VAPAAVAHTI • FRIVAKT 4/2011

SJÖMANSSERVICEBYRÅN
VAPAAVAHTI • FRIVAKT
4/2011
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
Sjöfartsmässa i Åbo
Arja Ahonen – Årets
sjömansidrottare 2011
M/s Alppila
Intiasta Suomeen
M/s Containerships VII
Vuosaaressa
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
1
VAPAAVAHTI 4/11
FRIVAKT 4/11
Pääkirjoitus: Vuoden vaihtuessa…………………… 3
Containerships VII:n kiireinen visiitti Vuosaaressa… 4
Merenkulkumessut Turussa 14.-15.10. …………… 12
Belgian satamat Antwerpen ja Zeebrugge…………… 14
Tervetuloa Neristaniin Merimiesten kaupunkiin…… 18
Aikamatka 1500 vuoden taakse…………………… 22
Ulosvientiä………………………………………… 26
Uutisia eetteriin 35 vuoden ajan…………………… 30
Merimiespalvelutoimiston kurssit 2012…………… 33
M/s Alppila saapui Intiasta………………………… 43
Merimies on erimies………………………………… 48
Aboa Maren opiskelijat
vakoilemassa Filippiineillä………………………… 50
Mepan kirjasto suosittelee………………………… 52
Arja Ahonen on vuoden 2011 Merimiesurheilija
Moninkertainen mestari Silja Serenadelta…………… 57
Yleisurheilumestaruus Klenodenille………………… 59
Ristikko…………………………………………… 60
Meeting point……………………………………… 66
Toimintaa MEPAn kursseilla……………………… 68
Tulevia kursseja…………………………………… 71
Ledare: Vid årsskiftet………………………………
Containerships VII:s snabbvisit i Nordsjö……………
Sjöfartsmässa i Åbo 14 – 15 oktober…………………
Belgiens hamnar i Antwerpen och Zeebrugge………
Välkommen till Neristan Sjömännens stad …………
En tidsresa 1500 år tillbaka …………………………
WIIMA – på det heta och kalla krigets scen…………
Sjömansservicebyråns kurser 2012…………………
M/S Alppila anlände från Indien……………………
SSB:s bibliotek rekommenderar……………………
Arja Ahonen – Årets sjömansidrottare 2011
Mångfaldig mästare från Silja Serenade………………
Friidrottsmästerskapet till Klenoden…………………
Korsordet……………………………………………
3
8
13
16
20
24
28
37
45
54
58
59
61
POHJOISMAINEN
VALOKUVAUSKILPAILU 2011
NORDISKA
FOTOTÄVLINGEN 2011
Töitä voi lähettää 10.1.2012 saakka
Tävlingsbidragen bör insändas före 10.1.2012
[email protected] 09-6689 0016 Sirpa Kittilä
Kannen kuva - Pärmbild: Pekka Karppanen
Takakansi - baksida: Sirpa Kittilä
Arja Ahonen Silja Serenadelta valittiin
Vuoden merimiesurheilijaksi, s 57.
2
Vapaavahti
Frivakt
Syksy oli vilkasta aikaa Mepan
kursseilla, Marianne ja moni muu oli
mukana, s.68
M/S Klenoden tog hem mästerskapet i friidrott. Tapio Kaikkonen var med och samlade
poäng, s.59
4 / 2011
VAPAAVAHTI • FRIVAKT
Vuoden vaihtuessa
Vuodenvaihde on oiva paikka katsoa vähän
euroakaan. Keskeisin syy siihen on suomalaistaakse ja enemmän eteen. Arvioida vähän sitä
ten merenkulkijoiden väheneminen. Hanmitä saatiin aikaiseksi ja mitä on odotettavissa.
kala yhtälö!
Mepan palvelut toimivat tutun turvallisesTähän asti korkeatasoinen palvelu merenti. Urheilutoiminnassa joukkuelajit olivat tosi
kulkijoille on hoidettu henkilöstöä vähentäsuosittuja. Lehdet, kirjat ja elokuvat liikkuimällä. Sillä tiellä ei voi enää pitkään jatkaa,
vat ripeästi laivoille. Kädentaitoihin liittyneillä
koska väki loppuu. Paras apu olisi, jos suokursseilla oli runsaasti osanottajia ja Ylläsretmalaisten merenkulkijoiden lukumäärä käänkelle osallistui ennätysmäärä merenkulkijoita.
tyisi taas nousuun.
Liikuntakursseille oli sitä vastoin vähemmän
Pieniä toiveita siitä on. Uusia aluksia on
kiinnostusta. Vaikka melonta oli suosittua
tullut ja on edelleen tulossa Suomen lipun
”maissa”, niin puolet omista melontakursseisalle. Toisaalta merenkulun tukia halutaan
ta peruttiin. Samoin osaan ATK-kursseista oli
vähentää ja se yhdessä uuden tulevan rikkidivaikea löytää osallistujia.
rektiivin kanssa olisi ”myrkkyä” suomalaiselle
Palkkasimme keväällä merenkulkijoiden Markus Karjalainen ja Martti Karlsmerenkululle.
työhyvinvointia edistämään henkilön vuo- son m/s Alppilan komentosillalla
Kaikesta edellä olevasta huolimatta Mepa
deksi. Odotukset olivat kovat. Toivottavasti
palvelut toimivat ensi vuonnakin. Olemme
tuloksia alkaa näkyä ensi vuoden puolella. Aihe on vaativa, eikä myös uudistaneet kurssitarjontaamme, ja jatkamme panostusta työsiinä ole helppoja ratkaisuja. Mikäli olisi, niin ne olisi jo keksitty.
hyvinvointiin. Mikäli sille löytyy ”tilausta”, niin uskon sen jatkuvan.
Viime vuoden kirjamessuilla ”rummutettiin” voimalla sähkökirjan
Viime kesänä Kotkassa pidetyn Merenkulkijatapaamisen innoitmaailmanvalloitusta. Sitä ei tullut. Jotta tulisi, niin tekijänoikeusky- tamina yritämme järjestää vastaavat tapahtumat Kotkan lisäksi Rausymykset on ensin ratkaistava. Eivätkä nekään ole helppoja.
malla ja Maarianhaminassa.
Uusi vuosi on juuri alkamassa ja se tuo mukanaan uudet haasteet.
Olemme jälleen laittaneet komean kattauksen Sinulle. Tule nautValtion ensi vuoden budjettiratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia timaan ”pöydän antimista”!
toimintamenoihimme. Se ”iskee” erityisesti kirjoihin, sekä sanomaMyötäistä tuulta tulevallekin vuodelle!
ja aikakusilehtiin, joiden hinnat kohoavat yhdeksän prosenttia.
Sitä vastoin Mepan tulot eivät ole kasvaneet tällä vuosituhannella
Martti Karlsson
Vid årsskiftet
Årsskiftet är en förträfflig tid att se litet bakåt och mera framåt. Att te ökat med en enda euro under detta årtusende. Den centrala orsaken är att antalet finländska sjöfarare minskat. En besvärlig ekvation.
litet utvärdera vad vi fått till stånd och vad som är att vänta.
Hittills har vi kunnat garantera en högklassig sjömansservice geSSB:s tjänster var bekanta och trygga. I idrottsverksamheten var
lagspelen verkligt populära. Tidningar, böcker och filmer levererades nom att minska personalen. På den vägen kan vi inte fortsätta länge,
snabbt till fartygen. Kurserna i händighetsarbeten hade gott om del- personalen tar slut. Den bästa hjälpen skulle vara att antalet finländska sjöfarare igen började öka.
tagare och i resan till Ylläs deltog ett rekordantal sjöfarare.
Det finns litet hopp om att så sker. Vi har fått nya fartyg under
För kurserna i motion var däremot intresset mindre. Trots att
paddling i allmänhet var populärt, var vi tvungna att annullera hälf- finländsk flagg, och flera är på kommande. Å andra sidan vill man
ten av våra paddlingskurser. Likaså var det svårt att få deltagare till minska sjöfartsstöden och det skulle, tillsammans med det nya kommande svaveldirektivet, vara rena giftet för den finländska sjöfarten.
en del av ADB-kurserna.
Trots allt ovanstående fortsätter SSB:s service också under nästa
I våras anställde vi för ett år en person för att främja sjöfararnas
arbetshälsa. Förväntningarna var stora. Förhoppningsvis börjar re- år. Vi har också förnyat vårt kursutbud, och vi fortsätter att satsa
sultaten synas på nästa års sida. Uppgiften är krävande, och där finns på arbetshälsan. Om det finns beställning på den, tror jag att det
inga enkla lösningar. Om de skulle finnas, hade vi redan hittat dem. fortsätter.
Uppmuntrade av SjöfararPå fjolårets bokmässa slog
träffen i Kotka senaste sommar
man på trumman för e-bokens
försöker vi ordna liknande eveerövring av världen. Den uteblev.
nemang utöver i Kotka också i
För att den skall komma måste
Raumo och Mariehamn.
man först lösa frågorna gällande
Vi har igen dukat ett bord som
upphovsrättigheterna. De är inte
dignar av läckerheter. Kom och
heller lätta.
njut av bordets gåvor!
Ett nytt år börjar just och det
för med sig nya utmaningar. StaFörliga vindar också under det
tens budget för nästa år inverkar
kommande året!
märkbart på våra verksamhetskostnader. Den slår hårt mot speMartti Karlsson
ciellt böcker, samt mot tidningar
och tidskrifter, vars omsättningsBefälhavaren Peter Ståhlberg och Martti Karlsson på M/S
skatt stiger till nio procent.
SSB:s intäkter har däremot in- Finnseas kommandobrygga
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
3
CONTAINERSHIPS VII:N KIIREINEN
VISIITTI VUOSAARESSA
ström lähtee kotiin. On perjantai-ilta, mutta
Tommilan täytyy käydä heti käsiksi paperitöihin. Seuraava satama on Riika Latviassa.
– Tulli- ja miehistölistat on täytettävä, allekirjoitettava, leimattava ja lähetettävä sitten
skannattuina Riikaan. Silti he haluavat nähdä alkuperäiset, kun saavumme satamaan,
Jyrki Tommila luettelee.
Kokeneen kapteenin mukaan laivanpäällystön paperityö on koko ajan lisääntynyt
vuosien myötä. Useimmat tietävät Venäjän
paperisodan, mutta dokumentteja penätään
muuallakin.
– Laskimme, että kolmen viikon työjakson
aikana on työstettävä 235 erilaista raporttia,
Tommila huokaisee.
Joissain maissa vaadittavat asiakirjat vaihtelevat eri käynneillä. Miehistöluetteloita on
tarvittu jopa seitsemän kappaletta. Usein esimerkiksi mukana olevista remonttimiehistä
pitää laatia erillinen matkustajaluettelo.
Jyrki Tommila on viihtynyt aluksella hyvin, mutta pari kovaa jäätalvea varsinkin Pietarin reitillä ovat aikaansaaneet viivästyksiä.
– Välillä on vaikea suunnitella esimerkiksi lomamatkaa perheen kanssa, kun on
huomioitava myöhästymisen mahdollisuus,
Tommila kertoo.
Hän pitää tärkeänä, että merimies on hyvissä väleissä vaihtokaverin kanssa. Silloin
voi sopia työvuorojen säätelystä.
Tavanomainen Helsingin
hässäkkä
Suomen lipun alla liikennöivä 966 TEU:n konttialus kulkee tiukan aikataululun mukaan. Pohjois-Euroopassa logistiikka toimii,
eikä laivoja seisoteta turhaan. Helsingissä Containerships VII käy
kymmenen päivän välein ja lastitöiden lisäksi kotimaan satamassa
pukkaa muitakin kiireitä.
Vapaavahti kävi seuraamassa aluksen vierailua lokakuun puolessa välissä. Siinä mielessä
ajoitus oli hyvä, että MEPAn pikkubussia
voitiin hyödyntää miehistönvaihdoissa. CS
VII:n, Ailan ja Lindan käyttöön tarkoitettu Containerships –yhtiön auto ei lähtenyt
käyntiin tyhjentyneen akun vuoksi.
– Täällä on muutenkin hankala liikkua.
4
Vapaavahti
Frivakt
Määräyksistä on merimiehille haittaa, päällikkö Jyrki Tommila toteaa.
Lomalle lähtevä kippari Harri Ekström
on samaa mieltä. Vuosaaren liikkumisongelmat ovat monella merenkulkijalla päällimmäisenä mielessä.
Päälliköt käyvät rutiinilla läpi törnin tapahtumat ja tulevat asiat ennen kuin Ek-
Aluksella jokainen mies on liikkeessä, mutta
kaikki tietävät paikkansa. Laiva tuli Pietarista, tarkoitus on purkaa 10 konttia ja lastata
110 konttia. Yliperämies Olli Vesanto tutkii
lastiplaania, kun ciiffi Jouni Eeronheimo
tulee kansitoimistoon.
– Pitäisi ensimmäisenä suorittaa muutama
nosto konehuoneesta, sylinteriä ja sen sellaista, Eeronheimo toteaa.
Miehet alkavat suunnitella nostoja yhdessä
varustamon maapuolen henkilöiden, Björn
Roosin ja Jonas Qvistin kanssa. Kumpikin
on Vesannon seilauskavereita.
– Olimme samaan aikaan m/s Petsamossa. ”Nalle” oli kipparina, Jonas oli förstinä
ja itse olin ykkösperämiehenä, Olli Vesanto
muistelee.
Yliperämies lähtee ottamaan makeaa vettä
rikkipesuria varten, kun täkkärit valmistelevat proviantin nostoa laivaan. Välillä förstin
kännykkä pirahtaa. Joku pääsee taas lomille,
kun Mepan autolla haetaan ”levänneitä miehiä” laivalle.
4 / 2011
Björn Roos ja Olli Vesanto suunnittelevat lastausta
Konepäällikkö Eeronheimolla, koneykkösellä Ilpo Perälällä, sähkömies Antti Turtiasella ja moottorimies Kari Höökillä on melkoinen iltapuhde edessä, ennen kuin kaikki
koneenosat on nostettu laivaan.
Tusina merenkulkijoita
ja reparit päälle
Messi, byssa ja päivähuone ovat tyhjiä, vaikka paras ruoka-aika olisi meneillään. Stuju
Timo Pentti häärii muonavarastossa paperinippu kädessään ja kurkkupurkki olkapäällään.
– Otamme kaiken proviantin täällä Helsingin päässä. Maidotkin riittävät koko reissuksi, Pentti kehuu.
Nymanin kuorma-auto on joutunut pysäköimään pidemmälle ahtaasta laiturista.
Tavarat tuodaan kärryillä ulkosivulle, josta
ne nostetaan provianttikraanalla suoraan
muonavarastoon. Muonaa tarvitaan kohtalaisen paljon, koska muissa satamissa varastoja ei täydennetä. Aluksen miehistöön kuuluvat kokkistuertin lisäksi pursimies, kolme
kansimiestä, sähkömies, moottorimies, yli-
4 / 2011
Proviantti tuli Shipstores Nyman &Co:lta
perämies, 1. perämies, 1. konemestari, kapteeni ja konepäällikkö.
– Matkalle lähtee lisäksi kaksi Wärtsilän
asentajaa viimeistelemään rikkipesurilaitteiston käyttöönottoa, Timo Pentti laskee
ruokailijoiden määrää.
Pyykkisäkit olivat kateissa. Pikainen puhelinsoitto Nymanin Nikolle auttoi, ja säkit
saatiin paikallistettua.
Konetavaroita
konttinosturillla
Matruusi Toivo Liivakin lomavuoro päättyi.
Mies oli tuossa tuokiossa työvaatteet päällä.
– Täytyy katsoa, mitä Mepan kursseja sattuu kohdalle, kun törni aikanaan loppuu,
Liivak kertoo.
Kädentaidon kursseista kiinnostunut kansimies häipyy töihinsä, kun yliperämies Vesanto pyytää kahvipaussille ja kertoo laivan
kuulumisia.
– Pääosin ajelemme Teesportin, Rotterdamin, Helsingin ja Pietarin väliä, Olli Vesanto
luettelee
Containerships VII on satamassa yleensä
neljästä kahdeksaan tuntia, Venäjällä menee
joskus yökin. Reitit ovat vaihdelleet jonkin
verran. Varustamo on Vesannolle tuttu jo
Petsamon ajoilta.
– Opiskelin Raumalla vuosina 1999-2007
ja seilasin välillä eri varustamoissa, joten
praktiikkaa oli riittävästi pätevyyskirjoja
varten, Olli kertoo.
Hän oli CS VII:lla ensin vuoden verran
1. perämiehenä, ja on sen jälkeen toiminut
yliperämiehenä. Linja on varsin kiireinen,
töitä riittää.
– Kahdella perämiehellä pärjää, kun päällikkö osallistuu vahdinpitoon, Vesanto toteaa.
Hän lähtee katsomaan, kun viimeisiä varaosia lasketaan kannella olevasta luukusta
konehuoneeseen. Painavan sylinterin laskeminen konehuoneen väliturkilla on vaativa
toimenpide, mihin tarvitaan koko koneporukka. Konttinosturin kuljettaja ei juuri näe
alas, hän saa ohjeita radiolla Jonas Qvistiltä.
Ciiffi Eeronheimo juoksee vielä kannelta alas
kampeamaan suurta sylinteriä paikalleen.
Varaosat on toimitettu, konttilastaus jatkuu.
Frivakt
Vapaavahti
5
Osa rikkipesuri-installaatiosta on skorsteenin kyljessä
PAKOKAASUJA PUHTAAKSI
RIKKIPESURILLA
Konepäällikkö Jouni Eeronheimon mukaan kaikessa on
pyritty mahdollisimman täydelliseen automatiikkaan
Containerships VII -alukselle asennettiin
Wärtsilän toimittama rikkipesuri Naantalin
telakalla. Kahden ja puolen viikon aikana
tehtiin myös muita perinteisiä telakkatöitä
pohjanmaalauksesta lähtien.
– Asennustyötä viimeistellään laivan normaalin liikennöinnin aikana. Nytkin meillä
on kaksi Wärtsilän miestä mukana, Eeronheimo kertoo.
Rikkipesuri (Fresh Water Scrubber) toimii
makealla vedellä, johon on lisätty natriumhydroksidia eli lipeää. Kemiallisen reaktion
6
Vapaavahti
Frivakt
ansiosta korkearikkisen polttoaineen pakokaasut täyttävät Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n voimaan tulevat päästörajat.
Jouni Eeronheimolle Wärtsilä on tuttu
toimija.
– Meillä on Wärtsilän W7l64 pääkone
sekä huoltosopimus, konepäällikkö kehuu
yhteistyötä.
CS VII:n ulkonäky muuttui hieman, ainakin paapuurin puolelta. Savupiipun kylkeen
asennettiin lisäosa pakokaasun puhdistusta
varten, ja kannella on laitteistoa 40 jalan
kontissa. Lipeää säilytetään yhdessä polttoainetankissa ja makean veden tuottamiseksi
asennettiin kaksi uutta evaporaattoria.
Alus voi edelleen käyttää korkearikkistä ifo
380 – raskasta polttoöljyä, jonka saatavuus
ja hinta esimerkiksi Pietarissa on kohdallaan.
Rikkipesurin tuottama jäte separoidaan ja
säilötään jäteöljytankkeihin.
Koneessa kaiken ikää
CS VII:n rikkipesuri on ensimmäinen
Wärtsilän toimittama kaupallinen asennus.
Laitteistoa ja järjestelmää on testattu Nesteen tankkerilla m/t Suulalla, ja kokemukset
olivat hyviä. Kokenut konepäällikkö Eeronheimo ei pelkää uutta teknologiaa.
– Jotkut perusasiat ovat säilyneet samoina,
muuten tekniikka kehittyy koko ajan, vuonna 1981 Suomen Joutsenella merimiesten
perusopintolinjan aloittanut Jouni toteaa.
Miehistöpraktiikkaa mies hankki pasiseereissa ja jatkoi armeijan jälkeen Effoan laivoissa kuten Sirius ja Atlantic Stream. Ennen
konemestariopintoja ehti hän seilata myös
4 / 2011
maineikkaalla Suomen Etelä-Amerikan linjalla.
– AL:n Auroraan otin Helsingissä obiksen
jobin huhtikuussa 1984. Yngve Sundqvist
oli kipparina ja Kalevi Tuukkanen ciiffinä.
Poikkeuksellisesti laiva lähti ensin Välimerelle, Eeronheimo muistelee.
Aurora jatkoi Piraeuksesta tyhjänä Buenos
Airesiin, missä otettiin jääruumiin kalaa ja
lihaa ja vuotia. Seuraava satama oli Santos,
jossa vielä tuolloin lastattiin kahvisäkkejä käsipelillä ja ahtauskoukuilla.
Konemestarikoulutuksen jälkeen hän on
työskennellyt pelkästään rahtialuksilla. Hyvä työrupeama on takana sekä Borella että
Langh Shipilla. Mies viihtyy myös Containershipilla hyvin.
– Merimieselämä on melkoisesti muuttunut noista Auroran päivistä. Miehistöt ovat
pienentyneet ja kiire painaa, Eeronheimo
pohtii.
CS VII: ssa konemiehistöön kuuluvat konepäällikön lisäksi ensimmäinen konemestari, sähkömies ja moottorimies. Wärtsilän
kanssa tehty huoltosopimus tuo myös apua.
Hommia riittää silti. Laivassa on 126 kylmäkonttipaikkaa, joihin tarvitaan sähkövirtaa.
Aikataulua on ajettava 18 - 19 solmun nopeudella, joten kovin monta hevosta ei sovi
päästää laitumelle.
Konepäällikkö Jouni Eeronheimo ja muu koneporukka nostavat tavaraa konehuoneeseen
VIELÄ LÖYTYY MERIMIEHIÄ
Containerships VII –aluksella
on kokonaan suomalainen miehistö. Ere Puruskainen edustaa
nuoremman polven merenkulkijoita.
Puolimatruusi Puruskainen on kotoisin Joensuusta. Hän lähti merelle töihin Kotkan
Ammattikorkeakoulun kautta.
– Opinnot jatkuvat edelleen. Nyt olen keräämässä työkokemusta, Ere kertoo.
Hänen edellinen työpaikkansa oli msv
Fennica, joten muutos konttialukseen oli
melkoinen. Ere ei kuitenkaan pidä konttien
kanssa operointia pahana, vaikkei ole vielä
miettinyt, minkälaisessa aluksessa haluaisi
toimia päällystötehtävissä.
– Merenkulkuammatissa on se hyvä puoli,
että voi itse valita asuinpaikkansa, hän pohtii.
Toistaiseksi hän on viihtynyt Joensuussa.
Ammatin hyvinä puolina hän pitää myös
pitkiä lomia sekä kohtuullista palkkaa. Ansiotasoa lisää myös se, että laivalla rahaa ei
juuri kulu.
– Pietarissa olin maissa pari tuntia ja kävin
ostoksilla, mies kertoo.
Tällä kerralla CS VII jäi yöksi Helsinkiin,
mutta Ere pysytteli laivalla keräämässä voimia seuraavan päivän töitä varten.
Alan opiskelijoita
on vaihtelevasti
Puruskainen tutustui laivatöihin jo sisävesillä
ollessaan kesätöissä lukiovuosien välillä. Kot4 / 2011
ka oli luonnollinen valinta opiskelupaikaksi.
Hän ihmettelee, kuinka kato on käynyt merenkulun opiskelijoiden keskuudessa.
– Meidän vuosikurssilta viisi on lopettanut, ja jokunen roikkuu löyhästi mukana,
Ere laskee.
Edelleen mukana on tusinan verran Puruskaisen vuosikurssikavereita. Lähes kaikki
ovat kuitenkin saaneet harjoittelu- ja työpaikkoja. Syksyllä jobeja on ollut tarjolla
jopa paremmin kuin kesällä.
Puruskainen tietää, ettei merimieselämässä enää ole samaa hohtoa, kuin vaikka kolme
vuosikymmentä sitten. Vapaa-aika kuluu levätessä ja videoiden katselussa. Selkeinä lisäetuina hän pitää satelliittitelevisiota sekä
pääsyä internettiin.
– Yhteydenpito internetin ja facebookin
kautta käy kätevästi. Rahaakin säästyy, kun
ei tarvitse lähetellä tekstiviestejä ulkomailta,
Puruskainen kehuu.
Lähes tuhat kahdenkymmenen jalan konttia lastaava alus työllistää neljä kansimiesta.
Frivakt
Vapaavahti
7
CONTAINERSHIPS VII:S
SNABBVISIT I NORDSJÖ
Containerfartyget på 966 TEU trafikerar under blåvit flagg enligt en tuff tidtabell. I Nordeuropa
fungerar logistiken, och fartygen ligger inte onödigt länge i hamn. Containerships VII anlöper
Helsingfors med tio dagars mellanrum, och utöver lasthanteringen skall man hinna med mycket
annat i hemlandets hamn.
Frivakts utsände följde med fartygets besök
i mitten av oktober. Tidpunkten var lämplig
då man också kunde utnyttja SSB:s minibuss
vid bytet av manskap. Rederiets bil, som är
avsedd för CS VII, Aila och Linda, vägrade
att starta på grund av en tom ackumulator.
– Här är ju annars också svårt att förflytta sig. Bestämmelserna är besvärliga för
sjömännen, konstaterar befälhavaren Jyrki
Tommila.
Skepparen Harri Ekström, som är på
väg till sin ledighet, är av samma åsikt. För
många sjöfarare utgör begränsningen av rörelsefriheten i Nordsjö hamn ett stort problem.
Befälhavarna går rutinerat igenom händelserna under arbetstörnen och kommande
ärenden, innan Ekström beger sig hem. Det
är fredag kväll men Tommila måste genast
ta itu med pappersarbeten. Nästa hamn är
Riga i Lettland.
– Tull- och besättningslistor måste fyllas i,
stämplas och sedan skicka i skannad form till
Riga. Trots det vill man se originalen då vi
kommer i hamn, räknar Jyrki Tommila upp.
Enligt den erfarna kaptenen har skepps8
Vapaavahti
Frivakt
befälets pappersarbeten under åren ökat hela
tiden. De flesta känner till Rysslands pappersexercis, men också på annat håll kräver
man dokument.
– Vi räknade ut att man under en tre veckors arbetstörn måste fylla i 235 olika rapporter, suckar Tommila.
I några länder varierar dokumenten mellan olika besök. Besättningslistor har behövts
t.o.m. i sju exemplar. Ofta måste man göra
en passagerarlista över montörer som reser
med.
Jyrki Tommila har trivts bra ombord, men
ett par svåra isvintrar har medfört förseningar, särskilt på rutten till S:t Petersburg.
– Ibland är det svårt att t.ex. planera en
semesterresa tillsammans med familjen, då
man måste räkna med risken att man försenar sig, berättar Tommila.
Han tycker att det är viktigt att sjömannen kommer bra överens med sin avlösare.
Då kan man komma överens om att justera
arbetstörnarna.
Sedvanlig ruljans
i Helsingfors
Varje man ombord är i rörelse, men alla vet
sin plats. Båten kom från S:t Petersburg, det
är meningen att man skall lossa 10 containrar och lasta 110. Överstyrmannen Olli
Vesanto granskar lastningsplanen då maskinchefen Jouni Eeronheimo kommer till
däcksbyrån.
– Vi borde först sköta några lyft från maskinrummet, en cylinder och litet annat,
konstaterar Eeronheimo.
Männen börjar planera lyften tillsammans
med rederiets landanställda Björn Roos och
Jonas Qvist. Båda är Vesantos seglingskamrater.
– Vi var på M/S Petsamo samtidigt. ”Nalle” var skeppare, Jonas var överstyrman och
själv var jag förste styrman, minns Olli Vesanto.
Överstyrmannen ger sig av för att skaffa
sötvatten till avsvavlingsanläggningen, medan däcksmännen förbereder lastningen av
provianten. Överstyrmannens mobiltelefon
4 / 2011
ringer allt emellan. Någon blir igen ledig,
då SSB:s bil transporterar utvilade mannar
till fartyget.
Maskinchefen Eeronheimo, förste maskinmästaren Ilpo Perälä, elektrikern Antti
Turtiainen och maskinmannen Kari Höök
har full sysselsättning under kvällen, innan
alla maskindelar är lyfta ombord.
Ett dussin sjöfarare
och två montörer
Mässen, byssan och dagrummet är tomma,
trots att det normalt skulle vara mattid. Stuerten Timo Pentti stökar i proviantlagret
med en pappersbunt i handen och en gurkburk på axeln.
– Vi tar all proviant här i Helsingfors. Till
och med mjölken räcker för hela resan, säger
Pentti nöjd.
Nymans lastbil har varit tvungen att parkera längre bort på den trånga kajen. Varorna
transporteras med kärror nedanför relingen
och lyfts med en kran direkt till proviantlagret. Det krävs en rätt stor mängd proviant,
då man inte fyller på lagren i andra hamnar.
Utöver kockstuerten består besättningen av
båtsman, tre däcksmän, elektriker, maskinman, överstyrman, förste styrman, förste
maskinmästare, kapten och maskinchef.
– Med på resan kommer också två montörer från Wärtsilä för att lägga sista handen
vid avsvavlingsanläggningen före den tas i
bruk.
Säckarna med tvätt är försvunna. Ett
Jonas Qvist, Björn Roos och Olli Vesanto var på M/S Petsamo samtidigt
4 / 2011
snabbt telefonsamtal till Niko Nyman hjälpte, och man lyckades lokalisera säckarna.
Maskindelar lyftas
med containerkran
Matrosen Toivo Liivaks ledighet är slut.
Och alldeles strax har han bytt till arbetskläder.
– Måste checka vilka SSB:s kurser är aktuella då törnen igen tar slut, säger Liivak.
Däcksmannen som är intresserad av händighetsarbeten försvinner till sina sysslor, då
överstyrman Vesanto bjuder in till kaffepaus
för att berätta om livet ombord.
– Vi trafikerar huvudsakligen mellan Teesport, Rotterdam, Helsingfors och S:t Petersburg, räknar Olli Vesanto upp.
Containerships VII ligger vanligen i hamn
mellan fyra och åtta timmar och i Ryssland
ibland över natten. Rutterna har varierat litet. Rederiet är bekant för Vesanto ända sen
tiden på Petsamo.
– Jag studerade i Raumo åren 1999- 2007
och seglade däremellan hos olika rederier, så
jag hade tillräckligt med praktik för behörighetsbreven, berättar Olli.
Han var först ett år som förste styrman
på CS VII, och har sedan dess fungerat som
överstyrman. Linjen är jäktig och arbetsdryg.
– Man klarar sig med två styrmän då befälhavaren deltar i vakthållningen, konstaterar
Vesanto.
Han går för att se hur de sista reservdelarna
lyfts ned i maskinrummet genom luckan i
däcket. Att sänka ned den tunga cylindern
på mellandurken är en krävande åtgärd, här
behövs alla mannar i maskinrummet. Containerkranens förare ser inte ända ner och
Jonas Qvist ger instruktioner per radio. Maskinchefen Eeronheimo springer ännu ned
från däcket för att vrida den stora cylindern
på plats. Reservdelarna är levererade, lastningen av containrar fortsätter.
Frivakt
Vapaavahti
9
AVGASER RENAS MED HJÄLP
AV SVAVEL
Enligt maskinchefen Jouni Eeronheimo har man i allt strävat
efter så fullständig automatik
som möjligt.
På Containerships VII installerade man på
dockan i Nådendal en skrubber från Wärtsilä. Under två och en halv veckas tid gjordes
också andra traditionella varvsreparationer,
allt från bottenmålning.
– Man lägger sista handen vid installationen medan fartyget är i normal trafik. Också
nu har vi två montörer från Wärtsilä ombord, berättar Eeronheimo.
Skrubbern fungerar med sötvatten till vilket man tillsatt natriumhydroxid d.v.s. lut.
Tack vare den kemiska reaktion som sker,
lyckas man trots avgasernas höga svavelhalt
fylla den internationella sjöfartsorganisationen IMO:s framtida krav gällande gränsvärden för utsläpp.
För Jouni Eeronheimo är Wärtsilä en bekant aktör
– Vi har Wärtsiläs W7164 huvudmaskin
och serviceavtal, säger maskinchefen som är
nöjd med samarbetet.
CS VII:s utseende förändrades något, åtminstone på babord sida. Vid skorstenens
sida installerades en tilläggsenhet för att
rena avgasen och på däcket en anläggning
i en 40 fots container. Lutet förvaras i en
bränsletank och för att producera sötvatten
installerades två nya färskvattengeneratorer.
Fartyget kan fortfarande använda högsvavligt IFO380 – tung brännolja, som finns att
tillgå till ett rimligt pris t.ex. i S:t Petersburg.
Avsvavlingsanläggningens avfall separeras
och förvaras i avfallsoljetankar.
Hela livet vid maskinen
Skrubbern på CS VII är Wärtsiläs första
kommersiella installering. Anläggningen
och systemet har testats på Nestes tanker
m/t Suula och erfarenheterna var goda. Den
erfarna maskinchefen Eeronheimo är inte
rädd för ny teknologi.
– Några grundläggande fakta har bibehållits, i övrigt utvecklas tekniken hela tiden,
konstaterar Jouni som börjat sin sjöfartsutbildning på Suomen Joutsen år 1981.
Manskapspraktiken skaffade han på passagerarfartygen och efter värnplikten fortsatte han på Effoas fartyg Sirius och Atlantic
Stream.
– Jag tog jobb som maskinelev på AL:s
10
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2011
Aurora i april 1984. Yngve Sundqvist var
skeppare och Kalevi Tuukkanen maskinchef. Undantagsvis gick fartyget först till
Medelhavet, minns Eeronheimo.
Aurora fortsatte från Piraeurs till Buenos
Aires utan last. Där lastade man först fisk
och kött och hudar i kylrummet. Santos var
följande hamn, där man ännu på den tiden
lastade kaffesäckar med handkraft och stuvningskrok.
Efter maskinmästarutbildningen har han
jobbat enbart på lastfartyg. Ett långt dagsverke gjorde han på både Bore och Langh
Ship. Han trivs också bra på Containerships.
– Sjömanslivet har ändrat en hel del efter dagarna på Aurora. Besättningarna har
minskat och man har alltid bråttom, funderar Eeronheimo.
På CS VII består maskinmanskapet utöver
maskinchefen av förste maskinmästare, elektriker och maskinman. Serviceavtalet med
Wärtsilä är också till hjälp. Trots det har man
händerna fulla. Ombord finns det plats för
126 kylcontainrar, så tidtabellen kräver att
man går i en fart om 18 – 19 knop.
Maskinchefen Jouni Eeronheimo
ÄNNU FINNS DET SJÖMÄN
På Containership VII är besättningen helt finländsk. Ere
Puruskainen representerar en
yngre generation av sjöfarare.
Lättmatros Puruskainen är hemma från Joensuu. Han gick till sjöss via yrkeshögskolan
i Kotka.
– Studierna fortsätter. Nu samlar jag praktisk erfarenhet av arbetet, berättar Ere.
Hans tidigare arbetsplats var msv Fennica,
så jobbet på ett containerfartyg innebar stor
förändring. Ere har ändå ingenting emot att
operera med containrar, också om han ännu
inte tänkt på var han skulle trivas i befälsuppdrag.
– Fördelen med sjöfararyrket är att man
själv kan välja var man bor, funderar han.
Hittills har han trivts i Joensuu. Han tycker också att långa ledigheter och en hygglig
lön hör till de goda sidorna. Att man inte
just gör av med så mycket pengar ombord är
också fördelaktigt för inkomstnivån.
– I S:t Petersburg gick jag i land för ett
par timmar och gjorde uppköp, berättar han.
Den här gången stannade CS VII i Helsingfors för natten, men Ere stannade ombord för att samla krafter för arbetet följande
dag.
Varierande mängd
sjöfartsstuderande
Puruskainen bekantade sig mellan gymna4 / 2011
sieåren med arbetena ombord i insjötrafik.
Kotka var ett naturligt val av studieplats.
Han är förvånad över bortfallet som drabbat sjöfartens studerande.
– På vår årskurs har redan fem slutat, och
någon hänger nätt och jämt med, berättar
Ere.
Ett dussin av Puruskainens kompisar är
ännu med på årskursen. Nästan alla har i alla
fall fått praktik- och arbetsplatser. På hösten
fanns det rentav mera jobb än på sommaren.
Puruskainen vet att sjömanslivet inte har
samma glans som till exempel för trettio år
sedan. Under fritiden vilar man och ser på
videofilmer. Han tycker att satellittelevision
och tillgång till internet är klara tilläggsförmåner.
– Kontakt via internet och Facebook fungerar behändigt. Man sparar också pengar, då
man inte behöver skicka textmeddelanden
då man är utomlands, säger Puruskainen
nöjd.
Fartyget som rymmer närmare ettusen tjugo fots containrar sysselsätter fyra däcksmän.
Frivakt
Vapaavahti
11
MERENKULKUMESSUT
TURUSSA 14.-15.10.
Messuilla oli lähes 40 näytteilleasettajaa
Aboa Maren tiloissa ammattilaisia ja tulevia
merenkulkijoita
Kymmenennet Ammattimerenkulun messut järjestettiin perinteisesti Turun merikoululla, Aboa Maren tiloissa. Merenkulun koulutus siirtyy ensi vuodeksi pois Malminkadun kiinteistöstä. Tänä
vuonna tapahtuma keräsi nelisenkymmentä näytteilleasettajaa.
– Merenkulkijoiden rekrytointi on yksi messujen pääteemoista,
koulutusjohtaja Per-Olof Karlsson Aboa Maresta kertoo.
Suomalaista meripäällystöä on työllistynyt kautta aikojen kansainvälisille markkinoille. Viimeisen kymmenen, viidentoista vuoden aikana tämä on lisääntynyt. Suomalaisia näkee yhä enemmän
kansainvälisillä risteilyaluksilla, ja myös ulkomaisilla rahtilaivoilla.
Moni on lähtöisin Turusta.
Messujen ohjelmassa oli luentoja, varustamoesittelyjä sekä tutustumisia Aboa Maren merenkulun koulutukseen ja tiloihin. Risteilyvarustamo Princess Cruises oli mukana messuilla ja markkinoi
työmahdollisuuksia etenkin kone- ja kansipäällystölle.
Myyntipäällikkö Kimmo Kokkalan mukaan Suomen Laivamalli
Oy:ltä voi tilata pienoismallin vaikka omasta laivasta
Suomalaisvarustamoilla pulaa
konepäällystöstä
Bengt Engblom isännöi SAL-Engineeringin osastoa ja esiintyi
Shanty Singers –kuorossa
Kotimaisia varustamoita oli mukana lähinnä Turun ja Ahvenanmaan
seuduilta. Miehitys on alkanut kansainvälistyä myös Suomen lipun
alla, mutta osaavalla suomalaismerimiehellä on edelleen kysyntää.
– Koneporukka alkaa olla kiven alla, totesi Siv Abrahamsson
Boren messuosastolla.
Samaa valitteli henkilöstöpäällikkö Hanne Hinders Langh Shipilta. Välillä on kutsuttu eläkeläisiäkin tilapäistöihin.
Merenkulkualan koulutusta esiteltiin laajalti eri oppilaitosten ja
toimijoiden osastoilla. Mukana olivat perinteiset merikoulut sekä
täydennys- ja turvallisuuskoulutusta antavia laitoksia kuten Meriturva, Ålands Sjösäkerhetscentrum ja Merenkulkualan koulutus- ja
tutkimuskeskus.
Koulurakennuksen tilat tulivat täyteen näytteilleasettajista, joiden
joukossa oli melkoinen määrä suomalaista merenkulun osaamista.
Yleisöä kiinnostivat harvoin nähtävillä olevat eri laitetoimittajien
osastot. Mukana oli myös merialan kirjallisuutta, varusteita, viranomaisia ja järjestöjä. Suomen Laivanpäällystöliiton toiminnanjohtajalle Pekka Partaselle tuli lauantaina jo menoa seuraavaan paikkaan.
– Eiköhän ständi mene loppuajan E-nollana, Partanen totesi ja
tarjoili hyvänmakuisia pastilleja.
Shanty Singers-kuoro viihdytti messuvieraita kumpanakin päivänä.
12
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2011
SJÖFARTSMÄSSA I
ÅBO 14 – 15 OKTOBER
På Aboa Mare möttes yrkesfolk och blivande sjöfarare
Den tionde Sjöfartsmässan i Åbo arrangerades enligt traditionen på sjöfartsskolan Aboa Mare. Sjöfartsutbildningen flyttar bort från fastigheten på
Malmgatan nästa år. Årets evenemang lockade ett
fyrtiotal utställare.
– Rekryteringen av sjöfarare är ett av mässans huvudteman, berättar utbildningsdirektör Per-Olof
Karlsson från Aboa Mare.
Genom tiderna har finländskt sjöbefäl funnit
sysselsättning på den internationella marknaden.
Under de senaste tio till femton åren har detta skett
i ökande takt. Man ser allt flera finländare på internationella kryssningsfartyg och också på utländska
lastfartyg. Många är hemma i Åbo.
På mässans program stod föreläsningar, presentation av rederier och Aboa Mares sjöfartsutbildning
och utrymmen. Kryssningsrederiet Princess Cruises
var på plats och marknadsförde arbetsmöjligheter
för speciellt maskin- och däcksbefäl.
Jyrki Stenman, som övervakar Finnlines nybygge, kom på blixtvisit från Kina
Finländska rederier lider brist
på maskinbefäl
De inhemska rederierna som var med kom närmast
från Åboregionen och från Åland. Besättningen har
fått allt mer internationell sammansättning också
under finländsk flagg, men den kunniga finländska
sjömannen är ännu efterfrågad.
– Det börjar vara brist på maskinfolk, konstaterade Siv Abrahamsson på Bores avdelning på
mässan.
Samma klagan hördes från Langh Ships Hanne
Hinders. Ibland har man kallat in pensionärer för
tillfälliga arbeten.
Sjöfartens yrkesskolor och aktörer gav på sina
avdelningar en omfattande presentation av utbildningen inom branschen. De traditionella sjöfartsskolorna var på plats liksom inrättningar som ger
vidare- och säkerhetsutbildning, liksom Meriturva,
Ålands Sjösäkerhetscentrum och Sjöfartens utbildnings- och forskningscentral.
Skolans utrymmen fylldes av utställare som representerade en stor mängd yrkeskunskap inom
den finländska sjöfarten. Publiken var intresserad
av avdelningarna där leverantörerna visade anläggningar som sällan finns till påseende. Man kunde
bekanta sig med maritim litteratur och fartygsutrustning. På plats var både myndigheter och organisationer. Pekka Partanen, verksamhetsledare
för Finlands Skeppsbefälsförbund, fick på lördagen
program på annan ort för söndagen.
– Månne inte avdelningen går som E0 under
resten av tiden, konstaterade Partanen och bjöd på
smakliga pastiller.
Shanty Singers underhöll mässans publik under
båda dagarna.
4 / 2011
Siv Abrahamsson
och Henna Aaltonen presenterade
Bores verksamhet
Pär-Henrik Sjöström skriver för Sjöfartstidningen och Shipgaz och presenterade
på mässan Breakwater Publishings böcker
Frivakt
Vapaavahti
13
BELGIAN SATAMAT
ANTWERPEN JA ZEEBRUGGE
Antwerepenin satama on Belgian suurin ja Rotterdamin jälkeen
Euroopan toiseksi suurin satama. Vuonna 2010 sen kautta kulki
tavaraa noin 178 miljoonaa tonnia. Tällä vuosituhannella konttiliikenteen kasvu on ollut merkittävä: vuonna 2000 konttien
osuus tonneista oli 34%, mutta vuonna 2009 jo 55%. Suomalaisia
aluksia Antwerpenin satamassa käy viikoittain. Takavuosina niistä
huolehti Antwerpeniin sijoitettu Mepan asiamies Juha Toivonen,
nykyään Antwerpenin merimieskirkon työntekijät.
14
Vapaavahti
Frivakt
Hollannin vuosinani oli ajoittain tarvetta
käydä laivakäynnillä Antwerpenissa. Rotterdamin satamaan verrattuna kyltitys Belgian
puolella oli mielestäni vähän sekava ja silloinen merimiespappi varsin osuvasti neuvoi,
että” jos Antwerpenin sataman alueella on
kylttien mukaan epäselvää pitääkö kääntyä
oikealle vai vasemmalle niin aja suoraan, sieltä se laiva löytyy”. Useimmiten tämän ohjeen
noudattaminen toimi. Epäloogisuus alkoi jo
siinä vaiheessa, kun ajoi Hollannin puolelta kohti Antwerpenia Roosendaalin kautta:
ensin tuli kilometrikyltti Antwerpen 20 ja
kun samaa tietä jatkoi muutaman kilometrin
seuraava kyltti oli Antwerpen 30.
Merimieskirkon laivatyötä hoitanut haminalainen Seppo Suurhasko otti heinäkuus4 / 2011
sa 2011 mukaansa laivakäynnille ja kumosi
mielipiteeni laivojen hankalahkosta löytämisestä. –Ihan ok kaijanumerot on täällä merkitty. Parittomat numerot on toisella puolen
Schelde-jokea ja parilliset toisella. Ja täällä on
satama, johon ISPS-koodista huolimatta kirkon autolla edelleen pääsee morjestamalla, ei
tarvitse ilmoittautua etukäteen, vaan puomi
nousee. Öljy-ja kemikaalisatamat ovat täälläkin muita tarkempia, niihin täytyy ilmoittautua etukäteen.
– Suomalaisia laivoja täällä Antwerpenissa
käy mm. Birkan ja Godby Shippingin aluksia sekä joskus Nesteen tankkereita, esimerkiksi Jurmo oli hiljattain. Ja sitten on Stoltin
ja Crystalin tankkereita, joilla on suomalaisia
päällä. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla merimieskirkolta tehtiin yhteensä 85
laivakäyntiä, Seppo selittää.
Vierailupäivälleni Antwerpenin satamaan
ei sattunut yhtään suomalaista alusta, joten
ajoimme reilun sadan kilometrin päähän
Zeebruggeen, jonne Sepolla oli toimitettavana Mepan filmejä sekä kirjoja Boren Norkingille.
Zeebruggeen liikennöi kesällä 2011 Boren
Norkingin lisäksi saman varustamon Norqueen, Auto Bay, Auto Bank sekä keväällä
2011 Saksassa valmistunut Zeebrugge-Bilbao -linjaa seilaava Bore Sea.
– Jos on aikaa mennä maihin, niin lähellä
on kivoja paikkoja, sanoo Bore Sean yliperämies Petteri Haimila. Bore Sea ajaa Transfennican kaijaan, josta ei ole ongelmaa lähteä
maihin. Sen sijaan Kingin ja Queenin käyttämästä P&O:n kaijasta on hankala päästä
liikkumaan, vaikka matka sinällään on lyhyt.
– Muuten Zeebruggen satama on ihan ok
ja toimiisuunnilleen yhtä hyvin kuin Hollannin Europoort. Väylä täällä on kapea ja
sen takia liikenne loppuu kun kaasutankkeri
tulee, se pitää huomioida, Petteri kertoo kokemuksistaan.
Norkingiä kesällä kipparoinut ja sittemmin uuden Bore Songin linjaluotsiksi siirtynyt Sami Parkkinen sanoo, että Zeebrugge
on hasastava satama tuulien puolesta ja että
virtaukset aallonmurtajan suulla ovat kovia,
tarkkana pitää olla.
– Rotterdamin Europoortissa asiat toimivat hollantilaisen täsmällisesti. Belgiassa on
enemmän härdelliä ja Zeebruggen luotsipaikalla on usein ruuhkaa, sillä Antwerpenin
luotsit tulevat samasta paikasta. Zeehen on
vilkas liikenne, sillä konttipuolta on laajennettu ja ison konttialuksen tai kaasutankkerin saapuminen tietää liikennerajoituksia,
kun liikenne loppuu muilta puoleksi tunniksi tai tunniksi. Nopealla linjalla kuten
Norkingin Zee-Tillbury –linjalla sillä oli
iso merkitys. Positiivista on se, että merelle
on lyhyt matka, joten luotsausmatka ei ole
pitkä.
Oma lukunsa on luotsikirjan saaminen
Zeebruggeen. Takavuosina luotsikirjan sai
kun satamakäyntejä oli tarpeeksi, minkä seurauksena esimerkiksi Norkingin silloisella
4 / 2011
Merimieskirkon työntekijät Seppo Suurhasko ja Juha Martin toimittamassa Mepan
paketteja Norkingille
förstillä oli aikoinaan luotsipätevyys Zeehen
vaikka hän tosiasiassa oli ollut nukkumassa
jokseenkin kaikki sisään- ja ulosajot. Tietyistä syistä vaatimuksia sittemmin tiukennettiin jokseenkin suoranaiseksi pilkunviilaukseksi ja nykyään aniharva pääsee läpi
ensimmäisellä yrittämällä.
Harvoihin ensikerralla onnistuneisiin
lukeutuva Sami Parkkinen sanoo koetta
hankalaksi ja että Europoortissa kyseltiin
järkevämmin. Muita eroja Hollantiin verrattuna on, että Zeessä riittää luotsikokeessa
englanti, kun Europoortissa luotsikokeessa
vaaditaan hollannin kielen ymmärtämistä.
Toinen merkittävä ero on, että kun Zeessä
saa luotsikirjan suortitettua niin se kattaa koko Zeebruggen sataman alueen. Europoortissa se kattoi vain tietyn sektorin.
– Logistisesti Zeebruggeen on helppo tulla maitse ja siellä on helppo hoitaa vaihdot,
sillä Brysselin lentoasema on vain yhden
junanvaihdon päässä, Samin Parkkinen kertoo. Ja viihteelle ja ostoksille on lähikyliin
lyhyt matka edellyttäen, että pääsee satamaalueelta ulos. Kevyen liikenteen väylät eivät
kinnosta belgialaisia ja se on yksi asia, jossa
naapurimaiden kulttuurierot tulevat selkeästi esille.
Kirsi Vallenius
Antwerpenin keskustaa
Frivakt
Vapaavahti
15
BELGIENS HAMNAR I
ANTWERPEN OCH ZEEBRUGGE
Hamnen i Antwerpen är den största i Belgien och efter Rotterdam
den näst största i Europa. Via den transporterades ca 178 miljoner
ton gods under år 2010. Under detta årtusende har containertrafikens ökning varit betydande: år 2000 var containergodsets andel
34 %, men år 2009 redan 55 %. Varje vecka besöker finländska
fartyg hamnen i Antwerpen. För ett antal år sedan sköttes servicen
av SSB:s ombud Juha Toivanen, som var stationerad i Antwerpen,
numera sköter sjömanskyrkans personal servicen i Antwerpen.
Under mina år i Holland behövde jag ibland besöka fartyg i Antwerpen. Jämfört med
hamnen i Rotterdam tyckte jag skyltningen
på den belgiska sidan var litet oklar och den
dåtida sjömansprästen gav mig ett mycket
träffande råd: ”om skyltningen i hamnen
i Antwerpen inte klart visar om man skall
vika till höger eller till vänster, kör bara rakt
framåt, där hittar man nog fartyget”. Och
det rådet fungerade för det mesta. Ologiskheten började redan då man från den holländska sidan via Roosendaal körde mot
Antwerpen: först kom en skylt som visade
16
Vapaavahti
Frivakt
att det var 20 kilometer dit och efter några
kilometer längs samma väg visade nästa skylt
Antwerpen 30 km.
Seppo Suurhasko från Fredrikshamn, har
skött Sjömanskyrkans uppgifter på fartygen
och tog mig med på ett fartygsbesök i juli
2011. Jag fick ändra uppfattning om svårigheten att hitta fartygen. – Numren på kajerna är alldeles riktigt utmärkta här. De udda
numren är på ena sidan av floden Schelde
och de jämna numren på andra sidan floden.
Och det här är en hamn där bommen vid
porten lyfts upp och kyrkans bil kör in utan
anmälan på förhand, ISPS-koden till trots. I
olje- och kemikaliehamnarna är man också
här noggrannare, och man måste anmäla ankomsten på förhand.
– Av de finländska fartygen anlöper bl.a.
Birkas och Godby Shippings fartyg Antwerpen, och ibland Nestes tankfartyg, t.ex. Jurmo var här nyligen. Och så kommer Stolts
och Crystals tankfartyg som har finländare
ombord. Under första hälften av år 2011
gjorde sjömanskyrkan sammanlagt 85 fartygsbesök, förklarar Seppo.
Under mitt dagslånga besök i Antwerpen,
råkade inte ett enda finländskt fartyg anlöpa
hamnen, så vi körde drygt etthundra kilometer till Zeebrugge, då Seppo skulle leverera
SSB:s filmer och böcker till Bores Norking.
Under sommaren 2011 trafikerade också
Bores Norqueen, Auto Bay och Auto Bank
Zeebrugge, liksom Bore Sea som under våren 2011 blivit färdig i Tyskland och går på
linjen Zeebrugge – Bilbao.
– Om man har tid att gå iland finns det
trevliga platser att besöka i närheten, berättar Bore Seas överstyrman Petteri Haimila.
Bore Sea lägger till vid Transfennicas kaj,
4 / 2011
därifrån är det inget problem att gå i land.
Från P & O:s kaj är det svårt att gå iland,
trots att avståndet i sig inte är långt.
– I övrigt är hamnen i Zeebrugge alldeles
OK och fungerar i stort sett lika bra som
Europoort i Holland. Farleden är trång och
därför stannar trafiken upp då ett gastankfartyg anländer, det måste man beakta, berättar
Petteri om sina erfarenheter.
Sami Parkkinen, som under sommaren
fört befälet på Norking och nu verkar som
linjelots på nya Bore Song, säger att Zeebrugge är en utmanande hamn på grund av
vindförhållandena och att strömmen är svår i
mynningen vid vågbrytarna. Man måste vara
på sin vakt.
I Europoort i Rotterdam fungerar allt på
noggrant holländskt maner. I Belgien är det
mera liv och rörelse och vid lotsplatsen utanför Zeebrugge är det ofta rusning, då Antwerpens lotsar kommer från samma plats.
Trafiken till Zee är livlig, då containeravdelningen har utvidgats och ett stort containereller tankfartyg medför begränsningar i trafiken, då andra fartyg får stanna upp för en
halv timme eller en hel. För korta linjer som
Norkings linje mellan Zee och Tillbury har
det stor betydelse. Positivt är att det är kort
väg till havet, lotsningssträckan är inte lång.
Att få ett lotsbrev för Zeebrugge är ett kapitel för sig. Förr om åren fick man lotsbrevet
efter att ha besökt hamnen tillräckligt många
gånger. Det medförde att t.ex. Norkings dåtida förste styrman i tiden hade lotsbrev för
Zee, trots att han i verkligheten hade sovit så
gott som varje gång man gått in i eller ut ur
hamnen. Av vissa skäl skärptes sedan kraven
till rent pedanteri, och numera klarar få av
provet vid första försöket.
Sami Parkkinen, en av de få som lyckats
vid första försöket, säger att provet är svårt
och att man I Europoort ställde förnuftigare
frågor. Andra skillnader jämfört med Holland är att man i Zee klarar sig med engelska i lotsprovet, i Europoort krävs att man
förstår holländska. En annan väsentlig skillnad är att då man fått lotsbrev i Zee, gäller
det i hela hamnen i Zeebrugge. I Europoort
täckte det bara en viss sektor.
– Från logistisk synpunkt är det lätt att
komma till Zeebrugge från land och det är
lätt att sköta byten, då man har bara ett tågbyte från flygplatsen i Bryssel, berättar Sami
Parkkinen. Och för underhållning eller uppköp är det kort väg till de närmaste byarna,
om man bara kommer ut från hamnområdet. Belgierna är inte intresserade av leder för
lätt trafik, där ser man tydligt kulturskillnaden mellan de två grannländerna.
Sjömanskyrkan i Antwerpen har funnits på sin nuvarande plats på Italielei sedan år
1926
M/S Bore Sea i hamnen i Zeebrugge
Petteri Haimila är överstyrman på Bore Sea
Kirsi Vallenius
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
17
Tervetuloa Neristaniin
MERIMIESTEN KAUPUNKIIN
Kokkolan historiaa voi tutkia helposti vanhakaupunki Neristanissa,
käsityöläisten ja merimiesten kaupunginosassa.
Kokkolan alkuperäinen nimi oli Gamlakarleby ja sen perusti Kustaa II Aadolf vuonna
1620.
1600- ja 1700-luvuilla Kokkola tunnettiin
tervakaupunkina. Paikalliset taisivat laivanrakennuksen ja laivanvarustelun myötä kaupunki kasvoi ja sivistyi. 1800-luvun alussa
Kokkolassa asui 35 laivuria ja 300 merimiestä kun kokonaisväkiluku oli 2400.
Neristan on yksi Suomen laajimpia säilyneitä puukaupunkeja. Siinä kun Neristan on
täynnä merimiesten vaatimattomia koteja,
Oppistanin yläkaupungissa asustivat varakkaat kauppiaat ja laivanvarustajat.
Laivat toivat vaurautta
Rahmin talo Isokadulla on yksi vanhimmista
porvaristaloista Kokkolassa. Talon rakennutti laivanvarustaja Johan Rahm 1753. Rahm
ylpeili talonsa lisäksi kuululla kaivollaan,
josta ystävätkin hakivat vetensä tärkeille
vieraille. Isokatu oli kaupungin pääkatu
1600-luvulla.
Roosin talo komeilee Pitkänsillankadulla.
Andreas Roos rakennutti tämän kivitalon
vuonna 1813 uusklassiseen ja rokokoo –
tyyliin, ja se oli aikanaan kaupungin mah18
Vapaavahti
Frivakt
Neristan on merimiesten kaupunginosa Kokkolassa.
tavin kivitalo. Kävipä itse keisari Aleksanteri
ensimmäinenkin vierailulla Roosien luona.
Tuolloin Kokkola oli vauras ja menestyvä
kaupunki.
Museokorttelissa Pitkänsillankadulla ei
tule aika pitkäksi. Talorykelmässä on muun
muassa Lassanderin talo vuodelta 1748. Siellä voi tutustua 1700-luvun porvarisperheen
kotiympäristöön.
Elävää seutua
Läntisellä Kirkkokadulla pääsee kunnolla
sisälle puukaupunkimiljööseen. Fredrik ja
Anna Draken talo sijaitsee numerossa 20.
Draken perheen koti on museo, jota sama
käsityöläisperhe asutti neljä sukupolvea. Talon sisustus on alkuperäinen.
Silmä kiinnittyy yhden talon pieleen asetettuun kylttiin: kirppis. Sinnehän pitää
päästä! Astun portista ja eteen levittyy pöytiä
täynnä mitä viehättävimpiä esineitä. Käyn
jututtamaan myyjää, Minna Väisästä.
Hän kertoo, että he ovat asuneet talossa jo
kymmenen vuotta. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kirpputori, joka pihamaalla pidetään, mutta kesän viimeinen. Merkittävä
osa Neristanin viehätystä piilee siinä, että se
4 / 2011
Neristan on elävä kaupunginosa, jossa
vanha ja uusi käyvät käsi kädessä.
on edelleen elävä paikka. Nykyiset asukkaat
osaavat arvostaa kotimiljöötään, ja se näkyy
ja tuntuu kaduilla ja pihoilla.
Pientä ja käytännöllistä
Pieniä merimiestaloja Läntisellä Kirkkokadulla kutsuttiin ”kapanmitoiksi”. Näissä
taloissa pienet huoneet ja pihat käytettiin
tarkasti hyväksi. Merimiestaloista jos mistä
henkii vanha Kokkola. Kujilla ja porttikongeissa voi melkein nähdä merimiehen rientämässä kotiin pitkän laivamatkan jälkeen tai
pienten poikien juoksemassa polvihousuissa.
Itäistä Kirkkokatua voidaan pitää Neristanin ytimenä. Tekisi mieli kurkistella syvemmällekin pihojen perille, mutta tyydyn
kuikuilemaan kadulta. Useimpien talojen
portin pieliin on ripustettu kukkaruukkuja.
Joissakin on koristeelliset postilaatikot tai
talon numero värikkäässä kaakelissa.
Kokkola paloi lähes kokonaan vuonna
1664. Sen jälkeen kaupunkiin tuli säännöllinen ruutuasemakaava. Kaavassa rakennusten
julkisivu sijoitettiin yleensä kadun suuntaisesti kun taas ulkorakennukset piilotettiin
pihan perälle. Kaupungissa on riehunut useita tulipaloja ja sen vuoksi suurin osa puisista
säilyneistä rakennuksista on 1800-luvulta.
Pihakirppiksellä saa ihastella puutalomiljöön lisäksi
vanhan kaupungin elämää
tänään.
Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
19
Välkommen till Neristan
SJÖMÄNNENS STAD
I hantverkarnas och sjömännens stadsdel Neristan är
det lätt att bekanta sig med Karlebys historia
20
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2011
Karlebys namn var ursprungligen Gamlakarleby och staden grundades av Gustav II
Adolf år 1620.
Under 1600- och 1700-talet var Gamlakarleby känd som tjärstaden. Invånarna
behärskade skeppsbyggandet och rederiverksamheten förde med sig tillväxt och bildning.
I början av 1800-talet bodde 35 skeppsredare och 300 sjömän i staden, medan hela
antalet invånare var 2400.
Neristan är en av Finlands största bevarade
stadsdelar med trähus. Neristan är fullt av
anspråkslösa sjömansbostäder. I den övre
stadsdelen, Oppistan, bodde de förmögna
handelsmännen och skeppsredarna.
Med skeppen
kom välstånd
Det Rahmska huset på Storgatan är ett av de
äldsta borgarhusen i Karleby. Skeppsredaren
Johan Rahm lät bygga huset år 1753. Rahm
kunde utöver huset stoltsera med sin brunn,
från vilken också hans vänner hämtade vatten för prominenta gäster. Storgatan var stadens huvudgata på 1600-talet.
Rooska gården ståtar på Långbrogatan.
Andreas Roos lät bygga det här stenhuset i
nyklassicistisk och rokokostil år 1813, och
det var i tiderna stadens mäktigaste stenhus.
Och självaste kejsaren Alexander den förste besökte familjen Roos. På den tiden var
Gamlakarleby en förmögen och framgångsrik stad.
I museikvarteret på Långbrogatan blir tiden inte lång. Bland husen står också Lassanderska huset från år 1748. Där kan man
bekanta sig med en borgarfamiljs hemmiljö
på 1700-talet.
Stämningen på Västra Kyrkogatan.
noga de små rummen och gårdarna. Vid
sjömanshusen förnimmer man om någonstans den gamla stadens atmosfär. I gränder
och portgångar kan man nästan se framför
sig sjömannen som hastar hem efter en lång
sjöfärd, eller de små gossarna springande i
knäbyxor.
Man kan betrakta Östra Kyrkogatan som
kärnan i Neristan. Man får lust att titta längre in på gårdarna men jag nöjer mig med att
titta in från gatan. Vid många portgångar
hänger blomkrukor. Några har prytt postlå-
dor eller husnummer med färggranna kakel.
Gamlakarleby ödelagdes nästan helt i
en brand år 1664. Efter det fick staden sin
stadsplan med regelbundna rutor. I planen
är byggnadernas fasader placerade i linje
med gatan medan uthusen gömdes på gården. Flera eldsvådor har härjat i staden och
därför är de flesta trähus som bevarats från
1800-talet.
Text och bild: Eeva Vänskä
Neristan i Karleby är sjömännens stadsdel.
Levande miljö
På Västra Kyrkogatan kommer man verkligen in i trästadsmiljön. På nummer 20 ligger
Fredrik och Anna Drakes hus. Familjen Drakes hem är ett museum där fyra generationer
av samma hantverkarfamilj bodde. Husets
inredning är ursprunglig.
I det samma fastnar blicken på en skylt på
en husvägg: lopptorg. Det måste man ju besöka! Jag stiger in genom porten och framför
mig ser jag ett bord fullt av förtjusande föremål. Jag slår mig i slang med försäljerskan
Minna Väisänen.
Hon berättar att de bott i huset redan tio
år. Det här är inte det första lopptorg man
arrangerat på gården, men nog sommarens
sista. En stor del av Neristans charm ligger
i att den är en levande plats. De nuvarande
invånarna sätter värde på sin hemmiljö, det
både syns och känns på gator och gårdar.
Litet och praktiskt
De små sjömanshusen på Västra Kyrkogatan
kallades ”kappmått”. I dem utnyttjade man
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
21
Tapahtui intialaisella telakalla:
AIKAMATKA 1500 VUODEN TAAKSE
Rakenteilla oleva uru oli niin ahtaasti asumusten (!) ja palmumetsän seassa, että
kokonaiskuvaa laivan rungosta oli mahdoton saada.
Reppureissaajan Intiassa niin hyvät kuin
huonotkin kokemukset ovat puhtaasti sattumien summaa. Mysoren palatsikaupungista
alkaneen ja päivän kestäneen linja-automatkan jälkeen olin päätynyt Arabianmeren rannalle Kozhikodeen, joka aiemmin tunnettiin
Calicutin nimellä.
Calicut! Mikä legendaarinen nimi merenkulun ja löytöretkien maailmassa! Sen rantakalliollehan astui ensimmäisenä meriteitse
Intiaan saapuneena eurooppalaisenaVasco da
Gama vuonna 1498. Kuninkaallisella käskyllä mustapippurin perään lähetetty portugalilainen oli edellisenä vuonna kiertänyt Afrikan eteläkärjen, ottanut luotsin Malindista
ja kurssin suoraan koilliseen. Loppu olikin
sitten maustekauppaa ja siirtomaavaltaa.
Osuin Kozhikodessa sattumalta hotelliin,
joka tarjoutui järjestämään minulle edullisen taksin pyhiinvaellusmatkalle Vasco da
Gaman maihinnousupaikkaan. Aamiaisella
astui peliin jälleen onnekas sattuma, kun mi22
Vapaavahti
Frivakt
nua tuli tervehtimään intoa puhkuva britti
ja kysyi:
– Oletko käynyt kymmenen kilometrin
päässä Beyporessa? Siellä on aivan mahtava
telakka, jossa tehdään ikivanhan perinteen
mukaisia puisia valtamerialuksia, uruja.
Kannattaa mennä, sillä kokemus on aivan
uskomaton…
Britin kohkaamisesta päätellen hän oli
saanut telakalla jonkinasteisen merenkulullisen valaistuksen, kokenut suorastaan jotain
yliluonnollista. Koska taksi oli jo sovittu,
niin mikäs siinä. Ensin ajoin kumartamaan
Vasco da Gamaa. Maihinnousupaikalla tuli
mieleeni tarina löytöretkeilijän ensi vaikutelmasta hänen lähestyessään Keralan rannikkoa. Kun kookospalmut huojuivat tuulessa,
Vasco luuli paikallisten asukkaiden heiluttavan puita tervetuliaisiksi. Rannikolle olivat
kuitenkin jo asettuneet arabikauppiaat, ja
myöhemmin kyllä heiluteltiin – ei kuitenkaan palmuja, vaan aseita tervemeniäisiksi.
Mutta 400 vuotta kestänyt Portugalin siirtomaavalta kauppa-asemien ympärillä oli
saanut alkunsa.
Beyporessa taksi ajettiin ”autolauttaan”. Se
oli yhtä kuin kaksi toisiinsa kytkettyä puuproomua ja niiden päällä lankuista ladottu
täkki. Parin solmun nopeudella rakennelma
ylitti puolen kilometrin salmen. Sitten kävelin muutaman sata metriä, ohitetin pökerryttävästi tuoksahtavan kalasataman ja
tasapainoilin yhdestä puustä koverrettuun
keikkuvaan ruuheen. Melamiehelle muutama Intian ränkylä käteen ja niin olin perillä
Arabianmeren kaikkien aikojen mainekkaimmalla telakalla. Taas onnekas sattuma:
tekeillä oleva monikymmenmetrinen uru oli
enää sisustustöitä vailla.
Saman mallin mukaan laivoja on tehty
siellä jo 1500 vuotta. Aluksen alkuperäinen
esikuva oli arabialainen dhow, uru on Keralan osavaltiossa puhuttavan malayam-kielen
sana ja tarkoittaa ”isoa laivaa”. Vuosisatojen
4 / 2011
ajan uruilla hoidettiin Intian, Arabian niemimaan ja Itä-Afrikan
välistä merenkulkua. Tärkein kauppatavara oli tietysti mausteet.
Länsi-Intian ja etenkin Keralan rannikkoliikenteessä uru on edelleen reppureissaajankin silmillä nähtynä tärkein liikenneväline:
joka päivä saa ihailla utuisessa horisontissa seilaavaa puoltakymmentä urua.
Länsimaisen tekniikan ja automatiikan parissa kasvaneelle urun
rakennusmetodi menee kerta kaikkiaan yli ymmärryksen. Vain
teräs- ja kuparinaulojen käyttöön otto on ainoa poikkeminen
vuosituhantisesta perinteestä. Tärkein materiaali on teak; aikoinaan sitä saatiin Intiasta, nyt se on tuontitavaraa Malesiasta. Puuseppien työkalut ovat täsmälleen samoja kuin 1500 vuotta sitten.
Sähköön ei turvauduta – sitä ei tainnut olla koko telakkasaarella.
Tuntemattomia ovat myös raskaat työkalut. Saumat tilkitään
ainoastaan ensiluokkaisella puuvillalla. Veden hylkimiseen käytetään hai- tai risiiniöljyä. Raskaat komponentit nostetaan nerokkailla taljarakenteilla, joista Beypore on niin ikään kuuluisia. Kun
nykyaikaiset kraanat ja muut härvelit menevät satamassa rikki,
kutsutaan apuun telakan vinssiporukka.
Urut ovat suuruusluokaltaan 300 – 600 -tonnisia. Kirjallisen
lähteen mukaan yhden aluksen rakentaminen kestää neljä vuotta.
Telakalla minulle kerrottiin, että valmistumisaika olisi kaksi vuotta. Uru, johon pääsin tutustumaan, oli tilattu Ranskaan. Laivasta
oli tullut tässä tapauksessa miljonäärin statussymboli ja siihen
asennetaan moottori. Useimmat urut päätyvät Persinalahdelle
ja perinteisen urun energialähde on luonnollisesti tuulivoima.
Kutakin urua rakentaa 30 – 50 miehen harjaantunut työryhmä.
On yksi mestaripuuseppä, hänellä alaisinaan puuseppiä ja näillä
apulaisia. Erikoisinta on, että yhdestäkään laivasta ei ole etukäteispiirustuksia, yksikään paperi ei työn missään vaiheessa ”sotke”
ammattimiesten tekemisiä. Käytössä ovat vain muisti ja päässälaskutaito. Pettämättömän päässälaskun hedelmäksi on luettava
sekin, että jo varhaisessa vaiheessa laivan runkoon maalataan
vesiraja. Kun alus sitten lasketaan vesille, on merkki tismalleen
oikeassa kohdassa ja vatupassissa.
Puuseppien perityssä ammattitaidossa on siinäkin historian
havinaa. Ensimmäiseksi rakennusporukaksi on mainittu 1500
vuotta sitten Egyptistä saapunut, Al Mukalla -heimoa edustanut
Baraamien suku. Tulevat sukupolvet näkevät, säilyykö urujen rakentamiseen tarvittava ammattitaito. Mestaripuuseppiä kun on
tällä haavaa enää neljä.
Kiitos tuolle hotellin aamiaispöytäni ääreen tupsahtaneelle
britille, että olen onnekkaasti saanut sattumien summana aistia
tuhatvuotisen laivanrakennusperinteen ilmapiiriä. Ikävä vain,
että kyllästyttyäni kantamaan raskasta järjestelmäkameraa vaihto-objektiiveineen ja salamalaitteineen olen alentunut digipokkariasteelle. Toivottavasti oheisista kuvista saa edes häivähdyksen
urujen maailmasta. Eikä hätä ole tämän näköinen. Kannattaa
googlata netistä hakusana uru arabic vessel. On tekstiä, on valokuvia, löytyy mainioita videopätkiä. Nyt kohkaan kuin tuo valaistunut britti: kannattaa googlata, sillä kokemus on aivan uskomaton.
Täkkipuuseppä työssään.
Teksti ja kuvat:
Sakari Karttunen
Purjehduksen maailmanhistorialliseen merkitykseen nähden on Vasco da Gamalle Calicutiin pystytetty muistomerkki lievästi sanoen vaatimaton.
Sitä kirjoittajakin tässä ihmettelee, mutta Intia
kokee tapauksen merkinneen kolonialismin alkamista Intian niemimaalla. Siksi matala profiili.
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
23
Det skedde på en indisk docka:
EN TIDSRESA 1500 ÅR TILLBAKA
Det tältliknande taket ovanför däcket är gjort av
kokospalmens grenverk och kunde kallas ett solsegel för
byggnadsskedet. Till havs är däcket öppet.
För en ryggsäcksresenär i Indien är både
goda och dåliga erfarenheter summan av
slumpmässiga händelser.
Efter en dagsresa med buss från palatsstaden Mysore hade jag hamnat i Kozhikode,
som tidigare kallades Calicut, vid Arabiska
havets strand.
Calicut - ett legendariskt namn i sjöfartens
och upptäcktsfärdernas värld! Vasco da Gama, den första europén som kom till Indien
sjövägen, steg iland på strandklipporna just
där år 1498. På kunglig order hade portugisen skickats ut för att skaffa svartpeppar,
året förut hade han rundat Afrikas sydspets,
tagit lots i Malindi och sedan styrt rakt mot
nordost. Resten blev sedan handel med kryddor och kolonialvälde.
I Kozhikode råkade jag ta in på ett hotell där man erbjöd sig att arrangera en förmånlig pilgrimsfärd till platsen där Vasco de
Gama steg iland. Vid frukosten väntade en
annan lyckosam händelse då en britt som
24
Vapaavahti
Frivakt
flåsande av iver hälsade på mig och frågade:
– Har ni besökt Beypore som ligger tio kilometer härifrån? Där finns en alldeles väldig
docka där man med uråldriga traditionella
metoder bygger oceangående fartyg av trä,
en typ som kallas uru. Det lönar sig att resa
dit, det är en alldeles otrolig erfarenhet…
Av brittens iver att döma hade han på
dockan fått någon form av maritim väckelse, upplevt någonting närmast övernaturligt. Då taxin redan var beställd, var det bara
att ge sig av. Först åkte jag för att buga mig
för Vasco da Gama. Vid landstigningsplatsen
kom jag ihåg historien om upptäcktsresandens första intryck då han närmade sig Keralas kust. Då kokospalmerna vajade i vinden,
trodde Vasco att de lokala invånarna hälsade
fartyget välkommen. Det visade sig att arabiska handelsmän redan tagit stranden i besittning, och det var inga vänliga hälsningar
som vajade, däremot svingade man senare
vapen för att ”vinka farväl”. Men Portugals
400-åriga kolonialvälde kring handelsstationerna hade fått sin början.
I Beypore körde taxin ombord på en ”bilfärja”. Den bestod av två pråmar av trä som
var fästa vi varandra och ett däck av plankor
som radats på dem. Med en hastighet på ett
par knop korsade konstruktionen sundet
som var en halv kilometer brett. Sedan gick
jag några hundra meter till fots, passerade
en fiskhamn vars odör var nästan omtöcknande och steg balanserande i en krängande
farkost av en urholkad trädstam. Roddaren
fick några indiska slantar och strax var jag
framme vid alla tiders mest berömda docka
vid Arabiska havet. Och igen av en lyckosam
slump: man höll på att bygga en uru, många
tiotals meter lång, och bara arbetena med
inredningen återstod.
Redan under 1500 år har man där byggt
fartyg av samma modell. Den ursprungliga förebilden var den arabiska modellen
dhow, ordet uru betyder stor båt på språket
4 / 2011
malayalam som talas i delstaten Kerala. Fartygsmodellen var i bruk under århundraden
i sjöfarten mellan Indien, Arabiska halvön
och Östafrika.
Kryddorna var naturligtvis den viktigaste
handelsvaran. Och fortfarande är urun i
västra Indien och framför allt i Kerala det
viktigaste fortskaffningsmedlet, också i ryggsäcksresenärens ögon: varje dag kunde man
beundra ett halvt tiotal urur seglande vid den
disiga horisonten
Då man vuxit upp med västerländsk teknik och automatik, går den metod med vilken man bygger en uru helt enkelt över ens
förstånd. Bara ibruktagandet av stål- och
kopparspik avviker från den tusenåriga traditionen. Det viktigaste materialet är teak;
i tiden fick man det från Indien, nu är det
importgods från Malaysia. Snickarnas verktyg är exakt de samma som för 1500 år sedan. Elektricitet använder man inte – sådan
fanns visst inte på hela ön där dockan ligger.
Okända är också alla tyngre verktyg. Nåtarna
tätas bara med finaste bomull. Som vattenavstötande medel används haj- eller ricinolja.
De tunga komponenterna lyfts med genialiska konstruktioner av taljor, som också
gjort Beypore berömt. Då de moderna lyftkranarna och andra manicker i hamnen går
sönder, kallar man på dockans vinschgrupp
för att få hjälp.
En uru är i storleksklassen 300 – 600 ton.
Enligt en skriftlig källa tar det fyra år att bygga en uru. På dockan berättade man att det
tar två år. Den uru jag kunde bekanta mig
med var beställd för att levereras till Frankrike. I det här fallet skulle fartyget komma
att bli en statussymbol för en miljonär, och
en maskin skulle också installeras. De flesta
urur hamnar i trafik på Persiska viken, och
den traditionella uruns energikälla är naturligtvis vindkraft.
En uru byggs av en grupp av 30 – 50 erfarna män. En är snickarmästare, hans underställda är snickare och de har i sin tur medhjälpare. Det märkligaste är att det inte för
en enda båt finns ritningar på förhand, inte
ett enda papper ”skapar oreda” i yrkesmännens arbete. Man har bara minnet att förlita
sig på, och konsten att räkna i huvudet. En
osviklig kunskap i huvudräkning resulterar
också i att man redan i ett tidigt skede målar
vattenlinjen på fartygets skrov. Då farkosten
sedan sjösätts är linjen exakt på rätt plats och
absolut vågrät.
Historiens vingslag förnimmer man också
i snickarnas nedärvda yrkesskicklighet. Som
den första gruppen skeppsbyggare har man
nämnt släkten Baraam, representanter för
stammen Al Mukalla från Egypten. Kommande generationer får se hur man lyckas
bevara kunnandet i att bygga urur. Det finns
numera bara fyra snickarmästare kvar.
Jag tackar den där britten som damp ned
vid mitt frukostbord, för att jag lyckligen
som ett resultat av olika sammanträffanden fått insupa atmosfären av en tusenårig
4 / 2011
skeppsbyggnadstradition. Tråkigt nog hade
jag efter att jag tröttnat på att bära en tung
systemkamera med olika objektiv, sjunkit
till nivån med digital kamera i fickformat.
Förhoppningsvis får ni ändå åtminstone an
glimt av urunas värld. Om inte så lönar det
sig att googla uru arabic vessel i internet. Där
hittar man text, foton och utmärkta videosnuttar. Nu är jag lika ivrig som den där
”frälsta” britten, alltså: Googla, upplevelsen
är otrolig!
Text och bild
Sakari Karttunen
Med tanke på seglatsens världshistoriska
betydelse är Vasco de Gamas minnesmärke i Calicut lindrigt sagt anspråkslöst.
Däröver förundrar sig också skribenten.
Men Indien uppfattar händelsen som
kolonialväldets början på Indiska halvön.
Därav den låga profilen.
Två händer, stämjärn och hammare,
alldeles som för
1500 år sedan.
Frivakt
Vapaavahti
25
ULOSVIENTIÄ
”Mites täällä saa ulosvientiä?”, oli ensimmäisiä kysymyksiä, mitä kuuli laivaan saapuvalta uudelta porukalta. Aavan meren
tuollapuolen, maitten ja merien takana ei
kenenkään työsuhteen jatkumiselle kuitenkaan tyytyväisyys laivan ulosvientikulttuuriin ollut ratkaisevaa. Harva tyytymätön
olisi ollut halukas sen takia perumaan jobinsa ja maksamaan oman kotimatkansa ja
uuden työntekijän lentomatkan kustannuksia. Mutta jos joskus oli kotimaan kaijaan
satuttu töijäämään, joku ulosvientinäkymiin
pettynyt haki dokumenttinsa pois ja siirtyi
26
Vapaavahti
Frivakt
etsimään lupaavampaa ulosvientilaivaa.
Ulosvienti tarkoitti sipsujen eli laivakauppiaiden oikeutta myydä laivoihin tuotteitaan
verovapaasti. Suurin osa laivaväelle tuotavista hankinnoista oli alkoholia ja tupakkaa.
Jos oli tiedossa, että paatti seilaa kotimaahan,
oli tilauslistoilla myös elintarvikkeita: voita,
kinkkuja, juustoja, poronlihaa, monenlaisia
herkkuja. Kaukoidän sipsut olivat erikoistuneet rahtaamaan repertuaarinsa redille ankkuroituneisiin laivoihin: ruuman luukku tai
henkilöstön päivähuone muutettiin hetkessä
valintamyymäläksi.
Ulosvienti tutustutti merenkulkijat
V.S.O.P ja XO-konjakkeihin ja 12 vuotta
vanhoihin viskeihin. Savukkeet ja olut eivät
olleet mitään kustannuksia, vaan jos joltakin
oli loppu, toiset tarjosivat. Toisin kuin maissa, ei laivayhteiskunnassa nauttinut suurta
kunnioitusta ja arvonantoa pyrkimys hyötyä
lähimmäisen puutteesta.
Laivalla ulosviennistä määräsi päällikkö.
Ulosvientipolitiikkaa oli melkein yhtä monenlaista, kuin oli päälliköitäkin. Kerrottiin,
että useimmiten kongolaisissa laivoissa ei
saatu ulosvientiin alkoholia ja laivan tultua
satamaan lähes koko porukka kiirehti maihin janoa sammuttamaan. Jotkut päälliköt
eivät rajoittaneet lainkaan ostoksia ja loput
olivat siltä väliltä.
Yleisimmät ulosvientikäytännöt olivat
tilauslistat ja slabit, tai niiden välimuoto.
Tilauslistoja laivakaupan hoitaja jakeli messeihin ennen satamaan saapumista. Jokainen
sai merkkailla tuotteita toiveensa mukaisesti.
Tilausehdotukset kävi päällikkö läpi ja lokasi
tai sitten ei. Laivakauppias kuljetti tuotteet
kaijalle, mistä ne kannettiin lukolliseen sikelikaappiin ja päälle tulli laittoi blomminsa.
Satamasta lähdettyä kansainvälisillä vesillä –
tai ehkä ennenminkin – sikelikaappi avattiin
ja tilatut tuotteet jaettiin.
Slabi oli kioski, mistä sai ostaa tarjolla olevia tavaroita. Laivaväellä saattoi olla mahdollisuus esittää slabin hoitajalle omia toivetaan
halutessaan joitakin harvinaisempia herkkuja. Päällikkö määräsi, paljonko slabista
sai kerrallaan myydä. Yleinen ransuuni oli
kerran viikossa – yleensä lauantaisin – pullo
viinaa tai keissi kaljaa. Tupakalle ja alkoholittomille tuotteille ei ollut rajoituksia.
Useimmiten slabin ja ulosvientitilausten
hoito kuului stujulle, joka muutenkin asioi sipsujen kanssa provianttihankinnoissa.
Joissakin laivoissa kipinä hoiti laivaväen
ulosvientiä. Pisneksen hoidosta saattoi saada viiden prosentin hoitopalkkion. Jotkut
päälliköt halusivat tästä viidestä prosentista
osinkonsa.
Kuukauden ulosvientimyynti oli hyvinkin
kipinän kuukausipalkan suuruinen ja toi siis
viisi prosenttia lisää palkan päälle. Kovalla
työllä oli lisä hankittu. Tankkilaivat töijättiin
usein pitkien kaijojen päähän ja sipsu purki
kuormansa lähimmillään rannalle kaijan tyveen. Usein laivassa oli paikalla pelkästään
työssäolevat, muu väki oli pyyhkäissyt maihin, eikä kantoapua löytynyt. Siinä kysyttiin
kuntoa raahata pari sataa keissiä juomia ja
kymmenittäin savuke- ja muita pahvilaatikoita laakongille, siitä ylös täkille ja monen mutkan kautta sikelikaappiin, mikä oli
komero jonkin alakongin perillä. Nuorena
miehenä siirtyi parhaimmillaan viisi kaljatölkkikeissiä päällekkäin pinossa kerrallaan.
Sen lisäksi, että sai viiden prosentin provi4 / 2011
kan oli etuna – tai haittana – ettei ransuuni
koskenut slabinhoitajaa. Sen seurauksena iltaruokailun jälkeen usein koko messi marssi
perässä ottamaan ruokaryypyt tai pari kaljaa
ennen iltavahtia tai sen jälkeen. 15 prosentin
provikkakaan ei olisi riittänyt kattamaan näitä työtovereiden wellfare kulunkeja.
Jos jollakin laivaväessä ilmeni alkoholiongelmia, päällikkö saattoi yrittää parantaa
tilannetta määräämällä viinakiellon. Murheellista oli käännyttää tämmöinen asiakas
tyhjin käsin pois slabijonosta. Sekin tuli opituksi, että jos viinakieltolainen tilaa keissin
Florida-vettä, se on parempi vetää yli ennen
päällikön tarkastusta.Ankaran ruumiillisen
urakoinnin ja messitovereiden huoltamisen
lisäksi saattoi slabinhoitajalle koitua riesaa
ransuuneista. Ei ollut harvinaista herätä yöllä koputukseen ovelta:”Shaiskos ostaa toisen
keissin” tai ”pullo särkyi, shaiskos toisen tilalle”.
USA:n sipsuilla oli samanlainen kuponkienkeruusysteemi, kun aikanaan Suomessa
oli paperinkeräyksessä. Ostoista sai kuponkeja ja tietyllä kuponkimäärällä sai jonkin
esineen. Isot ostokset saattoivat oikeuttaa
kalliinkin laitteen saamiseen. Villin linjan
paateissa ei kupongeista paljoa hyödytty, kun
ei ehkä enää koskaan tultu saman sipsun asiakkaaksi. Eräs jenkkikauppias tulla tupsahti
laivaan laskujaan hoitamaan ja pahoitteli
olevansa kovin kiireinen: samassa satamassa
kreikkulaiva oli seissyt odottamassa toista
vuorokautta, että kupongeilla kerätty kamera toimitettaisiin laivaan.
Tilatut tavaramäärät olivat runsaita ja lähetyslistojen mukaan koitettiin kollata, että
kaikki laskutettu oli toimitettu. Yhden ainoan kerran ilmeni hävikkiä: kolme erikoista
pulloa puuttui. Parilla merenkulkijalla oli
tiedossa kotimaassa juhlia ja niitä kruunaa-
maan oli tilattu harvinaisia maisteltavia.
Näitä puteleita ei löydetty, kun sikelikaappi
avattiin. Puhuin asiasta kipparille, joka ei
halunnut ottaa kantaa. Soitin sipsulle, joka
hyvin muisti harvinaiset pullot ja vakuutti
niiden tulleen laivalle ja kehoitteli etsimään
tarkemmin.Uusintaetsintä isommallakaan
porukalla ei löytänyt kadonneita. Vaikka
oli jo myöhä, rohkenin uudelleen koputella
salongin ovelle. Kippari oli silloisen matkaseuralaisensa kanssa asusteista päätellen rauhoittumassa yöpuulle. Luin lähetyslistasta,
että puuttuvista pulloista yksi on tämmöistä
merkkiä. Sitten vilkaisin salongin pöydälle ja
siinä olleen pullon etiketistä luin, että tässäpä onkin toinen kadonneista pulloista. Olihan siinä pöydällä ne kaksi muutakin kadon-
nutta. Koska pullot oli avattu, ei niillä enää
päästy juhlistamaan tilaajien merkkipäiviä.
Siltä osin tilanne ratkesi onnellisesti, että
pullot siirtyivät salongin edustuskaappiin ja
maksaja vaihtui kipinästä redariksi.
Erässä laivassa oli pitkään palvellut täkkäri. Välillä iski alkoholiongelma ja porukan
voimin koiteltiin palauttaa ammattimiehen
työkykyä. Kerran jopa ajettiin kotimaan satamassa taksilla seudulla toimivaan alkoholistiparantolaan. Hurjan näköisiä haamuja
siellä leijaili ja muutamassa päivässä täkkärimme voitiin siitä porukasta palauttaa takaisin töihin. Kuitenkin harmillisesti joulun
alla iski taas viinakielto. Jouluaattona hyttiäni siivonnut ville hoksasi onnitella syntymäpäiväni johdosta. Näitä onnitteluja varten
olin varannut kaljakorin ja villen mukana
levisi tieto, että kun käy kipinää onnittelemassa, saa kaljapullon. Monen onnittelijan
jälkeen ilmaantui ovelle viinakieltoinen täkkärimme. Kädet selän takana hän radiohytin
ovella pälyili. Aikansa emmittyään oikaisi oikean kätensä, missä oli puolimetrinen puusta
nikkaroitu löylykauha ja onnittelusanoina
töksäytti:”tässois tämmöinen”. Kaljapullon
saatuaan totesi gongin puolelta, että vaikka
on päivämies, on sopinut ajavansa jonkun
puolikkaan merivahdin, että tämä pääsee paremmin joulunviettoon. Näin tapahtuikin.
Löylykauha on tallessa vieläkin. On se
tippunut lauteilta lattialle ja osa reunoista
on lohjennut. Vielä sillä tämmöinen huonompi saunamies löylyjä nakkelee. Ja aina
sitä käyttäessä tulee mieleen joulun tuntu
kolmenkymmenen vuoden takaa.
Timo Sylvänne
www.aanimeri.fi
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
27
WIIMA – PÅ DET HETA OCH KALLA
KRIGETS SCEN
Wiiman tarina suomeksi seuraavassa Vapaavahdissa
Under den heta krigsvåren 1941 rasade striderna på Nordatlanten. De allierades handelsfartygskonvoj OB293 var på väg från
Liverpool till Nordamerika på området mellan Skottland och Island. Den tyska ubåten
U-70 hade natten den 7 mars torpederat det
brittiska ångfartyget DELILIAN på 6423
ton. Fartyget hölls i alla fall flytande. Det
holländska tankfartyget MIJDRECHT på
11000 dwt stannade för att hjälpa besättningen som lämnat fartyget. Tyskarna avfyrade en torped mot tankern som inlett räddningsoperationen och träffade en tom tank
på styrbord sida framför maskinrummet.
Trots den stora skadan hölls MIJDRECHT
flytande. Besättningen utförde räddningsarbeten på däck. På kommandobryggan
märkte försten periskopet på U-70 och gav
kommando om full fart framåt och telegrafisten som stod vid rodret styrde över ubå28
Vapaavahti
Frivakt
ten. De brittiska eskortkorvetterna fällde
sjunkbomber över den skadade ubåten, som
slutligen flöt upp till ytan. Av tyskarna räddades 25 medan 20 drunknade. DELILIAN
och MIJDRECHT som torpederats av U-70
sjönk inte och kunde återvända till Skottland
för att repareras. Senare fick MIJDRECHT
och dess manskap många hedersbetygelser
för sin bragd. Också den brittiska premiärministern Winston Churchill lät framföra
sitt tack.
Ett tiotal år senare hamnade MIJDRECHT
i strålkastarljuset under namnet WIIMA
(OFQX) då hon seglade in på det kalla
krigets scen. Antti Wihuri hade vid tiden
för självständighetsdagen år 1950 köpt van
Ommerens krigshjältetanker och gett den ett
namn börjande med WI- enligt traditionen.
Det var nu redan den andra WIIMA i ordningen. Den första var ett ångdrivet torrlast-
fartyg om 5000 dwt, byggt år 1897. Den
tredje WIIMA byggdes i Raumo år 1968.
I början av februari år 1953 hade WIIMA
lastat flygbensin i Constanţa i Rumänien för
frakt till Kina.
Lasten på ungefär 11 000 ton på det gamla
tankfartyget blev en nyhet och en auktoritetstvist av internationellt mått, på grund av
utvecklingen efter andra världskriget. Under
början av det kalla kriget grundade västmakterna organisationen COCOM för att begränsa exporten till Sovjetunionen och dess
maktsfär. Kriget i Korea pågick åren 19501953: Nord-Korea och Kina anföll Syd-Korea och fick motstånd av FN-trupper under
USA:s ledning. FN:s säkerhetsråds beslut av
den 18.5.1951 utlyste en handelsblockad
mot Kina gällande strategiska produkter.
Som den tredje ingrediensen i soppan ingick Kinas inbördeskrig, som slutat år 1949.
4 / 2011
Den förlorande sidan hade under ledning av
Chiang Kai-shek förskansat sig på ön Taiwan. I FN representerade Taiwan Kina, som
Republiken Kina.
De första tidningsnyheterna om WIIMAS last är från Washington den 6.2.1953
då fartyget befann sig i Suezkanalen. Redan
under början av resan hade USA vädjat till
Turkiets regering om att inte låta fartyget
passera sunden vid Bosporen eller Dardanellerna. Turkiet vägrade, med hänvisning
till konventionen om fri rörlighet. Samma
motivering framförde britterna vid Suez.
Finlands regering vägrade att blanda sig i ett
privat företags verksamhet, men lovade USA
att man inte i fortsättningen skulle transportera oljeprodukter till Kina på finländsk köl.
Fartygets ägare Antti Wihuri förnekade att
fartyget skulle frakta flygplansbränsle. ”Lasten består i sin helhet av lampolja avsett för
privathushåll. Det står i kontraktet!”
USA:s president Eisenhower var beredd
att överväga en sjöblockad vid Kinas kust
för att stoppa WIIMA. Republiken Kinas
flotta förberedde sig för att stoppa oljelastens transport antingen genom att sänka eller
kapa fartyget.
Fredagen den 13 februari berättar nyheterna att WIIMA föregående dag ankrat
utanför Singapores territorialvatten. Befälhavaren Ilmari Merimaa har berättat att
han fått order att stanna för att vänta på
närmare instruktioner. Kaptenen förnekar
att instruktionerna skulle ha kommit från
Sovjetunionen och försäkrar att han iakttar
endast order från rederiet. Ombord finns ett
manskap om 41 personer.
Måndagen den 23 februari ankrar WIIMA
inom Singapores territorialvatten. Myndigheterna har tidigare med hänvisning till lagen förbjudit leverans av förnödenheter till
fartyget från land. Nyheterna berättar också
om att Washington och Helsingfors skulle
förhandla om försäljning av fartyget och att
lasten skulle returneras till Rumänien.
Den 14 mars arresteras WIIMA. Den
kungliga flottans fregatt ALERT ankrade
några hundra yard från tankern. Myndigheterna försökte använda alla lagliga medel för
att förhindra att resan fortsatte till Kina. Senare byter man mot minröjaren MICHAEL,
som den 23 mars avviker från sin post för
att inte mera återvända. Man förmodar att
man i London räknar med att fartyget inte
försöker fly från sin ankarplats.
Onsdagen den 13 maj rapporterar man
från Washington att WIIMAS last flyttas
till flottans tanker CAHABA. Betalning för
lasten sker ur USA:s statskassa. En bild som
tagits i kvällsskymning visar att WIIMA och
CAHABA är förenade av en slang på internationellt territorialvatten. WIIMA har legat
i ankar på Singapores territorialvatten i tre
månader.
Fredagen den 16 maj är lasten flyttad och
WIIMA styr igen mot Constanţa, där den
berömda resan börjat. Ombord är också En4 / 2011
M/t Wiima i Mathildedal 1958 (bild:
Markku Säyrinen)
sio Tiira som nu lämnar Singapore. Han har
rymt från ett fartyg som transporterat franska främlingslegionärer till Vietnam. Han
räddades av det brittiska fartyget ALENDI
HILL, efter att ha drivit på en flotte på Indiska Oceanen i 32 dygn. Tiira skrev boken
Epätoivon lautta om sin rymning. I nyheten
om WIIMAS avfärd berättar The Straits Times att den polska befraktaren, enligt uppgifter från välunderrättade källor, möjligen
väcker åtal gällande kontraktsbrott: ”multimillionaire Autti Wihural might be sued by
the Polish charterers of the vessel for breach
of contract.” Befraktaren kan möjligen vara
Chipolbrok, ett polsk-kinesiskt samföretag
grundat år 1951.
I nyheterna varierar uppgifterna om lasten från 7000 ton till 10400 ton. WIIMA
storlek i bruttoregisterton var 7717, så redaktörerna måste ha blandat ihop olika ton.
Kanske en nyhets uppgift 10400 är närmast
riktig. Man vet också att med lasten ombord
på fartyget skulle kommunisterna ha kunnat
flyga 5000 timmar med sina MIG-jaktplan i
striderna mot amerikanerna i Korea.
WIIMAS sista resa gick till Kemi. I början
av november 1957 gick fartyget på grund utanför Ajos, väster om Inakari. Man lyckades
flytta lasten till en annan tanker. Räddningsfartygen ASSISTANS och POSEIDON fick
fartyget att hållas flytande och WIIMA kom
till Åbo den 23 november. Vid inspektionen
konstaterades att fartyget inte mera kunde
repareras och det såldes för upphuggning på
Wihuri-koncernens varv i Tykö, Mathildedal. Enligt arkivet i Tykö skedde upphuggningen åren 1957 – 1959. I slutet av sin seglats gjorde WIIMA historia: Mathildedal var
det första upphuggningsvarvet i Finland och
WIIMA det första fartyg som höggs upp där.
På egen köl lyckades WIIMA i tiden inte
passera Singapore. På främmande köl lyckades det: järnskrotet fraktades till Japan.
1931.2:MIJDRECHT, NV Phs. van
Ommeren´s Scheepvaartbedrijf, Rotterdam.
1950.12:WIIMA, Suomen Tankkilaiva
Oy
BYGGD: Rotterdam, NV Rotterdamsche
Droogdok Mij. MASKINKAPACITET:
3330 ihv, DWT: 11040, LÄNGD: 139.13
m, BREDD: 17.92 m, DJUP: 8.32 m,
Timo Sylvänne
www.aanimeri.fi
Källor:
Jari Savolainen
Krzysztof Brzoza
Pentti Poukka: Antti Wihuri - kapteeni
laivassa
Hannu Vapalahti: Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953 - 1973
http://en.wikipedia.org/wiki/German_
submarine_U-70_%281940%29
http://eeuwen.home.xs4all.nl/mijdrecht.htm
http://trove.nla.gov.au/newspaper/
result?q=wiima
http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,817931,00.html?iid=chix...
http://www.time.com/time/printout/0,8816,936349,00.html
http://newspapers.nl.sg/Digitised/Article/
straitstimes19530514.2.7.aspx
bild: H-M.Kaitila/
Rauma Maritime
Museum
M/t Wiima
i Trieste, 1951
Frivakt
Vapaavahti
29
Merimiespalvelutoimiston sähköinen uutispalvelu kauppalaivoille 1976 - 2011
UUTISIA EETTERIIN
35 VUODEN AJAN
I nästa nummer berättar vi på svenska om SSB:s nya elektroniska nyhetstjänst
M/s Kontula oli 1990-luvun alussa Kaukoidässä.
Laivalle lähetettiin uutisia Mepasta teleksillä.
Kuva: Kaius Hedenström.
1970-luvun alussa rakennettiin suomalaisille
varustamoille lähes 80 alusta. Veronhuojennuslain mukaisesti laivan omistaja sai poistaa
yrityksensä voitot laivan ostohinnasta. Useat monialayritykset tilasivat laivoja ja luovuttivat varustamotoiminnan hoidon alan
yhtiöille. Mepa alkoi suunnitella sähköistä
uutispalvelua laivoille.
Uusien laivojen radioasemat olivat ajanmukaisia mutta niitä käytettiin ensisijaisesti
varustamon, satamien ja laivojen väliseen
kommunikaatioon. Kaukokirjoittimet eli
teleks-laitteet kuuluivat tuon ajan uudisrakennuslaivojen kalustoon. Pääosa viesteistä kulki edelleen sähkösanomina, joita
radiosähköttäjät lähettivät ja vastaanottivat
rannikkoradioasemien kautta. Suomessa
tärkein rannikkoradioasema oli Keimolassa
toiminut Helsinki Radio, joka toimi Postija telehallituksen sekä Liikenneministeriön
alaisuudessa.
Oma henkilökunta
toimitustyössä
Mepa ryhtyi toimittamaan uutisia aluksi
omalla henkilökunnalla. Sanomalehdistä
luettiin tärkeimmät uutiset ja kirjoitettiin
teleks – laitteelle. Kun sanoma oli valmis,
otettiin yhteys Helsinki Radion teleksiin
ja syötettiin reikänauha Mepan laitteeseen.
30
Vapaavahti
Frivakt
Helsinki Radio otti sanoman muistiin ja
välitti sen ennakkoon ilmoitettuna aikoina
sähkötyksellä ja teleksillä laivoille. Vastaanotto vaati laivan radiosähköttäjän paikallaoloa.
Ensimmäinen Mepan toimittama uutiskooste välitettiin Nesteen tankkerille mt
Enskerille, joka oli helmikuussa 1976 Intian
valtamerellä. Teleks-laite pystyi lähettämään
noin 400 merkkiä minuutissa. Uutiskoosteen lähetys kesti noin kymmenen minuuttia. Minuutti maksoi 6,20 markkaa. Helsinki Radiosta sanoma lähti kaikille yhteisenä
broadcast -lähetyksenä, joten jokaisesta vastaanottajasta ei tarvinnut maksaa erikseen.
Teleks-laite tulosti uutiskoosteen, mutta sähkötyksellä vastaanotettu sanoma piti
kirjoittaa kalkkeeripaperin läpi puhtaaksi
koneella. Näin saatiin kopiot sekä päällystöettä miehistömessiin. Joskus teleks-laite vastaanotti sanoman puutteellisena huonojen
olosuhteiden takia.
Yhteistyötä ja palautetta
merenkulkijoilta
Uutiskooste lähetettiin kolmesti viikossa.
Tuolloin kokeiltiin myös puhelinuutisia.
Uutisten sisältö muotoutui nopeasti merenkulkijoiden toiveiden mukaiseksi. Kotimaan
uutiset, urheilu, tärkeimmät ulkomaan ta-
pahtumat ja merenkulun omat asiat olivat
kaikkien toiveissa. Laivoilla oli suuri joukko
ruotsia äidinkielenään puhuvia merenkulkijoita, mikä otettiin luonnollisesti huomioon.
Uutisia toimittivat Merimiespalvelutoimistossa pääsihteeri Harri Kajanus, tiedotussihteeri Sakari Karttunen ja toimitussihteeri Pertti Rönkkö.
Vuosikymmenen hengen mukaisesti
suomalaismediassa kirjoitettiin runsaasti
Neuvostoliiton ja sen liittolaismaiden tapahtumista ja aikaansaannoksista. Uutiset
välittyivät Mepan mukana myös suomalaislaivoille. Merenkulkijat saattoivat seurata
myös ulkomaisia tiedotusvälineitä. Usein
asiat oli esitetty hieman toisessa valossa kuin
kotimaassa.
Vapaavahdissa julkaistiin huhtikuussa
1977 Saloran omistaman Esthel -tankkerin
radiosähköttäjän lähettämä kirje. Hän valitti
uutisten poliittista sävyä ja yksipuolisuutta.
Mepan toimituksen vastineessa todettiin,
että merenkulkijoille pyritään välittämään
samat uutiset kuin muillekin suomalaisille.
Merenkulun järjestöt ja
Mepa yhteistyössä
Ennen Esthel -laivan kirjettä oli jo tehty yhteistyötä laajemman uutispalvelun hyväksi.
Keväällä oli laadittu kirjallinen eduskunta4 / 2011
kysely, jonka ensimmäinen allekirjoittaja
oli kansanedustaja, merikapteenin poika
Jacob Söderman (sdp). Kaikkiaan 107 kansanedustajaa allekirjoitti 2.2.1977 päivätyn
kyselyn.
Uutispalvelun lisäksi kyselyssä vaadittiin
Mepalle oikeutta nauhoittaa ja välittää Yleisradion toimittamia televisio- ja radiolähetyksiä suomalaisille aluksille.
Vastauksessaan maaliskuussa 1977 liikenneministeri Ragnar Granvik (rkp) totesi
Yleisradion periaatteessa suhtautuvan myönteisesti hankkeeseen toimittaa nauhoituksia
laivoille. Sähkötysuutiset voitaisiin aloittaa
jo kevään kuluessa.
Uutispalvelu palaa
Mepaan
Uutisia kahdella kielellä
TV- ja c-kasettipalvelu sai vähän odottaa,
mutta Yleisradion toimittamat sähkötys- ja
teleksuutiset alkoivat syksyllä. Yleisradion
toimittajat Pirjo Teittinen ja Rolf Streng
laativat ensimmäiset uutiset, jotka lähetettiin
eetteriin 17.10.1977.
YLE toimitti kaksikieliset uutiset viidesti
viikossa. Sisällöstä 60 prosenttia oli suomenkielistä, loput ruotsinkielistä. Sanoman lähetys kesti teleks-laitteella noin 10 minuuttia.
Sähkötyksellä suomenkielinen osuus vei 20
minuuttia, ruotsinkielinen 15 minuuttia.
Merimiespalvelutoimisto sai ulkoistettua
sähköisen uutispalvelun Yleisradiolle. Vapautunutta työaikaa käytettiin oman, painetun uutislehden toimittamiseen. Klippis
-niminen lehti ilmestyi useammin kuin varsinainen Vapaavahti -julkaisu.
1980 -luvun puolenvälin jälkeen suomalainen kaukoliikenteen kauppalaivasto oli
supistunut. Varustamot olivat ulosliputtaneet laivoja ja pestanneet niihin osin ulkomaista väkeä. Samaan aikaan valmistui
Porin lyhytaaltoaseman korjaustyö, mikä
paransi lähetysten kuuluvuutta maailman
merillä.
YLE:n Radio Finlandin toimittajat olivat
toimittaneet uutiset. Työn laskennallinen
kustannus oli noin 100.000 markkaa vuodessa. Helsinki Radion välityskulut menivät
Posti- ja telehallituksen budjetista. Sähkötysja teleksuutiset haluttiin nyt lopettaa. Mepa
sai neuvoteltua jatkoaikaa ja teki laivoilla Liikenneministeriön pyynnöstä kyselyn uutisen
tarpeellisuudesta vuonna 1988.
Vielä muutama vuosi
Yleisradion teleksuutisia
Kyselyn tulosten ansiosta Mepa, Posti- ja telehallitus ja Yleisradio päätyivät kompromissiin. Sähkötysuutiset olivat kalliimpia (1,5
miljoonaa markkaa vuodessa), joten niistä
luovuttiin saman tien. Yleisradio lupasi jatkaa teleksuutisten toimittamista ja välittämistä Helsinki Radion avulla toistaiseksi.
Tekninen kehitys alkoi ajaa uutispalvelua
ahtaalle. Laivojen komentosilloille asennet4 / 2011
M/t Pegnyn poosu Björninen ja matruusi
Rauski lukevat uutisia. Kuva: Sakari
Karttunen
tiin satelliittiterminaaleja, ja kansipäällystöä
komennettiin jatkokoulutukseen. Viestintä
alkoi siirtyä digitaaliaikaan ja radiosähköttäjät muuntokoulutukseen. Lähiliikenteen
laivoissa käytettiin myös NMT -matkapuhelimia viestinnässä.
Rannikkoradioasemien välittämä teleksliikenne alkoi hävitä. Laivat siirtyivät automaattiseen Maritex -järjestelmään ja Inmarsat -satelliittiteleksiin. Yleisradio ja Posti- ja
telehallitus lopettivat teleksuutiset vuonna
1991.
M/t Pegnyn silmäilee uutisteleksiä, jonka
Mepa on lähettänyt laivalle Helsinki
Radion kautta. Kuva: Sakari Karttunen
Laivoilta tuli kyselyitä Mepaan uutispalvelun
jatkumisesta. Vuonna 1992 ESL -Shippingin Arkadia ja Kontula olivat Kaukoidässä.
Nesteen Koillisväylällä ollut tankkeri Uikku
kaipasi myös kotimaan uutisia. Aluksi käytettiin 1980-luvulla uusittua teleks-laitetta,
johon pystyi kirjoittamaan sanoman sähköiseen muistiin. Lyöntivirheiden korjaaminen
onnistui, joskin työläästi. Inmarsat -järjestelmä ei tuntenut skandinaavisia aakkosia.
Muutamien laivojen kanssa lähdettiin kokeilemaan palvelua lähinnä urheilu-uutisilla.
Vastaanottajien määrä kasvoi nopeasti. Rinnalla toimitettiin telefaksiuutisia, joita laivat
vastaanottivat NMT -fakseilla. Uutisia välitettiin kolme kertaa viikossa.
Palvelu kasvoi nopeasti. Laivat esittivät
toiveita uutisista suoraan Mepaan. Satelliittiteleksillä välitettyjen uutisten kustannukset
jäivät yksinomaan Mepalle. Telefaksi uutisista syntyi kustannuksia sekä lähettäjälle että
vastaanottajalle. Vuositasolla Merimiespalvelutoimiston kustannukset olivat 60.000
markan luokkaa.
Lyhytaalloilla toimiva Maritex -järjestelmä
oli edelleen mukana, mutta sen käyttö ei ollut merkittävästi satelliittilähetyksiä halvempaa. Muutamassa harvassa laivassa oli vielä
radiosähköttäjä ja radioteleks, joten Helsinki
Radiota käytettiin edelleen. Tyynellä Valtamerellä operoinut Finnlinesin alus sai uutisensa San Franciscon rannikkoaseman kautta, mikä osoittautui yllättävän edulliseksi.
Sähköpostit
tulivat laivoille
Vuosien 1995 ja 1996 aikana alettiin laivoihin asentaa internet -yhteyksiä. Aluksi
yhteydet toimivat GSM -verkon välityksillä
ja satamissa ollessa maaverkossa. Ensimmäisenä yhteydet saatiin Finnlines -varustamon
laivoille. Ongelmaksi tulivat varustamoille
langenneet GSM -vastaanottomaksut ulkomaiden verkoissa.
Uutisten toimitus- ja välitystyötä kehitettiin taas yhdessä merenkulkijoiden kanssa.
Finnlinesin aluksilla työskennellyt kapteeni
Veijo Hintsanen perehtyi asioihin kunnolla
ja toimi hyvänä linkkinä merenkulkijoiden
ja Mepan välillä. Teknistä asiantuntija-apua
saatiin myös Engship -varustamosta.
Uutiskoosteen pituus ja lähetysmuoto sähköpostilla saatiin yhteistyöllä sellaisiksi, että
kustannukset pysyivät kurissa. Laivat saivat
ohjeet olla purkamatta sähköpostilaatikkoa
Itä-Euroopan maissa, joissa GSM -verkon
kulut olivat kalliita.
Pohjoismaista yhteistyötä
Vuonna 1996 perustettiin sähköisen uutisFrivakt
Vapaavahti
31
ran, mutta ongelma poistui Turun Sanomien
siirryttyä pdf -lehteen.
Turun Sanomien Matkauutiset oli toimitettu suomalaisturisteja silmälläpitäen, eikä
pelkästään riittänyt monellekaan laivalle.
Kaikki halusivat lisäksi Mepan toimittaman
uutiskoosteen, joka oli laadittu merenkulkijoiden toiveiden mukaisesti.
Sonera uudisti 2000 -luvulla teleks-palveluaan siirtämällä koko järjestelmän sähköpostiin. Mepa lähti vielä tähän mukaan,
mutta luopui teleksistä kokonaan vuonna
2004. Tuolloin oli teleks-uutispalvelussa
enää kolme laivaa ja Sonera ulkoisti järjestelmän ranskalaiselle operaattorille. Telefaksilla
välitetyt uutiset lopetettiin myös 2004.
Ruotsinkielinen palvelu
jäi tauolle
M/t Pegnyn kipinä radiohytissä 1979. Kuva: Sakari Karttunen
palvelun kehittämistä varten IT Gruppen,
informaatioteknologiaryhmä. Tämä kokoontui 1-2 kertaa vuodessa eri Pohjoismaissa. Vähitellen sähköinen uutispalvelu vakiinnutti asemansa Merimiespalvelutoimistossa.
Suomen Tietotoimiston Tapio Loimalahti
ymmärsi merenkulkijoiden tarpeet ja neuvotteli Mepalle edullisen sopimuksen lukuoikeuksista. Uutiset oli joka tapauksessa lyhennettävä Mepassa ja lähetettävä eteenpäin,
mistä syntyi kustannuksia.
Välitysmenetelmiä oli edelleen kolme,
teleks, telefaksi ja sähköposti. Ruotsinkielisiä uutisia toimitettiin vain sähköpostilla
kerran viikossa, suoraan STT:n palvelusta
kopioituina. Helsinki Radio lopetti toimintansa vuosituhannen vaihteessa. Sitä ennen
oli Mepaan hankittu datateleks-järjestelmä,
jossa oli mahdollisuus alkeelliseen tekstinkäsittelyyn.
Teleks-liikenne
loppui 2000-luvulla
Turun Sanomien kanssa saatiin 2000 -luvulla solmittua edullinen sopimus. Telefaksilehti TS Matkauutiset tuli Mepaan tietyillä
kustannuksilla ja edelleen lähetysoikeuksilla.
Tulosteen laatu kärsi kopioitaessa jonkin ver-
Ruotsalainen Svensk Sjöfarts Tidning aloitti sähköisen uutiskirjeen toimittamisen
2000-luvun alussa. Sisältö oli pelkästään
merenkulkua, myös Suomen merenkulun
asioista. Varustamot välittivät uutiskirjettä
laivoille. Yhdellä painetun lehden tilausmaksulla sai viisi sähköistä uutiskirjettä eri
osoitteisiin. Päivittäisuutisia saatiin välitettyä ahvenanmaalaisten lehtien Åland ja Nya
Åland sähköpostiuutisista.
Samaan aikaan Suomen Tietotoimisto
halusi kiristää sopimusehtoja. Palvelusta
jätettiin ruotsinkielinen osuus pois ja maksua korotettiin 50 prosenttia neuvottelujen
jälkeen. Resursseja ei enää ollut ruotsinkielisen uutiskoosteen toimittamiseen. Korvaavia palveluita oli saatavilla, joten päätettiin
panostaa toistaiseksi vain suomenkieliseen
koosteeseen.
Uutispalvelu jatkuu
2010 -luvulla
M/s Finntimber seilasi hakurahtiliikenteessä.
Kuuluisa kipinä Kalevi ”Kille” Sundqvist piti
huolen, että uutispalvelu pelasi.
Kuva: Juuso Toiminen
32
Vapaavahti
Frivakt
Sähköisen uutispalvelun peruselementteinä
ovat edelleen merenkulku, urheilu, sekä koti- ja ulkomaan uutisten pääotsikot. Mukaan
ovat tulleet työpaikkailmoitukset ja hyvin
suosittu iltapäivälehtikatsaus.
Uutiskooste lähetetään kerran viikossa.
Kaikilla suomalaislaivoilla on käytössä satelliitti -TV ja -internet. Yhteydet ovat nopeutuneet ja tietoa on tarjolla. Mepan uutiskoosteen kysyntä on kuitenkin kasvussa. Se
menee laivojen lisäksi useimpiin varustamoihin, alan ammattiyhdistyksille sekä monille
viranomaisille ja toimittajille. Ruotsinkielinen palvelu tullaan aloittamaan uudelleen.
Infoähkyn aikana mediaseurannalle ja
tiivistetylle oman alan uutispaketille on kysyntää. Uutisten etsiminen mainosgrafiikan
täyttämiltä ilmaissivuilta voi olla työlästä.
teksti: Pekka Karppanen
4 / 2011
MERIMIESPALVELUTOIMISTON KURSSIT 2012
Tammikuu
Lasikorukurssi, Helsinki Tutustu kahvakuulaan, Helsinki Lasikorukurssi, Helsinki Espanjan jatkokurssi, Turku Tutustu kahvakuulaan, Helsinki Köysityökurssi, Helsinki Helmikuu
Tutustu keilailuun Atk-perusteet, Turku Italian alkeiskurssi, Helsinki Atk-word, Turku Beachvolley, Helsinki Atk-internetin tehokäyttö, Turku Atk-excel, Turku Hopeaketjukurssi, Helsinki Beachvolley, Helsinki Facebook perusteet, Turku Atk-publishing, Turku Atk-word, Turku Posliininmaalaus, Helsinki Maaliskuu
Facebook perusteet, Kotka Köysityökurssi, Turku Atk-internetin tehokäyttö, Kotka Kuntonykkeily, Helsinki Itsepuolustus, Helsinki Atk-perusteet, Kotka Ruotsin alkeet, Turku Atk-hyöty ja viihde, Kotka Kuntonyrkkeily, Helsinki Itsepuolustus, Helsinki Atk-word, Kotka Atk-internetin tehokäyttö, Kotka Pajukurssi, Kaarina Itsepuolutus, Helsinki Atk-Excel, Kotka Talviliikunta, Pajulahti Huhtikuu
Kuntonyrkkeily, Helsinki Itsepuolustus, Helsinki Viron alkeiskurssi, Helsinki Saaristolaivurikurssi, Turku Atk-internetin tehokäyttö, Turku Kuntonyrkkeily, Helsinki Atk-excel, Helsinki Itsepuolustus, Turku Kesäksi kuntoon, Pajulahti Facebook perusteet, Helsinki Toukokuu
Atk-word, Helsinki Digikuvaus ja kuvankäsittely, Helsinki Atk-hyöty ja viihde, Helsinki Golf-kurssi, Turku Golf-kurssi, Kotka Vesivärikurssi, Helsinki Ratsastus, Valkeakoski Golf-kurssi, Nurmijärvi Golf-kurssi, Maarianhamina 4 / 2011
16. 01. – 18.01.
20.01.
23.01. – 25.01.
23.01. – 25.01.
27.01.
30.01. – 01.02.
02.02.
06.02. – 07.02.
06.02. – 08.02.
08.02. – 10.02.
15.02.
13.02. – 14.02.
15.02. – 17.02.
16.02. – 17.02.
23.02.
20.02. – 21.02.
22.02. – 24.02.
27.02. – 29.02.
27.02. – 29.02.
05.03. – 06.03.
05.03. – 07.03.
07.03. – 08.03.
08.03.
09.03.
12.03. – 13.03.
12.03. – 14.03.
15.03. – 16.03.
15.03.
16.03.
19.03. – 21.03.
22.03. – 23.03.
22.03. – 23.03.
23.03.
26.03. – 28.03.
26.03. – 28.03.
12.04.
13.04.
16.04. – 18.04.
16.04. – 19.04.
19.04. – 20.04.
23.04.
23.04. – 25.04.
24.04.
25.04. – 27.04.
26.04. – 27.04.
03.05. – 04.05.
07.05. – 09.05.
10.05. – 11.05.
10.05. – 11.05.
14.05. – 15.05.
15.05. – 16.05.
17.05. – 19.05.
24.05. – 25.05.
24.05. – 25.05.
Melonta, Maarianhamina Jousiammunta ulkona, Helsinki 26.05.
29.05.
Kesäkuu
Frisbeegolf, Helsinki Ilo irti puutarhasta, Kaarina Frisbeegolf, Helsinki Tutustu purjehdukseen, Naantali Tutustu melontaan, Turun seutu Tutustu melontaan, Pääkaupunkiseutu Tutustu purjehdukseen, Naantali Heinäkuu
Perhekurssi, Pajulahti 01.06.
07.06. – 08.06.
08.06.
09.06.
11.06.
12.06.
16.06.
23.07. – 25.07.
Elokuu
Tutustu melontaan, Turun seutu Tutustu melontaan, Pääkaupunkiseutu Ratsastuskurssi, Valkeakoski Tutustu purjehdukseen, Naantali Syyskuu
Ylläsvaellus, Ylläsjärvi Frisbeegolf, Turku Frisbeegolf, Helsinki Tutustu sieniin, Pääkaupunkiseutu Ilo irti puutarhasta, sadonkorjuu, Kaarina Atk-perusteet, Helsinki Tutustu sieniin, Pääkaupunkiseutu Digikuvaus ja kuvankäsittely, Helsinki Atk-internetin tehokäyttö, Helsinki Atk-excel, Helsinki Lokakuu
Atk-perusteet, Helsinki Atk-kotisivut ja blogin, Helsinki Atk-publishing, Helsinki Sykettä syksyyn, Pajulahti Facebook perusteet, Helsinki Atk-hyöty ja viihde, Helsinki Köysityökurssi, Turku Venäjän alkeet, Helsinki Huovutus, Helsinki Atk-perusteet, Turku Atk-internetin tehokäyttö, Turku Puikot heilumaan, Helsinki Atk-word, Turku 13.08.
14.08.
16.08. – 18.08.
25.08.
06.09. – 13.09.
07.09.
10.09.
11.09.
13.09. – 14.09.
17.09. – 18.09.
18.09.
19.09. – 21.09.
24.09. – 25.09.
26.09. – 28.09.
01.10. – 02.10.
03.10. – 05.10.
08.10. – 10.10.
08.10. – 10.10.
11.10. – 12.10.
15.10. – 17.10.
15.10. – 17.10.
22.10. – 24.10.
25.10. – 26.10.
25.10. – 26.10.
29.10. – 30.10.
29.10. – 31.10.
31.10. – 02.11.
Marraskuu
Tyylikurssi, Helsinki Atk-kotisivut ja blogit, Turku Keramiikkakurssi, Vantaa Facebook perusteet, Turku Atk-excel, Turku Kyytiä kaamokselle, Pajulahti Beachvolley, Helsinki Atk-word, Turku Beachvolley, Helsinki Jouluaskartelu, Helsinki 01.11. – 02.11.
05.11. – 07.11.
07.11. – 09.11.
08.11. – 09.11.
12.11. – 14.11.
12.11. – 14.11.
15.11.
15.11. – 16.11.
23.11.
26.11. – 27.11.
Joulukuu
Jouluaskartelu, Turku Jouluaskartelu, Turku 10.12. – 11.12.
13.12. – 14.12.
Frivakt
Vapaavahti
33
HARRASTA, OPISKELE JA URHEILE KURSSEILLAMME!
MEPA järjestää merenkulkijoille monipuolisia mahdollisuuksia opiskella ja harrastaa, sekä tutustua uusiin asioihin.
Tavoitteena on, että osallistujat saavat virikkeitä itsensä kehittämiseen ja mielekkääseen vapaa-ajan käyttöön sekä laivalla että maissa.
Kursseille voivat osallistua MEPA -palveluihin oikeutetut merenkulkijat. Opetus, lounaat ja majoitukset ovat maksuttomia lukuun ottamatta viikon pituista Ylläsretkeä, josta peritään 100 euron maksu. Kurssien opetuksesta vastaavat eri alojen ammattitaitoiset aikuiskouluttajat.
Kurssipaikat Helsingissä ja Turussa pidettävillä kursseilla:
Helsinki, MEPAn kurssitila Katajanokalla, Linnankatu 3
Turku, MEPAn kurssitila Linnansatama (ISPS-alueella), Linnankatu 93
Ilmoittautumiset puh: (09) 6689 000, faksi: (09) 622 1808, s-posti: [email protected]. Ilmoita nimi, osoite, laiva,
puhelinnumero sekä majoitustarpeesi.
HUOM!
Jos kurssille ilmoittautuneelle merenkulkijalle tulee este, pyydämme ilmoittamaan siitä MEPAlle mahdollisimman nopeasti.
Näin vältetään turhat majoitus- ym. maksut
LIIKUNTAA KESÄLLÄ
JA TALVELLA
Bussi kuljettaa kurssilaiset päivittäisvaellukselle Lapin kauniin ruskan värittämään
luontoon.
MEPAn kuntoliikunta- ja hyvinvointikurssien tavoitteena on löytää iloa ja hyvää oloa
monipuolisesta liikunnasta ja saada puhtia
oman peruskunnon kohottamiseen sekä
työkyvyn ylläpitämiseen. Liikuntakurssit on
tarkoitettu kaiken ikäisille ja -kuntoisille merenkulkijoille. Sopivasti ulkoillen, pelaillen
ja hikoillen, välillä venytellen ja rentoutuen
sekä vedessä jumpaten virkistyy varmasti parin päivän visiitillä Pajulahden liikuntakeskuksen monipuolisissa palveluissa.
Kursseilla liikutaan hyvien ohjaajien opastuksella. Kesällä lajeina ovat muun muassa
vesijumppa, sulkapallo, sauvakävely, sähly
sekä tanssi. Talvella puolestaan on hiihtoa,
sisäliikuntaa, kuntosaliharjoittelua sekä vesijumppaa. Myös kurssilaisten toiveita kuunnellaan. Iltaisin rentoudutaan rantasaunassa
ja pulahdetaan raikkaaseen Iso-Kukkasen
järveen.
Haulikkoammuntaa – kiekoille kyytiä
Kaksipäiväinen tapahtuma sisältää opetusta
aseiden käsittelyssä, ampumaharjoituksia ja
savikiekkokisan. Kurssi järjestetään Nastolan
ampumaradalla, josta saadaan ammuksia ja
haulikoita lainaksi. Majoitus, rantasauna ja
ruokailut Pajulahdessa.
Golfia Kotkassa, Turussa,
Maarianhaminassa ja Nurmijärvellä
Kaksipäiväisellä alkeiskursseilla käydään läpi
etikettiä, teoriaa sekä tutustutaan varusteisiin. Ammattiopettajan avulla saadaan tuntumaa erilaisista lyönneistä ja pelitilanteista.
Pienellä lisäharjoittelulla voi suorittaa green
card -kokeen.
TUTUSTU LAJEIHIN
Erikoiskurssien tavoitteena on tutustuttaa
vasta-alkajia uuteen harrastukseen - lajin
perusteisiin pureutuva opetus sisältää tietoa
lajin harrastusmahdollisuuksista myös kurssin jälkeen. Kursseilla voi herätellä henkiin
myös unhoon jääneitä liikuntakokemuksia
- uusi innostus voi syntyä vanhemmallakin
iällä hyvässä seurassa ja kannustavassa opastuksessa. Näillä tutustumiskursseilla voi
käydä kokeilemassa miltä tuntuu golfata,
keilata meloa tai virittää jousi. Oppisitko oikean tekniikan kuntonyrkkeilyyn, itsepuolustukseen tai purjehdukseen. Mepa tarjoaa
opetuksen lisäksi ruuan ja kahvit.
Tutustu kahvakuulaan (Helsinki)
Kahvakuula sopii monipuoliseen harjoitte-
Sykettä syksyyn ja kyytiä
kaamokselle
Talviliikunta
Kesäksi kuntoon
Hyvinvointikursseilla kohennamme myös
henkistä kuntoamme. Teemme rentoutusharjoituksia, jumppaamme rytmikkään
musiikin tahdissa ja ulkoilemme kauniissa
luonnossa. Lajivalikoima vaihtelee vuodenajan mukaan. Asiantuntija luennoi ravinnosta ja liikunnasta.
Vaelluksia viikon ajan
Ruskaretkiä Ylläksellä (hinta 100 €/henkilö)
kuuluu MEPAn suosituimpiin kursseihin.
Viikko alkaa bussikuljetuksella etelästä torstaiaamuna. Muutaman kahvi- ja ruokatauon
katkaiseman ajomatkan jälkeen saavutaan
Ylläkselle ja majoitutaan MEPA -majoihin.
34
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2011
luun. Sitä voi käyttää liikkuvuuden kehittämiseen ja kehonhallintaan
Tutustu melontaan (Turku, Pääkaupunkiseutu)
Kajakkia ja meloja kokeillaan yksipäiväisten
tapahtumien aikana kesä- ja elokuussa Turun
sekä Helsingin seuduilla.
Rantalentis (Helsinki)
Suosittu kesälaji pelattavissa myös talvella.
Mepan kurssilla pääset kokemaan kesätunnelmaa helmikuussa, Salmisaaren liikuntakeskuksessa. Tule mukaan nauttimaan 26
asteen lämmöstä täydellisellä rantahiekalla
keskellä koleinta talvea.
Kuntonyrkkeily (Helsinki)
Mikäli kärsit niska- ja hartiaseudun kivuista
niin tämä on laji sinulle. Kuntonyrkkeilyn
avulla purat stressiä samalla kun saat tehokkaan harjoituksen. Kurssilla käydään muun
muassa läpi erilaiset lyöntitekniikat, jalkatyöskentelyä ja paljon muuta.
Itsepuolustus (Helsinki)
Tällä kurssilla itsepuolustuksen perusteet
käydään läpi. Kurssi sopii hyvin vasta-alkajalle, joka haluaa saada perusoppia kamppailulajeista.
Frisbeegolf (Helsinki, Turku)
Frisbeegolfissa pätee samat periaatteet kun
golfissa. Pyrkimys on saada ”kiekot” koriin
mahdollisimman vähillä heitoilla. Se on
kuitenkin golfia poiketen vähän rennompi
ja ”vapaamuotoisempi” laji. Useimmat kentät ovat nimittäin ilmaisia ja pukeutumiskoodia ei ole. Kisailu on toki yhtä vakavaa
kuin kaikissa muissakin urheilulajeissa. Tule
mukaan tutustumaan ja innostumaan tästä
suositusta lajista ja kokemaan ainutlaatuinen
frisbeegolfpäivä merenkulkijoiden seurassa.
Ratsastuksen alkeiskurssi (Valkeakoski)
Kaksipäiväisen tapahtuman aikana saamme
rautaisannoksen ratsastuksesta. Hevosiin tutustutaan, satulointi opitaan ja kevyttä ravia
köpötellään. Kurssipaikkana on Eurotalli.
Tutustu purjehdukseen (Naantali)
Naantalissa opettelemme purjehtimisen
käytännön perustaitoja kuten rantautumista, maisemanavigointia, kartanlukua, purjehdussanastoa ym. Tutustumisen järjestää
Easy Sailing.
Tutustu jousiammuntaan (Helsinki)
Puoli päivää menee kuin siivillä. Monet kehittyvät nopeasti. Keskittymistä vaativaa lajia
voi kuitenkin harrastaa kevyemminkin.
OPI VIERAIDEN
KIELTEN ALKEITA
Italian alkeiskurssi
Espanjan alkeiskurssi
Venäjän alkeiskurssi
Viron alkeiskurssi
Alkeiskurssin tavoitteena on auttaa vasta-alkajia pääsemään kiinni kieltenopiskeluun omat tavoitteesi voivat olla myös ammatillisia
tai vapaa-aikaan ja matkustamiseen liittyviä.
Ryhmässä opiskelu on tehokasta ja opetuksen pääpaino on oman suullisen kielitaidon
kehittämisessä ja tietysti toisten puheen ymmärtämisessä. Sanasto on palvelusanastoa
sekä osallistujien tarpeen mukaista sanastoa.
TIETOTEKNIIKKA
Nyt kannattaa päivittää tiedot ja taidot Mepan kursseilla. Perinteiset Office –työkalut
ovat saaneet paljon lisää ominaisuuksia.
Kurssit ovat pituudeltaan kahdesta kolmeen
päivään.
Microsoft Vista Business Pro
käyttöjärjestelmä
Ohjelmat:
Microsoft Office 2007
Pro Plus -ohjelmisto
- Word, tekstinkäsittely
- Excel, taulukkolaskenta
- PowerPoint, esitysgrafiikkaohjelma
- Office Publisher, julkaisun teko
- Office SharePoint Designer 2007, vaativaan kotisivun tekoon
Sekä:
- FrontPage 2000, kotisivunteko-ohjelma
- Paint Shop Pro, kuvankäsittelyohjelma
- Adobe Phortoshop Elements 7, kuvankäsittelyohjelma
Perusteet
Kahden päivän aikana tutustutaan perin
pohjin laitteistoon sekä sovellusohjelmien
perusteisiin siten, että kurssin jälkeen tiedetään kuinka niitä käytetään ja mitä kaikkea
tietokoneen avulla voi tehdä. Kurssilla tehdään monipuolisia harjoituksia hyvien opettajien opastuksella.
4 / 2011
Tekstinkäsittely
Perehdymme Word-ohjelman ominaisuuksiin ja työskentely-ympäristöön. Harjoitusten tavoitteena on helpottaa tekstien muokkausta ja parantaa asiakirjojen ulkonäköä olipa kyseessä mainos tai kokouspöytäkirja.
Kurssin konsteja voi hyödyntää muissakin
tekstinkäsittelyohjelmissa.
Excel-taulukkolaskentakurssi
Pohjaksi on hyvä käydä alkeiskurssi tai olla
käyttänyt tietokonetta esimerkiksi työpaikalla. Kurssilla perehdymme Excel-ohjelman
ominaisuuksiin ja työskentely-ympäristöön.
Harjoitusten tavoitteena on oppia tekemään
taulukoita, joita muokataan edelleen myös
graafisiksi esityksiksi.
Internetin tehokäyttö
Voit tutustua tiedon seuraamiseen, hankkimiseen ja siirtämiseen kansainvälisissä verkoissa ja perehtyä www-palveluiden käyttämiseen. Kotitarpeisiin on hyvä oppia mm.
pankkipalveluiden käytön perusteet. Opimme myös vinkkejä tietokoneen käytön tehostamisesta, eheytyksestä ja asetuksista.
ATK-publishing
Microsoft publisher ohjelmalla on helppo
tehdä erilaisia julkaisuja. Kutsu- ja onnittelukortit, esitteet, tiedotteet ja sähköpostin
uutiskirjeet onnistuvat nopeasti.
Kotisivut ja blogit
Kurssilla tutustutaan blogeihin ja verkon
helppokäyttöisiin kotisivujärjestelmiin.
Omien kotisivujen tekemistä harjoitellaan
FrontPage tai SharePoint Designer -ohjelFrivakt
Vapaavahti
35
kokeilemaan. Kutominen rentouttaa ja tuottaa hyödyllisiä aikaansaannoksia.
Saaristolaivurikurssilla (Turku)
käymme läpi Suomen Navigaatioliiton opetusohjelman mukaisen saaristolaivurikurssin. Perehdymme veneilyn ja navigoinnin
perusteisiin sekä merikartan käyttöön.
Vesivärikurssi (Helsinki)
Kurssilla opetellaan ja harjoitellaan vesivärimaalauksen tekniikkaa. Tutustutaan menetelmiin ilmaista tunnelmaa kuvan ja värin
keinoin.
malla. Mukana on jonkin verran kuvankäsittelyä. Kurssilla tulee hallita internetin
perusteet.
Digikuvaus ja kuvankäsittely
Kolmipäiväisellä kurssilla käymme eri kohteissa ottamassa kuvia ja käsittelemme,
muokkaamme ja arkistoimme niitä. Adobe
Photoshop Elements pystyy ihmeisiin.
Facebook perusteet
Suositun yhteisöpalvelun ominaisuudet laajenevat koko ajan. Merimiehet pitävät sen
avulla yhteyksiä kotiin ja kavereihin sekä
saavat informaatio- ja uutispalveluita.
HARRASTEKURSSIT
Hopeaketjukurssi
Huovutuskurssi
Ilo irti puutarhasta
Jouluaskartelukurssi
Keramiikkakurssi
Köysityökurssi
Lasikorukurssi
Mosaiikkikurssi
Pajutyökurssi
Posliininmaalaus
Puikot heilumaan
Saaristolaivurikurssi
Vesivärikurssi
Tutustu sieniin
Tyylikurssi
Kädentaitoa lisäävillä harrastekursseilla voit
perehtyä moneen mielenkiintoiseen aiheeseen ja saada hyviä neuvoja sekä hyvän mielen omasta osaamisesta. Pääosa opetuksessa
käytettävistä materiaaleista on ilmaista.
Hopeaketjukurssi
Valmistamme viikinkiketjuja, kuten muinais- ja kuningasketjuja. Aloituspaketti maksaa 35 euroa, nopeat tekijät voivat ostaa lisää
materiaalia.
Huovutuskurssi (Helsinki)
Kurssilla opettelemme neula- ja märkähuo36
Vapaavahti
Frivakt
vutuksen. Valmistamme kaulaliinan, hatun
tai laukun sekä pieniä koriste-esineitä.
Jouluaskartelukurssi (Helsinki ja Turku)
Perinteisillä askartelupäivillä voi kyhätä
kaikkea mukavaa jouluun liittyvää. Opettaja
avustaa, tarvikkeet saa Mepasta.
Ilo irti puutarhasta (Kaarina)
Tutustumme perinteisiin suomalaisiin hyötykasveihin, kesäkukkiin ja perennoihin.
Saamme tietoa alan uusimmista suuntauksista.
Keramiikkakurssi (Helsinki)
Kurssilla opitaan keramiikan käsin rakentamisen helppoja ja hauskoja tekniikoita. Voit
muovailla savesta vaikka kahvikuppisarjan,
tarjoiluvateja tai veistoksen. Työt maalataan
raikkailla keramiikkaväreillä, lasitetaan ja
poltetaan.
Köysityökurssi (Helsinki ja Turku)
Purjelaivakaudelta peräisin olevia taitoja
opetetaan nykymerenkulkijoille. Voit aloittaa pannualustasta, ja kokeilla eri paksuisilla
köysillä vaikka maton tekoa.
Lasikorukurssi (Helsinki)
Kurssilla valmistetaan korvakoruja ja riipuksia sulatetusta lasista.
Mosaiikkikurssi (Kiljava)
Kaksipäiväisellä kurssilla käytetään rikottuja
laatankappaleita sekä valmiita mosaiikkipaloja erilaisten esineiden päällystämiseen.
Pajutyökurssilla (Kaarina)
teemme tarve-esineitä sekä koristeita luonnonpajusta ja kasvatetusta punontapajusta
taivutellen. Tämä on taattua huvia ja hyötyä.
Posliininmaalaus (Helsinki)
Opitaan käyttämään posliininmaalauksen
eri työmenetelmiä erikseen ja yhdistellen.
Puikot heilumaan (Helsinki)
Aikamme muotiharrastusta kannattaa tulla
Tutustu sieniin (pääkaupunkiseutu)
Teemme sieniretken Nuuksion metsiin Espooseen. Opimme tunnistamaan eri sienilajeja ja valmistamaan niistä ruokia.
Tyylikurssi (Helsinki)
Kurssilla annetaan neuvoja pukeutumiseen
ja värien maailmaan. Saamme värejä elämään – koordinoidusti. Lopuksi maalataan
silkkihuivi itselle sopivilla väreillä.
OPINTOAINEISTON
VÄLITYS JA LAINAUS
Merenkulkijat voivat lainata MEPAsta laivalle sovituksi ajaksi oppimateriaalia; kielipaketteja, videoita tai multimediaa eri aiheista. Perusidea on, että lainattavan materiaalin avulla pääsee alkuun esim. uuden kielen
opiskelussa - kielipaketti sisältää yleensä
oppikirjan, videon ja kuuntelukasetit, myös
multimedia cd-romppuja on tarjolla.
Kielipaketteja itseopiskeluun
englanti: English for you, Working english,
Get on!
ranska: Parfait, Chéz Marianne
espanja: Este Pais I, Español uno, Fantastico
ruotsi: Hålligång, Profil, Lycka till
eesti: Keelesild, Kohtume Eestis!, Nael kummi
saksa: Einverstanden, Deutsch ist da!
tanska: Hvad sagde du?
italia: Festa di classe, Italianissimo, Puhu
italiaa!
venäjä: KapustaI ja II, Možno!
suomi: Finskan lättare än Du tror
portugali: Bom dia, Lisboa ja Pila Portugues
Lisäksi voit lainata Alfasoftin CD-rommeja
(englanti, saksa, ranska, venäjä ja ruotsi).
Myös ATK-ohjelmia ja aiheita käsittelevää
kirjallisuutta on lainattavissa. Opetusvideolta ja DVD:ltä opit suosittua pilatesta, joogaa, jumppaa tai voit tutustua golfiin, perhonsidontaan sekä purjehdukseen. Tilaukset
ja tiedustelut MEPAn Helsingin toimistosta
puh. (09) 668 9000 ja
DVD:t puh. (09) 6689 0012.
4 / 2011
SJÖMANSSERVICEBYRÅNS KURSER 2012
Januari
Glassmycken, Helsingfors Kettlebell, Helsingfors Glassmycken, Helsingfors Spanska fortsättningskurs, Åbo Kettlebell, Helsingfors Reparbeten, Helsingfors Februari
Bowling ADB nybörjarkurs, Åbo Italienska nybörjarkurs, Helsingfors ADB-Word, Åbo Beachvolley, Helsingfors Internet – effektiv användning, Åbo ADB-Excel, Åbo Silvertrådssmycken, Helsingfors Beachvolley, Helsingfors Introduktion till Facebook, Åbo ADB-Publishing, Åbo ADB-Word, Åbo Porslinsmålning, Helsingfors Mars
Introduktion till Facebook, Kotka Reparbeten, Åbo Internet – effektiv användning, Kotka Konditionsboxning, Helsingfors Självförsvar, Helsingfors ADB nybörjarkurs, Kotka Svenska nybörjarkurs, Åbo ADB- nytta och nöje, Kotka Konditionsboxning, Helsingfors Självförsvar, Helsingfors ADB-Word, Kotka Internet - effektiv användning, Kotka Videflätning, S:t Karins ADB-Excel, Kotka Vintermotion, Pajulahti April
Konditionsboxning, Helsingfors Självförsvar, Helsingfors Estniska nybörjarkurs, Helsingfors Skärgårdsskepparkurs, Åbo Internet - effektiv användning, H:fors Konditionsboxning, Åbo ADB-Excel, Helsingfors Självförsvar, Åbo I trim till sommaren, Pajulahti Introduktion till Facebook, Helsingfors Maj
ADB-Word, Helsingfors Digifotografering, bildbehandling, H;fors ADB-nytta och nöje, Helsingfors Golf-kurs, Åbo Golf-kurs, Kotka Akvarellmålning, Helsingfors Ridning, Valkeakoski Golf-kurs, Nurmijärvi Golf-kurs, Mariehamn Frisbeegolf, Marienhamn Bågskytte utomhus, Helsingfors 4 / 2011
16. 01 – 18.01
20.01
23.01 – 25.01
23.01 – 25.01
27.01
30.01 – 01.02
02.02
06.02 – 07.02
06.02 – 08.02
08.02 – 10.02
15.02
13.02 – 14.02
15.02 – 17.02
16.02 – 17.02
23.02
20.02 – 21.02
22.02 – 24.02
27.02 – 29.02
27.02 – 29.02
05.03 – 06.03
05.03 – 07.03
07.03 – 08.03
08.03
09.03
12.03 – 13.03
12.03 – 14.03
15.03 – 16.03
15.03
16.03
19.03 – 21.03
22.03 – 23.03
22.03 – 23.03
26.03 – 28.03
26.03 – 28.03
12.04
13.04
16.04 – 18.04
16.04 – 19.04
19.04 – 20.04
23.04
23.04 – 25.04
24.04
25.04 – 27.04
26.04 – 27.04
03.05 – 04.05
07.05 – 09.05
10.05 – 11.05
10.05 – 11.05
14.05 – 15.05
15.05 – 16.05
17.05 – 19.05
24.05 – 25.05
24.05 – 25.05
26.05
29.05
Juni
Frisbeegolf, Helsingfors Trädgårdsglädje, S:t Karins Frisbeegolf, Helsingfors Lär dig segla, Nådendal Lär dig paddla, Åbotrakten Lär dig paddla, huvudstadsregionen Lär dig segla, Nådendal 01.06
07.06 – 08.06
08.06
09.06
11.06
12.06
16.06
Juli
Familjekurs, Pajulahti 23.07 – 25.07
Augusti
Lär dig paddla, Åbotrakten Lär dig paddla, huvudstadsregionen Ridning, Valkeakoski Lär dig segla, Nådendal 13.08
14.08
16.08 – 18.08
25.08
September
Fotvandringar, Ylläsjärvi Frisbeegolf, Åbo Frisbeegolf, Helsingfors Svamputflykt, huvudstadsregionen Trädgårdsglädje i skördetid, S:t Karins ADB för nybörjare, Helsingfors Svamputflykt, huvudstadsregionen Digifotografering, bildbehandling, H:fors Internet – effektiv användning, H:fors ADB-Excel, Helsingfors Oktober
ADB nybörjarkurs, Helsingfors Hemsidor och bloggar, Helsingfors ADB-Publishing, Helsingfors Energi för hösten, Pajulahti Introduktion till Facebook, Helsingfors ADB- nytta och nöje, Helsingfors Reparbeten, Åbo Ryska nybörjarkurs, Helsingfors Tovning, Helsingfors ADB nybörjarkurs, Åbo Internet - effektiv användning, Åbo Stickning, Helsingfors ADB-Word, Åbo November
Stilkurs, Helsingfors Hemsidor och bloggar, Åbo Keramikarbeten, Vanda Introduktion till Facebook, Åbo ADB-Excel, Åbo Trotsa polarmörkret, Pajulahti Beachvolley, Helsingfors ADB-Word, Åbo Beachvolley, Helsingfors Julpyssel, Helsingfors 06.09 – 13.09
07.09
10.09
11.09
13.09 – 14.09
17.09 – 18.09
18.09
19.09 – 21.09
24.09 – 25.09
26.09 – 28.09
01.10 – 02.10
03.10 – 05.10
08.10 – 10.10
08.10 – 10.10
11.10 – 12.10
15.10 – 17.10
15.10 – 17.10
22.10 – 24.10
25.10 – 26.10
25.10 – 26.10
29.10 – 30.10
29.10 – 31.10
31.10 – 02.11
01.11 – 02.11
05.11 – 07.11
07.11 – 09.11
08.11 – 09.11
12.11 – 14.11
12.11 – 14.11
15.11
15.11 – 16.11
23.11
26.11 – 27.11
December
Julpyssel, Åbo Julpyssel, Åbo 10.12 – 11.12
13.12 – 14.12
Frivakt
Vapaavahti
37
LÄR DIG NYTT OCH MOTIONERA PÅ VÅRA KURSER!
SSB arrangerar mångsidiga möjligheter till studier och fritidssysselsättningar och att bekanta sig med nya saker. Målsättningen är att
kursdeltagarna skall få impulser till att utveckla sig själv och använda fritiden meningsfullt ombord och i land.
Kurserna är öppna för sjöfarare med rätt till SSB:s service. Undervisning, luncher och inkvartering är avgiftsfria med undantag för den
veckolånga kursen i Ylläs, för den debiteras en avgift om100 €. För undervisningen ansvarar professionella vuxenutbildare inom olika
branscher. Undervisningsspråket är finska.
Kurslokaler i Helsingfors och Åbo:
SSB:s kurslokal på Skatudden, Slottsgatan 3, Helsingfors
SSB:s kurslokal i Slottshamnen, Slottsgatan 93, Åbo (ISPS-område)
Anmälningar per telefon: (09) 6689 000, fax: (09) 622 1808, e-post: [email protected]. Meddela namn, adress, fartyg, telefonnummer och
om du behöver inkvartering.
OBS!
Om en sjöfarare som anmält sig till en kurs får förhinder, meddela SSB så fort som möjligt! Så undviker vi onödiga avgifter för inkvartering
och liknande.
MOTION SOMMAR
OCH VINTER
Målsättningen för SSB:s motionskurser är
att deltagarna skall upptäcka hur motion i
olika former kan ge glädje och välbefinnande
och att ge en impuls till att höja den egna
grundkonditionen och upprätthålla arbetsförmågan. Motionskurserna är avsedda för
sjöfolk i alla åldrar, oberoende av konditionen. Man blir garanterat utvilad och pigg av
lämpliga portioner av svettframdrivande spel
och stretching utomhus varvat med avslappning och vattengympa inomhus under ett
par dagar på det mångsidiga idrottscentrumet i Pajulahti.
På kurserna motionerar man under goda
instruktörers ledning. Under sommaren är
grenarna bland annat vattengympa, badminton, stavgång, innebandy och dans. Under
vintern är de skidning, inomhusmotion,
träning i konditionssal och vattengympa.
Kursdeltagarna får också komma med önskemål. Under kvällarna kopplar man av med
strandbastu och man kan ta sig ett dopp i
sjön Iso-Kukkanen.
Ladda höstlig energi och trotsa
polarmörkret
Vintermotion
I trim till sommaren
På Må bra-kurserna höjer vi också vårt mentala välbefinnande. Vi gör avslappningsövningar, gymnastiserar till musik och är ute i
den vackra naturen. Grenarnas utbud växlar
med årstiderna. Sakkunniga föreläser om
kostvanor och motion.
ring, strandbastu och måltider på Pajulahti.
Fotvandringar under en vecka
SSB:s fotvandringar i Ylläs höstglöd (pris
100 €/person) är en av de mest populära
kurserna. Veckan börjar med bussfärden som
startar söderifrån torsdag morgon. Med avbrott för några mat- och kaffepauser fortsätter färden till Ylläs och inkvartering i SSB:s
fritidslägenheter. Bussen transporterar kursdeltagarna till startplatserna för de dagslånga
fotvandringarna i Lapplands vackra natur
som glöder i höstens färger.
PRÖVA NYA GRENAR
Hagelgevärsskytte
Kursen räcker två dagar och omfattar instruktioner i hur man hanterar vapen, skjutövningar och en tävling i lerduveskytte. Kursen ordnas på skjutbanan i Nastola, man får
ammunition och låna hagelgevär. Inkvarte-
Golf i Kotka, Åbo, Mariehamn
och Nurmijärvi
På tvådagarskursen för nybörjare går vi igenom etikett och teori och bekantar oss med
utrustningen. Under en professionell lärares
ledning prövar vi olika slag och spelsituationer. Med en liten extra träning kan man
avlägga provet för green card.
Syftet med specialkurserna är att få nybörjare
att intressera sig för en ny gren – samtidigt
som man lär sig grunderna får man tips om
var man efter avslutad kurs kan träna vidare.
Det kan ju hända att man under kursen på
nytt blir intresserad av något man tidigare
gjort och kanske redan helt glömt bort.
Också på ”äldre dagar” kan gnistan tändas
på nytt, i trevligt sällskap och under uppmuntrande ledning. Kurserna ger möjlighet
att pröva på att spela golf, bowling eller
bågskytte. Skulle du lära dig den rätta tekniken i väggklättring eller att bromsa på rullskridskor? Utöver undervisningen bjuder
SSB på mat och kaffe.
Lär dig träna med kettlebell (Helsingfors)
Kettlebell lämpar sig för mångsidig träning
som kan hjälpa att utveckla smidighet och
kroppskontroll.
Lär dig paddla (Åbo och
huvudstadsregionen)
Under endagsevenemang i juni och augusti
övar vi med kajak och paddel i Åbo- och Helsingforstrakten.
Beachvolley (Helsingfors)
Den populära sommargrenen spelas även på
vintern.
På SSB:s kurs får du uppleva sommarstämning redan i februari, på Sundholmens
idrottscentrum.
Kom med och njut av 26° värme och perfekt
strandsand mitt i den kyligaste vintertiden.
38
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2011
Konditionsboxning (Helsingfors)
Ifall du lider av smärtor i nack- och axelpartiet är detta en gren för dig.
Med hjälp av konditionsboxning kopplar du
av från den dagliga stressen samtidigt som du
får en effektiv träning. På kursen går vi bland
annat igenom olika slagtekniker, fotarbete
med mera.
Självförsvar (Helsingfors)
På denna kurs går vi igenom grunderna
inom självförsvar.
Kursen lämpar sig bra för nybörjare som vill
lära sig grundtekniker för olika kampsporter
Frisbeegolf (Helsingfors)
I frisbeegolf gäller samma principer som i
vanlig golf. Målet är att spela igenom banorna med så få kast som möjligt. Den är
dock lite friare och mindre regelstrikt än vanlig golf. De flesta planer är nämligen kostnadsfria och det finns ingen direkt klädkod
i grenen. Tävlandet är trots det lika allvarligt
som i alla grenar. Kom med och bekanta dig
med den populära sporten, och upplev den
unika frisbeegolfdagen tillsammans med andra sjöfarare.
Ridkurs för nybörjare (Valkeakoski)
Under två dagar får vi en järnranson av ridning. Vi bekantar oss med hästar, lär oss
sadla och tulta fram i lätt trav. Kursen hålls
på Eurotalli.
Lär dig segla (Nådendal)
I Nådendal lär vi oss seglingens praktiska
grunder, hur man lägger till vid land och
förtöjer båten. Vi lär oss landskapsnavigering, läsa sjökort och seglingstermer. Undervisningen sköts av Easy Sailing.
Lär dig bågskytte (Helsingfors)
En halv dag förflyter som på vingar. Många
utvecklas snabbt. En gren som kräver koncentration men också kan utövas litet lättare.
DATATEKNIK
Nu lönar det sig att uppdatera sina kunskaper på SSB:s kurser. De traditionella Officeverktygen har fått många nya egenskaper.
Kurserna pågår två eller tre dagar.
Microsoft Vista Business Pro operativsystem
Program:
Microsoft Office 2007 Pro Plus program
– Word, ordbehandling
– Excel, kalkyleringsprogram
– PowerPoint, presentationsprogram
– Office Publisher, för publikationer
– Office SharePoint Designer 2007 – för krävande hemsidor
Dessutom:
– FrontPage 2000, program för hemsidor
– Paint Shop Pro, bildbehandlingsprogram
– Adobe Photoshop Elements 7, bildbehandlingsprogram
Nybörjarkurserna
är avsedda för dem som inte har tidigare
erfarenhet. Under två dagar bekantar vi oss
ingående med utrustningen och grunderna
i programmen, så att vi efter kursen vet hur
de används och vad allt man kan göra med
hjälp av en dator. Under goda lärares ledning
gör vi mångsidiga övningar.
Ordbehandling
Vi lär oss egenskaperna hos Word och användarmiljön. Målsättningen för övningarna är
att lära hur man bearbetar texten och förbättrar dokumenten visuellt – de må gälla
en reklam eller ett mötesprotokoll. Kursens
finesser kan utnyttjas också i andra ordbehandlingsprogram.
Kalkyleringsprogrammet Excel
Det är bra att ha gått en nybörjarkurs som
grund, eller att t.ex. ha använt dator i jobbet.
På kursen lär vi oss Excel-programmets egenskaper och användarmiljö. Målsättningen
för övningarna är att vi lär oss göra tabeller
och bearbeta dem vidare i form av grafiska
framställningar.
Effektiv användning av Internet
Du kan lära dig hur man följer med, hur
man skaffar och förmedlar information i internationella nätverk och hur man använder
www-service. Det är bra att lära sig t.ex. hur
man använder bankservice för hemmabruk.
Vi får också tips om hur man effektiviserar
datorns användning, om defragmentering
och inställningar.
ADB-publishing
Med hjälp av programmet Microsoft Publisher är det lätt att göra olika publikationer.
Man lyckas snabbt göra inbjudnings- och
gratulationskort, broschyrer, tillkännagivanden och nyhetsbrev i e-post.
Hemsidor och bloggar
Vi bekantar oss med bloggar och lättanvända
hemsidor. Vi övar att göra egna hemsidor
med programmen FrontPage eller SharePoint Designer. En del bildbehandling ingår. Man bör behärska grunderna i internet
för kursen.
Digital fotografering och bildbehandling
Under tredagarskursen besöker vi olika platser för att ta bilder som vi bearbetar, förbättrar och arkiverar. Med Adobe Photoshop
Elements kan man göra under.
Grunderna i Facebook
Det sociala mediets egenskaper utökas ständigt. Med hjälp av det håller sjömännen
kontakt med hemmet och med kompisarna
och får information och nyheter.
LÄR DIG GRUNDERNA I
FRÄMMANDE SPRÅK
Italienska för nybörjare
Spanska för nybörjare
Ryska för nybörjare
Estniska för nybörjare
Grundkursernas syfte är att hjälpa nybörjaren att komma igång med sina språkstudier
– den individuella målsättningen kan ha anslutning till yrke, fritid eller resor. Undervisning i grupp är effektivt och huvudvikten
läggs vid att öva upp muntlig färdighet och
givetvis att förstå vad andra säger. Det ordförråd som inövas omfattar servicebranschen
och deltagarnas individuella behov.
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
39
Skärgårdsskepparkurs (Åbo)
Vi går igenom Finlands Navigationsförbunds undervisningsprogram för skärgårdsskeppare. Vi bekantar oss med grunderna för
båtliv, lär oss navigera och läsa sjökort.
HOBBYKURSER
Silvertrådsarbeten
Tovning
Trädgårdsglädje
Julpyssel
Keramikarbeten
Reparbeten
Glassmycken
Mosaikarbeten
Videflätning
Porslinsmålning
Stickning
Skärgårdsskepparkurs
Akvarellmålning
Svamputflykt
Stilkurs
Akvarellmålning (Helsingfors)
Vi får lära oss och öva akvarellmålningens
teknik och hur man med färgernas hjälp
fångar en stämning i bilden.
Lär dig känna svampar
(huvudstadsregionen)
Vi gör en svamputflykt till skogarna i Noux
i Esbo. Vi lär oss känna igen olika svampar
och göra mat av dem.
Stilkurs (Helsingfors)
På kursen får vi råd om klädsel och färgval.
Vi får färger i vårt liv på ett harmoniskt sätt.
Till slut målar vi sen silkesscarf i färger som
passar oss.
På hantverkskurserna kan man bekanta sig
med många intressanta ämnen och får goda
råd och nöjet av att lära sig nya färdigheter.
Största delen av materialet som används är
gratis.
Silvertrådsarbeten (Helsingfors)
Vi tillverkar kungskedjor, och andra kedjor
efter forntida modell från vikingatid. Startpaketet kostar 35 euro, den som är snabb
kan köpa mera material.
Tovning (Helsingfors)
Vi lär oss tova både med nål och med våt ull.
Vi tillverkar en halsduk, hatt eller en väska
och mindre prydnadsföremål.
Trädgårdsglädje (S:t Karins)
Vi bekantar oss med traditionella finländska
nyttoväxter, sommarblommor och perenner. Vi får också information om de senaste
trenderna.
Julpyssel (Helsingfors och Åbo)
Under de traditionella julpysseldagarna kan
FÖRMEDLING OCH
UTLÅNING AV
STUDIEMATERIAL
man tillverka små trevliga föremål till jul. En
lärare assisterar, SSB skaffar materialet.
Keramikarbeten (Helsingfors)
Vi lär oss lätta och roliga tekniker vid arbete
med lera för hand. Du kan till exempel göra
en egen serie av kaffekoppar, fat eller skulpturer. Arbetena målas i fräscha färger, glaseras
och bränns.
Reparbeten (Helsingfors och Åbo)
Dagens sjöfolk får lära sig traditionellt hantverk från segelfartygsepoken. Du kan börja
med ett pannunderlägg, och pröva på att
göra en matta av rep av olika tjocklek.
Mosaikarbeten (Kiljava)
Under tvådagarskursen använder vi bitar av
kakel och färdiga mosaikbitar för att beklä
olika föremål.
Videflätning (S:t Karins)
Vi gör bruks- och prydnadsföremål av videvidjor. Nytta och nöje garanteras.
Porslinsmålning (Helsingfors)
Vi lär oss olika tekniker för porslinsmålning
och att kombinera dem.
Glassmycken (Helsingfors)
Vi tillverkar örhängen och hängsmycken av
smält glas.
Stickning (Helsingfors)
Det lönar sig att pröva på en nygammal
hobby. Stickning ger både avkoppling och
nyttiga resultat.
40
Vapaavahti
Frivakt
SSB lånar ut studiematerial; språkpaket,
videofilmer eller multimedia om olika ämnen, till fartygen för en bestämd tid. Idén
är att lånaren med hjälp av studiematerialet
skall komma i gång med sina studier i t.ex.
främmande språk – språkpaketet innehåller
i allmänhet en lärobok, en videofilm och
ljudkassetter. Också CD-ROM-skivor står
till buds.
Språkpaket för självstudier
Undervisningsspråket är finska.
engelska: English for you, Working english,
Get on!
spanska: Este Pais I, Español uno, Fantastico
estniska: Keelesild, Kohtume Eestis!, Nael
kummi
italienska: Festa di classe, Italianissimo,
Puhu italiaa!
portugisiska: Bom dia, Lisboa ja Pila Portugues
franska: Parfait, Chéz Marianne
svenska: Hålligång, Profil, Lycka till
tyska: Einverstanden, Deutch is da!
finska: Finskan lättare än Du tror
danska: Hvad sagde du?
ryska: Kapusta I + II, Možna!
Dessutom kan man låna Alfasofts multimedia CD-ROM-skivor (engelska, tyska,
franska, ryska och svenska). Också för den
som studerar ADB finns det program och
litteratur att låna. Med hjälp av undervisningsvideofilmer kan du lära dig gymnastisera, pilates, yoga, golf, segling eller knyta
laxflugor. Beställningar och förfrågningar
riktas till SSBs Helsingforskontor, tel. (09)
668 9000 och DVD-skivor (09) 668 90012.
4 / 2011
SSB-KURSER PÅ ÅLAND
Digifotografering
Medishuset Siv Ekström
Vi går igenom kamerans grundläggande funktioner och inställningar, fotograferar, tankar in bilderna i datorn och prövar på enklare bildbehandling. Vi diskuterar även lagring av
digitala bilder, utskrifter och att bränna på skiva. Tag med din
egen kamera om du har.
Kurs A: torsdag 3.5 och fredag 4.5 kl. 9-15 (12 lekt.)
Kurs B: torsdag 10.5 och fredag 11.5 kl. 9-15 (12 lekt.)
Keramik
måndag 10-13.45
16.1-26.3 (6 tillf. 30 lekt.)
Norra Medis, Godbyv. 5
Sonia Backman
Udda veckor: 16.1, 30.1, 13.2, 27.2, 12.3 och 26.3
Styrketräning
Avancia Alice Lundén
Kurs A: tisdagar 24.1, 7.2, 6.3, 20.3 och 3.4 kl.
Kurs B: tisdagar 31.1, 14,2, 28.2, 13.3 och 27.3 kl.
Videkurs
Gottby Center, Gottbyvägen 7 A Helena Taivassalo
Vi lär oss grunderna i korgflätning. Målsättningen är att vi
under kursen hinner fläta två korgar.
Informationsbrev skickas till deltagarna. Läraren skaffar materialet.
Kurs A: torsdag 22.3 och fredag 23.3 kl. 10-16 (14 lekt.)
Kurs B: torsdag 29.3 och fredag 30.3 kl. 10-16 (14 lekt.)
Dessutom planeras:
Ridning för nybörjare
Ridning för ridvana
Zumba
Anmäl er till Medis kansli, tel. 531620 så fort som möjligt.
Om ni är en grupp intresserade av någon kurs, men tiden
inte passar, hör av er ändå, så försöker vi hitta en lämpligare
kurstid.
Om något är oklart eller om du har förslag till nya kurser, tag
gärna kontakt med Leena Raitanen tel. 531622.
Vattengymnastik
Mariebad Marie Johansson
Torsdag 13-13.45
12.1-24.5 (19 tillf. 19 lekt.)
Ett vattengympapass där intensiteten vad gäller styrka och
kondition ligger på medelnivå. Engagerande musik och varierande redskap för vattengymnastik ger en rolig träningsupplevelse.
Obs! Man kan även delta varannan vecka.
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
41
LOMALLE LAPIN
LUONTOON!
MEPAlla on Länsi-Lapissa, Kolarin kunnassa, Ylläsjärven kylässä
11 lomahuoneistoa. Niitä vuokrataan merenkulkijoille viikoksi kerrallaan erittäin edullisesti, kesällä vuokra-aika voi olla lyhyempikin.
Huoneistoja on kahta kokoa:
- 8 kpl /40 m² + parvi 15 m², viikkovuokra 130 € ja
viikoilla 8 – 16 /170 €
- 3 kpl/ 47 m² + parvi 17 m², viikkovuokra 150 € ja
viikoilla 8 – 16 /200 €
Huoneistot käsittävät takkatuvan, parven, keittiön, saunan ja WC:n.
Niihin voi huoneistotyypistä riippuen majoittua kuudesta kahdeksaan henkilöä. Varustukseen sisältyy mm. astianpesukone,
jääkaappi-pakastin, pyykinpesukone, vaatteiden kuivauskaappi,
täydellinen astiasto, mikrouuni, radio ja TV. Ylläksen palvelut ovat
lähellä ja ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ihanteelliset kaikkina
vuodenaikoina:
• Yllästunturilla 63 laskettelurinnettä
• hoidettuja latuja 330 km
• kunto- ja patikkapolut
• erinomaiset kalastus- ja retkeilymahdollisuudet
Näin varaat Ylläshuoneiston
Huoneiston voi vuokrata merenkulkija, joka työskentelee suomalaisessa tai MEPA-sopimuksen tehneessä ulosliputetussa aluksessa.
Vuokra-aika alkaa klo 12.00 lauantaina tai torstaina.
Huoneiston käyttöoikeutta ei saa siirtää tuttaville tai sukulaisille.
Hakemukset viikoiksi 8 -16 on aina jätettävä kirjallisina edellisen
syyskuun loppuun mennessä. Jouluksi, uudeksi vuodeksi ja tammikuulle majoja voi varata lokakuusta lähtien. Kätevimmin hakeminen
onnistuu kotisivuillamme (www.mepa.fi) täytettävällä sähköisellä lomakkeella. Huoneistojen varaukset ja niitä koskevat lisätiedot MEPAn Helsingin toimistosta.
Tiedustelut arkisin klo 8.00–16.15 (kesällä 8.00–15.15),
puh. (09) 6689 0011, s-posti [email protected], faksi (09) 622 1808
tai www.mepa.fi
42
Vapaavahti
Frivakt
SEMESTRA I
NATURSKÖNA
LAPPLAND!
SSB äger elva fritidslägenheter i västra Lappland, i Kolari kommun, i
byn Ylläsjärvi. Lägenheterna kan hyras av sjöfarare veckovis synnerligen fördelaktigt. Om sommaren kan man också hyra för kortare tid.
Det finns lägenheter av två storlekar:
- 8 st / 40 m2 + sovloft 15 m2. Hyran per vecka är 130 € och
under veckorna 8 - 16 /170 €
- 3 st / 47 m2 + sovloft 17 m2. Hyran per vecka 150 € och
under veckorna 8 - 16 /200 €.
Lägenheterna omfattar ett rum med öppen spis, sovloft, kök, bastu
och WC. Sovplatser finns för sex till åtta personer, beroende på lägenhetstyp. I utrustningen ingår bl.a. torkskåp för kläder, full uppsättning kärl, tvätt- och diskmaskin, kylfrysskåp, mikrovågsugn,
radio och TV.
Det är nära till service i Ylläs och omgivningen är idealisk för uteliv
under alla årstider:
• Yllästunturi har 63 backar
• 330 km underhållna skidspår
• motions- och vandringsstigar
• fina förutsättningar för fiske och utflykter
Så här reserverar du en lägenhet i Ylläs:
En lägenhet kan hyras av sjöfarande som är anställd på finländskt
fartyg eller utflaggat fartyg som ingått SSB-avtal. Bokningen börjar
kl.12.00 lördag eller torsdag. Rätten att använda lägenheten får inte
överföras på bekanta eller släktingar. Den som önskar hyra en lägenhet under veckorna 8-16 bör sända in en skriftlig ansökan före den
30 september. Reservationer för jul, nyår och januari, kan göras från
och med oktober. Lättast gör du en ansökan med den elektroniska
blanketten på vår hemsida, www.mepa.fi.
Bokningar och förfrågningar adresseras till SSB:s byrå i Helsingfors.
Närmare information vardagar kl.8.00-16.15 (sommartid 8.0015.15) per telefon (09) 6689 0011, el-post [email protected],
fax (09) 622 1808 eller www.mepa.fi.
4 / 2011
M/S ALPPILA SAAPUI INTIASTA
ESL-Shippingin uudisrakennus
Alppila on paranneltu painos
m/s Eirasta. Sisäänajolastina oli
fosfaattikuorma Punaiseltamereltä Itämerelle. Päällikkö Jyrki
Laaksonen ja yliperämies Matti
Hautala toivat laivan Mumbaista kotisatamaan Helsinkiin.
Nyt päälliköksi siirtyneen Hautalan palvelus
Alppilassa alkoi jo helmikuussa, kun toisen
polven ESL -kippari liittyi rakennusvalvontatiimiin yliperämieheksi Suratissa, Intiassa.
– Kontulan myynnin jälkeen seilasin förstinä Talissa ja tuurailin päällikköjä eri laivoissa kuten Hesperia ja Eira, Hautala kertoo
Intian ruokakulttuuri poikkeaa paljon
Suomesta. Paikallisille työläisille ruokaannos tuotiin peltilevyn päällä, josta tulivat
4 / 2011
Päällikkö Matti Hautala brygalla
Hautalan mieleen amerikkalaiset vankilaleffat. Kuumissa oloissa Matin painosta lähti 18
kiloa reilun neljän kuukauden aikana. Tultuaan kotimaahan oli ensimmäinen ruoka lihapullat ja illalla piti vielä käydä nakkikioskilla.
Loman jälkeen hän palasi elokuussa Intiaan,
ja Alppila oli siirtynyt Mumbaihin varusteltavaksi. Laivalle oli jo saatu provianttia, ja
suomalaiset söivät stujun tekemää ruokaa.
– En oikein koskaan ehtinyt tottua intia-
laisiin eväisiin. Jotkut kyllä kävivät maissakin
syömässä, Matti muistelee.
Varmuuden vuoksi laivaväki joi pullotettua vettä. Vesi maistuikin, sillä esimerkiksi
makkarat olivat todella voimakkaasti maustettuja. Laiva lähti liikenteeseen omalla porukalla, eikä esimerkiksi telakan takuumestareita tullut mukaan. Laivalla on neljäntoista
hengen suomalaismiehitys.
Frivakt
Vapaavahti
43
satamaan tultaessa. Ohjailupotkurit löytyvät
sekä keulasta että perästä.
Laiva saapuu kotivesille
Matkalle
merirosvoalueen läpi
Arabianmerellä ja Adeninlahdella oli sen
verran maininkia, että merirosvotoimintaa
ei havaittu. Alppilan porukka oli varmuuden
vuoksi rikannut piikkilankaesteet ulkosivuille.
– Joitakin epäilyttävän näköisiä veneitä
näimme, mutta meitä vastaan ei hyökätty,
Hautala kertoo.
Alueella partioivat sotalaivat kyselivät radiolla mahdollisista merirosvohavainnoista.
Alppilan saavuttua Egyptiin Al Qusayr´ n
redille kuulivat he, kuinka kauppalaivat kertoivat sota-aluksille nähneensä merirosvoja.
Punaisellamerellä sattui myös nykypäivinä
harvinainen kahden suomalaisaluksen kohtaaminen.
– Perämiehet juttelivat VHF:lla Global
Freighterin porukoiden kanssa, kun laiva
tuli Suezin kanavasta ulos, Matti muistelee.
Tilanne oli siinäkin mielessä erityinen,
että suomalaisista Intian kävijöistä toinen
alus oli ensimmäisellä, toinen viimeisellä
matkallaan. Global Freighter ajettiin Alangin laivaromuttamolle.
Kolmen viikon redillä odottelun jälkeen
Alppila pääsi Safagan satamaan lastaamaan
fosfaattia. Koko uusi laiva oli nopeasti keltaruskean pölyn peittämä. Pöly oli niin sakeaa,
että oli vaikeaa nähdä laivan syväysmerkkejä.
– Onneksi tuuli kävi ahterista keulaan
päin. Laivan nosturisivu oli pakko jättää
meren puolelle, Hautala totesi tyytyväisenä.
Suezin läpi Välimerelle
Satamassa olo kesti viikon, ja alus pääsi lähtemään. Suezin kanavan läpiajo sujui hyvin,
eikä kuuluisia kaupustelijoita näkynyt lainkaan.
– Pakolliset viranomaistoimitukset sujuivat kuitenkin vanhaan perinteiseen malliin,
Matti totesi.
Alppila oli ottanut Intiassa polttoainetta,
jonka rikkipitoisuus oli varsin runsasta. Se
poltettiin loppuun ja matkan varrella otettiin
lisää. Safagassa saatiin dieseliä, Suezissa ja
Gibraltarilla otettiin raskasta, vähärikkisempää bunkkeria.
Alppilan väen mukaan laiva kulki hyvin
ja koneet olivat hiljaisia. 155,7 -metrinen,
20.499 dwt:n laiva on myös hyvä käsiteltävä
Suezin kanavassa (kuva: Matti Hautala)
Egyptissä lastattu fosfaatti purettiin Puolassa,
Police -nimisessä satamassa, joka on lähellä
Stettiniä. Suomeen laiva saapui marraskuussa, ensin Hanasaareen, ja sitten Arctech Helsinki Shipyard -telakan varustelulaituriin.
– Täällä tehdään viimeistelytöitä. Parhaillaan asennetaan satelliittiterminaalia, joka
mahdollistaa muun muassa nopeat internet
-yhteydet, Matti Hautala selvittää.
Langaton verkko ulottuu myös hytteihin,
joihin tulee hyvä viihdevarustus, kuten televisio, stereot ja DVD -soitin. Pieni määrä
Mepan kirjoja ja elokuvia saatiin laivalle jo
vaihtomiehistön mukana, täydennystä tuli
Helsingissä.
Alppilan kuntosali on hyvän kokoinen.
Laitevalikoima on laivaoloihin riittävä ja
kaikki tarpeellinen löytyy Concept 2 –soutulaitteesta lähtien.
– Olen tässä pähkäillyt monitoimitaljan
vaijeriviritysten kanssa, Matti kertoo.
Laivaan sisääntulo messeineen, päivähuoneineen ja toimistoineen muistuttaa paljon
m/s Eiran alakongia.
Konehuoneessa
kaikki toimii
Alppilassa on Koreassa rakennettu Burmeister & Wain –pääkone. Matti Hautala arvelee, että lasti päällä ajettaessa olisi 13 - 14
solmun nopeus ideaalisin polttoainetalouden suhteen. Paitsi hiljainen, on pääkone
myös lähes tärinätön.
– Komentosillalla ei tahdo edes huomata,
kun kone käynnistetään, Matti kiittelee
Konepäällikkö Jarmo Kuronen yhtyy
kipparin kommentteihin. Hänellä on pitkä
kokemus laivojen uudisrakennusvalvonnasta. Intialaisten kanssa kommunikointi sujui
hyvin.
– Porukka puhui hyvin englantia. Intiassahan käytetään paljon eri kieliä ja murteita.
Englanti on usein ainoa yhteinen kieli, Kuronen kertoo.
Koneiden ja apukoneiden asennusvaiheessa tuli mekaanikkoja myös valmistajien
tehtailta.
ESL -Shipping nimeää aluksensa perinteisesti Helsingin kaupunginosien mukaan.
Nykyinen Alppila on jo neljäs varustamon
historiassa. Alus on luonnollisesti jäävahvistettu ja tulee palvelemaan varustamon
kuljetuksia lähinnä Euroopan liikenteessä.
Päällikkö Matti Hautala luottaa laivaan.
– Rakennusvaiheen ja pitkän merimatkan
aikana sain paljon oppia ja kokemusta. Laiva
alkaa jo olla tuttu, Hautala tuumaa.
Toivotetaan m/s Alppilalle ja sen
suomalaismiehistölle suotuisia tuulia.
44
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2011
M/S ALPPILA
ANLÄNDE FRÅN INDIEN
Man lastar fosfat (bild: Matti Hautala)
ESL Shippings nybygge Alppila
påminner om en förbättrad upplaga av M/S Eira. Den första
lasten bestod av fosfat och gick
från Röda havet till Östersjön.
Befälhavaren Jyrki Laaksonen
och överstyrman Matti Hautala
kom med fartyget från Mumbai
till hemhamnen Helsingfors.
Hautala tillträder nu som befälhavare, hans
arbetsuppgifter började redan i februari.
ESL-skepparen i andra generationen anslöt
sig till nybyggets övervakningsteam som
överstyrman i Surat i Indien.
– Efter försäljningen av Kontula seglade
jag som förste på Tali och vikarierade befälhavaren på fartyg som Hesperia och Eira,
berättar Hautala.
Indien skiljer sig mycket från Finland då
det gäller matkultur. De lokala arbetarna
fick sin mat serverad från plåtskivor, Hautala
tyckte det påminde om fängelsemiljö i amerikanska filmer. I det heta klimatet förlorade
4 / 2011
Befälhavaren kan i sin hytt också följa med fartyget på en AIS-skärm. Kapten Hautala väntar på mattor och krukväxter till sin hytt.
Frivakt
Vapaavahti
45
rådet frågade per radio om eventuella iakttagelser av pirater. Då Alppila anlänt till redden utanför Al Qusayr i Egypten fick man
höra om handelsfartygs rapporter till örlogsfartygen om att man sett pirater. På Röda
havet möttes också två finländska fartyg, det
sker numera sällan.
– Styrmännen pratade via VHF med besättningen på Global Freighter, då fartyget
kom ut från Suezkanalen
Situationen var också speciell såtillvida
att fartyget som kom från Indien gjorde sin
jungfrufärd, medan det andra gjorde sin sista
resa. Global Freighter var på väg till Alang
för upphuggning
Efter tre veckors väntan på redden kunde
Alppila gå in till hamnen i Safaga för att lasta
fosfat. Det nya fartyget var snabbt helt täckt
av gulbrunt damm. Dammet var så tätt, att
det var svårt att se fartygets lastmärken.
– Lyckligtvis hade vi akterlig vind. Vi var
tvungna att lägga till med lyftkranen mot
havet, konstaterar Hautala nöjd.
Fosfatdamm på däck
(bild: Matti Hautala)
Matti 18 kilo av sin vikt under fyra månader.
Då han kom hem bestod den första måltiden
av köttbullar, och på kvällen blev det ännu
ett besök vid korvkiosken. Efter ledigheten återvände han till Indien i augusti, och
Alppila hade hunnit flyttas till Mumbai för
att få sin utrustning. Man hade redan fått
proviant ombord, och finländarna fick mat
som tillretts av stuerten.
– Jag hann inte egentligen vänja mig vid
den indiska maten. Några gick nog också
iland för att äta, minns Matti.
För säkerhets skull drack man buteljerat
vatten ombord. Och vattnet smakade nog,
då till exempel korven var mycket starkt
kryddad. Fartyget inledde trafiken med egen
besättning, ingen från varvet kom med. Fartyget har en finländsk besättning på fjorton
personer.
Resa genom piratvatten
På Arabiska havet och Adenviken var sjöhävningen så kraftig att vi inte kunde iaktta
någon piratverksamhet. Alppilas besättning
hade för säkerhets skull riggat hinder av taggtråd kring relingen.
–Några suspekta båtar såg vi nog, men vi
blev inte angripna, berättar Hautala.
Örlogsfartygen som patrullerade på om-
Genom Suezkanalen
till Medelhavet
Lastningen tog en vecka, och fartyget kunde
avgå. Resan genom Suezkanalen gick bra
och de berömda försäljarna lyste med sin
frånvaro.
– De obligatoriska formaliteterna med
myndigheterna löpte enligt traditionellt
maner, konstaterade Matti.
Alppila hade i Indien bunkrat bränsle med
mycket hög svavelhalt. Man använde det till
slut, och fyllde på under resan. I Safaga fick
man diesel, i Suez och Gibraltar tung bunker
med lägre svavelhalt.
Enligt besättningen på Alppila gick fartyget väl och maskinerna var ljudlösa. Fartyget
på 155,7 meter och 20 499 dwt är också
lätt att manövrera då man kommer i hamn.
Styrpropellrar finns både i för och akter.
Fartyget kommer hem
Fosfatet som lastats i Egypten lossades i Polen i hamnen Police nära Szczecin. Det finländska fartyget anlände i november, först
till Hanaholmen och sedan till kajen vid
Archtech Helsinki Shipyards varv.
– Här slutför vi utrustningen. Som bäst
installerar vi en satellitterminal, som bland
annat möjliggör snabba internetförbindelser,
förklarar Matti Hautala.
Det trådlösa nätet täcker också hytterna,
som förses med underhållningsutrustning:
television, stereo och DVD-spelare. Med utbytesmanskapet fick man redan ett litet antal
böcker och filmer, i Helsingfors kompletterades urvalet.
Alppilas konditionssal är rymlig. Urvalet
av redskap är tillräckligt för ett fartyg och
man hittar vad man behöver, t.ex. Concept
2-roddmaskin.
46
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2011
Alppila på redden i Mumbai (bild: Matti Hautala)
– Jag har här har kämpat med vajrarna till
ett multiredskap, berättar Matti.
Då man kommer ombord på fartyget påminner ingången med mässen, dagrum och
byrå om ingången på M/S Eira.
rande Alppila är redan den fjärde i rederiets
historia. Fartyget är naturligtvis isförstärkt
och kommer närmast att trafikera i rederiets
frakter inom Europa. Befälhavaren Matti
Hautala litar på fartyget.
– Under byggnadsskedet och en lång sjö-
resa lärde man mycket och fick erfarenhet.
Fartyget börjar redan vara bekant, funderar
Hautala.
Vi önskar M/S Alppila och dess finländska
besättning förliga vindar.
Allt fungerar i
maskinrummet
Alppila har en Burmeister & Wain-huvudmaskin byggd i Korea. Matti Hautala gissar
att för trafik med last är 13 – 14 knop en
lämplig hastighet, med tanke på bränsleåtgången. Huvudmaskinen är ljudlös och vibrerar nästan inte alls.
– På kommandobryggan märker man
knappt att huvudmaskinen startar, förklarar
Matti.
Maskinchefen Jarmo Kuronen håller med
skepparens kommentarer. Han har lång erfaren het av att övervaka nybyggen av fartyg.
Kommunikationen med indierna löpte väl.
– Gänget talade engelska bra. I Indien använder man många språk och dialekter. Ofta
är engelska det enda gemensamma språket,
berättar Kuronen.
Då maskiner och hjälpmaskiner installerades kom det mekaniker också från leverantörernas fabriker.
ESL Shipping döper traditionellt sina fartyg efter stadsdelar i Helsingfors. Den nuva4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
47
MERIMIES ON ERIMIES
rin sisäänlämpiävään ilmapiiriin, hän samalla vieraantuu avoimen yhteiskunnan kulttuurista ja normistosta ja näin hänen on vaikea tulla toimeen avoimessa yhteiskunnassa,
jonka normistoa ja instituutiota hän ei tunne
tai joiden vaatimusten mukaisesti hän ei osaa
toimia. Merimiehen saattaa olla esimerkiksi
vaikea osata käyttää yhteiskunnan normaaleja palveluita hyväkseen. Tieteellisessä keskustelussa on tästä ilmiöstä alettu käyttää termiä
ammatin vangiksi jääminen.”
Kuva: Sakari Karttunen
EHKÄ TÄSSÄ TUNTEE PISTON sydämessään. Kyllä sitä varsinkin nuorempana
hakeutui maissakin ollessaan toisten skönärien
joukkoon. Maissa olevat lapsuustuttavatkin
tuntuivat jotenkin etäisiltä. Myöhemmin, kun
itse avioitui, linjat lyhenivät sekä vuorottelua
alettiin soveltaa, sopeutuminen maaelävien
kanssa pääsi paremmin käyntiin. Koskaan
tuosta laitostumisesta ei ole päässyt eroon,
vaan se on seurannut mukana läpi elämän.
Pärssinen jatkaa: ”Suomalaisten merimiesten
keskuudessa on syntynyt myös oma merimiesslangi, joka runsailla vierasperäisillä
sanoilla ilmaisee merimiesammatin ja merimieskulttuurin kansainvälistä luonnetta.
Pohjanpalon 1) mukaan se, että merimiehet joutuvat ammattinsa kansainvälisyyden
vuoksi alituisesti näkemään ja tapaamaan eri
maiden asukkaita ja eri rotuihin ja uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä, on omiaan kehittämään heitä suurpiirteisiksi ja suvaitseviksi
maailmankansalaisiksi.”
KAIKILLE ON VARMAAN tuttua,
että me merimiehet olemme kyllä jonkin asteen kummajaisia tuolla tavallisen
rahvaan joukossa. Merimiestä ei oikein
ymmärrä muu kuin toinen merimies.
Lueskelin Tapani Pärssisen kirjaa ”Merimiehen psyykkinen hyvinvointi.” Merimieskulttuurista hän kirjoittaa seuraavaa:
”Eristyneessä laivayhteisössä on merenkulun historian kuluessa kehittynyt oma
erityinen merimieskulttuuri, jonka tavat,
tottumukset, normisto ja kieli poikkeaa
muitten kulttuurien vastaavista ilmiöistä.
Merimieskulttuurin muotoutumiseen ovat
vaikuttaneet sekä ne ihmiset, jotka ovat
hakeutuneet merille että käytännön elämä
merellä. Merimieskulttuurin normistossa
48
Vapaavahti
Frivakt
on paljon jäänteitä historiallisesti vanhemmilta merenkulun aikakausilta. Koneellistuminen ja automatisoituminen ovat
kuitenkin muuttaneet olosuhteita laivoilla
melko nopeasti ja niinpä merimieskulttuurin vanhat jäänteet saattavat aiheuttaa
monia yhteentörmäyksiä muuttuneiden
laivaolosuhteiden vaatimusten kanssa.
Merimieskulttuurille on ominaista sisäänlämpiävyys ja konservatiivisuus, koska se
elää eristyneissä olosuhteissa. Tämän vuoksi
ulkopuoliset vaikutteet eivät helpolla pääse
uudistamaan merimieskulttuurin normistoa
ja tapoja niin, että ne paremmin pysyisivät
mukana merenkulun ja ulkopuolisen yhteiskunnan kehitysvaatimuksissa ja muutoksissa.
Kun merimies sosiaalistuu merimieskulttuu-
TUON PIIRTEEN ON kyllä huomannut
itsessään ja ”lajitovereissaan.” Merimiehen
kyllä erottaa muusta joukosta tuo kokemusten mukanaan tuoma erilainen käyttäytyminen. Slangi, jota puhumme keskenämme, ei
ole mitään erikoisuuden tavoittelua, vaan
sen avulla on paljon helpompaa kommunikoida (skönö)kaverinsa kanssa. Joskus kauan
aikaa sitten kun kerroin eräässä porukassa
ns. merimiesjuttuja, eräs kuulija totesi, että
olipa mukava tarina. Mitä se muuten sano?
Sehän siinä usein tulee eteen, merimiesjuttu
pitäisi kertoa merimiesslangilla. Vaikka joukossa on vähän tai paljon slangisanoja, niiden merkitys yleensä selviää asiayhteydestä ja
ne antavat tarinalle lisähohtoa. En malta olla
kertomatta miten äitini minua joskus evästi
kirjeessään: ”Muista nyt pitää lujasti kiinni
niistä reelingeistä, vai mitä paapureja ne oli.”
Vaikka hän joutui kuulemaan tuota slangia
kahdelta pojaltaan, ei hän koskaan sitä opetellut tai edes kaikilta osin ymmärtänyt.
Meistä merimiehistä kerrotaan kaikenlaisia
tarinoita, josta tutkija toteaa tähän tapaan:
”Revyyn ja operetin palkeilta, äänilevyiltä ja radiosta on jo usean vuosikymmenen
4 / 2011
ajan esitetty monenlaisia höpötyksiä, jotka
on kuulutettu merimieslauluiksi. Tavallisimmin niitä ovat sepittäneet tusinaviisunikkarit, jotka ovat vaistonneet, että likipitäen kaikki hengenrihkama, mikä sivuaa
merimieselämää, tehoaa omalla tavallaan
maissa asuviin. Näissä viisuissa merimies
tavallisesti vain tanssia kopistelee laivan
kannella tai makailee suhisevien palmujen
siimeksessä tai kenties rypee ja rehvastelee
satamakaupunkien kapakoissa ja kaduilla.”
Paljonhan meistä on tehty lauluja, näytelmiä, elokuvia jne. Kuitenkin useat tarinat
ovat voimakkaasti liioiteltuja, sen huomaa
kaikki merellä työskennelleet noita tarinoita
lukiessaan. Matkakuvaukset yksitoikkoisista pitkistä reissuista ovat aika puuduttavaa luettavaa ilman jotakin ylimääräistä
dramatiikkaa ja senhän nuo tekstinikkarit
hallitsevat. Kertomukset laivalla työskentelevistä henkilöistä ja heidän töistään onkin
sitten eri juttu. Siitä voi saada vaikka minkälaista tarinaa. Tavalliselle maamiehelle
juttu ei vaan kelpaa ilman dramatiikkaa.
Jos sitä ei ole, tehdään sitä keinotekoisesti.
Tutkija jatkaa: ”Myyttejä ja tarinoita merimieselämästä lisäävät varmasti myös merimiesten omat kertomukset, jotka ovat usein
todellisuutta positiivisemmin sävyttyneitä,
sillä epämiellyttävät asiat unohtuvat myönteisiä asioita helpommin ja omasta ammatista tullaan usein – ehkä minän vahvistamiseksi – antaneeksi positiivisempi käsitys.”
TUTKIJAN MUKAAN NÄYTTÄÄ ilmeiseltä, että monet nuorukaiset, joilla on
henkilökohtaisia psyykkisiä ja muita ongelmia, lähtevät usein merille siinä toivossa, että
ongelmat siellä ratkeavat. Monella heistä on
harhaanjohtava käsitys ja vääriä ennakko-
luuloja merimieselämästä ja heidän merilläolonsa voi vain pahentaa heidän ongelmiaan.
Kuitenkin ne, jotka ovat lähteneet merille
heikoin motiivein, jäävät jo parin vuoden
jälkeen ammatin vangeiksi. Heille avautuu paremmat mahdollisuudet kohota arvohierarkiassa, saada titteli, rahaa, mukavuuksia, auktoriteettiasema ja arvostusta.
Muistan erään kaverin, joka oli koulutukseltaan insinööri. Ryyppäämisen vuoksi hän
sai lemput töistä, erosi vaimostaan ja lähti
merelle. Hän tuli jungmanniksi s/s Ramsdaliin. Kaveri ei hyväksynyt laivalla vallitsevaa
hierarkiaa ja yleensäkään komentosuhteita.
Kaikki olivat hänen yläpuolellaan ja töistä
sen paremmin kuin vapaa-ajasta ei tullut mitään. Lemput tuli täältäkin aika lyhyen seilausajan jälkeen. Tapasin hänet jälkeenpäin
kerran Helsingissä. Mies oli ihan puliukkoasteella.
TUTKIJA TOTEAA LOPUKSI: ”Merimieskulttuurissa näyttää siis olevan toisaalta persoonallisuutta muokkaavia ominaisuuksia ja toisaalta merimieskulttuuri
antaa itsestään ulospäin epärealistisen kuvan. Tästä on seurauksena se, että usein
lähdetään epärealistisin odotuksin merille ja
kuitenkin sosiaalistutaan voimakkaasti laivaympäristöön. Näin voi syntyä ristiriitainen tilanne, jossa toisaalla halutaan lähteä
maihin töihin, toisaalta maihin siirtyminen
tuottaa vaikeuksia, koska on vieraannuttu
laivayhteisön ulkopuolisesta maailmasta.”
Omalta kohdalta voin vain todeta, että merillä tuli vietettyä lähes koko työura. Jäätyäni
eläkkeelle vuonna 2000 tunsin oloni perin
turhautuneeksi, vaikka vuorottelusysteemin
myötä maihinkin oli tullut jonkinnäköinen verkosto, perhepiiri mukaan luettuna.
Kuva: Pekka Karppanen
Kuitenkin työelämä, on se sitten merellä tai
maissa hankittua, oli poissa. Tuon aukon
paikkaamiseen meni pari vuotta. Se paikattiin uusilla harrastuksilla, jotka liittyvät
suurelta osin entiseen ammattiin ja entisiin
kavereihin.
Timo Nenonen
Lähde:
Merimiesten psyykkinen hyvinvointi
(Tapani Pärssinen) 1) suomal. tutkija
Kuva: Pekka Karppanen
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
49
ABOA MAREN OPISKELIJAT
Filippiiniläisten miehistön jäsenten yleistyessä Suomen lipun
alla oli aika lähteä vastaiskuun.
Turun merikoulun iskuryhmä
lähti lokakuun pimeydessä vakoilemaan, mistä nämä kaukomaiden seilorit tulevat. Vuosikymmeniä jatkunut perinne
luokkaretkestä oli jälleen kerran
saanut jatkoa...
50
Vapaavahti
Frivakt
Syksyn pimeys ei kuitenkaan pitkään suonut suojaa, sillä jo Hong Kongissa heräsimme etelän auringon alla. Onneksi päivä on
noilla seuduilla kuitenkin lyhyempi ja saatoimme ennen seuraavan päivän Manilan
lentoa hioa taistelusuunnitelmat kuntoon
hotellin kattoterassin uima-altaassa. Suunnitelmia tarkennettiin aina seuraavan päivän iltaan Hong Kongin eri kohteissa, mm.
the Peak:ssä. Lopuksi löysimme vielä CMA
CGM:n kuljettajan ajamaan (pientä korvausta vastaan) meidät lentokentälle.
Johtuen myöhäisestä saapumisajasta jäi
Manila pitkälti näkemättä. Kuljettajan
mielestä tämä oli varmasti hyvä asia, sillä
lukuisista bunkraus pyynnöistä huolimatta suostui hän pysähtymään vasta Manilan
ulkopuolella. Sen sijaan määränpäässämme,
Subic Bay:ssä, saimme jo heti yöllä tutus-
tumiskierroksen ennen hotellille saapumista. Vielä yöllä suoritetun hotellihuoneen
jääkaapin bunkrauksen jälkeen oli edessä
pyhäpäivän lepo ennen virallisen ohjelman
alkamista.
Ensimmäisenä kohteena oli paikallinen
valtiollinen merikoulu. Lukuisten eksoottisten kohtaamisen jälkeen (paikalliset opiskelijat kohtelivat meitä kuin maailmanomistajia) olimme yhteenvetona päätyneet siihen,
että myös Turun koulun tulisi adoptoida
opetusmenetelmät, ja koulun tulisi Linnakiinteistön sijaan muuttaa vanhaan Kakolan
vankilaan. Raskaan vierailun päätteeksi ajattelimme virkistäytyä rannalla, mutta koska
opiskelijoina meillä ei ollut siihen varaa, siirryimme hotellille lepäämään ja valmistautumaan soluttautumaan illalla paikallisväestön
keskuuteen.
4 / 2011
VAKOILEMASSA FILIPPIINEILLÄ
Seuraava aamuna kuljettajamme suuntasi auton keulan kohti Wärtsilä Land&Sea
Academya, jonka kanssa koulullamme on
yhteistyötä. Nopeasti vanhaa opettajaamme
tervehdittyämme jatkoimme eteenpäin tilojen ja kurssitarjonnan esittelyyn. Matkalla
saimme tutustua paikalliseen (mutta suomalaisen vetämään) Basic Ice kurssiin, jonka
puitteissa näimme myös filippiiniläistyylisen
saapumisen Kielin kanavaan. Tämän jälkeen
söimme lounaan firman piikkiin, ja siirryimme viihteelle. Aluksi päädyimme safarille
ajelemaan tiikereiden keskelle. Tästä selvittyämme päätimme siirtyä rannalle hinnasta
huolimatta, oltiinhan sitä kuitenkin etelässä.
Viimeisenä (ja ehkä vähäisimpänä) oli
tutustuminen korjaustelakkaan. Telakalla ei
kuitenkaan huonoksi onneksemme ollut yhtään alusta, ja nopean esittelyn jälkeen käyn4 / 2011
nistimme suunnitelma B:n, jonka olimme
valmistelleet siirtymätaipaleella väärältä telakalta oikealle telakalle. Colreg harjoitukset
vesiskoottereilla eivät kuitenkaan päättyneet
parhaalla mahdollisella tavalla. Suruamme
lievitettiin kuitenkin illallisella firman piikkiin, ja tutustumisella paikalliseen tarjontaan.
Raskaan vierailurupeaman jälkeen suuntasimme maailman kuuluille Boracay:n
hiekkarannoille ravistamaan vuosien koulunkäynnin tomut hartioilta. Tällä matkalla
loimme kontaktit mm. paikalliseen baariin,
muutamiin turisteihin, sekä kävimme tutustumassa paikalliseen kukkotappeluun.
Täälläkään emme kuitenkaan unohtaneet
taustojamme ja harjoitimme ammattiamme
mm. purjehduksen merkeissä.
Matka antoi meille ainutlaatuisen tilaisuu-
den tutustua paikalliseen elämään. Paikallisesta vieraanvaraisuudesta ja ystävällisyydestä kertoo se, että ravintolaan etsittiin meitä
varten uusi kokki rannalta, kun kokista ei
ollut laittamaan ruokaan. Toisena esimerkkinä pystyimme hiekalla rantaravintolan lavalla Suomi hiphopin tahtiin heittelemään
virveleitä (tanssiliike, ei kalastusväline). Kolmantena oli baarimikon huoli hyvinvoinnistamme, sillä yön ja seuraavan päivän aikana
eräs ryhmän jäsen sai 20 tekstiviestiä, joissa
varmistettiin että kaikki on hyvin.
Kokemastamme unohtumattomasta elämyksestä olemme suuresti kiitollisia kaikille
tukijoillemme. Ilman tukeanne tämä maailmaa avartama kokemus olisi saattanut jäädä
väliin. Toivottavasti olette myös jatkossa tukemassa vastaavia projektia. Klassresa 2011,
over and out.
Frivakt
Vapaavahti
51
Kirjoja ja kirjailijoita
uudistuneessa
Messukeskuksessa 27.–30.10.2011
Mukana oli myös
kolme presidenttiä
Messujen teemamaana oli tänä vuonna Viro,
josta itse presidentti Toomas Hendrik Ilves
oli mukana avaamassa tapahtumaa. Myös
100 vuotta täyttävä suomalainen sarjakuva oli teemana. Tasavallan presidentti Tarja Halonen oli kirjailija Hannu Mäkelän
haastateltavana lauantaina. He muistelivat
Helsingin Kallion kaupunginosaa. Presidentti Martti Ahtisaari kertoi elämänkertakirjansa Matkalla vaiheista.
Sunnuntaina ohjelmistossa oli presidenttifoorumi, jossa keskustelivat ehdokkaat Pekka Haavisto, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen. Tapahtuma veti
runsaasti väkeä. Kaikkiaan messuilla vieraili
lähes 81.000 kävijää. Messuihin osallistui
yli 300 näytteilleasettajaa, esiintyjiä oli yli
tuhat. Ulkomaisia esiintyjiä oli noin 90 ja
heistä lähes 50 on virolaisia. Esiintyjiä tuli
17 eri maasta.
Presidenttien ja kandidaattien ohella tuntui suurinta suosiota nauttineen sarjakuvataiteilija Don Rosa, joka sai signeerata satoja
Aku Ankka –aiheisia sarjakuvakirjoja. Tiskille oli koko ajan kymmenien metrien jono.
Yleisömagneeteiksi voitiin myös laskea Sofi
Oksanen, joka haastatteli Finlandia-palkinnon voittanutta Rosa Liksomia, Jari Tervo
sekä dekkarilauantain tähdet Reijo Mäki,
Harri Nykänen ja Jarkko Sipilä.
Messukeskuksessa järjestettiin samaan
aikaan myös musiikkimessut sekä viini- ja
ruokamessut. Tämän vuoden uutuutena oli
ArtForum -taidetapahtuma jossa myytiin
ja esiteltiin mm. keramiikka-, maalaus- ja
videotaidetta. Erilaisia herkkuja oli tarjolla
sekä Suomen maakunnista että ulkomailta.
Musiikkimaailman julkkiksia nähtiin sekä haastatteluissa, kirjoja signeeraamassa että
esiintymislavalla. Idols-tähdistä paikalla pyörähtivät muun muassa Stina Girs ja Martti
Saarinen. Waltari –yhtyeen Kärtsy Hatakka
ja Michael Monroe markkinoivat kirjojaan.
Lavalla nähtiin monia tähtiä Freemanista ja
Anneli Mattilasta Eriniin. Musiikin monitoimimies Ile Vainio hääri hyväntuulisena
lähes joka paikassa.
Vapaavahti Kirjamessuilla,
Pekka Karppanen,
Milja Nitovuori ja
Gerd Grabber
52
Vapaavahti
Frivakt
Esikoiskirjailija Helen Mosterin
Hylyssä seurataan kolmea tarinaa: nykyajassa sukeltaja Anton
Saksa löytää hylyn Suomenlahdesta, 1700-luvun lopulla Venäjän keisarinna tilaa taidetta
Euroopasta ja kapteeni Willem
Arnesen poikansa kanssa lähtee
sitä tuomaan Amsterdamista.
Presidentti Martti Ahtisaaren Matkalla –kirja herätti keskustelua mediassa. Vetäytyminen vuoden
2000 presidentinvaaleista ja siihen johtaneet syyt
kiinnostivat myös messuyleisöä. Kirjoittajat Tapani Ruokanen ja Katri Merikallio olivat laatineet
kattavan teoksen Nobel-voittajan elämänvaiheista.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen asui lapsuudessaan Kalliossa.
Kirjailija Hannu Mäkelä ja viestintäpäällikkö Maria Romantschuk
keskustelivat presidentin kanssa Helsingin kuuluisan kaupunginosan
vaiheista.
4 / 2011
Raoul Johnsson, Juha Ruusuvuori, Seppo Laurell ja Maria Grönroos John
Nurmisen Säätiön osastolla. Säätiön tuorein julkaisu on Seitsemän meren
purjehtijat – Suurten maailmanympärimatkojen viisi vuosisataa. Kirja on
Derek Wilsonin teos, jonka on suomeksi kääntänyt Juha Ruusuvuori. Suurten maailmanympärimatkojen seikkailuja hallitsivat kapteenit, tavalliset
merimiehet, merirosvot, kauppiaat, kilpapurjehtijat sekä miehet että naiset.
Viron presidentti
Toomas Hendrik
Ilves puhui messujen avajaisissa ja
esitteli kirjaansa
Omalla äänellä.
Kirjassa pohditaan myös Suomen
ja Viron läheisiä
suhteita
Jari Tervon uutuusromaani
Layla on sävyltään vakava,
mutta satiiria ja huumoriakin
löytyy. Tarina kertoo 15-vuotiaan kurditytön tarinan. Kirja
oli syys- ja lokakuun myyntilistojen kärjessä, ja aiheutti
hieman keskustelua Suomen
kurdiväestön keskuudessa.
Erin Anttila (o.s.Koivisto) on
Nylon Beatin jälkeen keskittynyt
soolouraansa. Musiikkimessuilla
hän esitti kappaleita uudelta
albumiltaan Hunningolla.
Lasse Lehtinen ja Hannu
Rautkallio kirjoittivat Väinö
Tannerin unohdetut päiväkirjat. Yhdysvalloista löytyneiden
dokumenttien ja aikalaisten
kertomuksien pohjalta voitiin
arvella Tannerin pitäneen salaisia yhteyksiä myös amerikkalaisten kanssa jatkosodan aikana.
4 / 2011
Viihteen monitoimimies Mato Valtonen julkaisi kolmannen kirjansa Rakkaani Alkoholi.
Kirja ei ole moralisointia, vaan siinä tutkiskellaan mikä tässä yhteiskunnassa mättää ja
mistä tämä vinksahtanut alkoholin ihannointi
juontaa juurensa. Sleepy Sleepersien ajoista
Mato on kohtuullistanut omaa läträämistään,
ja viimeisen vuoden ajan hän on pysytellyt
ajokunnossa.
Frivakt
Vapaavahti
53
Böcker och författare i
renoverade Mässcentrum
27. – 30.10.2011
Också tre presidenter deltog
Böcker skrivna av Jens Lapidus läses
både på finska och på svenska. ”Livet
deluxe” är den senaste boken.
Estland var i år temat för mässan, och presidenten Toomas Hendrik Ilves var själv med
då evenemanget öppnades. Den finländska
serien som fyller 100 år var ett annat tema.
Under lördagen intervjuades republikens
president Tarja Halonen av författaren Hannu Mäkelä. De mindes stadsdelen Berghäll i
Helsingfors. President Martti Ahtisaari berättade om sin självbiografi ”Matkalla”.
På söndagen stod presidentforumet på
programmet, en diskussion med kandidaterna Pekka Haavisto, Paavo Lipponen,
Sauli Niinistö och Paavo Väyrynen. Diskussionen lockade en stor publik. Sammanlagt 81 000 personer besökte mässan.
Över 300 utställare deltog, och över ettusen
personer framträdde, av dem var ca 90 från
utlandet. Närmare 50 personer från Estland
uppträdde. På mässan var 17 olika länder
representerade.
Den irländska författaren Lorna Byrne,
som skrivit böckerna
Angels in my hair
och Stairways to
Heaven, intervjuades
i Helsingfors Bokmässa på lördag.
Den åländske stjärnkocken Michael Björklund uppträdde under mässan också kockande i finskspråkiga televisionsprogram. Han är känd också från FST:s program
Strömsö.
54
Vapaavahti
Frivakt
Kjell Westö berättade om den nya filmen som baserar sig på boken
”Där vi en gång gått”, som belönades med Finlandiapriset.
4 / 2011
Kirjakatsaus
”Kukaan ei kiitä sinua vanhainkodin sairasosastolla, että elit virheettömän elämän, mutta kaikki kehuvat ihmistä, joka on osannut
elää oman näköisen elämän”, totesi Anna Perho.
Kari Hietalahti tuli kertomaan kirjastaan Kenraali Pancho ja pojat yhdessä päätähden eli chihuahua koiran kanssa. Kirja on tehty
tv:ssä Jimillä esitetyn Kenraali Pancho ja pojat Pohjoiskalotilla-sarjan
pohjalta. Tämä kirja on kirjoitettu siksi, että haluan perehtyä perusasioihin ja avata solmuja joita syntyi ohjelmamme aikana, kertoi
Hietalahti. Ohjelma ei ole oikeasti mikään ns. äijäohjelma, vaan
epäonnistumiset ja kommellukset näytetään reilusti.
Kirjassa pystyy kertomaan enemmän ja tarkemmin kalastusvinkkejä, kuin tv-ohjelmassa. Kalastuskärpänen iski Hietalahteen jo 7-8
-vuotiaana, vaikka ensimmäinen kokemus kalasta olikin hurja. ”Olin
sukeltamassa ja törmäsin päin katiskaa. Silmieni edessä oli hirviö, eli
noin 3kg painoinen hauki. Uin nopeasti rantaan ja juoksin itkien
kotiin”, kertoi Hietalahti.
Kirjasta löytyy hyödylliset ja tarkat ohjeet myös matkustamiseen
koiran kanssa. Vinkiksi myös, että valokuva saaliista on parempi,
kuin vaaka, koska kalan saa näyttämään isommalta eri kuvakulmilla.
Ohjeita on myös koukun irrottamiseen poskesta tai korvasta. ”Yhtä
ainoaa tapaa ei ole kalastaa, vaan pääasia on, että kalastaa”, painotti
kirjoittaja. Hauskaa luettavaa, upeiden kuvien kera.
Anna Perhon kirja Anna palaa keräsi salin täydeltä kuulijoita. Kirjassa on monenlaisia elämänohjeita naisille. Haastattelija oli sitä mieltä,
että jokaisen pojan kuuluisi lukea kirja armeijassa, koska miehet eivät
todellakaan ymmärrä naisten ajatusmaailmaa.
Perho halusi kirjoittaa perinteisen naisen elämästä, mutta hänellä
oli vaikea päästä alkuun kirjan kirjoittamisessa. Aluksi tekstit olivat
liian paljon ”neuvoa antavia”, ja kun elämä ole totuusmonopoli oli
tyyliä vaihdettava. Perho päätti kirjoittaa omasta eletystä elämästä.
Yleensä elämättä jättäneet ihmiset neuvovat ja kertovat miten pitäisi toimia. Yhtä totuutta ei ole olemassa ja elämästä pitää osata
nauttia.
4 / 2011
Indrek Harglan kirjaa Apteekkari Helchior ja Olevisten kirkon arvoitus oli jo kolme kuukautta ennen ilmestymistä kyselty laivakirjastoihin. Suomessa Harglan on melko tuntematon, vaikka hänen
kirjojaan on julkaistu Virossa jo toistakymmentä.
Haastattelija kysyi miksi Harglan päätyi kirjoittamaan pseudonyyminä ja hän kertoi, että tavallisesti Virossa liitetään yhteen tekijä ja
teos, mutta enhän koskaan kirjoita itsestäni, kertoi kirjailija. Hargla
on paikannimi etelä-Virossa ja tästä syntyi kirjailijanimi.
Hänen aiemmat kirjat ovat fantasiaa ja scifiä, mutta hän ajatteli,
että on helpompi käsitellä vaikeita aiheita dekkareissa. Näin syntyi
Apteekkari Helchior sarja, josta seuraava ilmestyy suomeksi keväällä
2012.
”Äitini on teologi ja isäni kriminologi, joten oli luonnollista, että
minusta tuli jännityskirjailija”, kertoi Hargla
Hargla pitää jännityksen yllä viimeisille sivuille asti tässä historiallisessa rikoskertomuksessa.
Vapaavahtiinkin kirjoittanut Joni Skiftesvik on julkaissut uuden meriaiheisen
romaanin, Perämies Jokelan
kotiinpaluu. Petsamosta merille lähtenyt ja sodan aikana
englantilaisissa ja norjalaisissa laivoissa torpedoja väistellyt Eero Ensio Etselinpoika
Jokela on romaanin värikäs
keskushahmo. Syksyllä 1948
vanha ja huonokuntoinen
Sonja-laiva ajaa Raahen
edustalla karille. Haaksirikon myötä tanskalaisnorjalainen miehistö jättää
laivan Jokelan jäädessä yksin
kylmenevään syksyyn karikukoksi uppoavaan laivaan.
Ari Turusen ja Petja Partasen teos Raakaa voimaa kertoo suomalaisesta jäänmurtamisesta. Hienoilla kuvilla
ja asiantuntevilla teksteillä
julkaistu kirja kunnioittaa
suomalaista insinööritaitoa
ja merenkulun osaamista.
Suomen merikuljetusten
turvaamisen ohella käydään
läpi myös monitoimimurtajien ja jäätä murtavien
kauppa-alusten toimintaa.
Tänä päivänä tapetilla olevien Luoteis- ja Koillisväylien
merkitys kauppamerenkululle selvitetään myös.
Frivakt
Vapaavahti
55
Dan Weissenberg
Herzogin Cecilie
– Skeppet som ville flyga
Börje Isakssons miniatyrmodell av Herzogin Cecilies haveri
För några år sedan kom författaren av en slump
över en anspråkslös liten blå bok, Pamela Bournes Hertiginnans sista resa. Det ledde till att han
gjorde en djupdykning i sjöfartslitteraturen, för
att låta de centrala personerna ombord berätta
sina historier om upplevelserna ombord. Författaren vill understryka att vi här har en berättelse, ett mellanting mellan fiktion och fakta.
I boken får vi följa den legendariska fyrmastbarken på resan som kom att bli hennes sista.
De stora vindskeppen deltar i den årliga
vetekappseglingen från Australien till Europa.
Främst, vackrast och snabbast är med sina 21
knop ålänningarnas flaggskepp, som på 86 dagar rundar Kap Horn på väg till England år
1936. Men det ofattbara sker: utanför Devons
klippor går hon på grund. Dokumentationen
av haveriet består av bevarade loggböcker, dussintalet litterära alster, hundrade fotografier, en
oändlig mängd tidningsartiklar, filmer och museiföremål. Det världsvida intresset för Hertiginnan varade ända från kölsträckningen intill
Bremerhaven 1902 till de dramatiska händelserna våren1936. Denna fascination har sedan
aldrig slocknat helt, det lever sitt eget liv, vid
sidan av all annan pågående historia.
Boken innehåller en diger referensförteckning och ett stort antal foton
Litorale 2011
Nils-Erik Forsgård
Hemingway – en betraktelse
Nobelpristagaren Hemingway gjorde sig känd
som både författare, krigskorrespondent, jägare
och fiskare. Det har gått femtio år sedan hans
död för egen hand. Forsgård började läsa Hemingway som 12- åring – ”allt för tidigt” enligt
egen utsaga. Nu läste han romanerna och novellerna på nytt och reste i Hemingways fotspår
till de platser som han gjort kända genom sina
böcker. Under resan intervjuade han ett stort
antal människor som hade personliga minnen
av Hemingway.
Resan för Forsgård till Italien, Frankrike,
Spanien, USA och Kuba. I Italien upplevde
Hemingway som ambulansförare det första
världskrigets fasor. Romanen Farväl till vapnen
baserar sig på dessa händelser. Hemingway arbetade i Paris som utrikeskorrespondent under
1920-talet. Umgänget med tidens författare i
Paris sägs ha haft stort inflytande på Hemingway, som debuterade med Och solen har sin
gång som snabbt blev en internationell bestseller. Som korrespondent rapporterade han också
från det spanska inbördeskriget under trettiotalets senare hälft. Inspirerad av erfarenheterna av
kriget skrev han Klockan klämtar för dig. I början av femtiotalet skrev Hemingway på Kuba
Den gamle och havet, boken som banade vägen
för Nobelpriset år 1954.
Hemingways böcker publiceras fortfarande i
enorma upplagor, och kring den mytomspunna
författaren har en hel industri uppstått i form
av hotell, barer, möbler, kläder och souvenirer
och en licensbyrå bevakar noga arvingarnas
ekonomiska intressen
Forsgård kallar sin bok om legenden Hemingway också för sin ”separatfred” med för-
fattaren.
En imponerande mängd noter och en diger
källförteckning kompletterar boken, som också
innehåller färgbilder som Forsgård tagit under
resan. Boken inspirerar säkert mången att återknyta bekantskapen med en av sin generations
största författare.
Söderströms Förlags Ab, 2011
Leo Löthman
Transportflotte Speer
En liten åländsk galeas dunkar in mot tyskarnas
väldiga flottbas i Alta med en last av timmer
en kväll i september år nittonhundrafyrtiotre.
56
Vapaavahti
Frivakt
Galeasen Brita är bara ett av de drygt etthundra
finländska fartyg som tvingats söka sitt levebröd i trafiken på Nordatlanten längs Norges
långa och klippiga kust inom Transportflotte
Speer.
Tyskland har ockuperat Norge och största
delen av Europas kuster är spärrade. Amerikanskt bistånd kunde landsättas endast uppe
vid den ryska ishavskusten. Att förstöra tyskarnas Tirpitz, är enligt Churchill det största som
kan göras till havs.
Löthman låter Britas lilla åländska besättning, två män och en ung flicka, ta del i de
dramatiska händelserna där krigets slagskepp
bland bomber, minor och torpeder kämpar om
herraväldet över sjövägarna.
Boken har från åländsk sida nominerats till
2012 års nordiska litteraturpris.
PQR-kultur, 2011
4 / 2011
Arja Ahonen on vuoden 2011 Merimiesurheilija
MONINKERTAINEN MESTARI
SILJA SERENADELTA
Arjan nimi on tulosliuskoista tuttu jo kolmen vuosikymmenen takaa, liikunta on
kuulunut koko ajan menevän merenkulkijanaisen elämään.
– Merimiesura lähti käyntiin Vaasanlaivoilla 1978. Polar Express oli ensimmäinen
laivani, Arja Ahonen kertoo.
Edelleen Lapualla asuva Arja aloitti yleisurheiluharrastuksen jo nuorena. Hän on
kiitollinen nuoruutensa yleisurheiluvalmentajalle, jonka opeista on ollut hyötyä matkan
varrella. Toki liikunta oli tuohon aikaan suosittu vapaa-ajanviettomuoto.
– Ei ollut televisiota eikä muitakaan nykypäivän viihdemuotoja. Ulkona ja kentillä
vain pelattiin, Arja muistelee.
Hänen liikunnallisuutensa on periytynyt
myös jälkipolville. Kolmesta pojasta kaksi
pelaa edelleen jalkapalloa korkealla tasolla.
Lasten kuljetuksissa Arjalla on pitänyt välillä kiirettä, mukana on ollut muitakin lajeja,
kuten kilpatanssi, koripallo ja jääkiekkoa.
Harrastuksia vaikka
muille jakaa
Arja kokeili nuorena myös telinevoimistelua
ja liikuntanumero oli aina 9-10.
– Siitä on ollut hyötyä notkeuden ylläpidossa, mikä taas auttaa tanssiessa, Arja tuumii.
Hänelle tanssiharrastus on melkein henki ja elämä. Kotiseudun, Vähänkyrön ja
Lapuan seuduilla tanssilavakulttuuri elää
vahvana. Arjakin on kulkenut lavatansseissa
15-vuotiaasta lähtien. Perinteisten valssien ja
humppien ohella hän on hyvin kiinnostunut
latinotansseista, varsinkin argentinalaisesta
tangosta.
Laivalla ollessaan hän osallistuu aina päivävapaalla Mepan järjestämille salsa- tai
zumbatunneille, jotka pidetään Katajanokan liikuntasalissa. Viime vuonna hän teki
mielenkiintoisen matkan Etelä-Amerikkaan.
– Olin reissussa Anu Ryökkysen kanssa
Buenos Airesissa. Osallistuimme erään suomalaisryhmän mukana tangokoulun oppitunneille, Arja kertoo.
Argentiinassa hän pääsi myös käyttämään
vuosien varrella hankkimaansa espanjan
kielen taitoa, jota välillä tarvitaan työssäkin.
Arja on opiskellut espanjaa omatoimisesti,
kansanopistossa, Mepan kursseilla ja pitämällä kirjeenvaihtoystäviä.
4 / 2011
jossa on talvella hiihtolatu. Maastohiihto ja
laskettelu kuuluvat myös Arjan lajeihin.
– Laivan ollessa Tukholman päässä käyn
sauvakävelemässä. Monet sauvat on jo pitänyt uusia, Arja kertoo.
Silja Serenaden vapaa-ajan kassa on
kustantanut laivaväelle muutamia kävelyasuvapareja. Arja on alkanut käyttää myös
laivan kuntosalia. Voimaharjoittelu pienillä
käsipainoilla ja soutu sujuvat salsamusiikin
tahdissa.
– Olen innostunut myös kuntonyrkkeilystä. Laivalle saatiin lattialla seisova sparrausnukke, enää ei tarvitse nostella raskaita
säkkejä kattoon, Arja kehuu.
Mitaliputki alkoi
Vaasanlaivoilla
Arja Ahonen toimii tarjoilijana Silja
Serenaden buffet –ravintolassa
– Kommunikoimme edelleen tavallisilla
kirjeillä. Toki käytän sähköpostiakin, mutta
Facebookiin en ole mennyt, Arja naurahtaa.
Hän pitää henkilökohtaista kontaktia ystäviin tärkeänä, face to face. Myös moottoripyöräily on ollut aina lähellä Arjan sydäntä ja
tallista löytyy monta erilaista karsipyöräistä.
Hän kuuluu veteraanimoottoripyöräpyöräkerhoon nimeltä Lakeuden huimapäät.
Liikuntaa kesällä ja talvella
Viimeiset kuusi vuotta Arja on harrastanut
myös avantouintia. Talvikaudella hän käy lomalla ollessaan uimassa kaksi kertaa viikossa. Kodin lähellä on myös valaistu pururata,
Arja muistelee uransa alkuaikoja Vaasanlaivoilla, joissa merimiesurheiluun osallistuivat
lähes kaikki.
– Yrjö Mäenpää innosti ihmisiä urheilemaan. Osallistujia oli paljon, ja tulokset
olivat hyviä, Arja kertoo.
Vaasanlaivoista esimerkiksi Fenno Express
voitti parhaan urheilulaivan palkinnon,
Kekkosen Kannun vuosina 1980, 1981 ja
1982. Yrjö Mäenpää ja Rune Ståhlberg valittiin Vuoden merimiesurheilijoiksi. Arja
sai aloittaa yli 30-vuotisen merimiesuransa
hyvässä seurassa, perinteiden vaaliminen vei
hänetkin Vuoden merimiesurheilijaksi.
Hän on viimeiset kymmenisen vuotta
työskennellyt tarjoilijana Silja Serenadella,
joka on yksi kaikkien aikojen parhaita merimiesurheilulaivoja. Vuonna 2010 Arja voitti
kaksi Pohjoismaista mitalia merenkulkijoiden yleisurheilussa. Tämän vuoden kotimaisissa tuloksissa Arja on kärjessä oman sarjansa kaikissa lajeissa sekä kolmiottelupisteissä.
Vuoden 1983 merimiesurheilupalkintojen jako m/s Botnia
Expressilla. Salmen, Laurin,
Marian ja Helenan lisäksi
kuvassa on kolme Vuoden
merimiesurheilijaa: oikealla
Yrjö Mäenpää (1980), kolmas oikealta Rune Ståhlberg
(1983) ja kolmas vasemmalta
Arja Ahonen (2011)
kuva: Seppo Lammi
Frivakt
Vapaavahti
57
Arja Ahonen – Årets sjömansidrottare 2011
MÅNGFALDIG MÄSTARE
FRÅN SILJA SERENADE
Arjas namn är bekant från resultattabellerna
under tre årtionden, motion har hela tiden
hört till sjöfararkvinnans liv.
– Banan till sjöss började på Vasabåtarna
år 1978. Polar Express var min första båt,
berättar Arja Ahonen.
Arja, som fortfarande bor i Lappo, började med friidrott redan som ung. Hon är
tacksam för de lärdomar hon fick av sin
tränare under ungdomstiden, dem har hon
haft nytta av under årens lopp. Motion var
visserligen på den tiden en populär fritidssysselsättning.
– Det fanns varken television eller andra
former av nutidens underhållning. Man bara
spelade ute och på planerna, minns Arja.
Barnen har också ärvt hennes motionsvanor. Av tre söner spelar två fortfarande fotboll på hög nivå. Ibland har Arja haft bråttom med att skjutsa barnen, då grenarna
har utökats med tävlingsdans, basket och
ishockey.
Utdelning av sjömansidrottsprisen år 1983 på M/S Botnia Express. Utöver Salme,
Lauri, Maria och Helena på bilden tre Årets sjömansidrottare: till höger Yrjö Mäenpää (1980), tredje från höger Rune Ståhlberg (1983) och tredje från vänster Arja
Ahonen (2011). foto: Seppo Lammi
några par gångstavar åt besättningen. Arja
har också börjat använda fartygets konditionssal. Styrketräning med små tyngder och
rodd går bra till takten av salsamusik.
– Jag är också intresserad av konditionsboxning. Vi fick till fartyget en sparringsdocka som står på golvet, man behöver inte
längre lyfta tunga säckar i taket, berättar Arja
nöjd.
Fritidssysselsättningar
i överflöd
Arja prövade också på redskapsgymnastik
som ung, och vitsordet var alltid 9 -10.
– Den har varit till nytta för att upprätthålla spänstigheten, som hjälper då man
dansar, funderar Arja.
För henne är dansen nästan livsviktig. I
hennes hemtrakter i Lillkyro och Lappo är
dansbanekulturen livskraftig. Arja har gått
på dansbanor sedan hon var femton. Utöver
traditionell vals och humppa är hon mycket
intresserad av latinodanser, speciellt argentinsk tango.
Då hon jobbade ombord brukade hon under lediga dagar delta i salsa- och zumbatimmar som SSB arrangerade i motionssalen på
Skatudden. Senaste år gjorde hon en intressant resa till Sydamerika.
– Jag var i Buenos Aires med Anu Ryökkynen. Vi deltog i en tangoskolas lektioner
i en finländsk grupp, berättar Arja.
I Argentina hade hon också tillfälle att
använda den kunskap i spanska som hon
skaffat under årens lopp, den behövs ibland
också i jobbet. Arja har studerat spanska på
egen hand, i medborgarinstitut och på SSB:s
kurser och håller också kontakt med brevvänner.
– Vi kommunicerar fortfarande med vanliga brev. Nog använder jag också el-post,
med i Facebook har jag inte gått med, skrattar Arja.
58
Vapaavahti
Frivakt
Medaljskörden
började på Vasabåtarna
Hon håller personlig kontakt med sina
vänner ansikte mot ansikte. Motorcykelåkning har också alltid stått nära Arjas hjärta,
och i garaget står många olika tvåhjulingar.
Hon hör till veteranmotorcyklistklubben
Lakeuden Huimapäät.
Motion sommar som vinter
Under de senaste sex åren har Arja också
vinterbadat. Under vintern simmar hon
två gånger i veckan på ledigheterna. Hon
har också en belyst motionsslinga nära sitt
hem, under vintern löper där skidspår. Terrängskidning och slalom hör också till Arjas
grenar.
– Då fartyget är i Stockholm går jag också
stavgång. Jag har redan slitit ut många par
stavar, berättar Arja.
Silja Serenades fritidskassa har bekostat
Arja minns början av sin sjöfararbana på Vasabåtarna, där nästan alla deltog i sjömansidrotten.
– Yrjö Mäenpää uppmuntrade folk att
idrotta. Deltagarna var många och resultaten
goda, berättar Arja.
Av Vasabåtarna vann till exempel Fenno
Express priset till bästa idrottsfartyget, Kekkonens Kanna, åren 1980, 1981 och 1982.
Yrjö Mäenpää och Rune Ståhlberg valdes
till Årets Sjömansidrottare. Arja kunde
börja sin över 30-åriga sjöfararkarriär i gott
sällskap. Att hon slagit vakt om traditionerna
gav också henne titeln Årets sjömansidrottare.
Under de senaste tio åren har hon arbetat
som servitris på Silja Serenade, som är en
av alla tiders bästa sjömansidrottsfartyg. År
2010 vann Arja två medaljer i sjöfararnas
nordiska friidrottsmästerskap. I årets finländska resultat ligger Arja i täten i sin egen
serie i alla grenar och i trekamp.
4 / 2011
YLEISURHEILUMESTARUUS
KLENODENILLE
AMORELLA VEI KEKKOSEN KANNUN
FRIIDROTTSMÄSTERSKAPET
TILL KLENODEN
AMORELLA TOG HEM KEKKONENS POKAL
Viking Linen Amorella piti yllä kovaa tasoa koko vuoden. Suurissa, 120 pelaajan jääkiekko- ja
jalkapalloturnauksissa Amorella voitti mestaruuden. Laivalta on yksilöurheilijoita osallistunut myös muihin merimiesurheilulajeihin sekä
keilailuun ja pesäpalloiluun.
Muutaman vuoden yleisurheilun kärkisijoja
kolkutellut Bore-varustamon m/s Klenoden pelasi varman päälle. Yleisurheilutuloksia tehtiin
pitkin vuotta kiireisissäkin satamissa, kuten edellisestä Vapaavahdista voitiin lukea. Seagard kiri
viime vuoden voittajan, Swegardin ohi kakkoseksi.
Finnlinesin uusi alus Finnbreeze sijoittui hienosti
neljänneksi.
Yleisurheilun kolmitottelussa eniten pisteitä sai Jyrki Stenman. Naisten voiton vei Vuoden merimiesurheilijaksi valittu Arja Ahonen. Pistelaskuissa on huomioitu
ikäluokkien tasoitukset.
Viking Lines Amorella höll hög nivå hela året.
I de stora ishockey- och fotbollsturneringarna
med 120 spelare tog Amorella hem segern. Från
fartyget har även individidrottare deltagit i andra sjömansidrottsgrenar och även bowling och
boboll.
Rederiets Bores fartyg m/s Klenoden, som flera år varit med i toppstriden, tog i år en klar seger.
Friidrottsresultat gjordes längs med året även vid
de mest brådskande hamnarna, vilket även kunde
läsas i förra numret av Frivakt. Seagard ryckte förbi
förra årets vinnare, Swegard och tog därmed andra
plats. Finnlines nya fartyg Finnbreeze gjorde en fin
debut, och slutade fyra.
I friidrottens trekamp tog Jyrki Stenman mest poäng.
På damsidan var det årets sjömansidrottare Arja Ahonen
som tog segern. I poängräkningen har åldersklassernas
kompensation medräknats.
Ytterligare information och de nordiska resultaten
publiceras senare på SSB:s hemsidor samt i det följande numret av Frivakt.
Kuntoilua Klenodenilla; Jussi
Hänninen ja Tape Kaikkonen
Silja Serenaden
porukkaa kuulakisassa
KOLMIOTTELU, NAISET
1 Ahonen Arja
Silja Serenade 1614
2 Kettunen Rosalyn
Kristina Katarina 971
3 Alajoki Tiina
Mariella 920
4 Söderlund Rauni
Botnica 781
5 Suonpää Hanna
Mariella 622
KOLMIOTTELU, MIEHET
LAIVAJOUKKUEIDEN
YLEISURHEILUKILPAILU
30.11.2010 30.11.2011
1 Klenoden 2507
2 Seagard 1822
3 Swegard 1661
1 Stenman Jyrki
Finnbreeze 2417
2 Sarivaara Lauri
Klenoden 2230
3 Hänninen Jussi
Klenoden 1985
4 Seema Kristo
Klenoden 1857
5 Kaikkonen Tapio
Klenoden 1811
6 Johnsson Daniel
Seagard 1803
7 Matikainen Eero
Klenoden 1650
7 Dahlström Kim
Seagard 1650
6 Friman Susanne
Seagard 554
7 Lindblom Ellinor
Seagard 539
8 Salo Satu
Kristina Katarina 381
9 Paron Kristine
Finnbreeze 244
9 Lehto Tapio
Swegard 1603
10 Lemel Agnes
Sija Serenade 228
10 Kalinovski Marcello
Klenoden 1574
Tarkemmat tiedot ja Pohjoismaiset tulokset julkaistaan myöhemmin MEPAn verkkosivuilla ja seuraavassa Vapaavahdissa.
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
59
Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan kirjapalkinto.
Lähetä ratkaisusi osoitteella: MEPA, PL 170, 00161 Helsinki
Nimi:
Osoite:
60 Vapaavahti
Vapaavahti
60
Frivakt
Frivakt
2011
34//2010
Ett bokpris utlottas mellan dem som löst korsordet rätt.
Skicka in din lösning till SSB, PB 170, 00161 Helsingfors
Namn:
Adress:
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
61
RISTIKOIDEN RATKAISUT
Vapaavahdin 3/2011 ristikon oikein ratkaisseista palkintoarpa osui Krista Tanhuanpään kohdalle.
TATUOINTEJA
TUTKITAAN
Terve!
Onko sinulla ”tatueerauksia”? Teen Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjaa suomalaisesta
tatuointikulttuurista. Yksi olennainen ja tärkeä osa tuota kulttuuria ja sen kehittymistä
ovat olleet tietenkin merimiesten tatuoinnit
ja tatuointiperinne. Etsin tutkimukseeni haastateltavia tatuoituja ”skönareita” ja kaipaisin
tästä aiheesta myös valokuvamateriaalia jos
sellaista sattuu löytymään. Palautan kaiken
valokuvamateriaalin omistajilleen, enkä käytä
niitä ilman lupaa mihinkään.
Parhain terveisin,
Jari Ruotsalainen
Kiertokoulu 34A
82220 Niittylahti
p.050-597 1044
[email protected]
62
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2011
HARRASTETYÖT MEPAAN
helmikuussa 2012
HOBBYARBETENA TILL SSB
inom februari 2012
Vielä on aikaa osallistua MEPAn vuosittain järjestämään merenkulkijoiden harrastetyökatselmukseen.
Toimita työsi MEPAan viimeistään 27.2.2012 mennessä!
Harrastetöistä kootaan näyttely Helsingin Katajanokan merimiesklubille.
Du hinner ännu delta i SSB:s årliga mönstring av sjöfolkets hobbyarbeten. Sätt fart på penseln eller låt diktarådran flöda!
Lämna in dina alster till SSB senast den 28.2.2012!
Utställningen som sammanställs av arbetena är öppen i mars på
Sjömansklubben i Helsingfors, Slottsgatan 3.
HARRASTEKATSELMUKSEN SARJAT OVAT:
HOBBYMÖNSTRINGENS SERIER:
KUVATAIDE
-öljy- tai vesivärityöt, piirrokset, veistokset
KÄTEVYYSTYÖT
-pienoismallit ja pullolaivat, köysityöt, puutyöt, kaikenlaiset
käsityöt
KIRJOITUSTYÖT
-novellit, runot, pakinat, kertomukset
VALOKUVAUS
- digitaalikuvat sekä mustavalko-, dia ja värikuvat on lähetettävä
11.01.2012 mennessä Pohjoismaisen valokuvauskilpailun vuoksi
BILDKONST
arbeten i olja, akvarell, teckningar, skulpturer
HÄNDIGHETSARBETEN
miniatyrmodeller och flaskskepp, rep- och träarbeten samt alla
slags handarbeten
LITTERÄRA ALSTER
noveller, dikter, kåserier, berättelser
FOTOGRAFERING
- svartvita-, färg-, dia- och digitala bilder bör insändas senast den
11.1.2012, med tanke på den nordiska fototävlingen!
Katselmukseen voi osallistua yhdellä tai useammalla
työllä ja halutessaan vaikka kaikkiin sarjoihin, mutta
samalla työllä vain kerran. Harrastetöitä ei aseteta
paremmuusjärjestykseen, mutta tekijät saavat arvion
töistään ja parhaille jaetaan tunnustuspalkintoja.
Harrastetöihin on selvästi merkittävä lähettäjän
nimi/nimimerkki ja mukaan liitettävä selvitys,
josta ilmenee osanottajan nimi, ammatti, laiva
sekä tarkka kotiosoite ja puhelinnumero.
Harrastetyöt toimitetaan osoitteeseen: MEPA, Linnankatu 3, IV kerros, 00160 Helsinki
tai MEPAn sivutoimistoihin.
Lähemmät tiedustelut puh (09) 6689 0016/
Kittilä
e-mail: [email protected]
Sjömansservicebyrån Finland och
Sjömansservice Sverige arrangerar
med stöd av PAF fartygslagens
innebandyturnering den 24.3. i
Baltichallen, Mariehamn.
Max 16 lag, aktiv speltid 1x15 min.
Turneringen börjar kl.09:00 och
slutar senast kl. 18:00.
Sjömansservicebyrån erbjuder för
finskflaggade fartyg, samt fartyg
som ingått SSB-avtal, logi på
Hotell Cikada.
Anmälning: www.mepa.fi
Info: Johan Treuthardt,
tel 0400 709 491,
[email protected]
4 / 2011
Man kan delta i mönstringen med ett eller flera arbeten och om
man vill i rentav alla serier, men bara en gång med samma arbete.
Hobbyarbetena sätts inte i rangordning, men man får
ett utlåtande om sina alster och de bästa tilldelas
hedersomnämnanden.
Hobbyarbetena bör märkas tydligt med avsändarens namn/pseudonym. Bifoga uppgifter
om deltagarens namn, yrke, fartyg och noggrann hemadress och telefonnummer.
Hobbyarbetena skickas eller levereras
senast den 28.2.2012 på adressen: Slottsgatan 3. IV vån., 00160 Helsingfors eller
till SSB:s filialbyråer.
Närmare information tel. (09) 668 90016/
Sirpa Kittilä,
e-mail; [email protected]
Merimiespalvelutoimisto ja
Sjömansservice järjestävät
PAF:n tukemana laivajoukkueiden
salibandyturnauksen 24.3.
Maarianhaminassa Baltic-hallissa
Mukaan otetaan enintään 16
joukkuetta. Turnaus alkaa klo 09:00
ja päättyy viimeistään 18:00. Peliaika
1x15min aktiivista aikaa.
Merimiespalvelutoimisto tarjoaa
Mepan piirissä olevien alusten
pelaajille majoituksen 23.-24.3.
Hotell Cikadassa.
Ilmoittautuminen: www.mepa.fi
Lisätiedot: Johan Treuthardt,
puh 0400 709 491,
[email protected]
Frivakt
Vapaavahti
63
LAIVAJOUKKUEIDEN
JÄÄKIEKKOTURNAUS
FARTYGSLAGENS
ISHOCKEYTURNERING
TURKU ÅBO
Impivaara 1&2
16.4.2012
info:
Johan Treuthardt, 0400 709 491
Pekka Karppanen 0400 879 733
TULE TANSSIMAAN
LATINOTANSSEJA!
Mepa järjestää yksilö salsatunteja, jotka
sisältävät lisäksi chachachaata, sambaa, jive,
bachataa ja zumbaa.
Paikka: Katajanokan Liikuntahalli, Merikasarminkatu 1 Katajanokka
LAIVAJOUKKUEIDEN
SALIBANDYTURNAUS
FARTYGSLAGENS
INNEBANDYTURNERING
KILOSPORT KAARINA/
S:T KARINS
Ohjaaja: Bettina Karppinen
Ma 23.1. Ti 24.1. Ma 30.1. Ti 31.1. Ma 6.2. Ti 7.2. Ma 13.2. Ti 14.2. Ma 27.2. Ti 28.2. klo 12-13
klo 12-13
klo 12-13
klo 12-13
klo 12-13
klo 12-13
klo 12-13
klo 12-13
klo 12-13
klo 12-13
Tiedustelut: puh. (09) 668 90016 / Sirpa Kittilä
64
Vapaavahti
Frivakt
24.1.2012
närmare information:
Johan Treuthardt 0400 709 491
Pekka Karppanen 0400 879 733
[email protected]
4 / 2011
LIIKUNTAMINUUTTIKISA
MOTIONSMINUTTÄVLING
Merenkulkijoille suunnattu koko vuoden kestävä kisa jossa lasketaan
vuoden aikana keräämät liikuntaminuutit pistetaulukoksi. Kilpailu
alkaa 1.1.2012 ja päättyy 31.12.2012.
Ideana on korostaa hyötyliikunnan merkitys yhteiskunnassamme,
sekä nostattaa laivahenkilökunnan yhteishenkeä.
Kaikki liikuntamuodot ovat tärkeitä ja haluamme tällä projektilla
antaa kaiken kuntoisille ja ikäisille samat mahdollisuudet ja lähtökodat. On sitten kyse kokeneesta maratoonarista tai penkkiurheilijasta,
sillä ei ole merkitystä. Kaikilla on nyt mahdollisuus aloittaa samalta
viivalta elämäntapamuutos!
En tävling för sjöfarare vars idé är att förändra motionsminuter som
samlats under året till en poängtabell. Tävlingen börjar den 1.1.2012
och slutar den 31.12.2012.
Tanken är att betona vardagsmotioneringens betydelse i vårt samhälle, samt höja fartygspersonalens laganda.
Varje motionsform är viktig, och med detta projekt vill vi stärka
denna tanke. Detta görs genom att alla personer har samma utgångsläge oberoende av ålder eller kondition. Är det frågan om en erfaren
maratonlöpare eller bänkidrottare, det spelar ingen roll. Nu har alla
chansen att starta från samma punkt och börja en livsstilsförändring!
Säännöt
Regler
Kilpailussa on eri pistetaulukot laivoille ja merenkulkijoille. Laivataulukko muodostuu yhden laivan yhteisistä liikuntaminuuteista
jaettuna henkilöstömäärään. Kannustakaa siis työkavereita liikkumaan niin teillä on mahdollisuus voittaa molemmat kategoriat.
Minuuttikisan lajeiksi käyvät kaikki sykettä nostattavat lajit. Ainoa
sääntö on että liikuntamuodoksi ei sallita omaa työtä, muuten ajalla
tai paikalla ei ole väliä.
Täyttäkää Mepan merimiesurheilusivuilta löytyvää minuuttikisa
listaa, kerätkää täytetyt listat yhteiseen paikkaan ja lähettäkää keskitetysti joko postissa tai sähköpostitse kerran kuukaudessa. Mepan
urheiluvastaavalle. Taulukkoa päivitetään kuukausittain, joten voit
seurata miten sinä ja laivasi pärjäätte. Mikäli loppuvaiheessa joidenkin kärki kilpailijoiden minuuttitilanne on sama, hyödyn saa se
henkilö joka on harrastanut eniten eri lajeja.
Tävlingen omfattar två olika tabeller, fartygstabell samt individtabell.
Fartygstabellen utgörs av hela fartygets sammanlagda motionsminuter delat med antalet personer ombord. Uppmuntra därför era
medarbetare till att motionera så kan ni vinna bägge kategorier. Som
motionsminuttävlingsgrenar duger alla grenar som höjer på pulsen,
bortsett från ens egna arbetsuppgifter på arbetsplatsen. Utöver detta
spelar det ingen roll, när eller var man utför motionsformen.
Fyll i blanketten som du finner på SSB:s sjömansidrottssida, samla
in blanketterna på fartyget och skicka in, antingen per post eller
elektroniskt en gång i månaden åt SSB:s idrottsansvarige. Tabellen
uppdateras varje månad på SSB:s hemsida. Du kan därmed aktivt
följa med hur det går för dig eller ditt fartyg. Ifall två eller flera av
de topplacerade personerna ligger på samma minutmängd avgörs
tävlingen till fördel för den person som utövat flest idrottsgrenar.
Palkinnot
Kolme parasta laivaa ja viisi kovinta yksilösuorittajaa palkitaan hienoilla palkinnoilla.
Palkinnot yksilökisan top 5:
1. Motivus vuoden kortti arvo n. 300 €,
2. Sykemittar arvo n. 250 €
3. Juoksukegät max arvo n. 150 €,
4. Haglöfs retkireppu arvo n. 100 €,
5. Juoksu t-paita arvo n.. 50 €,
Palkinnot laivakisan top 3:
1. Räätälöity elämyspäivä
2. Spinning kuntopyörä (arvo n. 750)
3. Vatsa & selkäpenkki arvo n. 200 €.
Ei muuta kun minuutteja keräämään!
4 / 2011
Priser
De tre bästa fartygen, och de fem bästa individerna belönas med
fina priser.
Priser för individtävlingen top 5
1. Motivus årskort värde ca. 300 €,
2. Pulsmätare värde ca.. 250 €
3. Joggingskor värde ca. 150 €,
4. Haglöfs ryggsäck värde ca. 100 €,
5. Jogging t-skjorta värde ca. 50 €,
Priser för fartygstävlingen top 3:
1. Skräddarsydd upplevelsedag
2. Spinning motionscykel värde ca. 750
3. Mag & ryggmuskelbänk värde ca. 200 €
Frivakt
Vapaavahti
65
pictures by Jarmo Nordback, Sirpa Kittilä and Pekka Karppanen
MEETING POINT
people and places
Chief Engineer of m/v Nordgard Barteld Kliphuis had to work during
ships visit in Kaskinen
Margetta Henriksson was one of the seven painter ladies
who arranged an exhibition in Galleria Fogga, Helsinki. The theme of the fine exhibition was “Horses”.
The South Finland Branch of the Finnish Seamen´s
Union celebrated its 25th anniversary on icebreaker
Urho. Rauno Mutka, Leif Drockila and Markku
Knuutinen welcomed the quests.
Chief Cook Kai Mattila/m/v Finnhawk is famous for his good food. He
can cook healthy food but will make it traditional way, too. If needed.
Cookstewart
Rauni Söderlund has
again won
some medals
in Nordic
track & field
competition
for seafarers.
66
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2011
Vuosaari Seafarers´
Centre had pleasant
quests. Ms Reia Saarinen
and Mr. Petri Laitinen
work nowadays at Finnlines´ Office in
Helsinki.
Mr. Timo Lappalainen and
Helsinki YMCA Chorus at
the statue of the seafarers lost
at sea.
Engineer Andrey Klepikov of m/v
Norgard works down below. The
vessel visited port of Kaskinen on
October 6th.
The meeting of the leaders of the
Nordic Seafarers´Welfare Organisations took place in Helsinki. Martti
Karlsson, Torbjörn Husby, Sören
Sörensen and Mats Uhrfält
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
67
68
kuvat: Sirpa Kittilä, Pekka Karppanen ja Kristina Katarinan liikuntakurssilaiset
TOIMINTAA MEPAN KURSSEILLA
PÅ SSB:S KURSER
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2011
4 / 2011
Frivakt
Vapaavahti
69
70
Vapaavahti
Frivakt
4 / 2011
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
TULEVIA KURSSEJA
Tammikuu
Lasikorukurssi, Helsinki Tutustu kahvakuulaan, Helsinki Lasikorukurssi, Helsinki Espanjan jatkokurssi, Turku Tutustu kahvakuulaan, Helsinki Köysityökurssi, Helsinki Maaliskuu
16. 01. – 18.01.
20.01.
23.01. – 25.01.
23.01. – 25.01.
27.01.
30.01. – 01.02.
Helmikuu
Tutustu keilailuun Atk-perusteet, Turku Italian alkeiskurssi, Helsinki Atk-word, Turku Beachvolley, Helsinki Atk-internetin tehokäyttö, Turku Atk-excel, Turku Hopeaketjukurssi, Helsinki Beachvolley, Helsinki Facebook perusteet, Turku Atk-publishing, Turku Atk-word, Turku Posliininmaalaus, Helsinki 4 / 2011
02.02.
06.02. – 07.02.
06.02. – 08.02.
08.02. – 10.02.
15.02.
13.02. – 14.02.
15.02. – 17.02.
16.02. – 17.02.
23.02.
20.02. – 21.02.
22.02. – 24.02.
27.02. – 29.02.
27.02. – 29.02.
Facebook perusteet, Kotka Köysityökurssi, Turku Atk-internetin tehokäyttö, Kotka Kuntonykkeily, Helsinki Itsepuolustus, Helsinki Atk-perusteet, Kotka Ruotsin alkeet, Turku Atk-hyöty ja viihde, Kotka Kuntonyrkkeily, Helsinki Itsepuolustus, Helsinki Atk-word, Kotka Atk-internetin tehokäyttö, Kotka Pajukurssi, Kaarina Atk-Excel, Kotka Talviliikunta, Pajulahti 05.03. – 06.03.
05.03. – 07.03.
07.03. – 08.03.
08.03.
09.03.
12.03. – 13.03.
12.03. – 14.03.
15.03. – 16.03.
15.03.
16.03.
19.03. – 21.03.
22.03. – 23.03.
22.03. – 23.03.
26.03. – 28.03.
26.03. – 28.03.
Frivakt
Vapaavahti
71
MERIMIESPALVELUTOIMISTO
SJÖMANSSERVICEBYRÅN
Linnankatu 3 (PL 170, 00161 HKI)
Slottsgatan 3 (PB 170, 00161 H:fors)
00160 HELSINKI/HELSINGFORS
P./Tel (09) 668 9000,
telefax (09) 622 1808
E-mail: [email protected]
www.mepa.fi
Toimitusjohtaja
Verkställande direktör
Martti Karlsson
p./tel. 6689 0015
[email protected]
Kirjastosihteeri
Bibliotekssekreterare
Milja Nitovuori
p./tel. 6689 0023
[email protected]
Yleissihteeri/opintoasiat
Allmänsekreterare
/studieärenden
Sirpa Kittilä
p./tel. 6689 0016
GSM 040 521 2055
[email protected]
[email protected]
Asiamiehet/Ombud
Jaakko Aarninsalo
p./tel. 040 504 3761
[email protected]
AV-sihteeri
AV-sekreterare
Heli Myllykangas
p./tel. 6689 0012
[email protected]
Talous ja toimisto
Ekonomi och kontor
Gerd Grabber
[email protected]
Niklas Peltola
p./tel. 0400 419 687
[email protected]
Tiedotus/Information
Pekka Karppanen
p/tel 0400 879 733
[email protected]
Paula Suhonen
Toimisto ja Ylläsmajat
Kontor och Ylläs-stugor
p./tel. (09) 6689 0011
[email protected]
Liikunta-asiat/
Idrottsärenden
Johan Treuthardt
p/tel 0400 709 491
[email protected]
MERIMIESKLUBI/
SJÖMANSKLUBBEN
Linnank. 3 Helsinki
Slottsg. 3 Helsingfors
p./tel. (09) 659 233
72
Vapaavahti
Frivakt
VUOSAAREN
MERIMIESKESKUS/
NORDSJÖ
SJÖMANSCENTRUM
Provianttik. 4, Helsinki
Proviantg. 4, Helsingfors
p/tel (09) 5844 8200
SIVUTOIMISTOT-FILIALER
KOTKA
Kirkkokatu 18 A
48100 Kotka
Asiamies/Ombud
Risto Nikula
p/tel 0400 605 187
fax (05) 218 2860
[email protected]
TURKU/ÅBO
Linnankatu 93
Slottsgatan 93
20100 Turku/Åbo
p./tel. (02) 230 4995
fax (02) 234 3597
MEPALA Ruissalo/Runsala
p./tel. (02) 258 9150
Asiamies-Ombud
Juha Toivanen
p./tel. 040 507 1140
[email protected]
YHTEYSHENKILÖT/
KONTAKTPERSONER
RAUMA/RAUMO
Yhdysmies/kontaktperson
Sanna Siivonen
p/tel 040 7431 039
OULU/ULEÅBORG
Antti Härö
p./tel. 0400 371 574
Markku Lauriala
p./tel. 0400 875 633
KEMI
Yhdysmies/kontaktperson
Tommi Lehtola
p/tel 040 567 0938
RAAHE/BRAHESTAD
Yhdysmies/kontaktperson
Petri Leskelä
p./tel. 040 546 8516
KASKINEN/KASKÖ
Yhdysmies/kontaktperson
Jarmo Nordback
p./tel. 040 848 8855
JULKAISIJA:
Merimiespalvelutoimisto
UTGIVARE:
Sjömansservicebyrån
PÄÄTOIMITTAJA/
HUVUDREDAKTÖR
Martti Karlsson
Toimitussihteeri/
Redaktionssekreterare
Pekka Karppanen
p./tel. 6689 0020
[email protected]
Översättningar till svenska
Gerd Grabber
Kirjapaino/Tryckeri
MIKTOR
Taitto/Layout
MarkoVuorio
VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 9 e
ISSN 0789-8231
M - Itella Oyj
4 / 2011