Merja Hallikainen

Miten muistihäiriötä voi estää tai
hoitaa?
14.3.2014 Turku
Merja Hallikainen, LT
Kliininen tutkimusjohtaja
Itä-Suomen yliopisto
Sidonnaisuudet
LT, neurologian erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys
Itä-Suomen yliopisto ja KELA
Kliininen tutkimusjohtaja ja asiantuntijalääkäri
Toiminut luennoitsijana ( Teva, Orion)
Kongressimatkat työnantajan nimeämänä (Teva, Novartis)
Asiantuntija-apu (Orion)
2
MIKÄ TEKEE HYVÄÄ SYDÄMELLE JA
MUISTILLE?
Suuret epidemiologiset tutkimukset
•  CAIDE Study
•  Kungsholmen Project
•  Gothenburg Study
•  Rotterdam study
•  Framingham Study
•  Honolulu-Asia Aging Study
•  East-Boston Study
•  etc.
MUISTISAIRAUDET & SYDÄNSAIRAUDET
VAARATEKIJÄT
SUOJAAVAT TEKIJÄT
VAARATEKIJÄT
ü  Geneettisesti määräytyvät
ü  Elämäntapatekijät ja yksilön valinnat
ü  Muut sairaudet ja tilat
ELÄMÄNTAPA JA YKSILÖN VALINNAT
MUISTISAIRAUKSIEN VAARATEKIJÖINÄ
ü  Tupakka
ü  Alkoholi
ü  Pään vammat
ü  Koulutus
ü  Työperäiset altisteet
ü  Vähäinen sosiaalinen aktiivisuus
ü  Naimattomuus
MUUT SAIRAUDET JA TILAT
MUISTISAIRAUKSIEN VAARATEKIJÖINÄ
ü  Sydän- ja verisuonisairaudet
–  Aivoverenkiertohäiriöt
–  Kohonnut verenpaine
ü  Aineenvaihduntasairaudet
–  Diabetes ja heikentynyt sokerinsieto
–  Hyperkolesterolemia
ü  Aiempi masennus
ü  Varhainen vaihdevuosi- ikä
AIVOHALVAUKSEN JÄLKEINEN DEMENTIA
%
55-64
65-74
75-85
19
24
32
Yhteensä
25
Ikäryhmä
Pohjasvaara et al. Stroke 1997;28:785-792.
Alzheimermuutoksia
aivoissa
KESKI-IÄN
KOHONNUT
VERENPAINE
+
KORKEA
KOLESTEROLI
Infarktit,
valkean
aineen
muutos
Aivoatrofia
Yksilön
ominaisuudet
e.g. ikä,
koulutus,
perimä
kognitiivinen
heikentyminen
dementia
HIPPOKAMPUKSEN KUDOSKATO (Scheltens 0-4)
AIVOMUUTOKSET AIVOVERENKIERTOSAIRAUDESSA
Useita
isoja
infarkteja
Valkean
aivoainee
n
vaurioita
Useita
pieniä
infarkteja
“Kriittinen”
infarkti
talamus
VOIKO ALZHEIMERIN TAUTIA EHKÄISTÄ?
•  Vaaratekijät / suojaavat tekijät
•  Jos Alzheimerin taudin ilmaantumista voitaisiin
viivästyttää 5 vuodella, vähenisi taudin
esiintyvyys puoleen yhden sukupolven aikana
•  TOIMENPITEET TULEE ALOITTAA
VIIMEISTÄÄN KESKI-IÄSSÄ
Alzheimerin taudin riskitekijöitä
Korkea ikä
Suvussa dementiaa
Downin syndroma
Perinnölliset tekijät
(APOE4,APP, PS1, PS2 mutaatiot)
Vakava pään vamma
Vähäinen henkinen aktiivisuus
Yksinäisyys,sosiaalisen
verkoston puuttuminen
Masentuneisuus
Aivoverenkiertosairaudet
Korkea verenpaine (keski-iässä)
Korkea kolesteroli (keski-iässä)
Alentunut glukoosinsieto,
metabolinen oireyhtymä, diabetes
Tupakointi
Runsas alkon käyttö
Vähäinen liikunta
Alzheimer’s disease exists on a spectrum from minimal symptoms to
dementia
Increasing Alzheimer’s
pathology
No symptoms
Mild cognitive
symptoms
Dementia
Time
• Increasingly severe phenotype
• Biomarkers assist in identifying the underlying pathology
• Biomarker changes may precede clinically detectable changes
© JL Cummings, 2008
CAIDE (Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia) -tutkimus: Riskimittarituloksen
mukaan vaara sairastua etenevään muistisairauteen 20 v. kuluessa
Riskitekijä
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Pisteet
Ikä Alle 47 v 0
47–53 v 3
Yli 53 v 4
Sukupuoli Nainen 0
Mies 1
Koulutus Alle 10 v. 3
7–9 v. 2
Yli 7 v. 0
Systolinen verenpaine 140 mmHg tai vähemmän 0
Yli 140 mmHg 2
Kokonaiskolesteroli 6,5 mmol/l tai vähemmän 0
Yli 6,5 mmol/l 2
Painoindeksi 30 tai vähemmän 0
Yli 30 2
Liikunta* Aktiivinen 0,
Ei-aktiivinen 1
(Henkilö on aktiivinen, jos hän harrastaa vapaa-­‐‑ajan liikuntaa vähintään kahdesti viikossa 20-­‐‑30 minuu=ia kerrallaan ja liikunta
aiheu=aa hikoilua ja hengästymistä)
(Kivipelto 2006)
Riskin määri=äminen Pistemäärä
Riski
• 0–5
• 1,00 %
• 6–7
• 1,90 %
• 8–9
• 4,20 %
• 10–11
• 7,40 %
• 12–15
• 16,40 %
ALZHEIMERIN TAUDILTA SUOJAAVAT
MAHDOLLISESTI
ü ESTROGEENI
ü ANTIOKSIDANTIT
KALAÖLJYT
ü LIIKUNTA
= Ravitsemukselliset tekijät
SUKUPUOLIHORMONIT JA
ALZHAIMERIN TAUTI
ü  Vaihdevuosien oireiden varhainen
estrogeenihoito mahdollisesti vähentää
Alzheimerin taudin ilmaantumisen riskiä
myöhemmällä iällä (Bagger et al 2005)
ü  Estrogeeni ei paranna oireisia
(Henderson 2013)
ü  Miehillä testosteronikorvaushoidon
merkitys tuntematon
ANTIOKSIDANTIT JA DEMENTOITUMINEN
ü 
E-vitamiini
ü  jo sairastuneella hidastaa taudin etenemistä (Sano ym
1997; Dysken et al.JAMA 2014,)
ü  merkitys estossa? (Morris ym. 1998, Perrig ym. 1997,
Masaki ym. 2000)
ü 
C-vitamiini
ü  alentaa riskiä (p=0,04, Morris ym. 1998, RR 0,39, CI
0,18-0,84, Paleologos ym. 1998)
ü 
E- & C-vitamiini yhdessä
ü  E-vitamiini (400 IU/vrk) ja C-vitamiini (500 mg/vrk)
vähensivät AT:n ilmaantumista 64% (Zandi ym. 2004)
ü 
Beta-karoteeni
ü  ei merkitystä (Kalmijn ym. 1997)
ü 
Flavonoidit ja polyfenolit
ü  riski saattaa laskea (RR 0,55, CI 0,34-0,90, Commenges
ym. 2000)
KALARASVAT JA ALZHEIMERIN TAUDIN VAARA
ü Yksi kala-ateria viikossa vähensi Alzheimerin
taudin riskiä 60% (Morris ym. 2003, Laurin ym.
2002)
ü 3-Ω-rasvahappojen (EPA, DHA) kokonaispitoisuus
plasmassa suojaava tekijä (varsinkin DHA)
ALZHEIMERIN TAUDIN RISKI ja ravintoaineyhdistelmät
•  Epidemiologiset
tutkimukset: Välimeren
ruokavaliolla ja
Alzheimerin taudin
riskillä on yhteys
•  tiedot eivät ole täysin
johdonmukaiset
•  Välimeren ruokavalio:
–  Runsaasti vihanneksia, hedelmiä ja
viljaa
–  Runsaasti tyydyttymättömiä
rasvahappoja
–  Niukasti tyydyttyneitä rasvahappoja
–  Melko runsaasti kalaa
–  Niukasti tai kohtalaisesti
maitotuotteita
–  Niukasti lihaa ja siipikarjanlihaa
–  Säännöllisesti mutta kohtuudella
etanolia, lähinnä viinin muodossa ja
yleensä aterioilla
Scarmeas et al, Ann Neurol, 2006; Psaltopoulou et al, Public Health Nutr, 2008;
Feart et al, JAMA, 2009; Cherbuin et al, Am J Geriatr Psychiatry, 2011; Tangney et al, Am J Clin Nutr, 2011
LIIKUNTA & DEMENTIAN RISKI
ü Ne 65 v. tai iäkkäämmät, jotka
harrastavat liikuntaa kolme kertaa
tai enemmän viikossa
dementoituvat 30 – 40%
harvemmin kuin ne, jotka
harrastavat liikuntaa alle kolme
kertaa viikossa (Larson ym. 2006.
Ann Intern Med)
ü Liikunta keski-iässä (3 x 20-30 min /
vk) vähensi AT:n vaaraa (yli 65 v.)
60% (Rovio ym. Lancet Neurol
2005)
ELÄMÄNTAPATEKIJÖIHIN
ü 
ü 
ü 
ü 
ü 
ü 
ü 
ü 
VAIKUTTAMINEN
Ei merkittäviä interventiotutkimuksia, menossa FINGER-tutkimus
Näyttö perustuu retrospektiivisiin väestötutkimuksiin tai kliiniseen
kokemukseen
Ravintoperäiset antioksidantit ja vitamiinit
Kalarasvat
Alkoholinkäyttöön liittyvät riskimuutokset
ü  runsas alkoholin käyttö lisää riskiä
ü  kohtuullinen punaviinin käyttö vähentää riskiä (Orgogozo
ym1997, Letenneur ym. 2004, Lindsay ym 2002)
Tupakka lisää riskiä (Letenneur ym. 2004)
Säännöllinen liikunta alentaa riskiä (Letenneur ym. 2004, Larson
ym. 2006)
Kaatumistapaturmien ja pään vammojen ennaltaehkäisyohjelmat
Alzheimerin tauti on monitekijäinen oireyhtymä
RISKITEKIJÄT
Alkoholin Kohonnut verenpaine
liikakäyttö
Dyslipidemia
Ylipaino
Verisuonitapahtumat
Diabetes
Epäterveellinen
Aivosolujen
ruokavalio
Tupakointi
tuhoutuminen
Geenit
Keski-ikä
Aikuisikä
0
Transitio
20
Vanhuusikä
60
Fyysinen
aktiivisuus
Koulutus
Älyllinen ja
sosiaalinen
aktiivisuus
MUISTISAIRAUS
75
Aivoreservi
?
SUOJATEKIJÄT
26
26
AT:n lääkehoito
•  Kun Alzheimer-diagnoosi on tehty, tulee aina harkita lääkehoidon
aloittamista
•  Lääkehoidosta hyötyvien löytäminen ilman
hoitokokeilua ei ole mahdollista
•  Asetyylikoliiniesteraasientsyymin (AKE:n) estäjät, jotka tehostavat
kolinergisen järjestelmän toimintaa:
–  donepetsiili
–  galantamiini
–  rivastigmiini
•  Memantiini, joka salpaa glutamaatti-välitteisiä NMDA-reseptoreja
•  Hyvin siedettyjä kun ruokailu kunnossa, otetaan ruokailun jälkeen
•  Yleisimmät sivuvaikutukset AKE-estäjillä gi-oireet, memantiinilla
heitehuimaus ja agitaatio
•  Lääkehoidon aloittamisessa huomioidaan:
–  yleinen terveydentila
–  toimintakyvyn heikentymiseen vaikuttavat muut syyt
–  mahdolliset hoidon vasta-aiheet
Souvenaid ravintolisä
•  Souvenaid parantaa lievää Alzheimerin tautia sairastavien muistisuorituksia
24 viikon aikana
–  Kahdessa tutkimuksessa todettiin suotuisa vaikutus lievää Alzheimerin tautia
sairastavien muistisuorituksiin (ensisijainen päätetapahtuma; Souvenir 1 & 2)
•  Souvenaid ei vaikuttanut kognitioon keskivaikeassa taudissa (S-Connect)
•  Souvenaid on hyvin siedetty
•  Annostus yksi pullo päivittäin n. 4 e
•  Makuina mansikka ja vanilja
Souvenaidin sisältö
Ravintoaine
Määrä
Vastaa elintarviketta
DHA
1200 mg
Lohi (82 g)
EPA
300 mg
Anjovis (56 g)
UMP*
625 mg
Tomaattikeitto (482 g)
Koliini
400 mg
Kananmuna, kokonainen, keitetty (178 g)
Fosfolipidi
106 mg
Voi (14 g)
Foolihappo
400 µg
Vihreä parsa (268 g)
B6 vitamiini
1 mg
Auringonkukansiemenet (74 g)
B 12 vitamiini
100 µg
Naudan paisti (100 g)
C vitamiini
80 mg
Appelsiini (158 g)
E vitamiini
40 mg
Mantelit (153 g)
Seleeni
60 µg
Parapähkinä/pähkinä(3 g)
Taulukosta käy ilmi, mitä elintarviketta ja mitä määrää yhden Souvenaid–
pullollisen ravintoaineyhdistelmä vastaa.
Meneillä olevat preventiotutkimukset
Itä-Suomen yliopistossa Aty:ssa
EU-rahoitteinen, pitkäaikaistutkimus • 
Monikansallinen monikeskustutkimus (13 keskusta Alankomaissa,
Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa Itä-Suomen yliopisto)
• 
24 kk satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus;
mukana 300 potilasta, joilla prodromaalivaiheen AT= muistipainotteinen
lievä kognitiivinen heikkeneminen
• 
• 
Jatkotutkimukset ad 4v.
Soveltuvuuskriteerit:
–  Todettu prodromaalivaiheen Alzheimerin tauti (Dubois et al, 2007)
–  MMSE ≥ 24
Päätetapahtumat:
–  Ensisijainen: Neuropsychological Test Battery -testin z-pisteet
–  Toissijaiset: Tilan eteneminen Alzheimerin taudiksi, toiminnalliset
(ADCS-ADL) ravitsemusbiomarkkerit, turvallisuus ja hoitoon
sitoutuminen
–  Biomarkkerit: Likvori ja MK
• 
INTENSIVE INTERVENTION GROUP
(631 hlöä)
NUTRITIONAL COUNCELING:
7 group & 3 individual sessions
PHYSICAL ACTIVITY:
1-3x/wk progressive muscle strength &
1-6x/wk aerobic training
COGNITIVE TRAINING:
11 group sessions,
Independent training 3x/wk 12 mo
MANAGEMENT OF METABOLIC AND
VASCULAR RISK FACTORS
6 nurse visits, 4 physician visits
RANDOMIZATION
Screening and baseline visits
12 mo
Study visit
Study visit
Study visit
6 mo
SUSTENANCE INTERVENTION:
yearly motivational letters & calls
18 mo
24 mo
Follow-­‐‑up visit
Follow-­‐‑up visit
3 y
Study visit
4 y
5 y
Follow-­‐‑up visit
6 y
7 y
Follow-­‐‑up visit
REGULAR HEALTH ADVICE GROUP ( 629hlöä)
& THL
5.3.2014
32
EI MITÄÄN UUTTA AURINGON ALLA!!!
Eeva Jalavisto v. 1960
ü Vanhusten ikäluokissa on kolmella
tautiryhmällä muita suurempi merkitys:
verenkiertoelinten taudeilla, sielullisilla
sairauksilla ja liikuntaelinten taudeilla.
ü Nämä usein liittyvät toisiinsa
ü Jos onnistumme torjumaan
verenkiertoelinten tauteja, edistämme
varmasti myös vanhuusajan mielenterveyttä
Professori Eeva Jalavisto: Ymmärrämmekö vanhuutta? Kotiliesi 1960, s. 1200
Sydän-lehti 1/1960
Dia Prof. Timo Strandberg
AIVOTERVEYDESTÄ ARKIPÄIVÄÄ
ü  LIIKA VIINA POIS
ü YLÖS, ULOS JA LENKILLE
ü  TUPAKKA POIS
ü YSTÄVÄPIIRI VIREÄKSI
ü  KYPÄRÄ PÄÄHÄN
ü HARRASTUKSET JA VIRIKKEET
KOHDALLEEN
ü  AIVOT KÄYTTÖÖN
ü  TYÖPAIKKA TURVALLISEKSI
AIVOTERVEYDESTÄ ARKIPÄIVÄÄ
ü  VERENPAINE HOITOON
ü NIUKEMMIN KALOREITA
ü VÄHEMMÄN
ELÄINRASVOJA
ü  KORKEA KOLESTEROLI
ALAS
ü KALAA KERRAN VIIKOSSA
ü  SOKERIAINEENVAIHDUNNAN HÄIRIÖT
HALLINTAAN
ü VÄLTÄ TEOLLISESTI
KÄSITELTYJÄ
HIILIHYDRAATTEJA
ü  PAINO KURIIN
ü LIIKA SUOLA POIS
ü RYPSIÖLJYÄ
RUUANLAITTOON
ü HERKULLISIA HEDELMIÄ –
MAUKKAITA MARJOJA
ü VIINIÄ KOHTUUDELLA
KOKONAISRISKI RATKAISEE:
ALZHEIMER JA AIVOHALVAUS
Kohonnut
kolesteroli
Heikentynyt
sokerinsieto
Ylipaino, ja diabetes
liikunnan
Stressi
puute
Kohonnut
verenpaine
Korkea ikä,
sukurasite
miessukupuoli
Maybe moderate drinking does not hurt…
...But until we know better, we should not encourage non-drinkers to
take their daily glass
Kiitos