siunattaviksi, niin he oppivat tien Herran pöytään. Kiitän vapaaehtoisia, jotka ovat työntekijöiden rinnalla tekemässä työtä. Erityisesti diakoniassa tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa niitä, jotka tulevat vapaaehtoisina työhön, niin ettei kukaan jäisi yksin, ettei kenellekään tulisi olo että minua ei kukaan tarvitse. Yhteyden asian tulisi olla jatkuvasti esillä.” 14 ”Olemme saaneet olla laajasti myös elinkeinoelämän kanssa. Erinomainen tunnustus urittäjäkunnalle, joka uskoo tämän seudun tulevaisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. Yritysjohtajat ovat eettisesti korkealla tasolla ja ansaitsevat kunnioituksen, että paineen alla kantavat vastuuta kuusamolaisista ja kuusamolaisista työntekijöistä. He tarvitsevat rukouksia, että jaksaisivat olla omalla paikallaan tarjoamassa työtä ja viemässä asioita eteenpäin. Matkailualan ja seurakunnan välillä on yhteistyön paikka. Tahdottaisiin kirkollista ja hengellistä toimintaa enemmän kuin tähän asti. Toivon hartaasti, että tämä viesti voitaisiin ottaa vastaan ja syntyisi neuvonpito, mukana kaupunki, seurakunta ja yrittäjät, jossa mietittäisiin mm. yritysmaailman valmiita ideoita.” ” Lopuksi tahdon kääntää katseeni seurakunnan sisälle kehältä. Kiitos luottamushenkilöille, että he kulkevat väsymättä seurakunnan työntekijöiden rinnalla. Aika vaatii työntekijöiltä paljon. On tärkeää havaita, että luottamushenkilöt haluavat olla tukena. Enemmänkin yhteistyöneuvotteluja tarvittaisiin, että syntyisi tunne, että tämä kantaa meitä työssä. Työntekijät ansaitsevat täyden tunnustuksen. Hyvään työyhteisöön kuuluu tunnusmerkki, että se haluaa kehittää itseänsä. Jos työntekijä tarvitsee työnohjausta tai työyhteisö konsultaatiota, silloin usein meillä ihmisillä on korvat väärässä asennossa, että on jotain pielessä. Mutta tämä seurakunta haluaa kehittää itseään voidakseen toimia teidän kuusamolaisten keskuudessa. Annan täyden tukeni, että seurakunta saa resursseja, myös aineellisia työyhteisön kehittämiseen tämän päivän ihmisen tarpeita vastaavaksi. Vetoan myös luottamushenkilöihin, että tämä on mahdollista.” ”Lopuksi tahdon sanoa, että seurakunnan työntekijät viestittävät tukea seurakunnan johtamiselle, ja ovat ojentaneet yhteistyön kättä, ja siksi haluan lausua lopuksi kirkkoherralle lämpimän ajatukseni, että hän on ystävällisellä lämpimällä asenteellaan luonut sen, että työntekijät ovat sanoneet kehittämisajatuksensa ja kirkkoherra vastaa siihen lämpimällä ajatuksella. Tästä syntyy tulevaisuuden usko. Lähden iloisesti eteenpäin. Täysi luottamus on siihen, että perusrakenteet ovat hyvällä ja terveellä pohjalla. Seurakunta kokonaisuudessaan on osoittanut sen, että on vahva luottamus siihen, että teitä johtaa ikiaikojen Herra. Tunnen syvää hengellistä tarvetta olla läsnä, olla teidän rinnallanne ja rukoilla yhdessä teidän kanssanne ja pyytää, että hyvän Jumalan siunaus saisi levätä teidän keskuudessanne, että armon sanoma voisi kohdata teitä jokaista ja voisimme mennä eteenpäin ajassa, joka vaatii meiltä paljon. Kun mielissämme on uuden elämän laulu, me voimme jatkaa laulua vaikka päivä olisikin pilvinen.” Lopuksi veisattiin virsi 34 13§ Kirkkokahvit seurakuntatalossa ja päätöslounas Hotelli Kuusamossa Klo 12.30 Välittömästi messun jälkeen oli kirkkokahvit seurakuntatalossa ja tilaisuus, jossa oli ohjelmaa. mm. Kuulaskuoron esityksiä Taru Tiina Perttusen johdolla ’ sekä ansiomerkkien jakoa työntekijöille ja luottamushenkilöille. Tilaisuuden jälkeen piispan seurue siirtyi päätöslounaalle Hotelli Kuusamoon. 15 Pöytäkirja sisältää seuraavat liitteet: Kertomus talouden ja hallinnon tarkastuksesta (liite 1) Kertomus arkiston ja virastotoimen tarkastuksesta (liite 2) Piispanmessussa pidetty saarna (liite 3) 16