ja kotityöpalvelujen kehittämistarpeet Oulun Eteläisen alueella
2 Country Hospitality -hanke TIIVISTELMÄ Yrittäjyyden kehittäminen on yksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisista painopisteistä. Erityisesti elinkeinoaloille, jotka ovat alueella tyypillisiä ja työllistäviä, kuten elintarvikeala, tai muutoksessa oleville aloille kuten kotityöpalveluala, halutaan kohdistaa erityisiä kehittämistoimenpiteitä. Toimenpiteiden suunnittelua varten on tiedettävä, mikä on kohdealan nykytila, osaamistaso ja keskeisimmät kehittämistarpeet. Paikallisen, pienimuotoisen elintarvikeketjun edistäminen on noussut valtakunnalliseksi kehittämiskohteeksi. Lähiruoka on ollut nosteessa sekä kuluttajien mielikuvissa että poliittisten päättäjien toiminnassa. Valtakunnallisen lähiruokaohjelman tavoitteena on kehittyneempi paikallinen elintarviketuotanto vuoteen 2020 mennessä. Muutoksen keskellä oleva kotityöpalveluala kasvaa väestön ikääntyessä ja kotona asumisen lisääntyessä laitoshoidon sijaan. Alalla toimii paljon mikroyrityksiä ja alan työllisten lukumäärä on kasvava. Palveluseteli on yksi kuntien käytettävissä olevista palveluiden järjestämistavoista, jonka tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia. Yksityisiä kotityöpalveluita voidaan joissakin tilanteissa ostaa arvonverottomasti tai niistä saa kotitalousvähennystä. Country Hospitality-hankkeen tavoitteena on laatia esiselvitysraportti näiden alojen osaamisja kehittämistarpeista Oulun Eteläisen alueella. Tässä raportissa on esitelty haastattelu- ja muun aineiston perusteella laadittu alojen kehittämissuunnitelma sekä kuvaukset alojen nykytilasta, tulevaisuuden näkymistä ja osaamistarpeista. Hankkeen kohderyhmänä kuuluvat HaapavesiSiikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien alueen kotityöpalvelu- ja elintarvikealojen yritykset, ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Hankkeen hallinnoija on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja sen toteuttaja Haapaveden ammattiopisto. Hanke on saanut rahoitusta Manner-Suomen ESR-rahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Kokonaisbudjetti oli 49 000€. Raporttia varten haastateltiin 13 elintarvikeyrityksen ja seitsemän kotityöpalveluyrityksen edustajia. Lisäksi raporttiin on sisällytetty Haapaveden ammattiopistossa tehty tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille. Haapaveden ja Ylivieskan ammattiopistojen kotityö- ja puhdistusalan opettajia haastateltiin erikseen, samoin eri sosiaali- ja terveydenhuoltopiirien ja kuntien kotipalvelun asiantuntijoita. Myös alueella toteutettujen lähiruokahankkeiden toimenpidesuositukset on huomioitu. Elintarvikealan kehittämistarpeiksi tunnistetaan ammattitaitoa täydentävä koulutus, paikallisten elintarvikkeiden osuus julkisissa hankinnoissa, elintarvikkeiden laadun, pakkausten ja jalostusasteen kehittäminen, ruokalogistiikan ja ruokaketjun verkostoituminen sekä paikallisen ruokakulttuurin arvostuksen nostaminen. Toimenpiteiksi esitetään muun muassa elintarvikealan tutkintoon johtavan ja lyhytkestoisen koulutuksen tarjoamista alueella, paikallisuuden huomioimista elintarvikestrategioissa ja julkisissa hankinnoissa, yritysten yhteistyötä markkinoinnissa ja ruokakuljetuksissa sekä maakunnallisen lähiruokafoorumin perustamista. Kotityöpalvelualan kehittämistarpeet ovat samankaltaisia kuin elintarvikealalla. Kehittämistarpeina ovat alalla työskentelevien ammattitaitoa täydentävä ja yrittäjyyttä tukeva koulutus, yrittäjien verkostoituminen, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö, palveluiden tuotteistaminen ja markkinoinnin kohdistaminen asiakkaille, kotityöpalveluiden yksityistämiseen liittyvä tiedotus sekä alan imagon kohottaminen. Tarvittavia toimenpiteitä ovat yritysyhteistyön tiivistäminen, yksityisen ja julkisen sektorin välisen vuoropuhelun lisääminen, palveluiden tuotteistamiseen ja sähköiseen markkinointiin liittyvä neuvonta, kotityöpalveluihin liittyvä tiedotus asiakkaille sekä alan positiivisen näkyvyyden lisääminen. Avainsanat: elintarvikeala, kotityöpalveluala, yrittäjyys, Oulun Eteläinen Country Hospitality -hanke 3 ALKUSANAT Tämä julkaisu on Elintarvike- ja kotityöpalvelualojen esiselvityshanke Country Hospitalityssa tehty esiselvitysraportti. Hanke on toteutettu Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa sijaitsevan Oulun Eteläisen alueella eli Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa vuoden 2014 aikana. Hankkeen tavoitteena on selvittää alueen elintarvike- ja kotityöpalvelualojen osaamistaso, kehittämis- ja koulutustarpeet sekä antaa toimenpide-ehdotuksia alojen kehittämiseksi. Esiselvityksen kohteena olevat alat ovat molemmat muutoksen keskellä ja tärkeitä Oulun Eteläisen alueen elinkeinoelämän kehittymiselle. Esiselvitystä varten on pyritty keräämään monipuolinen ja eri toimijoiden näkökulmia esiintuova tausta-aineisto. Esiselvityksen aineisto koostuu yritys- ja asiantuntijahaastatteluista sekä alueella viime aikoina toteutettujen lähiruokahankkeiden loppuraporteista. Raportti ei siis sisällä kaikkien alueella toimivien yritysten, hankkeiden tai asiantuntijoiden yksittäisiä näkemyksiä, mutta aineiston toivotaan olevan tarpeeksi kattava ja rahoittajan asettaman hankesuunnitelman laajuinen osoittamaan selvityksen kohteena olevien alojen nykytilaa ja tärkeimpiä kehittämiskohteita Oulun Eteläisen alueella. Toivottavasti lukijat löytävät raportista ideoita ja vahvistusta omille näkemyksilleen, kun elintarvike- ja kotityöpalvelualojen kehittämistoimenpiteitä valmistellaan. Esiselvitysraportin tehtävänä on parhaimmillaan toimia innoittajana jatkotoimenpiteille sekä yhtenä perusteena kehittämistoimenpiteiden resursseja jaettaessa. Raportissa esitetyt toimenpiteet ovat ehdotuksia, joiden toteuttamistahoa ei voida eikä haluta yksipuolisesti nimetä. Selvityksessä yhtenä tärkeimpänä kehittämiskohteena kummallakin tarkasteltavalla alalla nousee toimijoiden verkostoituminen. Toivottavasti tämä raportti auttaa Oulun Eteläisen yrittäjiä, kuntia, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia ja muita kohdealojen kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita lisäämään yhteistyötä monipuolisesti kannattavan liiketoiminnan, lisääntyvän työllisyyden ja alueen yleisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen toteutti Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Haapaveden ammattiopisto. Hanke rahoitettiin Euroopan sosiaalirahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä kiittää hankkeen rahoittajia, ohjausryhmää ja haastatteluihin osallistuneita henkilöitä yhteistyöstä. Hankkeen toteuttajien puolesta, Haapavedellä tammikuussa 2015 Anna-Mari Simunaniemi projektipäällikkö 4 Country Hospitality -hanke Sisällysluettelo 1 Johdanto................................................................................................................................................6 2 Esiselvityksen tausta ja tarve..........................................................................................................6 2.1 Elintarvike- ja kotityöpalvelualojen yrittäjyys Oulun Eteläisen alueella................6 2.1.1 Elintarviketuotannon ja lähiruuan edistäminen ..................................................6 2.1.2 Oulun Eteläisen elintarvikealan yrittäjyys................................................................7 2.1.3 Kotityöpalvelualan yrittäjyys........................................................................................8 2.1.4 Palvelusetelit ja kotitalousvähennys yksityisessä kotityöpalvelussa.............9 2.1.5 Oulun Eteläisen kotityöpalvelualan yrittäjyys......................................................11 2.1.6 Oulun Eteläisen mikro- ja pk-yritysten tilanne.....................................................11 3 Esiselvityksen tavoitteet, aineisto ja kohderyhmä................................................................13 4 Esiselvitysaineisto.............................................................................................................................13 4.1 Elintarvike- ja kotityöalojen yrityshaastattelut.............................................................13 4.2 Haapaveden ammattiopiston tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille............14 4.3 Kotityöalan asiantuntijoiden haastattelut......................................................................14 4.4 Lähiruokahankeraportit........................................................................................................14 5 Tulokset ...............................................................................................................................................16 5.1 Elintarvikealan tilanne ja tulevaisuuden näkymät.......................................................16 5.1.1 Elintarvikealan yritysten näkökulma.......................................................................16 5.1.2 Haapaveden ammattiopiston tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille...22 5.1.3 Elintarvikealan kehittäminen hankkeiden näkökulmasta...............................23 5.2 Kotityöpalvelualan tilanne ja tulevaisuuden näkymät..............................................27 5.2.1 Kotityöpalvelualan yritysten näkökulma...............................................................29 5.2.2 Kunnallisten peruspalveluiden edustajien näkökulmia...................................34 5.2.3 Kotityöpalvelualan opettajien näkökulmia...........................................................41 5.2.4 Vanhusneuvostojen näkökulmia...............................................................................43 5.2.5 Linkki-projektin työntekijöiden näkökulmia.........................................................44 6 Hankeaineiston mukaiset toimenpide-ehdotukset elintarvike- ja kotityöpalveluille Oulun Eteläisen alueella.............................................................................46 6.1 Yrittäjyyden edistäminen ja työllisyyden lisääminen.................................................46 6.2 Elintarvikealan kehittämistarpeet......................................................................................46 6.3 Elintarvikealan osaamisen ja yhteistyön kehittäminen.............................................47 6.4 Kotityöpalveluiden kehittämistarpeet.............................................................................49 6.5 Kotityöpalvelualan osaamisen ja yhteistyön kehittäminen.....................................50 6.6 Oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen välinen yhteistyö........................51 Country Hospitality -hanke 5 7 Alueellinen kehittämissuunnitelma elintarvike- ja kotityöpalvelualoille................................53 8 Lähdeluettelo................................................................................................................................................56 TAULUKOT Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko Taulukko 1 Lähiruokaa, totta kai! -lähiruokaohjelman mukaiset tavoitteet vuoteen 2020..7 2 Haastateltujen yritysten henkilöstömäärät...................................................................14 3 Elintarvikeyritysten toiminnot nyt ja arvio 5 vuoden kuluttua..............................16 4 Elintarvikeyritysten henkilökunnan koulutustarve....................................................17 5 Yritysten välisen yhteistyön kiinnostavuus ..................................................................18 6 Elintarvikeyritysten ehdotuksia syiksi paikallisten elintarvikeyritysten vähäiseen osallistumiseen julkisiin tarjouskilpailuihin .............................................18 Taulukko 7 Elintarvikealan myyntikanavat..........................................................................................19 Taulukko 8 Elintarvikeyritysten kokemuksia yhteistyöstä ruokakauppaketjujen kanssa...19 Taulukko 9 Uuden työntekijän valintakriteerit elintarvikeyrityksissä.........................................20 Taulukko 10 Kasvun esteitä elintarvikeyrityksissä............................................................................21 Taulukko 11 Elintarvikeyritysten muita kehittämistarpeita.............................................................21 Taulukko 12 Elintarvikeyritysten toivomuksia kehittämishankkeille............................................22 Taulukko 13 HAOn tuotteistamiskyselyn tulokset...............................................................................23 Taulukko 14 Tarkastelussa mukana olevat lähiruokahankkeet.......................................................24 Taulukko 15 RuokaGIS-hankkeen toimenpidesuositukset löhiruokaketjulle............................25 Taulukko 16 Kotityöalan yritysten toiminnat nyt ja arvio 5 vuoden kuluttua...........................27 Taulukko 17 Kotityöalalle toivottuja koulutusaiheita.........................................................................28 Taulukko 18 Kotityöpalveluyritysten välisen yhteistyön kiinnostavuus......................................29 Taulukko 19 Uuden työntekijän valintakriteereitä kotityöpalvelussa..........................................31 Taulukko 20 Kasvun esteitä kotityöpalveluyrityksissä.........................................................................33 Taulukko 22 Kotityöpalveluyritysten kehittämiskohteita ja koulutustarpeita..........................34 Taulukko 23 Toimenpidesuunnitelma elintarvikealalle.....................................................................54 Taulukko 24 Toimenpidesuunnitelma kotityöpalvelualalle.............................................................55 LIITTEET Liite 1 Kysely elintarvikealan yrityksille.................................................................................................. 57 Liite 2 Kysely kotityöpalvelualan yrityksille...........................................................................................60 6 Country Hospitality -hanke Johdanto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän hallinnoiman ja Haapaveden ammattiopiston toteuttaman Country Hospitality-hankkeen taustalla on tarve mallintaa maaseudun tuotannon, palvelualojen sekä tutkimuksen ketjun toimivuutta yrittäjiltä kuluttajille. Tavoitteena on kuvata palvelujen tuottamisen laatua, prosesseja ja toimivuutta elintarvike- ja kotityöpalvelualoilla. Hankepäätöksen mukaisesti hankkeen tehtävänä on koota tämä esiselvitysraportti, jossa käsitellään a) elintarvikealan jatkojalostuksen osaaminen ja osaamistarpeet sekä yliopistoyhteistyö, b) kotityöpalvelualan osaaminen ja osaamistarpeet sekä tukipalveluiden tuottamisen mahdollisuus hoiva-alan yrittäjille sekä julkiselle sektorille, sekä c) tulevaisuuden ennakkonäkymiä yrittäjyyden lisäämiseksi kotityöpalveluja elintarvikealoilla. Esiselvityksen lopussa esitetyt toimenpide-ehdotukset ja kehittämissuunnitelma ovat toivottavasti apuna kohdealojen kehittäjille ja rahoittajille, kun he valmistelevat Oulun Eteläisen alueen elintarvike- ja kotityöpalvelualojen kehittämistoimia. Raportti voi antaa vinkkejä myös yrittäjille ja muille toimijoille oman toiminnan kehittämiseen. Hanke on saanut rahoitusta Manner-Suomen ESR-ohjelmasta Pohjois-Suomen suuralueosiosta. Hanke kuuluu toimintalinjaan 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toiminta-aika oli 1.1.2014–28.02.2015. Kertakorvausprojektin kokonaiskustannukset olivat 49 000€, josta ESR-rahoituksen osuus on 85 prosenttia (41 650€). Hankkeen projektipäällikkö on Anna-Mari Simunaniemi ja projektityöntekijänä on työskennellyt Regina Kahlos Haapaveden ammattiopistolta. Ohjausryhmän puheenjohtaja on Haapaveden ammattiopiston rehtori Erkki Juola. Ohjausryhmässä mukana olevat jäsenet ovat Ritva Joki-Kolehmainen (apulaisrehtori, Haapaveden ammattiopisto), Anne Luonua (Koti- ja hoivapalvelu Aada Ky, Kärsämäki), Matti Muhos (Oulun Eteläisen instituutin mikroyrittäjyyden tutkimusyksikkö), Sirpa Pesonen-Vuorisalo (Aurinkoranta-koti Oy, Pyhäjärvi) ja Kalevi Tilvis (Tilviksen tila, Kalajoki). Ohjausryhmän asiantuntijajäsenenä on ollut lehtori Raili Heikkilä Haapaveden ammattiopistolta. Rahoittajan edustaja on Ville Mehtälä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. 2 Esiselvityksen tausta ja tarve 2.1 Elintarvike- ja kotityöpalvelualojen yrittäjyys Oulun Eteläisen alueella 2.1.1 Elintarviketuotannon ja lähiruuan edistäminen Paikallisen, pienimuotoisen lähi- ja luomuruoan edistäminen on viime vuosina ollut valtakunnallisen kehittämistyön kohteena. Kataisen hallitus asetti hallitusohjelmassaan tavoitteeksi, että hallitus toteuttaa luomu- ja lähiruoan kehittämisohjelman. Hallitus käynnistikin ”Lähiruokaa, totta kai!” – lähiruokaohjelman, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen keväällä 2013 (Maa- ja metsätalousministeriö, 2013). Ohjelmassa tarkoitetaan lähiruoalla ”paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella”. Ohjelman visio vuodelle 2020 on, että kuluttajalähtöisesti tuotettua lähiruokaa arvostetaan ja käytetään koko ruokajärjestelmässä ja sillä on lisääntyvä työllistävä sekä paikallistaloutta ja ruokakulttuuria kehittävä vaikutus. Lähiruokaohjelman toteutumista seurataan ja sen vaikuttavuusmittareita ovat elintarvikealan mikro- ja pienyritysten lukumäärän kehitys, tuotannon jalostusarvon kehitys ja lähellä tuotetun ruoan arvostuksen säilyminen. Country Hospitality -hanke 7 Taulukko 1 Lähiruokaa, totta kai! -lähiruokaohjelman mukaiset tavoitteet vuoteen 2020 Lähde: (Maa- ja metsätalousministeriö, 2013) Lähiruoalle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Hallituksen lähiruokaohjelman määritelmän mukaan lähiruoka on paikallisruokaa, joka tukee alueen työllisyyttä. Lähiruoan määrittelyssä tulisi huomioida, että ruokaketjun eri toimijoilla voi olla lähiruoan määritelmästä eri näkemyksiä. Pohjois-Pohjanmaalla toimineen, Oulun yliopiston ja MTT Taloustutkimuksen hallinnoiman RuokaGIS-hankkeen yhteenvedossa korostetaan, että keskeisimpänä lähiruoan ominaisuutena pidetään jakeluketjun väliportaiden vähyyttä (Kotavaara, ym., 2014). 2.1.2 Oulun Eteläisen elintarvikealan yrittäjyys Pohjois-Pohjanmaan maataloustuotanto painottuu alueellisessa tarkastelussa maakunnan eteläisille eli Oulun Eteläisen alueelle (Kotavaara, ym., 2014). Maakunnassa korostuvat erityisesti lypsy- ja muu nautakarjatalous sekä luomutuotanto. Vuonna 2013 koko maakunnassa oli 4 689 maatalous- ja puutarhayritystä ja 119 elintarviketeollisuuden toimipaikkaa. Elintarviketeollisuus työllisti 1 822 henkilöä. MTT Taloustutkimuksen ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen toteuttaman RuokaGIS-hankkeen elintarviketoimijoille tehdyn kyselyn perusteella oman alueen tuottajat ovat paikallisten elintarvikeyritysten useimmin käyttämiä hankintakanavia (Kotavaara, ym., 2014). Lähi- ja luomuruoan kasvava kysyntä tekee siitä myös yrittäjille kiinnostavaa, mutta saatavuus ja hinta rajoittavat lähiruoan käyttöä. Yritysten oma suoramyynti 8 Country Hospitality -hanke ja myynti päivittäistavarakaupoille kattavat myyntikanavina noin puolet kokonaismyynnistä. Elintarvikealan tuotteiden ja brändien kehittämisen tärkeimpinä kehittämiskohteina yrittäjät pitävät markkinointia ja paikallisen tuotannon lisäämistä. Logistiikan kehittämisessä tärkeintä on yrittäjien mielestä saatavuuden ja toimitusvarmuuden parantaminen sekä yhteistyö kaikkien ruokaketjun toimijoiden välillä. Pohjois-Pohjanmaan alueellisessa maaseudun kehittämisstrategiassa 2014–2020 on ilmaistu, mikä on tärkeää maakunnan maaseudun kehittämisessä lähivuosina (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2013). Strategiassa on useita painopisteitä, joista tämän esiselvityksen kannalta keskeisimmät ovat elintarvike sekä yrittäjyys ja työn tekemisen kehittäminen. Maakunnan vahvuuksina pidetään muun muassa vahvaa maataloutta, yrittäjyyshenkeä ja yritystoiminnan monipuolisuutta, luonnonvaroja ja raaka-aineita sekä sijaintia. Yritystoiminnan lisääntyminen ja yritysyhteistyön vahvistuminen ovat maakunnan mahdollisuuksia. Maaseutustrategian mukaan elintarvikealalla luodaan uutta yritystoimintaa, toimintatapoja, teknologioita ja tuotekehitystä sekä vahvistetaan tuotantoa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2013). Elintarvikeala tulee ajatella osana aluetaloutta. Elintarvikealan kehittyminen linkittyy alueella saatavilla oleviin raaka-aineisiin sekä ruokaa ja lähiruokaa arvostavaan ilmapiiriin. Paikallisen ruokakulttuurin arvostuksen lisääminen on tärkeää ja sitä tulisi hyödyntää matkailutuotteena. ELY-keskus haluaa tukea toimenpiteitä, jotka edistävät alueen elintarvikealan ja ruokakulttuurin arvostuksen lisäämistä, hyödyntämistä ja tunnettavuutta. Myös alan kannattavuutta, osaamista, erikoistumista, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä halutaan tukea. Toimenpiteiden tulee kohdentua myös elintarvikkeiden jäljitettävyyden, laadun, tuoteturvallisuuden sekä kuluttajien ja tuottajien välisen vuorovaikutuksen parantamiseen. Lisäksi tarvittavia toimitiloja, laitteita ja koneita on kehitettävä ja uudistettava. Pohjois-Pohjanmaalle on laadittu elintarvikealan strategia vuosille 2005–2020 (Vitikka, 2005). Strategian visio vuodelle 2020 on, että maakunnan elintarvikeklusterin menestys perustuu monitieteisen tutkimuksen hyödyntämiseen sekä vahvaan liiketoiminta- ja markkinointiosaamiseen. Elintarvikkeiden tuotekehitys on vuonna 2020 innovatiivista, asiakaslähtöistä ja tuoteturvallisuutta korostavaa, ja alan toimijat ovat verkottuneet. Lisäksi elintarvikealalla on vision mukaan kansainvälisesti tunnettuja maakunnan omia brändejä ja pohjoisen puhtaiden raaka-aineiden hyödyntämistä. Pk-yritysten menestymisen uskotaan perustuvan kapeisiin tuotesegmentteihin sekä asiakkaille lisäarvoa tuottaviin palvelukonsepteihin. Elintarvikealan koulutusta tulee strategian mukaan kehittää järjestämällä alueella korkea-asteen koulutusta, jossa huomioidaan yritysten tarpeet yhteistyössä elintarvikealan nykyisten koulutusohjelmien kanssa. 2.1.3 Kotityöpalvelualan yrittäjyys Kotityöpalvelut ovat ihmisen ja kodin arjen palveluja, joissa ei tarvita sairaanhoidollista ammattitaitoa (Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry, 2014). Kotityöpalvelu on lähinnä yksityisten palveluntuottajien ammatti- ja elinkeinoala. Kotityöpalveluita tarjoavat yritykset toimivat useilla eri toimialoilla, joten alalla työskentelevien lukumäärän selvittäminen on vaikeaa (TE-palvelut, 2014). Alan työllisten lukumäärä on kuitenkin koko ajan kasvanut viime vuosina. Arviolta noin puolet alalla toimivista on yrittäjiä ja puolet heidän palveluksessaan olevia työntekijöitä. Kotityöpalvelualalla tuotetuilla palveluilla autetaan eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja perheitä heidän omassa kodissaan tai kodinomaisessa laitoksessa (TE-palvelut, 2014). Palvelu voi olla esimerkiksi siivousta tai remonttiapua. Kotityöpalveluja hankkivat ikääntyneet ihmiset, jotka tarvitsevat apua arjen toiminnoissa sekä työelämässä olevat ja lapsiperheet, jotka haluavat helpotusta arjen kiireisiin sekä enemmän vapaa-aikaa ja yhdessäoloa. Kotityöpalvelun tavoitteena on asiakaskodin hyvä arki ja tyytyväinen asiakas. Kotityöpalveluihin voivat kuulua esimerkiksi: - kotisiivouspalvelut - kodin tekstiili- ja vaatehuoltopalvelut - kodin ruokapalvelut ja kodin pienet juhlat - pihan ja puutarhan hoitopalvelut Country Hospitality -hanke 9 - kodin kunnossapito- ja remontointipalvelut - tietotekniikan neuvonta- ja asennuspalvelut - tilapäinen lastenhoito - tilapäinen lemmikkieläinten hoito - hoiva vain henkilökohtaisen avustamisen ja asioinnin osalta - avustaminen mm. henkilökohtaisessa hygieniassa, pukeutumisessa tai aterioinnissa - avustaminen kodin ulkopuolella esimerkiksi ulkoilemisessa tai erilaisiin tilaisuuksiin, toimintoihin ja harrastuksiin osallistumisessa - asiakkaan puolesta asiointi esimerkiksi virastossa, apteekissa, kaupassa, pankissa tai postissa Kotihoitoon liittyvät määritelmät eivät ole yksiselitteisiä. Kotihoidossa yhdistyy kotipalvelu ja kotisairaanhoito, mutta tämä ei ole täysin ongelmatonta: kotipalvelusta säädetään sosiaalihuoltolaissa ja kotisairaanhoidosta kansanterveyslaissa (Kuusinen-James, 2012). Kotihoidon käsite on edelleen tulkinnanvarainen, ja ikääntyneet saavat eri alueilla eritasoista kotihoitoa. Kotihoidon palvelutasoksi on kunnissa määrittynyt lähinnä perushoito eli lääkehuollon, sairaanhoidon, ravinnon ja hygienian turvaaminen, jolloin kodin hoitoon liittyvät tehtävät ovat jääneet kunnallisessa kotipalvelussa marginaaliseen asemaan. Kotihoidosta on tullut luonteeltaan terveydenhuollon tukipalvelu, jolloin palvelutarpeiden määrittelyä ohjaa ikäihmisen arjen tarpeiden sijaan sairaanhoidolliset tavoitteet (Kuusinen-James, 2012). Ennen hyvin kaksijakoisena pidetty ero kotihoidon ja laitoshoidon välillä on kaventunut. Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen kehitys on johtanut siihen, että paljon apua tarvitsevat ikäihmiset voivat asua yksityiskodeissaan ja saada sinne peruspalvelut. Samalla, kun kotihoidon painopiste on siirtynyt runsaasti apua tarvitseviin, vähemmän apua tarvitsevat joutuvat hankkimaan palvelunsa markkinoilta ja/tai turvautumaan omaistensa apuun. Hoiva järjestetään yhä useammin erilaisilla julkisten, yksityisten ja epävirallisten palvelujen yhdistelmillä. Kotityöpalvelualalle soveltuvat useat eri koulutukset (TE-palvelut, 2014). Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon. Kotityöpalveluihin suuntautuen tutkintonimike on kodinhuoltaja ja puhdistuspalveluihin suuntautuen tutkintonimike on toimitilahuoltaja. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, jolloin tutkintonimike on lähihoitaja. Lisäksi toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi opiskella myös muita kotityöpalvelualalla sovellettavaa osaamista kuten kiinteistönhoitoa, rakennusalaa, talotekniikkaa sekä tieto- ja tietoliikennetekniikkaa. Perustutkinnot voi suorittaa myös näyttötutkintona, joka soveltuu erityisesti aikuisille joustavana tutkinnon suorittamistapana. Oulun Eteläisen alueella Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä järjestää lähihoitajakoulutusta Oulaisissa ja Ylivieskassa. Kotityöpalvelualan perustutkinnon voi suorittaa Haapavedellä ja ammattitutkinnon näyttötutkintona Ylivieskassa. 2.1.4 Palvelusetelit ja kotitalousvähennys yksityisessä kotityöpalvelussa Kotityöpalveluala on kasvava elinkeinoala. Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa, mikä luo haasteita sosiaalialalle ja samalla työtilaisuuksia kotityöpalvelualalle (TE-palvelut, 2014). Ihmisiä voidaan auttaa arjen toiminnoissa heidän kodeissaan ja kodinomaisissa laitoksissa. Kotona asumista tukemalla voidaan vähentää kallista laitoshoidon tarvetta. Asiakkaat haluavat myös yhä enemmän yksilöllisiä palveluja, joita yksityiset palveluntuottajat voivat joustavammin tarjota. Kunnat hankkivat entistä useammin asukkailleen kotityöpalveluita ostopalveluina yksityissektorilta. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan 1.8.2009 (Suomen Kuntaliitto, 2014). Palvelusetelilain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Palvelusetelilakia sovelletaan kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluseteli on yksi kuntien käytettävissä olevista palveluiden järjestämistavoista – ei kustannusten korvausjärjes- 10 Country Hospitality -hanke telmä eikä oma itsenäinen palvelunsa. Kunta hyväksyy palvelusetelin toimintaperiaatteet kuten, mihin palveluihin palveluseteliä käytetään, mikä on palvelusetelin arvo, missä laajuudessa ja mistä lukien palveluseteli otetaan käyttöön. Palvelusetelin arvo voi olla tasasuuruinen tai se voi olla riippuvainen asiakkaan tuloista. Kunta hyväksyy ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. Palvelusetelillä asiakas voi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän on lain mukaan järjestettävä asukkailleen. Kuntayhtymä maksaa palvelusetelillä osan asiakkaan yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimasta palvelusta. Palveluseteli myönnetään samoin perustein kuin kunnallinen palvelu. Asiakkaalle palvelusetelin suurin hyöty tulee valinnan vapaudesta. Asiakas voi itse valita palvelun toteuttajan niiden yritysten joukosta, jotka ovat kunnassa tai kuntayhtymässä hyväksyttyjä palvelusetelituottajiksi. Asiakas voi halutessaan valita myös kunnallisen vaihtoehdon. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2014). Yksityisten toimijoiden määrä voi kuitenkin todellisuudessa olla pienissä kunnissa hyvin rajallinen. Suomen Kuntaliitto ja Sitra selvittivät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käyttöä kunnissa, kuntayhtymissä ja kunnallisissa liikelaitoksissa vuonna 2012 (Suomen Kuntaliitto, 2012). Suurimmat yksittäiset palvelusetelin käyttöalueet ovat kotipalvelu ja siihen liittyvät siivous-, kylvetys- ja vaatehuoltopalvelut. Varsin yleistä on myös järjestää palvelusetelillä omaishoitajan vapaan aikaisia palveluja. Oulun Eteläisen alueella kotityöpalveluiden toteuttamisessa on useita erilaisia malleja. Kunnallisista peruspalveluista vastaavat joko yksittäiset kunnat tai usean kunnan muodostamat peruspalvelukuntayhtymät. Alueella toimivat Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska), Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi (Haapavesi, Pyhäjärvi ja Siikalatva) ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi ja Reisjärvi). Alueen kunnista Oulainen ja Kalajoki tuottavat peruspalvelut itse. Kalajoki tuottaa peruspalvelut myös Merijärven kunnalla isäntäkuntaperiaatteella. Kuntien tulee pitää luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2014). Tiedot tuottajista, palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla. Aputori-sivusto (www.aputori.fi) on Oulun eteläisen alueella toimiva palveluverkosto, josta asukkaat voivat etsiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia sekä muita palveluntarjoajia omalta asuinalueelta (Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, 2014). Aputori.fi -sivustolla kuvataan palvelusetelien käyttöä seuraavasti: 1. Asiakas ottaa yhteyttä kuntayhtymään ja kertoo palvelutarpeensa. 2. Asiakkaan palvelutarve arvioidaan, ja hän saa tietoa palvelujen järjestämistavoista. Asiakas voi hakea palveluseteliä, ja ehtojen täyttyessä hän saa viranhaltijapäätöksen. Siinä kerrotaan palvelusetelin arvo, sisältö ja kesto. 3. Asiakas saa tiedot palveluntuottajista, ottaa yhteyttä valitsemaansa tuottajaan ja tekee tämän kanssa kirjallisen sopimuksen. 4. Asiakas saa palvelua ja maksaa palveluntuottajan perimän asiakasmaksun. 5. Palveluntuottaja raportoi kuntayhtymälle ja laskuttaa palvelusetelin arvon. Kotityöpalveluiden ostamista helpottaa myös mahdollisuus ostaa tiettyjä palveluita arvonlisäverottomasti (Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry, 2014). Sosiaalihuollon palveluja voidaan ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta arvonlisäverottomasti silloin, kun asiakas on sosiaalihuollon tarpeessa esimerkiksi iän tai sairauden takia alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Asiakaskohtaista sosiaaliviranomaisen päätöstä ei tarvita, mutta arvonlisäverottomuus edellyttää tiettyjä toimenpiteitä. Myös kotipalvelujen tukipalveluiden, kuten kodin siivouksen, tuottamisesta on tehtävä etukäteen ilmoitus kuntiin, joissa yrityksellä on toimintaa. Palveluntuottajan on tehtävä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma ja palvelusopimus palvelujen tuottamisesta sosiaalihuoltopalveluina. Arvonlisättömyyden edellytyksinä on lisäksi, että palveluntuottajalla on palvelujen laadusta vastaava vastuuhenkilö sekä omavalvontasuunnitelma. Yksityisen palveluntarjoajan tekemästä työstä voi joissain tapauksissa saada verotuksessa tehtävää kotitalousvähennystä (Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry, 2014). Vähennyksen voi saada, jos teetetään esimerkiksi kotitalous- tai hoitotyötä tai asunnon kunnossapitotöitä. Vähennyksen saa myös, jos palkkaa Country Hospitality -hanke 11 siivoojan tai lastenhoitajan. Työ on tehtävä joko maksajan omassa asunnossa tai hänen vanhempiensa, isovanhempiensa tai appivanhempiensa käytössä olevassa asunnossa. Palveluseteli on saajalleen tuloverotuksessa veroton etuus. Kotitalousvähennys sen sijaan on verotuksessa hyödynnettävä vähennys, joka on lisännyt kotityöpalveluiden ostamista. Kuusinen-James on selvittänyt, millainen valinnan väline palveluseteli on ikäihmisen, kunnan sekä palveluntuottajan näkökulmasta säännöllisen kotihoidon järjestämisessä (Kuusinen-James, 2012). Tutkimuksen mukaan palvelusetelien käyttöönotto ei välttämättä lisää valinnan mahdollisuuksia, vaan säännöllistä palveluseteliä käyttävien ikäihmisten valinnanvapaus saattaa olla joissain tapauksissa lähes olematonta. Jotta ikäihminen voisi tehdä tietoisen palveluvalinnan, vaihtoehtoja tulee olla tarjolla ja hänellä tulisi olla riittävästi tietoa niistä. Osa kotityöpalvelun asiakkaista ei hahmota eroa kunnallisen ja yksityisen palvelusetelillä tuotettavan palvelun välillä. Myös palveluntuottajan valinta voidaan kokea vaikeaksi, jos palveluntuottajista esitellään asiakkaille vain nimi ja palveluhinnasto. Haja-asutusalueella asuminen voi vaikeuttaa palvelujen saatavuutta, ja palveluseteliin sisältymättömät matkakustannukset lisäävät asiakkaan maksuosuutta. Oulun Eteläisen alue on tyypillisesti haja-asutusaluetta, jossa on pitkät välimatkat. Yksityisten palvelujen asiakkailla vaikuttaa kuitenkin olevan enemmän päätösvaltaa palvelun sisältöön kuin kunnallisten palvelujen asiakkailla, ja heidän luona ollaan seteliin sisältyvän vähimmäisajan vuoksi hieman pidempään (Kuusinen-James, 2012). 2.1.5 Oulun Eteläisen kotityöpalvelualan yrittäjyys Oulun Eteläisen osaamisstrategiassa vuosille 2014–2020 on valittu erityisesti kehitettäviksi kuusi osaamisalaa, joista yksi on palveluliiketoiminta ja – yrittäjyys, hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu (Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus, 2014). Erityistä potentiaalia nähdään uusissa asiakaslähtöisissä tuotanto- ja palveluliiketoimintamalleissa. Päätavoite osaamisalueelle on, että tietoverkko ja sosiaalinen media ovat arkipäiväinen osa yritysten tuotanto- ja / tai palveluliiketoimintaa. Palveluliiketoiminnan kasvun odotukset kohdistuvat hyvinvointialan, sosiaali- ja terveysalan yksityisten palveluiden ja matkailu- ja ravitsemuspalveluiden kehittämiseen. Hyvinvointiala toimijana on laaja ja julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kumppanuus kasvaa. Kansallinen sosiaali- ja terveysalan rakenteellinen uudistaminen luo mahdollisuuksia yksityiselle palvelutuotannolle. Lisäksi matkailu- ja hyvinvointiala voivat tulevaisuudessa muodostaa alueella uutta yritysyhteistyötä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatiman kehittämisstrategian 2014–2020 yksi painopistealueista on yrittäjyys ja työn tekemisen kehittäminen (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2013). Maaseudulla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä turvataan ja kehitetään huomioiden alueen erityispiirteet ja käyttämätön potentiaali. Uusina yrittämisen muotoina strategiassa mainitaan lähipalvelut, lähituotteet ja lähilogistiikka. Alueella halutaan panostaa uusien tuotteiden ja palveluiden kartoittamiseen, josta yhtenä esimerkkinä on tämä esiselvityshanke kotityöpalveluiden osalta. Erityisesti kotityöpalvelussa kunnat ja yksityiset palveluntarjoajat kilpailevat osittain samoista asiakkaista. Tilaajan eli kunnan tulisi kaikin keinoin pyrkiä varmistamaan, että pelisäännöt ovat reilut ja läpinäkyvät. Olisi toivottavaa, että kunnat ja kuntayhtymät laatisivat selkeät palvelustrategiat, joissa kerrottaisiin, kuinka paljon ja minkälaisia palveluja yksityiseltä sektorilta tulevaisuudessa tullaan hankkimaan. Palvelustrategia ja siihen liittyvä hankintastrategia tukisivat julkisen päätöksenteon ennustettavuutta ja auttaisivat yksityisiä palvelutuottajia kehittämään omia tuoteportfolioitaan alueen kokonaisuuden kannalta järkevästi. 2.1.6 Oulun Eteläisen mikro- ja pk-yritysten tilanne Suomen Tilastokeskus määrittelee mikroyrityksen yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin kymmenen työntekijää. Suomen kansantalous on riippuvainen harvoista suurista yrityksistä, mutta toisaalta merkittävä määrä uusista työpaikoista syntyy nimenomaan mikroyrityksiin. Yksinyrittäjällä tarkoitetaan ansiotyötä tekevää ihmistä, joka on riippumattomassa ja ei-alisteisessa suhteessa työn tilaajaan. Yksinyrittäjät muodostavat oman erityisen ryhmän mikroyrittäjien joukossa ja heidän osuus on kasvussa. Huomattava osa yksinyrittäjistä toimii palvelualoilla. Oulun Eteläisen alueen yrityskuvaa selvittänyt raportti oli osa Mikroyrittäjyyden tutkimus ja Oulun 12 Country Hospitality -hanke Eteläisen TKI-toiminnan kehittäminen (MikroY) -hankkeen toteutusta (Jokela, Niinikoski, Muhos, 2014). Kaikista alueella toimivista yrityksistä lähes 95 prosenttia työllistää alle 10 henkilöä eli ne määritellään mikroyrityksiksi. Noin 74 prosentilla yrityksistä liikevaihto on alle 200 000 euroa. Oulun Eteläisen alueen osaamisstrategian mukainen kärkitavoite on synnyttää alueelle mikroyritysten menestymistä tukeva kasvualusta, joka toimii kansallisena mallina muille harvaan asutuille alueille (Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus, 2014). Oulun yliopiston tuotantotalouden osasto ja Oulun Eteläisen instituutti selvittivät Oulun Eteläisen alueella toimivien mikroyritysten liiketoimintaympäristöä ja yrittäjien työhyvinvointia (Sinisammal, Muhos, Eskola, Niinikoski, 2014). Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät liittyvät mikroyrittäjien hyvinvointiin ja jaksamiseen sekä saada selville, mitkä niistä ovat kaikkein tärkeimpiä. Selvityksen perusteella mikroyritysten hyvinvointi kytkeytyy kiinteästi yrittäjien henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Jos yrittäjä menettää työkykynsä, myös työntekijöiden työpaikat ovat vaarassa. Erityisen hankalassa asemassa ovat yksinyrittäjät, joiden työaika on suoraan verrannollinen ansioihin. Hyvinvointiin liittyvää tietoa on saatavilla riittävästi, mutta tämän tiedon liittäminen omaan työhön koettiin vaikeaksi. Yksi ratkaisuehdotus tähän haasteeseen on erilaisten hyvinvointiin liittyvien asiantuntijaluentojen tai seminaarien järjestäminen Oulun Eteläisen alueella. Toinen käytännön ehdotus on vertaistuen organisointi paikkakunnittain. Terveystarkastusten tukeminen olisi myös yksi käytännön teko, jolla paikkakunta voisi konkretisoida yrittäjäystävällisyyttä, jonka yrittäjät usein näyttäisivät kokevan katteettomaksi puheeksi. Jos yrittäjän hyvinvointia ja jaksamista halutaan tukea, kannattaisi selvittää miten kaikenlaista byrokratiaa voitaisiin keventää. Mikroyrittäjien hyvinvointi – raportissa käsitellään myös uuden työntekijän palkkaamista (Sinisammal, Muhos, Eskola, Niinikoski, 2014). Monella yrittäjillä näyttäisi olevan tarvetta ja halukkuutta rekrytoida uusia työntekijöitä. Kuitenkin kynnys uuden työntekijän palkkaamiseen on korkea. Raportin laatijat pohtivat, olisiko alueella mahdollista luoda jonkinlainen toimintamalli, jolla kunta voisi auttaa mikroyrittäjiä ja eritoten yksinyrittäjiä voittamaan uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvät vaikeudet. Country Hospitality -hanke 13 3 Esiselvityksen tavoitteet, aineisto ja kohderyhmä Tämän esiselvityksen tavoite on mallintaa maaseudun tuotannon, palvelualojen sekä tutkimuksen ketjun toimivuutta yrittäjiltä kuluttajille. Kohdealoina on elintarvike- ja kotityöpalvelualat. Lisäksi tavoitteena on kuvata palvelujen tuottamisen laatua, prosesseja ja toimivuutta. Esiselvitysraporttiin kuuluu hankesuunnitelman mukaisesti kehittämissuunnitelma (toimenpide-esitykset) selvitettävien alojen nykytilasta, tulevaisuuden näkymistä, tarpeista ja mahdollisuuksista sekä näiden alojen osaamisen ja osaamistarpeiden kartoitus. Erityisesti tuli selvittää edellä mainittuihin seikkoihin liittyvät tutkimustarpeet, laiteteknologian mahdollisuudet ja niiden kehittäminen sekä eri yhteistyömahdollisuudet. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan maakunnan Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien (Alavieska, Haapavesi, Haapajärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva ja Ylivieska) alueella toimivat elintarvikealan ja hoiva- ja ktityöpalvelualan yrittäjät sekä alueen ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. 4 Esiselvitysaineisto 4.1 Elintarvike- ja kotityöalojen yrityshaastattelut Elintarvike- ja kotityöpalvelualan yritysten vastaukset kerättiin yrityskohtaisilla haastatteluilla. Elintarvikeja kotityöpalvelualoille oli kummallekin laadittu omat kysymykset, jotka käsittelivät hankesuunnitelmassa määriteltyjä teemoja. Kysymyksissä oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia vastauksia. Haastateltavat yritykset pyrittiin valitsemaan niin, että alueen eri kunnat, erikokoiset yritykset ja erilaisia tuotteita tai palveluita tuottavat yritykset olisivat monipuolisesti edustettuina. Aineisto ei ole tilastollisesti edustava otos koko alueen elintarvike- ja kotityöpalveluyrityksistä, mutta se antaa pohjan alojen osaamistason ja kehittämistarpeiden arvioinnille. Kyselylomakkeet ovat raportin lopussa liitteenä (liite 1 ja liite 2). Haastatellut elintarvikealan yritykset 1. Nevalanmäen marjatila, Haapavesi 2. Kytökylän marjatila Ay, Haapavesi 3. Tilviksen tila, Kalajoki 4. Sievinkylän kotileipomo ky, Sievi 5. Pohjanmaan leipomo oy, Ylivieska 6. Vääräjoen elämystila, Kalajoki 7. Mty Niemi, Niemen kanala, Nivala 8. Sydänmaan Highlander, Kärsämäki 9. Lehdon luomutila, Reisjärvi 10. Tyngän Myllyn osuuskunta, Kalajoki 11. Myllymäen tila, Pyhäjärvi 12. Pöntiön Lihatuote oy, Kalajoki 13. Kotirannan vihannesjaloste, Ylivieska Haastatellut kotityö- ja hoitopalvelualan yritykset 1. Hoivea Oy, Ylivieska / Oulu 2. Aurinkorantakoti, Pyhäjärvi 3. Koti- ja hoitopalvelu Aada Ky, Kärsämäki 4. Perhehoitokoti Villiruusu, Haapavesi 5. Kartanonväkikoti, Haapavesi 6. Sarin ja Anittan kotiapu, Haapavesi 7. Pohjanmaan Helmi hoivapalvelut Oy, Haapavesi 14 Country Hospitality -hanke Taulukko 2 Haastateltujen yritysten henkilöstömäärät 4.2 Haapaveden ammattiopiston tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille Haapaveden ammattiopistolla tehtiin keväällä 2014 oma pienimuotoinen kysely elintarvikealan yrityksille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, millaisia kehittämistarpeita ja kehittämishaluja alan yrittäjillä on. Erityisesti mahdollinen yhteistyö ammattiopiston kanssa kiinnosti kyselyn tekijöitä. Kyselyn tulokset on liitetty osaksi tätä esiselvitysraporttia, koska sen sisältö vastaa läheisesti Country Hospitality – hankkeen tavoitteita. Kyselyn toteuttamisesta vastasi ravitsemisalan lehtori Raili Heikkilä, jota myös haastateltiin raporttia varten elintarvikealan koulutukseen ja osaamistasoon liittyvistä asioista. 4.3 Kotityöalan asiantuntijoiden haastattelut Esiselvityksessä haastateltiin hankealueella toimivia kotityöpalvelualan yrittäjiä, ammatillisten oppilaitosten opettajia sekä alueella toimivien kuntien ja peruspalvelukuntayhtymien edustajia. Hankesuunnitelmassa oli arvioitu hankkeeseen mukaan tulevien organisaatioiden (yhteistyöoppilaitokset, ammattikorkeakoulut, yliopistot) määräksi viisi, mutta toteutuneita haastatteluita tehtiin kahdeksassa eri organisaatiossa. Lisäksi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän sisällä haastateltiin sekä Ylivieskan että Haapaveden ammattiopiston opettajia. 1. kotityö- ja puhdistusalan opettajat Sisko Haapanen ja Raili Hautala, Haapaveden ammattiopisto / Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2. puhdistus- ja kotityöpalvelualan koulutusvastaava Sirpa Katajalaakso, Ylivieskan ammattiopisto / Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 3. projektityöntekijät Aira Vatjus-Anttila ja Mimmi Seppä, Linkki-projekti (Haapaveden-Siikalatvan omaishoitajat ja läheiset ry, RAY) 4. kotihoidon johtaja Raija Jauhiainen, Oulaisten kaupunki 5. hoiva- ja hoivapalveluiden palvelujohtaja Terttuirmeli Haapakoski, Kallion Peruspalvelukuntayhtymä /Ylivieska (entinen Ylivieskan sosiaalijohtaja) 6. palvelupäällikkö Leena Kivioja, Selänteen peruspalvelukuntayhtymä / Haapajärvi ja Reisjärvi 7. palveluohjauspäällikkö Merja Gronoff, Kalajoen kaupunki 8. Oulaisten vanhusneuvosto 9. Sievin vanhusneuvosto 4.4 Lähiruokahankeraportit Esiselvityksessä hyödynnettiin Oulun Eteläisen alueella viime aikoina toteutettujen lähiruokahankkeiden loppuraportteja kuvaamaan eri organisaatioiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä elintarvikealan kehittämistarpeista. Hankeraporttien kautta saadaan yleiskuva joidenkin lähiruokateeman parissa työskennelleiden tutkimusyksiköiden, oppilaitosten ja organisaatioiden näkemyksistä elintarvikealan kehittämistarpeista. Toteutuneiden hankkeiden kokemukset ja toimenpide-ehdotukset kannattaa huomioida, kun Country Hospitality -hanke 15 alan seuraavista kehittämistoimenpiteistä päätetään. Mukana ovat seuraavien hankkeiden loppuraportit: 1. Politiikkadialogi paikallisten hankintojen edistäjänä, MTT Taloustutkimus ja Oulun yliopisto 2. RuokaGIS, Oulun yliopisto ja MTT Taloustutkimus 3. Syökkö nää lähiruokaa?, Maaseudun Sivistysliitto 4. LaatuTuote, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 16 Country Hospitality -hanke 5 Tulokset 5.1 Elintarvikealan tilanne ja tulevaisuuden näkymät 5.1.1 Elintarvikealan yritysten näkökulma Yrityksen toiminta Yhdeksällä yrityksellä kolmestatoista haastatellusta oli elintarvikkeiden alkutuotantoa, suoramyyntiä omalta tilalta tai tuotantopaikasta sekä julkisia toimijoita asiakkaina. Kahdeksan yritystä jatkojalosti elintarvikkeita. Viiden vuoden päästä arvioidaan toimintojen kokonaisuutena pysyvän suurin piirtein samoina tai yritykset voivat monipuolistaa toimintaansa. Yksi yritys arvioi lopettavansa koko toiminnan viiden vuoden kuluessa. Taulukko 3 Elintarvikeyritysten toiminnot nyt ja arvio 5 vuoden kuluttua Elintarvikeyritysten henkilökunnan osaamistaso ja koulutustarpeet Haastatelluissa elintarvikealan yrityksissä työskentelee henkilöitä, joilla on elintarvikealan ammatillinen tutkinto (yritysten määrä n=3), elintarvikealan AMK- tai yliopistotutkinto (n=3) tai ravintola-alan ammatillinen tutkinto (n=3). Lisäksi yrityksissä työskentelee henkilöitä, joilla ei ole varsinaista elintarvikealan ammatillista tutkintoa, mutta jotka ovat suorittaneet lyhempiä alaan liittyviä kursseja (n=4). Seitsemässä yrityksessä on työntekijöitä, joilla ei ole lainkaan elintarvikealan ammatillista koulutusta. Elintarvikeyrityksissä työskentelevillä voi olla myös muun kuin elintarvikealan koulutusta. Haastatteluissa mainittiin muun muassa autonkuljettaja, puutarhuri, lastenhoitaja, talouskoulu, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, ajoneuvo- ja autoelektroniikan asentaja, terveydenhoitoalan koulutukset sekä maatalousalan osaamista. Haastatelluissa yrityksissä on monenlaisia täydennyskoulutustarpeita. Kokonaisten tutkintojen suorittamiseen ei kovin paljon ole tarvetta, mutta lyhyet ammatillista osaamista täydentävät ja ammattitutkintojen osatutkinnot kiinnostavat. Taulukossa 4 on lueteltu haastatteluissa esiin tulleita tarpeellisten koulutusten ja kurssien aiheita, joita haastatellut mainitsivat ilman valmiiksi annettuja vaihtoehtoja. Country Hospitality -hanke 17 Taulukko 4 Elintarvikeyritysissä tarvittava täydennyskoulutus Elintarvikeyrityksen kehittämis- ja tutkimustarpeet Haastattelussa valmiina ehdotetuista koulutus- ja tutkimusvaihtoehdoista kiinnostavimpia ovat markkinointitutkimukset (8 / 12 yrityksestä), elintarvikkeiden tuotekehitys (n=8), elintarvikeprosessien kehittäminen (n=7) ja elintarvikkeiden ravintoarvoanalyysit (n=7). Henkilökunnan lisä- ja täydennyskoulutustarpeen yleisesti mainitsi seitsemän yritystä. Kaksi yritystä ei tunnistanut mitään lisäkoulutustarpeita tällä hetkellä. Muita yritysten kehittämistarpeita mainittiin avoimissa vastauksissa, joita antoi kaksi elintarvikeyritystä. Kehittämistarpeita on aikaisemmin mainittujen lisäksi työergonomiassa, yrityksen tulevaisuuden visioiden selkiyttämisessä ja laitehankinnoissa. Elintarvikealan yhteistyö Haastattelussa käytiin läpi yritysten välistä yhteistyötä. Neljä yritystä 13:sta toimii alihankkijana toiselle yritykselle ja seitsemän yritystä käyttää toista yritystä alihankkijana. Alihankintayhteistyötä tehdään marjatuotteiden jalostuksessa, etikettien suunnittelussa, teurastamo- ja lihanleikkuupalveluissa sekä tuotteiden pakkaamisessa ja yhteisissä kuljetuksissa, laitehankinnoissa ja myyntipisteissä. Kolme yritystä on kiinnostuneita alihankintayhteistyöstä toisten yritysten kanssa, vaikka toimintaa ei vielä ole aloitettu. Kiinnostavia yhteistyön kohteita ovat sopimusviljely sekä lisääntyvä yhteistyö samanlaisten yritysten kanssa. Kolme haastatelluista yrityksistä ei ollut kiinnostunut alihankintayhteistyöstä. Yrityksiltä kysyttiin myös kiinnostusta markkinoinnin yhdistämiseen toisten yritysten kanssa. Viisi yritystä kertoi jo käynnistetystä yhteismarkkinoinnista. Muutamat yritykset ovat kokeilleet yhteisiä myyntipisteitä esimerkiksi messuilla, mutta toimimattomana pidettyä kokeilua ei haluta jatkaa. Toisaalta osa yrityksistä tekee yhteistyötä yhteisillä myyntipisteillä yleisötapahtumissa ja toripäivinä sekä ruokakauppojen lähiruokapäivissä. Neljä yritystä ovat kiinnostunut kokeilemaan markkinoinnin yhdistämistä toisten yritysten kanssa. Erityisesti yrityksiä kiinnostavat markkinointikanavien löytäminen Oulun seudulle, sähköisten tilausjärjestelmien kehittäminen ja yhteisten tuotekonsulenttien palkkaaminen. Neljä yritystä ei ole kiinnostuneita yhteisistä markkinointitoimenpiteistä. Elintarvikeyritysten erilaisten yhteistyömuodoista kiinnostavimpina pidetään maakunnan yhteistä lähiruokabrändiä, yhteisiä elintarvikekuljetuksia sekä paikallista lähiruokaterminaalia tai jakelukeskusta. Ehdotettujen yhteistyön muotojen kiinnostavuus esitetään tarkemmin taulukossa 5. 18 Country Hospitality -hanke Taulukko 5 Yritysten välisen yhteistyön kiinnostavuus Yhteistyö julkisten toimijoiden kanssa Neljä yritystä oli osallistunut julkisten hankintojen tarjouskilpailuun voittavalla tarjouksella. Voittavia tuotteita ovat olleet vadelma- ja mansikkahillot. Neljän yrityksen jättämä tarjous ei ollut voittava. Tarjottuja tuotteita olivat lähinnä leipomotuotteet. Neljä yritystä vastasi julkisten hankintojen olevan tuttu asia, mutta yritys ei ole osallistunut vielä kilpailutuksiin. Mainittuja syitä osallistumatta jättämiseen ovat liian suuret tilausmäärät sekä kokonaisten tuoteryhmien (esimerkiksi lihat) kokonaistarjoukset, jolloin suppeampaa valikoimaa (esimerkiksi vain kokoliha) tarjoava pk-yritys ei pysty osallistumaan. Julkiset hankinnat kokonaisuutena olivat haastatelluille yrityksille ainakin jossain määrin tuttuja. Vain yksi yritys vastasi, että eivät kaipaa aiheesta lisätietoa. Elintarvikeyritysten edustajat arvioivat syitä pienten ja paikallisten elintarvikeyritysten vähäiseen osallistumiseen julkisiin tarjouskilpailuihin. Yleisimmin syynä on, että tarjouspyynnössä edellytetyt toimitusmäärät ovat liian suuria. Myös paikallisten tuotteiden riittävyys koko vuodeksi tai toimitusvarmuuden puute ovat esteitä monille yrityksille. Taulukko 6 Elintarvikeyritysten ehdotuksia syiksi paikallisten elintarvikeyritysten vähäiseen osallistumiseen julkisiin tarjouskilpailuihin Lähiruuan jakelukanavat ja yhteistyö ruokakauppojen kanssa Country Hospitality -hanke 19 Käytännössä kaikki elintarvikeyritykset myyvät itse tuotteitaan. Yritykset voivat myös käyttää lisäksi erilaisia jakelu- ja myyntikanavia. Yleisimpiä myyntipaikkoja ovat oman ja lähipaikkakuntien vähittäisruokakaupat ja erikoismyymälät. Muutaman yrityksen tuotteita välitetään jälleenmyyjän kautta esimerkiksi ruokapiireille. Taulukko 7 Elintarvikealan myyntikanavat Elintarvikeyrityksillä on vaihtelevia kokemuksia yhteistyöstä ruokakauppaketjujen kanssa. Monet yritykset ovat tyytyväisiä ruokakauppaketjujen kanssa tehtyyn yhteistyöhön ja yhteistyötä ollaan kehittämässä. Toisaalta lähes yhtä monta yritystä mainitsi yhteistyön esteistä, joista yleisimpiä ovat kaupan vaatimukset liian suurista tuotemääristä sekä myyntikatteen suuruus. Seuraavaan taulukkoon on koottu haastateltujen yritysten kokemuksia erityisesti S- ja K-ketjun kauppojen kanssa. Taulukko 8 Elintarvikeyritysten kokemuksia yhteistyöstä ruokakauppaketjujen kanssa Uuden henkilöstön palkkaaminen Kolme haastateltua yritystä hakee uusia työntekijöitä jo tällä hetkellä. Kaksi yritystä pitää uuden henkilöstön palkkaamista viiden vuoden kuluessa todennäköisenä ja kahdelle yritykselle uuden henkilöstön palkkaaminen on mahdollista tulevien viiden vuoden aikana. Kuusi yritystä ei pidä uuden henkilöstön palkkaamista todennäköisenä. Syiksi mainittiin yrityksen myyminen, sukupolvenvaihdos tai yrityksen lopettaminen tulevina vuosina. Yksi yritys toivoo yhteistyötä toisten samanlaisten yritysten kanssa yhteisen työntekijän palkkaamiseksi tai työmäärän tasaamiseksi nykyisten työntekijöiden kesken. Uuden työntekijän palkkaaminen ei ole tarpeellista myöskään, jos yritys pärjää nykyisillä työntekijöillään eikä toiminnan laajentaminen ole joko mahdollista tai osa yrityksen strategiaa. Haastattelussa mukana olleilta elintarvikeyritysten edustajilta kysyttiin, millaisiin asioihin he kiinnit- 20 Country Hospitality -hanke täisivät huomiota palkatessaan työntekijää yritykseen. Työntekijän toivotaan olevan oma-aloitteinen ja yrittäjähenkinen, innostunut työstään sekä sitoutunut tehtäväänsä. Tärkeää on myös työkokemus ja työelämän vaatimuksien ymmärtäminen. Myös joustavuutta, palvelualttiutta ja riittävää fyysistä ominaisuutta arvostetaan rekrytointitilanteessa. Taulukko 8 Uuden työntekijän valintakriteerit elintarvikeyrityksissä esittelee tarkemmin haastateltavien omin sanoin kuvailemia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat työntekijän valintaan. Taulukko 9 Uuden työntekijän valintakriteerit elintarvikeyrityksissä Elintarvikealan koulutustarjonta ja vastavalmistuneiden osaamistaso Pohjois-Pohjanmaan elintarvikealan koulutus vastaa hyvin joidenkin yritysten tarpeita (n=3), vaikka osa haastateltavista ei osannut arvioida koulutustarjonnan soveltuvuutta elintarvikealan tarpeisiin (n=7). Kolmen haastatellun mielestä alueelta kuitenkin puuttuu joitakin elintarvikealan tarvitsemia koulutuksia. Lisäkoulutusta toivottiin pitopalvelusta, maatilamatkailusta, elintarvikekuljettajan ammattipätevyydestä ja lihanleikkuusta. Elintarvikealalta vastavalmistuneiden ammattitaidon arvioidaan vastaavan erittäin hyvin (n=2) tai melko hyvin (n=3) elintarvikeyritysten todellisia tarpeita. Kahdeksan haastateltua ei osannut arvioida vastavalmistuneiden ammattitaitoa. Elintarvikealan kehittämistarpeet Elintarvikeyritysten kasvun esteiksi mainittiin useimmin elintarvikkeiden runsas tuonti ulkomailta ja tiukka hintakilpailu isojen tukkuliikkeiden kanssa. Pelkässä hintavertailussa pk-yritysten lähituotteet eivät pysty kilpailemaan ja lisäksi elintarvikelainsäädännön koetaan vaikeuttavan pienten yritysten toimintaa. Haastateltavat kertoivat omin sanoin elintarvikealan yritysten kehittämistarpeista, joita ei haastattelussa ollut vielä aikaisemmin tullut esiin. Haastateltavia pyydettiin kuvailemaan erityisesti, millä tavalla alueen oppilaitokset, tutkimusyksiköt ja kehittämishankkeet voisivat olla yritysten apuna. Useimmiten yhteistyön kehittämistä toivotaan elintarvikkeiden ravintoarvojen ja mikrobiologisen laadun määrityksessä. Myös tuotekehitykseen ja jatkojalostukseen toivotaan lisää neuvontaa. Country Hospitality -hanke 21 Taulukko 10 Kasvun esteitä elintarvikeyrityksissä Taulukko 11 Elintarvikeyritysten muita kehittämistarpeita Uusia konehankintoja suunnittelee kuusi yritystä. Hankintakohteita ovat pakkauskoneet, kippikattila ja tarrakone pakkausetiketeille sekä lihan siivutus- ja paloittelukone. Tuotantotilojen laajennusta tai uuden rakentamista suunnitteli neljä yritystä. Investoinnit kohdistuvat logistiikkaan ja linjastoon, laitoskeittiöön, varastoon sekä marjanjalostamotiloihin. Tuotantotilojen tai prosessin kehittäminen oli ajankohtainen neljälle yritykselle. Kehittämiskohteina olivat mehustamon laitteisto, marjankasvatustunnelin kokeilu sekä pakkaamisen automatisointi. Tuotekehitystarpeita oli viidellä yrityksellä. Erityisesti kehittämistarpeita on uusissa kasvistuotteissa, uudenlaisissa hilloissa sekä jatkojalostuksessa. Yritysten ja kehittämishankkeiden yhteistyö Haastateltavilta kysyttiin, miten heidän mielestään erilaiset kehittämishankkeet kaudella 2014-2020 voisivat auttaa elintarvikealan yritysten toimintaa ja kehittymistä. Haastateltavien ehdotuksia esitellään taulukossa 12 Elintarvikeyritysten toivomuksia kehittämishankkeille. Vastauksissa toistuu toivomus yrittäjien verkostoitumisen ja ruokaketjun toimijoiden yhteistyön tukemisesta. Yrittäjyyskoulutusta toivotaan 22 Country Hospitality -hanke sekä aloittaville että jo toimintansa vakiinnuttajille yrittäjille. Kiinnostusta on myös kehittämishankkeiden järjestämille opintomatkoille ja kursseille. Taulukko 12 Elintarvikeyritysten toivomuksia kehittämishankkeille 5.1.2 Haapaveden ammattiopiston tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille Haapaveden ammattiopistolla tehtiin Country Hospitality –kyselyn lisäksi erillinen elintarvikeyrityksille suunnattu tuotteistamiskysely keväällä 2014 (Heikkilä & Kahlos, 2014). Kyselyn tarkoituksena oli selvittää elintarvikeyrityksen kiinnostusta tuotteiden ja prosessien kehittämiseen sekä tuotteistamiseen yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Kyselyyn vastasi 12 yritystä Oulun Eteläisen alueelta. Tiedot on saatu selvityksen tehneiltä Haapaveden ammattiopiston edustajilta. Selvityksen mukaan yritykset tekevät yhteistyötä jatkojalostustoiminnassa, markkinoinnin suunnittelussa, etikettisuunnittelussa, nettisivuissa, pakastemarjakuljetuksessa, apu- ja pakkausaineiden ostamisessa, markkinoinnissa sekä alihankintayhteistyönä jalostuksessa ja myynnissä. Lisäksi yritykset mainitsivat tekevänsä yhteistyötä toisten marjatilojen, mehustamojen, pakastusyritysten sekä tukkuliikkeiden kanssa. Kolme yritystä ilmoitti, että haluaa olla mukana yhteishankkeissa muiden yritysten kanssa. Yritykset toivovat alueelle erilaisia palveluita säilyvyys- ja ravintoarvotutkimuksiin sekä elintarvikejalostukseen liittyen. Country Hospitality -hanke 23 Taulukko 13 HAOn tuotteistamiskyselyn tulokset Ravitsemisalan lehtori Raili Heikkilä kertoi haastattelussa elintarvikealan tilanteesta koulutuksentarjoajan näkökulmasta. Oulun Eteläisen alueella olisi mahdollisuus viljellä ja jalostaa elintarvikkeita nykyistä monipuolisemmin. Alueella on suuria viljelytiloja, jotka vuokraavat käyttöönsä pienempien tilojen peltotilkkuja. Viljanviljelyn ohella alueella olisi mahdollisuus ja kysyntääkin kasvisten ja marjojen laajempaan viljelyyn. Monen elintarvikeyrityksen toiminta on päättymässä toimijoiden eläköitymisen vuoksi, mutta vain osalle yrityksistä löytyy jatkaja. Haapaveden ammattiopistolla on mahdollisuus suorittaa kurssimuotoisesti tutkinnon osia. Oulun Eteläisen alueelta puuttuu elintarvikealan ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus kokonaan. Ammatillisten tutkintojen puute on esteenä esimerkiksi uusien pienimuotoisten elintarvikejalostamojen ja konditorioiden perustamiselle. Haapaveden ammattiopistolla on EU-hankerahoituksella investoitu pienimuotoinen marjanjalostamo laitteineen. Tila ja laitteet on tarkoitettu ensisijaisesti opetuskäyttöön sekä yritysten tuotekehitystiloiksi. Tila on liian pieni varsinaiseen teolliseen toimintaan, mutta yritykset voivat halutessaan vuokrata sen yrityksensä käyttöön erillisellä sopimuksella. Marjanjalostuskoulutuksen avustuksella on alueelle muodostunut uusia yrityksiä, joten tämän tyyppisille yhteiskäyttötiloille on tarvetta. Marjanjalostamon toimintamalli on herättänyt kiinnostusta myös maakunnan ulkopuolella. Oppilaitos on hyvä omistaja yhteiskäyttöön hankituille laitteille, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan varmistaa myös yksittäisen hankkeen päättymisen jälkeen. Elintarvikealan pienten yritysten toiminta on usein sesonkipainotteista, joten kokoaikaisen työntekijän palkkaamiseen on korkea kynnys. Tuotteiden kannattavaan hinnoitteluun, sähköiseen markkinointiin ja myyntikanavien valintaan tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Haapavedellä alkavassa elintarvikejalostajan ammattitutkinnossa tullaan kiinnittämään huomiota näihin osaamisalueisiin, jotta alan yritysten kannattavuutta saataisiin paremmaksi. Myös elintarvikelainsäädännön muutoksista tulee antaa koulutusta säännöllisesti. 5.1.3 Elintarvikealan kehittäminen hankkeiden näkökulmasta Elintarvikealaan ja varsinkin lähiruokaan liittyviä kehittämishankkeita on Oulun Eteläisen alueella ollut viime vuosina useita. Hankkeiden toteuttajina on ollut koulutus- ja kehittämisorganisaatioita sekä tutkimusyksiköitä. Tässä raportissa tarkastellut hankkeet ovat kaikki saaneet rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta. 24 Country Hospitality -hanke Taulukko 14 Tarkastelussa mukana olevat lähiruokahankkeet POLITIIKKADIALOGI-hankkeessa huomion keskipisteenä oli lähiruuan käytön lisääminen julkisissa keittiöissä. Loppuraportissa mainitaan viisi tärkeintä toimenpidettä alueen lähiruokakentän tukemiseksi. Nämä ovat a) tuottajien aktivoiminen tarjoamaan tuotteitaan kuntakeittiöille, b) lähiruuan sisällyttäminen viralliseen kuntasuunnitteluun ja – strategiaan, c) lähituotteiden suora hankinta tuottajilta ja jalostajilta, d) lähiruuan käyttöä lisäävä ruokalistasuunnittelu, e) kuntarajojen ylittäminen lähiruokahankintoja suunniteltaessa, f ) lähiruokahankintojen lisääminen hankintarenkaan kanssa sekä g) lähiruokafoorumin perustaminen. (Puoskari,Wuori, Korhonen, Muilu, 2013) a. Tuottajien aktivoimisella tarkoitetaan sitä, että tuottajien ja jalostajien tulee aktiivisesti itse tarjota tuotteitaan hankintarenkaille ja kuntakeittiöille. Tuotejalostuksessakin voidaan tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä suurkeittiölle soveltuvien tuotteiden kehittämiseksi. Yritysten yhteistyöllä voidaan koota suurempia tuote-eriä isojen ostajien tarpeisiin. Kunnan poliittinen linjaus esimerkiksi hankintastrategiassa tukee myös yrittäjäyhteistyötä. b. Kuntasuunnittelun ja – strategioiden avulla kuntapäättäjät vastaavat verorahojen käytöstä. Lähiruuan käyttö on Politiikkadialogi-hankkeen mukaan arvovalinta ja kannanotto paikallisuuden puolesta. Lähiruuan sisällyttäminen kuntasuunnitteluun toimii velvoittavana ohjeena elintarvikehankinnoista vastaaville virkamiehille. Ruoka tulisi nähdä osana alueen kestävää kehittämistä, mukaan lukien kuntalaisten fyysinen hyvinvointi, ympäristö, alueen työllisyys ja alueelle omaleimaisen ruokakulttuurin ylläpitäminen. c. Myös kunnat voivat hankkia ainakin osan elintarvikkeistaan suoraan paikallisilta tuottajilta ja jalostajilta. Osa hankinnoista voidaan tehdä suoraan itse, kun taas osassa voidaan olla mukana isommassa hankintarenkaassa. Tuottajien yhteistarjouksilla voidaan toimitettavaa volyymia lisätä ja kuntien hankintatoimen kannattaa toisaalta hyödyntää tarjoutuvat paikalliset mahdollisuudet. Yhteenvetona toivotaan, että elintarvikehankinnoista vastaaville taataan riittävästi aikaa ja resursseja, lähialueen elintarviketarjontaa seurataan jatkuvasti, ja että kunnissa tehdään suoria ostoja hankintarenkaan ulkopuolelta, silloin kun soveltuvaa lähitarjontaa on saatavilla. d. Ruokalistasuunnittelun ja perusraaka-aineiden käyttö einesvalmisteiden sijaan ovat osaltaan keinoja edistää lähituotteiden käyttömahdollisuuksia kunnallisissa keittiöissä. Paikallisesti saatavilla olevia tuotteita ja sesonkeja voidaan käyttää suunnittelun pohjana. Myös luonnontuotteita eli marjaa, sieniä ja lähikalaa voitaisiin käyttää nykyistä enemmän. Lisäksi lähiruuan näkyvyyttä voidaan lisätä merkitsemällä lähituotteet ruokalistalle tai järjestämällä teemapäiviä. e. Lähiruokaa ei pitäisi nähdä liian suppeasti esimerkiksi vain oman kunnan alueella tuotettuina tuotteina vaan Politiikkadialogi-hankkeessa suositellaan hyödyntämään tarvittaessa vaikkapa koko maakunnan aluetta. Tiukkojen kilometri- tai kuntarajamääreiden sijaan kehotetaan valitsemaan mahdollisimman lähellä tuotettu vaihtoehto, ”lähin ruoka”. Varsinaisten elintarvikkeiden lisäksi lähialueelta kannattaa etsiä myös sovellettavia toimintatapoja lähituotannon hyödyntämiseksi. f. Hankintarenkaat voivat olla avuksi ruokahankintojen kilpailutuksessa ja tilauksissa. Hankintarenkaiden ohjeistamisessakin kuntien hankintastrategiasta on hyötyä. Hankintarenkaan toimintaan Country Hospitality -hanke 25 g. tyytymättömän kunnan tulee olla aktiivinen ja kehittää kuntia varten perustettujen hankintarenkaiden toimintaa. Kuntaan tai laajemmalle alueelle tulisi perustaa paikallinen lähiruokafoorumi, jossa lähiruuan saatavuuden ja käytön edistämisen kannalta olennaiset tahot voivat kokoontua. Mukana tulisi olla ainakin kuntien virkamiehiä, päättäjiä, tuottajia, jalostajia, kaupan edustajia ja ravintola- ja matkailualan toimijoita. Foorumin koollekutsuja voisi olla kunta, kunnallinen ateriapalvelu tai maaseutu- tai elinkeinotoimi. LÄHI- JA LUOMURUOAN SAAVUTETTAVUUS POHJOIS-POHJANMAALLA (RUOKAGIS)-hankkeen tavoitteena oli selvittää lähi- ja luomuruokaan liittyviä sijainti- ja saavutettavuustekijöitä Pohjois-Pohjanmaalla (Kotavaara, ym., 2014). Saavutettavuustarkastelujen perusteella maakunnan eteläiset osat ovat sijainniltaan suotuisia alueellisen lähiruoan keräilyverkoston solmukohdille, joita voidaan hyödyntää pienten elintarvikealan toimijoiden logistiikan tehostamiseen. Hankkeen tulosten perusteella suositellaan, että elintarvikealan toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista kehitetään logistiikan suhteen kilpailukyvyn lisäämiseksi ja markkinoille pääsyn helpottamiseksi. Hankkeessa tarkasteltiin tuotannon alueellista kokoamista ja tuottajien tekemien kuljetusten optimaalisia solmukohtia. Paikkatietojärjestelmiin perustuvan analyysin mukaan paras sijainti alueen marjantuotannon kokoamiseksi tuottajien itse tekemillä kuljetuksilla on Kärsämäellä ja puutarhatuotannon kokoamiseksi Haapavedellä. Hankkeessa tehtiin arviot myös alueellisille keräilyverkostoille, joissa erillinen kuljetusauto hoitaa keräilyn tuotantotiloilta. Marjantuotannon keräilyverkoston paras saavutettavuus on Ylivieska-Siikalatva-akselilla, mutta myös Kempele-Siikajoen ja Haapajärvi-Pyhäjärvi – alueilla. Koko maakunnan puutarhakasveja tuottavista tiloista voidaan saavuttaa yli puolet viidellä kolmen tunnin ajoajan reitillä, kun keräilyn solmukohta sijoitetaan Raahe-Ylivieska-välille. Hanketoimijat suosittelevat, että alueelle kehitetään ruokalogistiikka-, maatalous- ja jalostusyritysten verkottumista yhteistoiminnan helpottamiseksi. Lisäksi Oulun Eteläisen alueen yrittäjiä tuetaan alueellisen lähiruokaterminaalin perustamisessa ja että alueen lähiruokaterminaalin sijaintiedellytykset selvitetään sekä toimintaan osallistuvien tuottajien että asiakkaiden näkökulmista. Taulukko 15 RuokaGIS-hankkeen toimenpidesuositukset löhiruokaketjulle 26 Country Hospitality -hanke SYÖKKÖ NÄÄ LÄHIRUOKAA? – hankkeen loppuraportissa todetaan, että hajallaan olevan elintarvikekentän tehokas tavoittaminen on ongelmallista, koska elintarviketuotanto sijoittuu hajanaisesti maantieteellisesti laajalle alueelle (Maaseudun Sivistysliitto ry, 2014). Raportissa ehdotetaan jatkotoimenpiteiden kohdistumista ruokatuotteiden brändäykseen, koko maakunnan ruokakulttuurin ja – tuotannon markkinointiin sekä ruokamatkailun kehittämiseen. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä maaseudun yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksiin eli maaseutuyrittäjyyden houkuttelevuuden lisäämiseksi myös nuorten keskuudessa. Syökkö nää? – hanke järjesti useita tilaisuuksia hankintaosaamisen lisäämiseksi ja luodakseen alueelle keskustelua elintarvikehankinnoista. Yksi toimenpide oli hankintalakiosaamisen käsikirja, joka jaettiin Oulun kaupungin päättäjien lisäksi myös muiden paikkakuntien hankintatoimen edustajille ja sähköisenä versiona myös Oulun Eteläisen alueelle. Hanke on listannut maakunnan alueita, joissa lähiruoka on huomioitu osana hankintoja tai strategioita. Oulun Eteläisen alueella Pyhäjärvellä on hyväksytty lähiruoan käytön lisäämistä suosiva valtuustoaloite vuonna 2013 ja kuntaan on perustettu lähiruokatyöryhmä (Väänänen & Tossavainen, 2014). Siikalatvan alueella on strategiassa maininta lähiruoan käytöstä. LAATUTUOTE-hankkeen loppuraportissa annetaan toimenpide-ehdotuksia Oulun Eteläisen alueen lähiruokasektorin kehittämiseksi (Simunaniemi, 2014). Raportissa viitataan maakunnan lähiruokahankkeiden koostaman ruokaryhmän lähiruokavisioon vuodelle 2020, jonka mukaan kehittämisen painopisteiksi on otettava lähiruuan saavutettavuus ja logistiikka, lähiruuan käytön lisääminen julkisten hankintojen kautta sekä ruokamatkailu. Kaiken kehittämisen poikkileikkaavana teemana tulisi olla ruokaketjun alueellisen brändin ja elintarvikealan imagon kohottaminen. Ruuan tilaus- ja jakelukanavien kehittämisen lisäksi on huomioitava eri asiakasryhmien tarpeita vastaavat pakkauskoot ja – materiaalit. Lisäksi tärkeää on ruokaketjun eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja verkostoituminen, lähiruuan markkinointi ja alueellisen ruokabrändin edistäminen. Eri osapuolten yhteisestä tavoitteesta eli lähiruuan käytön lisäämisestä huolimatta ruokaketjun toimijoiden välille tarvitaan lisää kohtaamisia ja keskustelutilaisuuksia, joiden järjestämisessä erilaiset hankkeet voivat olla avuksi. Sekä ruuan ostajille että tarjoajille on tarpeellista järjestää lisää käytännönläheistä koulutusta elintarvike- ja hankintalainsäädännön soveltamisesta. Myös pidempikestoiselle tutkintoon johtavalle tai ammatillista tutkintoa täydentävälle elintarvikealan ammatilliselle koulutukselle on alueella tarvetta. Koulutuksessa ja kehittämistyössä on hyvä, jos ammatillisten oppilaitosten ja tutkimusyksiköiden yhteistyötä onnistutaan lisäämään. Country Hospitality -hanke 27 5.2 Kotityöpalvelualan tilanne ja tulevaisuuden näkymät 5.2.1 Kotityöpalvelualan yritysten näkökulma Yrityksen toiminta Haastatelluissa mukana olleilla seitsemällä hoito- ja kotityöpalvelualan yrityksellä oli tarjolla keskenään hyvin erityyppistä toimintaa. Useimmat yritykset tarjoavat siivous- ja ruuanlaittoapua koteihin. Myös terveydenhoito- ja lääkäripalveluita on saatavilla osassa yrityksissä. Jotkut yritykset tarjoavat asumispalveluita. Asumispalveluita tarjoavien yritysten kautta asiakkaat voivat tilata lääkäripalveluita sekä muita tarvitsemiaan palveluita haluamiltaan palveluntarjoajilta. Viiden vuoden päähän ulottuvassa arvioinnissa varsinkin siivous- ja ruuanvalmistuspalveluiden tarjonnan uskotaan lisääntyvän. Myös uuden tyyppisten asumispalveluiden tarpeen uskotaan lisääntyvän, mutta yksittäiset yritykset odottavat vielä tarkempia linjauksia valtakunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kunnallishallinnon muutoksista ennen uusien palveluiden käynnistämistä. Muita mahdollisia käynnistettäviä palveluita voisivat olla saattohoito ja kotilääkäri- ja – sairaala sekä turvapalveluiden yhdistäminen kotityöpalveluihin. Kotihoidon ja kotityöpalveluiden tarpeen uskotaan kokonaisuutena kasvavan, kun kunnallisia laitoshoitopaikkoja vähennetään. Yksityisten kotityöpalveluiden yleistyessä on luultavaa, että kansalaisten halukkuus ja asenteet osittain tai kokonaan itse maksettuja kotityöpalveluita kohtaan muuttuvat positiivisemmiksi. Tällä hetkellä osa potentiaalisista kotityöpalvelun asiakkaista saattaa kokea ulkopuolisen kotiavun tilaamisen hävettävänä asiana: ”Mitä naapuritkin tästä ajattelee, kun en itse enää pärjää”. Lisäksi asiakkaiden maksukyky ja – halukkuus vaihtelevat eri sosiaaliryhmien ja asuinpaikkojen välillä. Taulukko 16 Kotityöalan yritysten toiminnat nyt ja arvio 5 vuoden kuluttua Kotityöpalveluyritysten henkilökunnan osaamistaso ja koulutustarpeet Haastatelluissa kotityöpalvelualan yrityksissä työskentelevillä henkilöillä on vaihteleva koulutus- ja osaamistausta. Kuudessa yrityksessä työskentelee ainakin yksi sosiaali- tai hoiva-alan ammatillisen koulutuksen suorittanut henkilö ja neljässä yrityksessä työskentelevillä on koti- ja puhdistusalan ammatillinen koulutus. Sosiaali- tai hoiva-alan korkeakoulututkinnon suorittaneita työskentelee viidessä yrityksessä ja elintarvike- tai ravintola-alan ammatillisen koulutuksen suorittaneita kolmessa yrityksessä. Joillakin työn- 28 Country Hospitality -hanke tekijöillä on lisäksi tai vaihtoehtoisesti muita tutkintoja, kuten lääkäri, päihdetyöntekijä, yrittäjäkoulutus, kehitysvammahoitaja, laitosvälinehuoltaja, perhehoitovalmentaja, maatilaemäntä tai parturi-kampaaja. Yhden yrityksen toimitusjohtajan koulutuksena on tradenomi. Kahdessa yrityksessä työskentelee henkilöitä, joilla ei ole alan tutkintoa vaan heidän muu soveltuvuus on ollut rekrytoinnin peruste. Kotityöpalveluyrityksissä ollaan enimmäkseen kiinnostuneita koulutuksesta, jota voidaan suorittaa arkipäivisin oman työn ohessa (n=4). Joillekin sopii myös kokopäiväinen työnantajan maksama koulutus (n=2) tai toisaalta kokoaan työajan ulkopuolella suoritettava koulutus (n=1). Työnantajan osallistuminen koulutuksen kuluihin ratkaistaan kuitenkin tapauskohtaisesti. Lähellä järjestettävät, lyhytkestoiset kurssit ovat toivotuimpia. Toisaalta työntekijöitä voidaan lähettää lyhytkestoiseen koulutukseen myös kauemmaksi, mutta tiedotus koulutuksista täytyy saada hyvissä ajoin työvuorolistojen suunnittelun takia. Lyhytkestoiset koulutukset ja koulutuspäivät voivat olla joko ulkopuolisen toimijan tai yritysten itsensä järjestämiä. Täydentävää koulutusta toivotaan muun muassa työturvallisuudesta, ergonomiasta, apuvälineiden käytöstä ja puhdistusalan osaamisesta. Taulukko 17 Kotipalvelualalle toivottuja koulutusaiheita Kotityöpalveluyritysten kehittämis- ja tutkimustarpeet Kotityöpalveluyritysten henkilökunnalle toivotaan täydentävää ja tietoa päivittävää koulutusta monella eri osaamisalueella. Kuusi yritystä seitsemästä toivoo lisäkoulutusta joko siivous- ja puhdistusalan tai elintarvikealan aiheista. Elintarvikealalta toivotaan ainakin erityisruokavaliokoulutusta sekä jatkossakin mahdollisuuksia suorittaa hygieniapassin lähialueella. Viidessä yrityksessä on tarvetta sosiaali- ja hoiva-alojen lisäkoulutukseen. Tarpeellisena pidetään koulutusta mielenterveyskuntoutujien ja erityisesti nuorten mielenterveysasiakkaiden kohtaamisesta. Mielenterveyskuntoutujien kohtaaminen ja muiden avohoidossa olevien asiakkaiden kohtaaminen on ajankohtainen lähes jokaisessa kotityöpalvelua tarjoavassa yrityksessä. Kotityöpalvelualalla liikutaan usein kotityön ja hoiva-alan rajamaastossa, joten monialaista työotetta on korostettava jo opiskeluaikana. Sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön tulkinta työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista askarruttaa alan yrityksissä, joten lainsäädännön tulkitsemisneuvonnalle on tarvetta. Markkinointitutkimukset ja asiakastyytyväisyyskyselyt kiinnostavat kuutta yritystä. Myös markkinointia ja kotisivujen tekoa sekä verkkomainonnan ja sosiaalisen median hyödyntämistä yritystoiminnassa halutaan opiskella lisää. Tukemalla yrittäjien verkostoitumista ja säännöllisiä tapaamia voitaisiin tukea koti- Country Hospitality -hanke 29 työpalveluyrittäjien toimintaa. Yrittäjätapaamisten aiheina voisi olla muun muassa yhtenäiset käytänteet, yritysverotus, kaavakkeiden täyttö ja muut yrityksen toimintaan sekä lainsäädäntöön liittyvät velvoitteet. Eri alojen opiskelijoiden työharjoittelut kotityöpalveluyrityksissä auttaisivat moniammatillisen, laajemman näkökulman saavuttamiseen. Yrittäjäkoulutusta pidetään hyödyllisenä kaikille yritystä perustaville. Yhdessä haastatellussa yrityksessä johtaja aikoi suorittaa yritysjohtamisen erityisammattitutkinnon, osalla koulutus jo on. Seudullisista yrityspalveluista on ollut hyötyä yrityksille, jotka ovat palveluita kokeilleet. Esimerkiksi yrityksen strategiatyön aloittamisessa on yrityspalveluista saatu apua. Toisaalta paikallisten yrittäjäjärjestöjen toiminta on suurimmalle osalle kotityöpalvelualan yrittäjille tuntematonta ja etäistä. Yrityksissä tulisi panostaa markkinointiin ja palveluiden tuotteistamiseen, jotta palveluiden ostajat saisivat kattavan käsityksen tarjottavista palveluista ja niiden vertailu olisi helppoa. Kotityöpalveluyritysten toimintaa helpottaa, jos hoidontarpeen arviointiin ja palvelusuunnitelmaan laatimiseen tarvittava tieto on helposti saatavilla ja yrittäjällä on ylipäänsä tieto siitä, mistä vero- ja lainsäädäntöneuvontaa on saatavilla. Tiedonkulkua yrityksen toiminnasta nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille täytyisi kehittää. Erityisesti vuoropuhelussa kotityöyritysten ja kuntien kesken on parannettavaa. Yhteinen ajan tasalla oleva tietopankki kaikista alueella olevista, sekä julkisten että yksityisten sektorin tuottamista asumis-, hoiva- ja kotityöpalveluista edistäisi resurssien tehokasta käyttöä kunnissa. Pk- ja mikroyritysten kustannustehokkuutta voidaan edelleen parantaa. Yritysten ja julkisen sektorin yhteiset koulutukset ja molemminpuolinen joustavuus yhteistyön kehittämiseksi on haastateltujen yritysten toivomuslistalla. Yhteiset koulutustilaisuudet toisivat säästöjä, kun mukaan saadaan useampi osallistuja kerralla. Kotityöpalvelualan yritysten yhteistyö Yksi kotityöpalveluyritys tuottaa palveluseteleitä vastaan kuntalaisille palveluitaan. Kaksi yritystä hyödyntää toisia yrityksiä alihankkijoina. Asumispalveluita tarjoavat yritykset usein ostavat alihankintana tai tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden ostaa parturi- ja jalkahoitopalveluita, fysioterapiaa sekä asiointipalveluita. Yhdessä yrityksessä on myös säännöllisesti henkilöstön vuokrausta, jolla tasataan kiireempien ja rauhallisempien tilausjaksojen henkilöstötarvetta. Kolme haastateltua yritystä on kiinnostuneita aloittamaan alihankintayhteistyötä toisten yritysten kanssa. Mahdollisia yhteistyön muotoja olisivat taksi- ja kuljetuspalvelut sekä markkinoinnin yhdistäminen. Myös runsaampi ja avoimempi yhteistyö kaupungin kanssa kiinnostaa, mutta toistaiseksi julkisen sektorin tarjoama korvaus palveluista koetaan osassa yrityksistä liian alhaiseksi yhteistyön aloittamiseksi. Taulukko 18 Kotityöpalveluyritysten välisen yhteistyön kiinnostavuus Yhteistyön muita muotoja voisivat olla yhteisten tapahtuminen järjestäminen asumispalveluasiakkaiden 30 Country Hospitality -hanke iloksi. Tapahtumat voitaisiin toteuttaa yritysten koordinoimina, mutta kuntien tai kehittämishankkeiden apua toivotaan lisäresurssiksi. Tapahtumat voisivat olla esimerkiksi jouluruokailu, kesätapahtuma, myyjäiset tai vaikkapa yhdessä toteutettu näytelmä tai musikaali. Tällä hetkellä yrityksillä itsellään ei välttämättä ole aikaa tai osaavaa henkilökuntaa tämän tyyppisten tilaisuuksien järjestämiseen. Siksi yhteistyö kulttuuritoimen, järjestöjen ja kehittämishankkeiden kanssa mahdollistaisi tällaisia tempauksia. Yhteistyö sekä yritysten kesken että asiantuntijaorganisaatioiden kanssa voi olla keino tuoda alalle soveltuvia sähköisiä järjestelmiä myös pienten yritysten käyttöön. Ohjelmointi ja sovellusten testaaminen käytännössä ovat varsin suuri investointi yksittäiselle yritykselle, joten hankinnan kustannusten jakaminen useamman yrityksen kesken kiinnostaa. Tarvetta on nykyisen www.aputori.fi-sivuston tyyppiselle palvelusivustolle, jonka käyttäjäystävällisyyttä ja sujuvuutta tulisi kehittää edelleen. Sivuston tiedot on pidettävä ajan tasalla ja sivuston käytöstä on tiedotettava laajemmin potentiaalisille asiakkaille. Yrityksissä, joissa on käytössään runsaammin tiloja, löytyy periaatteessa halukkuutta vuokrata osa tiloistaan toiselle yrittäjälle (esimerkiksi hieroja, kampaaja). Joillakin asumispalveluja tarjoavilla yrityksillä on mahdollisuus ottaa asiakkaita myös lyhytaikaiseen asumiseen. Esimerkiksi omaishoitajat voivat tarvita muutaman tunnin ”päivähoitoparkkia” omaiselleen omien asioiden hoidon ajaksi. Asumispalveluita tarjoavien yritysten asiakkailla on tarvetta kuljetuspalveluille. Tällä hetkellä Kelan kautta maksettaviin kuljetuksiin ei voi tilata omaa luottokuljettajaa vaan taksikeskuksesta lähetetään vapaana oleva kuljettaja. Asiakkaiden toivomuksena olisi oma ”luottokuski” , joka tuntee heidän erityistarpeensa. Taksi- ja kuljetuspalveluiden yhdistämisessä voisi olla yhteistyön mahdollisuuksia. Yritysyhteistyön aloittamiseen liittyy potentiaalisia riskejä. Kotityöpalveluissa asiakkaat ovat tarkkoja siitä, kenet haluavat päästää kotiinsa ja useammassa yrityksessä työskentelevän työntekijän pelätään vievän asiakkaat mukanaan vaihtaessaan työpaikkaa tai perustaessaan omaa yritystoimintaa. Pienellä maantieteellisellä ja harvaan asutulla seudulla yritykset henkilöityvät, joten yrittäjä tahtoo luottaa yritystään edustavaan työntekijään. Laatu on erittäin tärkeää mikro- ja pk-yrityksille, joten hyvät ja motivoituneet työntekijät ovat yrityksille arvokkaita. Koko kotityöalan julkisuuskuvan kirkastaminen ja positiivisten mielikuvien luominen mainittiin kehittämiskohteena. Positiivisten uutisten levittämisen toivotaan lisäävän alan houkuttelevuutta ja lieventävän kotipalveluiden ostamista kohtaan esiintyviä kielteisiä ennakkoasenteita. Kotityöpalvelu ja julkinen sektori Kolme haastatelluista yrityksistä on osallistunut julkisten hankintojen tarjouskilpailuun voittavalla tarjouksella. Kilpailussa ovat menestyneet asumis- ja hoivapalvelut. Kilpailutusprosessi koetaan kuitenkin monimutkaisena ja hitaana. Kilpailutuksen byrokraattisuus on saanut osan yrityksistä harkitsemaan, etteivät enää jättäisi omia tarjouksia. Kaksi yritystä kertoi, että julkiset hankinnat ovat heille tuttuja mutta he eivät ole halunneet jättää omaa tarjousta, koska ”se on niin hirveä homma ja paksu pumaska papereita”. Yhdelle yritykselle koko aihepiiri ei ole kiinnostava, koska ”ei näin pienellä yrityksellä kannata, pitää olla useampia yrityksiä yhdessä”. Haastattelussa oli mukana myös yritys, jolle julkisten hankintojen prosessi oli tuntematon ja he kaipaisivat lisätietoa aiheesta. Kahdella haastatelluista kotipalveluyrityksistä on voimassa oleva palvelusetelisopimus kunnan kanssa. Toinen yrityksistä tarjoaa asumispalveluita, toisella on muuta kotityö- ja hoivapalvelua ilman asumispalvelua. Kolmea yritystä palvelusetelien käytön aloittaminen kiinnostaa. Yksi yritys haluaisi tarjota palveluseteliä vastaan siivouspalveluita. Toinen yritys on keskustellut aiheesta muiden yrittäjien kanssa, mutta asiakkaiden kanssa palveluseteli ei ole tullut puheeksi. Tämä yritys arvelee, että palveluseteli toimisi paremmin siivouspalveluiden kuin asumispalveluiden kohdalla. Palvelusetelijärjestelmän toimivuutta myös hieman epäillään. Yhden yrityksen edustaja koki, että palvelusetelistä puhutaan mutta sillä ei ole yrityksen kotikunnassa käytännön merkitystä. Palveluseteleistä ja niiden käyttöönotosta voisi järjestää kotityöpalveluyrityksille lisäkoulutusta. Asia on yleisellä tasolla tuttu, mutta sen käytön yksityiskohdista kuin myös julkisista hankinnoista yleensä toivotaan lisää tietoa varsinkin niissä yrityksissä, jotka eivät ole vielä olleet mukana kummassakaan. Toisaalta myös kuntien ja kotityöpalveluyritysten keskusteluyhteys voisi olla aktiivisempi, jolloin kuntalaisten käy- Country Hospitality -hanke 31 tössä olevat kotityön vaihtoehdot tulisivat paremmin kaikkien osapuolten tietoon. Yrityksissä toivotaan, että kunnat kertoisivat tasapuolisesti ja aktiivisesti palvelusetelin myöntämisen yhteydessä kaikista saatavilla olevista palveluntarjoajista, jotta asiakkaalla olisi aito valinnanvapaus. Uuden henkilöstön palkkaaminen kotityöpalveluyrityksiin Kolme haastatelluista yrityksistä hakee tällä hetkellä aktiivisesti uusia työntekijöitä ja kahdessa yrityksessä uuden henkilöstön palkkaaminen viiden vuoden sisällä on erittäin todennäköistä. Kaksi yritystä pitää uuden henkilöstön palkkaamista lähivuosina epätodennäköisenä. Päätös riippuu ostomäärien kehittymisestä, mutta nykytilanteessa lisähenkilöstön palkkaamiseen ei ole mahdollisuuksia. Maantieteellisen toimialueen laajentaminen harvaan asutulla alueella mietityttää polttoainekustannusten ja matkustamiseen kuluvan ajan vuoksi. Osa yrityksistä ei usko pienellä paikkakunnalla olevan mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen useamman työntekijän palkkaamiseksi. Kotityöpalveluyrityksien edustajia pyydettiin kuvailemaan omin sanoin, millaisiin asioihin he kiinnittävät huomiota palkatessaan uutta työntekijää kotityöpalveluun. Useimmin mainittiin henkilön sosiaalisuus ja vuorovaikutustaidot myös sairaiden ja vaativien asiakkaiden kanssa. Tärkeää on monipuolinen osaaminen ja kyky vastata itsenäisesti eteen tulevista työtehtävistä. Hyvällä kotityöpalvelun työntekijällä on työ- ja elämänkokemusta, jotta hän ymmärtää työelämän vaatimukset ja suhtautuu realistisesti omaan osaamiseensa. Muodollinen koulutus ei ole kovin tärkeä kaikissa kotityöpalvelun työtehtävissä, mutta hoitotyötä sisältävissä tehtävissä hoitoalan koulutusta edellytetään. Useimmat haastatelluista korostivat työntekijän motivaatiota, maalaisjärkeä ja elämänkokemuksen tuomaa itsenäistä otetta työhön enemmän kuin muodollista tutkintoa. Taulukko 19 Uuden työntekijän valintakriteereitä kotityöpalvelussa 32 Country Hospitality -hanke Kotityöpalvelualan koulutustarjonta ja vastavalmistuneiden osaamistaso Pohjois-Pohjanmaan kotityöpalvelualan koulutustarjonta vastaa hyvin yritysten tarpeita neljän haastatellun mielestä. Kolme haastatelluista toivoisi lisää koulutustarjontaa. Alalta vastavalmistuneiden ammattitaidon arvioidaan vastaavan erittäin hyvin (n=4) tai melko hyvin (n=3) yritysten todellisia tarpeita. Alalla on koulutustarvetta kuntoutusosaamisen ja henkisen hyvinvoinnin (työssäjaksamisen) osalta. Lisäksi kotityöalalla koetaan, että tietoa soveltuvista koulutuksista on vaikea löytää tai tarjottu koulutus ei vastaa yrityksen tarvetta. Ongelmana koetaan, että koulutustarpeen tullessa ei ole yrityksillä välttämättä ole tietoa, mihin organisaatioon tai keneen voisi ottaa yhteyttä. Kotityöpalvelualan kehittämistarpeet Kotityöpalveluyritysten kasvulle esitettiin useita esteitä. Yrityksissä koetaan, että kuntien taloustilanne on heikko eikä yksityisten palveluntarjoajien palveluista olla valmiita maksamaan toiminnan kannalta riittävästi. Palveluntarjoajilla on myös näkemys, että kunnissa ei hyödynnetä eri tasoisten asumis- ja kotityöpalveluiden mahdollisuuksia vaan kotihoitoa pitkitetään, kunnes asiakas siirretään suoraan laitosmaiseen palveluasuntoon. Kuntien toimintamallien kehittämisellä voitaisiin synnyttää lisää markkinoita yksityiseen kotityöpalveluun. Palvelusetelimalli on kunnille edullinen tapa tarjota kotityöpalvelua ja luoda samalla yritystoimintaa. Yritykset toivovat kunnilta avoimuutta yksityisiä palveluntuottajia kohtaan ja tasapuolista tiedottamista asiakkaille palveluvaihtoehdoista palveluseteliä myönnettäessä. Kuntien ja kotityöpalveluyritysten yhteistyön puutteiden lisäksi kehittymisen esteenä on yritysten puutteellinen markkinointi. Kotitalouksille tulisi kertoa palveluista eri tavalla kuin kunnille. Toisaalta toimialan uskotaan kehittyvän tulevaisuudessa, kun tulevat kotityöpalvelun asiakkaat ovat vaativampia ja asennekynnys ostaa kotityöpalvelua suoraan yksityiseltä toimijalta madaltuu. Mahdollisena uhkana mainittiin julkisen sektorin viranhaltijoiden kielteinen tai kilpaileva asenne yksityissektoria kohtaan. Yhden haastatellun esittämä kehitysehdotus on, että kunnan palkkalistoilla toimivan työntekijän vastuulla olisi kotityöpalvelun nykyisten ja tulevien asiakkaiden tasapuolinen neuvonta palveluista ja niihin liittyvistä asiakkaan oikeuksista. Country Hospitality -hanke 33 Taulukko 20 Kasvun esteitä kotityöpalveluyrityksissä Edellisten lisäksi kotityöpalvelualan ja alalla toimivien yritysten kehittämistarpeiksi mainittiin nykyistä kokonaisvaltaisempi kotityön, hoivaosaamisen ja kuntoutuksen yhdistäminen. Esimerkkeinä mainittiin asumispalveluyksiköiden yhteydessä olevat puutarhat tai green care – toiminta. Niin hoiva- ja sosiaalialan kuin kotityöpalvelualan opiskelijoille ja työntekijöille toivotaan mahdollisuutta syventää osaamista kulttuurialalta ja viriketoiminnan ohjaamisesta. 34 Country Hospitality -hanke Taulukko 21 Kotityöpalveluyritysten kehittämiskohteita ja koulutustarpeita Kone- ja laitehankintoja on tulossa kolmessa haastatelluissa yrityksessä. Hankinnassa on perussiivousvälineitä sekä verinäytteiden ottoon liittyviä välineitä. Toimitilojen tai prosessin kehittämistä ei suunnittele haastatteluhetkellä mikään mukana olleista yrityksistä. Uusien palvelujen sisältö ei vielä haastattelutilanteessa ollut selvillä monessakaan yrityksessä, mutta palvelutarjonnan monipuolistamisen tarve tiedostetaan. Asumis- ja kotilääkäripalveluiden kehittäminen mainittiin. Kaksi yritystä pohdiskeli, että jotain pitäisi kehittää mutta vielä ei ole selvää, mitä palveluita alueella tullaan eniten tarvitsemaan. Suonensisäisen lääkehoidon jakelumahdollisuus ja yhä useamman työntekijän lisäkoulutus lääkehoidossa oli yhden yrityksen kehittämiskohde. Palvelujen laadun ylläpitäminen, laadun kehittäminen, työturvallisuus ja työntekijöiden hyvinvointi ovat asioita, joissa ulkopuolista neuvontaa ja koulutusta otettaisiin vastaan. Asumispalveluita tarjoavissa yrityksissä mietitään myös puutarhan hoidon ja pihatöiden tekemisen terapeuttista merkitystä asiakkaiden hyvinvoinnille. Alan kehittymiseen vaikuttavat päätökset alueen peruspalveluyhtymissä, kunnissa ja ylipäänsä Suomen valtion linjauksissa. Muun muassa omaishoitajien lomitus saattaa tulevaisuudessa olla yleisempää kuin tällä hetkellä. 5.2.2 Kunnallisten peruspalveluiden edustajien näkökulmia Kunnallisten peruspalveluiden edustajia haastateltiin kotityöpalvelun nykytilasta, tulevaisuudennäkymistä, alan työllisyydestä ja alueen koulutustarjonnasta. Haastattelujen tiivistelmät on koottu haastatteluittain otsikoiden Kotityöpalvelualan nykytila ja osaamistaso, Kotityöpalvelualan tulvaisuudennäkymät ja kehittämistarpeet sekä Muita kommentteja kotityöpalvelualasta alle. Haastatellut henkilöt ovat hyväksyneet raportin haastattelutiivistelmät. Country Hospitality -hanke 35 Kotityöpalvelualan nykytila ja osaamistaso Ylivieskan palvelujohtajan haastattelu / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Palvelusetelit ovat olleet käytössä Kalliossa eri toimijoilla jo useamman vuoden. Ylivieskassa palveluseteli otettiin käyttöön jo 2000-luvun alussa ja muissa Kallion kunnissa hieman myöhemmin. Kallion uusi palvelusetelistrategia päivitettiin kesäkuussa ja ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelma on tehty vuosille 2014–2016. Strategian mukaisesti palvelusetelien käytön tavoiteosuudeksi yhtymähallitus on määritellyt kymmenen prosenttia kotihoidosta vuoden 2016 loppuun mennessä. Palvelusetelin käyttöön on otettu mallia muista maakunnista, muun muassa Kainuusta ja Etelä-Savosta. Alueen yrittäjiä on kuultu ikääntyvän väestön palvelujen suunnitelman valmistelun yhteydessä. Palvelusetelin koetaan soveltuvan hyvin kotihoito- ja siivouspalveluihin. Varsinkin Ylivieskassa, jossa palveluseteli on ollut kauimmin käytössä, asiakkaat osaavat jo käyttää ja pyytää sitä. Palvelusetelin lisäksi monet asiakkaat ostavat itse lisäpalveluita samalta toimijalta eli palveluseteli on edistänyt palvelumarkkinoiden syntyä. Suurin osa kotityöpalvelun asiakkaista on iäkkäitä ihmisiä. Kallion alueella on käytössä www.aputori.fi–sivusto. Yksi valtakunnallinen sähköinen palvelu olisi useilla alueilla toimiville yrityksille nykyistä toimivampi ratkaisu, koska yrityksen tiedot olisivat kaikkien palveluja tarvitsevien käytössä yhdessä rekisterissä eikä tietoja tarvitsisi syöttää moniin paikkoihin. Sähköisen järjestelmän pitäisi olla suojattu, sillä hoivapalveluissa käsitellään luottamuksellisia tietoja. Tällä hetkellä joudutaan käyttämään myös paperilomakkeita, koska Aputori-järjestelmässä ei ole sähköistä allekirjoitusta. Alalle soveltuvia muita järjestelmiä on käytössä isoissa kaupungeissa, kuten Oulussa tai Tampereella. Näistä voitaisiin ottaa mallia järjestelmän toteutukseen tai ostaa käyttöoikeus yhteen valtakunnalliseen järjestelmään. Alueen koulutuksentarjoajien koulutukset yritystoiminnasta, kotityöpalvelusta ja omavalvonnasta ovat olleet hyödyllisiä. Sekä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän että Centria ammattikorkeakoulun kanssa on tehty koulutusyhteistyötä. Alueen koulutustarjonta vastaa työelämän tarpeita ja hankerahoitusta on hyödynnetty koulutustarjonnassa. Haapajärven ja Reisjärven palvelupäällikön haastattelu / Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Selänteen alueella palveluseteli on käytössä hoiva- ja asumispalveluissa. Siivouspalvelusta vastaavat yksityiset yritykset. Sotaveteraaneille on tarjolla palveluita veteraanijärjestöiltä ja rintamamiehille sekä leskille tarjotaan kilpailutettuja palveluita. Ateriapalvelut tilataan joko yksityiseltä tai julkiselta toimijalta. Kunnalla on edelleen olemassa oma ateriapalvelu, sillä ruuankuljetuksen järjestäminen on ollut ongelma yksityiselle yritykselle. Asiointipalveluissa ja yöpartiotoiminnassa käytetään yksityisyrittäjän palveluita. Omaishoitajien vapaat hoituvat tällä hetkellä vuorohoitopaikkoina, joissa tarjoutuu mahdollisuus useamman vuorokauden vapaaseen kotiin tulevan hoitajan ja vain muutaman tunnin vapaan sijaan. Kotityöpalvelussa on yhä käytössä vanhoja ostopalvelusopimuksia, mutta sopimusten umpeutuessa ne uusitaan palvelusetelisopimuksina. Palveluseteleitä voi käyttää useiden Selänteen alueen ja lähikuntien yrityksien palveluiden ostamiseen. Käyttökokemuksen mukaan palveluseteli toimii hyvin ja asiakkaat ovat pääasiassa halukkaita kokeilemaan sitä. Haittapuolena pidetään sitä, että palvelusetelin määrä on tuloista riippuvainen eli se ei sovellu kaikkein pienituloisimmille. Yksityisiä kotityöpalveluyrityksiä esittelevä www.aputori.fi-sivusto on Selänteenkin alueella käytössä. Yritystietojen päivittäminen on yritysten omalla vastuulla eivätkä tiedot ole aina ajan tasalla. Kunnan puolelta Aputorin käyttö on minimaalista, palvelu on tarkoitettu lähinnä yrityksille ja asiakkaille. Omaisten aktiivisuus onkin tärkeää Aputorin ja yleensäkin palvelusetelien käytössä, sillä varsinkin iäkkäille ihmisille internetin ja teknologisten laitteiden käyttö on vierasta tai hankalaa. Alueella on työvoiman tarvetta jatkuvasti, varsinkin lähihoitajien sijaisiksi. Hoitoapulaisia käytetään tarvittaessa sijaisina, mutta lähihoitajan tutkinto on vaatimus varsinaisessa rekrytoinnissa. Lähihoitajia koulutetaan alueella mutta työntekijöiden löytäminen on silti ongelma. Työvoimahallinnon koulutuksia ja oppisopimuskoulutuksia tarjotaan alueella silloin tällöin. 36 Country Hospitality -hanke Oulaisten kotihoidon johtajan haastattelu Palvelusetelijärjestelmä on Oulaisissa käytössä vain siivouspalvelussa ja vain kotihoidon säännöllisille asiakkaille. Palvelusetelin käyttö laajenee mahdollisesti myöhemmin esimerkiksi päivähoitoon tai palveluasumiseen. Palveluseteli on otettu käyttöön kesällä 2014, mutta siivouspalvelu yksityistettiin noin kymmenen vuotta sitten. Yksityiset yritykset käyvät kodeissa ruokaa laittamassa ja asiointipalveluita hoitamassa. Myös ateriakuljetukset hoitaa yksityinen yritys, mikä toimii hyvin. Oulaisissa on tarjolla tällä hetkellä tehostettua palveluasumista. Tavallinen palveluasuminen aloitetaan syksyllä 2015. Välimuodot asumispalveluissa olisivat halvempia. Omaishoitajien hoidossa oleville asiakkaille on tarjolla lomapaikkoja, mutta omaishoitajien lomien ja vapaapäivien järjestäminen on välillä vaikeaa. Hoitopaikasta informoidaan omaishoitajatukea myönnettäessä. Yksityiset palvelut ovat asiakkaille varsin uusi järjestelmä. Tottumista vaatii myös se, että asiakas joutuu maksamaan osan palveluista itse. Siivouspalvelusetelin arvo on tällä hetkellä 20 euroa käyntikertaa kohden ja sen voivat saada vain kotihoidon säännölliset asukkaat. Satunnaista kotipalvelua tarvitseville ei myönnetä palveluseteliä. Ateriapalvelua saavat myös tilapäisen kotihoidon asiakkaat, joiden kriteerit täyttyvät. Asiakkaiden kannattaisi ottaa selvää myös kotityövähennyksestä, joka voi olla edullisempi vaihtoehto kuin kunnan kautta myönnettävät palvelut. Yksityisyritysten palvelut ovat kaikkien saatavilla tarpeen ja yksilöllisten toivomusten mukaan. Oulaisissakin on www.aputori.fi-sivusto käytössä mutta varsinkaan iäkkäät asiakkaat eivät sitä löydä tai osaa käyttää. Monille iäkkäille tai muistisairaille on yksinkertaisemmankin teknologian, kuten matkapuhelimen, käyttö on vaikeaa. Aputori on kunnalliselle puolelle toimiva järjestelmä, mutta yrittäjillä oli alussa vaikeuksia järjestelmän käyttöönotossa. Ongelma on, että asiakkaat eivät tunne sivustoa eivätkö osaa siksi hyödyntää sitä. Palveluseteliä myönnettäessä jaetaan asiakkaalle mukaan paperituloste alueen palveluntarjoajista, joihin asiakas voi itse ottaa yhteyttä. Kotityöpalvelualan työvoimaa on hyvin saatavilla pitkiin työsuhteisiin, mutta lyhytkestoisiin työsuhteisiin sijaisten saaminen on vaikeampaa. Julkisella sektorilla tarvitaan erityisesti lähihoitajia, koska kotiin tarjottavien palveluiden painotus on nimenomaan kotihoidossa, ei kotipalveluissa. Alalle soveltuvassa työntekijässä tärkeää on itsenäisyys ja henkinen kestävyys, koska asiakkailta tulee paljon negatiivistakin palautetta. Salassapitovelvollisuuden tärkeyttä pitäisi korostaa alalla työskenteleville ja erityisesti yksityisen sektorin yrityksille. Kotityöpalvelussa työskentelevillä on hyvä olla monipuolista elämän- ja työkokemusta. Oulaisissa kotityöpalvelun järjestämisen etuna on pieni yhteisö, jossa toimijat tuntevat toisensa ja keskusteluyhteys toimii. Tilanne voi olla erilainen, kun alueelle muodostetaan isompia kokonaisuuksia. Kalajoen palveluohjauspäällikön haastattelu / Kalajoki, Merijärvi ja Himanka Kalajoki tuottaa oman kaupungin lisäksi kotityöpalveluita myös Merijärvellä. Kotihoito tuotetaan lähinnä kunnallisesti, mutta siivousta tarvitsevat ohjataan käyttämään yksityisiä palveluita. Palveluseteli on omaishoidon tuessa sekä veteraanien ja invalidien käytössä. Kalajoki, Himanka, Merijärvi – alueella on listattu kotihoitoa tarjoavia yrityksiä. Palvelusetelien käyttöön hyväksyttyjä yrityksiä on useita. Yrityslistaus on saatavilla sekä paperiversiona että kaupungin kotisivuilla. Hintatiedoista asiakkaat saavat itse ottaa selvää. Aputori.fi-sivusto on käytössä, mutta nykyiset ikäihmiset eivät vielä osaa käyttää sitä. Omaiset ja nuoremmat ikäpolvet ovat aktiivisempia sähköisten palveluiden käyttäjiä. Päivittäinen perussiistaus kuuluu kaikkeen kodeissa tapahtuvaan hoitoon, mutta varsinainen siivous on tilattava yksityiseltä toimijalta. Kalajoen keskustassa sijaitsevassa palvelukeskus Verkossa ohjataan asiakkaita kotihoitoon liittyvissä asioissa. Asiakkailla on kotitalousvähennyksiin ja yleensä yksityisiin kotityöpalveluihin liittyvää neuvottomuutta, johon tarvittaisiin lisää tiedottamista. Työntekijöiden saatavuus on kotityöpalvelualalla ongelma varsinkin lyhyissä työsuhteissa ja sijaisuuksissa muun muassa työttömyyskorvauksiin liittyvien paperihommien takia. Erityisesti kesän ja joulun ajan sijaisuuksiin ei ole saatavilla riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Sairaanhoitajista on jo ollut huutava pula, mutta myös lähihoitajista on nykyään pula. Kotityöpalvelualan yrittäjien verotuksellisiin käytäntöihin liittyvässä osaamisessa on eroja. Osa yrit- Country Hospitality -hanke 37 täjistä on hyvin valveutuneita esimerkiksi kotitalousvähennyksestä ja kotityöpalveluiden arvonlisäverottomuudesta, kun taas toisilla on lisäkoulutuksen tarvetta. Hoivayritys voi laatia asiakkaalle hoiva- ja palvelusuunnitelman itse, jonka avulla asiakas saa palvelun arvonlisäverottomana. Kaikille yrittäjillekään tämä ei ole selvä asia. Kotityöpalvelualan tulevaisuuden näkymät ja kehittämistarpeet Ylivieskan palvelujohtajan haastattelu / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kalliolla on tekeillä yksityisten sosiaalipalveluiden valvontasuunnitelma, johon sisältyvät valvontatarkastukset, vuosittaiset neuvottelut yrittäjien kanssa ja asiakastyytyväisyyskyselyt. Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön määrä riippuu ennen kaikkea Kallion ja yritysten yhteisestä halukkuudesta. Yhteistyötä oli enemmän Ylivieskan toiminta-aikana, mutta Kallion toiminnan alussa yhteistyö väheni. Yritykset ovat toivoneet enemmän yhteistyötä. Tarkoitus on, että puolin ja toisin kerrotaan avoimesti tulevista suunnitelmista ja käydään vuoropuhelua. Tällä hetkellä alueen kotityöpalveluyritykset ovat hyvin työllistettyjä, mutta nykyisillä henkilöstöresursseilla yritysten työmäärää ei voida lisätä. Kaikille on riittänyt töitä eli yhteistyötä ei tarvitse välttää kilpailun pelossa. Julkiselta sektorilta eläköityvien työpanoksen toteuttaminen siirretään yhä useammin yksityiselle sektorille. Yksittäisen eläköityvän työntekijän työpanos ei riitä kattamaan kokonaisen yrityksen tai uuden työntekijän työmäärää. Kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla onkin pohdittava laaja-alaisemmin, voidaanko eläköityvien työpanoksia yhdistämällä palveluita tuottaa yksityisten yritysten voimin. Varsinkin pienillä yrityksillä on ongelmana sijaisten saaminen sairastumisten aikana. Tällä hetkellä kunta ja Kallio paikkaavat tilannetta omilla työntekijöillään, mutta jonkin verran on myös yritysten keskinäistä sijaisuusyhteistyötä. Toivomuksena yksityissektorille on, että verkostoitumista lisättäisiin. Verkostoitumisen lisäämiseksi kunta tai jokin muu toimija voi kutsua useampia yrittäjiä tapaamiseen yhtä aikaa. Yrittäjiä voidaan kutsua myös kunnan omille työntekijöille tarjottaviin koulutuksiin. Työntekijöiden eläköityminen lisää uuden henkilöstön tarvetta ja työntekijöiden täydennyskoulutusta tarvitaan koko ajan. Alan kehittämiskohteena ovat toimijoiden yhteiset tai yhteensopivat sähköiset järjestelmät (kuten RAVA ja RAI) kaikkien alalla toimivien käyttöön. Yhteneväiset järjestelmät voivat olla jatkossa edellytys yritysten ja kuntien yhteistyölle. Sähköisten järjestelmien kehittäminen voi olla uusi hankeidea. Myös hankkeiden järjestämät opintomatkat kiinnostavat. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kanssa on jo tehty hanke- ja muuta yhteistyötä, mutta täydennyskoulutukselle on jatkuvasti tarvetta. Viestintää ja markkinointia on kehitettävä. Yrityksillä on oltava omia tiedotuskanavia eli sekä omat kotisivut ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa että myös paperiset esitteet ja palvelukuvaukset hintoineen. Kunnissa on pohdittava, mitkä palvelut jatkossa tilataan ostopalveluina ja milloin käytetään palveluseteliä. On mietittävä myös, mikä olisi tähän keskusteluun sopiva foorumi. Kunta ei halua ottaa yksityisiltä yrityksiltä asiakkaita tarjoamalla itse liikaa palveluita, esimerkiksi ateriapalvelua tai siivouspalvelua, joita voidaan hoitaa yksityisesti kilpailukykyisellä hinnalla. Tätä näkökulmaa ei tosin huomioida tarpeeksi viranhaltijapäätöksenteossa. Kunnissa on strategioita, mutta niiden toimeenpano on ongelma. Siksi kunnissa tarvitaan lisää vuoropuhelua. Haapajärven ja Reisjärven palvelupäällikön haastattelu / Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Selänteen peruspalvelukuntayhtymään kuuluvat Haapajärvi, Reisjärvi ja Pyhäjärvi. Kärsämäki on jäämässä pois Selänteestä, joten vastuualueita tullaan tarkastelemaan uudelleen. Kotihoito ja asumispalvelut liitetään hallinnollisesti yhteen vanhuspalveluiksi. Palveluseteliin siirtymisessä käydään keskustelua yrittäjien ja julkisen sektorin kesken. Selänteen alueella kotihoidossa ei ole käytössä palveluseteliä, mutta sen osalta on jo valmisteltu kriteerit palvelusetelien käyttöönottoon. Palvelusetelien kriteerit kotihoidossa tulevat todennäköisesti käsittelyyn ja päätöksiin lähiaikoina. Alueella on suuri tarve kotihoidolle, mutta kunnalliset resurssit eivät riitä tarpeelliseen määrään kotikäyntejä varsinkaan sivukylillä. Palveluiden parantamiseksi sivukylille tarvittaisiin paikallisia yksityisiä yrityksiä, jotka voisivat vastata erityisesti ilta- ja yökäynneistä edestakaisen ajelun vähentämiseksi. Alueel- 38 Country Hospitality -hanke la on tarvetta myös omaishoitajien lomittamiseen. Uusien yritysten perustamiseen on ollut kiinnostusta, mutta yrityksiä ei perusteta ennen kuin palveluseteli otetaan käyttöön. Omaisten apu on tärkeää kotipalveluiden järjestämisessä. ”Kotona paras” on ollut teemana muun muassa Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa tehtävien hankkeiden kanssa. Tavoitteena on kotisairaalatoiminnan kehittäminen alueella. Kotisairaalatoimintaan kuuluu useita päivittäisiä käyntejä kotona, mutta omaiset ovat asiakkaan apuna. Vanhan ihmisen ei tarvitse lähteä ”ambulanssikierrokselle” pitkin maakuntaa vaan hoitoa tarjotaan kotona. Tähän liittyvä uusi hanke on jo suunnitteilla Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa. Alueella on ollut keskustelua entisiä kotiavustajia vastaavien hoiva-apulaisten palkkaamisesta lähihoitajien avustajina. Kotipalvelussa, jossa vastataan siivouksesta ja ateriapalveluista, ei tarvita välttämättä lähi- tai sairaanhoitajaa. Toki pienimuotoisempi ”siistaus” kuuluu myös kotihoitoon ja kaikkiin kodeissa tapahtuviin käynteihin. Kotityö ja -hoivapalvelun ammattilaisten kliiniset taidot ovat tärkeitä ja kaikkien kotityöpalvelussa työskentelevien on pystyttävä hoidontarpeen arviointiin. Konsultoitava sairaanhoitaja tai lääkäri usein pitkän matkan päässä, joten työntekijän on tehtävä itsenäisesti päätöksiä. Hoidontarpeessa on huomioitava myös isompi kokonaisuus kuin vain yksittäinen päivä. Alalla toimivien lääkehoidon osaaminen on hyvällä tasolla ja lääkehoidon koulutuksia järjestetään alueella säännöllisesti. Lisäosaamista tarvitaan mielenterveyspotilaiden, päihderiippuvaisten ja muistisairaiden kohtaamiseen. Myös kuntouttavavasta työotteesta toivotaan koulutusta, jota Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitos on järjestänytkin. Tulevaisuudessa painopiste siirtyy tehostettuun palveluasumiseen laitoshoitopaikkojen sijaan. Laitoshoitopaikkoja suljetaan, palveluasumista kehitetään. Kimppakämppäkokeilu on ollut ajatuksena Haapajärvellä, mutta halukkaita asukkaita kokeilua varten hankittuun asuntoon ei vielä ole saatu. Tavoitteena on perustaa kimppa-asunto, jonka useampi vanhus jakaa yhdessä. Maaseudulla ei vielä aika ei vielä kypsä tällaisiin palveluasumisen muotoihin ja asennemuutos vie aikaa. Toimintamalli jo käytössä muissa maakunnissa ja palveluseteliä voitaisiin hyödyntää asumispalveluiden tarjonnassa. Oulaisten kotihoidon johtajan haastattelu Oulaisten kotityöpalveluissa on kehityssuunta kohti yksityistä palveluntarjontaa. Tilanne on Oulaisissa tällä hetkellä hyvä, mutta kukaan ei tiedä varmasti tilannetta parin vuoden kuluttua mahdollisten kunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden muutosten takia. Alan koulutustarjonta vastaa alueella työelämän tarpeita ja kotityöpalveluiden yhteistyö terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa on toimivaa. Koulutuksen tarjoaminen alueella on keskeisen tärkeää koulutetun työvoiman ja täydennyskoulutuksen saamiseksi. Erityisesti sairaanhoitajista on pulaa, mutta lähihoitajia on enemmän. Työntekijät tarvitsevat jatkuvasti lääkehoitokoulutusta ja sitä on ollut hyvin tarjolla. Kotityöpalveluissa ei ole tällä hetkellä tunnistettavia koulutustarpeita. Hankeyhteistyötä on ollut Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitoksen kanssa, jonka kautta erilaiset projektit ovat tarjonneet koulutusta. Uusi hanketoimenpide voisi olla keskustelutilaisuus kunnan ja yritysten kesken kotityöpalveluiden järjestämisestä. Tällainen keskustelu järjestettiin kerran aikaisemminkin, mutta silloin mukana oli vähän osallistuvia yrityksiä. Kalajoen palveluohjauspäällikön haastattelu / Kalajoki, Merijärvi ja Himanka Yrityksillä tulisi olla ajantasaiset kotisivut ja esitteet, joista käy ilmi tarjottavat palvelut ja palveluiden hinnat. Yrityksillä on oltava omavalvontasuunnitelma, jonka valvonnasta vastaa aluehallintovirasto. Hoiva-alan yrityksissä omavalvontasuunnitelman laatiminen ei ole ongelma, mutta myös siivouspalveluita tarjoavien yritysten kannattaa laatia ajantasainen omavalvontasuunnitelma sekä mahdollisuuksien mukaan soveltuva sähköinen järjestelmä, jolla asiakastietojen käsittely helpottuu papereihin verrattuna. Alan kehittämiseksi tarvitaan sähköiset tietojärjestelmät kotityöpalveluyrityksiin. Järjestelmien ei tarvitse olla yhteensopivat kunnan järjestelmien kanssa, mutta useamman yrityksen yhteishankintana järjestelmä tulisi halvemmaksi. Jokin hanke voisi olla tässä apuna. Kesäaikaan ongelmana on ollut, että yksityissektori ei pysty tarjoamaan lomien ajaksi palveluita. Alueella on tarvetta esimerkiksi kuukauden mittaisille hoitojaksoille tai toiselta paikkakunnalta tulevalle Country Hospitality -hanke 39 asiakkaalle. Yrityksillä on omat vakiintuneet asiakaskuntansa ja lisähenkilökunnan palkkaamiseen on suuri kynnys. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä voisi kehittää tukemalla sijaispalveluita. Työtä tulee kotityöpalvelualalta löytymään ja opiskelijaharjoittelun kautta uuden henkilökunnan rekrytointia yrityksiin voisi kehittää. Asiakkaat eivät ole vielä tietoisia, kuinka kotitalousvähennystä ja KELA-korvausta voidaan hyödyntää kotityöpalveluiden ostamisessa tai minkä hintaisia eri toimijoiden tuottamat palvelut ovat. Kunnalta ostetut palvelut voivat hyvätuloisille tulla itse asiassa yksityisiä palveluita kalliimmiksi. Alan toimijoilla ja kunnan peruspalvelulla on täysi työ pysyä muuttuvien ohjeistusten perässä, joten aikaa erityiselle laajemmalle neuvontatyölle ei ole. Tarvitaan lisää tiedotusta sekä paikallisesti että jopa valtakunnan mediassa. Verotuksellisista asioista voisi suunnata neuvontaa ja markkinointia yritysten lisäksi myös asiakkaille. Tiedottamistehtävää voisivat hoitaa edunvalvontajärjestöt kuten Vanhustyön liitto tai eläkeyhdistykset. Eläkeyhdistysten ja yritysten yhteistapaamisissa yritykset voisivat esitellä palveluitaan ja tutustuttaa asiakkaita toimintaansa. Myös muuten yritysten yhteismarkkinointia voitaisiin tukea. Vero.fi-sivustolta saa myös tietoa, mutta sinne eivät kaikki osaa hakeutua. Paikallismediassa aiheesta ei ole juuri kirjoitettu, se voisi olla hyvä tiedotuskanava ja asennemuokkaaja. Mediaa voisi hyödyntää laajemminkin. Alueella tarvitaan ehdottomasti alan koulutusta, jotta saadaan työntekijöitä. Alueella toimiville yrittäjille tarvitaan myös täydentävää koulutusta, jotta heidän ei tarvitse mennä kauemmas koulutukseen. Lääkehoidon osaamista tarvitaan nykyään kaikissa kotihoidon tehtävissä, joten lähihoitajan tutkinto on julkisella sektorilla edellytys uusille työntekijöille. Kotitalous- ja puhdistusalan tutkinnon suorittaneita tarvitaan enemmän yksityissektorilla, jossa järjestetään siivouspalveluita. Hygieniaosaaminen on työntekijöillä hyvä, mutta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan salassapitovelvollisuutta pitäisi painottaa enemmän koulutuksessa. Alueelle tarvitaan lisää koulutusta työergonomiasta sekä hygieniapassikoulutuksia. Alan yrittäjille tarvitaan neuvontaa hoiva- ja palvelusuunnitelman laatimisesta sekä verotuksellisista asioista. Muita kommentteja kotityöpalvelualasta Ylivieskan palvelujohtajan haastattelu / Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kotitalousvähennyksen käyttöön liittyy ongelma. Pienituloisimmat eivät voi hyödyntää kotitalousvähennystä, koska heillä ei ole valtion verotuksessa verotettavaa tuloa. Omaishoitajien vapaapäivän seteli on tällä hetkellä asiakkaiden mielestä liian pieni (80€./pv). Sitä olisi tarve nostaa 100 - 120 euroon. Jäsenkuntien taloustilanne ei ole mahdollistanut vielä setelin arvon korotusta. Kumppanuuden edistäminen on tärkeää. Palvelutoiminnan – niin yksityisen kuin julkisenkin - ja kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan on oltava rinnakkaista ja toisiaan tukevaa, ei kilpailevaa. Vanhuspalveluiden suunnitteluun on otettava mukaan kokemusasiantuntijoita eli vanhuspalveluissa ikäihmisiä, mikä lisää asiakaslähtöisyyttä palveluiden suunnitteluun ja esittelyyn. Nykytoimintaa voi kritisoida siitä, että sote-palveluissa ei aina ajatella asiakas- vaan organisaatiolähtöisesti. Myös lainsäädäntö velvoittaa tiettyyn byrokraattisuuteen ja jäykkyyteen. Kotityöpalvelussa pitäisi pystyä auttamaan ihmisiä itse arjessa, mutta liian tiukat kriteerit saattavat estää auttamista. Kotityöpalveluihin kaivataan joustavuutta, jota yksityinen yritys voi tarjota paremmin kuin julkinen toimija. Alan tulevaisuudesta ei tiedetä varmuudella, onko suuntaus kohti kunnallisia vai yksityisiä palveluita. Yksityiset palvelut ovat kilpailukykyisiä. Järjestämisvastuu ja valvonta jäävät kunnille tai sote-alueille, mutta yksityiset palveluntarjoavat tuottavat enenevästi palvelut. Palveluiden hinnoittelun on oltava kohdillaan. Muuten voi käydä niin, että yritykset ottavat maksukykyisimmät ja kevyimmät asiakkaat ja maksukyvyttömät ja raskaimmat jäävät julkiselle sektorille. Keskeisiä tekijöitä alan kehittämiselle ovat kumppanuus, verkostoituminen ja luottamus. Ainakin osalla työntekijöistä on epäilyksiä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä. Alalla puhututtaa myös palveluiden toteuttamismalli: ovatko tuottajina jatkossa isot kuntayhtymät vai yksittäiset kunnat? Isommat yksiköt tuovat asiantuntijuutta esimerkiksi hankinnoista, mutta pidentävät välimatkoja. Kuntalaiset haluavat säilyttää lähipalvelut myös sivukylillä. Kylien elävyys riippuu ihmisten omista valinnoista. Ihmisten on itse oltava aktiivisia ja voitava valita, mistä he ostavat palvelunsa. Sähköiset ja liikkuvat palvelut tulevat 40 Country Hospitality -hanke olemaan tärkeitä, sillä ne voivat tuoda myös erikoistuneita palveluita kyliin lähemmäs asiakkaita. Nykyiset 2+2 vuoden sopimukset eivät ole riittävän pitkiä, jotta pienet yritykset voisivat erikoistua esimerkiksi tiettyjen sairausryhmien hoitoon. Isommalla alueella kuten Oulun Eteläinen voisi olla tiettyihin erikoishoitoihin erikoistuneita hoitoyksiköitä, jotka tarjoavat (liikkuvia) palveluita isommalle alueelle. Haapajärven ja Reisjärven palvelupäällikön haastattelu / Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Tällä hetkellä pohdituttaa, voiko sama asiakas saada sekä julkista palvelua että palveluseteliä vai ainoastaan jompaakumpaa. Samalla asiakkaalla voi olla tarvetta sekä julkiseen että yksityiseen kotipalveluun. On siis selvitettävä, onko ongelma lainsäädännössä vai kunnan omissa tulkinnoissa. Vastavalmistuneilla on oltava ”jalat maassa” ja käytettävä maalaisjärkeä sekä elämänkokemusta. Pelkät kouluopit eivät ole riittäviä kotipalveluun, mutta alalle soveltuvuus riippuu myös persoonasta. Oma-aloitteisuus kotihoidossa on tärkeää ja työssä tarvitaan ”hoksua” eli asioiden hoksaaminen. Myös huumori auttaa jaksamaan raskaassa työssä ja selviytymään eri tilanteista. Kotihoidossa pitää muistaa, että sairaanhoidollinen ote ei riitä yksinään eikä ole edes tärkein hoidon osa-alue. Kotihoidossa pitää olla valmiuksia muuhunkin, muun muassa sosiokulttuurisiin menetelmiin (vrt. aikaisempi Sonectus-hanke). Hoidossa tulisi hyödyntää myös muistelua, puutarhanhoitoa, keskustelua ja musiikkia. Työntekijöiltä on oltava taitoa keskustella vanhusten kanssa. Koulutuksessa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota myös keskustelutaitoon ja muihin sosiaalisiin taitoihin pelkän hoitotyön lisäksi. Muutenkin yhteiskunnassamme on nuorten ja iäkkäämpien sukupolvien välinen vuorovaikutus vähentynyt. Myös perinteisen naapurin ja lähimmäisen avun tilalle on nostettu korostetusti julkisen sektorin vastuu. Hankerahoittajille ja hankkeiden toteuttajille lähetetään tiedoksi, että perhetyöhön vanhusten asumisja palvelumuotona ei osata vielä asennoitua luontevasti. Perheasuminen yhdistetään mielikuvissa ”huutolaisajatteluun”. Alueelta saattaisi löytyä yrittäjiäkin mutta aika ei ole vielä kypsä perheasumisen laajempaan käyttöönottoon. Turvattomuus ja yksinäisyys ajavat vanhuksia pois kotoa erityisesti syrjäseuduilla, mutta vielä ei olla valmiita asumaan toisten kanssa yhteisasunnossa. Asenteet ovat kotityöpalveluiden muutoksessa tärkeitä, mutta usein asennemuutokset esimerkiksi hankkeiden jälkeen eivät ole pysyviä. Oulaisten kotihoidon johtajan haastattelu Vastavalmistuneiden ammattitaito vastaa työelämän tarpeita. Oulaisten kotihoidossa ei tällä hetkellä ole ollenkaan miespuolisia työntekijöitä. Mikä on naisvaltaisuuden merkitys alalle? Kotihoitoa tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvaa tulevina vuosina ja asiakkaille on tarjottava muutakin kuin hoidollista tukea eli siivousta, ruoanlaittoa ja asiointipalveluita. Asiakkaiden valmius maksaa kotityöpalveluista on vielä vähäistä, sekä rahallisesti että asenteellisesti, mutta jatkossa palveluiden omavastuu tulee väistämättä nousemaan. Kalajoen palveluohjauspäällikön haastattelu / Kalajoki, Merijärvi ja Himanka Sote-keskustelun takia kunnissa on nyt aika seisahtunut tilanne. Kukaan ei tiedä varmasti, miten palvelut tullaan jatkossa järjestämään ja siksi missään ei haluta tehdä suuria ratkaisuita nyt. Kunnalliset kotityöpalvelut tulevat tulevaisuudessa vähenemään ja painopiste siirtyy yksityissektorille. Todennäköistä on, että julkiselle sektorille jäävät heikkotuloisimmat ja eniten hoitoa tarvitsevat asiakkaat. Yksityissektorilta kannattaa ostaa palveluita, jos on varaa. Silloin saa, mitä haluaa. Monet asiakkaat ottavat ensin ”matalan kynnyksen palveluita” eli esimerkiksi siivousta ja ikkunanpesua. Tutun yrittäjän kanssa yhteistyön lisääminen on helpompaa ja vähitellen ostetaan myös muita palveluita. Kotityöpalveluiden tilaamiseen liittyy monille epäilys, että ”naapurit katsovat” ja on jotenkin häpeällistä ostaa palveluita ulkopuoliselta toimijalta. Suuret ikäluokat ja sitä nuoremmat suhtautuvat suopeammin yksityiseltä yritykseltä ostettuihin kotityöpalveluihin. Työvoiman saatavuus ja asennoituminen työhön ovat muuttuneet viime vuosina. Varsinkin jotkut nuoret työntekijät ovat yksilökeskeisiä. Töihin tullessa mietitään: ”miten minä voin tulla töihin, mikä sopii minulle” . Töissä olo ja työhön sitoutuminen eivät ole itsestään selvää nuorille. Nuorille tuntuu olevan epäselvää, mitä varten töissä ollaan. Olisi heräteltävä yhteiskunnallista keskustelua siitä, kuinka yleinen tämä Country Hospitality -hanke 41 asenne on ja missä vaiheessa tällainen asenne alkaa: kotikasvatuksessa, peruskoulussa, ammatillisessa koulutuksessa? Sukupolvien välistä kuilua ei ole näkyvillä Kalajoen kotityöpalveluissa. Vanhukset ovat tykänneet kesätöissä olleista nuorista. Hoito- ja kotityöpalveluala ovat naisvaltaisia, mutta joitakin miespuolisia työntekijöitäkin alueella on. Miesten palkkaaminen voisi vaikuttaa alaan positiivisesti, mutta sukupuolettumista ei koeta suurena ongelmana. Toisaalta osa asiakkaista toivoo nimenomaan naishoitajaa. 5.2.3 Kotityöpalvelualan opettajien näkökulmia Kotityöpalvelualan nykytila ja osaamistaso Kotityö- ja puhdistusalan opettajien haastattelu / Haapaveden ammattiopisto Haapaveden ammattiopistolla voi suorittaa kodinhuoltajan ja toimitilahuoltajan perustutkinnot. Linjoilla on monen tasoisia opiskelijoita eivätkä kaikki opiskelijat ole erityisen innostuneita alasta. Alan yleinen arvostus on yhteiskunnassa huono ja sen asemaa heikentää asenne, että ”siivoamaan pystyy kuka vaan.” Kotityöpalvelu on hyvinvoinnin edistämistä. Koulutuksen aikana työssäoppimisjaksoilla opiskelijat tutustuvat asiakkaan avustamiseen. Asiakkaan avustamista on mukana myös lähiopetuksessa, mutta koulutuksen sisältö pidetään erillään hoitoalan koulutuksesta. Vanhusten lisäksi alan asiakasryhmiä ovat mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset ja monilapsiset perheet kriisin tai sairauden aikana. Tuntuu, että alueella olisi edelleen tarvetta niin sanotulle ”vanhan ajan kodinhoitaja- ja kotiapulaismallille”, jossa kodin arkisiin askareisiin olisi luotettavaa ja monipuolista apua saatavilla edulliseen hintaan. Puhdistus- ja kotityöpalvelualan koulutusvastaavan haastattelu / Ylivieskan ammattiopisto Ylivieskan ammattiopistossa on mahdollista suorittaa kotityöpalvelujen ammattitutkinto näyttötutkintona. Ammattiopisto on ollut mukana kotityöpalvelualan valtakunnallisissa työelämän kehittämishankkeissa vuodesta 2008. Hankeverkosto on ollut aktiivinen, mutta sen toiminnan jatko on tällä hetkellä avoinna päättyvän koordinointihankkeen takia. Hanketoiminta alkoi Työtehoseuran (TTS) koordinoimalla Kotityöpalvelun laatuverkosto -hankkeella, jonka rahoittaja oli Opetushallitus. Hanketoiminta jatkui kotityöpalvelualan kehittämisellä, jolloin alalle kehitettiin Laatukäsikirja, laatukoulutus sekä koulutettiin hanketoimijoista laadun auditoijia. Ylivieskan ammattiopistolla kahdella kouluttajalla on auditoijaoikeudet. Laatuverkosto-hankkeen aikana perustettiin myös Työtehoseuran hallinnoima riippumaton kotityöpalvelun laatulautakunta, joka myöntää laatusertifikaatit yrityksille. Ylivieskan ammattiopisto on hankkeen aikana perustetun Suomen kotipalveluyhdistys ry: n perustajajäsen. Vuosina 2011 – 2012 kehitettiin mentorointimallia kotityöpalveluyrittäjien laatukäsikirjan työstämiseen. Vuonna 2012- 2013 Laatutyön tukeminen Kotityöpalveluyrityksissä -hankkeessa kehitimme yhdessä Valviran kanssa sosiaalialan tukipalveluja kodeissa tuottavien yritysten omavalvontasuunnitelman laadintaa. Meneillään oleva Prosessit ja virtuaalioppiminen kotityöpalveluyrityksissä -hankeessa kehitetään oppimisympäristöjä sekä kotipalvelualojen koulutusten sisältöä paremmin työelämän tarpeita vastaaviksi. Ylivieskan ammattiopiston työelämän hanketoimijoina on toiminut kymmenkunta kotityöpalveluyritystä Oulun Eteläisen alueelta sekä alueen lähikunnista. Verkostotapaamisissa on käsitelty kulloisenkin hankkeen toiminnallisia tavoitteita. Näitä ovat olleet laatukäsikirjan työstäminen, laatutyön yritysmentorointiin osallistuminen sekä omavalvontasuunnitelman tekeminen. Kotityöpalveluyritykset voivat saada ammattiopistolta maksullista ohjausta omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja laatukäsikirjan tekemiseen. Kotityöpalvelualan tulevaisuuden näkymät ja kehittämistarpeet Kotityö- ja puhdistusalan opettajien haastattelu / Haapaveden ammattiopisto Käytännön opetuksessa voitaisiin lisätä asiakkaiden auttamista heidän omissa kodeissaan. Koulutuksen ja yritysten välistä yhteistyötä tulee myös kehittää. Opiskelijoille on vaikea löytää sopivia työssäoppimis- 42 Country Hospitality -hanke paikkoja haapavetisissä yrityksissä, jotka voivat tarjota tarpeeksi monta työtuntia joka päivä. On havaittu, että joidenkin kotona asuvien vanhusten siivous on heikkoa, koska kunnat eivät enää itse vastaa siivouksesta, ruokahuollosta tai ulkoilutuksesta. Kun omassa kodissa asumiseen kannustetaan ja laitoshoidon aloittamista siirretään myöhemmäksi, täytyy kotihoitoa tukevia palveluita olla saatavilla myös ennaltaehkäisevästi ja toimintakykyä ylläpitävästi. Nykyisellään kunnallinen kotityöpalvelu on lähinnä ”ensiapua” kriisitilanteissa, sillä aikaa ei ole syvälliseen ja pitkäjänteiseen paneutumiseen. Siivouspalveluiden tarjoaminen ei ole ylellisyyttä vaan osa perushoitoa, ennaltaehkäisevää hoitoa ja perustarve. Kodin siivous parantaa asiakkaan elämänlaatua, mutta kunnallinen palvelutaso on heikentynyt. Sotaveteraaneille tarjotaan enemmän palveluita omasta tukiyhdistyksestä, mutta muiden vanhusten asema heikompi. Erityistarpeisten vanhusten lisäksi on huomioitava myös ne vanhukset, jotka jäävät nyt väliin palvelujen saamisessa. Kodin puhtaus ja viihtyvyys vaikuttavat mielenterveyteen ja virkeyteen. Moni vanhus pyytää apua vasta, kun ei enää pärjää omin avuin. Sinnitellään omin voimin liiankin pitkään. Hyviä malleja kotityöpalvelujen järjestämisestä voidaan etsiä muualta ja soveltaa niitä. Toimenpide-ehdotuksena on nuorten ja vanhusten yhteisiä kursseja, joilla lähennetään sukupolvia, vaikutetaan asenteisiin, opetetaan perinnetaitoja ja tuetaan vanhusten virkeyttä. Osallistuminen olisi vanhuksille terapeuttista ja nuorille opettavaista. Vanhuksille voitaisiin tehdä aluksi avuntarvekysely ja tiedustella kiinnostusta lähteä kokeiluun mukaan. Opiskelijat voisivat myös entistä enemmän laittaa ruokaa vanhusten ja lapsiperheiden luona, jolloin samalla tulisi vuorovaikutusharjoitusta asiakaspalvelusta. Vanhuksille pitäisi ylipäänsä tiedottaa selkeämmin saatavilla olevista palveluista. Kotityöpalvelualan koulutusvastaavan haastattelu / Ylivieskan ammattiopisto Oulun Eteläisen alueella suurin osa kotityöpalveluyrityksistä työllistää 1-2 henkilöä. Tällä hetkellä toimivilla yrityksillä on riittävästi töitä henkilöstöresursseihin nähden. Uuden henkilökunnan palkkaamisen kynnys on erittäin korkea, joten aktiivista kasvuhalukkuutta on vain muutamalla yrityksellä. Kotityöpalveluille on kuitenkin alueella suuri tarve. Käsityksemme on, että alueella on tyydyttämätöntä kysyntää, jossa palvelun tarvitsija ja yritykset eivät ole vielä kohdanneet. Yritysten välisessä yhteistyössä on kehittämisen varaa ja asiasta on keskusteltukin alan toimijoiden kesken. Yhteistyötä ei välttämättä ole aloitettu, jos esimerkiksi sijaisuuksille ei ole yrityksissä ollut akuuttia tarvetta. Yrittäjät ovat toistaiseksi onnistuneet venyttämään omaa työpäiväänsä ja järjestelemään työnsä niin, että esimerkiksi sairaustapauksissa tilatut työt eivät ole jääneet hoitamatta. Jokaisella yrittäjällä on myös omia verkostoja, jotka auttavat ratkaisemaan ongelmatilanteita. Alan kehittämiseksi ja kuormittavuuden vähentämiseksi uusia yhteistyön muotoja voitaisiin kuitenkin kehittää. Kotityöpalvelualalla on töitä, jos henkilöllä on halukkuutta yrittäjäksi ja ammattitutkinnon suorittajat ovat potentiaalisia yrityksenperustajia. Myös yritysten omaa markkinointia voitaisiin kehittää yhteistyössä tai vaikka hankerahoituksella. Yrittäjänä toimiminen on tutkinnon osa, jossa tutkinnon suorittaja tekee liiketoimintasuunnitelman sekä kotityöpalveluyrityksen laatukäsikirjan ja lisäksi omavalvontasuunnitelman. Omavalvontasuunnitelman tekeminen on sisällyttävä myös lähihoitajan opintoihin. Käsityksemme on, että nykyiset ammattitutkinnon osat vastaavat hyvin työelämän tarpeita. Hyvä työntekijä hallitsee niin siivouspalvelut, ateriapalvelut kuin tekstiilihuoltoakin. Uusien kotityöpalvelujen ammattitutkinnon tutkinnonperusteiden mukaan tutkinnon osissa tutkinnon suorittajan tulee huomioida yrityksen omavalvontasuunnitelma sekä selvittää asiakkaalle oikeuttaako palvelu verotuksessa kotitalousvähennykseen ja mitä ehtoja sen saamiselle on ja miten asiakkaan tulee sitä verottajalta vaatia. Muita kommentteja kotityöpalvelualasta Kotityö- ja puhdistusalan opettajien haastattelu / Haapaveden ammattiopisto Koulutuksessa kannustetaan niitä opiskelijoita, jotka haluavat yrittäjiksi ja pystyvät työllistymään. Perustutkintoa suorittamassa on kuitenkin paljon sellaisiakin opiskelijoita, jotka eivät pysty yrittäjyyteen tai Country Hospitality -hanke 43 edes itsenäiseen työskentelyyn. Tilanne on vuosien aikana muuttunut ja alan pätevät työntekijät ovat vähissä. Opiskelijoiden eritasoisuus voi haitata reippaampia opiskelijoita. Kursseilla ei voida esimerkiksi tehdä koko ryhmällä kotikäyntejä tai siivoustempauksia, jos kaikki eivät pysty työskentelemään tasaveroisesti. Kotityöalan yrittäjäksi alkaminen on iso päätös eikä sovi kenelle tahansa. Suurinta osaa nuorista ei kiinnosta kotityöpalveluala eikä ala ole erityisen houkutteleva nuorten keskuudessa. Vanhemmat opiskelijat ovat motivoituneempia, koska ovat olleet jo työelämässä ja heillä on työssä tarvittavaa elämänkokemusta. He tietävät, että haluavat tehdä töitä tällä alalla. Vanhemmat työntekijät myös tietävät, mitä työelämä edellyttää. Alan houkuttelevuutta on lisättävä ja alan organisoitumista ja verkostoitumista tarvitaan. Yhteiskunnassa tulisi keskustella myös yhteisöllisyyden periaatteista. Nuoret ovat etääntyneet iäkkäämmistä sukupolvista, kun luonnollista yhteisöllistä vuorovaikutusta ei ole. Jonkin uuden hankkeen tavoitteena voisi olla sukupolvien välisen kuilun pienentäminen ja eri sukupolvien yhteen saattamista. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi ammattiopiston tiloissa kädentaitoja, ruuanlaittoa, puutarhanhoitoa ja tietotekniikkaa opettelemalla. Kotityöpalvelualan koulutusvastaavan haastattelu / Ylivieskan ammattiopisto Kotityöpalveluala on murroksessa, jossa yksityisen ja julkisen sektorin keskinäiset roolit hakevat paikkaansa. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että yksityissektorin rooli vahvistuu entisestään palveluiden tuottajana ja kunnille jäävät järjestämis- ja lainvalvontavastuut. Kotityöpalveluihin liittyvistä, lain mukaan kansalaiselle kuuluvista palveluista on edelleen epätietoisuutta yrityksissä, kunnissa ja palveluihin oikeutetuilla kansalaisilla. Myös kotiin ostettavien kotityöpalveluiden verotukseen liittyvistä asioista, kuten kotitalousvähennyksestä tai palveluiden arvonlisäverottomuudesta, tarvitaan lisää tiedotusta alan toimijoille ja asiakkaille. Saatavilla olevat palvelut ja ajan tasalla olevat hintatiedot tulisi olla kaikkien asiakkaiden käytettävissä esimerkiksi aputori.fi-tyyppisen sivuston kautta. 5.2.4 Vanhusneuvostojen näkökulmia Oulaisten vanhusneuvoston ryhmähaastattelu Oulaisissa kaupunki vastaa itsenäisesti kotityöpalvelun tilanteesta. Kunnallinen kotipalvelu painottuu hoivatyöhön, mutta Oulaisissa on yhä enempi tarvetta kotityöpalvelulle. Kunta ei kykene tarjoamaan siivousta, pihan laittoa ynnä muita tarvittavia palveluita. Kaikille vanhuksille ei riitä myöskään laitospaikkoja, mutta riittävällä kotityöpalvelulla voidaan kotona asumisaikaa venyttää. Kuntien taloustilanne on vaikea, mutta palvelusetelien lisätarjontaa voisi miettiä. Palvelusetelin kautta kunta voi ohjailla palveluntarjontaa. Sekä julkista että yksityissektoria tulee kehittää, mutta yksityistämisen myötä pelätään laadun heikentymistä. Palveluiden kustannukset asiakkaalle kiinnostavat, mutta asiakkaalle tärkeää asiakkaalle myös työn laatu ja luottamus kotiin tulevaan henkilöön. Kotityöpalveluissa henkilökunnan runsas vaihtuvuus on ongelma. Asiakkaalle tärkeää, että sama työntekijä käy toistuvasti ja tulee tutuksi. Tuttu työntekijä uskalletaan jättää yksinkin siivoamaan. Varsinaisten kotitöiden lisäksi kotityöpalveluissa pidetään tärkeänä keskustelukumppanuutta ja sosiaalisuutta asiakkaan ja työntekijän välillä. Oulaisten kaupungin toteuttamassa HYVÄX - Hyvinvointiyrittäjyyden ja soveltavan tutkimustoiminnan kiihdyttäminen - hankkeessa kartoitettiin kylätalkkarin tarvetta Oulaisten kylissä vuonna 2009. Tuloksien mukaan kysyntää ja tarvetta palveluille on, mutta maksuvalmiutta ei tuolloin asiakkailta juuri löytynyt. Asiakkaat olivat halukkaita maksamaan noin 13€/tunti, mutta yritystoiminnan kannalta arvioitiin tarvittavan vähintään 30€/h. Pieni omavastuu hyväksytään, kunhan työn laatu ja luottamus kunnossa. Vanhusneuvosto epäilee, että uusia kotityöpalveluyrityksiä ei haluta perustaa. Työttömien mahdollisuuksia tarjota pienimuotoista kotityöpalvelua pitäisi tukea. Tosin ryhmässä huomautettiin, että ilman alan koulutusta ei työnjälki ole hyvää. Toisaalta yksityisten siivousyritysten työnlaatua epäillään vanhusneuvostossa ja arvellaan, että entiseen aikaa kunnallisissa palveluissa työn jälki oli parempaa. Ryhmässä huomautettiin, että myöhemmin myös kuntapuolella on jouduttu tehostamaan toimintoja, jolloin työn 44 Country Hospitality -hanke jälki ei ole entisenlaista. Lopulta neuvostossa todettiin, että työn laatu on enemmän kiinni henkilöstä kuin työnantajasta. Kotityöalan kehittämisessä tarvitaan kunnan mukanaoloa ainakin palveluntarpeen arviointiin ja palvelun laadun arviointiin. Kotona asumisen tukeminen on edullista sekä asiakkaalle että kunnalle. Kaupungin on hyvä olla mukana myös omaishoitajasopimuksessa kolmantena osapuolena omaishoitajan ja asiakkaan lisäksi. Omaishoitajille tulisi tarjota asiointiapua ja pihanhoitoa. Yksi neuvoston jäsen kertoi onnistuneen esimerkin tuttavastaan, jonka kotona yksi työntekijä siivoaa sillä aikaa kun toinen hoitaja ulkoiluttaa asiakasta. Asiakkaille on tarjottava lisää tiedotusta kotityöpalveluista, palvelusetelien käytöstä ja kotityövähennyksen hyödyntämisestä. Paras tietolähde olisi kaupungin peruspalvelulautakunta. Kyläyhdistyksiä kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja tiedonkeruussa. Asiakkaan tarvitsemat tiedot on löydyttävä yhdestä paikasta. Sievin vanhusneuvoston ryhmähaastattelu Tällä hetkellä Sievissä ei ole yksityistä kotityöpalveluyritystä, mutta 4H ja kunnan Työkolmio-hanke tuottavat palveluita. Kunnassa oli aikaisemmin kotityöpalveluyritys, mutta toiminta päättyi omistajan muutettua toiselle paikkakunnalle. Yksityisyrittäjälle olisi kunnassa kysyntää, sillä esimerkiksi pihansiivouksessa tarvittaisiin usein apua. Erityisesti tarvetta uskotaan olevan kotisiivouksissa, asiointipalveluissa ja pihanhoidossa. Eniten apua tarvitseviksi ryhmiksi arvioidaan kotona yksinasuvat vanhukset ja omaishoitajat. Asenteet ovat kotityöpalveluiden tilaamisen esteenä, sillä monet potentiaaliset asiakkaat eivät ole tottuneita ostamaan ulkopuolista kotiapua. Apua ei välttämättä pyydetä vaikka tarvetta olisikin: ”En kai minä nyt vielä ota. En minä kehtaa ottaa palvelua.” Myös tiedonpuute kotityöpalveluista on ongelma. Moni ei ole luullutkaan alueella tarjolla olevista yksityisistä kotityöpalveluista. Palveluiden markkinointi on puutteellista ja tieto kulkeutuu asiakkaalle sattumalta. Paras tiedonjakelukanava vanhusneuvoston mielestä olisi paikallislehti ja kotiin jaettavat paperiesitteet. Palveluseteli on kunnassa käytössä vanhusneuvoston mukaan ”satunnaisesti”, mutta aihe ei ole ollut kunnassa yleisenä puheenaiheena. Palveluseteleitä jaetaan rajallisesti. Kotitalousvähennys ei ole hyvin tunnettu eikä sen mahdollisuuksia tiedetä. Kunnassa täytyy jatkossakin taata, että myös pienituloisimmat saavat palveluita. Palveluiden suunnittelussa on huomioitava asiakkaiden maksuvalmius: pieni maksu ollaan valmis maksamaan, mutta monet elävät hyvin pienellä eläkkeellä. Yksinäisyys on vanhusten melko yleinen ongelma ja sen ehkäiseminen on tärkeää. Siksi tarvitaan henkilöitä, joilla on aikaa jutella ja istahtaa hetki. Naapuriapu tärkeää, mutta asenteet muuttuvat yhä enemmän: ”Pelätään, että muut katsoo, että kyttää perintöä, jos menee naapurin mummolle kahvittelemaan.” Vanhusneuvosto haluaa korostaa haastattelussa naapuriavun ja lähimmäisestä huolehtimisen merkitystä: ”Ystäväpalvelu on toki ilmaista”. 5.2.5 Linkki-projektin työntekijöiden näkökulmia Linkki-projektin työntekijöiden yhteishaastattelu Linkki-hanke tarkoitettu on omaishoitajien tiedon lisäämiseen ja yhteisöllisyyden rakentamiseen. Kotihoidon lisääminen kasvattaa omaishoitajien ja laitoshoidolle vaihtoehtoisten perhehoito- ja palveluasumismahdollisuuksien tarvetta. Omaishoitajien hoidettavina on vanhusten lisäksi mielenterveyspotilaita ja kehitysvammaisia. Omaishoitajilla on tarvetta kotiin tuotaville palveluille ja myös muita tukimuotoja tarvitaan. Omaishoitajille kertyy kuljetuskustannuksia, jos omainen täytyy kuljettaa toiseen hoitopaikkaan loman tai asioinnin ajaksi. Lisäksi omainen saattaa olla haluton lähtemään kotoaan eikä omaishoitaja raaski viedä omaista muualle hoitoon vastoin tämän tahtoa. Omaishoitajat jättävät usein omat lakisääteisetkin vapaat (3pv/kk) pitämättä. Siksi kotiin annettavat tai tilattavat palvelut ovat tarpeen. Esimerkiksi Raahen seudulla on käytössä palvelu kotiin tulevasta hoitajasta. Omaishoitajien vapaiden järjestämistä vaikeuttaa sopivan hoitopaikan löytyminen ja huono tiedonkulku eri palvelumahdollisuuksista. Omaishoitajat eivät myöskään tarpeensa mukaisessa laajuudessa Country Hospitality -hanke 45 hyödynnä palveluita. Syinä on raha ja tietämättömyys palveluista. Joissain tapauksissa taustalla voi olla tiedostamaton asenne, että on velvollisuus ja kunnia-asia hoitaa läheisensä oman sairastumisensa uhallakin. Omaishoitajien ongelmana onkin usein uupumus. Usein omainen itsekin on iäkäs ja sairastuu taakan alla väsyessään. Tilapäisapu auttaisi omaishoitajaa jaksamaan pidempään. Palvelusetelit ovat omaishoidossa aika vähän käytössä, vaikka niistä julkisuudessa puhutaankin. Ongelmana on tiedonpuute siitä, kuka saa palvelusetelin, miten hoidontarve arvioidaan, kuka hoitaa omaista lomien aikana ja niin edelleen. Palvelusetelit on sidottu viranomaisen määrittelemään hoidontarpeeseen ja tiettyihin nimettyihin toimijoihin, jolloin asiakkaan valinnanvara ei monissa pienissä kunnissa ole todellisuudessa kovin laaja. Osa asumispalveluja tarjoavista yrityksistä tarjoavat vain huoneen asumiseen, mutta eivät ympärivuorokautista hoitajaa tai yhteistä kodinomaista ruokailua. Perhehoito on hoitomuotona vielä tuntematon. Varsinaisessa perhehoidossa tärkeää, että omainen ja hoitaja asuvat samassa taloudessa eli ”ruokailevat saman pöydän ääressä”. Huutolaisuuteen liittyvät negatiiviset mielikuvat menneestä yhteiskunnasta herättävät mielikuvia toisten holhouksen ja hyväntahtoisuuden varassa olemisesta. Perhehoitopaikat voivat myös sijaita kohtuullisen kaukana asiakkaan omasta kodista, jolloin kuljetuskustannuksista tulee merkittäviä kuluja. Haapaveden ammattiopistolla TEHOKE-projektissa (Haapaveden-Siikalatvan seutukunta, 2010–2013) tehtyyn opinnäytetyöhön kerättiin alan yrittäjien yhteystietoja. Näitä tietoja täytyisi nyt päivittää ja niiden pitäisi olla helposti saatavilla. Myös sähköinen palveluluettelo tulisi saada jonnekin. Kaikilla yrityksillä ei tällä hetkellä ole edes painettuja esitteitä, joista kävisi ilmi tarjottavat palvelut ja yhteystiedot. Kaikille alan yrittäjille olisi saatava kunnolliset esitteet. Kotityöpalveluiden markkinoinnin kehittäminen olisi hyvä ehdotus uudelle hankkeelle. Yritysten omat kotisivut tarpeelliset, mutta jossain tulisi olla myös yksi luettelo, josta palveluntarjoajat löytyvät. Haapaveden-Siikalatvan kehittämiskeskus on aikonut kirjoittaa listauksen, mutta tietoja tulee päivittää ja niiden olemassaolosta tiedottaa säännöllisesti. Kehittämisideana esitetään, että yrittäjäyhdistys voisi tarjota enemmän tukea kotityöpalvelualan yrittäjillekin. Yrittäjäjärjestö voisi aktiivisesti markkinoida toimintaansa kotityöyrittäjille, jotka eivät jostain syystä ole liittyneet järjestön jäseneksi vielä. Erityisesti uusille yrittäjille tulee suunnata kohdistettua markkinointia, esittelytilaisuuksia. Green care – terapiasta olisi iloa sekä hoidettaville että omaishoitajille rentoutumisena. Esimerkiksi Haapaveden ammattiopistolla voitaisiin järjestää tilaisuuksia yhteistyössä Linkki-hankkeen kanssa. 46 Country Hospitality -hanke 6 Hankeaineiston mukaiset toimenpide-ehdotukset elintarvike- ja kotityöpalveluille Oulun Eteläisen alueella 6.1 Yrittäjyyden edistäminen ja työllisyyden lisääminen Mikro- ja pk-yrittäjien työhyvinvointi on erityisen tärkeää, koska työpaikkojen säilyminen on kiinni yrityksen johdon jaksamisesta. Erityisesti yksinyrittäjien kohdalla työaika on suoraan verrannollinen ansioihin. Alueella tulisi järjestää työhyvinvointiin liittyviä asiantuntijaluentoja tai seminaareja paikkakunnittain, jotta mahdollisimman monella yrittäjällä olisi todellinen mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin. Myös vertaistukea voitaisiin organisoida paikkakunnittain. Kunnat voisivat osoittaa käytännössä yrittäjäystävällisyyttään tukemalla yritysten terveystarkastuksia ja vähentämällä yrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa. Varsinkin uuden työntekijän palkkaamisen kynnystä tulisi madaltaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Sekä ELY-keskuksen laatimassa kehittämisstrategiassa että lähiruokahankkeissa toivotaan, että kunnat ja kuntayhtymät laativat selkeät palvelustrategiat ja niihin liittyvät hankintastrategiat, jotka auttavat yksityisiä palveluntuottajia kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan. Uuden henkilöstön palkkaaminen on ajankohtaista vain muutamassa haastatteluun osallistuneessa yrityksessä. Osa yrityksistä kokee pärjäävänsä nykyisellä henkilöstömäärällä eikä toiminnan laajentaminen ole osa yrityksen strategiaa. Henkilöstön palkkaamisen esteinä on yrityksen myyminen tai toiminnan lopettaminen lähivuosina. Omistajan- ja sukupolvenvaihdos on ajankohtainen monissa elintarvikeyrityksissä, mutta halukkaiden jatkajien löytämisessä tarvitaan myös ulkopuolista apua. Erityisesti nuoria tulee kannustaa elintarvike- ja kotityöpalvelualojen yrittäjyyteen, jotta toimintansa päättävien yritysten toiminnalle löydetään jatkajia ja kokonaan uusia, työpaikkoja luovia yrityksiä perustetaan alueelle. Yrityskoulutuksella ja neuvonnalla voidaan helpottaa käytännön asioista selviytymistä. Toimenpiteet yrittäjyyden edistämiseksi o Kunnissa on huolehdittava yrittäjien työhyvinvoinnin edistämisestä ja yrittäjien terveystarkastuksien kehittämisestä. o Yrityksien omistajan- ja sukupolvenvaihdoksiin sekä muuhun yritystoimintaan liittyvää byrokratiaa on kevennettävä. o Kunnissa on laadittava palvelu- ja hankintastrategiat, jotka auttavat alueen pienyrityksiä kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan. o Alueella on tarjottava monipuolista yrittäjyyskoulutusta sekä aloittaville että jo toimiville yrityksille. Yrittäjyys on sisällytettävä jatkossakin tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen mutta lisäksi tarjolla on oltava osaamista täydentäviä opintokokonaisuuksia. 6.2 Elintarvikealan kehittämistarpeet ELY-keskus haluaa tukea alueella toimenpiteitä, jotka edistävät alueen elintarvikealan ja ruokakulttuurin arvostusta, hyödyntämistä ja tunnettavuutta. Myös lähiruokahankkeissa on esitetty, että ruokatuotteiden brändäämiseen ja koko maakunnan ruokakulttuurin ja ruokamatkailuun on kohdistettava toimenpiteitä. ELY-keskuksen tavoitteena on tukea myös alan kannattavuutta, osaamista, erikoistumista, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä. Toimenpiteiden on kohdistuttava elintarvikkeiden jäljitettävyyden, laadun, tuoteturvallisuuden sekä kuluttajien ja tuottajien välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. Elintarvikealan toimitiloja, laitteita ja koneita on kehitettävä ja uudistettava. Elintarvikeyritysten haastatteluiden mukaan tilojen suoramyynti, verkkokauppa ja sähköiset tilausmahdollisuudet lisääntyvät lähivuosina. Yritysten kasvun esteinä pidetään elintarvikkeiden runsasta tuontia ulkomailta ja tiukkaa hintakilpailua. Myös elintarvikelainsäädäntöä, lupakäytäntöjen byrokraattisuutta ja yritysverotuksen monimutkaisuutta kritisoidaan. Julkiset hankinnat ovat ainakin kohtuullisen tuttuja suurimmalle osalle elintarvikeyrityksistä, mutta vain Country Hospitality -hanke 47 osa on osallistunut tarjouskilpailuun. Osallistumatta jättämisen esteiksi tunnistetaan ainakin tarjouspyynnössä esitetyt liian suuret tuotemäärät sekä tuotteiden ympärivuotisen riittävyyden epävarmuus. Jossain määrin myös muut syyt kuten tiukka hintakilpailu, korkean jalostusasteen vaatimus ja tarjouskilpailuun liittyvän osaamisen puute vähentävät halukkuutta osallistua julkisiin hankintoihin. Kunnan hankintastrategia toimii velvoittavana ohjeena kuntien elintarvikehankinnoista vastaaville, jos kunnissa halutaan tehdä arvovalinta paikallisuuden puolesta. Kunnat voivat myös tehdä ainakin osan elintarvikehankinnoistaan suorahankintana paikallisilta tuottajilta. Toisaalta yrittäjien yhteistarjouksien avulla julkisiin keittiöihin voidaan toimittaa suurempia tuotemääriä ja parannetaan toimitusvarmuutta. Hankintarenkaiden toimintaan tyytymättömien kuntien tulee olla aktiivisia ja kehittää juuri kuntia varten perustetun hankintayhteistyön toimintaa. Yrityksiä ja suurkeittiöitä kannustetaan yhteistyöhön tuotekehityksessä. Julkisissa keittiöissä voidaan ruokalistasuunnittelulla lisätä paikallisten sesonkituotteiden ja luonnontuotteiden käyttöä. Paikallisten raaka-aineiden ja jalostettujen tuotteiden käytön lisäämiseksi organisaatioilla on oltava strateginen linjaus sekä tarvittavat resurssit, jotka mahdollistavat hankintavastaavia toimimaan käytännössä strategian mukaisesti. Paikkatietoihin perustuvan laskelman mukaan alueella kannattaisi harkita elintarviketuotannon alueellista keräämistä. Marjantuotannon kokoamiseksi paras laskennallinen sijainti tuottajien itse tekemillä kuljetuksilla on Kärsämäellä ja puutarhatuotteiden osalta Haapavedellä. Jos kuljetukset hoitaa erillinen kuljetusyritys, kannattaa marjantuotannon keräilyverkosto perustaa Ylivieska-Siikalatva – akselille ja puutarhatuotteiden osalta Haapajärvi-Pyhäjärvi -alueilla. Myös alueelle sijoitettavan lähiruokaterminaalin sijainti- ja perustamisedellytyksiä tulee selvittää. Toimenpiteet elintarvikealan kehittämiseksi o Kuntien hankintastrategialla ja sitä toteuttavilla hankintapäätöksillä tuetaan elintarvikkeiden mahdollisuuksia pärjätä julkisten hankintojen tarjouskilpailussa. Julkisten hankkijoiden ja yritysten välistä vuoropuhelua tuotekehityksestä ja tuotteiden saatavuudesta on käytävä säännöllisesti myös varsinaisten tarjouspyyntöjen välissä. o Yritysten ja ammattikeittiöiden pitkäjänteistä yhteistyötä tarvitaan tuotekehityksessä, jotta lähialueen elintarvikkeiden jalostusaste ja pakkaukset vastaavat asiakkaiden tarpeita. o Elintarvikealan toimitiloja, laitteita ja koneita on kehitettävä ja uudistettava. Yhteiskäytössä olevilla tiloilla ja yhteishankinnoilla voidaan pienentää yrityskohtaisia kuluja ja tehostaa toimintaa. o Yritysten markkinointia ja asiakasryhmien tunnistamista on kehitettävä. Asiakkaita kiinnostavat, kilpailukykyiset ja laadukkaat tuotteet ovat osa maakunnassa tuotetun ruuan ”brändin” ja ruokakulttuurin kohottamista. o Elintarviketuotannon alueellista keräämistä on kehitettävä joko yritysten omina kuljetuksina tai erillisen kuljetusfirman avulla. Lähiruokaterminaalin sijainti- ja perustamisedellytyksiä tulee selvittää. 6.3 Elintarvikealan osaamisen ja yhteistyön kehittäminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntastrategian mukaan alueella tulee järjestää elintarvikealan korkea-asteen koulutusta, jossa huomioidaan yritysten tarpeet. Haastatelluissa yrityksissä ei juuri ole kiinnostusta kokonaisten elintarvikealan tutkintojen suorittamiseen, mutta ammatillisia osatutkintoja ja ammatillista osaamista täydentäviä koulutuksia tulee järjestää alueella. Osatutkinnoista kiinnostavina aihepiireinä mainittiin marjanjalostus, leipomoala sekä lihanleikkaus. Eniten kiinnostusta on hygieniapassin suorittamiseen. Alueelle toivotaan lisää koulutusta myös pitopalvelusta, maatilamatkailusta ja lihanleikkuusta sekä elintarvikekuljettajan ammattipätevöitymiskoulutusta. Alueen nuorten osaamisen ja ammatinvalinnan kannalta on tärkeää, että alueella on tarjolla laadukasta elintarvikealan koulutusta perus- ja ammattitutkintoina. Alueelta puuttuu edelleen elintarvikealan korkea-asteen koulutus, jonka tarve on mainittu myös maakunnan elintarvikealan strategiassa (Vitikka, 2005). Henkilöstöä palkatessa yrityksissä arvostetaan erityisesti alalle soveltuvuutta, oma-aloitteisuutta ja työhön sitoutumista. Työkokemusta ja ylipäänsä ”elämänkokemusta” arvostetaan samoin kuin joustavuutta ja 48 Country Hospitality -hanke yhteistyökykyä. Alan kehittämiselle yritysten, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyö olisi hyväksi, jotta elinkeinoelämän ajankohtaiset tarpeet voidaan huomioida nopeasti alan koulutuksessa. Elintarvikeyrityksiä kiinnostavat markkinointitutkimukset, elintarvikkeiden tuotekehitys, elintarvikeprosessien kehittäminen ja ravintoarvoanalyysien tekeminen yhteistyössä alueen oppilaitosten ja tutkimusyksiköiden kanssa. Lisäksi kehittämistarpeiksi haastatteluissa mainittiin työergonomia, laitehankinnat ja ”yritysten tulevaisuuden visioiden selkiyttäminen” eli esimerkiksi liiketoimintamallien tarkastelu ohjatusti. Osa palveluista voivat olla maksullisia, mutta mikroyritysten maksuvalmius on rajallinen. Kehittämishankkeiden tuella näitä toimenpiteitä voidaan tarjota yrityksille edullisemmin. Elintarvikeyritysten välistä yhteistyötä tehdään jo marjatuotteiden jalostuksessa, etikettien suunnittelussa, teurastamo- ja lihanleikkuupalveluissa sekä tuotteiden pakkaamisessa. Uusia yhteistyön kohteita voisivat yritysten arvion mukaan olla ainakin sopimusviljely sekä ylipäänsä lisääntyvä yhteistyö yritysten kesken. Myös yhteismarkkinoinnista ja yhteisistä myyntipisteistä esimerkiksi messuilla on kokemusta, mutta kaikki yritykset eivät ole tyytyväisiä kokeiluun. Kiinnostavimpia yhteistyön muotoja ovat maakunnan yhteisen lähiruokabrändin kehittäminen, yhteiset elintarvikekuljetukset sekä paikallisen lähiruokaterminaalin tai muun jakelukeskuksen perustaminen. Vähiten kiinnostusta haastatelluissa yrityksissä on yhteiskäytössä olevia varastoja, pakastamoja tai muita tuotantotiloja kohtaan. Myöskään yhteisen työntekijän palkkaaminen ei houkuttele suurinta osaa elintarvikealan haastateltuja yrityksiä. Mielipiteet ruokakauppojen kanssa tehdystä yhteistyötä jakautuvat haastatteluaineistossa lähes puoliksi positiivisiin ja negatiivisiin. Osa yrityksistä kokee, että isot kauppaketjut ottavat mielellään lähituotteita valikoimiinsa ja kokemukset ovat olleet hyviä. Toisten mielestä kauppa vaatii suurempia toimituseriä kuin yritys pystyy tuotetta toimittamaan tai ottaa liian suuren katteen tuotteen myyntihinnasta. Sähköisen tilauskannan ja laskutuksen puute oli yhden yrityksen mainitsema este tuotteiden myymiselle ruokakaupan kautta. Yritysten ja kaupan välistä verkostoitumista on lisättävä, jotta alueen elintarvikkeet saadaan jakeluun parhaita myyntikanaville. Elintarvikeyritykset antoivat ideoita kehittämishankkeiden toimenpiteiksi. Hankkeita myös kritisoidaan byrokraattisuuden ja turhan ajankulun takia. Hankkeiden avulla toivotaan lisättävän verkostoitumista ruokakauppojen ja yritysten välille. Tarvetta on myös hankkeiden järjestämille koulutuksille yritystoiminnasta ja elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Koulutusmateriaalin tulisi olla sähköisesti saatavilla myös niille, jotka eivät pääse tilaisuuteen itse osallistumaan. Opintomatkakohteiksi toivotaan nykyaikaisia elintarvikejalostamoja sekä alan messuja. Maakunnan tai pienemmän alueen yhteinen lähiruokafoorumi voisi osaltaan edistää lähiruuan käyttöä. Foorumissa toivotaan olevan mukana virkamiehiä, poliittisia päättäjiä, elintarvikeyrittäjiä ja kaupan sekä ravintoloiden edustajia. Foorumin kautta paikallinen ruokakulttuuri ja maakunnassa tuotetun ruuan imago pääsevät paremmin esiin. Toimenpiteet elintarvikealan osaamisen ja yhteistyön kehittämiseksi o Alueella on tarjottava elintarvikealan ammatillista ja korkea-asteen koulutusta sekä osaamista täydentäviä ammatillisia osatutkintoja. o Yritysten, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä on lisättävä. Maakuntaan tai pienemmälle alueelle on perustettava yhteinen lähiruokafoorumi. o Maakunnan yhteinen elintarvikebrändi voisi olla osa alueen markkinointia, jossa tulee korostaa alueen ruokakulttuuria ja elintarvikealan osaamista. o Elintarvikealalle on etsittävä monipuolisesti uusia myyntikanavia ja vahvistettava yritysten ja ruokakauppojen yhteistyötä. o Ruokalistasuunnittelulla voidaan lisätä paikallisten sesonkituotteiden ja luonnontuotteiden käyttöä. Hankintojen tueksi tarvitaan kunnan tai muun organisaation strateginen päätös lähi- ja sesonkituotteiden suosimisesta. Country Hospitality -hanke 49 6.4 Kotityöpalveluiden kehittämistarpeet Kotityöpalveluiden tarpeen uskotaan kasvavan, kun ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja samalla kotihoitoa suositaan laitoshoidon sijaan. Lähivuosina kotityöpalveluyrityksissä aiotaan lisätä ainakin siivous- ja ateriapalveluita, mutta myös erilaisille asumispalveluille on tarvetta. Myös saattohoidon ja kotisairaalatoiminnan kehittämisestä ollaan kiinnostuneita. Varsinkin kuntien keskustaajamien ulkopuolella yksin asuvien vanhusten ympärivuorokautisen kotityöpalvelun järjestäminen on julkisen sektorin nykyresursseilla vaikeaa. Edestakaisin ajamisen vähentämiseksi ja ilta- ja yöaikaisen palvelutason nostamiseksi sivukylille tarvitaan uusia yrityksiä. Yritykset odottavat päätöksiä valtakunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisesta sekä kunnallishallinnon muutoksista ennen uusien palveluiden käynnistämistä. Asumispalveluiden eri muodot kiinnostavat, mutta asenteiden puolesta alueella ei vielä olla valmiita esimerkiksi vanhusten yhteisasumiseen. Kylien elävyys riippuu paljon asukkaiden itsensä aktiivisuudesta ja omista valinnoista. Sähköiset ja liikkuvat palvelut tulevat jatkossa olemaan osa syrjäkylien palvelutuotantoa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa on riskinä, että valmistelu tehdään liian organisaatiolähtöisesti. Strategioiden laatimisessa on hyödyksi, jos mukana on kokemusasiantuntija eli vanhusten kotityön kohdalla iäkkäitä ihmisiä. Myös palvelutoiminnan ja kolmannen sektorin yhteistyön olisi oltava rinnakkaista ja toisiaan tukevaa. Kotityöalalla ollaan huolestuneita alan julkisuuskuvasta. Alalla tarvittavaa ammattitaitoa vähätellään, nuoret eivät ole kiinnostuneita alasta ja aiheeseen liittyvä uutisointi keskittyy useimmiten työn raskauteen tai palveluiden riittämättömyyteen. Yritykset toivovat kunnilta avoimuutta ja tasapuolista tiedottamista palveluista. Tehtävä voidaan antaa sosiaalityöntekijälle, joka varmistaa nykyisten ja tulevien asiakkaiden tasapuolisen neuvonnan. Yrityksillä on myös itsellään tarvetta markkinoinnin kehittämiseen. Palveluiden tuotekuvaukset, hinnasto ja yrityksen yhteystiedot on oltava helposti asiakkaiden käytössä. Tulevaisuudessa kotityöpalvelun asiakkaat ovat vaativampia mutta maksullisiin kotityöpalveluihin liittyvät asenteet muuttunevat positiivisemmiksi. Yksi alan tärkeimmistä kehittämiskohteista on tiedonkulku palvelutarjonnasta nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille. Toimenpide-ehdotuksena on ajan tasalla oleva sähköinen tietopankki, josta löytyvät kaikki alueella toimivat asumis-, hoiva- ja kotityöpalvelua tuottavat toimijat vertailukelpoisine hintatietoineen ja palvelukuvauksineen. Jo olemassa oleva www.aputori.fi – sivusto saa kiitosta perusideastaan, mutta tietojen ajantasaisuuteen ja käytön sujuvuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Toistaiseksi myös kotityöpalveluiden pääasiallinen asiakasryhmä eli iäkkäät henkilöt eivät juuri käytä internetiä, joten painetut esitteet ovat edelleen tarpeellisia. Sähköisten palveluiden kysyntä kasvaa kuitenkin koko ajan ja jokaisen kotityöpalveluyrityksen kannattaa sijoittaa omien, ajantasaisten kotisivujen tai muun sähköisen markkinointikanavan ylläpitoon. Sähköiset palvelujärjestelmät helpottavat paperityötä, mutta ne ovat iso hankinta pienelle yritykselle. Yhteishankintana pienetkin yritykset voivat saa Julkinen sektori kilpailuttaa kaikki kynnysarvon ylittävät hankinnat hankintalainsäädännön mukaisesti. Kotityöpalvelualan yrityksistä vain muutama on osallistunut tarjouskilpailuun. Kilpailutuksen byrokraattisuus arveluttaa eikä pienillä yrityksillä uskota olevan realistisia mahdollisuuksia menestyä hintakilpailussa. Kunnissa tulisi laatia lähipalveluiden hankintaa tukeva palvelu- ja hankintastrategia sekä varmistaa strategian jalkauttaminen käytäntöön, jos oman alueen yritysten toimintaa tahdotaan käytännössä tukea. Palveluseteli on hyvä vaihtoehto kotityöpalveluiden järjestämiselle. Erityisesti siivous- ja ateriapalveluissa palveluseteliin ollaan tyytyväisiä. Palvelusetelien käytöstä tulisi kuitenkin järjestää riittävästi asiakasneuvontaa, jotta yksityisiin kotityöpalveluihin liittyvää tietämättömyyttä ja kielteisiä asenteita voidaan lieventää. Kunnissa on varmistettava, että palvelusetelin saaville asiakkaille annetaan tasapuolista informaatiota kaikista alueella toimivista palveluntarjoajista. Kotityöpalvelualaa voidaan kehittää myös hankkeiden avulla. Kotityöpalvelualalla työskentelevien työssäjaksamiseen ja yrittäjien hyvinvointiin tarvitaan tukea. Myös hankkeiden kautta järjestettävistä opintomatkoista on yrityksille hyötyä. Sukupolvien välisen kuilun pienentämiseksi voidaan harkita yhteisiä tempauksia nuorille ja vanhemmille kuntalaisille. Kursseilla voitaisiin oppia ja opettaa toisille 50 Country Hospitality -hanke muun muassa kädentaitoja, ruuanvalmistusta tai tietotekniikkaa. Hankkeiden toiminnasta täytyy tiedottaa yrityksiä hyvissä ajoin ja selkeästi, jotta kaikki halukkaat pääsevät osallistumaan. Palveluiden laadun ylläpitämisessä, laadun kehittämisessä, työturvallisuudessa ja työntekijöiden hyvinvoinnissa ulkopuolinen neuvonta ja koulutus ovat toivottuja. Osalla yrityksistä ja heidän potentiaalisilla asiakkaillaan on vielä epätietoisuutta palveluseteleiden käytöstä, kotitalousvähennyksestä ja tiettyjen kotityöpalveluiden arvonlisäverottomuudesta. Tasapuolisella neuvonnalla voidaan vaikuttaa asenteisiin, jotka hidastavat yksityisten kotityöpalveluiden käyttöä. Yrityksissä koetaan, että tällä hetkellä esimerkiksi koulutus- tai neuvontatarpeen tullessa heillä ei ole tietoa siitä, kenen tai minkä organisaation puoleen tulee kääntyä. Julkisen ja yksityisen sektorin keskustelutilaisuuksissa voidaan keskustella alueen kotityöpalveluiden toteuttamisesta avoimesti. Toimenpiteet kotityöpalvelualan kehittämiseksi o Kunnissa tulee laatia lähipalveluiden hankintaa tukeva palvelu- ja hankintastrategia sekä varmistaa strategian jalkauttaminen käytäntöön. Julkisten kotityöpalveluiden suunnitteluun on otettava mukaan kokemusasiantuntijoita. o Alalla työskentelevien työssäjaksamiseen ja yrittäjien hyvinvointiin tarvitaan tukea kunnilta, alan järjestöiltä sekä kehittämishankkeilta. o Keskustaajamien ulkopuolella yksin asuvien vanhusten ympärivuorokautisen kotityöpalvelun järjestämisessä tarvitaan uutta yritystoimintaa. o Kotityöpalveluiden tiedonkulkuun on kiinnitettävä huomiota. Palvelutarjonnasta on kerrottava tasapuolisesti ja selkeästi. Yritysten omien kotisivujen ja muun sähköisen markkinoinnin merkitys tulee kasvamaan. Alueelle toivotaan ajan tasalla olevaa sähköistä tietopankkia, josta löytyvät kaikki alueella toimivat asumis-, hoiva- ja kotityöpalveluyritykset. o Kotityöpalveluiden asiakkaille on järjestettävä riittävästi neuvontaa, jotta yksityisiin kotityöpalveluihin ja palveluseteleiden käyttöön liittyvää tietämättömyyttä voidaan vähentää. o Kotityöpalvelualalla tarvitaan toimivaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä 6.5 Kotityöpalvelualan osaamisen ja yhteistyön kehittäminen Kotityöpalvelussa työskentelevien koulutustausta on hyvin vaihteleva. Käytännössä julkisella sektorilla koteihin tarjotaan lähinnä hoivapalveluita, jolloin lähihoitajan tutkinto on palkkaamisen edellytys. Lähihoitajista on jo pula työmarkkinoilla varsinkin lyhytaikaisiin työsuhteisiin ja sijaisuuksiin. Kotityö- ja puhdistusalan tutkinnon suorittaneet työllistyvät useammin yksityissektorille, jossa tuotetaan siivousja ateriapalveluita. Oulun Eteläisen alueella tarjottavaa ammatillista koulutusta pidetään erittäin tärkeänä ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi. Lisäosaamista tarvitaan mielenterveyspotilaiden ja päihderiippuvaisten kohtaamisessa sekä muistisairaiden kanssa toimimisessa. Muita toivottuja koulutusaiheita ovat työturvallisuus, ergonomia ja potilaan nostaminen, apuvälineiden käyttö ja muu hoitotyötä täydentävä koulutus. Kotityöpalveluissa tarvitaan jonkin verran elintarvikealan osaamista. Erikoisruokavaliot ja elintarvikehygienia ovat tärkeitä kaikille ruokien kanssa työskenteleville. Työntekijän oikeudet ja salassapitovelvollisuudet eivät ole selviä kaikille alalla työskenteleville. Myös siivousta ja muita ei-hoidollisia palveluita tuottavien yritysten tulisi noudattaa vaitiolovelvollisuutta, jotta luottamus toimijan ja asiakkaan välillä säilyy. Yritykset ovat kiinnostuneita ennen kaikkea lyhytkestoisista, lähellä järjestettävistä koulutuksista. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä voidaan lisätä yhteisillä koulutustilaisuuksilla, jolloin kustannukset osallistujaa kohden alentuvat ja yksityissektorin työntekijöillä olisi parempi mahdollisuus ylläpitää ammattitaitoa täydennyskoulutuksen avulla. Kotityöpalvelualan työntekijässä arvostetaan sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja, monipuolista osaamista ja itsenäistä työotetta. Moni haastatelluista korostaa, että elämänkokemus ja työmotivaatio ovat tärkeämpiä kuin jokin tietty koulutus. Hoivapalveluita tuottavissa yrityksissä ja julkisella sektorilla lähihoitajan tutkinto on käytännössä edellytys, mutta yksityissektorilla on tarvetta kotityö- ja puhdistus- Country Hospitality -hanke 51 alan ammattilaisille. Kotityöalalla kaivataan alan toimijoiden verkostoitumista. Yrittäjätapaamisten aiheena voisi olla yritysten verotus, erilaisten kaavakkeiden täyttäminen ja yrityksiin liittyvä lainsäädäntö. Yrittäjätapaamisia kannattaa järjestää myös eri alojen yrittäjien kesken. Paikalliset yrittäjäjärjestöt voivat olla aktiivisia myös elintarvike- ja kotityöpalveluyrittäjien rohkaisemiseksi mukaan yrittäjäyhdistykseen. Sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön tulkinta koetetaan monimutkaiseksi ja muuttuvaksi. Yrittäjäkoulutusta suositellaan kaikille yrityksen perustamista suunnitteleville. Yrittäjäyhdistysten toiminta on monille kotityöpalvelualan yrittäjille tuntematonta ja etäistä. Yrittäjäjärjestöt voisivat olla aktiivisia ja kutsua kaikki uudet yrittäjät mukaan toimintaansa vaikka erityisillä teematapaamisilla. Yritysten väliseen yhteistyöhön liitetään potentiaalisia riskejä. Esimerkiksi osa yrityksistä ei halua ottaa tilapäistä tai toisessa yrityksessä työskentelevää työntekijää sijaiseksi, koska pelkäävät uuden työntekijän vievän asiakkaan. Tilanne on estettävissä etukäteen tehtävällä kirjallisella sopimuksella, mutta yhteistyöhön liittyviä ennakkoluuloja tulee lieventää neuvonnalla. Yritysten keskinäistä yhteistyötä voidaan lisätä yhteismarkkinoinnissa ja yhdistetyissä kuljetuspalveluissa. Hoiva- ja asumispalveluyrityksiä voi kiinnostaa erilaisten tapahtumien järjestäminen kotityöpalvelun asiakkaiden virkistykseksi. Esimerkkejä tapahtumista ovat jouluruokailu, kesätapahtuma, myyjäiset tai itse toteutettu näytelmä. Yritykset kaipaavat lisäresursseja ja ohjausta järjestöiltä, hankkeilta tai kuntien kulttuuritoimelta tempausten toteuttamiseksi. Kotityöalan palveluiden monipuolistamisen tarve on tiedostettu yrityksissä. Julkisen sektorin kotipalvelu on tällä hetkellä keskittynyt sairaanhoidollisiin tehtäviin, mutta kotityön, hoivaosaamisen ja kuntoutuksen yhdistämistä voidaan tehdä nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Kotityöpalvelun työntekijöillä tulee olla laaja-alainen ote työhön, jotta myös sosio-kulttuurinen näkökulma tulee huomioitua. Yksityissektori on joustavampi palveluiden tuottaja. Green care – toiminnalla voidaan monipuolistaa asumispalveluiden toimintaa ja lisätä omaishoitajien virkistystäytymismahdollisuuksia. Green care – toimintaa ja siihen liittyvää koulutusta voidaan järjestää oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä. Myös hoiva- ja sosiaalialan työntekijöille ehdotetaan kulttuurialan ja viriketoiminnan koulutusta, mikä toisi alalle monialaista toimintaotetta. Omaisten aktiivisuus ja apu ovat tärkeitä kotipalveluiden järjestämisessä. Asiakkailla on paljon epätietoisuutta palvelusetelin ja kotitalousvähennyksen käytöstä. Tiedotustehtävä soveltuu paitsi hankkeille myös esimerkiksi eläkeyhdistyksille, Vanhustyön liitolle tai omais- ja potilasjärjestöille. Paikallisessa ja valtakunnan mediassa tulisi nostaa keskusteluun kotityöpalvelun murros ja palveluiden käyttö nykyistä enemmän. Toimenpiteet kotityöpalvelualan osaamisen ja yhteistyön lisäämiseksi o Omalla alueella järjestettävää ammatillista koulutusta pidetään erittäin tärkeänä ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi. Lisäosaamista tarvitaan mielenterveyspotilaiden ja päihderiippuvaisten kohtaamisessa sekä muistisairaiden kanssa toimimisessa. Muita toivottuja koulutusaiheita ovat työturvallisuus, ergonomia ja potilaan nostaminen, apuvälineiden käyttö ja muu hoitotyötä täydentävä koulutus. o Yrittäjien verkostoitumista on kehitettävä. Yrittäjätapaamisten aiheena voivat olla yritysten verotus, erilaisten kaavakkeiden täyttäminen ja yrityksiin liittyvä lainsäädäntö. Yrittäjäkoulutusta suositellaan kaikille yrityksen perustaville. o Green care – toiminnalla voidaan monipuolistaa alan toimintaa. Koulutusta voidaan järjestää oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä. Myös hoiva- ja sosiaalialan työntekijöille suositellaan kulttuurialan ja viriketoiminnan koulutusta osaksi tutkintoja tai ammattitaitoa täydentävinä opintokokonaisuuksina. o Kotityöpalvelun murros tulisi nostaa aktiivisesti yleiseen keskusteluun niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Aiheen käsitteleminen paikallisessa ja valtakunnan mediassa on tärkeää. 6.6 Oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen välinen yhteistyö Alueella on tarve kehittää yritysten, ammatillisten oppilaitosten ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä 52 Country Hospitality -hanke sekä elintarvike- että kotityöalojen kehittämiselle. Ammattioppilaitokset ja opetusyksiköt voivat lisätä yhteistä kurssitarjontaa, joka on eri linjoilla ja eri yksiköissä opiskelevien opiskelijoiden valittavissa. Kursseja on jo saatavilla, mutta tiedotuksella ja aikataulujen yhteensovittamisella voidaan opiskelijoiden todellista valinnanmahdollisuutta lisätä. Esimerkiksi tämän selvityksen aineistossa ehdotettua green care – teemaa voitaisiin toteuttaa kotityöpalvelulinjan ja puutarha-alan yhteistyönä. Myös muita monialaisia koulutuskokonaisuuksia voitaisiin alueella toteuttaa, jos suunnitteluun ja toteutukseen otetaan aktiivisesti mukaan useampia koulutusaloja ja oppilaitoksia. Sekä elintarvike- että kotityöpalveluyrittäjät hyötyisivät alueella järjestävästä yrityksille suunnatusta täydennyskoulutuksesta. Koulutuksen aiheita voivat olla kirjanpito, yritysverotus ja yrityslainsäädäntö. Koulutus voidaan järjestää ostopalveluna. Yhtenä esimerkkinä toteutuneesta oppilaitosten ja tutkimusyksiköiden yhteistyöstä Haapaveden ammattiopisto on aikaisemmin ollut mukana yhteistyöhankkeissa Oulun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. Ammattiopiston tehtävänä on ollut tehdä viljelykokeiluita, kehittää marjanjalostuksen sivuvirtojen hyödyntämistä ja osallistua elintarvikkeiden ravintoarvojen määritykseen. Tämän tyyppistä hankeyhteistyötä voisi olla jatkossakin. Esiselvitykseen osallistuneet yritykset toivovat erityisesti ravintoarvojen ja mikrobiologisen laadun arviointiin liittyvää tutkimusta ja neuvontaa. Myös tuotekehitykseen ja liiketoiminnan kannattavuuteen toivotaan asiantuntijoiden konsultaatiomahdollisuutta. Myös elintarvikelainsäädännössä ja yritysverotuksessa tapahtuvista muutoksista tarvitaan asiantuntijoiden tarjoamaa koulutusta säännöllisesti. Soveltuvia yhteistyökumppaneita voidaan etsiä yli maakuntarajojen elintarvikealaan keskittyneistä tutkimusyksiköistä. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän johdolla on valmisteltu uutta lähiruokaketjun kehittämishanketta. Hankekonsortioon kuuluvat myös Oulun yliopisto, Centria Ammattikorkeakoulu Oy ja MTT Taloustutkimus. Isommat kehittämishankkeet, joiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on mukana sekä tutkimusyksiköitä, ammatillisia oppilaitoksia että alueen yrityksiä, ovat todennäköisesti vaikuttavampia kuin yksittäisten toimijoiden erilliset, pienemmät hankkeet. Yhteishankkeissa voidaan yhdistää kunkin organisaation erikoisosaamista ja jalkauttaa tutkimustietoa esimerkiksi ammattioppilaitosten kautta suoraan opiskelijoille ja yrityksille. Hankealueella toimivan Oulun Eteläisen instituutin mikroyrittäjyyden tutkimusyksikön osaamista kannattaa hyödyntää pienten yritysten liiketoimintamallien kehittämisessä. Yksikkö on myös tutkinut mikroyrittäjien työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Yrittäjien hyvinvointiin liittyvä tutkimus ja osaamisen jalkauttaminen on erityisen tärkeää kotityöpalvelussa ja elintarvikealoilla, joilla yksinyrittäjien osuus on erityisen suuri. Centria Ammattikorkeakoulussa taas on osaamista ICT-järjestelmistä, joiden kehittäminen osaksi yritysten tuotanto- ja palveluliiketoimintaa on Oulun Eteläisen osaamisstrategian päätavoite (Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus, 2014). Myös haastatellut yritykset ja kotityöpalvelun asiantuntijat pitävät yritysten sähköisten järjestelmien kehittämistä ja sosiaalisen median hyödyntämistä markkinoinnissa erittäin tärkeinä toimenpiteinä. Alueen toimijoiden välistä verkostoitumista kaivataan lisää. Lähiruokahanketoimijat ovat kokoontuneet omaehtoisempi muutaman kerran vuodessa omassa työryhmässään, mutta maakuntaan tarvitaan organisoidumpi lähiruokafoorumi. Verkostoitumista toivovat sekä yritykset, julkiset toimijat että alan tutkijat ja hanketoimijat. Seuraava askel on löytää lähiruokafoorumista vetovastuun ottava organisaatio ja koota ryhmä, jossa on mukana kuntien edustajia, poliittisia päättäjiä, elintarvikeyrityksiä ja lähiruuan ostajia. Tutkimusyksiköiden ja yritysten välistä keskusteluyhteyttä on tuettava, jotta yritysten todellisiin ongelmakohtiin voidaan etsiä ratkaisua myös tieteellisin ja tutkimuksellisin keinoin. Vastaavaa toimijoiden keskinäistä kokoontumista ja lisääntyvää yhteistyötä kaivataan myös kotityöpalvelualalla. Pohjois-Pohjanmaan kehittämisstrategiassa tunnistetaan uusien tuotteiden ja palveluiden kartoittamistarve (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2013). Sekä elintarvikealan että parhaillaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestelyjen takia murroksessa olevan kotityöpalvelualan tilannetta ja yritysten kehittämistarvetta tulee seurata säännöllisesti. Tämä esiselvitysraportti on tilannekatsaus, mutta sekä syvällisempää selvitystä että tietojen päivittämistä tarvitaan muutaman vuoden välein. Pelkät selvitykset eivät kuitenkaan ole riitä, vaan selvityksistä ja tutkimuksesta saatava tieto on jalkautettava konkreettisiksi toimenpiteiksi. Country Hospitality -hanke 53 7 Alueellinen kehittämissuunnitelma elintarvike- ja kotityöpalvelualoille Toimenpidesuunnitelma perustuu tätä esiselvitysraporttia varten kootuista haastatteluista, elintarvikeyrityksille tehdystä kyselystä sekä päättyneiden lähiruokahankkeiden loppuraporteista. Edellisessä luvussa esiteltyjen toimenpide-ehdotusten perusteella seuraaviin taulukoihin on listattu hankkeessa esiin tulleet keskeisimmät kehittämistarpeet elintarvike- ja kotityöpalvelualoille. Näiden kehittämistarpeiden perusteella on ehdotettu tarvittavia toimenpiteitä sekä tehty toimenpidesuunnitelma, jonka toteuttajista ja toimenpiteiden ajallisesta järjestyksestä on sovittava laajemmin eri toimijoiden kesken. Esiselvityksen perusteella kotityöalan keskeiset kehittämistarpeet liittyvät alan verkostoitumiseen ja yhteistyöhön, markkinointiin, tiedottamiseen, alan imagon parantamiseen sekä ammattitaitoa täydentävään koulutukseen. Elintarvikealan kehittämistarpeisiin kuuluvat ammattitaitoa täydentävä koulutus, julkiset elintarvikehankinnat, ruokaketjun logistiikan kehittäminen, tuote- ja pakkauskehitys sekä ruokaketjun arvostuksen lisääminen. Sekä kotityöpalvelu- että elintarvikealan kehittämistarpeissa on yhteneväisiä aiheita, joiden kehittämisessä voidaan käyttää esimerkiksi yhteisiä hankkeita. Muun muassa elintarvikehygieniaan liittyvään koulutukseen voivat osallistua molemmilla aloilla työskentelevät henkilöt. Molemmilla aloilla tunnistetaan tarve yrityksen palveluiden tuotteistamiseen ja markkinointiin sekä sosiaalisen median hyödyntämiseen nykyistä paremmin. Myös yrittäjyyteen liittyvät verotukselliset ja lainsäädännölliset muutokset lisäävät tietojen päivityksen tarvetta. Yrittäjien verkostoituminen on tuettavaa sekä käytännön järjestelyiden kannalta (muun muassa yhteiskuljetukset tai sijaisuudet) mutta myös vinkkien jakamiseksi, kokemusten vaihtamiseksi ja työssäjaksamisen lisäämiseksi. Verkostoitumisesta on hyötyä myös eri toimialoilla toimivien yritysten kesken. Molemmilla aloilla tunnistetaan tarve nostaa alan yleistä imagoa ja arvostusta. Elintarvikealalla mielikuvien parantaminen liittyy lähellä tuotetun, puhtaan ruuan laatuun ja ruokaketjun toimijoiden osaamiseen. Kotityöalalla halutaan tuoda esiin ammatillista osaamista, työn laatua ja ylipäänsä kotityöpalveluiden ostamiseen liittyvien ennakkoasenteiden muokkaamista positiivisemmiksi. Toimenpiteet esitellään seuraavissa taulukoissa. Toimenpiteistä vastaavat toteuttajat on sovittava alueellisesti. Koulutuksellisista osioista vastaavat luontevimmin alueen ammatilliset oppilaitokset joko itsenäisesti tai ostopalveluina esimerkiksi yliopistola tai alan asiantuntijoilta. Kuntien, yritysten, oppilaitosten ja tutkimusyksiköiden yhteistyötä on tiivistettävä kaikin mahdollisin keinoin, jotta päätavoitteisiin eli elintarvikealan ja kotityöpalvelualan yrittäjyyden mahdollisuuksia parannetaan. Myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä järjestöjen ja muun kolmannen sektorin kanssa voidaan kehittää. Country Hospitality -hanke 54 Taulukko 22 Toimenpidesuunnitelma elintarvikealalle Taulukko 23 Toimenpidesuunnitelma kotityöpalvelualalle Country Hospitality -hanke 55 56 Country Hospitality -hanke Lähdeluettelo Heikkilä, R.;& Kahlos, R. (2014). Haapaveden ammattiopiston tuotteistamiskysely elintarvikeyrityksille. Jokela, H.;Niinikoski, E.-R.;& Muhos, M. (2014). Oulun Eteläisen alueen yrityskuva. Oulu: Oulun yliopisto. Kotavaara, O.;Korhonen, K.;Miettinen, M.;Lehtinen, U.;Muilu, T.;Juga, J.;& Rusanen, J. (2014). Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla. MTT Raportti 152. MTT Jokioinen. Kuusinen-James, K. (2012). Tuoko palveluseteli valinnanvapautta? Sastamala: KAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiö. Maa- ja metsätalousministeriö. (2013). Lähiruokaa -totta kai! Hallituksen lähiruokaohjelma ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020. Maa- ja metsätalousministeriö. Maaseudun Sivistysliitto ry. (2014). Loppuraportti Syökkö nää lähiruokaa? -hanke 4/2011-7/2014. Maaseudun Sivistysliitto ry. Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry. (2014). Aputori. Noudettu osoitteesta http://www.aputori.fi/ Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus. (2014). Osaamista, työtä ja kasvua Oulun Eteläinen 2020. Osaamisstrategia. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. (2013). Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseudun kehittämisstrategia 2014-2020. Maaseutu ja energia-yksikkö, Oulu. Puoskari, S.;Wuori, O.;Korhonen, K.;& Muilu, T. (2013). Lähiruoan lisääminen kuntien julkisissa hankinnoissa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. MTT Raportti 99. MTT Jokioinen. Simunaniemi, A.-M. (2014). LaatuTuote-hankkeen loppuraportti. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Noudettu osoitteesta http://www.hankerekisteri.fi/sisalto/raportit/Laatutuote_Lr.pdf Sinisammal, J.;Muhos, M.;Eskola, L.;& Niinikoski, E.-R. (2014). Oulun Eteläisen alueen mikroyrittäjien hyvinvointi. Kysely- ja haastattelututkimus. Oulu: Oulun yliopisto. Sosiaali- ja terveysministeriö. (23. 05 2014). Sosiaali- ja terveyspalvelut. Noudettu osoitteesta http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/asiakasmaksut/palveluseteli Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry. (2014). Noudettu osoitteesta http://www.tts.fi/index.php/etusivu-100225-kotityopalvelutfi Suomen Kuntaliitto. (2012). Selvitys palvelusetelin käytöstä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tammi-helmikuussa 2012. Sitra. Suomen Kuntaliitto. (2014). Kunnat.net. Noudettu osoitteesta http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/hallinto-jarjestaminen-tuottaminen/palveluseteli/ Sivut/default.aspx TE-palvelut. (2014). Ammattinetti. Noudettu osoitteesta http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/ 10/8_ammattiala;jsessionid=418DB74DA381F8BAC30653F0EDB52AAD Vitikka, P. (2005). Pohjois-Pohjanmaan elintarvikealan strategia 2005-2020. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen julkaisuja 21. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus. Väänänen, S.;& Tossavainen, H. (2014). Lähis-opas. Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille. Perusteluja ja ohjeita hankintoihin. EkoCentria, Kuntaliitto, Maa-ja metsätalousministeriö. Country Hospitality -hanke 57 Elintarvikealan kysely Yrityksen taustatiedot haastateltavan nimi haastateltavan asema yrityksessä puhelinnumero sähköposti yrityksen nimi yrityksen kotipaikkakunta yrityksen postiosoite yrityksen www-sivut (jos on) Mitä seuraavista toiminnoista yrityksellänne on tänä päivänä? (monivalinta) siivouspalvelut ateriapalvelut (ruuan valmistus kodeissa) ateriapalvelut (valmiiden ruokien tai ruoka-annosten jakelu) lastenhoitopalvelut lemmikkienhoitopalvelut muuta, mitä? Mitä seuraavista toiminnoista uskot yrityksellänne olevan 5 vuoden kuluttua? (monivalinta) siivouspalvelut ateriapalvelut (ruuan valmistus kodeissa) ateriapalvelut (valmiiden ruokien tai ruoka-annosten jakelu) lastenhoitopalvelut lemmikkienhoitopalvelut muuta, mitä? Kuinka monta työntekijää yrityksessänne työskentelee tällä hetkellä? 1 hlö 2-4 hlöä 4-9 hlöä 10–19 hlöä 20–49 hlöä 50 tai useampia hlöä Onko yrityksessä tällä hetkellä töissä seuraavia tutkintoja suorittaneita henkilöitä? (monivalinta) koti- ja puhdistusalan ammatillinen tutkinto sosiaali- tai hoiva-alan ammatillinen tutkinto sosiaali- tai hoiva-alan AMK- tai yliopistotutkinto elintarvike- tai ravintola-alan ammatillinen tutkinto elintarvike- tai ravintola-alan AMK- tai yliopistotutkinto henkilöitä, joilla ei ole alan koulutusta henkilöitä, joilla on jonkin muun alan tutkinto. Minkä? 58 Country Hospitality -hanke Millaista ammatillista koulutusta (kokonaisia tutkintoja tai lyhempiä kursseja) yrityksen työntekijät tarvitsevat lähivuosina? (avoin vastaus) Jotta yrityksen työntekijät voivat osallistua täydentävään koulutukseen, kuinka koulutus tulisi järjestää? kokopäiväisenä koulutuksena (työnantaja maksaa palkan) työn ohessa suoritettavana arkipäivien koulutuksena työn ohessa suoritettavana ilta- ja viikonloppukoulutuksena työntekijöillä ei ole tarvetta lisäkoulutukseen Kuinka tärkeänä pidät sitä, millainen ammatillinen koulutus tai muu tutkinto yrityksen työntekijöillä on verrattuna aiempaan työkokemukseen tai muuhun osaamiseen? tutkinto erittäin tärkeä kaikissa tehtävissä tutkinto erittäin tärkeä tietyissä tehtävissä, mutta osassa tehtävistä riittää muu osaaminen ilman tutkintoakin tutkinto on melko tärkeä kaikissa tehtävissä, mutta kokemus ja osaaminen ovat yhtä tärkeitä tutkinto ei ole kovin tärkeä, mutta työkokemusta ja muuta osaamista pidän tärkeämpänä tutkinto ei ole ollenkaan tärkeä, työkokemus ja muu osaaminen ovat tärkeämpiä Onko yrityksellänne koulutus- tai tutkimustarpeita seuraavissa asioissa? (monivalinta) siivous- ja puhdistusalan osaamisen lisä- ja täydennyskoulutus elintarvikealan osaamisen lisä- ja täydennyskoulutus (esim. hygieniapassit, erityisruokavaliot, elintarvikelainsäädäntö) elintarvikkeiden ravintoarvoanalyysit elintarvikkeiden tuotekehitys sosiaali- ja hoiva-alan osaamisen lisä- ja täydennyskoulutus markkinointitutkimukset (esim. asiakaskohderyhmän tunnistaminen, asiakkaiden mielikuvat ja asiakaspalautteet) muita koulutus- ja tutkimustarpeita, mitä? ei tunnistettuja koulutus- ja tutkimustarpeita tällä hetkellä Millaisia kehittämistarpeita yrityksellänne on? Millä tavalla alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot voisivat olla kehittämisessä avuksi? (avoin vastaus) Millaista yritysten välistä yhteistyötä yrityksellänne on muiden alueen yritysten kanssa? (monivalinta) Yrityksemme toimii alihankkijana toiselle yritykselle. Millä tavalla? Yrityksemme käyttää toista yritystä alihankkijana. Millä tavalla? Yrityksellämme ei ole vielä yhteistyösopimuksia toisen yrityksen kanssa, mutta aihe kiinnostaa. Yhteistyö voisi olla mahdollista esimerkiksi (avoin vastaus) Yrityksemme ei ole kiinnostunut yhteistyöstä. Miksi ei? Country Hospitality-hankkeessa olemme kiinnostuneita selvittämään kotityöpalveluyritysten ja elintarvikeyritysten yhteistyömahdollisuuksia. Miltä näiden toimialojen yhteistyö näyttää teidän kannaltanne? käytämme jo lähialueen elintarvikkeita omassa toiminnassamme voisimme periaatteessa käyttää lähialueen elintarvikkeita toiminnassamme lähialueen elintarvikkeiden ja omien palveluidemme markkinointia voitaisiin yhdistää toteutamme jo muuta yhteistyötä, kuvaile: voisimme toteuttaa yhteistyötä, kuvaile: yhteistyö ei kiinnosta tai tunnu mahdolliselle Country Hospitality -hanke 59 Tekeekö yrityksenne tai olisitteko halukkaita tekemään yhteismarkkinointia toisten yritysten kanssa? teemme jo, kuvaile: emme tee vielä, mutta olisimme kiinnostuneita, kuvaile: emme tee eikä yhteismarkkinointi kuulosta houkuttelevalle Kuinka kiinnostavia seuraavat yritysyhteistyön muodot ovat teidän kannaltanne? (asteikko: erittäin kiinnostava, yhteistyötä tehdään jo; erittäin kiinnostava, mutta yhteistyötä ei vielä tehdä; ei kovin kiinnostava; ei lainkaan kiinnostava) Yhteiskäytössä olevat laitteet tai tilat Markkinoinnin yhdistäminen toisen yrityksen kanssa Useamman yrityksen yhdessä palkkaama työntekijä Lähiruuan käytön lisääminen yrityksemme palveluissa Jokin muu yhteistyön muoto, mikä? Ovatko julkiset hankinnat ja tarjouspyyntöihin vastaaminen yrityksellenne tuttuja? Asia on tuttu ja olemme jättäneet voittavia tarjouksia julkisiin elintarvikkeiden tarjouspyyntöihin. Millaisilla tuotteille olette voittaneet? Asia on tuttu ja olemme osallistuneet tarjouspyyntöihin, mutta emme ole voittaneet. Mitä tuotteita tarjositte? Asia on tuttu, mutta emme ole osallistuneet kilpailutukseen. Miksi ette ole osallistuneet? Asia on vain osittain tai ei ollenkaan tuttu ja kaipaisin lisätietoa. Millaista? Asia on vain osittain tai ei ollenkaan tuttu, mutta en kaipaa lisätietoa Miksi mielestäsi pienten, paikallisten elintarvikeyritysten osallistuminen julkisiin tarjouskilpailuihin on niin vähäistä? Kerro omin sanoin syitä tai kehittämisehdotuksia, joilla paikallisia tuotteita saataisiin paremmin tarjouskilpailuun. (avoin vastaus) Missä yrityksenne tuotteita on myytävänä? Myymme tuotteitamme itse Tuotteitamme on myytävänä oman kunnan vähittäisruokakaupoissa (K- ja S-kaupat, Lidl) Tuotteitamme on myytävänä myös oman kunnan ulkopuolella vähittäisruokakaupoissa (K- ja S-kaupat, Lidl) Tuotteitamme on myytävänä lähiruuan erikoismyymälöissä tai kauppahallissa Eu-rahoitteiset hankkeet voivat tukea yrityksiä tarjoamalla esimerkiksi koulutusta, kursseja, opintomatkoja, auttamalla verkostoitumaan tai järjestämällä myyjäisiä, seminaareja tai muita kohtaamistilaisuuksia. Seuraava rahoitettava hankekausi kattaa vuodet 2014-2020, joille rahoitusta voidaan hakea. Miten mielestäsi erilaiset hankkeet auttaisivat parhaiten elintarvikealan yritysten kehittämistä? Kerro omin sanoin ideoita ja toiveita. Mitä pitäisi tehdä? Kuka olisi paras toimija? Minkä verran yritykset itse voisivat osallistua taloudellisesti hankkeiden toimenpiteiden kustannuksiin? (avoin vastaus) Mitä muita terveisiä haluat lähettää joko Country Hospitality -hankkeen hallinnoijalle (Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä) tai sen rahoittajalle (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus). Voit kommentoida myös tätä kyselytai esittää muita kommentteja. 60 Country Hospitality -hanke Kotityöpalvelualan kysely Yrityksen taustatiedot haastateltavan nimi haastateltavan asema yrityksessä puhelinnumero sähköposti yrityksen nimi yrityksen kotipaikkakunta yrityksen postiosoite yrityksen www-sivut (jos on) Mitä seuraavista toiminnoista yrityksellänne on tänä päivänä? (monivalinta) siivouspalvelut ateriapalvelut (ruuan valmistus kodeissa) ateriapalvelut (valmiiden ruokien tai ruoka-annosten jakelu) lastenhoitopalvelut lemmikkienhoitopalvelut muuta, mitä? Mitä seuraavista toiminnoista uskot yrityksellänne olevan 5 vuoden kuluttua? (monivalinta) siivouspalvelut ateriapalvelut (ruuan valmistus kodeissa) ateriapalvelut (valmiiden ruokien tai ruoka-annosten jakelu) lastenhoitopalvelut lemmikkienhoitopalvelut muuta, mitä? Kuinka monta työntekijää yrityksessänne työskentelee tällä hetkellä? 1 hlö 2-4 hlöä 4-9 hlöä 10–19 hlöä 20–49 hlöä 50 tai useampia hlöä Onko yrityksessä tällä hetkellä töissä seuraavia tutkintoja suorittaneita henkilöitä? (monivalinta) koti- ja puhdistusalan ammatillinen tutkinto sosiaali- tai hoiva-alan ammatillinen tutkinto sosiaali- tai hoiva-alan AMK- tai yliopistotutkinto elintarvike- tai ravintola-alan ammatillinen tutkinto elintarvike- tai ravintola-alan AMK- tai yliopistotutkinto henkilöitä, joilla ei ole alan koulutusta henkilöitä, joilla on jonkin muun alan tutkinto. Minkä? Millaista ammatillista koulutusta (kokonaisia tutkintoja tai lyhempiä kursseja) yrityksen työntekijät tarvitsevat lähivuosina? (avoin vastaus) Jotta yrityksen työntekijät voivat osallistua täydentävään koulutukseen, kuinka koulutus tulisi järjestää? kokopäiväisenä koulutuksena (työnantaja maksaa palkan) työn ohessa suoritettavana arkipäivien koulutuksena työn ohessa suoritettavana ilta- ja viikonloppukoulutuksena työntekijöillä ei ole tarvetta lisäkoulutukseen Country Hospitality -hanke 61 Kuinka tärkeänä pidät sitä, millainen ammatillinen koulutus tai muu tutkinto yrityksen työntekijöillä on verrattuna aiempaan työkokemukseen tai muuhun osaamiseen? tutkinto erittäin tärkeä kaikissa tehtävissä tutkinto erittäin tärkeä tietyissä tehtävissä, mutta osassa tehtävistä riittää muu osaaminen ilman tutkintoakin tutkinto on melko tärkeä kaikissa tehtävissä, mutta kokemus ja osaaminen ovat yhtä tärkeitä tutkinto ei ole kovin tärkeä, mutta työkokemusta ja muuta osaamista pidän tärkeämpänä tutkinto ei ole ollenkaan tärkeä, työkokemus ja muu osaaminen ovat tärkeämpiä Onko yrityksellänne koulutus- tai tutkimustarpeita seuraavissa asioissa? (monivalinta) siivous- ja puhdistusalan osaamisen lisä- ja täydennyskoulutus elintarvikealan osaamisen lisä- ja täydennyskoulutus (esim. hygieniapassit, erityisruokavaliot, elintarvikelainsäädäntö) elintarvikkeiden ravintoarvoanalyysit elintarvikkeiden tuotekehitys sosiaali- ja hoiva-alan osaamisen lisä- ja täydennyskoulutus markkinointitutkimukset (esim. asiakaskohderyhmän tunnistaminen, asiakkaiden mielikuvat ja asiakaspalautteet) muita koulutus- ja tutkimustarpeita, mitä? ei tunnistettuja koulutus- ja tutkimustarpeita tällä hetkellä Millaisia kehittämistarpeita yrityksellänne on? Millä tavalla alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot voisivat olla kehittämisessä avuksi? (avoin vastaus) Millaista yritysten välistä yhteistyötä yrityksellänne on muiden alueen yritysten kanssa? (monivalinta) Yrityksemme toimii alihankkijana toiselle yritykselle. Millä tavalla? Yrityksemme käyttää toista yritystä alihankkijana. Millä tavalla? Yrityksellämme ei ole vielä yhteistyösopimuksia toisen yrityksen kanssa, mutta aihe kiinnostaa. Yhteistyö voisi olla mahdollista esimerkiksi (avoin vastaus) Yrityksemme ei ole kiinnostunut yhteistyöstä. Miksi ei? Country Hospitality-hankkeessa olemme kiinnostuneita selvittämään kotityöpalveluyritysten ja elintarvikeyritysten yhteistyömahdollisuuksia. Miltä näiden toimialojen yhteistyö näyttää teidän kannaltanne? käytämme jo lähialueen elintarvikkeita omassa toiminnassamme voisimme periaatteessa käyttää lähialueen elintarvikkeita toiminnassamme lähialueen elintarvikkeiden ja omien palveluidemme markkinointia voitaisiin yhdistää toteutamme jo muuta yhteistyötä, kuvaile: voisimme toteuttaa yhteistyötä, kuvaile: yhteistyö ei kiinnosta tai tunnu mahdolliselle Tekeekö yrityksenne tai olisitteko halukkaita tekemään yhteismarkkinointia toisten yritysten kanssa? teemme jo, kuvaile: emme tee vielä, mutta olisimme kiinnostuneita, kuvaile: emme tee eikä yhteismarkkinointi kuulosta houkuttelevalle Kuinka kiinnostavia seuraavat yritysyhteistyön muodot ovat teidän kannaltanne? (asteikko: erittäin kiinnostava, yhteistyötä tehdään jo; erittäin kiinnostava, mutta yhteistyötä ei vielä tehdä; ei kovin kiinnostava; ei lainkaan kiinnostava) Yhteiskäytössä olevat laitteet tai tilat Markkinoinnin yhdistäminen toisen yrityksen kanssa Useamman yrityksen yhdessä palkkaama työntekijä 62 Country Hospitality -hanke Lähiruuan käytön lisääminen yrityksemme palveluissa Jokin muu yhteistyön muoto, mikä? Ovatko julkiset hankinnat ja tarjouspyyntöihin vastaaminen yrityksellenne tuttuja? Asia on tuttu ja olemme jättäneet voittavia tarjouksia julkisiin tarjouspyyntöihin. Millaisia tuotteita/ palveluita? Asia on tuttu ja olemme osallistuneet tarjouspyyntöihin, mutta emme ole voittaneet. Mitä palvelua/tuotetta? Asia on tuttu, mutta emme ole osallistuneet kilpailutuksiin. Miksi ette? Asia on vain osittain tai ei lainkaan tuttu ja kaipaamme lisätietoa. Millaista? Asia on vain osittain tai ei lainkaan tuttu, mutta emme kaipaa lisätietoja. Onko yrityksellänne palvelusetelisopimus alueen kuntien tai peruspalvelukuntayhtymän kanssa? Meillä on voimassa oleva sopimus ja saamme sitä kautta asiakkaita. Kuvaile, millaisia palveluita tarjoatte ja keitä ovat asiakkaanne. Meillä on voimassa oleva sopimus, mutta emme ole saaneet sitä kautta asiakkaita. Kuvaile, millaisia palveluita tarjoatte. Olemme yrittäneet saada palvelusetelisopimusta, mutta emme onnistuneet. Millaisia palveluita tarjositte? Meillä ei ole palvelusetelisopimusta mutta se kiinnostaa. Mitä palveluita haluaisitte tarjota? Meillä ei ole palvelusetelisopimusta eikä se kiinnosta meitä. Onko yrityksessänne tarvetta lisäkoulutukseen tai neuvontaan palvelusetelin käytöstä kotityöpalveluyrityksissä? Kyllä. Kuvaile koulutuksen tai neuvonnan tarvetta. Ei. Kuinka todennäköisenä pidät uuden henkilöstön palkkaamista yritykseen tulevan 5 vuoden aikana? Erittäin todennäköisenä, työntekijöitä haetaan jo nyt aktiivisesti. Erittäin todennäköisenä 5 vuoden sisään mutta ei vielä nyt. Melko todennäköisenä. Melko epätodennäköisenä. Miksi? Erittäin epätodennäköisenä. Miksi? Kuvitellaan, että olet palkkaamassa uutta henkilökuntaa kotityöpalveluyritykseen. Millaiset asiat, osaaminen ja ominaisuudet palkattavassa henkilössä ratkaisevat valintasi? Kerro siis omin sanoin, mitkä kotityöpalvelualan työntekijän ominaisuudet ovat yrityksen kannalta olennaisimpia. (Avoin vastaus) Alueen koulutustarjonnalla voi olla vaikutusta yritysten rekrytoinnille. Puuttuuko Pohjois-Pohjanmaalta ja lähialueelta mielestäsi jotain kotityöpalveluyritysten kannalta tärkeää koulutusta, jonka osaajia yrityksessänne tarvitaan? Alueen koulutustarjonta vastaa hyvin tarpeita. Alueen koulutustarjonta ei vastaa yrityksen tarpeita. Seuraavien alojen tai kokonaisuuksien koulutusta puuttuu: Country Hospitality -hanke 63 Miten hyvin mielestäsi alalta vastavalmistuneiden ammattitaito vastaa kotityöpalveluyritysten todellisia tarpeita? vastaa erittäin hyvin vastaa melko hyvin vastaa melko huonosti ei vastaa ollenkaan en osaa sanoa Mitkä asiat ovat mielestäsi tällä hetkellä esteinä kotityöpalvelualan yritysten kasvulle ja uusien työpaikkojen luomiselle? (avoin vastaus) Mitä muita kotityöpalvelualan yritysten kehittämistarpeita tunnistat, joita ei vielä ole mainittu? Kuvaile vapaasti, millaisissa asioissa alueen oppilaitokset, tutkimuslaitokset tai kehittämishankkeet voivat olla yritysten apuna. Onko yrityksellänne lähitulevaisuudessa tarvetta uusille koneille, laitteille, tiloille tai tuotekehitykselle? Uudet laite- ja tilahankinnat. Kuvaile: Tuotantotilojen laajennus tai uuden rakentaminen. Kuvaile: Tuotantolinjan tai prosessin kehittäminen. Kuvaile: Uusien palveluiden kehittäminen. Kuvaile: Muita kehittämistarpeita. Kuvaile: Yrityksellä ei ole kehittämistarpeita. EU-rahoitteiset hankkeet voivat tukea yrityksiä tarjoamalla esimerkiksi koulutusta, kursseja, opintomatkoja, auttamalla verkostoitumaan tai järjestämällä myyjäisiä, seminaareja tai muita kohtaamistilaisuuksia. Seuraava rahoitettava ohjelmakausi kattaa vuodet 2014–2020, joille rahoitusta voidaan vielä hakea. Miten mielestäsi erilaiset hankkeet auttaisivat parhaiten kotityöpalvelualan yritysten kehittämistä? Kerro omin sanoin ideoita ja toiveita. Mitä pitäisi tehdä? Kuka olisi paras toimija? Minkä verran yritykset voisivat itse osallistua taloudellisesti hankkeiden toimenpiteiden kustannuksiin? (avoin vastaus) Mitä muita terveisiä haluat lähettää Country Hospitality-hankkeen hallinnoijalle (Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä) tai sen rahoittajalle (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)? Voit kommentoida myös tätä kyselyä tai esittää muita kommentteja. (avoin vastaus)
© Copyright 2024