VAPAAVAHTI • FRIVAKT 2/2012
SJÖMANSSERVICEBYRÅN VAPAAVAHTI • FRIVAKT M/s Lindan pikavisiitti Shipping Training Days 2 / 2012 2/2012 MERIMIESPALVELUTOIMISTO Sjöfartens dag på Åland Rosella -still going strong Frivakt Vapaavahti 1 VAPAAVAHTI 2/12 FRIVAKT 2/12 Pääkirjoitus: Työniloa!!……………………………… 3 Maarianhaminan Aland Maritime Day veti väkeä, Mepa mukana……………………… 4 Rosella –miehistö ja kalusto kunnossa……………… 8 Shipping Training Days – varustamopäivät merenkulun opiskelijoille…………………………… 12 IT-alalta merille…………………………………… 16 Merimiespalvelutoimiston hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011…………………… 18 M/s Gabriellan ykköskokki Kari Kuusisto………… 32 13.500 laivapostikortin kokoelma………………… 36 Tervakaupunki Vaasa katsoi merelle………………… 40 Mukavat kesäjuhlat Merimieskeskuksessa…………… 44 Tankkilaiva Tornadon kannelta Merimieskeskuksen johtajaksi……………………… 45 Telakalla…………………………………………… 46 Äänimeri- nettiyhteisön tutustuminen Merikeskus Vellamoon……………………………… 48 Yövuorossa Vuosaaressa…………………………… 50 Tykinlaukaus juhlisti Helsinki-päivää ja s/s Hyökyn satavuotista taivalta.………………… 54 MEPAn kirjasto suosittelee………………………… 55 Langh Ship voitti laivajoukkueiden jääkiekkoturnauksen………………………………… 59 Kesä alkoi MEPAn golf –kisasta…………………… 60 Harrastetöitä Mepan näyttelyissä…………………… 62 Nimitysuutisia……………………………………… 66 Merenkulkijoita kevään kursseilla…………………… 61 Ristikko…………………………………………… 70 Laitureilla ja lankongeilla…………………………… 73 Tulevia kursseja…………………………………… 75 Ledare: Arbetsglädje!……………………………… 3 Aland Maritime Day i Mariehamn lockade publik, SSB var med……………………… 6 Rosella – både manskap och fartyg i skick………… 10 Shipping Training Days – rederidagar för sjöfartsstuderande……………………………… 14 Till sjöss från IT-branschen………………………… 17 Styrelsen för Sjömansservicebyråns verksamhetsberättelse för år 2011…………………… 25 M/S Gabriellas kock Kari Kuusisto………………… 34 13.500 postkort med fartygsmotiv………………… 38 Tjärstaden Vasa blickade mot havet………………… 42 Gemytlig sommarfest på Sjömanscentret…………… 44 Från tankfartyget Tornados däck till posten som chef för Sjömanscentret………………… 45 Nattskift i Nordsjö………………………………… 52 Langh Ship vann sjöfartslagens ishockeyturnering…………………………………… 59 Sommaren började med SSB:s golftävling…………… 60 Utnämningsnytt…………………………………… 66 Korsordet…………………………………………… 71 M/s Lindan kokkistuertti Petri Päivärinta pelasi mestarijoukkueessa, s. 59. Pikun työpaikan tunnelmia voi lukea sivulta sivulta 50 alkaen 2 Vapaavahti Frivakt Hyvää kesää! Trevlig sommar! M/s Kristina Katarinan Juha Havutie jälkikasvuineen ehti tutustua Mepan harrastenäyttelyyn paikan päällä. Muut voivat katsella kuvia sivuilta 62 - 65. Tero Virtanen från WinNova och Leif Johansson från Meriturva deltog då Sjöfartsmuseet i Mariehamn öppnades Kannen kuva - Pärmbild: Pekka Karppanen Takakansi - baksida: Sirpa kittilä 2 / 2012 VAPAAVAHTI • FRIVAKT Martti Karlsson esitteli valokuvanäyttelyä Alpo Mikkolalle Maarianhaminassa Martti Karlsson presenterade fotoutställningen för Alpo Mikkola i Mariehamn Työniloa!! Arbetsglädje! Mepalle myönnettiin maaliskuussa Merenkulun Teemapalkinto. Valinnan keskeisenä kriteerinä oli, että Mepa on lähes 40 vuoden ajan tehnyt työtä merenkulkijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Edellä mainittuun kiteytyy myös Mepan toiminnan ydin. Kaiken mitä teemme palvelee sitä, että merenkulkija viihtyy laivalla. Vastauspuheenvuorossani palkinnonantajille siteerasin suuresti arvostamani laivanvarustaja Alpo Mikkolan toteamusta; ”kun merenkulkija voi hyvin laivassa, niin silloin varustajakin voi yleensä hyvin konttorissa”. Siinä Alpo on todella oikeassa. Työhyvinvointiin panostaminen on varustamolle keskeinen valinta. Henkilöstö on sen tärkein pääoma. Laivoilla on nykyisellään niin pienet tiimit, että jokaisen panosta tarvitaan. Toivotamme toisillemme usein työniloa. Se syntyy siitä, että työpaikalla perustyöhyvinvoinnin elementit ovat kunnossa. Laivalla ollaan usein pitkiäkin jaksoja yhtä mittaa yhdessä. Tällöin on erityisen tärkeää, että työyhteisö toimii ja ”hommat” hoidetaan yhdessä. Merenkulkijoiden työhyvinvointi on monien osasten summa. Sen kehittämisessä Mepa haluaa olla mukana. Viime vuonna palkkasimme vuodeksi työhyvinvointia kehittävän henkilön. Tästä työstä saatu palaute oli niin kannustavaa, että hallitus vakinaisti työtä tehneen työsuhteen. Nyt toivommekin, että varustamot ja merenkulkijat hyödyntävät Mepan työhyvinvointipalveluita mahdollisimman tehokkaasti. Työssä jaksaminen vaatii myös rentoutumista. Suomen kesä tarjoaa siihen erinomaiset mahdollisuudet. I mars fick Sjömansservicebyrån motta Sjöfartens Temapris. Det centralaste kriteriet för valet var att Sjömansservicebyrån under närmare 40 år har verkat för att främja sjöfararnas välbefinnande. I det utkristalliseras också kärnan i SSB:s verksamhet. Allt vad vi gör bidrar till att sjöfararen trivs ombord. I mitt svarstal till prisets givare citerade jag redaren Alpo Mikkola, som jag storligen uppskattar. Han har konstaterat att ”då sjöfararen mår bra ombord, mår också redaren i allmänhet bra på kontoret.” I det har Alpo verkligen rätt. Att satsa på välbefinnande i arbetet har varit ett centralt val för rederiet. Personalen är dess viktigaste resurs. På fartygen är arbetsteamen numera så små, att varje medlems insats behövs. Vi önskar ofta varandra arbetsglädje. Den uppstår då alla element i det grundläggande välbefinnandet på arbetsplatsen är på sin plats. På fartygen är man ofta tillsammans oavbrutet under långa perioder. Då är det särskilt viktigt att arbetsgemenskapen fungerar och att man gör jobbet tillsammans. För sjöfararen är välbefinnandet en summa av många faktorer. I den utvecklingen vill Sjömansservicebyrån vara med. Senaste år avlönade vi för ett år en person för att utveckla välbefinnandet i arbetet. Responsen för det arbetet var så uppmuntrande, att styrelsen beslöt fastanställa personen. Nu önskar vi att rederierna och sjöfararna utnyttjar Sjömansservicebyråns välbefinnandetjänster så effektivt som möjligt. För att orka i arbetet måste man också koppla av. Sommaren i Finland erbjuder utmärkta möjligheter för det. Mukavaa kesää ja työniloa kaikille! Önskar er alla en skön sommar och arbetsglädje! Martti Karlsson Martti Karlsson 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 3 Maarianhaminan Aland Maritime Day veti väkeä, Mepa mukana Kahdettatoista kertaa järjestetty Aland Maritime Day on muodostunut yhdeksi tärkeimmäksi merenkulkutapahtumaksi Suomessa ja Pohjoismaissa. Kulttuuri- ja kongressitalo Alandican tiloissa oli nelisenkymmentä näytteilleasettajaa. Ohjelmassa oli lukuisia luentoja, jotka vetivät ammattilaisia varustamoista, merikouluista ja muilta merenkulkualan tahoilta. Mepalla oli oma osasto valokuvanäyttelyineen. Viereisessä kabinetissa kuultiin AnnGerd Steinbyn mielenkiintoinen esitys Lundqvist –varustamon vaiheista ja katsottiin filmi Eriksonin Degerö –laivan matkoista ja miehistön nostalgiatapaamisesta. Yksi kiinnostavimmista luennoitsijoista oli Alexander Bard, ruotsalainen media-alan monitoimimies ja visionääri. Hän käsitteli perinteistä elinkeinoa merenkulkua uuden teknologiakehityksen kannalta. Bard tunnetaan Suomessa myös muusikkona (Army of Lovers, Gravitonas) ja Idols-tuomarina. Aland Maritime Day –tapahtuman järjestämisestä vastaavat Ålands Sjöfart –yhdistys, Alandiabolagen, Det Norske Veritas sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus. Godby Shippingin Eva Mikkola-Karlströmillä ja Dan Mikkolalla on suuri rooli tapahtuman toteutuksessa. Pekka Karppanen Merimuseo on uudistettu todella hienoon kuosiin. Maarianhaminan Merimuseo avattiin Merimuseo avasi ovensa yli kaksi vuotta kestäneen uudistuksen jälkeen. Remontin yhteydessä tilat kasvoivat1600 neliömetrillä. Perusnäyttelyssä on neljä pääteemaa; purjemerenkulku, konemerenkulku, laivanrakennus ja meriturvallisuus. Ålands Sjöfartsmuseum sijaitsee Maarianhaminan satamassa matkustajaterminaalien läheisyydessä, Hamngatan 2. Museo on auki: 26.4. - 31.8. päivittäin 10 - 17 1.9. - 31.12. päivittäin 11 – 16 Linkki: http://www.sjofartsmuseum.ax/sve/ Margitha Lindberg ja Jessica Troberg Seaventures -osastolla Alandicalla. 4 Vapaavahti Frivakt 2 / 2012 Mepan ja Merimieseläkekassan osastot olivat kulttuuri- ja kongressikeskus Alandican toisessa kerroksessa. Eva Westerbacka ja Michaela Björklund esittelevät MEK:in toimintaa Martti Karlssonille. Taustalla Dan Mikkola tulossa portaita ylös. SSB:s och Sjömanspensionskassans avdelningar var belägna i anda våningen i kultur- och kongresshuset Alandica. Eva Westerbacka och Michaela Björklund presenterar SPK:s verksamhet för Martti Karlsson. I bakgrunden kommer Dan Mikkola upp för trapporna. Parkkilaiva Herzogin Cecilien kapteenin salonki Merimuseolla. Alandia-Bolagen premierade Bore Ltd I samband med Sjöfartens dag i Mariehamn fick representanter för Bore Ltd motta utmärkelsen ”Årets tryggaste Arbetsplats 2012”. Sjöförsäkringsbolaget Alandia har delat ut priset årligen sedan år 2006. Bore Ltd sai Alandia-Bolagen -palkinnon Varustamolle myönnettiin ”Vuoden turvallisin työpaikka 2012” -palkinto, jonka merivakuutusyhtiö Alandia on jakanut vuodesta 2006 lähtien vuosittain. 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 5 Aland Maritime Day i Mariehamn lockade publik, SSB var med Aland Maritime Day, som nu arrangerades för tolfte gången, har kommit att bli ett av de viktigaste sjöfartsevenemangen i Finland och hela Norden. Ett fyrtiotal utställare hade mött upp på kultur- och kongresshuset Alandica. På programmet stod ett stort antal föreläsningar som lockade yrkesfolk från rederierna, sjöfartsskolorna och andra aktörer inom branschen. SSB hade en egen avdelning med sin fotoutställning. I ett närliggande kabinett kunde man lyssna till Ann-Gerd Steinbys intressanta föredrag om Rederiet Lundqvist och man fick se en film om Eriksons M/S Degerös resor och en nostalgiträff som ordnades för besättningen. En av de mest intressanta föredragshållarna var Alexander Bard, en svensk visionär och mångsysslare inom mediebranschen. Han behandlade den nya teknologins utveckling och hur den påverkar den traditionella sjöfartsnäringen. Bard är i Finland känd också som musiker (Army of Lovers, Gravitonas) och Idols-domare. För evenemanget Aland Maritime Days arrangemang ansvarar förbundet Ålands Sjöfart, Alandia-Bolagen, Det Norske Veritas och Ålands landskapsregering. Eva Mikkola-Karlström och Dan Mikkola spelar en stor roll vid evenemangets genomförande. Sjöfartsmuseet har genomgått en förnämlig renovering Sjöfartsmuseet i Mariehamn öppnades Sjöfartsmuseet öppnades igen efter att ha genomgått en renovering som räckt mera än två år. I samband med renoveringen växte museet med 1600 kvadratmeter. Basutställningen omfattar fyra huvudteman: segelsjöfarten, maskinsjöfarten, skeppsbyggnad och sjösäkerhet. Ålands Sjöfartsmuseum ligger på Hamngatan 2, nära passagerarterminalen i Mariehamns hamn. Museet är öppet: Sommartid dagligen 10.00 – 17.00 Vintertid dagligen 11.00 – 16.00 Länk: http://www.sjofartsmuseum.ax/sve/ 6 Vapaavahti Frivakt Ann-Gerd Steinby och Inga-Britt Wirta, SSB:s kontaktperson i Mariehamn 2 / 2012 Ann-Gerd Steinbys föredrag om Rederiet Lundqvists historia väckte stort intresse. Man var tvungna att låna stolar från kabinettet invid. I museets bottenvåning kan man se ett stort antal miniatyrmodeller av maskindrivna fartyg. Herr Lund underhöll SSB:s gäster med dragspelsmusik 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 7 Rosella –miehistö ja kalusto kunnossa Rosella teki Viking XPRS:n tuurausmatkat Helsingistä Tallinnaan 2011 kevättalvella. Turussa 1980 rakennettu ja viime vuonna perusteellisesti uudistettu alus liikennöi Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä. Rosellan merenkulkijat ovat vakiokävijöitä merimiesurheilutapahtumissa, laivalla on alalta myös pitkät perinteet. Vuonna 1981 Rosella voitti laivajoukkueiden maailmanmestaruuden jalkapallossa. The Seven Seas Football Series –sarjaan osallistui tuolloin peräti 964 laivaa edustaen 70 eri kansallisuutta. Mepamiehet olivat tulossa Ruotsista Ahvenanmaalle, joten oli luonnollista katsastaa Rosellan hienosti uudistetut tilat ja tavata tuttuja urheilumiehiä työnsä ääressä. Merimatka kestää vain kaksi ja puoli tuntia. Alus tekee vuorokaudessa kaksi edestakaista matkaa Kapellskäriin ja yöpyy Maarianhaminassa. Tony Eriksson 8 Vapaavahti Frivakt 2 / 2012 Kiireinen laivamatka Kapellskäristä Rosellaan nousee varsin paljon matkustajia, joista suurin osa käy pöytään laivan keulassa olevaan ruokaravintolaan. Kaikki matkustajatilat ovat ajanmukaisia ja viihtyisiä. Lyhyellä matkalla on laivaporukalla kova kiire. Rosellan turvallisuuspäälliköllä ja urheilumanagerilla Andreas Rosenkvistillä on vapaavuoro, mutta vanha tuttu Patrick Johansson ehtii hieman esitellä laivaa. Byssassa oli melkoinen hyörinä, kun ruokasalista tuotiin tiskiin astioita ja vietiin puhtaita tilalle. Kenth Isaksson ja Niklas Pettersson ehtivät pikaisesti poseeraamaan kuvissa. Ruokasalin puolella Tony Eriksson leikkaa lihaa isolla veitsellä yhtä kätevästi, kun taituroi kentällä salibandymailan kanssa. Rosellan konehuoneessa Sampo Haapalainen ja Niklas Karlsson valvovat neljän Wärtsilä Pielstick -koneen käyntiä. 17760 kilowattia tuottaa 136 -metriselle laivalle yli 20 solmun nopeuden. Matka taittuu tasaisesti ja perillä Maarianhaminassa ollaan tuota pikaa. Talvella taukoa Rosellan matkahinnat ovat todella edullisia. Ilmeisesti kilpailu Maarianhaminan ja Ruotsin välisessä laivaliikenteessä on kovaa. Toisaalta, matkustajille jää enemmän varoja käytettäväksi vaikka Rosellan loistaviin ravintolapalveluihin ja ostoksiin. Toukokuussa laivan porukka sai yllättäviä ja vähän huonoja uutisia. Varustamo suunnittelee Rosellan ylösmakuutusta hiljaisimpina talvikuukausina. Seisokin pituudesta ei vielä ole tietoa. Perinteisesti Suomen ja Rosellan nykyinen tiimi on menestynyt Mepan salibandyturnauksissa hyvin vuosien varrella Ruotsin välisessä laivaliikenteessä on ollut hiljaisempi jakso tammikuun alkupuoliskolta helmikuun lopun talvilomiin asti. Toivotetaan Rosellalle ja miehistölle suotuisia tuulia! Pekka Karppanen I samband med dockningen år 2011 gjorde man ett stort antal förändringar i Rosellas inredning 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 9 Rosella – både manskap och fartyg i skick Rosellas nuvarande team har under årens lopp haft framgångar vid SSB:s turneringar i innebandy Fartyget som byggdes i Åbo år 1980 och genomgick en grundlig renovering senaste år trafikerar nu mellan Mariehamn och Kapellskär. Vid sjömansidrottsevenemangen träffar man alltid sjöfarare från Rosella, fartyget har också långa traditioner inom den sektorn. Rosella vann år 1981 fartygslagens världsmästerskap i fotboll. Då deltog sammanlagt 964 fartyg som representerade 70 olika nationaliteter i serien The Seven Seas Football Series. SSB:s mannar var på väg från Sverige till Åland, och det föll sig naturligt att bekanta sig både med högklassigt renoverade utrymmen och träffa bekanta idrottsmän i arbete. Sjöresan tar bara två och en halv timme. Fartyget gör per dygn två resor tur och retur till Kapellskär och övernattar i Mariehamn. sjöresan har besättningen bråttom. Rosellas sjösäkerhetschef och idrottsmanager Andreas Rosenkvist är på ledighet, men Patrick Johansson, en gammal bekant, hinner ändå förevisa fartyget en stund. I byssan var det liv och rörelse då kärlen bars ut från matsalen för att diskas och nya bars in. Kenth Isaksson och Niklas Petters- Paus under vintern Arbetsdryg sjöresa I Kapellskär stiger en stor mängd resenärer ombord, de flesta sätter sig till bords i restaurangen i fören. Alla passagerarutrymmen är tidsenliga och trivsamma. Under den korta 10 Vapaavahti Frivakt son hann snabbt posera framför kameran. I matsalen skär Tony Eriksson upp kött med en stor kniv lika skickligt som han hanterar klubban i innebandy. I Rosellas maskinrum övervakar Sampo Haapalainen och Niklas Karlsson de fyra Wärtsilä- Pielstick maskinernas funktion. 17760 kilowatt ger det 136 meter långa fartyget över 20 knops fart. Resan löper jämnt och inom kort är vi framme i Mariehamn. Niklas Pettersson Rosellas biljettpris är verkligen förmånliga. Konkurrensen i trafiken mellan Mariehamn och Sverige är uppenbarligen hård. Å andra sidan har resenärerna mera pengar att spendera på Rosellas högklassiga restaurangtjänster och på shoppande. I maj fick besättningen överraskande och tråkiga nyheter. Rederiet planerar att lägga upp Rosella för de lugnare vintermånaderna. Driftstoppets längd är ännu inte känt. Traditionellt har en lugnare period i fartygstrafiken infallit från början av januari till vintersemestrarna i slutet av februari. Vi önskar Rosella med besättning förliga vindar! 2 / 2012 Patrick Johansson och Kenth Isaksson Niklas Karlsson Sampo Haapalainen 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 11 Shipping Training Days – varustamopäivät merenkulun opiskelijoille Niklas Rönnberg toimii SV Ry:n tekniikan, turvallisuuden ja ympäristön asiantuntijana. Hän keskittyi esityksessään onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, hyvään merimiesja aluksen kunnossapitoon. Suomen Varustamot Ry elvytti monen vuoden tauon jälkeen tapahtuman, jossa merenkulkuelinkeinosta jaetaan viimeistä tietoa alan opiskelijoille. Gustavelundin kokoushotelliin oli kokoontunut viitisenkymmentä valmistuvaa merikapteeni- ja insinööriopiskelijaa. Tulevaa päällystöä oli saapunut Kotkan, Rauman ja Turun ammattikorkeakouluista. – Myös Maarianhaminasta oli tarkoitus tulla opiskelijoita, mutta heille tuli este, harmitteli asiantuntija Jessica Troberg Suomen Varustamoista Huhtikuun alkupuoliskolla järjestetyn kaksipäiväisen tapahtuman aikana opiskelijat saivat tietoa aluksen taloudenpidosta, hallinnosta sekä vakuutus- ja luokitusasioista. – Turvallisuus ja ympäristönsuojelu ovat myös täällä käsiteltäviä asioita, samoin ISMkoodi ja Port State Control –asiat, tähdensi Niklas Rönnberg, joka toimii SV Ry:n tek12 Vapaavahti Frivakt niikan, turvallisuuden ja ympäristön asiantuntijana. Jessica Trobergin mukaan Shipping Training Days -päivien ohjelma on suunniteltu siten, että mahdollisimman hyvin täydennetään ammattikorkeakouluissa saatuja valmiuksia. Tapahtuma on tarkoitus tästä lähtien järjestää vuosittain. luonnollisesti antamaan viime käden tietoa eri alueilta. Opiskelijat saivat tärkeää lisäinformaatiota asioista, joista merenkulun koulutusohjelmissa on rajalliset mahdollisuudet saada ajankohtaista oppia. Esitykset pidettiin englanniksi. Aluksen ja sen osien luokitus on jatkuva ja vaativa tapahtumasarja, joka aukeaa vastuussa olevalle merenkulkijalle täysin vasta usean vuoden laivalla olon jälkeen. Luokituslaitos Det Norske Veritaksen edustaja Jussi Lindström oli koonnut kattavan ja kiinnostavan paketin alusluokituksesta. 130 vuotta vanha DNV on toiminut Suomessa vuodesta 1918, vuonna 1957 perustettiin oma konttori. Luennoilta lisäoppia Ei vara venettä kaada Suomen Varustamot Ry oli hankkinut luennoitsijoita alan johtavilta toimijoilta. Myös yhdistyksen omat asiantuntijat pystyivät Vakuutusyhtiö on varustamolle ja aluksen päällystölle tärkeä yhteistyökumppani. Suomen merkittävin merivakuuttaja on Alandia 2 / 2012 Marine , joka tarjoaa asiakkaille kaiken tarvittavan turvan, kuten kasko-, P&I-, Loss of Hire- ja muut vakuutukset. Vuonna 1947 perustetun Alandia Marinen edustaja Johan Ström selosti merivakuutustoiminnan periaatteita, vastuunjakoa ja kävi läpi tärkeimmät vakuutusmuodot. Laivan päällystön on tärkeää tietää toimenpiteet onnettomuuden sattuessa. Heti kun tilanne sallii, on otettava yhteys varustamoon ja vakuutusyhtiöön. Vahingon tapahduttua ulkomailla on varustamolle eduksi käyttää vakuutusyhtiön verkostoa ja paikallisia asiantuntijoita. Vakuutusyhtiö tukee varustamoita ja toimii yhteistyössä asiakkaiden kanssa vahinkojen ehkäisemiseksi. Meriturvaa ja verkostoitumista Omassa osuudessaan Niklas Rönnberg keskittyi juuri onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, hyvään merimiestapaan ja aluksen kunnossapitoon. Tulevan päällystön on hyvä omaksua turvallisuuskulttuuri ja tuntea vastuuta ympäristöstä. – Riskienhallinnan kannalta on tärkeää dokumentoida läheltä piti -tilanteet ja vaaralliset tapahtumat, Rönnberg selosti kuulijoille. Paikalla oli runsaasti myös ammattikorkeakoulujen opettajia ja varustamoiden henkilökuntaa. Valmistuvilla opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua tuleviin kollegoihin ja työnantajiin. Edustajia oli muun muassa Borelta, Finnlinesilta, ESL-Shippingilta, Langhilta ja Godby Shippingilta. – Nämä ovat hienoja tilaisuuksia ja osallistuminen on aktiivista, totesi toimialajohtaja Tapani Salmenhaara Kymenlaakso Ammattikorkeakoulusta. Salmenhaaran mukaan välillä alkaa porukkaa vaivata opiskeluväsymys, mikä näkyy poissaoloina varsinaisesta opinahjosta. Gustavelundin tapahtumaan oli hyvä osanotto, kotkalaiset tulivat paikalle yhteiskuljetuksella. Ennen seuraavan päivän luentoja oli vielä vuorossa iltatilaisuus, jossa opiskelijat saattoivat verkostoitua toistensa ja varustamoiden henkilöstön kanssa. Toimialajohtaja Tapani Salmenhaara Kymenlaakson Ammattikorkeakoulusta. Pekka Karppanen Suomen Varustamot Ry:n toimitusjohtaja Olof Widen ja puheenjohtaja Thomas Franck, joka on myös Bore Ltd:n toimitusjohtaja 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 13 Shipping Training Days – rederidagar för sjöfartsstuderande Rederierna i Finland rf återupplivade efter en paus om många år ett evenemang där sjöfartsnäringen bjöd de studerande på senaste nytt inom branschen. På kongresshotellet Gustavelund hade ett femtiotal blivande sjökaptener och ingenjörsstuderande samlats. De blivande befälhavarna hade anlänt från yrkeshögskolorna i Kotka, Raumo och Åbo. – Det var meningen att studerande från Mariehamn också skulle delta, men de fick förhinder, berättade ombudsman Jessica Troberg från Rederierna i Finland litet förtretad. Under tvådagarsevenemanget i början av april fick de studerande information om ett fartygs ekonomi, administration och om 14 Vapaavahti Frivakt frågor i anslutning till försäkringar och klassificering. – Vi tar också upp frågor om säkerhet och miljöskydd här, liksom ISM-koden och Port State Control, framhöll Niklas Rönnberg, som fungerar som specialist på teknik, säkerhet och miljö på RiF rf. Enligt Jessica Troberg planerar man programmet för Shipping Training Days så att man så väl som möjligt kompletterar de färdigheter som ges vid yrkeshögskolorna. Man planerar att arrangera evenemanget årligen härefter. Föreläsningar gav ytterligare information Rederierna i Finland rf hade vidtalat föreläsare från ledande aktörer inom branschen. Också föreningens egna specialister kunde naturligtvis informera om senaste nytt inom olika områden. De studerande fick viktig tilläggsinformation om aktuella frågor som sjöfartens utbildningsprogram har begränsa- de möjligheter att behandla. Föreläsningarna hölls på engelska. Klassificeringen av fartyget och dess delar är en fortgående och krävande process, som klarnar helt för den ansvarige sjöfararen först efter flera år ombord. Representanten för klassificeringssällskapet Det Norske Veritas, Jussi Lindström, hade sammanställt ett omfattande och intressant informationspaket om fartygsklassificering. Det 130 år gamla DNV har verkat i Finland sedan år 1918, år 1957 grundade man ett eget kontor. Man kan aldrig vara nog försiktig För rederiet och fartygets befälhavare är försäkringsbolaget en viktig samarbetspartner. I Finland är Alandia Marine det främsta sjöförsäkringsbolaget, som erbjuder sina kunder all behövlig säkerhet liksom kasko- P & I-, Loss of Hire- och övriga försäkringar. Alandia Marine grundades år 1947. Representanten för bolaget, Johan Ström, presen2 / 2012 terade sjöförsäkringens principer och ansvarfördelning och de viktigaste formerna av försäkring. Då en olycka inträffar är det viktigt att fartygets befälhavare känner till vilka åtgärder som bör vidtas. Genast då situationen tillåter bör rederiet och försäkringsbolaget kontaktas. Om skadan inträffar utomlands är det en fördel för rederiet om man kan utnyttja försäkringsbolagets nätverk och lokala sakkunniga. Försäkringsbolaget stöder rederierna och samarbetar med kunderna för att förebygga skador. Sjösäkerhet och nätverksskapande Niklas Rönnberg fokuserade i sitt eget anförande just på förebyggandet av olyckor, gott sjömanskap och fartygets underhåll. Det blivande befälet borde tillägna sig en säkerhetskultur och känna ansvar för miljön. – Med tanke på riskhanteringen är det viktigt att man dokumenterar alla farliga tillbud som uppstår, förklarade Rönnberg för åhörarna. På plats fanns också en stor skara lärare från yrkeshögskolorna och personal från rederierna. De studerande hade möjlighet att bekanta sig med blivande kolleger och arbetsgivare. Representanter från bl.a. Bore, Finnlines, ESL Shipping, Langh och Godby Shipping var närvarande. – De här evenemangen är fina och deltagandet har varit aktivt, konstaterade branschdirektör Tapani Salmenhaara från Kymeenlaakson Ammattikorkeakoulu. Enligt Salmenhaara drabbas eleverna ibland av studietrötthet, som tar sig uttryck i frånvaro från den egentliga läroinrättningen. Deltagandet i evenemanget i Gustavelund var gott, Kotkaborna kom med gemensam transport. Före följande dags föreläsningar stod en kvällssits på programmet. De studerande kunde här knyta nätverk sinsemellan och med rederiernas personal. Branschdirektör Tapani Salmenhaara från Kymmenedalens Yrkeshögskola 2 / 2012 Niklas Rönnberg fokuserade i sitt anförande på förebyggandet av olyckor, gott sjömanskap och fartygets underhåll Johan Ström/Alandia Marine Frivakt Vapaavahti 15 IT-alalta merille Kymenlaakson Ammattikorkeakoulussa opiskelujen loppusuoralla oleva Vesa Tuomala pitää Shipping Training Days -tapahtuman antia oivallisena. Paljon hyödyllistä tietoa, uusia kontakteja ja positiivia tunteita. Vesa opiskelee Kotkassa merikapteeniksi. – Aloitin alan opiskelut Turun Aboa Maressa, ja sain vahtiperämiehen paperit. Siirryin jatkamaan opintoja Kotkaan, mistä olen kotoisin, Tuomala kertoo. Miehen suvussa on ollut merenkulkijoita, luotseja ja kalastajia. Isä seilasi Finnlinesillä ja isoisä purjehti parkkilaivoilla ja hinaajissa. Vesa päätti lähteä merille vasta aikuisiällä. – Olen toiminut informaatioteknologian piirissä 17 vuotta. Aikaisemmin silmälasit olivat este kansipuolen ammattiin. Nyt on onneksi toisin, Vesa sanoo. Mies on ottanut lukuhommat tosissaan. Opiskelujen ja seilausten ohella syntyi kirja ”Merenkulun turvallisuus suomalaisissa kauppa-aluksissa” kesällä 2010. Vesa IT -alan 16 Vapaavahti Frivakt työkokemus näkyy kirjassa. Toki merenkulkupuolikin on hallussa. – Oppia ja kokemusta on tullut koulutuksen ohella kansimiehistön ja – päällystön työtehtävistä, sekä purjehduksesta, Vesa Tuomala selvittää. Hän oli mukana, kun Stella Lines käynnisti Helsinki- Pietari -liikennettä Julia -autolautan kanssa. Viisumimääräyksiä ei vielä ollut helpotettu, ja liikenne jouduttiin lopettamaan kannattamattomana. Tuomala on sen jälkeen työskennellyt Godby Shippingilla, ja nykyisin seilaa perämiehenä m/s Midaksen mukana Karibialla. – Opinnäytetyö pitäisi vielä tehdä, Vesa tuumii. Hän suunnittelee myös uutta kirjaa riskienhallinnasta ja kriisijohtamisesta. teksti:Pekka Karppanen, kuvat Vesa Tuomala Vesa todella lähti Godby Shippingin Midakseen, joka oli jo Tukholman telakoinnin jälkeen siirtynyt Ranskan kautta Karibialle. Vesa ylitti Atlantin KLM-lentoyhtiön jumbojetillä. Alus liikennöi Karibialla ranskalaisen CMA-CGM –konttioperaattorin lukuun. Reitti on: St Maarten - St Kitts - Guadeloupe - St Barth - St Thomas - Puerto Rico St Croix – Tortola. Midas kiertää seitsemän päivän aikana 11 eri satamaa. Alus on yhdessä satamassa vain muutaman tunnin. 2 / 2012 Till sjöss från IT-branschen Vesa Tuomala är inne på slutrakan i Kymmenedalens Yrkeshögskola. Han tycker att evenemanget Shipping Training Days var utomordentligt givande. Man fick mycket nyttig information, nya kontakter och positiva känslor. Vesa studerar i Kotka för att bli sjökapten. – Jag började studierna i branschen i Åbo, i Aboa Mare, och fick där vaktstyrmansbrev. Jag fortsatte studera i Kotka, där jag är hemma, berättar Tuomala. I släkten har han haft sjöfarare, lotsar och fiskare. Fadern seglade hos Finnlines och farfadern seglade på barkfartyg och bogserbåtar. Vesa beslöt att gå till sjöss först som vuxen. – Jag har jobbat inom IT-branschen under 17 år. Tidigare var glasögon ett hinder för att jobba på däck. Nu är det annorlunda, säger Vesa. Han har tagit studierna på allvar. Vid sidan av studier och seglingstid skrev han sommarn 2010 boken ”Merenkulun turvallisuus suomalaisissa kauppa-aluksissa”. Man kan i boken skönja hans arbetserfarenhet av ITbranschen. Visst behärskar han också sjöfarten. – Utöver utbildningen har jag samlat lärdomar och erfarenhet av jobb både som däcksman och befäl, och av segling, förklarar Vesa Tuomala. Han var med då Stella Lines inledde trafiken mellan Helsingfors och S:t Petersburg med bilfärjan Julia. Bestämmelserna gällande visum hade ännu inte underlättats, och man var tvungen att lägga ned verksamheten som olönsam. Tuomala har seglat med Godby Shipping, och överväger möjligheterna att gå ut med M/S Midas till Karibien. – Slutarbetet borde ännu göras, funderar Vesa. Han planerar också en ny bok om krishantering och krisledarskap. 2 / 2012 Vesa gav sig verkligen av till Godby Shippings M/S Midas, som redan efter dockningen i Stockholm hade styrt stäven mot Karibien via Frankrike. Vesa flög över Atlanten med ett av KLM:s jumbojetplan. Fartyget trafikerar i Karibien för det franska containerrederiet CMA-CGM. Rutten är Saint Martin – Saint Kitts – Guadeloupe - Saint Barth – Saint Thomas – Puerto Rico – Saint Croix – Tortola. Midas besöker under sju dagar 11 olika hamnar för bara några timmar i gången. Frivakt Vapaavahti 17 MERIMIESPALVELUTOIMISTON HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin lähes 99 miljoonaa tonnia. Kasvua edellisvuodesta oli yli viisi miljoonaa tonnia. Tuonnista suomalaisalusten osuus oli 38 % ja viennistä vain 18 %. 18 Vapaavahti Frivakt Ulkomaan matkustajaliikenteessä oli lähes 18 miljoonaa matkustajaa, joka oli lähes kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lisäys johtui lähinnä Suomen ja Viron sekä Pietarin liikenteen kasvusta. Merimiespalvelutoimiston tulot eivät toteutuneet aivan suunnitellusti. Merimiespalvelumaksua saatiin vähän edellisvuotta enemmän, mutta budjetoitua vähemmän. Siihen vaikutti osaltaan lisääntynyt ulkomaisten merenkulkijoiden osuus suomalaisissa laivoissa sekä heikentyneen rahtitilanteen vuoksi joitakin laivoja oli osan vuotta poissa liikenteestä. Lästimaksua saatiin myös arvioitua vähemmän. Vaikka tuotot eivät toteutuneet suunnitellusti, niin merimiespalvelulain mukainen toiminta kasvoi useilla sektoreilla. Urheilussa salibandy-, jääkiekko- ja jalkapalloturnausten suosion kasvu jatkui. Turnauksiin osallistui ennätysmäärä joukkueita. Ilahduttavaa oli, että matkustaja-alusten lisäksi rahtilaivajoukkueiden määrä lisääntyi ja ne myös menestyivät hyvin. Kansainvälisen jalkapallosarjan loputtua Pohjoismaat aloittivat vuoden alusta oman sarjan. Siihen osallistui runsaasti risteilyaluksia sekä paljon Pohjoismaisia matkustajaaluksia. Loppukeväästä palkattiin määräaikainen työntekijä kehittämään merenkulkijoiden työhyvinvointia. ja liikuntatoimintaa. Työn vaikuttavuuden arviointi siirtyi seuraavalle vuodelle. Yleisurheilussa oli hieman aikaisempaa enemmän osallistujia. Lisäys johtui osittain suomalaisissa laivoissa olleiden ulkomaalaisten merenkulkijoiden tekemistä urheilutuloksista. Helsingin kuntosalikävijöiden määrä väheni huomattavasti. Maarianhaminassa sitä vastoin lisättiin salivuoroja kasvaneen kysynnän vuoksi. Kirjastopalvelussa toivomuskirjojen lainaus lisääntyi. Suomalaisten kirjailijoiden jännityskirjat olivat kysytyimpiä. Merenkulkijoilta tuli paljon kiitosta kirjaston monipuolisesta valikoimasta ja uutuuskirjojen nopeasta saamisesta laivoille. Ulkomaalaisille merenkulkijoille hankittiin lähinnä eestin-, englannin- ja venäjänkielistä kirjoja. Meren2 / 2012 kulkijoille esiteltiin sähkökirjaa, mutta lainaustoiminnan aloittamisen esteenä olivat edelleen tekijänoikeusasiat. Filmejä vaihdettiin keskimäärin kerran kuukaudessa palvelun piirissä olleille aluksille. Kotimaiset elokuvat olivat suosittuja ja niitä ilmestyi useita. Lisäksi laivoille toimitettiin TV:stä nauhoitettuja sarjoja ja kielikursseja. Opintotoimintaan osallistuvien määrä lisääntyi huomattavasti. Ilahduttavaa oli, että Ahvenanmaalla pidetyillä kursseilla oli aikaisempaa enemmän osallistujia. Myös kädentaito- ja tanssikurssit, tutustumiset eri liikuntalajeihin sekä päiväretkiä Ylläksellä olivat suosittuja. Sitä vastoin useita ATKkursseja ja osa melontakursseista jouduttiin perumaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Vapaavahdin sisällön kehittämistyö jatkui. Lehdessä kirjoitettiin aikaisempaa enemmän laivoista, merenkulkijoista sekä omista tapahtumista. Valokuvien määrää lisättiin ja lehden luettavuutta parannettiin taittoa väljentämällä. Lehdestä saatiin paljon myönteistä palautetta. Sähköpostiuutisia toimitettiin lähes kaikkiin suomalaisiin aluksiin säännöllisesti. Lisäksi vuoden loppupuolella alettiin julkaista kuukausittain ilmestyvää sähköistä tiedotuslehteä. Sen sisältö koostui Merimiespalvelutoimiston tarjoamista palveluista ja tapahtumaraporteista. Turun toinen asiamies jäi alkuvuodesta eläkkeelle, eikä tointa täytetty. Tämän vuoksi laivakäynnit vähenivät Turun palvelualueella. Kotkan alueen laivakäynnit vähenivät huomattavasti, johtuen laivaliikenteen hiljentymisestä. Helsingin asiamiesten tekemät laivakäynnit lisääntyivät erityisesti ulkomaisten alusten osalta. Vuosaaren sataman liikkumisrajoitukset vaikeuttivat merenkulkijoiden pääsyä Merimieskeskukseen ja tämän vuoksi viestintäpalveluja välitettiin suoraan aluksille. Perinteinen merenkulkijoiden harrastenäyttely pidettiin keväällä merimiesklubilla. Myönteistä oli, että siihen osallistui aiempaa enemmän harrastajia. Merenkulkijoiden pohjoismainen valokuvauskilpailu oli erittäin korkeatasoinen ja siihen lähettiin runsaasti valokuvia. Parhaat kuvat olivat Helsingin lisäksi esillä Kotkan Meripäivillä. Kotkassa järjestettiin ensimmäisen kerran ohjelmallinen merenkulkijatapaaminen. Se pidettiin Meripäivien aikana Merikoulun takilassa. Tilaisuuteen osallistui runsaasti merenkulkijoita. Siitä tuli paljon myönteistä palautetta ja sen jatkamista toivottiin. Kiinteistö Linnankatu 3:ssa tehtiin vain välttämättömimmät korjaukset. Kiinteistöä koskeva kaavamuutos eteni Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavaosastolla huomattavasti luvattua hitaammin. Mahdollinen päätös rakennusluvan hakemisesta siirtyi tästä syystä ensi vuodelle. Talkoita jatkettiin Ruissalon Mepalassa. 2 / 2012 Päärakennus maalattiin ulkopuolelta sekä sammal poistettiin katolta. Ranta sorastettiin, viheralueet siivottiin, sekä grilli katettiin. Kesäkausi päättyi Shanty-Singers-kuoron upeaan esiintymiseen. Mepan Ylläsjärvellä olevien huoneistojen käyttöaste laski 44.5 %:iin. Erityisesti kesällä ja syksyllä kysyntä oli aiempaa vähäisempää. Merimieseläkekassa hankki majan samalta alueelta merenkulkijoille vuokrattavaksi, mikä osaltaan vaikutti kysynnän vähenemiseen. TIEDOTUS VAPAAVAHTI Vapaavahti-lehti ilmestyi neljä kertaa kaksikielisenä ja nelivärisenä. Lehdissä tiedotettiin MEPAn järjestämistä palveluista, tapahtumista ja kursseista sekä merenkulkijoiden vapaa-ajan toiminnasta. Vuoden 2011 lehdissä keskityttiin MEPAn omaan toimintaan sekä merenkulkijoiden terveyteen ja hyvinvointiin. Merenkulkijoista ja alalla työskentelevistä henkilöistä tehtiin haastatteluja. Merenkulkijoiden omia kirjoituksia julkaistiin säännöllisesti. Vuoden 2012 kursseja ja MEPAn palveluita esiteltiin Vapaavahdin liitteessä. Laivojen ja merenkulun sidosryhmien lisäksi lehteä lähetettiin merenkulusta kirjoittaville tiedotusvälineille sekä tilaajille. Vapaavahdin kokonaissivumäärä oli 280 (288) ja vaihteli 60:sta 80:een. Lehden kokonaispainosmäärä oli 2500 kpl, josta noin 60 lähetettiin ulkomaille. Vuoden lopulla aloitettiin sähköisen Vapaavahti-Uutiskirjeen lähetykset. (suluissa vuoden 2010 luvut) MUU TIEDOTUS Sähköpostin välityksellä toimitettiin viikoittain kotimaisista ja ulkomaisista tietolähteistä koottuja merenkulun uutisia noin sadallekahdellekymmenelle laivalle. Merenkulun lehdistön sekä kotisivujen ja sosiaalisen median kautta tiedotettiin MEPAn kulttuuri- ja urheilutapahtumista sekä muista palveluista. MEPAn toiminnasta tiedotettiin omilla kursseilla ja alan järjestöjen tapahtumissa. LEHTIPALVELU MEPAlla oli vuoden 2011 lopussa 5 (5) lehtipistettä ulkomaiden satamissa, joihin tilattiin suomen- ja ruotsinkielisiä päivälehtiä. Sanoma- ja aikakauslehtiä tilattiin merenkulkijoille Hankoon, Raumalle, Mäntyluotoon, Kaskisiin, Raaheen, Ouluun ja Kemiin. Aluksille välitettiin 1 293 (1368) lehtipakettia postin, meklareiden ja lentoaseman palvelupisteen kautta. Suomen satamissa vieraileville ulkomaisille merenkulkijoille tilattiin lehtiä Saksasta, Ruotsista, Puolasta, Englannista, Hollannista, Venäjältä, Eestistä ja Filippiineiltä. Lehtivalikoimaa täydennettiin irtonumeroita hankkimalla. Ulkomaisille merenkulkijoille toimitettiin myös sähköpostiuutisia yhteistyössä muiden merimiespalveluorganisaatioiden kanssa. ELOKUVAPALVELU Laivoille toimitettiin elokuvia DVD- ja Bluray -tallenteina. Televisiosta nauhoitettiin kotimaisia sarjoja, viihde- ja merenkulkuaiheisia ohjelmia. Toivomuksesta toimitettiin erilaisia harrasteohjelmia. Elokuvia vaihdettiin yhteensä 23157 (23132) kpl. Vaihtokertoja oli 1 306 (1 369), joista pääosa 867 (852) tapahtui Helsingin toimistosta. Elokuvat toimitettiin laivoille asiamiesten, yhdyshenkilöiden, vaihtomiesten, merimieskirkkojen ja postin välityksellä. Elokuvapalvelussa oli kertomusvuonna mukana 133 (134) laivaa. Frivakt Vapaavahti 19 OPINTOTOIMINTA Mepa järjesti 77 (70) kurssia, joille osallistui 1223 (681) merenkulkijaa. Suosituimpia olivat kädentaito-, golfkurssit ja perhekurssi sekä ruskaretki Ylläkselle. Liikuntakurssien lisäksi järjestettiin hyvinvointikursseja, joilla keskityttiin fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Ahvenanmaalla kurssit järjesti Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Merenkulkijoille lainattiin kielikursseja, ATK-kirjallisuutta ja muuta itseopiskelumateriaalia. KIRJASTOPALVELU Kirjastopalveluja sai vuoden 2011 aikana 134 (139) laivaa. Kirjastoja vaihdettiin asiamiesten, postin, Matkahuollon sekä yhdyshenkilöiden välityksellä 391 (382) kertaa. Mepa sopimuksen piiriin kuuluvissa laivoissa oli 35 - 250 kirjaa käsittävät kirjastot, joita vaihdettiin tarpeen mukaan. Henkilökunnan kansainvälistymisen vuoksi kirjastoon hankittiin eestin-, venäjän- ja englanninkielisiä kirjoja. Suomen satamissa vierailevilla ulkomaisilla aluksilla kierrätettiin kirjoja. Helsingin laivakirjastossa merenkulkijat valitsivat kirjoja itselleen tai omaan laivaan vietäväksi. Vapaavahdissa jatkuivat kirja- ja kirjailijaesittelyt. LIIKUNTA Merenkulkijoiden käyttöön varattiin liikuntatiloja Turussa, Maarianhaminassa ja Helsingissä. Kuntosalipalveluja käytti 10.410 (16.070) merenkulkijaa. Yleisurheiluun osallistui 355 (213) merenkulkijaa. Liikuntasaleja käytti 1.640 (1.232) ja jäähalleja 1.945 (1.460) merenkulkijaa. Merenkulkijoita kiinnostivat eniten joukkuelajit. Jalkapalloturnauksessa oli yhdeksän joukkuetta ja noin sata pelaajaa. Kaksipäiväiseen jääkiekkoturnaukseen osallistui 120 pelaajaa kahdeksassa joukkueessa. Yleisurheilun suosio kasvoi. Silja Serenade sijoittui kolmanneksi jalka- KURSSIT Vuosi 20 Vapaavahti Frivakt pallon kansainvälisessä Nordic Open Football -sarjassa. Salon jalkapalloturnauksen paras oli M/S Amorellan miehistö, joka voitti myös Kisakallion jääkiekkoturnauksen ja sai Kekkosen Kannun. Yleisurheilun laivajoukkueiden kiertopalkinnon voitti M/S Klenoden. Kaarinassa järjestetyn salibandyturnauksen voitti M/S Gabriella. Merenkulkijat kilpailivat henkilökohtaisista mestaruuksista haulikkoammunnassa, golfissa ja yleisurheilussa. Vuoden merimiesurheilijaksi valittiin tarjoilija Arja Ahonen M/S Silja Serenadelta. Helsingissä ja Turussa pelattiin 26 (25) kansainvälisen sarjan jalkapallopeliä. Risteilylaivojen miehistöille järjestettiin tiloja koripallon ja jalkapallon harjoitteluun. HARRASTUS- JA VIRKISTYSTOIMINTA Merenkulkijoiden harrastekatselmus järjestettiin 38:nen kerran. Siihen osallistui 51 (43) harrastajaa. Parhaista töistä koottu näyttely oli esillä Helsingin merimiesklubilla 11.3.-3.4.2011. Merenkulkijoiden pohjoismaiseen valokuvauskilpailuun lähetettiin yhteensä 1268 (1101) valokuvaa. Kilpailun voitti kokkistuertti Jörgen Språng Ruotsista. Helsingin satamassa vierailleiden alusten henkilökunnalle järjestettiin taide- ja tutustumisretkiä. Tutustu tanssiin teematunteja jatkettiin latinalaistanssien ja zumban merkeissä Helsingissä. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälisen Merimiespalvelukomitean (ICSW) vuosikokous pidettiin 13.-14.4 Kööpenhaminassa. Kokouksessa käsiteltiin työohjelmat, strategia- ja rahoitussuunnitelmat sekä jäsenyysasiat. Pohjoismainen päällikkökokous pidettiin Helsingissä 07.10. Kokouksen asioina olivat kansalliset raportit, yhteistyö Rotterdamissa, ehdotus ICSW:n saamiseksi ILO:n alakomiteaksi, sekä Pohjoismaisen merimiesurheilun kehittäminen. Pohjoismaisen urheilukomitean kokous Kursseja yhteensä 2011 2010 Osallistuneet 2011 2010 ATK-kurssit 14 14 99 95 Harrastekurssit 19 12 193 107 Kielikurssit 4 7 36 60 Liikunta ja hyvinvointi 40 37 895 419 Yhteensä 77 70 1223 681 2 / 2012 pidettiin 06-07.12 Haugesundissa. Kansainvälisten urheilusarjojen loputtua sovittiin Pohjoismaisen jalkapallosarjan uusista säännöistä, vahvistettiin kuluneen vuoden urheilutulokset sekä päätettiin seuraavan vuoden urheilutapahtumista. KOTIMAINEN YHTEISTYÖ Osallistuttiin merenkulun rekrytointityöryhmän työskentelyyn ja Kotkan Meripäivien yhteydessä pidettyyn merenkulkualan rekrytointitapahtumaan. Merimiespalvelutoimiston ja Suomen Merimieskirkon yhteistyöryhmässä keskusteltiin Helsingissä vierailevien risteilyalusten henkilökunnan palvelupisteestä Hernesaareen ja Kalajoen satamassa käyvien merenkulkijoiden palvelusta. Merimieseläkekassan kanssa keskusteltiin merenkulkijoiden työhyvinvoinnin edistämisestä sekä valmisteltiin Merenkulun seminaaria. Merimiespalvelutoimistoa tukivat taloudellisesti seuraavat satamakaupungit: Helsinki, Kemi, Kotka ja Turku. ASIAMIES- JA KLUBITOIMINTA HELSINKI Helsingin asiamiehet tekivät Porvoosta Hankoon käsittävällä toimialueellaan 2445 (2021) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 175 (174) kertaa, ja elokuvia 511 (498) kertaa. Liikuntatapahtumiin osallistui 1673 (1499) merenkulkijaa. Ulkomaisille merenkulkijoille järjestettiin liikuntatapahtumia, kuljetuspalveluita sekä kiertoajeluita. Laivakäyntien yhteydessä toimitettiin ulkomaisia lehtiä, sekä kierrätettiin elokuvia ja kirjoja laivojen välillä. Merenkulkijoiden yhteydenpitoa kotimaihinsa edistettiin välittämällä puhelukortteja, sekä lainaamalla matkapuhelimia. Helsingissä vieraileville laivoille lainattiin internet-yhteydellä varustettuja kannettavia tietokoneita. Helsingin Merimiesklubilla oli internetyhteydellä varustettuja tietokoneita merenkulkijoiden vapaassa käytössä. Niitä käytti 1900 ( 2200) merenkulkijaa. Vierailuja klu- PALVELUTILASTO Vuosi billa ja käyntejä kuntosalilla kirjattiin noin 9 100 (14 000). Sauna- ja kokoustiloja varattiin 3 (2) kertaa. Hangon internet-pistettä käytti 700 (650) merenkulkijaa. KOTKA Kotkan asiamies teki kertomusvuonna toimialueellaan Kotkan, Haminan, Loviisan ja Lappeenrannan satamissa 1107 (1395) laivakäyntiä. Kirjastoyksikköjä vaihdettiin 52 (57) kertaa. DVD-elokuvapaketteja vaihdettiin 133 (146) kertaa. Kuljetuspalveluja MEPAn autolla tarjottiin 52 (2 ) merenkulkijalle. Lehtipaketteja ulkomaille lähetettiin 52 (52) kertaa. Kansainvälisiä pre paid-puhelinkortteja myytiin yhteistyössä Haminan Merimieskirkon kanssa. MEPA-infotilaisuuksia pidettiin1 (2) merenkulkualan opiskelijoille. Golf-kurssille osallistui 7 ja köysityökurssille13 merenkulkijaa. Meripäivien aikana järjestettiin nostalginen ”Vanha Merimies” tapahtuma. Osallistuttiin Suomen varustamot, merenkulun ammattiliittojen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulunosaston kanssa Rekry-messuille kl Katariinalla ja jm Tarmolla. TURKU Turun asiamiehet tekivät 1143 (1532) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 79 (89) kertaa ja elokuvia 260 (303). Kuljetuspalveluja sai 183 (229) merenkulkijaa. Turussa järjestettiin 16 (12) MEPAn kurssia, joille osallistui 128 ( 93) merenkulkijaa. Opintopaketteja lainattiin 1 ( 2) kpl. Kuntosalikävijöitä oli 1278 (2070). Liikuntatoimintaan osallistui 1688 (1502) merenkulkijaa. Mepalassa kävi 3028 ( 3068) vierailijaa. YHDYSHENKILÖT Yhdyshenkilöt tekivät 2774 (2694) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 73 (62) ja elokuvia 46 (68) kertaa. Kuljetuspalveluja annettiin 60 (25) merenkulkijalle. Kaskisen nettipistettä käytettiin 818 ( 597) kertaa. Laivakäynnit 2011 Kirjastotoim. Elokuvapalv. 2010 2011 2010 2011 Liikunta Kuljetuspalv. 2010 2011 2010 2011 2010 Helsinki 2445 2021 175 174 867 852 1673 1499 1015 958 Kotka 1107 1395 52 57 133 146 75 60 52 21 Turku 1143 1532 79 89 260 303 1688 1502 183 229 Yhdyshenk. 2774 2694 85 62 46 68 1005 434 60 25 Yhteensä 7469 7642 391 382 1306 1369 4441 3495 1310 1233 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 21 TULOSLASKELMA MERIMIESPALVELUTOIMISTO TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2011 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Mepa-maksut/merenkulkijat ja varustamot 559 882,70 Mepa-maksut/valtion osuus 559 882,70 Lästimaksut 535 852,00 Tuotot klubitoiminnasta Satamakaupunkien avustukset Tuotot yhteensä 1 704,00 15 820,00 1 673 141,40 Kulut TOIMIHENKILÖT Helsinki toimitusjohtaja Martti Karlsson, AV-sihteeri Heli Myllykangas, toimitussihteeri Pekka Karppanen, taloussihteeri Gerd Grabber, yleissihteeri Sirpa Kittilä, kirjastosihteeri Milja Nitovuori, asiamies Jaakko Aarninsalo, asiamies Niklas Peltola, toimistosihteeri Paula Suhonen, siivooja Auli Liukkonen, työhyvinvointivastaava Johan Treuthardt ma. 9.5 alk. Klubit ja toimipaikat -76 059,70 Urheilutoiminta -57 346,30 Elokuvapalvelu -127 447,81 Tiedotus- ja julk.toiminta -190 722,42 Ulkomaantoiminta -20 114,70 Harrastustoiminta -20 202,21 Opintotoiminta -96 004,73 Kirjastopalvelu -89 979,64 Kansainvälinen yhteistyö -4 196,70 Kotimainen yhteistyö -4 608,46 Kotka asiamies Risto Nikula Henkilöstökulut -666 656,38 Hallinnolliset kulut -117 058,36 Turku asiamies Juhani Laine 30.4.2011 saakka, asiamies Juha Toivanen Poistot YHDYSHENKILÖT Hanko: Jani Hedback, Inkoo: Tom Björklöf, Kaskinen: Jarmo Nordback, Kemi: Pia Paavola, Tommi Lehtola, Maarianhamina: Inga-Britt Wirta, Raahe: Petri Leskelä, Rauma: Sanna Siivonen, Oulu: Antti Härö SIJOITUS-/RAHOITUSTOIMINTA HALLINTO Korkotuotot 17 905,27 Edustajisto Merimiespalvelutoimiston edustajistoon kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (edustajien varajäsenet suluissa): Muut tuotot 4 500,00 Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämä -39 385,31 -1 509 782,72 163 358,68 Tuotot Ylläs vuokrat Linnank.3 vuokrat 30 061,00 115 323,99 167 790,26 Kulut Ylläs kulut -35 280,08 Työ- ja elinkeinoministeriön edustaja Puheenjohtaja hallitusneuvos Tarja Kröger (hallitussihteeri Seija Jalkanen) Linnank. 3 kulut -130 274,72 Kulut yhteensä -165 554,80 Liikenne ja viestintäministeriön edustaja Varapuheenjohtaja toimistopäällikkö Ove Hagerlund (merenkulun tarkastaja Marko Rahikainen) Linnankatu 3 ennakkoverot -6 523,92 Veronpalautukset 11 194,91 22 Vapaavahti Frivakt Sijoitus- ja rahoitustoim. tuotto/kulujäämä Ylijäämä ennen veroja Tilikauden yli-/alijäämä 2 235,46 165 594,14 170 265,13 2 / 2012 TASE MERIMIESPALVELUTOIMISTO TASE 31.12.2011 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet 35 937,49 Rakennukset ja rakennelmat 31 413,09 Koneet ja kalusto 112 497,11 Osakkeet ja osuudet 942 693,97 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 122 541,66 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Tilisaamiset Siirtosaamiset YHTEENSÄ 195 005,28 22 882,44 217 887,72 Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset 34 129,22 Määrä-aikaistalletukset 1 053 909,28 YHTEENSÄ 1 088 038,50 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 305 926,22 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 428 467,88 VASTATTAVAA Oma pääoma Muut rahastot Vararahasto 252 665,78 Kiinteistökorjausrahasto 246 516,10 Ed. tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä YHTEENSÄ 1 562 572,66 170 265,13 2 232 019,67 Vieras pääoma Saadut ennakot Tilivelat 750,00 45 847,96 Siirtovelat 149 850,25 YHTEENSÄ 196448,21 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 428 467,88 Valtiovarainministeriön edustaja työmarkkinalakimies Pirkko Janas (työmarkkinalakimies Mika Saarinen) 14.2.2011 saakka neuvotteleva virkamies Riitta Bäck (neuvotteleva virkamies Joanna Autiovuori) alkaen 15.2.2011 Laivanvarustajien edustajat merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen (merihenkilöstöpäällikkö Lena Marcus) merihenkilöstöpäällikkö Outi Byckling (johtaja Erkki Kotiranta) merihenkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm (hankintajohtaja Thomas Doepel) merihenkilöstöpäällikkö Bengt Björkholm 9.3.2011 saakka H&R johtaja Katarina Hildén alkaen 10.3.2011 (OTM Linda Langh) Merenkulkijoiden edustajat Miehistö korjausmies Rauno Mutka (keittiömestari Tarja Rännäli) tarjoilija Arja Ahonen (kokki Anu Ryökkynen) Kansipäällystö merikapteeni Carl-Henrik Järvinen (varatoiminnanjohtaja Risto Blomquist) Konepäällystö konemestari Markku Suni (konemestari Harri Piispanen) Edustajiston varsinainen kokous pidettiin 17.3. Siinä käsiteltiin Merimiespalvelulain (447/2007) 15. §:n mukaan edustajistolle kuuluvat asiat sekä tulo- ja menoarvioluonnos. 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 23 Hallitus Merimiespalvelutoimiston hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (varajäsenet suluissa): Työ- ja elinkenoministeriön edustaja valtakunnansovittelija Esa Lonka (hallitusneuvos Raila Kangasperko) Laivanvarustajien edustajat asiantuntija Niklas Rönnberg (asiantuntija Jukka Kantola) asiantuntija Kimo Kostiainen (toimitusjohtaja Olof Widén) Merenkulkijoiden edustajat Miehistön edustajat liittosihteeri Kenneth Bondas, Suomen Merimies-Unioni (toimitsija Satu Silta) Päällystön edustajat merikapteeni Veikko Engren, Suomen Laivanpäällystöliitto (toiminnanjohtaja Pekka Partanen) 24 Vapaavahti Frivakt sähkömestari Pekka Savikko, Suomen Konepäällystöliitto (asiamies Reima Angerman) Suomen Merimieskirkko ry:n edustaja pääsihteeri Sakari Lehmuskallio Hallituksen puheenjohtajana toimi valtakunnansovittelija Esa Lonka ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Raila Kangasperko. Hallitus kokoontui neljä kertaa toimintavuoden aikana. Merimiespalvelutoimiston nimen ovat olleet oikeutettuja kirjoittamaan Esa Lonka ja Martti Karlsson yhdessä tai kumpikin heistä erikseen hallituksen jäsenen Kimo Kostiaisen tai Kenneth Bondaksen tai toimiston av-sihteeri Heli Myllykankaan kanssa. Vuoden 2011 tilintarkastaja oli KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Heidi Vierros. Merimiespalvelutoimiston taloudellinen asema ilmenee oheisesta taseesta ja tuloslaskelmasta. Helsingissä 20. helmikuuta 2012 2 / 2012 STYRELSEN FÖR SJÖMANSSERVICEBYRÅNS VERKSAMHETSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2011 Utrikeshandelns sjötransporter uppgick till närmare 99 miljoner ton. Ökningen från året innan var över fem miljoner ton. Det finska tonnagets andel av importen var 38 % och endast 18 % av exporten. 2 / 2012 Antalet passagerare i utrikes passagerarfartygstrafik var närmare 18 miljoner, vilket var nästan två procent mera än året innan. Ökningen berodde närmast på den ökade trafiken mellan Finland och Estland och S:t Petersburg. Sjömansservicebyråns intäkter förverkligades inte alldeles enligt planerna. Sjömansserviceavgifter inflöt något mera än året innan, men mindre än budgeterat. Därtill bidrog delvis en ökad andel utländska sjöfarare på finska fartyg och att en del fartyg inte var i trafik under en del av året på grund av en försvagad fraktmarknad. Också lästavgift inflöt mindre än budgeterat. Trots att intäkterna inte förverkligades enligt planerna, ökade den i sjömansservicelagen stadgade verksamheten inom flera sektorer. Inom idrotten fortsatte innebandy-, ishockey- och fotbollsturneringarnas popularitet att växa. Ett rekordstort antal lag deltog i turneringarna. Glädjande var att utöver passagerarfartygens lag också antalet lag från lastfartygen ökade och att de hade god framgång. Efter att den internationella fotbollsserien lagts ned började de nordiska länderna sin egen serie från början av året. Ett stort antal kryssningsfartyg och nordiska passagerarfartyg deltog i serien. Under slutet av våren avlönades en funktionär i visstidsanställning för att utveckla sjöfararnas arbetshälsa och motionsverksamhet. Utvärderingen av arbetet sköts upp till följande år. I friidrott deltog något flera än tidigare. Ökningen berodde delvis på resultat gjorda av utländska sjöfarare på finska fartyg. Antalet besökare i konditionssalen i Helsingfors minskade betydligt. I Mariehamn ledde ökad efterfrågan till att träningsutrymmen reserverades oftare. Inom bibliotekstjänsten ökade antalet lån enligt önskemål. Mest efterfrågade var rysare av finska författare. Många sjöfarare uttryckte sitt tack för ett mångsidigt utbud och för att de nyaste böckerna snabbt levererades till fartygen. För de utländska sjöfararna anskaffades främst böcker på estniska, engelska och ryska. E-boken presenterades för sjöfararna, men frågan om upphovsrätt, stod ännu som hinder för att börja utlåningsverksamheten. På fartygen som omfattades av filmtjänsten byttes filmerna i medeltal en gång i månaden. De inhemska filmerna var populära och flera av dem hade premiär under året. Därtill levererade man till fartygen serier inspelade från TV samt språkkurser. Antalet deltagare i studieverksamheten ökade märkbart. Glädjande var att flera än tidigare deltog i kurserna som arrangerades Frivakt Vapaavahti 25 på Åland. Populära var också händighetsoch danskurserna, liksom kurserna för att bekanta sig med olika motionsgrenar, samt dagsutflykterna i Ylläs. Däremot annullerades ett flertal datakurser och en del av paddlingskurserna på grund av ringa intresse. Arbetet med att utveckla innehållet i Frivakt fortsatte. Man skrev mera än tidigare om fartyg och sjöfarare och om egna evenemang. Antalet bilder utökades och tidningens läsbarhet förbättrades med hjälp av en luftigare layout. Tidningen fick mycket positiv respons. El-postnyheter levererades regelbundet till nästan alla finska fartyg. Därtill började 26 Vapaavahti Frivakt man under slutet av året ge ut en elektronisk informationstidning månatligen. Dess innehåll bestod av Sjömansservicebyråns utbud av tjänster och rapporter från olika evenemang. Ett ombud i Åbo gick i pension under början av året, och tjänsten lediganslogs inte. Det ledde till att antalet fartygsbesök minskade inom Åbos serviceområde. Inom Kotkas område minskade fartygsbesöken betydligt på grund av att fartygstrafiken minskade. Helsingforsombudens fartygsbesök ökade särskilt på de utländska fartygen. På grund av begränsningarna i rörelsefriheten inom Nordsjö hamn försvårades sjöfararna möj- lighet att besöka Sjömanscentret och därför levererades tjänster direkt till fartygen. Den traditionella hobbymönstringen för sjöfarare hölls på sjömansklubben under våren. Det var positivt att deltagarna var flera än tidigare. Den nordiska fototävlingen var högklassig och ett stort antal bilder skickades in. De bästa bilderna var utställda i Helsingfors och på Kotka Havsdagar. I Kotka arrangerades första gången en sjömansträff med program. Den hölls under Kotka Havsdagar i sjömansskolans övningsutrymmen Takila. Ett stort antal sjöfarare mötte upp. Evenemanget fick god respons med önskemål om fortsättning. I fastigheten Slottsgatan 3 genomfördes endast absolut nödvändiga reparationer. På Helsingfors stadsplaneringskontors stadsplaneavdelning framskred behandlingen av planändringen betydligt långsammare än man utlovat. Ett möjligt beslut om att anhålla om byggnadslov sköts därför upp till nästa år. På sommarvillan Mepala på Runsala fortsatte talkoarbetena. Huvudbyggnaden målades utvändigt och man avlägsnade mossa från taket. Stranden fick nytt grus, grönområdena städades och grillen fick väggar och tak. Man avslutade sommarsäsongen med ett stäningsfullt framförande av kören Shanty Singers. För SSB:s fritidslägenheter vid Ylläsjärvi sjönk beläggningsprocenten till 44,5. Efterfrågan var mindre än tidigare särskilt under sommaren och hösten. Sjömanspensionskassan anskaffade en stuga för uthyrning till sjöfarare inom samma område, vilket delvis inverkade i form av minskad efterfrågan. 2 / 2012 INFORMATIONSVERKSAMHET FRIVAKT Tidningen Frivakt utkom fyra gånger på två språk och i fyrfärg. I tidningen informerades om SSB:s tjänster, evenemang och kurser och om fritidsverksamhet för sjöfolk. Under år 2011 fokuserade man på SSB:s egen verksamhet och på sjöfararnas hälsa och välbefinnande. Man intervjuade sjöfarare och andra personer verksamma inom branschen. Sjöfararnas egna bidrag publicerades regelbundet. SSB:s service och kurskalendern för år 2012 presenterades i en bilaga till Frivakt. Förutom till fartygen och till sjöfartsorganisationerna skickades tidningen till medier som uppmärksammat sjöfarten samt ett antal prenumeranter. Det totala antalet sidor var 280 (288) och varierade mellan 60 och 80. Upplagan omfattade 2500 exemplar, av vilka ca 60 skickades utomlands. I slutet av året började man skicka ut ett elektroniskt nyhetsbrev. (siffrorna för år 2010 inom parentes) ÖVRIG INFORMATION Ungefär etthundratjugo fartyg fick varje vecka sjöfartsnyheter sammanställda ur inhemska och utländska källor. Via sjöfartsorganisationernas tidningar, hemsidor och sociala medier informerades om SSB:s kultur- och idrottsevenemang och övrig service. Man informerade om SSB:s verksamhet på egna kurser och evenemang arrangerade av branschens organisationer. TIDNINGSTJÄNST SSB hade vid utgången av år 2011 i utländska hamnar 5 (5) tidningsstationer till vilka man prenumererade på finsk- och svenskspråkiga dagstidningar. För sjöfararnas bruk prenumererade SSB på tidskrifter och tidningar till hamnarna i Hangö, Raumo, Mäntyluoto, Kaskö, Brahestad, Uleåborg och Kemi. Till fartygen förmedlades 1293 (1368) tidningspaket per post, via mäklare eller servicepunkten på Helsingfors-Vanda flygstation. För utländska sjöfarare som besökte finska hamnar prenumererade man på tidningar från Tyskland, Polen, England, Holland, 2 / 2012 KURSER År Kurser sammanlagt Deltagare 2011 2010 2011 2010 ADB-kurser 14 14 99 95 Hobbykurser 19 12 193 107 Språkkurser 4 7 36 60 Motion och hälsa 40 37 895 419 Summa 77 70 1223 681 Ryssland, Estland och Filippinerna. Urvalet kompletterades med inköp av lösnummer. Nyheter per el-post distribuerades också till de utländska sjöfararna i samarbete med andra sjömansserviceorganisationer. FILMTJÄNST Filmer levererades till fartygen som DVDoch BD-skivor. Från TV inspelades inhemska serier, underhållningsprogram och faktaprogram om sjöfart. Enligt önskemål levererades också olika hobbyprogram. Sammanlagt utbyttes 23 157 (23 132) filmer. Antalet utbyten var 1 306 (1 369), av vilka de flesta, 867 (852) skedde i Helsingfors. Filmerna levererades till fartygen av ombud, kontaktpersoner och utbytesmanskap, via sjömanskyrkor eller per post. Under verksamhetsåret var 133 (134) fartyg inskrivna i filmtjänsten. STUDIEVERKSAMHET SSB ordnade 77 (70) kurser, i vilka sammanlagt 1223 (681) sjöfarare deltog. Mest populära var kurserna i hantverk, golfkurserna, familjekursen och fotvandringarna vid Ylläs. Utöver motionskurserna arrangerades arbetshälsokurser där man fokuserade på att förbättra det fysiska och psykiska välbefinnandet i arbetet. På Åland arrangerades kurserna av Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Sjöfararna kunde låna språkkurser, litteratur om datoranvändning och annat material för självstudier. BIBLIOTEKSTJÄNST Under år 2011 byttes bibliotek på 134 (139) fartyg. Biblioteken byttes av ombud, kontaktpersoner eller via post eller Matkahuolto 391 (382) gånger. På fartyg med bibliotekstjänst hade man bibliotek omfattande 35 – 250 böcker, som byttes vid behov. Då personalen blivit allt mera internationell, anskaffades böcker på estniska, ryska och engelska. Böcker cirkulerades också på utländska fartyg som besökte finska hamnar. På skeppsbiblioteket i Helsingfors lånade sjöfarare böcker för eget bruk eller till fartygets besättning. I Frivakt presenterades fortsättningsvis böcker och författare. MOTION Motions- och idrottsutrymmen reserverades för sjöfarare i Åbo, Mariehamn och Helsingfors. Konditionssalarnas tjänster utnyttjades av 10 410 (16 070) sjöfarare. I friidrott deltog 355 (213) sjöfarare. Motionssalarna utnyttjades av 1 640 (1 232) och ishallarna av 1 945 (1 460) sjöfarare. Sjöfararna var mest intresserade av laggrenar. I fotbollsturneringen deltog nio lag och ca etthundra spelare. I ishockeyturneringen som pågick under två dagar deltog 120 spelare från åtta lag. Intresset för friidrott ökade. Silja Serenade placerade sig på tredje plats i den internationella fotbollsserien Nordic Open Football. I fotbollsturneringen i Salo segrade M/S Amorellas manskap som också vann ishockeyturneringen i Kisakallio, och tog hem pokalen Kekkonens Kanna. M/S Klenoden vann vandringspriset i fartygslagens tävling i friidrott. M/S Gabriella segrade i innebandyturneringen som gick av stapeln i S:t Karins. Sjöfararna tävlade i individuella mästerskapstävlingar i trapskytte, golf och friidrott. Servitrisen Arja Ahonen från M/S Silja Serenade utsågs till Årets sjömansidrottare. I Helsingfors och Åbo spelades 26 (25) fotbollsmatcher i den internationella serien. Frivakt Vapaavahti 27 För manskap på kryssningsfartyg reserverades utrymmen för att träna basket och fotboll. HOBBY OCH REKREATION Sjöfararnas hobbyutställning ordnades för trettioåttonde gången. Deltagarna var sammanlagt 51 (43). Av de bästa arbetena sammanställdes en utställning som var öppen 11.3 – 3.4.2011 på sjömansklubben i Helsingfors. Till sjöfararnas nordiska fototävling skickades sammanlagt 1268 (1101) foton in. Kockstuerten Jörgen Språng från Sverige segrade i tävlingen. För personalen på fartyg som besökte Helsingfors arrangerades besök på utställningar och exkursioner. I Helsingfors fortsatte temalektionerna i dans med latinska rytmer och zumba. INTERNATIONELLT SAMARBETE Internationella Sjömansvälfärdskommitténs (ICSW) årsmöte hölls i Köpenhamn 13 – 14.4. Vid mötet diskuterade man arbetsproSERVICESTATISTIK 28 gram, strategi- och finansieringsplaner och medlemsfrågor. Det nordiska chefsmötet hölls i Helsingfors den 7.10. På mötets agenda stod nationella rapporter, samarbetet i Rotterdam, förslaget att för ICSW få status som underkommitté inom ILO samt utvecklande av den nordiska sjömansidrotten. Den nordiska idrottskommitténs möte hölls i Haugesund 6 – 7.12. Då de internationella idrottsserierna lagts ned, beslöt man om nya stadgar för den nordiska fotbollsserien. Det gångna årets idrottsresultat fastställdes och man fattade beslut om idrottsevenemang under det kommande året. SAMARBETE I HEMLANDET SSB deltog i sjöfartens rekryteringsarbetsgrupps arbete och i ett rekryteringsevenemang som hölls i samband med Kotka havsdagar. I arbetsgruppen för samarbete mellan Sjömansservicebyrån och Finlands Sjömanskyrka diskuterade man sjömansservice vid Ärtholmen för kryssningsfartyg som besöker Helsingfors samt servicen för sjöfarare i Kalajoki hamn. Fartygsbesök Bibliotekstjänst Filmtjänst Med Sjömanspensionskassan diskuterades verksamhet för att främja sjöfararnas arbetshälsa och förberedelserna för Sjöfartsseminariet. Sjömansservicebyrån stöddes ekonomiskt av hamnstäderna Helsingfors, Kemi, Kotka och Åbo. OMBUDS- OCH KLUBBVERKSAMHET HELSINGFORS Ombuden i Helsingfors gjorde 2445 (2 021) fartygsbesök inom sitt serviceområde från Borgå till Hangö. Bibliotek byttes 175 (174) och filmer 511 (498) gånger. I idrotts- och motionsevenemang deltog 1499 (1225) sjöfarare. För utländska sjöfarare ordnades idrottsevenemang, transporter och rundturer. I samband med fartygsbesöken levererades utländska tidningar och filmer och böcker byttes ut mellan fartygen. För att underlätta sjöfararnas möjligheter att hålla kontakt med hemlandet förmedlade man telefonkort och lånade ut mobiltelefoner. På fartyg som be- Motion Transporttjänst År 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 Helsingfors 2445 2021 175 174 867 852 1673 1499 1015 958 Kotka 1107 1395 52 57 133 146 75 60 52 21 Åbo 1143 1532 79 89 260 303 1688 1502 183 229 Kontaktpersoner 2774 2694 85 62 46 68 1005 434 60 25 Summa 7469 7642 391 382 1306 1369 4441 3495 1310 1233 Vapaavahti Frivakt 2 / 2012 RESULTATRÄKNING SJÖMANSSERVICEBYRÅN RESULTATRÄKNING 1.1. - 31.12.2011 ORDINARIE VERKSAMHET Intäkter SSB-avg./sjöfarare och rederier 559 882,70 SSB-avg./statens andel 559 882,70 Lästavgifter 535 852,00 Intäkter från klubbverksamhet Hamnstädernas bidrag Intäkter sammanlagt 1 704,00 15 820,00 1 673 141,40 Kostnader Klubbar o. verksamhetsställen -76 059,70 Idrott och motion -57 346,30 Filmtjänst -127 447,81 Information och publikationer -190 722,42 Utlandsverksamhet -20 114,70 Hobbyverksamhet -20 202,21 Studieverksamhet -96 004,73 Bibliotekstjänst -89 979,64 Internationellt samarbete -4 196,70 Samarbete i hemlandet -4 608,46 Personalkostnader -666 656,38 Administration -117 058,36 Avskrivningar -39 385,31 Kostnader sammanlagt Överskott av ordinarie verksamhet -1 509 782,72 163 358,68 PLACERINGS- O. FINANSIERINGSVERKSAMHET Intäkter Hyror Ylläs Hyror Slottsgatan 3 30 061,00 115 323,99 Ränteintäkter 17 905,27 Övriga intäkter 4 500,00 Intäkter sammanlagt 167 790,26 Kostnader Kostnader Ylläs -35 280,08 Kostnader Slottsgatan 3 -130 274,72 Kostnader sammanlagt -165 554,80 Överskott av placerings- o. finansieringsverksamhet Överskott före skatt 2 235,46 165 594,14 Slottsgatan 3 förskottsskatt -6 523,92 Skatteåterbäring 11 194,91 Räkenskapsperiodens överskott 2 / 2012 sökte Helsingfors utlånades bärbara datorer med internetförbindelse. På Helsingfors Sjömansklubb stod datorer med internetförbindelse avgiftsfritt till sjöfararnas förfogande. De utnyttjades av 1900 (2200) sjöfarare. Ungefär 9 100(14 000) besök på klubben och i konditionssalen kunde noteras. Bastu- och mötesutrymmen reserverades 3 (2) gånger. Internetpunkten i Hangö utnyttjades av 700 (650) sjöfarare) KOTKA Ombudet i Kotka gjorde under året 1107 (1395) fartygsbesök inom sitt verksamhetsområde i Kotka, Fredrikshamn, Lovisa och Villmanstrand hamnar. Bibliotek byttes 52 (57) gånger. DVD-filmpaket byttes 133 (146) gånger. Transport med SSB:s bil ordnades för 52 (2) sjöfarare. Paket med tidningar skickades till utomlandet 52 (52) gånger. I samarbete med Sjömanskyrkan i Fredrikshamn såldes internationella telefonkort. För sjöfartsstuderande ordnades 1 (2) informationsmöte om SSB:s verksamhet. I golfkursen deltog 7 sjöfarare och i kursen i reparbeten 13. I samband med Havsdagarna arrangerades en nostalgisk träff för sjömän. SSB deltog tillsammans med Rederierna i Finland, sjöfartens fackförbund och Kymmenedalens yrkeshögskolas sjöfartsavdelning i en rekryteringsmässa på skolskeppet Katariina och ib Tarmo. ÅBO Inom Åbo filialbyrås serviceområde gjordes 1143 (1532) fartygsbesök. Bibliotek byttes 79 (89) gånger och filmer 260 (303). Transporttjänst fick 183 (229) sjöfarare. I Åbo arrangerades 16 (12) kurser, i dem deltog 128 (93) sjöfarare. Sammanlagt utlånades 1 (2) studiepaket. Konditionssalar besöktes av 1278 (2070) sjöfarare. I motions- och idrottsverksamhet deltog 1688 (1502) sjöfarare. Mepala hade 3028 (3068) besökare. KONTAKTPERSONER Kontaktpersonerna gjorde 2774 (2694) fartygsbesök. Bibliotek utbyttes 73 (62) gånger och filmer 46 (68). Sammanlagt 60 (25) sjöfarare fick transporttjänst. Internetpunkten i Kaskö utnyttjades 818 (597) gånger. FUNKTIONÄRER Helsingfors verkställande direktör Martti Karlsson, AV-sekreterare Heli Myllykangas, redaktionssekreterare Pekka Karppanen, ekonomisekreterare Gerd Grabber, allmänsekreterare Sirpa Kittilä, bibliotekssekreterare Milja Nitovuori, ombud Jaakko Aarninsalo, ombud Niklas Peltola, byråsekreterare Paula Suhonen, städerska Auli Liukkonen, arbetshälsoansvarig Johan Treuthardt tidsb. anst. fr. 9.5.2011 Kotka ombud Risto Nikula 170 265,13 Frivakt Vapaavahti 29 Åbo ombud Juhani Laine till den 30.4.2011, ombud Juha Toivanen KONTAKTPERSONER Hangö: Jani Hedback, Ingå: Tom Björklöf, Kaskö: Jarmo Nordback, Kemi: Pia Paavola, Tommi Lehtola, Mariehamn: Inga-Britt Wirta, Brahestad: Petri Leskelä, Raumo: Sanna Siivonen, Uleåborg: Antti Härö FÖRVALTNINGEN Representantskapet Sjömansservicebyrån hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes): BALANSRÄKNING SJÖMANSSERVICEBYRÅN BALANSRÄKNING 31.12.2011 AKTIVA FASTA TILLGÅNGAR Materiella tillgångar Tomter 35 937,49 Byggnader och konstruktioner 31 413,09 Maskiner och inventarier 112 497,11 Aktier och andelar 942 693,97 Arbets- och näringsministeriets representant Ordförande regeringsråd Tarja Kröger (regeringssekreterare Seija Jalkanen) FASTA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT Kommunikationsministeriets representant Viceordförande byråchef Ove Hagerlund (sjöfartsinspektör Marko Rahikainen) Resultatregleringar Finansministeriets representant arbetsmarknadsjurist Pirkko Janas (arbetsmarknadsjurist Mika Saarinen) till den 14.2.2011 konsultativa tjänstemannen Riitta Bäck (konsultativa tjänstemannen Joanna Autiovuori) från den15.2.2011 Depositioner 1 053 909,28 SAMMANLAGT 1 088 038,50 RÖRLIGA TILLGÅNGAR SAMMANLAGT 1 305 926,22 AKTIVA SAMMANLAGT 2 428 467,88 Representanter för skeppsredarna sjöpersonalchef Ulla Häkkinen (sjöpersonalchef Lena Marcus) sjöpersonalchef Outi Byckling (direktör Erkki Kotiranta) sjöpersonalchef Mikaela Björkholm (inköpschef Thomas Doepel) sjöpersonalchef Bengt Björkholm till den 9.3.2011 HR direktör Katarina Hildén från den 10.3.2011 (OTM Linda Langh) Representanter för sjöfararna Manskapet reparatör Rauno Mutka (köksmästare Tarja Rännäli) servitris Arja Ahonen (kock Anu Ryökkynen) Däcksbefälet sjökapten Carl-Henrik Järvinen (viceverksamhetsledare Risto Blomquist) 1 122 541,66 RÖRLIGA TILLGÅNGAR Fordringar Kontofordringar SAMMANLAGT 195 005,28 22 882,44 217 887,72 Finansieringstillgångar Kassa och banktillgodohavanden 34 129,22 PASSIVA Eget kapital Övriga fonder Reservfond 252 665,78 Fastighetsreparationsfond 246 516,10 Överskott från tidigare år Räkenskapsperiodens överskott SAMMANLAGT 1 562 572,66 170 265,13 2 232 019,67 Främmande kapital Erhållna förskott Kontoskulder 750,00 45 847,96 Resultatregleringar 149 850,25 SAMMANLAGT 196448,21 PASSIVA SAMMANLAGT 2 428 467,88 Maskinbefälet maskinmästare Markku Suni (maskinmästare Harri Piispanen) Representantskapets ordinarie sammanträde hölls den 17.3. Vid sammanträdet behandlades de i § 15 i Sjömansservicelagen (447/2007) nämnda ärendena och utkastet till budget. 30 Vapaavahti Frivakt 2 / 2012 Styrelsen Sjömansservicebyråns styrelse hade under verksamhetsåret följande medlemmar (suppleanterna inom parentes): Representant för Finlands Sjömanskyrka generalsekreterare Sakari Lehmuskallio Arbets- och näringsministeriets representant riksförlikningsman Esa Lonka (regeringsråd Raila Kangasperko) Som ordförande för styrelsen fungerade riksförlikningsman Esa Lonka och som viceordförande regeringsrådet Raila Kangasperko. Styrelsen sammanträdde fyra gånger under verksamhetsåret Sjömansservicebyråns namn tecknades av Esa Lonka och Martti Karlsson tillsammans eller av någondera av dem tillsammans med styrelsemedlemmen Kimo Kostiainen eller Kenneth Bondas eller byråns AV-sekreterare Heli Myllykangas. Revisor för år 2011 var CGR-samfundet KPMG Oy Ab, som utnämnt CGR Heidi Vierros att fungera som huvudansvarig revisor. Sjömansservicebyråns ekonomiska ställning framgår av närslutna balans- och resultaträkning. Representanter för skeppsredarna ombudsman Niklas Rönnberg (ombudsman Jukka Kantola) ombudsman Kimo Kostiainen (verkställande direktör Olof Widén) Representanter för sjöfararna Manskapet förbundssekreterare Kenneth Bondas, Finlands Sjömans-union (funktionär Satu Silta) Befälet sjökapten Veikko Engren, Finlands Skeppsbefälsförbund (verksamhetsledare Pekka Partanen) elmästare Pekka Savikko, Finlands Maskinbefälsförbund (ombudsman Reima Angerman) Helsingfors den 20 februari 2012 REVISIONSBERÄTTELSE Till Sjömansservicebyråns representantskaps ordinarie möte Vi har granskat Sjömansservicebyråns bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och administration för räkenskapsperioden 1.1 – 31.12.2011. Bokslutet omfattar balansräkning, resultaträkning och noter till bokslutet. Styrelsens och verksamhetsledarens ansvar Styrelsen och verksamhetsledaren ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen skall se till att Sjömansservicebyråns bokföring är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Revisorns skyldigheter Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört revisionen i enlighet med god revisionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen innehåller väsentliga felaktigheter och om huruvida styrelsen medlemmar har gjort sig skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot Sjömansservicebyrån, eller brutit mot lag eller förordningar. En revision innefattar ett genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som i Sjömansservicebyrån kan ha en betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten i Sjömansservicebyråns interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligheten i de redovisningsprinciper som har använts och av rimligheten i den operativa ledningens bokföringsmässiga uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen. Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga revisionsbevis som grund för vårt utlåtande. Utlåtande Som vårt utlåtande framför vi att bokslutet och verksamhetsberättelsen, i enlighet med de stadganden och bestämmelser som gäller i Finland gällande uppgörande av bokslut och verksamhetsberättelse, ger riktiga och tillräckliga uppgifter om resultatet av Sjömansservicebyråns verksamhet och dess ekonomiska ställning. Uppgifterna i verksamhetsberättelse och bokslut är konfliktfria. Helsingfors den 22 februari 2012 KPMG OY AB Heidi Vierros CGR 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 31 M/s Gabriellan ykköskokki Kari Kuusisto – Nyt on kasassa 30.000 sivua yli sadassa mapissa. Oma 48 neliön keräilyhuone alkaa täyttyä, Kari naureskelee. Karin ”konttori” on 1993 rakennetun viihtyisän talon alakerrassa. Vaimo Karita ei ole hermostunut arkistohyllyjen määrästä. – Karita on myös osallistunut keräilyyn. Kun seilasin Rederi Ab Sallyn tankkilaivoissa, hän lähetti minulle lehtien urheilusivuja, Kuusisto kertoo. Mies pelasi itsekin jääkiekkoa Tapparan B-junioreihin asti ja menestyi myös yleisurheilussa. Kari oli esimerkiksi juoksemassa 4x100 metrin viestijoukkueessa, joka voitti Suomen mestaruuden B-pojissa. Aika 45,9 kesti piirin ennätyksenä 14 vuotta. Hakametsän hallissa hän kävi usein katsomassa, kun Ilves, KooVee ja Tappara pelasivat SMtason otteluita. Merikoulusta Karibialle Karin kansioissa on leikkeitä Hesarista, Aamulehdestä, Turun Sanomista, Uudesta Suomesta, IL, IS Keräilyharrastus on kulkenut mukana Algotin pöntöistä punaisille laivoille 32 Vapaavahti Frivakt Tampereella syntynyt Kari Kuusisto aloitteli purukumipakkauksissa olevien kuvien keräilyn samoihin aikoihin, kun Hakametsän tuliterässä hallissa pelattiin vuoden 1965 jääkiekon maailmanmestaruuskisoja. Matti ”Mölli” Keinonen veteli piruetteja jäällä, ja Kari teki leikekirjaa Aamulehden jääkiekkouutisista. Kuusisto kävi keittäjälinjan Tampereen ammattikoulussa 1972-1974. Hän jatkoi laivakokiksi Raumalla ja kävi talousesimiesluokan Kotkassa. Ensimmäinen laivapaikka löytyi ahvenanmaalaisen varustamon, Sallyn tankkilaivoilta. – Algotin laivoissa menikin melkein kahdeksan vuotta, konkurssiin asti, Kari muistelee. Hän aloitti 1978 mt Sannyssa, joka oli Corkin satamassa Irlannissa. Kuusisto matkusti laivalle yksin. Lentokoneella pääsi Dubliniin, loppumatka oli taitettava junalla. Karin mukaan matka oli nuorelle miehelle melkoinen seikkailu. Hän muistelee maineikkaiden tankkilaivojen nimiä; Jonny, Bonny, Dagny, Sanny. Työjaksot kestivät yleensä puoli vuotta. Tuona aikana hän kävi 36 eri maassa. Tutuiksi tulivat etenkin Yhdysvaltojen, Bahamasaarten ja Karibian valtioiden satamat. – Vuoden 1980 merimieslakon aikana maleksittiin kuusi viikkoa Trinidad ja Tobagossa, Kari kertoo. Hän jatkoi ennen seilausuraa alkanutta keräilyharrastusta. Mappeihin päätyivät myös jalkapallosta, yleisurheilusta, talvilajeista ja olympiakisoista kertovat lehtileikkeet. Viking Linelle 1986 Sallyn konkurssin myötä yhtiön osuus Viking Linestä päätyi punaisten laivojen muille osakkaille. Kari Kuusiston työjaksot ja matkat lyhenivät. Mies ei muistele pahalla – alkoi olla perheenlisäysten aika. 2 / 2012 – Aloitin uudessa Mariellassa helmikuussa 1986. Siellä meni noin puolitoista vuotta tuuraajana. Sitten vierähtikin seitsemän ja puoli vuotta Rosellassa. Gabriellassa olen nyt ollut 15 vuotta, Kari luettelee. Helsingin linjalla jää jonkin verran vapaa-aikaa, minkä Kari käyttää kuntoiluun, myös Mepan salilla. Lomilla ollessaan hän ui, kävelee ja pyöräilee. Hyötyliikuntaa kertyy myös sauna- ja takkapuiden pilkkomisesta. – Entisenä jääkiekon aktiiviharrastajana tuntui luontevalta harrastaa liikuntaa jo tankkilaivoilla, joiden kansilla pystyi lenkkeilemään. Laivoissa oli jo tuolloin pienimuotoiset kuntosalit, Kari kertoo. Merimiesliikuntaa ja kirjoja Kari ei jääkiekkotaustastaan huolimatta onnistunut osallistumaan Mepan turnauksiin. – Vanhempi poikani Joonas on ollut Gabriellassa tiskaamassa, ja oli alkutalvesta mukana Mepan salibandyturnauksessa. Hän on nyt omassa ammatissaan sähköasentajana maissa, Kari kertoo. Kuusisto pitää erittäin paljon Mepan Ylläsvaelluksista ja on ollut mukana jo neljä kertaa. – Ensimmäisen kerran olin vuonna 2005 ja olin heti myyty. Ylläsvaellus on hieno Mepan kurssi, aivan huippu. Aina on ollut mukavaa, matka on taittunut ja naurua piisannut, Kari kehuu. Mepan kuntosalilla käydessään Kari poikkeaa myös kirjaston poistokirjahyllyille. Mukaan tarttuu teos jos toinenkin valikoimasta, joka on jo tehnyt kierroksen suomalaislaivoissa. Hän on lukuharrastuksessakin järjestelmällinen. Kari laskujen mukaan hän on lukenut 1048 kirjaa, joissa on ollut 338.116 sivua. Kirjanpito alkoi vuonna 1990. Välillä hän selaa myös omia arkistojaan. Kaverit joskus soittelevat ja kyselevät jonkin vanhan pelaajan tilastoja. Kari on koonnut kattavat tilastot jääkiekon SM-liigan ja Mestaruussarjan pelaajista vuodesta 1928 lähtien. Hänen veljellään on Helsingissä postimerkkiliike Merkki-Albert. Kari on itsekin harrastanut postimerkkeilyä, kokoelmissa ovat muun muassa lähes kaikki Suomi -merkit loistoleimoilla. Kari käy paljon vaihtokauppaa purkkakuvista Håkansilta eläkkeelle jääneen pursimies Seppo Mannisen kanssa. Kari on vakuuttanut keräämänsä materiaalin. Arvokkaimpia ovat 1960 -luvun jääkiekkokuvat. Kansioista löytyy myös auto- ja mp-aiheista materiaalia – Aina pitää olla yksi ilmainen harrastus. Minulla se on hedelmämerkit, joita olen kerännyt 1700 erilaista, Kari naurahtaa. teksti:Pekka Karppanen, kuvat Pekka Karppanen, Saku Karttunen Kari seilasi lähes 8 vuotta Algotin pöntöissä Karin kootut kansiot: • Aku Ankan vuosikerrat 1968-2000 • 15.200 erilaista purukumipakkauk- sen kuvaa • 58.000 sivua urheiluleikkeitä, joista 30.000 sivua jääkiekkoaiheisia 210 lehtileikekansiota, joista 102 jääkiekosta • 8000 jalkapalloaiheista keräilykuvaa • 14.800 jääkiekkoaiheista keräily kuvaa • postimerkkikansioita • sekalaista urheiluaiheista materiaalia tilastomappeja urheilutuloksista ym • arkistomateriaalia 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 33 M/S Gabriellas kock Kari Kuusisto I Karis pärmar finner man urklipp ur Hesari, Aamulehti, Turun Sanomat, Uusi Suomi, IL, IS Samlarhobbyn följt med från Algots skorvar till de röda båtarna Kari Kuusisto, född i Tammerfors, började samla bilder från tuggummiförpackningar vid tiden för VM i ishockey som spelades i den splitternya hallen i Hakametsä. Matti ”Mölli” Keinonen gjorde piruetter på isen, och Kari gjorde en klippbok med ishockeynyheter ur Aamulehti. – Nu har jag 30 000 sidor i mera än etthundra mappar. Rummet om 48 kvadrat reserverat för samlingen börjar vara fullt, skrattar Kari. Karis ”kontor” ligger i nedre våningen i det trivsamma huset som är byggt 1993. Hustrun Karita är inte alls nervös på grund av mängden arkivhyllor. – Karita har också deltagit i samlandet. Då jag seglade med Rederi Ab Sallys tankfartyg skickade hon tidningarnas idrottssidor år mig, berättar Kuusisto. Själv spelade han ishockey ända upp i Tapparas B-juniorer och hade också framgångar i friidrott. Han sprang till exempel i stafettla34 Vapaavahti Frivakt gets 4 x 100 meter, då man gjorde distriktets rekordtid som höll i 14 år. Han brukade ofta gå i hallen i Hakametsä för att se då Ilves, KooVee och Tappara spelade FM-matcher. Från sjöfartsskolan till Karibien Kuusisto gick kökslinjen i yrkesskola åren 1972-1974. Han fortsatte i Raumo för att bli kock och gick ekonomiförmansklassen i Kotka. Första jobbet till sjöss hittade han på åländska rederiet Sallys tankfartyg. – På Algots båtar gick sedan nästan åtta år, ända till konkursen, minns Kari. Han började år 1978 på M/T Sanny som låg i hamnen i Cork i Irland. Kuusisto reste dit ensam. Med flyg kom man till Dublin, resten av resan gick med tåg. Kari berättar att resan då var ett äventyr för en ung man. Han minns namnen på de berömda tankfartygen; Jonny, Bonny, Dagny, Sanny. Arbetsperioden ombord räckte i allmänhet ett halvt år. Under den tiden hann han besöka 36 olika länder. Bekanta blev framför allt hamnarna i USA, Bahamasöarna och Karibiens stater. – Under sjömansstrejken år 1980 låg vi sex veckor i Trinidad och Tobago, berättar Kari. Han fortsatte sin samlarhobby som börjat före han gick till sjöss. I samlingarna hamnade också tidningsurklipp om fotboll, friidrott, vintergrenar och olympiska spel. Till Viking Line 1986 Vid Sallys konkurs kom bolagets andel av Viking Line i andra aktieägares ägo. För Kari Kuusisto blev arbetsperioderna och resorna kortare. Det hade han ingenting emot – det var tid för familjeökning. – I februari 1986 började jag på nya Mariella. Där vikarierade jag ungefär ett och ett halvt år. Sen följde sju och ett halvt år på Rosella. På Gabriella har jag nu varit 15 år, räknar Kari upp. På den linjen blir det litet fritid i Helsingfors. Den utnyttjar Kari till motionsidrott, också i SSB:s konditionssal. Under ledighe2 / 2012 terna brukar han simma, promenera och cykla. Att hugga ved till bastu och öppen spis ger ytterligare nyttomotion. – För en tidigare aktiv ishockeyspelare kändes det naturlig att idrotta redan på tankfartygen, där man kunde jogga på däck. Man hade redan på den tiden mindre konditionssalar ombord, berättar Kari. Sjömansidrott och böcker Trots sin ishockeybakgrund har Kari inte haft möjlighet att delta i SSB:s turneringar. – Min äldre son Joonas har jobbat som diskare på Gabriella, han var med i SSB:s innebandyturnering i början av vintern. Nu har han sitt eget jobb på land, berättar Kari. Kuusisto tycker särskilt mycket om SSB:s Ylläsvandringar och har varit med redan fyra gånger. – Jag var med första gången år 2005, och genast helt förlorad. Ylläsvandringen är en fin SSB-kurs, alldeles toppen. Det har alltid varit trevligt, resan har gått snabbt och roligt, berömmer Kari. Då Kari besöker SSB:s konditionssal sticker han sig in till bibliotekets hyllor med avskrivna böcker. Bland böckerna som redan cirkulerat på de finska fartygen, finns det alltid någonting intressant att ta med sig. Också i läsandet är han mycket systematisk. Enligt Karis bokföring har han läst 1043 böcker om sammanlagt 336 179 sidor. Bokföringen började han år 1990. Ibland bläddrar han också i sina egna arkiv. Kompisarna ringer ibland, frågar om statistik för någon gammal spelare. Kari har samlat fullständiga statistikuppgifter om ishockey och FM-ligan och Mästerskapsseriens spelare ända från år 1928. Hans bror har frimärksaffären Merkki-Albert. Kari har också själv samlat frimärken, i samlingen har han bland annat lyxstämplade märken från Finland. Kari gör ofta byteshandel med båtsman Seppo Manninen som gått i pension från Håkans. Kari har försäkrat sina samlingar. Ishockeybilderna från 1960-talet hör till de mest värdefulla – Man måste alltid ha en hobby som är gratis. För min del är det fruktmärken, av dem har jag 1700 olika, skrattar Kari. Kari seglade nästan 8 år på Algots skorvar Karis samlade pärmar: • Aku Ankka årgångar 1968 –2000 • 15 200 olika bilder från tuggummi- förpackningar • 58 000 sidor idrottsurklipp, av vilka 30 000 om ishockey • 210 pärmar med tidningsurklipp, av dem 102 om ishockey • 8000 samlarbilder med fotbollsmotiv • 14 800 samlarbilder med ishockeymotiv • frimärkspärmar • diverse material om idrott pärmar med statistik över idrottsresultat mm • arkivmaterial Bilderna i Champion-serien är efterfrågade 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 35 Seuraus keräilykärpäsen puraisusta: 13.500 laivapostikortin kokoelma Vain harva keräilykärpäsen puremaksi joutunut muistaa, mistä tapahtumasta koko loppuelämälle höystöä antanut intohimo alkoi. Eläkkeellä olevalle telakkainsinöörille, laivapostikortteja keräävälle Juhani Merasvuolle hetki on muistissa kuin eilinen päivä. ”Kun nuorena insinöörinä helmikuussa vuonna 1970 aloitin ensimmäisen työpäiväni Uudenkaupungin telakalla, sain tervetuliaisiksi postikortin. Siinä oli valokuva vasta valmistuneesta telakan ensimmäisestä risteilyaluksesta, Ruotsiin tilatusta punakylkisestä ms Lindblad Explorerista. Synnynnäinen keräilyvimmani sai selvän suunnan: laivapostikortteja niiden olla pitää”, Merasvuo muistelee. Rahtilaivakortit vähissä Takana ovat Merasvuon praktiikkatelakkana toiminut Pansio Turussa, Uudenkaupungin telakka ja Wärtsilä Helsingissä. Käpylässä Helsingissä eläkepäiviään viettävä keräilijä on kirjaimellisesti täystyöllistänyt itsensä harrastuksellaan. Kokoelma karttuu kaiken aikaa huutokaupoista, keräilytapahtumista, kirpputoreilta ja antikvariaateista sekä ystävien ja tuttujen avustuksella. 13.500 kortin kokoelma ei suinkaan ole vain läjä pahviläpysköitä; se on tietokoneohjelmien avulla ylläpidettävä rekisteri, kortit kierrekansioiden muovitaskuissa. Jokaisen laivan nimi on tulostettu aakkosjärjestyksessä manuaalisiin kierrekansioihin ja koodattu numerosarjoin. Etsittävästä laivasta löytyy kortti tai useampiakin alle 20 sekunnissa. (Kokeiltu on, toteaa tämän jutun kirjoittaja). Korttien huimasta lukumäärästä huolimatta edustettuna on ”vain” nelisentuhatta laivaa. Näin siksi, että monesta aluksesta on useampia korttiversioita. Esimerkiksi Finnjetistä Merasvuolla on yli 100 erilaista korttia. Finnlinesin tai Siljan väreissä alus komeilee suunnilleen fifty-fifty. Merasvuon tähtäyksessä on Suomen täydellisin Finnjet-korttikokoelma; vielä uupuu muutama... Korttikokoelma nousee arvoon arvaamattomaan jokaisesta laivasta tehdyn, valtavaan lähdemateriaaliin perustuvan tietokannan ansiosta. Kaikki löytyy: laivan luovutusvuosi, rakennusmaa, tyyppi, aikaisemmat ja myöhemmät nimet, rakentaja, tilaaja, Brt, Nrt, 36 Vapaavahti Frivakt Juhani Merasvuo ja kaukalollinen rahtilaivakortteja. Pöydällä Antares (Helsinki), Bifrost (Tukholma), Bitterfeld (Rostock) ja Hellermaa (Tallinna). Dwt, Upp, pituus, leveys, syväys, koneisto, teho, nopeus, miehistö, matkustajat, autojen lukumäärä, varustamot, lippu sekä lisätietoja, esim. Lloyd´s 1970-71. ”Rahtilaivakorteista ja etenkin tankkereista on huutava pula”, Merasvuo huokaa. ”Koska kortit on tehty myyntitarkoituksessa, ovat matkustajalaivat etusijalla. Keräi- lymarkkinoilla liikkuvat etupäässä samat, suuripainoksiset kortit.” ”Korttien hintahaitari liikkuu yhdestä eurosta ylöspäin. Kallein ostamani kortti on Bore I. Se maksoi minulle 1970-luvulla Tukholmassa 1.000 kruunua. Sellaiset suuret matkustajalaivat kuten Queen Mary, Mauretania ja Lusitania ovat ylihinnoiteltuja, 2 / 2012 vaikka niiden kortteja painettiin mainostarkoituksessa kymmeniä tuhansia.” Honkaharju yllätti Nykyinen postikorttikulttuuri ylipäänsä ei saa Merasvuolta kiitosta. Etenkin kaikkialle maailmaan levittäytynyt jenkkifirma syytää markkinoille sekavia ja rumia kortteja. ”Onneksi laivakorteissa sentään taiteilijakortit ovat säilyttäneet asemansa”, hän kiittelee. ”Kukapa ei tuntisi Håkan Sjöströmin ikuistamia purjelaivoja Sigyn, Herzogin Cecilie ja Suomen Joutsen”. Tämän kirjoittaja tapasi merenkulkijain harrastusnäyttelyn avajaisissa vanhan ystävänsä, merenkulkija-taidemaalarin Risto Honkaharjun. Merimiesklubin seinälle oli kiinnitetty muutamia Riston taiteilemia laivapostikortteja. Päätettiin, että hän lähettää minulle muutaman näytille ja minä esittelen ne Merasvuolle, joka ei koskaan ollut Honkaharjusta kuullutkaan. Näin tehtiin ja pääsin pläjäyttämään pöytään Murtajan, Tarmon, Herzogin Cecilien sekä ”Hyljätyksi” nimetyn romulaivan. ”Onpa hieno yllätys, että tällainen uusi merimaalari tulee tietooni”, Merasvuo ihasteli. ”Kuvat ovat hyviin tunnistettavia ja hienoa työtä”, hän kiitteli. Ja niin sai kokoelma kolme uutta korttia. Lisääkin on luvassa, mikäli Risto niitä vanhoista kätköistään löytää. Mutta se Hyljätty? Kirjoittajakin muistaa aavelaivan, joka lopullista romutusta odottaessaan killui Katajanoka itäisessä laiturissa joskus 1974, kun silloinen työpaikkani eli Mepa oli muuttanut Linnankadulle. Jotta korti saisi arvoisensa paikan Merasvuon kokoelmissa, niin olisi saatava laivan nimi selville. Alus oli pienehkö, harmaa rahtilaiva, jolla oli (muistaakseni) suomalainen nimi. Haloo! Kuka muistaa? Ole hyvä ja ilmoita Merasvuolle, yhteystieto jutun lopussa. Kiitos! Luonnollisesti Merasvuo kantaa mukanaan muistoja telakka-ajoista. Kaksi asiaa hänelle on jäänyt mieleen ylitse muiden: ”Finnjet oli yksi hienoimmista laivoista mitä milloinkaan on rakennettu. Ikävä kyllä, sitä ei pelastettu jälkipolvien ihailtavaksi.” Niinpä Itämeren kuningatar sitten koki nöyryyttävän lopun Intiassa purkumoukarien ja hitsipillien soittaessa hautajaismusiikkia. Toinen sietämätön juttu oli loistavaa työtä tehneen Wärsilä Marine -telakan konkurssi: ” Monen vuoden petaamisen jälkeen konkurssi meni nuottien mukaan. Se oli rahamiesten lompakoiden uusjako”, Merasvuo toteaa sarkastisesti. Moottorikuunari Koivisto. Sen rakentaminen aloitettiin Koiviston kauppalassa 1930-luvun lopulla. Sodan jälkeen alus vietiin Raumalle, missä se viimeisteltiin vuonna 1946. Myöhemmin se seilasi Carmen-nimisenä ja kävi Islannin sillivesillä Jalostaja I:nä. Joulukuussa 1981 tilaajalle, Oy Gustav Paulig Ab:lle, luovutettu tuotetankkeri Parita. Tämä on ns. telakkakortti, jonka takana on perustiedot aluksesta kolmella kielellä. Telakkakortteja painettiin vain rajoitettu erä, ja niitä jaettiin telakan henkilökunnalle. Pienten painosmääriensä ja korkealaatuisuutensa vuoksi ne ovat keräilijöiden arvostamia kohteita. Merasvuolla on Parita-korttia tuplana, joten toinen on vaihtari. Kiinnostaako? Kortit kiertoon Mikäli lukija on kiinnostunut laivapostikorteista, Merasvuo pitää yhteydenottoa suotavana. Laivapostikorttien ohessa laiva-aiheiset kolikot ovat Merasvuon leipälaji, ja sekin kokoelma on mittava. 2 / 2012 Sähköposti: juhani.merasvuo(at)pp.inet.fi Kannattaa vilkaista myös Sinettipostin kuvallista nettihuutokauppaa. Satojen postikorttien joukossa on aina myös laivapostikortteja. Osoite on www.sinettiposti.com Myös Huutonetistä niitä löytyy hakusanalla laivapostikortti. Teksti: Sakari Karttunen Kuvat ja korttien skannaus: Ella Karttunen Frivakt Vapaavahti 37 Resultat av en samlarvurm: 13.500 postkort med fartygsmotiv Utan dataprogram skulle det vara svårt att sköta Merasvuos samling med så omfattande information. Som bäst för han in uppgifterna om det nyligen anskaffade kortet på Finnclipper. På bordet Bergholmen, hamnen i Batumi, ett fantasifartyg och Sovjetskaja Rodina. Av dem som drabbats av en samlarvurm, minns bara ett fåtal hur passionen som kommit att prägla hela livet egentligen tändes. Pensionerade varvsingenjören Juhani Merasvuo, som samlar postkort med fartygsmotiv, minns den stunden som om det skedde i går. Då jag som ung ingenjör började på varvet i Nystad i februari år 1970, välkomnades jag den första arbetsdagen med ett postkort. Det var ett foto av det första kryssningsfartyg som sjösatts på varvet, rödmålade M/S Lindblad Explorer beställd från Sverige. ”Min medfödda samlarvurm fick en klar riktning: fartygskort skulle det bli”, minns Merasvuo. Ont om kort med lastfartyg Varvet i Pansio i Åbo där Merasvuo praktiserade, varvet i Nystad och Wärtsiläs varv i Helsingfors, är nu för hans del historia. Sam38 Vapaavahti Frivakt laren, som tillbringar sina dagar som pensionär i Kottby, har bokstavligen sysselsatt sig på heltid med sin hobby. Samlingen växer ständigt med kort från auktioner, samlarjippon, loppmarknader, antikvariat och hjälp av vänner och bekanta. Samlingen om 13500 kort består ingalunda bara av en hög bitar av papp; den består av ett register som uppdateras med hjälp av ett dataprogram och korten förvaras i plastfickor i spiralpärmar. Fartygens namn är utskrivna i alfabetisk ordning och försedda med en kod i nummerföljd. Fartyget man söker finner man på ett kort eller på flera på mindre än 20 sekunder. (Skribenten har själv prövat). Trots det hisnande antalet kort, är ”bara” fyratusen fartyg med i samlingen. Det har sin förklaring i att många fartyg presenteras på olika versioner av kort. Merasvuo har till exempel över 100 olika kort med Finnjet. Fartyget ståtar i Finnlines eller Siljas färger ungefär fifty-fifty. Merasvuos målsättning är att ha den mest fullständiga samlingen av kort på Finnjet; ännu fattas det några… Samlingens värde stiger oerhört tack vare databasen som bygger på det väldiga källmaterial som samlats för varje fartyg. Allt finns: vilket år fartyget överlåtits, i vilket land det byggdes, tidigare och senare namn, byggare, beställare, Brt, Nrt, Dwt, Depl, längd, bredd, djup, maskin, effekt, fart, manskap, passagerare, bilarnas antal, rederier, flagg och tilläggsuppgifter, t.ex. Lloyd’s 1970-71. 2 / 2012 Merasvuo har naturligtvis många minnen från tiden på varven. Två minns han bättre än alla andra: ”Finnjet var ett av det finaste fartyg som någonsin byggts. Tyvärr räddades det inte så att kommande generationer kunde ha beundrat det. ” Östersjöns drottning mötte sedan ett förödmjukande slut i Indien, där ljudet av släggor och svetsning stod för begravningsmusiken. Ett annat olidligt minne är konkursen på varvet Wärtsilä Marine, som gjort ett strålande arbete: ”Efter många års förberedelser löpte konkursen enligt planerna. Det var en omfördelning av finansmännens plånböcker”, konstaterade Merasvuo sarkastiskt. Korten i cirkulation SHO/FÅA:s S/S Clio överläts i Helsingfors krigsåret 1944. Det trafikerade till år 1965 och höggs upp i Belgien. ”På kort med lastfartyg och framförallt tankfartyg, råder en skriande brist”, suckar Merasvuo. ”Då korten framställts för försäljning, har passagerarfartygen haft företräde. På samlarmarknaden finns mest samma kort som tryckts i stora upplagor. ” ”Priset på korten varierar från en euro uppåt. Det dyraste kort jag köpt avbildar Bore I. Det kostade 1000 kronor i Stockholm på 1970-talet. Kort av sådana stora passagerarfartyg som Queen Mary, Mauretania och Lusitania är överprissatta, trots att de trycktes i upplagor om tiotals tusen i reklamsyfte. Men ”Hyljätty” då? Också skribenten minns spökskeppet som guppade vid den östra kajen på Skatudden i väntan på den slutliga skrotningen omkring år 1974, då Sjömansservicebyrån, min dåvarande arbetsplats, just hade flyttat till Slottsgatan. För att kortet skulle få en värdig plats i Merasvuos samling måste man få reda på fartygets namn. Fartyget var ett mindre, gråmålat lastfartyg, som om jag minns rätt hade ett finskt namn. Hallå! Vem minns? Var vänlig meddela Merasvuo, hans kontaktuppgifter finns nedan. Tack! Om läsaren är intresserad av fartygspostkort, uppmanar Merasvuo att ta kontakt. Vid sidan av fartygspostkort hör mynt med fartygsmotiv till Merasvuos specialintressen, också den samlingen är omfattande. E-post: juhani.merasvuo(at)pp.inet.fi Det lönar sig också att gå in på Sinettipostis auktion i internet. Bland hundratals andra postkort finns också alltid fartygskort. Adressen är www.sinettiposti.com. Man hittar dem också på Huuto.net med sökordet laivapostikortti. Text: Sakari Karttunen Bilder och skanning: Ella Karttunen Honkaharju överraskade Dagens postkortskultur som sådan får inte beröm av Merasvuo. Till exempel har en nordamerikansk firma, som brett ut sig över hela världen, spritt ut orediga och fula kort. ”Lyckligtvis har fartygskorten gjorda av konstnärer hållit sin position”, säger han. ”Och vem skulle inte känna till Håkan Sjöströms bilder sav segelfartygen Sigyn, Herzogin Cecilie och Suomen Joutsen.” Skribenten träffade vid öppningen av sjöfararnas hobbyutställning en gammal vän, sjöfararen och bildkonstnären Risto Honkaharju. Några av Ristos fartygskort fanns uppsatta på sjömansklubbens vägg. Vi kom överens om att han skickar mig några kort och att jag visar dem för Merasvuo, som aldrig ens hört talas om Honkaharju. Jag kunde sedan visa honom bilderna av Murtaja, Tarmo, Herzogin Cecilie och skrotfartyget ”Hyljätty”. ”Det var en fin överraskning, att en sådan ny marinmålare kommer till min kännedom”, sade Merasvuo förtjust. ”Bilderna är verklighetstrogna och fint gjorda”, berömde han. Och så fick samlingen tre nya kort. Och flera utlovas, om Risto hittar dem i sina gamla gömmor. 2 / 2012 S/S Bore eller ”Nolla-Bore” blev färdigbyggd i Oskarhamn i Sverige 1960 och seglade under Bores flagg åren 1960 – 1977. Senare namn var Borea och Kristina Regina. Nu tjänstgör fartyget i renoverat skick och under sitt ursprungliga namn Bore som hotellfartyg på Aura å i Åbo. Frivakt Vapaavahti 39 Tervakaupunki Vaasa katsoi merelle Univormutakkeja 1800-luvulta Pohjanmaan museossa. Tärkeimmät vientituotteet olivat muun muassa laivat, puutavara, terva ja piki. Tarveaineita puualuksille Vaasan teollistuminen alkoi 1600-luvulla pikitehtaasta. Se oli aikanaan Pohjanmaan suurin pikipruukki. Pikeä valmistettiin tervasta ja käytettiin puualusten saumojen tiivistämiseen. Puulaivoihin ja niiden köysistöihin tarvittiin 1600-luvulla valtavasti tervaa. Pääosa vientitervasta tuli tuolloin Pohjanmaalta ja Vaasa oli tärkein kauppapaikka. Talonpoikien tuomat tervatynnyrit odottivat ”tervahovissa” satamassa matkaa Ruotsinmaalle. Tervakauppa oli säännösteltyä ja porvareille jaettiin tervakiintiöitä. Tervatuloilla maksettiin verot ja selvittiin katovuosista. Moni porvari myös palkkasi itselleen sijaisen sotaväkeen tervasta saaduilla rahoilla. Satama-alue ja kanavat Vaasa sai oikeuden käydä vapaasti ulkomaankauppaa vuonna 1766. Tällä oli merkittävät seuraukset kaupungin kehittymiselle: laivat lastattiin tervalla ja merenkulku ammattimaistui. 40 Vapaavahti Frivakt 1700-luvulla vaasalaiset kauppiaat lähtivät usein kippareiksi omille laivoilleen; porvareista kehittyi vauraita laivanvarustajia ja kauppiaita. Porvari oli siis asukas, jolla oli oikeus harjoittaa ammattia kaupungissa. Alemman porvariston merimiehiä asui Vaasassa 1740-luvulla 30 kappaletta. Renkiä ja talollisten poikia värvättiin merimiehiksi. Vaasassa oli tuolloin paljon vähävaraista väkeä, kuten laivamiehiä, kalastajia ja työmiehiä. Heillä ei ollut äänioikeutta. Porvarit rakennuttivat ensimmäiset majakat: meritietä arvostettiin kauppaväylänä. Kaarle IX perusti 1606 Vaasan kaupungin, ja aluksi sitä nimitettiin Mustasaareksi. Viisi vuotta perustamisesta nimi muutettiin Vaasaksi. Kaupungissa oli suojaisa satama ja saari, jota oli helppo puolustaa vihollista vastaan. Vanha satama kävi liian matalaksi 1700-luvun lopussa. Suuret alukset alkoivat rantautua Palosaaren salmeen kauemmaksi kaupungista. Oli kuitenkin hankalaa kuljettaa lastia kaupunkiin seitsemän kilometrin matka, koska tie oli huonossa kunnossa. Usein tavaroita rahdattiinkin veneillä kanavia pitkin kaupungin keskustaan saakka. Kauppatavaraa säilytettiin makasiineissa kanavien varrella. Kanavien käyttö hankaloitui maannousun takia: väyliä jouduttiin kaivamaan yhä syvemmiksi. Karikkoista merenkurkkua kutsuttiin laivojen hautausmaaksi. Haaksirikkojen lisäksi laivojen kauppamatkoja uhkasivat merirosvot. Vaasalainen fregatti Gustav Adolf kaapattiin 1796 Välimerellä. Kauppiaitten aittarivit reunustivat Vaasan kaupungin rantoja ja laivaveistämössä valmistui purjealuksia 1930-luvulle saakka. Merenkurkun alueella myös kalastus ja hylkeenpyynti ovat olleet tärkeitä merellisiä elinkeinoja. Kevättalven hylkeenmetsästyksessä käytettiin erityistä venetyyppiä, ”fälbåtia”. Pyyntimatka saattoi kestää kolme kuukautta ja veneessä asui kolmesta viiteen miestä. teksti ja kuvat: Eeva Vänskä 2 / 2012 ”Moni porvari palkkasi sijaisen sotaväkeen tervasta saaduilla rahoilla.” Björkön saari Vaasan ulkosaaristossa on ollut asuttu 1300-luvulta. Kyläläisten elinkeinoja olivat pitkään kalastus ja hylkeenpyynti. Vasta 1954 avattiin maantie lähisaareen. Hylkeenpyynti oli aiemmin tärkeää Merenkurkun kalastajille. Vene oli kahdeksisen metriä pitkä ja kolme metriä leveä. Nauvon Merenkulkutalo kuuluu kesän käyntikohteisiin Lomailevalle merenkulkijalle voi lämpimästi suositella vierailua 2010 avatussa Nauvon Merenkulkutalossa. Museo ja näyttely kertovat perinteisen merenkulkupaikkakunnan kehityksestä purjelaiva-ajoilta aina Paulin -, Delfin Cruises - ja Engship - varustamoihin. Esillä on runsaasti moottorialusten pienoismalleja jopa 2000-luvulta. Engshipilta on runsaasti aineistoa; maalaukset kaikista aluksista ja jopa konttorin aulan lattialla ollut komea kompassiruusu. Useimmat laivamallit ovat maineikkaan pienoismallirakentajan, Åke Sandvallin käsialaa. Merenkulkutalo on kesällä auki tiistaista sunnuntaihin klo 1100 - 1800 (16. - 31.8. klo 1100 - 1600) 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 41 Tjärstaden Vasa blickade mot havet Vasa fick år 1766 rättigheter att fritt bedriva utrikeshandel. Detta hade betydande följder för stadens utveckling: fartyg lastades med tjära och sjöfarten blev yrkesmässig. På 1700-talet gick köpmännen i Vasa ofta ombord som skeppare på sina egna fartyg; borgarna blev förmögna skeppsredare och handelsmän. En borgare var alltså en invånare som hade rätt att utöva näringsverksamhet i staden. I Vasa bodde på 1740-talet sammanlagt 30 sjömän som representerade det lägre borgarståndet. Man värvade drängar och bondsöner som sjömän. Vid den tiden var en stor del av invånarna i Vasa mindre bemedlade; matroser, fiskare och arbetare. De hade inte rösträtt. Borgarna lät bygga de första fyrarna: sjövägen uppskattades som handelsled. De viktigaste exportvarorna var bland andra båtar, trävaror, tjära och beck. 42 Vapaavahti Frivakt Material för träfartyg I Vasa började industrialiseringen under 1600-talet med beckfabriken. Den var i tiden den största i Österbotten. Becket, som framställdes av tjära, användes för att täta nåtarna på fartygen av trä. På 1600-talet behövda man stora mängder tjära för fartygen och deras tågverk. Lejonparten av tjäran som exporterades kom på den tiden från Österbotten och Vasa var den viktigaste handelsplatsen. Tjärtunnorna som bönderna levererat samlades i tjärhovet i hamnen för vidare transport västerut. Handeln med tjära var reglerad och borgarna tilldelades tjärkvoter. Med hjälp av intäkterna från tjärhandeln betalade man skatter och genomlevde nödåren. Många borgare använde också pengar från tjärhandeln för att avlöna ersättare till krigsmakten. Hamnområdet och kanalerna Karl IX grundade Vasa stad år 1606, och i början kallades staden Mustasaari. Fem år efter grundandet byttes namnet till Vasa. Staden hade på ön en skyddad hamn och var lätt att försvara mot fiender. I slutet av 1700-talet blev Vasa hamn för grund. De stora fartygen började lägga till vid Brändö sund utanför staden. Det var emellertid svårt att transportera varor den sju kilometer långa sträckan till staden, då vägen var i dåligt skick. Ofta transporterades 2 / 2012 ”Många borgare använde pengar från tjärhandeln för att avlöna ersättare till krigsmakten. ” varorna med båt längs kanaler till centrum av staden. Handelsvarorna lagrades i magasinen längs kanalerna. Landhöjningen försvårade kanalernas utnyttjande: man var tvungen att gräva farlederna allt djupare. Den grunda och steniga Kvarken kallades fartygens gravgård. Fartygens handelsresor hotades också av sjörövare. Fregatten Gustav Adolf, hemma från Vasa, kapades på Medelhavet år 1796. Handelsmännens bodar stod längs stränderna i staden Vasa och på skeppsvarven byggde man segelfartyg ända till 1930-talet. Kring Kvarken har också fiske och sälfångst varit viktiga maritima näringar. Under vårvinterns säljakt använde man en speciell båttyp, en ”fälbåt”. Jaktresan kunde vara tre månader och tre till fem män bodde i båten. text och bilder: Eeva Vänskä Sälfångsten var tidigare viktig för fiskarna i Kvarken. Båten var åtta meter lång och tre meter bred. En stadsvy från det gamla Vasa. 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 43 Mukavat kesäjuhlat Merimieskeskuksessa Merimieskirkon Ville Nieminen ja Kati Lindbohm pitivät yhteiset läksiäiset Vuosaaressa Gemytlig sommarfest på Sjömanscentret Sjömanskyrkans Ville Nieminen och Kati Lindbohm höll gemensam avskedsfest i Nordsjö Kumpikin on tehnyt työtä Merimieskirkolle neljännesvuosisadan. Villellä työjakso oli yhtenäinen, Kati työskenteli välillä muualla. – Tulin töihin vuonna 1987 talouspäälliköksi. Puolitoista vuotta sitten siirryin keskustoimistolta tänne Vuosaaren merimieskirkon johtajaksi, Ville Nieminen kertoo. Hyväntuulinen mies luonnehtii toimenkuvan muuttumista siirtymisellä rahataloudesta kotitalouteen. Vuosaaressa Ville on saanut isännöidä suuriakin tilaisuuksia ja laittanut ruokaa pöytään. Rooli vaihtuu käden käänteessä juhlapuhujasta tiskien kerääjään. Villen aikana Vuosaaren merimieskeskuksessa saatiin järjestettyä kiinnostavia taidenäyttelyitä. Uudenkarhean rakennuksen vaaleille seinille saatiin vähän silmänruokaa, mikä toi suureen saliin paremman tunnelman. Båda har jobbat för Sjömanskyrkan ett kvartssekel. Villes arbetsperiod löpte oavbruten medan Kati också har haft annat arbete. – Jag började jobba som ekonomichef år 1987. För ett och ett halvt år sedan flyttade jag från centralbyrån hit som chef för Nordsjö sjömanskyrka, berättar Ville Nieminen. Den gladlynte mannen karaktäriserar ändringen i arbetsuppgifterna som en övergång från penninghushållning till hemhushållning. I Nordsjö har Ville fått stå som värd också vid stora evenemang och också dukat fram mat på borden. Rollen växlar i en handvändning från festtalarens till diskarens. Under Villes tid på Nordsjö Sjömanscentrum har man arrangerat intressanta konstutställningar. På byggnadens nya, ljusa väggar fick man litet ögonfröjd, som skapade en bättre stämning i den stora salen. Hampurissa kahteen otteeseen Två perioder i Hamburg Katariina Kati Lindbohm tuli ensimmäisen kerran Merimieskirkon palvelukseen 1981, kun hän otti emännän tehtävät vastaan Hampurissa. – Sopivan pehmeä lasku juuri joulumyyjäisiin, Kati muistelee. Hampurin merimieskirkon basaari on suuri tapahtuma, joka vetää paljon yleisöä. Myyjäisten valmistelu, itse tapahtuma ja purku teettävät valtavan työn kirkon henkilökunnalla. – Talkooväen ja vapaaehtoisten työpanos on arvokas ja välttämätön, Kati kehuu Hampurin merimieskirkon piirissä olevia ystäviään. Hän siirtyi vuonna 1986 Rouenin skandinaavisen merimieskirkon emännäksi ja työskenteli myös kirkon uusille omistajille. Muutaman Suomessa vietetyn vuoden kuluttua Kati palasi Merimieskirkkoon, ja jälleen Hampuriin. Vuonna 2000 hän aloitti Haminan merimieskirkon emännäksi ja sieltä kolme vuotta sitten satamakuraattoriksi Vuosaareen. Katarina ”Kati” Lindbohm trädde i Sjömanskyrkans tjänst första gången år 1981, då hon tog emot värdinnans uppgifter i Hamburg. – En lagom mjuklandning, just vid julbasaren, minns Kati. Basaren på sjömanskyrkan i Hamburg är ett stort evenemang som lockar mycken publik. Basarens förberedelser, själva basaren och nedmonteringen efteråt kräver en stor insats av kyrkans personal. – Volontärernas arbetsinsats är värdefull och oundgänglig, säger Kati berömmande om sina vänner kring sjömanskyrkan i Hamburg. År 1986 flyttade hon till Rouen för att verka som värdinna vid den skandinaviska sjömanskyrkan, och hon arbetade också för kyrkans nya ägare. Efter några år i Finland återvände hon till Sjömanskyrkan, igen till Hamburg. År 2000 började hon som värdinna för sjömanskyrkan i Fredrikshamn, och därifrån kom hon till Nordsjö för att verka som hamnkurator för tre år sedan. Merimiesten palvelua Alan ja yhteisön hyvin tuntevana jutun kirjoittaja voi todeta, että merimieskirkon työ on mukavaa, mutta sitä on paljon. Kati ja Ville eivät ole pelänneet tarttua toimeen, oli tehtävä mikä oli. – Varojen keräämiseen liittyvät tehtävät näyttävät joskus menevän aika kauaksi merenkulkijoista. Viime kädessä kaikki toiminta kuitenkin tukee perustyötämme, Ville Nieminen kiteyttää. Läksiäisiä oli juhlistamassa monta entistä ja nykyistä työtoveria ja tuttua. MEPA kiittää Katia ja Ville hienosta yhteistyöstä ja toivottaa menestystä kolmannen elämän kynnykselle. 44 Vapaavahti Frivakt Sjömännens service Skribenten, som är väl förtrogen med arbetsfältet, kan konstatera att sjömanskyrkans arbete är trevligt, men uppgifterna är många. Kati och Ville har aldrig varit rädda för att hugga i, oberoende av arbetsuppgift. – Medelinsamlingen och uppgifterna i anslutning till den, tycks ibland vara ganska fjärran från sjöfararna. I sista hand stöder all verksamhet ändå vår kärnarbete, sammanfattar Ville Nieminen. Många gamla och nyare kolleger och vänner mötte upp på avskedsfesten. SSB tackar Kati och Ville för ett gott samarbete och önskar all framgång på tröskeln till det tredje livet. 2 / 2012 Tankkilaiva Tornadon kannelta Merimieskeskuksen johtajaksi Päivi Tuomi palasi monen välietapin kautta merenkulkijoiden maailmaan kuva: Timo Sylvänne/Äänimeri Från tankfartyget Tornados däck till posten som chef för Sjömanscentret Päivi Tuomi återvände till sjöfarten efter många mellanetapper Vastikään sosionomi-diakoniksi valmistunut Päivi tutustui Merimieskirkkoon jo interrail –matkoilla sekä seilatessaan Henry Nielsenin ja Nesteen laivoilla. Hän aloitti Vuosaaressa kesäkuun alussa. – Opiskelin Järvenpään Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja suoritin jo työharjoittelun täällä, Päivi kertoo. Tarmokkaalla naisella on energiaa ja positiivisuutta, mikä näkyy ja tarttuu heti läsnäolijoihin. Nuorena hän opiskeli Helsingin Merenkulkuoppilaitoksessa ja lähti jungmanniksi Nielsenin Tornado – tankkeriin. – Laiva oli jo parhaimmat päivänsä nähnyt. Se oli rakennettu vuonna 1959, Päivi muistelee. Hän oli mukana, kun m/t Tornado ajettiin romuttamolle Taiwanissa. Seilausaikaa ehti kertyä Nielsenillä ja Nesteellä kaksi vuotta, ennen kuin merenkulun näkymät alkoivat huonontua ja työpaikat huveta. Päivi, just utdimitterad socionom-diakon, lärde känna Sjömanskyrkan redan på interrailresor och då hon seglade på Henry Nielsens och Nestes fartyg. Hon började i Nordsjö i början av juni. – Jag studerade vid Diakoniyrkeshögskolan i Träskända och gjorde redan min yrkespraktik här, berättar Päivi. Den driftiga damens energiska och positiva utstrålning syns och smittar genast på de närvarande. Som ung studerade hon vid sjöfartsskolan i Helsingfors och gick till sjöss som lättmatros på Nielsens tanker Tornado. – Fartyget hade redan sett sina bästa dagar. Det var byggt år 1959, minns Päivi. Hon var med då M/T Tornado fördes till Taiwan för upphuggning. Hos Nielsen och Neste hann hon segla sammanlagt två år innan sysselsättningen inom sjöfarten började bli sämre. Meri kiehtoo, oli tyyntä tai myrskyä Havet fascinerar, vid stiltje och storm Merimiesajan jälkeen Päivi työskenteli ja opiskeli maissa eri aloilla. Hän toimi myös äitinsä omaishoitajana ja suoritti samalla lähihoitajan sekä dementiahoitajan tutkinnot. Ennen opiskelua Järvenpäässä hän työskenteli Diakonissalaitoksella ja omaishoidon neuvojana Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä. Päivin koulutuksesta, monipuolisesta työkokemuksesta ja positiivisesta asenteesta on varmasti hyötyä Vuosaaren sataman merimiespalveluiden ja Merimieskeskuksen kehittämisessä. Yhteistyötä tarvitaan, ja se Päivin ollessa kyseessä varmasti onnistuu. ”Paras pelaaja on se, joka saa muut pelaamaan paremmin!” – näin saattaisi Päiviä luonnehtia eräs prinsiipeistään tunnettu jääkiekkokommentaattori. Efter tiden till sjöss arbetade och studerade Päivi inom olika branscher. Hon skötte också sin mor som anhörigvårdare och avlade samtidigt examen som närvårdare och demensvårdare. Före studierna i Träskända arbetade hon på Diakonissanstalten och som stödperson på Huvudstadsregionens Närståendevårdare och Vänner r.f. Päivis utbildning, mångsidiga arbetserfarenhet och positiva inställning kommer säkert att vara till nytta för utvecklandet av sjömansservicen och sjömanscentret i Nordsjö. Samarbete behövs och det lyckas säkert då det är fråga om Päivi. ”Den bästa spelaren är den som får de andra att spela bättre” . Om Päivi kunde man säkert citera en känd ishockeykommentator. 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 45 Telakalla Suomen eduskunta sääti lain merenkulun verovähennyksistä 1970. Sen ansiosta innostuivat monet maakrapufirmat sijoittamaan laivatilauksiin ja suomalainen tonnisto lähes kaksinkertaistui. Parhaimmillaan laivan tilaaja sai verovähennnyksiä yli 100% tilauksen hinnasta. Oman työnantajani laivastoon oli rakenteilla parinkymmenen uudisrakennuksen joukko Euroopan eri telakoilla. Niinpä eräänä kevättalven päivänä soi puhelin kotona ja tuli tarjous lähteä Sevillassa valmistuvaan jauholaariin. Täkkikolmosen kanssa liihoteltiin reittilennolla Amsterdamin ja Madridin kautta Sevillaan. Maaliskuun puolivälissä etelän auringossa oli aamulämpötilat lähellä nollaa. Luntakin oli hetken tarjolla. Sevillan huoneistohotelli Resiturissa asusteli uudisrakennuksen päällikkö ja muut perämiehet sekä siiffi porukkanaan konemestarit ja sähkömies. Tuloiltana esittäydyttiin hotellin baarissa, mikä ilmeni olevan 46 Vapaavahti Frivakt perinteinen työpäivän jälkeinen kokoontumispaikka. Joillakin laivaväestä oli puolisoita mukana. Oli reittilentoa edullisempaa tilata lomamatka hotelleineen johonkin Espanjan turistikohteeseen ja sieltä autoilla Sevillaan. Ensimmäisellä kättelykierroksella ei jäänyt kaikkien kasvot mieleen. Seuraavana iltana eräs rouvista tuli taas kättelemään ja meinasin todeta, että eikös jo eilen tavattu. Onneksi hymistelin vain tavanomaisia, koska päivällä oli lomalento vienyt eilisen rouvan kotimaahan ja tuonut uuden tilalle. Työpäivän aamuina ennen kahdeksaa hotellin oven edessä odotteli telakan auto. Kipinällä ei kuun puolivälissä ollut kummoisia kiireitä. Radiohytissä oli asennukset tehty. Tuli sähköä kaikkiin laitteisiin ja lyhytaaltoyhteys Helsinkiradioon toimi moitteitta. Varustamo- ja yksityispuheiluita piti ajoittain hoidella. Maanantaiaamun ensimmäinen tehtävä oli pyytää Helsinkiradiosta lottorivi. Jokaviikkoinen rahatilaus oli ai- noita konttorihommia ennen kuunvaihteen palkanlaskuja. Telakan kioskista ostettiin täytettyjä sämpylöitä ja omalla keittimellä tippui kahvi. Jonkinlaista hermostuneisuutta oli ilmapiirissä aluksen luovutuksen lähestyessä. Telakkaväelle ei passannut reklamoida ja tehty työ piti yrittää laadusta riippumatta hyväksyä. Niinpä kun konehuoneessa maalattiin turkkipeltejä, tuli perässä omissa hommissaan rälläkkämies, jonka kipinäsuihkut käryttivät tuoreen maalin. Kello 14 aikoihin oli paluukyyti hotellille. Kuskina yleensä sama koppalakkipäinen telakan mies. Aina yhtä tyytymätön liikenteen muihin kulkijoihin ja pikaisesti kiihtyvä kuin Formula-auto. Varttitunnin kestävällä matkalla laskimme joskus ajomiehen noitumisia ja parhaimmillaan kuului kymmenkunta kertaa coño eli lausuttuna jotenkin conjo. Viikonloput olivat vapaita ja silloin keksittiin erilaisia harrastuksia. Ratsastamassa 2 / 2012 käytiin, taksille osattiin kertoa osoitteeksi ”caballo”. Hevostalleilla ihailtiin harjoittelevan ratsukon temppuja: hevonen hyppelehti eteen, taakse ja sivuille, välillä tasajalkaa, välillä erijalkaa. Lopulta selvisi, että oltiin kouluratsastusta ihmettelemässä. Turistien tallit löytyivät pari kilometriä edempää. Seurueellemme tarjottuja hevosia arvelimme vanhoiksi härkätaistelujuhdiksi. Pitkiä ja leveitä arpia oli eri puolilla kylkiä ja mahaa. Minulle jääneellä ratsulla oli turpa hiertynyt verille rautaisen päitsen (vai mikä se on nimeltään) hiertämänä. En raaskinut paljoa suitsista nykiä ja muiden lähtiessä matkaan me jäimme seisokelemaan tyynesti puun alle. Tallimies antoi lähtölaukauksen heittämällä hevosta tiiliskivenpuolikkaalla. Salamana tuli ratsuun eloa kuin hakkapeliittojen hyökkäyksessä: täyskäännös vasempaan ja täyttä laukkaa suoraan tallin ovesta sisälle. Nopea oli ratsastajankin kumarrus oven kohdalla: vain tukka pyyhki yläkamanaa. Rauhallisemmalla manöveerauksella päästiin matkaan ja aikanaan takaisin talleille, jotta ehdin muiden mukaan samaan taksiin. Turistitallien lähetä löytyi jäähalli, missä oli yleisöluistelua. Tokihan espanjalaisille piti käydä näyttämässä, miten oikeasti luistellaan. Jääkiekkokaukalossa oli paljonkin paikallisia, jotka varovaisesti koittivat horjahdella kaukalon laidoista kiinnipitäen. Pukukopissa hivenen ihmetytti, kun pääsylipun hinnalla oli tarjolla vain kaunoluistimia. Vaan ei se hidastanut hinkua päästä jäälle näyttämään, millä tyylillä Euroopan 2 / 2012 ja Pohjois-Amerikan jääkiekkomestaruuskisoissa USA uppoaa. Hyvän vauhdin sai kaunoluistimillakin, kunnes unohtui luistimen kärjissä olevat piikit, mitä seurasi mahalasku ja pitkä liuku. Yksi ja kaksi kaatumista ohkaisissa kesäkamppeissa eivät vielä lannistaneet, mutta vähitellen alkoi tuntua, ettei hokkariluistelija sillä reissulla kaunoluistimiin totu. Rintakivuista huolimatta ei mitään kuulunut murtuneen, kun seuraavalla viikolla lääkäri röntgenkuviani silmäili. Lennolla Sevillaan oli täkkikolmosen kanssa kuskattu kitaroita mukana. Oli selvinnyt, että suunnilleen samanlaisen jee-jeen rämpyttäjiä oltiin. Niinpä arki-illat vierähtivät hotellihuoneessa molempien nuottiarkistoja soitellen. Kahdella kitaralla ja kaksiäänisellä laululla saatiin kelpo meteliä aikaan. Ensimmäiset konsertit pidettiin laivan omalle porukalle. Siiffi Gregori supliikkimiehenä kävi ravintolan johdon kanssa sopimassa duomme esiintymisestä ravintolayleisölle. Suksee oli hyvä, koska seuraavana iltapäivänä telakan auton kurvatessa hotellin eteen oli aulassa melkoinen tungos teinityttöjä odottelemassa muusikoita. Illan konsertissa ravintola oli täynnään nuoria neitoja. Täkkikolmonen tallensi saappaansa varteen saamiaan kirjeenvaihto-osoitteita. Seuraavana syksynä matkatessamme Austraaliasta Kiinaan näitä osoitelappusia vielä löytyi. Muuallekin kaupungin baareihin tarjoitui soittokeikkaa kaljapalkalla. Kitarat kainalossa jossain puistossa kulkiessamme löytyi yleisöksi usalainen eläkeläisporukka. Mum- mit ja ukit riehaantuivat kovasti muutamista blues-esityksistämme. Sevillasta kolmonen osti duollemme pienet rummut ja rumpaliksi ottaantui yliperämies. Myöhemmin hänen siirtyessään aluksen päälliköksi saimme triolle hyvän harjoituspaikan laivan salongista. Molemmissa messeissä oli pienet radiovastaanottimet. Kun niihin kytki kitaran mikrofonin ja väänsi volyymin täysille, lähti kahdesta semmoisesta mööpelistä kunnon Hurriganes soundi. Aikanaan laivan maatessa pitkiä aikoja ankkurissa oli trion esityksille kysyntää laivaväen yhteisissä juhlissa. Sevillan katedraalin mainitaan olevan maailman suurin katolinen katedraali. Rakennettu 1400-luvulla. Korkea on katedraalin Giralda-torni, 97 metriä. Viimeisiä iltoja ennen laivan luovutusta kylillä kulkiessamme siiffi ohimennen mainitsi:”Minä sitä olen kiivennyt tuon tornin huippuun ja kaivertanut sinne nimikirjaimet”. Kuten aina kirkkoon liittyvissä asioissa epäileviä Tuomaita löytyi. Kiistelyn siiffi päätti tomerasti:”Lyödään veto viinipullosta. Jos joku ei usko, sopii kiivetä torniin katsomaan”. Joten jos jollakulla suuntautuu matka Sevillaan, voisi pistäytyä katedraalin tornissa ja vahvistaa, että sieltä löytyy nimikirjaimet G.S. Timo Sylvänne www.aanimeri.fi Frivakt Vapaavahti 47 Ruokailu ja sauna nautittiin ravintolalaiva Aquila Rosalla Äänimeri- nettiyhteisön tutustuminen Merikeskus Vellamoon Merenkulkijoiden nostalgiasivustot keräävät runsaasti kävijöitä internetissä. Merimieskuvia.net järjesti yhteisötapaamisen viime vuonna Hyökyllä. Tänä keväänä saapuivat Äänimeren kuvaajat ja verkkovierailijat Kotkaan. Aanimeri.fi -sivuston perustaja Timo Sylvänne on entinen radiosähköttäjä ja Vapaavahdin vakituinen pakinoitsija. Jo alkuvaiheessa materiaalia tallentamaan liittyivät seilauskaveri Kari Hovi ja kollegat Raimo Mäkinen ja Jari Savolainen. Yhteisön juttuja kuvakokoelmaa kartuttaa nykyisin yli sata merenkulkijaa. – Homma lähti liikkeelle Vapaavahtiin kirjoittamistani pakinoista, joita elävöitin Henry Nielsenin laivoilta otetuilla kuvilla. Pikkuhiljaa on perustettu verkkoalbumeja myös muiden varustamoiden aluksista, Timo Sylvänne kertoo. Sivustolle tehdään päivittäin lähes tuhat vierailua. Materiaalia lisätään säännöllisesti ja moni merenkulkija käy päivittäin katso48 Vapaavahti Frivakt massa, mitä uutta sivuille on ilmestynyt. Ylläpitäjät keräävät ja tallentavat tietoja myös varustamoista, kuten Henry Nielsen ja Vasa Shipping. Niinkin merkittävästä varustamosta, kuin Nielsen aikoinaan oli, ei ole ennen tehty historiikkia. Nyt sellainen löytyy aanimeri.fi -sivustolta. Fleet list sisältää jo toista sataa alusta. Tuorein lisäys äskettäin löytynyt ss LILY vuodelta 1925. – Sivustolla kävijät voivat jättää kuvien tai juttujen alle korjauksia ja kommentteja, mitkä usein ovat olleet arvokasta lisäinformaatiota, Sylvänne korostaa. Timo Sylvänteen Vapaavahdissa julkaistut pakinat löytyvät myös sivustolta. Museojäänmurtajan ovet aukesivat Kontinpuolikkaassa esiteltiin Herakles -laivan sodan jälkeen tuomaa ensimmäistä kahvilastia Huhtikuun puolenvälin jälkeen löytyi päivämäärä, jolloin parikymmentä ”äänimeriläistä” pääsi kokoontumaan Kotkaan. Paikallinen Mepan asiamies Risto Nikula oli tehnyt esityötä, ja Merikeskus Vellamo suhtautui erittäin positiivisesti vierailuun. Museojäänmurtaja Tarmo on suljettuna Museoviraston budjettileikkausten vuoksi. Vellamo järjesti kuitenkin syvän meren seilureille opastetun kierroksen aluksella. 2 / 2012 ”Äänimerimiehet” kokoontuivat Merikeskus Vellamon aulaan Vanhan murtajan työskentely- ja asuintilat kiinnostivat vierailijoita. Monikaan ei ollut näin vanhassa aluksessa seilannut. Konehuone, byssa ja kipinän hytti aikaansaivat lukuisia kommentteja. Ryhmän seniori oli radiosähköttäjä Martti Mustonen, joka oli lähtenyt merille Algotin s.s. Fannylla vuonna 1956. – Vuonna 1906 rakennettu Fanny oli Kaskisissa lastaamassa propseja Englantiin, kun astuin laivaan, Mustonen muistelee. Tarmo on rakennettu vuotta myöhemmin Newcastlessa. Koko ryhmä seurasi opasta konehuoneeseen, jossa oli viisi höyrykattilaa ja kaksi pääkonetta. – Aluksi käytettiin fyyreissä hiiltä, mutta vuonna 1950 Tarmo muutettiin öljypoltolle, oppaana toiminut museomestari Juha Puustinen selvittää. Tarmo joutui talvisodassa ilmahyökkäyksen kohteeksi Kotkan satamassa. Hyökkäyksessä kaatuneet 39 miestä on haudattu Kotkan kirkon hautausmaalle. syä odottaa lisäksi runsaasti meritaidetta ja muuta esineistöä. Vellamon väki lupasi ottaa Timosen kommentin huomioon. Varsinaiseen näyttelyyn äänimerimiehet tutustuivat omatoimisesti. Yläkerrastakin löytyi toki hienoja laivamalleja, näyttävimpänä tietenkin suurikokoinen Arcturus. Porukkaa kiinnostivat myös tauotta pyörivät dokumenttifilmit esimerkiksi Finnstarin risteilystä ja kahvilaiva Heraklesin saapumisesta Turkuun. Tietokeskuksesta saunaan Museorakennuksen katutasolla on Tietokeskus Vellamo kattavine arkisto- ja kirjastokokoelmineen. Tuloaulassa on tilaa lukea merenkulkulehtiä tai etsiä alan tietoa lukupäätteiltä. Äänimerimiehet uppoutuivat oitis kirjahyllyjen tarjontaan. Joitakin kiinnosti ajankohtainen näyttely Titanicin suomalaisuhreista. Nostalgiamerenkulkijat siirtyivät iltapäivällä laiturin toisessa päässä olevaan ravintolalaivaan Aquila Rosaan. Alun perin troolariksi suunniteltu ja pari vuotta sitten ravintolalaivaksi valmistunut alus tarjosi hienot puitteet illanviettoon. Syötiin, saunottiin ja verkostoiduttiin. Timo Sylvänne piti lyhyen alustuksen aanimeri.fi -sivuston toiminta-ajatuksesta ja kehitystarpeista. Merellinen ympäristö ja hyvä seura innoittivat väkeä kypsyttelemään uusia ajatuksia merimieselämän tallentamiseen ja esittämiseen verkkosivuilla. teksti: Pekka Karppanen kuvat: Pekka Karppanen, Mika Muhli Merikeskus Vellamon mittavat kokoelmat Vierailla oli tilaisuus museovirkailijoiden opastuksella tutustua myös Vellamon varasto- ja konservointitiloihin. Vuonna 2008 valmistunut näyttävä rakennus pitää sisällään paljon sellaista, mitä museokävijät eivät normaalisti näe. – Nämä pienoismallit pitäisi kyllä saada näytteille. Varmasti ainakin merimiehiä kiinnostaisi, kommentoi kokkistuertti Hannu Timonen nähtyään reservissä olevat lukuisat laivamallit. Varastohyllyillä lepää upeita malleja Suomen kauppalaivaston jo legendoina seilaavista aluksista. Kihu, Orion, Patricia, monia muita sekä useita jäänmurtajia. Esille pää2 / 2012 Kokkeja museojäänmurtajan keittiössä Frivakt Vapaavahti 49 Yövuorossa Vuosaaressa Langh Shipin m/s Lindan käynti Helsingissä osui keskelle yötä. Laiva on Containershipin rahtauksessa Pohjois-Euroopan liikenteessä, jossa satama-ajat ja merimatkat ovat lyhyitä. Vuosaareen laiva saapui Klaipeidasta 14.6. klo 01:38. Muutaman tunnin lastauksen ja purkauksen jälkeen m/s Linda jatkoi matkaa Pietariin. Valoisa kesäyö Vuosaaressa sujuu rauhallisesti, kunnes Lindan keula työntyy esiin Pikku Niinisaaren takaa. Satamavalvojat tulevat irrottamaan meriklaarissa olleen Birka Expressin ja ajavat sitten valot vilkkuen D-laituriin odottamaan Lindaa. Laiva on nopeasti kiinnitetty ja konttinosturi aloittaa työt. Monella merenkulkijalla on lomavuoro alkamassa ja vaihtoparia odotellessa on hyvä kertoa kuulumisia Vapaavahti -lehdelle. Raumalla asuvan kokkistuertti Ulla-Maija Kuuselan törni jatkuu vielä. – Aloitin laivalla pari viikkoa sitten – silloinkin yöllä. Nyt tulin odottelemaan provianttia, Ulla-Maija kertoo. Hän tarkastaa ensimmäiseksi Mepan tuoman lehtipinon ja noteeraa sanaristikot. Ne ovat Ulla-Maijan mukaan hyvää aivovoimistelua, samalla sanavarasto kasvaa. Hän 50 Vapaavahti Frivakt käyttää myös Mepan kirjastopalveluita, jotka ovat tulleet tutuiksi monilla muillakin rahtilaivoilla. – Pasiseereissa en oikein viihdy. Työtahti niissä on koko ajan hektistä, Kuusela toteaa. Helsingissä syntynyt Ulla-Maija on käynyt koulut Raumalla ja seilannut Langh Shipin lisäksi Finnlinesilla, Birka Cargolla, ESL-Shippingilla, Engshipilla ja Nesteellä. Lindalla hän vastaa 14 hengen muonituksesta. Normaalimiehityksen lisäksi mukana on kolme harjoittelijaa ja MacGregorin asentaja. Langh Ship tarjoaa harjoittelupaikkoja Messissä konepuolen harjoittelija Otto Lehtinen avustaa Mepan DVD-filmien vaihdossa. – Luen itse paljon, ja näköjään muutkin lainaavat kirjoja kaapista, Keravalta kotoisin oleva Lehtinen kertoo. Hän valmistuu vuoden kuluttua Ekamista (Etelä-Kymenlaakson Ammattiopisto). Mies on ollut tyytyväinen valittuaan merimiesammatin stujuina seilanneiden isän ja sedän malliin. Tärkeää oli saada harjoittelupaikka. – Viisi kaveriani sai Langh Shipilta harjoittelupaikan. Ainakin täällä Lindalla on tosi hyvä porukka ja mukava tehdä töitä, Lehtinen kehuu. M/s Lindan kolmesta harjoittelijasta kaksi on koneessa, yksi kansipuolella. Golf-kisat jäävät jälleen väliin Päällikkö Markku Vaarapuro Punakylkisellä konttilaivalla on myös urheilumiehiä. Messissä on suuri kiertopalkinto, jonka lomalla oleva kokkistuju, Mepan jääkiekkoturnauksen parhaaksi pelaajaksi valittu Petri ”Piku” Päivärinta on tuonut laivalle. Lastitoimistossa on myös tuttu merimiesurheilija, perämies Priit Paukku. – Laskin juuri, etten taaskaan pääse Mepan enkä Laivakauppiaiden golfturnaukseen, Paukku harmittelee. Langh Shipin jalkapallojoukkueessa pelaava mies hoitaa vuorollaan lasti- ja purka2 / 2012 ustöiden valvontaa. Hän ehtii kuitenkin välillä käydä hakemassa sataman portilta lomalta palaavia merenkulkijoita laivan käytössä olevalla pikkubussilla. Golf –kisat jäävät väliin myös konepäällikkö Carl-Gustav Lindelliltä. Paraisilta kotoisin oleva mies odottelee vaihtopariaan, joka tuo tavaraa varustamon autolla. – Meitä on koneessa ciiffi, mestari ja repari ja harjoittelijat päälle, Lindell sanoo. Hän kävi koulut Maarianhaminassa. Oltuaan yhden kesän Algotilla siirtyi hän ”svenskeihin”, joissa meni lähes parikymmentä vuotta. – Transatlanticin suurilla roroilla ajettiin Australiaan. Jäähdytyskontit teettivät töitä, joskus oli ylimääräinen sähkömieskin, CarlGustav muistelee. Linda kuljettaa myös kylmäkontteja. Normaalisti riittää, että kansimiehet kirjaavat lämpötilat ylös. Lindell seilasi ruotsalaisvarustamoiden jälkeen muutaman vuoden Nesteellä, kunnes otti 1996 uuteen Lauraan konepäällikön jobin. Siitä lähtien hän on seilannut Langhilla. Golfia harrastava konepäällikkö ei innostu Mepan tuomasta filmipaketista nuorempien merenkulkijoiden tavoin. – Olisinko viiden vuoden aikana katsonut kolme filmiä, Lindell miettii. Hän on sen sijaan tyytyväinen laivan satelliittitelevisiojärjestelmään. Tapahtumien tasalla pysyy, kun seuraa neljää kotimaista kanavaa. Jääkiekon MM-kisojen ajaksi hankittiin vielä maksu TV-kortti. Kokkistuertti Ulla-Maija Kuusela Pietari –Teesport on matkan rauhallisin osuus Komentosillalla vaihtoa valmisteleva päällikkö Markku Vaarapuro odottelee Ilkka Schroderusta, joka tulee päästämään hänet lomalle. – Kuuden junaan olisi tarkoitus ehtiä, pohjoisessa syntynyt ja Porissa asuva Vaarapuro suunnittelee. Hän ei pidä linjaa pahana, vaikka jollain kierroksella on kymmenen päivän aikana seitsemän satamaa. Hän korostaa kuitenkin henkilökunnan pätevyyttä. – Työtäni helpottaa, kun on ammattitaitoiset ja kokeneet perämiehet, Markku kiteyttää. Vaarapuro itse on valinnut merimiesuran aikamiehenä, kolmikymppisenä. – Tein aikaisemmin erilaisia maalaus- ja asennustöitä maissa. Opiskelin Raumalla merenkulkua, ei ole tarvinnut katua, hän kehuu. Myös Markku on pitkäaikainen Langh Shipin työntekijä. Hän tuli taloon ensimmäisen kerran 1995 ja on nyt seilannut 14 vuotta Langhilla. Hän kuvailee Lindan porukkaa mukavaksi, aktiiviseksi ja liikunnalliseksi. – Kuntosalia käytetään, mutta myös luetaan paljon, hän luonnehtii laivaväen vapaa-ajan viettoa. Markku lukee itse viisi, kuusi kirjaa työjakson aikana. Myös kitara kulkee mukana. Konepäällikkö Carl-Gustav Lindell Tavaraa tulee, jätettä menee Konemestari Santer Trumm ja konekorjausmies Markus Kütt haistelevat kesäyön tuoksuja takakannella. He ovat juuri kytkeneet jätevesiletkun sataman liittymään. – Ei nykyään heitetä tai lasketa mitään mereen. Onneksi satamissa on valmiudet ottaa jätteet vastaan, Markus tähdentää. He jäävät odottelemaan varaosa-, tarvike- ja muonatäydennystä. Hyväntuuliset kansimiehet Jari Kujanpää ja Eemeli Laiho tulevat konttien seasta katsomaan, joko proviantti on tulossa. – Ei näy vielä! No, poseerataan sitten hetki kuvaajalle, Kujanpää heittää. M/s Lindalla kaikki käy luonnikkaasti. On helppoa jakaa päällikön näkemys hyvän miehistön merkityksestä. teksti ja kuvat: Pekka Karppanen Jari Kujanpää ja Eemeli Laiho 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 51 Nattskift i Nordsjö Langh Ships M/S Lindas besök i Helsingfors inföll mitt i natten. Fartyget trafikerar i Containerships befraktning i Nordeuropa, där liggetider i hamn och sjöresor är korta. Fartyget anlände till Nordsjö den 14.6 kl. 01.38 från Klaipeda. Några timmar efter lastning och lossning fortsatte M/S Linda sin resa mot S:t Petersburg. Den ljusa sommarnatten i Nordsjö förlöper lugnt ända tills man kan se Lindas stäv skjuta fram bakom Lilla Bastö. Hamnövervakarna kommer för att lossa sjöklara Birka Express trossar och kör sedan med blinkande lyktor mot D-kajen för att vänta på Linda. Båten är snabbt förtöjd och containerkranen börjar arbetet. Många sjöfarare skall börja sin ledighet och medan man väntar på sitt avlösningspar hinner man berätta senaste nytt för Frivakts utsände. För kockstuerten Ulla-Maija Kuusela, hemma i Raumo, fortsätter arbetstörnen ännu. – Jag började här ombord för ett par veckor sedan – också då på natten. Nu kom jag för att vänta på proviant, berättar Ulla-Maija. Hon går först igenom tidningsbunten som SSB haft med sig och noterar korsorden. Ulla-Maija tycker att de är bra gymnastik för hjärnan, samtidigt utökar man sitt ordförråd. Hon utnyttjar också SSB:s bibliotekstjänst, den har blivit bekant också på många andra lastfartyg. – Jag trivs inte riktigt på passagerarfartyg. Arbetstakten är så hektisk hela tiden, konstaterar Kuusela. Ulla-Maija är född i Helsingfors och har gått i skola i Raumo och utöver hos Langh Ship har hon seglat hos Finnlines, Birka Cargo, ESL Shipping, Engship och Neste. Ombord på Linda ansvarar hon för provianteringen för 14 personer. Utöver den ordinarie besättningen har man tre praktikanter ombord och en montör från MacGregor. 52 Vapaavahti Frivakt Langh Ship erbjuder praktikantjobb Otto Lehtinen, som praktiserar på maskinsidan, hjälper SSB med byten av DVD-filmer i mässen. – Jag läser mycket själv, och andra tycks också låna böcker ur skåpet, berättar Lehtinen som är hemma från Kervo. Efter ett år blir han färdig från Ekam (Etelä-Kymenlaakson Ammattiopisto). Han är nöjd med att ha valt sjömansyrket - både hans far och farbror har seglat som stuert. Det är viktigt att få en praktikantplats. – Fem av mina kompisar fick praktikantplats hos Langh Ship. Åtminstone här på Linda har vi ett verkligt fint gäng och här är roligt att jobba, berömmer Lehtinen. Av M/S Lindas tre praktikanter jobbar två vid maskin och en på däck. Golftävlingen får igen stå över Det finns också idrottsmän ombord på det röda containerfartyget. I mässen står en stor vandringspokal som kockstuert Petri ”Piku” Päivärinta vunnit som bästa spelare i SSB:s ishockeyturnering, han är som bäst på ledighet. En annan bekant sjömansidrottare, Priit Paukku, jobbar i lastkontoret. – Jag räknade just ut att jag igen varken hinner till SSB:s eller Skeppshandlarnas golfturnering. säger Paukku förtretad. Han spelar i Langh Ships fotbollslag och sköter under sitt arbetspass övervakningen Befälhavaren Markku Vaarapuro 2 / 2012 av lastning och lossning. Ibland hinner han ändå med en minibuss från hamnporten avhämta sjöfarare som återvänder från sin ledighet. Också för maskinchefen Carl-Gustav Lindell, hemma från Pargas, får golftävlingen bli ospelad. Han väntar på sitt avlösningspar som levererar varor med rederiets bil. – Vid maskin jobbar maskinchef, maskinmästare, reparatör och praktikanter, berättar Lindell. Han gick i skola i Mariehamn. Efter en sommar hos Algot fortsatte han på svenska fartyg, där han stannade nästan tjugo år. – Vi gick med Transatlantics stora roro-fartyg till Australien. Kylcontainrarna var jobbiga, ibland behövdes en extra elektriker, minns Carl-Gustav. Linda transporterar också kylcontainrar. Det räcker normalt att däckmännen skriver upp temperaturerna. Efter de svenska rederierna seglade Lindell några år hos Neste, tills han år 1996 tog jobbet som maskinchef på nya Laura. Sedan dess har han seglat hos Langh. Den golfspelande maskinchefen blir inte lika förtjust över SSB:s filmpaket som de yngre sjöfararna. – Kanske jag sett tre filmer under ett år, funderar Lindell. Däremot är han nöjd med fartygets satellit-TV. Då man följer med fyra inhemska kanaler vet man vad som händer. Inför VM i ishockey skaffade man också betalkort för TV. Maskinreparatör Markus Kütt och maskinmästare Santer Trumm Resans lugnaste del mellan S:t Petersburg och Teesport På kommandobryggan väntar befälhavaren Markku Vaarapuro på Ilkka Schroderus, som skall avlösa honom då han börjar sin ledighet. – Det är meningen att jag skall hinna med tåget klockan sex, berättar Vaarapuro som är född i Björneborg, där han också bor. Han har ingenting emot linjen, trots att man ibland skall hinna anlöpa sju hamnar under tio dagar. Han understryker ändå vikten av att personalen är kompetent. – Mitt arbete underlättas av att jag har yrkeskunniga och erfarna styrmän, summerar Markku. Vaarapuro har själv valt sjömansbanan vid vuxen ålder, som trettioåring. – På land hade jag olika målnings- och installationsjobb. Jag studerade sjöfart i Raumo, och har inte behövt ångra det, säger han nöjd. Också Markku har jobbat länge hos Langh Ship. Han började första gången år 1995 och har nu seglat hos Langh i 14 år. Han berömmer Lindas besättning - trevliga, aktiva och motionsintresserade människor. – Man utnyttjar konditionssalen, men läser också mycket, beskriver han besättningens fritidsaktiviteter. Markku läser själv fem, sex böcker under en arbetstörn. Också gitarren följer med. Gods lastas, avfall töms Maskinmästare Santer Trumm och maskinreparatör Markus Kütt vädrar sommarnattens dofter på akterdäck. De har just kopplat avfallsvattenslangen till hamnens anslutning. – Nuförtiden varken kastar man eller släpper ut någonting i havet. Lyckligtvis är hamnarna utrustade för att ta emot avfall, framhåller Markus. De stannar för att invänta komplettering av reservdelar, annan utrustning och proviant. De gladlynta däcksmännen Jari Kujanpää och Eemeli Laiho kommer ut mellan containrarna för att se om provianten kommer. – Syns inte ännu! Nå, då hinner vi posera en stund framför kameran, säger Kujanpää. På M/S Linda löper allting smidigt. Det är lätt att hålla med befälhavaren om betydelsen av en bra besättning. text och bild: Pekka Karppanen 2 / 2012 Maskinchefen Carl-Gustav Lindell Otto Lehtinen hjälper SSB med byten av DVD-filmer Priit Paukku sköter under sitt arbetspass övervakningen av lastning och lossning. Frivakt Vapaavahti 53 Tykinlaukaus juhlisti Helsinki-päivää ja s/s Hyökyn satavuotista taivalta. Patu Patanen ja kumppanit viettävät juhlavuotta monin tavoin Pietarissa Libauskij -nimiseksi vuonna 1912 rakennettu alus palveli aluksi majakkalaivana Liepajassa. 1917 se tuli jääkäripataljoona 27: n suomalaisjääkärien sotasaaliina Helsinkiin ja luovutettiin valtiolle. Alus on palvellut majakkalaivana nimillä Relandersgrund, Ärandsgrund ja Helsinki. Alus sai Hyöky -nimen 1961 muutostöiden yhteydessä ja toimi merenmittauksen tukialuksena vuoteen 1983. Sen jälkeen Haminan Höyrylaiva Oy hankki aluksen Merenkulkuhallitukselta ja talkooväki alkoi kunnostaa Hyökyä museoksi Patu Patasen johdolla. Helsingistä Haminaan ja Kotkaan S/s Hyöky on yleensä Haminan Tervasaaressa, mutta kuuluu Helsingin Silakkamarkkinoiden ja Kotkan Meripäivien vakiovieraisiin. Keväällä 2012 Hyöky komisti Helsingin Kauppatorin rantoja Helsinki-päivään 12.6. asti. – Kotkan Meripäiville mennään ja Hamina Tattoo –tapahtuman yhteydessä avaamme pienoismallinäyttelyn Tervasaaressa, Patu Patanen kertoo kesän suunnitelmista. Hyökyllä oli käymässä myös laiva- ja majakkamallien tekijä Heikki Helminen, jonka töitä tullaan näkemään muiden ohella Patasen organisoimassa näyttelyssä. Myös Jaakko Pielan laivapienoismalleja on esillä. Kukkalataus Hyökyn keulakannelta S/s Hyökyn kippari Patu Patanen valittiin juuri Haminan vaikutusvaltaisimmaksi kulttuurihenkilöksi. Valinnan suoritti Kymen Sanomien kokoama asiantuntijaraati. 54 Helsinkipäivä lähestyy puoltaväliä, kun Patanen ja tykkimestari Jari Espo virittelevät kello 12.00 lyöntejä ja näytöslaukausta. Ihmisiä alkaa kertyä laiturille ja Kauppatorille vievälle sillalle. Tykki on replika Ruotsinsalmen taisteluissa käytetyistä viisimetrisistä laivatykeistä. – Hoidamme näytöksiä Hamina Tattoossa ja yritystapahtumissa, Jari Espo selvittää. Taannoin hän oli porukoineen ja tykkeineen Suomenlinnan Kustaanmiekassa ampumassa, kun erään mainostoimiston juhlaväki ”hyökkäsi merirosvolaivalla”. Patanen on laittanut tykin piippuun kauniin kukkakimpun, ja Espo sytyttää ruudin pitkän kepin avulla. Pesä hehkuu hetken kunnes kuuluu kova pamaus. Savun hälvettyä ihmetellään, kun kukkakimpusta ei näy meressä terälehteäkään. – Se taisi lentää maata kiertävälle radalle, Patu heittää. Mepa onnittelee satavuotiasta Hyökyä ja toivottaa myös porukalle pitkää ikää! teksti ja kuvat: Pekka Karppanen Vapaavahti Frivakt 2 / 2012 MEPAn kirjasto suosittelee: Milja Nitovuori Kesäterveisiä Mepan kirjastosta Suurelle osaa suomalaisista kesäloman suunnitteluun kuuluu varata aikaa kirjan tai kymmenen lukemiseen. Lempeän suvituulen pyöritellessä hiuksia jossakin niemen nokassa on nautittavaa uppoutua kirjojen maailmaan. Ehdottomasti suosituimpia ovat dekkarit ja niistähän on varaa valita. Kirjakustantamo Myllylahti Oy on erikoistunut suomalaisten kirjoittamiin dekkareihin. Mepaan tulee usein pyyntöjä, että laivalle toimitettaisi kaikki mahdolliset MurhaMylly- sarjaan kuuluvat kirjat. Sarjassa on jo lähemmäksi seitsemänkymmentä teosta. Lukijan on helppo seurata juonikäänteitä mitkä sijoittuvat itselle tuttuihin paikkakuntiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Rikoskirjallisuuden arvostus on noussut, koska dekkari on hyvä väline käsitellä yhteiskunnallisia asioita sekä ihmismielen koukeroita. Tärkeintä on, että juoni pystyy pitämään kiinnostuksen yllä viimeisille sivuille asti. Tasapuolisuuden nimissä on kerrottava, että osa merenkulkijoista haluaa aina ja ehdottomasti ulkomaisten kirjailijoiden teoksia. Suomalaisille uusi tuttavuus on espanjalainen dekkaristi Alicia Gimenez Bartlett. Kirjailijalta on jo julkaistu toistakymmentä teosta. Kustannusosakeyhtiö Tammelta ilmestyi ensimmäinen suomankielinen kirja Petra Delicado ja merkityt tytöt. Toivottavasti käännösputki aukesi ja saamme luettavaksi lisää barcelonalaisen komisario Petra Delicadon seikkailuja. Tässä modernissa trillerissä tutustutaan valtavien muutosten Espanjaan, machomiesten maailmaan sekä syyllistävää katolilaisuuteen. Naiskomisario on juuttunut arkistotöihin, kunnes pääsee pölyn keskeltä kenttätyöhön jäljittämään sarjaraiskaajaa. Jos näissä kirjoissa ei ole tarpeeksi toimintaa, niin Jack Higginsin uusimmassa Tappava petos kirjassa vauhtia riittää ja petturuudella on hintansa. Veteraanikirjailija Higgins aloitti kirjoittamisen vuonna 1959 ja häneltä ilmestyy edelleen kirja vuodessa. Murhamysteerioiden välissä voi rentoutua vaikkapa matkailuun, herkutteluun ja auringonlämpöön sijoittuviin romaaneihin. Valittavana on Hanna Tuurin Irlantiin sijoittuvat kirjat, Frances Mayesin Vaellusvuosi, Peter Maylen monet kirjat, Lumoavaan Provinceen pääsee Yvonne Lenardin kanssa ja Andalucian sitruunat tuoksuvat Chris Stewartin kirjassa. Onneksi meillä on kirjoja mistä valita sopivin sopivaan ajankohtaan. Aurinkoista kesää kaikille ! 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 55 M/s J.L. Runeberg, ensimmäiset sata vuotta Thure Malmbergin hieno historiikki kuvaa perinteikkään aluksen vaiheita tsaarin ajalta nykypäivään M/s J.L. Runeberg – saaristolaiva sydämissämme julkaistiin samalla kerralla suomenja ruotsinkielisenä. Kirja on kovakantinen ja hienosti kuvitettu. Menneiltä ajoilta on kuvia, asiakirjoja ja lehtileikkeitä, jotka herättävät satunnaisenkin silmäilijän mielenkiinnon. Alus on rakennettu Helsingin Hietalahdessa nimellä s/s Helsingfors Skärgård. Ensimmäinen omistaja oli Nyländska Skärgårds Aktiebolag joka liikennöin laivalla Helsingistä Porkkalaan. Sataan vuoteen mahtuu useampia omistajia ja reittejä. Alus on toiminut jopa Korkeasaaren lauttana ja armeijan tukialuksena. Laivan nimeksi tuli 1930 -luvulla J.L. Runeberg ja höyrykone vaihdettiin dieselmoottoriin 1960-luvulla. Nykyiset omistajat ostivat laivan vuonna 1986 ja laittoivat sen kuntoon. Heidän aikanaan alus teki toistaiseksi pisimmän matkansa Tukholmaan keväällä 1987. Thure Malmberg kertoo varsin kattavasti laivan viimeisen neljännesvuosisadan vaiheista. Näin se täydentää hienosti edellistä, vuonna 1982 julkaistua historiikkia. Thure Malmberg: M/s J.L. Runeberg – saaristolaiva sydämissämme 1912-2012 ISBN 978-952-93-0112-6, kovakantinen, 120 sivua, hinta 30 € Teos on saatavana kirjakaupoissa, laivan kahvilassa ja varustamossa sekä Loviisan merimuseossa. Adolf Bockin tekemä mainosjuliste M/s J. L. Runeberg, de första etthundra åren Thure Malmbergs förnämliga historik beskriver det traditionella fartygets skeden från tsartiden till i dag M/s J.L. Runeberg – skärgårdsbåten i våra hjärtan utgavs samtidigt på svenska och finska. Boken är inbunden och försedd med högklassiga illustrationer. Foton, dokument och tidningsurklipp från gångna tider väcker läsarens intresse. Fartyget byggdes i Sandviken i Helsingfors och fick namnet s/s Helsingfors Skärgård. Den första ägaren var Nyländska Skärgårds 56 Vapaavahti Frivakt Aktiebolaget och rutten gick mellan Helsingfors och Porkala. Under en period om etthundra år blev det många ägare och rutter. Båten har fungerat som färja till Högholmen och enrollerades också i försvarsmaktens tjänst under kriget. På 1930-talet fick båten namnet J.L. Runeberg och ångmaskinen byttes mot dieseln på 1960-talet. De nuvarande ägarna köpte fartyget år 1986 och rustade upp det. Under deras tid gjorde båten den hittills längsta resan till Stockholm våren 1987. Thure Malmberg ger ett heltäckande porträtt av båtens skeden under det senaste kvartsseklet, och kompletterar så den historik som utkom år 1982. Thure Malmberg: M/s J.L. Runeberg – skärgårdsbåten i våra hjärtan 1912-2012 ISBN 978-952-93-0113-3, inbunden, 120 sidor, pris 30 € Boken är till salu i bokhandlar, båtens kafé, hos rederiet och Lovisa sjöfartsmuseum Pekka Karppanen 2 / 2012 Merimies ja ammattiyhdistysmies runonkirjoittajana Sven-Erik Nylundin ensimmäinen laivamatka antoi nimen runokokoelmalle ”Ei yksin leivästä” otsikoi Vapaavahti aikoinaan Nylundin jutun, kun mies jäi eläkkeelle Suomen Laivanpäällystöliiton järjestösihteerin toimesta. Hänet tunnettiin kovana, mutta rehellisenä ja rehtinä järjestömiehenä, joka teki koko ajan yhteistyötä myös Mepan kanssa. Välillä hallituksen jäsenenä, välillä kirjoittajana tai muuna yhteistyökumppanina. Kokemukset merellä ja järjestöelämässä eivät voi olla jättämättä jälkiään henkilöön, joka suorittaa tehtävänsä sellaisella antaumuksella kuin Sven-Erik. Hän on nyt pukenut tuntojaan sanoiksi ja julkaissut kirjan Slätklättring, jonka runoja tullaan julkaisemaan Vapaavahdissa sopivissa paikoissa. Kuten Sven-Erik kirjoittaa; ”Runoillani en ole voittanut kilpailuja. Lieneekö syynä se, että käytän sanoja, joita vain merenkulkijat ja järjestöihmiset ymmärtävät.” Kirjan nimi Slätklättring viittaa Nylundin kokemuksiin ensimmäisessä laivassaan. Vuonna 1953 hän oli jungmannina s/s Katrinassa, kun perämiehen käskystä joutui kiipeämään keulamastoon lamppua vaihtamaan. Hän mietti myöhemmin usein, miksi viisitoistavuotias kokematon poika lähetettiin pimeässä ja lumimyrskyssä kiipeämään ilman turvavöitä. Laivanpäällystöliiton vuosina Sven-Erik Nylund panosti erityisesti meri- ja työturvallisuuteen kotimaassa ja kansainvälisissä merenkulkujärjestöissä. Paragrafbåten (1964) kuva: Hilkka Kotkamaa Vi rullar genom Nordsjön, du paragrafbåt och vi, paragrafmänniskor elva män och två kvinnor, du och vi kom till världen via sjöfartsteoretikernas grå celler och redarnas snålhet Lyckade båtar lönsamma så skrevs i tidningarna, de står sig i konkurrensen Tärnan skall vara ditt namn som en vattenfågel skall du dömas att fara över haven. Inga hamntider till sjöss till sjöss skall ditt lockrop ljuda Kommerserådinnan kastar flaskan champagnen flödar längs den vassa stäven som skall klyva vågen. Till Brest, ej längre Efter Brest måste du bära mer män än redarplånboken orkar bära En sjöman och fackföreningsman skrev dikter Diktsamlingen ”Slätklättring” fick namnet av Sven-Erik Nylunds första sjöresa ”Inte av bröd allena” var rubriken i Frivakt i tiden då Nylund gick i pension från posten som organisationssekreterare på Finlands Skeppsbefälsförbund. Han var känd för att vara en hård, men hederlig och rejäl fackföreningsman, som hela tiden också samarbetade med SSB – ibland som medlem i styrelsen, ibland som skribent eller samarbetspartner i allmänhet. 2 / 2012 Erfarenheterna på havet och i organisationslivet har självfallet format en människa som utfört sitt uppdrag med en sådan hängivenhet som Sven-Erik. Han har nu klätt sina känslor i ord och gett ut en diktbok. Frivakt kommer att publicera valda dikter i kommande nummer. Sven-Erik skriver; ”… Jag har inte vunnit några pris i dikttävlingar. Delvis tror jag att det beror på att få litteraturkännare känner sjömannens inre väsen… Det finns ord som endast sjömän och fackföreningsfolk förstår…”. Namnet ”Slätklättring” syftar på Nylunds erfarenheter på hans första fartyg. Han var år 1953 jungman på S/S Katrina, då han på styrmannens order skickades upp i förmasten för att byta lanterna. Senare funderade han ofta över varför en femtonårig oerfaren pojke skickades att klättra i mörker och snöstorm utan säkerhetsbälte. Under åren på Skeppsbefälsförbundet arbetade han särskilt för att förbättra sjösäkerheten och arbetsskyddet i hemlandet och i internationella sjöfartsorganisationer. Pekka Karppanen Frivakt Vapaavahti 57 Martti Agge Mereltä ankkurit maihin Silja Serenadeltä eläkkeelle jäänyt matkamies kirjoitti kokemuksistaan elämän merellä. Liike on tärkeää – eläminen myös, voisi luonnehtia Martin elämäntapaa. Hän on tehnyt matkaa patikoiden, polkupyörällä, kalapaatilla, matkailuautolla, tankkerilla, rahtilaivalla, matkustajalaivalla. Jossain välissä on ollut aikaa kirjoittaa kirjoja. Työtä on helpottanut se, että Agge on jo nuorukaisesta lähtien tehnyt muistiinpanoja. Hänen edellinen kirjansa kertoo pyörämatkasta Lapin Nuorgamista kotikaupunkiin Paraisille: ”Polkupyörällä Suomineito päästä varpaisiin”. Päiväkirjamerkintöjen avulla kokkina seilannut mies onnistuu hienosti kuvaamaan jo alkuaikojen merimatkoja Lundqvistin aluksilla Kanadassa, Veracruzissa, Kreikassa ja monilla merillä. Kirja etenee kronologisesti ja siinä on hieno kuvitus. Merimieslakon (1980) jälkeen hän työskenteli vuoden pestin Libyassa, minkä jälkeen tie vei lopullisesti matkustajalaivoihin. Agge on kerännyt tietoja laivoista ja vierailemistaan paikoista. Hän on koonnut fleet list –tyyppisen luettelon seilaamistaan aluksista ja tehnyt tiivistelmät varustamoista. Rahtilaivoista hän muistaa seilauskavereiden nimiä, kuten legendaarisen Susi-Larssenin ja Seren keittiöpäällikön ”Meneeks’ mittää”. Pääosan työurastaan Martti Agge teki matkustajalaivojen keittiöissä. Työtä on kuvattu seikkaperäisesti ja selkeästi. Vuosien saatossa voi aistia kiireiden lisääntyneen. Välillä hän selvittää yksityiselämän käänteitä ja vapaa-ajan viettoa. Agge on ollut myös merimiesurheiluaktiivi ja saavuttanut varsin hyviä tuloksia. Kirjassa eläkkeelle jäänti sivuutetaan nopeasti; Martilla on heti monta rautaa tulessa; kylävaaritoiminnasta lavatanssiin. Eläkkeellä tehdyt patikka- ja pyöräretket on selostettu tarkasti sää- ja sijaintitietoineen. Kertomukset kalastusalusreissuista Jäämerelle ovat myös erittäin mielenkiintoisia. Kirjassa Martti Agge käy läpi vaiheitaan lapsuudesta eläkeikään. Kuten hän itse toteaa: ”Merimies ei helpolla pääse merestä eroon”. Omakustannuskirjassa on 320 sivua ja runsas kuvitus. Kirjaa on lainattavissa Mepan laivakirjastossa ja ostettavissa myös Martti Aggelta. Martti Aggen ensimmäinen laiva oli Viking 3, mutta hän teki pitkiä ja mielenkiintoisia matkoja myös Lundqvistin kuivarahdeilla ja tankkilaivoilla. Pääosan merimiesurastaan hän työskenteli Itämeren matkustaja-aluksilla. 58 Vapaavahti Frivakt 2 / 2012 Langh Ship voitti Langh Ship vann laivajoukkueiden sjöfartslagens jääkiekkoturnauksen ishockeyturnering Aboa Mare Langh Ship MEPA järjesti Turun Impivaarassa yhdeksän laivajoukkueen jääkiekkoturnauksen. Matkustajalaivat osallistuivat laivakohtaisilla joukkueilla, rahtilaivoista koottiin joukkueet saman varustamon laivoista. Pelaajia oli reilusti yli 120, päivän aikana kävi lisäksi kymmeniä merenkulkijoita katsomassa pelejä. Turnauksessa pelattiin kolme alkulohkoa, välisarja ja sijoitussarja. Kaikille joukkueille tuli vähintään neljä peliä. Alkulohkojen voittajat menivät suoraan välieriin. Aikaisempina vuosina hyvin menestynyt Amorella ei pystynyt puolustamaan viime vuoden mestaruutta huolimatta alkusarjan voitosta. Välierässä tuli niukka tappio Turun merenkulkuopiskelijoiden, Aboa Maren joukkueelle. Pronssiottelussa Gabriella oli nälkäisempi luvuin 3-1. Finaalijoukkueet Langh ja Aboa Mare olivat kohdanneet jo alkusarjassa. Ottelu päättyi Aboa Maren voittoon 2-4. Finaalissa nuoret opiskelijat joutuivat taipumaan Langh Shipille 0-6. Langhin maalivahti Petri Päivärinta valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Huoltojoukoissa toimivat tuttuun tapaan Reijo ”Reka” Hyökki ja Matti Pirnes Karhu-Kissoista, joille suuret kiitokset. Korvaamaton apu toimitsijatyössä oli myös Marko Linden. Patrik Qvarnströmin maukkaat välipalat olivat hyvää huikopalaa ja TPS-junioreiden kahvila teki maistuvat ruuat. Osa porukasta kävi vetreyttämässä lihaksiaan Nummen saunassa ja kylpypaljussa. 2 / 2012 Gabriella SSB ordnade sjöfartslagens ishockeyturnering i Impivaara, Åbo. Nio lag deltog i turneringen. Passagerarfartygen deltog med fartygslag, medan lastfartygen delade lagen enligt rederi. Amorellas lag som tidigare år varit framgångsrikt klarade inte av att försvara sitt mästerskap trots seger i grundserien. Deras medvind slutade i semifinalen då Aboa Mare som bestod av Åbos sjöfartsstuderande var snäppet bättre och därmed fällde Amorella till bronsspel. I bronsmatchen var Viking Lines Gabriella hungrigare och knep bronsmedaljerna av systerskeppet Amorella med 3-1. Finallagen Langh och Aboa Mare möttes redan i grundserien. Då var Aboa Mare bättre med 4-2. Aboa Mare fick dock se att farten var annorlunda i finalen då de mötte en laddad trupp från Langh som tagit den längre vägen till finalen, via mellanseriespel. Langh ångade över det unga elevlaget med siffrorna 6-0 och tog därmed hem guldmedaljerna. Langhs målvakt Petri Päivärinta, var lagets stora hjälte och valdes även till turneringens bästa spelare. Kiitokset kaikille, terveisin Ett stort tack till alla! Hälsningar Johan Treuthardt Pekka Karppanen Tulokset: www.mepa.fi Johan Treuthardt Pekka Karppanen resultaten på: www.mepa.fi Frivakt Vapaavahti 59 Kesä alkoi MEPAn golf –kisasta Sommaren började med SSB:s Vuoden 2012 ensimmäinen merimiesgolf pelattiin Sea Golf Rönnäsissa, jonne pääsee Kuninkaantien ABC:lta mukavan mutkikasta asfalttitietä pitkin. Maanantaiksi 21.5. oli vielä tilattu aurinkoinen keli, ja Kari Mattila joukkoineen oli laittanut kentän hienoon kuntoon. Matkaan lähti 33 kilpailijaa, jotka kaikki kiittelivät olosuhteita ja Rönnäs Golfin kodikasta klubia ja ilmapiiriä. Sarjan A (hcp<18,4) voiton vei tuloksella 70 Anitta Järvinen Silja Serenadelta. Toiseksi tuli Esa Asikainen Silja Europalta (78). Esa Tammi Silja Serenadelta ja Timo Nakari Mariellalta selvittivät kentän 82 lyönnillä. Sarjassa B (hcp>18,4) löi ME Groupin Pekka Lehtinen 76, Kai Ounamo Mariellalta 77 ja Pekka Tuhkanen KYAMK:sta 82. Pisin lyönti, 217m jäi Silja Europan Peter Afthanin nimiin. Lähimmäs lippua, 4,11m osui Erik Anttonen mt Masteralta. Bruttolyöntikisassa kentän selvittivät 82 lyönnillä Anitta Järvinen ja Esa Tammi; Anittan parempi takaysi toi palkinnon hänelle. (Kiitos ME Groupille palkinnoista) Kiitoksia kaikille! Seuraava MEPA kisa Tavast Golfissa 7.8.2012 klo 10.30 60 Vapaavahti Frivakt Året 2012 första sjömansgolf spelades i Sea Golf Rönnäs, som ligger längs den kurviga asfaltvägen som startar från Kungsvägens ABC. För måndagen den 21.5 hade man beställt soligt väder, och Kari Mattila & co hade fixat banan i toppskick. Totalt startade 33 tävlare, som var tacksamma för omständigheterna, stämningen samt den hemtrevliga Rönnäs Golfs klubben. Silja Serenades Anitta Järvinen kammade hem segern i A-serien (hcp<18,4) med resultatet 70, medan Silja Europas Esa Asikainen tog andra plats med 78 slag. Esa Tammi från Silja Serenade och Timo Nakari från Mariella klarade banan med 82 slag. I B-Serien (hcp>18,4) använde ME Groups Pekka Lehtinen 76 slag, Kai Ounamo från Mariella 77 och Pekka Tuhkanen från KYAMK 82. Det längsta slaget, 217 m tog Silja Europas Peter Alfthan i sitt namn. Närmaste flaggan kom Erik Anttonen från mt Mastera med 4,11 m. I bruttoslagtävlingen var det Anitta Järvinen och Esa Tammi som klarade av banan med 82 slag; Anittas bättre resultat på de bakre 9 hålen avgjorde segern till hennes fördel. (Ett stort tack till ME Group för priserna) Ett stort tack till alla! Nästa SSB tävling hålls på Tavast Golf 7.8.2012 klo. 10.30 2 / 2012 golftävling TULOKSET A (hcp <18,4) 1. Anitta Järvinen 2. Esa Asikainen 3. Esa Tammi 4. Timo Nakari 5. Olli Noronkoski 6. Jaakko Aarninsalo 70 (18,2) 78 (17,3) 82 (7,5) 82 (16,3) 83 (9,2) 84 (15,9) B (hcp>18,4) 1. Pekka Lehtinen 2. Kai Ounamo 3. Pekka Tuhkanen 4. Tytti Saarela 5. Mikko Heimonen 6. Tarmo Sköld 76 (19,5) 77 (35,5) 82 (18,6) 87 (36,0) 88 (32,0) 93 (29,9) Scratch 1. Anitta Järvinen 2. Esa Tammi 3. Olli Noronkoski 4. Kimmo Lehto 5. Esa Asikainen 6. Pekka Lehtinen Erik Anttonen m/t Masteralta sai palkinnon Johan Treuthardtilta 89 89 92 95 96 96 Kaikki tulokset: www.mepa.fi Esa Tammi sai omakseen myös Trast -kiertopalkinnon, joka toimitettiin Silja Serenadelle Tytti Saarela ja Anitta Järvinen saivat palkintonsa Silja Serenadella 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 61 Harrastetöitä Mepan näyttelyissä Perinteinen Merenkulkijoiden vuosinäyttely oli Katajanokan klubilla huhtikuun 9. päivään asti. Osa töistä oli vielä näytillä Vuosaaren Merimieskeskuksessa toukokuun ajan. Risto Honkaharju toi esille näyttävän valikoiman akvarellejä Lea Savolaisen taitavia tilkkutöitä Rami Kokkosen kitarat 62 Vapaavahti Frivakt 2 / 2012 Arto Dahlbon tyylille riittää ihailijoita Margetta Henrikssonin keramiikkaveistos Koruja ja lasitöitä oli esillä monilta merimiestaiteilijoilta Ilkka Karppasen tekemä pienoismalli 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 63 Piia Riekkinen Birgit Stenroos Toivo Liivak Seppo Roos Arto Dahlbo 64 Vapaavahti Frivakt 2 / 2012 Marianne Tommolan öljyvärimaalaus Söderskärin majakka Risto Honkaharju Anneli Myllymäen nukkekoti oli täynnä miniatyyrejä Lars Näsman 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 65 Nimitysuutisia Utnämningsnytt Nimitysuutisia Utnämningsnytt Nimitysuutisia Utnämningsnytt FM Kari Välimäki Merimieseläkekassan uusi toimitusjohtaja Filosofian maisteri Kari Välimäki (57) on nimitetty Merimieseläkekassan toimitusjohtajaksi 1.10.2012 alkaen. Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön virasta. Hän on toiminut Merimieseläkekassan hallituksen puheenjohtajana 1.1.2010 alkaen, josta tehtävästä hän samassa yhteydessä luopuu. Välimäki seuraa tehtävässään Merimieseläkekassan nykyistä toimitusjohtajaa, vakuutusneuvos Helena Jaatista (67) hänen siirtyessä eläkkeelle. Jaatinen on ollut Merimieseläkekassan toimitusjohtajana vuodesta 1986 lähtien. Lisätietoa: www. merimieselakekassa.fi Merenkulun maineteko -palkinto Forum Marinum -säätiölle Meriliitto ry:n hallitus on myöntänyt Forum Marinum -säätiön ylläpitämälle Forum Marinum -merikeskukselle Merenkulun maineteko -kunniapalkinnon nro 8. Palkinnon luovutti tiistaina 22.5.2012 Meriliiton hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Markku Mylly ja sen vastaanotti Forum Marinum -säätiön hallituksen puheenjohtaja Maija Perho. Tilaisuudessa olivat paikalla myös Meriliiton hallituksen jäsenet. Meriliiton hallitus toteaa perusteluissaan, että merikeskus Forum Marinum on toiminut erinomaisesti Suomen merellisen kulttuurin yleisen tiedon ja arvostuksen lisäämiseksi. Perustamisestaan lähtien (v. 1998) Forum Marinum on edistänyt merkittävästi suomalaisen merenkulun historian tutkimusta ja tuntemusta sekä välittänyt laajoissa näyttelyissään tietoa suurelle yleisölle merenkulkuelinkeinosta. 66 Vapaavahti Frivakt FM Kari Välimäki utnämnd till ny vd för Sjömanspensionskassan Filosofie magister Kari Välimäki (57) har utnämnts till verkställande direktör för Sjömanspensionskassan fr.o.m. 1.10.2012. Han övergår till sin nya uppgift från tjänsten som kanslichef vid social- och hälsovårdsministeriet. Han har fungerat som ordförande för Sjömanspensionskassans styrelse från den 1 januari 2010, en post som han nu lämnar i detta sammanhang. I sin nya uppgift efterträder Välimäki Sjömanspensionskassans nuvarande verkställande direktör, försäkringsrådet Helena Jaatinen (67), som går i pension. Jaatinen har verkat som vd för Sjömanspensionskassan sedan 1986. Hederspriset ”En bedrift inom sjöfarten” till Stiftelsen Forum Marinum Sjöfartsförbundets styrelse har beviljat hederspriset “En bedrift inom sjöfarten”nr 8 till det maritima centret Forum Marinum som administreras av Stiftelsen Forum Marinum. Priset tilldelades av Sjöfartsförbundets styrelses ordförande, verkställande direktör Markku Mylly tisdagen den 22 maj 2012 och mottogs av Stiftelsen Forum Marinums styrelses ordförande Maija Perho (på bilden).Närvarande vid tillfället var hela Sjöfartsförbundets styrelse. Sjöfartsförbundets styrelse motiverar sitt beslut att det maritima centret Forum Marinum har utmärkt ökat kunskapet och uppskattningen av den finska sjöfartskulturen. Sedan början av sin verksamhet (1998) har Forum Marinum bidragit till att främja forskningen inom sjöfartshistoria och förmedla kunskap samt på sina storskaliga utställningar delat information om sjöfartsbranschen till allmänheten. 2 / 2012 Nimitysuutisia Utnämningsnytt Nimitysuutisia Utnämningsnytt Nimitysuutisia Utnämningsnytt Mepan laivapalvelut pyörivät kesälläkin Asiamiehet pitelevät lomia, mutta tuuraajat hoitavat laivapalveluita Helsingin, Kotkan ja Turun alueilla. Helsingin asiamiesten lomatuuraajana toimii Joel Karlsson, jonka monet tuntevat jo viime kesältä. Kotkan tuuraaja Markus Roslund hoiteli asiamiehen hommia viimeksi kesällä 2010. Turun laivakäynnit tekee pitkän linjan merenkulkuammattilainen Jorma Sippola. Joel Karlsson Markku Mylly Meriturvallisuusviraston johtoon Satamaliiton toimitusjohtaja, entinen Merenkulkulaitoksen pääjohtaja Markku Mylly (61) on valittu Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) uudeksi pääjohtajaksi 8. kesäkuuta 2012. Pääjohtajan toimikausi kestää viisi vuotta. Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) tehtävänä on auttaa EU:n jäsenvaltioita ja komissiota edistämään meriturvallisuutta, vähentämään merionnettomuuksia ja ehkäisemään alusperäistä meren saastumista. Markku Mylly blir generaldirektör för EMSA Markku Mylly har utsetts till ny generaldirektör för EMSA (European Maritime Safety Agency) som är EU:s byrå för sjöfartssäkerhet. Han tillträder i september. Sjökapten Markku Mylly är i dag verkställande direktör för Finlands Hamnförbund. MEPA futis Sonera Stadium 14.8. Markus Roslund Ilmoittautuminen/Anmälning: www.mepa.fi Jorma Sippola 2 / 2012 Info: Johan Treuthardt 0400 709 491, [email protected] Frivakt Vapaavahti 67 Merenkulkijoita kevään kursseilla Vesivärikurssilaiset maalasivat Helsingissä, opettajana akvarellien Grand Old Man Risto Honkaharju Pro Mika Mäki on kouluttanut satoja merenkulkijoita Golfin saloihin Ilo irti puutarhasta –kurssilaisia metsäretkellä Ulla Wikström, Vuokko Kaunonen ja Janet Pelkonen puutarhasta – kurssilla Kaarinassa 68 Vapaavahti Frivakt 2 / 2012 Muistikortit täyttyivät Mepan valokuvauskurssilla Ilpo Minkkinen veti rutiinilla saaristolaivurikurssin Turun Mepassa Melontaretkelle lähdettiin Helsingin Vuosaaresta Mepan kurssilaisia Kymen Golf – kentällä Kotkassa 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 69 Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 Helsinki Nimi: Osoite: 70 70 Vapaavahti Vapaavahti Frivakt Frivakt 2 / 2012 Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt. Skicka in din lösning till SSB, PB 170, 00161 Helsingfors Namn: Adress: 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 71 3 / 2010 RISTIKOIDEN RATKAISUT Ristikon Vapaavahti 1/2012 oikein ratkaisseiden kesken arvotun kirjapalkinnon voitti Maj-Lis Blomqvist Minuuttikisa jatkuu Kannattaa edelleen tulla mukaan, sillä palkintoja jaetaan myös kaikkien osallistujien kesken. Kärki on tosin jo karannut melko pitkälle. Arja Ahonen Silja Serenadelta johtaa kuntoiltuaan alkuvuoden aikana 350h 55 min. M/s Finnhawkin päällikkö Tapani Saarinen on kiilannut Hallitseva Vuoden merimiesurheilija Arja toiseksi; 228h 46 min. Hänen Ahonen hallitsee myös minuuttikisaa niskaansa hengittää (206h 25 min) Marko Taskinen m/s Ahdista, joka johtaa laivojen kisaa. tulokset löytyvät: www.mepa. fi tai älypuhelimella suoraan oheisella QR-koodilla 72 Vapaavahti Frivakt Minuttävlingen fortsätter Det lönar sig ännu att delta, eftersom fina priser delas ut mellan alla deltagare. Toppen har dock tagit ett starkt försprång. Arja Ahonen från Silja Serenade leder efter att hittills motionerat 350 timmar och 55 minuter. M/s Finnhawks chef Tapani Saarinen har spurtat till andra plats med 228 h och 46 min. Strax bakom ligger dock Marko Taskinen (206 h 26 min) från m/s Ahti. Ahti leder fartygstävlingen. resultaten finns på: www.mepa. fi eller fås med smartphone från QR-koden invid. 2 / 2012 Laitureilla ja lankongeilla The basket ball team of the Jewel of the Seas is enjoying nice weather in Hernesaari dock, Helsinki. Anyway, they had the basket ball session indoor. Ylikonemestari Seppo Järveläinen jatkaa työelämää s/s Tursolla. Legendaarinen satamajäänsärkijä toimi myös Sepon 70 -vuotispäivien juhlapaikkana. Onnea! Alfons Håkansin työtoverit olivat valmistelleet komean läksiäislahjan pursimies Matti Viljaselle. Mukava ja aina sanavalmis Matti menehtyi oltuaan vain viisi päivää eläkkeellä. Ankkuri luovutettiin Matin pojalle Matiakselle. M/s Gabriellan merimiesmotoristi Sami Koskinen ehtihätäisesti käydä kahvilla Tammisaaren Nesteellä ennen Ruukin kierroksen lähtöä. Arvostettu merimiestaiteilija Risto Honkaharju luovutti akvarellin ”Hietalahdenranta” ravintola Salvelle, jonka kanta-asiakkaisiin hän seilatessaan kuului. Ravintolapäällikkö Mika Elo etsii hienolle taululle arvoisensa paikan Salven paljon nähneiltä ja merimiesjuttuja kuulleilta seiniltä. 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 73 NAUTICA HUUTOKAUPPA Hagelstamin Huutokaupat järjestää ensimmäisen Nautica-huutokaupan syksyllä 2012. Huutokaupan teemana on meri, ja sen valikoima koostuu mm. kartoista, laivapienoismalleista, meriantiikista, vanhasta arkkitehtuuri- ja kaupunkiaiheisesta grafiikasta, merimaalauksista, laivatauluista ja meriaiheisista keräilykohteista. Hagelstam järjestää erityisen sisäänjättöpäivän, 16.8., jolloin huutokauppaan soveltuvia kohteita voi jättää myytäväksi. Tätä varten on hyvä tehdä ajanvaraus, [email protected] tai 09-6877990. Huutokaupan näyttö on avoinna 29.8.-5.9.2012, la-su 11-16, ark. 12-17. Näytön aikana John Nurmisen säätiön julkaisu- ja näyttelyvastaava, merihistoriaan ja karttoihin erikoistunut Maria Grönroos pitää kaksi esitelmää aiheesta ”Skandinavian kartan historia”. Ensimmäinen esitelmistä on 29.8. klo 16 ja toinen 4.9 klo 14. Nautica-huutokauppa pidetään 5.9.2012 klo 17 Hagelstamin tiloissa Helsingissä, osoitteessa Bulevardi 9 A. NAUTICA SPECIALAUKTION Nautica den 5 september 2012. Värdering och inlämning inför auktionen pågår! Nautica är en specialauktion på kartor, fartygsmodeller, sjöantik, äldre grafik med arkitekturoch stadsmotiv, marinmålningar, fartygstavlor och samlarobjekt med sjömotiv. www.hagelstam.fi Elokuun Golf kisa Hämeenlinnan Tavast Golf & Country Clubilla Tiistaina, 7.8. ensimmäisen ryhmän lähtö klo 10:30 ilmoittautuminen: www.mepa.fi Perinteinen vanhojen laivajulisteiden Raudsepp –kalenteri on tulossa myyntiin Mepaan. Hinta 32 euroa. Tiedustelut: [email protected] Haulikkokurssi ja Trap –kilpailu 22.8.-23.8.2012 Pajulahti/Nastolan ampumarata Info: Pekka, 0400 879 733, [email protected] 74 Vapaavahti Frivakt 2 / 2012 Tulevia kursseja Elokuu Tutustu melontaan, Turun seutu Tutustu melontaan, Pääkaupunkiseutu Ratsastuskurssi, Valkeakoski Haulikkokurssi, Pajulahti Tutustu purjehdukseen, Naantali 13.08. 14.08. 16.08. – 18.08. 22.08. - 23.08. ratamaksu 15 25.08. Syyskuu Ylläsvaellus, Ylläsjärvi Frisbeegolf, Turku Frisbeegolf, Helsinki Tutustu sieniin, Pääkaupunkiseutu Ilo irti puutarhasta, sadonkorjuu, Kaarina Atk-perusteet, Helsinki Tutustu sieniin, Pääkaupunkiseutu Digikuvaus ja kuvankäsittely, Helsinki Tutustu vesiliikuntaan, Turku Atk-internetin tehokäyttö, Helsinki Atk-excel, Helsinki 06.09. – 13.09. maksu 100 07.09. 10.09. 11.09. 13.09. – 14.09. 17.09. – 18.09. 18.09. 19.09. – 21.09. 20.09 24.09. – 25.09. 26.09. – 28.09. Lokakuu Atk-perusteet, Helsinki Tutustu vesiliikuntaan, Helsinki Atk-kotisivut ja blogit, Helsinki Atk-publishing, Helsinki Sykettä syksyyn, Pajulahti Facebook perusteet, Helsinki Atk-hyöty ja viihde, Helsinki Köysityökurssi, Turku 01.10. – 02.10. 02.10. 03.10. – 05.10. 08.10. – 10.10. 08.10. – 10.10. 11.10. – 12.10. 15.10. – 17.10. 15.10. – 17.10. Kuntonyrkkeily, Helsinki Kahvakuula, Helsinki Kahvakuula, Turku Venäjän alkeet, Helsinki Huovutus, Helsinki Uintitekniikka, Turku Uintitekniikka, Helsinki Atk-perusteet, Turku Atk-internetin tehokäyttö, Turku Puikot heilumaan, Helsinki Bodycombat, Helsinki Atk-word, Turku 17.10. 18.10. 19.10. 22.10. – 24.10. 25.10. – 26.10. 25.10. 26.10. 25.10. – 26.10. 29.10. – 30.10. 29.10. – 31.10. 31.10. 31.10. – 02.11. Marraskuu Yoga, Helsinki Tyylikurssi, Helsinki Yoga, Turku Atk-kotisivut ja blogit, Turku Keramiikkakurssi, Vantaa Facebook perusteet, Turku Bodycombat, Helsinki Atk-excel, Turku Kyytiä kaamokselle, Pajulahti Beachvolley, Helsinki Atk-word, Turku Polkupyörä ergometritesti, Hki Polkupyörä ergometritesti, Tku Jouluaskartelu, Helsinki 01.11. 01.11. – 02.11. 05.11. 05.11. – 07.11. 07.11. – 09.11. 08.11. – 09.11. 09.11. 12.11. – 14.11. 12.11. – 14.11. 15.11. 15.11. – 16.11. 21.11. 22.11. 26.11. – 27.11. Joulukuu Jouluaskartelu, Turku Jouluaskartelu, Turku 10.12. – 11.12. 13.12. – 14.12. ADOLF BOCK JA MERITAITEEN MESTARIT 9.6.-9.9.2012 Salon taidemuseo Veturitalli järjestää 9.6.-9.9.2012 tiloissaan suuren meritaiteen näyttelyn Adolf Bock ja meritaiteen mestarit, pääyhteistyökumppaninaan John Nurmisen Säätiö. Näyttelyssä on runsaat sata teosta. Bockin lisäksi esillä on tauluja Oscar Kleinehilta, Berndt Lindholmilta, Albert Edelfeltiltä, Akseli Gallen-Kallelalta, Johan Knutsonilta, Torsten Waenerbergilta, Hjalmar Munsterhjelmilta ja Woldemar Toppeliukselta. Ulkomaisia mestareita edustavat mm. Ivan Aivazovski, Willem van de Velde ja Julius von Klever. Salon taidemuseo Veturitalli, Mariankatu 14, 24240 Salo, p. (02) 778 4892, www.salontaidemuseo.fi. Avoinna ti–pe 10–18, la 11–17, su 11–18. Pääsymaksu 4 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. 2 / 2012 Frivakt Vapaavahti 75 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Linnankatu 3 (PL 170, 00161 HKI) Slottsgatan 3 (PB 170, 00161 H:fors) 00160 HELSINKI/HELSINGFORS P./Tel (09) 668 9000, telefax (09) 622 1808 E-mail: [email protected] www.mepa.fi Toimitusjohtaja Verkställande direktör Martti Karlsson p./tel. 6689 0015 [email protected] Kirjastosihteeri Bibliotekssekreterare Milja Nitovuori p./tel. 6689 0023 [email protected] Yleissihteeri/opintoasiat Allmänsekreterare /studieärenden Sirpa Kittilä p./tel. 6689 0016 GSM 040 521 2055 [email protected] [email protected] Asiamiehet/Ombud Jaakko Aarninsalo p./tel. 040 504 3761 [email protected] AV-sihteeri AV-sekreterare Heli Myllykangas p./tel. 6689 0012 [email protected] Talous ja toimisto Ekonomi och kontor Gerd Grabber [email protected] Niklas Peltola p./tel. 0400 419 687 [email protected] Tiedotus/Information Pekka Karppanen p/tel 0400 879 733 [email protected] Paula Suhonen Toimisto ja Ylläsmajat Kontor och Ylläs-stugor p./tel. (09) 6689 0011 [email protected] Liikunta-asiat/ Idrottsärenden Johan Treuthardt p/tel 0400 709 491 [email protected] MERIMIESKLUBI/ SJÖMANSKLUBBEN Linnank. 3 Helsinki Slottsg. 3 Helsingfors p./tel. (09) 659 233 76 Vapaavahti Frivakt VUOSAAREN MERIMIESKESKUS/ NORDSJÖ SJÖMANSCENTRUM Provianttik. 4, Helsinki Proviantg. 4, Helsingfors p/tel (09) 5844 8200 SIVUTOIMISTOT-FILIALER KOTKA Kirkkokatu 18 A 48100 Kotka Asiamies/Ombud Risto Nikula p/tel 0400 605 187 fax (05) 218 2860 [email protected] TURKU/ÅBO Linnankatu 93 Slottsgatan 93 20100 Turku/Åbo p./tel. (02) 230 4995 fax (02) 234 3597 MEPALA Ruissalo/Runsala p./tel. (02) 258 9150 Asiamies-Ombud Juha Toivanen p./tel. 040 507 1140 [email protected] YHTEYSHENKILÖT/ KONTAKTPERSONER RAUMA/RAUMO Yhdysmies/kontaktperson Sanna Siivonen p/tel 040 7431 039 OULU/ULEÅBORG Antti Härö p./tel. 0400 371 574 Markku Lauriala p./tel. 0400 875 633 KEMI Yhdysmies/kontaktperson Tommi Lehtola p/tel 040 567 0938 RAAHE/BRAHESTAD Yhdysmies/kontaktperson Petri Leskelä p./tel. 040 546 8516 KASKINEN/KASKÖ Yhdysmies/kontaktperson Jarmo Nordback p./tel. 040 848 8855 JULKAISIJA: Merimiespalvelutoimisto UTGIVARE: Sjömansservicebyrån PÄÄTOIMITTAJA/ HUVUDREDAKTÖR Martti Karlsson Toimitussihteeri/ Redaktionssekreterare Pekka Karppanen p./tel. 6689 0020 [email protected] Översättningar till svenska Gerd Grabber Kirjapaino/Tryckeri MIKTOR Taitto/Layout MarkoVuorio VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 9 e ISSN 0789-8231 M - Itella Oyj 2 / 2012
© Copyright 2024