1. No category

KIELTENOPETUS
Tuire Matikainen
Kielitaito on
kielituntoa
6
Steinerpedagogiikassa kieltä ja
sen oppimista pidetään luovana ja
elävänä prosessina ja potentiaalina.
Vieraiden kielten opettamiseen
suhtaudutaan kokonaisvaltaisesti,
elävästi ja eläytyen. Vieraan kielen
oppimisen tavoite ei ensisijassa ole
määrällisesti kasvattaa tietoa, vaan
se nähdään kokonaisvaltaisena
eläytymisenä uuteen elämänpiiriin;
positiivisena sukelluksena
vieraaseen kieleen, kulttuuriin ja
kansanhenkeen; ovena erilaiseen
tapaan olla, tuntea ja ajatella.
Vieras kieli oppiaineena on taitoaine, joka kehittää ei vain teknistä kielitaitoa, vaan myös
oppilaan kommunikatiivis-sosiaalista kompetenssia, sekä kulttuurienvälistä tuntemusta ja
suvaitsevaisuutta. Ennen kaikkea vieraiden
kielten oppiminen nähdään steinerkouluissa avaimena yleisinhimillisen ymmärryksen
ja empatian kehittymiselle. Steinerkoulujen
opetussuunnitelma (Rawson & Richter, 2004)
perustuu pitkälti Rudolf Steinerin kokonaisvaltaiseen antroposofiseen käsitykseen (kreik.
antropos = ihminen, sofia = viisaus) ihmisestä,
1/2015 STEINERKASVATUS NETTILIITE
sen eri olemuspuolista ja ihmisenä kasvamisen eri vaiheista. Steinerkoulussa niin oppimisen kuin opettamisenkin keskiössä on ihminen
ja ihmisen sisällä löydettävissä oleva viisaus.
Näin on myös kielten oppitunneilla. Oman oivalluksen, intuition ja välittömän kielenkokemisen kautta päästään yhteyteen lapsessa olevan kieliälyn, kielellisen potentiaalin kanssa.
Erityisesti runouden ja lyriikan, rytmin ja riimien kautta herätellään oppilaan kielituntoa
ja -taitoa. Kielitaito on steinerpedagogisesti
nähtynä ennen kaikkea kielituntoa, joka olemukseltaan muistuttaa enemmänkin taiteellista tyylitajua (Richter 2003:146).
Oppiminen perustuu kieltä kielellä
-ajatukseen
Steinerin vieraiden kielten oppimisnäkemys
perustuu ’kieltä kielellä’ -ajatukseen. Kieltenopettajan oma kielitaito, -taju ja -tunne on
näin ollen tärkeässä roolissa. Opettajan puheen äänensävyt, kielen sointi ja sävel, intonaatiot, painotukset ja lauserakenteet, ne
kaikki muovaavat lasta ja lapsen kielitajua kokonaisvaltaisesti. Sanoilla ja äänteillä on omat
laadullisuutensa ja fyysiset vaikutuksensa ihmisessä. Sana on aina luova teko. Steiner si
joittaa kielen oppimisen ja -käytön tunteen alu- via fraaseja, sekä pieniä draamallisia tuokioita.
eelle. Koska kieli on vahvasti yhteydessä tun- Suullinen elementti säilyy tärkeimpänä kaikilla
neolemukseemme ja tunteiden ilmaisemiseen, luokilla, mutta pari ensimmäistä vuotta opetus
kaikenikäiset oppilaat ymmärtävät todella pal- on puhtaasti suullista, jotta vieraan kielen äänjon kohdekieltä ihan intuitiivisesti sekä tietysti nemaailma ja intonaatio tulevat lapselle tutuiksi
opettajan kehonkielen ja eleiden kautta. (Stei- taiteellisena elämyksenä. Ensimmäisten kahden
ner 1966: 138-140) Heti kun siirtää kielenko- vuoden aikana kielten tunnit ovat enemmänkin
kemisen pään alueelle ja takertuu
kollektiivista kuorolausuntaa ja yhajatteluun ja yksittäisten sanojen
dessä leikkimistä ja lapsi oppii ymMission
merkityksiin, ymmärrys jumiutuu.
märtämään vierasta kieltä (niin kuin
impossible?
Vieraiden kielten oppiminen kosäidinkieltään) välittömien asiayhkettaa juuri meidän suomalaisten
teyksien kautta. Suullista esitystä
’heikkoja kohtia’: tunneilmaisun,
harjoitellaan runsaasti ja toisto on
vuorovaikutuksen ja puhumisen aluetta, ja sik- oleellisessa asemassa. Yksilösuorituksia puheen
si koen erittäin tärkeänä sen, että luokkahuo- suhteen tai kirjallista ilmaisua edellytetään vasneessa vallitsisi rento, miellyttävä ja virheiden ta kolmannen luokan jälkeen. (Rawson & Richtekemisen pelosta vapaa ilmapiiri. Oppilaan ter 2004: 248-250)
oman itseilmaisun vapauttaminen ja vahvistaVieraan kielen oppiminen suullisesti (kuuminen on meidän kieltenopettajien ”mission lon ja puheen kautta) lisää oppilaan herkkyyttä
possible”.
kokea kieltä: sen sointia ja olemusta, sekä ymmärtää vierasta kieltä muillakin kuin pelkäs“Vintery, mintery, cutery, corn – apple
tään sanojen (semanttisella) tasolla. Suullinen
seed and apple thorn…”
oppiminen harjoituttaa myös oppilaiden kykyä
kuunnella toista ihmistä, seurata vieraskielistä
Kahden vieraan kielen opetus alkaa steiner- puhetta ja ymmärtää kielen olemuksesta myös
kouluissa jo ensimmäisellä luokalla ja yleisim- ne ääneen lausumattomat merkitykset. Sanasta
min Suomen steinerkouluissa opetettavat vie- sanaan kääntämistä pyritään pienimpien kansraat kielet ovat englanti ja saksa, tai englanti sa kielten tunneilla välttämään, jotta oppilaan
ja ruotsi. Steinerpedagoginen kielten oppi- luottamus omaan kielelliseen ymmärryskykyyn
miskäsitys ei tee suurta eroa äidinkielen op- pääsisi kehittymään. Opettajan oma hyvä suulpimisen ja vieraiden kielten oppimisen välil- linen kielitaito, sekä non-verbaali eläytymiskylä, ainakaan alakoulun ensimmäisillä luokilla. ky (elein, ilmein, pantomiimein) korostuvat steiVieraiden kielten oppiminen perustuu pitkälti nerkoulun kieltenopettajan työssä. (Rawson &
jäljittelyyn, matkimiseen ja kohdekielen intui- Richter 2004: 248-250
tiiviseen kokemiseen. Tästä syystä alaluokkien
kielten opetus on steinerkouluissa kielikylpyä, Ich bin da, das ist wahr, das ist
sillä opettaja käyttää pääasiassa vain kohde- wunderbar!
kieltä opetuksessaan. Lapset saavat pulahtaa
kokonaisvaltaisesti vieraaseen kieleen ja kult- Ylemmillä luokilla (4-6) vieraiden kielten opetuuriin kuulon, ymmärryksen, puheen, laulun tuksen painopiste säilyy edelleen suullisen ilja leikin kautta. (Richter 2003:144)
maisun kautta oppimisessa, mutta sen lisäksi
Alaluokilla kieltenoppiminen on siis hyvin kieltä aletaan opiskella myös tietoisemmin kieinteraktiivis-toiminnallista, sillä opettaja liittää len rakenteen, kieliopin ja lauseenmuodostukpuhuttuun kieleen liikkeitä ja toimintaa, tans- sen merkeissä. Ensimmäisten vuosien yhdessä
sia, rytmejä, taputuksia ja leikkiä. Opetusaineis- oppiminen muuttuu vähitellen yksilöllisemto sisältää paljon runoja, loruja, lauluja, toistu- mäksi. Steinerkouluissa oppilaat aloittavat
STEINERKASVATUS NETTILIITE 1/2015
7
8
kemällä. Steinerkouluissa taas (ideaalitapauksessa) kieltä opitaan tunnin aikana eri tavoilla,
ja sen jälkeen jo opittu aines kirjataan muistiin vieraiden kielten työvihkoihin. Oppikirjaton opetusmetodi edellyttää kielten opettajalta
ennen kaikkea perehtyneisyyttä steinerpedagogiikkaan, sekä paljon oma-aloitteisuutta ja luovuutta opetusmateriaalin sekä oppituntien sisällön kehittämiseksi.
Yksi tärkeä seikka steinerpedagogisessa vieraiden kielten opetuksessa on oppiainerajat
ylittävä eheyttävä / integroiva opetus. Vieraiden kielten opetuksessa edetään samaan tahtiin
kuin luokan opettaja etenee äidinkielen opetuksessaan. Kaikki kieliopilliset termit, joita myöhemmin kielten tunneilla käytetään, tulisi olla
oppilaille tuttuja jo oman äidinkielen tunneilta. Historian ja maantiedon oppiaineksia tulisi
soveltaa myös vieraiden kielten tunneilla, joka
taas edellyttää sujuvaa ja tietoista yhteistyötä
eri opettajien välillä. (Rawson & Richter 2004:
249; Richter 2003: 152)
kirjoittaa vieraalla kielellä yleensä kolmannella tai neljännellä luokalla ja ensimmäiseksi kirjoitetaan vihkoihin se, mitä on aikaisempien
vuosien varrella ulkoa / alitajuisesti opittu. Eli
kaikki ne runot, laulut, lorut ja ’ritirampsut’,
joita vieraan kielen tunneilla on yhdessä suullisesti opeteltu ja omaksuttu, saa nyt kirjallisen muotonsa. (Rawson & Richter 2004: 249)
Suullisen kompetenssin kehittäminen jatkuu ylemmilläkin luokilla keskustelujen, mielipiteen ilmauksien, draamallisten tilanteiden ja
runojen lausumisen puitteissa. Kielioppi opetetaan muusta aineistosta erillään ja oppilai- Määrää tärkeämpi on opettamisen ja
den äidinkielellä (Steiner1966: 142). Kieliopin oppimisen laatu
opetuksessa painottuu induktiivisuus. Oppilaat
löytävät ja oivaltavat itse tarkasteltavasta ope- Oppituntien säännöllinen hengittävä työstusaineksesta kieliopillisia sääntöjä ja keksivät kentelyrytmi ja rakenne ovat myös tärkeitä
niihin sitten omia kielellisiä esimerkkejä. (Rich- aspekteja steinerpedagogisessa kielten opeter 2003: 152) Tavallisia standardisoituja oppi- tuksessa. Vieraiden kielten oppitunneilla on
kirjoja ei steinerkoulujen kielten tunneilla käy- hyvä muistaa sisään- ja uloshengityksen ryttetä ennen yläkoulua ollenkaan (käytäntö tosin mi: välillä toiminnallis-tuottavaa ja intervaihtelee opettajasta ja koulusta
aktiivista tekemistä, välillä taas
toiseen!). Oppilaat tekevät (kirpassiivis-vastaanottavaa kuunteYksi tärkeä
joittavat ja kuvittavat) itse omat
lemista ja lukemista. Valtakunseikka on
vieraiden kielten ’kirjansa’ / vihnallinen opetussuunnitelm vieoppiainerajat
konsa, joista sitten löytyy opitturaiden kielten opetuksen suhteen
ylittävä
ja runoja, tekstejä, vuoropuhetosin saattaa joskus hengästytopetus.
luita, sanalistoja jne. Oppimistie
tää opettajan kuin opettajan takulkee toissuuntaisesti verrattuna
voiteasetteluillaan, mutta siinä ei
tavallisen peruskoulun vieraiden kielten ope- auta muu kuin hengitellä hetki sisään ja ulos
tusmetodeihin. Peruskoulun puolella oppikir- ja keskittyä taas asioiden ytimeen. Steinerjat määrittävät pitkälti koko opetusta (sisältöjä koulussa kun määrää tärkeämpänä nähdään
+ tavoitteita) ja vierasta kieltä opiskellaan op- opettamisen ja oppimisen laatu. Opettamipikirjoista kappaleita lukemalla, kääntämällä, sen taitoa on keskittyä poimimaan oleellinen
kirjoittamalla ja valmiiksi laadittuja tehtäviä te- oppiaines kaiken maailman materiaalin kes
1/2015 STEINERKASVATUS NETTILIITE
keltä, ’ottaa se omakseen’ ja mahdollistaa op- Vaihtoehto, visio ja tie
piminen tunneilla luovasti, elävästi ja tehokkaan hengittävästi.
Jotta kiinnostus vieraaseen kieleen ja kulttuuSteinerkouluissa taiteellis-käsityötaidollisia riin säilyisi, on vieraiden kielten tunneilla saaaineita pidetään suuressa arvossa. Taide näh- tava kokea ’peruspuurtamisen’ ohessa myös
dään ihmisen koko persoonallisuutta syvältä iloa, innostusta ja aktiivista toimintaa. Paljon
koskettavana ja muovaavana
steinerpedagogisesta vieraiden
voimana, jonka merkitys tunkielten opetuksesta kirjoittanut
Steinerpedagogiikan
ne-elämän, mielikuvituksen
Johannes Kiersch painottaa
kautta voi oppia
ja sosiaalisten taitojen kehitmukavan ja viihtyisän oppimistymisessä on merkittävä (Paaja opettaa kokonais- ilmapiirin merkitystä kielten
lasmaa 2009:77). Taiteellisen
tunneilla. Kielten opetuksesvaltaisemmin,
työskentelyn eri elementtejä
sa tulisi alusta alkaen panoselävämmin ja
soveltamalla saa hyvin hengittaa oppilaiden rohkaisemiseen,
sydämestä käsin.
tävyyttä myös vieraiden kielkannustamiseen, mielikuvitukten oppitunneille. Aina voi lusekkaaseen ja luovaan kieltenrauttaa laulun ilmoille, lausua runon, piirtää käyttöön ja kielellä kokeiluun. Oppilaiden opkuvituksia vihkoteksteihin, dramatisoida vaik- pimisinto taas pysyy parhaiten yllä kritiikistä
ka kahvilassa asioimisen, tai leikkiä ja arvuu- ja kaikesta pedanttisesta ’pilkunviilauksesta’
tella pantomiimia juuri opituilla vieraskielisillä vapaassa ilmapiirissä. (Kiersch 1992: 68). Luosanoilla. Taiteellisen työskentelyn ja itseilmai- vuus ja huumori ovat mielestäni parhaimmat
sun tulisi olla luonnollinen osa myös vieraiden kaverukset ja tykkäävät usein ilmaantua yhdeskielten oppitunteja.
sä juuri sinne missä vallitsee luottavainen, renVieraskielisten alueiden kulttuurin- ja elä- to, sopivasti kyvyt ja taidot haastava ilmapiimäntuntemus tulee pikkuhiljaa myös mukaan. ri. En enää muista, kuka seuraavan lainauksen
Me elämme alati pienentyvässä ja rajoitta- on ilmoille laukonut, mutta hieman mukaeltumattomammassa maailmassa, jossa internetis- na se kuuluu ” Luovan, elävän ja hengittävän
sä kommunikointi, matkustelu, kansainväliset opetustunnelman tunnistaa siitä, että se yltää
leirit, vaihto-oppilasvuodet ja muut ulkomail- sydämeen asti, liikuttaen ja huvittaen.” Myös
le suuntautuvat luokkaretket edellyttävät nuo- Steiner painotti huumorin ja elämyksellisyyrilta sekä hyvää kielitaitoa että kielituntoa. den osuutta opetuksessa. Parhaimmillaan steiKielituntoa, joka on kokonaisvaltaista ja hie- nerpedagogisen opetuksen, myös kielten openovireistä ymmärrystä erilaisten yksilöiden ja tuksen, tulisi puhutella kaikkia lapsen ja nuoren
kansojen ajattelutapoja, olemisen laatuja ja so- aisteja ja olemuspuolia, sekä vedota niin oppisiokulttuurista käyttäytymistä kohtaan. Se on laan tahtoon, tunteeseen kuin ajatukseenkin.
suvaitsevaisuutta. Nuorten on ehdottoman Pitkänlinjan steinerpedagogin, Ulla Ahmavaatärkeää tuntea toisten kansakuntien histori- ran sanoin: ”Myös vieraiden kielten opettaja on
aa, elämäntapoja ja oloja ymmärtääkseen toi- kasvatusvastuussa. Lapsi on kokonaisvaltaisena
siaan. Kielentuntemus on kulttuurintuntemus- ja kehittyvänä läsnä myös hänen tunneillaan.”
ta ja kulttuurintuntemus on kielentuntemusta. (Ahmavaara 1993). Steinerkoulun opettajan
Oppilaidensa kulttuurienvälisen kompetenssin tehtävänä ja tavoitteena on tukea ja edistää tiekehittämisessä lähes satavuotias steinerkou- toisesti ja kokonaisvaltaisesti kasvavaa lasta niin
lu on ollut pioneerin asemassa. Steinerkoulun oppimisessa, luovuudessa, henkilökohtaisessa
opetussuunnitelmaan kun kuuluu jokavuoti- kasvussa kuin sosiaalisten taitojen saavuttaminen lukiolaisten (12lk.) tekemä, ja aina innolla sessakin (Richter 2003:24). Tämä meidän kielodottama kulttuurimatka ulkomaille.
tenopettajienkin on hyvä pitää mielessä.
STEINERKASVATUS NETTILIITE 1/2015
9
Steinerpedagoginen opettamisen taito on
mielestäni sitä, että opettajalla on rakkaudellinen, elävä ja luova suhde omaan opetustyöhönsä ja omiin oppilaisiinsa. Steinerpedagogiikan
ideaalit ja lähestymistapa opettamiseen pitävät
sisällään jotakin sellaista, joka puhuttelee ihmisyyden syvimpiä arvoja ja käsityksiä oppimisesta, opettamisesta ja elämästä yleensäkin. Vieraiden kielten opettajalle steinerpedagogiikka
tarjoaa paljon uusia näkemyksiä ja vaihtoehtoisia menetelmiä oppimisen ja opettamisen
toteuttamiseen. Steinerpedagogiikka on vaih-
toehto, visio ja tie, jonka kautta vieraita kieliä
voi oppia ja opettaa kokonaisvaltaisemmin, elävämmin ja sydämestä käsin.
Kir joittaja on filosofianmaisteri,
steinerpedagogiikkaan perehtynyt saksanja englannin-opettaja ja teatteri-ilmaisun
ohjaaja. Hän työskentelee tällä hetkellä
englanninopettajana Porin seudun
steinerkoulussa
Kuva: Anni Rauha
10
11
1/2015 STEINERKASVATUS NETTILIITE
STEINERKASVATUS NETTILIITE 1/2015