MAA6.3 2012 Koe ja ratkaisut välivaiheineen (PDF

MAA6.3 Loppukoe 29.11.2012
Jussi Tyni
Valitse kuusi tehtävää – Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle
pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin!
1. Matikan kurssin arvosanat jakautuivat seuraavalla tavalla:
10
9
8
7
6
5
4
2 kpl
5 kpl
6kpl
6 kpl
4 kpl
4 kpl
1 kpl
Määritä arvosanojen keskiarvo, keskihajonta ja moodi. Vastauksesta tulee selvitä
laskukaavan avulla, miten keskiarvo ja –hajonta on teoriassa laskettu. Muuten
näiden laskemiseen voi käyttää laskinta. Perustele moodin valintasi!
6p
2. Konvehtirasian konvehdit ovat kaikki käärepapereissa. Konvehdeista 7 on
punaisessa, 4 vihreässä ja 3 keltaisessa paperissa. Punaiseen käärityistä
konvehdeista 2 on tummaa suklaata, samoin vihreään ja keltaiseen käärityistä
2 on tummaa suklaata. Loput ovat maitosuklaata. Mikä on todennäköisyys,
että kun otetaan konvehtirasiasta sokkona kaksi konvehtia…
a) …saadaan kaksi vihreään käärepaperiin käärittyä maitosuklaakonvehtia?
b) …saadaan punaiseen käärittyjä konvehteja tai maitosuklaakonvehteja? 6p
3. Eurojackpot pelissä päävoiton suuruus on arviolta 10-90 M€. Pelissä arvotaan
viisi päänumeroa numeroista 1-50 ja kaksi tähtinumeroa kahdeksasta
numerosta 1-8. Laske kuinka monta erilaista riviä Eurojackpot-pelissä on
olemassa. Laske todennäköisyys saada päävoitto Eurojackpot -pelissä yhdellä
rivillä.
Vertaa tulosta suomalaiseen lottoon, jossa arvotaan 7 numeroa 39:sta
numerosta.
6p
4. Oletetaan, että jatkolennolle menevät matkalaukut asetetaan kuljetushihnalle
satunnaiseen järjestykseen ja Helsinkiin meneviä laukkuja on 12 %. Millä
todennäköisyydellä kymmenestä peräkkäin hihnalla olevasta laukusta on
Helsinkiin meneviä kaksi tai kolme?
6p
Jatkuu
5. Arpajaisissa on arvan hinta 5 €. Arpoja myydään 2000 kpl. Päävoittona on 300
€ jonka voi voittaa vain 1 arpa, toisena voittoluokkana on 200€, ja näitä arpoja
on mukana arvonnassa 5 kpl. Kolmantena voittoluokkana on 100 € ja näitä
arpoja on mukana arvonnassa 10 kpl. Määritä arpajaisvoiton jakauma ja
odotusarvo!
6p
6. Älykkyysosamäärä on jakautunut normaalijakauman mukaisesti niin, että
keskiarvona on 100 pistettä ja keskihajontana on 15. Kuinka suurella osalla 18
vuotiaista on älykkyysosamäärä…
a) …yli 130 pistettä?
b) …alle 70 pistettä?
c) …välillä 90-120 pistettä?
6p
7. Ympyrän sisältä valitaan umpimähkään piste. Millä todennäköisyydellä piste
on lähempänä ympyrän…
a)…keskipistettä kuin kehää?
b)…kehää kuin keskipistettä?
6p
8. Numerot 0,1,2,3,4,5,6,7,8 ja 9 kirjoitetaan kukin omalle kortilleen ja kortit
sekoitetaan. Sen jälkeen pakasta vedetään kolme korttia ja ne asetetaan
nostojärjestyksessä pöydälle vasemmalta oikealle. Jos 0 sattuu ensimmäiseksi
luvuksi, esim. 056, niin se tulkitaan luvuksi 56. Laske todennäköisyys sille, että
muodostunut kolminumeroinen luku on…
a) …pienempi kuin 500 ?
b) …jaollinen luvulla 5?
6p
Bonus: +2 pistettä maksimipisteiden päälle, tee jos ehdit:
Olkoon P( A) 
4
1
5
ja P( B)  , sekä P( A tai B)  .
9
3
9
Määritä P( A ja B) ja P( B | A)
Ratkaisut:
1. Keskiarvo 7,25. Hajonta 1,0077 =>1,0 ja Moodi, eli tyyppiluku 7 tai 8, koska ne esiintyy
otoksessa useimmiten.
2. a) MS = Maitosuklaa
P(vihreä MS ja vihreä MS)=
2 1
2
1
 
  0,011
14 13 182 91
b) P(punainen ja punainen tai MS ja MS)
7 6 6 5 2 1
42 30
2
70 35
      




 0,38
14 13 14 13 14 13 182 182 182 182 91
3.
 50   8 
Ratkaisu: Rivejä on       59325280 kpl. Klassinen todennäköisyyden nojalla
 5   2
kysytty todennäköisyys on
1
1
1
P(" päävoitto") 


.
 50   8  2118760  28 59 325 280
    
 5   2
P(" päävoitto tavallisessa lotossa") 
Koska
4.
1
1

.
 39  15 380 937
 
7
15 380 937
 0,259...  26 % , niin Eurojackpot päävoiton todennäköisyys on vain
59 325 280
noin 26 % suomalaisen loton päävoiton todennäköisyydestä
10
10
4. P( 2 tai 3) =    0,12 2  0,888     0,12 3  0,887  0,2330  0,0847  0,3177
2
3
Vastaus: Todennäköisyys on noin 32 %
5. Voitoista pitää vähentää arvan ostamiseen kulunut 5€, joten voitot ovat 295, 195 ja 95,
sekä tappio -5, kun se ajatellaan voiton kautta, eli negatiivisena. Jakauma:
Voitto
295 €
195 €
95 €
-5 €
P(Voitto)
1
2000
5
2000
10
2000
1984
2000
Nyt
1
5
10
1984 7700
 195 
 95 
 (5) 

 3,85
2000
2000
2000
2000 2000
Eli jokainen arpa tuottaa arpajaisten järjestäjälle voittoa 3.85€ ja arvan ostajan tappion
odotusarvo on 3,85€/arpa.
E (voitto)  295 
6.
a) Normeerataan raja 130:
130  100
z
 z  2   (2)  0,9772 , eli P(ÄO > 130)=1-0,9772=0,0228=>2,3%
15
b) Normeerataan raja 70:
70  100
z
 z  2
15
Koska negatiivisia z:n arvoja ei voi lukea normaalijakauman tiheysfunktioiden taulukosta,
tämä on peilattava keskiarvon oikealle puolelle: => z=2. Tätä vastaava todennäköisyys
katsottiin jo äsken:
 (2)  0,9772
Tämän päälle menevät todennäköisyydet ovat myös peilikuvana sama kuin z=-2:n alle jäävät
todennäköisyydet, joten P(ÄO < 70)=2,3%
c) Normeerataan raja 120:
120  100
z
 z  1,33   (1,33)  0,9082
15
Eli 90,82 jää alle 120 pisteen.
Normeerataan raja 90:
90  100
z
 z  0, 67   (0, 67)  0, 7486
15
Tämän rajan päälle menevät todennäköisyydet, eli 1-0,7486=0,2514 ovat samoin alle
rajan 90 alle jääviä todennäköisyyksiä, joten: 120 alle jää 0,9082 ja vielä 90 alle jää
0,2514, joten välille jää: P(90<ÄO<120)=0,9082-0,2514=0,6568
7.
a) Pisteen suotuisa valitsemisalue on ympyrä, jonka säde on 0,5r => Suotuisa ala
A1    (0,5r )2  0, 25r 2 . Koko ympyrän ala, mistä piste voidaan valita, on
0, 25r 2 0, 25 1

  0, 25
r 2
1
4
b) Pisteen suotuisa valitsemisalue on se osa ympyrästä , josta on vähennetty keskelle jäävä
0,5r-säteinen ympyrä pois. => Suotuisa ala
As    r 2    (0,5r )2  r 2  0, 25r 2  0,75r 2 . Koko ympyrän ala, mistä piste voidaan
Ak    r 2  r 2 . Joten P( piste lähempänä keskipistettä) 
valita, on Ak    r 2  r 2 . Joten P( piste lähempänä kehää) 
0, 75r 2 0, 75 3

  0, 75
r 2
1
4
8. a) Ensimmäisen luvun täytyy olla 0 tai 1 tai 2 tai 3 tai 4 (toinen ja kolmas voivat olla mitä vain).
=>
P(0 tai 1 tai 2 tai 3 tai 4)=
1 1 1 1 1
5
     =0,5
10 10 10 10 10 10
b) Jotta luku olisi jaollinen vitosella, viimeisen luvun pitää olla 5 tai 0 (eka ja toka voivat olla mitä
vain). =>
P(viimeinen on 5 tai viimeinen on 0)=
9 8 1 9 8 1 2 1
        0, 2
10 9 8 10 9 8 10 5
Bonus:
P( A tai B )  P ( A)  P ( B )  P ( A ja B )
5 4 1
5 7
   P( A ja B)    P( A ja B )
9 9 3
9 9
2
 P( A ja B ) 
9
ja
P( A ja B)  P( A)  P( B | A)
2 4
9
2
  P( B | A)    P( B | A)
9 9
4
4
1
 P( B | A) 
2
