3/2013 ADHD-liiton jäsenlehti Teemana työelämä s. 8-19: Miten kertoa adhd:stä työtä hakiessa? s.10 Leiki, kehu ja aseta rajat Ihmeelliset vuodet -menetelmä auttaa lasta s. 20 Virossa tehdään paljon pienillä resursseilla s. 24 sisällys Tässä numerossa ADHD-liitto ry edistää ja tukee adhd -oireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii adhdperheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden adhd:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Tässä lehdessä työelämää käsittelevä teemaosuus! 3Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajan pöydän ääreltä 5 Uusia työntekijöitä 8 Soste: Työkyvyn johtaminen johtaa pidempiin työuriin 9 TE-toimistojen palvelumalli on uudistunut 10 Miten kertoa adhd:stä työtä hakiessa? 12 Sosiaalisen yrityksen toimitusjohtaja: Meillä ei haittaa, www.facebook.com/adhdliitto jos on vilkas PUHELINNEUVONTA ma-pe klo 9–11 Puh. 040 541 7696 14 Sveps verkstad hjälper ungdomar i Helsingfors region 16 Taksi taipuu Petrin teatterilavaksi 18 “Jos en kelpaa tämmöisenä, niin en ole teitä varten” 20 Leiki, kehu ja aseta rajat - Ihmeelliset vuodet -menetelmä auttaa lasta ADHD-LIITTO RY, ADHD-FÖRBUNDET RF Sitratie 7, 00420 HELSINKI Puh. 050 354 4325 Faksi (09) 4541 1123 [email protected] www.adhd-liitto.fi Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela Puh. 045 636 1841 [email protected] Järjestösuunnittelija Henna Niskala Puh. 050 400 6478 [email protected] Tiedottaja Helin Vesala Puh. 045 636 1842 [email protected] Toimistosihteeri Arja Salo Puh. 050 354 4325 [email protected] Kuntoutussuunnittelija Tuuli Korhonen Puh. 045 657 7876 [email protected] Kuntoutussuunnittelija Helena Kurki Puh. 040 777 1207 [email protected] Projektipäällikkö Kaisa Humaljoki Puh. 050 438 3633 [email protected] POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, 90100 OULU Järjestösuunnittelija Liisa Pitzén Puh. 045 657 8720 [email protected] ADHD-LIITON HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Liisa Virkkunen Puh. 040 778 2677 [email protected] 3/ 2 0 13 22Kirjaesittelyt 24 Virossa tehdään paljon pienillä resursseilla 26 Yhdysvaltain psykiatriayhdistyksen uusi tautiluokitus helpottaa adhd:n diagnosointia aikuisilla 28 Iloinen sekoitus purjehduksesta, kulttuurista ja adhd:stä lähensi suomalaisia ja norjalaisia nuoria 30Jäsenyhdistykset Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: Danske Bank: FI42 8000 1771 0101 97 Nordea: FI31 1262 3000 1124 04 Osuuspankki: FI59 5780 1020 0144 97 ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2012/4180. Lupa on voimassa 1.2.2013– 31.12.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 2 pääkirjoitus Oikein mukavaa syksyn alkua! T Koska elämme jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa, myös erilaisten ihmisten tarve työelämässä on kasvanut. Ihmiset itse ovat myös valmiita yhä enenevässä määrin räätälöimään työaikaansa ja työpaikkaansa tarpeen mukaan. Esimerkkinä voin mainita erilaisten avustavien tehtävien ja työnkuvien lisääntymisen lasten- ja vanhustenhuollossa. Lainsäätäjien pitäisi vain mahdollistaa näiden työtehtävien tekeminen. Uskon, että tekijöitä kyllä löytyy! Kuva KP Juurikkala, Hyvinkää ämän lehtinumeron teemana on adhd ja työelämä. Monille meistä syksy tarkoittaa pitkän pimeän ajan alkua. Osalla meistä on jo tiedossa, olemmeko saaneet opiskelupaikan vai pitääkö meidän asettua samalle viivalle monien työnhakijoiden kanssa. Monilla meistä voi olla uuden työn haku ajankohtainen muustakin syystä. Työnhaku voi olla hyvin työlästä! Tilastokeskuksen mukaan kesällä 2013 Suomessa oli 50 000 työllistettyä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Todennäköisesti meillä kaikilla on joku tuttava tai sukulainen, joka etsii työtä. Elämme epävakaita aikoja eikä kukaan meistä enää voi olla varma, jatkuuko työsuhde, löytyykö uusi työpaikka vai pitääkö meidän kouluttautua uudelleen. Työelämän viidakossa voi olla vaikea seikkailla tai löytää neuvoja ja apua, jotka vievät eteenpäin. Kuinka usein itsekin jään miettimään, mikä olisi kenellekin hyvä ratkaisu. Oppisopimus, työkokeilu, työkyvyttömyyseläke, palkkatuki, vapaaehtoistyö jne. – termejä, joita kohtaa, miettiessään tulevaisuutta ja kaikkia niitä henkilöitä, joita on vuosien varrella joutunut neuvomaan eteenpäin. Syksyihmisenä odotan innolla pimeitä syysiltoja ja kauniita ruskan värejä. Monia kertoja aloitettu kudin löytää taas paikkansa olohuoneen sohvan vieressä ja villasukat pujottuvat jalkaan. Positiivisena ihmisenä haluan uskoa, että myös työ- ja opiskeluelämässä on pakko tapahtua muutoksia, jotta asiat tulevat hoidettua ja ihmiset voivat jatkaa elämäänsä tyytyväisenä. Tyytyväisenä omiin valintoihinsa ja siihen, miltä he haluavat maailman näyttävän. Pienistä asioista, asenteista ja positiivisuudesta kasvaa isoja asioita, joista voimme olla yhdessä ylpeitä! Pitkällä kokemuksella työnantajan näkökulmasta voin vakuuttaa, että vaihtoehtoja on olemassa. Yhteistyö työvoimakeskuksen kanssa on hedelmällistä ja tuottaa tuloksia. Vaihtoehtoja punnitsemalla ja yhteistyössä työntekijän ja työnantajan kanssa voi löytyä yllättäviäkin vaihtoehtoja, jotka ovat sopivia juuri tähän tilanteeseen. Työnantajien pitäisi olla myös rohkeampia lähtemään mukaan ja käyttämään luovuuttaan työsuhteita tai muista työhön ja opiskeluun liittyviä sopimuksia räätälöidessään. Nina Hovén-Korpela toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie 7 00420 HELSINKI tilaukset ja tilauslaskutus Päätoimittaja Nina Hovén-Korpela puh. 045 636 1841 Ilmoitushankkija Reima-Media Oy, Reima Hätinen puh. (09) 8044 087 Toimitussihteeri Helin Vesala puh. 045 636 1842 Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ADHD-liitto ry, puh. 050 354 4325 faksi (09) 4541 1123 [email protected] Helin Vesala Kuvat Pixhill.com tai kuvaaja mainittu jutun yhteydessä Toimituskunta Liisa Virkkunen Nina Hovén-Korpela Marjatta Sievers Arja Havilo Helin Vesala Ilmestymisajat 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 taitto ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN-L 1459-5753 ISSN 2323-4490 AineistotIlmestyy 28.1.13 viikko 9 6.5.13 viikko 23 12.8.13 viikko 37 6.11.13 viikko 50 3 3/ 2 0 13 puheenjohtajan pöydän ääreltä Adhd-lääkkeiden käyttö turvallista Lääkehoito ei koskaan saa olla ainoa adhd-oireisen lapsen saama hoito. Lasta itseään ja lapsen perhettä tukevat muut menetelmät ovat aina ensisijaisia. Lääkehoitoa ei aloiteta, mikäli nämä toimenpiteet auttavat lasta riittävästi. Stimulantteja metyylilfenidaattia, dekstroamfetamiinia ja lisdeksamfetamiinia voidaan käyttää myös väärin. Sen vuoksi ne luokitellaan useissa maissa, myös Suomessa, huumausaineiksi, joiden määräämiseen tarvitaan huumausaineresepti. Huumausainereseptin avulla lääkemääräyksiä on helppo valvoa. Viime vuosina lisääntynyt lasten adhd:n lääkehoito Suomessa kertoo lääkärikuntamme lisääntyneestä tietoisuudesta hoidon tarpeesta ja hyödyistä, ei tavallisten, vilkkaiden lasten lääkitsemisestä. Vaikka lääkehoito on Suomessa lisääntynyt, se on edelleen huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Metyylifenidaatista on kehitetty annostelumuoto, joka tekee väärinkäytön hyvin vaikeaksi. L Lasten adhd:n lääkehoito edellyttää hyvää lääkärisuhdetta ja säännöllistä seurantaa. Suosituksen mukaan Suomessa stimulanttilääkityksen lapsille saa aloittaa lasten sairauksiin erikoistunut ja/tai tähän lääkehoitoon muuten hyvin perehtynyt lääkäri. Adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleinen lapsuudessa alkava oireyhtymä, josta on haittaa opinnoissa, työelämässä ja ihmissuhteissa. Suomessa tavallisimmin käytetyt lääkeaineet ovat metyylifenidaatti ja atomoksetiini, jossain määrin myös dekstroamfetamiini. Ne kaikki ovat runsaasti tutkittuja lääkkeitä. Niiden selkeä hyöty adhd-oireiden hoidossa ja myös mahdolliset sivuvaikutukset ovat hyvin tiedossa. Lääke, jota ei ole riittävästi tutkittu tai sen haitat ovat huomattavat, ei saa Suomessa myyntilupaa. asten adhd:n lääkehoito oli alkukesällä mediassa esillä tavalla, joka huolestutti ja ehkä jopa syyllisti adhd-oireisten lasten vanhempia. On aiheellista oikaista joitakin väärinkäsityksiltä vaikuttavia asioita. Adhd-diagnoosia ei anneta tavalliselle, vilkkaalle lapselle. Diagnoosiin päätyminen edellyttää aina lapsen huolellista tutkimista ja laajoja selvityksiä lapsen tilanteesta ja suoriutumisesta. Adhd-diagnoosi tarkoittaa selkeät kriteerit täyttävää oirekokonaisuutta, joka on alkanut varhaislapsuudessa, jatkunut pitkään, ja aiheuttaa ikätasoon nähden merkittävää haittaa useassa eri toimintaympäristössä. 3/ 2 0 13 Myyntiluvan on nyt saanut amfetamiinijohdannainen lisdeksamfetamiini. Tämä on herättänyt median mukaan huolta. Lisdeksamfetamiinin etuna kuitenkin on, että se muuttuu vaikuttavaksi vasta elimistössä, minkä vuoksi väärinkäytön mahdollisuus on vähäisempi. 4 Atomoksetiinilla ei ole väärinkäyttöriskiä ja se on hoidossa teholtaan samaa luokkaa kuin stimulantit, mutta toistaiseksi sen kallis hinta on vaikuttanut käyttöön. Stimulanttien ei ole osoitettu johtavan riippuvuuteen tai väärinkäyttöön adhd-potilailla. Sen sijaan on näyttöä siitä, että adhd:n asianmukainen hoito vähentää mahdollista myöhempää päihteiden käyttöä. On mahdollista, että nykyinen kiireinen elämäntahtimme ja akateemisia taitoja korostava yhteiskuntamme on lisännyt tarkkaavaisuushäiriöiden esiintymistä. Ainakin ne vaikeuttavat olennaisesti adhd-oireisen lapsen selviytymistä ja ovat näin osaltaan altistamassa lasta syrjäytymiskehitykselle. Adhd-oireisen lapsen hoitamatta jättäminen on selkeä laiminlyönti, joka kostautuu herkästi paitsi yksilölle itselleen, myös yhteiskunnalle. Artikkeli julkaistiin Aamulehden mielipidekirjoitusten palstalla 27.6. ja Keskisuomalaisessa 7.7.2013. Liisa Virkkunen lastentautien erikoislääkäri, hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry [email protected] 040 778 2677 työntekijöitä Jari ja muutosten tuulet H yvät ADHD-lehden lukijat. Olen Jari Hämäläinen, ja olen ollut ADHD-liitossa tiedottajana marraskuusta 2005 lähtien. Viime vuoden marraskuussa minulle kuitenkin puhalsivat muutosten tuulet, sillä jäin kymmeneksi kuukaudeksi kotiin ensin vanhempainvapaalle ja sitten hoitovapaalle. Askel työelämästä kodin askareiden ja lasten hoitamisen pariin on aina suuri ja jännittävä. Vaikka minulle kerta ei ollut ensimmäinen, niin tällä kertaa kyseessä oli pidempi aika ja lapsiakin oli nyt jo kolme. Jotenkin myös tuon ensimmäisen kerran muistot olivat saaneet päällensä hienoisen kultauksen. Ajattelin, että onpa mukava olla kotona ja puuhastella lasten kanssa kaikkea ilman kiireitä. Nopeasti kuitenkin hoksasin, että tiukat aikataulut ne ovat kotonakin. Vanhimman pojan esikoulu, keskimmäisen pojan kerho muutaman kerran viikossa sekä nuorimman pojan ruoka- ja unirytmit varmistivat sen, ettei luppoaikaa juuri tupannut jäämään. Siihen vielä päälle kaikki muut arjen askareet ja kodinhoito, niin tuntui siltä, että stressi on kovempi kuin töissä ollessa. Uskokaa tai älkää, niin kyllä sitä vain tällainen töissä käyvä isäkin tottuu arjen rutiineihin ja haasteisiin. Pian ei tarvinnut enää vaimoni tekemästä muistilapusta katsella, milloin nuorimmaista taas pitikään syöttää ja milloin vanhin poika taas piti hakea eskarista. Yllättäen aikaa jäi välillä leikkimiseen ja ulkoiluun, kun rutiinit painuivat selkärankaan, eivätkä enää kuormittaneet muistikapasiteettia. Vanha koira voi siis mitä ilmeisimmin oppia uusia temppuja. Syyskuun alussa olen jälleen palannut töihin, ja muistot kotona lapsien kanssa vietetystä ajasta ovat alkaneet saada oman kultaisen pintansa. Enää ei, pitkän kesän jälkeen, muista niitä kiireisiä talviaamuja, kun lapsille piti etsiä kaapeista kaikki mahdollinen lämmin päällepantava, ja pukeutumissessio saattoi kestää isältä pojalle. Tai kun selkä märkänä puskin rattaita eteenpäin yön aikana pyryttäneessä polven korkuisessa lumihangessa. Nyt päällimmäisenä mielessä ovat ne muutamat kiireettömät aamut ja iltapäivät, kun teimme mitä halusimme. Tai ne kerrat, Jari irrotteli poikiensa kanssa Wasalandia-huvipuistossa. kun söimmekin jälkiruoan ennen ruokaa. Tai valvoimme vähän kasvojakin on toimistolle ilmestypidempään Afrikan tähteä pelaillen. nyt. Tottuminen työrutiineihin vie Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. varmaankin hetken, mutta mukavaan työyhteisöön on helppo palata. Kuka Lasten kanssa kotona vietetty aika tietää vaikka kotona vietetystä ajasta on ollut minulle arvokasta, ja uskon, olisi tarttunut jotain oppiakin mukaan että se on tehnyt minusta entistä pa- tänne työelämään tuotavaksi. Ainaremman isän. Vaikka olenkin jälleen kin organisointikyky on varmasti entöissä käyvä isä, niin lapset silti tietä- tistä parempi. vät, että äiti ei olekaan ainoa henkilö Haluan tässä lopuksi nostaa hatkotona, joka saattaa löytää ne kadonneet lenkkarit tai loihtia maistuvan tuani kaikille niille äideille ja isille, aterian. Minulle lapset ovat jälleen jotka pyörittävät arkea kotona sekä tulleet askeleen tutummaksi, sillä niille, jotka pyörittävät sitä töiden yllättävän paljon uutta voi omista ohella. Aina se ei ole helppoa, mutta lapsistaankin oppia, kun heidän kans- aina se on lopulta palkitsevaa. Mukasaan viettää päivät ja yöt. vaa syksyn jatkoa kaikille. Nyt muutosten tuulet puhaltavat jälleen, kun totuttelen uudelleen työelämään. Paljon uutta on tapahtunut poissa ollessani sekä joitakin uusia 5 Teksti ja kuva Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry 3/ 2 0 13 työntekijöitä Marjo pistää Kuopiossa porinaksi H elmikuussa käynnistynyt Porina-projekti täydentyy osaltani eli olen aloittanut työt syyskuun alussa projektisuunnittelijan tehtävissä. Projektin toiminnan myötä saamme alueellista tasa-arvoa myös ADHD-liiton toimintaan, sillä työpisteeni sijaitsee Kuopiossa. Toivottavasti iloinen porina tulee kantautumaan myös täältä Kuopiosta! Olen koulutukseltani YTM, pääaineena on ollut sosiaalipedagogiikka. Lisäksi vuosien saatossa olen opiskellut toimintaterapeutiksi (AMK) ja kehitysvammaistenohjaajaksi. Työurani aikana olen saanut tehdä töitä niin kehitysvammaisten kuin mielenterveyskuntoutujien kanssa. Ne ovat olleet hyvin antoisia ja opettavaisia kokemuksia. Viimeiset seitsemän vuotta kehittämistyö on vienyt mennessään. Kehittämisen kohteena ovat olleet neurologisia erityisvaikeuksia omaavien nuorten ja heidän perheidensä tarvitsemat kuntoutus- ja sesta ja huikeista maisemista. Voimia arjessa jaksamiseen tuovat myös ystävien seura, joiden kanssa voi jakaa niin elämän ilot kuin surutkin. tukimuodot. Palvelujärjestelmän ja tukimuotojen osalta kehittämisen tarvetta on edelleen, joten toivottavasti saamme kokea kehittämismyönteisiä vuosia myös Porina-projektin aikana! Kesän antoisien kokemusten siivittämänä on mukava siirtää ajatuksia tulevaan syksyyn ja Porina-projektiin. Toivon, että saamme yhdessä aikaiseksi innostavaa ja idearikasta ilmapiiriä, voimaannuttavaa vertaistukea sekä yhteisistä hetkistä syntyvää porinaa. Projektipäällikkö Kaisa ja minä olemme teitä varten, yhdessä ideoiden sekä toimien saamme luotua Porina-projektista ainutlaatuisen kokemuksen ja toivottavasti myös työvälineitä tulevaisuutta varten. Laittakaa postia, pirauttakaa, nykäiskää hihasta, niin pistetään porinaksi! Innostavan työn vastapainona saan voimavaroja luonnossa liikkumisesta ja liikunnasta eri muodoissaan. Kuluneena kesänä olen innostunut patikoinnista, nauttinut ulkona liikkumi- Marjo Hodju projektisuunnittelija ADHD-liitto ry [email protected] 050 525 0004 Uusi aikuisten adhd-esite nyt valmis! A DHD-liitto on saanut valmiiksi uuden esitteen aikuisten adhd:stä. Kahdeksansivuisessa esitteessä kerrotaan lyhyesti, mikä on adhd, mistä se johtuu ja minkälaiset ovat adhd:n oireet aikuisilla. Lisäksi tarjotaan tietoa adhd:n diagnosoinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta. Esille on tuotu myös joitakin elämän osa-alueita, joissa oireyhtymästä saattaa olla haittaa. aikuiset, joilla saattaa olla adhd, että kaikki muutkin, kertoo ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela. Esitteen ovat tehneet ADHD-liiton työntekijät yhdessä psykiatrian dosentti Sami Leppamäen kanssa. -Adhd ei ole vain lapsilla esiintyvä oireyhtymä. Adhd voi jatkua lapsuudesta aikuisikään, joten sitä on yhtä lailla myös aikuisilla. Yleinen tietoisuus aikuisten adhd:stä ei ole Suomessa vielä kovin suuri. Uutta aikuisesitettä tehdessä tarkoitus olikin, että siitä saisivat tietoa yhtä lailla 3/ 2 0 13 6 Aikuisen adhd -esitteen voi ladata sähköisesti ADHD-liiton nettisivuilta www.adhd-liitto.fi tai tilata paperisena liitosta sähköpostitse tai puhelimitse. Esitettä voi selata myös nettiosoitteessa www.esitteemme.fi/ adhd-liitto/WebView/. ilmoitukset ADHD-liiton syyskokous ADHD-liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 16.11.2013 klo 14. Paikka: Pohto, Vellamontie 12, 90510 Oulu Syyskokousviikonloppuun kustannetaan yksi osallistuja jokaisesta jäsenyhdistyksestä (majoittuminen kahden hengen huoneissa 16.-17.11., matkat halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan sekä ohjelmassa olevat ruokailut). Lauantaina on luvassa yhteinen illallinen ja Oulun seudun ADHD-yhdistyksen järjestämää iltaohjelmaa. Sunnuntaina ohjelmassa on aamupala ja kotiin paluu. Ilmoittautumiset viimeistään 25.10.2013 mennessä puh. 050 354 4325 tai [email protected]. Ilmoittautumisen yhteydessä tulisi ilmoittaa majoitustarve ja mahdolliset erityisruokavaliot. Lisätiedot: Henna Niskala puh. 050 400 6478 [email protected] Tarvitaan adhd-oireisia koehenkilöitä hypnoositutkimukseen Helsingin yliopistossa toteutetaan tutkimus, jossa selvitetään hypnoosin ja suggestioiden vaikutusta adhd-aikuisten ja kontrollihenkilöiden tarkkaavuuteen. Tutkimukseen otetaan koehenkilöiksi 18-45 -vuotiaita adhd-diagnoosin omaavia henkilöitä, jotka eivät ole sairastaneet psykoosisairautta eikä kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja joilla ei tällä hetkellä ole vakavaa masennusta. Tutkimukseen hakeudutaan ottamalla yhteyttä vastuulliseen tutkijaan. Osallistujien tulee toimittaa tutkijalle epikriisi tai muu selvitys, josta diagnoosi selviää. Tutkimukseen kuuluu kyselylomakkeiden täyttöä sekä kaksi tapaamista. Ensimmäisellä tapaamisella (n. 1,5 tuntia) henkilöt osallistuvat ryhmämuotoiseen hypnoosiherkkyysmittaukseen. Toisella tapaamisella (n. 1 tunti) henkilöt tapaavat yksilöllisesti psykologin. Tapaamisella henkilöt johdatetaan hypnoosiin ja he suorittavat tietokoneella tarkkaavuustehtäviä. Toisen tapaamisen lopuksi henkilöt saavat suullisen palautteen suoriutumisestaan. Osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista eikä siitä makseta palkkiota. Tutkittavalla on oikeus 7 keskeyttää osallistumisensa tutkimukseen syytä ilmoittamatta missä tahansa tutkimuksen vaiheessa. Kerätyt tiedot ovat ehdottoman luottamuksellisia ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat asiantuntijat ovat salassapitovelvollisia. Lisätiedot: Vastaava tutkija, PsT, yliopistonlehtori Maarit Virta Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos puh. 09-191 29535 [email protected] 3/ 2 0 13 työelämä SOSTE: Työkyvyn johtaminen johtaa pidempiin työuriin J Kuva Veikko Somerpuro ulkisuudessa keskustellaan paljon hyvinvointiyhteiskunnan uudelleenjärjestämisestä julkisen taloudellisen taakan keventämiseksi. Nuorten pitäisi lähteä aiemmin työelämään ja iäkkäämpien pysyä työn syrjässä pitempään. Helposti unohtuu, että monen työelämä voisi olla pitempi eli vähemmän katkonainen, jos ihmisten työkyvyn tukeminen järjestettäisiin toisin. Silloin kertyisi myös enemmän verotuloja ja julkinen kustannuspaine vähenisi. Mistä kenkä puristaa? Suomi on siirtynyt teollisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, jossa kasvun ja tulevaisuuden työpaikkojen edellytykset lepäävät kansainvälisen tason innovaatioissa – palveluissa, hyödykkeissä ja yritysmalleissa. Innovaattorit ovat yksilöitä, ja yksilöt tarvitsevat yksilöllisiä palveluita, verkostoja ja tukea. Yksilöllisillä ratkaisuilla luodaan edellytyksiä pitemmille ja kaikin puolin paremmille työurille. Teollisen ajan ”management by perkele” -perinteen, ylhäältä alas johtamisen, tulisi siis olla ohi. Nyt pitäisi kuunnella myös työntekijää tai työnhakijaa, joka on pysynyt poissa työelämästä vaikkapa pitkäaikaisen sairauden tai vamman takia. Onnistuneet diagnoosit ja varsinkin ratkaisut vaativat aikaa, sovittelua, ja moninaisten palveluiden yhtäaikaista nivomista yhteen. Työkykyjohtamisen Benchmark –hankkeen mukaan työkyvyttömyys aiheuttaa suomalaisille yrityksille n. 4 5 miljardin euron suorat vuosikustannukset. Aktiivisella työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisella voitaisiin säästää Suomessa n. 1,3 miljardia euroa. Jäljellä olevaa työkykyä pohdittaessa on hyvä muistaa fyysikko ja kosmologi Stephen Hawking. Hänen henkensä oli vaarassa jo ennen kuin hieno ura pääsi kunnolla käyntiin, kun hänen tarvitsemansa ympärivuorokautinen hoito uhattiin katkaista. Onneksi uhkaus ei toteutunut ja Hawking pääsi mullistamaan maailmaa ”Ajan lyhyt historia” -menestysteoksensa avulla. Esimerkiksi ISS Palvelut Oy on tehnyt miljoonaluokan säästöjä 5 vuodessa aktiivisella työkykyjohtamismallilla. Malliin kuuluu mm. systemaattinen riskien arviointi, perehdytykset ja työssä selviytymisen seuranta. Räätälöityjä työtehtävien muutoksia tehdään, jos tarve niin vaatii. Kun mittarit ovat oikeat, niin tulosta syntyy. Teksti Jukka Haapakoski Kirjoittaja on työllisyys-, elinkeino- ja asuntopolitiikan erityisasiantuntija SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä. Julkisissa palveluissa voitaisiin ottaa oppia työkykyjohtamisen ennaltaehkäisevästä ja yksilön tarpeita huomioivasta otteesta. Ei esimerkiksi riitä, että Kelan lääkinnällinen kuntoutus on mahdollista korvata vain vaikeimmin kuntoutettaville. Pitkäaikaista ja vaikeaa työkyvyttömyyttä pitäisi ennaltaehkäistä tarjoamalla apua oikea-aikaisesti. Kelan kuntoutuksen tulisi joustaa niin, että jos tietty toimenpide ei auta saavuttamaan kuntoutumistavoitteita, voitaisiin nopeasti kokeilla uusia ratkaisuja. 3/ 2 0 13 8 työelämä TE-toimistojen palvelumalli on uudistunut TE-toimistojen palvelumalli uudistui valtakunnallisesti vuoden 2013 alussa. Uudistuksen myötä itsenäisiä TE-toimistoja on nyt 15, palvelupisteitä paljon enemmän. Lisäksi kaikissa TE-toimistoissa palvelut on organisoitu palvelulinjoihin: työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämispalvelut ja tuetun työllistämisen palvelut. Sähköisiä asiointimahdollisuuksia on uudistettu ja kehitetty. M yös lakia julkisista työvoimaja yrityspalveluista on uudistettu. Siinä tarkennetaan muun muassa työttömän määritelmää. Uudessa laissa työtön voi olla ilman eri perusteluita esimerkiksi työkyvyttömyysetuuksia saava henkilö. Sana ”vajaakuntoinen” on uudesta laista poistettu. Esteitä työnhakuun ei ole Aiemmin työnhakupalveuiden saantiin saattoi olla erilaisia rajoitteita. TE-uudistuksen myötä työnhakijaksi voi ilmoittautua ja TE-toimiston palveluita voi saada yhtä lailla eläkeiän saavuttanut, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleva, pitkäaikaissairas kuin työelämässä tai äitiyslomalla oleva henkilö. Palvelun saanti ei perustu esimerkiksi diagnoosiin vaan palvelun tarpeeseen. Jos he todella ovat työtä vaille, palvelut harkitaan tarpeen mukaan. Merkitystä ei ole enää myöskään työttömyyden kestolla. Joitain rajoituksia työnhakijalle on silti edelleen. Työtön työnhakija ei voi olla esimerkiksi henkilö, joka työllistyy omassa yrityksessään tai on päätoiminen opiskelija. TE-palvelujen saamiseksi täytyy ensin ilmoittautua työnhakijaksi. Se tapahtuu sähköisellä lomakkeella www.mol.fi -sivustolla. Kaikille työnhakijoille tehdään alkukartoitus, jossa yhdessä asiakkaan kanssa määritellään hänen palvelutarpeensa, minkä mukaisesti hänet ohjataan sopivalle palvelulinjalle. Työnvälitys ja yrityspalvelut -linjalla yritetään yhdistää työntekijät ja työnantajat. Osaamisen kehittämispalveluissa tavoitteena on työnhakijoiden ammattitaidon lisääminen. Lisäksi annetaan ammatillista kuntoutusta sekä selvitetään tavoitteita ja vaihtoehtoja. Tuettu työllistyminen -linjalla parannetaan työnhakijan työelämävalmiuksia ja poistetaan työllistymisen esteitä. Monet aikaisemmin henkilökohtaista käyntiä vaatineet ilmoitusluontoiset asiat voi nyt hoitaa verkossa tai soittamalla puhelinpalveluun. Kun tarvitset asiantuntija-apua oman tilanteesi ja mahdollisuuksiesi selvittämiseen, vaihtoehtona on edelleen henkilökohtainen palvelu TE-toimistossa. Uusia palveluja työnhakijoille Vuoden 2013 alusta myös TEtoimiston palveluvalikoima uudistui. Esimerkiksi työkokeilu korvasi aiemmin käytetyt työharjoittelun ja työelämävalmennuksen. Muutokset on koettu haastavana etenkin nuorten puolella, jossa työharjoittelua ja työelämävalmennusta oli totuttu käyttämään. Työkokeilu ei ole kuitenkaan tarkoitettu enää vastavalmistuneille eikä sitä voida käyttää työkokemuksen hankkimiseksi. Vastavalmistuneiden kohdalla tarkoituksenmukaista saattaisi olla rekrytointitukena myönnettävä palkkatuki. koulutusvaihtoehdon löytämiseksi. Työkokeilussa selviää, kykeneekö asiakas tietyn alan tai ammatin mukaiseen työhön. Työkokeilu tukee myös työhönpaluuta, jos on ollut pitkään poissa työmarkkinoilta. Työhönvalmennuksesta henkilökohtaista tukea TE-toimiston työhonvalmentajan palvelussa asiakas saa henkilökohtaista tukea työpaikan etsimiseen, työsopimuksen solmimiseen tai työsuhteen vakiinnuttamiseen. Nykyisin sitä voidaan käyttää sekä työtä etsiessä että työssä ollessa, erityisesti työsuhteen alussa. Yleensä työhönvalmennuksen saajalla on jokin terveydellinen tai sosiaalinen rajoite, mutta niin ei tarvitse välttämättä olla. Vuoden alussa voimaan tullut TE-toimistojen uudistus ei ole käynnistynyt moitteettomasti. Puhelinlinjat ovat olleet ruuhkautuneita ja joitakin palveluita on ollut vaikea saada. Henkilökunta tarvitsee vielä perehdytystä ja uuden opettelua. Nyt TE-toimistoon voi jättää yhteydenottopyynnön ja sieltä otetaan yhteyttä asiakkaaseen. Jos on jo työnhakijana TE-toimistossa, kannattaa olla yhteydessä omaan virkailijaan. Juttu perustuu Vates-säätiön Kyvyt käyttöön -lehden (2/2013) artikkeleihin, joiden tekijä on Tiina Jäppinen. Uutta on se, että työkokeilu voidaan toteuttaa kokonaan tai osittain etätyönä. Työkokeilu sopii työ- ja Artikkeleissa on haastateltu hallitusneuvos Päivi Kermistä työ- ja elinkeinoministerisötä sekä Marianne Selin-Mynttistä Uudenmaan TEtoimistosta. 9 3/ 2 0 13 työelämä Miten kertoa adhd:stä työtä hakiessa? On turhaa paljastaa liikaa, mutta on hyvä kertoa riittävästi E n laittaisi diagnoosia, vikaa, vammaa tai sairautta ansioluettelooni tai työhakemukseeni. Työtä haetaan aina vahvuudet edellä, Orton Pron ura- ja työllistymispalveluiden tiimipäällikkö Annika Lipponen sanoo. Hei! Haluan teille töihin! Hänen mielestään työpaikan etsinnässä tärkeintä on realismi: kun ryhdyt hakemaan töitä, pidä myös omat adhd-oireesi mielessäsi. Hakeudu sellaisiin tehtäviin, joissa niistä ei ole haittaa tai niihin löytyy ratkaisut. Joissakin tehtävissä oireet ovat eduksi. Impulsiivisuus esimerkiksi voi olla markkinointialalla erinomainen piirre. Muista käyttää työhaastattelu oman osaamisen markkinoinnin lisäksi tiedonhakuun: kysele työn sisällöstä ja vaatimuksista, ja peilaa niitä omiin piirteisiisi. Laki antaa ohjenuoria Se, kertoako, mitä kertoa tai milloin kertoa oireistaan työhakemuksen lähettämisen jälkeen, on hyvin tilannekohtaista. Lainsäädäntökään ei anna yksiselitteistä vastausta työnhakutilanteisiin. Oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Jaana Paanetojan mukaan laista löytyy kuitenkin pari yleistä, työkyvyn ongelmiin liittyvää ohjenuoraa. Toinen ohjenuorista perustuu työturvallisuuteen. Työntekijän on kerrottava, jos hän tietää oman sairautensa, vammansa tai muun vastaavan syyn johtavan työturvallisuuden vaarantumiseen. Yleisohje voisi kuulua näin: jos adhd-oireesi eivät mielestäsi vaikuta työn tekemiseen haitallisesti, niistä ei tarvitse raportoida työnhakuvaiheessa. Jos tiedät niiden vaikeuttavan oleellisesti hakemastasi työstä suoriutumista, kerro. Kertomalla saa tukea työhön Toinen ohjenuora perustuu lojaliteettiperiaatteeseen. Työnantajaa ei saa johtaa harhaan tai hänelle ei saa valehdella työhaastattelussa pystyvänsä tekemään sellaista, johon tietää olevansa kykenemätön. Jos myöhemmin osoittautuu, että työnhakija ei selviydykään tällaisesta työtehtävästä, työnantaja voi purkaa työsopimuksen. Toisin sanoen, se voi tuottaa potkut. Joskus omien haasteiden esiin nostaminen jo työhaastattelussa voi olla hyvä idea, vaikka ne eivät suoranaisesti olisikaan töistä suoriutumisen este. Harva työnantaja olettaa tapaavansa työhaastattelussa täydellistä ihmistä. Omien heikkojen kohtien tunteminen saattaa antaa kuvan hakijasta, jolla on itsetuntemusta ja joka 3/ 2 0 13 10 haluaa kehittyä. Oireista ei tarvitse raportoida diagnoositasolla, vaan arkikielellä: mikä sinulle saattaa tuottaa hankaluuksia ja millainen ratkaisu siinä mahtaisi auttaa. -Avoimuus on tärkeää siksi, että vain siten työnantaja pystyy tarjoamaan tukea. Näin vältetään ongelmia ja pettymyksiä puolin ja toisin. Tuen avulla ihminen pääsee eteenpäin, Lipponen opastaa. Hän on huomannut, että joskus työnantajalle ja muulle työyhteisölle voi olla valaisevaa saada tietää adhd:stä. Oireyhtymä kuitenkin tunnetaan jo aika hyvin, siksi se ei aiheuta suurta hämmennystä. Mutta siitä kertomisen voi jättää siihen vaiheeseen, kun tunnet jo työporukan. Silloin työyhteisö on jo nähnyt, että pärjäät. Teksti Minna Tarvainen työyhteisökoordinaattori, Ratko-hanke, Vamlas työelämä ”Adhd-piirteet ovat pikemminkin mahdollisuus kuin este, jos ne kanavoidaan oikein” Tom Hambergilla on takanaan rikas työura yhdentoista työnantajan palveluksessa. Kahdelle heistä hän on kertonut adhd:stä. -Adhd ei yleensä aikuisilla ole niin suuri ongelma, että siitä olisi ensitöikseen kerrottava työnantajalle. Tosin ei siinä ole mitään salattavakaan. Silloin kun sairaus – tai luonteenpiirre – haittaa työsuoritusta tai siitä olisi hyötyä johonkin tiettyyn tehtävään, asiasta voisi mielestäni kertoa työnantajalle, hän toteaa. Kerran Hamberg käytti adhd-oireitaan perusteena kieltäytyä ylennyksestä. -Vaikka osastopäällikön tehtävä silloisessa työpaikassa kiinnosti ja olisi pönkittänyt omanarvontuntoani huimasti, tiesin että en olisi kyennyt hoitamaan tehtäviä. Johtaja ihmetteli päätöstäni, joten kerroin, miksi en kykene tarjottuun toimeen. Perusteluuni oltiin tyytyväisiä ja uskon, että päätöstäni kunnioitettiin. Hambergin mielestä hän olisi voinut ottaa asian esille useamminkin. Siten hän itse olisi jaksanut paremmin ja myös työnantaja olisi hyötynyt saadessaan hänen erityisosaamisensa käyttöön tehokkaammin. -Ollessani esimerkiksi yritysautomyyjänä huomasin, että useimmat myyjät kykenivät hoitamaan kohtuullisesti autokaupan alusta loppuun. Tähän kuuluivat asiakashankinta, tarjouskilpailu, esittelyt, koeajot, itse myyntityö, kaupan päättäminen, luovutusrituaalit ja jälkihoito. Näin pitkäjänteisen ja aikaa vievän prosessin loppuunsuorittaminen oli minulle lä- 11 hes mahdoton ja vei kaikki voimani. Hamberg oli kuitenkin muita parempi tietyissä tehtävissä: hän oli hyvä kaivamaan uusia yritysasiakkaita, sopimaan tapaamisia ja koeajotilaisuuksia, suunnittelemaan näyttelyitä ja kampanjoita. -Mikäli myynnin johto olisi tiennyt tai olisin itse silloin tiennyt ongelmastani, työnkuvaani olisi ehkä kyetty muokkaamaan sellaiseksi, että hyvät ominaisuuteni olisivat päässeet paremmin käyttöön. Adhd-piirteet ovat pikemminkin mahdollisuus kuin este, silloin kun ne kanavoidaan oikein. Teksti Minna Tarvainen työyhteisökoordinaattori, Ratko-hanke, Vamlas 3/ 2 0 13 työelämä Sosiaalisen yrityksen toimitusjohtaja: Meillä ei haittaa, jos on vilkas Keravalaisessa tuotantohallissa tuoksuu mausteille. Tilavan hallin eri työpisteissä ollaan työn tohinassa – yhdessä muovitetaan pikkuruisia varaosia, toisessa pussitetaan mausteita ja kolmannessa liimataan tuotteisiin suomenkielisiä tuoteselostetarroja. L eppoisan oloinen toimitusjohtaja Markku Kettunen tervehtii työntekijöitä nimellä ja juttelee heidän kanssaan niitä-näitä. Kettunen johtaa sosiaalista yritystä Lubor Oy:tä, joka tarjoaa firmoille laajan kirjon pakkaus- ja kokoonpanopalveluita sekä omissa että asiakkaan toimitiloissa. Kettusen mielestä adhd:tä ei kannata pelätä, eihän se ole mikään isorokko, joka tarttuu. Hänen firmansa työllistääkin useamman adhd-oireisen ja työnantajalla riittää heille kehuja. Elintarvikealalla pitkän uran tehnyt Kettunen sai vuoden 2007 vappuaattona vakavan aivoveren- vuodon. Leikkauksen jälkeen mies vietti sairaalassa yli neljä kuukautta ja toipumiseen meni yhteensä kaksi vuotta. Sairaalajakson jälkeen Kettunen päätti jäädä eläkkeelle. Hän ja pitkäaikainen liikekumppani Paavo Ässämäki myivät yhteisen firmansa ja suunnittelivat viettävänsä loppuelämän ongella. Pian Kettunen rupesi kuitenkin miettimään, että hän on saanut yhteiskunnalta aika paljon, muun muassa hyvän hoidon aivoverenvuodon jälkeen. Niinpä hän päätti hyödyntää osaamistaan ja antaa yhteiskunnalle jotakin takaisin. Kettunen sai suostuteltua vanhan liikekumppaninsa taas mukaan ja Luborin työntekijä taittaa laatikkoja tuotepusseja varten. 3/ 2 0 13 12 vuonna 2008 he perustivat yhdessä sosiaalisen yrityksen, joka työllistää muun muassa vaikeasti työllistyviä ja pitkäaikaistyöttömiä. Heidän joukossa on eri diagnoosin omaavia henkilöitä, maahanmuuttajia, eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. Lubor edesauttaa myös nuorisotakuun toteutumista rekrytoimalla nuoria ja tarjoamalla oppisopimuspaikan niille, joilla ei ole aikaisempaa tutkintoa. Nyt yrityksessä työskentelee jo 45 ihmistä, ja toimitusjohtaja on ylpeä siitä, että yritys pärjää omillaan, ilman julkisia tukia. Vielä neljä vuotta sitten Kettunen ei tiennyt adhd:stä mitään. Hän ja asiakasyrityksen tuotantopäällikkö työelämä olivat sopineet ottavansa asiakkaan kalatehtaalle töihin pitkäaikaistyöttömän. Helsingin työvoiman palvelukeskuksesta ehdotettiin Kettuselle työllistettäväksi adhd-oireista nuorta miestä. Yrittäjä meni nettiin tutkimaan, mitä on adhd ja mitkä ovat sen ominaispiirteet. Hän teki lukemastaan pienen tiivistelmän ja kävi sisällön kalatehtaan tuotantopäällikön kanssa läpi. Nuori mies pääsi tehtaalle töihin ja viihtyi kuulemma niin hyvin, että ensimmäisen työpäivän jälkeen hänellä oli vain yksi kysymys: saako täällä olla eläkeikään asti? Miehen toive voi toteutuakin - hän pärjäsi työssään niin hyvin, että kalatehdas palkkasi hänet omiin leipiinsä ja hän työskentelee siellä edelleen. Kettunen ei osaa sanoa tarkkaan, montako adhd-oireista heillä on tällä hetkellä töissä. –Sanoisin, että noin viisi, mutta voi olla enemmänkin. Joistakin työntekijöistä tiedän varmasti, koska he ovat itse kertoneet tai he ovat tulleet meille töihin sellaisia väyliä pitkin, että tiedän heidän taustansa. Rehellisesti sanottuna minua ei kuitenkaan kauheasti kiinnosta, onko heillä mitään, Kettunen sanoo. Luborin toimitusjohtajan mukaan yrityksessä ei ole ennakkoasenteita erilaisuutta kohtaan. Uusi työntekijä pääsee aluksi työkokeiluun. Jos hän pystyy noudattamaan työelämän sääntöjä, pitää kiinni lupauksista ja suoriutuu työstä hyvin, hänet palkataan. Mikään muu ei vaikuta päätökseen. -Adhd-oireiset työntekijät eivät ole muita työntekijöitä yhtään huonompia. Pitää vain ymmärtää, mitkä ovat adhd:n erityispiirteet ja ottaa ne huomioon. Meillä on adhd-oireisista vain hyviä kokemuksia. He tekevät työnsä hyvin ja tunnollisesti. Luborissa ei ole erikoisjärjestelyjä tai erilaista ohjeistusta adhd-oireisille. Tiettyjen laitteiden tai koneiden käytössä käytetään kuitenkin harkinnanvaraisuutta. Luborin toimitusjohtaja Markku Kettunen yrityksen toimitiloissa Keravalla -Päätämme tapauskohtaisesti, onko turvallista, että henkilö käyttää esimerkiksi käärintäkonetta. Jos ongelmia ilmentyy, toimitaan adhdoireisen työntekijän kanssa kuten kaikkien muidenkin työntekijöiden kanssa: ongelmista puhutaan kahden kesken ja sovitaan, mitä voi tehdä tilanteen parantamiseksi. Kettunen pohtii, että työn luonnekin saattaa sopia adhd-oireisille: työt Luborissa ovat pääsääntöisesti yksinkertaisia ja ne pystyy oppimaan nopeasti. Vaikka työtehtävät saattavatkin olla yksitoikkoisia, ne vaihtelevat jatkuvasti. Saman päivän aikana voi päästä tekemään jopa neljää erilaista 13 tehtävää. - Meillä on täällä aina kiire, joten meillä ei haittaa, jos on vilkas, toteaa Kettunen. Kettusen vinkki muille työnantajalle on: kohtele adhd-oireista työntekijää kuten muitakin työntekijöitä. Hän suosittelee, että työnantajan kannattaa ottaa kuitenkin etukäteen selvää, mistä adhd:ssä on kysymys ja minkälaisia oireita siihen liittyy. Näin pystyy ymmärtämään työntekijää paremmin. Teksti ja kuvat Helin Vesala tidottaja ADHD-liitto ry 3/ 2 0 13 työelämä Sveps verkstad hjälper ungdomar i Helsingfors region U ngdomsverkstaden Sveps riktar sig till alla 16–29-åringar som befinner sig i en livssituation där deras framtidsplaner är oklara. Det kan vara fråga om att den unga saknar studie- eller arbetsplats, är skoltrött kanske lider av psykiskt illamående eller inlärningssvårigheter. Sveps är den enda ungdomsverkstaden i huvudstadsregionen som betjänar unga på svenska. En ung som kommer till Sveps har oftast antingen avbrutit studierna i yrkesskola eller gymnasiet eller behöver en paus i studierna av någon orsak. Den unga kan också har varit arbetslös en längre tid. Sveps betjänar unga från Helsingfors, Esbo, Vanda, Grankulla och Kyrkslätt. Sveps har länge varit med i bilden, Johanna Baarman jobbar med uppsökande ungdomsarbete på Sveps. Linda ungdomsverkstaden grundades år Eräkangas och Carl Stjernberg är arbetstränare. 1996 med namnet Svenska produkStartträningen som är en lågtrös- de i tre års tid följs upp. De unga i tionsskolan. Namnet förkortade till Sveps då det gamla namnet kändes kelverksamhet för unga som behöver ledområdet har möjlighet till handför långt och klumpigt. Det var en en längre stödprocess. Träningspro- ledning. före detta praktikant som designade cessen är individuellt planerad, men den gula citronen som än idag rep- är ändå en gruppverksamhet där soJobbcoachen hjälper till med att resenterar Sveps. Ända sedan början ciala färdigheter övas och gemenska- hitta praktik- och arbetsplatser. Coahar Sveps målsättning varit att förbät- pen är viktig. Starten riktar sig till de chen handleder i jobbsökningen, t.ex. tra svenskspråkiga ungas möjligheter unga som har varit sysslolösa en läng- beträffande CV, ansökningar och intill studier och arbete, att motarbeta re period. Bakomliggande faktorer tervjuteknik samt har kontakt med skol- och studietrötthet, att förbättra kan vara svagt självförtroende, men- arbetsplatserna. ungdomarnas välmående samt att tala problem eller missbrukarprobI praktiken stöder och vägleder motarbeta marginalisering och risk lematik. De unga i Starten behöver för utanförskap. Detta görs genom stöd för en längre tid. Startgruppen personalen den unga i livets alla biatt erbjuda fem kostnadsfria tjänster, samlas tre dagar i vecka/ fyra timmar tar, hjälper med byråkratin bla. vid nämligen; uppsökande ungdomsarbe- per gång. arbets- och näringsbyrån, Fpa eller te, startträning, arbetsträning, jobbcosocialbyrån m.m. Kontakt till psyach samt ledområde. NonStop-verkstaden är arbets- kiatrin, missbrukarvården, utmätninprövning som sker fem timmar/ gen eller utredning av inlärningssvåOftast sker den ungas första kon- fem dagar i veckan. Fokus ligger på righeter kan behövas för en del unga. takt med Sveps via Uppsökaren. Upp- livshantering, vilket övas med bl.a. Det är ett helhetsomfattande nätverksökande ungdomsarbetet fungerar matlagning, korta kurser i arbetssök- sarbete, som utgår från vad den unga som en vägledningstjänst och arbetet ning, huslig ekonomi m.m. Den unga behöver just nu i sin livssituation. utförs utgående från den ungas behov är i åldern 17-28 år och kan vara på Tillsammans funderar vi på passanoch intressen. Tillsammans funderar Non-Stop i max 6 månader. Verksta- de studier eller jobbmöjligheter. När vi kring vad den unga vill, vilka al- den finns till för dem som klarar av man är ung är det inte alltid lätt att ternativen är och vad som är det bästa heltidsarbetsträning. Deltagarna i veta vad man vill bli. Vi försöker synför den unga just nu. Är den unga NonStop erbjuds individuell handled- liggöra läget, den ungas nätverk, ekoredo kan nästa steg vara utbildning, ning enligt egna behov. Då en arbets- nomi och framtidsdrömmar. Vi stöder arbete, rehabilitering eller någon av prövningsperiod avslutas på NonStop den ung att få livet på rätt spår, hitta Sveps andra verksamheter. flyttas deltagarna till ledområdet, där eller höja motivationen och till ett 3/ 2 0 13 14 työelämä självständigt liv. Förutom Sveps finns det flera finskspråkiga ungdomsverkstäder i huvudstadsregionen och övriga Finland som erbjuder varierande tjänster. De flesta kommunerna har egna verkstäder som inriktar sig på en särskild bransch, t.ex. Helsingin nuorten työpajat. Det finns även verkstäder som upprätthålls av tredje sektorn. Bilderna Helin Vesala Text Johanna Baarman och Linda Eräkangas Sveps Työpaja opettaa elämänhallintaa ja työtaitoja O piskelusta tai työelämästä syrjään ajautunut voi saada apua työpajasta. Tarkoitus on kohentaa työpajalaisen mahdollisuuksia päästä kouluun tai töihin sekä tuoda ryhtiä elämänhallintaan. Työpajoilla on mahdollista oppia myös varsinaisia työtaitoja. Perinteisesti pajoilla on perehdytty muun muassa metalli-, puu- ja tekstiilialoihin. Kasvussa olevia aloja ovat esimerkiksi media ja viestintä sekä ATK. Nuoria kiinnostavat varsinkin taidealoihin keskittyneet työpajat. Pajoja on Suomessa noin 250 ja niiden palveluita käyttää vuosittain 20000 ihmistä. Työpajasta apua voivat saada kaikenikäiset. Yksi suuri käyttäjäryhmä ovat nuoret, jotka ovat luiskahtaneet työ- ja kouluelämän ulkopuolelle. Nuoret voivat päätyä työpajaan useaa eri väylää pitkin. Näitä ovat esimerkiksi TE-toimisto tai nuorisotoimi. Kolmesta kuuteen kuukautta kestävän työpajatoiminnan tarkoituksena on auttaa nuori oikealle kurssille, joka johtaa työ- tai opiskelupaikkaan. Työpajassa toimimisen toivotaan myös auttavan aikuistumisessa. tömät ruotsinkieliset 16-28-vuotiaat nuoret ja se toimii Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Se onkin ainoa ruotsinkielisiä nuoria tukeva paja pääkaupunkiseudulla. Svepsin tarkoitus on edesauttaa ruotsinkielisten nuorten mahdollisuuksia opiskella ja tehdä työtä, ehkäistä koulu- ja opiskeluväsymystä sekä vähentää ulkopuolisuuden riskiä työ- ja yksilövalmennuksen avulla. Nuoria autetaan elämäntilanteen selvittämisessä, muun muassa yhteyksien kanssa työ- ja elinkeinotoimistoihin ja sosiaalipalveluihin sekä asumisen ja kuntoutumisen kanssa. Svepsin työvalmentaja eli jobbcoach tarjoaa tarpeen mukaan ohjausta ja tukea sekä harjoittelijoille että työnantajille. Työpajoja on kohdennettu monenlaisille ryhmille. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun ruotsinkielisille nuorille palvelujaan tarjoaa työpaja Sveps. Sen kohderyhmä ovat työt- Käytännössä Sveps tarjoaa esimerkiksi niin sanottua alkuharjoittelua, joka on tarkoitettu kaikkein hankalimmassa asemassa oleville nuorille, jotka saattavat tarvita pidempää tukea. Näillä nuorilla on takanaan jo pidempi syrjäytyminen, kenties mielenterveydellisiä ongelmia tai päihdeongelmia. Alkuun hiotaan muun muassa sosiaalisia taitoja. Seuraava aste on NonStop-työpaja, jossa nuorille opetetaan arjenhallintaa, muun muassa ruuanlaittoa, työnhakua ja rahankäyttöä. 15 3/ 2 0 13 työelämä Taksi taipuu Petrin teatterilavaksi -Mitä enemmän ikää tulee, sitä vaikeammalta viikonlopun yövuorot tuntuvat. Edellisyön työvuorosta huolimatta Petri Ehnqvistin silmät säihkyvät maanantaiaamuna. Hän puhuu nopeasti ja paljon. Ehnqvistin tarinoissa ja tavassa puhua on jotakin, joka tempaa mukaansa. Hänestä huokuu ystävällisyyttä ja hyväntahtoisuutta. Ehnqvist kertoo olevansa 54-vuotias espoolainen neljän lapsen isä ja kahden lapsenlapsen vaari. Tavallinen mies. Ammatikseen Petri ajaa taksia, ja hänellä on adhd. Mies on ollut vakituisesti töissä siitä lähtien, kun hänet potkittiin ulos koulusta ylivilkkauden vuoksi. Koulu ei sujunut ja lintsattuakin tuli. -Minun nimissäni on varmaankin koulun ennätys – todistuksessani oli neljätoista nelosta. Kun sain lähtöpassit koulusta, menin töihin, olin silloin 15-vuotias. Ensimmäinen työpaikkani oli Outokummussa sisälähettinä. Työpaikkoja on Ehnqvistillä ollut vuosien varrella useampia, mutta viimeiset 27 vuotta hän on kääntänyt rattia. Ensin pakettiauton kuljettajana ja viimeiset kaksikymmentä vuotta taksinkuljettajana. Ehnqvist kertoo elävänsä vain tässä päivässä. Hänellä ei ole ikinä ollut ammatillisia suunnitelmia tai haaveita. -Olen vain ajautunut kaikkeen, mitä olen tehnyt. Ajautuminen taksikuskiksi oli hyvä ratkaisu, sillä taksin ajo ei vaadi erityistä koulutusta tai ammattitutkintoa. Tosin siihen tarvitaan ammattiajolupa, jonka saamiseksi Ehnqvist suoritti kahden viikon mittaisen kurssin. Kurssilla hän tajusi, että vaikka hänellä on todella huono muisti, hän muistaa katujen nimet ja sijainnit 3/ 2 0 13 erittäin hyvin. Kun mies sai ammattiajoluvan, hän oli siitä todella ylpeä – se oli ensimmäinen kerta, kun hän oli päättänyt haluavansa jotakin, teki töitä sen eteen ja onnistui. Ehnqvist on sinut adhd:nsä kanssa. Jos se tulee puheeksi, hän puhuu siitä avoimesti, mutta muuten hän ei tee adhd:stään numeroa ja pitää sen omana tietonaan. -Päällepäin minusta ei näe sitä. Kaikki luulevat, että minulla on aina hauskaa, mutta oikeasti minulla on ollut elämässäni adhd:n takia hyvin vaikeaa. Kun Ehnqvistiltä kysytään adhdoireista, kuuluu nopea vastaus: -Mulla on ne kaikki, hyvin voimakkaina. Seitsemänvuotiaana alkoivat paniikki- ja ahdistuskohtaukset, sen lisäksi olen ylivilkas, ajantajua ei ole, asioiden järjestäminen omassa päässä ja arjessa on ihan mahdotonta. Minulla on hahmotusvaikeuksia, unohdan asioita…, mies luettelee. -Käytännössä eniten 16 haittaa adhd:stä on ollut raha-asioiden hoitamisessa. Luottotiedot ovat olleet pystyssä vaikka kuinka monta kertaa, kun laskujen eräpäivät unohtuvat aina. Olin jossakin vaiheessa myös taksiyrittäjä, mutta lopetin sen, kun talouspuolen hoitamisesta ei tullut mitään. Ehnqvistin ahdistuskohtaukset ovat ajan mittaan vähentyneet, mutta vieläkin hän kokee kaikki uudet tilanteet ahdistavana. Nyt hän on oppinut hallitsemaan näitä tilanteita tekemällä ylivilkkaudestaan taiteenlajin. -Rakastan esiintymistä, teen sitä koko ajan. Suurin vahvuuteni onkin ihmisten kanssa oleminen ja niille puhuminen. Vaikka pelkään uusia tilanteita, pääsen niistä yli, kun pääsen toteuttamaan esiintymisviettiäni. Jokainen taksimatkani on kuin teatteriesitys. Erityisesti tykkäävät minusta mummot. Pidän heitä kuin kukkasia kämmenellä. Kyselen heiltä kuulumisia, kuuntelen heitä. Niin monet heistä ovat yksinäisiä ja tarvitsevat jonkun, jonka kanssa jutella. Ja minä puhun mielelläni heidän kanssaan. liitto ilmoittaa Dagen med Familjen Päivä perheen kanssa Vaikka adhd saatetaan yhdistää riskikäyttäytymiseen liikenteessä, Ehnqvist vakuuttaa, että hän ei hurjastele. -Adhd ei ole ollut haitaksi ammatissani. Kun saan asiakkaalta määränpään minne mennä, pää tyhjenee muista asioista ja keskityn siihen yhteen osoitteeseen. En osaa ehkä muuta, mutta taksin ajamisen minä hallitsen. Se on minulle helppoa ja osaan sen erittäin hyvin. Olen ylpeä siitä. Lauantai 9.11.2013, klo 9:15-15:00 Ruutikellarintie 2, Vaasa Vaikka elämä adhd:n kanssa ei ole ollut helppoa, Ehnqvist on saanut tukea Raamatusta. Hän tuli uskoon 17-vuotiaana. Se on auttanut häntä keskittymään ja välttämään usein adhd:hen liittyvän rönsyilyn ja päihdeongelmat. Lisäksi mies kehuu vaimoaan, joka on hänen mukaansa todellinen kultakimpale. Vaimo on auttanut ja tukenut Ehnqvistiä kaikessa heidän 25-vuotisen taipaleensa varrella. Tilaisuus on maksuton. Mukaan mahtuu 25 ensimmäisenä ilmoittautunutta perhettä. Lisätietoja ja linkki ilmoittautumislomakkeelle löytyvät osoitteesta www.adhd-liitto. fi/ajankohtaista/tapahtumat/toiminta-ja-koulutuskalenteri. Ehnqvist kertoo olevansa hyvin tyytyväinen nykyiseen työhönsä eikä hänellä ole tulevaisuuden suunnitelmia. Luultavasti hän jatkaa taksikuskina. Ehnqvist tietää hyvin, minkälaisia haasteita adhd voi tuoda työelämässä. -En minäkään pysynyt nuorena töissä, ja työpaikat vaihtuivat tiuhaan. Olen kuitenkin huomannut, että iän kanssa oppii hallitsemaan oireitaan ja tulee voimaa kestää epämiellyttäviä asioita ja tilanteita. Siihen asti täytyy olla sitkeä ja rohkea, vaikka tuleekin epäonnistumisia. Olen tänään siinä missä olen, koska en ole antanut periksi. Minun viestini muille adhd-oireisille onkin, että hyväksykää itsenne, rakastaa itseänne, älkääkä antako periksi. Teksti ja kuva Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Tipps, roligt, råd, nya metoder o.s.v för hela familjen! ADHD-liitto, Aivoliitto sekä Autismi- ja Aspergerliitto järjestävät kaksikielisen tapahtuman perheille, joissa on alakouluikäinen erityistä tukea tarvitseva ja neuropsykiatrisen kirjon lapsi. Tapahtuman tarkoitus on tuoda samankaltaisessa tilanteessa elävät perheet yhteen, pitää hauskaa ja oppia uutta mm. sosiaalisista taidoista ja rentoutumisen keinoista. Ilmoittautumisaika päättyy perjantaina 25.10.2013. Torstain 31.10.2013 jälkeen tulleista peruutuksista (ilman lääkärintodistusta tms.) perimme 20 euron korvauksen. OHJELMA 9:15-9:40 9:45-10:00 10:15-11:15 11:30-12:15 12:30-13:15 13:30-14:15 14:30-15:00 Ilmoittautuminen Aamujumppa Vanhemmille luento Alakouluikäisille lapsille toiminnallinen tuokio 3-6 –vuotiaille lapsille lastenhoito Lounas Työpaja* Työpaja* Päätössanat ja loppuleikki Jokainen perhe voi osallistua kahteen neljästä eri työpajasta. Pajojen ryhmäkoot ovat rajoitettuja. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. *Työpaja: 1. Mielikuvitusta & draamaa – miten koulupäivä voisi sujua toisin? 2. Lek och må bra tillsammans – ryhmätheraplay tutuksi 3. Chilla tillsammans – rentoutumisen keinoja 4. Tunnetyyny – kankaanpainantaa Autismi- ja Aspergerliitto ry 17 3/ 2 0 13 työelämä ”Jos en kelpaa tämmöisenä, niin en ole teitä varten” Johanna Kristiina Anttonen työllistää itsensä kirjanpitäjänä. Elämänsä aikana hän on ehtinyt opiskella paljon ja on työskennellyt hyvin erilaisissa työtehtävissä. Seuraavassa haastattelussa Anttonen kertoo työelämästään ja siitä, miten adhd siihen vaikuttaa. Kuka olet? Johanna Kristiina Anttonen, 41-vuotias, syntyisin Kainuusta, nykyisin asun Kymenlaaksossa. Mitä työtä teet? Viimeisin täydentävä koulutus on taloushallinnon ammattitutkinto. Suorituksen alla erikoisammattitutkinto, ja haaveissa kauppatieteiden maisteri. Aikaisemmat tutkintoni ovat tietojenkäsittelyn tradenomi, somistaja ja melkein valmis ompelija-artesaani sekä vuoden verran taidekäsitöitä Haapavedellä. Erilaisissa kouluissa olen viettänyt yhteensä 22 vuotta elämästäni, mukaan lukien peruskoulu Kuva: Johanna Kristiina Anttonen Tällä hetkellä olen kirjanpitäjä omassa tilitoimistossa, aloitin yrittäjänä helmikuussa 2013. Minun lisäkseni on yksi työntekijä. Teen kaikkea, mitä kirjanpitoon, palkkahallintoon ja verosuunnitteluun kuuluu. Koska olen yrittäjänä, normaalin kirjanpidon lisäksi hoidan oman yritykseni juoksevat asiat, yleensä juosten. Minkälainen koulutus sinulla on? ja lukio. Aina kun elämässä on tullut tyhjää, minä olen hakeutunut johonkin kouluun. Minkälaisia töitä olet tehnyt aikaisemmin? Olen ollut pukuompelijana, päiväkotiapulaisena, graafisen suunnittelun tuntiopettajana, kaupantätinä, mikrotukena, webdesignerina. Yleensä minut on ”haettu kotoa töihin”. Hakemuksia en osaa kirjoittaa, olen aivan liian rehellinen. Asiat aina vain jotenkin tapahtuvat... Pisin työsuhde on ollut kolme vuotta. Ja olen irtisanoutunut myös vakituisesta työsuhteesta, kun on tullut ”tää on nyt nähty”-tunne. Miten päädyit nykyiseen työpaikkaasi? Kirjanpitäjänä olen ollut vuodesta 2009. Kun tilitoimisto, jossa olin töissä, joutui lopettamaan toimintansa, mietin erilaisia vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehdoista oli lähteä opiskelemaan puutarhuriksi tai hevostenhoitajaksi, mutta ajattelin, ettei parisuhde kestä enää yhtään uutta ammattia. Olin käynyt työpaikkahaastattelussa pariin eri tilitoimistoon ja tiesin, että en sovi heidän muottiinsa. Haastatteluissa jaksan skarpata vähän aikaa ja sitten tulee tunne, että teidän tappionne, minä en ala pelleilemään. Jos en kelpaa tämmöisenä, niin sitten en ole teitä varten. Yleensä riittää, kun haastattelija näkee ylimääräiset reiät kasvoissa ja punaisen tukan. Toisaalta mikään olemassa oleva toimisto ei ollut sellainen, että olisin heille halunnut. Nyt minulla on pinkki tilitoimisto, vanhat asiakkaat edellisestä työpaikasta, jotka tietävät minut. Saan 3/ 2 0 13 18 työelämä kulkea töissä paljain jaloin vaaleanpunaisissa silmälaseissa eikä hiusten värikään ole kauhistus. Minkälaisia adhd-oireita sinulla on? Kärsimätön, ärsyyntynyt, huolimaton, ajatus karkaa varsinkin rutiinien kanssa. Toisaalta jumiudun joihinkin asioihin, asioita jää kesken, aina en tajua mitä ympärillä tapahtuu ja välillä en saa mitään tehtyä, kun ympärillä tapahtuu. Paikallaan olo ahdistaa, en kestä ihmisiä, avaimet yms. ovat katoava luonnonvara, raivostun pikkuasioista, törmäilen seiniin ja huonekaluihin, tiputtelen tavaroita, silmälasien pitopaikka on jääkaappi… Kun lisäksi olen täydellisyyteen pyrkivä kontrollifriikki, on soppa valmis ja läheisillä kestämistä. Miten adhd näkyy työssäsi? Onko siitä hyötyä vai haittaa? Vielä en ole keksinyt, miten adhd:stä olisi hyötyä kirjanpitäjänä. Joudun monesti laskemaan ja korjaamaan kirjauksia, kun esimerkiksi luvut 69 ja 96 menevät väärin päin, eivätkä tilit täsmää. Unohdan laittaa asiakkaalle postia, kun kirjanpito on valmis, homma siis jää kesken. Löydän joskus itseni kesken työnteon matkatoimiston sivulta. Alussa laitoin pari kertaa asiakkaalle väärät listat sähköpostiin, mutta sen olen jo oppinut tarkistamaan. Hermostun keskeytyksistä, jos esimerkiksi asiakas soittaa tai tulee juuri kun olen uppoutunut tekemään jotain. Välillä töihin tarttuminen on tooooooooosi vaikeaa, varsinkin silloin kun ei vielä ole kiire ja voisi tehdä rauhassa. Hankintalistalla on liitutaulu, johon voin tehdä listani päivä-, viikko- ja kuukausitasolla. Välillä annan itselleni luvan tehdä työaikana jotain muuta, kun ikävät asiat on ensin hoidettu. Ja musiikki auttaa aina ja kaikkeen. Kiire on paras motivaattori. Kun määräaika on tänään, tulevat asiat kummasti sitten kuitenkin tehtyä. Ehkä se hyöty on siinä, että tarvittaessa on valmis nopeisiin ratkaisuihin eikä menneitä juuri ymmärrä katua. Ja usean asian yhtäaikainen tekeminen onnistuu. Listat, aikataulut ja lukujärjestykset auttavat muistamaan ja jäsentämään tehtäviä. Minulla keskittymiseen vaikuttaa myös selkeä ja siisti ympäristö. Millaisin keinoin hallitset oireitasi työaikana? Aamulla teen välillä listan asioista/ asiakkaista, jotka pitää tehdä, ja yritän pysyä listassa. Olen kuitenkin mestari välttelemään ikäviä tehtäviä ja ne jäävät aina viime tippaan vaikka kuinka laittaisin ne listalle ekaksi. Eikä aina voi tietää, mitä ovesta minäkin päivänä tulee. Yritän tauottaa ja muistaa syödä, toisin huonolla menestyksellä. 19 Voitko antaa vinkkejä adhd:n kanssa työssä pärjäämiseen? Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Ei tulevaisuutta suunnitella, se tapahtuu! Kuva ja teksti Johanna Kristiina Anttonen 3/ 2 0 13 kasvatusmenetelmä Leiki, kehu ja aseta rajat Ihmeelliset vuodet -menetelmä auttaa lasta Joko olet kuullut Ihmeelliset vuodet -menetelmästä? Kyse on yhdysvaltalaisen psykologian professori Carolyn Webster-Strattonin kehittämästä ohjelmakokonaisuudesta, jonka avulla edistetään myönteisiä kasvatusmenetelmiä kodeissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Tavoitteena on kehittää lapsen tunne-elämään, sosiaaliseen kanssakäymiseen, akateemiseen osaamiseen ja ongelmanratkaisuun liittyviä taitoja. Webster-Stratton on kehittänyt menetelmää 30 vuotta. Sitä on ehditty tutkia paljon ja tutkimustulokset antavat rohkaisevaa näyttöä siitä, että menetelmästä olisi hyötyä myös adhd-oireisille lapsille. I hmeelliset vuodet –ohjelma perustuu ryhmämuotoiseen ohjausmenetelmään. Ryhmiä on sekä lapsille, vanhemmille, opettajille että päivähoidon henkilökunnalle. Seuraavassa katsaus siihen, mistä vanhemmuusryhmissä on kyse. Ensimmäiset askeleet vanhemmuusryhmässä Vanhemmuusryhmien ohjelma ja kesto määrittyy sen mukaan, minkä ikäisten lasten vanhemmista on kyse. Esimerkiksi 3-6–vuotiaiden lasten vanhemmat kokoontuvat noin 14 kertaa ja yksi tapaaminen kestää kaksi tuntia. Kullakin tapaamiskerralla on oma teemansa. 3-6–vuotiaiden lasten vanhempien ryhmässä keskitytään ensimmäisten tapaamisten aikana leikkiin: siihen, miten lapsi leikkii ja miten aikuisen olisi hyvä olla läsnä lapsen leikkiessä. Vanhempia rohkaistaan leikkimään lapsensa kanssa päivittäin vähintään 10 minuuttia siten, että leikki etenee lapsen ehdoilla. Myös kouluikäisten lasten vanhemmille tarkoitetuissa ryhmätapaamisissa lähdetään liikkeelle yhteisen ajan merkityksestä. 9-vuotiaan adhd-oireisen pojan äiti, Anna-Elina Hovatta, on käynyt pojan isäpuolen kanssa Ihmeelliset vuodet -ryhmässä ja pitää tämänkaltaista aloitustapaa hyvänä. ”Ensimmäiset ryhmäkerrat keskityttiin lapsen ja vanhemman yhteiseen aikaan, leikkiin ja sen merkitykseen. Itselle kotitehtävät toimivat hyvänä 3/ 2 0 13 muistutuksena, kuinka tärkeää tämä lapseen satsattu aika on. Asia on ollut itselle tiedossa aiemmin, mutta jotenkin arjen kiireen keskellä unohtunut ja on ollut helppo keksiä ns. tekosyitä, miksei nyt ole sopiva hetki tai jaksa. Yhteisen hetken ei tarvitse olla sen ihmeellisempää kuin mitä muuten päivisin puuhataan: leikitään, rakennetaan legoilla, puistossa käynti, kirjastoreissu, yhdessä leipominen, pelaaminen jne. Lyhyessä ajassa lapsessa näkyi jo muutosta ja negatiivinen käytös väheni huomattavasti. Tämä kannusti jatkamaan,” Hovatta kertoo. Kotitehtävän myötä lapsi saa kaipaamaansa myönteistä huomiota van20 hemmalta ja lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde vahvistuu. Kun lapsen ja vanhemman välinen suhde muuttuu myönteisemmäksi, lapsi alkaa myös totella paremmin. Hyvä yhteys on kulmakivi, jonka päälle ohjelman myöhemmät vaiheet nojaavat. kasvatusmenetelmä Miten auttaa lasta kehittämään kykyjään? Seuraavaksi tapaamisissa keskitytään muun muassa erilaisten taitojen opettamiseen. Olipa ryhmään osallistuvan lapsi alle kouluikäinen tai kouluikäinen, opastetaan aikuisia tukemaan lapsensa kehitystä kuvailevan kommentoinnin avulla. Sen sijaan, että pieneltä lapselta kysytään esimerkiksi ”Minkä värinen tämä pallo on?”, hänelle kerrottaisiin ”Leikit punaisella pallolla. Se on suurempi kuin sininen”. Akateemisten valmiuksien lisäksi näin voi pyrkiä kehittämään myös lapsen sosiaalisia (”Olitpa ystävällinen, kun lainasit ämpäriäsi Niilolle ja odotit vuoroasi.”) ja emotionaalisia taitoja (”Näen, että olet turhautunut.”). Näin lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään näkemäänsä ja kokemaansa. Kuvaileva kommentointi voi tuntua aluksi hankalalta. Miksi ja miten selostaa asioita? Mitkä asiat ovat selostamisen arvoisia – mikä edistää lapseni kehitystä? Kuten monia muitakin asioita, myös kuvailevaa kommentointia harjoitellaan Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmissä roolileikkien avulla. Kun tekniikka on tullut tutuksi ryhmässä, sen harjoittelua on helpompi jatkaa kotona. Anna-Elina Hovatta koki, että tarkan kuvailevan kommentoinnin käyttäminen auttoi hänen lastaan muun muassa suoriutumaan läksyjen tekemisestä ripeämmin. Kehuminen Pilaako kehuminen lapset? Eikö kehuminen ole teeskentelevää ja manipuloivaa? Pitäisikö kehua vain silloin, kun lapsi suoriutuu erinomaisella tavalla? Ihmeelliset vuodet -menetelmän kehittänyt Carolyn WebsterStratton vastaa näihin kysymyksiin kieltävästi. Hän toteaa tutkimusten osoittaneen, että kehujen puute ja hyvän käytöksen huomiotta jättäminen saattavat itse asiassa johtaa huonon käytöksen lisääntymiseen. Kehut ja kannustus tukevat lapsen myönteistä minäkuvaa ja motivoivat keskittymään hankalilta tuntuviin asioihin. ”Adhd-oireisen lapsen käytös saa aikaan usein, että on paljon komentamista ja negatiivista palautetta. Ohjeita ohjeiden perään. Nyt olemme opetelleet huomioimaan myönteistä ja toivottua käytöstä, kannustamaan jo yrityksestä ja jättämään negatiivista huomiotta. Omien käskyjen määrää olen pyrkinyt myös vähentämään. Itse olen kokenut, että lapsen kehuminen on itselle helppoa, mutta negatiivisen käytöksen huomiotta jättäminen erityisen haastavaa,” toteaa Hovatta. Ihmeelliset vuodet -kirja 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille Kaikille kehuminenkaan ei ole helppoa. Miten ja milloin se tulisi tehdä? Näitä asioita pohditaan ja harjoitellaan ryhmissä yhdessä. Oleellista on muistaa, että välitön kehu on tehokkain ja että kehumista ei tulisi vesittää heti perään tulevalla moitteella: ”Ihanaa, Joel, että keräsit lelusi! Miksi et voi tehdä sitä joka ilta?” Jos kehuminen on tuntunut aiemmin teennäiseltä ja vaikealta, lupaa Webster-Stratton sen muuttuvan luonnolliseksi nopeasti. kanssa on keskusteltu etukäteen siitä, mitkä teot johtavat aikalisään, miten sen aikana tulee käyttäytyä ja koska se päättyy. Aikalisä ei ole rangaistus, vaan mahdollisuus rauhoittua. Myös aikalisän antamista harjoitellaan yhdessä, jotta se luonnistuu helpommin kotona. Keskustelujen ja roolileikkien myötä ryhmä hioutuu usein tiiviiksi, ja Anna-Elina Hovattakin kiittää ryhmänä toimimisen ja vertaistuen merkitystä. ”Ryhmäkeskustelut, kotitehtävät ja videoesimerkkien katsominen on ollut tässä hyödyllistä. Muiden kokemukset auttavat näkemään, että on ihan inhimillistä tuntea vanhempana uupumusta ja että kaikki ei mene niin kuin kirjassa. Olemme harjoitelleet itselle suunnattua myönteistä puhetta ja oman itsensä kannustamista vanhempana. Myös ryhmässä erilaisten lapsi-aikuinen-tilanteiden harjoittelu ns. roolileikin avulla on hyvää harjoitusta todellisiin kotitilanteisiin.” Hovatan tavoin monet muut vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä Ihmeelliset vuodet -ryhmään. Kyseisiä ryhmiä ohjaava Liisa Hietala toteaa: ”Kaikki vanhemmat kertovat hyötyneensä ryhmästä. Se, missä määrin, riippuu siitä, miten paljon vanhemmat ovat jaksaneet tai pystyneet panostamaan ryhmän työskentelyyn ja kotitehtävien tekemiseen lapsen kanssa kotona.” Mistä saisin lisätietoa? Vanhemmuusryhmän loppupään tapaamisissa käsitellään rajojen asettamista sekä keinoja, joilla puuttua tehokkaasti huonoon käytökseen. Vanhemmille opetetaan, miten käyttää aikalisää. Keskeistä on, että lapsen Asiat, joita Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmässä käydään läpi, tuntuvat monesta varmasti tutuilta – osa tässäkin jutussa mainituista toimintamalleista saattaa vaikuttaa jopa itsestään selviltä. Samoja teemoja (esimerkiksi kiintymyssuhteen tärkeys, palkitsemisen keinot) käsitellään myös monissa muissakin perheohjausmalleissa. Vaikka asiat tuntuisivatkin tutuilta, voi näiden asioiden pohtiminen ryhmässä avata uusia näkökulmia omaan vanhemmuuteen ja perhedynamiikkaan. Mikäli tämänkaltainen toiminta kiinnostaa, voit kysellä oman alueesi ryhmistä esimerkiksi lasten- ja perheneuvoloista. 21 3/ 2 0 13 kirjaesittelyt Jos Ihmeelliset vuodet -menetelmä tuntuu sinusta kokeilemisen arvoiselta, mutta se ei ole käytössä kotiseudullasi, voit perehtyä siihen kirjallisuuden avulla. Englanninkielisen materiaalin lisäksi saatavilla on pari suomennettua teosta: Ihmeelliset vuodet – ongelmanratkaisuopas 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille ja opettajille suunnattu Kuinka edistää lapsen sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Kyseisiä kirjoja löytyy kirjastoista ja kirjakaupoista. Niitä voi tilata myös Omaiset Mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry:ltä, jolloin hinta on jää kirjakaupan hintoja huomattavasti halvemmaksi. Menetelmästä löytyy runsaasti tietoa ohjelman virallisilta internetsivuilta www.incredibleyears.com. Sivuilta löytyy muun muassa tutkimustietoa menetelmän tehokkuudesta, videopätkiä ja muuta materiaalia. Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmätoiminnan on tuonut Suomeen Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Kyseinen yhdistys on kouluttanut tähän mennessä 200 vanhemmuusryhmäohjaajaa ja yhdistyksen työntekijät ohjaavat vanhemmuusryhmiä itsekin. Yhdistys on myös pilotoinut Ihmeelliset vuodet opettajien -ohjelmaa (Teacher classroom management program) Suomessa 2010-2012 kahdessa alaasteen koulussa ja yhdellä päivähoitoalueella. Toinen Ihmeelliset vuodet -ohjelman sanomaa levittävä taho on viime vuonna perustettu Ihmeelliset vuodet ry. Tämä yhdistys järjestää koulutuksia tällä hetkellä pääasiassa opetushenkilöstölle. Lisätietoja yhdistyksistä: • Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry http://www.otu.fi/cms/ • Ihmeelliset vuodet ry http://www.ihmeellisetvuodet.fi/ Teksti Henna Niskala järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry 3/ 2 0 13 Pari suhteessa. Tunne itsesi, uskalla rakastaa H. Pruuki, M. Timoria, M. Väätäinen; Otava (2013) Kolme kokenutta parisuhde- ja seksuaaliterapeuttia ovat kirjoittaneet kirjan lapsuudenkokemusten ja traumojen vaikutuksesta aikuisiän parisuhteeseen. Kirjan mukaan lähes kaikki meistä ovat joutuneet kohtaamaan traumoja elämänsä aikana, joten kirjan lukemisesta hyötyvät kaikki parisuhteessa elävät sekä parisuhteesta eronneet. Kirjassa käsitellään myös traumatisoivaa parisuhdetta, esimerkiksi fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa. Kirjoittajat antavat neuvoja aggression rakentavaan käsittelyyn sekä ymmärrystä väkivaltaisen käytöksen takana oleviin syihin. Viesti on kuitenkin selkeä, parisuhteessa ei tule olla lainkaan väkivaltaa. Kirja antaa lukijalleen toivoa - itse voi tehdä paljon parisuhteen onnellisuuden eteen. Esimerkkien ja tehtävien avulla lukijat haastetaan tutkimaan oman ja puolison käyttäytymisen takana olevia syitä.Vaikeidenkin lapsuudenkokemusten ja traumojen jälkeen on mahdollista rakentaa pitkäkestoinen ja onnellinen parisuhde. Kirja on kirjoitettu rohkaisevasti ja tsemppihengessä. Kirjan sanoin: ”Tervetuloa löytöretkelle lähelle: omaan itseesi ja parisuhteesi syvyyksiin!” Kaisa Humaljoki, projektipäällikkö Porina-projektissa, ADHD-liitto ry Irti masennuksesta J. Stenberg, S. Saiho, S. Pihlaja, H. Service, M. Holi, G.Joffe; Mielenterveystalo, Duodecim (2013) Irti masennuksesta on tarkoitettu itsehoito-oppaaksi masennusta sairastaville. Kirja perustuu kognitiivisiin menetelmien (mm. tunteiden ja ajatusten tunnistaminen, käyttäytymisen aktivointi, ongelmanratkaisumenetelmät), terveellisten elämäntapojen, sosiaalisten taitojen sekä rentoutumismenetelmien harjoittamisiin. Kirjassa edetään askel askeleelta harjoitellen ja välillä jaetaan luotettavaa tietoa masennuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Adhd-oireisilla nuorilla ja aikuisilla yksi yleisimmistä liitännäissairauksista on masennus. Suosittelen kirjan lukemista ja harjoituksien tekemistä niille lukijoille, jotka ovat motivoituneita itsenäisesti työskentelemään oman mielialan nostamiseksi. Kirja sopii myös omaisille ja ammattihenkilöille masennuksen syiden ymmärtämiseksi ja opiksi siitä, miten omiin mielialoihin pystyy vaikuttamaan. Kaisa Humaljoki, projektipäällikkö Porina-projektissa, ADHD-liitto ry 22 liitto ilmoittaa Haastavasti käyttäytyvän lapsen tukeminen Koulutus ke 23.10.2013 klo 9.00 – 16.00 Scandic Rovaniemi, Koskikatu 23, Rovaniemi Haastavan käyttäytymisen taustalla voi olla monia tekijöitä. Lasten haastavan käytöksen taustalla se on usein adhd. Adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö voi aiheuttaa monenlaista haastetta oppimiseen ja vuorovaikutustilanteisiin. Myönteiset kasvatuskäytännöt lisäävät lapsen ja koko perheen hyvinvointia ja parantavat adhd:n ennustetta. ADHD-liitto yhdessä Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskuksen kanssa järjestävät koulutustilaisuuden, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä haastavasti käyttäytyvää lasta kohtaan ja antaa vinkkejä kasvatuskäytäntöihin. OHJELMA 9.00 – 9.20 Ilmoittautuminen ja kahvit 9.20 – 9.30 Koulutuspäivän avaus Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry 9.30 – 11.00 Adhd:n taustat, yleisyys ja hoito Käypä hoito -suosituksen valossa Liisa Virkkunen, lastenlääkäri, ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja 11.00 – 12.30 Lounas 12.30 – 13.45 Keinoja haastavasti käyttäytyvän lapsen tukemiseksi (parhaiten sovellettavissa alle kouluikäisille ja alakoululaisille lapsille) • Itsesäätelyn tukeminen • Toimiva vuorovaikutus • Myönteisen käyttäytymisen vahvistaminen Anu Kippola-Pääkkönen, YTM, toimintaterapeutti, ADHD-liitto ry 13.45 – 14.15 Kahvit 14.15 – 15.45 Keinoja haastavasti käyttäytyvän lapsen tukemiseksi jatkuu • Jäsennystä arkeen • Suorat ohjeet ja palkkioiden käyttö • Johdonmukaiset rajat ja tilanteen katkaisu Minna Kuosmanen, terveydenhoitaja YAMK, lapsiperhetyön asiantuntija, ADHD-keskus 15.45 – 16.00 Kiitokset ja loppusanat Liisa Virkkunen, lastenlääkäri, ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Sitovat ilmoittautumiset koulutukseen viimeistään pe 4.10.2013 osoitteeseen [email protected]. Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse nimesi, laskutusosoite, puhelinnumero ja mahdollinen erityisruokavalio. Koulutusmaksu on 100 € ja ADHD-liiton jäsenyhdistysten jäseniltä 80 € sisältäen ohjelman ja tarjoilut. Jäsenyys ja jäsenyhdistyksen nimi tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. Peruutukset tulee tehdä viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä, myöhemmin tehtävistä peruutuksista peritään puolet osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä lainkaan, peritään koko osallistumismaksu. Lisätietoja koulutuksesta antaa ADHD-liiton järjestösuunnittelija Henna Niskala [email protected], puh. 050 400 6478. Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään. 23 3/ 2 0 13 muualla Virossa tehdään paljon pienillä resursseilla Tallinna. ADHD-lehti kävi tutustumassa siihen, kuinka adhd-perheitä tuetaan Virossa. Tapasimme Viron Lastensäätiön (Eesti Lastefond) molemmat työntekijät Sirje Grossmann-Lootin ja Gerri Lehtin sekä Tarton yliopistollisen sairaalan sosiaalityöntekijän Kairi Noolin. V aikka adhd:tä on Virossa hoidettu jo 90-luvun puolessavälistä, maassa ei ole adhd-yhdistyksiä eikä samanlaista katto-organisaatiota kuin Suomen ADHD-liitto. Apua adhd-oireisten lasten vanhemmille on kuitenkin tarjolla. Sitä saa esimerkiksi Viron Lastensäätiöstä, joka saa pienestä henkilöstöstään (kaksi ihmistä) huolimatta paljon aikaiseksi. Lastensäätiö on toiminut jo 25 vuotta ja sen tavoitteena on kehittää lastensuojelua. Säätiöllä on kolme pääasiallista toimintasuuntaa: 1) adhd-oireisten lasten tukeminen kotona, koulussa ja päiväkodissa, 2) eroavien vanhempien ja heidän lastensa tukeminen ja 3) korkeakoulussa opiskelevien lastenkotinuorten tukeminen stipendeillä. linnaan. Nykyään Viron Lastensäätiö järjestää adhd-vertaistukiryhmiä Tallinnassa sekä viron- että venäjänkielisille. Vertaisryhmät toimivat myös Tartossa, Viljandissa ja Põlvassa. Ajoittain ryhmiä on ollut myös muissa kaupungeissa. Ryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa ja ovat maksuttomia. Kuten Suomessakin, myös Virossa on hankala löytää vertaistukiryhmien vetäjiä, jotka sitoutuisivat tehtävään. Muutenkin yhteistyö opettajien kanssa on tiivistä. Lastensäätiöläisiä kutsutaan usein luennoimaan adhd:stä Viron kouluihin ja he järjestävät opettajille koulutuksia. Kuukausittain lähetetään päiväkoteihin ja kouluihin tietoa vertaistukiryhmien kokoontumisista. Myös yhteistyö lääkärien kanssa on hyvää, varsinkin Tarton psykiatrit arvostavat Viron Lastensäätiön vertaistukiryhmien työtä ja kertovat asiakkailleen ryhmistä. Lastensäätiö on perustanut myös Viron ainoan adhd-sivuston, jossa on runsaasti tietoa adhd:stä. Sivut löytyvät osoitteesta www.ath.ee. Säätiön tarmokas johtaja Sirje Grossmann-Loot ei hoida vain hallinnollisia tehtäviä, vaan on kaikessa toiminnassa täysillä mukana. Hän vetää vertaistukiryhmiä, neuvoo erovanhempia, järjestää koulutuksia ja kouluttaa opettajia sekä sosiaalityöntekijöitä. Se, miten adhd muuttui osaksi Viron Lastensäätiön toimintaa, oli oikeastaan sattuma. Vuonna 2001 eräs adhd-lapsen äiti otti yhteyttä lastensäätiöön ja kertoi, että ylivilkkauden takia hänen lastaan ei oteta mihinkään harrastusryhmään. Koulussakin äitiä vain osoiteltiin syyttävällä sormella, eikä apua saanut mistään. Grossmann-Loot ei ollut kuullut adhd:stä aikaisemmin, mutta tarttui aiheeseen ja otti selvää, mistä adhd:ssä on kysymys. mukaan vertaisryhmään. GrossmannLootin mukaan tämä järjestely on toiminut erittäin hyvin. Tulevaisuuden varalle lastensäätiön johtajalla on paljon suunnitelmia. Tärkeimpänä hän pitää sitä, että ItäViron maakuntiin saataisiin venäjänkielisiä tukiryhmiä. Itä-Virossa asuu paljon venäjänkielisiä perheitä. Sirje Grossmann-Loot johtaa Viron Lastensäätiötä. Sen jälkeen pyörät lähtivät nopeasti pyörimään: järjestettiin adhd:tä käsittelevä konferenssi ja perustettiin ensimmäinen vertaistukiryhmä Tal- Virossa jokaisella vertaisryhmän kokoontumiskerralla on eri aihe, kuten valmiudet koulua varten, itsenäistyvä adhd-oireinen nuori, rauhallinen ja rentouttava kesäloma tai adhd-oireisen lapsen ruokailu. GrossmannLootin mukaan Virossa vertaistukiryhmät ovat tarkoitettu vanhemmille ja muille omaisille, mutta myös koulu- ja päiväkotiopettajat ovat hyvin tervetulleita vertaisryhmiin. Usein vanhemmat pyytävät itse opettajan 3/ 2 0 13 24 Grossmann-Lootista huokuu intoa ja tahtoa tehdä vieläkin enemmän, mutta niukat resurssit asettavat usein rajat hyville ideoille. Lastensäätiön toiminta on eri ministeriöiden tai kuntien myöntämien projektirahoituksen varassa. Mitään pysyvää rahoituskanavaa ei ole. Projektirahoitusta myönnetään Virossa enintään vuodeksi kerrallaan, joten säätiössä pitää jatkuvasti kirjoittaa projektihakemuksia ja jännittää, tuleeko rahaa. Jonkin verran kertyy varoja myös lahjoituksista. Tarton yliopistollinen sairaala pyörittää omaa lastensäätiötä. Myös he tarjoavat apua adhd-oireisille perheil- muualla le. Vuonna 2011 käynnistyi kokemusneuvojien projekti, jonka tavoitteena on tukea ja neuvoa äitejä ja muita läheisiä, joiden lapsella on joku sairaus tai psykiatrinen häiriö. Projektissa aloitti vuoden alussa myös neuvojat adhd-oireisten ja autismikirjon häiriöistä kärsivien lasten vanhemmille, kertoo Tarton yliopistollisen psykiatriasairaalan sosiaalityöntekijä Kairi Nool. Kokemusneuvontaa antaa vanhempi, jolla on samankaltainen henkilökohtainen kokemus sekä tietotaitoa, jota hän voi jakaa toisten vanhempien kanssa. He saavat työstään pienen korvauksen. Tarton projektin adhd-kokemusneuvoja on äiti, jonka 11-vuotiaalla pojalla on todettu adhd. Poika pärjää koulussa, vaikka joutuukin turvautumaan yksityisopettajan apuun. Kokemusneuvonta tapahtuu yleensä kahdenkeskeisissä tapaamisissa, mutta myös ryhmätapaamiset ovat mahdollisia. Kokemusneuvontaan vanhemmat ohjaa joko lääkäri tai sairaalan sosiaalityöntekijä. Tähän asti vanhempien mielenkiinto kokemusneuvontaa kohden on ollut melko laimeaa. Projektin rahoitus päättyy jo ensi kuussa, mutta toivottavasti lisärahoitus järjestyy ja projekti saa jatkua, Nool sanoo. Teksti ja kuvat Helin Vesala tiedottaja ADHD-liitto ry Sosiaalityöntekijä Kairi Nool ohjaa vanhempia kokemusneuvontaan Tartossa. Viestittely ajaessa erityisen vaarallista adhd-oireisille Tekstiviestien kirjoittaminen autoa ajaessa voi olla vaarallisempaa adhdoireisille nuorille kuin nuorille, joilla ei ole adhd:tä. Muun muassa tällaisia viitteitä saatiin amerikkalaistutkimuksesta, jossa joukko nuoria asetettiin ajosimulaattorin rattiin. Tulos ei ole kovin yllättävä, mutta se muistuttaa autoilun ja puhelimen näpelöinnin yhdistämisen vaarallisuudesta. Tutkimukseen osallistui kuutisenkymmentä 16-17-vuotiasta ajokortin omistavaa nuorta. (Yhdysvalloissa voi saada kortin jo 16-vuotiaana). Heistä noin puolella oli diagnosoitu adhd. Ne nuoret, joilla oli adhd-lääkitys, eivät ottaneet lääkkeitään testipäivänä. Tämä oli tutkijoiden päätös. Koeajo simulaattorissa oli jaettu kolmeen kymmenen minuutin osioon. Yhdessä nuoret saivat ajaa ilman häiriöitä, toisessa he puhuivat puhelimella ja kolmannessa he tekstiviestittelivät tutkijoiden kanssa. Sekä puheluissa että tekstiviesteissä nuorille esitettiin kysymyksiä, joihin heidän tuli vastata. Kysymykset olivat joko yksinkertaisia (mikä on lempiruokasi?) tai monimutkaisempia (mitä tekisit, jos löytäisit lompakon täynnä rahaa?). Puheluissa käytettiin handsfree-laitetta. Joka osiossa sattui vaaratilanne: auto kiilasi eteen tai jalankulkija käveli tielle. Tutkijat mittasivat ajelun aikana muun muassa reaktionopeutta jarrutuksessa, ajonopeutta ja oman ajokaistan ulkopuolella vietettyä aikaa. Kokeesta selvisi, että adhd-oireiset nuoret ajoivat tekstiviestittelyn aikana enemmän oman kaistansa ulkopuolella kuin oireettomat. Adhdoireiset huristelivat väärän kaistan puolella yli kolme prosenttia ajoajasta, kun oireettomilla aika jäi kahteen prosenttiin. Häiriöttömään ajoon verrattuna väärällä kaistalla ajaminen kaksin- tai kolminkertaistui viestittelyn aikana. Puhelimen räpläys vaikut25 ti molempiin ryhmiin, oireettomiin jopa suhteessa enemmän. Tutkijat huomasivat myös, että ajonopeus tuppasi putoamaan tekstiviestittelyn aikana, mikä voi toisaalta hitusen parantaa turvallisuutta, mutta toisaalta tehdä ajotavasta nykivämpää ja siten vaarallisempaa. Positiivinen uutinen adhd:stä kärsiville nuorille on, että reaktioajassa, kolariherkkyydessä tai ajonopeudessa merkittäviä eroja ryhmien välillä ei ollut. Adhd-nuoret ajoivat myös häiriöttömässä osiossa enemmän väärällä kaistalla ja heidän ajonopeutensa heitteli enemmän. Kaahaukseen he eivät sortuneet. Tutkijat korostavat, että tutkimus osoittaa taas kerran, miten vaarallista puhelimen räpläys on liikenteessä. He puoltavatkin lakeja, joilla puututaan puhelimen käyttöön autoillessa. He myös suosittelevat erityiskoulutusta adhd-oireisille nuorille. Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä. 3/ 2 0 13 uutisia Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen uusi tautiluokitus helpottaa adhd:n diagnosointia aikuisilla Toukokuussa julkaistiin amerikkalaisen mielenterveyshäiriöiden diagnoosijärjestelmän viides, päivitetty painos eli DSM-5. Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen (APA) julkaiseman tautiluokituksen suurin muutos adhd:n osalta on, että aikuisten adhd on huomioitu aiempaa paremmin, mikä helpottaa adhd:n diagnosointia aikuisiällä. Muutoksen taustalla on vahva tutkimusnäyttö siitä, että huomattavalla määrällä henkilöistä, joilla on lapsena todettu adhd, häiriö jatkuu myös aikuisiällä. Muutoksen yhteydessä adhd:n diagnoosikriteerit säilyivät pääosin ennallaan. Niihin kuitenkin lisättiin esimerkkejä siitä, miten oire voi il- metä aikuisella. Isoin muutos aikuisilla (17 vuotta täyttäneillä) on se, että diagnoosiin vaadittavien oireiden määrää laskettiin kuudesta viiteen. Lapsilla ja alle 17-vuotiailla nuorilla diagnoosi edellyttää yhä kuuden oireen täyttymistä. Myös adhd-oireiden alkamisaikaa myöhäistettiin: kun aiemmassa DSM-4-luokituksessa adhd-oireiden piti esiintyä jo ennen 7 vuoden ikää, niin DSM-5:n mukaan oireiden pitää näkyä viimeistään 12 vuoden iässä. Tämä ei tarkoita, ettei diagnoosia voisi tehdä nuoremmalla iällä. DSM-5 toi mukanaan suuria muutoksia autismille: Aspergerin oireyhtymä on poistettu tautiluokituksesta, ja puhutaan vain autismikirjon häiriöstä. Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa lääketieteellisten diagnoosien pohjana on WHO:n julkaisema tautiluokitusjärjestelmä ICD-10. Useimmat psykiatrit noudattavat diagnooseja tehdessään kuitenkin amerikkalaisen DSM-tautiluokitusjärjestelmän kriteereitä. Siksi DSM5:n uudistukset ovat tärkeitä myös Euroopassa. Vuonna 2015 on tulossa uusi versio myös Suomessa voimassa olevasta WHO:n tautiluokituskäsikirjasta eli ICD-11:stä, jossa todennäköisesti otetaan huomioon myös DSM-5 uudistukset. Kommentti: Sami Leppämäki, psykiatrian dosentti Mitä DSM-5 luokitus tarkoittaa adhd-oireisille aikuisille Suomessa? Ensinnäkin on hyvä muistaa, että Suomessa virallisesti käytössä on WHO:n kansainvälinen tautiluokitus ICD (International Classification of Diseases), josta on menossa nyt kymmenes versio, ICD-10. Seuraava päivitys, ICD-11 on tulossa 2015, joten sitä ennen tuskin mitään mullistavia muutoksia on odotettavissa. DSMluokitus näyttää suuntaa, mutta varmaa ei ole, että ICD kaikissa asioissa seuraa. Aikuisten diagnostiikan kannalta tärkein muutos on se, että oireita on pitänyt esiintyä ennen 12 vuoden ikää, aiemmin ikäraja oli 7 vuotta. Suomessa tämä tarkoittaa ala-asteikää. Aiemmin oireiden ilmentyminen piti osoittaa alle kouluikäisenä. Muutos helpottaa diagnostista arviota esimerkiksi keski-ikäisillä. Näen tämän kliinistä käytäntöä tukevana muutoksena. Jos henkilöllä on adhd, hän on käytännössä elänyt oireidensa kanssa koko elämän, mutta monilla, esimerkiksi niillä, joilla oirekuva painottuu tarkkaamattomuuteen, oireet eivät välttämättä tule kovin voimakkaina esiin ennen kouluikää. Toinen merkittävä muutos on 17 vuotta täyttäneiden osalta se, että diagnoosikynnys laskee yhdellä oireella. Tämä on herättänyt paljon keskustelua. Riskinä on ylidiagnostiikka, eli adhd-diagnoosi tehdään sellaisillekin henkilöille, joilla sitä ei välttämättä ole. Suomessa ollaan kuitenkin varsin varovaisia diagnostiikan suhteen, täällä laajempi ongelma on alidiagnostiikka. En usko, että käytännön työtä tekeville tämä muutos juuri vaikuttaa suuntaan tai toiseen. 3/ 2 0 13 26 Miten varmaa on, että asiat muuttuvat Suomessa samaan suuntaan kuin Yhdysvalloissa? Toivottavasti asiat eivät muutu aivan samaan suuntaan! Yhdysvalloissa on mitä ilmeisimmin menty paikka paikoin jo ylidiagnostiikan puolelle sekä lasten että aikuisten osalta. Tässä on vaarana negatiivisen julkisuuden kautta taustahälyn lisääntyminen, eli hoidetaan vääriä ihmisiä ja sellaiset henkilöt, jotka todella tarvitsisivat hoitoa, eivät hakeudu tutkimuksiin esimerkiksi ympäristön mielipiteiden vuoksi. Kertooko muutos tautilääkityksessä jotakin lääkäreiden asenteiden muuttumisesta adhd:n suhteen? DSM:n muutos kuvastaa lähinnä Amerikan psykiatriyhdistyksen asenteita, eikä sielläkään oltu yksimielisiä kaikista muutoksista. Hyvä kuitenkin, että näistä asioista ja adhd:stä puhutaan. liitto ilmoittaa Erityistä tukea tarvitsevan nuoren itsenäisen elämän tukeminen Keskiviikko 9.10.2013, kello 18-20 Marttakeskus, Valtakatu 7 c, 28100 PORI Adhd, autismin kirjo ja kielellinen erityisvaikeus voivat aiheuttaa haasteita kotona, vapaa-ajalla, koulussa ja itsenäisen elämän rakentamisessa. Nämä haasteet ovat usein voitettavissa kiinnittämällä tietoisesti huomiota tukimuotoihin. Samdy ry yhteistyössä ADHD-liiton, Aivoliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton kanssa järjestävät iltatilaisuuden, jonka tarkoituksena on antaa vinkkejä siihen, millaiset arjen tukitoimet vahvistavat kohti itsenäistä aikuisuutta. Keskustelua alustavat liittojen asiantuntijat. Tilaisuuteen ovat tervetulleita erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja heidän vanhempansa, kasvatus- ja opetusalan henkilöstö, opiskelijat sekä kaikki muut asiasta kiinnostuneet. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskusteluun ja ajatusten vaihtoon. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista. Sisään mahtuu noin 60 ensimmäistä. OHJELMA 18.00 - 18.10 Tilaisuuden avaus 18.10 - 18.45 Nuoren koulupolun tukeminen projektisuunnittelija Marjo Hodju, ADHD-liitto ry 18.45 - 19.20 Tunteiden karusellia - lapsen itsenäistyminen neuropsykiatrinen valmentaja Marianne Kulmala, Suomen Nuortentalo Oy, Aivoliitto ry 19.20 - 19.40 Omien vahvuuksien löytäminen järjestösuunnittelija Katriina Siiskonen, Autismi- ja Aspergerliitto ry 19.40 - 20.00 Keskustelua illan aiheista ja mahdollisuus tutustua liittojen esitemateriaaleihin 20.00 Tilaisuus päättyy Lisätietoja: [email protected], [email protected] tai [email protected] Autismi- ja Aspergerliitto ry 27 3/ 2 0 13 Iloinen sekoitus purjehduksesta, kulttuurista ja adhd:stä lähensi suomalaisia ja norjalaisia nuoria K aarinan kaupungin Kuusiston nuorisotalon tyttöjen ja poikien purjehdusviikonloppu syyskuussa 2012 sai nuoret sekä nuorisoohjaaja Jere Järvisen ideoimaan merellistä projektia, johon haluttiin mukaan myös ulkomaisia kumppaneita. Syntyi KuNu sailing camp -projekti, joka on CIMO:n alainen, EU:n rahoittama projekti. Mukana projektissa on 16 kaarinalaista nuorta sekä 14 norjalaista adhd-oireista nuorta ohjaajineen. na, jolloin leiriläisillä oli takanaan yhdeksän tunnin purjehduspäivä kauniin Airiston maisemissa. Merellisen ilmaston uuvuttava vaikutus oli vahvasti aistittavissa nauttiessamme perinteistä suomalaista lihapullapäivällistä päivän jo käännyttyä iltaan. Viikon leiriohjelmaan sisältyi purjehduksen lisäksi myös tutustumista Kuusiston nuorisotalon nuoret kirjoittivat projektianomustaan koko viime syksyn. Tammikuussa 2013 projektihakemus oli valmis. Kaksi kaarinalaista nuorta matkasi yhdessä Jere Järvisen kanssa Portugaliin, jossa viikon ajan esiteltiin erilaisia EU-projekteja, joille haettiin kiinnostuneita kumppaneita. Portugaliin oli matkannut myös kaksi norjalaista adhd- Leiriläiset nauttimassa perinteisestä suomalaisesta lihapullapäivällisestä nuorta ohjaajansa Nina Holmenin kanssa, tavoitteena projektikumppanuus. Kaarinalaisten ja norjalaisten suunnitelmat osuivat kohdalleen ja projektikumppanuus oli syntynyt ja askelta valmiimpi toteutuakseen. Pienoinen pulma meinasi muodostua siitä, että EU ei myöntänyt projektille haluttua määrää rahaa. Leirin toteutumisen varmistivat kuitenkin norjalaiset, jotka kattoivat puuttuvat rahasumman itse. Elokuussa, 4.-11. päivä, KuNu sailing camp oli täydessä käynnissä Vuolahden leirikeskuksessa Kaarinassa. Leirillä on mukana 16–25-vuotiaita nuoria yhdessä neljän norjalaisen ja yhden suomalaisen ohjaajansa kanssa. Vierailin leirillä torstai- Pitkän purjehduspäivän jälkeen sauna ja uinti virkistivät nuoria 3/ 2 0 13 28 jäsenyhdistys yhdessäolo, kulttuurien vaihto sekä adhdtietoisuuden lisääminen. Turun kaupungin kulttuuritarjontaan, meripelastukseen, Saaristomeren tutkimuslaitokseen pahamaineisella Seilin saarella sekä vierailu historialliseen ja merelliseen Naantaliin ja siellä tietysti myös Muumimaailmaan. Hyvin tärkeä osa leiriohjelmaa on myös nuorten vapaamuotoinen Vierailuni aikana olin lupautunut kertomaan koko ryhmälle ADHDliiton toiminnasta täällä Suomessa ja yhdessä norjalaisten leiriaikuisten kanssa kerroimme yleisiä asioita adhd:stä. Norjalaiset nuoret olivat myös hyvin halukkaita kertomaan suomalaisille nuorille, mitä kaikkea adhd elämässä tarkoittaa. Toivon ja uskon, että ainakin tuo leirillä mukana ollut kaarinalaisnuorten ryhmä on hitusen valmiimpi kohtaamaan niitä haasteita, joita ystävyys adhd-oireisen henkilön kanssa voi aiheuttaa. Keskustelin leirinuorten kanssa heidän kokemuksistaan leirillä ja sain sen käsityksen, että meri, purjehtiminen ja yhdessäolo suomalaisten nuorten kanssa jättää kaipuun mieleen. Toivottavaa on, että kaarinalaisten nuorten suunniteltu lumileiri ja tutustuminen saamelaiseen kulttuuriin Norjan Finnmarkissa saisi rahoituksen ja täällä Suomessa luotu leiriystävyys saisi jatkoa ensi helmikuussa Norjassa. Teksti ja kuvat Teija Jalanne Eijsveikeet vierailivat Rytkyn leirikeskuksessa A DHD-liiton jäsen, pohjoissavolainen Eijsveikeet-yhdistys teki perheretkipäivän Rytkyn leirikeskukseen 28.4.2013. Retki järjestettiin yhteistyössä Kuopion evankelis-luterilaisen seurakunnan erityisnuorisotyön kanssa. Kyseessä oli nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi opiskelevan henkilön opinnäytetyö. Rytky sijaitsee Kuopiossa upealla paikalla Rytkynjärven rannalla. Mukana oli seitsemän perhettä ja lapsia oli yhteensä 19. Ohjelmassa oli ulkoja sisäpelejä, askartelua ja tietenkin hyvää ruokaa ja mukavaa yhdessäoloa. Teimme muun muassa nimiavaimenperät, ja jokaisesta perheestä otettiin voimaannuttavat valokuvat. Tämä oli sen verran mukava retkipäivä että järjestämme tulevaisuudessakin näitä, mahdollisesti jo tänä syksynä, mutta viimeistään ensi keväänä. Jos kiinnostusta on, voimme yrittää järjestää myös leirin erityislapsille. Nuoren retkeläisen Miika Kesosen mielestä parasta retkipäivässä oli hyvä ruoka ja pallopelit. Ärsyttävintä oli ”Pienet pinkit ponit” eli leikkilaulu: ”sieltä he tulevat poneillansa, pienillä pinkeillä poneillansa…” Teksti ja kuva Enni Kesonen hallituksen jäsen ADHD-liitto ry 29 3/ 2 0 13 jäsenyhdistykset Aisti ry, Turun seudun autsimi- ja ADHD-yhdistys [email protected] www.aistiyhdistys.fi ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) 7641 962 [email protected] Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta [email protected] ja netistä http://ellayhdistys.nettisivu.org/ Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä puh. 040 557 3269 [email protected] Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys on nyt myös Facebookissa! Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh. 050 520 2771 [email protected] www.hymyry.net Yhdistyksen uudet nettisivut löytyvät osoitteesta www.hymyry. net. Vertaistuki-illat kerran kuussa lokakuusta-huhtikuuhun, lisätietoja kotisivuilta. Itä-Savon Puatti ry Puheenjohtaja Tapani Salonen [email protected] sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen [email protected] www.keskisuomenadhd.com Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Puheenjohtaja Kata Kaukiainen [email protected] [email protected] www.kymenlaaksonaada.org Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh. 040 415 0084 [email protected] Jatkamme koko perheen sählyä syyskuun alussa, tervetuloa mukaan! Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh. 040 833 4237, [email protected] Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, 33480 Ylöjärvi puh. 0400 485 824 [email protected] pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu. org Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista löytyy osoitteesta www.puatti.com. Puheenjohtaja Anne-Maarit Palviainen [email protected], puh. 050 306 8261 sihteeri Noora Mikkonen [email protected], 040 412 3792 www.aksoni.suntuubi.com Aksoni ry:llä on suljettu ryhmä Facebookissa. Keski-Suomen ADHDyhdistys ry Pohjois-Savon neurologiset erityis- puheenjohtaja Kati Sairanen puh. 050 542 8499 [email protected] jäsenvastaava Anne OtranenSilvennoinen, [email protected] 3/ 2 0 13 30 vaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Tulliportinkatu 52 (käynti sisäpihan puolelta), 70110 Kuopio puh. 044 721 1127 (ma klo 15-18, muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille) [email protected] www.eijsveikeet.fi Puheenjohtajamme tavoittaa osoitteesta puheenjohtaja@ eijsveikeet.fi Syksyn tapahtumat löytyvät netistä www.eijsveikeet.fi ja Facebookista. Suunnittelemme teatteria marraskuulle Kuopion kaupunginteatteriin Samanlainen Onni -näytelmään. www.teatteri.kuopio.fi Uutuutena monipuolinen harrasteryhmä ADHD-lapsille tai tarkkaamattomuudesta ja ylivilkkaudesta oirehtiville 7-10-vuotiaille lapsille. Lajeina: parkour, temppuilu, judo ja salibandy. Ryhmä alkoi 23.8.2013 klo 18.00 Kuopio hallin kanveesissa. Ota rohkeasti yhteyttä: Riitta Laitinen KNV 044-5402686, riitta.laitinen@ jippii.fi Keilaus Kuopion keilahallissa joka toinen keskiviikko alkaen 28.8. Radan hinta 18 €. Radalle mahtuu 4 keilaajaa. Vertaistukiryhmien kokoontumiset löytyvät nettisivuilta. Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, 00890 Helsinki www.pks-adhd.fi [email protected] 050-436 7708 Puheenjohtaja Arja Havilo [email protected] Jäsenrekisterinhoitaja Minna Hirvonen [email protected] jäsenyhdistykset Vertaistukiryhmät syksyllä 2013 Espoo Tapaamiset Espoon järjestöjen yhteisötuvalla (EJY), os. Kauppamiehentie 6, Tapiola. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Minna Hirvonen, [email protected] Keski-Uusimaa Keski-Uudellamaalla kokoontuu syksyllä 2013 yksi ryhmä torstaisin 5.9, 3.10., 7.11, 5.12. klo 18-19.30 Järvenpäässä Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry tiloissa, Vanha Sahan koulu, Puistotie 83. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Heli Junno, [email protected] Aisti ry:n kanssa yhteisleiri adhd-lapsille ja lasten kaikille sisaruksille (ikärajat 6-18v) 25-27.10.2013 Turun Oriniemessä. Vanhemmille on erikseen su 27.10 ennen leirin loppua erillinen koulutustilaisuus, jossa on myös ADHD-liiton edustaja paikalla. Perhepäivää vietetään 24.11. KM Erja Sandberg kertoo ADHDperheiden sosiaalietuuksista, lisäksi toimintapisteitä lapsille sekä mukavaa yhdessäoloa koko perheelle. Yhdistyksen joulujuhla järjestetään lauantaina 7.12 Sytyssä. Kontula Kontulan vertaistukiryhmä joka kuukauden ensimmäinen maanantai: 2.9., 7.10., 4.11., 2.12. klo 18-19.30, Mikaelinkirkon takkahuoneessa, 2. krs., Emännänpolku 1, 00940 Helsinki. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Eeva Karppinen, eeva.karppinen@ elisanet.fi Ohjelma päivittyy yhdistyksen kotisivulle www.adhdsalo.fi ja tuoretta tietoa saa myös yhdistyksen Facebook-ryhmästä www.facebook. com/SalonSeudunAdhdYhdistys Porvoo Porvoon vertaisryhmä kokoontuu 26.9 alkaen 24.10, 21.11 ja 19.12 Omenamäen palvelukeskuksessa, Tulliportinkatu 4, Porvoo. Kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa mukaan! Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Arja Havilo: arja.havilo@kolumbus. fi tai p. 040 837 3679 Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 Pori, päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan www.samdy.info puh. 044 346 0898 [email protected] Olemme myös Facebookissa! Salon Seudun ADHD-yhdistys ry Puheenjohtaja Erja Sandberg [email protected] www.adhdsalo.fi ADHD-lasten ja nuorten vanhempien ja ADHD-aikuisten vertaistukiryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa Sytyssä, katso päivät yhdistyksen kotisivuilta. KM Elina Kivelä pitää oppimisillan ADHD-lasten ja nuorten kouluasioista ma 7.10. Sytyssä. Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Tarkempia tietoja toiminnasta: www.samdy.info Suomen ADHD-Aikuiset ry Hallituksen tavoittaa osoitteesta [email protected] www.adhd-aikuiset.org Puheenjohtaja: Viola Partanen Varapuheenjohtaja: Taruhelinä Suutari-Jääskö Sihteeri: Ilkka Pitkänen Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi. [email protected] Vaasanseudun ADHD-yhdistys ry www.vaasanadhd.com puh. 044 210 5959 svenskspråkiga 050 590 5876 [email protected] 31 Vertaistukitapaamiset Vaasa ADHD-aikuiset: 5.9, 3.10, 7.11, 5.12 klo 17.30. Myös puolisot ja läheiset ovat tervetulleita. Lisätietoja: info@vaasanadhd. com, 044 210 5959. ADHD- ja Autismin kirjon lasten vanhemmat: 10.9, 1.10, 5.11, 3.12 klo 17.30. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: [email protected], 044 259 1159. ADHD- nuorten (15-25 vuotiaiden) vanhemmat: 24.9., 29.10., 26.11. klo 18.30. HUOM! OBS! Kaksikielinen ryhmä, tvåspråkig grupp. Lisätietoja: [email protected], 040 063 9162. Seinäjoki ADHD-lasten vanhemmat. Lisätietoja: [email protected], 050 090 1628. Kauhajoki ADHD-lasten vanhemmat: 29.8, 26.9, 24.10, 28.11 klo 17.30. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: [email protected], 050 405 2136. Kokkola ADHD- ja AS-lasten vanhemmat 20.8, 17.9, 15.10, 26.11 klo 18.00. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: [email protected], 050 594 2052. Seuraa ilmoitteluamme Facebookissa! Varkauden Seudun Wamdy ry (Autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh. 040 7328 360 Liity jäseneksi ADHD-liiton jäsenyhdistyksiin osoitteessa www.adhd-liitto.fi 3/ 2 0 13 3/ 2 0 13 32 33 3/ 2 0 13 3/ 2 0 13 34 35 3/ 2 0 13 Adhd-tietoisuusviikko 14.-18.10.2013 Teemana aikuisten adhd Adhd-liitto järjestää adhd-tietoisuusviikon 14.-18. lokakuuta. Viikon aikana voi nauttia adhd-aiheisesta ohjelmasta sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa. Tänä vuonna luupin alla on erityisesti aikuisten adhd. VIIKON OHJELMA Ma 14.- pe 25.10. Valokuvanäyttely Adhd:n kasvot, valokuvaaja Mari Petäjä Helsingin rautatieasema Ma 14.- pe 18.10. klo 12.00-19.00 Tule kysy adhd:stä ja meidän toiminnasta! Paikalla ADHD-liiton työntekijät ja jäsenyhdistysten väkeä Helsingin rautatieasema Ma 14.10. klo 18.00-20.00 Onko töissä ja kotona hommat kesken? Tietoilta adhd:n vaikutuksesta aikuisuuteen SLK-talo, luentosali K34, Rautatieläisenkatu 5, Helsinki Ti 15.10. klo 10.00-14.00 ADHD-liiton toiminnan esittely Potilastukipiste OLKA, Haartmaninkatu 4, aula 3. krs. Helsinki Ti 15.10. klo 18.00-20.30 Ke 16.10. klo 15.30-19.00 To 17.10. klo 15.30-19.00 To 17.10. klo 17.30-19.30 Onko töissä ja kotona hommat kesken? Tietoilta adhd:n vaikutuksesta aikuisuuteen Kuopio, tarkemmat paikkatiedot löytyvät ADHD-liiton sivuilta Elävä kirjasto Helsingin rautatieasema Elävä kirjasto Helsingin rautatieasema Onko töissä ja kotona hommat kesken? Tietoilta adhd:n vaikutuksesta aikuisuuteen Diakonissalaitoksen Wegelius-sali, Albertinkatu 16, Oulu To 17.10. klo 16.30-21.00 Medi-ilta, kutsutilaisuus ammattilaisille Helsinki Oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään. Tarkka aikataulu ja tilaisuuksien ohjelmat päivittyvät liiton nettisivuille www.adhd-liitto.fi. Seuraa myös ilmoitteluamme Facebookissa www.facebook.com/adhdliitto.