Miten muistihäiriötä voi estää tai hoitaa? 14.3.2014 Turku Merja Hallikainen, LT Kliininen tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto Sidonnaisuudet LT, neurologian erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys Itä-Suomen yliopisto ja KELA Kliininen tutkimusjohtaja ja asiantuntijalääkäri Toiminut luennoitsijana ( Teva, Orion) Kongressimatkat työnantajan nimeämänä (Teva, Novartis) Asiantuntija-apu (Orion) 2 MIKÄ TEKEE HYVÄÄ SYDÄMELLE JA MUISTILLE? Suuret epidemiologiset tutkimukset •  CAIDE Study •  Kungsholmen Project •  Gothenburg Study •  Rotterdam study •  Framingham Study •  Honolulu-Asia Aging Study •  East-Boston Study •  etc. MUISTISAIRAUDET & SYDÄNSAIRAUDET VAARATEKIJÄT SUOJAAVAT TEKIJÄT VAARATEKIJÄT ü  Geneettisesti määräytyvät ü  Elämäntapatekijät ja yksilön valinnat ü  Muut sairaudet ja tilat ELÄMÄNTAPA JA YKSILÖN VALINNAT MUISTISAIRAUKSIEN VAARATEKIJÖINÄ ü  Tupakka ü  Alkoholi ü  Pään vammat ü  Koulutus ü  Työperäiset altisteet ü  Vähäinen sosiaalinen aktiivisuus ü  Naimattomuus MUUT SAIRAUDET JA TILAT MUISTISAIRAUKSIEN VAARATEKIJÖINÄ ü  Sydän- ja verisuonisairaudet –  Aivoverenkiertohäiriöt –  Kohonnut verenpaine ü  Aineenvaihduntasairaudet –  Diabetes ja heikentynyt sokerinsieto –  Hyperkolesterolemia ü  Aiempi masennus ü  Varhainen vaihdevuosi- ikä AIVOHALVAUKSEN JÄLKEINEN DEMENTIA % 55-64 65-74 75-85 19 24 32 Yhteensä 25 Ikäryhmä Pohjasvaara et al. Stroke 1997;28:785-792. Alzheimermuutoksia aivoissa KESKI-IÄN KOHONNUT VERENPAINE + KORKEA KOLESTEROLI Infarktit, valkean aineen muutos Aivoatrofia Yksilön ominaisuudet e.g. ikä, koulutus, perimä kognitiivinen heikentyminen dementia HIPPOKAMPUKSEN KUDOSKATO (Scheltens 0-4) AIVOMUUTOKSET AIVOVERENKIERTOSAIRAUDESSA Useita isoja infarkteja Valkean aivoainee n vaurioita Useita pieniä infarkteja “Kriittinen” infarkti talamus VOIKO ALZHEIMERIN TAUTIA EHKÄISTÄ? •  Vaaratekijät / suojaavat tekijät •  Jos Alzheimerin taudin ilmaantumista voitaisiin viivästyttää 5 vuodella, vähenisi taudin esiintyvyys puoleen yhden sukupolven aikana •  TOIMENPITEET TULEE ALOITTAA VIIMEISTÄÄN KESKI-IÄSSÄ Alzheimerin taudin riskitekijöitä Korkea ikä Suvussa dementiaa Downin syndroma Perinnölliset tekijät (APOE4,APP, PS1, PS2 mutaatiot) Vakava pään vamma Vähäinen henkinen aktiivisuus Yksinäisyys,sosiaalisen verkoston puuttuminen Masentuneisuus Aivoverenkiertosairaudet Korkea verenpaine (keski-iässä) Korkea kolesteroli (keski-iässä) Alentunut glukoosinsieto, metabolinen oireyhtymä, diabetes Tupakointi Runsas alkon käyttö Vähäinen liikunta Alzheimer’s disease exists on a spectrum from minimal symptoms to dementia Increasing Alzheimer’s pathology No symptoms Mild cognitive symptoms Dementia Time • Increasingly severe phenotype • Biomarkers assist in identifying the underlying pathology • Biomarker changes may precede clinically detectable changes © JL Cummings, 2008 CAIDE (Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia) -tutkimus: Riskimittarituloksen mukaan vaara sairastua etenevään muistisairauteen 20 v. kuluessa Riskitekijä •  •  •  •  •  •  •  Pisteet Ikä Alle 47 v 0 47–53 v 3 Yli 53 v 4 Sukupuoli Nainen 0 Mies 1 Koulutus Alle 10 v. 3 7–9 v. 2 Yli 7 v. 0 Systolinen verenpaine 140 mmHg tai vähemmän 0 Yli 140 mmHg 2 Kokonaiskolesteroli 6,5 mmol/l tai vähemmän 0 Yli 6,5 mmol/l 2 Painoindeksi 30 tai vähemmän 0 Yli 30 2 Liikunta* Aktiivinen 0, Ei-aktiivinen 1 (Henkilö on aktiivinen, jos hän harrastaa vapaa-‐‑ajan liikuntaa vähintään kahdesti viikossa 20-‐‑30 minuu=ia kerrallaan ja liikunta aiheu=aa hikoilua ja hengästymistä) (Kivipelto 2006) Riskin määri=äminen Pistemäärä Riski • 0–5 • 1,00 % • 6–7 • 1,90 % • 8–9 • 4,20 % • 10–11 • 7,40 % • 12–15 • 16,40 % ALZHEIMERIN TAUDILTA SUOJAAVAT MAHDOLLISESTI ü ESTROGEENI ü ANTIOKSIDANTIT KALAÖLJYT ü LIIKUNTA = Ravitsemukselliset tekijät SUKUPUOLIHORMONIT JA ALZHAIMERIN TAUTI ü  Vaihdevuosien oireiden varhainen estrogeenihoito mahdollisesti vähentää Alzheimerin taudin ilmaantumisen riskiä myöhemmällä iällä (Bagger et al 2005) ü  Estrogeeni ei paranna oireisia (Henderson 2013) ü  Miehillä testosteronikorvaushoidon merkitys tuntematon ANTIOKSIDANTIT JA DEMENTOITUMINEN ü  E-vitamiini ü  jo sairastuneella hidastaa taudin etenemistä (Sano ym 1997; Dysken et al.JAMA 2014,) ü  merkitys estossa? (Morris ym. 1998, Perrig ym. 1997, Masaki ym. 2000) ü  C-vitamiini ü  alentaa riskiä (p=0,04, Morris ym. 1998, RR 0,39, CI 0,18-0,84, Paleologos ym. 1998) ü  E- & C-vitamiini yhdessä ü  E-vitamiini (400 IU/vrk) ja C-vitamiini (500 mg/vrk) vähensivät AT:n ilmaantumista 64% (Zandi ym. 2004) ü  Beta-karoteeni ü  ei merkitystä (Kalmijn ym. 1997) ü  Flavonoidit ja polyfenolit ü  riski saattaa laskea (RR 0,55, CI 0,34-0,90, Commenges ym. 2000) KALARASVAT JA ALZHEIMERIN TAUDIN VAARA ü Yksi kala-ateria viikossa vähensi Alzheimerin taudin riskiä 60% (Morris ym. 2003, Laurin ym. 2002) ü 3-Ω-rasvahappojen (EPA, DHA) kokonaispitoisuus plasmassa suojaava tekijä (varsinkin DHA) ALZHEIMERIN TAUDIN RISKI ja ravintoaineyhdistelmät •  Epidemiologiset tutkimukset: Välimeren ruokavaliolla ja Alzheimerin taudin riskillä on yhteys •  tiedot eivät ole täysin johdonmukaiset •  Välimeren ruokavalio: –  Runsaasti vihanneksia, hedelmiä ja viljaa –  Runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja –  Niukasti tyydyttyneitä rasvahappoja –  Melko runsaasti kalaa –  Niukasti tai kohtalaisesti maitotuotteita –  Niukasti lihaa ja siipikarjanlihaa –  Säännöllisesti mutta kohtuudella etanolia, lähinnä viinin muodossa ja yleensä aterioilla Scarmeas et al, Ann Neurol, 2006; Psaltopoulou et al, Public Health Nutr, 2008; Feart et al, JAMA, 2009; Cherbuin et al, Am J Geriatr Psychiatry, 2011; Tangney et al, Am J Clin Nutr, 2011 LIIKUNTA & DEMENTIAN RISKI ü Ne 65 v. tai iäkkäämmät, jotka harrastavat liikuntaa kolme kertaa tai enemmän viikossa dementoituvat 30 – 40% harvemmin kuin ne, jotka harrastavat liikuntaa alle kolme kertaa viikossa (Larson ym. 2006. Ann Intern Med) ü Liikunta keski-iässä (3 x 20-30 min / vk) vähensi AT:n vaaraa (yli 65 v.) 60% (Rovio ym. Lancet Neurol 2005) ELÄMÄNTAPATEKIJÖIHIN ü  ü  ü  ü  ü  ü  ü  ü  VAIKUTTAMINEN Ei merkittäviä interventiotutkimuksia, menossa FINGER-tutkimus Näyttö perustuu retrospektiivisiin väestötutkimuksiin tai kliiniseen kokemukseen Ravintoperäiset antioksidantit ja vitamiinit Kalarasvat Alkoholinkäyttöön liittyvät riskimuutokset ü  runsas alkoholin käyttö lisää riskiä ü  kohtuullinen punaviinin käyttö vähentää riskiä (Orgogozo ym1997, Letenneur ym. 2004, Lindsay ym 2002) Tupakka lisää riskiä (Letenneur ym. 2004) Säännöllinen liikunta alentaa riskiä (Letenneur ym. 2004, Larson ym. 2006) Kaatumistapaturmien ja pään vammojen ennaltaehkäisyohjelmat Alzheimerin tauti on monitekijäinen oireyhtymä RISKITEKIJÄT Alkoholin Kohonnut verenpaine liikakäyttö Dyslipidemia Ylipaino Verisuonitapahtumat Diabetes Epäterveellinen Aivosolujen ruokavalio Tupakointi tuhoutuminen Geenit Keski-ikä Aikuisikä 0 Transitio 20 Vanhuusikä 60 Fyysinen aktiivisuus Koulutus Älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus MUISTISAIRAUS 75 Aivoreservi ? SUOJATEKIJÄT 26 26 AT:n lääkehoito •  Kun Alzheimer-diagnoosi on tehty, tulee aina harkita lääkehoidon aloittamista •  Lääkehoidosta hyötyvien löytäminen ilman hoitokokeilua ei ole mahdollista •  Asetyylikoliiniesteraasientsyymin (AKE:n) estäjät, jotka tehostavat kolinergisen järjestelmän toimintaa: –  donepetsiili –  galantamiini –  rivastigmiini •  Memantiini, joka salpaa glutamaatti-välitteisiä NMDA-reseptoreja •  Hyvin siedettyjä kun ruokailu kunnossa, otetaan ruokailun jälkeen •  Yleisimmät sivuvaikutukset AKE-estäjillä gi-oireet, memantiinilla heitehuimaus ja agitaatio •  Lääkehoidon aloittamisessa huomioidaan: –  yleinen terveydentila –  toimintakyvyn heikentymiseen vaikuttavat muut syyt –  mahdolliset hoidon vasta-aiheet Souvenaid ravintolisä •  Souvenaid parantaa lievää Alzheimerin tautia sairastavien muistisuorituksia 24 viikon aikana –  Kahdessa tutkimuksessa todettiin suotuisa vaikutus lievää Alzheimerin tautia sairastavien muistisuorituksiin (ensisijainen päätetapahtuma; Souvenir 1 & 2) •  Souvenaid ei vaikuttanut kognitioon keskivaikeassa taudissa (S-Connect) •  Souvenaid on hyvin siedetty •  Annostus yksi pullo päivittäin n. 4 e •  Makuina mansikka ja vanilja Souvenaidin sisältö Ravintoaine Määrä Vastaa elintarviketta DHA 1200 mg Lohi (82 g) EPA 300 mg Anjovis (56 g) UMP* 625 mg Tomaattikeitto (482 g) Koliini 400 mg Kananmuna, kokonainen, keitetty (178 g) Fosfolipidi 106 mg Voi (14 g) Foolihappo 400 µg Vihreä parsa (268 g) B6 vitamiini 1 mg Auringonkukansiemenet (74 g) B 12 vitamiini 100 µg Naudan paisti (100 g) C vitamiini 80 mg Appelsiini (158 g) E vitamiini 40 mg Mantelit (153 g) Seleeni 60 µg Parapähkinä/pähkinä(3 g) Taulukosta käy ilmi, mitä elintarviketta ja mitä määrää yhden Souvenaid– pullollisen ravintoaineyhdistelmä vastaa. Meneillä olevat preventiotutkimukset Itä-Suomen yliopistossa Aty:ssa EU-rahoitteinen, pitkäaikaistutkimus •  Monikansallinen monikeskustutkimus (13 keskusta Alankomaissa, Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa Itä-Suomen yliopisto) •  24 kk satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus; mukana 300 potilasta, joilla prodromaalivaiheen AT= muistipainotteinen lievä kognitiivinen heikkeneminen •  •  Jatkotutkimukset ad 4v. Soveltuvuuskriteerit: –  Todettu prodromaalivaiheen Alzheimerin tauti (Dubois et al, 2007) –  MMSE ≥ 24 Päätetapahtumat: –  Ensisijainen: Neuropsychological Test Battery -testin z-pisteet –  Toissijaiset: Tilan eteneminen Alzheimerin taudiksi, toiminnalliset (ADCS-ADL) ravitsemusbiomarkkerit, turvallisuus ja hoitoon sitoutuminen –  Biomarkkerit: Likvori ja MK •  INTENSIVE INTERVENTION GROUP (631 hlöä) NUTRITIONAL COUNCELING: 7 group & 3 individual sessions PHYSICAL ACTIVITY: 1-3x/wk progressive muscle strength & 1-6x/wk aerobic training COGNITIVE TRAINING: 11 group sessions, Independent training 3x/wk 12 mo MANAGEMENT OF METABOLIC AND VASCULAR RISK FACTORS 6 nurse visits, 4 physician visits RANDOMIZATION Screening and baseline visits 12 mo Study visit Study visit Study visit 6 mo SUSTENANCE INTERVENTION: yearly motivational letters & calls 18 mo 24 mo Follow-‐‑up visit Follow-‐‑up visit 3 y Study visit 4 y 5 y Follow-‐‑up visit 6 y 7 y Follow-‐‑up visit REGULAR HEALTH ADVICE GROUP ( 629hlöä) & THL 5.3.2014 32 EI MITÄÄN UUTTA AURINGON ALLA!!! Eeva Jalavisto v. 1960 ü Vanhusten ikäluokissa on kolmella tautiryhmällä muita suurempi merkitys: verenkiertoelinten taudeilla, sielullisilla sairauksilla ja liikuntaelinten taudeilla. ü Nämä usein liittyvät toisiinsa ü Jos onnistumme torjumaan verenkiertoelinten tauteja, edistämme varmasti myös vanhuusajan mielenterveyttä Professori Eeva Jalavisto: Ymmärrämmekö vanhuutta? Kotiliesi 1960, s. 1200 Sydän-lehti 1/1960 Dia Prof. Timo Strandberg AIVOTERVEYDESTÄ ARKIPÄIVÄÄ ü  LIIKA VIINA POIS ü YLÖS, ULOS JA LENKILLE ü  TUPAKKA POIS ü YSTÄVÄPIIRI VIREÄKSI ü  KYPÄRÄ PÄÄHÄN ü HARRASTUKSET JA VIRIKKEET KOHDALLEEN ü  AIVOT KÄYTTÖÖN ü  TYÖPAIKKA TURVALLISEKSI AIVOTERVEYDESTÄ ARKIPÄIVÄÄ ü  VERENPAINE HOITOON ü NIUKEMMIN KALOREITA ü VÄHEMMÄN ELÄINRASVOJA ü  KORKEA KOLESTEROLI ALAS ü KALAA KERRAN VIIKOSSA ü  SOKERIAINEENVAIHDUNNAN HÄIRIÖT HALLINTAAN ü VÄLTÄ TEOLLISESTI KÄSITELTYJÄ HIILIHYDRAATTEJA ü  PAINO KURIIN ü LIIKA SUOLA POIS ü RYPSIÖLJYÄ RUUANLAITTOON ü HERKULLISIA HEDELMIÄ – MAUKKAITA MARJOJA ü VIINIÄ KOHTUUDELLA KOKONAISRISKI RATKAISEE: ALZHEIMER JA AIVOHALVAUS Kohonnut kolesteroli Heikentynyt sokerinsieto Ylipaino, ja diabetes liikunnan Stressi puute Kohonnut verenpaine Korkea ikä, sukurasite miessukupuoli Maybe moderate drinking does not hurt… ...But until we know better, we should not encourage non-drinkers to take their daily glass Kiitos