saaTEsaNaT / aUs DEr rEDaKTiON Naiset ja miehet ”Mitä miehet ajattelevat?” ”Mitä naiset haluavat?” ”Mitä mies odottaa parisuhteelta?” Yksi aikakauslehtien yleisimmistä otsikoista koskee miehen ja naisen välistä kommunikaatiota. Ja kieltämättä on niin, että veljen, pojan, elämänkumppanin tai miespuolisen kollegan ajatuksenjuoksua on välillä vaikea jäljittää – ja toisin päin asia on kuulemma samoin. Mari Nenonen ja Sanna Rastas työskentelevät kumpikin miesvoittoisella alalla ja kertovat tulevansa toimeen miesten kanssa erittäin hyvin. Liian herkkänahkainen vain ei saa olla. ”Kommunikointi on miesten kanssa hyvin suoraa. Ei tarvitse arvuutella, tarkoittivatko oikeasti sitä mitä sanoivat”, toteaa Mari Nenonen, joka välillä on ainoana naisena työmaalla. Juuri luullun ymmärtäminen onkin perheterapeutti Mari Kinnusen mukaan parisuhteiden yleinen ongelma: ”Toinen tai molemmat luulevat tietävänsä jo valmiiksi, mitä toinen ajattelee.” Lue lisää kommunikaatiovinkkejä ja Marin ja Sannan kokemuksia miesten maailmasta sivulta 10 alkaen. „Einer der besten Augenblicke auf dem Camp: Gemeinsam am Lagerfeuer sitzen, singen, spielen und grillen“, schreiben unsere Pfarrerinnen Anna-Maari Ruotanen und Hanna Savukoski in ihrem Bericht von den diesjährigen finnisch-deutschen Konficamps (s. ab Seite 6). Nach dem Camp ist vor dem Camp: Auch im kommenden Sommer führen wir wieder zwei Freizeiten in Finnland durch. Die deutsch-finnische Konfizeit ist neben allem Spaß auch ein wichtiger Baustein für die eigene (deutschfinnische) Identität. Für 2016 gibt es noch freie Plätze und Anmeldungen sind bis 31.10.2015 möglich. Ich wünsche Ihnen gemütliche herbstliche Momente mit Ihrem Rengas! Mukavaa syksyä ja antoisia Rengas-hetkiä! kuva/Foto: Timo Prinz Ritva PRinz Renkaan toimittaja / Rengas-Redakteurin 10-11 • 2015 | 1 Tässä lehdessä / in dieser ausgabe Uusi suurlähettiläs ”Suurlähetystön ja kaikkien suomalaistoimijoiden työ täällä on tärkeämpää kuin ehkä koskaan”, toteaa Ritva Koukku-Ronde. Hän aloitti Suomen Saksan-suurlähettiläänä syyskuun alussa ja esittäytyy sivuilla 24-25. Toivotamme uuden suurlähettilään lämpimästi tervetulleeksi! 24 Der Mann mit dem Champagnerglas Hämeenlinna, die Geburtsstadt von Jean Sibelius, nannte sich dieses Jahr stolz „The world capital of Sibelius“. Ulrich Grote erzählt von unbekannteren Seiten des großen Komponisten, z. B. wo das „Donnermotiv” der Finlandia seinen Ursprung hat und ob Sibelius seine Gäste wirklich mit Champagner begrüßte (S. 26). 26 Kunst und Kaffee In der uralten Truper Kapelle feierten Mitglieder der finnischen Gemeinden aus Bremen, Kiel, Hannover und Hamburg das 20-jährige Bestehen der finnischen Gemeinde Bremen mit Kansanlaulumessu, Kunst, Kaffeebüffet und Tanz. Hans-Otto Steudle, ein Gründungsmitglied, berichtet auf Seite 29. 29 Aloitteita pääministerille ”Tämä jos mikä on siis todella virallinen kanava saada meidän ulkosuomalaisten näkökulmat esille Suomessa”, toteaa Saksan Suomikoulujen neuvoston puheenjohtaja Pia Godderis Ulkosuomalaisparlamentista. Lue Pian USP-kokemuksista toukokuun täysistunnossa sivulta 31. 2 | 10-11 • 2015 10 31 kuvat/Fotos: Fotolia/@Kurhan, Reto Halme, Ulrich Grote, Heidemarie Penzel, Suomi-Seura Miehet ♥ Naiset Millaista on työskennellä työmaalla ainoana naisena 30 miehen joukossa? Tai viettää häitä yhdessä 17 muun parin kanssa? Voivatko samaa sukupuolta olevat mennä naimisiin kirkossa? Mikä auttaa, kun kommunikaatio parisuhteessa takkuilee? Lue teemakokonaisuus naisista ja miehistä sivulta 10 lähtien. ajankohtaista / aktuelles kiitos tuesta nkurenkurun koulun hyväksi Danke für ihre unterstützung für die Schule in nkurenkuru Suomalaiset seurakunnat ovat tukeneet vuodesta 2008 alkaen Namibiassa sijaitsevaa Nkurenkurun koulua Suomen Lähetysseuran kautta yhteensä noin 42 000 eurolla. Tuki on saavuttanut tavoitteensa, ja koulu pystyy ensi vuodesta lähtien vastaamaan toiminnastaan omavaraisesti. Siksi Lähetysseura lopettaa tuen välittämisen eikä SKTK:n kautta voi syyskuun lopun jälkeen enää lähettää tukea Nkurenkurun koululle. Sydämellinen kiitos kaikille vuosien saatossa Nkurenkurun koulua ja sen oppilaita tukeneille! Naisten Pankkia tuemme Kirkon Ulkomaanavun kautta entiseen tapaan. Die finnischen Gemeinden in Deutschland haben die kirchliche Schule in Nkurenkuru/Namibia über die Finnische Missionsgesellschaft seit 2008 mit insgesamt ca. 42 000 Euro unterstützt. Jetzt wurde das Ziel der Eigenständigkeit erreicht und die Schule kann sich in Zukunft aus eigener Kraft finanzieren. Deshalb beendet die Finnische Missionsgesellschaft die Unterstützung. Nach Ende September können daher vom ZfkA auch keine Spenden mehr nach Nkurenkuru weitergeleitet werden. Herzlichen Dank an alle Unterstützer! Nach wie vor unterstützen wir Women’s Bank über Finn Church Aid. Tiliyhteystiedot / Kontoverbindung: S. 64 Lisätietoa / weitere Informationen: www.rengas.de Lähetystyöstä vastaava pappi / Verantwortliche Pfarrerin: Päivi Lukkari, [email protected] naisten seminaari 2016: tunteiden aallokossa – matkalla tyytyväisyyteen kuvat/Fotos: Marija Skara , Fotolia / @ Yuri Arcurs Tunteet tulevat ja menevät, sanotaan. Mutta hallitsenko minä tunteita vai hallitsevatko tunteet minua? Miten tunteiden aallokko vaikuttaa jaksamiseeni – ja voiko tunteiden ristiaallokossa oppia matkaamaan kohti tyytyväisyyttä? Mukana pohtimassa: Terhi Lahdensalo, perhe- ja parisuhdetyöhön erikoistunut diakoni Oulunkylän seurakunnasta Helsingistä ja Päivi Lukkari aika: 22.-24.1.2016 Paikka: Wiesbaden (www.wilhelm-kempf-haus.de) hinta täysihoitoineen (suihku ja WC huoneen yhteydessä): yhden hengen huoneessa 150 €, kahden hengen huoneessa 140 €, päiväkävijät 77 €. Sitovat ilmoittautumiset 23.10.2015 mennessä www.rengas.de -> yleinen tapahtumakalenteri Lisätiedot: [email protected], 0173-2445479 Rengas 12/2015 ilmestyy KV 48 joulukuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.10.2015 seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.10.2015 Rengas 01-02/2016 ilmestyy KV 1 tammi-helmikuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.11.2015 seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.11.2015 10-11 • 2015 | 3 Naapuriavusta ystäväpalveluun? Kirkollisen vapaaehtoistyön asema Saksassa on kehittynyt viime aikoina merkittävästi. Osaltaan syynä on lainsäädännön muuttuminen: erilaisten vastuukysymysten merkitys korostuu, kun diakoninen vapaaehtoistyö saa yhä vaativampia muotoja osana yhteiskunnan järjestäytyneitä tukiverkkoja. Kuka on vastuussa, kun autettavalle tai auttajalle aiheutuu vahinkoa auttamistilanteessa? Kuka huolehtii vapaaehtoisten säännöllisestä koulutuksesta ja ohjaamisesta? Kuka päättää, mitä vapaaehtoinen saa tehdä ja mikä ei kuulu hänen tehtäviinsä? Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia, kun kirkkoraadit pohtivat naapuriavun tulevaisuutta seurakunnissa. Vapaaehtoisen auttamistyön tulee nykyisten vaatimusten valossa olla järjestetty siten, että toiminnalla on selkeästi määritelty järjestäjä, joka on oikeudellisesti rajoitetusti vastuussa vapaaehtoistyöntekijöiden toiminnasta. Vapaaehtoistyön tulee puolestaan perustua aina järjestäjän antamaan valtuutukseen, johon vapaaehtoisen on sitouduttava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyisten naapuriapuryhmien tulisi olla selkeämmin osa paikallisen evankelisen kirkon vapaaehtoistyön rakenteita. Paikallisen seurakunnan tai alueellisen diakoniatyön kautta suomalaisetkin auttajat pääsevät osallisiksi sään4 | 10-11 • 2015 nöllisestä koulutuksesta ja ohjauksesta. Samalla auttajat saavat yksiselitteisen vakuutusturvan. Naapuriavun uudelleenjärjestelyjen toteuttamiseksi kirkkoraateja on pyydetty nimeämään 30.9.2015 mennessä uusi naapuriavun yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on yhdessä alueen papin kanssa selvittää mahdollisuudet liittää suomalainen naapuriapu osaksi evankelisen kirkon muuta vapaaehtoistoimintaa omalla alueellaan. Selvitystyön tulisi tapahtua 31.1.2016 mennessä, jotta naapuriavun uudelleenorganisointi olisi mahdollista toteuttaa pääosassa seurakunnista jo kevätkaudella 2016. Matti nikkanEn uusi nimi? Toimintamallin muuttuessa on syytä pohtia, onko aiheellista antaa naapuriavulle uusi nimi. Suomessa tämäntyyppisen vapaaehtoistoiminnan nimeksi on vakiintunut ystäväpalvelu. Saksankieliset seurakunnat puolestaan käyttävät yleisimmin nimitystä Besuchsdienst. Pyydän palautetta ja ehdotuksia myös mahdollisista muista nimistä kirjallisesti joko SKTK:n toimiston kautta (Herrenhäuser Str. 12, 30419 Hannover) tai suoraan sähköpostitse ([email protected]). Ehdotukset pyydän toimittamaan 30.11.2015 mennessä. Matti nikkanEn kuva: Dron - Fotolia.com Kristillisen lähimmäisenrakkauden toteuttaminen on seurakunnan perustehtävä. Tätä varten on Saksan suomalaisissa seurakunnissa säännöllistä diakonista vapaaehtoistyötä. Naapuriavuksi (Nachbarschaftshilfe) kutsutun työmuodon toimintakenttä on laaja, se ulottuu uusmuuttajille suunnatuista neuvontapalveluista maallikkosielunhoitoon. Seurakuntalaisen silmissä naapuriapu näyttäytyy joskus lähinnä elämänkokemusta omaavien rouvashenkilöiden innokkaana avuliaisuutena. Tosiasiassa kyse on motivoituneiden ja erilaista osaamista omaavien vapaaehtoisten pitkäjänteisestä sitoutumisesta lähimmäisen tukemiseen. Naapuriavulla on merkittävä pitkittäisvaikutus apua tarvitsevien seurakuntalaisten arjessa. Näin tulee olla jatkossakin. Kirjallisuuden voima Klassikkokirjailijoiden kotimuseot ovat mielenkiintoinen osa eurooppalaista kulttuuria. Enemmän tai vähemmän alkuperäisessä asussa olevat kodit antavat mielenkiintoisen vaikutelman siitä, miten kirjailijat elivät ja työskentelivät. Museoiden esillepano toki kertoo usein enemmän siitä, mitä eri sukupolviin lukeutuvat lukijat ajattelevat rakkaista runoilijoistaan: Johann Wolfgang von Goethen kotimuseo Weimarissa tai Johan Ludvig Runebergin museo Porvoossa kertovat miehistä, jotka saavuttivat jo elinaikanaan kansallissankarin aseman. Kultillisia piirteitä saavissa museoissa tulee herkästi vieraantunut olo. Vänrikki Stoolin tarinat esimerkiksi edustaa mieskuvaa, jossa urheus ja sisukkuus ilmentävät pikemmin miehen mielen pinnallista kovuutta kuin todellista luonteenlujuutta. Väkivallan ja uhkarohkeuden ylistäminen on vaarallista. Viime kesänä minulla oli mahdollisuus vierailla Jane Austenin kotimuseossa Chawtonissa Etelä-Englannissa. Kaunis, vaatimaton talo keskellä kukkivaa englantilaista maaseutua synnytti miellyttävän tunnelman antaen osittain epärealistisen kuvan Austenin naisten seesteisestä ja ilmeisen onnellisesta elämästä. Miehinen itsetehostus ja mahtipontisuus loistivat museossa poissaolollaan. Näin oli myös kirjailijattaren todellisessa elämässä: Jane Austen ei koskaan avioitunut ja perustanut perhettä. Austenin tapa kuvata ihmisten käytöstä ja siihen liittyviä ihanteita oli puhutellut poliitikkoa, joka joutui jatkuvasti selvittelemään oikukkaiden ja tunteella käyvien sotilasjohtajiensa edesottamuksia. Esimerkiksi päätökset Saksan siviiliväestön massapommituksista perustuivat osittain tunnevaltaiseen tuhoamisvimmaan, jossa kostonhalu näytteli määräävää roolia. Jane Austen palautti siinä hetkessä pääministerin uskon järjen ja kulttuurin kykyyn muokata ihmisen tunteita ja viettejä. Austenin maailmassa tuhoavaa käyttäytymistä hillitsevien järjen ja hyvien tapojen tuli hallita ihmisen käytöstä lähisuhteissa ja perhepiirissä. Churchill uskoi hyvien ihmissuhteiden perussääntöjen pätevän myös kansojen välisissä suhteissa. Tässä hän liittyy vahvasti kristillisen humanismin perinteeseen. Matti nikkanEn Minusta henkilökohtaisesti koskettavin näyttelyesine Austenin kotimuseossa oli kuitenkin Britannian pääministeri Winston Churchillin kirje vuodelta 1943, jossa ikääntyvä ja sairasteleva poliitikko kuvaa suhdettaan Jane Austenin kahteen pääteokseen ”Järki ja tunteet” sekä ”Ylpeys ja ennakkoluulo”. Monen miehen tapaan Churchill ei ollut nuorempana tuntenut vetoa naiskirjallisuuden klassikoiksi miellettyihin teoksiin. Jouduttuaan vaikeassa sota-ajan tilanteessa vuoteen omaksi ja kenties masennuksen valtaan päätti pääministeri lukea Austenin kirjat. Kirjat piristivät häntä suuresti ja hän mainitsee syynkin: Jane 10-11 • 2015 | 5 muistoja kesän sasu-rippileireiltä Konfierinnerungen 10-päiväiseen rippikoululeiriin sisältyi monia eri tunteita ja tunnelmia ja yhdessä kasvamista eri tilanteissa. Päivät kuluivat nopeasti oppikokonaisuuksien, hartauksien, pelailun, laulamisen, leikkimisen ja saunomisen merkeissä säännöllisen ja runsaan ruoan rytmittämänä. Osittain sateisista ja pilvisistä päivistä huolimatta molemmista leireistä jäi lämpimät ja aurinkoiset muistot. Leirit huipentuivat juhlalliseen konfirmaatiomessuun meille kaikille uusissa kirkoissa, Salo-Uskelan kivikirkossa ja Ylöjärven puukirkossa. Haikein ja kiitollisin tunnelmin hyvästelimme toisemme juhlahetken jälkeen ja toivomme, että tapaamme kaikki pian uudelleen lokakuussa JuureS-viikonlopun merkeissä! Lue rippikoulutunnelmista lisää ripariblogistamme (www.rengas.de) ja SasuInstagramista. Ein schöner Abend beim Lagerfeuer. Nach einem arbeitsreichen Tag ist es endlich Zeit, sich auszuruhen. Kaunis ilta leirinuotiolla. Pitkän ja työntäyteisen päivän jälkeen on vihdoin aika rauhoittua. ”Evankeliumi, ilosanomamme on” war das beliebteste Lied auf dem Konfi-Camp in Ylöjärvi. Dieses Lied haben wir fast jeden Tag gesungen, auch in dem Konfirmationsgottesdienst. 6 | 10-11 • 2015 ”Evankeliumi, ilosanomamme on.” Tämä oli kaikkein suosituin laulu Ylöjärven riparilla. Tätä laulua lauloimme melkein joka päivä, myös konfirmaatiossa. kuvat/Fotos: Mikko Huuhkanen, Anna-Maari Ruotanen Vuoden 2015 Sasu-riparit alkoivat yhteisellä tutustumisviikonlopulla helmikuussa Oberurselissa. Viikonlopun jälkeen kesän riparit olivat odotettu juttu sekä rippikoululaisten että isosten ja ohjaajien taholta. Vihdoin hetki koitti heinä-elokuun vaihteessa, kun yhteensä 39 rippikoululaista ja 10 isosta matkasi lentokoneella, autolla tai junalla kohti jännittävää Sasu-kokemusta Salossa tai Ylöjärvellä. Leirien aloittamiseen sisältyi pientä jännitystä kaikkien taholta, sillä molemmat yhteistyöseurakunnat olivat uusia. Es ist Zeit zu feiern! Unser Camp ist leider zu Ende, aber ein Höhepunkt wartet noch - Konfirmation in der Kirche von Salo-Uskela. Einer der besten Augenblicke auf dem Camp... Gemeinsam am Lagerfeuer sitzen, singen, spielen und grillen. Yksi parhaista hetkistä leirillä... Yhdessä oloa nuotiolla, laulua, pelejä ja grillausta. kuvat/Fotos: Mikko Huuhkanen, Anna-Maari Ruotanen Alle haben eine eigene Gebets-Perlenkette gebastelt. Mit einem von diesen Perlen begleiteten Gebet haben wir jeden Tag angefangen. Aamumme alkoivat helmirukoushetkellä. Jokainen askarteli leirin alussa itselleen oman helmiketjun. Nyt on juhlan aika! Leirimme on tullut päätökseen mutta yksi kohokohta odottaa vielä - konfirmaatio Salo-Uskelan kivikirkossa. Obwohl das Wetter immer nicht so top war, haben wir die Zeit genossen und Volleyball in der Sonne gespielt. Das wichtigste war nicht, zu gewinnen sondern der Spaß! Vaikka säät eivät aina suosineetkaan pääsimme sentään aurinkoisina hetkinä Naarilan Beachvolley-kentälle. Tässä pelissä tärkeintä ei ollut voitto vaan hauskuus! Kokosivat: anna-MaaRi RuOtanEn ja hanna SavukOSki 10-11 • 2015 | 7 Salossa: ylöjärvellä: Niklas Bleck Jonas Harm Laura Hirvonen Riki Immonen Oliver Janhunen Laura Jüngling Joonas Klama Niklas Klama Jan-Mikael Laaksonen Charlotta Laux Joel Luttenberger Henrikki Malkamäki Mia Moldenhauer Matias Nokka Silja Pirseyedi Niklas Schüdde Emilia Steuer Mariel Tähtivaara Jasmin Vesterholm Emma Wartiainen Leena Wilms Alexander Zengerling Patrick Zengerling Matthew Band Joel Christlein Mika Gref Elise Harjunpää Ilse Harjunpää Karlotta Hein Judith Lienard Lola Liesegang Joel Morell Janne Numerla Liina Saahko Elias Santamaa Miro Suvelo Kaisla Tarkka Aarni Tiihonen Sasu-rippikouluun 2016 Die Anmeldungen für die Konfizeit 2016 sind bis 31.10.2015 möglich! Jede Menge Spaß erwartet dich! Kesällä 2016 mukaan Sasu-seikkailuun pääsee Salossa 22.-31.7.2016 ja Espoossa 29.7.-7.8.2016. Lue lisää nettisivuiltamme (www.rengas.de > nuoret > rippikoulu) ja ilmoittaudu 31.10.2015 mennessä. 8 | 10-11 • 2015 kuvat/Fotos: Mikko Huuhkanen, Anna-Maari Ruotanen, Marija Skara Suomalais-saksalaisille rippikoululeireille vuonna 2015 osallistuivat: An den finnisch-deutschen Konficamps nahmen 2015 teil: Tule mukaan isosasu-toimintaan! Werde TeamerIn! kuva/Foto: Anna-Maari Ruotanen Kiinnostavatko ryhmänohjaajan tehtävät ja taidot? Tahdotko päästä kokemaan riparitunnelmaa uudelleen? Sinä rippikoulun käynyt nuori – tervetuloa Isosasu-koulutukseen! Koulutus antaa sinulle mahdollisuuden kehittää ihmissuhde- ja kommunikaatiotaitojasi sekä ryhmän johtamiseen, hartaushetkien suunnitteluun ja ohjelmallisten tapahtumien kehittämiseen tarvittavia taitoja. Isoskoulutus muodostuu neljästä koulutusviikonlopusta ja väliajan itsenäisestä tehtävästä. Isoskoulutuksen suorittaminen kestää kokonaisuudessaan kaksi vuotta. Isosiksi haluavilta edellytetään sitoutumista koko koulutuksen suorittamiseen sekä osallistumista vähintään kahteen Isosasu-koulutukseen ennen isosena toimimista. Jos siis olet käynyt rippikoulun vuonna 2015, sitoudut isoseksi vuodelle 2016 hakiessasi osallistumaan vähintään syksyn 2015 sekä kevään 2016 Isosasu-viikonloppuihin. Vuoden 2016 isoset valitaan tammikuussa 2016. Syksyn isoskoulutusviikonloppu järjestetään Oberurselissa, Haus Heliandissa. Viikonlopun hinta on 70 € ja se sisältää yöpymisen, ruokailut sekä opetusmateriaalit. Mikäli matkakulusi koulutustapahtumaan ylittävät 80 €, korvaa SKTK hakemuksesta ylimenevän osan kulujenkorvausohjeensa mukaan. (Kulujenkorvausohjeen löydät www.rengas.de > mikä on SKTK > materiaalipankki > kulujenkorvausohje.) Du bist finnisch oder finnisch-deutsch, konfirmiert und hast Interesse an der Arbeit mit Kindern und Jugendlichen sowie an christlichen Inhalten? Dann bist du bei der Isosasu-Schulung genau richtig! Diese bietet dir die Möglichkeit, deine Fähigkeiten in Kommunikation und zwischenmenschlichen Beziehungen zu entwickeln, eine Gruppe leiten zu lernen, Andachten, thematische Einheiten und unterschiedliche Veranstaltungen zu planen und durchzuführen. Die Isosasu-Schulung beinhaltet insgesamt vier Schulungs-Wochenenden und schriftliche Aufgaben und dauert ca. zwei Jahre. Die TeamerInnen für die Konficamps 2016 werden im Januar 2016 gewählt. Voraussetzung ist, dass man bis zum Sommer 2016 an mindestens zwei Isosasu-Wochenenden teilgenommen hat. Wenn du also 2015 konfirmiert wurdest, kannst du dich für die Teamertätigkeit 2016 bewerben, wenn du dich verbindlich für beide Schulungswochenenden im November 2015 und April 2016 anmeldest und an beiden auch teilnimmst. Das nächste Wochenende findet in Oberursel, Haus Heliand, statt und kostet 70 €. Das beinhaltet die Übernachtung, Verpflegung sowie Lernmaterialien. Wenn die Zugfahrkarten in der 2. Klasse mehr als 80 € kosten, kannst du finanzielle Unterstützung beim ZfkA für den 80 € übersteigenden Anteil beantragen. Seuraavat Isosasu-koulutukset: isosasu syksy, Oberursel 6.-8.11.2015 Huom! Ilmoittaudu viimeistään 19.10.2015 mennessä! Anmeldungen bis 19.10.2015. isosasu kevät, Oberursel 22.-24.4.2016 Ilmoittaudu 1.4.2016 mennessä. Anmeldungen bis 1.4.2016. Lisätietoja ja ilmoittautumislomake / Weitere Informationen und Anmeldeformular: www.rengas.de > nuoret ja/und Hanna Savukoski, [email protected] ja AnnaMaari Ruotanen, [email protected] 10-11 • 2015 | 9 miehet ♥ Naiset Wie ein Tropfen Essig in Olivenöl ruf – als Instrumentenbauerin und Landschaftsgärtnerin – arbeiten: bei Männern wüsste man leichter, worum es eigentlich geht. Ein dickes Fell wäre allerdings oft nötig und Sinn auch für derberen Humor. In vielen Leitungspositionen müsse eine Frau sich auch in Finnland anders behaupten, meint Mari: „Um anerkannt zu werden, muss eine Frau sicher mehr tun als ein Mann.“ Periaatteessa nainen ja mies voivat niin Suomessa kuin Saksassa valita minkä tahansa ammatin – katolista pappia lukuun ottamatta. Naisten ja miesten ammattijakaumat ovat kuitenkin edelleen erilaiset. Suomen Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2012 miehiä oli enemmän sotilaina, johtajina, rakennus-, korjausja valmistustyöntekijöinä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöinä. Naisilla suurimmat ammattiryhmät olivat palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät sekä asiantuntijat, joihin kuuluvat muun muassa sairaanhoitajat. Millaista on työskennellä perinteisesti ”miehisellä” alalla? Siitä kertovat Sanna Rastas ja Mari Nenonen. Lähteet/Quellen: www.eva.fi, www.spiegel.de 10 | 10-11 • 2015 kuva/Foto: Fotolia/@Kurhan Frauen, die in Vorstandsetagen börsennotierter Unternehmen sitzen oder auf der Baustelle Schubkarre schieben und Männer, die Krippenkinder betreuen; im Grunde kann jede und jeder in Finnland wie in Deutschland jeden Beruf ergreifen – abgesehen vom katholischen Priester. Das agieren in der Männerwelt habe sie allerdings üben müssen, sagt die Medienmanagerin Aleksandra Solda-Zaccaro im Spiegel-Interview: „Allein unter Männern fühlte ich mich als Frau manchmal wie ein Tropfen Essig in Olivenöl. Das mochte sich nicht von alleine vermischen. Ich musste lernen, mich in die Männerwelt zu integrieren.“ Ihrer Meinung nach könnten Frauen von Männern Pragmatismus lernen, die Fähigkeit Situationen zu abstrahieren und nicht auf die eigene Person zu beziehen: „Für mich war es schwer zu verstehen, dass Männer sich offen attackieren, anschließend ein Bier an der Bar zusammen trinken oder joggen gehen und nichts nachgetragen wird.“ Diese Meinung teilen auch Sanna Rastas und Mari Nenonen, die jeweils in einem Männerbe- miehet ♥ Naiset Rennolla asenteella pärjää Mari Nenonen (36) on kotoisin Itä-Suomesta ja asunut ennen Saksaan muuttoaan pääkaupunkiseudulla. Hän työskentelee vihrerrakentajana Nürnbergissä. Työkavereista yli 20 on miehiä ja kolme naisia. Miten päädyit viherrakentajaksi? Tämä on toinen ammattini. Tein yhden uran tapahtumatuottajana. Työ oli mielenkiintoinen, mutta stressaava ja taloudellisiin suhdanteisiin helposti reagoiva. Päädyin opiskelemaan maisemasuunnittelua, koska olen kiinnostunut luovuudesta sekä luonnosta ylipäänsä, maalta kun olen kotoisin. Hyväksi suunnittelijaksi ei voi kuitenkaan tulla ilman rakentamiskokemusta ja siten hakeuduin ensin viherrakentamistehtäviin. kuva/Foto: privat Millaista on työskennellä pääasiassa miesten kanssa? Miesten kanssa työskentely on mielestäni helpompaa ja yksinkertaisempaa kuin naisten kanssa. Minulla on kolme vanhempaa veljeä, joten toki se on opettanut minulle jo miesten kanssa toimimisen pelisääntöjä. Ehkä olen siksi jo lähtökohtaisesti ei-niin-tyypillinen nainen ja tulen helposti toimeen miesten kanssa. Olen työskennellyt myös hyvin naisvaltaisella alalla pukeutumisen parissa. Miehet eivät jää miettimään ja vatvomaan asioita, vaan ovat hyvin suoraviivaisia. Naiset keskittyvät työyhteisössä mielestäni hyvin paljon henkilökemioihin ja keskinäisiin suhteisiin, mikä aiheuttaa varmasti monessa työyhteisössä kitkaa. Kyllähän täällä uudessa työpaikassa alkuun työkaverit vitsaili toisilleen, että teillä on nyt nainen matkassa, joten muistakaa käyttäytyä kuin herrasmiehet. Mutta pian he huomasivat, että jaksan suhteellisen hyvin tehdä ihan samoja hommia kuin hekin. Toki muutamia kertoja ollaan naurettu porukalla työmailla, kun mulle ei vaan ihan samanlaista kuormaa voi lastata kottikärryyn kuin Mari Nenonen (oik.) työskentelee viherrakentajana 10-11 • 2015 | 11 miehet ♥ Naiset ”Töissä ei voi hienostella, mutta vapaa-ajalla pukeudun naisellisesti ja nautin siitä”, kertoo Mari Nenonen. van vielä naiset. Useamman kerran on työmaalle tuleva ruvennut puhuttelemaan minua ensin. Samasta syystä luultavasti yleensä kaikki työmaalla tervehtivät minua. Naisia ei tällä alalla Saksassa hirveästi näy. Monesti olen ainoana naisena 30 hengen työmaalla. Ovatko miehet erilaisia työkavereita kuin naiset? Onko kommunikointi erilaista? miehille. Välillä tuntuu, että naisena teet ihan samat hommat kuin miehetkin, vaikka fysiikka ei meinaa aina riittääkään. Toisena päivänä taas sinulta viedään työkalut käsistä, kun homma on liian raskasta tai miehet ei kestä katsoa tumput suorana, kun nainen tekee hommia. Suhtaudutaanko sinuun Saksassa eri lailla kuin Suomessa suhtauduttiin? Suomessa tein aluksi viherrakentajan ja sitten työnjohtajan hommia. Työmaamaailma on Suomessakin hyvin miehinen ja siellä naisen, varsinkin työnjohtajan, on ansaittava paikkansa. Töitä saa tehdä varmasti enemmän arvostuksen eteen kuin miehen tarvitsee tehdä. Saksassa tuntuu selkeästi olevan vielä vallalla se, että naisen paikka on kotiäitinä. Täällä puhutellaan jostain syystä aina vanhempaa henkilöä ensin ja monesti tämän tavan edelle tuntuu aja- Miehet ovat mielestäni helppoja työkavereita, mutta heillä on monesti taipumus olla aina oikeassa. Naisen ehdottama ratkaisu tai tekotapa menee usein läpi vasta, kun miehen ehdottamaa on turhaan kokeiltu. Kommunikointi on miesten kanssa hyvin suoraa. Ei tarvitse arvuutella, tarkoittivatko oikeasti sitä mitä sanoivat. Miehet kyllä juoruavat myös, mutta sitä tehdään huomattavasti vähemmän kuin naisten kesken. Miesten kanssa pärjää, kun varustautuu rennolla asenteella ja hyvällä huumorilla. Se ei vaadi sen ihmeellisempää taikaa, mutta toki toiset naiset on luotu enemmän työskentelemään miesvaltaisella alalla kuin toiset. Moni kuvittelee, että silloin on oltava hyvin miesmäinen, mutta itse koen ainakin olevani kyllä ihan naisellinen. Töissä ei voi hienostella, mutta vapaa-ajalla pukeudun naisellisesti ja nautin siitä. Käytän mielelläni myös kaikenlaisia hemmottelupalveluita. Moni nainen voisi mielestäni hieman astua pois ylikorostetusta naisellisuudesta. Nainen voi oppia miehiltä suoraviivaisempaa päätöksentekoa ja nopeaa eteenpäin menemistä. Sanna Rastas (38) on Jyväskylästä kotoisin oleva kalustealan artesaani. Hän on asunut Hampurissa melkein 4 vuotta ja rakentaa flyygeleitä Steinway&Sons-yrityksen palveluksessa. Työkavereina on pääasiallisesti miehiä. Miten päädyit soitinrakentajaksi? Mua on aina kiinnostanut ammatillisesti monen asian osaaminen. Olen artesaanina tehnyt lavastuksia elokuva- ja tv-alalla sekä teatterissa, ollut 12 | 10-11 • 2015 puuseppänä museossa, tehnyt huonekalusuunnittelua parille firmalle ja metallipuolen juttuja myös. Soitinrakentaminen on aina kiehtonut, mutta sillä alalla on todella vaikea löytää töitä Suomesta. Saksassa yllätti se, että törmäsin moneen soitinrakennusfirmaan. Steinway&Sonsille laitoin vapaamuotoisen hakemuksen portfolion kanssa. Pääsin haastatteluun, joka kesti työkokeineen koko päivän ja oli rankin missä oon ikinä ollut. Yhtenä onnenpäivänä sitten sain puhelun, että he haluaisivat mut töihin. kuva/Foto: privat Pitää olla yks äijistä miehet ♥ Naiset Mun työtäni on flyygelien rakentaminen ja rakastan sitä. Kaiken kaikkiaan yhden flyygelin valmistukseen menee puolesta vuodesta vuoteen. Firma on iso, n. 300 työntekijää, eikä kukaan tee koko flyygeliä yksin, vaan sen valmistus on jaettu eri osastoille työvaiheittain. Mä teen flyygelin mekaniikan osuuden. Eli tavallaan sen flyygelin sisuksen, mikä sitten soi kieliä vasten. Pitää sisällään koskettimet ja raamissa kiinni olevan mekaniikan ja kaikki niihin liittyvät säädöt, että se on soittajalle täydellinen soitin soittaa. Flyygelin valmistuksen olen oppinut työtä tekemällä. Meillä on joko puuseppäkoulutuksen saaneita tai sitten pianonrakentajia töissä. Työ on niin erikoista, että sen voi oppia vain tekemällä ja siihen meillä annetaan aikaa ja kunnon opastus. Jokaisella uudella työntekijällä on oma ns. opettaja, joka auttaa sua n. 5-12 kk, riippuen kuinka nopeasti opit. Millaista on työskennellä pääasiassa miesten kanssa? Työ on ihan samanlaista, olit mies tai nainen. En missään tapauksessa edes haluaisi mitään erityiskohtelua sen vuoksi, että olen nainen, vaikka jotkut fyysiset työt tuntuisi itselle rankemmalta kun miehelle. Meillä ollaan kaikki samalla viivalla ja kaikkia kohdellaan samalla lailla. En ole aikaisemmissakaan töissä kokenut erityiskohtelua sukupuoleni vuoksi. Se on vähän niin, että jos sut on valittu työhön, niin olettamus on, että sä hoidat sen. jotenkin mutkattomampaa ja enemmän puhuttavaa. Kun keski-ikäiset naiset puhu joka päivä kukista ja puutarhanhoidosta ja selän takana toisistaan ”paskaa”, niin musta se tuntu tosi kurjalle, enkä halunnut osallistua näihin kuppikuntiin millään lailla. Mä olen suustani aika räväkkä ja suorasanainen ja miesten kanssa ei tartte niin miettiä. Naiset on jotenkin herkempiä loukkaantuun. Miehet ottaa asiat paremmin huumorilla ja heillä on paljon ronskimpi huumori, joka uppoo muhun. Tosin meillä firmassa ei kauheesti kaksmielinen huumori kuki. Meillä on aika tarkat säännöt työsopimuksessa, mikä on soveliasta ja mikä ei. Suomessa se taas oli jokapäiväistä vitsinaihetta. Miesten kanssa ei itsekään saa olla niin herkkänahkainen eli pitää olla vähän niinku yks äijistä ja kestää kritiikkiä ja suorapuheisuutta ja jaksaa nauraa äärimmäisen tyhmille jutuille. Pojat on aina poikia, vaikka olisivat miehiäkin. Meillä töissä on vaan kourallinen naisia ja itse kyllä kommunikoin heidän kanssa ihan samalla lailla kun miestenkin. Ja hyviä tyyppejä ne naiset meillä onkin. Silti toivon, että firma pysyy tulevaisuudessakin enempi miesvoittoisena. Haastattelut: Ritva Prinz Sanna Rastas rakentaa flyygeleitä. Ovatko miehet erilaisia työkavereita kuin naiset? Onko kommunikointi erilaista? Mä olen niin tottunut tekemään miesten kanssa töitä ja tunnen jotenkin kuuluvani enempi porukkaan kuin ollessani naisvaltaisessa työyhteisössä. Ehkä se tulee jo lapsuudesta, kun oon tottunut oleen poikien kanssa kaverina jo alaluokilta lähtien. Musta miesten kanssa on vaan 10-11 • 2015 | 13 miehet ♥ Naiset HÄÄYÖ Vaivaton vihkitapahtuma tämän ajan ihmisille Sateinen toukokuun keskiviikko kääntyy iltaan Tampereella, Finlaysonin entisellä teollisuusalueella, aivan kaupungin ydinkeskustassa. Tähän helatorstaita edeltävään arki-iltaan liittyy jotain erityistä ja tavanomaisesta poikkeavaa. Katukuvasta erottuvat juhlavasti pukeutuneet ihmiset, jotka kulkevat kohti kirkkoa. Useimmat heistä kantavat mukanaan kukkia tai lahjakasseja. Sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta tunnelma on iloinen ja odottava. Tänä iltana 18 pariskuntaa sanoo toisilleen ”tahdon” Tampereen seurakunnan järjestämässä Hääyö-tapahtumassa. Hääyö on vihkitilaisuus, jossa vihitään saman illan ja yön aikana useita eri pareja. Riittää, että vihkipari saapuu paikalle mukanaan todistus esteiden tutkinnasta. Seurakunta hoitaa kaiken muun ja tarjoaa lisäksi kakkukahvit juhlan kunniaksi. Ensimmäinen Hääyö-tapahtuma järjestettiin Pyhän Laurin kirkossa Tikkurilassa vuonna 2009. Sen jälkeen Hääyön idea vaivattomasta, mutta silti ainutkertaisesta avioliittoon vihkimisestä on levinnyt eri puolella Suomea. Finlaysonin kirkon salissa istuu arviolta 30 juhlavierasta. Tilaisuuden alkuun on vielä varttitunti. Ensimmäiset parit saapuvat suntion johdolla salin takaosaan odottamaan vuoroaan. Tunnelma on jännittynyt. Hetki sitten parit ovat keskustelleet vihkipappinsa kanssa toimituksen kulusta ja vihkimiseen liittyvät paperityöt on saatettu kuntoon. Vihkipapit saapuvat alttarille ja antavat suntiolle merkin. Kaikki on valmista. Kaunis urkumusiikki täyttää kirkkosalin, vieraat nousevat seisomaan ja parit astelevat alttarille. Vihkitoimitus on lämminhenkinen ja henkilökohtainen. Ainoana erotuksena perinteiseen vihkimiseen on, että alttarilla seisoo yhden parin asemesta kaksi. Toimituksen lopuksi vihkipapit julistavat pariskunnat aviopuolisoiksi. Häävieraat toivotetaan tervetulleiksi seurakunnan järjestämään kahvitilaisuuteen kirkon lisärakennuksessa. Uudet häävieraat saapuvat saliin. Seuraavat parit odot14 | 10-11 • 2015 miehet ♥ Naiset televat jo vuoroaan salin takaosassa. Kaikki on valmista uuteen vihkitoimitukseen. Hääyö-tapahtuma on saavuttanut suuren suosion. Tampereella järjestettävä tapahtuma on järjestyksessään jo kymmenes. Suosio on yllättänyt järjestäjät. ”Arvioimme alun perin, että tapahtuma järjestetään 1-2 kertaa, mutta suosio on ollut jatkuvaa. Tähän mennessä olemme vihkineet jo lähes 300 paria. Mutkaton vihkitapahtuma näyttää sopivan tämän ajan ihmisille”, pohtii Tampereen Hääyö-tapahtuman järjestäjä pastori Merja Halivaara. Hääyö-vihkitapahtuma järjestettiin toukokuussa Finlaysonin kirkossa Tampereella. kuva/Foto: Mikko Mattila Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Suomessa solmittiin yli 24 400 avioliittoa, joista kirkollisten häiden osuus oli hieman alle puolet. Kirkkohäiden suosio on viime vuosina laskenut tasaisesti ja vuosi 2014 oli Suomen historiassa ensimmäinen, jonka aikana avioliittoja solmittiin enemmän maistraatissa kuin kirkossa. Halivaaran mukaan ilmiö on osa yleiseurooppalaista suuntausta, jossa ihmiset ovat etääntyneet uskonnosta, kirkosta ja kirkollisista perinteistä. Monet avioliittoa suunnittelevat pariskunnat vierastavat myös Suomessa vallitsevaa suurten hääjuhlien traditiota: perinteisiin häihin kuuluvat kirkko, satapäinen vieraslista, työväentalo, pitopalvelu ja bändi. Tuhansien eurojen kustannusten ja kuukausien juhlavalmistelujen sijaan yhä useampi valitsee maistraatin. Tampereen Hääyö-tapahtumaan osallistuneet pariskunnat arvostivat ripeätahtista vihkiseremoniaa sekä sitä, että seurakunta oli järjestänyt kaiken valmiiksi. Tapahtuman suosiota selittääkin Merja Halivaaran mukaan asiakaslähtöinen palvelukonsepti. Hääyö-tapahtuma on vaihtoehto niille pariskunnille, jotka haluavat kirkollisen vihkimisen ilman työläitä hääjärjestelyjä. ”Kaikki eivät halua, syystä tai toisesta, isoja häitä. Toisilla on jo avioliittoja takana, toiset taas kokevat ajatuksen suurten hääjuhlien keskipisteenä olemisesta täysin mahdottomana. Osalla pareista syynä voivat olla puhtaasti taloudellisetkin seikat sekä elämän ruuhkavuosista aiheutuva kiire”, Halivaara toteaa. 10-11 • 2015 | 15 miehet ♥ Naiset Pastori Merja Halivaara vihkimässä paria Hääyössä (vas.). Hääyö tarjoaa vihkitapahtumalle yksinkertaiset mutta juhlavat puitteet (kuva alla). yhdistyvät rock-konsertin fiilis ja jumalanpalveluksen tunnelma. Viestimme on, että seurakunta haluaa olla mukana ihmisten elämässä, niin arjessa kuin juhlassakin. Maailma muuttuu ja me haluamme muuttua sen mukana.” Mikko Mattila Seuraavan Tampereen Hääyön ajankohta on jo päätetty, tapahtuma järjestetään joulukuussa. Vakiintuuko Hääyö osaksi modernin kirkon ja seurakunnan palvelutarjontaa? Merja Halivaara ei halua ryhtyä ennustajaksi. Hääyö on ollut odotettua suositumpi ja kysyntää riittää edelleen. Seurakuntalaisia palvellaan jatkossakin tarpeiden ja toiveiden mukaan: ”Hääyön kanssa menemme vuosi kerrallaan. Pyrimme muillakin tavoin aktivoimaan ihmisiä enemmän mukaan seurakuntien toimintaan. Esimerkkinä vaikkapa Juice-kirkkotapahtumat Tampereen Tuomiokirkossa, joissa 16 | 10-11 • 2015 Hääyö-tapahtuma järjestettiin Tampereella keskiviikkona 13.5.2015. Seuraavan kerran naimisiin pääsee kevyin järjestelyin perjantaina 4.12.2015. kuvat/Fotos: Mikko Mattila Tampereen Hääyö-tapahtumat ovat kiinnostaneet kaikenlaisia pareja. Merja Halivaaran mukaan ei voida määritellä tyypillistä pariskuntaa, joka osallistuu Hääyö-tapahtumaan. Kolmensadan tähän mennessä vihityn parin joukkoon on mahtunut koko elämän kirjo. Yksi yhdistävä tekijä kuitenkin löytyy: kaikki parit ovat korostaneet toivettaan mennä kirkossa naimisiin. Halivaaran mukaan selitys löytyy ihmisyyden perimmäisestä olemuksesta: ”Ihminen on pohjimmiltaan uskonnollinen. Vaikka olisi kuinka vieraantunut uskonnosta ja kirkosta, elämän isot etapit, kuten vihkiminen, lapsen syntymä tai läheisen kuolema ovat tilanteita, joissa ihminen kaipaa pyhän läsnäoloa”. miehet ♥ Naiset Heitetäänkö riisiä vai puhalletaanko kuplia? Nopeat ja vaivattomat häät - kuulostaa huijaukselta. Mielestäni suomalaisessa hääkulttuurissa menetetään jotain olennaista, mikäli keskimäärin vuoden mittaisesta, pariskunnan parisuhteen usein ensi kertaa todelliseen koitokseen haastavasta juhlavalmisteluprojektista luovutaan. kuva/Foto: Wolfgang Pfensig/pixelio.de Perinteisessä häämallissa peli vihelletään alkaneeksi kirkon varaamisesta. Suuremmissa kaupungeissa hääkirkko tulee varata hyvissä ajoin, mikäli mielii astella alttarille kesäkauden suosituimpina elokuun viikonloppuina. Kirkon varaaminen onkin Pandoran lippaan avaamista muistuttava rituaalinen toimenpide, joka toimii lähtölaukauksena tulevien kuukausien uurastukselle. Sen on kuin julkilausuma: tämä on totta – me menemme naimisiin. Tämän jälkeen ei ole enää paluuta. Elämä sellaisenaan, kuin se pariskunnalle on tähän asti näyttäytynyt, katoaa iäksi. Yhteinen katse tulevaisuuteen on kirkas. Ensimmäiseksi laaditaan perusteellinen ja kattava media-analyysi hääjuhlien ajankohtaisista trendeistä. Amatöörimäinen virhe on järjestää hääjuhla ilman teemaa. Kotiin tilataan vähintään viisi suosituinta häälehteä, jotka tarjoavat viimeisintä tietoa hääjuhlien uusista tuulista meiltä ja maailmalta. Häämessuille osallistuminen on myös välttämätöntä. Pariskunta, joka ennen omia häitään ei osallistu häämessuille, ei suhtaudu häihinsä riittävällä vakavuudella. Messut avartavat mielen aivan uusille ulottuvuuksille. Ne osoittavat viimeistään, mitä kaikkea et osannutkaan ottaa huomioon. Ja niitä asioita on paljon. Moni on vielä nykyäänkin täysin tietämätön siitä, kuinka dramaattisesti hääjuhlansa voi pilata vääränlaisella sukkanauhavalinnalla. Nykyisin naimisiinmeno tarjoaa myös luontevan pontimen siviilisäädyn vaihtoakin laajemmalle elämänmuutokselle. Ei häitä ilman häädieettiä. Epävirallisten tilastojen mukaan Suomessa vihkipari keventää yhteistä taakkaansa keskimäärin 9,7 kilolla ennen ikimuistoista hääjuhlaa. Häitä varten laihtuminen on synnyttänyt Suomeen aivan uudenlaista liiketoimintaa hää-coachien ja wedding trainereiden muodossa. Häitä odotellessa ehtii tehdä monta päätöstä. Hääkutsut – mikä teema? Kuka toteuttaa? Otetaanko graafinen suunnittelija? Juhlapaikka? Onko historiallisesti merkittävä, mutta samalla moderni, juhlaparia kuvaava? Ketä kutsutaan? Ketä ei ainakaan kutsuta? Mitä tarjotaan? Mistä pitopalvelu? Kuka hakee ruokajuomat Tallinnasta? Mistä bändi? Kuka on juontaja? Kuka soittaa poikkihuilua kirkossa? Hunnulla vai ilman? Saketti vai bonjour-puku? Heitetäänkö riisiä vai puhalletaanko saippuakuplia? Valokuvaaja? Videokuvaaja? Bloggaaja? Twiittaaja? Hääjuhlavalmisteluiden kiirehuippu ajoittuu viimeisen kahden viikon loppukiriin ennen h-hetkeä. Silloin punnitaan todelliset hääihmiset. Plaseerausta varten 200 juhlavieraalle laaditaan nimikyltin kylkiäisiksi henkilökohtainen viesti, joka sisältää itse tehdyn suklaatryffelin. Jokaista juhlapaikan pöytää koristaa vihkiparin valama kynttilä. Vuoden mittainen uurastus huipentuu, kun stressin lamauttama, häädieetin riuduttama ja keskinäisen kinastelun uuvuttama pariskunta saa vihdoin toisensa elämänsä tärkeimpänä päivänä. Niin, se Hääyö-tapahtuma. Ehkä siinä sittenkin on jotain. Mikko Mattila 10-11 • 2015 | 17 miehet ♥ Naiset Kohti tasa-arvoista avioliittoa Suomen eduskunta hyväksyi viime vuoden joulukuussa täpärällä enemmistöllä avioliittolain muutoksen, joka tekee jatkossa avioitumisen mahdolliseksi myös samaa sukupuolta oleville pareille. Mediassa laki tunnetaan useimmiten nimellä ”tasa-arvoinen avioliittolaki”. Sen on tarkoitus astua voimaan maaliskuussa 2017. Päätös on historiallinen siltäkin osin, että se on ensimmäinen laki, joka syntyi kansalaisaloitteen pohjalta. Se kertoo siitä, että suomalaisten suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vuoteen 1971 asti homoseksuaalisuus oli rikos ja sairausluokituksesta se poistettiin 1981. 20 vuotta myöhemmin eduskunta sääti parisuhdelain, joka teki mahdolliseksi samaa sukupuolta olevien parien suhteen rekisteröinnin. Nyt tasaarvoisen avioliittolain hyväksymisen aikoihin jo 58 prosenttia suomalaisista kannatti avioliittolain muutosta. Samaa sukupuolta olevien parien oikeuksien toteutumisessa Suomi ei kuitenkaan ole mikään edelläkävijä. Homoavioliiton ovat hyväksyneet jo aiemmin kaikki Pohjoismaat, useimmat LänsiEuroopan maat, Etelä-Afrikka, ja myös katoliset maat kuten Espanja, Portugali ja moni latinalaisen Amerikan maa. Yhdysvalloissa laki oli pitkään 18 | 10-11 • 2015 voimassa vain muutamassa osavaltiossa, kunnes viimeisten vuosien aikana yhä useampi osavaltio päätyi hyväksymään samaa sukupuolta olevien avioliitot ja nyt asiasta on tehty päätös liittovaltion tasolla korkeimmassa oikeudessa. Eduskunnan päätösten myötä myös evankelisluterilaisen kirkon piirissä on jouduttu pohtimaan suhtautumista mies- ja naispareihin. Kymmenen vuotta rekisteröidyn parisuhteen voimaantulon jälkeen kirkolliskokous sai vihdoin päätettyä rukoushetkestä, joka voidaan toimittaa samaa sukupuolta olevien parien puolesta. Päätös oli kovan väännön jälkeen syntynyt kompromissi, jota ovat arvostelleet sekä homoseksuaalisuuteen torjuvasti suhtautuvat että homoparien oikeuksien puolesta puhujat. Homokeskustelu on jälleen käynnistymässä kirkon sisällä. Keväällä 2015 kirkolliskokouksessa keskusteltiin siitä, miten avioliitolain muutokseen tulisi suhtautua. Vaihtoehtoja on ainakin kolme. Kirkko voi jatkaa nykyisellä linjallaan ja vihkiä avioliittoon vain eri sukupuolta olevia pareja. Tai se voi päättää avata kirkollisen vihkimisen myös samaa sukupuolta oleville pareille. Vaihtoehtoisesti kirkko voi päättää luopua kokonaan vihkioikeudesta. Tällöin sen kuitenkin olisi ratkaistava, mitä tehdä niiden samaa sukupuolta olevien parien suhteen, jotka miehet ♥ Naiset pyytävät kirkollista avioliiton siunaamista. Päätös ei tule olemaan helppo ja jokainen ratkaisu tulee suututtamaan osan kirkon jäsenistä. Toistaiseksi kirkolliskokous on vasta keskustellut siitä, aloitetaanko keskustelu aiheesta. Päivi Vähäkangas Kirkollinen avioliittoon vihkiminen Kirkossa voivat Suomessa avioitua mies ja nainen, jotka ovat konfirmoituja kirkon jäseniä. Kirkollisen vihkimisen valitsee pareista hieman alle puolet ja määrä on laskusuunnassa. Kirkollinen vihkiminen Suomen lakien mukaan on mahdollista myös Saksassa, mutta lisäedellytyksenä on tällöin, että molemmat osapuolet ovat Suomen kansalaisia. Siviilivihkiminen Mies ja nainen voivat solmia avioliiton maistraatissa. Saksassa tämä on ainoa avioitumisen muoto. kuvat/Fotos: Kirkkohallitus/Aarne Ormio, Rainer Sturm/pixelio.de Rekisteröity parisuhde Samaa sukupuolta oleva pari voi rekisteröidä parisuhteensa. Tämä takaa heille tiettyjä juridisia oikeuksia, kuten perimisoikeuden, mutta ei esimerkiksi oikeutta yhteiseen sukunimeen tai ulkoiseen adoptioon. Vuosittain parisuhteensa rekisteröi Suomessa noin 350 mies- ja naisparia. Rekisteröity parisuhde oli aikanaan lainsäätäjien kompromissi ja se kumotaan kun uusi avioliittolaki astuu voimaan. Saksassa rekisteröidyn parisuhteen (”Eingetragene Lebenspartnerschaft”) sisältämiä oikeuksia on laajennettu, mutta avioliiton solmimisoikeudesta keskustellaan edelleen. Avioliiton siunaaminen Maistraatissa vihitty aviopari voi pyytää avioliiton kirkollisen siunaamisen. Tähän päätyy moni pari, jolla kirkollisen vihkimisen edellytykset eivät täyty, mutta joka silti haluaa kirkolliset puitteet juhlalleen. Seremonia muistuttaa hyvin paljon kirkollista avioliittoon vihkimistä. Toimitus ei ole juridinen eikä Suomessa pariskunnalta kysytä edes kirkon jäsenyyttä. Saksassa puolestaan Kirchliche Trauung merkitään kirkonkirjoihin ja sen edellytyksenä on, että pariskunnasta ainakin toinen kuuluu kirkkoon. Rukous parisuhteen puolesta Kyseessä on vapaamuotoinen rukoushetki samaa sukupuolta olevien, parisuhteensa rekisteröineiden parien ”kanssa ja puolesta”. Suomen kirkko ei ole ohjeistanut tarkemmin rukoushetken sisältöä muutoin kuin kieltämällä siitä elementit, jotka rinnastaisivat tilaisuuden avioliiton vihkimiseen tai siunaamiseen (kuten lupaukset, sormustenvaihto tai puolisoiden siunaaminen). Kompromissiluontoinen rukoushetki ei oikein ole löytänyt paikkaansa, sitä pyydetään vain muutamia vuodessa. Saksassa suhtautuminen samaa sukupuolta olevien parisuhteen siunaamiseen vaihtelee maakirkoittain. Hessen-Nassaun maakirkossa toimitus vastaa sisällöltään perinteistä avioliiton siunaamista ja se voidaan merkitä kirkonkirjoihin. Berlin-Brandenburg-schlesische Oberlausitzin evankelisen kirkon kevätsynodi 2016 tulee keskustelemaan vastaavasta päätöksestä. 10-11 • 2015 | 19 miEhET ♥ NaisET Vinkkejä parempaan vuorovaikutukseen Luullun ymmärtämistä Pariskuntien yllättävän yleinen ongelma on, että toinen tai molemmat luulevat tietävänsä jo valmiiksi, mitä toinen ajattelee. Siis kuullun ymmärtämisen sijaan kohtaamme luullun ymmärtämistä. Tällainen valmis toisen määrittely sotkee vuorovaikutusta pahasti, sillä yleensä ”luullun ymmärtäminen” ei ole se, mitä kumppani oikeasti ajattelee. Siksi on tärkeää purkaa ennakkooletukset, antaa toiselle ja itselle mahdollisuus aitoon mielipiteenmuodostukseen. Helppo esimerkki luullun ymmärtämisestä: en ehdota armaalleni seksiä aamulla, koska hän on viisi vuotta sitten sanonut, ettei halua heti aamusta. Vaikka nyt tilanne on ihan toinen: pikkulapset, jotka viisi vuotta sitten pitivät yöllä hereillä, ovat kasvaneet varhaisteineiksi, jotka nukkuvat aamulla pitkään. Oikea hetki Ei myöskään ole yhdentekevää, milloin aloittaa puhumisen itselle tärkeistä asioista. Toiselta on hyvä tarkistaa, onko hän oikeasti paikalla, onko jaksamista syvemmälle keskustelulle. Myös itsensä rauhoittaminen edesauttaa oman viestin perillemenoa: vihan vimmassa puhe harvoin tulee 20 | 10-11 • 2015 Kuuntele tarkkaavaisesti kuulluksi, tunneilmapiiri sen sijaan kyllä välittyy ja raivoisa riita voi olla valmis. Puhumisen taidot Mitä sitten on taitava puhuminen? Yksi parhaista puhumisen taitojen luettelosta löytyy Arja Seppäsen kirjasta ”Solmu parisuhteessa”: 1. Puhu! 2. Puhu itsestäsi käsin, älä toisesta. 3. Puhu tosiasioista ja omasta toiminnastasi, ajatuksistasi, tunteistasi, kehosi reaktioista, toiveistasi, tahdostasi, tavoitteistasi ja tulevaisuuden suunnitelmistasi. 4. Ilmaise toiselle selkeästi se, mitä tiedät itsestäsi. Älä panttaa tietojasi! 5. Pidä huolta siitä, että toisella on mahdollisuus ymmärtää sinua, älä odota kenenkään lukevan ajatuksiasi. Aina puhuja ei itsekään tiedosta kaikkia asiaan liittyviä osa-alueita. Kun saa rauhassa puhua ja kokee toisen kuuntelevan, omat kokemukset jäsentyvät paremmin, alkaa itsekin ymmärtää itseään paremmin. Luonnollisesti myös kielen värikäs hallinta vaikuttaa siihen, kuinka tulee ymmärretyksi. Tämä voi olla ongelma varsinkin uusissa kaksikielisissä perheissä. Aina ei saa sanotuksi juuri sitä, mitä haluaa. Grafiikat: Marija Skara Yleisin syy perheneuvontaan tulemiselle ovat kautta vuosien olleet vuorovaikutusongelmat; pariskunnat eivät tunnu ymmärtävän toisiaan. Karrikoiden voisi sanoa, että toinen ei puhu ja toinen puhuu liikaa, nalkuttaa. Tai sitten puhutaan toinen toisensa ohi, kumpikaan ei kuuntele. Tai sitten ei yritetäkään puhua. Mikä avuksi, mistä lähdemme parikeskusteluissa liikkeelle? Vaikka näin: puretaan luullun ymmärtämistä, kuulostellaan oikeaa hetkeä, tarkistetaan puhumisen tapa, tarkistetaan kuuntelemisen tapa, ja näiden kautta toivottavasti löydetään lisää yhteisymmärrystä. miEhET ♥ NaisET Ja muista, että kaikkein tuhoisinta parisuhteen kommunikaatiossa on toisen halveksunta ja ivailu, joko sanoilla tai kehonkielellä. Kuuntelemisen taidot Usein kun huonoa vuorovaikutusta aletaan tutkia käykin ilmi, että ongelma on kuuntelussa. Vuorovaikutuksessa näyttää kyllä olevan puhumista ja kuuntelemista, mutta varsinkin kuuntelu on huonolaatuista: molemmat keskittyvät omaan puheenvuoroonsa eikä kumpikaan tule näin ollen kuulluksi ja ymmärretyksi. Kuunteleminen lähtee aidosta halusta ymmärtää toista oikein, ymmärtää juuri se, mitä toinen haluaa sanoa. Siksi on tärkeää valita oikea hetki. Kuuntelija on oikeastaan puhujan palveluksessa, auttaa puhujaa esittämään asiansa niin, että puhuja kokee tulleensa oikein kuulluksi. Monesti on hyvä ihan toistaa: ”Ymmärsinkö oikein, että tarkoitit ja tunsit…” Silloin puhujalle jää vielä mahdollisuus korjata, jos hän ei koe kuuntelijan ymmärtäneen oikein. Tunteet on erityisen tärkeää sanoittaa auki keskustelussa, itsestä käsin kuvattuina. ”Loukkaannun, kun... Minua huvittaa, kun… Säikähdin, koska... Olen surullinen, sillä...” ”Solmu parisuhteessa” -kirja opastaa kuuntelemisen taidoista seuraavasti: 1. Pysähdy kuuntelemaan. 2. Kuuntele tarkkaavaisesti. 3. Älä keskeytä, vaan anna toisen puhua loppuun asti. 4. Älä puhu omista näkemyksistäsi ennen kuin on sinun vuorosi puhua. 5. Seuraa puhujaa, älä johdata häntä kysymyksilläsi tai kommenteillasi. 6. Rohkaise toista kertomaan lisää. 7. Yritä asettua toisen asemaan. Kaiken hyvän vuorovaikutuksen pohjalla on tahtominen, halu ymmärtää toista. Jos sitä ei ole, ollaankin uuden ongelman äärellä: miksi en enää tahdo? Mutta se olisi uuden jutun aihe. Vuorovaikutukseen auttaa siis oikeaan aikaan käyty, toista ymmärtämään pyrkivä, itsestä käsin lähtevä keskustelu, jonka ydin on kuuntelemisessa. MaRi kinnunEn Kirjoittaja on Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja ja psykoterapeutti, myös Hampurin merimieskirkon pastorska vuosina 1997-2002. Lähde: Arja Seppänen, ”Solmu parisuhteessa – rakkauden mahdollisuus” (Kataja ry, ISBN 978952-99039-1-7) Puhu itsestäsi käsin Zuhören und zur rechten Zeit reden Voraussetzung für eine gelingende Kommunikation ist, dass ich den Anderen wirklich verstehen will. Wichtig ist es, aufmerksam zuzuhören und die eigenen Vermutungen über Bord zu werfen. Das Reden sollte immer aus der IchPerspektive geschehen, aber was ich fühle und will, muss ich auch aussprechen – Gedanken lesen kann keiner. 10-11 • 2015 | 21 toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä. H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax +358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24 a, 10961 Berlin, alk. 30 €/yö, www.suomikeskus.de, [email protected] Eine finnische Köchin/Küchenchefin sucht Arbeit in Deutschland. Bei Interesse Kontakt aufnehmen bei Monja Schemeikka, E-Mail: [email protected], Tel. +358-44-5065586. Etsin vuokra-asuntoa Kölnistä. Olen 19-v. Saksassa asuva suomalainen ja aloitan lokakuussa opiskelun Kölnin yliopistossa. Etsin vuokra-asuntoa tai kimppakämppää. Vanhemmat takaavat vuokranmaksun. E-Mail: [email protected] Au-pairiksi Stuttgartin lähistölle. Keskisuomalainen 22-vuotias nainen etsii suomiperhettä avopuolison opiskelijavaihdon ajaksi helmikuusta elokuuhun 2016 n. 100 kilometrin säteellä Stuttgartista. Kodinhoidolliset tehtävät, lasten- ja eläintenhoito luonnistuvat tehokkaasti viiden itsenäisesti asutun vuoden jälkeen. Kielitaidollisesti pärjään suomen- ja englannin kielellä. Yhteydenotot: [email protected] Suomalainen perhe Frankfurt am Mainissa etsii iltapäivähoitajaa 1.-luokkalaiselle minijobsopimuksella. Hoitotarve n. 2 iltapäivää viikossa. P. 017649510010 Kaikki tiet vievät Roomaan Naisten matka 9.4.-16.4.2016, max. 18 osanottajaa. Vaellamme Kaarina Viljasen ja pyhän Birgitan jäljillä. Matkan peruskustannukset ovat: 4 hengen huoneissa 612 € ja 2 hengen huoneissa 712 € (sis. lennot Berliini<->Rooma, hotellin, aamiaiset, viikon yleisen liikenteen kulkuliput ja Rooma-veron). Vielä on tilaa kahdeksalle, ilmoittaudu pian! [email protected] 22 | 10-11 • 2015 Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, 26160 Bad Zwischenahn Tel. 04486 12 95 Fax 04486 506 Mobiltel. 0172 421 09 54 Email: [email protected] www.wm-uebersetzungsbuero.de GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt · Jenkkisängyt · Petauspatjat Sängynpäädyt · Helmalakanat · Pussilakanat Hanauer Landstrasse 161 - 173 · 60314 Frankfurt Puh. 069 - 904 398 510 · Fax 069 - 904 398 529 [email protected] · www.fennobed.de Frankfurt · München · Düsseldorf · Berlin Stuttgart · Hamburg · Wien · Zürich Psychologische Beratung und Psychotherapie Psykologista neuvontaa ja psykoterapiaa Suomeksi, saksaksi ja englanniksi Marita Helkimo-Hauser Heilpraktikerin Psychotherapie Frankfurt am Main www.psyshrink.com www.psychotherapy-in-frankfurt.de Mobil +49 176 47591468 GESANGSUNTERRICHT LAULUNOPETUSTA Kaija Nuoranne diplomilaulaja, diplomipianisti Finnisch / Deutsch / Englisch / Schwedisch Düsseldorf, Grafenberg Mobil 0172-3693566 [email protected] Katso myös www.rengas.de Palveluhakemisto / Dienstleistungen Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin traumaterapeutti – Traumatherapeutin Taina Palokangas-Büsing Psychologische Einzel- & Paarberatung auf Deutsch, Finnisch und Englisch Satu Marjatta Massaly Steinbruchstr. 15, 30629 Hannover, 0511-55 97 54 [email protected], www.hebamme-therapie.de HP Psychotherapie • 50935 Köln • Guldenbachstraße 1 Mobil 01522 9267514 • [email protected] Analyyttinen lasten- ja nuorisoterapeutti suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Barbro Rampl Puh./Tel.: 01575-6083360 [email protected] Braunstrasse 40, 50933 Köln Psychotherapie auf Deutsch, Schwedisch und Finnisch Alle Kassen und Privat Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312 avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover www.praxislienard.com, Telefon: 0511-92070650 Dr.med. Carita Schneider Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Friedensallee 62a, 22765 Hamburg Puh./Tel.: 040-89018823 ELINA OLDENBOURG Tel. 069-671109 Fax 069-6708690 Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.M. [email protected] Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.M. Tel. 069-53086975 Fax 069-53087061 [email protected] Viralliset käännökset, tulkkauspalvelu SUOMI <> SAKSA, RUOTSI > SAKSA §§ www.verotus.de Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel. 06081-576 99 50, Fax: -51, Email: [email protected] Liisa Heinze Saunaöfen • Saunen • Infrarotkabinen Vereidigte Übersetzerin u. Dolmetscherin, MA Leonorenweg 11, 75045 Walzbachtal [email protected], +49 (0)1515 553 1515 Gesamtkatalog anfordern: Tel. 06174-963671 www.harviasauna.com Vereidigte Übersetzerin und Dolmetscherin Virallinen kääntäjä ja tulkki (FM Helsinki) MAILA PILTZ An den sieben Bäumen 20 65760 Eschborn (bei Frankfurt a.M.) Tel. 06173-62054 Mobil 0160-4456209 [email protected] Ilmoita Renkaassa helposti, edullisesti, tehokkaasti Täytä lomake: www.rengas.de 10-11 • 2015 | 23 Uusi suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde tuli hänelle hyvinkin tuttuun maahan, kun hän aloitti Suomen Saksan-suurlähettiläänä syyskuun alussa. ”Oli hienoa päästä takaisin Saksaan ja Euroopan aitiopaikalle tapaamaan niin vanhoja kuin uusia ystäviä”, sanoo suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde. ”Odotan toimikaudeltani paljon ja uskon, että yhteistyöstämme niin suomalaisten kuin saksalaistenkin kanssa tulee kiinteää ja hyvää. Saksa on Suomen suurin kauppakumppani ja Euroopan talouskasvunkin veturi, suurlähetystön ja kaikkien suomalaistoimijoiden työ täällä on tärkeämpää kuin ehkä koskaan.” Koukku-Ronde on ollut töissä Suomen suurlähetystössä Saksassa aiemmin jo kaksi kertaa: vuosina 1998-2003 ”kakkosena”, siis lähettilään varamiehenä ja niin sanottuna ministerinä ja vuonna 1986 silloin vielä aloittelevana virkamiehenä. Yli 30 vuoden urallaan ulkoministeriössä kunnianhimoisena ja ahkerana tunnetulle virkanaiselle on annettu erinomaisen vastuunalaisia tehtäviä. Berliiniä ennen hän työskenteli suurlähettiläänä Washingtonissa. Euroopan ja EU:n keskiöön tulemista hän pitää haastavana ja innostavana työnä. Mannerten vaihto tapahtui Helsingin kautta. Parin viikon rupeamalla elokuussa Ritva Koukku-Ronde tapasi talouselämän, politiikan ja kulttuurin vaikuttajia ja perehdytti itsensä Suomen nykytilanteeseen. Kansainvälispoliittinen tilanne ja talouden haasteet ovat nyt vaativampia kuin vuosiin. Suurlähetystön tehtävänä on lähettilään johdolla edistää maiden hyviä välejä niin valtionjohdon kuin tavallisten ihmistenkin tasolla. Suurlähetystöt painottavat yhä enemmän taloudellisia ulkosuhteita – kauppaa, matkailua ja investointeja. Kaiken toiminnan lopullisena tavoitteena on suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen toimivan yhteistyön tuloksena. ”Suomen ja Saksan suhteet ovat erinomaiset kaikilla aloilla. Virkamiesten ja poliitikkojen on tärkeää olla tiiviissä yhteistyössä ulko- ja tur24 | 10-11 • 2015 vallisuuspolitiikan ja EU-tason asioissa”, muistuttaa suurlähettiläs. Viisautta maailmalta Uusi lähettiläs halusi tulla Helsingistä Saksaan rauhallisesti Itämeren yli laivalla. ”Kun tekee suuret matkat hitaasti, sielu ehtii tulla mukana”, Koukku-Ronde siteeraa afrikkalaista aforismia. Afrikkalainen ajattelu tuli tutuksi, kun hän työskenteli Nairobissa lähetystön kakkosena. Laajemmin hän perehtyi kehitysmaihin työskennellessään Helsingissä ulkoministeriön kehityspolitiikasta ja yhteistyöstä vastaavana alivaltiosihteerinä. Silloin Suomen kehitysyhteistyö eli voimakasta kasvun aikaa. Nyt ulkoministeriön määrärahoja on talouslaman takia leikattu kolmanneksella – suuri osa leikkauksista kohdistuu kehitysmäärärahoihin. Koukku-Ronde on ollut UM:n suppean virkamiesjohdon jäsen ja toiminut Suomen kuvernöörinä kehityspankeissa. Silloin työmaana olivat Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka. Meriittilistalla on myös Finnfundin johtokunnan puheenjohtajuus, työ kehityspoliittisen osaston päällikkönä, Eurooppa-osaston apupäällikkönä ja YK:n talous- ja sosiaalikysymysten yksikön päällikkönä. Liikkuvassa työssä yksi kotoinen asemamaa oli Hollannin Haag – aviomiehen synnyinmaa. Rohkea ja väsymätön VTT:llä johtavana tutkijana työskennellyt, teoreettisen kemian tohtori Hidde Ronde jäi tänä vuonna eläkkeelle ja muutti toisen tärkeän perheenjäsenen, Tomi-koiran kanssa myös Berliiniin. Tomi on jackrussellinterrieri, rohkea, terhakka ja väsymätön – kuten emäntänsä. Suurlähettiläs tunnetaan aktiivisena verkottujana ja väsymättömänä osallistujana kulttuurin, talouden tai politiikan tapahtumiin. Vierestä seuraavat ihmettelevät, mistä hän saa niin paljon virtaa. ”Fyysinen ja psyykkinen kunto kulkevat käsi kädessä”, sanotaan Ronden perheessä. Suurlähettiläs hoi- Ritva Koukku-Ronde on Suomen uusi Saksan-suurlähettiläs. taa kuntoaan pyöräilemällä ja käymällä kuntosalilla. Molemmat tyttäret ovat medisiinareita, toinen on juuri valmistunut lääkäriksi, toinen opiskelee vielä. Perheessä puhutaan suomea ja hollantia, nyt sujuvasti myös saksaa. Kaikki suomalaiset saatava mukaan kuva/Foto: Reto Halme Suomen suurlähetystö, Finpro ja Suomen Saksan-instituutti esiintyvät yhä tiiviimpänä Team Finland -ryhmänä. Yhteinen tavoite on, valtiojohdollisen yhteistyön lisäksi, saada saksalaiset ostamaan suomalaisia tuotteita, matkustamaan Suomeen, jopa sijoittamaan ja muuttamaan sinne. Suomen vientiin perustuvalle hyvinvoinnille on tärkeää olla aktiivinen Euroopan suurimmassa valtiossa, Saksassa. ”Vapaaehtoisjärjestöt tekevät valtavan arvokasta työtä Suomen ja täällä asuvien suomalaisten puolesta”, sanoo Koukku-Ronde. ”Kauppakillat, ystävyysseurat, seurakunnat, suomalaiset kulttuuritoimijat ja yksittäiset ihmiset ansaitsevat suuren kiitoksen.” Vuonna 2017 juhlitaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotista taipaletta. Teemana on ”Yhdessä”. Suurlähettiläs toivoo, että täällä Saksassa asuvat suomalaiset muistaisivat, mitä kaikkea hyvää ja vahvaa olemme yhdessä saaneet aikaan ja ponnistelisivat sen puolesta, että tulevaisuudesta tulisi vielä parempi. Die neue finnische Botschafterin Ritva Koukku-Ronde kennt Deutschland gut „Ich freue mich, wieder in Deutschland zu sein und alte und neue Freunde zu treffen“, sagt die neue finnische Botschafterin in Berlin. „Deutschland ist der wichtigste Handelspartner Finnlands und ein Motor für das Wirtschaftswachstum in ganz Europa. Ich erwarte viel von meiner Zeit in Berlin und bin sicher, dass die Zusammenarbeit sowohl mit finnischen als auch mit deutschen Kooperationspartnern gut und fruchtbar wird.“ Ritva Koukku-Ronde trat ihr Amt am 1. September an. Deutschland kennt sie bereits von zwei früheren Einsätzen in der finnischen Botschaft: zuerst 1986 und dann 1998-2003, als die finnische Botschaft von Bonn nach Berlin zog. Die als fleißige Powerfrau bekannte KoukkuRonde hat eine über 30 Jahre lange vielfältige und fundierte Erfahrung in der finnischen Außen- und Entwicklungspolitik, zuletzt war sie Botschafterin in Washington. Mit ihr nach Berlin kamen ihr holländischer Ehegatte Dr. Hidde Ronde und der Jack Russell Terrier Tomi. Die beiden Töchter sind Medizinerinnen. Die finnische Botschaft, die Außenhandelsorganisation Finpro und das Finnland-Institut in Deutschland haben ihre Zusammenarbeit für Handelsbeziehungen, Tourismus und Investitionen als „Team Finland“ verstärkt. Die neue Botschafterin schätzt Vernetzung auf allen Ebenen: „Wesentlich und lobenswert ist auch die Arbeit der vielen Ehrenamtlichen in den Handelsgilden, Freundschaftsvereinen und Gemeinden sowie die Aktivität der finnischen Kulturträger“. Merja Sundström lähetystöneuvos / Botschaftsrätin für Presse und Kultur Suomen suurlähetystö netissä: www.finnland.de 10-11 • 2015 | 25 Jean Sibelius Der Mann mit dem Champagnerglas 150 ist er dieses Jahr alt geworden, und, zumindest in seinem Geburtsort Hämeenlinna, kann man ihm nicht entkommen. „Hämeenlinna – the world capital of Sibelius“ steht auf Fahnen, Bannern, Säulen, Postern, selbst auf Gullydeckeln. „Nicht entkommen“ heißt aber auch, dass ich ihn in diesem Sommer besser kennengelernt habe. Ein weiteres Erlebnis war ein Sibelius-Picknick im Kaupunginpuisto von Hämeenlinna. Der ehemalige Intendant der Finnischen Nationaloper, Erkki Korhonen, spielte auf einem Keyboard Melodien von Sibelius, die zum Thema Wasser und Wellen, Vogelwelt und Landschaft hatten. Und während Libellen den sonnendurchfluteten Pavillon umflogen, Motorboote den Vanajavesi hoch- und runterfuhren, der Kies unter den Füßen der Zuhörer knirschte, kam es mir vor als wären Musik und Ort eine Symbiose eingegangen. Sibelius saß gern in dem Pavillon und z.B. das „Donnermotiv“ in der Finlandia soll seinen Ursprung in den Wellen des Vanajavesi ha- ben. Mir ging auf, dass Sibelius sein Ohr an und in der Natur gehabt hat. Wer sich in Hämeenlinna im Sibeliuksenpuisto auf eine Bank setzt, wird von unter den Bänken angebrachten Lautsprechern leise mit Musik von Sibelius verwöhnt. Da der Park in der Nähe der Oberstufenschule liegt, erklingt Sibelius auch für rauchende Jugendliche. Sibelius kann man nicht entkommen. Noch etwas Beeindruckendes lernte ich bei einem Besuch seines Hauses „Ainola“ in Järvenpää. Das Piano im Wohnzimmer wurde nicht zum Komponieren benutzt. Sibelius komponierte im Kopf und erst, wenn seine Musik dort vollständig vorhanden war, schrieb er sie auf. Kein Wunder, dass Sibelius großen Wert auf seinen Kopf gelegt hat und vergeblich versucht hat, seine Haarpracht zu erhalten. In Ainola unterhielt Sibelius enge Kontakte zu vielen Künstlerfreunden aus der Umgebung: Musik und Farben, Hören und Sehen. Sie alle wurden nicht mit Champagner, sondern mit einem Glas selbstgemachten Rhabarberwein begrüßt. Wir Menschen des 21. Jahrhunderts stoßen mit französischem Sibeliussekt auf ihn an. Danke Johan Julius Christian für Musik, die die Sinne berührt! Ulrich Grote 26 | 10-11 • 2015 kuvat/Fotos: Ulrich Grote Ein erhellendes Erlebnis war ein Konzert mit dem Pianisten Juhani Lagerspetz im „Juhlasalli“ des Rathauses von Hämeenlinna. Lagerspetz spielte neben Musik von Sibelius Stücke von Chopin und Debussy, und ich begriff als Zuhörer, dass man Sibelius nicht isolieren darf, ihn vielmehr aus seiner musikalischen Zeit heraus sehen/hören muss, um zu verstehen, wie er der zeitgenössischen Musik seine eigene Note gegeben hat. Ich, du, wir und die Anderen Anders- und Außenseiter-Sein, aber auch die Grenzen zwischen Normalität und Krankheit, stehen immer in einem kulturell und historisch spezifischen Kontext. Die aktuelle Kunstausstellung der Sjählö 9 -Gruppe, die aus KünstlerInnen und WissenschaftlerInnen besteht, beschäftigt sich seit 2011 mit diesen Phänomenen. Als Hintergrund für ihr gemeinsames Schaffen dient die einzigartige Geschichte der ehemaligen Hospizinsel Själö in Nagu in den Schären von Turku. kuva/Foto: Christine Candolin, The Dance, Videoinstallation (Detail). Instituutin syksyn kuvataidenäyttelyn lähtökohtana on Seilin saaren pysäyttävä historia. Sjählö 9 -ryhmä käsittelee teoksissaan toiseuden, poikkeavuuden, ulkopuolisuuden ja eristämisen kulttuurisia ja historiallisia merkityksiä lähtökohtanaan Seilin entinen hospitaalisaari Turun saaristossa. Vuodesta 1622 lähtien saarelle eristettiin potilaita tartuntavaaran vuoksi. Myöhemmin hospitaali toimi mielisairaalana. Tarkoituksena oli eristää potilaiksi leimatut – lääkäreitä kävi saarella vain harvoin. Potilaaksi päätyminen riippui usein henkilön sosiaalisesta statuksesta ja moraalisista tai kurinpidollisista tekijöistä. Hospitaali suljettiin vuonna 1962. Nykyään saaressa toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Näyttelyssä toiseudesta nähtävät teokset on toteutettu monenlaisilla tekniikoilla: mukana on maalauksia, grafiikkaa, videoita, ääniteoksia, installaatioita ja keramiikkaa. Näyttelyyn osallistuvat kuvataiteilija Christine Candolin, taidemaalari Antero Kahila, keramiikkataiteilija Catharina Kajander, performanssi- ja videotaiteilija, ohjaaja Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen, taidemaalari Tuija Lampinen, taidegraafikko Solveig Lehtonen, keramiikkataiteilija Leena MäkiPatola, runoilija ja muusikko Kirsi Poutanen sekä tieteilijät Juhani Ihanus, Jens Silfvast ja graafikko Elina Waris. Sjählö 9 -ryhmän näyttelyitä on aikaisemmin järjestetty Hyvinkään taidemuseossa, Pohjolan talossa Reykjavikissa sekä Tikanojan taidekodissa Vaasassa. Essi Kalima, Kulturreferentin Finnland-Institut in Deutschland Ausstellung: andersartig. Zeitgenössische Kunst der Künstlergruppe Sjählö 9 2.10.2015–15.1.2016 Eröffnung: 1.10.2015, 19–21 Uhr Finnland-Institut in Deutschland, Georgenstr. 24 (1. OG), 10117 Berlin Tel. 030-520026010 [email protected], www.finnland-institut.de geöffnet Mo–Mi 11–17, Do 11–19, Fr 11–15 Uhr (16.10., 13.11. + 21.–31.12. geschlossen) 5.11.2015, 19 Uhr: Prof. Dr. Hansjörg Dilger und Dr. Petteri Pietikäinen diskutieren in englischer Sprache über „Belonging In Times of Exclusion. Illness Through History and Across Cultures.“ 10-11 • 2015 | 27 SISU-radio uudessa osoitteessa SISUn toimitus elokuussa 2015 Uusissa tiloissa tilanjako on onnistunut: toimistotilat hieman suurenivat, keittiö avartui ja studio ykkösessä on oikeat ikkunat – vanhoissa tiloissa luonnonvaloa tuli vain kokoushuoneeseen, joka toimi myös kahvittelu- ja savukesalonkina. Uusissa tiloissa koitetaan rajoittaa tupakointi omaan tupakkahuoneeseen. Miten muutto vaikutti SISU-radion toimintaan kesällä? Muuttorumban vuoksi kolme lähetystä piti nauhoittaa etukäteen. Teknisesti nauhoitettujen ohjelmien tekeminen on ihan samanlaista kuin suorienkin. Nauhoituksissa vaan täytyy muistaa kertoa kuuntelijoille, että osallistumi28 | 10-11 • 2015 nen ohjelmaan puhelimitse ei ole mahdollista. Suoriin lähetyksiin saamme kiitettävän paljon spontaaneja soittoja, joissa kuuntelijat kommentoivat musiikkivalintaa tai antavat ajankohtaisia tapahtumavinkkejä. Etukäteen nauhoitetuista lähetyksistä puuttuu SISU-radiolle tyypillinen ajankohtaisuus. Onneksi muutto osui sopivasti kesälomakauteen, joten ohjelmissa soitettiin paljon kesäistä musiikkia lomalaitumilla kirmaaville kuuntelijoille. Pienten alkukankeuksien jälkeen lähetykset uusista tiloista ovat käynnistyneet loistavasti. Elokuussa Saksan lounaisen alueen uusi pappi, Hanna Savukoski kävi kertomassa, miten uusi työ Frankfurtissa on lähtenyt käyntiin. Lokakuussa suuntaamme perinteisesti Frankfurtin kirjamessuille, missä käymme katsastamassa suomalaiset kirjauutuudet. Toivomme myös toista haastattelua Frankfurtin uudelta kunniakonsulilta, Dr. Kolsterilta virallisen virkaanastumisseremonian yhteydessä. Ensimmäisenä adventtina raportoimme Dornbuschissa suomalaisen seurakunnan maineikkailta joulumyyjäisiltä, glögin, loimulohen ja myyntipöytien äärestä. Outi Kyytsönen SISU-radio / Radio-X Kurfürstenstraße 18, 60486 Frankfurt puhelinnumero studioon: +49 69 29971211 sisuradio@live, www.sisu-radio.de Suomalaisten oma radio-ohjelma Saksassa sunnuntaisin kello 11-12 Kanavat: FM 91,8 - Kabel 99,85 Internetin kautta koko maailmassa: http://www.radiox.de/livestream.html kuvat/Fotos: Sisu-radio, oikeanpuoleinen sivu/Seite rechts: Heidemarie Penzel, Jacob Lacur Tänä kesänä SISU-radiossa elettiin outoja aikoja: ohjelmia tehtiin nauhalle. Syy tähän epätavalliseen toimintaan oli emoradion, radio-X:n muutto. 17 vuoden vuokrasopimus irtisanottiin saneeraustöiden vuoksi alkuvuodesta, ja keväällä radio-X:n ydintiimi keskittyi uusien tilojen etsimiseen. Frankfurtin paikallisradio halusi pysyä kaupungin keskustan tuntumassa, jotta kaikki yli sata toimituskuntaa edelleenkin pääsevät ohjelmantekoon myös julkisilla kulkuvälineillä. Kiihkeän etsinnän päätteeksi uudet tilat löytyivät Bockenheimin kaupunginosasta. Heinäkuussa päästiin muuttamaan idästä, Europan Keskuspankin juurelta, opiskelijoiden ja toisinajattelevien suosimaan länteen. Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Finnische Gemeinde Bremen 20 Jahre Zur uralten kleinen Truper Kapelle (ursprünglich eine vom Bremer Bischof gegründete Marienkirche) nahe am Wümme-Fluß in Lilienthal wallfahrten am 30. Mai 2015 rund 30 Mitglieder der finnischen Gemeinden aus Bremen, Kiel, Hannover und Hamburg – wahrlich eine weiträumige Diaspora. Sie erlebten hier zwar keine schlimme Wassernot wie in vergangenen Zeiten, aber der kalte, windige Frühsommertag hielt doch alle im Schiff dieses sakralen Kleinods zusammen. Pastorin Päivi Vähäkangas hatte zur Feier des 20jährigen Bestehens der finnischen Gemeinde in Bremen die Liturgie der „kansanlaulumessu” angeregt (finnische Volkslied-Messe mit christlichen Texten – publiziert vom Kinderzentrum der finnischen Kirche in Helsinki). Diese Musik ist ja nun nicht etwas so Großes wie z. B. die misa creola, beim Nachdenken über die eine oder andere Melodie wird man etwas unsicher und bei manchem neu geschriebenen Liedertext wünscht man sich vielleicht eine glücklichere Hand – aber schön war diese Liturgie schon und fröhlich. Begleitet wurde die Messe übrigens von zwei deutschen Musikantinnen mit der Fidel und auf der klitzekleinen Truper Orgel. Beim Abendmahl wurden die Hostien in den Kelch eingetaucht, eine schöne Idee. Und als es nach den Ehrungen und der Revue all unserer Spendenprojekte draußen auf dem Kirchhof immer noch nur Ottos Collie unter der dreihundertjährigen Eiche aushielt, verlegten die Frauen ihr „perinnejuhlabuffetti“ ganz unkompliziert nach innen. Und so kam es in der Truper Kapelle noch zu einem intensiven „kirkkokahvi“. Hannele Järvinen forderte trotz dunkler Wolken noch unbedingt zu einem Reigentanz im Freien auf. Und: ihr hättet wirklich dabei sein sollen, wie wir vorbei an alten Grabsteinen ganz fein ein Mal um das Kirchlein herum hopsten. Im zur Kunstgalerie mit Café umgebauten ehemaligen Küsterhaus gegenüber führte uns Kurator Cordes dann in die aktuelle Ausstellung mit dem Thema Nordsee ein, und über das intensive Bilder anschauen zerstoben die Finninnen und ihre Freunde wieder in alle Winde. Für den Heimweg zeigte die Sonne noch mal, dass wirklich Sommer angezeigt war. Übrigens: Wer von Bremen kommend über die Wümme-Brücke nach Lilienthal einfährt, begegnet einem Betonklotz mit dem Großen Bären: ein Denkmal für die legendäre Sternwarte des Astronomen Schröder – man ist so zu sagen gleich „täällä pohjan tähden alla“. Man könnte sich in Trupe also durchaus noch ein Mal treffen. Hans-Otto Steudle Gründungsmitglied der finnischen Gemeinde Bremen 10-11 • 2015 | 29 sUOmi-KOUlU H� � t�a �! toivotamme kaikille intoa ja iloa uuden koulusyksyn alku un! Monet opettajat päivittivätki n tietojaan ja virkistivät mie ltään helsingin koulutuspäivillä elokuussa sekä nyt syyskuussa Berliinissä. uusi opetussuunnitelmasuositus on jännittävä ja suu ri asia Suomi-koulujen historia ssa. Saksan Suomi-koulujen neu terveisin voston puolesta MaRi aaltO Opettajat koolla helsingin helteessä Suomi-koulujen opettajia oli tuttuun tapaan matkustanut paikalle ympäri maailmaa: Euroopan Suomi-koulujen lisäksi osanottajia oli niinkin kaukaa kuin Intiasta, Japanista ja Yhdysvalloista. Myös Saksan Suomi-koulut olivat hyvin edustettuina. Koulutuspäivien pääpaino oli opetushallituksen alkukesästä julkaisemassa Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuosituksessa, jonka tekoon on Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuosituksen virstanpylväät 1960 maailman 1. Suomi-koulu perustetaan: Toronton Suomen Kielen Koulu 1972 Euroopan 1. Suomi-koulu: Lontoon lauantaikoulu Suomen opetusministeriössä aletaan ymmärtää Suomi-koulujen koulutuksellinen merkittävyys 1985 Suomi-kouluopettajien ensimmäinen maailmankonferenssi 2000 Suomi-kouluopettajien jatkokoulutus opetushallitukselle 2006 Aapiskukkoa ja Aku Ankkaa: Suomi-koulujen toimintaedellytysten kartoitus. Suomikoulujen tuki ry perustetaan 2011 Kielipuntari: oppilaiden arviointimateriaali 2015 Opetussuunnitelmasuositus 30 | 10-11 • 2015 osallistunut koulutuksen ja Suomi-koulujen asiantuntijoita. Lisäksi ohjelmassa oli mielenkiintoisia luentoja kielestä ja kulttuurista sekä työpajoja eri aiheista, kuten monikielisyyden kohtaamisesta ja kirjallisuuden opettamisesta. Liikunnallisen taukohetken tarjosi ohjattu FolkJam-tanssituokio. Iltaohjelmasta saatiin nauttia Töölönlahden ihastuttavissa maisemissa kuunnellen kirjailija Kirsti Mannisen kertomia tarinoita. Lisäksi opettajille oli järjestetty kaunis Sibelius-konsertti. Suomi-koulujen tuki ry:n vuosikokouksessa valittiin ry:n perustajajäsenen ja monivuotisen puheenjohtajan Maila Eichhornin seuraajaksi ry:n sihteerin tehtävissä toiminut Veera Toivonen. Kiitos kaikille järjestäjille ja esiintyjille mainioista koulutuspäivistä! annE MäkElä ja nEa viljakainEn Berliinin suomalainen kielikoulu kuvat/Fotos: Pia Godderis, Suomi-Seura, grafiikka: Camilla Kropp Opetushallitus järjesti Suomi-kouluopettajien vuotuiset koulutuspäivät Helsingissä 12.– 14.8.2015. Ohjelma oli osin yhteinen suomen ulkomaanlehtorien kanssa. Mikä ihmeen USP-täysistunto? Saksan Suomi-koulujen neuvoston puheenjohtaja kertoo Ulkosuomalaisparlamenttikokemuksistaan Mikä USP, mikä täysistunto - näin ainakin minä ihmettelin, ennenkuin tutustuin Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan. Toukokuussa 2015 sain kunnian olla vetämässä Suomikoulujen asioita käsittelevän valiokunnan työskentelyä Helsingissä USP:n 8. täysistunnossa. USP:n täysistuntoon, joka järjestetään 2,5 vuoden välein, saavat ulkosuomalaisyhteisöt lähettää esityslauselmia asioista, jotka he kokevat tärkeiksi. Nämä esitykset (Suomi-Seura ry:n esikäsittelyn jälkeen) käsitellään eri valiokunnissa. Yksi näistä valiokunnista on Opinto- ja koulutusvaliokunta. Tällä kertaa aloite-esityksiä oli jätetty esim. aiheista “Alle kolmevuotiaiden toiminta Suomi-kouluissa valtionavustuksen piiriin”, “Suomi-koulujen rahoituksen turvaaminen” sekä ”Suomi-kouluille oma momentti valtion budjetissa”. Ulkosuomalaisyhteisöt saavat lähettää kokonsa mukaan joko yhden tai useamman edustajan tai tarkkailijan täysistuntoon. Istunnon ensimmäisenä päivänä noin 25 Suomi-koulujen asioista kiinnostunutta edustajaa ja tarkkailijaa kävi lähetetyt esitykset läpi ja hioi sanamuotoja lopulliseen muotoonsa. Hyvällä yhteistyöllä saimme aloitteet ennätysajassa valmiiksi, ja valiokunnan vetäjän ominaisuudessa esitin ne paikalla oleville USP:n edustajille istunnon toisena päivänä. Meidän esityksemme, kuten muidenkin valiokuntien esitykset, hyväksyttiin pienten muutosten kera. Esitykset toimi- Münchenin Suomi-koulu ja Saksan Suomi-koulujen neuvosto USP:n täysistunnossa: Anne Oldengarm (vas.), Helena Halek, Pia Godderis. tetaan Suomi-Seuran kautta Suomen pääministerille sekä valtioneuvoston tietoon. Toivomme tietenkin, että ainakin osa esityksistä toteutuu. Tämä jos mikä on siis todella virallinen kanava saada meidän ulkosuomalaisten näkökulmat esille Suomessa. Toivomme lisää, varsinkin nuoria, ulkosuomalaisia toimintaan mukaan. Osallistumiseen riittää suomalainen tausta ja toiminta ulkosuomalaisyhteisössä, joka on vahvistanut parlamentin säännöt. Lisätietoja löydät: www.usp.fi Pia Godderis 10-11 • 2015 | 31 kirkolliset ilmoitukset KASTETUT Felix Emil graeber synt. 01.05.2015 Kürnach kast. 13.08.2015 Kürnach uma Minna Myy Sachse synt. 10.11.2014 Sigmaringen kast. 26.07.2015 Sigmaringen hannes jonah Maximilian Sperling synt. 21.03.2014 Frankfurt am Main kast. 05.07.2015 Frankfurt am Main AVIOITUNEET Joulumyyjäiset ovat suomalaisten seurakuntien tärkein tulonlähde. Kanna kortesi kekoon ja tule mukaan luomaan joulutunnelmaa! Kaikenlainen talkootyö, vaikka vain lyhyenkin aikaa, on tervetullutta. Ota yhteyttä seurakuntasivuilla mainittuun myyjäisvastaavaan tai seurakuntasi puheenjohtajaan ja kerro, mitä tekisit mieluiten. Tietysti myös nauttimaan saa tulla! Myyjäisvieraana autat rahoittamaan seurakuntasi toimintaa ensi vuonna tai tuet lähetyksen ja kansainvälisen diakonian projekteja. Unsere Weihnachtsbasare bringen finnische Weihnachtsstimmung auch in diesem Jahr in Ihre Nähe. Bei den Basaren gibt es immer eine ganze Menge zu tun. Jede Hilfe ist willkommen – auch wenn Sie nur ein paar Stunden dabei sein können. Melden Sie sich bei Ihrer Gemeinde und sagen Sie, was Sie am liebsten tun würden. Die Kontaktdaten finden Sie auf den Gemeindeseiten. Oder kommen Sie einfach als Gast. So tragen Sie auch zur Finanzierung der Arbeit Ihrer finnischen Gemeinde bei. 32 | 10-11 • 2015 kuvat/Fotos: St. Kackowski / pixelio.de, istockphoto - hidesy katharina Winter tommi Melkko 20.06.2015 Düsseldorf
© Copyright 2024