Pia Pale Luottamusryhmä tuo sopua steinerkouluun Hanna Valtonen on tahtonainen Tampereelta, vanhainkodin sairaanhoitaja. Steinerkouluäiti hän on ollut jo 13 vuotta: ”Minä luotan ja uskon steinerkouluun, tässä koulussa on vilpitön ja hyvä tarkoitus – mutta rakentavaa kritiikkiä täälläkin tarvitaan. Se vie kouluyhteisöä eteenpäin ja auttaa koulua pysymään ajassa kiinni.” Hanna on ollut mukana luomassa Tamperen Rudolf Steiner -koulun luottamusryhmää. ”Se on ollut kaikista vapaaehtoistoimintaprojekteistani paras ja vaikein”. Luottamusryhmä on kuin koulun tasapainoelin – pieni mutta tärkeä. kaikissa yhteisöissä, tulee eteen tilanteita, jolloin pystyy harjoittelemaan ristiriitojen ratkaisua. Tällöin auttaa, jos asenne on, että vaikeuksista voi oppia. Sisäisellä kritiikillä on tuhman ja kitisevän lapsen ääni – kukaan ei jaksaisi sitä kuunnella – mutta kuunneltava on! Me tarvitsemme moniäänisyyden kehittyäksemme eteenpäin”. Tampereen luottamusryhmä tekee siis käytännön sovittelutyötä kouluyhteisössä. ”Tämä on ristiriitojen maailma”, toteaa Hanna. ”On tärkeä kyky kestää se, että toinen on eri mieltä ja on myös opittava olemaan rakentavasti eri mieltä erilaisissa tilanteissa. Steinerkouluyhteisössä, kuten Luottamusryhmän tunnuslause: Rauhallisesti edeten, reagoimatta toimien, tapahtumia tarkastellen, syyttämättä ketään ja aikuisten kesken luottamuksella toisiamme arvostaen toimii Luottamus-ryhmä. 26 Steinerkasvatus 2/2011 Hanna Valtonen: Tässä koulussa rakkaus menee kädestä käteen. Kuva: Pia Pale Luottamusryhmän lähtökohtana on tietenkin luottamus, kaikki – oppilaat, opettajat ja vanhemmat – ovat luottamuksen arvoisia. Ryhmään voi ottaa yhteyttä kuka tahansa kouluyhteisön jäsen missä tahansa ongelmassa, joka ihmetyttää, harmittaa, kiukuttaa. Luottamusryhmä tulee mukaan asian käsittelyyn ja pitää huolen, että keskustelu pysyy asiallisena, rakentavana ja ratkaisuun pyrkivänä. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita Tampereen luottamusryhmässä toimii nyt kolme sitoutunutta jäsentä, jotka ottavat kaikki tapaukset arvostavasti ja arvottamatta käsittelyynsä. Useat tapaukset selviävät jo ensimmäisellä puhelinsoitolla, mutta tulee joskus vastaan monimutkaisiakin juttuja, joita täytyy huolella yhteisesti avata ja katsoa – monesta suunnasta. ”Siksi onkin hyvä, että ryhmämme tuntee toisensa niin hyvin, että tiedämme, miltä kannalta kukin katsoo asiaa. Näin kun pureudumme asiaan monelta puolelta, se auttaa asianosaisia tarttumaan ongelmaan ja näkemään uusia teitä ratkaista asia. Ja silloin kun ryhmä pelaa hyvin yhteen, pystymme viemään keskustelua eteenpäin, kohti kompromissiä.” Aito kompromissi on luottamusryhmän toiminnan päämäärä: ”Kompromissi tekee harvoin kenetkään onnelliseksi – mutta useimmiten sen aikaansaaminen on suuri helpotus kaikille. On ollut hienoa nähdä kuinka vaikeissakin tilanteissa kaikki osapuolet ovat olleet aina valmiita joustamaan ja tekemään töitä ratkaisun aikaansaamiseksi.” Hanna kertoo. Ryhmässä toimii Hannan lisäksi Hannu Tuovinen, joka on myös steinervanhempi ja ammattinsa puolesta ristiriitojen ratkaisujen kanssa tekemisissä. Kolmas jäsen on Sirpa Kvist, Tampereen Rudolf Steiner -koulun eurytmianopettaja. Alun perin kun ryhmä perustettiin kolme vuotta sitten, oli siinä kaksikymmentä jäsentä. Matkan varrella toiminta on hioutunut ja ryhmä tiivistynyt: ”Tässä hommassa ei saa aina lisää ystäviä, eikä aina ole hauskaa, mutta on tämä kaiken tämän vaivan arvoista.” Hanna kuvaa luottamusryhmän toimintaa myllyksi, joka jauhaa ne kovat siemenet. Jatkuva ja päämäärätietoinen työ, sitkeä asioiden eteenpäin vieminen ja yhdessä työstäminen saa kovistakin jyvistä aikaan hyvää ja käyttökelpoista jauhoa – josta voidaan jatkaa taas eteenpäin. Arvostava keskustelukulttuuri Luottamusryhmän tavoitteena on ollut sovittelun ohella suunnata ajatuksia ja toimintaa tulevaisuutta kohti, kehittää koulun sisäistä keskustelukulttuuria, jotta ajankohtaiset tunnot ja tarpeet tulevat esiin ja joka opettaa ihmisiä keskustelemaan tärkeistä ja vaikeista asioista kouluyhteisössä. Uusi keskustelumenetelmä onkin nyt saatu istumaan kouluun, vanhempailloista työryhmiin ja opettajakuntaan. Merkittäviä asioita nousee esiin ja niitä tarkastellaan arvostavasti, rakentavasti ja kriittisesti. ”Keskustelu, jossa annetaan toisellekin osapuolelle arvoa ja toimintavaltaa on merkittävä tasavertaisuuden lisääjä. Kun vanhemmat huomaavat todella olevansa vertaisia, voivansa kommentoida ja nostaa esiin tärkeitä asioita ja tuntevat olevansa omien lapsiensa parhaita vanhempia – heillä on oikeanlaista toimivaltaa kouluyhteisössä. Toimivallan antaminen lisää vanhempien sitoutumista steinerkouluun ja ilman sitoutuneita vanhempia ei ole steinerkouluja.” Kirjoittaja on Steinerkasvatuksen liiton yhteyshenkilö. Steinerkasvatus 2/2011 27 Itkeä saa ja meluta saa, mutta sopu on paljon mukavampaa: Sovittelu on myönteinen prosessi Steinerkouluyhteisöissä opettajat, oppilaat ja vanhemmat toimivat tiiviisti yhdessä. Yhteinen työskentely lapsen/nuoren parhaaksi tarvitsee turvallisen, avoimen ja luottamuksellisen toimintaympäristön. Steinerkasvatuksen liiton vanhempainjaoston toiveena on kehittää ja käynnistää steinerkouluihin sopiva, koko kouluyhteisön yhteinen sovitteluryhmätoiminta, jonka tarkoituksena on palvella kouluun liittyvien konfliktien ja ristiriitojen ennaltaehkäisijänä ja sovittelijana. Sovitteluryhmän toiminta olisi näin ollen koko yhteisöä eheyttävää toimintaa. Steinerkoulujen toiminnassa on erityislaatuna vanhempien osallisuus koulun toiminnassa; koulut ovat vanhempien perustamia ja koulun opetuksenjärjestäjänä on pääasiassa vanhemmista koostuva kannatusyhdistys. Vanhemmilla on korkeat odotukset koulun suhteen, halu osallistua keskusteluun ja olla mukana rakentamassa kouluyhteisöä eteenpäin - myös rakentavalla kritiikillä. Vahvistamalla kouluyhteisön sisäistä yhteistyötä ja luomalla sinne selkeitä ja avoimia toimintamalleja lisääntyy luottamus ja yhteisymmärrys kaikkien osapuolten välillä. Pääpaino sovittelutoiminnassa olisi koulun ja kodin välisen toiminnan sujuvoittamisessa ja vaikeuksien ennaltaehkäisyssä. Kulttuurin muutos paikoin lähes pelkistä opettajakeskeisistä toimintamalleista tasavertaisen toimimisen kulttuuriin on iso askel. Restoratiivisen koulun periaatteet sopivat myös steinerkouluun. Restoratiivisessa ajattelussa on kyse ihmissuhteet ja tunteet huomioon ottavasta konfliktinhallinnasta. Rakentavan keskustelukulttuurin ja sitoutuneiden, luottamuksellisesti toimivien ryhmien luominen vaatii koulutusta erilaisiin metodeihin sekä aikaa. Steinerkasvatuksen liitto on hakenut OPH:lta rahoitusta toiminnan käynnistämistä varten. Kesällä selviää kuinka, rahoituksen käy. Pidetään peukut pystyssä. Pia Pale Steinerkasvatuksen liiton yhteyshenkilö Restoratiivisen koulun tavoitteita (Belinda Hopkins 2006): •Kouluyhteisön turvallisuuden, työrauhan ja ilmapiirin parantaminen •Eristämisen ja eristäytymisen vähentäminen •Yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen •Moraalin ja itsetunnon kohottaminen •Konfliktien ja häiriökäyttäytymisen vähentäminen koko yhteisössä •Koulun henkilökunnan uupumisen vähentäminen Restoratiivisen koulut teemat (Belinda Hopkins 2010): •Jokaisen näkökulma on ainutlaatuinen ja arvokas •Ajatukset vaikuttavat tunteisiin, tunteet vaikuttavat toimintaan •Empatia ja myötätunto muita kohtaan •Tarpeiden tunnistaminen ennen ratkaisuja •Luottamus osapuolten ratkaisukykyyn ja heidän voimaantumisensa tukeminen LÄHDE: Verso – vertaissovittelu www.sovittelu.com/vertaissovittelu 28 Steinerkasvatus 2/2011