YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudennäkymiä Jaakko Valvanne Geriatrian professori 5.10.2011 Valmisteltu yhteistyössä kahden suomalaisen huippuasiantuntijan kanssa Raimo Sulkava geriatrian professori Itä-Suomen yliopisto Timo Erkinjuntti neurologian professori Helsingin yliopisto Käsiteltäviä teemoja • • • • Muistisairauksien merkitys Diagnostiikka ja hoito tänään Kehittämisen lähtökohtia Tulevaisuuden näkymiä Muistisairauksien merkitys Kansantalouden kannalta kaksi elintärkeää kysymystä - miten työssä käyvä väestö pysyy työkykyisenä? - miten ikäihmiset pysyvät mahdollisimman pitkään omatoimisina kodinomaisissa oloissa? (Timo Pohjolainen SLL 23/2007) YHTEISKUNNAN HAASTEITA Pitkää työura Haastavat mm. stressi, uupumus, masennus, päihteet, aivoverenkiertosairaudet (AVH), valtimotautien vaaratekijät ja etenevät muistisairaudet. Etenevä muistisairaus on 7000 - 10 000 työikäisellä. Itsenäinen arki Ankeuttajia yleisimmät etenevät muistisairaudet: Alzheimerin tauti (AT), aivoverenkiertosairaus (AVH) ja nämä yhdessä (AT+AVH) - 90 % kaikista tapauksista. AIVOTERVEYS AVAINASEMASSA Timo Erkinjuntti, HY/HUS Muistisairaudet pähkinänkuoressa • Muistisairaudet on kansantauti • Muistisairauksia voitaneen ehkäistä vaikuttamalla vaaratekijöihin • Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta • Potilaan ilmaisemien muistioireiden syy tulee selvittää • Diagnostiikka edellyttää erityisosaamista ja kokemusta • Lääkitys on osa muistisairauden kokonaisvaltaista hoitoa • Muistisairauden edetessä potilaat dementoituvat • Hoidon onnistuminen edellyttää saumatonta hoitoketjua sekä yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa ALZHEIMERIN TAUDIN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET Yhden tautitapauksen aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle koko sairauden keston ajalta 170 000 – 200 000 € Lievä Alzheimerin tauti Vaikea Alzheimerin tauti 5 000 € / vuosi 20 000 € - 30 000 / vuosi Laitoshoidon osuus kokonaiskustannuksista Diagnostiikan osuus kokonaiskustannuksista Oireenmukainen lääkehoito 85% 1-2% 2-4% Timo Erkinjuntti, HY/HUS Ernst ja Hay 1994, Schulenburg 1998, Wimo 1998, Winblad 2004, Viramo ja Sulkava 2006 Alzheimerin taudin diagnostiikan ja hoidon kehittyminen • Tacrine trials • β-Amyloid sequenced • Role of NFTs and tau • Presenile dementia = senile dementia = AD • Structure of tangles and plaques determined • Neuritic plaques contain amyloid protein Presenile dementia • Rare • Young onset Separation of senile dementia from VaD and depression 1950s • Age of genetics • APP, presenilin 1 and 2 mutations • APOE-ε4 susceptibility • Cholinergic hypothesis of AD • AD recognised as major health issue • Amyloid cascade hypothesis of AD • ChEIs approved • Role of glutamate recognised • Memantine approved 1960s 1970s 1980s 1990s/2000s (Jones, 2010) DEMENTIASTA MUISTIOIREISIIN JA -SAIRAUKSIIN • DEMENTIA TERMIN TAAKKA – – – – Dementia paralyticae – kuppa Dementia praecox – siktsofrenia Sosiaalinen ”kelvottomuus” Alzheimerisoitu – ”Alzheimer silmälasit” • ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET – Patofysiologian tuntemus – – – – Biologiset merkkitekijät Tyypilliset fenotyypit Oirekuva varhaisesta edenneisiin tapauksiin Poissulkudiagnoosista tyypillisiin taudinkuviin Timo Erkinjuntti, HY/HUS TAVALLISET ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET • Alzheimerin tauti (AT) 70 % • Aivoverenkiertosairauden (AVH) muistisairaus, vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä – (AT+AVH 10%). 15-20 % • Lewyn kappale-sairaudet – Parkinsonin tauti (PT)-muistisairaus, Lewyn kappale -taui (LKT), LKT+AT 10-15 % • Otsa-ohimolohkorappeumat – 1/2 frontotemporaalinen dementia (FTD) 5-10 % Preventio, diagnostiikka ja hoito tänään MUISTISAIRAUDET – TUTKIMUKSEN JA HOIDON HAASTE LÖPPÖNEN 2006 – LIEDON KUNTA miten yli 65 v. kuntalaisista DSM IV dementia kirjattu -77% vaikea-asteisesta dementiasta -46% keskivaikea-asteisesta dementiasta -33% lieväasteisesta dementiasta oli kirjattu ARVIO 2010 -alle 50 %:lla kaikista etenevistä muistisairaista taudinmääritys -alle 10 % lievistä tapauksista tunnistettu -noin 20 %:lla Alzheimer potilaista oireenmukainen lääkitys Timo Erkinjuntti, HY/HUS 2010 KÄYPÄ HOITO – SUOSITUS 2010 MUISTISAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKKA JA LÄÄKEHOITO DUODECIM 2010 (13.08.2010) Suhonen J, Pirttilä T, Erkinjuntti T, Koponen H, Makkonen M, Puurunen M, Raivio M, Rinne J, Rosenvall A, Strandberg T, Vanninen R, Vataja R. www.terveysportti.fi KÄYPÄ HOIDON NELJÄ RATKAISUA MUISTISAIRAUKSIEN HAASTEESEEN 1 ENNALTAEHKÄISY 2 VARHAINEN TAUDINMÄÄRITYS 3 KOKONAISVALTAINEN HOITO JA KUNTOUTUS 4 EHYT HOITOPOLKU ENNALTAEHKÄISY – AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKU Timo Erkinjuntti, HY/HUS Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKU SIJOITA NYT AIVOTERVEYTEEN Harkituille oikea-aikaisille sijoituksille saat hyvän tuoton ja kestävän kasvun Päivän nousijat: liikunta, painonhallinta, aktiivisuus, verenpaineen ja kolesterolin hoito .... Timo Erkinjuntti, HY/HUS PIDÄ AIVOSI KUNNOSSA WSOY 2010 | Presentation Title | Presenter Name | Date | Subject | Business Use Only | Presentation Title | Presenter Name | Date | Subject | Business Use Only OIKEUS VARHAISEEN TAUDINMÄÄRITYKSEEN Timo Erkinjuntti, HY/HUS Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa Miksi varhainen diagnoosi? • VOIDAAN HOITAA PARANNETTAVAT TILAT • VOIDAAN HIDASTAA TILAN ETENEMISTÄ • AUTONOMIAN TUKEMINEN Mahdollisuus pidentää aikaa kotona Raimo Sulkava Muistisairauksien kokonaisriski ratkaiseee Käypä hoito suositus 2010 Muuttuja (riskitekijä) Ikä (v) Koulutusaika (v) Sukupuoli Systolinen eli yläverenpaine (mmHg) 2 Painoindeksi (kg/m ) Kokonaiskolesteroliarvo (mmol/l) Liikunta Pisteet < 47 0 47–53 3 > 53 4 ≥ 10 0 7–9 2 0–6 3 Nainen 0 Mies 1 ≤ 140 0 ≥ 140 2 ≤ 30 0 ≥ 30 2 ≤ 6.5 0 ≥ 6.5 2 Aktiivinen 0 Ei-aktiivinen 1 Laske pisteet yhteen. Mikä on riskisi sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana? Yhteispisteet Muistisairauden riski (%) 95 %:n luottamusväli 0–5 1.0 0.0–2.2 6–7 1.9 0.2–3.5 8–9 4.2 1.9–6.4 10–11 7.4 4.1–10.6 12–15 16.4 0.7–23.1 Kivipelto ym. 2006 Muistisairauden riskimittari Muistisairauden riski keski-iässä mitattujen riskitekijöiden perusteella seuraavien 20 vuoden aikana DIAGNOSTIIKKA JA OIREIDEN ARVIOINTI • Muistioireiden syy tulee selvittää, eli kliinisesti poikkeava oire tehtävä ymmärrettäväksi – mieluiten varhaisessa vaiheessa Vertaa: rintakipu, hengenahdistus, nivelkipu • Jos todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta eikä diagnoosia vielä voida tehdä, potilasta tulee seurata 6–12 kuukauden välein. Timo Erkinjuntti, HY/HUS KANSALLISESTI YHTENÄISET EIKAUPALLISET TUTKIMUKSEN VÄLINEET JA OHJEET • • • • SEULONTA Muistikysely CERAD/Muistiseula, MMSE ARKITOIMET ADSC-ADL TASOARVIO CDR, GDS KÄYTÖSOIREET NPI, Depressio *Toistaiseksi ei ole löydettyHY/HUS AT:lle spesifejä Timo Erkinjuntti, muutoksia, joita voisi testata veritesteillä • KLIININEN TUTKIMUS • NEUROPSYKOLOGINEN TUTKIMUS • LABORATORIOTUTKIMUKSET • AIVOJEN KUVANTAMINEN – Aivojen magneettikuvaus (MK) on ensisijainen tutkimus etsittäessä muistisairauksille tunnusomaisia piirteitä • BIOLOGISET MERKKIAINEET* Li- Abeta42, kokonais-Tau Suomen Alzheimer tutkimusseura 1997-2010 Käypä Hoito 2006-2010 MUISTIPOLIKLINIKKA LÄHIPALVELUNA Timo Erkinjuntti, HY/HUS MUISTIPOTILAAN TUTKIMUKSET - MISSÄ • Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. • Siksi tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin yksiköihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin (väestöpohja n. 20-30 000). • Perusterveydenhuollossa, muistipoliklinikat, muistilääkärit, muistihoitajat ja muistikoordinaattorit ovat perusta kustannustehokkaalle, tasa-arvoiselle ja kokonaisvaltaiselle kansantaudin hallinnalle. • Työikäiset – neurologian muistipoliknikka Timo Erkinjuntti, HY/HUS KH 2010 MUISTISAIRAUKSIEN LÄÄKEHOITO • Kun diagnoosi on määritelty (AT, PT-muistisairaus, LKT, AT + AVH, AT + LKT tai AT + PT-muistisairaus) tulee aina harkita kohdennettua oireenmukaista hoitoa muistisairauslääkkeillä. • Potilaalla voi olla samanaikaisesti piirteitä monista muistisairauksista, jotka kaikki tulee huomioida hoidon suunnittelussa. Timo Erkinjuntti, HY/HUS Alzheimerin taudin hoito Kolinergiset lääkkeet (AKE-lääkkeet) – donepetsiili (Aricept) 2.5...10 mg x 1 – galantamiini (Reminyl) 8 mg x 1 … 24 mg x 1 – rivastigmiini (Exelon) 1.5 mg…6 mg x 2 Exelon-laastari 4.6mg/vrk, 9.5mg/vrk Glutamaattiin vaikuttava, NMDA-antagonisti - memantiini (Ebixa) 5mgx1...20mgx1 Raimo Sulkava Alzheimer-lääkkeiden käyttö Pohjoismaissa (DDD/1000as/vrk) M-L Laitinen 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Suomi Ruotsi Norja Tanska 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 LÄÄKEHOITO ON OSA HOIDON KOKONAISUUTTA • Lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta • Kokonaisvaltainen hoito: • vaaratekijöiden ja oheis- sairauksien hoito • mielialan ja käytösoireiden hoito • kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. • Hoidon onnistuminen edellyttää • saumatonta hoitoketjua • yksilöllistä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaa, jota tarkistetaan säännöllisesti taudin edetessä Timo Erkinjuntti, HY/HUS Eloniemi-Sulkava ym. 2010 Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon kehittämisen lähtökohtia Monet tekijät ja prosessit johtavat aivojen vaurioitumiseen Alzheimerin taudissa Sydänverisuonisairauksin riskitekijät: Passivoiva Ympäristö: Metabolinen oireyhtymä: Soluun kohdistuva stressi: Geneettiset tekijät: Aivovamma Querfurth ym. 2010 Alzheimerin taudin neuropatologia kiihkeän tutkimuksen kohteena Hermosäievyyhtejä Hermosoluja Amyloidiplakkeja http://drpinna.com/b12-alzheimers-homocysteine-10546/plaques_tanglesborder Normaali tau-proteiini sitoutuu hermosolujen mikrotubuluksiin ja stabiloi niiden rakennetta Hyperfosforyloitunut tau ei kykene sitoutumaan mikrotubuluksiin, vaan kertyy hermosoluun polymeritoituen vaikeasti hajoaviksi kierteisiksi 2-säikeiksi Aivoatrofiaa on havaittavissa magneettikuvauksessa jo Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa Normaali MCI (mild cognitive impairment) lievä kognitiivinen heikentyminen ALZHEIMERIN TAUDIN ELÄMÄNKAARI Lievä kognitiivinen heikentymä Alzheimerin taudin kliininen diagnoosi 100 75 50 Oireeton vaihe 25 0 40 80 50 Prekliininen vaihe 60 Kliininen vaihe 70 Neuropatologisten muutosten arvioitu alkaminen Ikä Alzheimerin taudin eteneminen Abnormal Selkäydinnesteen beeta-amyloidipitoisuus Aβ42 Amyloidikuvantaminen FDG-PET (fluorodeoksiglukoosi-tutkimus positroniemissiotomografialla) Hippokampuksen tilavuus magneettikuvauksessa Selkäydinnesteen Tau Cognitivinen suorituskyky Toiminakyky (ADL) FDG-PET MRI hippocampal volume Amyloid imaging CSF Aβ42 Cognitive performance Function (ADL) CSF Tau Normal Presymptomatic oireeton eMCI MCI LMCI Dementia varhainen lievä Time keskivaikea Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:239-246. Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:239-246. Sairauden eri vaiheita kuvaavat biologiset merkit Abnormal Selkäydinnesteen beeta-amyloidipitoisuus Aβ42 Amyloidikuvantaminen FDG-PET (fluorodeoksiglukoosi-tutkimus positroniemissiotomografialla) Hippokampuksen tilavuus magneettikuvauksessa Selkäydinnesteen Tau Cognitivinen suorituskyky Toiminakyky (ADL) FDG-PET MRI hippocampal volume Amyloid imaging CSF Aβ42 Cognitive performance Function (ADL) CSF Tau Normal Presymptomatic oireeton eMCI MCI LMCI Time Dementia varhainen lievä keskivaikea Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:239-246. Varhaisen Alzheimerin taudin biologiset merkit Abnormal Selkäydinnesteen beeta-amyloidipitoisuus Aβ42 Amyloidikuvantaminen FDG-PET (fluorodeoksiglukoosi-tutkimus positroniemissiotomografialla) Hippokampuksen tilavuus magneettikuvauksessa Selkäydinnesteen Tau Cognitivinen suorituskyky Toiminakyky (ADL) FDG-PET MRI hippocampal volume CSF Aβ42 Amyloid imaging Cognitive performance Function (ADL) CSF Tau Normal Presymptomatic oireeton eMCI MCI LMCI Time Dementia varhainen lievä keskivaikea Aisen PS, Petersen RC, Donohue MC, et al. Alzheimers Dement. 2010;6:239-246. Tulevaisuuden näkymiä Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikan “marssi vasempaan” Modified Dubois criteria: “aikaisempi AT” Oireeton AT AT polun alku Biomarkkereis-sa merkkejä amyloidin säätelyn häiriöstä Hyvin lieviä oireita + muutoksia amyloidimerkkiaineissa Dubois research criteria: “aikainen AT” Standardi diagnoosi Muistivaikeuksia + muutoksia biologisissa merkeissä Dementia Aisen PS. Alzheimers Res Ther. 2009;1:2. doi:10.1186/alzrt2. Diagnostiset ja hoitomahdollisuudet muistisairauksissa Ennaltaehkäisy Sairautta muuntavat hoidot Oireenmukainen hoito oireeton vaihe lievä kognitiivinen heikentyminen Geneettistä herkkyyttä osoittavat merkit Tulevaisuuden biokemialliset merkkiaineet Nykyiset biokem. merkkiaineet Nykyiset Tulevaisuuden kuvantamismenetelmät kuvantamismenetelmät Cedazo-Minguez & Winblad, 2009 Alzheimerin taudin diagnostiikka & hoito nyt ja tulevaisuudessa 2010 2020 Memantine, AChEIs, combination Other cognitive enhancers (Dimebon?, 5HT6, H3..) Improved and earlier diagnosis Patient segmentation (genetics…) Disease-modifying therapies Community-wide prevention initiatives (diet, exercise…) (Jones, 2010) Perinnöllisyys - tärkein riskitekijä • preseniliini-geenit • ApoE-genotyyppi • alfa-2-makroglobuliini • Seulonta 40 vuoden iässä kun on käytössä riittävän hyvä hidastava lääkehoito (tai jopa pysäyttävä) R Sulkava FINGER-tutkimus • Dementian ehkäisy suuren riskin henkilöillä (riskimittari > 7, MCI) • Akatemian ja THL:n tukema monikeskustutkimus • Satunnaistettu ja kontrolloitu FINGER-tutkimus • Monimuotoinen elintapaneuvontatutkimus • Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta • Ravitsemus (Keysin malliin) • Liikunta (voima ja kestävyys) • Muistiharjoittelu (muisti, päättely, nopeus) • Sosiaalinen aktiivisuus • Tutkimuksen kesto: 2 vuotta Aβ42 (beeta-amyloidipitoisuus selkäydinnesteessä) TUULA PIRTTILA 2005 ANOVA F(2,184)=30.1,p<0.001 Pitoisuus alentunut AT:ssa * * PR AT MUU D KONTR DEF AT Timo Erkinjuntti, HY/HUS Sensitiivisyys * 65 - 98 % Spesifisyys Kontrollit 34 - 83 % Muut dementiat 54 - 60 % Aivojen toiminnalliset kuvaukset yleistyvät muistisairauksien varhaisdiagnostiikassa  FDG PET (fluorodeoksiglukoositutkimus positroniemissiotomografialla) osoittaa heikentynyttä aivoaineenvaihduntaa Alzheimerin taudissa  FDG:n kertymä kuvaa aivojen aineenvaihduntaa ja epäsuorasti hermosolujen ja synapsien tilaa (Jones, 2010) Uudet positroniemissiotomografiassa käytettävät merkkiaineet mahdollistavat beeta-amyloidikertymien kuvantamisen PIB = Pittsburgh Compound B; amyloid imaging (tioflaviinin johdannainen) FDG = fluorodeoxyglucose; metabolic imaging Klunk et al. Ann Neurol 2004; 55: 306–319 Veren BNP-taso muistisairauden ennustajana • Iäkkäiden muistihäiriötä voi ennakoida veren B-tyypin natriureettisen peptidin (BNP) perusteella • Kohonnut BNP ennustaa muistin huononemista, dementiaa ja kuolleisuutta • Jatkossa voi tutkia verenpainelääkkeiden vaikutusta muistihäiriön ilmenemiseen ja vaikeutumiseen potilailla, joilla on kohonnut BNP-pitoisuus LL Tuomas Kerola Väitös 21.10.2011 Kuopio 75+ tutkimus B-tyypin natriureettisen peptidin pitoisuudet terveillä, Alzheimerin tautia sairastavilla ja vaskulaarista dementiaa potevilla (Kerola ym. 2010) Alzheimerin taudin muuntamisen strategioita Tulehduskipulääkkeet Sekretaaasin Immunisaatio Antioksidantit Amyloidin sitojat Hermojen suoja-aineet estäjät APP Amyloidin esiasteproteiini β-Secretaasi γ-Secretaasi Aβ Beetaamyloidiproteiini Tulehdus Oxidatiivinen stressi Toxisuus Hermosolujen kuolema Gauthier 2010 Alzheimerin taudin kulkuun vaikuttaminen • Amyloidin muodostumiseen vaikuttaminen – – – – – Amyloidin esiasteproteiinin (APP) metabolia (beeta-amyloidin synty) Beeta-amyloidin aggregoitumisen esto Immunisaatio Monoklonaaliset anti-amyloidia vasta-aineet Beeta-amyloidikertymän hajottaminen • Tau-patologia – Tau-proteiinin hyperfosforylaation esto – Tau-proteiinin aggregaation esto • Muut patologiset prosessit – – – – Antioksidantit Tulehduskipulääkkeet Statiinit Eksitoksinen soluvaurio Alzheimer -rokote • Toimii hiirillä: estää amyloidin kertymistä • Ihmisellä aiheutti aivoissa tulehdusreaktioita • Amyloidi-plakit vähenivät ja hippocampusatrofia korjaantui joillain potilailla • Tutkimukset jatkuvat ”Ei vielä näyttöä lääkehoidosta Alzheimerin taudin estossa tai hidastamisessa” R Sulkava Susanne Ostrowitzki ym. Mechanism of Amyloid Removal in Patients With Alzheimer Disease Treated With Gantenerumab Arch Neurol. Published online October 10, 2011. doi:10.1001/archneurol.2011.1538 • • • • • • • Background Gantenerumab is a fully human anti-Aβ monoclonal antibody in clinical development for the treatment of Alzheimer disease (AD) Objectives To investigate whether treatment with gantenerumab leads to a measurable reduction in the level of Aβ amyloid in the brain and to elucidate the mechanism of amyloid reduction. Design A multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled, ascending-dose positron emission tomographic study. Patients Patients with mild-to-moderate AD. Intervention Two consecutive cohorts of patients received 2 to 7 infusions of intravenous gantenerumab (60 or 200 mg) or placebo every 4 weeks. Brain slices from patients who had AD were coincubated with gantenerumab at increasing concentrations and with human microglial cells. Main Outcome Measures Percent change in the ratio of regional carbon 11– labeled Pittsburgh Compound B retention in vivo and semiquantitative assessment of gantenerumab-induced phagocytosis ex vivo. Results Gantenerumab treatment resulted in a dose-dependent reduction in brain amyloid level Effect of gantenerumab on amyloid load as indexed by standard uptake value ratios (SUVRs) using carbon 11-labeled Pittsburgh Compound B ([11C]PiB) positron emission tomography Ostrowitzki, S. et al. Arch Neurol 2011;0:archneurol.2011.1538v1-10. Copyright restrictions may apply. Magnetic resonance imaging (MRI) scans from an APOE {varepsilon}4 homozygous patient gantenerumabin aiheuttama tulehdusreaktio Ostrowitzki, S. et al. Arch Neurol 2011;0:archneurol.2011.1538v1-10. Copyright restrictions may apply. INSULIINI-NENÄSUIHKEESTA APUA ALZHEIMERIN TAUTIIN? Intranasal Insulin Therapy for Alzheimer Disease and Amnestic Mild Cognitive Impairment A Pilot Clinical Trial Craft ym. Arch Neurol. Published online September 12, 2011. doi:10.1001/archneurol.2011.233, Log mean (A) delayed story recall, (B) Dementia Severity Rating Scale (DSRS), (C) Alzheimer Disease’s Assessment Scale–cognitive subscale (ADAS-cog), and (D) Alzheimer’s Disease Cooperative Study–activities of daily living (ADCS-ADL) scale change scores (from baseline to month 4) with standard errors of the mean (error bars) for placebo, 20-IU dose insulin, and 40-IU dose insulin groups. Muistipotilaan hoitoketju tulevaisuudessa I • Lähivuosien painopisteet – Muistisairauksien ennaltaehkäisy • Mm. tehokkaampi keski-iän valtimotautien huomiointi – Diagnostiikan hajauttaminen ammattitaitoisiin perusterveydenhuollon muistiyksiköihin – Muistisairauslääkkeiden varhaisempi aloittaminen (Suhonen ym. 2010) Muistipotilaan hoitoketju tulevaisuudessa II • Muita kehittämiskohteita – – – – Kotona asumisen tukitoimet Omaishoitajien taloudellisen tuen lisääminen Tietotekniikan hyödyntäminen Kattava muistikoordinaattorijärjestelmä avoterveydenhuoltoon – Kuntoutuksen ja kuintouttavan lyhytaikaishoidon kehittäminen – Kodinomainen hoiva-asuminen • Hoitoketjun laadun mittaaminen – Tavoitteena valtakunnalliset laatumittarit (Suhonen ym. 2010) Valvonnan mahdollisuuksia • • • • • • • • ulospoistumisen ilmaisin (kulun valvonta, oven avaus) palo- ja häkävaroitin sähkölaitevalvonta vuotavan veden valvonta pakastinvahti kaatumisvahti levottomuuden ilmaisin murtohälytin • lääkkeen otto (muistuttava dosetti) R Sulkava Paikannin • GSM-puhelimella käyttäen GPStekniikkaa (Global Positioning System) • Ongelmat: - onko laite mukana - onko laite satelliittien tavoitettavissa Tulevaisuus: älyvaatteet R Sulkava Ongelmia joita teknologialla vaikea ratkaista • • • • Yksinäisyys Ahdistuneisuus Käytösoireet Fyysisen kunnon ylläpito R Sulkava Yhteenveto ENNALTA EHKÄISEVÄ JA PYSÄYTTÄVÄ HOITO TULOSSA! Sellainen lääke ratkaisee pitkäaikaishoidon ongelmat! Turhaan kunnanisät pelkäävät suurten ikäluokkien dementoitumista. Vuonna 2019… • Käytössä Alzheimerin taudin pysäyttävä ja estävä hoito • Uusien Alzheimer-tapausten määrä kääntyy laskuun • Muistisairaudet lievempiä: sairastuneita voidaan tukea kotiin pidempään • Nykyisentyyppinen laitoshoito harvinaista • Sairastuneet jatkavat entisentyyppistä elämää lääkehoidon avulla Meillä on tulevaisuuden välineet JO NYT! • Turha tuudittautua toiveisiin • Sadat tutkimukset olleet pettymyksiä • Varmasti aikanaan tulee lääke tai rokote (> 3-5 v) • Tartuttava siihen mitä on nyt – Preventio – Varhaisdiagnostiikka – Hoito • Ketä hoidettaisiin tai rokotettaisiin, jos ei osata diagnosoida Vanhat lasit vaihtoon! • Nyt: tavoitteena tunnistaa ja diagnosoida ennen arjen ankeutta • Tulevaisuudessa: …ennen merkittäviä oireita! • Tarvitaan herkkiä kyselyitä, muistipuntareita, muistimagneetti ja esim. selkäydinnesteen merkkiaineet kaikkien muistilääkäreiden käyttöön • Vaihdettava dementiasilmälasit muistioireiden ja muistisairauksien laseihin • Vaihto käy halvalla kunhan on käypä hoidon alennusvihko!