saaTEsaNaT / aUs DEr rEDaKTiON
Naiset ja miehet
”Mitä miehet ajattelevat?” ”Mitä naiset haluavat?” ”Mitä mies odottaa parisuhteelta?” Yksi aikakauslehtien yleisimmistä otsikoista koskee miehen ja naisen välistä kommunikaatiota. Ja kieltämättä on niin, että veljen, pojan, elämänkumppanin tai miespuolisen kollegan ajatuksenjuoksua on välillä vaikea jäljittää – ja toisin päin asia on kuulemma samoin.
Mari Nenonen ja Sanna Rastas työskentelevät kumpikin miesvoittoisella alalla ja
kertovat tulevansa toimeen miesten kanssa erittäin hyvin. Liian herkkänahkainen vain ei saa olla. ”Kommunikointi on miesten kanssa hyvin suoraa. Ei tarvitse
arvuutella, tarkoittivatko oikeasti sitä mitä sanoivat”, toteaa Mari Nenonen,
joka välillä on ainoana naisena työmaalla. Juuri luullun ymmärtäminen
onkin perheterapeutti Mari Kinnusen mukaan parisuhteiden yleinen ongelma: ”Toinen tai molemmat luulevat tietävänsä jo valmiiksi, mitä toinen ajattelee.” Lue lisää kommunikaatiovinkkejä ja Marin ja Sannan kokemuksia miesten maailmasta sivulta 10 alkaen.
„Einer der besten Augenblicke auf dem Camp: Gemeinsam am Lagerfeuer sitzen, singen, spielen und grillen“, schreiben unsere Pfarrerinnen
Anna-Maari Ruotanen und Hanna Savukoski in ihrem Bericht von den
diesjährigen finnisch-deutschen Konficamps (s. ab Seite 6). Nach dem
Camp ist vor dem Camp: Auch im kommenden Sommer führen wir wieder zwei Freizeiten in Finnland durch. Die deutsch-finnische Konfizeit ist
neben allem Spaß auch ein wichtiger Baustein für die eigene (deutschfinnische) Identität. Für 2016 gibt es noch freie Plätze und Anmeldungen
sind bis 31.10.2015 möglich.
Ich wünsche Ihnen gemütliche herbstliche Momente mit Ihrem Rengas!
Mukavaa syksyä ja antoisia Rengas-hetkiä!
kuva/Foto: Timo Prinz
Ritva PRinz
Renkaan toimittaja /
Rengas-Redakteurin
10-11 • 2015
| 1
Tässä lehdessä / in dieser ausgabe
Uusi suurlähettiläs
”Suurlähetystön ja kaikkien suomalaistoimijoiden työ täällä on tärkeämpää kuin ehkä koskaan”, toteaa Ritva Koukku-Ronde. Hän aloitti Suomen Saksan-suurlähettiläänä syyskuun alussa ja esittäytyy
sivuilla 24-25. Toivotamme uuden suurlähettilään lämpimästi tervetulleeksi!
24
Der Mann mit dem Champagnerglas
Hämeenlinna, die Geburtsstadt von Jean Sibelius, nannte sich dieses
Jahr stolz „The world capital of Sibelius“. Ulrich Grote erzählt von
unbekannteren Seiten des großen Komponisten, z. B. wo das „Donnermotiv” der Finlandia seinen Ursprung hat und ob Sibelius seine
Gäste wirklich mit Champagner begrüßte (S. 26).
26
Kunst und Kaffee
In der uralten Truper Kapelle feierten Mitglieder der finnischen Gemeinden aus Bremen, Kiel, Hannover und Hamburg das 20-jährige
Bestehen der finnischen Gemeinde Bremen mit Kansanlaulumessu,
Kunst, Kaffeebüffet und Tanz. Hans-Otto Steudle, ein Gründungsmitglied, berichtet auf Seite 29.
29
Aloitteita pääministerille
”Tämä jos mikä on siis todella virallinen kanava saada meidän ulkosuomalaisten näkökulmat esille Suomessa”, toteaa Saksan Suomikoulujen neuvoston puheenjohtaja Pia Godderis Ulkosuomalaisparlamentista. Lue Pian USP-kokemuksista toukokuun täysistunnossa
sivulta 31.
2 |
10-11 • 2015
10
31
kuvat/Fotos: Fotolia/@Kurhan, Reto Halme, Ulrich Grote, Heidemarie Penzel, Suomi-Seura
Miehet ♥ Naiset
Millaista on työskennellä työmaalla ainoana naisena 30
miehen joukossa? Tai viettää häitä yhdessä 17 muun parin
kanssa? Voivatko samaa sukupuolta olevat mennä naimisiin kirkossa? Mikä auttaa, kun kommunikaatio parisuhteessa takkuilee? Lue teemakokonaisuus naisista ja miehistä sivulta 10 lähtien.
ajankohtaista / aktuelles
kiitos tuesta nkurenkurun koulun hyväksi
Danke für ihre unterstützung für die Schule in nkurenkuru
Suomalaiset seurakunnat ovat tukeneet vuodesta 2008 alkaen Namibiassa sijaitsevaa Nkurenkurun koulua Suomen Lähetysseuran kautta yhteensä noin 42 000 eurolla. Tuki on saavuttanut tavoitteensa, ja koulu
pystyy ensi vuodesta lähtien vastaamaan toiminnastaan omavaraisesti. Siksi Lähetysseura lopettaa tuen välittämisen eikä SKTK:n kautta voi
syyskuun lopun jälkeen enää lähettää tukea Nkurenkurun koululle.
Sydämellinen kiitos kaikille vuosien saatossa Nkurenkurun koulua ja sen oppilaita tukeneille!
Naisten Pankkia tuemme Kirkon Ulkomaanavun kautta entiseen tapaan.
Die finnischen Gemeinden in Deutschland haben die kirchliche Schule in Nkurenkuru/Namibia
über die Finnische Missionsgesellschaft seit 2008 mit insgesamt ca. 42 000 Euro unterstützt.
Jetzt wurde das Ziel der Eigenständigkeit erreicht und die Schule kann sich in Zukunft aus eigener Kraft finanzieren. Deshalb beendet die Finnische Missionsgesellschaft die Unterstützung.
Nach Ende September können daher vom ZfkA auch keine Spenden mehr nach Nkurenkuru weitergeleitet werden. Herzlichen Dank an alle Unterstützer!
Nach wie vor unterstützen wir Women’s Bank über Finn Church Aid.
Tiliyhteystiedot / Kontoverbindung: S. 64 Lisätietoa / weitere Informationen: www.rengas.de
Lähetystyöstä vastaava pappi / Verantwortliche Pfarrerin: Päivi Lukkari, [email protected]
naisten seminaari 2016:
tunteiden aallokossa – matkalla tyytyväisyyteen
kuvat/Fotos: Marija Skara , Fotolia / @ Yuri Arcurs
Tunteet tulevat ja menevät, sanotaan. Mutta hallitsenko minä tunteita vai hallitsevatko tunteet
minua? Miten tunteiden aallokko vaikuttaa jaksamiseeni – ja voiko tunteiden ristiaallokossa oppia
matkaamaan kohti tyytyväisyyttä?
Mukana pohtimassa: Terhi Lahdensalo, perhe- ja parisuhdetyöhön erikoistunut diakoni Oulunkylän seurakunnasta Helsingistä ja Päivi Lukkari
aika: 22.-24.1.2016
Paikka: Wiesbaden (www.wilhelm-kempf-haus.de)
hinta täysihoitoineen (suihku ja WC huoneen yhteydessä): yhden hengen huoneessa 150 €, kahden hengen huoneessa 140 €, päiväkävijät 77 €.
Sitovat ilmoittautumiset 23.10.2015 mennessä www.rengas.de -> yleinen tapahtumakalenteri
Lisätiedot: [email protected], 0173-2445479
Rengas 12/2015 ilmestyy KV 48
joulukuun tapahtumatiedot
artikkelit: 26.10.2015
seurakuntien tapahtumatiedot oman
seurakunnan tiedottajalle: 26.10.2015
Rengas 01-02/2016 ilmestyy KV 1
tammi-helmikuun tapahtumatiedot
artikkelit: 26.11.2015
seurakuntien tapahtumatiedot oman
seurakunnan tiedottajalle: 26.11.2015
10-11 • 2015
| 3
Naapuriavusta ystäväpalveluun?
Kirkollisen vapaaehtoistyön asema Saksassa on
kehittynyt viime aikoina merkittävästi. Osaltaan
syynä on lainsäädännön muuttuminen: erilaisten
vastuukysymysten merkitys korostuu, kun diakoninen vapaaehtoistyö saa yhä vaativampia muotoja osana yhteiskunnan järjestäytyneitä tukiverkkoja. Kuka on vastuussa, kun autettavalle tai
auttajalle aiheutuu vahinkoa auttamistilanteessa? Kuka huolehtii vapaaehtoisten säännöllisestä koulutuksesta ja ohjaamisesta? Kuka päättää,
mitä vapaaehtoinen saa tehdä ja mikä ei kuulu
hänen tehtäviinsä? Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia, kun kirkkoraadit pohtivat naapuriavun
tulevaisuutta seurakunnissa.
Vapaaehtoisen auttamistyön tulee nykyisten
vaatimusten valossa olla järjestetty siten, että
toiminnalla on selkeästi määritelty järjestäjä, joka
on oikeudellisesti rajoitetusti vastuussa vapaaehtoistyöntekijöiden toiminnasta. Vapaaehtoistyön tulee puolestaan perustua aina järjestäjän
antamaan valtuutukseen, johon vapaaehtoisen
on sitouduttava. Käytännössä tämä tarkoittaa
sitä, että nykyisten naapuriapuryhmien tulisi olla
selkeämmin osa paikallisen evankelisen kirkon
vapaaehtoistyön rakenteita. Paikallisen seurakunnan tai alueellisen diakoniatyön kautta suomalaisetkin auttajat pääsevät osallisiksi sään4 |
10-11 • 2015
nöllisestä koulutuksesta ja ohjauksesta. Samalla
auttajat saavat yksiselitteisen vakuutusturvan.
Naapuriavun uudelleenjärjestelyjen toteuttamiseksi kirkkoraateja on pyydetty nimeämään
30.9.2015 mennessä uusi naapuriavun yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on yhdessä alueen papin kanssa selvittää mahdollisuudet liittää suomalainen naapuriapu osaksi evankelisen kirkon
muuta vapaaehtoistoimintaa omalla alueellaan.
Selvitystyön tulisi tapahtua 31.1.2016 mennessä, jotta naapuriavun uudelleenorganisointi olisi mahdollista toteuttaa pääosassa seurakunnista jo kevätkaudella 2016.
Matti nikkanEn
uusi nimi?
Toimintamallin muuttuessa on syytä pohtia, onko aiheellista antaa naapuriavulle uusi
nimi. Suomessa tämäntyyppisen vapaaehtoistoiminnan nimeksi on vakiintunut ystäväpalvelu. Saksankieliset seurakunnat puolestaan
käyttävät yleisimmin nimitystä Besuchsdienst.
Pyydän palautetta ja ehdotuksia myös mahdollisista muista nimistä kirjallisesti joko
SKTK:n toimiston kautta (Herrenhäuser Str.
12, 30419 Hannover) tai suoraan sähköpostitse ([email protected]). Ehdotukset
pyydän toimittamaan 30.11.2015 mennessä.
Matti nikkanEn
kuva: Dron - Fotolia.com
Kristillisen lähimmäisenrakkauden toteuttaminen on seurakunnan perustehtävä. Tätä varten
on Saksan suomalaisissa seurakunnissa säännöllistä diakonista vapaaehtoistyötä. Naapuriavuksi
(Nachbarschaftshilfe) kutsutun työmuodon toimintakenttä on laaja, se ulottuu uusmuuttajille
suunnatuista neuvontapalveluista maallikkosielunhoitoon. Seurakuntalaisen silmissä naapuriapu näyttäytyy joskus lähinnä elämänkokemusta
omaavien rouvashenkilöiden innokkaana avuliaisuutena. Tosiasiassa kyse on motivoituneiden
ja erilaista osaamista omaavien vapaaehtoisten
pitkäjänteisestä sitoutumisesta lähimmäisen tukemiseen. Naapuriavulla on merkittävä pitkittäisvaikutus apua tarvitsevien seurakuntalaisten
arjessa. Näin tulee olla jatkossakin.
Kirjallisuuden voima
Klassikkokirjailijoiden kotimuseot ovat mielenkiintoinen osa eurooppalaista kulttuuria. Enemmän tai vähemmän alkuperäisessä asussa olevat
kodit antavat mielenkiintoisen vaikutelman siitä,
miten kirjailijat elivät ja työskentelivät. Museoiden esillepano toki kertoo usein enemmän siitä,
mitä eri sukupolviin lukeutuvat lukijat ajattelevat
rakkaista runoilijoistaan: Johann Wolfgang von
Goethen kotimuseo Weimarissa tai Johan Ludvig
Runebergin museo Porvoossa kertovat miehistä,
jotka saavuttivat jo elinaikanaan kansallissankarin aseman. Kultillisia piirteitä saavissa museoissa
tulee herkästi vieraantunut olo. Vänrikki Stoolin
tarinat esimerkiksi edustaa mieskuvaa, jossa urheus ja sisukkuus ilmentävät pikemmin miehen
mielen pinnallista kovuutta kuin todellista luonteenlujuutta. Väkivallan ja uhkarohkeuden ylistäminen on vaarallista.
Viime kesänä minulla oli mahdollisuus vierailla Jane Austenin kotimuseossa Chawtonissa Etelä-Englannissa. Kaunis, vaatimaton talo keskellä
kukkivaa englantilaista maaseutua synnytti miellyttävän tunnelman antaen osittain epärealistisen kuvan Austenin naisten seesteisestä ja ilmeisen onnellisesta elämästä. Miehinen itsetehostus
ja mahtipontisuus loistivat museossa poissaolollaan. Näin oli myös kirjailijattaren todellisessa
elämässä: Jane Austen ei koskaan avioitunut ja
perustanut perhettä.
Austenin tapa kuvata ihmisten käytöstä ja siihen liittyviä ihanteita oli puhutellut poliitikkoa,
joka joutui jatkuvasti selvittelemään oikukkaiden
ja tunteella käyvien sotilasjohtajiensa edesottamuksia. Esimerkiksi päätökset Saksan siviiliväestön massapommituksista perustuivat osittain
tunnevaltaiseen tuhoamisvimmaan, jossa kostonhalu näytteli määräävää roolia. Jane Austen
palautti siinä hetkessä pääministerin uskon järjen ja kulttuurin kykyyn muokata ihmisen tunteita ja viettejä. Austenin maailmassa tuhoavaa
käyttäytymistä hillitsevien järjen ja hyvien tapojen tuli hallita ihmisen
käytöstä lähisuhteissa ja
perhepiirissä. Churchill
uskoi hyvien ihmissuhteiden perussääntöjen
pätevän myös kansojen välisissä suhteissa. Tässä hän liittyy
vahvasti kristillisen humanismin
perinteeseen.
Matti
nikkanEn
Minusta henkilökohtaisesti koskettavin näyttelyesine Austenin kotimuseossa oli kuitenkin Britannian pääministeri Winston Churchillin kirje
vuodelta 1943, jossa ikääntyvä ja sairasteleva
poliitikko kuvaa suhdettaan Jane Austenin kahteen pääteokseen ”Järki ja tunteet” sekä ”Ylpeys
ja ennakkoluulo”. Monen miehen tapaan Churchill
ei ollut nuorempana tuntenut vetoa naiskirjallisuuden klassikoiksi miellettyihin teoksiin. Jouduttuaan vaikeassa sota-ajan tilanteessa vuoteen
omaksi ja kenties masennuksen valtaan päätti
pääministeri lukea Austenin kirjat. Kirjat piristivät häntä suuresti ja hän mainitsee syynkin: Jane
10-11 • 2015
| 5
muistoja kesän sasu-rippileireiltä
Konﬁerinnerungen
10-päiväiseen rippikoululeiriin sisältyi monia
eri tunteita ja tunnelmia ja yhdessä kasvamista
eri tilanteissa. Päivät kuluivat nopeasti oppikokonaisuuksien, hartauksien, pelailun, laulamisen,
leikkimisen ja saunomisen merkeissä säännöllisen
ja runsaan ruoan rytmittämänä. Osittain sateisista ja pilvisistä päivistä huolimatta molemmista leireistä jäi lämpimät ja aurinkoiset muistot.
Leirit huipentuivat juhlalliseen konfirmaatiomessuun meille kaikille uusissa kirkoissa, Salo-Uskelan kivikirkossa ja Ylöjärven puukirkossa. Haikein
ja kiitollisin tunnelmin hyvästelimme toisemme
juhlahetken jälkeen ja toivomme, että tapaamme kaikki pian uudelleen lokakuussa JuureS-viikonlopun merkeissä!
Lue rippikoulutunnelmista
lisää ripariblogistamme
(www.rengas.de) ja SasuInstagramista.
Ein schöner Abend beim Lagerfeuer. Nach
einem arbeitsreichen Tag ist es endlich Zeit,
sich auszuruhen.
Kaunis ilta leirinuotiolla. Pitkän ja työntäyteisen päivän jälkeen on vihdoin aika rauhoittua.
”Evankeliumi, ilosanomamme on” war das beliebteste Lied auf dem Konfi-Camp in Ylöjärvi.
Dieses Lied haben wir fast jeden Tag gesungen,
auch in dem Konfirmationsgottesdienst.
6 |
10-11 • 2015
”Evankeliumi, ilosanomamme on.”
Tämä oli kaikkein suosituin laulu Ylöjärven riparilla. Tätä laulua lauloimme melkein joka päivä,
myös konfirmaatiossa.
kuvat/Fotos: Mikko Huuhkanen, Anna-Maari Ruotanen
Vuoden 2015 Sasu-riparit alkoivat yhteisellä tutustumisviikonlopulla helmikuussa Oberurselissa.
Viikonlopun jälkeen kesän riparit olivat odotettu
juttu sekä rippikoululaisten että isosten ja ohjaajien taholta. Vihdoin hetki koitti heinä-elokuun
vaihteessa, kun yhteensä 39 rippikoululaista ja
10 isosta matkasi lentokoneella, autolla tai junalla kohti jännittävää Sasu-kokemusta Salossa tai Ylöjärvellä. Leirien aloittamiseen sisältyi
pientä jännitystä kaikkien taholta, sillä molemmat yhteistyöseurakunnat olivat uusia.
Es ist Zeit zu feiern! Unser Camp ist leider zu
Ende, aber ein Höhepunkt wartet noch - Konfirmation in der Kirche von Salo-Uskela.
Einer der besten Augenblicke auf dem
Camp... Gemeinsam am Lagerfeuer sitzen,
singen, spielen und grillen.
Yksi parhaista hetkistä leirillä... Yhdessä
oloa nuotiolla, laulua, pelejä ja grillausta.
kuvat/Fotos: Mikko Huuhkanen, Anna-Maari Ruotanen
Alle haben eine eigene Gebets-Perlenkette gebastelt. Mit einem von diesen Perlen begleiteten
Gebet haben wir jeden Tag angefangen.
Aamumme alkoivat helmirukoushetkellä. Jokainen askarteli leirin alussa itselleen oman helmiketjun.
Nyt on
juhlan aika! Leirimme on tullut päätökseen mutta yksi kohokohta odottaa vielä - konfirmaatio
Salo-Uskelan kivikirkossa.
Obwohl das Wetter immer nicht so top war, haben wir die Zeit genossen und Volleyball in der
Sonne gespielt. Das wichtigste war nicht, zu gewinnen sondern der Spaß!
Vaikka säät eivät aina suosineetkaan pääsimme
sentään aurinkoisina hetkinä Naarilan Beachvolley-kentälle. Tässä pelissä tärkeintä ei ollut voitto vaan hauskuus!
Kokosivat:
anna-MaaRi RuOtanEn ja
hanna SavukOSki
10-11 • 2015
| 7
Salossa:
ylöjärvellä:
Niklas Bleck
Jonas Harm
Laura Hirvonen
Riki Immonen
Oliver Janhunen
Laura Jüngling
Joonas Klama
Niklas Klama
Jan-Mikael Laaksonen
Charlotta Laux
Joel Luttenberger
Henrikki Malkamäki
Mia Moldenhauer
Matias Nokka
Silja Pirseyedi
Niklas Schüdde
Emilia Steuer
Mariel Tähtivaara
Jasmin Vesterholm
Emma Wartiainen
Leena Wilms
Alexander Zengerling
Patrick Zengerling
Matthew Band
Joel Christlein
Mika Gref
Elise Harjunpää
Ilse Harjunpää
Karlotta Hein
Judith Lienard
Lola Liesegang
Joel Morell
Janne Numerla
Liina Saahko
Elias Santamaa
Miro Suvelo
Kaisla Tarkka
Aarni Tiihonen
Sasu-rippikouluun 2016
Die Anmeldungen für die Konfizeit 2016 sind bis 31.10.2015 möglich! Jede Menge Spaß erwartet dich! Kesällä 2016 mukaan Sasu-seikkailuun pääsee Salossa 22.-31.7.2016 ja Espoossa
29.7.-7.8.2016. Lue lisää nettisivuiltamme (www.rengas.de > nuoret > rippikoulu) ja ilmoittaudu 31.10.2015 mennessä.
8 |
10-11 • 2015
kuvat/Fotos: Mikko Huuhkanen, Anna-Maari Ruotanen, Marija Skara
Suomalais-saksalaisille rippikoululeireille vuonna 2015 osallistuivat:
An den ﬁnnisch-deutschen Konﬁcamps nahmen 2015 teil:
Tule mukaan isosasu-toimintaan!
Werde TeamerIn!
kuva/Foto: Anna-Maari Ruotanen
Kiinnostavatko ryhmänohjaajan tehtävät ja taidot? Tahdotko päästä kokemaan riparitunnelmaa
uudelleen? Sinä rippikoulun käynyt nuori – tervetuloa Isosasu-koulutukseen! Koulutus antaa
sinulle mahdollisuuden kehittää ihmissuhde- ja
kommunikaatiotaitojasi sekä ryhmän johtamiseen, hartaushetkien suunnitteluun ja ohjelmallisten tapahtumien kehittämiseen tarvittavia taitoja.
Isoskoulutus muodostuu neljästä koulutusviikonlopusta ja väliajan itsenäisestä tehtävästä.
Isoskoulutuksen suorittaminen kestää kokonaisuudessaan kaksi vuotta. Isosiksi haluavilta edellytetään sitoutumista koko koulutuksen suorittamiseen sekä osallistumista vähintään kahteen
Isosasu-koulutukseen ennen isosena toimimista.
Jos siis olet käynyt rippikoulun vuonna 2015, sitoudut isoseksi vuodelle 2016 hakiessasi osallistumaan vähintään syksyn 2015 sekä kevään 2016
Isosasu-viikonloppuihin. Vuoden 2016 isoset valitaan tammikuussa 2016.
Syksyn isoskoulutusviikonloppu järjestetään
Oberurselissa, Haus Heliandissa. Viikonlopun
hinta on 70 € ja se sisältää yöpymisen, ruokailut sekä opetusmateriaalit. Mikäli matkakulusi koulutustapahtumaan ylittävät 80 €, korvaa
SKTK hakemuksesta ylimenevän osan kulujenkorvausohjeensa mukaan. (Kulujenkorvausohjeen
löydät www.rengas.de > mikä on SKTK > materiaalipankki > kulujenkorvausohje.)
Du bist finnisch oder finnisch-deutsch, konfirmiert und hast Interesse an der Arbeit mit Kindern und Jugendlichen sowie an christlichen Inhalten?
Dann bist du bei der Isosasu-Schulung genau
richtig! Diese bietet dir die Möglichkeit, deine
Fähigkeiten in Kommunikation und zwischenmenschlichen Beziehungen zu entwickeln, eine
Gruppe leiten zu lernen, Andachten, thematische
Einheiten und unterschiedliche Veranstaltungen
zu planen und durchzuführen.
Die Isosasu-Schulung beinhaltet insgesamt vier
Schulungs-Wochenenden und schriftliche Aufgaben und dauert ca. zwei Jahre. Die TeamerInnen für die Konficamps 2016 werden im Januar 2016 gewählt. Voraussetzung ist, dass man
bis zum Sommer 2016 an mindestens zwei Isosasu-Wochenenden teilgenommen hat. Wenn du
also 2015 konfirmiert wurdest, kannst du dich für
die Teamertätigkeit 2016 bewerben, wenn du dich
verbindlich für beide Schulungswochenenden im
November 2015 und April 2016 anmeldest und an
beiden auch teilnimmst.
Das nächste Wochenende findet in Oberursel,
Haus Heliand, statt und kostet 70 €. Das beinhaltet die Übernachtung, Verpflegung sowie Lernmaterialien. Wenn die Zugfahrkarten in der 2.
Klasse mehr als 80 € kosten, kannst du finanzielle Unterstützung beim ZfkA für den 80 € übersteigenden Anteil beantragen.
Seuraavat Isosasu-koulutukset:
isosasu syksy, Oberursel 6.-8.11.2015
Huom! Ilmoittaudu viimeistään 19.10.2015
mennessä! Anmeldungen bis 19.10.2015.
isosasu kevät, Oberursel 22.-24.4.2016
Ilmoittaudu 1.4.2016 mennessä.
Anmeldungen bis 1.4.2016.
Lisätietoja ja ilmoittautumislomake / Weitere
Informationen und Anmeldeformular:
www.rengas.de > nuoret ja/und Hanna Savukoski, [email protected] ja AnnaMaari Ruotanen, [email protected]
10-11 • 2015
| 9
miehet ♥ Naiset
Wie ein Tropfen Essig in Olivenöl
ruf – als Instrumentenbauerin und Landschaftsgärtnerin – arbeiten: bei Männern wüsste man
leichter, worum es eigentlich geht. Ein dickes Fell
wäre allerdings oft nötig und Sinn auch für derberen Humor. In vielen Leitungspositionen müsse
eine Frau sich auch in Finnland anders behaupten, meint Mari: „Um anerkannt zu werden, muss
eine Frau sicher mehr tun als ein Mann.“
Periaatteessa nainen ja mies voivat niin Suomessa kuin Saksassa valita minkä tahansa ammatin – katolista pappia lukuun ottamatta. Naisten ja miesten ammattijakaumat ovat kuitenkin
edelleen erilaiset. Suomen Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2012 miehiä oli
enemmän sotilaina, johtajina, rakennus-, korjausja valmistustyöntekijöinä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöinä. Naisilla suurimmat ammattiryhmät olivat palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät
sekä asiantuntijat, joihin kuuluvat muun muassa sairaanhoitajat. Millaista on työskennellä perinteisesti ”miehisellä” alalla? Siitä kertovat Sanna Rastas ja Mari Nenonen.
Lähteet/Quellen: www.eva.fi, www.spiegel.de
10 |
10-11 • 2015
kuva/Foto: Fotolia/@Kurhan
Frauen, die in Vorstandsetagen börsennotierter Unternehmen sitzen oder auf der Baustelle Schubkarre schieben und Männer, die Krippenkinder betreuen; im Grunde kann jede und
jeder in Finnland wie in Deutschland jeden Beruf
ergreifen – abgesehen vom katholischen Priester.
Das agieren in der Männerwelt habe sie allerdings üben müssen, sagt die Medienmanagerin Aleksandra Solda-Zaccaro im Spiegel-Interview: „Allein unter Männern fühlte ich mich als
Frau manchmal wie ein Tropfen Essig in Olivenöl. Das mochte sich nicht von alleine vermischen.
Ich musste lernen, mich in die Männerwelt zu integrieren.“ Ihrer Meinung nach könnten Frauen
von Männern Pragmatismus lernen, die Fähigkeit Situationen zu abstrahieren und nicht auf
die eigene Person zu beziehen: „Für mich war es
schwer zu verstehen, dass Männer sich offen attackieren, anschließend ein Bier an der Bar zusammen trinken oder joggen gehen und nichts
nachgetragen wird.“
Diese Meinung teilen auch Sanna Rastas und
Mari Nenonen, die jeweils in einem Männerbe-
miehet ♥ Naiset
Rennolla asenteella pärjää
Mari Nenonen (36) on kotoisin Itä-Suomesta ja asunut ennen Saksaan muuttoaan pääkaupunkiseudulla. Hän työskentelee vihrerrakentajana Nürnbergissä. Työkavereista yli 20
on miehiä ja kolme naisia.
Miten päädyit viherrakentajaksi?
Tämä on toinen ammattini. Tein yhden uran
tapahtumatuottajana. Työ oli mielenkiintoinen,
mutta stressaava ja taloudellisiin suhdanteisiin
helposti reagoiva. Päädyin opiskelemaan maisemasuunnittelua, koska olen kiinnostunut luovuudesta sekä luonnosta ylipäänsä, maalta kun
olen kotoisin. Hyväksi suunnittelijaksi ei voi kuitenkaan tulla ilman rakentamiskokemusta ja siten hakeuduin ensin viherrakentamistehtäviin.
kuva/Foto: privat
Millaista on työskennellä pääasiassa miesten
kanssa?
Miesten kanssa työskentely on mielestäni helpompaa ja yksinkertaisempaa kuin naisten kanssa. Minulla on kolme vanhempaa veljeä, joten toki
se on opettanut minulle jo miesten kanssa toimimisen pelisääntöjä. Ehkä olen siksi jo lähtökohtaisesti ei-niin-tyypillinen nainen ja tulen helposti
toimeen miesten kanssa.
Olen työskennellyt myös hyvin naisvaltaisella alalla pukeutumisen parissa. Miehet eivät jää
miettimään ja vatvomaan asioita, vaan ovat hyvin suoraviivaisia. Naiset keskittyvät työyhteisössä mielestäni hyvin paljon henkilökemioihin
ja keskinäisiin suhteisiin, mikä aiheuttaa varmasti monessa työyhteisössä kitkaa.
Kyllähän täällä uudessa työpaikassa alkuun työkaverit vitsaili toisilleen, että teillä on nyt nainen
matkassa, joten muistakaa käyttäytyä kuin herrasmiehet. Mutta pian he huomasivat, että jaksan suhteellisen hyvin tehdä ihan samoja hommia
kuin hekin. Toki muutamia kertoja ollaan naurettu porukalla työmailla, kun mulle ei vaan ihan samanlaista kuormaa voi lastata kottikärryyn kuin
Mari Nenonen (oik.) työskentelee viherrakentajana
10-11 • 2015
| 11
miehet ♥ Naiset
”Töissä ei voi hienostella,
mutta vapaa-ajalla pukeudun
naisellisesti ja nautin siitä”,
kertoo Mari Nenonen.
van vielä naiset. Useamman kerran on työmaalle
tuleva ruvennut puhuttelemaan minua ensin. Samasta syystä luultavasti yleensä kaikki työmaalla
tervehtivät minua. Naisia ei tällä alalla Saksassa
hirveästi näy. Monesti olen ainoana naisena 30
hengen työmaalla.
Ovatko miehet erilaisia työkavereita kuin naiset? Onko kommunikointi erilaista?
miehille. Välillä tuntuu,
että naisena teet ihan
samat hommat kuin miehetkin, vaikka fysiikka
ei meinaa aina riittääkään. Toisena päivänä taas
sinulta viedään työkalut käsistä, kun homma on
liian raskasta tai miehet ei kestä katsoa tumput
suorana, kun nainen tekee hommia.
Suhtaudutaanko sinuun Saksassa eri lailla
kuin Suomessa suhtauduttiin?
Suomessa tein aluksi viherrakentajan ja sitten
työnjohtajan hommia. Työmaamaailma on Suomessakin hyvin miehinen ja siellä naisen, varsinkin työnjohtajan, on ansaittava paikkansa. Töitä
saa tehdä varmasti enemmän arvostuksen eteen
kuin miehen tarvitsee tehdä.
Saksassa tuntuu selkeästi olevan vielä vallalla
se, että naisen paikka on kotiäitinä. Täällä puhutellaan jostain syystä aina vanhempaa henkilöä
ensin ja monesti tämän tavan edelle tuntuu aja-
Miehet ovat mielestäni helppoja työkavereita,
mutta heillä on monesti taipumus olla aina oikeassa. Naisen ehdottama ratkaisu tai tekotapa
menee usein läpi vasta, kun miehen ehdottamaa
on turhaan kokeiltu. Kommunikointi on miesten
kanssa hyvin suoraa. Ei tarvitse arvuutella, tarkoittivatko oikeasti sitä mitä sanoivat. Miehet
kyllä juoruavat myös, mutta sitä tehdään huomattavasti vähemmän kuin naisten kesken.
Miesten kanssa pärjää, kun varustautuu rennolla asenteella ja hyvällä huumorilla. Se ei vaadi sen ihmeellisempää taikaa, mutta toki toiset
naiset on luotu enemmän työskentelemään miesvaltaisella alalla kuin toiset. Moni kuvittelee, että
silloin on oltava hyvin miesmäinen, mutta itse
koen ainakin olevani kyllä ihan naisellinen. Töissä ei voi hienostella, mutta vapaa-ajalla pukeudun naisellisesti ja nautin siitä. Käytän mielelläni
myös kaikenlaisia hemmottelupalveluita.
Moni nainen voisi mielestäni hieman astua pois
ylikorostetusta naisellisuudesta. Nainen voi oppia miehiltä suoraviivaisempaa päätöksentekoa
ja nopeaa eteenpäin menemistä.
Sanna Rastas (38) on Jyväskylästä kotoisin
oleva kalustealan artesaani. Hän on asunut
Hampurissa melkein 4 vuotta ja rakentaa flyygeleitä Steinway&Sons-yrityksen palveluksessa. Työkavereina on pääasiallisesti miehiä.
Miten päädyit soitinrakentajaksi?
Mua on aina kiinnostanut ammatillisesti monen
asian osaaminen. Olen artesaanina tehnyt lavastuksia elokuva- ja tv-alalla sekä teatterissa, ollut
12 |
10-11 • 2015
puuseppänä museossa, tehnyt huonekalusuunnittelua parille firmalle ja metallipuolen juttuja myös. Soitinrakentaminen on aina kiehtonut,
mutta sillä alalla on todella vaikea löytää töitä
Suomesta. Saksassa yllätti se, että törmäsin moneen soitinrakennusfirmaan. Steinway&Sonsille
laitoin vapaamuotoisen hakemuksen portfolion
kanssa. Pääsin haastatteluun, joka kesti työkokeineen koko päivän ja oli rankin missä oon ikinä ollut. Yhtenä onnenpäivänä sitten sain puhelun, että he haluaisivat mut töihin.
kuva/Foto: privat
Pitää olla yks äijistä
miehet ♥ Naiset
Mun työtäni on flyygelien rakentaminen ja rakastan sitä. Kaiken kaikkiaan yhden flyygelin valmistukseen menee puolesta vuodesta vuoteen.
Firma on iso, n. 300 työntekijää, eikä kukaan tee
koko flyygeliä yksin, vaan sen valmistus on jaettu eri osastoille työvaiheittain. Mä teen flyygelin
mekaniikan osuuden. Eli tavallaan sen flyygelin
sisuksen, mikä sitten soi kieliä vasten. Pitää sisällään koskettimet ja raamissa kiinni olevan mekaniikan ja kaikki niihin liittyvät säädöt, että se on
soittajalle täydellinen soitin soittaa.
Flyygelin valmistuksen olen oppinut työtä tekemällä. Meillä on joko puuseppäkoulutuksen saaneita tai sitten pianonrakentajia töissä. Työ on
niin erikoista, että sen voi oppia vain tekemällä ja
siihen meillä annetaan aikaa ja kunnon opastus.
Jokaisella uudella työntekijällä on oma ns. opettaja, joka auttaa sua n. 5-12 kk, riippuen kuinka nopeasti opit.
Millaista on työskennellä pääasiassa miesten
kanssa?
Työ on ihan samanlaista, olit mies tai nainen.
En missään tapauksessa edes haluaisi mitään erityiskohtelua sen vuoksi, että olen nainen, vaikka
jotkut fyysiset työt tuntuisi itselle rankemmalta
kun miehelle. Meillä ollaan kaikki samalla viivalla
ja kaikkia kohdellaan samalla lailla. En ole aikaisemmissakaan töissä kokenut erityiskohtelua sukupuoleni vuoksi.
Se on vähän niin, että jos sut on
valittu työhön, niin olettamus on,
että sä hoidat sen.
jotenkin mutkattomampaa ja enemmän puhuttavaa. Kun keski-ikäiset naiset puhu joka päivä kukista ja puutarhanhoidosta ja selän takana
toisistaan ”paskaa”, niin musta se tuntu tosi kurjalle, enkä halunnut osallistua näihin kuppikuntiin millään lailla. Mä olen suustani aika räväkkä ja suorasanainen ja miesten kanssa ei tartte
niin miettiä. Naiset on jotenkin herkempiä loukkaantuun. Miehet ottaa asiat paremmin huumorilla ja heillä on paljon ronskimpi huumori, joka
uppoo muhun. Tosin meillä firmassa ei kauheesti kaksmielinen huumori kuki. Meillä on aika tarkat säännöt työsopimuksessa, mikä on soveliasta ja mikä ei. Suomessa se taas oli jokapäiväistä
vitsinaihetta. Miesten kanssa ei itsekään saa olla
niin herkkänahkainen eli pitää olla vähän niinku
yks äijistä ja kestää kritiikkiä ja suorapuheisuutta ja jaksaa nauraa äärimmäisen tyhmille jutuille. Pojat on aina poikia, vaikka olisivat miehiäkin. Meillä töissä on vaan kourallinen naisia ja
itse kyllä kommunikoin heidän kanssa ihan samalla lailla kun miestenkin. Ja hyviä tyyppejä ne
naiset meillä onkin. Silti toivon, että firma pysyy tulevaisuudessakin enempi miesvoittoisena.
Haastattelut:
Ritva Prinz
Sanna Rastas rakentaa flyygeleitä.
Ovatko miehet erilaisia työkavereita kuin naiset? Onko kommunikointi erilaista?
Mä olen niin tottunut tekemään
miesten kanssa töitä ja tunnen
jotenkin kuuluvani enempi porukkaan kuin ollessani naisvaltaisessa työyhteisössä. Ehkä se
tulee jo lapsuudesta, kun oon
tottunut oleen poikien kanssa
kaverina jo alaluokilta lähtien.
Musta miesten kanssa on vaan
10-11 • 2015
| 13
miehet ♥ Naiset
HÄÄYÖ
Vaivaton vihkitapahtuma tämän
ajan ihmisille
Sateinen toukokuun keskiviikko kääntyy iltaan
Tampereella, Finlaysonin entisellä teollisuusalueella, aivan kaupungin ydinkeskustassa. Tähän
helatorstaita edeltävään arki-iltaan liittyy jotain erityistä ja tavanomaisesta poikkeavaa. Katukuvasta erottuvat juhlavasti pukeutuneet ihmiset, jotka kulkevat kohti kirkkoa. Useimmat
heistä kantavat mukanaan kukkia tai lahjakasseja. Sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta
tunnelma on iloinen ja odottava. Tänä iltana 18
pariskuntaa sanoo toisilleen ”tahdon” Tampereen
seurakunnan järjestämässä Hääyö-tapahtumassa.
Hääyö on vihkitilaisuus, jossa vihitään saman
illan ja yön aikana useita eri pareja. Riittää, että
vihkipari saapuu paikalle mukanaan todistus esteiden tutkinnasta. Seurakunta hoitaa kaiken
muun ja tarjoaa lisäksi kakkukahvit juhlan kunniaksi. Ensimmäinen Hääyö-tapahtuma järjestettiin Pyhän Laurin kirkossa Tikkurilassa vuonna 2009. Sen jälkeen Hääyön idea vaivattomasta,
mutta silti ainutkertaisesta avioliittoon vihkimisestä on levinnyt eri puolella Suomea.
Finlaysonin kirkon salissa istuu arviolta 30 juhlavierasta. Tilaisuuden alkuun on vielä varttitunti. Ensimmäiset parit saapuvat suntion johdolla
salin takaosaan odottamaan vuoroaan. Tunnelma on jännittynyt. Hetki sitten parit ovat keskustelleet vihkipappinsa kanssa toimituksen kulusta ja vihkimiseen liittyvät paperityöt on saatettu
kuntoon. Vihkipapit saapuvat alttarille ja antavat
suntiolle merkin. Kaikki on valmista. Kaunis urkumusiikki täyttää kirkkosalin, vieraat nousevat
seisomaan ja parit astelevat alttarille. Vihkitoimitus on lämminhenkinen ja henkilökohtainen. Ainoana erotuksena perinteiseen vihkimiseen on,
että alttarilla seisoo yhden parin asemesta kaksi. Toimituksen lopuksi vihkipapit julistavat pariskunnat aviopuolisoiksi. Häävieraat toivotetaan
tervetulleiksi seurakunnan järjestämään kahvitilaisuuteen kirkon lisärakennuksessa. Uudet häävieraat saapuvat saliin. Seuraavat parit odot14 |
10-11 • 2015
miehet ♥ Naiset
televat jo vuoroaan salin takaosassa. Kaikki on
valmista uuteen vihkitoimitukseen.
Hääyö-tapahtuma on saavuttanut suuren suosion. Tampereella järjestettävä tapahtuma on järjestyksessään jo kymmenes. Suosio on yllättänyt
järjestäjät. ”Arvioimme alun perin, että tapahtuma järjestetään 1-2 kertaa, mutta suosio on
ollut jatkuvaa. Tähän mennessä olemme vihkineet jo lähes 300 paria. Mutkaton vihkitapahtuma näyttää sopivan tämän ajan ihmisille”, pohtii
Tampereen Hääyö-tapahtuman järjestäjä pastori Merja Halivaara.
Hääyö-vihkitapahtuma järjestettiin toukokuussa Finlaysonin kirkossa Tampereella.
kuva/Foto: Mikko Mattila
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Suomessa solmittiin yli 24 400 avioliittoa, joista kirkollisten häiden osuus oli hieman alle puolet. Kirkkohäiden suosio on viime vuosina laskenut tasaisesti
ja vuosi 2014 oli Suomen historiassa ensimmäinen, jonka aikana avioliittoja solmittiin enemmän maistraatissa kuin kirkossa. Halivaaran mukaan ilmiö on osa yleiseurooppalaista suuntausta,
jossa ihmiset ovat etääntyneet uskonnosta, kirkosta ja kirkollisista perinteistä. Monet avioliittoa suunnittelevat pariskunnat vierastavat myös
Suomessa vallitsevaa suurten hääjuhlien traditiota: perinteisiin häihin kuuluvat kirkko, satapäinen vieraslista, työväentalo, pitopalvelu ja bändi. Tuhansien eurojen kustannusten ja kuukausien
juhlavalmistelujen sijaan yhä useampi valitsee
maistraatin.
Tampereen Hääyö-tapahtumaan osallistuneet
pariskunnat arvostivat ripeätahtista vihkiseremoniaa sekä sitä, että seurakunta oli järjestänyt
kaiken valmiiksi. Tapahtuman suosiota selittääkin
Merja Halivaaran mukaan asiakaslähtöinen palvelukonsepti. Hääyö-tapahtuma on vaihtoehto niille pariskunnille, jotka haluavat kirkollisen vihkimisen ilman työläitä hääjärjestelyjä. ”Kaikki eivät
halua, syystä tai toisesta, isoja häitä. Toisilla on jo
avioliittoja takana, toiset taas kokevat ajatuksen
suurten hääjuhlien keskipisteenä olemisesta täysin mahdottomana. Osalla pareista syynä voivat
olla puhtaasti taloudellisetkin seikat sekä elämän
ruuhkavuosista aiheutuva kiire”, Halivaara toteaa.
10-11 • 2015
| 15
miehet ♥ Naiset
Pastori Merja Halivaara vihkimässä paria Hääyössä
(vas.).
Hääyö tarjoaa vihkitapahtumalle yksinkertaiset mutta
juhlavat puitteet (kuva alla).
yhdistyvät rock-konsertin fiilis ja jumalanpalveluksen tunnelma. Viestimme on, että seurakunta
haluaa olla mukana ihmisten elämässä, niin arjessa kuin juhlassakin. Maailma muuttuu ja me
haluamme muuttua sen mukana.”
Mikko Mattila
Seuraavan Tampereen Hääyön ajankohta on jo
päätetty, tapahtuma järjestetään joulukuussa.
Vakiintuuko Hääyö osaksi modernin kirkon ja seurakunnan palvelutarjontaa? Merja Halivaara ei
halua ryhtyä ennustajaksi. Hääyö on ollut odotettua suositumpi ja kysyntää riittää edelleen.
Seurakuntalaisia palvellaan jatkossakin tarpeiden
ja toiveiden mukaan: ”Hääyön kanssa menemme
vuosi kerrallaan. Pyrimme muillakin tavoin aktivoimaan ihmisiä enemmän mukaan seurakuntien
toimintaan. Esimerkkinä vaikkapa Juice-kirkkotapahtumat Tampereen Tuomiokirkossa, joissa
16 |
10-11 • 2015
Hääyö-tapahtuma järjestettiin Tampereella
keskiviikkona 13.5.2015. Seuraavan kerran
naimisiin pääsee kevyin järjestelyin perjantaina 4.12.2015.
kuvat/Fotos: Mikko Mattila
Tampereen Hääyö-tapahtumat ovat kiinnostaneet kaikenlaisia pareja. Merja Halivaaran mukaan ei voida määritellä tyypillistä pariskuntaa,
joka osallistuu Hääyö-tapahtumaan. Kolmensadan tähän mennessä vihityn parin joukkoon on
mahtunut koko elämän kirjo. Yksi yhdistävä tekijä kuitenkin löytyy: kaikki parit ovat korostaneet
toivettaan mennä kirkossa naimisiin. Halivaaran
mukaan selitys löytyy ihmisyyden perimmäisestä
olemuksesta: ”Ihminen on pohjimmiltaan uskonnollinen. Vaikka olisi kuinka vieraantunut uskonnosta ja kirkosta, elämän isot etapit, kuten vihkiminen, lapsen syntymä tai läheisen kuolema ovat
tilanteita, joissa ihminen kaipaa pyhän läsnäoloa”.
miehet ♥ Naiset
Heitetäänkö riisiä
vai
puhalletaanko
kuplia?
Nopeat ja vaivattomat häät - kuulostaa huijaukselta. Mielestäni suomalaisessa hääkulttuurissa menetetään jotain olennaista, mikäli keskimäärin vuoden mittaisesta, pariskunnan parisuhteen
usein ensi kertaa todelliseen koitokseen haastavasta juhlavalmisteluprojektista luovutaan.
kuva/Foto: Wolfgang Pfensig/pixelio.de
Perinteisessä häämallissa peli vihelletään alkaneeksi kirkon varaamisesta. Suuremmissa kaupungeissa hääkirkko tulee varata hyvissä ajoin, mikäli
mielii astella alttarille kesäkauden suosituimpina
elokuun viikonloppuina. Kirkon varaaminen onkin Pandoran lippaan avaamista muistuttava rituaalinen toimenpide, joka toimii lähtölaukauksena tulevien kuukausien uurastukselle. Sen on kuin
julkilausuma: tämä on totta – me menemme naimisiin. Tämän jälkeen ei ole enää paluuta. Elämä
sellaisenaan, kuin se pariskunnalle on tähän asti
näyttäytynyt, katoaa iäksi. Yhteinen katse tulevaisuuteen on kirkas.
Ensimmäiseksi laaditaan perusteellinen ja kattava media-analyysi hääjuhlien ajankohtaisista trendeistä. Amatöörimäinen virhe on järjestää hääjuhla ilman teemaa. Kotiin tilataan vähintään viisi
suosituinta häälehteä, jotka tarjoavat viimeisintä
tietoa hääjuhlien uusista tuulista meiltä ja maailmalta. Häämessuille osallistuminen on myös välttämätöntä. Pariskunta, joka ennen omia häitään ei
osallistu häämessuille, ei suhtaudu häihinsä riittävällä vakavuudella. Messut avartavat mielen aivan
uusille ulottuvuuksille. Ne osoittavat viimeistään,
mitä kaikkea et osannutkaan ottaa huomioon. Ja
niitä asioita on paljon. Moni on vielä nykyäänkin täysin tietämätön siitä, kuinka dramaattisesti hääjuhlansa voi pilata vääränlaisella sukkanauhavalinnalla.
Nykyisin naimisiinmeno tarjoaa myös luontevan
pontimen siviilisäädyn vaihtoakin laajemmalle elämänmuutokselle. Ei häitä ilman häädieettiä. Epävirallisten tilastojen mukaan Suomessa vihkipari
keventää yhteistä taakkaansa keskimäärin 9,7 kilolla ennen ikimuistoista hääjuhlaa. Häitä varten
laihtuminen on synnyttänyt Suomeen aivan uudenlaista liiketoimintaa hää-coachien ja wedding
trainereiden muodossa.
Häitä odotellessa ehtii tehdä monta päätöstä.
Hääkutsut – mikä teema? Kuka toteuttaa? Otetaanko graafinen suunnittelija? Juhlapaikka? Onko
historiallisesti merkittävä, mutta samalla moderni, juhlaparia kuvaava? Ketä kutsutaan? Ketä ei
ainakaan kutsuta? Mitä tarjotaan? Mistä pitopalvelu? Kuka hakee ruokajuomat Tallinnasta? Mistä
bändi? Kuka on juontaja? Kuka soittaa poikkihuilua kirkossa? Hunnulla vai ilman? Saketti vai bonjour-puku? Heitetäänkö riisiä vai puhalletaanko
saippuakuplia? Valokuvaaja? Videokuvaaja? Bloggaaja? Twiittaaja?
Hääjuhlavalmisteluiden kiirehuippu ajoittuu viimeisen kahden viikon loppukiriin ennen h-hetkeä.
Silloin punnitaan todelliset hääihmiset. Plaseerausta varten 200 juhlavieraalle laaditaan nimikyltin
kylkiäisiksi henkilökohtainen viesti, joka sisältää
itse tehdyn suklaatryffelin. Jokaista juhlapaikan
pöytää koristaa vihkiparin valama kynttilä. Vuoden mittainen uurastus huipentuu, kun stressin
lamauttama, häädieetin riuduttama ja keskinäisen kinastelun uuvuttama pariskunta saa vihdoin
toisensa elämänsä tärkeimpänä päivänä.
Niin, se Hääyö-tapahtuma. Ehkä siinä sittenkin
on jotain.
Mikko Mattila
10-11 • 2015
| 17
miehet ♥ Naiset
Kohti tasa-arvoista avioliittoa
Suomen eduskunta hyväksyi viime vuoden
joulukuussa täpärällä enemmistöllä avioliittolain muutoksen, joka tekee jatkossa avioitumisen mahdolliseksi myös samaa sukupuolta oleville
pareille. Mediassa laki tunnetaan useimmiten nimellä ”tasa-arvoinen avioliittolaki”. Sen on tarkoitus astua voimaan maaliskuussa 2017. Päätös
on historiallinen siltäkin osin, että se on ensimmäinen laki, joka syntyi kansalaisaloitteen pohjalta. Se kertoo siitä, että suomalaisten suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on muuttunut
radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana.
Vuoteen 1971 asti homoseksuaalisuus oli rikos
ja sairausluokituksesta se poistettiin 1981. 20
vuotta myöhemmin eduskunta sääti parisuhdelain, joka teki mahdolliseksi samaa sukupuolta
olevien parien suhteen rekisteröinnin. Nyt tasaarvoisen avioliittolain hyväksymisen aikoihin jo
58 prosenttia suomalaisista kannatti avioliittolain muutosta.
Samaa sukupuolta olevien parien oikeuksien
toteutumisessa Suomi ei kuitenkaan ole mikään
edelläkävijä. Homoavioliiton ovat hyväksyneet
jo aiemmin kaikki Pohjoismaat, useimmat LänsiEuroopan maat, Etelä-Afrikka, ja myös katoliset
maat kuten Espanja, Portugali ja moni latinalaisen Amerikan maa. Yhdysvalloissa laki oli pitkään
18 |
10-11 • 2015
voimassa vain muutamassa osavaltiossa, kunnes
viimeisten vuosien aikana yhä useampi osavaltio
päätyi hyväksymään samaa sukupuolta olevien
avioliitot ja nyt asiasta on tehty päätös liittovaltion tasolla korkeimmassa oikeudessa.
Eduskunnan päätösten myötä myös evankelisluterilaisen kirkon piirissä on jouduttu pohtimaan
suhtautumista mies- ja naispareihin. Kymmenen
vuotta rekisteröidyn parisuhteen voimaantulon
jälkeen kirkolliskokous sai vihdoin päätettyä rukoushetkestä, joka voidaan toimittaa samaa sukupuolta olevien parien puolesta. Päätös oli kovan väännön jälkeen syntynyt kompromissi, jota
ovat arvostelleet sekä homoseksuaalisuuteen
torjuvasti suhtautuvat että homoparien oikeuksien puolesta puhujat. Homokeskustelu on jälleen
käynnistymässä kirkon sisällä. Keväällä 2015 kirkolliskokouksessa keskusteltiin siitä, miten avioliitolain muutokseen tulisi suhtautua. Vaihtoehtoja on ainakin kolme. Kirkko voi jatkaa nykyisellä
linjallaan ja vihkiä avioliittoon vain eri sukupuolta olevia pareja. Tai se voi päättää avata kirkollisen vihkimisen myös samaa sukupuolta oleville
pareille. Vaihtoehtoisesti kirkko voi päättää luopua kokonaan vihkioikeudesta. Tällöin sen kuitenkin olisi ratkaistava, mitä tehdä niiden samaa sukupuolta olevien parien suhteen, jotka
miehet ♥ Naiset
pyytävät kirkollista avioliiton siunaamista. Päätös ei tule olemaan helppo ja jokainen ratkaisu
tulee suututtamaan osan kirkon jäsenistä. Toistaiseksi kirkolliskokous on vasta keskustellut siitä, aloitetaanko keskustelu aiheesta.
Päivi Vähäkangas
Kirkollinen avioliittoon vihkiminen
Kirkossa voivat Suomessa avioitua mies ja nainen, jotka ovat konfirmoituja kirkon jäseniä. Kirkollisen vihkimisen valitsee pareista hieman alle
puolet ja määrä on laskusuunnassa. Kirkollinen
vihkiminen Suomen lakien mukaan on mahdollista myös Saksassa, mutta lisäedellytyksenä on
tällöin, että molemmat osapuolet ovat Suomen
kansalaisia.
Siviilivihkiminen
Mies ja nainen voivat solmia avioliiton maistraatissa. Saksassa tämä on ainoa avioitumisen muoto.
kuvat/Fotos: Kirkkohallitus/Aarne Ormio, Rainer Sturm/pixelio.de
Rekisteröity parisuhde
Samaa sukupuolta oleva pari voi rekisteröidä parisuhteensa. Tämä takaa heille tiettyjä juridisia
oikeuksia, kuten perimisoikeuden, mutta ei esimerkiksi oikeutta yhteiseen sukunimeen tai ulkoiseen adoptioon. Vuosittain parisuhteensa rekisteröi Suomessa noin 350 mies- ja naisparia. Rekisteröity parisuhde oli aikanaan lainsäätäjien kompromissi ja se kumotaan kun uusi avioliittolaki astuu voimaan. Saksassa rekisteröidyn parisuhteen (”Eingetragene Lebenspartnerschaft”)
sisältämiä oikeuksia on laajennettu, mutta avioliiton solmimisoikeudesta keskustellaan edelleen.
Avioliiton siunaaminen
Maistraatissa vihitty aviopari voi pyytää avioliiton kirkollisen siunaamisen. Tähän päätyy moni
pari, jolla kirkollisen vihkimisen edellytykset eivät täyty, mutta joka silti haluaa kirkolliset puitteet juhlalleen. Seremonia muistuttaa hyvin paljon kirkollista avioliittoon vihkimistä. Toimitus ei
ole juridinen eikä Suomessa pariskunnalta kysytä edes kirkon jäsenyyttä. Saksassa puolestaan
Kirchliche Trauung merkitään kirkonkirjoihin ja sen edellytyksenä on, että pariskunnasta ainakin toinen kuuluu kirkkoon.
Rukous parisuhteen puolesta
Kyseessä on vapaamuotoinen rukoushetki samaa sukupuolta olevien, parisuhteensa rekisteröineiden parien ”kanssa ja puolesta”. Suomen kirkko ei ole ohjeistanut tarkemmin rukoushetken sisältöä muutoin kuin kieltämällä siitä elementit, jotka rinnastaisivat tilaisuuden avioliiton vihkimiseen
tai siunaamiseen (kuten lupaukset, sormustenvaihto tai puolisoiden siunaaminen). Kompromissiluontoinen rukoushetki ei oikein ole löytänyt paikkaansa, sitä pyydetään vain muutamia vuodessa.
Saksassa suhtautuminen samaa sukupuolta olevien parisuhteen siunaamiseen vaihtelee maakirkoittain. Hessen-Nassaun maakirkossa toimitus vastaa sisällöltään perinteistä avioliiton siunaamista ja se voidaan merkitä kirkonkirjoihin. Berlin-Brandenburg-schlesische Oberlausitzin evankelisen kirkon kevätsynodi 2016 tulee keskustelemaan vastaavasta päätöksestä.
10-11 • 2015
| 19
miEhET ♥ NaisET
Vinkkejä parempaan
vuorovaikutukseen
Luullun ymmärtämistä
Pariskuntien yllättävän yleinen ongelma on,
että toinen tai molemmat luulevat tietävänsä jo
valmiiksi, mitä toinen ajattelee. Siis kuullun ymmärtämisen sijaan kohtaamme luullun ymmärtämistä. Tällainen valmis toisen määrittely sotkee vuorovaikutusta pahasti, sillä yleensä ”luullun
ymmärtäminen” ei ole se, mitä kumppani oikeasti ajattelee. Siksi on tärkeää purkaa ennakkooletukset, antaa toiselle ja itselle mahdollisuus
aitoon mielipiteenmuodostukseen. Helppo esimerkki luullun ymmärtämisestä: en ehdota armaalleni seksiä aamulla, koska hän on viisi vuotta
sitten sanonut, ettei halua heti aamusta. Vaikka
nyt tilanne on ihan toinen: pikkulapset, jotka viisi
vuotta sitten pitivät yöllä hereillä, ovat kasvaneet
varhaisteineiksi, jotka nukkuvat aamulla pitkään.
Oikea hetki
Ei myöskään ole yhdentekevää, milloin aloittaa
puhumisen itselle tärkeistä asioista. Toiselta on
hyvä tarkistaa, onko hän oikeasti paikalla, onko
jaksamista syvemmälle keskustelulle. Myös itsensä rauhoittaminen edesauttaa oman viestin perillemenoa: vihan vimmassa puhe harvoin tulee
20 |
10-11 • 2015
Kuuntele tarkkaavaisesti
kuulluksi, tunneilmapiiri sen sijaan kyllä välittyy
ja raivoisa riita voi olla valmis.
Puhumisen taidot
Mitä sitten on taitava puhuminen? Yksi parhaista puhumisen taitojen luettelosta löytyy Arja
Seppäsen kirjasta ”Solmu parisuhteessa”:
1. Puhu!
2. Puhu itsestäsi käsin, älä toisesta.
3. Puhu tosiasioista ja omasta toiminnastasi, ajatuksistasi, tunteistasi, kehosi reaktioista, toiveistasi, tahdostasi, tavoitteistasi ja tulevaisuuden
suunnitelmistasi.
4. Ilmaise toiselle selkeästi se, mitä tiedät itsestäsi. Älä panttaa tietojasi!
5. Pidä huolta siitä, että toisella on mahdollisuus ymmärtää sinua, älä odota kenenkään lukevan ajatuksiasi.
Aina puhuja ei itsekään tiedosta kaikkia asiaan
liittyviä osa-alueita. Kun saa rauhassa puhua ja
kokee toisen kuuntelevan, omat kokemukset jäsentyvät paremmin, alkaa itsekin ymmärtää itseään paremmin. Luonnollisesti myös kielen värikäs
hallinta vaikuttaa siihen, kuinka tulee ymmärretyksi. Tämä voi olla ongelma varsinkin uusissa kaksikielisissä perheissä. Aina ei saa sanotuksi juuri sitä, mitä haluaa.
Grafiikat: Marija Skara
Yleisin syy perheneuvontaan tulemiselle ovat
kautta vuosien olleet vuorovaikutusongelmat;
pariskunnat eivät tunnu ymmärtävän toisiaan.
Karrikoiden voisi sanoa, että toinen ei puhu ja
toinen puhuu liikaa, nalkuttaa. Tai sitten puhutaan toinen toisensa ohi, kumpikaan ei kuuntele.
Tai sitten ei yritetäkään puhua. Mikä avuksi, mistä lähdemme parikeskusteluissa liikkeelle? Vaikka näin: puretaan luullun ymmärtämistä, kuulostellaan oikeaa hetkeä, tarkistetaan puhumisen
tapa, tarkistetaan kuuntelemisen tapa, ja näiden kautta toivottavasti löydetään lisää yhteisymmärrystä.
miEhET ♥ NaisET
Ja muista, että kaikkein tuhoisinta parisuhteen
kommunikaatiossa on toisen halveksunta ja ivailu, joko sanoilla tai kehonkielellä.
Kuuntelemisen taidot
Usein kun huonoa vuorovaikutusta aletaan tutkia käykin ilmi, että ongelma on kuuntelussa.
Vuorovaikutuksessa näyttää kyllä olevan puhumista ja kuuntelemista, mutta varsinkin kuuntelu on huonolaatuista: molemmat keskittyvät
omaan puheenvuoroonsa eikä kumpikaan tule
näin ollen kuulluksi ja ymmärretyksi. Kuunteleminen lähtee aidosta halusta ymmärtää toista oikein, ymmärtää juuri se, mitä toinen haluaa
sanoa. Siksi on tärkeää valita oikea hetki. Kuuntelija on oikeastaan puhujan palveluksessa, auttaa puhujaa esittämään asiansa niin, että puhuja kokee tulleensa oikein kuulluksi. Monesti on
hyvä ihan toistaa: ”Ymmärsinkö oikein, että tarkoitit ja tunsit…” Silloin puhujalle jää vielä mahdollisuus korjata, jos hän ei koe kuuntelijan ymmärtäneen oikein. Tunteet on erityisen tärkeää
sanoittaa auki keskustelussa, itsestä käsin kuvattuina. ”Loukkaannun, kun... Minua huvittaa,
kun… Säikähdin, koska... Olen surullinen, sillä...”
”Solmu parisuhteessa” -kirja opastaa kuuntelemisen taidoista seuraavasti:
1. Pysähdy kuuntelemaan.
2. Kuuntele tarkkaavaisesti.
3. Älä keskeytä, vaan anna toisen puhua loppuun asti.
4. Älä puhu omista näkemyksistäsi ennen kuin
on sinun vuorosi puhua.
5. Seuraa puhujaa, älä johdata häntä kysymyksilläsi tai kommenteillasi.
6. Rohkaise toista kertomaan lisää.
7. Yritä asettua toisen asemaan.
Kaiken hyvän vuorovaikutuksen pohjalla on
tahtominen, halu ymmärtää toista. Jos sitä ei
ole, ollaankin uuden ongelman äärellä: miksi en
enää tahdo? Mutta se olisi uuden jutun aihe.
Vuorovaikutukseen auttaa siis oikeaan aikaan
käyty, toista ymmärtämään pyrkivä, itsestä käsin lähtevä keskustelu, jonka ydin on kuuntelemisessa.
MaRi kinnunEn
Kirjoittaja on Järvenpään, Keravan ja Tuusulan
seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen
perheneuvoja ja psykoterapeutti, myös Hampurin merimieskirkon pastorska vuosina 1997-2002.
Lähde: Arja Seppänen, ”Solmu parisuhteessa –
rakkauden mahdollisuus” (Kataja ry, ISBN 978952-99039-1-7)
Puhu itsestäsi käsin
Zuhören und zur rechten Zeit reden
Voraussetzung für eine gelingende Kommunikation ist, dass ich den Anderen wirklich verstehen will. Wichtig ist es, aufmerksam zuzuhören und die eigenen Vermutungen über Bord
zu werfen. Das Reden sollte immer aus der IchPerspektive geschehen, aber was ich fühle und
will, muss ich auch aussprechen – Gedanken lesen kann keiner.
10-11 • 2015
| 21
toripaikka / Marktplatz
Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä.
H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax
+358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein
Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24 a, 10961
Berlin, alk. 30 €/yö, www.suomikeskus.de,
[email protected]
Eine finnische Köchin/Küchenchefin sucht
Arbeit in Deutschland. Bei Interesse Kontakt aufnehmen bei Monja Schemeikka,
E-Mail: [email protected],
Tel. +358-44-5065586.
Etsin vuokra-asuntoa Kölnistä. Olen 19-v.
Saksassa asuva suomalainen ja aloitan lokakuussa opiskelun Kölnin yliopistossa. Etsin
vuokra-asuntoa tai kimppakämppää. Vanhemmat takaavat vuokranmaksun. E-Mail:
[email protected]
Au-pairiksi Stuttgartin lähistölle. Keskisuomalainen 22-vuotias nainen etsii suomiperhettä avopuolison opiskelijavaihdon
ajaksi helmikuusta elokuuhun 2016 n. 100
kilometrin säteellä Stuttgartista. Kodinhoidolliset tehtävät, lasten- ja eläintenhoito
luonnistuvat tehokkaasti viiden itsenäisesti
asutun vuoden jälkeen. Kielitaidollisesti pärjään suomen- ja englannin kielellä. Yhteydenotot: [email protected]
Suomalainen perhe Frankfurt am Mainissa
etsii iltapäivähoitajaa 1.-luokkalaiselle
minijobsopimuksella. Hoitotarve n. 2 iltapäivää viikossa. P. 017649510010
Kaikki tiet vievät Roomaan
Naisten matka 9.4.-16.4.2016, max. 18 osanottajaa. Vaellamme Kaarina Viljasen ja pyhän
Birgitan jäljillä. Matkan peruskustannukset ovat:
4 hengen huoneissa 612 € ja 2 hengen huoneissa 712 € (sis. lennot Berliini<->Rooma, hotellin, aamiaiset, viikon yleisen liikenteen kulkuliput ja Rooma-veron).
Vielä on tilaa kahdeksalle, ilmoittaudu pian!
[email protected]
22 |
10-11 • 2015
Finnisch-Schwedisch-Englisch
Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen
WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro
Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn
vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/
valantehnyt kielenkääntäjä
Spittweg 3, 26160 Bad Zwischenahn
Tel. 04486 12 95 Fax 04486 506
Mobiltel. 0172 421 09 54
Email: [email protected]
www.wm-uebersetzungsbuero.de
GOOD NIGHT, BETTER DAY.
Runkosängyt · Jenkkisängyt · Petauspatjat
Sängynpäädyt · Helmalakanat · Pussilakanat
Hanauer Landstrasse 161 - 173 · 60314 Frankfurt
Puh. 069 - 904 398 510 · Fax 069 - 904 398 529
[email protected] · www.fennobed.de
Frankfurt · München · Düsseldorf · Berlin
Stuttgart · Hamburg · Wien · Zürich
Psychologische Beratung und Psychotherapie
Psykologista neuvontaa ja psykoterapiaa
Suomeksi, saksaksi ja englanniksi
Marita Helkimo-Hauser
Heilpraktikerin Psychotherapie
Frankfurt am Main
www.psyshrink.com
www.psychotherapy-in-frankfurt.de
Mobil +49 176 47591468
GESANGSUNTERRICHT
LAULUNOPETUSTA
Kaija Nuoranne
diplomilaulaja, diplomipianisti
Finnisch / Deutsch / Englisch / Schwedisch
Düsseldorf, Grafenberg
Mobil 0172-3693566
[email protected]
Katso myös www.rengas.de
Palveluhakemisto / Dienstleistungen
Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti
Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin
traumaterapeutti – Traumatherapeutin
Taina Palokangas-Büsing
Psychologische Einzel- & Paarberatung
auf Deutsch, Finnisch und Englisch
Satu Marjatta Massaly
Steinbruchstr. 15, 30629 Hannover, 0511-55 97 54
[email protected], www.hebamme-therapie.de
HP Psychotherapie • 50935 Köln • Guldenbachstraße 1
Mobil 01522 9267514 • [email protected]
Analyyttinen lasten- ja nuorisoterapeutti
suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri
Barbro Rampl
Puh./Tel.: 01575-6083360 [email protected]
Braunstrasse 40, 50933 Köln
Psychotherapie auf Deutsch, Schwedisch und Finnisch
Alle Kassen und Privat
Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa
Zahnarztpraxis
Marianne Lienard
Sanna Rauhala-Parrey
Bahrenfelder Steindamm 37
/ Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg
Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312
avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12,
to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14
Suomalainen psykoterapeutti
Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover
www.praxislienard.com, Telefon: 0511-92070650
Dr.med. Carita Schneider
Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin
Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki)
Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch
Friedensallee 62a, 22765 Hamburg
Puh./Tel.: 040-89018823
ELINA OLDENBOURG
Tel. 069-671109 Fax 069-6708690
Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.M.
[email protected]
Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK
Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin
RITVA JAKOILA
Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.M.
Tel. 069-53086975 Fax 069-53087061
[email protected]
Viralliset käännökset, tulkkauspalvelu
SUOMI <> SAKSA, RUOTSI > SAKSA
§§
www.verotus.de
Veroja suomeksi ja saksaksi
Deutsch - Finnisches Steuerrecht
Steuerberatung Trosien
Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien
Tel. 06081-576 99 50, Fax: -51, Email: [email protected]
Liisa Heinze
Saunaöfen • Saunen • Infrarotkabinen
Vereidigte Übersetzerin u. Dolmetscherin, MA
Leonorenweg 11, 75045 Walzbachtal
[email protected], +49 (0)1515 553 1515
Gesamtkatalog anfordern: Tel. 06174-963671
www.harviasauna.com
Vereidigte Übersetzerin und Dolmetscherin
Virallinen kääntäjä ja tulkki (FM Helsinki)
MAILA PILTZ
An den sieben Bäumen 20
65760 Eschborn (bei Frankfurt a.M.)
Tel. 06173-62054 Mobil 0160-4456209
[email protected]
Ilmoita Renkaassa
helposti, edullisesti, tehokkaasti
Täytä lomake: www.rengas.de
10-11 • 2015
| 23
Uusi suurlähettiläs
Ritva Koukku-Ronde tuli hänelle hyvinkin
tuttuun maahan, kun hän aloitti Suomen Saksan-suurlähettiläänä syyskuun alussa.
”Oli hienoa päästä takaisin Saksaan ja Euroopan
aitiopaikalle tapaamaan niin vanhoja kuin uusia
ystäviä”, sanoo suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde. ”Odotan toimikaudeltani paljon ja uskon, että
yhteistyöstämme niin suomalaisten kuin saksalaistenkin kanssa tulee kiinteää ja hyvää. Saksa
on Suomen suurin kauppakumppani ja Euroopan
talouskasvunkin veturi, suurlähetystön ja kaikkien suomalaistoimijoiden työ täällä on tärkeämpää kuin ehkä koskaan.”
Koukku-Ronde on ollut töissä Suomen suurlähetystössä Saksassa aiemmin jo kaksi kertaa:
vuosina 1998-2003 ”kakkosena”, siis lähettilään varamiehenä ja niin sanottuna ministerinä
ja vuonna 1986 silloin vielä aloittelevana virkamiehenä. Yli 30 vuoden urallaan ulkoministeriössä kunnianhimoisena ja ahkerana tunnetulle
virkanaiselle on annettu erinomaisen vastuunalaisia tehtäviä. Berliiniä ennen hän työskenteli suurlähettiläänä Washingtonissa. Euroopan ja
EU:n keskiöön tulemista hän pitää haastavana ja
innostavana työnä.
Mannerten vaihto tapahtui Helsingin kautta.
Parin viikon rupeamalla elokuussa Ritva Koukku-Ronde tapasi talouselämän, politiikan ja kulttuurin vaikuttajia ja perehdytti itsensä Suomen
nykytilanteeseen. Kansainvälispoliittinen tilanne ja talouden haasteet ovat nyt vaativampia
kuin vuosiin. Suurlähetystön tehtävänä on lähettilään johdolla edistää maiden hyviä välejä
niin valtionjohdon kuin tavallisten ihmistenkin
tasolla. Suurlähetystöt painottavat yhä enemmän taloudellisia ulkosuhteita – kauppaa, matkailua ja investointeja. Kaiken toiminnan lopullisena tavoitteena on suomalaisten hyvinvoinnin
ja turvallisuuden edistäminen toimivan yhteistyön tuloksena.
”Suomen ja Saksan suhteet ovat erinomaiset
kaikilla aloilla. Virkamiesten ja poliitikkojen on
tärkeää olla tiiviissä yhteistyössä ulko- ja tur24 |
10-11 • 2015
vallisuuspolitiikan ja EU-tason asioissa”, muistuttaa suurlähettiläs.
Viisautta maailmalta
Uusi lähettiläs halusi tulla Helsingistä Saksaan rauhallisesti Itämeren yli laivalla. ”Kun
tekee suuret matkat hitaasti, sielu ehtii tulla mukana”, Koukku-Ronde siteeraa afrikkalaista aforismia. Afrikkalainen ajattelu tuli tutuksi,
kun hän työskenteli Nairobissa lähetystön kakkosena. Laajemmin hän perehtyi kehitysmaihin
työskennellessään Helsingissä ulkoministeriön
kehityspolitiikasta ja yhteistyöstä vastaavana alivaltiosihteerinä. Silloin Suomen kehitysyhteistyö
eli voimakasta kasvun aikaa. Nyt ulkoministeriön
määrärahoja on talouslaman takia leikattu kolmanneksella – suuri osa leikkauksista kohdistuu
kehitysmäärärahoihin.
Koukku-Ronde on ollut UM:n suppean virkamiesjohdon jäsen ja toiminut Suomen kuvernöörinä kehityspankeissa. Silloin työmaana olivat
Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka. Meriittilistalla on myös Finnfundin johtokunnan puheenjohtajuus, työ kehityspoliittisen osaston päällikkönä, Eurooppa-osaston apupäällikkönä ja YK:n
talous- ja sosiaalikysymysten yksikön päällikkönä. Liikkuvassa työssä yksi kotoinen asemamaa
oli Hollannin Haag – aviomiehen synnyinmaa.
Rohkea ja väsymätön
VTT:llä johtavana tutkijana työskennellyt, teoreettisen kemian tohtori Hidde Ronde jäi tänä
vuonna eläkkeelle ja muutti toisen tärkeän perheenjäsenen, Tomi-koiran kanssa myös Berliiniin.
Tomi on jackrussellinterrieri, rohkea, terhakka ja
väsymätön – kuten emäntänsä. Suurlähettiläs
tunnetaan aktiivisena verkottujana ja väsymättömänä osallistujana kulttuurin, talouden tai politiikan tapahtumiin. Vierestä seuraavat ihmettelevät, mistä hän saa niin paljon virtaa. ”Fyysinen
ja psyykkinen kunto kulkevat käsi kädessä”, sanotaan Ronden perheessä. Suurlähettiläs hoi-
Ritva Koukku-Ronde on Suomen uusi
Saksan-suurlähettiläs.
taa kuntoaan pyöräilemällä ja käymällä kuntosalilla.
Molemmat tyttäret ovat medisiinareita, toinen
on juuri valmistunut lääkäriksi, toinen opiskelee
vielä. Perheessä puhutaan suomea ja hollantia,
nyt sujuvasti myös saksaa.
Kaikki suomalaiset saatava mukaan
kuva/Foto: Reto Halme
Suomen suurlähetystö, Finpro ja Suomen Saksan-instituutti esiintyvät yhä tiiviimpänä Team
Finland -ryhmänä. Yhteinen tavoite on, valtiojohdollisen yhteistyön lisäksi, saada saksalaiset
ostamaan suomalaisia tuotteita, matkustamaan
Suomeen, jopa sijoittamaan ja muuttamaan sinne. Suomen vientiin perustuvalle hyvinvoinnille
on tärkeää olla aktiivinen Euroopan suurimmassa valtiossa, Saksassa.
”Vapaaehtoisjärjestöt tekevät valtavan arvokasta työtä Suomen ja täällä asuvien suomalaisten
puolesta”, sanoo Koukku-Ronde. ”Kauppakillat,
ystävyysseurat, seurakunnat, suomalaiset kulttuuritoimijat ja yksittäiset ihmiset ansaitsevat
suuren kiitoksen.”
Vuonna 2017 juhlitaan Suomen itsenäisyyden
100-vuotista taipaletta. Teemana on ”Yhdessä”.
Suurlähettiläs toivoo, että täällä Saksassa asuvat suomalaiset muistaisivat, mitä kaikkea hyvää ja vahvaa olemme yhdessä saaneet aikaan
ja ponnistelisivat sen puolesta, että tulevaisuudesta tulisi vielä parempi.
Die neue finnische Botschafterin Ritva Koukku-Ronde kennt Deutschland gut
„Ich freue mich, wieder in Deutschland zu sein
und alte und neue Freunde zu treffen“, sagt die
neue finnische Botschafterin in Berlin. „Deutschland ist der wichtigste Handelspartner Finnlands
und ein Motor für das Wirtschaftswachstum in
ganz Europa. Ich erwarte viel von meiner Zeit in
Berlin und bin sicher, dass die Zusammenarbeit
sowohl mit finnischen als auch mit deutschen
Kooperationspartnern gut und fruchtbar wird.“
Ritva Koukku-Ronde trat ihr Amt am 1. September an. Deutschland kennt sie bereits von
zwei früheren Einsätzen in der finnischen Botschaft: zuerst 1986 und dann 1998-2003, als die
finnische Botschaft von Bonn nach Berlin zog.
Die als fleißige Powerfrau bekannte KoukkuRonde hat eine über 30 Jahre lange vielfältige
und fundierte Erfahrung in der finnischen Außen- und Entwicklungspolitik, zuletzt war sie
Botschafterin in Washington. Mit ihr nach Berlin kamen ihr holländischer Ehegatte Dr. Hidde
Ronde und der Jack Russell Terrier Tomi. Die beiden Töchter sind Medizinerinnen.
Die finnische Botschaft, die Außenhandelsorganisation Finpro und das Finnland-Institut in
Deutschland haben ihre Zusammenarbeit für
Handelsbeziehungen, Tourismus und Investitionen als „Team Finland“ verstärkt. Die neue Botschafterin schätzt Vernetzung auf allen Ebenen:
„Wesentlich und lobenswert ist auch die Arbeit
der vielen Ehrenamtlichen in den Handelsgilden,
Freundschaftsvereinen und Gemeinden sowie die
Aktivität der finnischen Kulturträger“.
Merja Sundström
lähetystöneuvos / Botschaftsrätin
für Presse und Kultur
Suomen suurlähetystö netissä: www.finnland.de
10-11 • 2015
| 25
Jean Sibelius
Der Mann mit dem Champagnerglas
150 ist er dieses Jahr alt geworden, und, zumindest in seinem Geburtsort Hämeenlinna, kann
man ihm nicht entkommen. „Hämeenlinna – the
world capital of Sibelius“ steht auf Fahnen, Bannern, Säulen, Postern, selbst auf Gullydeckeln.
„Nicht entkommen“ heißt aber auch, dass ich ihn
in diesem Sommer besser kennengelernt habe.
Ein weiteres Erlebnis war ein Sibelius-Picknick im Kaupunginpuisto von Hämeenlinna. Der
ehemalige Intendant der Finnischen Nationaloper, Erkki Korhonen, spielte auf einem Keyboard
Melodien von Sibelius, die zum Thema
Wasser und Wellen, Vogelwelt
und Landschaft hatten.
Und während Libellen
den sonnendurchfluteten Pavillon umflogen, Motorboote den Vanajavesi
hoch- und runterfuhren, der Kies
unter den Füßen der
Zuhörer knirschte,
kam es mir vor als wären Musik und Ort eine
Symbiose eingegangen. Sibelius saß gern in dem Pavillon
und z.B. das „Donnermotiv“ in der Finlandia soll
seinen Ursprung in den Wellen des Vanajavesi ha-
ben. Mir ging auf, dass Sibelius sein Ohr an und
in der Natur gehabt hat.
Wer sich in Hämeenlinna im Sibeliuksenpuisto
auf eine Bank setzt, wird von unter den Bänken
angebrachten Lautsprechern leise mit Musik von
Sibelius verwöhnt. Da der Park in der Nähe der
Oberstufenschule liegt, erklingt Sibelius auch für
rauchende Jugendliche. Sibelius kann man nicht
entkommen.
Noch etwas Beeindruckendes lernte ich bei einem Besuch seines Hauses „Ainola“ in Järvenpää. Das Piano im Wohnzimmer wurde nicht zum
Komponieren benutzt. Sibelius komponierte im
Kopf und erst, wenn seine Musik dort vollständig
vorhanden war, schrieb er sie auf. Kein Wunder,
dass Sibelius großen Wert auf seinen Kopf gelegt hat und vergeblich versucht hat, seine Haarpracht zu erhalten.
In Ainola unterhielt Sibelius enge Kontakte zu
vielen Künstlerfreunden aus der Umgebung: Musik und Farben, Hören und Sehen. Sie alle wurden
nicht mit Champagner, sondern mit einem Glas
selbstgemachten Rhabarberwein begrüßt. Wir
Menschen des 21. Jahrhunderts stoßen mit französischem Sibeliussekt auf ihn an. Danke Johan
Julius Christian für Musik, die die Sinne berührt!
Ulrich Grote
26 |
10-11 • 2015
kuvat/Fotos: Ulrich Grote
Ein erhellendes Erlebnis war ein Konzert mit
dem Pianisten Juhani Lagerspetz im „Juhlasalli“ des Rathauses von Hämeenlinna. Lagerspetz
spielte neben Musik von Sibelius Stücke von Chopin und Debussy, und ich begriff als Zuhörer, dass
man Sibelius nicht isolieren darf, ihn vielmehr
aus seiner musikalischen Zeit heraus sehen/hören muss, um zu verstehen, wie er der zeitgenössischen Musik seine eigene Note gegeben hat.
Ich, du, wir und die Anderen
Anders- und Außenseiter-Sein, aber auch die
Grenzen zwischen Normalität und Krankheit,
stehen immer in einem kulturell und historisch
spezifischen Kontext. Die aktuelle Kunstausstellung der Sjählö 9 -Gruppe, die aus KünstlerInnen und WissenschaftlerInnen besteht,
beschäftigt sich seit 2011 mit diesen Phänomenen. Als Hintergrund für ihr gemeinsames
Schaffen dient die einzigartige Geschichte der
ehemaligen Hospizinsel Själö in Nagu in den
Schären von Turku.
kuva/Foto: Christine Candolin, The Dance, Videoinstallation (Detail).
Instituutin syksyn kuvataidenäyttelyn lähtökohtana on Seilin saaren pysäyttävä historia. Sjählö 9
-ryhmä käsittelee teoksissaan toiseuden, poikkeavuuden, ulkopuolisuuden ja eristämisen kulttuurisia ja historiallisia merkityksiä lähtökohtanaan
Seilin entinen hospitaalisaari Turun saaristossa.
Vuodesta 1622 lähtien saarelle eristettiin potilaita tartuntavaaran vuoksi. Myöhemmin hospitaali toimi mielisairaalana. Tarkoituksena oli eristää potilaiksi leimatut – lääkäreitä kävi saarella
vain harvoin. Potilaaksi päätyminen riippui usein
henkilön sosiaalisesta statuksesta ja moraalisista
tai kurinpidollisista tekijöistä. Hospitaali suljettiin
vuonna 1962. Nykyään saaressa toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos.
Näyttelyssä toiseudesta nähtävät teokset on
toteutettu monenlaisilla tekniikoilla: mukana
on maalauksia, grafiikkaa, videoita, ääniteoksia,
installaatioita ja keramiikkaa. Näyttelyyn osallistuvat kuvataiteilija Christine Candolin, taidemaalari Antero Kahila, keramiikkataiteilija Catharina
Kajander, performanssi- ja videotaiteilija, ohjaaja Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen,
taidemaalari Tuija Lampinen, taidegraafikko Solveig Lehtonen, keramiikkataiteilija Leena MäkiPatola, runoilija ja muusikko Kirsi Poutanen sekä
tieteilijät Juhani Ihanus, Jens Silfvast ja graafikko Elina Waris. Sjählö 9 -ryhmän näyttelyitä on
aikaisemmin järjestetty Hyvinkään taidemuseossa, Pohjolan talossa Reykjavikissa sekä Tikanojan
taidekodissa Vaasassa.
Essi Kalima,
Kulturreferentin
Finnland-Institut in Deutschland
Ausstellung: andersartig. Zeitgenössische
Kunst der Künstlergruppe Sjählö 9
2.10.2015–15.1.2016
Eröffnung: 1.10.2015, 19–21 Uhr
Finnland-Institut in Deutschland,
Georgenstr. 24 (1. OG), 10117 Berlin
Tel. 030-520026010
[email protected], www.finnland-institut.de
geöffnet Mo–Mi 11–17, Do 11–19, Fr 11–15 Uhr
(16.10., 13.11. + 21.–31.12. geschlossen)
5.11.2015, 19 Uhr:
Prof. Dr. Hansjörg Dilger und Dr. Petteri Pietikäinen diskutieren in englischer Sprache über „Belonging In
Times of Exclusion. Illness Through
History and Across Cultures.“
10-11 • 2015
| 27
SISU-radio uudessa osoitteessa
SISUn toimitus elokuussa 2015
Uusissa tiloissa tilanjako on onnistunut: toimistotilat hieman suurenivat, keittiö avartui ja studio
ykkösessä on oikeat ikkunat – vanhoissa tiloissa
luonnonvaloa tuli vain kokoushuoneeseen, joka
toimi myös kahvittelu- ja savukesalonkina. Uusissa tiloissa koitetaan rajoittaa tupakointi omaan
tupakkahuoneeseen.
Miten muutto vaikutti SISU-radion toimintaan
kesällä? Muuttorumban vuoksi kolme lähetystä
piti nauhoittaa etukäteen. Teknisesti nauhoitettujen ohjelmien tekeminen on ihan samanlaista kuin suorienkin. Nauhoituksissa vaan täytyy
muistaa kertoa kuuntelijoille, että osallistumi28 |
10-11 • 2015
nen ohjelmaan puhelimitse ei ole mahdollista.
Suoriin lähetyksiin saamme kiitettävän paljon
spontaaneja soittoja, joissa kuuntelijat kommentoivat musiikkivalintaa tai antavat ajankohtaisia tapahtumavinkkejä. Etukäteen nauhoitetuista lähetyksistä puuttuu SISU-radiolle tyypillinen
ajankohtaisuus. Onneksi muutto osui sopivasti kesälomakauteen, joten ohjelmissa soitettiin
paljon kesäistä musiikkia lomalaitumilla kirmaaville kuuntelijoille.
Pienten alkukankeuksien jälkeen lähetykset
uusista tiloista ovat käynnistyneet loistavasti.
Elokuussa Saksan lounaisen alueen uusi pappi,
Hanna Savukoski kävi kertomassa, miten uusi työ
Frankfurtissa on lähtenyt käyntiin. Lokakuussa
suuntaamme perinteisesti Frankfurtin kirjamessuille, missä käymme katsastamassa suomalaiset kirjauutuudet. Toivomme myös toista haastattelua Frankfurtin uudelta kunniakonsulilta,
Dr. Kolsterilta virallisen virkaanastumisseremonian yhteydessä. Ensimmäisenä adventtina raportoimme Dornbuschissa suomalaisen seurakunnan maineikkailta joulumyyjäisiltä, glögin,
loimulohen ja myyntipöytien äärestä.
Outi Kyytsönen
SISU-radio / Radio-X
Kurfürstenstraße 18, 60486 Frankfurt
puhelinnumero studioon: +49 69 29971211
sisuradio@live, www.sisu-radio.de
Suomalaisten oma radio-ohjelma Saksassa
sunnuntaisin kello 11-12
Kanavat: FM 91,8 - Kabel 99,85
Internetin kautta koko maailmassa:
http://www.radiox.de/livestream.html
kuvat/Fotos: Sisu-radio, oikeanpuoleinen sivu/Seite rechts: Heidemarie Penzel, Jacob Lacur
Tänä kesänä SISU-radiossa elettiin outoja aikoja: ohjelmia tehtiin nauhalle. Syy tähän epätavalliseen toimintaan oli emoradion, radio-X:n
muutto. 17 vuoden vuokrasopimus irtisanottiin
saneeraustöiden vuoksi alkuvuodesta, ja keväällä
radio-X:n ydintiimi keskittyi uusien tilojen etsimiseen. Frankfurtin paikallisradio halusi pysyä kaupungin keskustan tuntumassa, jotta kaikki yli sata
toimituskuntaa edelleenkin pääsevät ohjelmantekoon myös julkisilla kulkuvälineillä. Kiihkeän etsinnän päätteeksi uudet tilat löytyivät Bockenheimin kaupunginosasta. Heinäkuussa päästiin
muuttamaan idästä, Europan Keskuspankin juurelta, opiskelijoiden ja toisinajattelevien suosimaan länteen.
Jo joutui armas aika ja
suvi suloinen
Finnische Gemeinde Bremen 20 Jahre
Zur uralten kleinen Truper Kapelle (ursprünglich
eine vom Bremer Bischof gegründete Marienkirche) nahe am Wümme-Fluß in Lilienthal wallfahrten am 30. Mai 2015 rund 30 Mitglieder der finnischen Gemeinden aus Bremen, Kiel, Hannover
und Hamburg – wahrlich eine weiträumige Diaspora. Sie erlebten hier zwar keine schlimme Wassernot wie in vergangenen Zeiten, aber der kalte,
windige Frühsommertag hielt doch alle im Schiff
dieses sakralen Kleinods zusammen.
Pastorin Päivi Vähäkangas hatte zur Feier des
20jährigen Bestehens der finnischen Gemeinde in
Bremen die Liturgie der „kansanlaulumessu” angeregt (finnische Volkslied-Messe mit christlichen
Texten – publiziert vom Kinderzentrum der finnischen Kirche in Helsinki). Diese Musik ist ja nun
nicht etwas so Großes wie z. B. die misa creola,
beim Nachdenken über die eine oder andere Melodie wird man etwas unsicher und bei manchem
neu geschriebenen Liedertext wünscht man sich
vielleicht eine glücklichere Hand – aber schön war
diese Liturgie schon und fröhlich. Begleitet wurde die Messe übrigens von zwei deutschen Musikantinnen mit der Fidel und auf der klitzekleinen
Truper Orgel. Beim Abendmahl wurden die Hostien in den Kelch eingetaucht, eine schöne Idee.
Und als es nach den Ehrungen und der Revue
all unserer Spendenprojekte draußen auf dem
Kirchhof immer noch nur Ottos Collie unter der
dreihundertjährigen Eiche aushielt, verlegten die
Frauen ihr „perinnejuhlabuffetti“ ganz unkompliziert nach innen. Und so kam es in der Truper
Kapelle noch zu einem intensiven „kirkkokahvi“.
Hannele Järvinen forderte trotz dunkler Wolken
noch unbedingt zu einem Reigentanz im Freien
auf. Und: ihr hättet wirklich dabei sein sollen, wie
wir vorbei an alten Grabsteinen ganz fein ein Mal
um das Kirchlein herum hopsten.
Im zur Kunstgalerie mit Café umgebauten ehemaligen Küsterhaus gegenüber führte uns Kurator Cordes dann in die aktuelle Ausstellung mit
dem Thema Nordsee ein, und über das intensive Bilder anschauen zerstoben die Finninnen und
ihre Freunde wieder in alle Winde. Für den Heimweg zeigte die Sonne noch mal, dass wirklich
Sommer angezeigt war.
Übrigens: Wer von Bremen kommend über
die Wümme-Brücke nach Lilienthal einfährt, begegnet einem Betonklotz mit dem Großen Bären: ein Denkmal für die
legendäre Sternwarte des Astronomen Schröder – man ist so
zu sagen gleich „täällä pohjan
tähden alla“. Man könnte sich
in Trupe also durchaus noch ein
Mal treffen.
Hans-Otto Steudle
Gründungsmitglied der
finnischen Gemeinde Bremen
10-11 • 2015
| 29
sUOmi-KOUlU
H� � t�a �!
toivotamme kaikille intoa ja
iloa uuden koulusyksyn alku
un!
Monet opettajat päivittivätki
n tietojaan ja virkistivät mie
ltään helsingin koulutuspäivillä elokuussa sekä nyt
syyskuussa Berliinissä. uusi
opetussuunnitelmasuositus on jännittävä ja suu
ri asia Suomi-koulujen historia
ssa.
Saksan Suomi-koulujen neu
terveisin
voston puolesta
MaRi aaltO
Opettajat koolla helsingin helteessä
Suomi-koulujen opettajia oli tuttuun tapaan
matkustanut paikalle ympäri maailmaa: Euroopan Suomi-koulujen lisäksi osanottajia oli niinkin kaukaa kuin Intiasta, Japanista ja Yhdysvalloista. Myös Saksan Suomi-koulut olivat hyvin
edustettuina.
Koulutuspäivien pääpaino oli opetushallituksen
alkukesästä julkaisemassa Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuosituksessa, jonka tekoon on
Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuosituksen virstanpylväät
1960 maailman 1. Suomi-koulu perustetaan:
Toronton Suomen Kielen Koulu
1972 Euroopan 1. Suomi-koulu: Lontoon lauantaikoulu
 Suomen opetusministeriössä aletaan ymmärtää Suomi-koulujen koulutuksellinen merkittävyys
1985 Suomi-kouluopettajien ensimmäinen
maailmankonferenssi
2000 Suomi-kouluopettajien jatkokoulutus
opetushallitukselle
2006 Aapiskukkoa ja Aku Ankkaa: Suomi-koulujen toimintaedellytysten kartoitus. Suomikoulujen tuki ry perustetaan
2011 Kielipuntari: oppilaiden arviointimateriaali
2015 Opetussuunnitelmasuositus
30 |
10-11 • 2015
osallistunut koulutuksen ja Suomi-koulujen asiantuntijoita. Lisäksi ohjelmassa oli mielenkiintoisia luentoja kielestä ja kulttuurista sekä työpajoja
eri aiheista, kuten monikielisyyden kohtaamisesta ja kirjallisuuden opettamisesta. Liikunnallisen
taukohetken tarjosi ohjattu FolkJam-tanssituokio.
Iltaohjelmasta saatiin nauttia Töölönlahden
ihastuttavissa maisemissa kuunnellen kirjailija
Kirsti Mannisen kertomia tarinoita. Lisäksi opettajille oli järjestetty kaunis Sibelius-konsertti.
Suomi-koulujen tuki ry:n vuosikokouksessa valittiin ry:n perustajajäsenen ja monivuotisen puheenjohtajan Maila Eichhornin seuraajaksi ry:n
sihteerin tehtävissä toiminut Veera Toivonen.
Kiitos kaikille järjestäjille ja esiintyjille mainioista koulutuspäivistä!
annE MäkElä ja nEa viljakainEn
Berliinin suomalainen kielikoulu
kuvat/Fotos: Pia Godderis, Suomi-Seura, grafiikka: Camilla Kropp
Opetushallitus järjesti Suomi-kouluopettajien vuotuiset koulutuspäivät Helsingissä 12.–
14.8.2015. Ohjelma oli osin yhteinen suomen
ulkomaanlehtorien kanssa.
Mikä ihmeen USP-täysistunto?
Saksan Suomi-koulujen neuvoston puheenjohtaja kertoo
Ulkosuomalaisparlamenttikokemuksistaan
Mikä USP, mikä täysistunto - näin ainakin
minä ihmettelin, ennenkuin tutustuin Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan. Toukokuussa 2015 sain kunnian olla vetämässä Suomikoulujen asioita käsittelevän valiokunnan
työskentelyä Helsingissä USP:n 8. täysistunnossa.
USP:n täysistuntoon, joka järjestetään 2,5 vuoden välein, saavat ulkosuomalaisyhteisöt lähettää
esityslauselmia asioista, jotka he kokevat tärkeiksi. Nämä esitykset (Suomi-Seura ry:n esikäsittelyn jälkeen) käsitellään eri valiokunnissa. Yksi
näistä valiokunnista on Opinto- ja koulutusvaliokunta. Tällä kertaa aloite-esityksiä oli jätetty esim. aiheista “Alle kolmevuotiaiden toiminta Suomi-kouluissa valtionavustuksen piiriin”,
“Suomi-koulujen rahoituksen turvaaminen” sekä
”Suomi-kouluille oma momentti valtion budjetissa”. Ulkosuomalaisyhteisöt saavat lähettää kokonsa mukaan joko yhden tai useamman edustajan tai tarkkailijan täysistuntoon.
Istunnon ensimmäisenä päivänä noin 25 Suomi-koulujen asioista kiinnostunutta edustajaa ja tarkkailijaa kävi lähetetyt esitykset läpi
ja hioi sanamuotoja lopulliseen muotoonsa. Hyvällä yhteistyöllä saimme aloitteet ennätysajassa valmiiksi, ja valiokunnan vetäjän ominaisuudessa esitin ne paikalla oleville USP:n edustajille
istunnon toisena päivänä. Meidän esityksemme,
kuten muidenkin valiokuntien esitykset, hyväksyttiin pienten muutosten kera. Esitykset toimi-
Münchenin Suomi-koulu ja Saksan Suomi-koulujen
neuvosto USP:n täysistunnossa: Anne Oldengarm (vas.),
Helena Halek, Pia Godderis.
tetaan Suomi-Seuran kautta Suomen pääministerille sekä valtioneuvoston tietoon. Toivomme
tietenkin, että ainakin osa esityksistä toteutuu.
Tämä jos mikä on siis todella virallinen kanava
saada meidän ulkosuomalaisten näkökulmat esille
Suomessa. Toivomme lisää, varsinkin nuoria, ulkosuomalaisia toimintaan mukaan. Osallistumiseen
riittää suomalainen tausta ja toiminta ulkosuomalaisyhteisössä, joka on vahvistanut parlamentin säännöt. Lisätietoja löydät: www.usp.fi
Pia Godderis
10-11 • 2015
| 31
kirkolliset ilmoitukset
KASTETUT
Felix Emil graeber
synt. 01.05.2015 Kürnach
kast. 13.08.2015 Kürnach
uma Minna Myy Sachse
synt. 10.11.2014 Sigmaringen
kast. 26.07.2015 Sigmaringen
hannes jonah Maximilian Sperling
synt. 21.03.2014 Frankfurt am Main
kast. 05.07.2015 Frankfurt am Main
AVIOITUNEET
Joulumyyjäiset ovat suomalaisten seurakuntien tärkein
tulonlähde. Kanna kortesi kekoon ja tule mukaan luomaan
joulutunnelmaa! Kaikenlainen talkootyö, vaikka vain lyhyenkin
aikaa, on tervetullutta. Ota yhteyttä seurakuntasivuilla mainittuun myyjäisvastaavaan tai seurakuntasi puheenjohtajaan ja kerro, mitä tekisit mieluiten.
Tietysti myös nauttimaan saa tulla! Myyjäisvieraana autat rahoittamaan
seurakuntasi toimintaa ensi vuonna tai tuet lähetyksen ja kansainvälisen
diakonian projekteja.
Unsere Weihnachtsbasare bringen ﬁnnische Weihnachtsstimmung auch
in diesem Jahr in Ihre Nähe. Bei den Basaren gibt es immer eine ganze
Menge zu tun. Jede Hilfe ist willkommen – auch wenn Sie nur ein paar
Stunden dabei sein können. Melden Sie sich bei Ihrer Gemeinde und sagen Sie, was Sie am liebsten tun würden. Die Kontaktdaten ﬁnden Sie auf
den Gemeindeseiten.
Oder kommen Sie einfach als Gast. So tragen Sie auch zur Finanzierung der Arbeit Ihrer ﬁnnischen Gemeinde bei.
32 |
10-11 • 2015
kuvat/Fotos: St. Kackowski / pixelio.de, istockphoto - hidesy
katharina Winter
tommi Melkko
20.06.2015 Düsseldorf