Palvelurakenneselvitys Perusturvakuntayhtymä Akseli, ikäihmisten palvelulinja 18.2.2015 Johanna-Maria Toivonen ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon päällikkö SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. PALVELUASUMINEN JA LAITOSHOITO 4 2.1 Palveluasumisen ja laitoshoidon kriteerit 4 2.2 Palveluasuminen ja laitoshoito kuntayhtymän alueella 6 3. PALVELURAKENNETYÖRYHMÄ 7 3.1 Työryhmän kokoonpano 7 3.2 Työryhmän toiminta 8 3.3 Muutosajatuksia ikäihmisten palvelujen rakenteeksi 8 4. LOPUKSI 10 2 1. JOHDANTO Perusturvakuntayhtymä Akseli aloitti toimintansa 1.1.2011. Tällöin yhdistyivät Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten perusterveydenhuolto ja siihen läheisesti kuuluvat palvelut. Yhdistyneet organisaatiot olivat Maskun kunnan vanhuspalvelut, Maskun kansanterveystyön kuntayhtymä, Mynämäen kunnan terveyskeskus ja vanhuspalvelut, Askaisten vanhainkotikuntayhtymä sekä Vanhainkoti Moision kuntayhtymä. Perusturvakuntayhtymä Akselin ikäihmisten ympärivuorokautinen hoito jakautuu tavalliseen ja tehostettuun palveluasumiseen sekä vanhainkodeissa toteutettavaan laitoshoitoon. Ikäihmisen hoitopaikan tarve arvioidaan hänen tilanteensa ja toimintakykynsä perusteella. Mikäli asukas ei enää selviydy omassa kodissaan kotihoidon avun turvin, ensisijainen sijoituspaikka on palveluasumisessa. Hoidon tarpeen arvioinnissa käytetään yhteisiä kriteerejä ja toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Arvion suorittaa moniammatillinen SAS- (suunnittele-arvioi-sijoita) työryhmä, jossa on edustettuna lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalityön asiantuntemus. Palveluasuminen on pääsääntöisesti kuntayhtymän omaa toimintaa, ja se toteutuu tällä hetkellä sekä tavallisena että tehostettuna palveluasumisena. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä on yövalvonta ja siellä voidaan hoitaa myös asukkaita, jotka tarvitsevat kahden työntekijän apua. Tehostetussa palveluasumisessa on yksiköitä myös muistisairauksia sairastaville, vaikka heitä voidaan hoitaa myös muissa palveluasumisyksiköissä. Palveluasumisessa järjestetään pitkäaikaisen asumisen lisäksi lyhytaikaista asumista eli ns. intervallihoitoa, joka mahdollistaa omaishoitajien vapaapäivät. Palveluasuminen on keskitettyä palvelua. Tällöin kaikki kuntayhtymän palveluasumispaikat ovat kaikkien kuntayhtymän alueella asuvien käytössä. Asukkaiden toive omassa kunnassa pysymisestä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Palveluasumisessa asukas asuu vuokra-asunnossa ja ostaa tarvitsemansa hoivan ja tukipalvelut kuntayhtymältä sekä maksaa itse lääkkeensä. Laitoshoidossa eli vanhainkodeissa hoidetaan ikäihmisiä, jotka tarvitsevat paljon apua päivittäisissä toiminnoissaan. Terveyskeskusten vuodeosastoilla ei ole pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja, vaan siellä hoidetaan ainoastaan akuuttihoitoa tarvitsevia. Moisiokodissa on kaksi yksikköä, joissa hoidetaan muistisairauksia sairastavia. Laitoshoito toteutuu sekä pitkäaikaisena, pysyvänä hoitona että lyhytaikaisena eli intervallihoitona. Lyhytaikainen hoito mahdollistaa omaishoitajien vapaapäivät. Laitoshoito on kuntayhtymän omaa toimintaa. Laitoshoito on palveluasumisen tapaan keskitettyä palvelua, jolloin kuntayhtymän laitoshoitopaikat ovat kaikkien kuntayhtymän alueella asuvien käytössä. Asukkaiden 3 toive omassa kunnassa pysymisestä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan myös laitoshoidossa. 2. PALVELUASUMINEN JA LAITOSHOITO 2.1 Palveluasumisen ja laitoshoidon kriteerit Tavallisella palveluasumisella tarkoitetaan asumista, jossa asukas liikkuu yhden auttamana ja selviää itse lääkkeiden ottamisesta ja henkilökohtaisen hygienian hoidosta. Hän ei ole huomattavan levoton, muistamaton eikä karkaile. Tehostettu palveluasuminen puolestaan tarkoittaa asumista, jossa asukas tarvitsee ympäri vuorokauden 1-2 hoitajan huolenpitoa ja apua päivittäisissä toimissa kuten ruokailussa ja lääkkeiden ottamisessa sekä siirroissa (esim. vuoteesta pyörätuoliin ja takaisin vuoteeseen) ja liikkumisessa. Laitoshoidossa eli vanhainkodeissa asuva asukas tarvitsee ympäri vuorokauden vähintään kahden hoitajan huolenpitoa ja apua päivittäisissä toimissa (esim. asukkaan peseminen ja syöttäminen) sekä siirroissa (esim. pyörätuolista vuoteeseen ja takaisin, kääntäminen vuoteessa kyljeltä toiselle) ja liikkumisessa. Muistisairauksia sairastavien tehostetun palveluasumisen yksikössä asuvalla asukkaalla on vaikea muistisairaus, karkaamisvaara sekä käytösoireita. Hän on omatoimisesti liikkuva, mutta tarvitsee ympäri vuorokauden hoitajan valvontaa ja apua päivittäisissä toimissaan. Laitoshoitona toteutettavassa muistisairauksia sairastavien yksiköissä puolestaan asukkaalla on vaikea muistisairaus, karkaamisvaara sekä vaikeita käytösoireita. Hän on omatoimisesti liikkuva, mutta tarvitsee ympäri vuorokauden 1-2 hoitajan valvontaa ja apua päivittäisissä toimissaan. Taulukossa 1 on esitetty asumismuoto yksiköittäin, yksikön paikkaluku sekä hoidon tarvetta mittaavat mittarit. Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat joulukuun 2014 tilanteeseen. Taulukko 1 Asumismuoto ja paikkaluku Mitä se on? Tavallinen palveluasuminen  Henriikka (14)  Luukka: Onnela (27 + 2 intervallipaikkaa)  Häävuori (20) Asukas liikkuu yhden auttamana ja selviää itse lääkkeiden ottamisesta ja henkilökohtaisen hygienian hoidosta. Hän ei ole huomattavan levoton, muistamaton eikä karkaile. Mittarit   RAVA suuntaa-antava 2,0 – 2,5 ADL/IADL tarvittaessa 4 Asumismuoto ja paikkaluku Mitä se on? Mittarit Tehostettu palveluasuminen  Luukka: Toivola (14)  Häävuori (24 + 2 intervallia)  Mäntykoti (26 + 2 intervallipaikkaa)  Ylinen (8) Asukas tarvitsee ympäri vuorokauden 1-2 hoitajan huolenpitoa ja apua päivittäisissä toimissa sekä siirroissa ja liikkumisessa.  Tehostettu palveluasuminen (muistisairauksia sairastavat)  Kuivelakoti (15)  Luukka: Muistola (7)  Koivulehto (11) Asukkaalla on vaikea muistisairaus, karkaamisvaara sekä käytösoireita. Hän on omatoimisesti liikkuva, mutta tarvitsee ympäri vuorokauden hoitajan valvontaa ja apua päivittäisissä toimissaan.   RAVA suuntaa-antava 2,5 – 3,5 ADL/IADL tarvittaessa Laitoshoito (vanhainkodit)  Moisiokoti: Tupala (25)  Lizeliuskoti (34) Asukas tarvitsee ympäri vuorokauden vähintään kahden hoitajan huolenpitoa ja apua päivittäisissä toimissa sekä siirroissa ja liikkumisessa .  RAVA > 3,5 Laitoshoito dementia  Mäntykoti: Metsärinne (12)  Moisiokoti: Lepola (13) ja Alinen (12 + 1 intervallipaikka) Asukkaalla on vaikea muistisairaus, karkaamisvaara sekä vaikeita käytösoireita. Hän on omatoimisesti liikkuva, mutta tarvitsee ympäri vuorokauden 1-2 hoitajan valvontaa ja apua päivittäisissä toimissaan.  RAVA > 3,5 Muistisairauksia sairastavien lyhytaikainen laitoshoito  Ruutontupa (8) Asiakkaalla on diagnostisoitu muistisairaus tai muistisairautta selvitellään  Diagnostisoitu muistisairaus  RAVA suuntaa-antava 2,5 – 3,5 ADL/IADL tarvittaessa 5 2.2 Palveluasuminen ja laitoshoito kuntayhtymän alueella Perusturvakuntayhtymä Akselin aloitettua toimintansa 1.1.2011, oli kuntayhtymän ikäihmisten palveluissa yhteensä 128 laitoshoidon paikkaa vanhainkodeissa. Vuonna 2014 laitoshoidon paikkoja oli puolestaan 111. Taulukossa 2 on esitetty yli 75-vuotiaiden hoidon laatusuositusten mukaiset valtakunnalliset tavoitteet asumismuodoittain suhteessa kuntayhtymän toteumiin v. 2013 ja 2014 sekä tavoitteeseen v. 2015. Taulukko 2 75 vuotta täyttäneet Valtakunnallinen tavoite % Kuntayhtymän toteuma 2013 Kuntayhtymän toteuma 2014 Kuntayhtymän tavoite 2015 Kotona asuvat % vastaavan ikäisestä väestöstä 91,0-92,0 % 81,7 % 88 % 86,9 % Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana % vastaavan ikäisestä väestöstä 6,0 – 7,0 % 5,0 % 4,8 % 5,0 % Tehostettu palveluasuminen % vastaavan ikäisestä väestöstä 6,0 – 7,0 % 6,0 % 6,1 % 6,1 % Laitoshoito (vanhainkoti) % vastaavan ikäisestä väestöstä 2,0 – 3,0 % 8,0 % 5,9 % 3,0 % 6 Taulukossa 3 on puolestaan esitetty kuntayhtymän alueella asuvien yli 75-vuotiaiden väestökehitysennuste vuosina 2014, 2015 ja 2016. Taulukko 3 Yli 75-vuotiaiden väestökehitysennuste vuosina 2014-2016 Masku Mynämäki Nousiainen 2014 2015 2016 608 808 373 626 806 416 670 830 394 3. PALVELURAKENNETYÖRYHMÄ 3.1 Työryhmän kokoonpano Koska Perusturvakuntayhtymä Akselin ikäihmisten palvelulinjan palvelurakenne on laitospaikkojen vähentämisestä huolimatta edelleen laitoshoitopainotteinen, oli tarkoituksenmukaista lähteä selvittämään nykyistä ikäihmisten palveluiden sen hetkistä rakennetta sekä hahmottamaan muutoksia olemassa olevaan palvelurakenteeseen. Myös kuntayhtymän yhtymähallitus oli käsitellyt asiaa useita kertoja vuosien 2013 ja 2014 aikana. Edellä kuvatuista syistä kuntayhtymän johtaja Timo Tolppanen asetti työryhmän selvittämään ikäihmisten palvelujen rakennetta. Jäseniksi hän nimesi seuraavat: Taru Aihinen Terhi Ekroth Riikka Karonen Susanna Laivoranta-Nyman Maarit Lehtinen Ullamaija Nieminen Hanna Laine Kirsi Pölkki Susanna Lehtiranta Johanna-Maria Toivonen Jenni Vire henkilöstö- ja talouspäällikkö vastaava sairaanhoitaja, Lizeliuskoti ja Kuivelakoti vastaava ohjaaja, Häävuori ja Koivulehto ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja vastaava sairaanhoitaja, Mäntykoti SAS-koordinaattori avohoidon päällikkö vastaava sairaanhoitaja, Luukan palvelukeskus vastaava sairaanhoitaja, Moisiokoti vs. ikäihmisten palvelulinjajohtaja geriatrian erikoislääkäri Ryhmän vetäjäksi kuntayhtymän johtaja Timo Tolppanen nimesi ikäihmisten vs. palvelulinjajohtaja Johanna-Maria Toivosen. 7 3.2 Työryhmän toiminta Työryhmä kokoontui neljä kertaa: 28.4., 26.5., 10.9., 10.10. ja 11.12.2014. Käsiteltäviä asioita olivat mm. ikäihmisten palvelulinjan muutokset Perusturvakuntayhtymä Akselin aikana, laitoshoidon eli vanhainkotien hoitopaikkojen vähentäminen, muistisairauksia sairastavien lyhytaikaishoitoyksikkö Ruutontuvan toiminta, Häävuoren palvelukeskuksen peruskorjaus sekä kotisairaalatoiminnan aloittaminen. 10.10.2014 olleella kokoontumiskerralla työryhmä tuotti työstettäväksi muutosajatuksia ikäihmisten palvelurakenteen kehittämiseksi. Näitä muutosajatuksia tarkasteltiin viimeisessä kokoontumisessa joulukuussa 2014, ja ajatukset ovat tarkentuneet vielä v. 2015 alussa. 3.3 Muutosajatuksia ikäihmisten palvelujen rakenteeksi Seuraavassa on esitetty yksiköittäin työryhmän työstämät ikäihmisten palvelurakenteen kehittämisehdotukset ja –ajatukset. Palvelukeskus Henriikka (tavallinen palveluasuminen)  yksikön toiminta vanhusten vuokra-asunnoiksi  SAS-toiminta on sijoituksissa mukana, kuten Kaislakodissa  Akselin kotihoito hoitaa asukkaat  4 lähihoitajan toimea vapautuu: 2 vakanssia sijoittuu Yliselle ja 2 kotihoitoon Moisiokoti / Ylinen (tehostettu palveluasuminen)  Palvelukeskus Henriikasta siirtyy 2 työntekijää Yliselle, jolloin Ylisellä työskentelee 6 lähihoitajaa. Tällöin asukkaat voivat asua Ylisellä loppuun saakka ilman siirtoa laitoshoitoon Luukka / Onnela eli ns. ”vanha puoli” (tavallinen ja tehostettu palveluasuminen – määrittelyssä on problematiikkaa)  A-osaan sijoittuvat vähemmän hoitoa tarvitsevat sekä intervallihoidossa olevat  Ruutontupa (8 paikkaa ) muuttaa B-siipeen, yöhoito Luukasta, yksi huone tarvitaan pukutilaksi  Luukaan jää 13 tehostetun palveluasumisen paikkaa ja 7 tavallisen palveluasumisen paikkaa, joista 2 intervallipaikkaa / 12 lähihoitajaa  lähihoitajan vakansseja ei vapaudu  huomioon otettavaa: intervallihuone, B-siivessä asuvat 2 kehitysvammaista ja 1 mielenterveyssyistä asuva Luukka / Toivola (tehostettu palveluasuminen) ja Muistola (muistisairaiden tehostettu palveluasuminen)  nykyisellään 8 Palvelukoti Koivulehto (muistisairaiden tehostettu palveluasuminen)  nykyisellään Häävuoren palvelukeskus (tavallinen ja tehostettu palveluasuminen – määrittelyssä problematiikkaa)  A- ja C-taloista luovutaan v. 2016, jolloin tavallisen palveluasumisen paikkoja on 4 ja tehostetun palveluasumisen paikkoja 30  onko Häävuoren peruskorjauksen valmistuttua v. 2016 mahdollista luopua A- ja Crakennuksista sekä sijoittaa asukkaat uuteen B-rakennukseen?  jos A- ja C-rakennukset ovat Akselin käytössä v. 2016, tarvitaan 3 työntekijää takaisin o 1 hoitoapulainen siirtyi 1.1.2015 alkaen Lizeliuskotiin, 1 eläköityvän hoitoapulaisen ja 1 eläköityvän lähihoitajan vakanssit jätetään täyttämättä v. 2015  intervallipaikka on pois käytöstä peruskorjauksen ajan, mutta se tarvitaan takaisin peruskorjauksen valmistuttua Mäntykoti  Mäntykodin tilanne oli epäselvä joulukuussa 2014: jatkuvatko Akselin palvelut, kun kiinteistö on myyty?  ostaako Akseli uuden Mäntykodin palveluja?  Mäntykodin mahdollisen myymisen myötä Akselista häviää 2 intervallipaikkaa, joilla on voitu hoitaa kosketuseristystä tarvitsevia asiakkaita  hoidollisuus Mäntykodin tehostetussa palveluasumisessa on korkea  tehostetun palveluasumisen hoitopaikkoja vähennetään niiden vapautumisen myötä, jolloin yhteensä 2 kesä- ja elokuussa 2015 vapautuvaa hoitoapulaisen tointa voidaan jättää täyttämättä Moisiokoti / Tupala (laitoshoito hoiva)  nykyisellään laitoshoitona Moisiokoti / Lepola ja Alinen (muistisairaiden laitoshoito)  tehostetuksi palveluasumiseksi (28 paikkaa) v. 2016 ja samassa yhteydessä Ylinen liitetään samaan kokonaisuuteen  Lepolan ja Alisen 2 hengen huoneiden purkaminen  henkilöstömäärä pysyy samana Lizeliuskoti (laitoshoito hoiva)  nykyisellään laitoshoitona Kuivelakoti (muistisairaiden laitoshoito)  muistisairaiden tehostetuksi palveluasumisyksikkö 1.2.2015 alkaen 9 Ruutontupa (muistisairaiden intervalli- eli lyhtytaikaishoito laitoshoitona)  muutto Luukan palvelukeskuksen Onnela-yksikön B-siipeen v. 2016, mikäli Maskun terveyskeskus pystyy hyödyntämään Ruutontuvan nykyiset tilat o henkilökuntamäärä pysyy ennallaan o yövalvonta saadaan Luukasta o siivous? o kameravalvonta helpottaisi yövalvontaa o asukkaiden vaihtopäivät päivittäin eikä kerran viikossa huoneittain, jottei tule levottomuutta  Maskun kunta on arvioinut tilojen muutostöiden kustannuksiksi 63 000 €  muutetaan palveluasumiseksi v. 2015, mikäli muutto Luukan tiloihin toteutuu Muuta huomioon otettavaa  Intervallihoidon hoitopaikkamuutokset o tavallinen palveluasuminen 2 > 1 (Luukka) o tehostettu palveluasuminen 4 > 2 (Häävuori) o Ruutontupa 8  yli 75-vuotiaiden määrän kasvaminen  terveyskeskusten vuodeosastojen hoitopaikkamäärän vähenemisen vaikutus ikäihmisten siirtymisiin tehostetusta palveluasumisesta terveyskeskusten vuodeosastoille  edellä kuvatun tuloksena ikäihmisten palvelulinjalta poistuu yhteensä 44 asukaspaikkaa (Henriikan paikat, Häävuoren paikkojen väheneminen, kahden hengen huoneiden väheneminen) 4. LOPUKSI Työryhmän työskentelyn tavoitteena oli kartoittaa ja tehdä näkyväksi ikäihmisten palveluiden tämänhetkinen rakenne sekä hahmottaa niitä muutoksia, joiden avulla palveluiden laitoshoitopainotteisuutta voidaan vähentää. Edellä kuvatut muutosajatukset ovat työryhmässä käytyjen keskustelujen tulosta. Ajatuksia hiottiin ja täsmennettiin kullakin kokoontumiskerralla, ja työryhmän moniammatillinen kokoonpano edesauttoi ajatusten kehittämistä tarkoituksenmukaisella tavalla eteenpäin. Palvelurakenteen kehittämisen rinnalla kulkee ikäihmisten palveluiden ja yksiköiden toiminnan kehittäminen kussakin palveluasumis- ja laitoshoidon yksikössä. Toimintatapojen muutos ei kuitenkaan tapahdu nopeasti, vaan hitaasti juurruttaen lähtien näennäisesti pienistä, konkreettisista muutoksista kohti yhä asukaslähtöisempää ja asukkaan kuntoutumista ylläpitävää ja edistävää työskentelyä. Kokemus on osoittanut, että kun kehittämistyön lähtökohta on kunkin yksikön työn arjessa, ja kehittäminen aloitetaan konkreettisin toimenpitein, saadaan tekemisen kautta aikaan mielen ja asenteiden muutos ja sitoutuminen uusiin toimintatapoihin. 10 Lopuksi voidaankin todeta, että palvelujen kehittäminen on palvelurakenteen, palveluprosessien ja työn sisällön kehittämisen vuoropuhelua. Palvelurakenteen muutoksesta seuraa väistämättä tarve kehittää myös työprosesseja ja toiminnan sisältöä. Ja kääntäen: muutokset palveluprosesseissa ja toiminnan sisällössä edesauttavat myös palvelurakenteiden muuttumista vastaamaan yhä paremmin Akselikuntien alueella asuvien ikäihmisten hoidon ja palvelujen tarvetta. 11